VISIO:
Tartu ja toteuta –
Yrittäjyyskasvatuksella
osaava ja elinvoimainen
Satakunta
Satakuntalaisen yrittäjyyskasvatustyön arvopohja
Satakuntalainen lapsi ja nuori
Lasta ja nuorta tukeva toimija
• elää rohkeasti omanlaistaan elämää toteuttaen unelmiaan
• näkee mahdollisuudet ympärillään ja uskaltaa tarttua niihin
• on tietoinen Satakunnan tarjoamista mahdollisuuksista
• tunnistaa omat vahvuutensa
• uskaltaa ja osaa ilmaista itseään
• kokeilee rohkeasti ja ei pelkää epäonnistumista
• ideoi, suunnittelee ja toteuttaa
• osaa toimia yhteistyössä muiden kanssa
• tarjoaa yrittäjyyskasvatusta jokaiselle lapselle ja nuorelle
• luo mahdollisuuksia tarttua ja toteuttaa
• tukee lasta ja nuorta oman polun löytämisessä
• toimii tavalla, jolla toivoo muidenkin toimivan
• hyödyntää yrittäjyyskasvatuksen materiaaleja, toimintamalleja ja käytänteitä
• toimii yhteistyössä yhdistäen eri toimijoiden osaamista
• kannustaa kokeiluihin ja uuden oppimiseen
• jakaa omaa osaamistaan
Mitä sinä olet tänään tehnyt lasten ja nuorten hyvinvoinnin hyväksi?
Yrittäjyyskasvatuksen strategian tavoite
Satakunnassa tapahtuvan yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on luoda elinvoimainen maakunta, joka tukee osaamisen kehittymistä ja houkuttelee opinnoista valmistuneita.
Yrittäjyyskasvatuksen tehtävä on tukea lasten ja nuorten itsetunnon kehittymistä sekä itsensä johtamisen ja oppimaan oppimisen taitoja, jotta heillä on riittävät valmiudet toimia muuttuvassa työelämässä. Jokaiselle lapselle ja nuorelle tulee luoda kehitystä ja osaamista tukeva polku, jonka jokaisella askeleella on merkitystä.
Satakunnassa tehtävän yrittäjyyskasvatustyön tueksi on rakennettu yrittäjyyskasvatuksen maakunnallinen verkosto, joka tukee yrittäjyyskasvatustoimintaa kaikilla koulutusasteilla.
Verkostossa jokainen toimija tunnistaa roolinsa ja edistää yrittäjyyskasvatuksen toteutumista. Monipuoliset menetelmät sekä laajan osaajajoukon tekemä yhteistyö takaavat onnistuneen yrittäjyyskasvatuksen toteutumisen. Toimiva yrittäjyyskasvatus perustuu luottamukseen sekä systemaattisesti toimivaan verkostoon.
Strategian tavoitteena on tiivistää oppilaitosten yhteistyötä työelämän ja yrittäjyyskasvatustoimijoiden kanssa. Myös lasten ja nuorten vapaa-ajalla tapahtuvaan yrittäjämäiseen toimintaan lisätään tukea ja innostusta.
Tehtävämme on lapsen ja nuoren onnellisen kasvun tukeminen niin, että jokainen löytää paikkansa yhteiskunnassa sen aktiivisena ja vastuullisena jäsenenä.
Strategiset painopisteet
1.
2.
3. Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa
Yrittäjyyskasvatuksella autetaan lasten ja nuorten omannäköisten polkujen löytymistä tukemalla omien vahvuuksien tunnistamista sekä osaamisen kehittymistä. Paikallisen työelämäyhteistyön avulla teemme näkyväksi lapsille ja nuorille työelämän tarjoamia monipuolisia mahdollisuuksia ja innostaa heitä näkemään tulevaisuutensa maakunnassa.
Satakunnan yrittäjyyskasvatusverkoston ylläpitäminen
ja kehittäminen
Aktiivinen ja osallistuva verkosto tukee ja mahdollistaa yrittäjyyskasvatustyön tekemistä. Verkosto jakaa osaamistaan, yhdistää toimijoita sekä ylläpitää ja vahvistaa hyviä käytänteitä.
Suunnitelmallinen yrittäjyyskasvatustyö toteutuu koko
Satakunnassa
Verkoston tehtävänä on seurata yrittäjyyskasvatustyön toteutumista koko Satakunnan alueella. Toimintaa suunnitellaan yhteistyössä sekä mitataan ja arvioidaan säännöllisesti.
Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus päästä osaksi yrittäjyyskasvatustyötä.
1. Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa
Kunnan elinvoima koostuu monesta tekijästä, joista yksi tärkeimmistä on osaamisen lisääminen ja vahvistaminen yhdessä tunnistettujen osaamistavoitteiden mukaisesti. Yrittäjyyskasvatustyössä toteutettava osaamisen kehittäminen ja vaikuttava työelämäyhteistyö kouluasteilla johtaa siihen, että työelämä ja tulevaisuuden tekijät kohtaavat.
Yrittäjyyskasvatuksella autetaan lapsia ja nuoria kehittämään sellaista osaamista, jonka avulla he tunnistavat omat vahvuutensa, löytävät työelämässä paikkansa ja näkevät mahdollisuuden yrittäjyyteen.
Osallisuus ja omaehtoinen tekeminen vahvistavat vastuunottamista omasta tekemisestä sekä tietoisuutta omista vahvuuksista, osaamisesta ja niiden kehittämisestä.
Yrittäjyyskasvatustyössä tuodaan alueellista ja paikallista työelämää lähemmäs lapsia ja nuoria. Näin he saavat ymmärrystä ja osaamista alueen yritystoiminnasta ja voivat aloittaa verkostojen luomisen työelämää varten. Monimuotoisen työelämäyhteistyön avulla heille muodostuu käsitys maakunnassa tarvittavasta osaamisesta, mikä auttaa myös heitä rakentamaan itselleen omannäköisen työuran ja avaa polkuja myös yrittäjyyteen.
Edellytys onnistuneelle yrittäjyyskasvatustyölle on yhteistyö. Opettajat tarvitsevat tuekseen työelämän edustajat. Eri toimijoiden laajan osaamisen yhdistäminen koko maakunnan alueella saa aikaan monipuolista ja innostavaa toimintaa eri kouluasteille sekä kehittää opettajien omaa työelämäosaamista. Omien ideoiden jakaminen sekä avoimuus uuden oppimiselle mahdollistavat laaja-alaisen ja laadukkaan yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen.
Jokainen lapsi ja nuori on arvokas.
2. Satakunnan yrittäjyyskasvatusverkoston ylläpitäminen ja kehittäminen
Elinvoiman kehittäminen vaatii toimivaa yhteistyötä.
Toimivan yrittäjyyskasvatuksen taustalla on aktiivinen ja toimiva verkosto, joka tukee ja mahdollistaa kasvatustyötä. Verkoston tehtävänä on huolehtia, että yrittäjyyskasvatustyötä toteutetaan koko maakunnassa.
Yrittäjyyskasvatuksen verkosto on toiminut aktiivisesti vuoden 2024 tammikuusta lähtien. Verkoston toiminnan kehittäminen on tärkeä maakunnallinen tavoite. Tavoitteena on tehdä verkostoa näkyvämmäksi ja lisätä tietoisuutta, jotta aiempaakin suurempi joukkio on mukana verkoston toiminnassa.
Satakunnan yrittäjyyskasvatusverkoston toiminta pähkinänkuoressa
• Kunta/organisaatio valitsee yrittäjyyskasvatusverkostoon edustajat, jotka osallistuvat verkoston toimintaan ja arvioivat yrittäjyyskasvatuksen vaikuttavuutta maakunnassa.
• Verkosto tapaa vähintään kaksi kertaa vuodessa.
• Verkoston toimintaa koordinoi YES Satakunta.
Verkoston toiminnan tavoitteet
• toimijoiden verkottaminen
• osaamisen jakaminen ja kehittäminen
• yhteisten toimenpiteiden sopiminen
• kehittämisehdotusten ja -ideoiden luominen
• yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen ja toteuttamisen tukeminen
• strategian toteutumisen arviointi
Verkostoyhteistyössä hyödynnetään digitaalista JEKKU Satakunta -ryhmää Emill-alustalla. Ryhmästä voit hakea ideoita ja hyviksi havaittuja käytänteitä yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen omassa työssäsi.
Näin meillä, miten teillä?
Lasten ja nuorten on tärkeä saada tehdä ja oppia
3. Suunnitelmallinen yrittäjyyskasvatustyö toteutuu koko Satakunnassa
Yrittäjyyskasvatuksen toteutumista koko Satakunnan alueella seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.
Oppilaitoksissa tapahtuvaa yrittäjyyskasvatustoimintaa tarkastellaan lukuvuoden ympäri ja havainnot kootaan yhteen puolivuosittain järjestettävässä yrittäjyyskasvatusverkoston kokoontumisessa, jossa toimintaa arvioidaan ja kehitetään koko maakunnan alueella.
Edellisellä strategiakaudella luotu pohja yrittäjyyskasvatustoiminnalle on vahva. Tarvitaan kuitenkin tehokkaampaa käytännön jalkauttamista, jotta kaikissa kunnissa on tasapuolinen ymmärrys strategiasta ja sen tavoitteista sekä valmiudet toimia strategian mukaisesti. Yrittäjyyskasvatuksen merkitystä tuodaan entistä enemmän esille myös niille, jotka eivät ole olleet aiemmin mukana yrittäjyyskasvatustoiminnassa. asioita aidoissa ympäristöissä itse toimien.
Yrittäjyyskasvatuksen osaamispolun tavoitteet
• itsensä johtaminen
• vahvuuksien tunnistaminen ja kehittäminen
• vuorovaikutustaidot
• yhteistyötaidot
• verkosto-osaaminen
• työelämä- ja projektiosaaminen
• yrittäjyystaidot
Oppimista tapahtuu erilaisissa oppimisympäristöissä sekä oppilaitoksissa että vapaa ajalla.
Strategiapäivityksessä lisätyt osaamistavoitteet
• tekoäly- ja digitaidot
• itseohjautuvuus
• jatkuvan oppimisen taito
• informaatiolukutaito
• vastuullisuusajattelu
• taloustaidot
Viime vuosien nopea työelämän ja yhteiskunnan muutos on korostanut tarvetta uusille, ajantasaisille taidoille. Tekoäly- ja digitaidot, informaatiolukutaito sekä taloustaidot ovat keskeisiä valmiuksia arjessa, opinnoissa ja työelämässä toimimiseen.
Samalla itseohjautuvuus ja jatkuvan oppimisen taidot tukevat yksilön kykyä päivittää osaamistaan ja tehdä kestäviä uravalintoja muuttuvassa toimintaympäristössä. Vastuullisuusajattelu puolestaan ohjaa eettiseen, kestävään ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaan toimintaan. Näiden taitojen lisääminen strategiaan vahvistaa yksilöiden toimijuutta ja tukee menestymistä monimuotoisilla työelämäpoluilla.
Ajankohtaiset trendit ja niiden huomiointi yrittäjyyskasvatuksessa
• Työelämän ja toimintaympäristön muutokset
Työelämän murroksen konkretisoituessa yrittäjyys on aiempaa enemmän asenne- ja kansalaistaito. Yrittäjyyskasvatuksen rooli ei ole enää pelkkä yrittäjäksi ryhtymisen edistäminen, vaan toimijuuden ja kokonaisvaltaisen osaamisen vahvistaminen muuttuvassa työelämässä. Pirstaleiset työurat, osaaikaisuus, alustatyö sekä jatkuvat siirtymät koulutuksen, työn ja yrittäjyyden välillä eivät ole enää puhetta, vaan todellisuutta.
• Tekoälyn ja muiden teknologioiden kehitys
Tekoälyn kehitys viimeisten muutaman vuoden aikana on ollut todella nopeaa. Tekoälyn tuomat muutokset työelämään ja koulutukseen ovat muuttaneet käsitystä siitä, mikä on tärkeää osata itse ja missä kannattaa hyödyntää tekoälyä. Tekoälyn kehityksen myötä kriittisen ajattelun taidot ovat nousseet tärkeämmäksi. Teknologioita on tärkeä oppia käyttämään vastuullisesti ja eettisesti.
• Vastuullisuus
Vastuullisuus on keskeinen osa yrittäjyyskasvatusta Satakunnassa. Satakunta toimii vihreän kasvun edelläkävijänä. Yrittäjyyskasvatus vahvistaa ymmärrystä taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä sekä vastuullisen toiminnan merkityksestä yksilöiden, yhteisöjen ja alueen kehitykselle. Tavoitteena on tukea valmiuksia tehdä kestäviä ja eettisiä valintoja työelämässä ja yrittäjyydessä.
• Yrittäjyyden monimuotoisuuden esilletuonti
Tapoja yrittää on koko ajan enemmän. Esimerkiksi alustatalous, sosiaalinen media ja erilaiset kevytyrittäjäpalvelut ovat muuttaneet käsitystä yrittäjyydestä. Tuodaan esille monipuolisesti eri tapoja yrittää. Tavoitteena on vahvistaa ymmärrystä ja madaltaa kynnystä nähdä yrittäjyys yhtenä mahdollisena ja saavutettavana vaihtoehtona. Tuodaan näkyväksi myös esimerkiksi yrittäjyys omistajanvaihdoksen kautta: aina ei tarvitse olla omaa yritysideaa.
• Monikulttuurisuus ja moninaisten oppijoiden huomioiminen
Viime vuosina on korostunut erilaisten oppijoiden parempi huomiointi. Kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus on kasvanut. Yrittäjyyskasvatuksen avulla voidaan tarjota vaihtoehtoisia tapoja oppia, onnistua ja kehittää omia taitojaan, myös haastavammista lähtökohdista ponnistaville oppijoille.
• Nuorten hyvinvoinnin ja motivaation muutokset
Viime vuosien aikana nuorten hyvinvointi ja motivaatio ovat olleet koetuksella. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena Satakunnassa on vahvistaa nuorten itseohjautuvuutta, itsetuntoa ja uskoa omiin mahdollisuuksiin. Yrittäjyyskasvatuksen avulla tuetaan motivaation säilymistä oppimiseen ja aktiiviseen toimijuuteen sekä edistetään myönteistä suhtautumista omaan tulevaisuuteen koulutuksessa, työelämässä ja yrittäjyydessä.
Varhaiskasvatus
Osaamistavoitteet:
• kaveritaidot
• tunnetaidot
• omatoimisuus
• omien vahvuuksien tunnistaminen
• uteliaisuus ja ilo uuden oppimiseen
• sinnikkyys
Varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten varhaista itsetuntemuksen kehittymistä ja opetellaan sosiaalisia taitoja toimimalla yhdessä muiden kanssa. Lapsille luodaan mahdollisuuksia oivaltaa itse sekä hyödyntää omaa luovuuttaan leikissä ja yhteisessä toiminnassa. Lasten itsetuntemus kehittyy ja itseluottamus kasvaa, kun he pääsevät osallistumaan toimintaan ja kokevat voivansa vaikuttaa asioihin.
Vanhempia kannustetaan yhteistyöhön varhaiskasvatuksen kanssa lasten tutustuttamiseksi työelämään. Vanhemmat voivat jakaa osaamistaan mm. kertomalla, mitä he työpäivän aikana tekevät ja millaisia osaamistavoitteiden mukaisia taitoja tarvitsevat omassa työssään.
”Annan lasten löytää itse ratkaisut sen sijaan, että tarjoilen ne heille valmiina.”
Pysähdyn pohti
maan lapsen tai
nuoren kanssa
tämän vahvuuk
sia ja kuuntele
maan kiinnos
tuksen kohteita.
Perusopetus, luokat 1–6
Osaamistavoitteet:
• omien vahvuuksien tunnistaminen
• vastuun ottaminen omasta toiminnasta
• yhteistyötaidot
• yritteliäisyys
• luovuus
• ongelmanratkaisutaidot
Perusasteen alaluokilla oppilasta tuetaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan toiminnallisuuden ja yhdessä tekemisen myötä. Oppiessaan tuntemaan paremmin itseään ja sitä, miten toimii muiden kanssa, oppilas voi oppia tukemaan ja kannustamaan toisia omalla toiminnallaan. Oppilasta kannustetaan aktiiviseen osallistumiseen ja samalla rakennetaan perustaa pitkäjänteisille ja vastuullisille työskentelytavoille.
Koulun, kodin ja työelämän välisen yhteistyön avulla oppilas tutustuu ympäröivään yhteiskuntaan.
Lisätään oppilaan ymmärrystä osaamisen sekä työn merkityksestä ja arvostuksesta tutustumalla perheen ja koulun henkilöstön ammatteihin sekä paikallisiin yrityksiin. Oppilailla on mahdollisuus kehittää talous- ja yrittäjyystaitojaan yrittäjyyskasvatustoimijoiden tarjoamien opinto-ohjelmien ja toimintamallien avulla sekä koulussa että vapaa-ajalla.
Perusopetus, luokat 7–9
Osaamistavoitteet:
• uteliaisuus löytää oma polku
• rohkeus ilmaista itseään
• epävarmuuden sietäminen
• työelämä- ja yrittäjyystaidot
• taloustaidot
• kansainvälisyys
Perusasteen yläluokilla nuoria tuetaan löytämään oma polkunsa omien kiinnostustensa mukaisesti. Heille luodaan kannustava ympäristö, joka sallii myös epäonnistumisen ja rohkaisee yrittämään uudestaan. Rakennetaan nuorille ymmärrystä työelämästä ja taidoista siellä toimimiseen.
Vahvistetaan nuorten taloustaitoja ja osaamista oman talouden hallinnasta. Korostetaan kansainvälisen toiminnan taitoja ja niiden merkitystä omaan osaamiseen. Tutustutaan yrittäjyyteen mahdollisena työurana ja lisätään ymmärrystä yritystoiminnasta. Varmistetaan, että jokainen nuori saa kosketuksen työelämään vähintään TET-jakson myötä. Oppilailla on mahdollisuus kehittää yrittäjyystaitojaan yrittäjyyskasvatustoimijoiden tarjoamien ohjelmien ja toimintamallien avulla sekä koulussa että vapaa-ajalla.
Peruskoulunsa päättäneet mainitsevat
TET harjoittelun ylivoimaisesti tärkeimmäksi kokemuksekseen työelämästä yläkoulun aikana.
Yrittäjyyskasvatus on heittäytymistä ja rohkeutta kokeilla.
Toinen aste, nuorten koulutus
Osaamistavoitteet:
• itsetuntemus ja -luottamus
• omatoimisuus ja aloitteellisuus
• tavoitteiden suunnittelu ja asettaminen sekä toimiminen niiden mukaisesti
Toisella asteella vahvistetaan itsetuntemusta ja -luottamusta omaa tulevaisuutta varten. Nuoria tuetaan löytämään urapolku omien vahvuuksien ja kiinnostusten mukaan. Nuoret opettelevat suunnittelemaan ja asettamaan tavoitteita sekä toimimaan niiden mukaisesti.
Nuoria tuetaan kehittämään niitä ominaisuuksia, joita tarvitaan työelämässä tai omassa yritystoiminnassa eli omaaloitteisuutta, työhön sitoutumista, työn tehokkuudesta huolehtimista, aitoa kiinnostusta työtehtäviä ja alaa kohtaan sekä halua kehittää yritystoimintaa.
Lukiossa työelämäyhteistyön avulla nuorille tehdään näkyväksi erilaisia työuria ja aloja, mikä auttaa heitä löytämään itselleen mielekkään urapolun. Lukiolaisia tuetaan työ-
• muutoshalu ja -kyky
• työelämä- ja yrittäjyystaidot
• yhteiskuntaosaaminen
elämäverkoston rakentamisessa esim. mahdollistamalla TET-jaksot lukiossa.
Ammatillisessa koulutuksessa työelämätaidot ja yrittäjyys ovat kiinteä osa osaamista ja ammattitaitoa. Yksittäisten yrittäjyyteen liittyvien opintojaksojen lisäksi opiskelijat voivat suorittaa myös yrittäjyyden ammattitutkinnon tai johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon.
Toisen asteen opiskelijoiden on mahdollista laajentaa yrittäjyysosaamistaan yrittäjyyskasvatustoimijoiden tarjoamien yrittäjyyden opinto-ohjelmien tai muiden yritysmallien avulla. Opintojen aikana nuorilla on mahdollisuus tutustua ja saada tietoa oman paikkakunnan uusyrityskeskuksen palveluista sekä elinkeinopalveluista.
Korkeaaste
Osaamistavoitteet:
• itsensä ja muiden johtaminen
• resilienssi ja inhimillisyys
• omien vahvuuksien hyödyntäminen (yhteis)työssä ja verkostojen luomisessa
• liiketoiminnallinen ymmärrys
• kansainvälinen osaaminen
• yrittäjyystaidot
Korkea-asteella painotetaan yrittäjyysasennetta ja -valmiuksia sekä yritysten liiketoiminnallista ymmärrystä. Oppimisessa suositaan yrittäjämäisiä oppimisympäristöjä ja yrittäjämäistä oppimista. Jokaisen opiskelijan valmiuksia rakentaa omannäköistä polkuaan tuetaan, jotta hänen on mahdollista tunnistaa omat vahvuutensa, voimavaransa ja tarpeensa.
Työelämä tuodaan lähemmäksi opiskelijoita esimerkiksi yrityshautomoiden ja yritystoiminnan kokeilemisen avulla. Korkeakoulujen toimiva työelämäyhteistyö tukee opiskelijoiden oman työuran rakentamista ja verkoston kasvattamista. Opintojen aikana nuorilla on mahdollisuus tutustua ja saada tietoa oman paikkakunnan uusyrityskeskuksen palveluista sekä elinkeinopalveluista.
Parhaimmillaan rohkeutta
olla se ihminen, joka oikeasti on – minä 2.0.
Alle 18 vuotiaan nuoren on tärkeää saada mahdollisuus ensimmäisiin työkokemuksiin ja yrittäjyyden kokeiluun.
Työkaluja ja vinkkejä
Yrittäjyyskasvatuksen toimijat oppilaitosten ja kuntien tukena
4H-järjestön yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli tunnetaan nimellä ”Kolme askelta työelämään”. Sen avaintuotteita ovat 6–12-vuotiaille suunnattu 4H-kerho ja 13–28-vuotiaille suunnatut 4H-akatemia, 4H-työpaikka ja 4H-yritys. Lisätietoja: www.4h.fi
Nuorten yrittäjyys ja talous NYT tarjoaa työelämä-, talous-, ja yrittäjyystaitoja tukevia palveluita ja opintokokonaisuuksia kouluille, oppilaitoksille ja kunnille. Lisätietoja: www.nuortennyt.fi
Ohjaamo on alle 30-vuotiaiden neuvonta- ja ohjauspiste, josta saa maksutonta apua työhön, koulutukseen ja arkeen liittyvissä asioissa. Lisätietoja: www.ohjaamot.fi
JEKKUsta löytyy oppitunneilla hyödynnettävää materiaalia opiskelijoiden työelämä- ja yrittäjyysosaamisen tunnistamiseen, kehittämiseen ja sanoittamiseen. Lisätietoja: https://yesverkosto.fi/materiaalit/jekku
YES Satakunta, Prizztech yhdistää eri toimijat rakentamaan vaikuttavampaa yrittäjyyskasvatusta. YES tarjoaa tukea ja työkaluja Prizztechin asiakaskunnille ja oppilaitoksille yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen. Lisätietoja: www.yesverkosto.fi
Satakunnan yrittäjyyskasvatustyön seuranta
Kunta
Asteikko 1–5 (välttävästi–erinomaisesti)
1. on laatinut lukuvuoden yrittäjyyskasvatussuunnitelman, joka sisältää mm. koulu-yritysyhteistyösuunnitelman.
Kyllä Ei
2. on tehnyt yhteistyötä yrittäjyyskasvatukseen osallistuvien toimijoiden (oppilaitokset, yritykset/elinkeinoelämän edustajat, järjestöt) kanssa. Yhteistyö on toteutunut.
Kommentit: ________________________________________
3. on osallistunut maakunnan alueen yrittäjyyskasvatuksen verkoston yhteistyöhön.
Kommentit: ________________________________________
4. on kerännyt dataa yrittäjyyskasvatustyön seurantaa varten.
Kommentit: ________________________________________
Yrittäjyyskasvatusverkosto seuraa
näiden mittarien avulla maakunnallisen yrittäjyyskasvatustyön vaikuttavuutta.
Oppilaitos
Asteikko 1–5 (välttävästi–erinomaisesti)
1. oppilaitos on laatinut lukuvuoden yrittäjyyskasvatussuunnitelman, joka sisältää mm. koulu-yritysyhteistyösuunnitelman.
Kyllä Ei
2. oppilaitos on toteuttanut vähintään yhden yrittäjyyskasvatuksen teemaviikon lukuvuodessa.
Kyllä Ei
3. oppilaitos on tukenut opettajia yrittäjyyskasvatustyön toteuttamisessa.
Kommentit: ______________________________
4. yrittäjyyskasvatusvastaava on toiminut aktiivisesti lukuvuoden aikana.
Kommentit: ______________________________
5. opettajat ovat edistäneet yrittäjyyskasvatuksen osaamistavoitteiden toteutumista.
Kommentit: ________________________
6. oppilaitos on hyödyntänyt työelämäyhteistyötä.
Kommentit: ______________________________
7. oppilaitos on hyödyntänyt yrittäjyyskasvatustoimijoiden tarjoamia ohjelmia sekä toimintamalleja.
Kommentit: _______________________________________________________
8. oppilaitos on kerännyt lukuvuoden aikana toteutettuja ideoita ja hyviä käytänteitä jaettavaksi verkoston kokoontumisissa.
Kommentit: _______________________________________________________
Vinkkejä yrittäjyyskasvatuksen toteutukseen
Yrittäjyyskasvatuksen teemaviikko, joka suositellaan toteutettavaksi yhdessä työelämän kanssa. Viikon aikana päästään hyödyntämään aiemmin harjoiteltuja työelämätaitoja sekä voidaan tutustua eri ammatteihin ja toteuttaa projektiyhteistyötä työelämän kanssa.
Työelämän edustajien vierailut oppilaitoksiin. Vierailut voidaan teemoittaa sopimaan opetettavaan oppiaineeseen.
Yrittäjyyskasvatusaiheiset (myös VESOt, opettajien suunnittelu- ja koulutuspäivä) koulutuspäivät opettajille vahvistavat opettajien yrittäjyyskasvatusosaamista koko oppilaitoksen/kouluasteen tasolla.
Opettajat voivat kasvattaa elinkeinoelämään liittyvää osaamistaan tutustumalla vähintään yhteen (oppiaineensa alan) yritykseen lukuvuoden aikana.
MOK-viikon eli monialainen kokonaisuus -projektiviikon voi järjestää myös yrittäjyyskasvatuksen teemaviikon alle.
Kesätyöt ja harjoittelut mahdollistavat nuorten tutustumisen työelämään.
Hackathonit – toisella ja korkea-asteella koulu-yritysyhteistyön lisääminen yritysten asettamien haasteiden tai kilpailujen avulla.
Kansainvälisyyteen tutustuminen erilaisten hankkeiden myötä.
Lasten ja nuorten vanhempien työelämäosaaminen voidaan tuoda osaksi yrittäjyyskasvatustyötä tiivistämällä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä.
Yrittäjämäisten taitojen kehittämistä varten voi järjestää työpajoja, joita voi sitoa opetuksen aiheisiin.
Yrittäjyyskasvatustyön toteuttamisen tueksi
Lukuvuosisuunnitelman voi toteuttaa esimerkiksi koko oppilaitoksen yhteisenä, aineryhmittäin tai ikävuosittain.
Nämä kolme yrittäjyyskasvatuksen toimenpidettä aion toteuttaa lukuvuoden aikana:
Esimerkkejä suunnitelman laatimiseen opettajan tueksi: 1) 2) 3)
• Olen etsinyt ideoita toteutukseen muiden jakamista käytänteistä.
• Olen kutsunut yrittäjän/työelämän edustajan vierailulle.
• Olen tutustunut vähintään yhteen alueeni yritykseen.
• Olen huomioinut osaamistavoitteet opetuksessani.
• Olen hyödyntänyt olemassa olevia materiaaleja osana opetusta.
• Olen osallistunut oppilaiden/opiskelijoiden kanssa yrittäjyyskasvatustoimijan järjestämään opinto-ohjelmaan.
Toimenpiteet:
Strategiatyön tausta
Strategiatyö toteutettiin kevään 2023 aikana osallistamalla toimijoita eri sidosryhmistä koko maakunnan laajuudelta.
Strategiatyössä toteutettiin kuusi työpajaa. Osallistujina oli 45 opettajaa, kuntajohdon edustajaa, järjestötoimijaa ja elinkeinoelämän edustajaa. Lisäksi strategiaprosessissa toteutettiin kuntajohdon tapaaminen yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivoista. Strategiaprosessiin osallistui edustajia 14 kunnasta.
Strategiatyö sai rahoituksen Satakuntaliitosta Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -määrärahasta. Hankkeen omarahoituksesta vastasi Prizztech Oy:n kautta Eura, Harjavalta, Kokemäki, Pori ja Ulvila. Strategiatyötä koordinoi Prizztechin yrittäjyyskasvatuspalvelu YES Satakunta ja prosessin fasilitoinnista vastasi Educraftor.
Strategian päivitystyö vuosille 2026-2028
Satakunnan yrittäjyyskasvatuksen strategia päivitettiin loppuvuodesta 2025 tuleville vuosille 2026–2028. Strategian päivitystyötä edistettiin Merikarvialla syyskuussa 2025 yrittäjyyskasvatuksen verkoston tapaamisessa. Tapaamisessa käytiin läpi strategian hyviä puolia sekä kehityskohteita. Lisäksi sidosryhmille teetettiin kysely, joka keräsi noin 50 vastausta. Päivitystyön rahoituksesta vastasivat Prizztech Oy:n kautta Eura, Eurajoki, Harjavalta, Nakkila, Kokemäki, Pori ja Ulvila.
Strategia nähtiin lähtökohtaisesti ajankohtaisena ja toimivana edelleen. Tämän vuoksi suuria muokkauksia ei nähty tarpeelliseksi tehdä. Kyselyn vastaajien tyytyväisyys strategiaan oli 7,1 (asteikolla 1-10). Strategia oli vastaajien mielestä hyvä pohja ja selkeä työkalu yrittäjyyskasvatustoiminnalle, mutta konkretia jäi osan mielestä puuttumaan. Parhaiten nykyisessä strategiassa toimii yrittäjyyskasvatusverkosto ja sen tapaamiset. Verkoston toimintaa on näin ollen jatkossa entistä tärkeämpää kehittää ja laajentaa, jotta vielä suurempi joukkio pääsee mukaan Satakunnan yrittäjyyskasvatustoimintaan. Myös verkoston viestintä ja eri kouluasteiden omat tavoitteet ja kuvaukset nähtiin erityisen toimivina.
Päivitystä ja kehitettävää nähtiin eniten konkreettisessa jalkauttamisessa kuntiin ja siinä, että kuntien toiminta olisi toisiinsa verrattuna tasalaatuisempaa. Tärkeää on jatkossa keskittyä siihen, miten voimme vahvistaa strategian painopistettä 3: “Suunnitelmallinen yrittäjyyskasvatustyö toteutuu koko Satakunnassa”.
Viime vuosien aikana on myös noussut uusia ilmiöitä ja trendejä, jotka muuttavat yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta. Näistä tärkeimpinä nousivat työelämän jatkuva murros sekä tekoäly ja muut digitaidot. Muita nousseita teemoja olivat monikulttuurisuus ja oppijoiden monimuotoisuus, yrittäjyyden monipuolisuus (esim. yrittäjyys omistajanvaihdoksen kautta, alustatalous, kevytyrittäjyys), positiivinen suhtautuminen tulevaisuuteen, vastuullisuus ja vihreä siirtymä, kriittinen ajattelu ja informaatiolukutaito sekä nuorten taloustaidot.
Satakunnan yrittäjyyskasvatuksen strategia
2023–2028
Tartu ja toteuta – Yrittäjyyskasvatuksella osaava ja elinvoimainen Satakunta