1 2019
PORVOON ENERGIA -YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI UUSI PÄÄKONTTORI
HYVÄ JA KESTÄVÄ ARKI
TERVETULOA KATTOHAIKARAT
Samalla avara ja kodikas
Porvoossa osataan säästää energiaa
Vanhoihin sähköpylväisiin rakennettiin tekopesiä
ILMASTONMUUTOKSEN TORJUMISEEN EI AINA TARVITA TYÖLÄITÄ TEKOJA
Valitsemalla Porvoon Energian hiilineutraalia energiaa välität kanssamme tulevista sukupolvista, ja voit olla varma, että kuluttamasi energia ei rasita ympäristöä.
KAIKKI MYYMÄMME SÄHKÖ ON PÄÄSTÖTÖNTÄ puh. 019 661 411 info@pbe.fi | pbe.fi
Tässä numerossa
8 16
Kestävä arki Porvoossa Yli kolmannes kotitalouksien hiilijalanjäljestä muodostuu asumisesta, ja suurin osa siitä lämmityksestä ja sähkönkäytöstä. Porvoolaiset pilottiperheet näyttivät, miten asumisen hiilijalanjälki pienenee.
12 14
30
4
20
24
Kaikki samassa paikassa.
Metsästä, ja metsään takaisin.
Niko Laurila – palkittu valokuvaaja.
18
23
26
Porvoon Sähköverkko maksaa veroina jo lähes 16 miljoonaa euroa.
Paikallisilla tärkeä rooli.
Akilleen kilpapyöräilijä Joni Kanerva.
PÄÄKIRJOITUS
VEROJEN OSUUS MERKITTÄVÄ
KIERTOTALOUS
TERVEISIÄ BRYSSELISTÄ
PORVOOLAINEN
NIMIKKOURHEILIJA
PÄ Ä K I RJ O I T U S
Kaikki samassa paikassa
Porvoon Energia on nyt pääosin Tolkkisissa. Tänne siirsimme hallinnon viime vuoden marraskuussa Mannerheiminkadun varrelta Porvoon keskustasta. Mukana seurasi tytäryhtiön, Porvoon Sähköverkon henkilökunta. Keskustaan jäi asiakas palvelupiste Lundinkadulle. Sekä tuotanto että hallinto toimivat nyt samassa paikassa. Tuotantoa meillä on myös muualla, mutta lähes koko henkilökunta on Tolkkisissa.
FOTO: NIKO LAURILA
Matkamme tänne alkoi, kun sähkönjakelu Porvoon maalaiskun nassa, Länsi-Pernajassa ja Pornaisissa ostettiin Etelä-Suomen Voima Oy:ltä vuoden 1995 lopussa. Sitä seurasi yhtiön Tolkki sissa sijaitsevan höyryvoimalan osto huhtikuussa 1996. Seuraava virstanpylväs oli Stora Enson kanssa vuonna 2011 tekemämme kauppa konttorirakennuksesta ja selluloosatehtaasta. Kauppaan sisältyi myös muita rakennuksia sekä maata. Kaksi vuotta myöhemmin valmistui uusi biolämpövoimalaitos. Tolkkinen on vanha teollisuuspaikkakunta, jossa on keskitytty vihreän kultamme, metsän, jalostukseen puutavaratuotteiksi ja selluloosaksi. Vuonna 1875 perustettu ensimmäinen saha siirtyi kymmenen vuotta myöhemmin August Eklöfille, joka seuraav ien vuosikymmenten aikana laajensi aluetta muun muassa sellu loosatehtaalla vuonna 1893. Eklöfin yhtiö rakensi myös ensim mäisen osan konttorikiinteistöstä, jossa me nyt toimimme. Sahatavaroita täällä ei enää tuoteta, ei myöskään selluloosaa. Mutta metsäkytkentä on ja pysyy. Käytämmehän voimalois samme polttoaineena hakkuutähteistä sekä metsäteollisuuden jääm istä tehtyä biomassaa. Kuten muualla lehdessä olevasta artikkelista selviää, huoleh dimme osaltamme siitä, että meillä metsässä olisi uusiutuva energianlähde myös tulevaisuudessa. Polttoaine tulee metsästä ja poltossa syntyvä tuhka palautuu metsään lannoitteena – kiertokulkua parhaaseen kierrätystyyliin.
Patrick Wackström verkställande direktör
Porvoon Energia -yhtiöt Tolkkisten satamatie 1 ja 3 06750 Tolkkinen PL 95 06101 PORVOO puh. 019 661 411 info@pbe.fi pbe.fi
4 Eko 1/2019
Päätoimittaja Ella Kaasinen
Taitto FPW Firmaservice
Toimittajat Patrick Wackström Rolf Gabrielsson Maarit Gabrielsson Marika Kangaskolkka Maria Käki
Kansikuva Niko Laurila Niko Laurila Photography
Ulkoasu Sherpa
Painos 33 500 kappaletta
Paino Laakapaino Oy
PBE UUTISET KUVA: NIKO LAURILA
UUSI RAKENNUS
Uusi kytkinasema keskustaan MANNERHEIMINKATU 24 tontille on valmistunut uusi kytkinasema. Asema on kauko-o hjattava ja siinä on vanhaa kytkin asemaa kehittyneempi automaatio. Tämä mahdollistaa n opeamman sähkönjakelun p alauttamisen keskustan alueelle mahdol lisissa vikatilanteissa.
ÄLYKÄS OHJAUS
HANKE
Kaukolämmön lämmönohjauspalvelu pilotoinnissa
Canemure KOHTI HIILINEUTRAALEJA kuntia ja maakuntia -hanke edistää ilmaston
PORVOON ENERGIA pilotoi parhaillaan lämmityksen älykästä ohjaus-
muutoksen hillinnän käytännön
ta yhdessä Leanheat Oy:n ja Porvoon OP-isännöintikeskuksen kanssa.
toimia. Se on Suomen ympäristö
Pilotoinnin avulla halutaan parantaa asumismukavuutta ja ratkaista
keskuksen koordinoima tutkimus
taloyhtiöiden energiatehokkuuden parantamiseen vaikuttavia tekijöitä.
hanke, jossa Porvoon kaupunki on
Projektissa kerrostalon asuntoihin asennetaan sensorit ja talojen lämmi-
mukana. Porvoon osahanke etsii
tysjärjestelmää ohjataan Leanheat Oy:n kehittämän tekoälyn avustuk-
parhaita keinoja säästää energia ja
sella. Leanheatin tuottaman tarkan energiankulutuksen ennustetiedon
tuottaa uusiutuvaa energiaa.
ansiosta pystytään optimoimaan rakennusten lämmitysjärjestelmien
Porvoon Energia on hankkeessa
toimintaa, joka tuo taloyhtiöille energiansäästöä.
mukana Porvoon kaupungin yhteistyökumppanina.
KAUKOLÄMPÖ
Uusi sähköinen asiointipalvelu kaukolämmön asiakkaille KAUKOLÄMMÖN uusi asiakaspalvelu- ja laskutusjärjestelmä o tettiin KUVA: NIKO LAURILA
käyttöön kesäkuussa. Palvelussa on mahdollista seurata muun muassa lämmön kulutusta. Vuoden 2020 aikana järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön myös sähkön siirto- ja myyntiliiketoiminnoissa, jolloin saamme samat palvelut myös sähköä käyttäville asiakkaillemme. Asiakaspalvelujärjestelmän on toimittanut Solteq Oyj.
Eko 1/2019 5
PBE UUTISET KUVAT: NIKO LAURILA JA PBE-ARKISTO
PORVOOSSA
Energisesti monessa mukana VUODEN AIKANA olemme olleet mukana useissa eri tapahtumissa, kuten Porvoon Päivillä lauantaina 8. kesäkuuta sekä sunnuntaina 9. kesäkuuta Porvoon Ajoissa. Syksyllä 2019 osallistuimme energisesti Uusimaa Areenalla 8. syyskuuta järjestettyyn JumpIn -tapahtumaan sekä Porvoossa tänä vuonna Kantele-talossa Kevätkummussa 12. lokakuuta järjestettyyn valtakunnalliseen Seniorsurf -digimessupäivään. Lisäksi järjestimme yhdessä Itä-Uudenmaan kehitysyhtiö Posintran sekä LPOnetin kanssa Nordic Business Forum -tapahtuman
Onnea Markku, voitit Jopo-pyörän!
s triimauksen paikallisesti. NBF-tapahtuma oli kaksipäiväinen ja se järjestettiin 9.–10. lokakuuta Bio Rexissä, Taidetehtaalla Porvoossa. Porvoon Päivien arvonnassa onni suosi Markku Ruuskasta. JumpIn -tapahtuman arvonnan voittaja oli Katariina Varpio. Onnea voittajille!
Porvoon Salibandyseura PSS:n liiganaiset ja Butchersin edustusjoukkue olivat Porvoon Energian mukana Porvoon Päivillä.
Onnea Katariina, voitit sykekellon!
Kiitos kaikille JumpIn -tapahtumassa meitä moikkaamassa käyneille.
Nordic Business Forumissa Porvoon Energian tj Patrick Wackström, LPOnetin tj Gustav Forsblom sekä Posintran yrityspalvelujohtaja Fredik Pressler.
6 1/2019
PALVELEMME ARJESSA. YHDESSÄ ENEMMÄN HYVÄÄ.
OLEMME EDELLÄKÄVIJÄ ENERGIATUOTANNON PUHTAUDESSA
KUVA: NIKO LAURILA
Tolkkisten voimalaitoksellamme tuotettu kaukolämpö tuotetaan vastuullisesti ja ympäristöä säästäen. Keskimäärin yli 94 % kaukolämmöstämme on uusiutuvaa sekä päästötöntä, josta valtaosa täyttää maailman ainoan ympäristömerkityn EKOenergian kaikista tiukimmat kansainväliset kestävyyskriteerit.
OLETKO JO KÄYNYT TUTUSTUMASSA ENERGIANI -PALVELUUN KOTISIVUILLAMME? puh. 019 661 411 kaukolampo@pbe.fi | pbe.fi
Eko Eko 1/2017 1/2019 7 7
Porvoolaiset pilottiperheet näyttivät, miten asumisen hiilijalanjälki pienenee pienillä arjen valinnoilla.
8 Eko 1/2019
H Y VÄ A R K I
Pieniä suuria ekotekoja Porvoossa järjestetyn Kestävien elämäntapojen kiihdyttämön ensimmäisessä kokeiluvaiheessa kahdeksan pilottiperhettä karisti yhden kuukauden aikaan neljänneksen hiilipainostaan. Asumisen hiilijalanjäljestä putosi peräti 42 prosenttia. Kolme pilottiperhettä kertoo, millaisilla teoilla siihen päästiin.
TEKSTI JA KUVAT MERJA FORSMAN
KETKÄ: VENÄLÄISTEN PERHE, IRENE, KARI, MIKI, 15, PINJA, 19, EELIS, 8, TARA, 9, INKA, 21, MIRO, 19, NICO, 17 MISSÄ: HORNHATTULA, PORVOO KOTI: 2005 RAKENNETTU OMAKOTITALO NOIN 160 m² ”Jokainen ihminen voi tehdä jotain hiili jalanjälkensä pienentämiseksi. Me kokeilimme kampanjan aikana muutamaa asiaa kerrallaan: hankimme biojäteastian, testasimme moniloke rokeräystä, korvasimme autoilua muun muassa sähköpyörällä ja vähensimme lihan kulutus ta. Sen lisäksi olemme vähentäneet vaatteiden pesemistä. Suurin osa kokeiluista jäi osaksi arkeamme. Asumisen hiilijalanjälkemme puolittui, kun vaihdoimme ekologisimpaan mahdollisimpaan sähköön, mitä Porvoon Energia tarjoaa ja laskim me kotimme lämpötilaa parilla asteella. Ennen kodissamme oli 23 astetta, nyt 19–20. Kotoa muuttanut tyttäremme sanoi, että kodissam me on kylmä kuin ruumishuoneella, mutta me totuimme tähän nopeasti. Nyt ei enää ole töissä ja ulkona koko ajan kylmä, ja kun käymme tyttä remme kerrostaloasunnossa, emme meinaa saada nukahdettua, koska on niin kuuma.
Lämpötilan laskeminen on selkeä asia, jonka kuka tahansa pystyy tekemään – ja sen voi tehdä vaikka heti! Säästämme energiaa myös sammuttamalla lait teita, vaihtamalla lamppuja ledeiksi ja tekemällä isomman annoksen ruokaa kerrallaan. Kari on numerofriikki, ja hän seuraa kuu kausittain Porvoon Energian raportteja. Niistä näemme vuoden päätteeksi, mikä merkitys näillä teoillamme on ollut. Meillä ei silti huudeta, että Asumisen ”taas pesukone on päällä” tai että ”pleikkari pois seinästä”, jalanjälki mutta välillä muistutetaan, jos puolittui suihku laulaa. Siinä kuluu sekä vettä että energiaa! Veden kulutus on maanlaajuinen ongelma. Jos kerrostaloissa ja rivitaloissa ihmi set maksaisivat omasta käytöstään, säästö olisi aivan järkyttävän suuri!”
}}} Venäläisten perhee Porvoon Hornhattulassa.
Eko Eko1/2019 9 1/2019 9
KETKÄ: PIA KOJO JA VEIJO SIVINEN MISSÄ: GÄDDRAG, PORVOO KOTI: 1930-LUVUN ENTINEN LASTEN KESÄSIIRTOLA, NOIN 230–280 m²
”Asumme vanhassa suuressa talossa, josta lämmitämme talvisin vain noin 60 neliötä. Pidämme huonelämpötilaa 17 asteessa, Sähkö mikä pitää virkeämpänä ja säästää energiaa. Kotimme vaihtui lämpenee puulla ja sähköllä. ekoon Saimme kampanjan aikana tietää, että Porvoon Energian ekosähköön vaihtaminen kasvattaisi laskuamme vain 20 eurolla vuodessa. Olimme siitä positiivisesti yllättyneitä. Ekosähköön vaihtamisella oli radikaali vaikutus hiilijalan jälkeemme! Facebookissa heti kyseltiin, onko olemassa joku ”hyvis- ja pahissähköputki”. Vastaus tietysti kuuluu, että se on ihan samaa sähköä, mutta tällä valinnalla autamme kehittämään päästöttö mämpää energiantuotantoa. Pienennämme asumisemme jalanjälkeä myös hankkimalla uuden ilmanlämpöpumpun vanhan rikkoutuneen tilalle. Ilmanlämpö pumppujen tehot ovat nousseet niin, että ne toimivat nykyään jopa 20 asteen pakkasessa! Harkitsemme myös aurinkopaneeleja ja sähkö- tai kaasuautoa, jolla läh tisimme kiertämään Eurooppaa.”
10 Eko Eko1/2019 1/2019 10
H Y VĂ„ A R K I
�Porvoon Energialle luontevaa olla mukana�
P
orvoossa kansainväliseen hank keeseen osallistui kotitalouksien lisäksi yhteistyĂśkumppaneina yhdeksän yritystä, niiden joukossa ÂPorvoon Energia. – Kestävien elämäntapojen kiih dyttämĂśssä mukanaolo sopii erittäin luontevasti toimintaamme ja tavoittei siimme, ympäristĂś- ja kehityspäällikkÜ Jukka Rouhiainen sanoo. Onhan ympäristĂśn kunnioittaminen ja ympäris tĂśÂvaikutusten tiedostaminen ollut kiin teä osa toimintaamme ja tavoitteitam me jo pitkään. Olimme mukana myĂśs viime vuonna ja kokemukset olivat silloinkin hyviä. Porvoon Energia osallistui Taide tehtaalla järjestettyyn kick off -tilaisuu teen, jossa yhtiĂś kertoi toiminnastaan ja
keskusteli muiden osallistujien kanssa energiaan liittyvistä asioista. – Tarjosimme osallistujien käyt tÜÜn myÜs ekosähkÜä erikoishintaan. Monet osallistujat ovat kokeneet mak suttoman energiankulutuksen seuranta palvelumme hyÜdylliseksi. ENTÄ MIKÄ JÄI KÄTEEN? – Erittäin hyviä keskusteluita osallistu jien, kotitalouksien ja muiden yritysten kanssa. TyÜpajassa oppi havainnollisesti muun muassa erilaisten tekojen vaiku tusten suuruusluokat. Saimme hyviä ideoita, miten kehittää toimintaamme ja palveluitamme, Rouhiainen tiivistää. Hänen mukaansa yhtiÜn tavoittee na on parantaa palveluita entisestään muun muassa kulutusseurannan osalta
ja Ât uoda myĂśs uusia kestäviä elämän tapoja tukevia palveluita asiakkaille. Porvoon kaupungin kestävän kehi tyksen asiantuntija Sanna Päivärinta toteaa yrityksillä sekä niiden tarjoamilla palveluilla ja tuotteilla olevan valtava merkitys kotitalouksien kestävän elä mäntavan mahdollistamisen kannalta. – Kestävä kehitys ja arki tarjoaa kin yrityksille uusia liiketoiminta mahdollisuuksia, joiden kehittämi seen tämä hanke toimii erinomaisena Âa lustana. KiihdyttämĂś-hankkeen tavoitteena on kerätä tietoa paitsi tutkijoille myĂśs ÂPorvoon kaupungille ja yrittäjille kestä vän arjen kehittämisen tueksi. Ilmasto tyĂśn edelläkävijän rooli on yksi Porvoon strategian neljästä päätavoitteista. đ&#x;”˛
Kirjoittaja Rolf Gabrielsson
KETKÄ: PIA KOJO JA VEIJO SIVINEN KETKÄ: TATU JA MARIANNE MISSÄ: GÄDDRAG, PORVOO CHANTH MISSÄ: KERKKOON KYLÄ,LASTEN PORVOO KOTI: 1930-LUVUN ENTINEN KESÄSIIRTOLA, NOIN 230–280 m² KOTI: 1914 RAKENNETTU OMAKOTITALO, NOIN 75 m² �Asumme vanhassa suuressa talossa, josta lämmitämme talvisin vain noin 60 neliÜtä. Pi dämme �Asuminen huonelämpÜtilaa muodostaa1739asteessa, % hiilijalanjäljestämme. mikä pitää virkeämpänä Kotimme ja säästää muttaenergiaa. toisaalta Kotimme kun näkee, miten sähkÜä kuluu, se kannustaa lämpenee 80 % lämpenee puulla ja sähkÜllä sähkÜllä.ja 20 % puulla, ja patterit kuluttavat käyttämään sitä säästäväisemmin. Meidän sähkÜnkäyttÜmme Saimme aika lailla kampanjan sähkÜä. aikana tietää, että Porvoon Energian ekosähkÜÜn trendi onkin vaihtaminen snadistikas laskeva. vattaisi Kun laskuamme vaihdoimme vain kampanjan 20 eurolla vuodessa. aikana Porvoon OlimmeEnergian siitä positiivisesti Kunyllättyneitä. ilmat viilenevät, ei tee mieli luukuttaa pattereita, kun EkosähkÜÜn tuulisähkÜÜn, vaihtamisella asumisen jalanjälki oli radikaali pieneni vaikutus melkein hiilijalanjälkeemme! kolman näkee, millaisen piikin se tekee kulutukseen. Facebookissa neksella. Se vaikutti heti kyseltiin, tällä aikavälillä onko olemassa eniten joku päästÜihimme. �hyvis- ja pahissähkÜputki�. Toukokuussa, Vastaus kuntie laitamme lämmityksen pois päältä, Harmi kyllä, pysty enääsähkÜä, hirveästi laskemaan asu muut sähkÜnkäytÜn piikit erottuvat hyvin tilastoista. Sieltä tysti kuuluu, että seemme on ihan samaa mutta tällä valinnalla autamme kehittämään päästÜttÜmämpää misen hiilijalanjälkeä. energiantuotantoa. Kotimme lämpÜtila pyÜrii 18–20 näkee, kun olemme keittäneet aamukahvit ja illalla valmis Pienennämme asteessa ja kovilla asumisemme pakkasilla jalanjälkeä 17–18 asteessa, myÜs hankkimalla ja teemmeuuden taneet ilmanlämpÜpumpun ruokaa uunissa. vanhan monia rikkoutuneen muitakin asioita tilalle.sähkÜn IlmanlämpÜpumppujen säästämiseksi. tehot ovat nousseet Jos vielä niin,repisi että nejostain toi rahat aurinko mivatSähkÜtilastojen nykyään jopa 20seuraaminen asteen pakkasessa! on harrastukseni. Kerään kennoihin... Porvoon Energian kuukauden kulu Kunlähtisimme Porvoon kaupunki Harkitsemme myÜsEnergiani-nettisivuilta aurinkopaneeleja ja sähkÜtai kaasuautoa, jolla kiertä pyrkii hiilineut SähkÜä mään tukset Eurooppaa.� talteen ja vertailen niitä keskilämpÜtiloihin. raaliksi, toivoisin näkeväni myÜs kaupun tuulesta Meillä on myÜs sähkÜnkäytÜn hälytysraja, mutta sen näkee gin omissa rakennuksissa sähkÜn pien vasta vuorokauden viiveellä. Menneisyyttä on paha muuttaa, tuotantoa.�
 Eko 1/2019 11
Mistä löydän viime vuoden kulutustietoni ja sopimusten tiedot?
Asiakkuuspäällikkö Maria Käki painottaa, ettei hyvä asiakaskokemus synny pelkästään varsinaisen asiakaspalvelun toimesta.
ENERGIANKULUTUSTA voi seurata verkkosivuiltamme rekisteröitymällä Minun Energiani -palveluun. S iellä alueemme asukkaat voivat seurata kulutusta tunti-, kuukausi- ja vuositasolla. Minun Energiani -palvelussa näkyvät myös voimassa olevat sopimukset sekä avoinna olevien laskujen summat.
Olen muuttamassa, miten minun tulisi toimia?
Me olemme asiakkaita varten
TEE SÄHKÖSOPIMUS uuteen asuntoosi mielellään kaksi viikkoa ennen muuttoa. Näin varmistat, e ttä muuttopäivänä sähköt on kytketty. Aloita uusi
TEKSTI Maarit Gabrielsson KUVA Niko Laurila
sopimus siitä päivästä, jolloin haluat sähköntoimituksen alkavan. Vanha sopimuksesi päättyy vasta, kun päätät itse sopimuksesi tai uusi a siakas tekee osoitteeseen sopimuksensa. Päätä vanha sopimuksesi siihen päivään, kun muutto ja loppu siivous on hoidettu. Sähkösopimukset ovat osoitekohtaisia. S inulla voi olla samanaikaisesti voimassa useampia sähkösopimuksia eri osoitteissa. Saatat tarvita sähköä kahdessa paikassa, jos vaikka remontoit uutta asuntoa, mutta asut vielä vanhassa osoitteessasi.
Kuka vastaa kysymyksiini? KUN HALUAT K YSYÄ la skus i maksuaja sta tai on ko l a s ku jo ma ks et t u , n i i n ota yhtey t tä Ropo C apitaliin puh. 09 2315 0468 (pvm/mpm) tai sähköpostilla porvoonenergia@ropocapital.fi Sähkösopimusasioissa palvelee Porvoon Energian asiakaspalvelu puh. 019 661 4230, s ähköpostilla asiakaspalvelu@pbe.fi tai Porvoon keskustassa, Lundinkatu 7, sijaitseva asiakaspalvelu pisteemme. 12 Eko 1/2019
M
aria Käki lukeutuu Porvoon Energia Oy:n uusimpiin työntekijöihin. Hän tuli syksyllä 2019 yhtiön palvelukseen Kouvolassa pääpaikkaansa pitävästä KSS E nergia Oy:stä. – Toimenkuvani on asiakaskokemuksen kehittämistä, jotta asiakaspalvelu toimii sujuvasti ja monikanavaisesti, asiakkaamme tavoittavat meidät ja saavat asiansa hoidettua vaivattomasti. Energia-alalla Mariaa kiinnostaa asiakaskokemuksen lisäk si monikin asia. – Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on energia-alalla suu ri merkitys ja kestävät energia-ratkaisut ovat merkittävässä asemassa. – On hienoa pystyä sanomaan, että Porvoon Energian kaikki myymä sähkö on päästötöntä ja kaukolämpö tuotettu lähes 100 % uusituvista energialähteistä. Maria Käki sanoo olevansa parhaimmillaan pienen paineen alla, silloin, kun on paljon tekemistä. – Koen, että saan parhaiten asioita aikaan, kun kehitetään pienen tai isomman ongelman ratkaisua, ja pohditaan, miten asioita voisi tehdä paremmin. Hän tähdentää, ettei näe missään vaiheessa itseään yksin puurtajana.
H E N K I L Ă– K U N TA
Kuka? NIMI Maria Käki SYNTYNYT Helsingissä 1969 ASUU Porvoossa KOULUTUS Kauppatieteiden maisteri PERHE puoliso ja lukiota käyvät 17-vuotiaat kaksoset Anna ja Eva TYÖPAIKKA Porvoon Energia, asiakkuspäällikkÜ TYÖURA KSS Energia Oy:ssä noin 10 vuotta viestintäpäällikkÜnä. TyÜskennellyt aiemmin markkinointi-, myynti-, viestintä- ja vientitehtävissä eri yhtiÜissä. MOTTO Positiivinen energia on negatiivista energiaa vahvempi. (Henrik Dettman, koripallovalmentaja)
– Haluan tehdä ihmisten kanssa tÜitä. Ihmiset itsessään ovat ehdoton suola tyÜssäni, ja eritoten heidän kanssaan asioiden ratkaiseminen. Oma hiilijalanjälki arjessa puhuttaa monia, myÜs Maria Käki toteaa, että häntäkin hiilijalanjälkensä mietityttää. – Se on minulla kyllä mielessäni ja pyrin siihen, että se pie nenee. Mietin monelta eri kantilta niin tyÜn kuin yksityisen elämäni osalta, miten voisin sen tehdä. Kierrätän kaiken, mitä voin, lajittelen roskat kotona, auto on menossa vaihtoon ympäristÜystävällisempään vaihtoehtoon ja syÜmme mahdol lisimman kasvipainotteista ruokaa. – Mutta kultainen keskitie on tässäkin asiassa sopivinta minulle, hän hymähtää. Yksityiselämän puolella Maria Käen unelmat ovat hänen omien sanojensa mukaan maanläheisiä. – Harrastan koirien koulutusta. Meillä on mieheni kanssa alkava yhteinen metsästysharrastus. Olisi kiva, jos pystyi simme sitä harrastamaan enemmän, tehdä yhteisiä Lapin matkoja, jossa meillä olisi mukana hyvin koulutetut koirat. – Toivon myÜs, että pystyisin kouluttamaan koiria vielä paremmin ja kilpailemaan niiden kanssa eri lajeissa. Marian perheessä on kolme koiraa, kaksi- ja puolivuotias labradorinnoutaja Rudi, jota hän kouluttaa metsästyskoiraksi,
ja nyt eläkkeellä oleva 10-vuotias bokseri Nera, joka on ollut myĂśs hälytyskoirana, kun vapaaehtoinen pelastuspalvelu VAPEPA on tarvinnut apua, sekä perheen tyttĂśjen Annan ja Evan bostoninterrieri 6-vuotias Onni. Suunnistaminen on ollut Maria Käen perheen yhteinen harrastus. – Ollaan perheen kanssa käyty kilpailemassa pitkin ÂSuomea. Nyt, se vaan alkaa olla enemmänkin pelkästään minun har rastukseni, hän naurahtaa. – Positiivinen elämänasenne ja -katsomus auttavat mones sakin asiassa. Katson, että asioilla on tapana järjestyä. ÂSitten, kun vähän avittaa, päästään jo aika pitkälle, hän toteaa. Maria Käki on valmis nostamaan mukavuusrimaa, esi merkkinä viime kesän yhden yĂśn vaellus P  osiolla, Riisitun turin maisemissa yhdessä labradorinnoutajan Rudin kanssa. – Kävelin liian kovaa, menin miltei puolijuoksua, kun Rudil la oli toisenlainen vauhti kuin minulla. Rinkka painoi selässä ja vesi loppui. Mutta se jätti kipinän, että tämä on pakko tehdä uudestaan, rauhallisemmin, maltilla ja nauttien. Parasta elämässään hän sanoo olevan perhe ja tasapaino asioiden välillä. – Ja se, että voin liikkua metsässä. Se rauhoittaa, imee stressin pois. Metsä on minulle energian lähde. đ&#x;”˛
 Eko 1/2019 13
Rolf Malmberg Monen käyntikortin mies Rolf Malmbergilla on ollut mitä moninaisimpia energiaan liittyviä työtehtäviä. Häntä voimme myös kiittää Porvoon keskustan jouluvaloista. TEKSTI Rolf Gabrielsson KUVA Niko Laurila
14 Eko 1/2019
P
or voon Sähköverkon rakennut tamispäällik kö Rolf Malmberg, 60, arvostaa, että on lähes 40 vuo den työuransa aikana saanut olla osa energiasektorin kehityst yötä Porvoossa. – Kunnallisesta energialaitoksesta on kehittynyt moderni energiayhtiö, joka kestää vertailun mihin tahansa vastaavan laiseen yritykseen, hän toteaa. Malmberg aloitti noin 38 vuotta sitten tilapäisenä suun nitteluapuna Porvoon kaupungin silloisella energialaitoksella heti varusmiespalvelun suoritettuaan. Seuraavana vuonna hän sai sähköteknikon koulutuksellaan työpaikan laitoksella tehtävänä avustaa asennustarkastuksissa, asiakaspalvelussa sekä suunnittelussa. Siitä hänen uransa energia-alalla lähti, ura, johon on sisäl tynyt mitä moninaisimpia työtehtäviä, mistä kertoo havain nollisesti Malmbergin säilyttämä käyntikorttinippu.
TYĂ–URA
Itse hän arvelee, että nykyisessä käyntikortissa lukeva raken nuttamispäällikkĂś jää kertomaan hänen viimeiseksi jäävästä tittelistä ja tyĂśtehtävästä Porvoon energiayhtiĂśissä. – Jäin Porvoon SähkĂśverkkoon, kun koko verkkorakennus toiminta keväällä 2017 siirrettiin Uudenmaan Verkkorakennus Oy:lle, jonka Porvoon Energia ja Keravan Energia perustivat. – Minun tehtäviini kuuluvat nyt kaikki isommat tyĂśtilauk set, talouspuoli mukaan lukien. Talouteen liittyviä tehtäviä Malmbergilla on toki ollut aikaisemminkin. Uran alkuvaiheessa hän vastasi esimerkiksi käyttĂśosaston investointibudjetin kustannuslaskelmista. Ensin niitä ja muita energialaitoksen laskelmia tehtiin manuaalises ti, kunnes laitokselle 1980-luvun jälkimmäisellä puoliskolla hankittiin ensimmäinen tietokone. – Koska meitä tämän tekniikan ihmelaitteen käyttäjiä oli paljon, piti se sijoittaa neutraaliin paikkaan, joksi valikoitui naisten pukuhuone. Teknisen kehityksen jatkuessa ryhtyi Malmberg vähitel len siirtämään kaupungin koko sähkĂśverkkokartastoa tieto järjestelmään. – Silloin se ei vielä ollut integroituna niihin digitaalisiin karttoihin, joita meillä tänä päivänä on. Johtokartat olivat käsin piirretty isoille muoviarkeille. Vastasin siihen aikaan myĂśs piirustuskonttorista. UUDET TITTELIT JA TYĂ–TEHTĂ„VĂ„T Roy Granrothin johdolla tapahtuneen energialaitoksen ÂyhtiĂśittämisen yhteydessä vuonna 1991 muuttuivat Malm bergin tyĂśtehtävät jälleen kerran. Hänestä tuli tyĂśnjohtaja vas tuullaan käyttĂś ja kunnossapito. Alaisina hänellä oli Âmuutama asentaja. Enimmillään uransa aikana alaisia hänellä on ollut neljännes konsernin koko henkilĂśkunnasta. Vuonna 1995 toiminta jaettiin kolmeen tytäryhtiÜÜn ja sen yhteydessä Malmberg sai taas uuden tittelin – asennuspääl likkĂś Porvoon SähkĂśverkko Oy:ssä, jonka toimitusjohtaja GĂśran Ahlskog oli. – Pääasiallisin tehtävämme oli jakelu- ja valaistusverkko jen rakentaminen. Sisäasennustoiminta sai myĂśs isomman tyĂśllistämismerkityksen, kun Porvoon kaupunki ja maalais kunta yhdistyivät, mikä johti siihen, että asennustĂśitä riitti, kun kaupungin kiinteistĂśissä tehtiin järjestelyjä ja muuttoja. MyĂśs kaupungin liikennevalojen hoitaminen kuului silloin tehtäviimme. Kuriositeettina Rolf Malmberg mainitsee yhtiĂśn hoita neen myĂśs muutaman polttoaineautomaattiaseman sähkĂśtyĂśt ÂNesteelle Uudellamaalla. Toisena kuriositeettina hän ottaa esil le kaupungin jouluvalaistuksen, jonka aloitteentekijänä hän oli. – Ensto oli ostanut ruotsalaisen jouluvalojen valmistajan ja alkoi markkinoida sen tuotteita. Otin yhteyttä kaupungin elinkeinoasiamieheen tiedustellakseni kaupungin mahdol lista intressiä asiaan. Tämä johti siihen, että jo samana vuonna 1995 ripustettiin ensimmäiset valot tähteineen Mannerheiminkadulle sekä
�Ensimmäinen tietokone piti sijoittaa neutraaliin paikkaan, joksi valikoitui naisten pukuhuone.
Piispankadulle. Vuoden 1996 jouluksi valaistus laajennettiin nykyiselle alueelle kaupungin 650-vuotisjuhlan alla. Vuonna 2000 energiakonsernin organisaatio uudistettiin ja Porvoon SähkĂśverkko yhdistettiin emoyhtiÜÜn. – Vastasin edelleen asennustoiminnasta, johon 2000-luvul la kuului myĂśs valokuituverkon ja WLAN-asemien asenta minen yhtiĂśn nettitoiminnalle PBEZonelle, joka sittemmin vuonna 2008 myytiin. Kun Magnus Nylander vuonna 2008 seurasi eläkkeel le siirtynyttä GĂśran Ahlskogia Porvoon SähkĂśverkko Oy:n toimitusjohtajana sai Malmberg jälleen uuden tittelin, tyĂśn johtaja. YhtiĂś vastasi siinä vaiheessa verkkotoiminnasta koko naisuudessaan. – Sain vastuun verkkorakennustoiminnasta ja myĂśs säh kĂśtĂśiden vetäjänä. Jatkoin lisäksi asennustoiminnan parissa kunnes otin vastuun hankevastaajana kaava-alueiden säh kĂśistämisestä, mikä johti monenlaisiin uusiin tyĂśtehtäviin. SUKELTAMINEN – TYĂ– JA HARRASTUS Koska myĂśs saaristoalueet kuuluvat Porvoon Energian toi minta-alueeseen saattoi Malmberg yhdistää tyĂśn ja harras tuksensa. – Minulla kun on urheilusukeltaminen yhtenä harrastuk sena seurasi siitä erinäisiä merikaapeleiden tarkistustehtäviä vuosien mittaan. Tähän harrastukseen Malmberg palasi toissa kesänä nuo rimman, 24-vuotiaan poikansa kanssa tämän huomattua tarvitsevansa sukeltamisosaamista osana maisteriopiskeluaan meribiologiksi. Viisi vuotta vanhempi veli opiskelee hänkin Ă…bo Akademissa, valtio-opin tohtoritutkintoa varten. Porvoon sairaalassa sairaanhoitajana tyĂśskentelevän Âvaimonsa kanssa Malmberg jakaa toisen harrastuksen, moot toripyĂśräilyn. – Meillä on Harley Davidson V-Rod -pyĂśrä. Puutarhan hoito ja suunnittelu sekä omakotitalo ovat Âk uitenkin Malmbergin mukaan tärkein harrastus kesäisin. Koti on muuten ensimmäinen kaukolämpĂśverkkoon liitetty omakotitalo Porvoossa. – Se tapahtui vuonna 1986 ja kaikki on toiminut moitteet tomasti kaikki nämä vuodet. Vielä on lisättävä, että Malmbergin harrastuksiin kuuluu laivojen pienoismallien rakentaminen. đ&#x;”˛
 Eko 1/2019 15
MISSÄ LATAAN AUTONI? KUVA: VIRTA.FI
Sähkö- ja hybridiautojen määrän lisääntyessä latauspisteiden tarve kasvaa. Osoitteessa Virta.fi löydät jo tuhansia tolppia Suomessa.
Sähkömoottoriset täyssähköautot ja ladattavat hybridiautot joissa on sekä sähkö- että polttomoottori yleistyvät katukuvassa. Kun vielä sähkö tuotetaan lähes päästöttömästi, niin energiatehokas sähköauto on monelle se ympäristöystävällisin vaihtoehto. Mutta missä auto ladataan? TEKSTI Marika Kangaskolkka
S
ähköautojen lataustolppia ilmestyy tällä hetkellä ympäri kaupunkia. Sekä Porvoossa että Loviisassa on jo useam pia latauspisteitä, ja voit ladata autosi esimerkiksi sillä välin kun pistäydyt kaupassa tai torilla kahvilla. Monet työn antajat tarjoavat myös sähköauton latausmahdollisuutta työ aikana. Mutta kaikkein kätevintä on tietysti ladata auto kotona, nukkuessa. KUUMA PUHEENAIHE YHTIÖKOKOUKSISSA Markkinoilla on useampia latausyksiköiden vaihtoehtoja niille jotka asuvat omakotitalossa tai taloyhtiöille, mutta jälkimmäi sen päätöksentekoon vaikuttavat monet eri tekijät. On hyvä selvittää muun muassa kuinka monta latauspistettä tarvi taan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa, sekä ovatko kiinteistön sähköliittymä ja teho vakuutuksien lisäksi riittävät. Näiden
16 Eko 1/2019
lisäksi kannattaa tarkistaa montako latauspistettä voidaan asentaa ilman uusia kaapelointeja tai suurempia muutoksia kiinteistön sähköjärjestelmään. Johan Nyholm, Porvoon OP-Isännöintikeskus Oy:n toimi tusjohtaja ja isännöitsijä, kertoo että asiasta on keskusteltu vilkkaasti taloyhtiöiden yhtiökokouksissa. – Sähköautojen lataaminen taloyhtiöiden parkkipaikoilla on ollut puheenaihe numero yksi. Mutta toistaiseksi toimen piteet ovat useimmiten vielä keskustelutasolla, ainoastaan muutamia yksittäisiä lataustolppia on asennettu kerrostalojen pihoille ympäri kaupunkia, hän summaa. ÄLYKÄS LATAAMINEN Kuten virta.fi tietoruudusta käy ilmi, on olemassa erilaisia lataustapoja. Sähköauton lataaminen kotitalouspistokkeen,
S Ă„ H K Ă–AU TO
KUVA: VIRTA.FI
niin kutsutun suko-pistokkeen, eli esimerkiksi autopaikan lämmitystolpassa olevan pistokkeen kautta, ei ole suositel tavaa. Teho ei ole riittävä. Lataus kestää todella pitkään ja sähkĂśturvallisuusriski on huomattava, koska pistoketta ei ole suunniteltu pitkäaikaiseen käyttÜÜn. Autojen lataami seen tarkoitettu latausyksikkĂś ja erillinen, kiinteistĂśn sähkÜ pääkeskuksesta vedetty sähkĂśjohto, tekevät lataamisesta tur vallisen ja tehokkaamman. – TaloyhtiĂśmaailmassa on linjaveto siitä, ettei taloyhtiĂśiden tarvitse tarjota pikalatausta, kertoo Nyholm. Näin useimmat taloyhtiĂśt voivat asennuttaa ainakin pari latauspistettä ilman suurempia muutoksia kiinteistĂśn sähkÜ järjestelmään ja uusia kaapelointeja. Auton lataaminen kes tää suunnilleen yĂśn yli. KiinteistĂśn sähkĂśjärjestelmän ja sen tehon perinpohjainen ja kokonaisvaltainen kartoitus pitää kuitenkin tehdä aina ensimmäiseksi. – Suosittelen älykästä latausyksikkÜä leasing -sopimuk sella, sanoo Nyholm. Leasing vaikuttaa asennuskustannuksiin suotuisasti ja älylaite rekisterĂśi käyttäjät ja heidän sähkĂśnkulutuksensa, mikä helpottaa käytĂśn mukaan laskuttamista. Ă„lykäs lataus asema on sijoitus tulevaisuuteen. SähkĂśautojen määrä lisään tyy ja kohta latauspiste pihalla on itsestäänselvyys. TaloyhtiĂśt voivat anoa avustusta ARA:lta (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) sähkĂśautojen latauspisteiden edellyttämiin kiinteistĂśjen sähkĂśjärjestelmiin kohdistuviin muutoksiin. đ&#x;”˛
KIINNOSTAAKO LATAUSPISTE KIINTEISTÖLLE? Ota yhteyttä Porvoon Energian yhteistyÜkumppaniin info@virta.fi • www.virta.fi
Akun koko
Teho
Latausaika
SÄHKÖAUTON LATAAMINEN ÄLYKKÄILLÄ LATAUSLAITTEILLA ON TURVALLISTA JA NOPEAA SähkÜauton lataaminen onnistuu monella eri tavalla. KäytÜssä on kolme erilaista lataustapaa.
1
Lataaminen tavallisesta sähkÜpistokkeesta
2
Peruslataus tai keskinopea lataus
3
Pikalataus
Tätä kutsutaan tilapäislataukseksi, hitaaksi
Fiksuin tapa ladata sähkÜautoa on käyt-
Pikalatauksen mahdollistavia laitteita lĂśy-
lataamiseksi tai suko-lataamiseksi: täys-
tää lataukseen tarkoitettua latauslaitetta.
tyy esimerkiksi kaupunkien keskustoista
sähkÜauton tyhjän akun lataaminen
Latausnopeus riippuu autosta ja laturista,
tai valtateiden varsilta. Ne sopivat tilan-
ÂperustĂśpselillä kestää vähintään 10 tuntia.
mutta tyhjän akun lataus täyteen kestää
teisiin, joissa auton akkuun täytyy saada
yleensä neljästä tunnista ylÜspäin.
nopeasti lisää varausta. Pikalatureiden
Tavallisia sähkÜpistokkeita ei ole tarkoitettu pitkäkestoiseen lataukseen, eivätkä
Kiinteällä latauslaiteella lataaminen
teho vaihtelee laitteen mukaan. Esimer-
ne kestä lataukseen tarvittavan suuren
on turvallista ja nopeampaa kuin perus-
kiksi 45 minuutin lounastauolla akkuun saa
sähkÜvirran tuottamista pitkiä aikoja.
pistokkeesta.
lisävirtaa 200 km edestä.
 Eko 1/2019 17
VEROJEN OSUUS MERKITTÄVÄ Porvoon Sähköverkko Oy kerää asiakkailtaan valtion puolesta veroina jo lähes 16 miljoonaa euroa. TEKSTI Rolf Gabrielsson
S
ähkölasku muodostuu sähkön siirrosta ja sähköenergiasta perit tävistä maksuista sekä veroista. Näistä kolmesta osasta verot ovat nous seet eniten. Niitä maksetaan nyt noin 260 prosenttia enemmän kuin kym menisen vuotta sitten, kun esimerkiksi Porvoon Sähköverkko Oy:n laskuttama veroton maksu sähkön siirrosta asiak kaalle on samaan aikaan noussut noin 50 prosenttia.
– Fakta on siis se, että verot ovat nous seet rajusti, eivät siirtohinnat, Porvoon Sähköverkon toimitusjohtaja Magnus Nylander toteaa. – Tilanne on sellainen, että val tiolle keräämämme ja välittämämme verosumma vuonna 2018 oli jo lähes 16 miljoonaa euroa, kun yhtiömme liike vaihto oli noin 22 miljoonaa euroa. Verojen kerääminen on lailla sää det t y paikallisten jakeluverk kojen
omistav ien säh könsiir toyht iöiden tehtäväksi. SÄHKÖMAKSUN ERI MAKSUT Sähköstä maksetaan Suomessa valmiste veroa ja arvonlisäveroa sekä huolto varmuusmaksua. Valmistevero on 2,24 senttiä kilowattitunnilta (snt/kWh), huoltovarmuusmaksu 0,013 snt/kWh ja arvonlisävero 24 prosenttia. Yhteen sä tämä tekee 2,79 senttiä, jota Suomen
SÄHKÖNMYYNTI JA VEROT VEROJEN KASVU
LIIKEVAIHTO 2018
VEROT VALTIOLLE 2018
VEROT/kWh
OMA SÄHKÖTUOTANTO
vuodesta 2009
Porvoon Sähköverkko (milj.€)
Porvoon Sähköverkko (milj. €)
2019 senttiä
Porvoon Sähköverkko
260 %
16
2,79
30 %
KUVA: istock
18 Eko Eko1/2018 1/2019 18
22
S Ă„ H K Ă– N H I N TA
kaikki verkkoyhtiĂśt, Porvoon SähkÜ verkko Oy yhtenä niistä valtion puoles ta perivät jokaisesta kilowattitunnista Âk ulutettua sähkÜä. SähkĂśn siirtohinnassa on verojen lisäksi verkkoyhtiĂśn perimä maksu siirretystä sähkĂśmäärästä ja sähkĂśliit tymän pääsulakkeen koon mukainen perusmaksu. Perusmaksun liittymän omistava Âa siakas joutuu maksamaan, vaikkei käyttäisikään sähkÜä, esimerkiksi kesä mĂśkillä talvella. Tätä ei aina ymmärretä, Nylander toteaa. – SähkĂśverkkopalveluiden ylläpitä misessä suurin osa on kustannuksia, jotka eivät riipu asiakkaiden sähkĂśn käytĂśn määrästä. VerkkopalveluyhtiĂśn on huolehdittava siitä, että asiakkaalla on tarvittaessa aina sähkĂśnsaanti var mistettu, ja siksi sähkĂśverkkoa on huol lettava ja kehitettävä. SähkĂśn siirtohintaa ei voi kilpailut ta. Hinnoittelun kohtuullisuutta valvoo Energiavirasto. Mistä sähkĂśnsä ostaa asiakas voi vapaasti päättää. SähkĂśn siirtohinta ei riipu sähkĂśenergian toimittajasta eikä sähkĂśn kilpailuttamisesta. Verkkoyh tiĂśn tehtävänä on välittää asiakas- ja energiatiedot asiakkaan sähkĂśnmyyjälle, joka laskuttaa asiakasta siirretyn sähkĂśn määrän mukaisesti.
Porvoon Energia, sähkÜn alkuperä 2018
Vesivoima 77,1 % Ydinvoima 17,5 % BiosähkÜ 5,1 % Tuuli- ja aurinkovoima 0,2 %
Jos Porvoon SähkĂśverkon piirissä ole va asiakas ostaa sähkĂśnsä verkkoyhtiĂśn emoyhtiĂśltä Porvoon Energialta saa hän vain yhden laskun, jossa siirron ja ener gian maksuosuudet näkyvät eriteltyi nä kuten myĂśs verojen osuus. Muussa tapauksessa asiakas saa erilliset laskut, toisen sähkĂśn myyjältä ja toisen sähkĂśn siirtäjältä. Porvoon SähkĂśverkko Oy omis taa sähkĂśn jakeluverkon Porvoossa, ÂEtelä-Pornaisissa ja Länsi-Loviisassa. OMA TUOTANTO Porvoon Energian sähkĂśkauppapäällik kĂś Benny Broman huolehtii siitä, että yhtiĂśllä on mitä myydä. Noin 30 pro senttia Porvoon Energian kauppaamas ta sähkĂśstä tuotetaan omissa laitoksissa kuten Tolkkisten biolämpĂśvoimalaitok sissa ja osaomistetuissa voimaloissa, joiden tuotannosta yhtiĂśllä on käytet tävissään osa. – Omavaraisuusaste on vuosien mit taan nostettu muun muassa Norjasta hankituilla vesivoimaosuuksilla, mutta suurimman osan, eli noin 70 prosenttia myyntisähkĂśstä Porvoon Energia hank ki sähkĂśmarkkinoilta, Broman kertoo. SĂ„HKĂ–PĂ–RSSI Suurin osa sähkĂśmarkkinoilta osteÂt usta sähkĂśstä tulee sähkĂśpĂśrssin k autta,
Kotitalouksien sähkÜn hinnan muodustuminen 2018
missä ostajien (kulutus) ja myyjien Â(tuotanto) tarjoukset kohtaavat. SähkÜ pĂśrssissä muodostuu tarjouksien perus teella jokaiselle tunnille niin sanottu spothinta. Hintatasoon vaikuttaa m  onta asiaa, kuten sääolosuhteet, polttoaine hinnat, päästĂśoikeuksien hinnat ja siirto kapasiteetti. Tämä tarkoittaa, että jokai sen tunnin sähkĂśnmäärätarve tuotetaan mahdollisimman edullisesti. Bromanin mukaan vesitilanne eli niin sanottu hydrobalanssi on kuiten kin Âvoimakkaimmin vaikuttava Âtekijä. Paljon vesivoimaa vaikuttaa hintaan alentavasti. PĂśrssi tai spothinta on sähkĂśener giahinnoittelun referenssihinta ja mää rä vuorastaan sähkĂśyhtiĂśiden kuten ÂPorvoon Energian myyntisähkĂśn hin noittelun. Viimeisten kymmenen v uoden aikana pĂśrssihinta on välillä vaihdellut kovastikin, mikä on heijastunut sähkĂśn myyntihintoihin. – Viime vuonna keskihinta nousi esi merkiksi 41 prosenttia, Broman kertoo. Tällä hetkellä Porvoon Energian ÂsähkĂśn myyntihinta on lähellä sitä, mitä se oli kymmenisen vuotta sitten. Porvoon Energian myymästä sähkĂśstä reilu kolme neljäsosaa oli vuonna 2018 vesivoimalla tuotettua sähkÜä (77,1 pro senttia), vajaa viidennes (17,5 prosent tia) ydinvoimalla tuotettua sähkÜä, 5,1 prosenttia biosähkÜä sekä 0,2 prosenttia tuuli- ja aurinkosähkÜä. Kaikki asiakkaiden Porvoon Ener gialta ostettu sähkĂś on 100 prosentti sesti hiilineutraalia ja 82,5 prosenttisesti uusiutuvaa. Tämäkin on osoituksena koko Porvoon Energia -konsernin pyrki myksestä toimimaan kaikessa kestä vän kehityksen mukaisesti, aina luonto Âhuomioon ottaen. đ&#x;”˛
Verot 32 % (alv 19,3 %, sähkĂśvero 12,5 %) Siirtomaksu 33 % Energian hinta 35 % Kotitalouksien kulutus 1.11.2018, 5 000 kWh/vuosi, 17,96 snt/kWh Lähde: Energiavirasto  Eko 1/2019 19
KUVA: Pamela Westerlund
Metsästä, ja metsään takaisin TEKSTI Rolf Gabrielsson KUVAT Niko Laurila
20 Eko 1/2019
K I E R T O TA L O U S
�Puunpoltosta syntyvä tuhka otetaan talteen ja siitä syntyy metsälannotetta. Vuositasolla noin 70 säiliÜrekkalastillista.
P
orvoon Energian Tolkkisten biolämpÜvoimalaitosten toiminta on kiertotaloutta parhaimmillaan. Laitosten polttoaine tulee metsistä ja tuotantoprosessissa puun poltosta syntyvä tuhka uusiokäytetään palauttamalla se met siin lannoitteen muodossa. Tuhkan talteenotto tapahtuu sähkÜsuodattimessa, jonka läpi tuotantolaitosten savukaasut johdetaan. Suodattimes sa savukaasut puhdistetaan hiukkasista, jotka lentotuhkana otetaan talteen isoon siiloon. KäyttÜmestari Kaj Kulju kertoo tuhkaa kertyvän vuosi tasolla noin 3 000 tonnia eli noin 70 säiliÜrekkalastillista. – SäiliÜrekka käy pari, kolme kertaa viikossa hakemassa tuhkalastin Ecolan Oy:n tuotantolaitokseen, jossa tuhka rakeistetaan metsälannoitteeksi. Porvoon Energialle tämä on ympäristÜystävällinen tapa hoitaa osa tuotantoprosessin jätehuoltoa. – Vaihtoehto olisi kaatopaikka, Kulju huomauttaa ja lisää, että se olisi paitsi yhtiÜn ympäristÜarvojen vastainen niin myÜs kalliimpi ratkaisu.
Lyhyesti • Porvoon Energia kerää noin 3 000 tonnia tuhkaa vuositasolla, koko maassa määrä on noin 250 000 tonnia • tuhkasta syntyy metsä lannoitetta • suljetun prosessin jälkeen piipusta ei tule juuri muuta kuin vesihÜyryä • Tolkkisten piippu on 75 metriä korkea
Ilmainen ei toki sopimus Ecolaninkaan kanssa ole. Ecolan laskuttaa tuhkan hakemisesta joitain senttejä per kilo. YhtiĂśssä arvioidaan, että lannoitteeksi kelpaavasta tuhkasta hyĂśdynnetään Suomessa vasta noin kolmannes. Suomessa arvellaan syntyvän puhdasta puutuhkaa 250 000 tonnia vuodessa. Siitä saisi asiantuntijoiden mukaan lähes 70 000 hehtaarille hyvälaatuista puutuhkaa lannoitteeksi joka vuosi. Nykyisin suurin osa puuperäisten polttoaineiden tuh kasta ja kattiloiden pohjahiekasta päätyy edelleen läjitysÂalueille, kaatopaikoille, meluvalleiksi tai tiepohjien täyttĂśmaaksi. Porvoon Energian lämmĂśn- ja sähkĂśntuotantolaitosten kat tiloissa käytetään leijupolttotekniikkaa, jossa polttoaine jou tuu tekemisiin kuuman leijutushiekan kanssa. Hiekka toimii lämpĂśvarastona ja tasaa tulipesän lämpĂśtilaa polttoaineen kosteuden ja lämpĂśarvon vaihdellessa. Leijupetin hiekka pitää säännĂśllisin välein vaihtaa. Kuljun mukaan Tolkkisissa puhutaan noin 4 000 tonnista poistettua hiekkaa vuodessa. Eikä tätä hiekkaakaan viedä kaatopaikalle, vaan Porvoon Energia hoitaa myĂśs tämän jäteasian ympä ristĂśystävällisesti. – Fortum hakee hiekan meiltä maksusta uusiokäyttÜÜn muun muassa maanparannusaineeksi ja maisemointitĂśihin. Maksaa melkein yhtä paljon meille kuin hiekan hankkiminen. Savukaasuista ei pelkästään oteta talteen tuhka, vaan myĂśs jäännĂśslämpĂś. SähkĂśsuodatuksen jälkeen savukaasut johde taan lämmĂśn talteenottopesuriin ja sieltä 75 metriä korkeaan piippuun. Kuljun haastatteluhetkellä savukaasujen lämpĂśtila oli pesu riin tullessaan 148 astetta ja sieltä piippuun mennessään enää 56 astetta. Talteen otettu ja kaukolämpĂśjärjestelmään johdettu lämpĂś vastasi noin 10 prosenttia järjestelmän sen hetken lämpĂśkuormasta. Piipusta ei tämän koko suljetun prosessin jälkeen tulee juuri muuta kuin vesihĂśyryä. Pesurissa käytetty vesi puhdistetaan ennen jätevedenverkostoon johtamista. Pesurissa syntyvä liete puolestaan uusiokäytetään polttoaineena laitosten kattiloissa. đ&#x;”˛
SäiliĂśrekka käy pari, kolme kertaa viikossa Tolkkisissa hakemassa tuhkalastin Ecolan Oy:n tuotantolaitokseen, jossa tuhka rakeistetaan metsälannoitteeksi.  Eko 1/2019 21
PBE UUTISET KUVA: NIKO LAURILA
ENERGIATEOLLISUUS
Sähkölämmitysasiakkaan siirtolaskun kehitys VUOSIEN 1997–2017 verot ovat nousseet rajusti. Verkkotoiminta on luvanvaraista ja tiukasti säännelty. Valtaosa siirtohinnastona on investointeja ja kunnossapitoa.
Verot
Siirtomaksu
7,00 6,00
INVESTOINTI
5,00
Uudistamme Vekkosken sähköaseman
4,00 3,00 2,00 1,00
03 2 1/ 004 1/ 20 1/ 05 1/ 20 1/ 06 1/ 20 07 1/ 1/ 20 1/ 07 1/ 20 1/ 09 1/ 20 1/ 10 1/ 20 11 1/ 1/ 20 1/ 12 1/ 20 1/ 13 1/ 20 1/ 14 1/ 20 15 1/ 1/ 20 1/ 16 1/ 20 17
02
20
1/
1/
1/
01
20 1/
1/
00
20 1/
1/
1/
99
20
1/
1/
98
19 1/
97
19
1/
19
1/
1/
Projektin kokonaisinvestointi on noin miljoona euroa.
0,00
1/
keväänä ja sen on määrä valmistua syksyn 2020 aikana.
1/
VEKKOSKEN sähköaseman uusiminen aloitetaan tulevana
Seuraa vikapalveluamme! pbe.fi/vikapalvelut
KUVA: VASTAVALO
Tarkista sähköverkon tai lämpöverkon jakelutilanne • Tee vikailmoitus jakeluhäiriöistä, myös linjoille kaatuneet puut • Tee vikailmoitus katuvalaistuksesta • Ota käyttöösi sähköverkon häiriövahti • Katso häiriötiedotteet
22 22 Eko Eko 1/2018 1/2019
KOLUMNI
Terveisiä Brysselistä
PAIKALLISILLA TĂ„RKEĂ„ ROOLI KUVA: OSCAR LINDELL
O
sallistuin syksyllä Brysselissä seminaariin, jonka teemana oli paikallisten energiayhtiĂśiden rooli energiapolitiikan murroksessa. Yleensä käyn Brysselissä Suomen Energiateollisuuden ET:n edusta jana, mutta tällä kertaa olin siellä paikallisten energia yhtiĂśiden etuja ajavan Paikallisvoima ry:n hallituksen puheenjohtajana. Seminaarin järjesti Paikallisvoima yhdessä jakeluverk koyhtiĂśiden eurooppalaisen kattojärjestĂśn Geoden kanssa. Jo avauspuheenvuoroissa, jotka pitivät Paikallisvoiman toiminnanjohtaja Toivo Hurme ja Geoden puheenjohtaja Hans Kreisel, todettiin, että paikallisten energiayhtiĂśillä on keskeinen rooli, kun yhteistä eurooppalaista suuntaa haetaan murroksessa olevalla energiasektorilla. Samaa painotti myĂśs EU-parlamentin suomalainen jäsen Elsi Katainen, todeten, että energia- ja ilmasto tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan isojen yhtiĂśiden ohella ehdottomasti myĂśs pienten yhtiĂśiden esimerkkiä ja osaamista. Tämä kannanotto tukee hyvin Paikallisvoiman keskei simpiä pääviestejä, jonka mukaan kaikessa päätĂśksenteos sa tulee aina ottaa huomioon paikallisten energiayhtiĂśiden asema ja toimintaedellytykset, eikä suuria toimijoita saa suosia pienten kustannuksella. Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen liittyvässä semi naarissa paikallisten energiayhtiĂśiden edustajia eri puolilta Eurooppaa esittelivät erilaisia innovatiivisia projekteja, jotka voisivat olla monistettavissa muissa yhtiĂśissä. Monil la projekteilla on yhteisenä nimittäjänä digitalisaatio. Sen merkitystä alleviivasi myĂśs Manuel SĂĄnchez ÂJimĂŠnez Euroopan komission energiapäästĂśosastolta. Hänen mukaansa datan jakaminen ja laajamittainen hyĂśdyntä minen tulevat olemaan avainasemassa tulevaisuudessa. Monissa puheenvuoroissa korostettiin seminaaritee man ajankohtaisuutta. Energiamurros on jo käsillä ja tahti sen kuin kiihtyy. Siihen on varauduttava ja sopeu duttava. MyĂśs meillä.
Patrick WackstrĂśm, toimitusjohtaja, Porvoon Energia
đ&#x;”˛
 Eko  Eko1/2019 23 1/2019 23
PORVOOLAINEN
Niko Laurila Valokuvaaminen ei ole pelkkää tekniikkaa, vaan se vaatii myÜs aitoa kiinnostusta kuvattavista kohteista, visuaalista näkemystä, tilannetajua sekä eläytymistä hetkeen, toteaa porvoolainen valokuvaaja, Niko Laurila.
TEKSTI Maarit Gabrielsson KUVA Niko Laurila Photography
24  Eko 1/2019
NIKO LAURILA käyttää kameran tekniikkaa
hyväkseen, mutta haluaa kuitenkin, että kuvat perustuvat aitoihin hetkiin ja tunnelmiin. Hänen Porvoo-aiheiset kuvansa ovat miellyt täneet suurta yleisÜä. Hän on tullut tunnetuksi Facebookissa omalla sivustollaan Niko Laurila Photography. Sivutykkääjiä sekä seuraajia on jo noin 57 000. Jokainen julkaisu kerää katÂsojia jo yli 100 000 ja sivustolla käy viikossa noin 300 000 vierailijaa. MyĂśs Instagramissa suosio on nousussa, seuraajia jo noin 9 000. Niko Laurilan tähänastisen uran kohokohdak si muodostui kesän loppu, jolloin hänet valit tiin Suomen EU-puheenjohtajakauden aikana Hollannin Haagissa pidettävään suomalaisen taiteen näyttelyyn. Näyttely on Euroopan unionin oikeudellisen yhteistyĂśn yksikĂśssä, Eurojustissa vuoden lop puun asti. Esillä on hänen 20 valokuvatauluaan. Niko Laurila aloitti vuoden 2019 alussa yhteis tyĂśn Porvoon Energian kanssa. Nikon osaami nen ja monipuolisuus vakuuttivat. Droneilla on päästy kuvaamaan Porvoon Ener gian uudet toimitilat, voimalaitokset sekä esimer kiksi Porvoon SähkĂśverkon kohteet. Kuvia nähdään Porvoon Energian kotisivuilla, sosiaalisessa mediassa sekä yhtiĂśn EKO-asiakas lehdessä. Luonnossa hänelle mieluisin kuvattava Âv uodenaika on kevät.
– Silloin luonto on puhtaan vihreä ja raikas, mutta kyllä jokainen vuodenaika ja kuukausi on tärkeä. Saa erilaisia kuvia. Taivaskin on joka päivä erilainen. Laurila käy kuvaamassa usein iltaisin ja myĂśs aikaisin aamulla, sillä hän rakastaa auringon nousuja ja -laskuja sekä tähtitaivasta. – Mietin etukäteen kuvaustilanteen, sommitel man ja valon suunnan. Siltikin etukäteen hyvin suunniteltu voi Nikon mukaan muuttua. – Koskaan ei voi olla täysin varma, millai sia kuvista tulee. Parissa minuutissa taivas voi muuttua, pilvet liikkuvat, sateenkaari voi kadota. Laurila kuvaa myĂśs hääpareja, lemmikkejä, ottaa henkilĂś- ja yrityskuvia sekä kiinteistÜ välitystoimistoille myytävistä kohteista niin 3Dkuin ilmakuviakin. Lisäksi nuori yrittäjä on perehtynyt myĂśs videotuotantoon ja on käynyt kuvaamassa ralli kilpailuja muun muassa Espanjassa ja Suomessa sekä häävideoita Suomen Lapissa, Ranskassa, Italiassa ja Kroatiassa. Hän toteaa, että hyvän kuvan onnistuminen lähtee ensinnäkin hyvästä kuvauspaikasta, mutta myĂśs asettelusta ja laitteistosta. Kuvaajalta vaaditaan visuaalista silmää, mikä korostuu erityisesti henkilĂśkuvissa. – Se vaatii tutustumista kuvattavan persoo naan. Pitää saada taltioitua aidot tunteet, ettei lopputulos olisi keinotekoinen, summaa Laurila. đ&#x;”˛
Kuka? NIMI Niko Laurila SYNTYNYT Porvoossa 1992 ASUU Porvoossa AMMATTI Valokuvausalan yrittäjä, myös ilmakuvaus, videotuotannot ja 3D. OPINNOT Liiketalouden tradenomi. KIINNOSTUI: 13-vuotiaana valokuvaamisesta. Vuonna 2012 innostui ilmakuvauksista droneilla. YRITYS: Niko Laurila Photography / Ilmavaltiaat Oy, perustettu 1.5.2015. PALKITTU: Porvoon Yrittäjät, Porvoo Nuori Yrittäjä -stipendi vuonna 2016 ja vuonna 2018 Porvoon Nuorkauppakamarin valitsema Vuoden porvoolainen.
Eko 1/2019 25
JOUNI KANERVA Porvoon Energian vuoden 2019 nimikkourheilija TEKSTI JA KUVA Maarit Gabrielsson
26 26 Eko Eko 1/2019 1/2019
URHEILIJA
KUVA: JONATHAN EWALDS
Porvoon Energia valitsi alkuÂvuodesta 2019 ensimmäisen kerran yhtiĂślle vuoden nimikkourheilijan, Akilleen kilpapyĂśräilijän Joni Kanervan.
P
orvoon Energian toimitusjohtaja Patrick Wack strÜmin mukaan yhtiÜn tavoitteena on luoda yhtiÜl le energistä profiilia. – YhtiÜ on aina tukenut laajasti nuorten urheilua ja kult tuuria. Periaatteemme on ettemme tue yksittäisiä urheilijoita, vaan tuki tapahtuu seuran kautta, eli tässä tapauksessa se on Akilleen pyÜräilyjaosto. – Nimikkourheilija edustaa yhtiÜmme arvoja kilpaillessaan. Hän vie meille tärkeää ympäristÜystävällisyyttä eteenpäin kilpaillessaan Suomessa ja muualla Euroopassa. Joni Kanerva on ollut tyytyväinen Porvoon Energian antamaan tukeen, joka on mahdollistanut sen, että hän on pystynyt panostamaan täyspainoisesti harjoitteluun tähtäi menä menestyminen kilpailuissa. Porvoon Akilleen hän liittyi, koska tiesi seuran olevan vahva tekijä kilpapyÜräilyssä ja koska hän näki, että voisi Akilleen valmennuksessa kehittyä kilpapyÜräilijänä. Kotkasta kotoisin oleva Kanerva on jo ehtinyt kilpailla pitkin Eurooppaa ja laariin on satanut erinäinen määrä palkintoja. – Porvoon Akilleessa olen oppinut kaiken pyÜräilystä. Pari kautta olin välillä muualla, mutta palasin takaisin kasvat tajaseuraani. Joni Kanervalla on edelleenkin valmentajana Porvoon Akil leen Kjell CarlstrÜm, ollut jo syksystä 2015 lähtien. HIENO KAUSI MUTTA SILTI HIEMAN HARMITTAA Joni oli alkuvuonna sekä Akilleen pyÜräilyjoukkueen kans sa että yksin leireillä etelässä. – Leiritys vastasi odotuksiani. Laadukkaita treenejä. Kun non tason nousun huomasi selkeämmin kuin viime vuosina. Kanerva toteaa tämän vuoden kilpailukauden menneen melko hyvin. Hän saavutti SM-kortteliajoissa hopeaa ja SM-maantieajoissa pronssia. Eniten häntä jäi harmittamaan, ettei voittanut Porvoon Energian tukemassa Porvoon Ajoissa, kuntokin kun oli hänen mukaansa hyvässä nousussa.
Porvoon Akilleen Joni Kanerva saavutti Vantaalla SÂ M-kortteliajossa hopeaa.
Kauden parhaimpana saavutuksena hän pitää Kiinassa 11:n päivän Tour of Poyang Lake -etappikilpailun, pistekilpailun kokonaistilanteen 2. sijaa sekä 9. etapin 6. sijaa. ENSI VUODEN SUUNNITELMAT Joni Kanervalla on ensi kaudelle tavoitteena vielä pukea maan tieajossa Suomenmestarin paita ylle. SM-kortteliajon kulta on myĂśs toinen tavoite. – Mahdollisissa ulkomaankisoissa top10 tai podiumi oli si mukavaa. Suunnitelmissa on keskittyä ehkäpä enemmän kortteliajoihin sekä SM-kisojen lisäksi Porvoon Ajoihin ja muihin Suomen ykkĂśskisoihin, hän listaa. Kanervan haaveena on vielä tutustua enemmän ratapyÜ räilyyn ja ehkä hieman muuttaa suuntaa maantieajosta muille pyĂśräilyn osa-alueille. – Lisäksi minulla alkaa koulu tammikuussa 2020 ja siten oletettavasti muutto uudelle paikkakunnalle, joten se antaa uuden mausteen pyĂśräilylleni. Hän tähdentää haluavansa myĂśs auttaa Akillesta nostamaan tasoa lisää sekä kehittämään joukkuetta sen tulevaisuuden tavoitteita kohti niin hyvin kun vain pystyy. – Mielestäni ensi kaudeksi meillä on todella hyvät suun nitelmat tiedossa ja pitäisi pystyä vieläkin parempaan kuin tällä kaudella. đ&#x;”˛
ď ź Itsekin entinen kilpapyĂśräilijä Porvoon Energia Oy:n toimitusjohtaja Patrick WackstrĂśm onnitteli yhtiĂśn nimikkourheilijaa, pyĂśräilijä Joni Kanervaa.
 Eko 1/2019 27
YHTEISTYÖ
Poistettuihin sähköpylväisiin tekopesiä kattohaikaroille Porvoon seudun lintuyhdistys pystytti viime keväänä yhteistyössä Porvoon Energia Oy:n tytäryhtiön, Porvoon Sähköverkko Oy:n kanssa Itä-Uudellemaalle neljä kattohaikaran tekopesää. TEKSTI JA KUVA Rolf Gabrielsson
K
attohaikara on jokavuotinen vieras Suomen lahden pohjoispuolella, myös Itä-Uudellamaalla ja Porvoossa. Virossa kattohaikarapareja arvioidaan olevan noin 5 000, ja uskotaan pesinnän alkavan ennemmin tai myöhemmin myös meillä. Sitä edesauttamaan ensimmäi set tekopesät on tehty. Pesät sijaitsevat Isnäsissä, Sannaisissa, Piirlahdessa ja Strömsbergissä. Soveliaat paikat tekopesille ovat yhdessä etsineet lintuyhdis tyksen puolesta projektia vetävä ornitologi Juha Tuomaala ja tekopesien rakentamisesta Itä-Uudellemaalle aloitteen tehnyt yhdistyksen kunniajäsen, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste. – Uskomme, että löytämämme neljä paikkaa mahdollis tavat kattohaikarapesinnän Itä-Uudellamaalla. On vain ajan kysymys, milloin haikarapariskunta päättää asettua tänne pesimään, Tuomaala ja Kajaste totesivat keväällä. Tänä vuonna se ei vielä tapahtunut. Pesät pysyivät menneen pesimäkauden tyhjinä, mikä Kajasteen mukaan ei mikään varsinainen yllätys ollut.
Ornitologi Juha Tuomaala (vasemmalla) Porvoon seudun lintu yhdistyksestä, seuran kunniajäsen, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste (keskellä) ja Porvoon Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Magnus Nylander odottivat keväällä innolla mahdollista ensimmäistä tekopesän haltuun ottavaa kattohaikarapesijäparia. Vielä menneenä pesimäkautena se ei tapahtunut.
28 Eko 1/2019
TiesitkĂś tämän kattohaikarasta? • Pituus 100–115 cm, siipien kärkiväli 180–215 cm, paino 2,3–4,4 kg. • Munii huhti–toukokuussa 3–5 munaa. Molemmat emot hautovat. Haudonta-aika 29–34 vuorokautta. • Poikaset lentokykyisiä 58–64 vuorokaudessa. Saavuttaa sukukypsyyden neljän vuoden iässä. • Muuttaa trooppiseen Afrikkaan elo–syyskuussa, palaa huhtiÂkuun loppupuolella–toukokuussa. • Vanhin rengastettu kattohaikara on ollut 32-vuotias.
– Pikemmin olisi ollut yllätys, jos heti olisi tärpännyt, Kajaste lisää. Tuomaala ja Kajaste ovat iloisia siitä, että haikarahank keen yhteistyĂśkumppaniksi lĂśytyi Porvoon SähkĂśverkko Oy, joka osaa kattohaikaran tekopesille tarpeellisten pylväiden ja tukirakenteiden teon. Porvoon SähkĂśverkon toimitusjohtaja Magnus Nylander sanoo olleensa iloinen, kun lintuyhdistyksestä oltiin haikaraÂasiassa yhteydessä häneen. – Neljän kattohaikaran tekopesän pystyttäminen on mie lestäni pieni, mutta hyvä esimerkki siitä, että koko Porvoon Energia -konserni tahtoo toimia kestävän kehityksen mukai sesti aina luonnon huomioon ottaen. Porvoon SähkĂśverkko lahjoitti ja pystytti tekopesien run gon. Risuiset pesäaihiot valmisti Porvoon kaupungin tyĂślli syyspalveluiden aikuisten puutyĂśverstas. Tekopesien pystytyspaikoista neuvoteltiin maanomistajien kanssa ja kaikki suhtautuivat positiivisesti ja antoivat luvan pesien pystyttämiseen. đ&#x;”˛
Kattohaikara. Kuva: Wikipedia Commons
KATTOHAIKARA Kattohaikara on kookas kahlaaja, jÂolla
ja Suomessakin, haikaran uskotaan
Euroopa s sa lintu rakentaa maa Â
on punaiset jalat ja punainen, Âkookas,
tuovan vauvoja. Jotkut eurooppalai-
seutumaisessa ympäristÜssä hatarah-
kiilamainen nokka. HĂśyhenpeite on
set maanviljelijät uskovat, että katolla
kolta näy t tävän pesänsä mieluusti
muuten valkoinen, mut ta siipisulat
pesivä haikara suojaa taloa salamanÂ
ihmisen tekemiin rakennelmiin. Pesät
ovat mustat. Lentäessä linnun kaula
iskulta.
saattavat olla paikkauskollisten lintujen
on suora.
Uljas lintu viihtyy ja pesii lähes poikkeuk-
käytÜssä useita vuosikymmeniä.
Maassa liikkuessaan haikara astelee
setta kulttuuriympäristĂśssä. KattoÂhaikara
Ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan
hitaasti ja arvokkaasta. Levätessään se
ei anna ihmisen normaalin toiminnan häi-
kerran kattohaikara pesi ÂS uomessa Var-
seisoo yhdellä jalalla.
ritä pesimistään. Pesällään olevia haika-
sinais-Suomessa vuonna 2015 sähkÜ-
roita ei silti pidä lähestyä. Lintujen häirit-
tolpan päähän rakennettuun tekope-
seminen on kielletty lailla.
sään. Yksi poikanen menehtyi varhain
– Haikara on monissa kulttuureissa Âhyvän onnen merkki. Vanhassa Kiinassa sitä pidettiin pitkän iän vertauskuvana,
Kattohaikarat syÜvät pikkunisäkkäitä,
ja muinaisessa Egyptissä se symboloi
myyriä, matoja, toukkia ja kaikenlaisia
hurskautta. Amerikassa, kuten ÂV irossa
pieniä matelijoita ja sammakkoeläimiä.
rankkasateisiin, toinen sähkÜlankoihin ja kolmas muutti Afrikkaan.
Kirjoittaja Kimmo Kajaste
 Eko 1/2019 29
PÄ Ä K O N T T O R I
TEKSTI/TEXT Maarit Gabrielsson KUVAT/FOTO Niko Laurila
Tolkkisissa PORVOON ENERGIA -konserni keskitti toimintojaan Tolkkisiin. Alueella on jo ennestään tuotantopuoli voimalaitoksineen. Samalla alueella sijaitsevan konttorirakennuksen vanhalle osalle tehtiin täysi remontti. – Se purettiin ihan rungoilleen. Käytännössä ei jäänyt mitään muuta kuin ulkoseinät ja kantavat rakenteet, yhtiön isännöitsijänä toimiva, ICT-päällikkö Osmo Bäckman kertoo. Kaiken kaikkiaan remonttivaihe kesti noin puolitoista vuotta. Pihatyöt on vielä tekemättä. Vanhan osan remontin suunnitteli arkkitehti Olli Heininen. – Lähtökohtana oli, että julkisivuun ei kosketa johtuen jo siitä, että se on suojeltu kohde.
Biovoimalaitos Tolkkisissa / Biokraftverket i Tolkis. . Porvoon Energian isännöitsijä, ICT-päällikkö Osmo Bäckman
(vasemmalla), arkkitehdit Olli Heininen ja Matti Valkeavirta sekä rakennusarkkitehti Taina Valkeavirta ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Borgå Energis disponent, ICT-chef Osmo Bäckman (t.v.), arkitekterna Olli Heininen och Matti Valkeavirta samt byggnadsarkitekt Taina Valkeavirta är nöjda med slutresultatet. Toimistosihteeri, byråsekreterare Ninni Ukkola-Suuronen.
HUVUDKONTOR
I Tolkis BORGĂ… ENERGI -koncernen koncentrerade verksamheten till Tolkis, där produktionen med kraftverken funnits redan sedan tidigare. Den äldre delen av kontorsbyggnaden pĂĽ omrĂĽdet totalrenoverades. – Den revs ända in till stommen. I praktiken lämnades bara ytterväggarna och de bärande konstruktionerna kvar, berättar bolagets disponent, ICT-chef Osmo Bäckman. Allt som allt tog renoveringen ca ett och ett halvt ĂĽr. GĂĽrdsarbetena är ännu ogjorda. Renoveringen av den gamla kontorsdelen planerades av arkitekt Olli Heininen. – UtgĂĽngspunkten var att fasaderna lämnas orĂśrda redan av den orsaken att det är frĂĽga om ett skyddat objekt. ď‚€ SähkĂśverkon valvomossa / i Elnätets kontrollrum Tomas NordstrĂśm. ď ž Yhteiset tilat ovat avarat ja viihtyisät. De gemensamma utrymmena är Ăśppna och trivsamma. Arkkitehtitiimi ja Osmo Bäckman suunnittelivat kokonaisuutta: vaĚˆrejaĚˆ, puulajia, tekstiilejaĚˆ ja irtokalusteita. – Kartoitimme henkiloĚˆkunnan tyoĚˆhuoneiden irtokalustustarpeet. KaĚˆvimme laĚˆpi tyoĚˆhuoneet saadaksemme kullekin toimivat ja kaĚˆytaĚˆnnoĚˆlliset ratkaisut, kertoo rakennusarkkitehti Taina Valkeavirta. Sisustuksen yhtenaĚˆinen kokonaisuus syntyi siitaĚˆ, ettaĚˆ kaikkien irtokalusteiden pintamateriaaliksi valittiin samaa puulajia, valkaistua tammiviilua. Taina Valkeavirta toivoo, ettaĚˆ vastakohtana naapuri rakennusten massiivisuudelle ikkunoista naĚˆkyy tulevaisuudessa myoĚˆs herkkiaĚˆ kirsikka- ja omenapuita.
đ&#x;”˛
 Uusi raikas neuvotteluhuone / Ett nytt fräscht mÜtesrum.
ď ž Toimitusjohtajan tyĂśhuone. Oikealla valoisa konttorikäytävä. Verkställande direktĂśrens arbetsrum. Ljus kontorsgĂĽng till hĂśger. Arkitektteamet och Osmo Bäckman planerade helheten: färgsättning, träslag, textilier och mĂśbler. – Vi kartlade mĂśbleringsbehoven i arbetsrummen, gick igenom dem fĂśr att finna fungerande och praktiska lĂśsÂningar fĂśr var och en anställd, berättar byggnadsarkitekt Taina Valkeavirta. Som ytmaterial till mĂśblerna valdes blekt ekfanĂŠr, vilket gjorde inredningen enhetlig. Taina Valkeavirta hoppas att man genom fĂśnstren i framtiden skall kunna se gracila kĂśrsbärs- och äppelträd som kontrast till grannbyggnadernas massivitet.
đ&#x;”˛
ď ź Porvoon Energian asiakaspalvelupiste Lundinkadulla. BorgĂĽ Energis kundbetjäningspunkt pĂĽ Lundagatan i BorgĂĽ.