Pörssikurssi 2 / 2014

PöRSSiKURSSi

KAPITALISTISEN

Coahing workshop 6 • SEFE-päivä 8

Ehkä opiskelin, ehkä en 21 • Rinnerieha 26 • Koulutuspolitiikka 30

Tuo lahjasi ja innostuksesi kansainväliseen organisaatioon, joka työskentelee teknologian, liiketoiminnan ja innovaatioiden kärjessä.

Tee yhteistyötä erilaisten, lahjakkaiden kollegoiden ja menestystäsi tukevien johtajien kanssa. Auta yrityksiä ja yhteisöjä ympäri maailman pysymään muutoksessa mukana.

Teroita taitojasi alan johtavan koulutuksen ja kehityksen avulla samalla kun rakennat ihanteellista uraasi. Tutustu meihin ja löydä mahdollisuutesi! www.accenture. /tyopaikat

Rinneriehan tunnelma syntyy värikkään haalarikansan huvittelusta. s.26

Coahing workshop 6

SEFE-ilta 8

Sijoitusmessut 22

Pörssikurssi

Kapitalistisen ilosanoman tuoja

Julkaisija

Pörssi – Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat ry

Päätoimittaja & AD

Juha Järvinen tiedotus@porssiry.fi

Yhteystiedot

Pörssi ry, PL 35, 40014 Jyväskylä

p. 040 805 4504 www.porssiry.fi

Mediamyynti yritys@porssiry.fi

Kannen kuva Vauhtia ja vaarallisia eläimiä

Eemeli Kiukkonen

Toimitus

Silja Patrikainen

Anne-Mari Toivonen

Veera Leppänen

Heidi Jauhiainen

Martin Werkmann

Perttu Kauppinen

Sampo Pesonen

Enni Aittila

Sini Hämäläinen

Mikko Hirvonen

Iira Niemeläinen

Rami Petäsnoro

Otto Buure

Inka Seppä

Veli-Pekka Pajunen

Leila Kola

Paino

Kopijyvä Oy, Jyväskylä

Ilmestyminen Viisi kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy elokuussa 2014 (aineistopäivä 26.5.2014)

Painosmäärä ja paperi 250 kpl, 200g RePrint DeLuxe, 100g RePrint DeLuxe Lehti on painettu uusiopaperille ympäristöä ajatellen.

Anna palautetta! tiedotus@porssiry.fi

VAKIOT

Pääkirjoitus 4

Puheenjohtajalta 5

Kopo 11

Kyllin hyvää 13

ARTIKKELIT

Coaching workshop 6

SEFE-ilta 8

Kylteripäivät 14

Vaihtoaitio 14

Exchange student life 16

NESU 18

Ehkä opiskelin, ehkä en 21

Sijoitusmessut 22

Rahastosijoittaminen 25

Rinnerieha 26

Koulutuspolitiikka 30

Jäsenkyselyn tulokset 32

Vappukivaa 32

PÄÄTOIMITTAJA · JUHA JÄRVINEN

Pääkirjoitus

KEVÄT ON KIIREISTÄ AIKAA.

HOUKUTTAISI HEITTÄYTYÄ HETI

KIIREESTÄ SPEKULOIMISEN TIELLE, MUTTA KOITANPA KIERRELLÄ.

Takaisin kevääseen: miksi se on hulinaa täynnä? Onko se aina yllätys, että kesä tulee sittenkin, ja siksi työt, opiskelut, sun muut pitää saada pakettiin jotta pääsee laitumelle? No ei varmaankaan. Mutta kiire se meinaa keväisin silti tulla. Hetken kun pohtii, niin ajatus kiireestä yleisesti on aika järjetön. Ketä se palvelee? Kaikki haluavat olla onnellisia, ja onnea voi tavoitella vaikkapa täyttämällä tavotteita. Tavotteisiin voi pyrkiä nopeasti ja niitä voi myös kertyä liikaa, tällöin sivutuotteena saattaa syntyä kiire, joka vaikuttanee onnellisuuteen epämyönteisesti. Onkin hyvä miettiä mitä tavoittelee ja kuinka nopeasti.

Kirjailija-poliitikko H. Walpole väläytti 300 vuotta sitten maailman olevan tragedia niille jotka tuntevat, ja komedia niille jotka ajattelevat. Moni asia, kiire mukaan lukien, onkin auki ajateltuna järjetön ja huvittava. Enkä tarkoita, että pitäisi olla kyyninen ja nauraa maailmalle, vaikka sekin on kyllä yksi hyvä elämän kulmakivi. Vaan tarkoitan sitä, että välillä kiireiseltä voi kysyä, että mihin hänellä lopulta on kiire. Tarpeeksi venytetyssä aikahorisontissa vastaus alkaa lähennellä komedian tasoa.

Puhelimet taskuun, seuraavaksi en aio myydä downshiftaus- tai pois oravanpyö rästä -ideologioita. Vaikka täytyy myöntää, että ehkä niissäkin piilee viisauksia. Etenkin kevään auringossa voi alkaa miettiä, että jospa maailma olisikin jo valmis. Toisaalta, eihän se kotimaisen tuotannon mitta kansantaloudessa kipua riippukeinussa maaten.

Sinne se meni, palstatila meinaan. No ei tässä uuttakaan jouda kirjoittamaan, kiire! Ennen kuin läikkyy liikaa yli, niin kehotan miettimään tällaisia ajankäytöllisiä asioita ihan siinä omassa elämässä. Mul siihen ois tarvetta.

Lopuksi sitten vielä asian pariin: Blogi on nyt elossa, joten menkäähän tsekkaamaan blogi.porssiry.fi. Kiitos jo etukäteen Leila, Nina ja Annika panostuksestanne!

Kevät- ja vappuhulinoiden siivittämänä, toivotan vielä hyvää kesää, niin oudolta kuin sen kirjoittaminen jo nyt tuntuukin.

päätoimittajanne, Juha Järvinen

PUHEENJOHTAJA · SILJA PATRIKAINEN

Pörssiläisyys ei pääty valmistumiseen

VÄHÄLUMINEN JA LÄMMIN ALKUVUOSI ON NOSTATTANUT KEVÄTTÄ RINTAAN JO HYVISSÄ AJOIN. PÖRSSIN PERINTEISTÄ RINNERIEHAAKIN SIUNATTIIN POIKKEUKSELLISEN UPEALLA AURINGONPAISTEELLA JA LÄHES KYMMENELLÄ PLUSASTEELLA. SILTI TUNTUU, ETTÄ LUKUKAUDEN LOPUN HÄÄMÖTTÄMINEN ON JÄLLEEN KERRAN TULLUT YLLÄTTÄEN JA KOVIN NOPEASTI.

Osalle meistä pörssiläisistä lukukauden loppuminen tarkoittaa myös ihan lopullista opintojen päättymistä. Maisterin papereita ja ekonomin arvonimeä kelpaakin juhlistaa. Vaikka ylioppilaaksi valmistumista juhlitaan monesti suuremmalla kaavalla kuin yliopistosta valmistumista, saa tähänkin hienoon tapahtumaan juhlan tuntua osallistumalla 17.6. kauppakorkeakoulumme järjestämään publiikkiin, eli valmistuneiden juhlaan. Opintojen päättymisen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa pörssiläisyyden päättymistä, vaan siirtymistä opiskelijasta Pörssin alumniksi. Alumnitoiminta tarjoaa tilaisuuksia nähdä vanhalla opiskelijaporukalla, kertailla kultaisimpia muistoja ja tutustua sellaisiinkin pörssiläisiin, joita et opiskeluaikana tavannut. Alumniporukkamme on aktiivistapääkaupunkiseudulla järjestetään niin after work -iltoja kuin Pörssin alumnien vappusitsejäkin. Myös LinkedIn:issä ja Pörssin ry:n alumnit Facebook -ryhmässä on hyvä pöhinä päällä. Tänä vuonna alumnitapahtumat kruunaa taas 25.10. Jyväskylässä järjestettävät Pörssin Alumniaiset, jossa tarjolla on

sekä asiaohjelmaa että railakasta juhlintaa. Ennen kesälomaa on kuitenkin paljon ohjel maa tarjolla niillekin meistä, joita ekonimin sijaan kutsutaan vielä kyltereiksi. Huhtikuun loppuun ajoittuu myös eräs erikoisen tär keä tapahtuma - yhdistyksen ylimääräinen kokous keskiviikkona 23.4. Kokouksessa päätetään Pörssin omien tilojen hankinnan kohtalosta. Tämän päätöksen lopputulos vaikuttaa pörssiläisiin vielä silloinkin, kun jokainen meistä on valmistunut. Tule siis paikalle käyttämään oma äänesi.

Vapputerveisin ja kesäkelejä odotellen, puheenjohtajanne

Silja Patrikainen

Coaching workshop: uskallusta omiin unelmiin ja tavoitteisiin

TEKSTI & KUVAT ANNE-MARI TOIVONEN

PÄÄSIMME TUTUSTUMAAN COACHINGIN IHMEELLISEEN MAAILMAAN, KUN ELÄMÄNTAIDON VALMENTAJA ANNA-RIIKKA KÄRNÄ SAAPUI LUENNOIMAAN SHAKERIIN. TIEDOSSA OLI MIELENKIINTOINEN NELITUNTINEN ERILAISTEN HARJOITUSTEN JA LUENTOMATERIAALIN PARISSA. ENGLANNIKSI PIDETTY TILAISUUS EI PÖRSSILÄISIÄ SÄIKÄYTTÄNYT, SILLÄ TAPAHTUMAN PAIKAT TÄYTTYIVÄT NOPEASTI.

Tilaisuus alkoi speed datingillä, eli paria vaihdettiin aina kahden minuutin jutustelun jälkeen. Keskustelujen aiheita olivat muun muassa suuret unelmat ja tavoitteet harrastuksissa. Tämän jälkeen Kärnä kysyi, mitä coaching mielestämme on. Ilmoille heitettiin ajatuksia niin luottamuksesta kuin toisiin tutustumisesta. Myös kysymysten esittämisen uskottiin kuuluvan coachingiin. Tärkein opetus kuitenkin oli, että meistä jokainen on jo omalla tavallaan coach. Coaching on omien unelmien ja tavoitteiden toteuttamista ja niihin uskomista, sillä ne ovat saavutettavissa.

Seuraavana harjoituksena saimme

hetken aikaa piirtää paperille kuvan omasta unelmastamme ja esittelimme sen vuorollamme yleisölle. Unelmia piirrettiin muun muassa matkustelusta, omasta kodista, hyvästä työpaikasta ja onnellisuudesta. Harjoitusta seurasi teoriaosuus, jossa Kärnä kertoi coachingista prosessina ja neljän r:n mallista.

Neljän r:n malli koostuu sanoista roots, rapport, results ja rosa. Kävimme ensimmäiseksi läpi rosaa, johon sisältyi myös käytännön harjoittelua. Rosa koostuu sanoista reality, objectives, solutions ja action. Nämä ovat coachille tärkeitä työkaluja asiakasta haastateltaessa. Reality sisältää

asiakkaan alkutunnustelun, eli missä tällä hetkellä mennään ja mitä asiakkaalle juuri nyt kuuluu (what’s up?). Objectives tunnustelee asiakasta jo syvemmältä ja kysyy, mitä asiakas oikein haluaa (what do you want?). Solutions etsii asiakkaan omille pohdinnoille ratkaisuja. Miten omat tavoitteet voisi saavuttaa? Millä muulla tavoin se onnistuisi? (How? Great, what else?). Action kysyy, mitä asiakas tulee seuraavaksi tekemään (what will you do next?).

Kärnä jakoi meille pizza-kaavion, jonka avulla pohdimme asteikolla 1-10 kuinka tyytyväisiä olimme eri osa-alueisiin omassa elämässämme. Arviointikohteita olivat

muun muassa terveys, ihmissuhteet, henkilökohtainen kehittyminen, ura, sisäinen johtajuus ja talous. Valitsimme kaaviosta heikoimman osa-alueen ja harjoittelimme vuorollamme coachausta kolmen hengen ryhmissä.

HARJOITTELIMME

VUOROLLAMME

COACHAUSTA

KOLMEN HENGEN

RYHMISSÄ

Harjoituksessa olimme vuorollamme coach, asiakas ja tarkkailija. Coachin tehtävänä oli haastatella asiakasta rosaa

hyödyntäen pureutumalla asiakkaan ongelmaan. Tarkoituksena oli auttaa asiakasta pohtimaan, miksi kyseinen osa-alue on hänellä heikko ja mitä hän voisi tehdä tilanteen parantamiseksi. Saimme aikaiseksi hyviä keskusteluja vapaaehtoistyöstä, oman uran pohdinnasta ja henkilökohtaisesta kehittymisestä. Ajan hallinta ja aikatauluttaminen sekä omiin kykyihin luottaminen osoittautuivat haasteiksi. Tarkkailija antoi lopuksi

palautetta coachingin onnistumisesta. Harjoituksen jälkeen siirryimme neljän r:n mallissa osioon rapport, joka tarkoittaa luottamista ja vaikuttamista. Muodostimme ringin ja erilaisia tehtäviä tehden harjoittelimme oikeaa kädenpuristusta ja välimatkaa henkilöiden välillä sekä katsekontaktia. Pohdimme myös, mitä ne viestivät muille ihmisille.

Coaching workshop oli vasta makupala varsinaisesta life coaching -koulutuksesta, jonka suorittamalla voi toimia virallisena elämäntaidon valmentajana. Koulutus on melko hintava, mutta sen opeista on hyötyä niin esimiestyössä kuin omassa arjessakin.

Ei mitään seinäruusuja!

TIISTAI-ILTANA 18. MAALISKUUTA JOUKKO

PÖRSSILÄISIÄ JA KESKI-SUOMEN EKONOMEJA

KOKOONTUIVAT BRAHAN PERINTEISEEN

SEFE-ILTAAN, JOSSA TEEMANA OLI TÄNÄ

VUONNA VAKUUTTAVA ESIINTYMINEN. ILLAN

PUHUJAKAARTI KOOSTUI SEKÄ PAIKALLISESTI, ETTÄ VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVISTÄ

PUHEEN JA VUOROVAIKUTUKSEN

AMMATTILAISISTA: SUVI TUOMINIEMESTÄ, EIJA ELGLANDISTA SEKÄ JUHANA TORKISTA. INNOSTAVIEN PUHEIDEN LISÄKSI ILLAN

AIKANA MAHAT SAATIIN TÄYTEEN

TORERON HERKULLISILLA SALAATEILLA, JA ILAHDUTTAVAN MONI HYÖDYNSI

VERKOSTOITUMISMAHDOLLISUUDEN

EKONOMIEN SEKÄ PUHUJIEN KANSSA.

Illan raapaisi käyntiin ihana ja persoonallinen, yritysvalmentaja Suvi Tuominimemi valmennus- ja konsultointiyritys Balentor Oy:stä. Suvi rakensi puheensa viiden esiintymisen yhdistettävän myytin ympärille, jotka hän napakasti yksi toisensa jälkeen kumosi. Käteen jääneitä vinkkejä olivat, että karismaa löytyy meiltä kaikilta ja jokainen jännittää joskus. Loistavien huippu-urheilija esimerkkien avulla Suvi kuvasi, että esiintymistaitoja ei opita vain kirjoja lukemalla, vaan puhtaasti tekemällä. Kuulijan odotuksia on turha yrittää madaltaa esim. oman esityksen vähättelemisellä, näin madallat vaan esityksesi tehoa. Suvi korosti, että esiintymistaitoja tarvitsevat kaikki, eivät vain ammatikseen sitä tekevät.

Illan toinen esiintyjä oli asiakaspalvelu- ja esiintymistaidon kouluttaja, näyttelijä Eija Elgland. Eija nosti esiintymisessä tärkeäksi oman persoonan ja rohkeuden tuoda sitä esille. Harmaasta massasta saa ja tulee rohkeasti erottautua. Tunnelman noustessa, myös kuulijat pääsivät jumppailemaan

Eijan osoittaessa käytännössä fyysisen olemuksen tärkeyden viestinnässä. ”Viestintä on kuin tanssi, siinä parit tunnustelevat hetken toisiaan löytääkseen yhteisen rytmin”. Mielenkiintoinen näkökulma Eijan puheessa oli esiintyminen asiakaspalvelutilanteissa. Meistä kauppatieteilijöistä useat tulevat työskentelemään asiakaspalvelutyössä tai sosiaalisia valmiuksia vaativissa tehtävissä.

Eija muistutti asiakaspalvelutilanteeseen mennessä kontekstin huomioimisesta sekä ”henkisen työtakin pukemisesta”.

”Paljon onnea vaan” –laulun tahdissa toivotettiin lavalle illan pääesiintyjä, kirjailija ja synttärisankari, Juhana Torkki. Juhana

on tunnettu yhtenä Suomen tunnetuimmista puheen ja retoriikan valmentajista. Mies on SEFEillan lisäksi puhunut

INSPIRAATIOTA JA

ESIINTYMISINTOA

mm. Nordic Business Forumin lavoilla sekä valmentanut esiintymään maamme kärkipoliitikkkoja. Juhana lähestyi esiintymistä tarinan kerronnan näkökulmasta.

”Tarinanvalta”-kirjan juuri kirjoittanut Juhana kertoi kuinka tarinan kerronta on jo vuosisatojen ajan koukuttanut ihmisiä. Ihmiset haluavat kokea suuria tunteita ja maustaa elämäänsä merkityksillä. ”Et sä halua olla

mikään kuluttajaasiakas. Sä haluat olla onnellinen ihminen”. Tämä pätee myös yritysmaailmaan, jossa yritykset, joilla on hyvä tarina menestyvät. Yrityksen tarinan synnyn ABC muodostuu Juhanan mukaan kuulijan herättelevästä syntymyytistä , yrityksen yksinkertaisesta lupauksesta ympärillään oleville ihmisille sekä näiden ihmisten paikasta tarinassa Inspiraatiota ja esiintymisintoa herättänyt ilta nostatti ainakin allekirjoittaneessa uusia näkemuksiä ja hurjia oivalluksia. Yksi illan ehkä merkittävimmistä kommenteista olikin: ”Tää ilta on jo tähän mennessä muuttanut teitä ihmisinä, teidän ajattelutapaa ja koko teidän loppuelämää”, wau! Järjestäjänä haluan kiittää kaikkia läsnäolijoita sekä apujoukkoja onnistuneesta illasta. Mikäli olit mukana, otan palautetta ja kehitysideoita mielellään vastaan. Iso kiitos ja kumarrus!

18-28 -vuotiaille

Venytä enemmän irti rahoistasi

Nordean Check-in – asiakkaana saat hyviä vinkkejä ja tuntuvia etuja. Soita 0200 3000 (pvm/ mpm) ma–su 24h/vrk tai lue lisää osoitteessa nordea.fi/checkin

Teemme sen mahdolliseksi

KOPO · HEIDI JAUHIAINEN

Kopon palsta

Into, onnellisuus, iloisuus, helpottuneisuus, pieni hämmennys ovat tunteita, jotka minut valtasivat avattuani valintakirjeen ja luettuani lauseen ”onneksi olkoon uusi opiskelija”. Jännitys ensimmäisenä päivänä kauppakorkeakoulussa, innostus siitä, että pääsee opiskelemaan sitä mitä haluaa. Pääsykokeet ja valinta opiskelijaksi ovat kuitenkin vasta alkua matkalla kauppatieteiden maisteriksi.

Opiskelemme keskimäärin viisi vuotta ja suoritamme noin 60 opintopistettä vuodessa. Miten säilyttää alun innostus välillä puuduttavillakin luennoilla sekä huolehtia jaksamisesta deadlinejen ja tenttien keskellä. Opiskeluinto on kuitenkin tärkeää, se selviää Katariina Salmela-Aron tutkimuksesta (2009). Innostunut opiskelija suorittaa keskimäärin 9 opintopistettä enemmän lukukaudessa, suorittavat noin 7 opintopistettä enemmän samalla opiskeluun käytetyllä ajalla lukukaudessa sekä käyttävät keskimäärin 11 tuntia enemmän opiskeluun viikossa. Tutkimuksen mukaan, kuitenkin vain 28 prosenttia korkeakouluopiskelijoista tuntee opiskeluintoa. Mitä sitten olisi tehtävissä?

Seuraavaksi saatte kopon neuvoja opiskeluissa jaksamiseen, opiskeluista innostumiseen sekä stressin sietämiseen. Neuvot sisältävät kaksi osiota, ensin kerron miten yliopisto tukee opiskelijoiden jaksamista sekä mitä kaikkea ainejärjestömme Pörssi tekee ja sitten kerron omia, maalaisjärjellä sekä kokemuksella miettimiäni juttuja Yliopistolla on Student Life-hanke, jonka tarkoituksena on olla apuna opiskelijoiden hyvinvointiin. Student Lifeen kuuluu kuusi osa-aluetta, joista neljä koskevat opiskelua ja elämistä, yksi työtä ja tulevaisuutta sekä yksi kansainvälistymistä. Studen Lifeen jokainen voi tutustua osoitteessa jyu.fi/ opiskelu/studentlife.

Sujuvaa opiskelua osiossa autetaan yliopisto-opinnoissa, jotka ovat esimerkiksi lukioon verrattuna hyvin omatoimisia ja itsenäisiä. Saamme myös valita opintomme hyvin vapaasti, joka tuottaa useille päänvaivaa. Meitä opintojen sujuvuudessa auttavat

kauppakorkeakoulussa opintoneuvojat Marja Wollenberg ja Anita Kujanpää, he auttavat mielellään ja vastaavat sähköposteihin kokemukseni mukaan supernopeasti. Yliopiston alussa meillä on tukena tutorit sekä oma opet, jotka jatkavat toimintaansa pitempäänkin. Noin vuosi sitten jokaisessa tiedekunnassa aloitti hyvikset, meillä Emilia Tolvajnen ja Anita Kujanpää, joka on matalan kynnyksen ohjausmalli opiskelijoiden hyvinvointiin. Hyvisten luokse voi siis mennä kertomaan murheistaan ja he ohjaavat tarvittaessa eteenpäin. Lisäksi Student Life tarjoaa ePortfolio-palvelun, jonne voi tallentaa osaamisensa, työkokemuksensa, suunnitella opintoja ja muuta toimintaa työelämää vastaavalla tavalla sekä hahmotella työllistymistavoitteita ja unelma-ammattia. EPotrfolio on reilu vuosi sitten pilotoitu hanke, josta on saatu sitä käyttäviltä opiskelijoilta hyvää palautetta.

Kuulu joukkoon-osiossa autetaan jokaista löytämään oma paikkansa yliopistomaailmassa. Tässä opiskelujen alkuvaiheessa auttavat tutorit, jotka kertovat erilaisista mahdollisuuksista sekä opastavat meidät ainejärjestömme toimintaan. JYY tarjoaa erilaista harrastetoimintaa ja lisäksi on olemassa monenlaisia harrasteryhmiä, joista voi lukea lisää JYYn nettisivuilta. Ainejärjestöllämme Pörssillä on myös hyvin paljon monen tyylistä toimintaa, jota jokaiselle on esitelty fuksiviikolla.

Voi hyvin-osio kertoo mm. liikuntamahdollisuuksista, YTHS:n palveluista sekä akateeminen opiskelukyky-kurssista. Kurssi on tarkoitettu ensimmäisen vuoden opiskelijoille ja kunnianhimoisena tavoitteena on, että jossain vaiheessa kaikki uudet opiskelijat kävisivät kurssit. Vanhempia opiskelijoita kurssilla kuitenkin myös näkyy. Tavoitteena kurssilla on, että opiskelija oppii toimimaan ja pitämään huolta jaksamisesta sekä opiskellessa että työelämässä.

Opiskelijan arki- osuudessa kerrotaan asumisesta, toimeentulosta, ruokailusta sekä liikkumisesta ympäriinsä eli elämän perusasioista. Kuinka moni tiesi, että JYYllä on olemassa vippikassa?

Sitten niitä omia, hyväksi todettuja neuvoja jaksamiseen. Muutama asia saa minut ärtyisäksi, tärkeimpinä niistä väsymys ja nälkä. Muistakaa siis hyvät opiskelijat nukkua, väsyneenä tehokkuus laskee. Tiedän että toisinaan ei vain ehdi nukkumaan, silloin ravitseva ruoka, (suklaa) sekä kahvi auttavat. Noin kolme kuukautta hallitusvuotta on takana ja tekemistä on enemmän kuin ehtii tehdä. Olen oppinut, että joskus on täysin sallittua tehdä joitain asioita riman alitse. Kaikkea ei voi tehdä täydellisesti, on kirjoitettava priorisointilista tehtävistä ja suoritettava ensimmäiset täysillä ja viimeiset vasemmalla kädellä.

On kuitenkin olemassa paras tapa rentoutua ja pitää innostusta kaikkiin elämän osa-alueisiin yllä. Hyvien kavereiden näkeminen. Nauraminen vedet silmissä, murheiden tai sen hetkisten ongelmien puiminen tai muuten vaan hauskan pitäminen.

kuva: Kalle Jokinen

Maailma, jossa pärjää työpaikkojen välilläkin.

Tiesithän, että voit kerryttää IAET-kassan työssäoloehtoa jo opiskeluaikana?

www.sefe.fi/kesatyo-iaet

KYLLI · VEERA LEPPÄNEN

Kyllin hyvää – Kevättä kylterin rinnassa

Huhheijjaa, kevät on mennyt vauhdilla!

Ulkona aurinko hymyilee ja linnut laulavat, ai että. Monelle meistä tämä tarkoittaa samalla myös edistystä kesätyörintamalla. Ensimmäiset työhaastattelukutsut ovat mahdollisesti jo saapunet, kuin myös ensimmäiset ”Ei kiitos” –ilmoitukset.

Omaan empiiriseen kokemukseeni perustuen älä lannistu, jos saat työnhaussa pakit (pätee tosin muillakin elämän osaalueilla). Tai kahdet. Toki on turhauttava fiilis, jos on päässyt aina työhaastatteluun saakka, mutta matka on tyssännytkin loppumetreille. Muista, että työnhakeminen on pitkä prosessi, josta varmasti on matkanvarrella oppinut yhtä sun toista. Älä myöskään aliarvioi ei-omanalan työtarjouksia, joista voit yhtälailla oppia vaikka mitä!

Mikäli työhaastattelu on sinulla vielä edessäpäin, muista olla rento oma itsesi turhia jännittämättä. Esitä parhaat puolesi ja myy osaamisesi niin, että rekrytoijan on mahdotonta sanoa ei. Erilaiset videohaastattelut ovat yleistyneet rekrytointitilanteissa. Tiesithän, että videohaastattelua pääset halutessasi treenaamaan myös SEFE:n jäsenpalvelusivuilla! (Kirjautumiseen tarvitset jäsennumerosi).

Kun olet hurmannut työnantajan persoonallisuudellasi ja pätevyydelläsi, seuraa mitä toivottavimmin työsopimuksen allekirjoittaminen ja palkkatoiveittesi läpikäyminen. Mikäli työ vastaa kauppatieteen opintojasi, tarkista ohjepalkkaus (http://www.sefe.fi/palkkasuositukset) ja uskalla rohkeasti pyytää sitä! Hyvät neuvottelutaidot ja kärsivällisyys ovat tässä

vaiheessa valttia. Ennen nimesi kirjoittamista, lue työsopimus aina huolella lävitse. Mikäli tunnet olosi aavistuksenkaan epävarmaksi, voit aina lähettää työsopimuksesi

SEFE:n juristien syyniin.

Mikäli käy flaksi, ja saat/olet jo saanut juuri mieleisesi työn, ONNEA. Taputa itseäsi olalle tai tarjoa itsellesi vaikka bisse, olet sen ansainnut. Mielessä kannattaa tässä vaiheessa pitää, että IAET-työttömyyskassan työssäoloehtoa voit kerryttää jo opiskelujen aikana. IAET-kassan jäsenenä sinun on valmistuttuasi mahdollisuus saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa tilanteessa, jossa työtä ei ole tarjolla. Kassan (verovähennyskelpoinen) jäsenmaksu vuonna 2014 on 78€ ja jokainen työviikko, jolloin työskentelet yli 18h/vko kerryttää vaadittavaa työssäoloehtoasi, joka on yhteensä 26 viikkoa. IAET-kassa on moniulotteinen kokonaisuus ja neuvon kassa-asioissa mielelläni enemmänkin, vaikka ihan face-to-face Kattavan infopaketin löydät myös osoitteesta http://www.sefe.fi/kesatyo-iaet. Ja kun nyt neuvomisen makuun jo pääsin, niin ihan muutama vielä: nauti keväästä, tsemppaa viimeisetkin kurssit kunnialla läpi ja ole kiltisti vappuna! 8)

Terveisin, Kylli-Veera

Veera Leppänen

Veera.leppanen@sefe.fi 044 973 3986

Vaihtoaitio

KOLME PÖRSSILÄISTÄ, KOLME TARINAA – YHTEISENÄ

NIMITTÄJÄNÄ VAIHTO!

Uppsalan mittavin

Lähdin tammikuussa vaihtoon perinteikkääseen ja arvostettuun Uppsalan yliopistoon. Olin hakenut Ruotsiin vaihtoon ensisijaisesti tukholmaan, mutta päädyin mutkan kautta sitten puoli tuntia pohjoiseen alkuperäisestä kohteestani. Noh, en antanut sen haitata liiaksi, olinhan päättänyt että vaihdosta mukaani Suomeen palaa vahvistunut kielitaito ja parempi käsitys läntisen naapurimme niin hehkutetusta väestön esteettisistä ominaisuuksista, joten kaupungillahan ei pitäisi olla niinkään väliä.

Ensimmäisenä sanon tämän, unohtakaa hehkutus Tukholmasta, Uppsala on parempi kaupunki opiskelijalle. Täällä ei ole niin sanottua tukholmalaisten asennetta, eli nenänvartta pitkin ei katsella kaikkia, jotka eivät ole tukholmasta. Toki monelle täällä suomalaisuus on vähän ”out”, mutta se ennakkokäsitys on useimmiten kummunnut siitä uskosta, että me suomalaiset vihaamme Ruotsia yli kaiken. Olen ystävystynyt enemmän ruotsalaisten kanssa täällä, kuin vaihtareiden, ja suosittelenkin tänne tulijoita vain rohkeasti puhumaan paikallisille. Nämä ihmiset ovat kuitenkin pohjimmiltaan ujoja kuten mekin, mutta arvostavat jos joku heille uskaltaa puhua. En lähde tässä kertomaan yksityiskohtaisesti kaikkea mitä täällä on sattunut ja tapahtunut ( ja uskokaa pois, vaihdossa sitä näkee ja kuulee kaikenlaista) vaan pyrin kertomaan ennakko käsitysteni pyörähtämisestä ympäri ja käytännön asioista tänne seuraavaksi hakeville.

Studenportaleniin. Useimmissa valitsemissani kursseissa on luentojen lisäksi läsnäolon vaativia seminaareja, jotka toistuvat viikottain ja joihin valmistaudutaan lukemalla jokin artikkeli, tekemällä siitä analyysi. Koska olin tottunut pelkästään luentoihin ja tentteihin, tuntui tämä aluksi turhalta ja naurettavalta, mutta viikkojen kuluessa tajusin että tämä työ on oppimisen kannalta todella paljon parempi kuin vain lukea kirjaa viikko ennen tenttiä. Opiskelijalle itseasiassa jää päähän jotain. Koulun helppoudesta en lähde sanomaan, taso on yhtäläinen mielestäni verrattuna Suomeen.

TÄÄLLÄ EI OLE

NIIN SANOTTUA

TUKHOLMALAISTEN

ASENNETTA

Yliopisto ei Uppsalassa muovia säästä, ensimmäisenä viikkona minulta löytyi lompakosta opiskelijakortti (Osakuntakortti täällä, kerron siitä myöhemmin), kortti yliopiston oviin, kirjastokortti, tulostuskortti, sekä asuntolan ovien kortti. Pitihän se sitten myös ostaa yliopiston kuntosalille oma kortti. Käytettävyydestä voisi antaa pienen moitteen tällä saralla. Uppsalan yliopisto on perustettu 1477, luulin että tässä ajassa joku olisi tehnyt tutkimusta lompakon tilavuuden säästämisestä.

Itse opiskelusta Uppsalassa: Luennot rullaavat suomen malliin, läsnäolot eivät ole pakollisia ja diat tulevat nettiin saataville

Opiskelijajärjestöt toimivat hieman eritavalla täällä, kuin Suomessa. Osakunnat ovat todella paljon suuremmassa roolissa kuin esimerkiksi Uppsala Ekonomerna (= Paikallinen Pörssi ry). Itse liityin Tukholman osakuntaan, koska ystäväni sanoivat että samanhenkisiä ihmisiä löydän eniten sieltä. Osakunnat järjestävät jäsenistölleen kaikkea maan ja taivaan väliltä, on shakkikerhoa ja fudisjoukkuetta, on tanssimista ja lautapelejä sekä kirjakerhoja, miltei mihin tahansa ihminen onkaan sotkeutunut,

sille löytyy vertaistukea, jossei kaikista niin ainakin jostain osakunnasta. Sen lisäksi on vielä ainejärjestö, joka järjestää myös useita tapahtumia viikossa.

Osakunnat omistavat jokainen ravintolan, pubin ja klubin, jotkut suuremman, jotkut vähän pienemmän. Ne myös ovat lanseeranneet itselleen trademark päivän: joka torstai useat sadat jonottavat jo 18:30 aikaan tukholman osakunnan bileisiin. Itse bilekulttuuri onkin siitä hämmentävä, että ruotsalaiset ovat tajunneet miten saada kaikkein eniten irti päivästä. Etkot alkavat koulun jälkeen neljältä, bileisiin mennään viimeistään 8 ja kotiin lähdetään 12-02 aikaan, ja seuraavana päivänä ei väsytä juuri ollenkaan. Koulullekkin jaksaa raahautua vaikka se alkaisi kahdeksalta, helposti jos kymmeneltä. Baarit eivät useasti ole edes auki 02 pidempää. Koko kaupungissa on yksi yökerho joka on osakuntien jälkeen suosittu, ja se toki on puoleen neljään auki, mutta opiskelijat pysyttelevät useimmiten mielummin omiensa joukossa, osakuntien hienojen, vanhojen ja arvokkaiden seinien suojassa. Alvar Aalto mm. suunnitteli Västmanlands-Dala osakunnan erittäin hulppean näköisen rakennuksen. Ja ei, Alvar does not approve sielläkään (Tajuajat tajuu).

Sitsikulttuuri on samantapainen kuin meillä, mutta täällä sitseille mentäessä alotellaan vahvasti, sillä juomia ei tarjoilla lisää sitsien aikana, ja parilla miedolla ja muutamalla lisäkaadolla viiniä on tultava toimeen sitsien ajan. Yhtä paljon yhteislaulua ei myöskään ole, vaan sen sijaan aikaa vie vierailevat esiintyjät. Itselleni jäi päälimmäisenä huuruisesta ensimmäisestä sitsiillastani mieleen erittäin viehkeästi lavalla esiintyneet kauppakorkean naistanssijat.

Mikko Hirvonen

Siellä missä versoaapi vilja

Jo ensimmäisenä yliopisto-urani päivänä tiesin päätyväni jossakin vaiheessa vaihtoon, nimenomaan Venäjälle. Olen lukenut kieltä jo lukioajoista lähtien haaveenani olla tulevaisuudessakin kielen kanssa tekemisissä. Yliopistostamme voi lähteä muutamaan eri yliopistoon Venäjällä, minä valitsin Pietarin valtiollisen yliopiston kauppakorkeakoulun. Kauppakorkeakoulu tuntui luontevimmalta, sillä luenhan kauppatieteitä Suomessakin. Jyväskylästä Pietariin matka taittuu mukavasti bussilla, kahdeksan tuntia ilman vaihtoa. Hintaakin matkalle tulee vain kolmisenkymppiä, joten vierailu Suomessa onnistuu näppärästi. Opiskelun täällä on ollut ainakin erilaista kuin Suomessa. Venäjää opiskellaan 12 tuntia viikossa ja muut kurssit kestävät aina vain viikon. Kaikki kurssit ovat englanniksi, mikä tuotti minulle pettymyksen koska yliopistosta minulle ennen vaihtoa lupailtiin, että voisin kursseja myös venäjäksi suorittaa. Mikäli haaveena on siis opiskella täysin venäjäksi, suosittelen Jaroslavlin yliopistoa vaihtokohteeksi. Kurssikuvaukset ovat mielenkiintoisia, joskaan eivät aina mene ihan nappiin... Venäjän poliittisen järjestelmän kurssilla saatetaan katsella kuvia Putinista ja keskustella

KURSSILLA

SAATETAAN

KATSELLA KUVIA PUTINISTA

presidentin urhoollisesta menneisyydestä. Doing Business in Russia –kurssilla saatetaan unohtaa itse business, ja keskittyä sopivien skoolaustoivotusten harjoitteluun. Löytyypä myös kursseja, joiden asia (tai opettajan englanti) on niin haastavaa ettei tiedä enää edes omaa nimeään. Opettajaa pidetään täällä suurena auktoriteettinä, joten niille ei kannata kertoa ettei Suomessa ole rajavastuuyhtiöitä. Ei myöskään kannata pahoittaa opettajan innostusta, kun hän kertoo Venäjän nerokkaasta työkirjajärjestelmästä, jonka avulla eläke lopulta maksetaan oikein. Tällöin opettajalle voi tulla paha mieli, kun erehtyy kertomaan että Suomessa eläke perustuu verotustietojen kautta kerättävään sähköiseen järjestelmään, emmekä suinkaan kanna kirjaa mukanamme. Dokumentit ja leimat ovat täällä pyhä asia, eikä niiden merkitystä kannata missään välissä vähätellä.

Kurssitarjonnan lisäksi Pietarista löytyy jokaiselle jotakin. On mahdollista kylpeä koko vaihto korkeakulttuurissa, koluten miljoonat baletit, sinfoniaorkesterit, oopperat, taiteet ja runonlausunnat. Toisaalta on mahdollista viettää koko vaihto hipsteripiirien ytimessä istuskellen antikahviloissa ja kierrellen nuorten ylläpitämiä vaihtoehtoisen taiteen gallerioita. Mikäli omaa vielä pörssiläisen fuksin bilekunnon, on mahdollista tehdä koko vuoden mittainen approbatur koluten kaikki kuppilat Dumskaja-kadulta eteenpäin. Tai jos on pörssiläinen rahapussi, voi kuluttaa koko vaihdon shoppaillen merkkiliikkeissä. Vannoutuneelle perussuomalaisellekaan ei tule kotimaata ikävä, kun kaupasta löytyy Valion maitoa ja kuntosalilta Harvian kiuas. Suosittelen Venäjää vaihtokohteena ihan kaikille, kielitaidottomista venäjää äidinkielenään puhuviin. Venäjää ei turhaan kannata kohteena pelätä, kun pitää järjen päässä selviää ihan yhtä hyvin kuin missä tahansa suurkaupungissa. Sitäpaitsi, vaihto-opiskelijoilla ei ole täällä edes oikeutta kuolla tai satuttaa itseään, koska meillä ei ole siihen tarvittavia dokumentteja. Tuottaisi rehtorille liikaa paperityötä.

Enni Aittila

http://lovefromspb.tumblr.com/

Yleistunnelmat vaihdosta

Keväiset terveiset Ranskasta! Vietän vaihtoni Neoma Business Schoolissa Reimsissä noin 45 minuutin junamatkan päässä Pariisista. Englanninkielinen johtamisen aineopintoja sisältävä vaihto-ohjelma on valmiiksi räätälöity eikä kursseja itse pääse/ joudu valitsemaan. Ohjelma toimii mukavasti sillä periaatteella, että kurssi kestää aina 3 viikkoa, minkä jälkeen on 1 viikko lomaa. Aikaa matkustamiseen on, mistä vaihtari nauttii (lompakko ei...).

MITEN PÄÄDYIT VAIHTOON?

Lokakuussa 2013 iski pakottava kaikokaipuu. Selvitin samana iltana, olisiko Erasmus vaihtopaikkoja vielä vapaana keväälle ja löysin useita. Kiipesin seuraavana päivänä Ongelmakaarelle keskustelemaan asiasta. Ykkösvaihtoehtoni Sveitsin haku oli jo sulkeutunut, joten lähdin sinne, missä vielä oli paikkoja ja haku auki, eli Ranskaan. Sanaakaan en kieltä osannut, mutta ei ole haitannut.

MIKÄ ON POIKENNUT ENNAKKOLUULOISTA? Kukaan Ranskassa ei puhu englantia ja ranskalaiset ovat ylimielisiä.

- Todella moni asia hoituu englanniksi ja loput sitten sanakirjan avulla ja huumorilla. Ranskalaiset ovat osoittautuneet hyvin kohteliaiksi ja avuliaiksi.

- Ranska on mahdoton kieli oppia. Perusteet oppii nopeasti alkeiskurssilla. Jatko onkin sitten melko kinkkistä, mutta ei tosin mahdotonta varmaankaan.

ERITYISTÄ? Ranskan valtiolta voi saada asumiseen tukea vain lomakkeen täyttämällä (CAF-hakemus). Pyykinpeseminen on kallista (kerralla maksaa miltei 5 €). Museot yms. ovat ilmaisia alle 26-vuotiaille EU-maista tuleville opiskelijoille.

Terkuin, Sini Hämäläinen

Exchange student life

WHAT WAS IT THAT MADE

ME

AS A GERMAN STUDENT CHOOSING JYVÄSKYLÄ

AS PLACE WHERE TO STUDY FOR ONE SEMESTER? ACTUALLY, I DO NOT REALLY KNOW, BUT HAVING A LOOK THROUGH THE LIST OF PARTNER CITIES OF MY HOME UNIVERSITY LET ME STOP AT JYVÄ….WHAT? I HAVE TO ADMIT THAT IT TOOK SOME TRIES TO PRONOUNCE IT PROPERLY.

Since I’ve always been interested in Finland in general and did not want to do the common “I want to study where it is warm”-exchange semester, I am here now. Fighting through less than -25°C, seeking Northern Lights, examining stereotypes about the Finnish population – that were the challenges to start this adventure. Before I arrived here the two words that people told me when I talked about Finland were “coldness” and “darkness”. But no one of them has ever been in Finland. Living in a country for some months that not everybody visits even on holidays that is what I call the real experience. Going to a place where nobody knows your name. And even if my stay is not over yet I can already say that it was definitely the right decision.

The first two weeks of the stay were some of the most exciting, but also most exhausting. Following all the presentations during the orientation programme, organizing study plans, collect signatures for your home university and finally changing the study plans again from time to time. Not everything works trouble-free from the first moment on, but managing these situations is one of the main things that you can take out of a semester abroad. And do not worry if not everything is perfect from the first moment on, that is just normal. Take it as a part of the challenge that you decided to take up going away and there are always

people around that help you.

DO NOT WORRY IF NOT EVERYTHING IS PERFECT

What else was very important in the first days – socialising, getting in contact to other students. As everybody is in the same situation, alone and far away from his friends, it is very easy to meet new people at one of the various opening parties, at university or in your student house. And do not only hang around with guys from your own country. Speak different languages, explore other cultures and learn new things, this is the idea of the Erasmus programme.

After the first weeks when you acclimated a bit and had your first real Finnish experiences like bathing in a frozen lake

after sauna you think that the normal unexciting student routine starts. But it does not really. Time is already running and so trips to Lapland, St. Petersburg and the Baltic countries must be planned. Joining ESN Stereotype parties, experiencing one of the traditional Finnish Sitsits or meeting other Finnish students at overall parties are still more important than studying at the library. You want to absorb everything as much as you can and do not want to miss anything.

The beautiful and stunning Finnish winter is the final straw that you feel more on a holiday than on a student exchange. While winters in Germany are mostly wet and cloudy and you stay most of the time inside and wait yearningly for the spring, the Finnish winter offers so many opportunities. Skating on the lake, going downhill-skiing,

trying new sports like crosscountry skiing or building a snowbar – there is always something to do outside and there are always people who join you spontaneously. And even if the weather does not satisfy your expectations, do something that the inhabitants do, for example visit an ice-hockey match and support JYP.

And when you finally think that you arrived at the daily life, the first trip is on the plan: Lapland. Taking a bath in the Arctic Ocean in Norway, Sledding with Huskies, Visiting a reindeer farm, Snowshoeing. Sitting in the snow for hours and waiting for the Northern Lights. Things that you never did in your life before and probably only do once.

However that is what might let doubting you about the actual reason why you went abroad. You could have imagined your stay

in different ways beforehand, e.g. having your main focus on studying, partying or travelling. In fact it will always be a mixture between all of it if you are open-minded for it. And then you definitely will not get disappointed and manage somehow to reconcile everything even if there are deadlines for essays, presentations and exams.

You cannot compare studying abroad with your studies at home. I would not say that you get lazy; but you recognize that there are things that are more important and it is up to you take the chance to experience new things. The chances to repeat an Erasmus program are rare and your personal experience will be the real output that you take out of your stay abroad. Probably you will only recognize it when you are back home.

Martin Werkmann

Nesun kevät

NESU-FINANSSI

VALLANVAIHTOSITSIT 11.1.

Lähdimme Ouluun vahvalla edustuksella ja osa jyväskyläläisistä liittyi seuraamme vasta paikanpäällä. Sitsien teemana oli uskonto ja pukuja oli aina pastorista jääkiekkofaniin. Sitsit olivat kaikinpuolin onnistuneet ja ”proggiksemme” oli aivan mahtava! Pidimme ehtoollisen NESU-Finanssin uudelle hallitukselle ja taisimme laulaakin jotain. Jatkot sitsien jälkeen pidettiin Kaarlenhovissa. Jatkojen jälkeen lähdimme Tomin kanssa siirtymään yöpaikkaamme kohti, mutta perillä odotti yllätys. Yöpaikan tarjoaja oli viettänyt sen verran riehakkaan illan, että oli väsähtänyt eikä herännyt edes useisiin puheluihin tai summerin hakkaamiseen. Tämän jälkeen piti vähän aikaa pohtia mitä tehdä. Pakkasta oli lähemmäs 25-astetta ja Oulu oli molemmille melko vieras kaupunki. Onneksemme saimme yhteyden muihin nesulaisiin puhelimella ja kuulimme heidän olevan Finanssin kiltahuoneella jatkoilla, mutta kukaan ei oikein osannut kertoa missä tämä huone tarkalleen sijaitsee. Päätimme sitten ottaa taksin ja lähteä etsimään ”kiltistä”. Loppuen lopuksi löysimme perille erittäin väsyneinä ja ei mennyt kauaa ”kiltikselle” pääsystä, että uni tuli jo silmään. Reissu oli kaikesta säädöstä huolimatta todella hauska!

NESU- JKL – VÄHEMMISTÖ SITSIT 27.2.

Kun tammikuun Dageneista oli selvitty, NESU- Jyväskylän uuden toimikunnan ensimmäinen todellinen koitos oli omien sitsien järjestäminen. Teemaksi valikoitui sopivasti provosoiva ”Vähemmistö”, jonka innoittamana moni suuntasikin Jyväshoviin sateenkaarilippujen alle. Ilmeisesti myös

pohjoisen edustus oli kuullut mahdollisuudesta tulla sellaisena kuin ovat ja Finanssilta saapuikin sankka joukko NESUlaisia Jyväskylään. Sitsien alussa kävi jo selväksi että tänään ei päästä helpolla kun joku valopää huusi ”buffalon” heti helan går:n jälkeen. Kuuleman mukaan hurjimmat olivat vetäneet sitsi roolinsa loppuun asti ja päässeet viettämään yötään valtion tarjoamaan majoitukseen, vaikka yöpaikka olisi järjestävänkin tahon puolesta tarjottu. #suuretlinjat

NESU-BOOMI AIKAKONE-SITSIT 11.2

Jälleen kerran kauan odotetut Boomin sitsit koittivat helmikuu alkupuolella. Jyväskylästä saatiin todella vahva edustus

HURJIMMAT OLIVAT

VETÄNEET SITSI

ROOLINSA LOPPUUN

ASTI JA PÄÄSSEET

VIETTÄMÄÄN YÖTÄÄN

VALTION TARJOAMAAN

MAJOITUKSEEN

jälleen kasaan. Yhteisellä Egypti aiheisella pukeutumisella Jyväskylä oli vahvimmin edustettu porukka. Mukana oli mm. kameli, niili, orjat ja muumiot. Nämä sitsit olivat merkittävä hetki eräälle Tamperelaiselle kyltrille kun hän pääsi ensimmäistä kertaa toastaamaan. Molli Onosen sanoin: ”ite piti sitsit järjestää että pääsee toastipöydän taakse”. Tottakai tämän neitsyen toimintaa oli valvomassa Jyväskylän oma myöskin näillä sitseillä neitsyytensä menettänyt Jani ”Jeesus” Ollenberg. Sitsit sujuivat ”poliisiMonosen” komennossa järjestelmällisesti ja ryhdikkäästi loppuun asti! Konferenssien aikana ei varmasti kenellekään jäänyt epäselväksi mitä Jyväskylässä tapahtuu 26.3. Illan aikana eräs ryhmä päätti keksiä lähteä seuraavana aamuna Lappeenrantaan ja edetä siis tämän ”rundin” toisella etapille.

NESU-ENKLAAVI WINTER OLYMPICS SITS 12.2.

Lappeenrannan reissu oli seuraavan päivänä Boomin sitseistä. Tampereelta herätessä lähdimme Jeesuksen kanssa suunnistamaan kohti keskustaa ja etsimään probbalaisia, joiden kyydillä minun oli tarkoitus siirtyä Lappeenrantaan. Ja eihän tuota muutamaa kilometriä ilman asiallista viinin maistelua kävelty. Lopulta probbalaiset löytyivätkin. Jeesus jatkoi matkaa ”Bolaan” ja itse hyppäsin kyytiin ja päästiin lähtemään kohti itää. Matka ei mennyt aivan täysin ongelmitta. Sumussa näkyvyys oli todella huono ja kuskimme päätti lähteä ohittamaan rekkaa. Kun olimme päässeet puoleen väliin rekan pituutta huomasimme, että toinen rekka tulee vastaan. Siinä huuto oli melkoista ja sykkeet nousivat koko autossa, kun olimme kahden rekan välissä. Onneksemme selvisimme siitä hengissä sitseille asti. Sitsit olivat viihdyttävät ja sieltä

tarttui myös NESU-Enklaavin lippu matkamuistoksi Jyväskylään. #thuglife

NESU-SHS ”BADASS”SITSIT 13.2.

KOVIN

PALJON VIIKOSTA

EI SIIS VOI

KIRJOITTAA

Kiertue jatkui Lappeenrannan sitsejä seuraavana päivänä kohti Helsinkiä. Rundiporukkaan kuului nesulaisia Vaasasta, Tampereelta, Mikkelistä, Lappeenrannasta ja minä Jyväskylästä. Matkasimme Helsinkiin junalla ja meteliä meistä lähti koko matkan kestäneiden junasitsien ansiosta erittäin paljon. Junasitsien päätyttyä olimmekin jo perillä Helsingissä ja valmiina oikeille sitseille. Jyväskylän edustukseen liittyi paikanpäällä Topi-Antti, joten proggiksen ihmispyramidi oli korkeampi kuin vain itseni tekemä. Vaikka sitseillä toisena kielenä käytettiinkin ruotsia, ei ymmärtämisessä ollut mitään ongelmaa vaikken kieltä paljoa osaakaan. Sitsien ja jatkojen jälkeen uni kyllä maistui, sillä kyseessä oli jo kolmas päivä putkeen sitsaamista ja reissaamista. Koko reissu oli aivan käsittämättömän hauska ja odotankin innolla jo Vappurundia!

NESU-PORKYN TALVIOLYMPILAISTEN JÄLKIPELI-SITSIT 5.3.

Koska emme olleet NESUtapahtumavastaavan Iiran kanssa saaneet vielä Sotsin olympialaisista tarpeeksemme, päätimme lähteä Poriin jälkipeleille sitsien muodossa. Ystäviä emme tällä kertaa saaneet Jyväskylästä enempää mukaamme, ihme kyllä. Itse olin lähtenyt jo aikaisemmin torstai- aamuna Tampereelle, joten tapasimme Iiran kanssa junassa iltapäivällä. Putinin ja Teemu Selänteen matka Tampereelta Poriin alkoi, eikä hämmästyneiltä katseilta vältytty!

Porissa olimme perillä noin neljän aikaan iltapäivällä. Kiireessä aloimme suunnitella prokkistamme illan sitseille, sekä toastien lahjoja. Lopulta päätimme pitää Porin suklaamunanmetsästyksen, sillä Iiran ja minun lempijuhla on pääsiäinen. Lähtö paikkaan x tapahtui Porin kauppakorkeakoulun takaa, ja matkalla onnistuimme tietenkin eksymään. Porilaiset ovat kuitenkin huippua kansaa, ja neuvoivat Putinin ja Teemun oikeaan paikkaan.

Sitseille starttasimme kahdella täydellä bussilla. Matka paikkaan x oli erittäin eriskummallinen. Ajoimme noin puoli tuntia pieniä maalaisteitä kohti tuntematonta.

Lopulta olimme perillä, ja astuimme kuraisen maatalon pihaan. Ja mikäs meitä olikaan siellä vastassa, ihka aidot ulkohuussit!

Vanha lato oli itsessään kaunis, ja sitsit starttasivatkin saman tien erittäin juomapainotteisilla lauluilla ja tehtävillä. Ei mennyt montaakaan minuuttia, kun minut ja Iira huudettiin lavalle. Suklaamunanmetsästys esityksemme oli suuri menestys, ja muistimme lisäksi toasteja herkullisilla suklaamunilla.

Sitsit menivät oikein mukavasti ja riehakkaasti! Yön pimentyessä siirryimme takaisin busseilla keskustaan Semafora nimiseen baariin. Baarin asiakaskunta koostui oikeastaan vain meistä nesulaisista, mutta se ei menoa haitannut. Nukkumapaikka oli ollut meillä koko illan hakusessa, ja lopulta ihana uusi ystävämme kertoi, että voisi majoittaa meidät! Selvisimme kämpille ilman suurempia nakkikioskikahakoita, joita Porissa uskoin näkeväni, ja lopetimme iltamme noin klo 5 aamulla, kun pääsimme Iiran kanssa ystävämme sohvalle nukkumaan. Aamulla olikin sitten hieman hakemista, että missäs päin Poria sitä oikein ollaan, mutta ystävälliset porilaiset pelastivat meidät jälleen!

NESU-SEMINAARI 10.-16.3 HELSINKI

Tämän keväisen Nesu-seminaarin järjestäjinä olivat NESU-KY sekä NESU-SHS. Puitteet siis olivat koko viikon ajan erittäin kunnossa, ja seminaarin teemaksi oli tänä keväänä valittu “Experience it!”, eli tutustuimme elämystalouden näkökulmiin. Ja voi pojat sekä tytöt, kyllä me niitä koimmekin. Seminaariin osallistui yhteensä 66 henkilöä, joista 9 henkilöä saapui tarunhohtoisesta Islannista sekä 5 Vergin mailta. Jyväskylää tällä kertaa edustivat Jari, Jori ja VP, eli “Daltonit”.

“What happens in Conference, stays in Conference”. Tämä lause on tuttu kaikille seminaarikävijöille. Kovin paljon viikosta ei siis voi kirjoittaa, jotta kokemus olisi aina mahdollisimman yllättävä ensi kertaa seminaariin osallistuville. Ja kyllähän se niin onkin, että Semma pitää nimenomaan kokea. Tässä siis muutamia (osittain mysteerisiä) teemoja kuluneelta viikolta: Tervetuliasmökki sekä mökkisitsit. Äkäinen bussikuski. Dolphin Interactive Oy:n case. Anima Libera uima-altaassa. City Run-baarikilpailu, “koe Kallio”. Giosg.com:in case. Uskomattomat islantilaiset. Doge. Rallienglanti. Valkenevat aamut. “Easy night” joka sisälsi “KYkierrokseen”. Hankenin pitsaperjantai. Livekarakoke. Ville Tolvanen. Nordic evening. Gaala. Kotiin palatessa iskevä semmamasennus. Ja ai niin, kannattaa muuten laittaa youtubeen hakusanaksi NESU Autumn conference 2014.

Panimomestari William Gideon Åberg ja rouvansa Onni perustivat juoppouden poistamiseksi panimon Iisalmeen vuonna 1878. Zacharias Topeliuksen hengessä he halusivat tarjota miedompia vaihtoehtoja viinanhimon villitsemille kansalaisille. Tuolloin Suomessa toimi noin 78 panimoa. Itsenäisenä suomalaisena niistä on säilynyt ainoastaan Olvi.

Positiivisesti suomalainen

BLOGI.PORSSIRY.FI

EHKÄ OPISKELIN, EHKÄ EN

Nyt se on virallista. Pörssin blogi ”Ehkä opiskelin, ehkä en” starttaa! Lue (ja katso) mitä haalareiden alta paljastuu.

BLOGISTA POIMITTUA:

Minua pelotti aloittaa opinnot Kauppakorkeakoulussa. Pelko syntyy tiedon puutteesta, mutta sen tunteen kanssa voi oppia elämään. Kun ei tiennyt mitä syksy toisi tullessaan, pelkäsihän sitä. Pörssin nimi ja maine olivat minulle toki tuttuja, Pörssiläisiä tuntui olevan joka paikassa mihin menikin ja fiksuiltakin ne (ainakin osa) vaikutti, mutta mikä on todellisuus?

Tunnelmani pääaineen vaihdosta olivat ristiriitaiset. Aiemmin pääaineeni oli tilastotiede, tuo kovin pieni ala matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Vaikka tilastot eivät tuntuneet omalta, löysin silti paikkani laitokselta ja se tuntui kotoisalta paikalta aloittaa opinnot korkeakoulussa ja elämä itsenäisenä isossa maailmassa. Päätös vaihtaa alaa oli kuitenkin minulle selvä ja tunnelmani ennen uutta alkua olivat outo sekoitus monenlaisia tunteita. Tunsin haikeutta vanhan jättämisestä taakse, toisaalta tyyneyttä ja itsevarmuutta oikealta

tuntuvasta päätöksestä sekä tietenkin minulla oli suuria odotuksia, jännityksen perhosia vatsassa ja sitten oli sitä pelkoa. Pelkoa siitä pärjäisinkö näiden fiksujen ja itsevarmojen ihmisten joukossa, saisinko ystäviä vai jäisinkö ulkopuolelle porukasta, jäisikö tavoitteeni pärjätä ja olla vähintään hyvä saavuttamatta ja viimeisenä mutta mainitsemisen arvoisena pohdin, oliko tämä kuitenkaan mitä haluan opiskella. Pääsinkö lähemmäs sitä, miksi haluan tulla isona?

Tässä sitä nyt ollaan, aloittelevana Pörssin blogistina ja Rukan excukin jo häämöttää. Päätös uskaltaa loikata uuteen ja tuntemattomaan on kantanut makeita hedelmiä. Takaisin ei ole menemistä enkä haluisikaan, sillä edessä on varmasti vielä paljon jännittäviä mahdollisuuksia pelätä!

Leila / blogi.porssiry.fi

TULE MUKAAN KIRJOITTAMAAN! Blogi on lähtökohtaisesti kaikille pörssiläisille avoin, ja sitä ylläpitää tällä hetkellä kolme aktiivikirjoittajaa: Leila, Nina ja Annika – yhteystiedot löydät suoraan blogista: BLOGI.PORSSIRY.FI. Voit olla myös yhteydessä tiedotusvastaavaan kaikissa blogiin liittyvissä asioissa: tiedotus@porssiry.fi.

TAMPEREEN SIJOITUSMESSUT 25.3

Oma kiinnostus sijoittamiseen alkoi aikoinaan Helsingin sijoitusmessuilla 2007. Olin jo silloin lähtenyt mukaan KeskiSuomen osakesäästäjien toimintaan ja tämän jälkeen erilaisia sijoitumessuja on tullut kierrettyä vuosittain. Tällä kertaa Keski-Suomen osakesäästäjät järjestivät paikalle kyydityksen paikalla viiden euron hintaan. Hintatietoisena (lue kitsaana) ihmisenä tartuin tähän tilaisuuteen ja lähdin Tampereen sijoitusmessuille tutustumaan sijoittamiseen uusiin tuuliin ja suuntauksiin. Lähtö tapahtui Harjukadun tilausajolaiturista klo 7.00. Jälleen kerran osakesäästäjien

tapahtumat keräsivät paikalle bussilastillisen eläkeläisiä ja opiskelijoita. Ihme tapahtui ja messuille lähti jopa toisen sukupuolen edustajia, vieläpä useampia. Muistan, että vuosien saatossa vastaavaa ihmettä ei ollut tapahtunut. Myöhemmin empiirisissä selvityksissä sain tietää masentavia asioita, siitä, että messuille lähtijät saivat lisäpisteitä AMK:n kurssille kun lähtivät tutustumaan sijoitusmessuille. Voi tätä pettymyksen määrää.

RISKITÖN JA VARMA TUOTTO

SÄRÄHTIVÄT

IKÄVÄSTI

MESSUILLE SAAVUIMME HIUKAN ENNEN KELLO KYMMENTÄ.

Vuodesta 1999 alkaen järjestetyt Sijoitusmessut on Pirkanmaan suurin, vanhin ja merkittävin (ainut) sijoitusalan tapahtuma. Tämän vuoden messutapahtumaan oli erään järjestäjän mukaan ilmoittautunut ja rekisteröitynyt lähes 2 000 henkilöä. Sijoitusmessut tarjosivat laajan katsauksen sijoittamisen eri mahdollisuuksiin ja ajankohtaista tietoa talouden tilan -

teesta. Sijoitusmessuilta löytyi asiaa pörssi-, asunto- ja metsäsijoittamisesta. Tampereen sijoitusmessujen erikoisena piirteenä on Helsingin sijoitusmessuista poiketen vahva asunto- ja metsäsijoittamisen kulttuuri. Pelkästään molemmille aihepiireille oli varattu oma salinsa jossa pyöri jatkuvasti esityksiä, tietoiskuja ja markkinointipuheita kyseisistä teemoista. Minutkin melkein rekrytoitiin Tampereen seudun metsänomistajien jäseneksi. Messukonkarina olen jo oppinut pääsemään irti messumyyjistä täyttämällä heidän yhteystietolomakkeensa väärin. Toivon, että kukaan Pertti Karttunen ei kärsi toimistani.

Merkittävänä huomiona tämän vuotisilla

messuilla oli asuntosijoittamisen lisääntynyt hypetys ja asuntosijoittamiseen tuotettujen instrumenttien suuri määrä. Kokeneen sijoittajan korvaan sanat riskitön ja varma tuotto särähtivät ikävästi. Messujen näytteilleasettajana oli asuntopaketteja myyvä Lujatalo Oy ja remonttipalveluita tuottavia toimijoita. Oli ilmeistä, että nyt asuntosijoittaminen on tänä vuonna IN. Toivottavasti tämä hypetys ei pahenna hintojen hillitöntä nousua, kun kaikki sijoittajat alkavat suunnata rahojaan ”varmatuottoisiin” asuntoihin joko suoraan tai erilaisten instrumenttien kautta.

Yhteistyössä Pörssisäätiön kanssa tapahtuman yhteydessä pidetään myös sijoituskoulu ja pörssi-ilta, jossa käsiteltiin verotuksen tuomia haasteita sijoittajalle. Oman kiinnostukseni takia tämä oli niitä esityksiä joissa halusin olla paikalla. Kyseisessä infossa sivistin myös erästä herraa Orion Oyj:n jakautumisesta saatujen osakkeiden verotuksesta.

Messujen pääpuhujana oli tänä vuonna Nokian Renkainen toimitusjohtaja Kim Gran. Puhetta piti tulla kuuntelemaan

VLADIMIR PUTIN

KAAPPASI KRIMIN

KIPATAKSEEN

KORRUPTOITUNEEN

JA VELKAANTUNEEN

UKRAINAN

EUROOPAN SYLIIN

hyvissä ajoin, eikä silloinkaan voinut olla varma istumapaikan saamisessta. Venäjän suorittamien toimien takia kysymykset ja puheenaiheet kääntyivät aina ennemmin tai myöhemmin siihen, miten itänaapurin tapahtumat vaikuttavat yrityksiin.

Kim Granin mukaan Venäjällä on keskimäärin 2 kriisiä 10 vuodessa. Granin mielestä Venäjällä toimimiseen voi suhtautua kahdella tapaa: vaikeuksien tullessa voi

lukea pelin menetetyksi ja luikkia kotiin. Tai sitten voi tulla kriisistä vahvempana ulos, ja voittaa, koska kilpailijat ovat lähteneet häntä koipien välissä pois.

Sijoitusmessuilla Tampere-talossa tiistaina puhuessaan Kim Gran myötäili vain epäsuorasti Aktian pääekonomistin Timo Tyrväisen näkemystä siitä, että presidentti Vladimir Putin kaappasi Krimin kipatakseen korruptoituneen ja velkaantuneen Ukrainan Euroopan syliin, ja voidakseen sitten vierittää Venäjän talouden jäähtymisen länsimaiden talouspakotteiden syyksi. En tiennytkään, että tilanteen voi ajatelle myös näin. Nyt saadaan Venäjän kansalaiset syömään kaalikeittoa ja syyttämään Yhdysvaltoja ja EU:ta omasta kurjuudestaan vaikka voisi olla viisasta kohdistaa syytökset valtaapitäviin.

Messupäivä vierähti nopeasti ja noin klo 17:00 oli aika lähteä Jyväskylää kohti. Paluumatkan bussissa puheenaiheet kääntyivät jatkuvasti messuilla käsiteltyihin teemoihin.

Talo täynnä mahdollisuuksia

Kiinnostaako sinua työskentely liikkeenjohdon konsultoinnin, tilintarkastuksen tai yritysjärjestelyihin, verotukseen ja varmennukseen liittyvien palveluiden parissa? Katso tietoa mm. harjoittelumahdollisuuksista osoitteesta www.pwc.fi /rekry!

PwC Suomi on vastuullinen suomalainen työnantaja, joka kuuluu kansainväliseen 158 maassa toimivaan PwC-ketjuun. Suomessa meitä on yli 750 asiantuntijaa ympäri maan. Etsimme joukkoomme päämäärätietoisia ja aikaansaavia ihmisiä, joilla on aito halu kuunnella asiakasta ja kehittyä kanssamme. Tarjoamme sinulle hyvät edellytykset ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen, mielenkiintoiset asiakkaat, osaavat työkaverit sekä erinomaiset työsuhde-edut.

PwC Suomi

Aktiivinen rahastosijoittaminen vaatii taitoa

TEKSTI SAMPO PESONEN

Rahastosijoittaminen on turvallista ja tuottoisaa. Rahastosijoittamista ei useinkaan nähdä haasteellisena sijoitusmuotona, koska salkunhallinta on ulkoistettu ammattilaiselle. Todellisuudessa hyvin suunniteltuna ja toteutettuna se on erittäin kilpailukykyinen tapa saavuttaa korkea tuotto pienellä vaivalla. Toisin kuin monet olettavat, rahastosijoittaminen ei poista piensijoittajalta mahdollisuutta vaikuttaa omaan sijoitusmenestykseen.

MIKSI

SIJOITTAISIN RAHASTOON?

Sijoitusrahasto on osakkeista ja muista arvopapereista koostuva rahasto, jonka omistajia ovat yksityishenkilöt, yhteisöt ja säätiöt. Piensijoittajalla on mahdollisuus ostaa sijoitusrahastosta rahasto-osuus ja näin hyötyä suuren rahaston kustannustehokkuudesta ja asiantuntijuudesta. Rahastolla on salkunhoitaja, joka huolehtii rahastosalkun sijoitusten allokoinnista ja perii tästä palkkion. Rahaston kulut muodostuvat merkintä- ja lunastuspalkkioista, hallintopalkkioista ja mahdollisista tuottosidonnaisista palkkioista. Rahasto voi olla aktiivinen, jolloin se pyrkii arvopaperivalinnoillaan voittamaan indeksin, tai passiivinen, jolloin se tyytyy seurailemaan indeksiä.

HALPA HAJAUTTAA! Vaikka yksittäisten arvopapereiden spesifiriski on rahastoissa yleensä hajautettu valmiiksi, ei silti kannata välttämättä tyytyä vain yhteen rahastoon. Ensimmäinen tehtävä on tiedostaa oma tuottovaatimus ja riskinsietokyky ja allokoida sijoitukset tämän jälkeen erilaisiin rahastoihin. Rahastosijoittaja voi valintansa mukaan painottaa eri tyyppisiä rahastoja: riskiä sietävä painottaa osakerahastoja ja varovaisempi sijoittaja joukkovelkakirja- ja rahamarkkinarahastoja tai vaikkapa raakaainerahastoja. Rahoitusteoria tarjoaa optimointimenetelmiä, joilla eri rahastojen painot voidaan ratkaista optimaaliseksi tuoton ja riskin suhteen. Näiden menetelmien käyttäminen ei tuo piensijoittajalle välttämättä juurikaan lisäarvoa. Esimerkkipainotus voisi olla vaikka seuraavanlainen: 50% osakerahastoihin, 35% joukkovelkakirjalainarahastoihin ja 15% raaka-ainerahastoihin. Kun jaottelu arvopapereiden tyypin

mukaan on tehty, kannattaa hajautusta vielä jatkaa. Etenkin osakerahastot kannattaa hajauttaa maantieteellisesti hyvin. Tässä sijoittaja voi käyttää hyväksi myös omia näkemyksiä eri maiden talouskehityksen trendeistä. Sijoittaja voi myös valita koko maailmantaloutta kuvaavan indeksin ja sijoittaa siihen.

YKSITTÄISEN RAHASTON VALITSEMINEN:

Rahastoyhtiöitä on suuri määrä ja rahaston valitsemisessa ei tule pitäytyä vain yhden rahastoyhtiön tarjonnassa. Mikäli kyseessä on aktiivinen rahasto, voi rahaston menestystä arvioida esimerkiksi Sharpen luvun, Tracking errorin, Alfan ja Information ration perusteella. Näiden tunnuslukujen määritelmät löytyvät yleensä rahastoyhtiön palveluista.

Kaikkein tärkein rahaston menestystä kuvaava tekijä on salkunhoitajan kyky voittaa vertailuindeksi. Koska sijoittaja voi tyytyä myös indeksiä seuraavaan passiiviseen rahastoon tai ETF-rahastoon, tulee aktiivisen salkunhoidon tuottaa rahasto-osuuden omistajalle lisäarvoa. Jos rahastosijoittaja maksaa rahastolle vuosittain kokonaiskuluja 2%, tulee rahaston myös tuottaa vuosittain 2% indeksiä enemmän! Tämä perustuu siihen, että rahastosijoittaja pystyy halutessaan saavuttamaan indeksin tuoton hyvin edullisin vuosikuluin, sijoittamalla esimerkiksi pörssinoteerattuun ETF-rahastoon. Useat rahastosijoittajat maksavat huomattavia palkkioita rahastoista, joiden tuotto ei edes saavuta indeksin tuottoa. Pitkällä aikavälillä hallintopalkkioiden merkitys korostuu entisestään. Rahastosijoittajan kannattaa tutustua rahastoihin monipuolisesti ja lukea rahastoesittelyt tarkasti. Rahastojen toteutuneet tuotot eivät aina ennusta tulevia tuottoja. Aktiivisten rahastojen menestys ei perustu itse rahaston nimeen, vaan rahaston salkunhoitajaan. Mikäli rahaston salkunhoitaja vaihtuu usein, tulee rahaston menestystä seurata erityisen tarkasti.

MILLÄ PÄÄOMALLA? Rahastosijoittamisen paras puoli on sen kustannustehokkuus. Useisiin rahastoihin voi tehdä hyvinkin pieniä kertasijoituksia ilman merkintäkuluja. Erittäin varteenotettava tapa

sijoittaa rahastoihin on kuukausisäästäminen. Kuukausisäästösopimuksella rahastoyhtiö perii sijoittajalta kuukausittain kiinteän summan rahastoon tai rahastoihin. Kuukausisäästämisen idea ei pohjaudu kuitenkaan vain ”säästopossu” -ideaan. Rahasto-osuuden hinta vaihtelee rahaston sisällön mukaisesti, joten rahastoa tulee osakkeiden tavoin pyrkiä ostamaan mahdollisimman edullisesti. Kuukausisäästäjä ostaa rahastoa automaattisesti kohtuullisen edullisesti, sillä ostot tapahtuvat systemaattisesti kuukausittain. Halutessaan kuukausisäästäjä voi lisätä kiinteän kuukausisumman määrää osakekurssien laskiessa ja vähentää kurssien noustessa. Kuukausisäästäminen on helppo, mutta erittäin tehokas keino saavuttaa hyvä tuotto rahastosjoituksille. Lisäksi se ei vaadi lainkaan alkupääomaa.

RAHASTOSIJOITTAMINEN

STEP-BY-STEP

1. ALLOKOI varat eri rahastotyyppeihin oman tuotto-odotuksen ja riskinsietokyvyn mukaisesti.

2. HAJAUTA näiden rahastotyyppien sisältö myös maantieteellisesti.

3. VALITSE yksittäiset rahastot huolellisesti. Älä maksa rahastoille palkkioita, jotka eivät tuota lisäarvoa!

4. PÄÄTÄ kiinteä kuukausisumma, joka jaetaan valitsemiesi painotusten mukaan valitsemiisi rahastoihin. Näin takaat ajallisen hajautuksen.

5. SEURAA rahastojen tuottoa ja reagoi tarvittaessa. Mikäli rahaston kurssi laskee, harkitse lisäpainoa.

#RR14

KUVAT EEMELI KIUKKONEN INSTAGRAM-KUVAT:

radicaleffect, benryvaz, larppels, esnjkl, emmmituulia, jakecoo, inkamariam, jhurula, lttms, laurakaapa, petripekk, leilakoo, hellyyyy, riikkajannina gartenfelt, mrmikkeee, maurimies1

Kiitos yhteistyökumppaneillemme!

Perkalaattori?

Perkalaattori on kuvassa rengastettu pönttö, johon voi törmätä tai jonka voi myös nähdä selkkarissa. Perkalaattori laitetaan normaalisti jokaisena toimistoaamuna päälle keittämään herrrkullista kahvia pörssiläisten iloksi ja välttämättömyyksiksi. Pönttöön mahtuu 6 litraa kahvia, eli myös iltapäivälle pitäisi riittää nautintoa. Huomaa aamuisin, että kahvi on valmista kun perkalaattori ei enää porise.

Lemonsoftonkokonaisratkaisu,jollapystythoitamaanyrityksesikoko toiminnanohjauksen.Valitsekäyttöösineosatjotkatarvitset.

-Taloushallinto -Asiakkuudenhallinta(CRM)

Palkka-jahenkilöstöhallinto

Logistiikka

Tuotannonohjaus

Johdontyökalut----Projektinhallinta

Dokumenttienhallinta

Portaalit

Tiedonkeruu

Toimialakohtaiseterityispiirteet

Luelisääosoitteessawww.lemonsoft.fi

ONNI SAIRASEN

MUISTORAHASTO

Apuraha koskee pro gradu -tutkielmaa tekeviä opiskelijoita. Asiasta on aiemmin tiedotettu sähköpostitse jäsenistölle.

Lisätiedot: Niklas Sanmark Taloudenhoitaja, Onni Sairasen Muistorahasto talous@porssiry.fi

SURVIVAL-OPAS: NÄIN SELVIYDYT

KOULUTUSPOLITIIKASTA

TEKSTI HEIDI JAUHIAINEN

KOULUTUSPOLITIIKKA. KOULUTUS JA POLITIIKKA, KAKSI SANAA, JOTKA EIVÄT OLE HELPOIMMASTA PÄÄSTÄ YMMÄRTÄÄ. ENSIMMÄINEN AJATUS OLI ITSELLÄNI, ETTÄ MITÄ SE TARKOITTAA? KOULUTUSPOLITIIKKA JA SEN MUKANA TULEVA EDUNVALVONTA ON TÄRKEÄ OSA OPISKELIJA-AINEJÄRJESTÖN TOIMINTAA, SILLÄ ILMAN OPISKELIJOIDEN NÄKÖKULMAA, MONI ASIA VOISI OLLA HYVIN TOISIN KAUPPAKORKEAKOULUSSAMME. JOTTA ASIOIHIN VOISI OSALLISTUA MONESTA NÄKÖKULMASTA JA KEHITTÄÄ LAAJASTI, TULEE NIIHIN VAIKUTTAA YHDESSÄ AVOIMELLA JA INSPIROIVALLA OTTEELLA.

KOULUTUSPOLITIIKKA ON PIENIN TEOIN VAIKUTTAMISTA PAREMMAN OPISKELUN PUOLESTA.

KOPO: Koulutuspoliittinen vastaava. Useimmiten omaa omalaatuisen huumorintajun, ei ymmärrä tekniikasta paljoakaan, innostuu kaavioista, listoista ja power pointeista sekä juo jallua.

KOPOILU: Minkälaista koulutuspoliittista toimintaa tahansa

HALLOPEDI: Hallinnon opiskelijaedustaja. Edustaa opiskelijoita tiedekuntaneuvostossa ja muissa yliopiston hallintoelimissä. Hallopedinä toimiminen vaati noin yhdessä kokouksessa istumista kerrankuussa, josta siitäkin saa kokouspalkkiota.

Kopolu on mukaansatempaava, ei kovin vaikeasti ymmärrettävää ja mahdollisuuksia täynnä, kun siihen pääsee sisälle. Koulutuspolitiikka on tylsää –väite ei siis pidä paikkaansa. Haluan saada kopoilusta tietämättömänkin vakuuttumaan sen mielenkiinnosta ja mahdollisuuksista. Mikä voisi olla kiinnostavampaa kuin päästä vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin.

Koulutuspolitiikka on täynnä termejä, kirjainyhdistelmiä ja niiden lyhennelmiä. Miten selvitä, tässä sanaviidakossa? Aloitetaan kopo-suomi-sanakirjalla ymmärrettävyyden helpottamiseksi.

TIEDEKUNTANEUVOSTO: Tiedekunnan ylin päättävä elin. Tekee tärkeimmät ja isoimmat päätökset. Kauppakorkeakoulun tiedekuntaneuvostossa on edustajia joka oppiaineesta, muuta henkilökuntaa sekä kolme opiskelijaedustajaa. Tiedekuntaneuvostoa johtaa dekaani. Erilaisia hallopedpaikkoja vapautuu tasaisin väliajoin.

KKR: Koulutuksen kehittämisen ryhmä. Kokoonpanossa edustaja jokaisesta oppiaineesta, JSBE:n henkilökuntaa sekä neljä opiskelijaedustajaa. Koulutuksesta vastaava varadekaani johtaa ryhmää. Paikka, jossa oikeasti pääsee vaikuttamaan moniin asioihin ja jossa opiskelijoita todella kuunnellaan. Haetaan opiskelijaedustajia aina vuodeksi kerrallaan, eli jos kiinnostuit, ole kuulolla vuodenvaihteessa.

OKR: Opetuksen kehittämisen ryhmä, muutti nimensä KKR:ksi. Saattaa edelleen kuulla joskus puhuttavan.

DEKAANI: Tiedekunnan johtaja. Kauppakorkeakoulun dekaani on Hanna-Leena Pesonen. Lisäksi kauppakorkeakoululla on kaksi varadekaani, joista Aila Virtanen vastaa koulutuksesta ja Kari Heimonen tutkimuksesta sekä pedagoginen johtaja Virpi Malin.

JSBE: Jyväskylä University School of Business and Economics, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu eli meidän opinahjomme.

JYY:N OPINTO- JA TIEDEVALIOKUNTA: Tuttavallisemmin kopovaliokunta. Rymän toiminnasta vastaavat korkeakoulupoliittinen sihteeri Susanna Koistinen, opinto- ja tiedevaliokunnan puheenjohtaja ja JYYn hallituksen korkeakoulupoliittiset vastaavat. Ryhmä on tarkoitettu yliopiston tasolla kaikille kopoilusta innostuneille, ja siellä keskustellaan muun muassa opintoasioista, edunvalvonnasta, yliopistohallinnon kysymyksistä sekä korkeakoulutukseen liittyvästä lainsäädännöstä. Porukkaa monesta eri ainejärjestöstä, joten täällä voi saada jopa uusia kavereita.

Nyt kun tiedämme yleisesti mitä koulutuspolitiikka tarkoittaa sekä hallitsemme sanaston niin voimme jatkaa eteenpäin. Kysymys kuuluu miten pääsee vaikuttamaan?

Kopon järjestämät jutut kuten kopotiimin kokoukset tai kopokorneri. Nimi kuulostaa kuivalta, muttei sitä ole. Siellä käsitellään jotain sillä hetkellä käsillä olevaa asiaa, josta kauppakorkeakoulu mahdollisesti haluaa opiskelijoiden mielipiteen tai me haluamme sen vain kertoa tai informoidaan sekä keskustellaan esimerkiksi, jostain valtakunnan tasolla tapahtuvasta jutusta. Osallistujia on yleensä parisenkymmentä ja keskustelu tapahtuu rennoissa merkeissä. Lopuksi useimmiten lämpiää sauna ja nautitaan muutama virvoittava juoma.

Kopokorneri järjestetään selkkarissa, ja siellä on helppo tulla piipahtamaan, juomaan kahvia, syömään pullaa ja kertomaan mieltään painavista asioista, antamaan palautetta sekä sanomaan mielipiteensä kornerin aiheeseen. Tulet siis piipahtamaan selkkarissa niin kuin aina muulloinkin, saat jotain muutakin kuin kahvia ja vaikutat huomaamattasi käsillä olevaan aiheeseen.

Vuoden alusta on suunniteltu tiimiä, joka vastaisi lukiovierailuista. Tiimi kulkee työnimellä abitiimi ja sen tarkoituksena on markkinoida kauppakorkeakoulua, Pörssiä ja valmennuskurssia lukiolaisille. Tiimi on kehitteillä ja siitä informoidaan kevään aikana. Jos innostusta olisi tämänlaiseen toimintaan, niin tekemistä kyllä löytyy.

Niin kuin ylempänä sanotaan, hallopedeja haetaan sitä mukaan kun edellisten kausi loppuu tai paikkoja aukeaa. Hallopedejä toimii tiedekuntaneuvoston lisäksi esimerkiksi yliopistokollegiossa sekä kirjaston ja kielikeskuksen johtokunnissa. Kuten aiemmin mainittiin hallopedi saa kokouksista palkkiota sekä saa olla poissa läsnäolopakollisella luennolla kokouksen sattuessa päälle.

Hallopedi oppii yliopiston rakenteesta sekä pääsee vaikuttamaan erilaisiin asioihin, esimerkiksi arvostelemaan opetusnäytteitä tiedekuntaneuvostossa.

Koulutuksen kehittämisen työryhmään haetaan vuosittain kaksi opiskelijajäsentä, niin kuin aiemmin kerroinkin. Jos kopoilu kiinnostaa yhtään enemmän niin kannattaa ehdottomasti hakea. KKR:ssä oppii paljon tiedekuntamme toiminnasta ja vaikuttamisesta, sekä oppii tuntemaan opetushenkilökuntaa ja huomaa kuinka mukavia ja motivoituneita he ovat. Hakemista ei kannata yhtään arastella sillä kopo ja kvvastaava auttavat kyllä alkuun.

KOULUTUSPOLITIIKKA TARVITSEE KOKO AJAN UUSIA TEKIJÖITÄ

KOPOLLE

Yksi tärkeä tapa vaikuttaa on palautteisiin vastaaminen, palautetta nimittäin ei kukaan turhan takia kysele. Kurssipalauteet auttavat opettajia kehittämään kurssien sisältöä ja useat opettajat näyttävät kurssien alussa viime vuoden palautteen ja kertovat kuinka ovat kehittäneet kurssia. Lisäksi muut palautekyselyt, kuten kauppakorkeakoulun henkilökunnan tai teidän oman koponne lähettämiin kyselyihin kannattaa vastata. Kopolle voi kertoa huoliaan ja murheitaan myös ihan ilman kysymistä. Jos kurssin materiaali ei tule nettiin, et tiedä mistä löydät vastauksen ongelmaasi tai muuta mielenpäällä, minulta voi kysyä ja autan parhaani mukaan. Kannattaa pitää mielessä hyvät tavat palautteen antamisessa. Kriittistä palautetta saa antaa, kunhan muistaa antaa sen rakentavasti ja hyvässä hengessä. Haluamme, että luennoitsijat kunnioittavat meidän mielipiteitämme, mutta muistetaan mekin kunnioittaa opetushenkilökuntaa ja opetusta. Uskallan väittää, että kauppakorkeakoulumme henkilökunta haluaa vain meidän parastamme.

Facebookissa toimii kopotiimi, johon linkitetään kiinnostavia uutisia, keskustellaan kopojutuista ja koponne huutelee sinne aina välillä esimerkiksi mielipiteiden toivossa. Facebookryhmässä kerrotaan myös haettavista halloped, KKR, ynnä muista paikoista. Oma rakas ylioppilaskuntamme järjestää monenlaisia kopoiluun liittyviä tapahtumia. Kopovaliokunnassa käydessään kahvin ja sämpylän lisäksi pysyy kärryillä kaikesta ajankohtaisesta tapahtumasta yliopistossa ja ainejärjestöissä. Kaikki tykkäävät valittaa joskus, valitusviikoilla se on mahdollista! Onko kahvi pahaa, ulkona sataa vettä vai järjestetäänkö joku kurssi vääränä ajankohtana. Tämän vuoden valitusviikko meni valitettavasti jo ohi, mutta ensi vuosi tulee nopeammin kuin arvaattekaan. Kaikki tietävät meidän oman Toni Hukkasemme. Sen lisäksi, että Hukkanen voitti Pörssin oman opettajakilpailun, hän sai myös JYY:n Hyvä Opettaja-palinnon. Jos haluat päästä vaikuttamaan Hyvä Opettajapalkinnon saajaan, halukkaita tuomareita haetaan taas loppuvuodesta.

Näiden perusasioiden avulla selviää kopoilusta. Koposektroi on sektori, jota on mahdollista kehittää sitä mukaan kun ideoita tulee. Halutaaanko uudenlaista tapahtumaa, opsielupiiriä kirjastolle, lähdetäänkö exculle jonnekkin vai järjestetäänkö tapaamisia rennoissa merkeissä oppiaineitta opetushenkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. Palaute ja toiveet auttavat tekemään asioita, mitä kauppakorkeakoulun opiskelijat haluavat.

Koulutuspolitiikka tarvitsee koko ajan uusia tekijöitä, eikä hallituksen kopo ole ainut joka siitä vastaa. Yksi ihminen ei nimittäin saa ihmeitä aikaan. Kun jokainen tekee pieniä asioita, niin yhdessä niistä pikkuhiljaa kehittyy isompia juttuja, jotka näkyvät ja kuuluvat kauas. Näin ollen jokaisella idealla, palautteella, kehulla ja teolla on vaikutusta.

Tässä on totuus

PÖRSSIN JÄSENKYSELY TUOTTI TOTUTTUA PIENEMMÄN MÄÄRÄN VASTAUKSIA, LOPULLISEN VASTAUSMÄÄRÄN OLLEN 40. TÄMÄ OSIN SELITTYNEE KESKEN KYSELYN ILMENNEELLÄ TEKNISELLÄ ONGELMALLA. SUUREKSI ILOKSI, JA TÄMÄN JUTUN PELASTUKSEKSI, VASTAUSTEN LAATU OLI KUITENKIN KIITETTÄVÄN KORKEA –ASIOIHIN OTETTIIN KANTAA SUURTA SITOUTUNEISUUTTA OSOITTAEN!

MIKÄ ON OPISKELUMOTIVAATIOSI TASO?

Melko heikko

Erittäin heikko

MITÄ MIELTÄ OLET KAUPPAKORKEAKOULUN OPETUKSEN TASOSTA?

Erittäin tyytyväinen

Erittäin tyytymätön

Tyytymätön

Erittäin vahva

Melko vahva

Tyytyväinen

Vastaajat ovat motivoituneita opiskelijoita, ja suurelta osin tyytyväisiä opetuksen tasoon. Opetuksen tasoa kommentoitiin seuraavasti:

JSBE:SSÄ ARVOSTETAAN TYÖKOKEMUSTA JA OLLAAN VALMIITA TEKEMÄÄN TYÖTÄ SIIHEN, ETTÄ OPISKELIJAT ETENEVÄT OPINOISSAAN, KARTUTTAVAT TYÖKOKEMUSTAAN JA SUORIUTUVAT KURSSEISTAAN HYVIN JA OVAT MOTIVOITUNEITA KURSSIEN SUHTEEN.

HYVIÄ KAVEREITA LUENNOILLA

PERUS- JA AINEOPINTOTASON KURSSEILLA TASONNOSTO OLISI TOIVOTTAVAA, MUTTA SYVENTÄVIEN KURSSIEN

VAATIMUS- JA OPETUSTASO ERITTÄIN HYVÄ!

VAIHTELEE LIIKAA KURSSIEN VÄLILLÄ.

HYVÄ OPETUKSEN TASO, RIIPPUEN PÄÄAINEESTA. LISÄÄ JOUSTAVUUTTA MAISTERIOPINTOIHIN (LÄSNÄOLOPAKOT JNE.).

MONIVALINTA-TENTIT EIVÄT MIELESTÄNI TESTAA OSAAMISTA, VAAN SITÄ KUKA ON OPETELLUT KAIKKI PIENETKIN ASIAT ULKOA

OPETUS ON OLLUT LAADUKASTA, JUURI SELLAISTA KUIN OLETINKIN ENNEN KOULUUN TULOA.

ÖÖ.. LUENNOITSIJAT ON VÄLILLÄ VÄHÄ OMISSA MAAILMOISSAAN

SURKEAA ON SE, ETTÄ JOSKUS OPISKELIJAT JOUTUVAT LUENNOIMAAN LUENNOITSIJALLE KOSKA TIETÄVÄT AIHEESTA HUOMATTAVASTI ENEMMÄN.

MUKAAN MAHTUU YLLÄTTÄVÄN PALJON HUONOJA LUENNOITSIJOITA, JOIDEN KURSSEILLA EI VÄLTTÄMÄTTÄ OPI JUURI MITÄÄN.

BILESEKTORI

Bilepuolelle tuli eniten ehdotuksia muiden ainejärjestöjen kanssa järjestettävistä yhteisistä bileistä, sekä lisäksi ideoita yhteisistä alotteluista, vähemmän alkoholia sisältävistä tilaisuuksista, sekä PörssiPerjantain kehittämisestä.

POIKKAREIDEN JONOTTAMISESTA PITÄÄ TEHDÄ YKSI TAPAHTUMA. TANSSIA, RUOKAA, HYVÄÄ FIILISTÄ, IHMISTEN TAPAAMISTA...

LIIKUNTASEKTORI

VANHOJEN SITSIT(!!) JA

YHTEISIÄ BILEITÄ MUIDEN

KYLTERIJÄRJESTÖJEN KANSSA.

ENEMMÄN

BILEITÄ/SITSEJÄ/ TAPAHTUMIA MUIDEN AINEJÄRJESTÖJEN KANSSA

PÖPE ON MAHTAVA! TUO HYVÄN LISÄN JA TASAPAINOTTAA KOSTEAMPAA MEININKIÄ.

Pörssi liikkuu: Kiinnostusta osallistua opiskelijoiden niin jalkapallon kuin salibandynkin SM-kisoihin löytyi noin puolelta vastanneista. Dumppia vastaan pelattava futsal, sähly tai futispeli sai myös saman määrän kannatusta – myös vastaajat olivat osittain eri.

Lajiehdotuksia tuli muun muassa seuraavista: boulderointi, hevospoolo, sulkapallo, jalkapallo, Megazone, tennis, seinäkiipeily, crossfit, karting, tanssi, tankotanssi, sukellus.

Säännöllisesti

OLETKO KÄYNYT LIIKKUMASSA PÖRSSIN VAKIOVUOROILLA TAI ERIKSEEN JÄRJESTETYILLÄ KURSSEILLA? (ESIM. PÖRSSI FIGHTERS, SÄHLYVUORO, FUTSAL)?

En koskaan

Joskus

TIEDOTTAMINEN

Sähköpostitiedotteiden määrään ollaan suurimmalta osin tyytyväisiä. Tapahtumatiedottamiseen toivottiin selkeyttä ja aikaisempaa tiedottamisen ajankohtaa. Kuukausittain lähetettävä Pörssikatsaus koetaan edelleen hyödylliseksi. Pörssikurssista luetaan mieluiten haastatteluita, tapahtumaraportteja sekä asiajuttuja. Toisaalta lehteen toivotaan enemmän myös lyhyempiä ja kevyempiä juttuja. Lehden ulkoasuun ollaan tyytyväisiä.

VOISI OLLA VIELÄ VÄHÄN LAAJEMPIKIN, TUNTUU ETTÄ JUTTUJA EI NIIN HIRVEÄSTI EDES OLE! MAINOKSIA ON IHAN SOPIVASTI.

KOPOSEKTORI

ALUMNEILLE JOKA LEHDESTÄ OMISTETTAVA YKSI SIVU. VAIN SITTEN NE TULEE HUOMIOITUA.

HYVÄ LINJA ON PÖRSSIKURSSISSA OLLUT, SAMAA JATKAKAA!

MAINOKSIA SAA OLLA NIIN PALJON KUIN TULEE, SEHÄN TUO VAAN RAHAA PÖRSSILLE.

Koulutuspoliittisesta toiminnasta ollaan kiinnostuneita ja tiedottamista toivotaan enemmänkin meneillään olevista asioista.

YHTEISVALINTAAN LIITTYVÄT ASIAT OVAT NYT KAIKKIEN HUULILLA, SIITÄ JATKUVAA TILANNEPÄIVITYSTÄ (MITEN JSBE:LLÄ MENEE)

LISÄÄ SEKSIKKYYTTÄ JA KOPOJUTTUJA FACEBOOKKIIN!!

KOPOSEKTORI ON OTTANUT HUIMIA ASKELEITA KOHTI JÄSENISTÖÄÄN. KOPOSTA ON KIINNOSTUNUT YHÄ USEAMPI IHMINEN. KOPO VOISI TIEDOTTAA, MITEN KAUPPAKORKEAKOULUN OPETUKSEN KEHITTÄMINEN ON EDENNYT JA MITÄ KURSSIPALAUTTEESTA ON OPITTU

Porokylän Leipomo on tullut tutuksi pörssiläisille ollessaan mukana jo useampana vuonna Pörssin Perinteisessä rinneriehassa ja vuosijuhlilla. Tänäkin vuonna pörssiläiset pääsivät nauttimaan rinneriehassa leipomon herkullisista karjalanpiirakoista, ja vapuksi on luvassa hillomunkkeja. Yhteistyön takana oleva yritys on mielenkiintoinen paitsi tuotteiltaan, myös tarinaltaan: se on yksi menestystarinoista, joka osoittaa, kuinka pienikin voi menestyä kun siihen on tahtoa.

Nurmeksessa perustettu Porokylän Leipomo on alusta pitäen ollut perheyritys ja on laajentunut pienestä muutaman hengen yrityksestä nykypäivän n. 85 hengen työllistäjäksi. Hyvänmakuiset tuotteet löysivät pian tiensä kuluttajien suihin. Sana hyvistä tuotteista kiersi asiakkaalta toiselle ja monet EteläSuomesta Itä-Suomeen lomalle tulleet veivät viemisinä kotiin ruisleipää ja kukkoja.

Nykyään Porokylän Leipomolla on toimipiste Nurmeksen lisäksi Lieksassa ja pitkäjänteisen myynnin tuloksena markkinaalueena on koko Suomi, Helsingistä Ivaloon. Kasvun myötä leipomoa laajennettiin viime syksynä n. 2600 neliötä ja sen yhteyteen avattiin leipomokahvila. Lisäksi Joensuussa ja Kouvolassa marketeissa olevissa myymäläleipomoissa leivotaan tuotteita tuoreina asiakkaiden ostoskoriin. Kärkituotteina ovat edelleen ruisleipä, karjalanpiirakat ja kukot, mutta valikoimaa löytyy myös kahvipöytäja konditoriatuotteista vähähiilihydraattiseen leipään. Porokylän Leipomo vaalii perinteitä ja esimerkiksi ruisleipä tehdään edelleen käsin ja paistetaan kiviarinalla.

Myyntipaikoissaan Porokylän Leipomo tekee paljon tuotee sittelyjä. Jyväskylässä tuotteita maistatetaan esimerkiksi Mestarin Herkussa aina parittomien viik kojen perjantaina. Tuotteita saa lähes kaikista Jyväskylän päivittäistavarakaupoista.

Seuraava siirto menestystarinas sa on gluteenittomien tuotteiden valmistuksen aloitus tänä keväänä Lieksan toimipaikassa. Koeleivonta on käynnissä ja tuotteet on tavoitteena saada kauppoihin toukokuun alussa. Aluksi tuotteina tulevat olemaan sekä tumma että vaalea leipä, sämpylät, karjalanpiirakat ja kahvileivät.

Lunta Rukalle

Vappu

13. Vappuviikko Vappuviikon tapahtumiksi ehdotettiin seuraavaa:

22.4. Pool Partyt Peurungassa

23.4. klo 15 futista Dumpin kanssa kampuksen kentällä

24. -27.4. Rukan excu

28.4. Vappukino

29.4. Vappusitsit

30.4. Vappuspeksi

Jasmin Luukko kannatti ehdotusta. Ehdotus hyväksyttiin.

VappuBingo

HAALARIA JALKAAN JA RASTIA RUUTUUN!

Heräsin humanistin vierestä.

Palautin tyhjät pullot.

Näin konttaavan kasvatustieteilijän.

Nautin Olvin tuotteita.

Söin darramättöä pörssitarralla.

Ulkotiedekuntainen tarjosi minulle juoman.

Majoitin ulkkarin

Join pörssin boolia. Kävin paljussa.

Kvartaalin pörssiläinen

Vuoden toisen kvartaalin pörssiläisen arvonimen on ansaitusti saanut Eyüp Yilmaz. Tämä mies on koko opiskelu-uransa aikana nähty monenlaisissa tapahtumissa, mutta erityisesti vakiojäsenenä sijoituskerhossa, todellisena tehopakkauksena yritystiimissä, sekä uutukaisessa yritystoimikunnassa. Hän näkee mahdollisuuksia niissäkin yrityksissä, joita muut eivät olisi osanneet edes ajatella ja ryhtyy tuumasta toimeen. Eyüp lähestyy ihmisiä aina ystävällisesti ja reippaalla hengellä, oli kyse sitten neuvotteluista tai Selkkarissa kahvitteluista. Hän saa aikaan iloisen ilmapiirin ja rehellistä toimintaa pörssiläisten hyväksi. Paljon onnea Eyüpille!

Kebab House Kauppakatu 14 annoksista1 € alennus kaikista

MRoom Vapaudenkatu 49-51 10% alennus tuotteista ja palveluista (ei koske jäsenyyksiä)

Shaker Yliopistonkatu 38 Hanaolut ja Crowmoor sekä kaikki listajuomat -1 € • Kahvi ja tee 1 €

United Colors of Benetton Vapaudenkatu 49-51 -10 % norm. hintaisista tuotteista Amarillo Puistokatu 2 Opiskelijaburgeri tai -salaatti 9,9 € aterian ostajalle 0,5 l limu 1 €

Bra Kauppakatu 35 Ilmainen sisäänpääsy ennen klo 23.30 (pl. erikoisillat)

Figaro Winebistro Asemakatu 2 suositusviini 12cl 5 €, pullo 30 €, tapaslautanen kahdelle 30 €

Brothers Asemakatu 5 -15% norm. hintaisista tuotteista

Ali Baba

Yliopistonkatu 21 -10% kaikista tuotteista

Kekäle

Asemakatu 10 -5 % norm. hintaisista tuotteista

CROSSFIT Jyväskylä Kympinkatu 3 -10% opiskelijajäsenyydestä

Spirit Store Kauppakatu 35 -15 % norm. hintaisista tuotteista

KESKI-SUOMEN KODINKONEHUOLTO

Keski-Suomen Kodinkonehuolto Hannikaisenkatu 25 -15 % norm. hintaisista tuotteista ja huolloista

Players Yliopistonkatu 36

Biljardipöytä 7,5 €/h 0,33 hanajuomat ja karkkishotit 4 €

Gastropub Jalo Asemakatu 2 10% alennus listahinnoista

Jack&Jones Forum Asemakatu 5 -10 % norm. hintaisista tuotteista

AntiShop

Gummeruksenkatu 5 -10 % norm. hintaisista tuotteista

Coffee House Jyväshovi Kauppakatu 30 Kahvi ja croissant 3,50€

Vaatturiliike Hannu Kuitunen

Gummeruksenkatu 6 -20 % vuokraustuotteista

Helmi Väinönkatu 7 Hanaolut 0,5l 3,5 € Muut hanatuotteet 0,33l 3,5 €

Sebastian Isännäntie 1 0.5L karjala 4€ • 0.5L Lonkero 5€ erikoisoluet, siiderit ja kaikki muut miedot -0.60€ • ruoka-annokset -10% ja pihvit -3€

Vero Moda Asemakatu 5 -10 % norm. hintaisista tuotteista Aprilli Kauppakatu 13 -10 % kaikista tuotteista (pl. magic shop -tuotteet)

Drama Gallery Kilpisenkatu 7 -15 % norm. hintaisista tuotteista

Katse Väinönkatu 26 Hanatuotteiden etkohinnat voimassa koko ajan

Freetime Kauppakatu 30 Juomatarjoukset korttia näyttämällä tiskillä

Hyvinvointikeskus KauneusFantasia -15% norm. hintaisista palveluista (ma-pe klo 8-15 alkavat ajat) -10% norm. hintaisista myyntituotteista

Kopijyvä Vehkakatu 1 -20 % gradupainatuksista

Revolution Kauppakatu 30 Karjala 0,3l 3€ • Heineken 0,5l 5€ Strongbow ja lonkero 0,3l 4€ Erikoisoluet/ siiderit Pubista hanasta -1€ • Kaikki burgerit potuilla ja salaatit 12€ Limsa 2€

Passion Kauppalaispiha 3 Hanaolut 2,8 € ja hanasiiderit ja -lonkero 3,5€ Kahvi ja pieni limu 1€

Vila Clothes Kauppakatu 35 -10 % norm. hintaisista tuotteista

Polkupyörätori Minna Canthin katu 22 B -10 % alennus polkupyörän huolloista

Troija Kauppakatu 41 -15 % norm. hintaisista annoksista

Kauneuskeskus Essi Yliopistonkatu 40 -10 % hoidoista ja palveluista

Aussie Bar Kauppalaispiha 4 Olut 3,50 € • Siideri/lonkero 3,60 € Fisu 3 € • Pörssi-drinkki 5,50 € Voimassa sunnuntaista torstaihin

Korustore Kauppakatu 33 -15 % norm. hintaisista tuotteista

Urheva Kauppakatu 28 - 20% asukokonaisuudesta

UNIK hairdressing by K.E.H.R Kauppakatu 29 leikkaukset -20% arkisin klo 10-14, muut palvelut -10% • kampaukset -20% kaikkina kellonaikoina

Public Corner Kauppakatu 35 Juomatarjoukset korttia näyttämällä tiskiltä

Intersport Asema-aukio Vapaudenkatu 40 -15% normaalihintaisista tuotteista (pl. sykemittarit, kuntolaitteet ja polkupyörät)

jyväskylä finland

Loihtimo Torikeskus, Yliopistonkatu 36 -35% pukeutumis/ ostokamupalveluista -20% hiuspalveluista (pl. pidennykset)

Food Bar & Kitchen Kauppalaispiha 3 -10 % pääruoka-annoksista (pl. lounas)

Huoneteatteri Sammonkatu 4 -25% pukuvuokrasta

Sininen Pörssi on Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden ainejärjestö Pörssin ja jyväskyläläisten yritysten yhteistyöhanke. SEFE:n ja Pörssin tarralla varustettua opiskelijakorttia esittämällä olet oikeutettu julisteen mukaisiin etuihin ja alennuksiin. Muistathan mainita edusta ennen tilausta tai ostotapahtumaa. Edut ovat voimassa 31.8.2014 asti.