Nuoruus tuo johtamiseen energiaa 6 • Lemonsoft 14 • Tere tulemast Konferentsile! - Aitäh! 24 • Ostin mä kerran osakkeen 36
Tervetuloa työpaikkaan, joka tarjoaa parempia mahdollisuuksia, suurempia haasteita ja enemmän työniloa. Organisaatioon, jonka toiminta perustuu tiimityöskentelyyn ja yhteistyöhön. Yritykseen, joka työskentelee teknologian kärjessä auttaen 18:aa Suomen 20 suurimmasta yrityksestä liiketoimintansa uudistamisessa.
Tarjoamamme mahdollisuudet ovat rajattomat, voit vaihtaa töitä vaihtamatta yritystä. Tutustu meihin ja löydä mahdollisuutesi. accenture.fi/tyopaikat
RINTEESSÄ RIEHUTTIIN JÄLLEEN PERINTEITÄ KUNNIOITTAEN
Rinnerieha 2013 18
Pörssikurssi
Kapitalistisen ilosanoman tuoja
Julkaisija
Pörssi – Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat ry
Sefe-surffailua Rinneriehassa / kuva: Kalle Jokinen
Anna palautetta! tiedotus@porssiry.fi
Toimitus Anne-Mari Toivonen, Veera Leppänen, Jaska Vepsäläinen, Kalle Jokinen, Tuomo Tanttu, Petri Pekkarinen, Heidi Nieminen, Christina Boman, Perttu Kauppinen, Sini Hämäläinen, Jori Hurula, Santeri Ryhänen, Janne Hepola, Silja Patrikainen
Paino
Kopijyvä Oy, Jyväskylä
Erityiskiitokset Rinneriehan instagramkuvaajat
Ilmestyminen Viisi kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy elokuussa 2013. (aineistopäivä 24.5.2013)
Painosmäärä ja paperi
300 kpl, 200g RePrint DeLuxe, 100g RePrint DeLuxe Lehti on painettu uusiopaperille ympäristöä ajatellen.
VAKIOT
Pääkirjoitus 4
Puheenjohtajalta 5
Kopo 8
Kyllin hyvää 10
Kvartaalin pörssiläinen 42
ARTIKKELIT
Nuoruus tuo johtamiseen energiaa 6
Vaihtoaitio 12
Lemonsoft 14
Missä pippuri kasvaa 16
Rinnerieha 2013 18
Mestaruussitsit 22
Tere tulemast Konferentsile! – Aitäh! 24
Nesu-pärinät pitkin kevättä 26
Minun Ruka-excuni 29
Kyllä pörssiläinen tietää 30
Oluthenkistä toimintaa rennossa seurassa 32
”Kato Jari ku me osataan myydä!” 35
Ostin mä kerran osakkeen 36
Sijoituskerhon exco 2013 38
Vappusuunnistus 40
PÄÄTOIMITTAJA
· SANNI JUOPERI
Voi elämän
kevät!
LUSIKKANI ON
UINUT
AIKA SYVÄLLÄ PÖRSSISOPASSA
JO AIKAISEMMINKIN, MUTTA TÄNÄ KEVÄÄNÄ SINNE ON SUKELLETTU PÄRSKIMÄÄN IHAN PÄÄ EDELLÄ.
Tapahtumakalenteri näyttää, että kevään aikana olen viettänyt huomattavan suuren osan päivistäni Pörssin bileissä, kokouksissa, saunailloissa ja reissuilla.
Tapahtumavapainakin päivinä mielessä ja koneen näytöllä pyörivät usein Pörssikurssi, Pörssin netti- ja facebooksivut ja ympärillä tärkeät Pörssiläisystävät: opiskelukaverit, hallitus ja tiimi.
Ja kyllästyttääkö? Kiitos kysymästä, mutta ei kyllästytä. Tässä numerossa käännetään katseet opiskelukevään huipennuksiin. Rukan excun tunnelmiin voi palata sivulla 29 ja muistella, mitä kaikkea sitä tulikaan tehtyä. Kunnianhimoinen reilun viikon vappukoitos jatkuu suoraan Rukan jälkeen maanantaina. Jos tässä putkessa navigoidessa kokee olevansa hetkellisesti hieman hukassa, suunnistamiseen löytää apua sivulta 40. Tätä lehteä tehdessä olen pyöritellyt moneen otteeseen edessäni tämän vuoden jäsenkyselyn tuloksia. Pörssikurssin kehitysideoista noin joka toisessa toivotaan lisää asiasisältöä ja joka toisessa enemmän viihteellistä sisältöä. Joku saattaa väittää, että kun yritetään tehdä jokaiselle jotakin, on lopputulos usein ei mitään kenellekään. Siitä huolimatta jaksan uskoa, että hyvä linja Pörssikurssille löytyy juuri näitä kahta yhdistelemällä. Jos siis vappu- ja sitsirymyilyistä lukemisen jälkeen kaipaat vakavampaa pureskeltavaa, tsekkaa vaikka ajatuksia Kiinan ja Venäjän taloudesta sijoituskerhon exculta (s. 38) tai Prisma-johtaja Mikko Junttilan jutustelua nuorena johtajana toimimisesta (s. 6).
Kiitos kysymästä, mutta ei kyllästytä.
Muutaman viikon kuluttua opiskelu kevät on paketissa ja Pörssihommistakin pitäisi ilmeisesti pitää ainakin vähän lomaa. Olen aina ollut krooninen kesä nodottaja ja festareiden, mökkeilyn ja kärpästen kaipaaminen on joka vuosi aloitettu jo tam mikuussa. Tänä vuonna kesä on hypännyt niskaan täydellisellä yllätyshyökkä yksellä ja syy siihen löy tynee juuri siitä, että totta tosiaan: kiitos Pörssin, tämä on ollut elämäni kevät.
Päätoimittajanne, Sanni Juoperi
kuva: Kalle Jokinen
PUHEENJOHTAJA · PETRI PEKKARINEN
”Om start, hitaammin!”
YRITIN VÄLTTÄÄ TÄMÄN PALSTAN ALOITTAMISTA KULUNEEN KEVÄÄN
HEHKUTTAMISELLA. EN SIINÄ ONNISTUNUT, VAAN PÄINVASTOIN AIHE VENÄHTI
TUONNE SIVUN ALALAITAAN ASTI. TÄSSÄ VAIHEESSA VUOTTA JOUTUU TOSIAAN TAAS IHMETTELEMÄÄN, ETTÄ MIHIN SE KEVÄTLUKUKAUSI HURAHTI. NOPEASTI AJATELLEN TUNTUU ETTEI JUURI MITÄÄN OLE TULLUT TEHTYÄ, MUTTA HETKEN AIKAA TARKEMMIN MUISTELLEN JA KALENTERIA TAAKSEPÄIN SELAILLEN HUOMAAN, ETTÄ AKTIVITEETTEJA ON OLLUT KYLLÄ PIENEN ELINAJAN EDESTÄ.
Kevät on pitänyt sisällään lukemattoman määrän tapaamisia, kokouksia, suoritettuja – ja keskeytettyjä – kursseja sekä reissuja ympäri Suomen. Muutaman kerran on tullut juhlittuakin, sitsiasuista saisi kasattua kohta pienen vaatemalliston ja haalarimerkkien määrä taitaa päihittää opintopisteiden vastaavan. Uusia nimiä ja kasvoja on tullut vastaan niin paljon ettei kaikkia voi muistaa; Facebookissakin uusia kontakteja on kertynyt vuoden alusta reippaasti toistasataa, mikäli se jotain merkitsee.
Minulle, kuten varmasti monelle muulle pörssiläiselle, yksi kevään merkkipaaluista on Pörssin Perinteinen rinnerieha. Alkuvuosi menee pelottavan nopeasti sitä järjestäessä tai vähintäänkin odottaessa, päivässä se on ohi ja aina yhtä huikaisevaa tapahtumaa muistellessa ja siitä toipuessa ollaankin huomaamatta näin pitkällä keväässä. Vaikka tuntuu, että elämä on kuluneen kevään aikana pyörinyt vahvasti tuon spektaakkelin ympärillä, on se silti yksi palkitsevimmista rutistuksista pitkään aikaan. Ehkäpä juuri siitä syystä. Haluan tässä vielä kiittää kaikkia, jotka olivat millään tavalla osallisena tapahtuman toteuttamisessa tai vain pitämässä hemmetin hauskaa osana kirjavaa haalarikansaa.
Kuluneen lukukauden aikana on saatu käsitellä opiskelijoiden kannalta vakavampiakin aiheita. Erityisen tärkeä oli alkuvuoden opintotukiuudistukseen liittyvä vääntö, joka onneksi kääntyi pahimmista uhkakuvista huolimatta lopulta opiskelijan näkökulmasta positiiviseksi. Vaikka ylioppilaskuntien, ainejärjestöjen ja eri tieteenhaarojen edustajien
linja keskusteluun hieman vaihtelikin, näh tiin opiskelijoiden yhtenäinen aktiivisuus ja halu vaikuttaa ympäri Suomen järjeste tyissä tempauksissa ja mielenosoituksissa. Keskustelu asiasta jatkuu kuitenkin edelleen. Asiallisia, närkästyneitä, jopa suorastaan hu vittaviakin mielipiteitä löytyy sanomalehdis tä ja netin keskustelupalstoilta vielä pitkään. Toisaalta tämä on toivottavaa, jotta asian vaatima näkyvyys säilyy ja meillä opiskeli joilla on edelleen vaikuttamismahdollisuus sekä tilaisuus näyttää olevamme jo tämän tehdyn uudistuksen arvoisia.
Vaikka tämän lehden pääkirjoituksen kanssa samoilla linjoilla olenkin, en vielä uskalla väittää kuluneen ajanjakson olevan elämäni kevät. Niin paljon on tapahtunut, etten välttämättä ole ehtinyt aidosti keskittyä haluamallani tavalla kaikkeen upeaan mitä opiskelulla, Pörssillä ja elämällä yleensä on ollut tarjota. Siitä syystä haluaisin otsikossa kin olevan akateemisen pöytäjuhlaperinteen mukaisen huudahduksen kautta esittää toi vomuksen, että saisin kokea kaiken varmuu den vuoksi uudestaan – hieman hitaammin. Toisaalta parhainkaan esitys tai näytelmä ei ole täydellinen, vaan jää mieleen juuri sen pienen kömmähdyksen tai puuttuneen vuorosanan takia. Tällä yhdelläkin kerralla niin hyvät kuin huonotkin jutut ovat olleet tänä keväänä ikimuistoisia, ja erästä Putron Samulia lainaten ”en vaihtais sekuntiakaan.”
Viimeisten vappuhulinoiden kautta hyvää kesää toivottaen, puheenjohtajanne, Petri Pekkarinen
kuva: Kalle Jokinen
Nuoruus tuo johtamiseen ENERGIAA
TEKSTI ANNE-MARI TOIVONEN
TAMMIKUUN PUOLIVÄLISSÄ
SEPPÄLÄN PRISMAN JOHTAJANA
ALOITTANUT MIKKO JUNTTILA ON JO IKÄÄNSÄ NÄHDEN
EHTINYT KOKEA PALJON.
KUOPIOLAISEN S-MARKETIN KASSALTA ESIMIESTEHTÄVIIN
PONNISTANUT JUNTTILA ON 29-VUOTIAS KAUPPATIETEIDEN MAISTERI, JOKA OPISKELI PÄÄAINEENAAN MARKKINOINTIA
JA KANSAINVÄLISTÄ
LIIKETOIMINTAA SEKÄ PITKÄNÄ
SIVUAINEENAAN RAHOITUSTA
JA TALOUSHALLINTOA KUOPION
KAUPPAKORKEAKOULUSSA. KOULUTUS EI KUITENKAAN OLE ANTANUT VALMISTA TYÖKALUPAKKIA TYÖELÄMÄÄN.
”Mutta mitä se antaa, on kyky hahmottaa kokonaisuuksia ja pystyy ajattelemaan laajasti. Läpi elämän kestävät ihmissuhteet ja verkostot ovat myös opiskelun anti”, Junttila toteaa.
Junttila on ollut aktiivinen jo opiskeluaikana, jolloin hän toimi ainejärjestö Preemiossa yrityssuhdevastaavana lukuvuotena 2004–2005 ja jatkoi tämän jälkeen hallituskauttaan puheenjohtajana. Aktiivinen hän on ollut myös työelämässä, sillä kokemusta on kertynyt eri S-ryhmän toimipisteistä. S-marketin ryhmäpäällikkö sekä Kuopion Prisman ja Sokoksen johtaja ovat vain muutamia nimityksiä niistä kaikista tehtävistä, joita hän on ehtinyt tehdä. Miten näin nopea eteneminen työelämässä voi olla mahdollista?
”Olen tehnyt aina sata lasissa kaikki annetut tehtävät ja pitänyt jalat maassa. Hommiin tulee suhtautua niin, että tätä työtä teen vaikka loppuelämän. Ympäristö on myös osaltaan liikuttanut minua eri tehtäviin”, Junttila toteaa.
Valmistuttuaan maisteriksi vuonna 2007 hän jatkoi 1,5 vuotta kestäneessä korkeakoulupohjaisessa kenttäkoulutuksessa, joka nykyisin tunnetaan nimellä S-Trainee. Junttilan mukaan on persoonakysymys, mille alalle lähtee. Hänellä on ollut selkeä tavoite heti kaupassa aloittaessaan, että tarkoitus on edetä esimiestehtäviin ja kehittyä niissä.
”Jos tavaratalon johtajan työ kiinnostaa, kannattaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hakeutua töihin kauppaan ja kerryttää itselleen monipuolista kokemusta eri työpisteistä”, Junttila painottaa.
Nyt Keskimaan palvelukseen siirryttyään mukaan ovat astuneet uudet mielenkiintoiset haasteet, sillä yrityksessä puhaltavat nyt muutoksen tuulet. Koska markkinat ympärillä ovat muuttuneet ja vanhat työkalut eivät enää riitä, on pitänyt tunnistaa, mitkä toimintatavat ovat vielä elinkelpoisia ja mitkä eivät enää toimi.
Vasta muutaman kuukauden uudessa työpaikassa toimineelle Junttilalle ei ole muodostunut tyypillistä työpäivää. Mutta kuten sanonnan mukaan varhainen lintu madon nappaa, myös johtajan työllä on varhainen startti. Kaupan syklissä on oltava mukana heti aamusta.
odotetaan kuitenkin jo vähän eri asioita. On mahdotonta johtaa yksikköä, jos ei tiedä mitä osastoilla tapahtuu. Johtajan näkyminen kaupassa on vaikuttanut myös asiakkaisiin, sillä heidän kanssaan jutustelu on tuonut paljon positiivista palautetta.
Olen tehnyt aina sata lasissa kaikki annetut tehtävät ja pitänyt jalat maassa. Hommiin tulee suhtautua niin, että tätä työtä teen vaikka loppuelämän.”
Junttila on omasta mielestään otettu vastaan hyvin uudessa työpaikassaan. Kun ei tuo itseään esiin olemalla jotenkin erityisen tärkeä, vaan asettuu samalle viivalle työntekijöiden kanssa ja korostaa tulleensa yhteisen asian takia, ei ongelmia pitäisi syntyä. Mutta vaikka kuinka olisi helposti lähestyttävä ja pilke silmäkulmassa, vaatii työ kuitenkin tietynlaista kovuutta ja jämptiä asennetta. Taustatietojen on myös oltava kunnossa.
mielestä enemmänkin voimavara kuin haaste. Nuoruus tuo taustalle energiaa ja asenne on ennakkoluuloton. Johtajan työssä ei tule esittää kaikkitietävää, vaan on osattava kunnioittaa kokemusta ja osattava hyödyntää asiantuntijuutta ympärillä olevista ihmisistä. ”Seppälän Prismaan olen tuonut mukanani monipuolisuutta, selkeyttä ja tavoitteellisuutta”, Junttila päättää.
”Ensimmäiset työntekijät saapuvat jo viideltä, jolloin olen myös itse paikalla. Päiväni jatkuu palvelemalla myymälässä yhdessä porukan kanssa. Voisin myös yhtä hyvin viettää aikaa toimistoon sulkeutuneena, ei minua kukaan tulisi sieltä hakemaan”.
Junttilan mukaan nykypäivän johtajalta
Junttilan mukaan parasta työssä on ollut se, että yhdessä päätetyt asiat toteutuvat ja koko henkilökunta saa onnistumisen tunteen. Palkitsevinta on ollut henkilökunnan iloisuus ja tyytyväisyys työhön ja työnantajaan.
”Toivon, että Seppälän Prisma saadaan valtakunnallisesti menestymään, vaikka se ei olekaan itseisarvo, jota tavoitellaan.”
Nuori ikä on ollut Junttilan
KOPO · HEIDI NIEMINEN
Kopon kevätkatsaus
Näin lukukauden loppuvaiheessa on aina mukava katsahtaa taakseen ja miettiä, mitä kaikkea sitä onkaan saatu aikaiseksi. Aloin itsekin katsomaan kevätlukukauden kalenteria ja huomasin, kuinka paljon koulutuspoliittisella sektorilla on tapahtunut. Nostan seuraavaksi esille pari tärkeää poimintoa tältä keväältä.
Alkukeväästä kokoonnuimme kopotiimin kanssa pohtimaan ja vertailemaan omaa opiskelijavalintajärjestelmäämme ja kauppatieteellisen alan yhteisvalintaa. Nousi esille, että meille opiskelijoille on tärkeää saada pitää oma, uniikki valintajärjestelmämme ja järjestää opiskelijavalinta nykyisellä tavalla täällä meidän kauppakorkeakoulussamme Jyväskylässä niin suurilta osin paikallisesti kuin on mahdollista. Muutoksia ei toistaiseksi ole eri suuntaan lähitulevaisuudessa tulossa. On kuitenkin muistettava, että yleisesti opiskelijavalintajärjestelmä muuttuu Suomessa uuden korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän (KSHJ) astuessa voimaan lähivuosina asteittain ja tämä tuo tullessaan omat muutoksensa myös tänne meidän kauppakorkeakouluumme. KSHJ on järjestelmä, jonka kautta haetaan vuodesta 2014 lähtien sekä ammattikorkeakouluihin että yliopistoihin.
Muutoksen tuulet puhaltavat opinnoissa, kun opetussuunnitelma on jälleen päivitetty ja hyväksytty. Ensi syksynä on aika siirtyä uuteen, vuosimallin 2013–2016 opetussuunnitelmaan, tuttavallisemmin OPSiin. Olen uudessa OPSissa erityisen iloinen siitä, että opiskelijoiden ääni on saatu kuuluviin todella hyvin uutta suunnitelmaa laadittaessa. Opiskelijoiden mielipiteitä ei ole pelkästään kuunneltu vaan niiden pohjalta on myös luotu uutta. Esimerkiksi uusi kurssi Taulukkolaskenta ja tietokannat on lähtöisin opiskelijoiden toiveesta saada uudenlainen tietotekniikan kurssi osaksi opintoja.
Opetussuunnitelma muuttuu myös esimerkiksi kansantaloustieteen osalta.
Kansantaloustiede lyhentää nimensä taloustieteeksi. Tähän päädytään siksi, että taloustiede kuvailee tiedettä nykyään paremmin ja termi on käytössä myös muualla Suomessa. Odotan innolla sitä, millaiseksi taloustieteen lempinimi tulee muotoutumaan. Jääkö kansis elämään vai tuleeko tilalle kenties joku aivan uusi nimi? Taloustieteen toinen muutos koskee maisterivaihetta. Taloustieteen maisterivaihe jakaantuu jatkossa kolmeen eri suuntautumisvaihtoehtoon, jotka ovat Makrotalous ja rahoitus; Työ, alue ja politiikka sekä Yleinen taloustiede. Näistä maisterin tutkintoa suorittava voi tulevaisuudessa valita mieleisensä vaihtoehdon, minkä kautta taloustieteen maisterin tutkintoa lähtee suorittamaan.
Maisterin tutkintoon liittyy myös yrittäjyyden opintojen muutokset uudessa OPSissa. Yrittäjyys on tulevaisuudessa maisterin tutkinto, jonka kandivaiheessa luetaan jotain kolmesta yrityksen taloustieteen aineesta. Maisterivaiheen opinnot puolestaan tehdään yrittäjyydestä ja suoritetaan siten maisterin tutkintokin pääaineena yrittäjyys. Täysin uutena juttuna OPSiin tulee uusi opintokokonaisuus taloushistoriasta. Jatkossa meillä opiskelijoilla on loistava mahdollisuus sivistää itseämme talouden historialla ja saada tietoa siitä, miten nykypäivään on tultu. Opintokokonaisuus järjestetään yhteistyössä historian ja etnologian laitoksen ja kauppakorkeakoulun kanssa. Myös tämä on yksi todella kiinnostava uutuus!
”Kaikkea ei opita koulunpenkillä”, kuuluu tuttu sanonta. Se on ihan totta ja se näkyy myös uudessa opetussuunnitelmassa. Jatkossa opintopisteitä voi saada 1-5 kappaletta varusmiespalvelukseen tai vapaaehtoiseen asepalvelukseen liittyvästä johtamiskoulutuksesta, siviilipalvelustehtävästä saadusta koulutuksesta, partiotoiminnan luotsitason johtamiskoulutuksesta, yliopiston hallintoon liittyvistä luottamustehtävistä tai opiskelijajärjestöjen vastuullisista hallintotehtävistä.
Edellytyksenä on luonnollisesti se, että opitut taidot ja tiedot tukevat tutkinto-opiskelun osaamistavoitteita. Tehtävistä tulee myös laatia reflektoiva kirjoitelma, jossa muissa yhteyksissä saatu koulutus ja osaaminen suhteutetaan varsinaisen opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja tutkintotavoitteisiin. Tämä on tärkeä ja hieno uudistus meille opiskelijoille ja uskon, että tämän kaltaiset linjaukset kannustavat meitä toimimaan aktiivisesti myös opintojen ulkopuolisessa maailmassa.
Paljon on tapahtunut pienempiäkin juttuja, joiden kertaamiseen tarvittaisiin ehkä kokonainen Pörssikurssin erikoisnumero. Yleisesti katsoen kevät on ollut kaikin puolin touhukasta ja opettavaista aikaa. Käännän hyvillä mielin kalenterin lehdet kohti loppukevättä ja tulevaa kesää. Toivotan teille kaikille tsemppiä kevään rutistuksiin ja muutenkin mukavaa kevään aikaa!
Nordean Check-in – asiakkaana saat hyviä vinkkejä ja tuntuvia etuja. Soita 0200 3000 (pvm/ mpm) ma–su 24h/vrk tai lue lisää osoitteessa nordea.fi/checkin
Teemme sen mahdolliseksi
Jyväskylä
Kauppakatu 18
0200 3000
nordea.fi
KYLLI · TUOMO TANTTU
Kyllin hyvää
Kevät yllätti jälleen kerran positiivisesti ja saapui vauhdilla Jyväskylän leveyspiireille. Aamuaurinko riittäisi teoriassa jo herätyskelloksi, elleivät kurssien viimeiset deadlinet ja vappuhulinat venyttäisi arkea yön pikkutunneille asti. Itselläni kevään kohokohta oli maaliskuinen SEFEn Myyntiilta BRAssa. Tapahtuma kokosi yli 70 pörssiläistä ja ekonomia kuuntelemaan myyntiprinsiippejä ja uratarinoita Sales’ House Finlandin, Aava & Bangin sekä Nordic Business Forumin ammattilaisilta. Haluaisin vielä kerran kiittää kaikkia paikalla olleita. Myynti-ilta sai todella paljon positiivista palautetta, ja tapahtuma saa varmasti jatkoa tulevaisuudessa. Kannattaa siis seurata sekä Pörssin että SEFEn tapahtumakalentereita silmä kovana, sillä yritysvierailut ja esitelmät täydentävät teoriavoittoista yliopistokoulutusta sekä antavat korvaamattomia käytännön vinkkejä työelämän vaatimuksista.
MITEN VOIN LIITTYÄ? Kassaan liittyminen tapahtuu SEFEn jäsensivuille kirjautumalla. Klikkaa ”Omat sivut”, ”Haluan liittyä IAETtyöttömyyskassaan” ja täytä työpaikkatietosi.
PALJONKO KASSAN JÄSENYYS MAKSAA? Kassan jäsenmaksu vuonna 2013 on 75 euroa. Jäsenmaksu kattaa yhden kalenterivuoden. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen, kuten myös SEFEn ekonomijäsenyyden jäsenmaksu.
MIKÄ ON TYÖSSÄOLOEHTO? Työssäoloehto on vaadittava aika, jonka jälkeen olet oikeutettu kassan työttömyysturvaan. Nykyisin ehto on 34 viikkoa työtä, vähintään 18 h / viikko. Säilytä palkkalaskelmasi ja työsopimuksesi.
KOSKA OLEN OIKEUTETTU KASSAN PÄIVÄRAHAAN? Olet oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan, kun työssäoloehto on täynnä ja olet valmistunut, ts. et kuulu enää opintotuen piiriin.
IAET-TYÖTTÖMYYSKASSA – USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET
Moni aloittaa kesätyöt opintojen päätyttyä, joten ajattelin muistuttaa teitä IAET-kassan olemassaolosta sekä avata hieman kassan toimintaperiaatetta usein kysyttyjen kysymysten avulla.
KUKA VOI LIITTYÄ KASSAAN? Kassa on tarkoitettu mm. ekonomeille, diplomi-insinööreille ja tradenomeille. Liittyessäsi sinun tulee olla työsuhteessa. Voit liittyä kassaan jo opiskeluaikanasi, mikä on samalla myös suositeltavaa.
MIKSI LIITTYÄ IAET-KASSAAN? Vastavalmistuneena harva meistä jää työttömäksi, mutta oikean työpaikan löytämiseen saattaa vierähtää muutama kuukausi. Kassa toimii tällöin hyvänä puskurina ja mahdollistaa rauhallisemman työnhakurupeaman, jotta ensimmäistä mahdollista työpaikkaa ei tarvitse ottaa hätäisesti vastaan. Korvaus on myös KELAn maksamaa päivärahaa (n. 31 euroa) suurempi, esim. 1600 euron kuukausiansoilla päiväraha on n. 49 euroa.
Tiesithän, että voit kerryttää IAET-kassan työssäoloehtoa jo opiskeluaikana?
www.sefe.fi/kesatyo
Vaihtoaitio
”Isä olen täällä maailman toisella puolen, ja laulan pappadaduda pa duda dapa. Äiti älä pelkää kyllä pidän itsestä huolen, ja laulan pappadaduda pa duda dapa…” Kuulostavatko laulun sanat tutuilta?
NO VARMASTI AINAKIN NIILLE ROHKEILLE PÖRSSILÄISILLE, JOTKA OVAT
LÄHTENEET VAIHTOON JA JÄTTÄNEET SAMALLA TUTUN JA TURVALLISEN KOTOSUOMEN HETKEKSI TAAKSEEN. PÖRSSIKURSSI OTTI SELVÄÄ, MITÄ SIELLÄ
VAIHDOSSA OIKEIN TAPAHTUU JA KANNATTAAKO SINNE EDES YLIPÄÄTÄÄN
LÄHTEÄ. SEURAAVASSA JUTUSSA KOLME ILOISTA PÖRSSILÄISTÄ KERTOO
OMISTA VAIHTOKOKEMUKSISTAAN JA LÄHETTÄVÄT SAMALLE TERVEISENSÄ
MUILLE PÖRSSILÄISILLE SUOMEEN.
Näitä kysyttiin:
1. Kuka olet ja missä olet vaihdossa?
2. Mikä on pääaineesi ja minkä vaiheen opintoja suoritat vaihdossa?
3. Millä perusteella valitsit vaihtokohteesi?
4. Miten menee?
5. Hauskin, oudoin tai erilaisin kokemus vaihtoajalta?
6. Terveiset muille pörssiläisille
HANNA MÄKINEN:
1. Nimeni on Hanna Mäkinen ja olen tämän kevään vaihdossa Hong Kongissa.
2. Pääaineeni on markkinointi ja olen opinnoissani maisterivaiheessa, mutta vaihdossa suoritan kandivaiheen opintoja (sivuaineisiin ja vapaavalinnaisiin kursseihin).
3. Aasia kiinnosti ja Hong Kong oli sopivasti kaiken keskellä. Ajattelin sen olevan kaupallisen alan kannalta keskeinen alue.
4. Loistavasti! En usko, että paljon paremmin voisi mennä.
5. Niitähän vaihtoaika on täynnä, mutta ainakin oudoimman ja erilaisimman kokemuksen tittelin taitaa viedä 30 tunnin bussimatka Kiinan halki kiinalaisten keskellä. Kaikkialta sitä ihminen itsensä löytää.
6. Lähtekää vaihtoon! Se on parasta, mitä voitte juuri nyt tehdä.
JAAKKO MERONEN:
1. Grüezi! Olen Jaakko Meronen, viidennen vuoden pörssiläinen, ja olen vaihdossa Sveitsin Bernissä.
2. Pääaineeni on laskentatoimi ja menossa on maisterivaihe. Vaihdossa opiskelen muun muassa rahoitusta ja johtamista. Myös yksi valtiotieteen kurssi on tarttunut kalenteriin. Yritin valita kursseja, jotka poikkeavat hieman Jyväskylässä opiskelemistani ja jotka kuulostivat kiinnostavilta. Luennoinnin tasoon olen ollut täällä erittäin tyytyväinen. Opettajat todella panostavat luentoihin ja kurssimateriaaleihin, ja kurssisisältöjä on mietitty myös pedagogiselta kannalta tarkasti. Luennoilla saa usein myös niin sanottuja ”kotiläksyjä”, eli seuraavalle luentokerralle tulee yleensä joko lukea aiheeseen liittyvä artikkeli tai tehdä tehtäviä. Tässä onkin ollut allekirjoittaneelle opettelemista, mutta kannatan tyyliä ehdottomasti!
3. Keski-Eurooppa ylipäätään kiinnosti vaihtokohteena ja lisähoukuttimena toimivat tietysti Alpit. Sveitsi vaikutti kiinnostavalta valtiolta myös historiansa ja nykyisen asemansa puolesta Euroopan sydämessä sijaitsevana EU:hun kuulumattomana maana. Lisäksi kavereilta kuultu positiivinen palaute Bernistä vaikutti luonnollisesti valintaan.
4. Hyvin menee, kiitos kysymästä! Meininki on ollut erittäin leppoista ja ohjelmaa on riittänyt varsin mukavasti koulun ohella. Muun muassa laskettelemassa on käyty, Geneven autonäyttelyssä vierailtu, Ranskan excu suoritettu ja lisäksi on otettu tuntumaa paikalliseen lätkäkulttuuriin. Suurin (silti varsin vaatimaton) takapakki lienee omalla kohdallani saksan kielen oppiminen, joka on ollut melkoisen vaatimatonta. Suurin syyllinen asiaan löytyy varmasti peiliin katsomalla, mutta oman mausteensa soppaan antaa myös paikallinen murre, joka on paikoin erittäin vekkulin kuuloista.
5. Suurin kommellus liittyy jo tänne saapumiseen, kun myöhästyin Zürichissä illan viimeisestä Bernin junasta. Seurauksena jouduin majailemaan matkatavaroineni koko yön paikallisessa kebab-pizzeriassa, koska en halunnut maksaa puolta omaisuutta hotelliyöstä yhdessä maailman kalleimmista kaupungeista. Kyseisenä yönä tuli myös pakon edessä testattua sveitsiläisten taksien hintataso ja voin kertoa, että mittarilla kotiintulo illan päätteeksi kotisuomessa ei tunnu enää läheskään niin pahalta. Lisää tästä ja muista tapahtumista sekä vaihtofiiliksistä löytyy blogistani karhunkainalossa.blogspot. ch. Käyhän tarkastamassa!
6. Muistaakseni lehti ilmestyy perinteisesti hieman ennen vappua, joten lienee syytä muistuttaa, ettei Pörssin booli todellakaan ole läppä. Rakastakaa myös itseänne, kanssapörssiläsiä sekä maailmankaikkeutta ja muistakaa käydä vaihdossa opintojenne aikana!
KATRINE KIURU:
1. Olen Katrine Kiuru ja vietän kevätlukukauden Tanskassa, Kööpenhaminassa.
2. Pääaineenani on markkinointi ja suoritan (kovasti ainakin yritän!) maisterivaiheen kursseja.
3. Intuition perusteella! Voin suositella tätä valintametodia.
4. Hyvin! Erityisesti ilahduttaa aurinkoisessa säässä pyöräily ympäri kaupunkia.
5. Joka torstai-ilta CBS:n, eli kauppakorkean aula muuttuu yökerhoksi (toimisikohan Agoralla?). Tanskalaiset ovat kovia juhlimaan ja täällä pääsee poikkeuksetta todistamaan jotakin hämmentävää.
6. Lähtekää vaihtoon, paljon helpommaksi ulkomaille lähteminen ei enää voi tulla!
Pörssin taloushallintojärjestelmä uudistetaan kokonaan keväällä 2013.
Miksi?
TEKSTI SANNI JUOPERI, PERTTU KAUPPINEN
Ohjelmistomme oli jäänyt auttamatta edelliselle vuosikymmenelle. Edellinen ohjelmisto oli hankittu 2000-luvun alussa ja sekin oli suunnattu maatalouden harjoittajille ja pienille yhdistyksille. Pörssi ry:n toiminta ja jäsenmäärä ovat kasvaneet huomattavasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Talousvastaavalle on aiheutunut vanhoista järjestelmistä kohtuutonta työtä erilaisine ongelmineen. Viimeisen sysäyksen antoi yliopiston vaatimus päivittää kaikki käyttöjärjestelmät uusimpaan, jolloin osa vanhoista taloushallinto-ohjelmistoista ei enää toimisi. Nyt tuli siis aika uusia taloushallinto vastaamaan nykypäivän vaatimuksiin. Haluamme myös näyttää, että vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta ei ole järkevää lykätä tarpeellisia investointeja eteenpäin parempia aikoja odotellen. Toivomme, että voimme myös kannustaa esimerkillämme muita yrittäjiä ja yhdistyksiä kehittämään toimintaansa suhdanteista huolimatta. Kaikkia päätöksiä ei kannata lykätä parempien aikojen varalle, vaan on kehityttävä eteenpäin, jotta ei jäisi kehityksen jalkoihin.
PÄÄDYIMME VALITSEMAAN OHJELMISTOKSI LEMONSOFTIN. MINKÄLAINEN VALINTAPROSESSI OLI JA MIKSI JUURI LEMONSOFT?
Sain talousvastaavana projektin harteilleni melkein jo heti minua valittaessa. Aluksi olin ymmälläni, millaisia vaatimuksia uudelle järjestelmälle tulisi asettaa ja mitä tarvitsisimme jokapäiväisessä toiminnassamme. Ensimmäisten kuukausien aikana tutustuin Pörssi ry:n nykyiseen toimintaan ja selvitin nykyisen tarpeemme. Kyselin myös muilta vastaavilta ainejärjestöiltä kokemuksia heidän käyttämistään järjestelmistä. Lähimmäksi vertailukohdaksi tuli tietysti Boomi ry, jonka toiminta on meidän kanssamme hyvin samantyyppistä. Kun tarpeet oli kartoitettu, päädyin kysymään tarjouksia kuudelta eri järjestelmän toimittajalta. Erilaisten puhelinsoittojen, esittelyiden, tarjouspyyntöjen ja tapaamisten jälkeen jäljelle jäi vain muutama houkutteleva vaihtoehto. Kaikkien näiden vaiheiden jälkeen Lemonsoftin taloushallinto oli meille se paras valinta. Lisäksi kummallekin
osapuolelle on tärkeää pitkä kumppanuus ja jatkuva vuorovaikutus. Yhtenä tärkeimpänä valintakriteerinä oli yhteistyöhalukkuus opiskelijoiden ja Pörssi ry:n kanssa. Uskomme, että näin voimme palvella ratkaisulla pörssiläisiä myös tarjoamalla esittelyitä ja vierailuita uuden yhteistyökumppanimme kanssa. Lemonsoft kannustaa opiskelijoita yrittäjyyteen ja haluaa tarjota opiskelijoille mahdollisuuden käyttää oikeita ohjelmistoja myös harjoitusprojekteissaan. Toisena tärkeänä valintaperusteena oli ulkopuolisista lähteistä kuultu hyvä palaute ja ohjelmiston laajennettavuus tarpeen kasvaessa.
OHJELMISTON KÄYTTÖÖNOTTO LÄHENEE. MINKÄLAINEN PROJEKTI SE TULEE OLEMAAN?
Uuden järjestelmän käyttöönotto vie aina aikaa ja resursseja, mutta kun uudet toimintatavat on sisäistetty, työmme helpottuu.
Uuden järjestelmän asetuksiin, testaukseen ja opetteluun kuluu aikaa, mutta Lemonsoft mahdollistaa myöhemmin ajasta ja paikasta riippumattoman taloushallinnon, joten nyt
myös uusien innokkaiden on aika osallistua projektiin ja mahdollisesti myöhemmin jopa itse talousvastaavan työhön.
MITEN KIINNOSTUNEET
PÖRSSILÄISET VOIVAT OLLA OSANA TÄTÄ PROJEKTIA?
Taloushallinnon uudistuksen myötä syntyi ajatus Pörssin taloustoimikunnasta. Taloustoimikunta pääsee osallistumaan projektin ylösajoon ja tutustumaan Lemonsoftiin sekä myöhemmin mukaan myös Pörssi ry:n taloushallinnon ja varainhoidon kehittämiseen. Toivotamme projektiin tervetulleiksi kaikki innokkaat, jotka haluavat olla mukana kehittämässä yhdessä tulevaisuuden Pörssi ry:tä.
Kotimainen vuonna 2006 perustettu kasvava ohjelmistotalo, jonka päätuote on Lemonsoft yritysohjelmistot. Toimii Vaasassa, Joensuussa ja Helsingissä, ja työllistää yhteensä 33 henkilöä.
Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen tarpeisiin ja erityispiirteisiin. Ominaisuudet ovat helposti muokattavissa ja päivitettävissä liiketoiminnan muutostilanteissa.
MISSÄ PIPPURI KASVAA
SUOMALAINEN VANHA SANONTA KEHOTTAA PAINUMAAN SINNE, MISSÄ PIPPURI KASVAA. OLETAN, ETTÄ SANONNAN KEKSIMISEN
AIKAAN VAIN KOURALLINEN SUOMALAISIA TIESI, MISSÄ PAIN MAAILMAA TÄMÄ PAIKKA SIJAITSEE. JOKA TAPAUKSESSA HELMIKUUN NELJÄNTENÄ PÄIVÄNÄ HUOMASIN TYÖSKENTELEVÄNI ACCENTUREN ADP (ACCENTURE DEVELOPMENT PARTNERSHIP) PROJEKTISSA TANSANIASSA, MISSÄ PIPPURI TODELLAKIN KASVAA.
ADP
Accenture Development Partnerships (ADP) on Accenturen voittoa tavoittelematon hanke, jonka avulla haluamme tarjota kansainväliselle kehityssektorille Accenturen osaamista, palveluita ja henkilöstöä. ADP perustettiin 2003 ja kymmenen vuoden aikana olemme toimittaneet yli 500 projektia 70 maassa yli 120 asiakkaalle, kuten UNICEF, Save the Children, Greenpeace ja PLAN.
Missäs tämä Tansania sitten oikein sijaitsee? No, laita Googlen kuvahakuun hakusanaksi ”Afrikka” ja zoomaa itärannikolle aika keskelle Afrikan mannerta, niin sieltä Kenian alta Tansania löytyy. Nyt tiedät, mistä Pirkan mustapippuripussit tulevat.
Asiakkaamme on täällä nimeltään MSD (Medical Stores Department), joka on paikallisen Terveysministeriön perustama voittoa tavoittelematon organisaatio. Ideana on, että kaikki Tansaniaan saapuvat lääkkeet tulevat MSD:lle, joka puolestaan jakelee ne eteenpäin maassa sijaitseville sairaaloille, klinikoille ja apteekeille. Accenturen tehtävä on auttaa MSD:tä tehostamaan tätä lääkkeiden jakelua etenkin syrjäseuduille ja täten ehkä myös auttaa pelastamaan ihmishenkiä. Erityisen hienon tästä projektista teki se, että se tehtiin yhteistyössä CoCa Colan kanssa. Mietipä asiaa hetki. Oletko koskaan ollut niin syrjäisessä maailmankolkassa, että sieltä ei olisi saanut kokista? Niinpä, Coca Colalla on todella toimiva jakeluketju ja heidän oppejaan me halusimme tuoda yhdessä MSD:lle. Välillä ilmaiseksi saadut limpparit olivat toki plussaa.
”Millaista on asua ja työskennellä Tansaniassa?”, ovat ystäväni ja sukulaiseni minulta kyselleet. Asun täällä
kimppakämpässä yhdessä kahden muun accenturelaisen kanssa. Joka aamu kello 07.00 kuskimme poimii meidät kyytiinsä, minkä jälkeen vietämme tunnin jumissa paikallisessa aamuruuhkassa. Kahdeksan aikoihin tulemme MSD:n toimistolle, missä väännämme päivän PowerPointteja, pidämme palavereita ja konsultoimme. Aika samanlaista työtä kuin Suomessakin. Toki täältä löytyy myös jotain eroavaisuuksia kotimaahan verrattuna. Paikallinen lounasruokala avaa ovensa vasta kello 12.30 ja myöhässä kokouksiin saapuva saa osakseen vähemmän pahoja katseita kuin meillä on tapana antaa. Niin, ja tekemämme työ voi välillisesti pelastaa ihmishenkiä.
Tämä viimeksi mainittu kohta on juuri se syy, miksi halusin ottaa osaa ADP:hen. Lainatakseni siis Suomen armeijan vanhaa slogania ”tee työtä, jolla on tarkoitus”. On todella hienoa, että Accenture tarjoaa yhteistyökumppaneilleen ja työntekijöilleen mahdollisuutta ottaa osaa ADP:n kaltaiseen ohjelmaan. ADP:n ansiosta kehitysmaissa toimivilla organisaatiolla on varaa Accenturen palveluihin ja Accenturen työntekijänä minä saan mahdollisuuden käyttää koulutustani ja osaamistani työskentelemällä kehitysyhteistyön parissa. Toki oli myös
plussaa päästä karkuun Suomen talvea Tansanian lämpöön. Kaikki siis hyötyvät jotain!
Markus Huurinainen
Kirjoittaja on Vaasan yliopistosta valmistunut KTM, joka koulutuksestaan huolimatta tuntee välillä tarvetta tehdä hyviä asioita ja parantaa maailmaa.
HUHTIKUUN alussa Jyväskylässä päästiin ensimmäistä kertaa kilpailemaan akateemisista taidoista jaloimmassa, eli sitsaamisessa. Pörssi kutsui Jyväshoviin kolme muuta Jyväskylän ainejärjestöä: Stimuluksen, Dumpin ja Sporticuksen. Huhupuheiden mukaan myös joukkueiden valmistautuminen oli ollut ennennäkemätöntä. Sporticus oli treenannut kisakuntoa korkeanpaikanleirillä, Pörssi aloittanut tuomareiden lahjomisen ja Stimulus puolestaan yrittänyt vaikuttaa heidän mentaaliseen puoleensa. Myös dumppareiden hakkerointiyrityksistä pisteenlaskusysteemeihin oli saatu vihiä.
”SLEEPS WITH FISHES”
pisteidenlaskun suhteen, saataisiin korjattua, ensimmäisellä tauolla mafian pää Don Pietro, sekä muutama consigliere eli neuvonantaja, pistivät viisaat päänsä yhteen alakerran Public Cornerissa neuvoa-antavan oluen äärellä. Loppupäätelmänä totesimme, että olisi syytä ottaa Jumala pantiksi ja vaatia ennen toista periodia suojelurahojen maksua kahdelta muulta toastilta, korkeimman oikeuden ylituomarilta sekä nyrkkeilyliiton päätuomarilta.
Kun kello lopulta kääntyi kuuteen, oli aika selvittää, kenen valmistautuminen tulisi kantamaan voittoon asti. Tunnelma oli äärimmilleen kiristynyt ja ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Suurimmat jännitteet saatiin onneksi purettua Helan Gårin aikana, ja meininki alkoi vapautua. Kuitenkin jo heti ensimmäisten laulujen aikana kävi selväksi, ettei Pörssi-mafian diili Jumala-toastin kanssa ollut toiminut. Pistelaskurimme kun keräsi enemmän miinus- kuin pluspisteitä.
Mafiaperhe oli myös saanut etukäteen ongittua tietoonsa, että yksi perheenjäsenistä olisi kilpailemassa psykologien joukkueessa.
Ensimmäisen periodin aikana nähtiinkin lyhyt tilaisuus, jossa muistutettiin tällaisten luopioiden kohtalosta - ”sleeps with fishes”. Kyseisen henkilön paikalle asetettiin hevosen pää poistamaan viimeisetkin epäselvyydet asiasta: mafian kanssa ei leikitä.
Jotta myös muut epäkohdat, esimerkiksi
Toisen periodin aikana joukkueet pääsivät esittelemään omien teemojensa mukaiset performanssit. Erityisesti Sporticuksen esityksistä saatiinkin ”nauttia” enemmän kuin sitsien pääasiasta, eli laulamisesta. Oli siis syytä muistuttaa kanssasitsaajia tilaisuuden oikeanlaisesta kulusta siirtymällä suoraan takaisin laulujen pariin, ja jättämällä kaikki ylimääräiset esitykset välistä.
Kilpailun lähentyessä loppua kohti, havaittiin, että perheen oli jättänyt myös toinen jäsen. Yhtenä consiglierenä toimiva Pörssin projektivastaava oli siirtynyt alakerran jatkopaikkaan munienpiilotustehtäviin, ja samalla jättänyt muun perheen oman onnensa nojaan. Tämän ja monen muun sattuman summana, joukkueemme pisteet enemminkin vähenivät kuin lisääntyivät. Kun viime hetkien neuvottelut, laulut, eivätkä juomat enää auttaneet, jäi osaksemme lopulta viimeinen sija. Kolmanneksi selviytyi Sporticus, Dumppi sen sijaan putosi viimeisillä metreillä toiselle sijalle. Historian ensimmäiseen voittoon sitsasi lopulta ansiokkaasti Stimulus.
Tere tulemast Konferentsile! – Aitäh!
TEKSTI:
JARI RANTANEN, JORI HURULA JA
VELI-PEKKA PAJUNEN
IDEA: PÄIVÄLLÄ
ASIAPITOISIA LUENTOJA
JA HAASTAVIA YRITYSTEN
WORKSHOPPEJA
SEMINAARIN
TEEMAAN SOVELTUEN.
ILLAT TÄYTTYIVÄT
KYLTERIHENKISESTÄ
HUVITTELUSTA, JOKA
SOVELTUI MYÖS
SEMINAARIN.
BUFFALOOO! Drink up, drink up, for God sake drink up, DRINK UP! Nauravat kylteriveljet ja -siskot katsovat Jaria. Heti semman alusta voimaan on astunut perinteinen buffalosääntö, eli kaikki juominen on suoritettava vasemmalla kädellä. Jos oikeaa kättä erehtyy käyttämään, on juoma juotava heti tai annettava ”buffalon” huutajalle. Toisten uunottaminen on osa pelin iloa, vaikka välillä pilkka osuu omaa nilkkaan. Muistelemme hymynkare kasvoillamme heitä, jotka jäivät kiinni viinipullo tai minttu väärässä räpylässään.
Sitten asiaan. Tallinnassa opiskelee huomattava määrä suomalaisia opiskelijoita, joita pääsimme tapaamaan. Satamassa vastassa olivat Estonian Business Schoolin opiskelijat oransseine haalareineen ja kaksikerroksinen ”Taisto Bussid” -linja-auto odotti vielä suhteellisen rauhallista semmakansaa. Kuskikaan ei vielä osannut aavistaa, keitä oli lupautunut kuskaamaan. Ilmassa oli jo suuren urheilujuhlan tuntua. Lastasimme rekallisen Tax Free -tuotteita bussiin ja edessä
Hyvät unet mökin lattialla nukkuneena, suihkuttomanraikkaana oli hyvä jatkaa Tartu Ülikoolille ensimmäiseen varsinaiseen konferenssipäivään.
oli kolmen tunnin roadtrip Tarttoon, jossa seminaari polkaistiin käyntiin eeppisillä mökkisitseillä. Osalle riitti sänkyjä, osa tyytyi lattiapaikkoihin. Hyvät unet mökin lattialla nukkuneena, suihkuttomanraikkaana oli hyvä jatkaa Tartu Ülikoolille ensimmäiseen varsinaiseen konferenssipäivään. Päivään kuului kattava luento Kiinan markkinoista ja kevyt iltaohjelma. Kolmantena päivänä kävimme vielä legendaarisella A Le Coq:n panimolla. Panimon perustajan sukunimeä ei voi kuin kadehtia. Ilmaisia juomia meille tarjoili peräti 70 vuotta yrityksen palveluksessa ollut mies. Illalla Tallinnassa kävimme yksityisnäytöksessä katsomassa Movie 43:n. Hämmentävä elokuva antoi loppuseminaarin huumorille täysin uuden suunnan. Neljäs päivä jatkui luennoilla ja NutKasen workshopilla Estonian Business Schoolilla. Jarin ryhmän sunnittelema karvainen, kumisilla korvilla varustettu iPadin suojakotelo AniPad ei voittanut kilpailua. Illalla konttasimme Tallinnan pubeja kuuluisassa
MIETELAUSE: WHAT HAPPENS IN SEMMA, STAYS IN SEMMA!
MIKÄ? SYKSYISIN JA KEVÄISIN JÄRJESTETTÄVÄ
VIIKON MITTAINEN KAUPPATIETEILIJÖIDEN
SEMINAARI NESU
SPRING CONFERENCE JÄRJESTETTIIN 3.-10.
MAALISKUUTA.
Vana Toomas -approssa ja suoritimme mitä oudoimpia tehtäviä koko semman läpi jatkuneessa Challengessa. Tehtävät todistettiin suoritetuksi kuvilla ja videoilla - on mahtanut olla tarkastajilla hauskaa. Torstaina vuorossa oli pelastuspalveluja tarjoavan Falckin workshop. Yrityksen mainoslause ”What the Falck” tuotiin eteemme kuin tarjottimella. Kuinka syvällisiä esityksiä univajeinen kylteriporukka voikin saada aikaan. Iltamme jatkui vielä cocktailtilaisuudella ja yökerhovisiitillä.
Seminaarin kuudentena päivänä eli perjantaina herätys oli jo suhteellisen haastava. Syötimme viikon aikana työstämämme, erityisesti Baltian markkinoille suunnatun
liikeidean tuomaristolle, joka koostui ulkomaisista asiantuntijoista. Semmalaiset olivat joutuneet kasaamaan esitykset kiireellä, lähinnä lounastuntien aikana ja hieman seisahtuneessa olotilassa. Eräs nuori esiintymistaitoon erikoistunut tuomari tylytti kaikki esiintyjät Simon Cowell -tyyliin polvilleen ja lopulta lisäsi CV-kirjasta jokaisen FBkaverikseen. Illalla suuntana oli Nordic Evening -sitsit, jossa on huhujen mukaan nähty myös NESU-Jyväskylän varapuheenjohtaja Samuli Tahvanainen.
Luennolla kysymykset meinaa esittää englanniksi ja kaikki juomat tulee juotua edelleen vasemmalla kädellä.
Viikko huipentui lauantai-illan huumaan eli gaalajuhlaan, joka järjestettiin loisteliaassa Glehni Loss -linnassa jossain päin maaseutua. Aamupäivän levänneinä kävimme vuosijuhlatasoisen ruuan ja juoman kimppuun. Nesuperinteiden jälkeen DJ pyöräytti levyt soimaan, maksuton baari avautui ja viimeinen uneton yö alkoi. Gaalailta oli mahtava. Sunnuntain ohjelmassa oli vielä sillisaamiainen ja kaihoisat hyvästelyt.
Semmaa seuraa viikon kestävä, arkeen paluusta johtuva masennus. Semmaystäviä on ikävä. Luennolla kysymykset meinaa
esittää englanniksi ja kaikki juomat tulee juotua edelleen vasemmalla kädellä. Semmassa olleita piinaa refleksinomainen tarve buffaloida tuntemattomia ruokalassa tai kiittää viroksi ”aitäh”. Seuraavan NESU Autumn Conference 2013:n parissa töitä paiskivat warranttilaiset, sillä ensi syksyn seminaari järjestetään Vaasassa. Suosittelemme kaikkia hakemaan mukaan. Vanhimmat parrat viettivät nyt kahdeksatta seminaariaan, kun osa puolestaan penetroi seminaarin ensimmäistä kertaa. Seminaari on ehdottomasti yksi ikimuistoisimmista ja parhaimmista kauppatieteilijöiden tapahtumista. Eräs osallistuja jopa joutui lähtemään takaisin Suomeen kesken, mutta palasi seuraamme lentämällä jo seuraavana päivänä takaisin. Tämä kertoo nesuhengestä paljon. Buffaloo!
MISSÄ? TALLINNASSA JA TARTTOSSA, SILLÄ JÄRJESTÄJÄNÄ OLI TÄLLÄ
KERTAA NESU-TALLINN.
NESU-pärinät pitkin kevättä
NESU-FINANSSIN VALLANVAIHTOSITSIT 12.1.
Teksti: Jaska Vepsäläinen
Vuoden ensimmäiset sitsit järjestettiin perinteisesti Oulussa NESU-Finanssin toimesta. Sitseillä esiteltiin myös NESU-Finanssin uusi hallitus. Uudet tuulet puhaltivatkin heti ensi minuuteista lähtien, kun Helan Gårin sijaan laulettiin ensimmäisenä Neon 2:sen Kemiaa. Yllätykset saivat allekirjoittaneen osalta jatkoa, kun oli aika esittäytyä vierussitsaajille. Pöydän toiselta puolelta löytyivät pörssiläinen sekä teekkari, vierestä puolestaan lääkisläinen. Toisen periodin aikana tämä “sikaosastoksi” ristitty porukka löytyi pöydän alta, joskaan ei sammuneena vaan juomassa jallua. Jyväskylän proggis oli perinteiden mukaisesti luvattoman huono. Vaikka parhaimman mukaan toasteja yritettiin voidella Chili-Mintun turvin, ei sekään tuonut tullessaan Sakenia. Ehkä ensi kerralla sitten. Tasan 24 tuntia ja noin 700 kilometriä Jyväskylästä lähtemisen jälkeen olimme takaisin matkakeskuksen edessä. Tunnelma oli hämmentynyt, osin jopa epäuskoinen. Mitä oli tapahtunut?
NESU-FINANSSIN VALENTINE’S DAY -SITSIT, OULU 16.2.
Teksti: Aarni Sillanpää / Kuva: Kristian Vainio
Monen värikkään ja tapahtumarikkaan vaiheen jälkeen eksyin Ouluun ystävänpäiväsitseille. Sitsien teema oli naamiaiset. Ideana oli peittää oma naama niin, ettei edes oma äiti tunnistaisi. Loistava ajatus, kun ajattelee uusiin ihmisiin tutustumista!
Ulkopaikkakuntalaisia oli ainoastaan puoli kourallista, joten ilta enteili hyvää oululaista
sikailumeininkiä. Jyväskylänkin edustus jäi vain kahteen sitsaajaan, mutta onneksi saimme Vaasan sivupisteestä NESU-Jyväskylän kunniajäsenen vahvistamaan rivejämme. Sitsipaikka oli sijoitettu järkevästi keskelle ei-mitään. Ainakaan naapurit eivät päässeet pilaamaan NESUilijoiden hauskanpitoa. Sitsit tuli ja meni – taattua NESU-laatua. Jyväskylä edusti jälleen kerran uskomattoman hienolla proggiksella, mutta valitettavasti taaskaan kukaan ei osannut laulaa sakeneita. Se jääköön ensi kertaan.
Sitseiltä siirryttiin baarijatkoille, mutta täyteen ahdettu baari ei viihdytä ketään. Pikaisen aivoriihen tuloksena kokosimme iskujoukon ja lähdimme etsimään lähintä taksitolppaa. Muutaman taktisen pysähtymisen jälkeen löysimme vihdoin ja viimein Finanssin kiltahuoneen. Vuorossa oli reissun huipentuma: legendaariset jatkositsit, jotka kestivätkin aina aamu kahdeksaan saakka. Oululainen vieraanvaraisuus ei tälläkään kertaa pettänyt ja tuskin pettää tulevaisuudessakaan.
NESU TUKYN RISTEILYN JATKOSITSIT, TURKU 28.3.
Teksti: Jaska Vepsäläinen
Laivan lipuessa vähitellen takaisin kohti Suomen maaperää, ei NESUlaisten meininki osoittanut vielä laantumisen merkkejä. Uusi päivä korkattiin asiaankuuluvasti muun muassa laivan aurinkokannella, sekä hisseissä ja hyteissä laulaen. Viimeisten taxfree -ostojen (olivathan jatkositsit OPM) jälkeen olikin aika siirtyä takaisin turvallisesti mantereen puolelle.
Terminaalin ulkopuolella meitä oli vastassa useampi bussi, tällä kertaa tutusti ja turvallisesti NESU-kyltein varustettuina. Laulu ja tanssi jatkuivat busseissa, jotka
suuntasivat kohti tuntematonta määränpäätä. Lisähämmennystä aiheutti se, ettei edes bussissa olleet turkulaiset olleet tietoisia, mihin bussi oli suuntaamassa, tai ylipäätään missä päin Turkua liikuttiin. Sitsipaikaksi paljastui lopulta paikallinen urheilutalo, jossain päin Turkua.
Helan Går:n jälkeen KY:läiset huusivat heti Turun på bordet, ja heidän huikaisevan proggiksen jälkeen osat vaihtuivat toisinpäin. Muutenkin sitsit etenivät totutun varmoin ottein eteenpäin, vaikkei kaikkia kaupunkeja lavalle asti saatukaan huudettua. Sitsien jälkeen suunnaksi otettiin Turun keskusta ja yökerho Monkey. Meno jatkui yön hämärille
tunneille asti, jonka jälkeen olikin syytä etsiä jonkinlaista yöpaikkaa ennen aamujunaan nousemista. Turkulaiseen vieraanvaraisuuteen ilmeisesti kuuluu, että ensimmäisenä ohjataan johonkin kaupungin monista hotelleista. No, kylterillähän on tunnetusti varaa. Kaikki hotellit olivat kuitenkin täynnä pääsiäisen viettoon saapuneita matkaajia, mutta 24/7-McDonalds pelasti. Muutaman puhelun ja mäkkärin hampurilaisen jälkeen pääsimme kuitenkin kallistamaan päätä maton nurkalle ja nukuttumaan arvokkaat tunnit ennen Jyväskylään paluuta. Lopputulos: risteily 1, Turku 0.
Maaliskuun lähentyessä loppuaan koitti hetki, kun suuri joukko NESU-aktiiveja nousisi Suomen Turusta Viking Linen uutuuttaan hohtavaan Grace kokolattiaunelmaan, joka myös matkustajaristeilijänä tunnetaan. Jyväskylästä tälle NESU-kevään kohokohdalle lähti viimehetkien lisäysten jälkeen kahdeksan innokasta tax-free -shoppailijaa. Matka Turkuun taittui kätevästi bussilla, perinteisesti Vergiä nauttien - tämä on siististi cool.
Lopulta Viking Linen terminaaliin saavuttuamme todellisuus alkoi vähitellen kohottaa päätään. Vastassa oli satapäin NESUlaisia jonottamassa ryhmälipunmyynnissä - yläpuolella loisti kirkkaanpunainen teksti: “Suomen tulevaisuuden yrittäjät”. Virkistävälle keskiviikkoristeilylle lähteneet kanssamatkaajat olivat siis vielä autuaan tietämättöminä siitä, millainen risteily tulisi olemaan.
Laivaan nousemisen jälkeen suoritimme nopean täsmäiskun tax-free-myymälän ihmeelliseen maailmaan, minkä jälkeen legendaariset hytti- ja käytäväsitsit saivat alkaa. Alkuilta sujui rennosti hyteissä virvokkeita nauttien, laivapoliisia vältellen, ja uusia ystävyyssuhteita solmien. Illan kääntyessä vähitellen yön puolelle, alkoi käydä selväksi, ettei meidän iloinen laulumme ja puheensorinamme kaikkia miellyttäneet. Olikin syytä siirtyä katsastamaan laivan muuta viihdetarjontaa. Yökerhossa esiintynyt livebändi saikin NESUlaiset tanssimaan ja laulamaan mukanaan. Muille yöelämässä viihtyneille tarjosimme toki viimeisenä perinteiden mukaisen shown, My Heart Will Go On -kappaleen muodossa.
Ilta jatkui vielä pitkälle aamun puolelle, laivabaari-, pallomeri- ja pelikonesitsien muodossa. Lopulta buffet-aamiaisen (iltapalan) siivittämänä oli aika siirtyä hyttiin kauneusunille, paluumatkaa ja torstain jatkositsejä varten.
NESU-WAASAN WINTER OLYMPICS -SITSIT, VAASA 18.1.
Teksti: Veera Leppänen
Aurinkoinen perjantaipäivä, pieni kännijännä päällä ja valmiina starttaamaan
NESU-kevät 2013. Kustannuslaskentaa selkeämmin mielessä siinsivät jo illan seikkailut (tenttihän meni luonnollisesti aivan penkin alle) ja iltapäivällä viisihenkinen olympiajoukkueemme suuntasikin kohti aurinkoista Vaasaa. NESU-Waasa oli totisesti pannut parastaan teeman ollessa 1940-luvun Winter Olympics DDR:ssä (hatunnosto keksijälle!). Pitkän pohdinnan ja talvilajien googlettamisen jälkeen päätimme muodostaa Skeleton-joukkueen. Niille, jotka eivät tätä hienoa lajia tunne, nopea lainaus suoraan Wikipediasta: ”Skeleton, eli mahakelkkailu. Suorituspaikkana on erityisesti kelkkailua varten valmistettu ränni”. Monikansallinen mahalaskujoukkueemme saikin illan aikana runsaasti huomiota, rakennutti proggiksen muodossa itselleen tukevan rännin ja lahjoi toastit ajan hengessä dopingilla (official dokaus-doping: Rennie). Illassa oli totta tosiaan suuren urheilujuhlan tuntua, joskin samaa ei voi todeta seuraavasta aamusta ja klo 9.00 startanneesta kotimatkasta. Säkeistöä ”Vaasa paljon helpompi” emme kommentoi.
NESU-OPTIMIN NESU-DAGEN -SITSIT, JOENSUU 26.1.
Teksti: Noora Siikanen / Kuva: Jenni Järvinen
NESU-vuoden päräytti hyvin käyntiin aina tammikuussa järjestettävä NESU-Dagen. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin Joensuussa ja paikalle olikin saapunut nesulaisia lähestulkoon jokaisesta kylterikaupungista. Perjantain etkojen ja lauantain maakokouksen jälkeen oli aika keskittyä kaikkien nesulaisten lempipuuhaan eli sitsaamiseen! Laulu raikui tuttuun tapaan ja proggisten laatu oli… No, kovasti oli ainakin yritetty. NESU-Jyväskylän kaikkien aikojen ensimmäinen proggis sai arvoisensa huomion oluen ja naisen (pimpin?) kilpaillessa nesulaisten mieltymyksistä. Voitto kääntyi täpärästi oluelle, mille nostettiin tietenkin tuoppia. Lisämaustetta sitseihin toivat sähkökatkokset ja huonon tasapainon omaava enklaavilainen, joka kirjaimellisesti tippui pöydältä. Sitsit olivat huikeat kaikessa kaoottisuudessaan. My Heart Will Go On laulettiin useampaan otteeseen ja jopa Tauskia muistuttava bilebändin laulaja innostui sitä tulkitsemaan. Loppu onkin sitten historiaa.
NESU-PROBBAN BEHIND BARS -SITSIT, MIKKELI 28.2.
Teksti: Sini Hämäläinen / Kuva: Tuomas Meimi
Viikolla 9 kauppakorkeakoulullamme oli luentotauko ja näin ollen Pörssikään ei järjestänyt mitään ohjelmaa. Miltei tyhjä kalenterin aukeama ahdisti minua. Mitä minä nyt tekisin? Pelastukseni löytyi Mikkelistä, missä
järjestettiin 28.2. ”Behind Bars” -sitsit. En ollut ennen käynyt Mikkelissä sitsaamassa, joten perinteinen sitsijännä oli vielä astetta kovempi. Suurena erona muihin NESUsitseihin Mikkelissä on se, että sitsit vedetään englanniksi.
Vaihtelu virkisti ja oli todella hauskaa, kun sitseillä vieruskavereinani olivatkin pojat Ranskasta ja Saksasta. Helppoa kansainvälistymistäkö – todellakin! Sitsit sujuivat osittain OPM-meiningillä, mikä saikin
NESU-TALLINNAN NORDIC EVENING -SITSIT, TALLINNA 8.3.
Teksti: Samuli Tahvanainen
Jyväskylän maisema jäi taakseni kun maaliskuisena iltapäivänä aloitin matkani Vironmaalle. Olin ensimmäistä kertaa osallistumassa NESU-Tallinnan sitseille, ja mieleni valtasi jo pelko maksani puolesta, sillä Tallinnan kontaktini laittoivat minulle illan aloitteluarsenaalista valokuvia, eikä kyse ollut mistään six-packista.
Tallinnan NESU-sitsit olivat railakkaat, kuten NESU-sitsit yleensä. Vieraita oli värikäs kirjo ja sitsien teemakin toi lisäväriä kastiin ennenaikaisen pääsiäisen avulla.
pienen pörssiläisen pään hieman sekaisin. Jatkoille kuitenkin selvisimme ja yöpizzeriassa tapasimme ihan Russell Crowen näköisen miehen. Jännää! Yöpaikaksi meille kelpasi eräiden probbalaisten vaatimaton penthouse, jonka terassillakin olisi voinut pitää vaikka sitsit. Reissu oli kaikin puolin onnistunut, enkä kotiin palatessani voinut kuin hymyillä leveästi laahustaessani aurinkoisessa talvisäässä haalarit kahisten Kortepohjaan. NESUilu jaksaa aina yllättää!
NESU-JYVÄSKYLÄN AMISSITSIT, JYVÄSKYLÄ 21.2.
Raja se on raittiudellakin. Näissä kekkereissä brenkku virtasi sen verran, ettei yksikään osanottaja pystynyt kiteyttämään illasta relevanttia teksiä – tai mitään muutakaan ylipätään..
NESU-ENKLAAVIN 80’S AFTER SKI -SITSIT, LAPPEENRANTA 6.3.
...ja toinen putkeen, olkoot.
Osallistujia oli muutama jopa Islannista asti. Olikin mielenkiintoista laulaa pienessä paukussa juomalauluja islanniksi ja sitsata muuten englanniksi. Sitseillä törmäsi niin teekkareihin kuin paikallisiin EBS-opiskelijoihin (Estonian Business School), koska NESUTallinn on Tallinnan ainoa sitsejä järjestävä taho. Kostea ilta sujui laulellen ja siemaillen. Seura oli mitä parhainta ja ilta venyikin aamun pikkutunneille saakka baarien pysytellessä auki kello kuuteen saakka. Tallinnassa NESUn avulla verkostoituminen kansainvälisesti olikin omaa luokkaansa, kun osallistujia tosiaan oli myös muualta kuin Suomesta. Tänu Tallinn! Ensi kertaa odotellessa!
Lomake
Minun Rukan excuni
Nimi
Edunvalvojan allekirjoitus
Rukan exculla 2013 minä...
Pääaine
Olut Lonkero Kirkkaat Vesi Siideri Viini
Muu, mikä
paniikkipakkasin viimeisenä iltana olin ajoissa bussilla keskiviikko-/torstaiyönä lautailin laskettelin pulkkailin nousuja, eikä mitään laskuja! join minttukaakaon ...tai ehkä useamman otin Matti Nykäsen kanssa ehkä otin, ehkä en käytin aurinkolaseja auringolta suojautumiseen käytin aurinkolaseja, koska ei kehdannut näyttäytyä ilman saunoin
kävin useammassa kuin viidessä saunassa selvisin katsomaan Spring Breakin ilmaiskeikkaa näin Stigin vedin keittoa, koska joku Stig häädin ylimääräisen vieraan mökistä olin ylimääräinen vieras mökissä looked like an idiot painin alasti painin Robinin kanssa painin Robinin kanssa alasti join viiniä join viiniä alasti otin mahalaskut rappusista eksyin teekkareiden mökkiin heräsin asunnosta, joka oli punaviinin ja oliiviöljyn verhoama luulin laskeneeni rinteessä, mutta en koskaan oikeasti poistunut omasta mökistäni huomasin viimeisen illan venähtäneen huomasin kaikkien iltojen venähtäneen ensi vuonna uudestaan!
Palauta täytettynä lähimpään Pörssin toimipisteeseen. Oikeinvastanneiden kesken arvotaan palkinto. Voittajalle ei ilmoiteta henkilökohtaisesti, vaan seuraavassa Pörssikurssi-lehdessä.
Kyllä pörssiläinen tietää
PÖRSSIN JÄSENKYSELYYN VASTASI YHTEENSÄ 123 JÄSENTÄ. VASTAUKSIA TULI
TASAISESTI KAIKILTA VUOSIKURSSEILTA ENSIMMÄISESTÄ KUUDENTEEN JA MUUTAMA
SEN MERKKIPAALUN YLITTÄNEILTÄKIN. VASTAAJISTA 63% OLI OLLUT MUKANA
PÖRSSIN TIIMEISSÄ JA KERHOISSA, MUTTA ILOKSEMME SAIMME REILUSTI VASTAUKSIA
MYÖS VÄHEMMÄN AKTIIVISESTI TOIMINNASSA MUKANA OLEVILTA PÖRSSILÄISILTÄ.
KOPOSEKTORI
Kopotiimin käynnistäminen on saanut paljon positiivista palautetta ja moni toivoo sille enemmänkin tapaamisia. Opetuksen tasossa on opiskelijoiden mielestä selvästi kehitettävää, joten kopoilulle on paikkansa Pörssin toiminnassa.
KOPOSEKTORILLE HUUDELTUA:
”Ei riitä, että on hyvä tutkija, pitää osata myös opettaa jos se työnkuvaan kuuluu.”
”Tuntuu, että työmäärät ovat lisääntyneet kursseilla, eikä pelkkä diojen luku riitä enää kurssin läpäisemiseen. Näen tämän hyvänä asiana, koska se laittaa opiskelijan tekemään töitä.”
”Alkuvaiheen kurssien taso vaihtelee suuresti. Aineopintotasoisillakin kursseilla heikkoja lenkkejä. Syventävät kurssit hyvätasoisia ja henkilökunta ammattitaitoisia.”
YRITYSSEKTORI
Sinisen Pörssin eduista käytetympiä olivat
1. Bra
2. Amarillo
3. Shaker
4. Memphis
5. Vero Moda
6. Kebab House
7. FOOD Bar & Kitchen
8. Aprilli
9. Freetime
10. UNIK Hairdressing
11. Vila
12. Coffee House
Uusina yrityksinä mukaan toivottiin erityisesti urheilukauppoja, Finnkinoa ja laajempaa ravintola- ja kahvilavalikoimaa.
Kuinka tyytyväinen olet opetuksen tasoon:
Erittäin tyytymätön
Erittäin tyytyväinen
Tyytymätön
Tyytyväinen
Minkä alan yrityksiin toivoisit yritysvierailuja: Tilintarkastus Muu Teollisuus Konsultointi Pankki -ja vakuutusala
BILEET
63 % TOIVOO ENEMMÄN YHTEISIÄ TAPAHTUMIA MUIDEN AINEJÄRJESTÖJEN KANSSA
Bilesektori sai kiitosta tapahtumien määrästä ja hyvästä meiningistä. Uudistusehdotuksia tuli tapahtumiin ympärivuoden yksittäisistä sitsiteemaideoista suurempiin tapahtumakonseptiuudistuksiin. Rankimmalla kädellä uudistusta kaivataan edelleen Tipattoman tammikuun luovuttajaisiin sekä syksyn Talent-awardseihin.
BILESEKTORILLE HUUDELTUA:
”Vähemmän sitsejä, enemmän muita etkobileitä.”
”Pool partyt ois loistavat”
”Poikkitieteellinen speed dating”
”Tapahtumia voisi järjestää mahdollisuuksien mukaan myös viikonloppuisin”
”Sitsityyppistä bilettämistä, mutta vähemmällä viinankäytöllä”
LIIKUNTA JA EXCU
Haluaisin maksaa tapahtuman mieluiten:
Toimistolle käteisellä
Kotona verkkopankissa
Toimistolle kortilla
88 % VASTANNEISTA OLISI VALMIS OSALLISTUMAAN PÖRSSIN JÄRJESTÄMÄLLE
ULKOMAAN EXCURSIOLLE
LIIKUNTASEKTORILLE TOIVOTTIIN MM. SEURAAVIA LAJEJA:
Tyttöjen amerikkalainen jalkapallo, carting, kiipeily, miekkailu, palju-uinti, laskuvarjohyppy, akrobatia, street-tanssi. Lisäksi toivottiin lisää kilpailuja kuten sulkapallo-openia, sählymestaruutta tai marathonhaastetta ja myös enemmän tytöille kohdistettuja vakiovuoroja.
EXCU-kohdetoiveet näyttivät seuraavalta:
Keski-Eurooppa
Muu
Näiden lisäksi taloussektori, tiedotus, kv ka Pörssi & Dumppi saivat kyselystä paljon palautetta ja uusia ideoita. Vastausaktiivisuus oli ihailtavaa, ja vastanneiden kesken arvottiin Finnkinon leffalippuja.
KIITOS VIELÄ KAIKILLE
KYSELYYN
OSALLISTUNEILLE!
Oluthenkistä toimintaa rennossa seurassa
TEKSTI: JORI HURULA JA MIKAEL MARKKULA KUVAT: JORI HURULA
OPISKELIJOIDEN OLUTKULTTUURI KEHITTYY VAHVASTI. UUSIA AKATEEMISIA OLUTSEUROJA PERUSTETAAN JA VANHAT TEKIJÄT VOIMISTUVAT. SEUROJEN TARKOITUKSENA ON EDISTÄÄ JÄSENTENSÄ
TIETÄMYSTÄ OLUESTA, JÄRJESTÄÄ YHTEISTÄ OLUTHENKISTÄ
TOIMINTAA JA YLLÄPITÄÄ POIKKITIETEELLISIÄ SUHTEITA
RENNOSSA SEURASSA: PORTER, STOUT, LAGER, ALE, PINTAHIIVA- JA
POHJAHIIVAOLUT JA MITÄ SE KIRSIKKAOLUT OIKEIN ON?
PERUSTIMME tammikuussa oman olutseuran Jyväskylään, sillä halusimme edistää nimenomaan opiskelijoiden olutkulttuuria ja viettää iltaa hyvässä seurassa. Olutseura DOS:n toiminta on lähtenyt loistavasti käyntiin ja olemme saaneet kolmessa kuukaudessa yli 70 jäsentä peräti 16 eri ainejärjestöstä. Järjestämme olutillan joka kuukauden toinen tiistai aina vaihtuvalla teemalla. Laajennamme toimintaa jatkossa myös isompiin oluthenkisiin tapahtumiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
Tampereella vaikuttaa monelle pörssiläisellekin tuttu Boomareiden Olutseura BOSA ry. Bosa on 2003 perustettu kenties suurin ja aktiivisin opiskelijoiden olutkulttuuria edistävä toimija Suomessa. Samana vuonna bosalaiset toivat Jyväskylään ensimmäisenä panemansa oluen nimeltä Tammerkosken Kuohu ja tarjoilivat sitä ilmaiseksi Pörssin Perinteisessä Rinneriehassa. Bosa järjestää säännöllisesti olutiltoja Suomen parhaaksi rankatussa olutravintolassa Gastropub Tuulensuussa, tekee ekskursioita panimoihin
ja Viroon sekä järjestää isoja kausitapahtumia pääosin Tampereella. DOS:n edustus osallistui myös Bosan 10-vuotisvujuille ja vei tervehdyksensä yhteistyön kunniaksi. Pörssiläisten suhteet boomareihin tunnetaan varsin lämpiminä ja niin Olutseura DOS:n suhteet Bosaan ovat myös varsin mallikkaat, suorastaan veljelliset.
Helsingissä Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa huseeraava Polyteknikkojen Olutkulttuurin Edistämisyhdistys ry on myös vanhempi nimi kartalla, joskin
rekisteröity yhdistys siitä tuli vasta vuonna 2010. POLKUn suhde ylioppilaskuntaan on melko vahva, sillä vain AYY:n jäsenet voivat liittyä yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi. HYY:ssä puolestaan on toiminut vuodesta 2007 lähtien Akateeminen Olutseura AOS, jonka toiminta on myös varsin mallikasta vuosittaisen jäsenmaksun turvin.
Turussa olutkulttuuria puskee läpi Mallasjuomaseura Pintahiiva ry, joka on vuonna 2010 rekisteröity aktiivinen yhdistys. Pintis toimii vahvasti TuKy:n piirissä, sillä suurin osa jäsenistä on kauppatieteilijöitä.
Vaasan ylpeys Warrantin Olutseura liittyi mukaan jumalten nektarin akateemiseen yhteisöön hiljattain eli 2011. WOSU toimii kiinteästi Warrantin alaisuudessa yhtenä kerhona ja järjestää säännöllisesti olutiltoja. Wosulaisilla on rento meininki ja seuran toiminta on kehittynyt hienosti paikallisella tasolla.
Jyväskylässä olutkulttuuri on edistynyt pienin, mutta sopivan humaltunein askelein eteenpäin. Palokka-olut nostatti Jyväskylän otsikoihin ja niinpä pojat perustavat
SEUROJEN
SUHTEITA
RENNOSSA SEURASSA
Palokkaan oman pienpanimon. Yleisessä sarjassa on paininut 2009 lähtien Jyväskylän Olutkulttuuriseura ry, kun muut seurat painivat opiskelijoiden sarjassa. Olutkulttuuriseura on Olutliiton jäsenyhdistys siinä missä muut akateemiset olutseurat eivät ole. Olutliiton jäsenmaksu määräytyy yhdistyksen jäsenluvun perusteella vuosittain kertamaksuna, kun meillä muilla on käytössä pääosin vain kertaluonteinen jäsenmaksu. Näin ollen yhdistyksillä ei ole varaa, eikä tarvetta maksaa Olutliiton jäsenmaksua. Akateemisilla olutseuroilla on tähän ongelmaan ratkaisuna yhteinen visio perustaa oma, nimenomaan opiskelijoiden olutkulttuuria edistävä liitto, johon kuuluisivat kaikki mainitut olutseurat. Oi sitä kitkerän humalan tuoksua liittokokouksessa, jos liitto todella perustetaan!
Jyväskylässä kenties yksi parhaimpia olutravintoloita on Vihreä Haltiatar. Vihreä Haltiatar järjestää silloin tällöin maisteluiltoja halukkaille ja on mielellään mukana olutkulttuurin edistämisessä. Myös muut aiemmin opiskelijoita vierastavat ravintolat ovat hiljalleen oppineet ymmärtämään ja
arvostamaan yli 22 000 korkeakouluopiskelijan roolia Jyväskylässä.
JYY on muutaman hiljaisen vuoden jälkeen järjestänyt tänä vuonna yhden olutillan Opinkivellä. Kyseessä oli kulttuurivaliokunnan projekti, jossa tarkoituksena oli juurikin tutustua erilaisiin oluisiin ohjatusti. Myös muutamat ainejärjestöt toteuttavat satunnaisesti jäsenilleen tarkoitettuja maisteluiltoja viinin ja oluen parissa. Tämä kaikki on opiskelijoiden juomakulttuurin edistämistä oikeaan suuntaan määrästä laatuun, kaljasta olueen. Olemme kyllä kaikki juoneet olutta ennenkin, mutta tarkoitus olisi myös maistaa se.
Lainsäädäntö voi olla kuitenkin kapula olutkulttuurin rattaissa. Olutta verotetaan ankarasti ja veroa korotettiin viimeksi viime vuoden alussa 15 prosentilla. Oluen litrahinnasta veroa on 60–80% ja näin ollen se on EU:n korkein. Nostoja on perusteltu muun muassa Viron veronkorotuksilla. Vaikka Viro nostaisi olutveroaan 5 % vuosittain, kuluisi 33 vuotta päästä Suomen tasoon. Etenkin pienpanimot ovat ahtaalla Suomessa, kun hieman vahvempaa olutta ei saa myydä ruokakaupoissa ja markkinat jäävät pieniksi. Ankaran verotuksen vuoksi esimerkiksi bosalaiset perustavat pienpanimonsa Sori Brewingin nimenomaan Viroon. Lainsäädännön kehittäminen olutmyönteisempään suuntaan onkin jokaisen oluenystävän toive.
Talo täynnä mahdollisuuksia
Kiinnostaako sinua työskentely liikkeenjohdon konsultoinnin, tilintarkastuksen tai yritysjärjestelyihin, verotukseen ja varmennukseen liittyvien palveluiden parissa? Katso tietoa mm. harjoittelumahdollisuuksista osoitteesta www.pwc.fi /rekry!
PwC Suomi on vastuullinen suomalainen työnantaja, joka kuuluu kansainväliseen 158 maassa toimivaan PwC-ketjuun. Suomessa meitä on yli 750 asiantuntijaa ympäri maan. Etsimme joukkoomme päämäärätietoisia ja aikaansaavia ihmisiä, joilla on aito halu kuunnella asiakasta ja kehittyä kanssamme. Tarjoamme sinulle hyvät edellytykset ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen, mielenkiintoiset asiakkaat, osaavat työkaverit sekä erinomaiset työsuhde-edut.
PwC Suomi
”Kato Jari ku me osataan myydä!”
TEKSTI JA KUVA: VEERA LEPPÄNEN
TORSTAI-ILTANA 14. MAALISKUUTA JOUKKO PÖRSSILÄISIÄ JA KESKISUOMEN EKONOMEJA KOKOONTUI SUOMEN
EKONOMILIITON
JÄRJESTÄMÄÄN MYYNTIILTAAN RAVINTOLA
BRAN ALAKERTAAN.
SEKÄ INFORMOIVA
ETTÄ VIIHDYTTÄVÄ
ILTA KOOSTUI KOLMEN
KESKISUOMALAISEN MYYNNIN AMMATTILAISEN PUHEENVUOROISTA SEKÄ
SEFEN TARJOAMASTA BUFFET-RUOKAILUSTA. MUUTAMASSA MINUUTISSA
TÄYTTYNEESTÄ
ILMOITTAUTUMISKANNASTA PYSTYI PÄÄTTELEMÄÄN, ETTÄ VASTAAVANLAISILLE
TAPAHTUMILLE ON KYSYNTÄÄ JA ILLALTA SOPI
ODOTTAA PALJON.
IHANNOIMME LIIKAA MENESTYMISTÄ, VAIKKA TOSIASIASSA IHANNOINNIN TULISI KOHDISTUA TYÖNTEKOON, JONKA KAUTTA MENESTYS LUNASTETAAN.
Ilta polkaistiin käyntiin kuohuviinilasillisten ja ”Otetaas höpö olo” -lausahduksen voimin, kun Petri Salminen nousi ensimmäisen puhujan roolissa lavalle. Salminen työskentelee Sales House Finlandin toimitusjohtajana ja puhui kylteri- ja ekonomiyleisölleen aiheesta ”kertakaupoista asiakassuhteiksi”. Puheenvuoro oli ajankohtainen esitys kestävistä asiakassuhteista ja niiden hyödyistä. ”Tuputtamien ei ole myymistä. Yhteisen keskustelun kautta löydettyjen asiakkaan tarpeiden täyttäminen on myymistä.” Hienosti havainnollistettuna esimerkkinä mieleen jäivät myös kaksi hyvän myyjän kriteeriä: moraali ja etiikka.
Toisena puhujana Bran lauteille asteli mainostoimisto Aava & Bangin toimitusjohtaja, ex-pörssiaktiivi Pete Okkonen. Okkonen kertoi toimineensa Pörssin hallituksessa vuosina 1999 ja 2000 sekä olleensa yksi yritystiimin perustajajäsenistä. Okkonen kannustikin opiskelijoita osallistumaan aktiivisesti ainejärjestö- ja ylioppilaskuntatoimintaan. Kasvumarkkinoinnista kertoneessa puheenvuorossaan Okkonen painotti todellisen vision tärkeyttä. Kun visioon liitetään tahto, oma kilpailuetu, arvolupaukset ja niiden lunastaminen, syntyy tuottavaa ja kestävää kasvumarkkinointia.
Illan puheenvuorojen huipennuksena kuultiin Nordic Business Forumin perustajan, Jyri Lindénin yrittäjätarina. Yhä kauppakorkeakoulun kirjoilla oleva Lindén kertoi vuonna 2009 perustetun Nordic Business Forumin menestystarinan pienestä 80 henkilön pakotetusta kuuntelijajoukosta tämän päivän lähes 4000 kävijän vuotuiseen
tapahtumaan, joka tänäkin vuonna on jälleen loppuunmyyty jo reilusti ennen itse tapahtumaa.
Lindén painotti puheessaan motivaation tärkeyttä. Unelmiaan on uskallettava lähteä seuraamaan. Kaikkea ei voi saavuttaa kerralla vaan välitavoitteet ovat olennainen osa menestystä. Päämotivaation lähde ei tulisi olla raha, vaan intohimo omaan juttuunsa. Lindénin mukaan ihannoimme liikaa menestymistä, vaikka tosiasiassa ihannoinnin tulisi kohdistua työntekoon, jonka kautta menestys lunastetaan. Vinkkinä Lindén suositteli opiskelijoiden kokeilevan työntekoa opintojensa ohella. ”Ei ole mitään opettavaisempaa kuin tehdä kunnon hikistä myyntityötä provisiopalkalla, voin suositella ihan jokaiselle”. Loppujen lopuksi myynti ratkaisee: hyvästä tuotteesta ja oheistoiminnoista ei ole hyötyä jos kukaan ei niitä osta.
Kun Lindén ja hänen kollegansa HansPeter Siefen ensimmäistä kertaa vihjailivat havittelevansa USA:n entistä varapresidenttiä, Al Gorea tapahtumaansa puhujaksi, oli Jari Sarasvuo epäillyt, kuinka pojat kuvittelivat saavansa Al Goren Jyväskylään. Tähän he olivat tyynesti todenneet: ”katso Jari, se on semmoinen juttu, että me osataan myydä.” Ja kuinka ollakaan, syksyllä 2011 Nordic Business Forumin pääesiintyjänä nähtiin itse Al Gore.
Kaiken kaikkiaan ilta oli todella onnistunut, inspiroiva ja antoisa. Iso kiitos vielä kaikille puhujille sekä illan mahdollistaneelle järjestäjätaholle, Suomen Ekonomiliitolle.
Ostin mä kerran osakkeen
TEKSTI: JANNE HEPOLA
NYT KAIKKI PORVARIKAPITALISTIT, LAITTAKAA RUOSKAT SIVUUN JA ANTAKAA ORJILLE 10 MINUUTIN JUOMATAUKO, KUN ITSE KESKITYTTE KUUNTELEMAAN, MISTÄ TÄNÄÄN TÖRISTÄÄN. KOSKA KAIKKI PÖRSSILÄISET OVAT VIIMEISTÄÄN NYT PÄÄTTÄNEET ALOITTAA SIJOITTAMISEN, OLISI EHKÄ JÄRKEVÄÄ KERTOA, MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ TULISI TEHDÄ JA MILLAISIA AJATUKSIA ALOITTELEVAN SIJOITTAJAN PÄÄSSÄ PYÖRII. AION MYÖS KERTOA OMIA KOKEMUKSIANI JA TEKEMIÄNI VIRHEITÄ, JOTTA NIISTÄ VOISI JOKU OTTAA OPPIA. VIRHEILTÄ ON OIKEASTAAN MAHDOTONTA VÄLTTYÄ, FIKSUIMMAT OPPIVAT MUUTAMASTA KERRASTA, TUULIPUVUT EIVÄT IKINÄ.
ENNEN osaketodistukset oli kirjattu oikealle paperille ja niitä saattoi kantaa tyylikkäässä nahkaisessa osakesalkussa. Yksi kaverini roudaa edelleen päivästä toiseen tuollaista salkkua, koska luulee osakkeiden kulkevan siellä mukanaan. Nykyäänhän osakkeita säilytetään virtuaalisesti internetissä. Palveluntarjoaja säilyttää osakkeita puolestasi omalla arvo-osuustililläsi. Ensimmäiseksi tarvitset siis sellaisen. Meille köyhille paras paikka on ehdottomasti Nordnet, missä säilytys on maksutonta ja kaupankäyntipalkkiot muutenkin edullisia. Erään kampanjan aikana uuden tilin avaaja sai käydä R-Kioskilta hakemassa muutaman jäätelötuutin. Komensin välittömästi entisen emännänkin avaamaan tilin siinä toivossa, että pääsisin osingoille. Tuutti kourassa ja suunpielet jäätelössä olin jälleen tehnyt elämäni sijoituksen. Itse osakkeen ostaminen on todella helppoa – edes boomari ei voi epäonnistua. Osakkeen hintahan määräytyy täysin kysynnän ja tarjonnan perusteella ja näin ollen vaihtelee koko ajan. Välittäjä näyttää nykyisen hinnan eli viimeisimmän kaupan toteutushinnan sekä yleensä muutaman osto- ja myyntitason. Ostotasot kertovat, millä hinnoilla sijoittajat olisivat halukkaita ostamaan osakkeita ja myyntitasot antavat vastaavasti hintoja, joilla sijoittajat olisivat valmiita myymään osakkeensa. Nopein tapa on napata haluamansa määrä osakkeita suoraan myyntilaidasta. Varsinkin aloittelijana pienellä rahalla prosentin kymmenysosasten muutokset hinnassa ovat
merkityksettömiä.
Kun ostotoimeksianto on markkinoilla ja joku on halukas myymään haluamaasi hintaan, osakkeet ilmestyvät salkkuusi. Tämän jälkeen vaurastuminen on väistämätöntä. Vai tuliko mieleen, että se toinen tyyppi saattoi olla innosta soikeana, kun pääsi osakkeistaan eroon? Taisi olla pikemminkin vuosisadan huijaus kuin hyvä kauppa. Tai ainakin myyjällä oli selvästi erilainen näkemys osakkeen kehityksestä kuin sinulla. Siksi en voi tarpeeksi painottaa, että ostajalla tulee olla selkeä näkemys, missä tilassa yrityksen liiketoiminta on nyt ja tulevaisuudessa, ja vastaako osakekurssi edellä mainittuja asioita vai onko osake yli- tai alihinnoiteltu. Yötkin pystyy nukkumaan, kun tietää tarkalleen, mitä on rahoillaan ostanut.
oli typerää ostaa äkkirikastumisen toivossa osaketta, joka on tunnettu isoista liikkeistään osavuosikatsauksen alla. Sijoittaminen ei ole uhkapeliä. Toiseksi, oli todella tyhmää sijoittaa suuri osa salkusta yhteen kohteeseen. Viimeinen virhe oli puutteellinen taustaselvitys. Kaikki näytti kyllä pintapuolin tunnuslukujen valossa hyvältä, vaikka todellisuudessa jo lähitulevaisuudessa oli edessä monta suurta uhkakuvaa. Totta kai olin lukenut sijoituskirjallisuudesta, että ei tämä varmaankaan maailman viisain idea ole, mutta silti se piti päästä itse näkemään. Jos osakekurssi olisikin sattunut nousemaan, en olisi oppinut yhtään mitään.
PÖRSSIMAAILMASSA
ON YHTÄ HELPPO TEHDÄ VIRHEITÄ KUIN OIKEASSAKIN ELÄMÄSSÄ.
Alkuvaieessa olin roposillani napannut Orionin lisäksi muutaman muun osakkeen. Jossakin vaiheessa kuitenkin tyhjensin salkkuni kokonaan, kun alkoi tuntua, että osakekurssit olivat nousseet lyhyessä ajassa liian paljon, vaikka taustalla painoi vahvasti eurokriisi. Voittoa tuli prosenteissa ja euroissa varsin mukavasti. Koko sijoittaminen vaikutti hyvin selkeältä hommalta. Sen inspiroimana sainkin sellaisen älynväläyksen, ettei toista samanlaista ole vielä tullut: Nokialla oli sinä aikana hyvä nousuvire päällä, ja liikkeellä oli huhuja odotettua paremmasta puhelinmyynnistä. Ostin juuri osavuosikatsauksen alla todella reippaalla ylipainolla tukun Nokian osakkeita. Oli siinä aloittelijalla sitten ihmettelemistä, kun päivän päätteeksi osake oli tippunut päälle 11 eurosta 9 euroon.
Päätös ei ollut typerä siksi, että osake tippui niin rajusti, vaan se, että tein kyseisen ratkaisun, oli itsessään järjetön. Ensinnäkin,
Sijoittaminen onkin hyvä aloittaa jo nuorena pienillä summilla, kun virheet eivät maksa niin paljoa. Kuinka voisi myöhemmin järkevästi sijoittaa suuria summia, jos ei kestä edes muutaman sadan tai tuhannen euron tilapäisiä vaihteluja salkussa? Ei mitenkään, koska kokemus vastaavista tilanteista puuttuu. Korvantaukset märkänä hierotaan päätä ja pohdiskellaan, mitähän sitä pitäisi tehdä. Todennäköisesti paineissa tulee tehtyä aivan järjetön ratkaisu ja rationaalinen sijoittaja vastapuolella kiittää. Taas kerran tuli takkiin.
Aloitteleva sijoittaja on siis lähtökohtaisesti alttiimpi tekemään älyttömyyksiä. Pörssimaailmassa on yhtä helppo tehdä virheitä kuin oikeassakin elämässä. On vain opittava virheistään ja katsottava, ettei jatkossa lankea kaikista helpoimpiin erheisiin. Joku onkin sanonut, että elämä on taistelua - päivällä leivästä ja yöllä lihasta. Totisesti.
Kirjoittaja on oikeasti kateellinen Harmanni Herjulle (nimi muutettu) tämän tyylikkäästä salkusta.
Sijoituskerhon EXCU 2013
TEKSTI: SANTERI RYHÄNEN
SIJOITUSKERHON EXCU SUUNTASI TÄNÄKIN KEVÄÄNÄ SUOMEN FINANSSIELÄMÄN YTIMEEN HELSINKIIN. ECXUN KOHTEINA OLIVAT
SUOMEN PANKIN SIIRTYMÄTALOUKSIEN TUTKIMUSKESKUS BOFIT JA ERNST&YOUNG. JO AIKAISIN AAMUSTA MATKAAN LÄHTENEEN
SEURUEEN SAAVUTTUA SUOMEN PANKIN KONTTORILLE OLIVAT
ODOTUKSET PÄIVÄN SISÄLLÖSTÄ JO KORKEALLA: BOFIT ON KANSAINVÄLISESTI KORKEATASOINEN SIIRTYMÄTALOUKSIIN
ERIKOISTUNUT TUTKIMUSLAITOS, JOSSA SEURATAAN JA ANALYSOIDAAN VENÄJÄN JA KIINAN AJANKOHTAISTA KEHITYSTÄ JA TEHDÄÄN PITKÄJÄNTEISTÄ AKATEEMISTA TUTKIMUSTYÖTÄ. TUTKIMUS KESKITTYY MAKROTALOUDEN JA RAHOITUSMARKKINAKYSYMYKSIIN
SIIRTYMÄTALOUKSISSA. BOFIT:LLA MEITÄ VASTASSA OLIVAT
EKONOMISTIT VESA KORHONEN VENÄJÄ-RYHMÄSTÄ JA JUUSO KAARESVIRTA KIINA-RYHMÄSTÄ.
VENÄJÄ-KATSAUKSESSA käytiin kattavasti läpi Venäjän talouden tilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Keskeinen elementti Venäjän taloudessa on sen suuri energiapainotteisuus: öljy ja kaasu tuottavat noin 20 prosenttia BKT:sta sekä viennistä. Näistä merkittävästi suuremman, öljysektorin, kasvuedellytyksiin voidaan suhtautua skeptisesti ja Venäjällä on arvioitu, ettei öljyn hinta tule ainakaan merkittävästi enää nousemaan. Venäjä pyrkiikin panostamaan entistä enemmän kaasutuotantoonsa. Kasvupotentiaali on suuri, mutta liuskekaasutuotannon kehittyminen erityisesti USA:ssa tuo markkinoille halpaa energiaa, mistä johtuen öljyn ja kaasun hintojen nousuun perustunut talouden kasvu tulee kohtaamaan haasteita. Venäjän talouden kannalta myös alhainen investointiaste öljy-/ kaasuteollisuuden ulkopuolisiin hankkeisiin
on ongelmallinen sen hidastaessa merkittävästi talouden monipuolistumista. Venäjän talous kärsii myös yksityisen kulutuksen valumisesta tuontiin ja pääomien karkaamisesta ulkomaille. Venäjän BKT:n ennustetaan nousevan kaikesta edellä mainitusta huolimatta 3-4 prosenttia vuodessa lähivuosien aikana ja pidemmällä aikavälillä kolme prosenttia vuodessa olettaen, ettei öljyn hinta nouse. Sijoittajan kannattaa kääntää katseensa venäläiselle pankkisektorille, sillä erityisesti suurimmilla pankeilla on todella hallitseva asema Venäjän talouselämässä.
Kiina-katsaus keskittyi Kiinan talouden ominaispiirteisiin, talouskasvun taustaan, viimeaikaisiin tapahtumiin ja lähitulevaisuuden näkymiin. Kiinan huimat BKTkasvuprosentit selittyvät pohjimmiltaan kahdesta asiasta: poliittisesta tahdosta ja
matalasta lähtötasosta. Kiinassa on toteutettu politiikkaa, jonka (ainoa) tehtävä on luoda talouskasvua. Kiinaa ei maailmanlaajuinen vuoden 2008 finanssikriisikään hidastanut, vaan poliittinen tahto talouskasvun ylläpitämiseen johti ennätyssuuriin elvytystoimiin. BKT:n kasvu ei pudonnut merkittävästi muuhun maailmaan verrattuna, mutta tuhansien miljardien käyttö elvytyspolitiikkaan on johtanut myös ongelmiin. Kiinan julkiselle sektorille, erityisesti kuntasektorille, on kasautunut investointihankkeiden epämääräisyyden seurauksena suuri velkaongelma, joka on korruption seurauksena entisestään kumuloitunut. Myös pankeille on kertynyt huomattavan paljon hoitamattomia luottoja. Lisäksi rahamäärän kasvu ja inflaatio tuovat ongelmia yhdistettynä palkkakehitykseen: palkkakustannusten
KIINASSA ON TOTEUTETTU POLITIIKKAA, JONKA (AINOA) TEHTÄVÄ ON LUODA TALOUSKASVUA.
kohoaminen on suora isku Kiinan tuotantoon perustuvalle kilpailukyvylle. Huolta on herättänyt myös asuntojen hintojen voimakas kasvu ja asuntokuplan syntymisen riski on edelleen konkreettinen. Sijoittajan kannalta Kiinan rahoitusmarkkinoita voisi kuvata kehittymättömiksi ja vaikeasti ennustettaviksi. BKT:n kasvu ei jostain syystä ole heijastunut pörssituottoihin. Venäjän ja Kiinan taloudesta kiinnostuneille kirjoittaja suosittelee BOFIT:n tutkimusten ja viikkokatsauksen seuraamista.
BOFIT:lta matka jatkui Ernst&Young:n Suomen pääkonttorille rautatieaseman kupeeseen. Ernst &Young on maailmanlaajuinen tilintarkastuksen, verokonsultoinnin,
yritysjärjestelyiden, liikkeenjohdon konsultoinnin ja liikejuridiikan asiantuntija, joka työllistää maailmanlaajuisesti 167000 ihmistä. Ernst&Young:lla meitä vastassa oli kattava joukko henkilökuntaa yrityspalveluiden partnerista ja henkilöstöpäälliköstä nuorempiin työntekijöihin. Saimme kattavan kuvan Ernst&Young:n toiminnasta, toimintaympäristöstä ja siitä, millaisia uramahdollisuuksia Ernst&Young tarjoaa. Yrityspalveluiden näkökulma suomalaisten yritysten tämänhetkiseen rahoitukselliseen asemaan oli mielenkiintoista kuultavaa. Saadakseen rahoitusta yrityksen oman pääoman osuus on noussut muutamassa vuodessa 10–15 prosentista 40 prosenttiin ja marginaalit ovat
kolminkertaistuneet. Tällä on suora vaikutus yritysten toimintaedellytyksiin ja erityisesti kriisiyhtiöt ovat nyt suurissa vaikeuksissa. Lisääntynyt regulaatio iskee myös erityisesti pankkeihin, jotka joutuvat kuivattamaan taseitaan. Avaimet muuttuneessa toimintaympäristössä pärjäämiseen pitäisi kehittää yrityksissä itsessään: omista prosesseista on luotava entistäkin tehokkaampia. Neuvoksi opiskelijoille Ernst&Young:lla painotettiin rahoituksen lukemista ja ulkomaan vaihtoon lähtemistä. Kansainvälisen kokemuksen merkitystä erityisesti monikansallisissa yrityksissä ei voi korostaa liikaa.
Missä? Siellä, missä Villin Lännen aurinko paahtaa.
Milloin? Ti 30.4.
MITÄ? VAPPUPIKNIK
Milloin?Missä?Harjulla Ke1.5.
WANTED
OR ALIVE
For excessive drinking and disturbing behaviour during Vappuweek
10.000 € reward
Kvartaalin pörssiläinen
Toisella kvartaalilla tunnustusta Pörssin eteen tehdystä työstä saa ensimmäisen vuoden opiskelija Anna Heino. Verrattaen lyhyellä opiskelu- ja Pörssiurallaan Anna on kuitenkin ehtinyt osoittaa ihailtavaa aktiivisuutta ja innokkuutta osallistumalla lähes kaikkeen mahdolliseen, mitä Pörssissä on vain järjestetty. Jo syksyllä hän lähti mukaan biletiimiin ja ennakkoluulottomasti tarttui myös tilaisuuteen ottaa vastuuta toimimalla toisena puurojuhlavastaavana. Kevään puolella yritystiimikin sai todeta tämän aktiivisuuden kahden Rinnerieha-sopimuksen myötä, eikä edelleenkään taida löytyä lipunmyyntivuoroa, jossa Anna ei olisi ollut mukana. Tällainen arvostettava Pörssihenki tarttunee myös ensi syksyn uusiin opiskelijoihin Annan toimiessa yhtenä tämän vuoden tutoreista. Paljon onnea Annalle!
Amarillo Puistokatu 2 0,33 l hanatuotteet: olut/siideri 3 €, lonkero 4 € Opiskelijaburgeri tai -salaatti 8,90 € aterian ostajalle 0,5 l limu 1,50 €
Bra Kauppakatu 35 Ilmainen sisäänpääsy ennen klo 23.30 (pl. erikoisillat) Pörssi-drinkki 3,50 €
Food Bar & Kitchen Kauppalaispiha 3 -10 % pääruoka-annoksista (pl. lounas)
Kebab House Kauppakatu 14 1 € alennus kaikista annoksista
Memphis Kauppakatu 30 Pörssiburger tai -salaatti 8,90 € Aterian ostajalle 0,5 l limu 1,50 € Juomatarjoukset korttia näyttämällä tiskiltä
Shaker Yliopistonkatu 38 Karhu ja Crowmoor sekä kaikki listajuomat -1 € Kahvi ja tee 1 €
