Paleface villitsi rinneriehujia Giggling Marlinissa. kuva: Kalle Jokinen
Toimitus
Tiina Saranpää, Jenna Anttonen, Joel Jokinen, Veli-Pekka Pajunen, Aapo Okkola, Riku Kokkonen, Kimmo Laaksonen, Jaakko Meronen, Jenni Plane, Heidi Jylhä-Ollila, Meri Lahtinen, Maiju Kangas, Juha Lintula, Kalle Jokinen, Ahti Väätäinen, Eero Myller, Ari Häkkinen.
Paino
Kopijyvä Oy, Jyväskylä Ilmestyminen Viisi kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy elokuussa 2011. (aineistopäivä 29.5.2011)
Painosmäärä ja paperi 300 kpl, 160g Opti image, 100g Opti
Anna palautetta! tiedotus@porssiry.fi
Pääkirjoitus 4
Puheenjohtajalta 5
Kopo 8
Kyllin hyvää 10
Kvartaalin Pörssiläinen 41
Kuvan takana 42
ARTIKKELIT
Ruka vs. VVV 6
Matti Heikkinen – meidän miehiä! 9
Pörssin jäsenkysely 12
Pörssiläiset tuopin äärellä kouluttautumassa 16
Yhteiskunta ilman rahaa – ja ekonomeja? 18
Pörssin uusi toimisto ja selkkari 20
Rinnerieha 22
Pörssin posse – Vaurauden Ritarit 27
På Hankens årsfest 28
Laskukausi testaa 30
Pörssin vaihtoaitio 34
Nallen ja Jorman kanssa Suomea pelastamassa 36
NESU-kevät 38
Kuluttamisen uusi kulttuuri 40
PÄÄKIRJOITUS
PÄÄTOIMITTAJA
· JUHO TIKKANEN
Vappua vaille
Tämän pääkirjoituksen kirjoittaminen on hieman haasteellisempaa kuin viimeksi. Takana on toiminnantäyteinen kevät, joka on kulunut niin uskomatonta vauhtia, että nämä neljä kuukautta tammikuusta vappuun tuntuvat korkeintaan neljältä viikolta, jos siltäkään. On tullut tosiaan todettua, että aika rientää, kun on hauskaa ja tekemistä.
Useiden erilaisten tapahtumien määrä on tässä tapauksessa myös konkreettisesti käsin kosketeltavissa, kun tämä Pörssikurssi-lehtikin on hieman totuttua paksumpi. Kuluneeseen kevääseen – ja tähän lehden numeroon – on mahdutettu muun muassa railakasta rinneriehuntaa, uuden Selkkarin järjestelyä, iloista juhlimista, onnistunut jäsenkysely, Laskukauden liikuntaa ja erilaisia excursioita. Nämä kaikki ovat tuoneet oheistuotteinaan myös todella monia hienoja ja unohtumattomia hetkiä sekä uusia tuttavuuksia ympäri Suomea. On ollut kerta kaikkiaan hieno lukukausi ja jo lähes puolikas hallituskausi!
Tässä vaiheessa selitys myös tämän tekstin kirjoittamisen haasteellisuudelle: juuri nyt silmäpussit kehystävät silmänympäryksiä kuin 80-luvun silmälasit Rukan Spring Breakin Look like an idiot -päivänä, päässä kumisee ja korvissa humisee. Univelkaa on kertynyt parina viime päivänä, mutta lehti on pian vietävä painoon, sillä painokoneet eivät odota.
Kun lehdet tulevat tuoreena painosta, on edessä enää kevään taitekohta, vappu, opiskelijoiden, työväen ja kevään juhla. Monilla alkavat opiskelukiireet helpottaa selvästi vapun jälkeen, ja useat lähtevät silloin myös kesän viettoon ulkopaikkakunnille Jyväskylästä. Toivottavasti tämän lehden 44-sivuisesta paketista riittää lukemista myös kesän ajaksi niin, että välillä voi halutessaan palata
muistelemaan edellistä lukukautta – vaikka sitten kesätöiden kahvitauolla tai rannalla loikoillen.
Pörssi järjesti kevään aikana jäsenkyselyn, ja myös Pörssikurssi-lehti sai sen kautta palautetta sekä toiveita sisältönsä suhteen. Uratarinat, varsinkin vanhojen työelämään siirtyneiden pörssiläisten sellaiset, osoittautuivat toivotuiksi juttuaiheiksi. Kesän lopussa ilmestyy seuraava fukseille suunnattu Pörssikurssi, jossa tullaan vastaamaan ainakin tähän pyyntöön. Tässäkin numerossa selvitetään kuitenkin jo valmistuneiden pörssiläisten nykyistä menoa, kun ”artistihaastatteluun” saatiin yksi jäsen rap-kolmikko Vaurauden Ritareista. Jos ei vielä kuulosta tutulta, niin lue koko juttu sivulta 27.
Muina lehden kirjoituksina voisin nostaa esille myös tekstin ”Pörssin vaihtoaitio”, eli terveiset eri puolilla maailmaa vaihdossa olevilta pörssiläisiltä, sekä jutun NESUPörssin kevään kuulumisista.
Bisnestrendeihin sukeltava Riku Kokkonen jatkaa vuorostaan tässäkin lehdessä kaikissa tämän vuoden numerossa ilmestyvää palstaansa. Tällä kertaa kirjoituksen aiheena on laajennettu todellisuus sekä collaborative consumption
Toivotan kaikille lukijoille rentoa kesää!
”Haluammeko, että meidät nähdään kerskailijoina, jotka viihtyvät pelkästään keskenään, vai pyrimmekö levittämään hyvää myös ulospäin sloganimme mukaisesti? ”
Hyvää vuodesta 1968
Tänä keväänä olemme jälleen saaneet nauttia lukuisista ainejärjestömme tarjoamista tapahtumista. Kerta toisensa jälkeen olemme olleet luomassa ja todistamassa pörssihenkeä, jolle toimintamme viime kädessä perustuu ja josta on kirjoitettu varmasti jokaisessa historian tuntemassa Pörssikurssissa. Vaikka pörssihenki on meille elinehto ja toiminnan perusta, on hyvä välillä miettiä miten se kanssaopiskelijoillemme näyttäytyy. Onko kysymyksessä ulkopuoleltakin tarkasteltuna ihailua herättävä yhteishengen ilmentymä, vaiko vain vastareaktion nostattava ylikorostuneen ryhmäidentiteetin irvikuva?
Olipa asia miten tahansa, me pörssiläiset osaamme pitää huolen siitä, että näymme ja kuulumme kampuksella. Vuosia kestäneen pitkäjänteisen työn tuloksena meillä on resurs seja tehdä ja toteuttaa paljon sellaista, mistä monissa pienemmissä järjestöissä voidaan vain unelmoida.
Tämä on hieno asia, mutta siihen liittyy myös paljon vastuuta. Haluammeko, että meidät nähdään kerskailijoina, jotka viihtyvät pelkästään keskenään, vai pyrimmekö levittämään hyvää myös ulospäin sloganimme mukaisesti? Tämä riippuu täysin meistä itsestämme.
Vaikka aihetta itsetutkiskelulle varmasti on, välillä kuitenkin tuntuu, että ennakkoluulot ja vastakkainasettelut opiskelijaryhmien välillä ovat jopa naurettavan suuria. Kaikki me opiskelijat joudumme painimaan samo jen arkipäivän ongelmien kanssa ja tulemaan toimeen samalla opintotuella suurimpien erojen ollessa lähinnä ideologisia. Omalla avoimella asenteella tehdään jo
PUHEENJOHTAJA · JAAKKO MERONEN TUTUSTUMISTA ERI
paljon, mutta suuremmassa mittakaavassa paras lääke näiden ennakkoluulojen hälventämiseen on mielestäni ainejärjestöjen välinen yhteistyö.
Viime aikoina myös Pörssi on tarjonnut monia mahdollisuuksia tutustua opiskelijaelämän poikkitieteelliseen puoleen. Jäsenkyselyn perusteelle viisi kuudesta vastaajasta haluaakin lisää tapahtumia muiden ainejärjestöjen kanssa. Poikkitieteellisyys tuo tapahtumiin erilaista sykettä ja varmaa on, että mielenkiintoisia uusia tuttavuuksia on tarjolla haalareiden väriin tuijottamatta. Esimerkiksi Pörssin Perinteisessä Rinneriehassa jo puolet juhlijoista tuli muualta kuin omasta ainejärjestöstämme, ja pari viikkoa tätä aiemmin poikkitieteelliset sitsit kokosivat viisi eri ainejärjestöä saman katon alle veisaamaan Helan gåria ja jakamaan sitsikulttuurin kiemuroita. Lisäksi vappuviikon Jyväskylän opiskelijavappu tulee varmasti keräämään sankan joukon erivärisillä haalareilla varustettuja vapunjuhlijoita paikalliseen muikkubaariin. Paitsi opiskelijaelämässä, myös opintojen puolella poikkitieteellisyyden edut kannattaa muistaa hyödyntää. Monialainen yliopistomme mahdollistaa laajan sivuainevalikoiman muista tiedekunnista. Tämä on etu, jota ei kaikissa Suomen kauppatieteellisissä yksiköissä ole tarjolla. Työelämässä arvostetaan monitieteellistä osaamista, ja muiden tieteenalojen opinnot tuovat myös tutkinnolle lisäarvoa. Tutustumista eri tiedekuntien tarjontaan ei siis voi kuin suositella – niin bileissä kuin luentosaleissakin. Näissä poikkitieteellisissä tunnelmissa haluan toivottaa hauskaa vappua ja lämmintä kesää kaikille. Palataan taas syksyllä Pörssin rahasäkin ääreen!
”Tiukkoja trikoita, tuuheita tukkia, irstaita viiksiä ja villieläimiä, eli silmänruokaa jokaiseen makuun.”
KOONNUT: JENNI PLANE
HEIDI JYLHÄ-OLLILA, MAIJU KANGAS
Ruka vs. VVV
Tänä vuonna kaksi legendaarista tapahtumaa, eli Pörssin järjestämä kaikkien aikojen lasketteluloma Rukalla sekä Oulun Finanssin järjestämä VVV-risteily, pidettiin harmittavasti yhtä aikaa. Iso osa pörssiläisistä juhlisti Spring Breakiä Rukan maisemissa, mutta osa Jyväskylän kyltereistä lähti fiilistelemään Itämeren laineiden keinutusta yhdessä muiden kaupunkien kyltereiden kanssa. Päätimmekin siis verrata näiden kahden hienon tapahtuman menoa ja meininkiä. Neljä anonyymiä vapaaehtoista, juhlimisessakin ajoittain kunnostautunutta pörssiläistä, lupautui arvioimaan täysin puolueettomasti Rukan excursion ja VVV-risteilyn yleistä fiilistä ja erinäisiä osa-alueita. Jokainen osaalue arvioitiin välillä yhdestä kolmeen pulloa seuralla tavalla:
Kahdeksan tunnin matka kului silmänräpäyksessä. Oli sopiva rauha kerätä voimia tulevan reissun koitoksiin.
Kotiteatterijärjestelmien, laskuvälineiden, ruokakassien ja kaljakeissien kantaminen parkkipaikalta määränpäähän lumisohjossa laittoi väkisinkin veren kiertämään bussimatkan jälkeen.
Aurinkorinteen mökit sijaitsevat loistavalla paikalla, ja kuuden hengen huoneet näyttävät tarvittaessa vetävän myös 60 henkilöä.
Rento ja tuttavallinen tunnelma antoi mahdollisuudet joko sporttilomaan tai armottomaan pidennettyyn bileviikonloppuun.
Rinteessä, terassilla, saunassa, ruokapöydässä, auringossa, hiihtoladulla, Spring Break -alueella, nuotiolla. Heti aamusta alkaen.
Look like an idiot -teema innosti värikkäästi pukeutuneet pörssiläiset vauhdikkaaseen humputteluun.
Plussaa kivasta matkaohjelmasta, miinusta siitä, ettei voitettu tietovisaa erittäin hienoista vastauksista huolimatta.
Väsymys oli aluksi suuri ja tunnelmassa oli havaittavissa pientä alkukankeutta.
9-kansi, eli tuttavallisemmin Sikariporras oli kyllä aika jees.
Sanotaanko näin, että fiilis hipoi kyllä kattoa vaikka jouduimmekin asumaan Boomareiden naapureina.
Fiilis lähti pikkuhiljaa nousemaan.
Villiä menoa ja meininkiä ei kyllä tältä risteilyltä puuttunut. Risteilyn aikana nähtiin mm. yhteislaulua ja bileitä käytävillä, sakkoja, erittäin kyseenalaisia valokuvia, hyppyritukan pyörittämistä bilebändin tahdissa, Titanicin leikkimistä laivan kannella, juomapelejä ja muuta mukavaa.
Osa-alue
JÄLLEEN KERRAN YKSI
REISSU, JOTA VOI MUISTELLA SITTEN VANHANA KIIKKUSTUOLISSA. ON SE VAAN HAUSKAA OLLA KYLTERI!
Rukan excu VVV-risteily
Seura Kaksi bussillista parhaita opiskelukavereita matkaseurana takasivat iloisen meiningin.
Järjestetty ohjelma
Vastakkaisen sukupuolen edustajat
Jatkot
Paluumatka
Kyläkierros ja Rukan appro tutustuttivat ensikertalaisetkin pörssiläiset Suomen alppeihin. Spring Break toi myös maineikkaita artisteja Rukan lumisiin maisemiin.
Erityisen kunniamaininnan ansaitsevat ihanat oululaiset, sillä Finanssi rulettaa.
Det var jättebra.
Tiukkoja trikoita, tuuheita tukkia, irstaita viiksiä ja villieläimiä, eli silmänruokaa jokaiseen makuun. Check!
Melun ja valojen välkkeen perusteella pystyi helposti paikantamaan parhaimman jatkopaikan. Jatkojen jatkopaikkakin saattoi löytyä aivan viereisestä mökistä. Sinnikkäimmät viihtyivät niissä aamuun asti.
Kokonaisuus
Tilannekuva
Bussin takaosan rukakonkareiden vaatimukset bussin radion volyymista kaikuivat kaiketi kuuroille korville, ja jo Kuusamon kohdalla osa mietti, onko Kajaanin ABC-asemalla Alkoa.
Kolme päivää aurinkoa kirkkaalta taivaalta, nousuja ja laskuja, ikimuistoisia (tai muistamattomia) bileitä ja hyvää seuraa. Elämys, jonka voi kokea vain kerran vuodessa Rukalla.
Extempore-reissu Hankenin Herr & Dam-bileisiin oli suhteellisen ikimuistoinen.
Darra, juna ja järkyttävä turvotus. ’Nuff said.
Jälleen kerran yksi reissu, jota voi muistella sitten vanhana kiikkustuolissa. On se vaan hauskaa olla kylteri!
Jenni, Varianssi Finanssista ja Heidi
Ruka Spring Breakissa Antti, Ville, Heini ja Maiju.
”Vastanneista lähes kaksi kolmasosaa on opetuksen tasoon tyytyväisiä. Selkeästi nousi kuitenkin esiin niin tiettyjä käytäntöjä kuin henkilöitäkin, joiden kohdalla kehitykseen olisi varaa.”
Kehityskyselyn suosikit
Palautteen saaminen on ensiarvoisen tärkeää, niin opinnoissa, töissä kuin arkielämässäkin. Suoran palautteen tuomaa arvoa ei välttämättä ymmärrä, ennen kuin sitä oikeassa tilanteessa ja oikealta suunnalta saa. Palautteen kautta kehittyy ja sen myötä on mahdollista löytää itsestään uusia puolia. Se pistää ajattelemaan, parhaimmillaan myös muuttaa asenteita ja mielipiteitä.
Pörssin kehityskysely tarjosi jäsenille mahdollisuuden avata sanaisen arkkunsa yhdistyksen eri sektoreiden toiminnasta. Kehitysvinkkejä saimme kiitettävän runsaasti ja niitä myös kuunnellaan. Kopon osiossa etsin vastauksia esimerkiksi opetuksen tasoon, palautteenantoon ja tiedonsaantiin liittyen. Tuloksissa tietyt teemat nousevat ylitse muiden, seuraavassa niistä muutamia.
Pää- ja sivuaineopintojen tiedotukseen reilu puolet vastanneista jäsenistä on tyytymättömiä. Keväisin uusille opiskelijoille järjestettävä pääaineinfo antaa eväät pääainevalintaa koskien, ja tätä helpottaa osaltaan myös kokemukset peruskursseilta. Sivuaineiden osalta parempaa tiedotusta ollaan suunnittelemassa, mutta muiden tiedekuntien tarjonnasta kiinnostuneiden tulee olla hereillä, kun koko yliopiston sivuaineinfoa järjestetään. Muiden opiskelijoiden kokemuksia ja kauppakorkeakoulun henkilöstön mielipiteitä on myös hyvä hyödyntää valintoja tehdessä. Myöskään omatoimista tiedonhankintaa ei pidä aliarvioida.
Vastanneista lähes kaksi kolmasosaa on opetuksen tasoon tyytyväisiä. Selkeästi esiin nousi kuitenkin tiettyjä käytäntöjä ja henkilöitä, joiden kohdalla kehitykseen olisi varaa. Kurssien vaatimustaso herättää keskustelua, vaikka myös helpompia noppia pyydettiin. Opettajien innostuneisuus ja panostus omaan opetustyöhön ja -metodeihin on vastausten mukaan kyseenalaista, ja tason nähdään heittelevän opettajien sekä kurssien välillä erityisesti
pedagogisten taitojen ja rallienglannin kohdalla. Vaikka kurssi olisikin opiskelijan kohdalta läpäisty, pienen hetken käyttäminen kurssisisällön arvosteluun voisi merkittävällä tavalla vaikuttaa sekä opettajan henkilökohtaiseen kehitykseen että yleiseen opetuksen tasoon. Keppi ja porkkana nähtiin vaihtoehtoisratkaisuna palautteenannon lisääntymiseksi. Vaihtoehdoista pitäisin mahdollisina lisäpisteet tenttiin sekä lounaslippuarvonnan, kun taas kiristys palautteella kurssin läpipääsemiseksi tuskin tulee toteutumaan opiskelijoiden aktivoinnin keinona. Koska palautteen tulee olla sähköisessä muodossa, paperipalaute tentin yhteydessä on erityisesti massakursseilla työläs keräysmuoto, muttei täysin mahdoton.
Opiskelijat vaativat lisää käytäntöä opetuksen sisältöön, sillä tenttitärppien ulkoa opettelu ei tunnu mielekkäältä. Myös tämän kohdalla laajemmat kurssit asettavat rajoitteita, mutta opintojen edetessä harjoitukset ja case-työt kyllä lisääntyvät ryhmäkokojen pienentyessä. Opinahjostamme käytännön puuttumista perustellaan tieteellisyyden painottumisella. Joustavuuden lisäämiseksi e-tenttejä toivotaan, ja niitä myös itse ajan ahkerasti eteenpäin. Ohjauksen heikko taso kaikissa opintojen vaiheissa nousee selkeästi esille ja on myös laajalti tiedostettua. Fuksit tullaan huomioimaan paremmin tulevasta syksystä lähtien henkilö- ja ryhmäkohtaisen opettajatutoroinnin muodossa, muiden vaiheiden ohjauksen kehitys vaatii vielä paljon työtä.
Pyrin myös täyttämään kopoon kohdistuneita toiveita ja kehittymään vuoden edetessä. Monet resurssit ovat tiukoilla ja JKKK:n hallintohenkilöstöllä töitä riittää, joten pienemmissä asioissa toivonkin teidän ottavan yhteyttä ensiksi minuun. Autan sen minkä kykenen, jopa enemmänkin.
Kiitos vastauksista, syksyä odotellen!
MONET RESURSSIT OVAT TIUKOILLA JA
JKKK:N HALLINTOHENKILÖSTÖLLÄ TÖITÄ RIITTÄÄ, JOTEN PIENEMMISSÄ
ASIOISSA
ENSIKSI MINUUN.
KOPO · EERO MYLLER
kuva:
Juho
Tikkanen
Matti Heikkinen on 28-vuotias maastohiihtäjä, jolle sattuu silloin tällöin pöljiä päiviä – siis päiviä, jolloin kaikki menee kohdalleen. Yksi tällainen pöljä päivä osui Oslon maailmanmestaruuskisoissa 1.3.2011. Silloin Matti ’Happo’ Heikkinen hiihti ylivoimaiseen voittoon miesten perinteisen hiihtotavan 15 kilometrillä, ja toi samalla miesten arvokisakultaa Suomeen 12 vuoden tauon jälkeen. Erityisen hienon asian tästä pörssiläisille tekee se, että Heikkinen opiskelee kilpaurheilun ohessa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa pääaineenaan markkinointia. Siksipä Heikkisen oma opinahjo, Pörssi ry ja SEFE järjestivät uudelle maailmanmestarille kultakahvit maanantaina 14. maaliskuuta Jyväskylän Mattilanniemessä.
Puoliltapäivin alkava kahvitilaisuus pidettiin vapaassa tunnelmassa, ja myös Matti saapui MaA:n luentosaliin hyvissä ajoin ja aivan yhtä rennosti kuin aivan tavalliselle markkinoinnin luennolle. Myös media oli kiinnostunut tapahtumasta, sillä paikalla oli lehdistöä sekä paikallisuutisten tv-toimitus.
Koko tilaisuuden avauspuheenvuoron piti SEFEn kylteriyhdyshenkilö Kimmo Laaksonen kertaamalla lyhyesti, mitä Norjan Holmenkollenilla olikaan tapahtunut vajaat kaksi viikkoa sitten Matin hiihtäessä kultahiihtoaan.
Seuraavaksi puheenvuoro annettiin kauppakorkeakoulun edustajille. Ensiksi dekaani Jukka Pellinen (kuvassa) kiitti Mattia, sillä Matti on pitänyt opiskelupaikkaansa hyvin esillä maailmalla, ja koko mm-kulta oli Pellisen sanoin Matilta oikea ”jymypaukku!”. Markkinoinnin professori Heikki Karjaluoto – itsekin hiih-
JUHO TIKKANEN
KALLE JOKINEN
Matti Heikkinen – meidän miehiä!
Tiistaina 1. maaliskuuta 2011 Suomi voitti MM-kultaa. Tiistaina 1. maaliskuuta 2011 Pörssi ry ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu voittivat MM-kultaa. Mutta ennen kaikkea: tiistaina 1. maaliskuuta 2011 Matti ’Happo’ Heikkinen voitti miesten maastohiihdossa MM-kultaa!
MATTI
MIES,
tomiehiä – puolestaan onnitteli Mattia ja toivoi, että voisi jatkossakin kokeilla Matin hiihtokuntoa Jyväskylän hiihtoladuilla: ”Matti on yllätysten mies, jossa todella ilmenee, että asialle omistautuminen ja valmistautuminen tekee voittajan.” Matti kuittasi kauppakorkeakoulun komeat sa-
nat ja onnittelukukkaset tyylikkäästi toteamalla kaiken pohjana olevan pitkäjänteisyys, mutta tarvittaessa on osattava tehdä myös nopeita päätöksiä: ”Itselleen on asetettava tavoitteita ja on tehtävä päätöksiä myös niiden saavuttamiseksi.” Nämä pätevät Matin mukaan niin urheilussa kuin opiskelussakin.
Viimeisenä onnitteluvuoroon pääsivät Pörssi ry sekä SEFE. Pörssin puheenjohtaja Jaakko Meronen sekä kylteriyhdyshenkilö Kimmo Laaksonen luovuttivat latujen professoriksikin tituleeratulle Heikkiselle Pörssin värein koristetun sinivalkoisen kukka-asetelman. Itse huipentuma oli kuitenkin vasta edessä: Suomen Ekonomiliitto muisti Mattia Pörssin välityksellä mittojen mukaan teetetyllä frakilla, joka oli noudettavissa jyväskyläläisestä vaateliikkeestä. Ehkäpä tälle varmasti sopivalle ja henkilökohtaiselle lahjalle löytyykin käyttöä viimeistään 6. joulukuuta?
KYLLI · KIMMO LAAKSONEN
Kyllin hyvää 2 / 2011
Kevät on jo hyvässä vauhdissa ja lehden ilmestyessä vappuhulinat täydessä touhussa. Ajattelinkin tässä lehdessä käydä läpi suurimpia ja merkittävämpiä tapahtumia ja ilmoituksia vuoden 2011 osalta tähän mennessä Suomen Ekonomiliiton osalta. Lisätietoa ko. jutuista löydät SEFEn nettisivuilta, josta löytyy myös paljon muita uutisia ja tiedotteita. (www.sefe.fi)
SEFEN NEUVOTTELUJOHTAJA STURE FJÄDER
EHDOLLE AKAVAN PUHEENJOHTAJAKSI
Sture Fjäder toimii SEFEssä tällä hetkellä neuvottelujohtajana ja omaa laajan kokemuksen työmarkkinamaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Sture Fjäder on 53-vuotias kauppatieteiden maisteri, joka on viimeiset 16 vuotta toiminut Ekonomiliiton neuvottelujohtajana vastuualueenaan työmarkkina- ja opiskelijatoiminta sekä yhteiskunta- ja koulutuspolitiikka. Ura järjestötehtävissä Fjäderillä alkoi pian valmistumisen jälkeen OAJ:ssa, mistä hän siirtyi Ekonomiliiton palvelukseen. Fjäder on toiminut lukuisissa luottamustehtävissä niin Akavassa kuin sen neuvottelujärjestöissä JUKOssa ja YTN:ssä.
SUOMEN KAUPPAKORKEAKOULUT -YHDISTYS PERUSTETTIIN
Suomen kauppakorkeakoulut - Föreningen för Handelshögskolorna i FinlandAssociation of Business Schools Finland (ABS) –yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Turun kauppakorkeakoulun johtaja Satu Lähteenmäki. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulua yhdistyksessä edustaa dekaani Jukka Pellinen. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kauppatieteellisten yksiköiden keskinäistä yhteistyötä ja toimia parhaiden käytäntöjen jakajana. Lisäksi yhdistys tarjoaa Suomen kauppatieteellisille yksiköille yhteisen äänen
kansallisena ja kansainvälisenä keskustelijana. Yhdistys on jatkoa kauppatieteiden kansalliselle strategiaprosessille (KATSEprojekti). Strategiassa linjattiin, että kauppatieteet toimivat tieteen, hyvinvoinnin ja vastuullisen kasvun edistäjänä Suomessa ja maailmalla.
SEFEN OPTIOJÄSENYYDESTÄ
Oletko jo kuullut mahdollisuudesta liittyä Suomen Ekonomiliiton (SEFEn) optiojäseneksi? Liittyminen on maksutonta ja takaa sen, etteivät mitkään jäsenetusi keskeydy valmistuttuasi ekonomiksi. Optiojäsenenä sinun ei tarvitse itse nähdä vaivaa jäsenyytesi jatkamiseksi, vaan siirryt suoraan opiskelijajäsenestä ekonomijäseneksi. Mikä parasta, liittyessäsi nyt optiojäseneksi saat kahdelta ensimmäiseltä ekonomijäsenvuodelta 50 % alennuksen SEFEn jäsenmaksusta.
Optiojäsenyys ei sido mihinkään, vaan liittymisesikin jälkeen voit valmistuttuasi rauhassa pohtia jäsenyyttäsi. Kannattaa kuitenkin hyödyntää optiojäsenyyden edut ja poistaa itseltä ylimääräisen työn vaiva täyttämällä optiojäsenkaavake.(Kaavakkeen löydät www.kylterit.net ja www. sefe.fi sivustoilta → SEFEn jäsenyys → Optiojäsenyys) Käykää ilmoittautumassa!
Nyppikää hihasta, tönikää ja huutakaa yliopistolla, mikäli mielessä on avonaisia kysymyksiä. Soittaa saa ja sähköpostia voi kirjoittaa, tarkoituksena on aina auttaa teitä ongelmissa ja kysymyksissä.
Palataan asiaan ja loistavaa vappua 2011!
Kyllinne, Kimmo Laaksonen 050 4000 705 kimmo.laaksonen@sefe.fi
”Nyppikää hihasta, tönikää ja huutakaa yliopistolla, mikäli mielessä on avonaisia kysymyksiä.”
OPTIOJÄSENENÄ
SINUN EI TARVITSE ITSE NÄHDÄ VAIVAA JÄSENYYTESI JATKAMISEKSI, VAAN SIIRRYT SUORAAN OPISKELIJAJÄSENESTÄ EKONOMIJÄSENEKSI.
”Oli
hienoa huomata,
että fuksit olivat vastanneet kyselyyn ahkerasti.”
JUHO TIKKANEN
Pörssin jäsenkysely 2011
Tänä keväänä Pörssi järjesti tiettävästi ensimmäistä kertaa historiansa aikana kaikille jäsenilleen tarkoitetun jäsenkyselyn. Kyselyssä selvitettiin Pörssin toimintaa koskevia toiveita ja tarpeita ja samalla otettiin vastaan palautetta sekä kehitysehdotuksia. Kysely toteutettiin verkkokyselynä Jyväskylän yliopiston opintojärjestelmässä Korpissa, ja kyselyyn oli mahdollista vastata kolmen viikon ajan. Jäsenkyselyyn vastasi yhteensä 193 henkilöä, joista miesten osuus oli 53 prosenttia ja naisten osuus 47 prosenttia. Aktiivisimpia vastaajia olivat ensimmäisen vuoden opiskelijat, joita oli lähes kolmannes vastaajista. Sen jälkeen vastaajien määrä laski tasaisesti vuosikurssittain. Oli hienoa huomata, että fuksit olivat vastanneet kyselyyn ahkerasti, sillä hehän
ERI VUOSIKURSSIEN
OSUUS VASTANNEISTA
KOPOSEKTORI
MITÄ MIELTÄ OLET KAUPPAKORKEAKOULUN OPETUKSEN TASOSTA?
tulevat jatkossa olemaan kauiten aikaa mukana Pörssin toiminnassa, ja kyselyn tulokset tulevat siis vaikuttamaan heihin pisimpään. Nuorimpien opiskelijoiden suhteellisesti suurin osuus on hyvä ottaa huomioon tuloksia tulkittaessa.
Kyselyn kautta saatu palaute osoittautui todella arvokkaaksi. Vaikka ”rasti ruutuun”-tyyppiset kysymykset sopivat hyvin yksinkertaisimpiin kysymyksiin, avoimien vastauskenttien kautta välittyivät parhaiten konkreettiset toiveet tai kehitysehdotukset.
Suraaville sivuille on koottu tiivistetysti kyselyn mielenkiintoisimpia tuloksia. Nämä tulokset ovat olleet jo tässä vaiheessa suureksi hyödyksi, ja ne toimivat myös jatkossa erinomaisena suunnannäyttäjänä kaikkea toimintaamme suunnitellessa.
Koulutuspoliittisen sektorin osiossa käsiteltiin niin opetukseen liittyviä kysymyksiä kuin sitä, mitä opiskelijat ylipääänsä odottavat kopolta. Kopolta toivottiin mm. opetuksen kehittämistä yhdessä tiedekuntahenkilöstön kanssa, aktiivista tiedotusta ja näkyvyyttä opiskelijoihin päin sekä rohkeaa kannanottoa ja edunvalvontaa. Myös kopon helppoa lähestyttävyyttä arvostettiin.
Opetuksen tasoa kysyttäessä 65 prosenttia vastanneista sanoi olevansa kauppakorkeakoulumme opetukseen vähintäänkin tyytyväinen. Kehitysehdotuksina toivottiin enemmän innostavuutta opetustyöhön, käytännön harjoituksien lisäämistä sekä yleistä vaatimustason kehittämistä. Muutama poimintaa avoimista vastauksista: ”Eri pääaineissa on todella suuri vaihtelevuus laadussa ja kurssivaatimuksissa. Osa pääaineista ja niiden professoreista ovat todella hyviä ja parempaa opetusta ei voisi saada, osa opettajista ottaa itsekin kurssin vitsinä ja antaa ilmaisia pisteitä opiskelijoille.” – ”Ainakin liiketoimintaosaamisen peruskursseilla suurin osa opettajista pitää luennon tyyliin ’tässä slidet, luen asiat suoraan niistä.’” – ”Enemmän tietoa sivuainevalinnoista kauppakorkeakoulun ulkopuolelta.” – ”Samat luentokalvot pyörivät vuodesta toiseen.” – ”Syventävissä opinnoissa homma toimii, kun tentin sijaan väännetään caseja, raportteja, ryhmätöitä yms.”
MITÄ KEHITYSIDEOITA SINULLA ON OPINTOIHIN LIITTYVIEN ASIOIDEN OSALTA? (YLEISIMMIN ESIINTYNEITÄ VASTAUKSIA)
- Käytännön harjoitusten puuttuminen useimmilta kursseilta
- Opettajien panostaminen kurssimateriaaleihin
- E-tenttimahdollisuuden hyödyntämättömyys
- Nimenhuuto tenttitilaisuuksien alussa
- Opintojen ohjauksen heikko taso opintojen eri vaiheessa
- Opettajien pedagogiset taidot
- Kurssien vaatimustason nostaminen
KOPOSEKTORI (JATKUU)
KUINKA MIELESTÄSI SAISI OPISKELIJOITA AKTIVOITUA ANTAMAAN PALAUTETTA KURSSEISTA? (YLEISIMMIN ESIINTYNEITÄ VASTAUKSIA)
Kurssipalautteen antaminen on tärkeää opetuksen kehittämisen vuoksi. Vastauksissa kysymykseen, miten opiskelijat saisi antamaan aktiivisemmin palautetta, ehdotettiin joko keppiä tai porkkanaa, mutta annettuun palautteeseen tulisi myös reagoida: ”Opiskelijoille pitäisi saada tieto, jos jotain kurssia on muutettu opiskelijapalautteiden ansiosta.” – ”Kurssipalaute osaksi opintosuoritusta” – ”Kun opiskelija on antanut palautetta vaikka 10 kurssista hän voisi saada opintopisteen opetuksen kehittämiseen osallistumisesta.” ”Olen kuullut luennoitsijan sanovan ’voittehan palautetta antaa, mutta ei sillä ole mitään merkitystä...’” – ”Muokkaamalla palautelomaketta. Nykyisen lomakkeen täyttäminen moneen kertaan ei motivoi lähinnä sen pituuden ja epäolennaisten kysymysten takia.”
- Palautteen antamisen vaikutus suoraan arvosanaan, joko lisäpistein tai ehtona kurssin läpäisemiseksi
- Palkkio vastauksista (opintopisteet tms.)
- Vastanneiden kesken arvottava palkinto (ruokaliput usein mainittu)
- Selkeästi esille, että palaute on luettu ja jotain on tehty
- Kirjallisen palautteen kerääminen tentin tai viimeisen luennon yhteydessä
BILESEKTORI
Pörssin bilesektorilta toivottiin enemmän poikkitieteellisyyttä sekä uusia bilekonsepteja. Bileitä toivottiin myös järjetettävän muutenkin kuin totutulla kaavalla ”aloittelut/sitsit baarissa + jatkot baarissa”. Vastauksissa mainittiin myös yhteistyön lisääminen muiden kaupunkien kyltereiden kanssa sekä vanhempien opiskelijoiden huomioiminen esim. omilla vanhojen bileillä. Nykyinenkin biletoiminta sai runsaasti kehuja, ja poikkiteteellisyyttä onkin lisätty tämän kevään aikana ja Suomen kyltereitä yhdistävät NESU-sitsit pidetty. Toiveisiin siis vastataan. Muutamia poimintoja vastauksista: ”Biletiimi voisi toimia läheisemmin muiden tiimien kanssa ja päinvastoin.” – ”Olen jo aikoinaan kaikkeni antanut.” – ” Ottakaa lainaa ja ostakaa oma kerho. Pimeellä myynnillä kuittaatte lainaerät.” – ”Samaa rataa.” –”Hyvin te vedätte!” – ” Lisää bileitä Sporticuksen kanssa..!”
vastanneista olisi valmis osallistumaan Pörssin järjestämälle ulkomaanexcursiolle.
MINNE OLISIT VALMIS LÄHTEMÄÄN PÖRSSIN
JÄRJESTÄMÄLLE ULKOMAANEXCURSIOLLE JA
PALJONKO OLISIT VALMIS MAKSAMAAN SIITÄ?
Liikunta ja excu -osiossa kysyttiin pörssiläisten halukkuutta osallistua ulkomaanexcursioille. Kyselyyn vastanneista 88 prosenttia olisi valmis osallistumaan sellaiselle, mutta hinnan tulisi asettua enintään 200-299 euron välille. Suosituimmiksi matkakohteeksi muodostuivat Keski-Eurooppa ja Välimeren maat, joita kumpaakin kannatti noin kolmannes. Uusia liikuntatapahtumia kysyttäessä (Millaisia liikuntatapahtumia haluaisit Pörssin järjestävän enemmän?) vastaukset olivat seuraavanlaisia: ”Turnauksia - niillä vois tehdä vaikka rahaa.” – ”Seinäkiipeily, paintball, carting.” – ”Luontoretkiä!” – ”Miekkailua, jotain muuta kuin tavallisia pallopelejä.” – ”Uiminen opiskelijalle mielettömän kallista Jyväskylässä, siihen jos saisi jotain sovittua.” – ”Lenkkisaunaa silloin tällöin.” – ”Poikia voisi huomioida enemmän. (Huom. tanssikurssit)” – ”Tytöille yhteinen vuoro, jota mainostettaisiin enemmän”.
Liikunta-osioon tuli paljon vastauksia, mikä ehkä osaltaan tuo ilmi, että Pörssin järjestämä liikunta on tärkeää. Pörssin omilla vakiovuoroilla kertoi käyvänsä ”säännöllisesti” 17 prosenttia ja ”joskus” 24 prosenttia vastanneista.
Rukan ja Tukholman excursioita kommentoitiin mm. seuraavanlaisesti: ”Eikös nämä nyt ole mennyt perinteisesti aika nappiin.” – ”Biisoni ei saa näyttää munaa.” – ”Tukholman exculle Boomin tai Enklaavin kanssa.” – ” Rukalle vois jotain Pörssin omaa ohjelmaa järjestää”.
TIEDOTUS
Pörssin tärkeimänä tiedotuskanavana pidetään kyselyn mukaan sähköpostilistaa (66 %). Toiseksi ja kolmanneksi tärkeimmät kanavat ovat omat nettisivut (23 %) ja Facebook (12 %). Sähköpostilistan kautta tuleva posti on koettu pääosin asialliseksi, sillä tiedotteiden sisältöön tyytyväisiä on 85 prosenttia vastanneista. Useimmat eivät myöskään koe saavansa liikaa sähköpostia listan kautta, sillä 81 prosentin mielestä tiedotteita tulee ”sopivasti”.
Pörssikurssi lehti sai mm. seuraavanlaista palautetta: ”Uratarinoita oli mukava lukea.” – ”Seuranhakuilmoituksia” – ”Lehtihän on huikean hyvä! Ihan loistavaa työtä kyllä tekijöiltä.” – ”Enemmän asiaa, ei vain kuvia bileistä.” – ”Enemmän nopealukuisia, pieniä juttuja” – ”Sinisen Pörssin yrityksistä pienet haastattelut ja esittelyt.” – ”Loistava jo ennestään”.
Yhtenä tiedotus-osion kysymyksenä oli, haluttaisiinko sähköpostilistan kautta tulevista viesteistä mieluummin viikoittain koottu tiedote nykyisen ”jatkuvan syötteen” sijaan. 39 prosenttia vastanneista olisi halunnut vaihtaa tällaisen uuteen järjestelyyn, mutta yli puolet, 61 prosenttia, vastusti viikkotiedotetta.
Ne, jotka lukisivat mieluummin vain yhden koostetun Pörssin sähköpostin viikossa, joutuvat siis ainakin vastaisuudessa tyytymään sähköpostilistan asetuksista (http://lists.jyu.fi) valittavaan vaihtoehtoon: ”Haluatko vastaanottaa listan viestit päivittäisenä kokoelmana yksittäisten viestien sijaan?”
TIEDOTTEITA TULEE
SÄHKÖPOSTILISTALTA MIELESTÄSI?
HALUAISITKO PÖRSSIN
SÄHKÖPOSTILISTAN ASIOISTA MIELUUMMIN
VIIKOITTAISEN TIEDOTTEEN NYKYISEN JATKUVAN SYÖTTEEN SIJAAN?
YRITYSSEKTORI
KÄYTETYIMMÄT SINISEN PÖRSSIN EDUT (TOP 15)
1. Gigglin Marlin
2. Katse
3. Kebab House
4. Kharma
5. FOOD Bar & Kitchen
6. Troija
7. Aprilli
8. Shaker
9. Vero Moda
10. Monosera
11. Anti-Shop
12. Jack & Jones
13. Bianco Footwear
14. UNIK Hairdressing by K.E.H.R
15. SATS
MINKÄ ALAN YRITYKSIIN TOIVOISIT YRITYSVIERAILUJA EXCURSIOIDEN YHTEYDESSÄ?
Jäsenkyselyn yrityssektorin osiossa käsiteltiin Sinistä Pörssiä, yritystiimiä yleisesti sekä kysyttiin kiinostusta eri toimialojen yritysvierailuihin.
Käytetyimpiä Sinisen Pörssin etuja ovat selvästi ravintola- ja ruokapalvelut, mutta top 15:sta mahtuu myös muita jyväskyläläisiä yrityksiä. Uusina Sinisen Pörssin yrityksinä toivottiin eniten urheiluvälinekauppoja, vaateliikkeitä sekä kahvila/pikaruokapaikkoja. (Sinisen Pörssin sopimusten teko ensi lukukaudelle on juuri nyt meneillään, joten nyt on myös mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaisia etuja on jatkossa luvassa.)
Yritystiimin toiminnassa vastanneista mukana oli ollut 44 prosenttia ja tiimiin oltiin suurilta osin tyytyväisiä: ”Mukava tiimi, tärkeä osa Pörssin rakennetta.” – ”Yrityssuhdevastaavat ovat kuumia!” – ”Tärkeää työtä, omistautunutta porukkaa ja hyviä tuloksia.” Toisaalta toivottiin myös jotain uutta: ” Hyvänä ideana pitäisin jos järjestettäisiin Pörssin urailtoja, minne saataisiin esimerkiksi entisiä pörssiläisiä, jotka on luonu uraa jossakin yrityksessä, puhumaan omasta urastaan.”
Excursioiden yhteydessä tehtäviin yritysvierailuihin toivottiin useimmiten kaikista vastauksista käyntejä pankki- ja vakuutusalan yrityksiin. Seuraavaksi suosituimpia kohteita olisivat konsultoinnin yritykset, markkinoinnin yritykset sekä teollisuuden yritykset.
Pörssin jäsenkysely 2011 osoittautui onnistuneeksi niin vastaajien määrän kuin saadun palautteen osalta. Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin SK-ravintoloiden Päällikkö-kortti ja arvonnassa onnisti Kim Foudilaa . Kiitos kaikille vastanneille!
Harkitsetko uuden asunnon ostoa?
Tiesitkö, että henkilökohtaisen pankkineuvojasi kautta saat kätevästi kaikki asumisen palvelut?
Kun haluat tietoa esimerkiksi lainasta, lainaturvasta, vakuutuksista tai kiinteistönvälityspalveluista, ota yhteyttä henkilökohtaiseen pankkineuvojaasi. Soita Asiakaspalveluumme 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 ja kysy lisää. Tai ota suoraan yhteyttä henkilökohtaiseen pankkineuvojaasi.
Teemme sen mahdolliseksi
”Ilmaiseen olueen oikeuttava tietämys, ± 0,5 %:n virhemarginaaliin ei tosin yltänyt kukaan, mutta ilta jatkui tästä huolimatta hilpeissä merkeissä virallisen osuuden päätyttyä osan maistelijoista jäädessä ottamaan ’vielä yhdet’”
AAPO OKKOLA
AHTI VÄÄTÄINEN
Pörssiläiset tuopin äärellä
kouluttautumassa
Joukko iloisia pörssiläisiä kokoontui olutravintola Old Brick’s Innin hämyisen privaattiin salonkiin olutillan merkeissä tiistaiiltana 15. helmikuuta. Pelkkä ’’ilta’’ ei tosin anna tapahtumalle oikeutta, vaan kyseessä oli enemmänkin kokonaisvaltaisen yleissivistävä koulutustuokio kuin pelkkä normaali kuppilaistuminen. Illan aikana olutkouluttaja Timo kertoi oluen historiasta, valmistustavoista, olutlaaduista sekä siitä tärkeimmästä – maistelusta. Illan aikana sivistyneesti keskustelevien pörssiläisten eteen kannettiin viisi täysin erilaista olutta aina vaalean hedelmäisestä lagereista väkevän täyteläisiin stoutteihin asti. Oluista keskusteltiin maistelukertojen välissä, ja illan kuluessa maistelijat ylläpitivät leikkimielistä arvauskilpailua oluiden alkoholipitoisuuksista. Ilmaiseen olueen oikeuttava tietämys, ± 0,5 %:n virhemarginaaliin ei tosin yltänyt kukaan, mutta ilta sujui siitäkin huolimatta hilpeissä merkeissä. Virallisen osuuden päätyttyä osa maistelijoista jäikin ottamaan ”vielä yhdet”. Kiitos Old Brick’s Innille onnistuneesta illasta!
MITÄ JUOTIIN ILLAN AIKANA JA MILTÄ JUOMAT MAISTUIVAT?
Olut on maailman juoduin alkoholijuoma, ja ilmeisesti yksi vanhimmista. Ensimmäiset merkinnät oluen käytöstä on löydetty 4000 vuotta ennen ajanlaskun alkua tehdyistä mesopotamialaisista seinämaalauksista. Myös faaraoiden aikaan olut oli suosittu juoma. Maailman olutkulttuuri koki taantuman roomalaisten aikaan, mutta virkistyi jälleen keskiajalla luostarien oluenpanotoiminnan myötä.
Osa työläisten palkasta maksettiin entisaikaan oluella. Syynä tähän lienee ollut oluen korkea energiapitoisuus.
Maailmanlaajuisesti olutta valmistetaan noin 142 miljardia litraa vuodessa, kulutuksen jäädessä noin 130 miljardiin litraan. Kaikista maailman maista väkilukuun suhteutettuna Tšekin tasavalta on suurin oluenkuluttaja: tšekkiläiset kulauttavat kurkustaan alas hulppeat 160 litraa mallasjuomaa henkilöä kohden vuodessa. Vertauksen vuoksi Suomessa sama luku on 80 litran hujakoilla, kun taas tunnetulla olutalueella, Saksan Baijerissa, on kulutus Tsekkiäkin kovempi: baijerilaiset solauttavat suuhunsa 200 litraa olutta henkilöä kohden vuodessa!
Maailman vahvimman oluen titteliä pitää tällä hetkellä Brewdog-panimon The End of History (55 %). Samalla panimolla on myös kaksi aikaisempaa ’’maailman vahvin olut’’ titteliä kontollaan: vuonna 2010 lanseerattu Sink the Bismarck (41 %) jää tässä kisassa hopealle ja Tactical Nuclear Penguin (32 %) kolmanneksi. Nämä oluet on kaikki tehty niin kutsutulla kylmäpanotekniikalla Perinteisellä menetelmällä, eli käymisteitse, valmistettu maailman vahvin olut on Boston Beer Companyn panema Utopias (27 %).
NOSTA
MITEN JUODA OLUTTA OIKEIN?
1. Valitse itsellesi puhdas lasi. Jalallinen Piato-tyylinen ratkaisu toimii oikein hyvin, samoin kuin perinteisempi tuoppi.
2. Ennen oluen kaatamista kostuta lasi! Tämä eliminoi pintajännitteen vaikutuksen makuun. Kaada olut noin 45 asteen kulmassa lasiin. Muista, että oluen vaahto on osa nautintoa ja se itse asiassa estää oluen aromeja haihtumasta.
3. Tarkkaile oluen väriä ja vaahdon muodostumista ja hajua. Muista, että kyseessä on aina nautinto!
4. Nosta lasi huulillesi, heitä murheesi taaksesi ja nauti hetkestä.
5. Jatka elämystä kunnes tunnet saaneesi tarpeeksesi!
”Zeitgeist on visio tulevaisuuden yhteiskunnasta, jonka yksittäisiä rakennuspalikoita voidaan toteuttaa jo nyt. Toteutuuko tämä visio koskaan kokonaisuudessaan? Uskallan vahvasti epäillä.”
Yhteiskunta ilman rahaa – ja ekonomeja?
ARI HÄKKINEN
Alkuvuoden aikana useammassakin valtakunnallisessa lehdessä on ollut viittauksia tulevaisuuden yhteiskuntaan, jossa ei tarvita rahaa. Hetkinen, jos kerran ei ole rahaa, niin mihin meitä ekonomeja enää tarvitaan? Ilman rahaa kirjanpito, markkinointibudjetit, liikevaihdot ja investointien kokonaiskannattavuudet menettävät merkityksensä. Onko ekonomin tulevaisuus viitoitettu samalle kadotuksen polulle, jolle kyläkaupat ja -koulut tyrkättiin työikäisen väestön muuttaessa maalta kaupunkiin?
Mikä tämä rahaton Zeitgeist oikein on? Virallinen perehdytysopas vastaa: ”Tieteen ja teknologian ihmisläheinen soveltaminen yhteiskuntasuunnitteluun sekä päätöksentekoon tarjoaa meille keinot niukkuuteen perustuvan, kansakuntiin jakautuneen ja korruption täyttämän ympäristömme uudistamiseksi sekä kehityksen suuntaamiseksi kohti organisoidumpaa, inhimillisempää, kestävämpää ja tuottavampaa järjestelmää.” Se, että rahaa ei ideaaliyhteiskunnassa tarvita, perustuu tavoitteisiin. Zeitgeist-liikkeen mukaan rahaan perustuva talousjärjestelmä kohdistaa huomion vääristyneesti asiaan, jolle on keinotekoisesti annettu arvo. Ja tuota on tietysti vaikea kiistää, onhan historiassa selvitty ilman rahaakin. Zeistgeist liike osaa myös taitavasti jälkiviisastella taloushistorian kupruilla, toisaalta Euroopan nykyinen taloustilanne antaa mahdollisuuden arvostella talousjärjestelmiä tuoreeseenkin tietoon pohjautuen.
Zeistgeistin päämäärä on uljas. Kaikille ihmisille halutaan inhimillinen arvo. Hyvinvoinnin pitää rakentua kestäville arvoille ja teknologioille. Teknologian rooli on palvella ja helpottaa ihmisten elämää. Ilman rahaa ihmiset tekevät töitä pelkästä ilosta ja toisten auttamisesta. Antakaa se jäsenlista, niin liityn heti. Ja kai saan muuttaa sinne maanpäälliseen paratiisiin jo huomenna? Tässä onkin koko Zeitgeistin heikoin kohta. Zeitgeist onnistuu kyllä taitavasti perustelemaan tarpeen muutokselle. Matto vetäistään uskontojen alta käyttäen vanhoja ateistien perusteluja siitä, että kristinusko on puhtaasti uskon asia ilman tieteellisiä perusteluja. Amerikkalaisille on varattu aimo annos kapitalismin parhaita paloja työväen riiston näkökulmasta. Kuorrutuksena käytetään vakuuttavaa perustelua huonosti hoidetusta kansalaisten suojelemisesta WTC:n iskua esimerkkinä käyttäen. Kaikki on paketoitu kolmeen elokuvaan, jotka voi joko katsella internetistä tai tilata kotiin DVD:nä. Itse muutoksen toteuttamisen osalta konkretiaa kyllä löytyy, mutta että kaikki tarvittavat muutokset pitäisi saada tehtyä yhtä aikaan? Uskoni alkaa horjua, enpä taida sittenkään laittaa nimeäni listaan.
Zeitgeist käyttää valttikortteina tulevaisuuden yhteiskunnalle asioita, jotka yksittäisinä kestävät niin tieteellisen väittelyn kuin aatteellisen arvokeskustelunkin. Kokonaisuus kuitenkin ratkaisee,
palasten täytyy loksahtaa yhteen. Vertauksena voisi käyttää urheilujoukkuetta. Jokaiselle pelipaikalle valitaan maailman paras. Maalissa voisi olla vaikka Miikka Kiprusoff, puolustajana mm. Fabio Cannavaro ja hyökkäyksessä ainakin Kobe Bryant. Kunkin pelipaikan osalta valintaan löytyy timanttiset perustelut, mutta onko kyseessä maailman paras joukkue? Ei. Ainakaan sillä ei voitettaisi ei Stanley Cupia eikä NBA:n mestaruutta, mutta jos tulevaisuuden seurajoukkueiden maailmanmestaruus ratkaistaisiin jossain täysin uudessa lajissa, niin mikä jottei. Zeitgeist on visio tulevaisuuden yhteiskunnasta, jonka yksittäisiä rakennuspalikoita voidaan toteuttaa jo nyt. Toteutuuko tämä visio koskaan kokonaisuudessaan? Uskallan vahvasti epäillä. Mutta siinä on osia, joiden toivon olevan arvossaan tulevina vuosikymmeninä. Ja lopuksi vastaus otsikon kysymykseen: Ei, kyllä ekonomilla on edelleen arvonsa myös tulevaisuudessa.
Kirjoittaja on Keski-Suomen ekonomit ry :n hallituksen jäsen. Keski-Suomen Ekonomit ry on Suomen Ekonomiliiton paikallisyhdistys, joka järjestää yli 850 jäsenelleen vuosittain toistakymmentä tilaisuutta ja tapahtumaa: koulutusohjelmista ja seminaareista kulttuuri- ja urheilutapahtumiin. Katso ajankohtaiset tapahtumat osoitteesta: www.keskisuomenekonomit.fi
PS. Tuossa unelmajoukkueen kasaamisessa on myös pieni käytännön ongelma: parhaiden pelaajien pelioikeudet ovat poikkeuksetta jonkun tahon omistuksessa. Joten unelmajoukkueen voi koota ilman riittävää pääomaa vain virtuaalisesti. Rahaton unelma vaatii siis rahaa.
Ryan Reeves
Getting satisfaction from what you do.
Just another day at the office for a high performer.
Choose Accenture for a career where the variety of opportunities and challenges allows you to make a difference every day. A place where you can develop your potential and grow professionally, working alongside talented colleagues. The only place where you can learn from our unrivalled experience, while helping our global clients achieve high performance.
If this is your idea of a typical working day, then Accenture is the place to be..
”Edellytyksenä oli, että nämä molemmat tavoitteet saavutettaisiin vieläpä niin, että opiskelijat tuntisivat olonsa mahdollisimman kotoisaksi.”
JENNA ANTTONEN
JAAKKO MERONEN
Vanhasta Yliopiston työhuoneesta Pörssin toimistoksi ja oleskelutilaksi
Pörssin uudet tilat ja ylipäätään niiden hankkiminen ovat aiheuttaneet tänä lukuvuonna melkoista pohdintaa ja keskustelua. Onni ja autuus olivatkin suurimmillaan, kun viimei tieto uusista tiloista kantautui korviimme.
Yliopisto luovutti käyttöömme yhden ylimääräisen keskivertoa suuremman työhuoneen sekä varastotilat Mattilanniemen MaD-rakennuksen toisesta kerroksesta. Mutta miten tähän vanhaan työhuoneeseen saataisiin mahtumaan sekä uusi oleskelutila, Selkkari, että toimisto? Ja minne laitettaisiin Tahkovuori-kyltti?
Tehtävänämme oli luoda vanhasta työhuoneesta tunnelmallinen ja kahvintuoksuinen oleskelutila, sekä toisaalta saada samaan huoneeseen mahtumaan työn aherrukseen kannustavat toimistotilat Pörssin hallituksen työskentelyä varten. Edellytyksenä oli, että nämä molemmat tavoitteet saavutettaisiin vieläpä niin, että opiskelijat tuntisivat olonsa mahdollisimman kotoisaksi.
Vaikka osasta turhista tavaroista (rikkinäiset sumopainipuvut, kymmeniä kertoja paikatut traktorin sisärenkaat, hajonnut kaakaoautomaatti jne.) olikin luovuttu jo aivan muuton alkuvaiheessa, niin valtava muuttokuorma aiheutti silti aluksi pientä päänvaivaa. Neliöitä ei ollut yhtään ylimääräistä hukattavana, joten entistä pienemmät tilat olisi käytettävä tehokkaasti. Onneksi kaikki varastoitava tavara saatiin kuitenkin mahtumaan uuteen ”Pommariin” siististi hyllyihin tai varta vasten hankittuihin läpinäkyviin muovilaatikoihin.
TILAT PUOLIKSI
SINISTÄ JA VALKOISTA
Vanhan Selkkarin upottavista ja nostalgisen kahviläikkäisistä sohvista oli jouduttu luopumaan muuton yhteydessä, joten oleskelutiloin hankittiin täysin uudet huonekalut. Asia saatiin kerralla kuntoon pikaisella ostosreissulla suureen ruotsalaiseen sisustusliikeketjuun.
TILANJAKAJAKSI
Jotta oleskelutilaan saataisiin viihtyvyyttä, ja toisaalta toimistoon sinne kaivattua rauhallisuutta, totesimme, että oleskelu-/työhuone on parasta jakaa kahteen osaan. Tilanjakajaksi pystytimme massiivisen 80-luvun avokonttorihenkeä huokuvan hyllymuurin. Kunnon väliseinällä voidaan taata lähes Nirvanan tasoinen työrauha toimistoon ja toisaalta riemastuttavan prokrastinointi-henkinen (asioiden välttely-henkinen) tunnelma oleskelutilaan.
Hallitseviksi elementeiksi tiloihin valittiin kaksi tyylikkään sinistä ja modernia sohvaa. Niiden pareina toimivat valkoinen jalkarahi, valkoinen nojatuoli sekä valkoinen hyllykkö. Koska hyllykössä ei ollut takaseinää, asetimme sen taakse rakkaan sinisen Tahkovuorikylttimme. Myös hyllyn rei’istä heijastuu nyt sininen kajastus. Oven viereen seinälle ruuvattiin korkea peili tuomaan tilan tuntua. Huoneen punainen lattia riiteli sävyltään sinisten sohvien kanssa, joten tätä kontrastia pehmentämään hankittiin vielä tyylikäs ja helppohoitoinen karvamatto.
MYÖS JOTAIN VANHAA
Huoneen seinät haluttiin säilyttää alkuperäisessä asussaan tyylikkään rosoisina tiilipintoina. Tilan entiset omistajat olivat jättäneet oleskelutilan päätyseinän kattoon roikkumaan valkokankaan, ja se sopikin meille erinomaisesti: videotykki vain kiinni ja puitteet loistaville Wii-hetkille ovat valmiit.
Käytöstä poistettu työhuone aikaisemmin.
SISUSTUKSELLISENA
Valkoiset seinät ja valkokangas luovat yhdessä tiloihin avaruutta sekä heijastavat kauniisti katon loisteputkivalaistusta. Valkoisen värin lisäksi tilojemme väripaletin toinen sävy on toki sininen –Pörssin väri.
Jotta näkymä sisään tiloihin astuttaessa olisi mahdollisimman selkeä, päädyimme säilyttämään huoneessa jo valmiiksi olleet verhot. Niiden auki ollessa valo siivilöityy kauniisti sisään huoneeseen, ja suljettuina ne pimentävät huoneen tehokkaasti.
Sisustuksellisena yksityiskohtana ja kauniina detaljina ikkunaseinälle asetettiin roikkumaan Music Awardsien kultainen kiertopalkintokitara. Myös komeat standaariliput löysivät paikkansa oleskelutilan nurkkahyllyltä, sekä mikä hienointa, seinällä roikkuu nyt myös Jyväskylän yliopiston taloustieteiden opiskelijain yhdistys Pörssi:n historiallinen perustamisilmoitus. Tulevaisuus näyttää siis taas hetken aikaa taatulta, ja pörssiläiset voivat jatkaa kahvin nauttimista luentojen välillä hyvässä seurassa ja loistavissa puitteissa turvallisessa kodossaan, Selkkarissa.
HANKINNAT
2 x sohva á 140 €
Peili 40 €
Nojatuoli 160 €
Rahi 30 €
Matto 79 €
Hyllykkö 59 €
Sohvapöytä 69 €
Valkokangas (työhuoneen kalustoa)
Tilanjakaja-hyllyt (vintage-löytö)
Toimistokalusteet (lahjoitus)
Pörssin
Perinteinen
JOEL JOKINEN
JENNA ANTTONEN
KALLE JOKINEN
TIINA SARANPÄÄ
JUHO TIKKANEN
RINNE RIEHA
Kuten kaikki suuremmat juhlapyhät, myös Rinnerieha alkoi osaltani jo aattoiltana. Armottomat suojat kanssapörssiläisen, kuopiolaisen fyysikon ja pääkaupunkiseudulta Keski-Suomeen eksyneen sähköteekkarin kanssa pitivät huolen miellyttävästä herätyksestä klo 9.00 Rinnerieha-aamuna. Lääke hetkelliseen tuskaan löytyi nopeasti jääkaapista, ikkunaverhojen takaa paljastui upean kirkasauringonpaiste ja heräsin miehen vierestä jo ennen varsinaista tapahtumaa – tästä oli tulossa hyvä päivä.
RINNERIEHAN URHEILULAJIT
OLIVAT KUULEMAN
MUKAAN FYYSISESTI VAATIVIA, EMMEKÄ HALUNNEET KÄRSIÄ NESTEHUKASTA.
Suuntasimme teekkarin kanssa jo hyvissä ajoin myös pörssiläisille tutuksi tulleelle virvoitusjuomaliikkeelle Sokoksen alakertaan. Rinneriehan urheilulajit olivat kuuleman mukaan fyysisesti vaativia, emmekä halunneet kärsiä nestehukasta. Teekkarin mielestä kaikki pullot, joissa oli lukema < 40 %, laskettiin vedeksi, joten turvauduimme kahteen pulloon. Pikamarssi Agoralle, tehokas lounastauko ja bussijonoon, jossa odotti kirjava joukko haalareihin sonnustautuneita opiskelijoita aurinkolaseineen, pipoineen ja eväineen. Hupaisien bussiemäntien ansioista matka Riihivuoreen, Jyväskylän Mt Blancille, sujui rattoisasti ja taisi siinä muutama hassunhauska vitsikin jo irrota, ainakin vierustovereilta.
Riihivuoressa lyöttäydyin yhteen edellisen illan seuran kanssa ja pidemmän puoleisen arpomissession jälkeen totesimme yksimielisesti, että istumapaikat eivät tekisi pahaa. Kentän laidalle asetuttuamme alkoi seuraan ilmaantua myös muita janoisia sankareita, Pörssin valkoinen hyvin edustettuna, ja päivän DJ kumautti bassojytän soimaan Pörssiteltan yläpuolelta. Ajan kuluksi laskimme leikkiä, ilakoimme ja hörpiskelimme aamulla ostetuista vesipulloista jo varmuuden
RINNE RIEHA
RINTEELLÄ KUULTUA...
Rinneriehahan ei olisi mitään ilman pienimuotoista kampukselta ulkoistettua kampus-gallupia. Tällä kertaa kyselimme rennoissa tunnelmissa ihmisten meininkiä – ja sitähän löytyi!
1. Helvetin jees! Aurinkokin paistaa!
2. Paljukylpyä, häkkyrälaskua ja Jouni Markkasen tarjoamaa jälkiruokaa!
3. Matka jatkuu ShangriLa:n kautta Sonkajärvelle, josta sitten Sihtuunaan ja Suomussalmelle ja Saarisjärvelle…
(Ari Koivisto, Finanssi, Oulu, 3. vuosi)
KALJABENJIKÖYSI
TAIPUI KOVIMPIEN
KILPAILIJOIDEN
VOIMASTA JA
TIUKENTUI HIUKAN
LIIKAA TOISTEN
KOHDALLA.
VOITTANEIDEN
ILMEET OLIVAT
KUITENKIN VIATTOMAN ONNELLISIA.
Kysymykset
1. Mikä meininki?!
2. Kolme asiaa, joita odotat Rinneriehalta?
3. Jatkuuko matka Shangri-La:han?
1. No meininki nousee hyvää vauhtia, mitä myös tämä eukonkanto edesauttaa.
2. Uusia ihmisiä, hauskaa meininkiä ja kovaa darraa.
3. Matka jatkuu huomenna ainakin Helsingin Shangri-Lahan!
vuoksi ennen urheilusuorituksia. Suorituksista ensimmäinen tapahtui, kun yleisömäärä oli kasvanut jo lähes äärimmilleen ja Riihivuori oli täyttynyt iloisesta opiskelijakansasta. Kaljabenjiköysi taipui kovimpien kilpailijoiden voimasta ja tiukentui hiukan liikaa toisten kohdalla. Tehokkaasti vatkattuja tölkkejä voittaneiden ilmeet olivat kuitenkin viattoman onnellisia.
Frisbeegolf oli lajina selkeästi liian helppo, koska jotkut kisailijat päättivät tähdätä myös liikkuvina maalitauluina toimivia rastinpitäjiä kohti. Kelkkapujottelun romurallit olivat lähes vaarallisen näköisiä, kun haalaripukuiset Palanderit kaahasivat tolppien välistä toisiaan reilun pelin hengessä hiukan tönien. Rastilajien kanssa samaan aikaan pyöri kovatasoinen lumifutisliiga, jossa toinen toistaan kovemmat joukkueet ottivat yhteen Riihivuoren stadionilla yleisömassojen hurratessa villisti maaleille. Eukonkannon suoritukseen nähden palkinnot olivat huikeat. Hustlerin sponsoroimat lehdet ja kuvanauhat saivat monen suun ylöspäin kaarelle ja Kotimaiset Kotirouvat ovat naurattaneet myös tapahtuman jälkeen.
Aggressiivisimmat lajit, köydenveto ja mintturyömintä, saatiin päätökseen ilman vakavia loukkaantumisia, vaikka olkapäitä meni sijoiltaan ja polvet taipuilivat. Apu oli kuitenkin onneksi hoidettu lähelle ja
kilpailut, kuten myös koko tapahtuma, pysyivät turvallisina. Rinneriehan rinneosuus oli tulossa päätökseen, palkintoja jaettiin ja mitä mielikuvituksellisimmat häkkyrät hajosivat rinteeseen. Juhlahenki oli noussut korkeammalle kuin sininen taivas ja oli aika siirtyä Aalto-salin kautta nostamaan kattoa Giggling Marliniin, jossa odotti illan kohokohta: suomalaisen rap-alan ammattilaisen, Palefacen, keikka.
Aalto-salilla nälkäiset urheilijat ja janoiset juhlijat saivat täytettä vatsalleen ja kostuketta kurkulleen. Railakkaasta menosta vastasi mahtavan opiskelijailmapiirin, avoimen tanssilattian ja loistavan live-musiikin kombinaatio. Aalto-salissa kaikuivat tilaisuuden päätöksen merkiksi kiitokset ja taputukset ja juhlaväki aloitti ripeän siirtymisensä vastakkaiseen yökerhoon, joka oli räjähtää, kun useat sadat opiskelijat huusivat ja tömäyttelivät lattiaa Palefacen villitessä yleisöä.
Giggling Marlinista toisten tie jatkui kotiin, toisten jatkoille, kolmansien jonnekin muualle. Kaikkia kuitekin yhdisti vähintään yksi asia: jokaisella oli ollut loistava päivä. Upeasti toteutettu Pörssin Perinteinen Rinnerieha oli osoitus siitä, mitä todellisella Pörssi-hengellä saadaan aikaan.
Katso lisää: www.rinnerieha.com TOISTEN TIE
Pörssin Perinteisessä Rinneriehassa mukana
”Tänäkin vuonna legendaarisen singlen alkuperä tuntui kuitenkin olevan hieman hämärän peitossa, joten sen tarinasta oli otettava selvää.”
JUHO TIKKANEN
Pörssin posse – Vaurauden Ritarit
Oli vuosi 2004 ja Pörssin järjestämä Rinnerieha lähestyi. Suomi-rap eli nousukauttaan, kun muiden muassa Fintelligens ja Kapasiteettiyksikkö olivat jo jonkin aikaa myllyttäneet Suomen virallisia soittolistoja. Pörssiläisetkin, tunnetusti varhaisina omaksujina, olivat toki ajassa mukana, joten myös Jyväskylän yliopiston taloustieteiden opiskelijoiden keskuudesta löytyi tiukkaakin tiukempi rap-kokoonpano: Vaurauden Ritarit
Jos rap-yhtyeen nimi ei vielä tässä vaiheessa kuulosta tutulta, niin ei se mitään. Yhtyeen nimeä tunnetumpi on nimittäin yksi heidän kappaleensa, joka pauhaa Selkkarissa ja toimistossa vuosittain vähintään tammikuun alusta maaliskuun puoleenväliin asti: ”Hei jou! / Nyt potkii. Sit mennään. / Rinneriehaan, hei beibe lähde mukaan. / Rinneriehaan, ei pois saa jäädä kukaan. / – – ”
Rinneriehaan-biisi kohoaa pörssiläisten soittolistoilla tasaisen varmasti ylöspäin aina Pörssin Perinteisen Rinneriehan lähestyessä. Tänäkin vuonna legendaarisen singlen alkuperä tuntui kuitenkin olevan hieman hämärän peitossa, joten sen tarinasta oli otettava selvää.
Keväisenä lauantaiaamuna puhelinsoittooni vastaa yksi ritareista, Jouni Jyllinmaa. Tätä ennen olin tehnyt erilaisia nettihakuja sekä yhdistellyt nimiä sekä tiedon palasia, joiden avulla pääsin vähitellen artistin jäljille. Nyt linjan toisessa päässä on Social Media Sales Consultant ja myyntikonsultin ääni on hieman rapea – edellisenä iltana oli vietetty kuulemma kaverin karonkka-bileitä. Pörssiläinen, ei voi erehtyä.
Jouni Jyllinmaa on Rinneriehaanbiisin säveltäjä, eli hän on luonut sen melodiat sekä soittanut sen kitarariffit. Lyriikoista sekä räppäyksestä vastasi Jarkko Vepsäläinen, ja koko hitin tuottajana ja
RINNERIEHAAN-BIISI KOHOAA
PÖRSSILÄISTEN SOITTOLISTOILLA TASAISEN VARMASTI AINA PÖRSSIN
PERINTEISEN RINNERIEHAN LÄHESTYESSÄ.
samplaajana toimi Jussi Valkonen. Kaikki miehet ovat olleet myös Pörssin hallituksessa: Jyllinmaa vuonna 1999, Vepsäläinen vuonna 2001 ja 2002, josta jälkimmäisen puheenjohtajana, sekä Valkonen vuonna 2002.
”Biisi tehtiin itse asiassa yhdessä päivässä, tai siis neljässä tunnissa. Tehtiin se samana päivänä kuin oli 2004 vuoden Rinnerieha”, Jyllinmaa muistelee. ”Illaksi Jussi poltti siitä cd:n, ja heitettiin se sinne bileisiin vaan soimaan.” Niin, yleensähän asiat meinaavat jäädä vähän viimetinkaan ja kliseisen sanonnan mukaan timantitkin syntyvät paineen alla.
Varsinaista yhtyettä nimeltä Vaurauden Ritarit ei itse asiassa ollut pysyvästi olemassa, vaan ryhmä muodostui kaltaisekseen Rinneriehaan-biisin tekemisen ympärille. Vaihtelevilla kokoonpanoilla sama jengi on kuitenkin tehnyt myös muutaman muunkin biisin, kuten ”Köyhät, Köyhät” ja ”Vappuviinaa ja vappunaisia”. Nämä myöhemmin tehdyt rääväsuisemmat kappaleet ovat kuitenkin jo päässeet katoamaan aikojen saatossa. Vaikutteita musiikkiinsa Vaurauden Ritarit ottivat toki Yhdysvalloista, kun Jarkko Vepsäläinen markkinoinnin miehenä seurasi sieltä nousevia trendejä ja luki ahkerasti varsinkin sikäläisiä rap-lehtiä.
Kun kysyin Jyllinmaalta vielä parhaimpia mieleen jääneitä muistoja opiskeluajalta, tuli vastaus nopeasti: ”Opiskelijakaverit.” On silti eräs toinenkin asia.
Jyllinmaan opiskeluaikana Helsingin
kauppatieteiden ylioppilaat järjestivät säännöllisesti hauskoilta kuulostavia bileitä. Niihin pukeuduttiin sovitun teeman mukaisesti, niissä laulettiin kovaa ja syötiin ja juotiin yhdessä isolla porukalla kahden seremoniamestarin ohjatessa juhlan kulkua. Kyllä, kyseessä olivat sitsit. Jyväskylän yliopiston taloustieteiden opiskelijat olivat jo jonkin aikaa ihailleet tätä akateemista perinnettä, joten vuonna 2003 he päättivät herättää tämän hiipuneen, mutta erittäin hienon perinteen uudelleen henkiin myös Jyväskylässä. Vaurauden Ritarit ovat siis osa sitä ikäluokkaa, jota kuuluu kiittäminen oman sitsikulttuurin luomisesta Pörssiin sekä samalla koko Jyväskylään. Itse asiassa Jyllinmaa on ollut myös ensimmäisten joukossa Jyväskylässä järjestettyjen sitsien toastmasterina. Kunnioitettavaa.
Vaurauden Ritarit ovat ratsastaneet jo vuosia sitten työelämään, mutta Rinneriehaan-kappale sekä sitsikulttuuri ovat jääneet perinnöksi nykyisille opiskelijoille. Näitä perinteitä meidän kannattaa vaalia, sekä luoda myös uutta samalla innolla ja pörssihengellä myös tulevaisuudessa.
”Tulin siihen tulokseen, että täällä osataan bilettää kunnolla ja siisteyttä murehditaan vasta juhlien jälkeen!”
HEIDI JYLHÄ-OLLILA
MERI LAHTINEN
På Hankens årsfest
Olin jo monta viikkoa hehkuttanut Hankenin vuosijuhlia. Sain houkuteltua ystäväni ja kämppikseni Merin mukaani. Turun SEFE- ja Kylteripäivillä meillä oli Merin kanssa tavoitteena tutustua muutamaan SHS:n edustajaan, jotta olisi mukavampi mennä heidän juhlilleen tuntien sieltä jo muutaman kasvon. Tavoite saavutettiin Kypän illallisen jatkoilla ja silliksellä.
Astuimme sisään Svenska handelshögskolanin ovesta iltapuvuissamme ja hämmästyneen näköinen infopisteen rouva tuli tiedustelemaan aikeitamme, ruotsiksi tietenkin. Olin aivan varma, että olimme väärässä paikassa. Kohta joku ystävällinen tyttö tuli käytävän päästä ja ohjasi meidät edessämme avautuvan foajén läpi narikkaan, jossa tapasimme kaksi boomaria. Tällä kertaa heidän näkemisensä oli huojennuttavaa pelottavan korrektien suomenruotsalaisten keskellä. Kirjoitimme korttiin vielä pikaisesti ja ytimekkäästi ”Grattis!”, kun emme siinä hädässä enää muuta keksineet. Tervehdyksen hankenlaisille olimme viimeistelleet jo paria viikkoa aikaisemmin erään ruotsia paremmin puhuvan ystävän avustuksella. Hänen mielestään puheen kohta ”som två singeltjejer” ei välttämättä tulisi poikimaan ystävyyssuhteita hankenlaisiin tyttöihin årsfestin aikana. Halusimme kuitenkin sisällyttää tuon kohdan puheeseemme aivan ehdottomasti, sillä komeisiin suomenruotsalaisiin aviomiesehdokkaisiinhan me halusimme lähteä tutustumaan. Mahdollisuutena oli tietysti löytää tyylikäs, komea ja rikas osakkeenomistajamies
SHS:n riveistä.
Kaksi marsalkkaa aloitti cocktailtilaisuuden kopauttamalla sitä pitkää puukeppiä maahan. Edustajaryhmät kutsuttiin vuorotellen SHS:n hallituksen eteen esittämään tervehdyksensä. Sovimme Merin
”EN GÅNG HANKEITEN, ALLTID HANKEITEN”.
KATSOIN VIERESSÄNI ISTUVAA BOOMARIA, JOKA TIETYSTI NUKKUI LÄHESTULKOON
LEUKA RINTAA VASTEN.
kanssa, että jätämme kyseenalaiset kohdat varmuuden vuoksi pois ja lausumme vain pakolliset toivotukset. Tervehdyksiä kuunnellessamme jännitysmomentti kasvoi, sydän hakkasi sataa ja pelkäsin pyörtyväni. Haaveilin takanani olevasta boolista, mutta Meri ei kannattanut ajatusta lähteä kesken kaiken hakemaan rohkaisua. Päätimme kuitenkin lukea koko tervehdyksen kaikkine kohtineen ihan huumorilla. Se meni näin: ”Bästa hankeiter. Vi vill tacka er för inbjudan till er årsfest. Före Kylteripäivät hade vi några fördomar mot studenter vid Hanken. Men där hade vi äran att tala med några hankeiter som var mycket trevliga och öppna. Som två singeltjejer hoppas vi att skapa fler kontakter. Vi är glada att vara hos er här i Helsingfors och vi hoppas att även få se er i framtiden i Jyväskylä. För hela Pörssis del vill vi överräcka er en liten gåva till äran av er hundraförsta årsfest.”
Meri ja Heidi sekä Boomin miehet Joni Larvanto ja Topias Nurminen.
Sanan kontakter jälkeen kuului edestä naurahdus, joka sai minut vakuuttumaan suomenruotsalaisten huumorintajusta. Lahjaksi annoimme nötköttiä, hernaria ja tietysti Minttu-pullon. SHS kiitti lahjasta ja pääsimme halaamaan kaikkia hallituslaisia, joista muutaman kohdalla voitiin todeta, että ”glada att få se er igen”.
Tervehdyksien jälkeen oli luvassa Solenn akt ja puheita auditoriossa. Boomarit yrittivät ehdottaa niiden skippaamista, koska olisivat mieluummin menneet kostuttamaan kurkkuaan läheiseen juottolaan. Minä pysyin tiukkana, koska halusin kuulla ruotsia ja käydä läpi Hankenin vuosijuhlat kaikkine jäykkyyksineen. Sinituotteen edustaja ja entinen Hankenin hallituslainen 70-luvulta puhui ainejärjestöaktiivisuuden tärkeydestä, yrittäjyydestä ja jos muuta ruotsinkielistä lausetta ei päähän jäänyt niin tämä jäi: ”En gång hankeiten, alltid hankeiten”. Katsoin vieressäni istuvaa boomaria, joka tietysti nukkui lähestulkoon leuka rintaa vasten. Tämä setti kesti lähes kaksi tuntia, minkä jälkeen menimme käymään Merin kanssa naistenhuoneessa, ennen bussikuljetusta Restaurang Bankiin. Naistenhuoneessa kuului ruotsin sorinaa. Merin oli määrä päästä seuraavana vapautuvaan wc-koppiin, jonka avauduttua eräs tyttö pyyhälsi suoraan kämppikseni edestä vapautuvaan vessaan. Ajattelin, että nyt se puheessa ollut kohta lisäkontaktien havittelusta kostautuu.
Ilallistilaisuus ravintola Bankissa meni mukavasti. Pääruokana oli menun mukaan Rôti d’agneau, sause brune au rosmarin ja muffin de pommes de terre. Karitsanpaisti oli oikein hyvää ja ruskea kastike kostutti kivasti perunakakkua. Vieressäni istui tyttö, joka ei puhunut juurikaan suomea, ja tämä kehui ruotsinkielentaitoa-
ni, jota en tiennyt olevan edes olemassa. Myhäilin tyytyväisenä kehuista. Lopussa kaikille jaettiin Carolina Herreran 212 näytehajuvesipullo, mikä oli mukava yllätys ja nyysimme pöydiltä vielä toisetkin mukaamme.
Jatkoille siirryimme Casaan, joka on hankenilaisten oma bileiden jatkopaikka. Paikka oli koristeltu duunissa olevien hemaisevien biletiimiläisten maskeerausta myöten Moulin Rouge teemaan. Olin ajatellut, että nämä sivistyneet ystävämme ovat siisteiksi ja hienostuneiksi kasvatettuja, mutta naisten vessa ja tanssilattia olivat kuin kaksi roskaläjää. Kukaan ei vaivautunut viemään muovimukeja pöydille, vaan ne tiputettiin suoraan jalkoihin tanssijoiden potkittaviksi. Ilmeisesti olemme tottuneet siihen, että SOL:n siivouspalvelu tulee perästä. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että täällä osataan bilet-
POPCORNIT
LENSIVÄT, SAMOIN
kautta kaverini luo, ja seuraavana aamuna heräsimme unisena sillikselle.
Sillispaikkana toimi Merimelojatniminen kalastajatorppa ja teemana oli ”trailer park”. Pöytiin oli katettu kertakäyttöastiat, musiikki soi ja redneckejä tuli vastaan jos minkälaisissa wifebeatereissa, väkivaltaverkkareissa ja revityissä farkuissa. Itselläni oli edellisillasta vielä niin väsynyt olo, että hain vain ruokaa ja istuuduin pöytään. Olin tyytyväinen saadessani olla rauhassa, kunnes suomenruotsalaisten huudettua ”När börjar zillis” aloitti ruokasodan ja iloisen riehakkaan älämölön. Popcornit lensivät, samoin lihapullat, nakit ja kaikki mahdollinen tarjolla oleva ruoka ja juoma. Olin aivan ihmeissäni ja väsymyksestä ahdistunut. Halusin syödä sitä ruokaa ja potea rauhassa dagen efteriä, mutta ruoka ja rauha oli äkkiä loppu, kun suurin osa safkasta oli siirtynyt tanssilattialle, jota raivattiin lisää ihmisten siirtyessä pöydistä liukastelemaan bissen, karjalanpiirakoiden ja sämpylöiden joukkoon. Onnistuin karistamaan darraiset pelkotilani ja pääsemään fiilikseen mukaan menoa jonkin aikaa kummasteltuani. Eräs Vaasan hankeiten pyöritteli minua sen verran kovaa liukkaalla tanssilattialla, että lensin takamukselleni ja täten universums bästa zillis on ollut tähänastisista haalarikemuista ainakin haalareideni valkoisuutta ajatellen kohtalokkain!
tää kunnolla ja siisteyttä murehditaan vasta juhlien jälkeen! Jatkoilta lähdettyämme ovella jaettiin vielä mukaan goodiebagit. Kyseessä oli Lexingtonin paperipussi, jonka sisällä oli mm. suklaata, tiskiharja, käyntikorttikotelo ja ilmainen risteily. Tyytyväisin mielin kävelimme yöpitserian
Oli hienoa saada kokea aivan erilainen vuosijuhla ja sillis. Suomenruotsalaista miestä ei tarttunut valitettavasti haaviin, mutta taas kerran yhtä mahtavaa ja avartavaa kokemusta rikkaampana, ruotsinkieltä kartuttaneena ja uusia jättekivoja tuttuja saaneena palasin kotihoodeille Jyväskylään!
Hankenin sillis alussa – ja lopussa.
LASKUKAUSI TESTAA
NORDEAN PÄÄ -
EKONOMISTIKIN KALPENEE
TÄMÄN
ENNUSTEEN NÄHDESSÄÄN: KUN LUMI
PEITTÄÄ TAAS
MAAN, LASKEE PÖRSSI JÄLLEEN.
Laskukauden perustajat pakkaavat varusteensa varastoon ja kiittävät kuluneesta kaudesta Laskukauden jäseniä, jotka ovat pitäneet yllä harvoin hyvinkin asiallista keskustelua Laskukauden FB-ryhmässä. Kiitos myös Pörssin hallitukselle kerhon perustamisen tukemisesta sekä Riihivuorelle ja Headille yhteistyöstä. Ensi syksynä tarkastelemme, olisiko mahdollista saada käyttöön useampia kausikortteja Riihivuoreen ja monipuolistaa urheilumahdollisuuksia. [lue: kiipeily, longboarding…] Vaikka luonto jo vihertää, on viisaalla laskijalla tilaisuus päivittää varusteensa huippukuntoon. Syksyllä uutuustuotteet maksavat maltaita, joten näin keväällä on paras ajankohta hankkia hyvät varusteet halvalla. Koska syksyllä asia unohtuu kuitenkin, kannattaa myös vanhat varusteet huollattaa valmiiksi ensi kautta varten. Laskukaudella on käytössään täydellinen perushuoltosetti, jota saa lainata toimistolta. Vaihtoehtoisesti varusteet voi huollattaa noin parin kympin hintaan ammattilaisella.
Uudelle harrastajalle aloituskustannukset ovat aina suurimmat ja se saattaa vähentää kiinnostusta harrastuksen aloittamiseen. Vanhalle harrastajalle tilanne on helpompi, koska varusteita voi uusia asteittain. Laskukausi suositteleekin, että ensimmäiset varusteet kannattaa etsiä edullisten tuotteiden joukosta. Liikkeiden alennusmyynnit kannattaa kiertää, vuokraamoista voi kysellä käytettyjen varusteiden perään ja nettikaupoissa on runsaasti tarjontaa kauden jäljiltä. Kun varusteet on kerran saatu haltuun, siirrytään välineiden vähittäiseen päivittämiseen. Kaikkia varusteita ei kannata ajaa elinkaaren loppuun, vaan kausittain tai parin vuoden välein tehdyt uudishankinnat pitävät varusteet elinkaaren eri vaiheissa. Silloin kertahankintojen kustannus ei nouse harvoin harrastavallekaan kohtuuttomaksi. Aloituspakettiin kuuluu tietysti lauta/sukset, siteet ja kengät/monot. Laskuvaatteethan kaikilla on jo kotona, vai?
Harkittu lähestyminen on paras. Kokeile välineitä hiihtokeskuksessa – jos rinteeseen ei pääse, kannattaa keskustella esim. vuokraamoiden henkilökunnan kanssa taitoihin nähden sopivista varusteista. Pintapuoliset arviot sopivat vain trendien perässä juoksijoille, loppupeleissä tärkeintä on pystyä nauttimaan laskemisesta. Laskukauden agentit ovat tutustuneet muutamiin tuotekokonaisuuksiin lisätäkseen teidän ymmärrystänne sopivista välinehankinnoista. Esitellyt tuotteet ovat soveltuvia aloittelijoille ja edistyneille laskijoille. Jos olet taidoiltasi erittäin kokenut ja vaadit välineiltäsi äärimmäistä suorituskykyä, nämä tuotteet ovat sinulle liian heppoisia. Jos mielenkiintoa varusteteknologiaa kohtaan riittää, me Laskukauden tyypit voimme järjestää syksyllä tapaamisia, joissa tutustumme teknologian ytimeen. Osoita mielenkiintosi suoraan meille tai FB-ryhmässä.
JUHA LINTULA
VARUSTEITA HANKKIMASSA
miehille:
naisille:
AKTIIVIHARRASTAJA
lauta: Head Tribute i siteet: Head NX Three kengät: Head Triple
kuvaus: Tämä kokonaisuus on seuraava aste siirryttäessä aktiivisen laskuharrastuksen puolelle. Edistyneet laskijat haluavat varusteisiinsa enemmän tukea ja laskumukavuutta, jotta laskija pystyy hallitsemaan välineensä laskutyylin muuttuessa aggressiivisemmaksi. Laudan puuydintä on vahvistettu kahdella pitkittäisellä pyökkiraidalla, jotka lisäävät jäykkyyttä. Myös kenkiä ja siteitä on jäykistetty. Laskumukavuutta lisää siteiden ja kenkien yksityiskohtainen muotoilu, minkä ansiosta siteet ja lauta mukautuvat entistä paremmin jalkoihisi.
ALOITTELIJA
Taso: aloittelija, edistynyt , pro ”Aloittelijalle on tärkeää varusteiden oikea koko, kestävyys ja anteeksiantavuus.”
lauta: Head True Black naisille: Pride Black siteet: Head NX One Black naisille: NX Fay 1 Black kengät: Head Classic Black naisille: Zora Black
kuvaus: Näillä kokonaisuuksilla aloittelija pääsee varmasti vauhtiin osaamistasosta riippumatta. Aloittelijalle on tärkeää varusteiden oikea koko, kestävyys ja anteeksiantavuus. Laudan pituudeksi kannattaa valita n. leukaan asti ylettyvä mitta. Kestävyyttä laudoissa lisäävät kokopuuydin, joka on riittävän joustava antaakseen anteeksi pienet laskutekniset virheet. Pehmeät yleiskengät ja -siteet toimivat laskutyylistä riippumatta ja helpottavat laudan hallintaa. Kenkiä on saatavilla useilla eri nauhoitustekniikoilla, mutta älä anna sen hämätä, kaikki ovat samaa laatua ja vain käytettävyydessä on eroja.
Taso: aloittelija edistynyt pro
”Ajankohta ostoksille on otollinen, joten hinnat riippuvat ainoastaan siitä kuinka vaativaan käyttöön varusteita haet.”
SUKSET
Jos lasket suksilla, ei hätää! Las kukauden porukka tietää kertoa, että Riihivuoressa on joitain Headin kausittaisia uutuussuksia testattavana ja myytävänä. Miesten sukset ovat mallia Head i.PEAK 78 FLR Pro SW PR Pro . Älä anna nimen hämätä, sillä nämä sukset ovat kokeilemisen arvoiset – ammattilaistason välineet, jotka sopivat parhaiten teknisille laskijoille. Naisille on saatavilla suksia kahtena eri mallina: Head Fine One Lr sekä Perfect One Lr. Fine One Lr on hyvä yleissuksi keskitasoisille laskijoille. Perfect One L r on sen sijaan kokeneen laskijan suksi, joka kestää vaikeita olosuhteita ja korkeita nopeuksia. Käy kysymässä tarjoukset Riihivuoren vuokraamosta.
PAKETTIHINNAT
YLEISTASOLLA
uudet aloittelijoille: 250–500 € uudet aktiiviharrastajalle: 400 € ≤ (Hinnat eivät liity jutussa esiteltyihin tuotteisiin.)
käytetyt aloittelijalle: 100–300 € Ilmaiseksikin kamoja saa, jos on riittävän hyviä ystäviä, mutta normaalisti neuvotteluihin ei pääse alle sadan euron tarjouksilla.
käytetyt aktiiveille: Jos et tiedä etsimiesi kamojen todellista arvoa, epäilemme oletko aktiiviharrastaja.
Pakettien hinnat vaihtelevat huomattavasti riippuen ajankohdasta ja varusteiden laadusta. Headin tuotteet ovat tunnetusti laatutavaraa ja ajankohta ostoksille on otollinen, joten hinnat riippuvat ainoastaan siitä kuinka vaativaan käyttöön varusteita haet.
”Opiskeluajan jälkeen ulkomailla oleskelu ei tule olemaan näin helppoa, halpaa ja hauskaa. Tämä oli yksi painavimmista perusteistani lähteä ulkomaille.”
KOONNUT: JENNI PLANE
HEINI, TYTTI, JAAKKO JA HANNA
Pörssin vaihtoaitio
Eikö tuttua naamaa näykään enää hengailemassa keskiviikkoiltaisin Gigglin Marlinissa? Eikö Mattilanniemen käytävillä ja luentosaleissa ole pitkään aikaan näkynyt sitä tiettyä silmäparia? Ja mikä on, kun ei edes pizzapäivänä ilmestytä Piatoon? Ei hätää, sillä sitä tapahtuu vähän väliä. Jyväskylän pölyt on karisteltu hartioilta ja siirrytty kohti vihreämpiä laitumia vaihto-opiskelun merkeissä! Otetaanpa siis selvää mitä niille ulkomailla viilettäville pörssiläisille oikein kuuluu!
KYSYMYKSET
1. Kuka olet ja missä menet?
2. Miten sujuu?
3. Huikein kokemus vaihtoajalta?
4. Kolme hyvää syytä lähteä vaihtoon?
5. Terveisesi pörssiläisille!
1.
1. Heini Pekkala, tällä hetkellä asustelen Tukholmassa viettäen kevään 2011 täällä vaihto-oppilaana.
2. Väldigt bra! Takana on nyt pari kuukautta vaihtoelämää ja voin kyllä sanoa tämän ajan olleen takuulla yksi elämäni parhaista. Uskon tämän fiiliksen jatkuvan koko kevään ja kesän! Opiskelukin maistuu mukavan aineen parissa, sillä luentoja on todella vähän. Vapaa-aikaa on siis rutkasti, mutta aika ei suinkaan käy pitkäksi: menoa ja meininkiä on joka lähtöön, ja olen tutustunut täällä aivan huikeisiin ihmisiin ja saanut heistä todella hyviä ystäviä!
3. Niitä on monta! Ja kesää kohti kun mennään, niin takuulla tulee upeita kokemuksia lisää. Päällimmäisenä mielessä on kuitenkin helmikuun korridorfestit omassa korridorissani sekä maaliskuun alun Beer Olympics -kisailut. Hurjia tapahtumia molemmat! Ja se paljon puhuttu Brännvinkin tuli kokeiltua. Kokonaisuudessaan Tukholma on kaupunkielämänä kokemus – ihania kahviloita, katuja, ihmisiä, kulttuuria ja tapahtumia joka lähtöön. Eipä tästä voi muuta kuin nauttia!
4. Tutustut takuulla aivan mahtaviin uusiin ihmisiin, kielitaitosi kehittyy ja vaihtoaika on varmasti yksi elämäsi kohokohdista huikeiden kokemusten ja seikkailujen ansiosta.
5. Ha det bra och kul! Tukholman ainejärjestöihin verrattuna Pörssi on kyllä aivan speciell och utmärk! Ja kaikille niille, jotka pohtivat vaihtoon lähtöä, niin todellakin hakupaperit menemään NYT! Ikuisena jumppamaikkana voisin vielä heittää: ylös, ulos ja lenkille! Nauttikaa keväästä!
Puss och kram!
KAIKILLE NIILLE, JOTKA POHTIVAT VAIHTOON LÄHTÖÄ, NIIN TODELLAKIN HAKUPAPERIT
1. Olen Tytti Mäkipelto ja opiskelen Jyväskylän yliopistossa kolmatta vuotta johtamista. Tämän kevään vietän kuitenkin Itävallan kauniissa kaupungissa Grazissa.
2. Sujuu erittäin hyvin, ehkä vähän turhankin hyvin.
3. Viikonloppureissut!
4. Vieraan kielen ja kulttuurin oppiminen, uusiin ihmisiin tutustuminen ympäri maailmaa ja itsensä kehittäminen uusilla kokemuksilla.
5. Nyt heti vaihtohakemuksia täyttämään, sillä ainakin itselläni vaihtoon lähteminen on ollut yksi elämäni parhaimpia päätöksiä!
1. Hallo! Olen Hanna Kauppila, 5. vuosikurssin pörssiläinen. Sijaintina on Sveitsin pääkaupunki, Bern.
2. Mainiosti sujuu! Kaupunki on uskomattoman hieno. Vanha kaupunki on UNESCOn maailmanperintöä ja sitä ympäröi kirkasvetinen Aare-joki. Alpit näkyvät keskustasta ja varsinkin yliopistolta lähtiessä. Yliopistolle näytän isoa peukkua, samoin vaihtariporukallemme. Lähes päivittäin pääsee sanomaan jollekin WOU. Vain vähän Jyväskylää isommassa Bernissä on huikean toimiva julkinen liikenne, ja kauemmaskin pääsee matkustamaan helposti. Lisäksi esimerkiksi kasvikset ja alkoholi ovat halvempia kuin Suomessa.
3. Vaihtoajan alku on ollut huikea kaikkiaan, mutta Alpit ovat yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista. Olen tehnyt vaellus- ja laskureissut vuorille, jotka olivat sanoinkuvaamattoman hienoja. On myös aina pysäyttävää nähdä lumiset huiput luennolle mennessä.
4. I) Jokaisesta maailmankolkasta löytyy varmasti jotain, mitä et ole aiemmin nähnyt tai kokenut II) Elämä rikastuu valtavasti uusia kulttuureja, ihmisiä ja tilanteita kohtaamalla. Samalla oppii tuntemaan itsensä paremmin, ja mikä parasta, löytää paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia tulevaisuutta ajatellen, esimerkiksi asuin- tai työpaikan suhteen. Toisin sanoen maailmankatsomus avartuu III) Koska se on mahdollista. Opiskeluajan jälkeen ulkomailla oleskelu ei tule olemaan näin helppoa, halpaa ja hauskaa. Tämä oli yksi painavimmista perusteistani lähteä ulkomaille.
1. Jaakko Pelkonen, opiskelen paikkakunnalla Evansville, USA ja University of Southern Indiana.
2. Kaiken kaikkiaan täällä sujuu todella hyvin. Olen päässyt tutustumaan erittäin moneen eri kansallisuuteen ja ihmiseen. Pienien alkuvaikeuksien ja totuttelemisen jälkeen kaikki on mennyt hyvin. Tylsät hetket ja hiljaiset viikonloput ovat todella vähissä!
3. Huikein kokemus, tai oikeastaan huikeimmat kokemukset, vaihtoajalta ovat kaikki reissut, joita on tullut tehtyä. Viimeisimpänä reissut Chicagoon ja Miamiin, kokemukset ja seura ovat aina mahtavia!
4. Opit itsestäsi ja muista kulttuureista, uudet ystävät ja matkustaminen ja ”mahdolliset” bileet sekä kielitaito ja verkostoituminen.
5. Lähtekää vaihtoon ja nauttikaa siitä ajasta! Ja jos olette jo olleet vaihdossa, kannustakaa muita siihen!
ON PYSÄYTTÄVÄÄ NÄHDÄ
LUMISET HUIPUT LUENNOLLE
MENNESSÄ.
5. Hehkutuksestani huolimatta voin sanoa, että opiskelijaelämä yliopistolla ei ole mitään Suomeen tai Pörssiin verraten. Bileet, yhteishenki ja kokemisen mahdollisuudet ovat Pörssissä ainutlaatuisia. Kunhan vielä muistaa olla avarakatseinen ja kunnioittaa muita yliopistolla, parempaa ei vaan voi löytyä!
”Tehkää uudenvuoden lupaus, että käytätte enemmän sanaa menestys, kuin öky.” – Wahlroosin ohje medialle yrittäjyysasenteiden muuttamiseksi.
AHTI VÄÄTÄINEN
ATTE HUJANEN
Nallen ja Jorman kanssa Suomea pelastamassa
Aalto Entrepreneur Societyn järjestämä Suomi Hyvinvoinnin Jälkeen -seminaari Finlandia-talolla 21. maaliskuuta kokosi neljänkymmenen pörssiläisen lisäksi 1700 kasvuyrittäjyydestä kiinnostunutta tärkeän asian äärelle: miten maamme hyvinvointi tulevaisuudessa pelastetaan? Illan paneelikeskustelun tähtinä olivat Jorma Ollila, Björn ”Nalle” Wahlroos, Risto Siilasmaa, sekä kasvuyrittäjät Petteri Koponen, Ville Miettinen ja Tina Aspiala.
Aihe oli vakava ja tärkeä, mutta keskustelu säilyi mielenkiintoisena koko kaksituntisen paneelin ajan. Vastaukseksi tarjottiin start-up ja kasvuyrityksiä, joihin työpaikat tulevaisuudessa syntyvät. Yrittäjyyteen suhtautumisessa suureen rooliin nostettiin suomalainen kulttuuri ja oiva esimerkki aiheesta tulikin varsinaisena vitsiniekkana esiintyneen Wahlroosin suusta. Hän kuvaili suomalaisia riskiä karttamattomiksi ja sanoi, että tämä todistettiin jo Haluatko Miljonääriksi -ohjelmassa, kun monet ”tyytyivät kahteen tonniin ja lähtivät himaan.” Myös Siilasmaan kuvaus yrittäjästä tyyppinä, joka ei saa muita töitä ja joutuu sitten perustamaan autokorjaamon, oli osuva.
Uusi yliopistolaki sai panelisteilta kiitosta. Ollila kaipasi yliopistomaailmaan entistä enemmän opiskelijoiden nostamista keskiöön, kuten amerikkalaisessa mallissa tehdään. Arvostus loisi perustan myös opiskelijan omalle kehittymis- ja etenemishalulle.
Yrittäjät toivat paneeliin käytännön start-up näkökulmaa ja haastoivat hyvin nimekkäämpiä panelisteja. Petteri Koponen, joka toimii parhaillaan useamman start-up-yrityksen parissa, heitti Wahlroo-
VIESTI OPISKELI-
SELKEÄ:
VAIHTOEHTO, SITÄ KANNATTAA
HARKITA.
sille kommentin: ”Jos olisit Nalle sinäkin sijoittanut meidän yrityksiimme, saattaisit olla joku päivä rikas mies.” Viesti opiskelijoille oli selkeä: Yrittäjyys on mahtava ura ja todellinen vaihtoehto, sitä kannattaa harkita. Myös ulkomailla opiskelu nostettiin esille tärkeänä kokemuksena.
Yleisö pystyi kommentoimaan keskustelua salin seinälle heijastetun Twitter-seinän kautta, sekä nostamalla peukkua ylös Facebook-tyyliin. Kekseliästä!
Kokonaisuutena ilta oli menestys ja väki poistui Finlandia-talolta hymyssä suin. Suurkiitokset Aalto ES:n väelle järjestelyistä!
AALTOENTREPRENEURSHIPSOCIETY
Aalto Entrepreneurship Society eli Aalto ES on Aalto-yliopiston yhteyteen perustettu opiskelijavetoinen yhteisö, joka pyrkii edistämään yrittäjyyttä ja kannustaa opiskelijoita ja alumneja erityisesti kasvuyrittäjyyteen. Aalto ES järjestää erilaisia tapahtumia opiskelijoiden aktivoimiseksi sekä auttaa yrittäjiä myös konkreettisesti. Lisätietoja: www.aaltoes.com.
Talo täynnä
mahdollisuuksia
Meitä on moneksi – onneksi on uramahdollisuuksiakin! Tutustu tarjoamiimme vaihtoehtoihin liikkeenjohdon konsultoinnin, yritysjärjestelyiden, verokonsultoinnin, tilintarkastuksen ja muiden varmennuspalveiden parissa osoitteessa www.pwc.com/fi/rekry.
Voita Mini viikonlopuksi käyttöön
Osallistu Facebook-sivullamme PwC Suomi arvontaan, jossa voit voittaa viikonlopuksi Minin käyttöösi!
NESU-VASTAAVA · V-P PAJUNEN
KALLE JOKINEN
NESU-kevät
11.2. KY:N YSTISSITSIT
Helsingin valloitukseen oli edeltävänä päivänä otettu katapulttilähtö Turun Pikkulaskiaisen merkeissä, mistä matka jatkuikin paikallisilta pummitulla kyydillä kohti rakasta pääkaupunkiamme. Sinänsä en turkulaisten kyytejä suosittele – heillä näyttää olevan jokin fetissi Kake Randeliniin matkamusiikkina, jos nyt ylipäätään voivat omaa autoaan ajaa. Pääsimme kuitenkin perille toteamaan KY:n ylenpalttiset tilat. Sitseihin ei juuri lämpöä tarvinnut hakea, verrytelty oli jo aivan tarpeeksi. Siispä siirryimme suoraan asiaan. Jännittävän aspektin sitseihin toi aina ajoittain suoritettu teemaan sopiva ”punainen huone”-arvonta, jossa pääsi oman numeron osuessa tutustumaan sattumanvaraiseen sitsaajaan. Joillakin tapaaminen venähti vaadittua viittä minuuttia pidemmäksi. Jatkobileistä ei pahemmin ole sanottavaa. Ne päättyivät Anima liberoiden jälkeen yölliselle Helsingin rautatieasemalle. Tätä suosittelen vielä vähemmän kuin turkulaisia. Tarkoitus oli jatkaa matkaa Hervannassa järjestettävään Akateemiseen Kyykkään aamulla kello 06.11 lähtevällä junalla, mutta reissu kyykkäsi väsymyksen takia.
2.3. NESU-WAASA GOES MOVIES
Jyväskylästä Vaasaan pääsi lopulta yksi edustaja, rapakon takana mainetta niittänyt Ron ”Hedgehog” Jeremy. Kyseinen henkilö herätti pahennusta varsinkin elokuvien naisnäyttelijöissä kyynärvarren mittaisella sillä. Tuliaisiksi hänellä oli sitsiyleisölle huonoja elokuva-aiheisia iskuvinkkejä, mikä oli varsin ymmärrettävää – eihän Jeremy tarvitse normaalissa elämässään tämmöisiä. Reaktioita sekasortoisessa elokuvahahmostossa kuitenkin herättivät seuraavankaltaiset lipsautukset: ”Lähdetäänkö meille etsimään Nemoa?”, ”Haluatko manata musta pahat henget ulos?”, ”Mulla olis noita leluja kämpillä, niin voitas tehdä siitä semmonen Toy Story 3:nen” sekä ”Mä tuun suhun kun Gandalf tuli viidennen päivän aamuna”. On sanomattakin selvää, että Ron jäi varmasti ensimmäistä kertaa elämässään ilman naista. Muita mainittavia asioita olivat mm. paikalle saapuneet 11 Bätmäniä. Vastapainoksi tiloissa oli vain yksi Kissanainen. Kokonaisuudessaan panostuneisuuden taso (asuissa) oli kiitettävä, ja muutenkin vahva veto Vaasalta.
”Tarkkaa lainausta en muista, mutta se meni jokseenkin näin: ’Eikö meistä pörssiläisistä pääse ikinä eroon?’”
9.3. PORKY:N NESU-SITSIT TURISTITEEMALLA
Tällä kertaa allekirjoittaneen matka starttasi Tampereen rautatieasemalta poimiessani matkalaiset Jokisen ja Aallon kyytiin. Näin ollen periamerikkalainen perhe oli jälleen yhdessä – joukko kusipäitä, muutenkin kuin roolissa? Porissa olimmekin sitten aivan turisteina. Kohtasimme myös huonoa onnea, kun paikallinen turistineuvonta oli ehtinyt sulkea ovensa. Kuten aina, sitsipaikka löytyi ja meidät vastaanottikin siellä varsin hehkeä matkaemäntä. Teimme myös huomion, että illan edetessä jenkkimurretta oli huomattavasti helpompi mongertaa. Sitsien ohjelmaan kuului myös turistimatka paikalliseen viinatislaamoon. Matka maistui. Jatkobileet järjestettiin paikallisessa Onnelassa(?), jossa törmä-
”LÄHDETÄÄNKÖ MEILLE ETSIMÄÄN NEMOA?”
”MULLA OLIS NOITA LELUJA KÄMPILLÄ, NIIN VOITAS TEHDÄ SIITÄ SEMMONEN
TOY STORY 3:NEN”
OULULLE KUNNIAMAININTA: LOMPAKON JA PUHELIMEN
HUKKUMISEN JÄLKEEN
ROHKEASTI UHKAPELATTU
TASKUSTA LÖYDETYT KOLIKOT, JOTTA ILTA VOISI JATKUA.
HUMALAISTEN TUURIA?
simme myös Kokkosen Rikuun, joka oli pyörittämässä levyjä. Tarkkaa lainausta en muista, mutta se meni jokseenkin näin: ”Eikö meistä pörssiläisistä pääse ikinä eroon?” Näin ollen bileet olivat arvatenkin loistavat. Reissun kiteyttää se fakta, että rakastuin boomariin/-reihin ja seuraavana aamuna päädyimme Joelin kanssa Yyterin hiekkarannalle. Hiekkaa ei näkynyt.
30.-31.3. NESU-RISTEILY & SITSIT TURUSSA
Saavuimme Turun satamaan Punkkisen ja Kotosen kanssa, ja aloimme pohtia millä laivalla reissuun olisi tarkoitus lähteä. Eihän sitä kukaan meistä voinut tietää. Onneksi muutama puhelu selvensi reissun alkavan Viking Linen terminaalista. Terminaali täyttyi hiljalleen merikelpoisesta porukasta, vaikka aivan kaikilla ei niin hyvä tuuri käynytkään, että olisivat laivaan asti päässeet. Kanssamatkaajillamme oli kuitenkin vielä huonompi onni, kun näin ei käynyt kaikille. Reissu ei sen suurempia aikatauluja tarvin-
nut, tavarat hyttiin vesirajan alapuolelle ja käytävälle laulamaan. Tätä ei kehdannut kuitenkaan videokameralla kuvata. Illan aktiviteetteihin kuului muun muassa helikopterikentällä suoritetut helikopterit. Kaikki eivät myöskään eksyneet laivan käytäville/ hytteihin, vaan yötä jatkettiin normaalisti laivan diskoissa. Vaikka juhlinta oli rajua, eivät ”Suomen nuoret kirjanpitäjät” aiheuttaneet sen suurempia sikamaisuuksia. Yllättävän suuri osa meistä selvisi jopa laivan aina niin halpaan aamiaispöytään.
Toisen päivän aktiviteetteihin kuului perinteinen bingo, jossa kirjanpitäjillä kävikin varsin hyvä tuuri. Bingo-emännän painottaessa vääristä BINGO!-huudoista seuraavaa rangaistusta, koko baarille tarjoamista, myönnän hieman jännittäneeni erään turkulaisen huutaessa tämän toiminnan pysäyttävän kajautuksen seitsemännen numeron kohdalla. Tarkastuksen jälkeen salin kuitenkin valtasin noin 40 hengen rytmittämä huuto: BINGO! BINGO! BINGO! Seuraavalla BINGO-huudolla ei käynyt yhtä hyvä tuuri, ja sitten tanssittiinkin Macarenaa. Köyhät opiskelijat nääs. Oululle kuitenkin kunniamaininta: lompakon ja puhelimen hukkumisen jälkeen rohkeasti uhkapelattu taskusta löydetyt kolikot, jotta ilta voisi jatkua. Humalaisten tuuria?
Karaoken jälkeen matka satamasta jatkui sitsipaikalle The Monkeyhin Turun keskustaan. On rehellisyyden nimissä myönnettävä laivareissun olleen kenties liian kova lämmittely sitsaamiseen. Laulujen aikana eräiden suorittamat kuperkeikat eivät välttämättä kuulu aina rakenteeseen. Silti tästäkin selviydyttiin kunnialla, ja matka jatkui alakertaan jatkamaan. Paikallisia kemianopiskelijoita katsellessamme pohdimme kohtaisivatko kemiat. Kengät piti kuitenkin rikkoa tanssilattialla vielä ennen majapaikkaan lähtöä.
7.4. NESU-PÖRSSI JA 80’S MIAMI
Suuren päivän aamuna saavuimme noin kahdeksan aikaan aamulla Jyväskylään Vaasan Wyky-päiviltä. Olimme kaapanneet mukaan matkaamme viisi warranttilaista sekä yhden boomarin. Tämä lievä Wyky-väsymys näkyikin kömpiessämme iltapäivällä kohti Giggliniä. Miamin saapuessa Marliniin meitä oli asettunut hieman päälle 50 sitsaajaa pöytien ympärille, jotkut hieman myöhässä. Sitsikansasta huomasi heti alun alkaen, että he eivät olleet löytäneet juhliin ensimmäistä kertaa. Ihmisiä oli tullut paikalle Oulusta, Vaasasta, Turusta, Kuopiosta sekä Tampereelta. Aurinko alkoi paistaa ja valkoinen jauhe levisi sitsipöydällä rummuttaessamme niitä. Heti alkajaisiksi toastimme Boomi-Pave sekä eräs jyväskyläläinen puhvelieläin pääsivät langettamaan myöhästyneille punishmentin, rangaistuksen. Myöhässä olleiden naisten täytyi levittää kaksi purkkia aurinkorasvaa allekirjoittaneen yläkroppaan. Itse kyseenalaistan tämän rangaistuksen, palkintohan se oli. Miehetkin pääsivät halaamaan. Tämän jälkeen meno jatkui kuin rasvattuna ja lähes kaikkien juomalasit olivat tyhjät alta aikayksikön. Oli ensimmäisen tauon aika. Tällöin osa valitti oloaan eilisen jäljiltä. Sitsien päättyessä tästä ei maininnut enää kukaan, vaan laulua olisi voitu jatkaa pitempäänkin. Paikalla olleiden rusketukset alkoivat valua lämpötilan ja tunnelman noustessa pitkin iltaa. Oululaiset odotetusti pilasivat oman proggiksensa, mutta eivät kyenneet tekemään samaa itse sitsien suhteen. Kuopio toi yllätten omat jauheet mukanaan, vaikka Warrantin Pablo Escobar olikin aiemmin ilmoittanut niiden riittävän Miamissa. SSHV sai täysin ansaitusti sakenin. Myös Turku saapui räväkästi paikalle, vaikkeivät autoaan kyenneetkään ajamaan. Ehkäpä kuitenkin päällimmäisenä mieleen jäivät Svenska Klubbenin sanoittama, menon villinnyt Suparen sekä useat aviator-tyyliset aurinkolasit, jotka eivät välttämättä löytäneet enää aamulla kotiinsa. Voi teitä, jotka missasitte nämä bileet. Tousteille, Jonnelle, Heidille sekä muille järjestämisessä auttaneille laulan kiitosta vielä ensi syksynäkin.
”Luetteloa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkästi eteenpäin, sillä palveluita on jo nyt pilvin pimein aina lastenvaatteiden jakamisesta kirjojen vaihtamiseen.”
RIKU KOKKONEN
Collaborative consumption – Kuluttamisen uusi kulttuuri
Muistat varmasti lukeneesi kuinka ennen vanhaan käytiin kauppaa vaihtamalla oravannahkoja tai kalliita raaka-aineita. Nykyisen teknologian kehittyneisyys sekä erityisesti sosiaalinen media ovat nyt tuoneet tämän vaihdannan takaisin uudella tavalla. Tämän vuosituhannen ”oravannahkakauppa” perustuu tavaroiden tai palveluiden vaihtamiseen ja jakamiseen, ja sitä kutsutaan nimityksellä collaborative consumption
Collaborative consumptionista on olemassa lukuisia erilaisia esimerkkejä: Zipcar tekee autojen jakamisesta helppoa, Netflix:n avulla voit vaihdella vanhoja dvd-levyjä ja lomamatkailijat voivat vuokrata asuntoja toisilleen Homeaway:n tai 9flats:n kautta. Luetteloa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkästi eteenpäin, sillä palveluita on jo nyt pilvin pimein aina lastenvaatteiden jakamisesta kirjojen vaihtamiseen.
Tämä bisnesmalli, jossa tietty yhteisö luo internetiin oman markkinapaikan, on jo tässä vaiheessa muuttanut ihmisten tapaa kuluttaa, ja se on saavuttanut suurta suosiota osassa päin maailmaa. Kaiken lisäksi vanhan käyttökuntoisen tavaran vaihtaminen on ekologista.
Vähitellen collaborative consumption on tulossa yhä enenemissä määrin myös Suomeen, joten paina jo nyt mieleesi tämä termi. (Järkevää suomenkielistä vastinetta sanalle ei tietääkseni ole vielä vakiintunut.) Tämä uusi kuluttamisen kulttuuri tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa varmasti yhä enemmän yleiseen kuluttajakäyttäytymiseen.
LAAJENNETTU TODELLISUUS
Laajennetulla todellisuudella (augmented reality) tarkoitetaan tekniikan avulla yhdistettyä todellisuutta ja virtuaalimaailmaa. Ihmisen aistimaailmaa siis laajennetaan teknologian avulla, jolloin pystytään näkemään asioita, joita ei muuten voisi nähdä.
Laajennettu todellisuus on mahdollistunut tavallisille kuluttajille älypuhelimien kehittymisen myötä, ja eri älypuhelinvalmistajien sovelluskaupoissa tätä keksintöä hyödyntäviä ohjelmia onkin tarjolla jo useita erilaisia. Tällä hetkellä monet saatavilla olevat sovellukset ovat pelejä. Esimerkkinä voisin mainita yhden sovelluksen, jossa osoittamalla laitteen kameralla veteen, puhelimen näytölle ilmestyy hain evä joka näyttää uivan vedessä. Toisessa tapauksessa taas kerrostaloa osoittamalla näyttää se syttyvän tuleen. Tämäntyyppisiä yksinkertaisia pelisovelluksia ovat mm. Firefighter 360, Virtual Graffiti sekä iPew. Pelit ovat hauskaa viihdettä, mutta kuinka tätä tekniikkaa voisi käyttää edistämään myyntiä ja markkinointia tai kehittämään yrityksen imagoa?
Laajennetun todellisuuden sovellukset ovat kehittyneet myös siihen suuntaan, että ne sisältävät paikkaperusteisuuden. Paikkaperusteisuus antaa mahdollisuuden käyttää sijaintitietoja, ja se taas mahdollistaa myös uudenlaiset sovellukset. Nämä yhdessä luovat useita uusia mahdollisuuksia yrityksille. Hyvänä esimerkkinä ovat turisteille tarkoitetut mobiilisovellukset. Osoittamalla esimerkiksi tiettyä rakennusta älypuhelimen kameralla, näytölle ilmestyy tietoja kyseisen rakennuksen historiasta sekä arkkitehtuurista (Lonely Planet City Compass Guide). BuUuk-sovellus taas näyttää käyttäjän ympäriltä ravintolat sekä kahvilat, joissa on meneillään erikoistarjouksia. Älypuhelimen kameralla täytyy vain osoittaa kohti ravintolaa, ja sovellus kertoo käyttäjälleen myös muiden ihmisten kommentit sekä arvostelut näytöllä näkyvästä ravintolasta.
”Yleensäkin siellä missä tapahtuu, Aapo on paikalla ensimmäisenä”
KVARTAALIN PÖRSSILÄINEN
Aapo Okkola
Vuoden toisella kvartaalilla tunnustuksen ansaitsee Puumalan mannekiini, Aapo Okkola. Kuluneena keväänä Aapo on toiminut aktiivisesti Pörssin kaikissa tiimeissä ja ollut muutenkin esimerkillisen ahkerasti toiminnassa mukana. Aapo on muun muassa ollut tekemässä Rinneriehan yrityssopimuksia yritystiimissä, järjestämässä juhlia biletiimissä sekä kirjoittanut ahkerasti Pörssikurssiin tiedotustiimissä. Yleensäkin siellä missä tapahtuu, Aapo on paikalla ensimmäisenä ja viimeisenä auttamassa omalla panoksellaan muita järjestelyissä. Tuoreimpana uutisena Aapo myöskin valittiin ensi syksyn tutoriksi. Paljon onnea Aapolle!
KALLE JOKINEN
Kuvan takana
Tervetuloa lehden viimeiselle, mutta toivon mukaan ei kuitenkaan vähäisimmälle, sivulle. Tältä sivulta löytyy edelleen jo lähes legendaariseksi muodostunut kuvapalsta, joka on ehtinyt jo kunnioitettavaan toiseen osaa. Sen enempää hehkuttamatta, erästä sitsilaulua siteeratakseni: asiaan.
Alun perin aioin laittaa tänne takasivulle jonkun kivan kuvan Palefacen keikalta, mutta koska päätoimittajamme halusi sellaisen jo kanteen, oli tänne sitten keksittävä jotain muuta. (Minut tuntevat voisivat olettaa, että täältä löytyisi protestiksi kuva meikäläisestä näyttämässä keskisormea, mutta kuten terävimmät ovat saattaneet havaita, ei asia ole kuitenkaan näin.)
Päädyin pitkän pohdinnan jälkeen menemään tyypillisen kylterimäiseen tapaan sieltä mistä aita on matalin, eli valitsin Palen tilalle toisen keikkakuvan bändistä nimeltä Oriental Jam. Kuva on otettu vuoden 2009 Yläkaupungin Yö -tapahtuman keikalta Ilokivestä
”Keskimäärin yhdestä keikasta tulee otettua noin 300-600 kuvaa, joista hyvällä tuurilla viisi saattaa olla onnistuneita.”
Kuvassa täyttyvät suurin piirtein kaikki perinteisen rockkuvan kliseet: kuvassa on rockarin näköinen jamppa taivutettuna omituiseen asentoon sekä kitara – joka tosin tiukemmalla tarkastelulla paljastuu bassoksi. Vielä kun lisätään taustalle yleisöä sekoilemassa miten sattuu, niin kuva alkaakin olla valmis. Periaatteessa homma ei tosiaan olekaan sen vaikeampaa, mutta valitettavasti muusikot, nuo ovelat pienet pirulaiset, liikkuvat koko ajan – se, että satut olemaan juuri oikeassa paikassa oikealla hetkellä, alkaakin olla melkoisen haasteellista. Kaiken lisäksi kuvan tekninen puoli tulisi vielä saada onnistumaan samaan aikaan.
Keskimäärin yhdestä keikasta tulee otettua noin 300-600 kuvaa, joista hyvällä tuurilla viisi saattaa olla onnistuneita. Onnistumisprosentti siis lienee samaa luokkaa kuin kesätöiden löytäminen Jyväskylästä.
Seuraavaa numeroa odotellessa kiitän ja kuittaan.
Anti Shop Gummeruksenkatu 5 -10% kaikista tuotteista
Aprilli Kauppakatu 13 -10% kaikista tuotteista (pl. magic-shopin tuotteet)
Giggling Marlin Kauppakatu 32 Ilmainen sisäänpääsy kaikkina aukioloiltoina klo 24 saakka (pl. erikoisillat)
Keski-Suomen Kodinkonehuolto Hannikaisenkatu 25 -15% norm. hintaisista tuotteista ja huolloista
Bianco Footwear Kauppakatu 20 -10% kaikista norm. hintaisista kengistä
Jack & Jones Asemakatu 5 ja Kauppakatu 31 -10% kaikista norm. hintaisista tuotteista
Kharma Väinönkatu 32 Ilmainen sisäänpääsy jonon ohi perjantaisin ja lauantaisin ennen klo 24 (pl. erikoisillat)
Monosera Väinönkatu 9 C 3:n täytteen pitsa 5 € päivällä ja 6 € yöllä (klo 21.00 – 04.30)
Shalimar Hannikaisenkatu 20 Lounaslistan hinnat voimassa aina (pl. tandoorikana- ja kalaruoat)
Drama Kilpisenkatu 7 -10% norm. hintaisista Drama, Uman ja Ulla Ourila tuotteista
Katse Väinönkatu 26 Duotunti voimassa aina
Kopijyvä Vehkakatu 1 -20% gradupainatuksista
Polkupyörätori
Minna Canthinkatu 22 B -10% huolloista ja tarvikkeista
