Suomen ekonomien naisten ilta 28 • Pietarin excu 31 • Bra Roast 34
Tuo lahjasi ja innostuksesi kansainväliseen organisaatioon, joka työskentelee teknologian, liiketoiminnan ja innovaatioiden kärjessä. Tee yhteistyötä erilaisten, lahjakkaiden kollegoiden ja menestystäsi tukevien johtajien kanssa. Auta yrityksiä ja yhteisöjä ympäri maailman pysymään muutoksessa mukana. Teroita taitojasi alan johtavan koulutuksen ja kehityksen avulla samalla kun rakennat ihanteellista uraasi. Tutustu meihin ja löydä mahdollisuutesi! www.accenture.fi/tyopaikat
”Mitä eroa on pörssiläisellä ja kamelilla?” Bra Roast s. 34
Tuntemattomilla vesillä s. 8
#rr15 s. 14
Poikkitieteelliset PoolPartyt s. 30
Pörssikurssi
Kapitalistisen ilosanoman tuoja
Julkaisija Pörssi – Jyväskylän kauppakorkeakoulun opiskelijat ry
Päätoimittaja Nina Kukkonen tiedotus@porssiry.fi
Art Director
Joonas Puuppo
Yhteystiedot
Pörssi ry, PL 35, 40014 Jyväskylä
p. 040 805 4504 www.porssiry.fi
Mediamyynti yritys@porssiry.fi
Kannen kuva
Aleksi Kauppinen
Toimitus
Jenni Hakulinen
Niklas Sanmark
Aleksi Kauppinen
Annika Ukkola
Heikki Kohvakka
Jori Hurula Antti Lassila
Lotta Eklund
Pauliina Laitinen
Jonna Jokinen
Leila Kola
Laura Tikkanen
Lotta Jussila
Jasmin Luukko
Veera Leppänen Outi Rekola
Paino
Grano Oy, Jyväskylä
Ilmestyminen
Viisi kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 32
Painosmäärä ja paperi 200 kpl, 200g G-Print, 100g G-Print
Anna palautetta! tiedotus@porssiry.fi
Vakiot
Pääkirjoitus 4
Puheenjohtajalta 5
Kopo 10
Kyllin hyvää 13
Kvartaalin pörssiläinen 38
artikkelit
Rukahype 6
Kahvigate 7
Tuntemattomilla vesillä 8
Rinnerieha 14
Alumnit 18
Ympäristövastaava 21
Abicrew 23
NESU 24
Palautekysely 26
Suomen ekonomien naisten ilta 28
Opiskelijalähettiläs 29
Poikkitieteelliset PoolPartyt 30
Pietarin excu 31
Pörssi & Dumppi 33
Bra Roast 34
KV 35
Vappuhype 36
Tekstaripalsta 37
PääToIMITTAJA
· nInA KuKKonen
Pääkirjoitus
Koin joKin aiKa sitten jotain hirveää, joKa sai minut pohtimaan elämän tarKoitusta. raKas
Kumppanini, samsung galaxy s4 -puhelimeni hajosi. se vain sammui KesKellä KirKasta päivää ilman pienintäKään varoitusta, eiKä enää Käynnistynyt.
Kaksi vuotta tuo puhelin oli kumppanini, aina mukana. Siinä oli mm. kahden vuoden ajalta tärkeimmät kuvat (joista osaa en ehtinyt varmuuskopioida) ja tarkoin suunnitellut musiikkisoittolistat. Puhelimella oli myös tunnearvoa, sillä se oli ylioppilaslahja isovanhemmiltani.
Voi sitä hetkeä, kun tajusin, että puhelin ei enää tule käynnistymään.
Olin Helsingin rautatieasemalla yksin, juuri menossa junaan, joka veisi minut Jyväskylään. Onneksi olin juuri minuutteja aiemmin laittanut kyyditsijälleni viestin, jossa kerroin, milloin olin saapumassa Jyväskylään, enkä joutunut lainaamaan puhelinta tuntemattomalta. Edessä oli kuitenkin vielä yli kolmen tunnin junamatka, eikä minulla ollut edes toista pelastavaa vakiovarustetta, tablettia, mukana. Tai musiikkisoitinta, ei siis mitään elektroniikkaa.
Kuinka sitä nykymaailmassa selviää ilman tekniikkaa, älypuhelimia ja lähes jatkuvaa nettiyhteyttä? Vastaus: ei selviäkään. Ainakaan, jos tosissaan haluaa pysyä maailman menossa, työelämässä ja opiskeluissa mukana. Itse selvisin junamatkan tylsyyksissäni juuri ja juuri, ja pääsin takaisin online, kun saavuin Jyväskylään. Olo oli silti orpo, kun ei voinut jatkuvasti kantaa mukana sitä laitetta, jossa (ilmeisesti) koko elämä pyörii. Mielessä oli jatkuvasti, että mitähän siellä
WhatsApp-keskusteluissa puhutaan, ja että toivottavasti töistä ei soiteta tai äiti huolestu, kun ei puhelimeen saa yhteyttä.
Kokonaisen vuorokauden olin ilman puhelinta, kunnes marssin Giganttiin ja tuhlasin viimeiset rahanrippeeni uuteen älyyn. Nyt varmasti mietit, että on tuo meidän päätoimittaja sitten puhelin- ja someriippuvainen ja ties mitä. Ehkä olenkin, mutta uskallan (ilman minkäänlaista tieteellistä lähdettä) väittää, että niin on moni muukin tässä ensimmäisessä maailmassa. Ja onko se loppujen lopuksi aina ehdottoman huono asia?
Vaikka moni, erityisesti vanhempi kansa, asialle naureskelee, on totta, että maailma muuttuu ja digitalisoituu yhä enemmän. Elämä siirtyy nettiin, pilvipalveluihin ja sosiaaliseen mediaan. Ja miksipä emme hyödyntäisi digitalisaation luomia mahdollisuuksia? Harvoinhan muitakaan kustannustehokkaita ja käteviä ratkaisuja jätetään hyödyntämättä. Esimerkiksi tämän lehden tekeminen ilman edellä mainittuja mahdollisuuksia olisi huomattavasti hankalampaa ja hitaampaa. Itse olen siis ainakin hyvin kiitollinen tämän maailman mahdollisuuksista. Ehkä olemme koneiden orjia, stupid people with smart phones, mutta niin kauan, kun suhtautuminen siihen on tervettä, eikä unohdeta
oikeaa elämää ja ihmisiä, on tässä kaikessa, ainakin omasta mielestäni, enemmän mahdollisuuksia kuin uhkiä. Enemmän vahvuuksia kuin heikkouksia.
Päätoimittajanne, Nina Kukkonen
Nyt jos koskaan kannattaa lukea PJ-palsta!
Kuulin tässä taannoin erään 4. vuoden opiskelijan toteavan Selkkarissa, ettei hän ole lukenut PJ-palstaa koskaan kokonaan. Aloin pohtimaan tähän syitä; joko ihmiset ovat liian kiireisiä, tai PJ-palsta on niin tylsä, ettei sitä viitsi lukea edes vessassa käydessä. Päätin ideoida tälle keväiselle PJ-palstalle jonkun hauskan idean, ja mikä olisikaan sen hauskempaa kuin itsestäni kirjoittaminen. Tästä eteenpäin (kuin myös tähän asti) kannattaa kaikki ottaa huumorilla. Nyt niitä faktoja kehiin:
1. Juustonaksujen nahistaminen. Jotta juustonaksut ovat parhaimmillaan, niitä pitää ”nahistaa” eli pitää avonaisessa pussissa tai muussa astiassa vähintään 1 vrk ennen syömistä. Nopeimmin nahistuminen tapahtuu lämpimässä, eli patterin vieressä.
2. Juusto + kaakaojauhe = herkku. Tämä on maailman paras herkunkorvike, eli siitä vain dippaamaan juustosiivuja kaakaojauheeseen, ai että!
3. Mössykkä. Paras kotiherkku, mutta vaatii edellistä kohtaa enemmän vaivaa. Mössykän valmistamiseksi sekoitetaan siis sulatettua voita, kaurahiutaleita, sokeria ja mahdollisesti myös kaakaojauhetta. Taivaallista!
4. Jäätelö + ranskalaiset = herkku.
Parasta mitä mäkkäristä voi saada; ranskalaiset ja lakritsi-McFlurry (isona tietysti), ja niiden syöminen yhdessä / ranskalaisten jätskiin dippaaminen.
5. En tee ruokaa. IKINÄ. Asuin edellisessä asunnossani lähes vuoden, ja ainoan kerran käytin uunia kun äitini oli kylässä ja hän leipoi kakun. Hellaa tuli käytettyä kananmunien paistamiseen, mutta sitä ei kai voi ruuanlaitoksi laskea. On mulla yks bravuuri, nimittäin purkkihernekeitto! Tulevaisuudessa ajattelinkin rikkaan miehen sijaan hankkia miehen, joka on hyvä laittamaan ruokaa.
Tässä vaiheessa huomaan, että viisi ensimmäistä faktaa liittyy syömiseen. Jännempi homma. Mainitsemani reseptit ovat muuten vapaasti käytettävissänne!
saa tehtyä todella hyviä to do -lappuja.
6. Pöytäni ja kalenterini ovat aina täynnä miljoonia to do -lappuja. Eihän niissä to do -listoissa sinällään mitään vikaa ole, mutta täytyy myöntää että omani ovat aina aivan liian pieniä tai aivan liian täynnä. Lisäksi niistä saattaa löytää niinkin oleellisia asioita, kuten: ”Tarkista pitääkö tyynyliina vaihtaa.”
7. Säilytän paljon vanhoja tavaroita. Kuitenkin säilytän vain sellaisia hyödyllisiä tavaroita, kuten ala-asteelta asti mukana ollut penaali, viivoitin ja sakset. Myös vanhoista vihoista
8. Hiusten peseminen on yliarvostettua. Yksi arjen ärsytyksistä, johon menee vaan aivan liikaa aikaa. Siksi pääasiallinen ”kampaukseni” on pikkumyynuttura. Hyvä säästö opiskelijabudjettiin – tällä hiustenpesutahdilla shampoot kestävät about vuoden.
Ihanaa, railakasta, rentouttavaa, villiä ja tapahtumarikasta vappua kaikille!
Tereisin, Jasmin
PuheenJohTAJA · JAsMIn luuKKo
8 faKtaa puheenjohtajasta
mitä tapahtui ruKalla, ei jää ruKalle, vaan tänä vuonna se päätyy selKKarin seinälle - tai Kuten ennenKin, fuKsivideolle.
teksti: LeiLa KoLa, Laura TiKKanen
tämän Vuoden ruka-hitti on mökkini Prisma-ostosten summa oli korkkasin rukalla klo
saunassa
YllätYin, että mökkinaaPureideni toiVoisin
Paras ruoka, jonka reissulla söin, oli toiVoisin, että en olisi
taPasin sPring Breakillä rukan Yolo-hetkeni oli minulle kerrottiin, että ruka-reissun jälkeen aion kotimatkalla tämän ruka-reissun oPetus oli
terVeiset kotiin: lähden rukalle uudestaan kYllä en koska
Palauta tämä siVu täYtettYnä Päätoimittaja nina kukkoselle. Palauttaneiden kesken arVomme Voittajan, joka saa kaksi VaPaaValintaista haalarimerkkiä. Pörssi rukalla 2015
TIlAA RuKA-AIheIselle PIIRRoKselle
ensiKsi oli maitogate, sitten tuli Kahvigate. mitä seuraavaKsi?
Sitä ei monesti tule ajatelleeksi, mutta kahvi on yksi Pörssin tärkeimmistä jäsenpalveluista, minkä takia kahvigate on syvästi koskettanut jäsenistömme rivejä ja mennyt joillakin jopa niin sanotusti tunteisiin. Mistä tässä kahvigatessa on lopulta oikein kyse? Kyse ei ole pelkästään kahvin loppumisesta selkkarista päivän aikana, vaan kahvigatea ymmärtääkseen tulee palata historiassa pari vuotta taaksepäin.
Tuolloin selkkarista löytyi yksi, harvakseltaan pesty, ja puolitukkoon kalkkeutunut litran Moccamaster. Päivystäjä keitti aamulla saapuessaan yhden pannullisen ja kahvi loppui kun loppui. Uutta pannullista keitettiin, jos joku jaksoi näin tehdä. Tämä toimintatapa oli ollut käytössä vuosia ellei vuosikymmeniä. Kaikki olivat jotakuinkin tyytyväisiä tilanteeseen, ainoat soraäänet kuuluivat siltä ”uhrilta”, joka joutui keittämään uuden pannullisen saadakseen itse kahvia.
Kaikki muuttui viime vuonna.
Silloin uudenkarhea hallitus 2014 päätti hankkia kuuden litran perkolaattorin selkkariin palvelemaan paremmin monipäistä jäsenistöä.
Päivystäjä laittoi perkolaattorin, kavereiden kesken perkon, aamulla porisemaan. Tunnin porisemisen jälkeen kahvi oli valmista ja tätä
tummaa nektaria sai yltäkylläisesti suoraan valutushanasta. Kahvi pysyi myös valmistustavasta johtuen hyvänä ja kuumana koko päivän ajan.
Tämähän kuulostaa täydelliseltä ratkaisulta aiempaan tilanteeseen verrattuna? No sitähän se omalla tavallaan olikin ja kommentit olivat usein luokkaa ”miksei tätä oltu keksitty aikaisemmin.” Kuuden litra perkolaattori oli litran Moccamasteriin verrattuna alkuun enemmän kuin riittävä ja kahvinjuojien määrät lähtivät tasaiseen nousuun, kun sana (valmiin) kahvin riittävyydestä levisi jäsenistön keskuudessa.
Loppukeväästä 2014 oltiinkin jo tilanteessa, jossa päätettiin hankkia isompi 14 litran perkolaattori (ns. ”Big Mama”) vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Tietysti oli päiviä, jolloin kahvia jäi yli, mutta vastineeksi oli päiviä, jolloin isompikaan perkolaattori ei riittänyt ja loppupäivästä jouduttiin turvautumaan Moccamasteriin. Loppuvuosi meni hyvin ja jäsenistö tottui siihen, että selkkarissa oli kahvia aina saatavilla. Kysyntä ja tarjonta olivat tasapainossa, kunnes alkuvuodesta 2015 isompi perkolaattori päätti hajota ja tästä seurasi tarjonnan romahtaminen.
Kysyntä on joustamatonta tarpeeksi lyhyellä aikavälillä ja tarjonnan romahtaessa pienempi
”juurihan se pestiin vuoden alussa.”
- Kopo 2015
perkolaattori ei mitenkään pystynyt vastaamaan kysyntään. Niinpä moni pettynyt pörssiläinen, varta vasten selkkariin kahvia hakemaan tullut, joutui väsymyksestä verestävin silmin kääntymään tyhjin käsin ja kuivin suin ovella pois. Tilanteen vakavuudesta kertoo jotain se, että hallitus antoi asiasta tiedotteen helmikuun 11. päivä Facebook-sivuillaan. Ja näin kahvigate oli syntynyt! Viime vuoden lopun vitsauksen, maitogaten, ollessa monella vielä tuoreessa muistissa, kulkeminen vaikeudesta toiseen oli joillekin jäsenille liikaa. Kahvigate on saanut jäsenistön nousemaan varpailleen ja se on aiheuttanut oikeutettua närää. Kahvigate on kuin tauti keskuudessamme, joka vaatii pikaista parannusta. Tämä ensimmäisen maailman ongelma suorastaan huutaa kirjallista vastinetta Pörssin hallitukselta siitä, miten he aikovat ratkaista sen! Vaadinkin välitöntä toimintasuunnitelmaa Moccamaster-käyttökoulutusten järjestämiseksi. Tilanne kahvigaten suhteen on tällä hetkellä kuin Ruotsalainen politiikka: asiasta kyllä keskustellaan ja se on kaikkien huulilla jatkuvasti, mutta mitään ei saada aikaiseksi.
TeKsTI: niKLas sanMarK
KuvA: aLeKsi Kauppinen
TunTemaTTomilla vesillä
Mitä tapahtuu, kun kaksi pörssiläistä pistetään tekeMään asioita, joita he eivät ole koskaan edes harkinneet tekevänsä?
Viime kertainen hiusten suoristus tuntui aivan lastenleikiltä verrattuna tähän, olimme kulkemassa todella syvälle naisten mysteeriseen maailmaan. Tehtävänä oli siis tällä kertaa suorittaa kasvonaamion teko. Onnekseni en ollut yksin, henkisenä tukenani minulla oli mukana Roope, sekä matkanjohtaja Lotta! Tehtävä suoritettiin Lotan kauneushoitolassa. Sisälle kauneushoitolaan päästyäni huomasin, että tästä operaatiosta huokui tietty rituaalimaisuus. Kynttilöitä oli sytytelty pitkin asuntoa ja suitsukkeet tuoksuivat herkän musiikin tahtiin, feng shui oli kohdallaan. Aluksi Lotta kertoi operaation kulun, etenkin osuus ’kasvojenkuorinta’ saivat kylmät väreet kulkemaan pitkin selkärankaani. Roopesta myös huomasin tiettyä jännittyneisyyttä tämän sanan kuullessaan. Jo tässä vaiheessa
aleksi
Kasvonaamion teko
Teksti: a leksi k auppinen
Kuvat: r oope l ehtinen
ymmärsin kauneudenhoidon raa’an ja karun luonteen. Lopulta oli aika siirtyä varsinaiseen naamioon, lotta haki jääkaapiltaan muutamat pussukat, mihin luultavammin olivat merkitty kaikki mahdolliset kemikaalien varoitusmerkit. Aineet leviteltiin kasvoihini, ja kirsikkana kakun päälle silmilleni laitettiin vielä kurkut. Kipu oli melkoista ennen kuin hermopäätteeni kerkesivät sulaa. Yht’äkkiä lotta totesi että on aika, ja pisti salaisen youtube –listansa soimaan, mikä oli täytetty toinen toistaan raastavammilla nyyhkybiiseillä.
Ymmärsin, että kasvonaamio oli paljon muutakin kuin rutiininomainen toimenpide. Se on hetki, jossa muistellaan mennyttä, eletään hetkessä ja suunnitellaan tulevaa. Taas yksi ovi aukeni edessäni tässä usvaisessa, sekä mystisessä maailmassa. Ehkä kasvonaamion perimmäinen tarkoitus onkin sen terapeettisuuden kautta tuleva mielenrauha, eikä niinkään ulkonäölliset asiat? Nämä ovat kysymyksiä niitä kysymyksiä, mihin emme välttämättä koskaan saa vastausta. Noin 15 minuuttia oli kulunut, ja oli aika repiä naamari pois, poistaminen oli kivutonta ja huojentavaa. Naamarin alta paljastuikin melkoinen siloposki! Harmikseni kotimatkalla kokemani suomen neljä vuodenaikaa pieksivät naamani kyllä aivan samaan kuntoon kuin ennen tätä koetta.
omillaTTemaTTun vesillä
Jälleen kerran sukupuolet ovat valmiita taistelemaan välisestä ymmärryksestään ja tasapainostaan, tällä kertaa pyöräkellarissa. Teemana on keväthuoltaa polkupyörä. Tehtävä ei olisi oikeastaan voinut tulla parempaan saumaan, sillä olen juuri perinyt äitini vanhan maastopyörän, joka on levännyt autotallin nurkassa jo kauemmin kuin vain yhden talven verran. Vierailevana tähtenä oli mukana Roope, joka toi mukanaan paitsi polkupyörätietämystä myös lisäkärsivällisyyttä Aleksille kun en esimerkiksi tiennyt mitkä laakerit ovat. Aluksi sukupuolikuilu on melko selkeä. Pojat juttelevat mopoista ja kun kerron keittiörättieni tunnearvosta saan osakseni vain alentavaa hörötystä. Pienen lämmittelyn jälkeen saan kuitenkin itsekin
Mitä tapahtuu, kun kaksi pörssiläistä pistetään äänMteke asioita, joita he eivät ole koskaan edes harkinneet tekevänsä?
lotta
polkupyörän keväthuolto
Teksti: l otta j ussila
Kuvat: a leksi k auppinen
koskea polkupyörääni, siivousrätillä tietenkin. Fillariasiantuntijat saattoivat haarkita haastavammankin tehtävän nakittamista, kunnes kysyin että mitkä ne vanteet olivatkaan. Telepaattisesti miehet sopivat varmaankin keskenään, että olin toivoton tapaus ja sain loppuajankin oikeastaan keskittyä rättihommiin. Mielenkiintoista oli huomata, miten paljon innostuneempia pojat olivat polkupyörän huollosta kuin viimekertaisesta konsolipelin pelaamisesta. Erityisesti alussa sain muistutella olemassaolostani, koska pojat olivat silminnähden niin innoissaan siitä,
että pääsevät itse säätelemään pyörää. Klassinen lelujen rassaaminen siis voittaa vieläkin teknologiaviidakossa. Öljystä ja pölystä huolimatta hallitsevin tuoksu oli kuitenkin testosteroni. Miehekkäässä slaavikyykyssä kaksipyöräisen ääressä juttelu liukui nopeasti ”mimmeihin” ja niiden ulkonäköön. Näitä jutellessa tuli ilmi myös molempien sukupuolien näkemyksiä siitä, että miten niihin toisiin sitten pitäisi suhtautua. Odotettavia olivat vanhat kunnon avain-lukkovertaukset, mutta mukana myös aitoa, ujoa kiinnostusta siitä että mistä tytöt tykkää. Vaikka en fillariani varmaan itsenäisesti osaa vieläkään huoltaa, tehtävä on tälläkin kertaa suoritettu ja tunnen Y-kromosomin tuomat mysteerit paremmin kuin koskaan.
KoPo · AnnIKA uKKolA
Kopon palsta
montaKo opintopistettä suoritat tänä luKuvuonna?
Onko tavoitteesi saada kasaan opintotukeen vaadittava 45 opintopistettä vai jääkö määrä kenties sen alle? Vai ahkeroitko ja kerrytät noppia yli 55 opintopisteen verran? Jos vastaus jälkimmäiseen on kyllä, onnittelut – tuet yliopistomme ja samalla kauppakorkeakoulumme rahoitusta toiminnallasi!
Selvennetäänpä hieman. Yliopistojen rahoitusmalli koostuu useista eri tekijöistä, kuten suoritettujen tutkintojen sekä tutkimusten määrästä. Myös esimerkiksi opiskelijapalautteen avulla voidaan saada lisärahoitusta. Kuitenkin yksi keskeisimmistä osa-alueista rahoitusmallissa on yli 55 opintopistettä lukuvuodessa suorittaneiden määrä. Yliopisto saa siis rahaa jokaisesta opiskelijasta, joka suorittaa tuon vaaditun määrän noppia vuodessa.
Meillä Jyväskylän kauppakorkeassa vähintään 55 opintopistettä suorittaneita oli vuonna 2013 34 % opiskelijoista eli noin kolmannes. Toisin sanoen kaksi kolmasosaa opiskelijoista ei suorittanut tarpeeksi opintopisteitä, jotta yliopisto saisi lisärahoitusta toiminnalleen. Määrä on pysynyt samansuuruisena useana vuonna.
Ka K si Kolmasosaa opisK elijoista ei suorittanut tarpee K si opintopisteitä, jotta yliopisto saisi lisärahoitusta toiminnalleen. määrä on pysynyt samansuuruisena useana vuonna.
Nyt esimerkiksi Oulun yliopiston ylioppilaskunta on järjestänyt Opintopistetalkoot, joissa kannustetaan opiskelijoita suorittamaan riittävä määrä opintopisteitä. Tällainen toiminta on mielestäni paikallaan, sillä en usko läheskään kaikkien opiskelijoiden edes olevan tietoisia yliopistojen rahoitusmallista.
Ongelmana kuitenkin on, että lukuvuosittaiseen opintotukeen vaaditaan “vain” 45 opintopistettä. Moni opiskelija suorittaakin opintoja vain tuon minimimäärän, jolloin yliopisto jää vaille lisärahoitusta. Näillä menetetyillä rahoilla voitaisiin rahoittaa esimerkiksi opetustiloja, palkata lisää henkilöstöä sekä paljon muuta hyödyllistä.
Kannustankin jokaista nyt miettimään omia opintojaan ja suhtautumaan niihin vakavuudella. Jos mahdollisuus tukea yliopistoamme ja kauppakorkeakouluamme on kohdallasi saavutettavissa, kannattaa siihen ehdottomasti pyrkiä.
Hauskaa vappua kaikille ja koitetaan vielä hetki jaksaa opiskellakin!
Koponne, Annika
TeKsTI: AnnIKA uKKolA
Yliopiston uusi, yhteinen palautejärjestelmä otettiin hiljattain käyttöön kurssipalautteita kerättäessä. Uudistuksen myötä muun muassa opettajan velvollisuudet kasvoivat, sillä vastaisuudessa opettajan on annettava kurssilaisille kootusti vastapalautetta. Henkilökohtaista palautetta voi ja kannattaa myös pyytää, jos kokee sille olevan tarvetta.
Jokaisella kurssilla on Korpissa palautelomake, jossa voi antaa palautetta kurssin alkamishetkestä lähtien aina kurssin päättymiseen saakka. Vastauksiaan voi myös muokata kurssin aikana, jolloin ne päivittyvät edellisten päälle. Opettajat pyytävät palautetta sähköpostitse kurssin päättymisen jälkeen, jolloin viimeistään vastaaminen on suotavaa.
Yhteisen palautelomakkeen käyttöönotolle oli useita syitä, kuten opiskelijoiden anonymiteetin säilyttäminen varmuudella. Lisäksi raporttien kokoaminen palautteista on nyt helpompaa.
Palautelomake on vielä osittain kokeiluasteella ja sen toimivuutta testataan. Siksi kannattaakin ehdottomasti antaa itse palautelomakkeesta arviota lomakkeen loppuun, jotta lomaketta voidaan kehittää parempaan suuntaan.
Avance-johtamiskoulutus
Kasvu Open 2015 yhteistyökumppani
Investoi menestykseen
Avance Executive MBA ohjelma – rakenna oma menestyspolkusi
Oonko ainut, vai onko muidenkin mielestä alkuvuosi vierähtänyt jotenkin tosi nopeesti? Uudet kurssit, KYPÄ, Rinnerieha ja Pörssin muut riennot. Ja älä edes mainitse kandia... Kanssapörssiläisiä seuranneena päällä on selkeästi hyvä tekemisen meininki — vierivä kivi ei sammaloidu, niinhän sanonta kuuluu. Välillä hommaa tuntuu kasaantuvan jo liiankin kanssa. Ja niin kuin stressin aiheita ei muuten olisi elämässä jo riittämiin, niin päälle puskee vielä opiskelijan lempi aika vuodesta: kesätyönhaku. Kuinkahan monta työtuntia olen itse uhrannut CV:ni, LinkedIn profiilini ja kaikkien kymmenien hakemusten tekoon, joita olen tänäkin keväänä väsertänyt? 70% hakemistani paikoista ei ole vaivautunut edes vastaamaan hakemukseen. Lievästi ilmaistuna välillä hieman turhauttaa. Vähänkin tämän hetkistä Suomen taloustilannetta seurannut ymmärtää, että elämme työllistymisen kanssa haastavassa tilanteessa. Työpaikat ovat kiven alla niin opiskelijoilla, kuin työuran erivaiheissakin. Sinä huipputyyppi, joka onnistuit saamaan uuden duunin tulevalle kesälle: Onneksi olkoon, mahtavaa! (Ja ihan vinkkinä, muistahan hyödyntää käytössäsi olevat lakipalvelut, ja tarkistuttaa työsopparisi porsaanreikien ehkäisemiseksi Suomen Ekonomien juristeilla). Jos ei tänä vuonna kuitenkaan tärpännyt, älä masennu. Et suinkaan ole ainut saman kohtalon
kokeva kylteri ja elämä ei jää tähän. Suomen Ekonomit tutkivat tarkasti kauppatieteilijöiden työllistymistä ja ammattiliittona tekevät tärkeää edunvalvontatyötä esim. koulutuspoliittisten linjausten suhteen. Ajankohtaiset Suomen Ekonomien kuulumiset löydät aina osoitteesta: http://ekonomit.fi/tiedotteet. Tätäkö se elämä on, stressiä ja epävarmuutta? Leuka ylös ja kohti
uusia pettymyksiä? Ei todellakaan. Toisinaan on ihan hyvä hidastaa elämää. Muista, että jopa meidän kauppakorkeakoululaistenkin on välillä hyvä pysähtyä ja tarkastella maailmaa uusista näkökulmista. Laske tämä lehti hetkeksi sivuun ja esitä itsellesi kysymys: Olenko minä onnellinen? Elämä ei ole pelkkää derivointia, referaatteja, gradua tai työntekoa. Kumpaa sinä haluat: muistella opiskeluvuotesi siitä, että tahkosit 100 opintopistettä per vuosi ja valmistuit ennätysajassa, vai niinä vuosina jolloin sait upeita muistoja, ystäviä ja kokemuksia, joita et ikinä unohda? Oli vastauksesi kumpi tahansa, ole itsellesi rehellinen. Keep it real bro. Ja eihän se ikinä noin mustavalkoista ole. Nyt on kuitenkin ne vuodet, kun voit nähdä ja kokea, onnistua ja erehtyä. Elämästä voi ymmärtää paljonkin, kun käsität, ettei kaikkea tietoa opita koulun penkillä tai sorvin äärestä. Sinä olet oman elämäsi pomo. Etsi intohimosi, aloita uusi harrastus, käy ulkona, hulluttele, hae vaihtoon, rakastu. Elä elämääsi. Tänään.
Mitä tahansa mieleesi tulee, niin Suomen Ekonomien palveluista tai itsensä löytämisestä, ole ihmeessä yhteydessä. Avartavaa kevään jatkoa pörssiläiset!
Pörssin perinteinen rinnerieha vuosimallia 2015 järjestettiin keskiviikkona 18.3 aurinkoisissa tunnelmissa Laajavuoren hiihtokeskuksessa. Sää oli todellakin suotuista, sillä plusasteita oli mittarissa reippaasti ja se innosti kuusisataapäistä osallistujajoukkoa myös pukeutumaan sään mukaisesti: paksut toppatakit oli jätetty kotiin ja aurinkolasit kuuluivat useimpien juhlijoiden vakiovarustukseen.
Rastinpitäjänä ei ollut yhtä paljoa aikaa kierrellä itse eri rasteilla, mutta siinä todella pääsi näkemään aitiopaikalta toinen toistaan huikeampia ja luovempia liukurikeilaustyylejä sekä stiga-pujotteluja. Muilla rasteilla pääsi kokeilemaan muun muassa surffaamista, curlingia ja mintturyömintää. Monet kuitenkin halusivat myös ottaa vain rennosti ja nauttia upeasta kelistä, joten suuren suosion saavuttivat myös lämpimät paljut sekä Laajavuoren terassi.
Laajavuoresta bussit suuntasivat ketkoille Aalto-salille keskustaan, jossa juhlijat saivat nauttia pientä purtavaa sekä virvoittavia juomia rankan rinnepäivän jälkeen. Tunnelman nostattamisesta piti huolen Kaisu Koivisto bändinsä kanssa. Illan päätteeksi siirryimme jatkoille Brahan, jossa esiintyjänä oli ihana Kasmir. Upea esiintyminen viimeistään piti huolen siitä, että #rr15 oli taas kerran yksi opiskeluvuoden kohokohdista!
Pörssin Alumnit ry – etkä jää yksin valmistumisen jälkeen.
OTeKsTI: AnTTI KIRMAnen
nhan se nyt hienoa olla pörssiläinen! Kavereita, bileitä, kavereita, mielenkiintoista tekemistä ja kavereita riittää! Huono puoli on, että ainejärjestön hellässä huomassa ehtii viettämään aikaa vain sen 5-7 vuotta. Kunnes koittaa ihana valmistumispäivä, jolloin KTM:n tutkintotodistus plakkarissa häivytään yliopistolta suureen maailmaan etsimään töitä. Monelle se tarkoittaa yhdensuuntaista menoa Helsinkiin. Työpaikka löytyy ja arki vie mukanaan. Opiskeluaikoja tulee mietittyä: ”Olipa hienoa, kun oli ei tarvinnut kavereiden kanssa erikseen sopia mitään. Heitä vain näki yliopistolla. Nyt en näe ketään, ellen sovi treffejä kahta viikkoa ennen.” Joillekin opiskelukaverit ovat saattaneet jäädä vielä Jyväskylään, eikä tuttuja isolla kirkolla juuri ole. Yksinkö tässä pitäisi vapaa-aikaa viettää?!
Pysähdytäänpä hetkeksi miettimään. Jyväskylässä on opetettu kauppa- ja taloustieteitä kohta 50 vuotta. Sinä aikana on sieltä on valmistunut yli 3000 kauppatieteiden maisteria. Luulisi, että he ovat näinä vuosina saaneet jonkinlaisen verkoston aikaiseksi, johon tuoreet maisterit voisivat helposti liittyä mukaan, eikö vain?
Kyllä näin on asia! Pörssin Alumnit ry on aloittanut toimintansa alkuvuonna 2015. Muutama vuosikymmen siihen meni, mutta nyt Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta ja sen edeltäjistä valmistuneille (ja niille, jotka ovat
p örssin alumnit ry:n perustamiskokoukseen 10.12.2014 osallistui noin 50 innokasta alumnia.
siellä merkittävästi opintoja suorittaneet) on olemassa oma alumniyhdistys. Rekisteröintipäivä on 12.2.2015.
Yhdistyksen tarkoituksena on ottaa kaikki ilo irti alumniverkostostamme. Järjestämme yhteistä tekemistä ja luomme perinteitä, kuten jokasyksyiset Alumniaiset. Haluamme auttaa alumneja löytämään toisensa ja tukea heidän ammatillista kehittymistä järjestämällä yritysvierailuja ja luentoja. Eikä unohdeta hauskanpitoa! Afterworkit on rento tapa viettää iltapäivää hyvässä seurassa, ja kesällä kokoonnumme rapujuhlille.
Lyhyesti sanottuna, tarjoamme pörssiläisille yhteisön, johon on helppo tulla mukaan valmistumisen jälkeen. Yhdistyksen jäsenenä tutustut muihin alumneihin ja kasvatat omaa sosiaalista pääomaasi, joka on nykytyöelämässä äärimmäisen tärkeä voimavara.
Liity jäseneksi vaikka heti lähettämällä sähköpostia osoitteeseen porssin.alumnit@gmail.com. Saat vastausmeilissä liittymisohjeet.
Enää ei yksikään pörssiläinen jää valmistuttuaan yksin, vaikka kaverit jäisivätkin vielä opintojensa pariin.
Kirjoittaja on Pörssin Alumnit ry:n perustajajäsen ja hallituksen puheenjohtaja. Pörssivuosinaan hän hääri mm. Pörssikurssin päätoimittajana vuonna 2008.
Ympäristön huomiointi –Pakkopullaa ja kustannuksia?
miten siirtämällä KestomuKeja tehdään vuositasolla huomattavat säästöt? helposti – ottamalla ne varastosta Käyttöön.
TeKsTI: ouTI ReKolA
Pörssi siirtyi hiljattain käyttämään selkkarissa varastossaan lojuneita, lähes taakaksi muodostuneita, Pörssi-mukeja kertakäyttömukien sijaan. Käytännössä tällä melko pieneltä vaikuttavalla teolla on sekä taloudellisia että ympäristöllisiä vaikutuksia.
Keskimäärin yhtä kestomukia, hankintahinnaltaan arviolta 4-7 euroa, käytetään 2 000 kertaa ennen sen hajoamista ja käytöstä poistoa. Kun hankitaan vastaava määrä kertakäyttökuppeja, tulee hankintahinnaksi karkeasti arvioituna 40–60 euroa. Päästötasolla 2 000 kertakäyttömukin korvaaminen yhdellä, jokaisen käytön jälkeen pestävällä, kestomukilla tarkoittaa päästöjen vähentämistä 1,1 hiilidioksidiekvivalenttitonnista 0,35:een.1 Yllä mainitut hinta-arviot ovat suuntaaantavia, sillä ne perustuvat englantilaiseen tutkimukseen, ja eivät siten välttämättä vastaa Suomen hintatasoa.
Kuten edellä mainitusta esimerkistä voi päätellä, ympäristöasiat eivät liity pelkästään maapallon pelastamiseen, vaan muutoksiin löytyy usein myös taloudellisesti järkeviä perusteluita. Ympäristövastuu
saattaa tässä vaiheessa tarkoittaa pörssiläiselle vain ympäristöystävällistä tulostuspaperia, jätteiden lajittelua ja kestomukien käyttöä. Sen sijaan monelle yritykselle kyseessä voi olla elinehto pitkän aikavälin liike-toiminnan kannalta sekä merkittävän kilpailuedun saavuttaminen. Tässä mielessä jokaisen pörssiläisen tulisi olla jo opiskeluaikanaan tietoinen näistä asioista, jotta niiden soveltaminen onnistuu myöhemmin myös työelämässä.
Vaikka ympäristöasioilla voi olla jo itsessään taloudellista arvoa, täysmittainen hyöty niistä saadaan irti ottamalla ne mukaan myös markkinointiin. Paino on kuitenkin nimenomaan oikeissa teoissa greenwashingin sijaan.
Miksi ympäristövastuuta tulisi toteuttaa ainejärjestössämme? Huomioimalla ympäristöasiat sijoituksissa, hankinnoissa ja tapahtumissa voidaan luoda aitoa kuvaa vastuista yritystasolla. Ympäristövastaava ei siis pelkästään pyöritä
banaaninkuoria ja kahvikuppeja vaan voi tuoda myös aitoa lisäarvoa.
Pörssille on myönnetty ympäristömerkki JYYn vuosittain järjestämässä ympäristökilpailussa vuoden 2012 toiminnasta lähtien. Lisäksi Pörssi on voittanut kannustuspalkinnon jo kahdesti yllättäessään positiivisesti ympäristötoiminnallaan. Ympäristöteema on ollut esillä PörssiPerjantaissa sekä Pörssikurssissa on siirrytty käyttämään ympäristöystävällisempää paperia. Tässä mielessä Pörssi on jo siis päässyt hyvään alkuun.
Tulevaisuudessa on tarkoitus jatkaa edellisen ympäristövastaavan esimerkkiä ympäristöteemaisesta PörssiPerjantaista sekä pyrkiä tutustumaan yrityksiin, jotka ovat hyödyntäneet ympäristöasiat liiketoiminnassaan. Ympäristöasiat on tarkoitus tuoda mukaan myös Pörssin pitkän tähtäimen suunnitelmaan. Tavoitteena on luoda mahdollisuuksia ympäristötietämyksen kasvattamiseen.
1 Carbon Clear. 2012. Disposable cups vs reusable cups. Kirjoittaja on Pörssin ympäristövastaava ja opiskelee ensimmäistä vuotta kansainvälisessä maisteriohjelmassa yritysten ympäristöjohtamista (CEM).
TUTTU PEHMEÄ KAHVI
NYT VAALEANA JA TUMMANA.
Nyt löydät Brazil-kahvin sekä tummana että alkuperäisenä vaaleana paahtona. Brazil-kahvin ainutlaatuinen aromi syntyy kuumien, aurinkoisten päivien kypsyttämistä brasilialaisista Santos-pavuista. Vaaleapaahtoiselle Brazil-kahville on ominaista tasapainoinen, pehmeä ja hunajaisen makea maku. Tumma paahto taas tuo kahviin runsaan ja makean paahteisen maun. Valmista suodatinlaitteella tai pressopannulla.
Lukiovierailugallup
Abicrew ja JSBEn opiskelijat ovat ehtineet kiertää jo 16 eri lukiota tämän kevään aikana, ja lista kasvaa kovaa vauhtia. Erilaiset järjestämämme kampanjat, kuten esimerkiksi ilmainen lippu Rinneriehaan, saivatkin liikkeelle kiitettävästi porukkaa. Haastattelin muutamaa lukiovierailijaa seuraavin kysymyksin:
1. Millaisen esittelyn pidit ja miten vierailu sujui?
2. Mistä asioista lukiolaiset kyselivät?
3. Millainen fiilis vierailusta jäi?
4. Lähtisitkö uudestaan?
LoTTa eKLund
Jyväskylän Lyseon lukio, Viitaniemen toimipiste
1. Päivystin ständillä Siirin ja Tuiskun kanssa. Olimme meidän vanhalla lukiolla, mutta lyseohan oli tosiaan siirtynyt uusiin tiloihin, joten ei ollut ihan niin nostalginen vierailu. Vanhoja opettajia tapasin muutamia, mutta valitettavasti en lemppariopeja!
2. Ykköskysymys oli ehdottomasti tarvitseeko lukea matikkaa ja kuinka paljon. Lisäksi kielitaidon tärkeydestä kyseltiin. Luulen, että monille oli hieman epäselvää, kuinka laajat työllistymismahdollisuudet KTM-tutkinto tarjoaa. Johtamisen lukijana oli kiva kertoa työmahdollisuuksista, joissa matikka ei ole pääosassa.
3. Vierailu oli tosi hauska, muistan itse lukioikäisenä pohtineeni kauppakorkeakoulua, mutta silloin ei ollut oikein ketään keltä kysellä. Kuuluin samaan kastiin, ketkä ajattelivat, että ilman matikan taitoa ei ole mitään mahiksia pärjätä kauppakorkeassa.
4. Lähtisin ehdottomasti uudestaan! Jäi kaikinpuolin positiivinen fiilis :)
anna LaaKKonen ja riina MarKKanen Kotkan lyseon lukio
1. Vanha opinto-ohjaajamme oli koonnut paikalle kauppakorkeasta kiinnostuneet abit, joille esittelimme yliopistoa ja kauppakorkeakoulua powerpointin avulla. Oli hauska nähdä vanhoja opettajia ja tuttuja oppilaita.
2. Abit halusivat kuulla kuuluuko Jyväskylä varmasti tänä vuonna yhteisvalintaan, ja mihin se voisi pisterajojen perusteella sijoittua. Pörssin esittely taisi kuitenkin herättää enemmän kiinnostusta, sillä moni ei tiedä mitä ainejärjestöt yliopistoissa tekevät.
3. Kokonaisuudessaan esitys meni hyvin. Muutama oli alunperin ajatellut hakea Jyväskylään, mutta myös muutama uusi kiinnostui!
4. Lähtisin kyllä uudestaan! Oli kiva nähdä, kun muutaman abin jännittynyt ilme muuttui varmemmaksi esityksen edetessä... Varmaan joitakin epävarmuuksia saatiin lievennettyä.
Laura Janhunen Hankasalmen lukio
1. Pidin esitelmän abeille luokassa opon tunnilla. Tapasin oikeestaan kaikki vanhat opettajani ja juttelin meidän rehtorin kanssa varmaan tunnin verran. Vierailu meni hyvin ja minua pyydettiin käymään vielä uudestaan pitämässä esitelmää kakkosille!
2. Lukiolaiset eivät hirveästi kyselleet, mutta opo kyseli aika paljon pääsykokeista ja siihen valmistautumisesta. Pitkän matikan tarpeesta kyseltiin myös jonkin verran.
3. Jäi kyllä tosi hyvä fiilis, vaikka abit eivät kauppakorkeakoulusta niin olleetkaan (ainakaan vielä) kiinnostuneita.
4. Ehdottomasti lähtisin uudestaan!
Jenni haKuLinen | kuVat: abicrew, JasKa VepsäLäinen, Laura Janhunen
{MiTä: nesu spring conference 2015 –Professional event management
Missä: turku, Finland
MiLLoin: ma 9. – su 15. maaliskuuta
MiKsi: Parasta nesua mitä on hinTa: osallistumismaksu 200€ + muuttuvat
Peräti 15 eri kauppakorkeakoulua neljästä eri maasta kerääntyi Suomen Turkuun keväisenä maanantaipäivänä Turun kauppakorkeakoululle rekisteröitymään NESU Spring Conferenceen eli kevätsemmaan. Ilmassa oli pientä semmajännää, kun nesulaiset halailivat ja kättelivät tuttuja kavereitaan ja uusia tuttavuuksiaan aulassa. Jyväskylästä lähti jälleen vahva viiden hengen edustustiimi, kolme dumpparia ja kaksi pörssiläistä edustamaan NESU-Jyväskylää kenties parhaimpaan nesulaisten tapahtumaan.
Semma on viikon mittainen tiivis verkostoitumistapahtuma, jossa päivisin tehdään yrityksille oikeita case-harjoituksia vaihtuvissa ryhmissä ja illat verkostoidutaan lisää monipuolisen iltaohjelman tunnelmissa aamun pikkutunneille asti. Oman twistinsä oman semmahuumorin lisäksi semmaviikkoon tekee se, että koko viikko puhutaan aamusta yöhön englantia, vaikka ryhmässä kaikki olisivat suomalaisia.
Mukana oli kuutisenkymmentä kylteriä eri puolilta Suomea, lisäksi Islannista, Tallinnasta sekä uutena pitkän tauon jälkeen myös Tanskasta, josta oli kaksi edustajaa. Maanantaina semmakonkarit ja semmaneitsyet perehdytettiin viikon käytäntöihin, yrityksiin ja aikatauluihin, ja tutustumisten jälkeen suunnattiin viikon korkkaavaan Cottage evening –tilaisuuteen paikkaan X poispäin Turkkusesta ja oli aika vetää haalarit jalkaan.
Tiistaina rapean illan ja ensimmäisten semmaperinteiden jälkeen oli aika käydä asiaan eli case-tehtäviin Turun kauppakorkeakoululla, kovimmin juhlineet saattoivat tosin jäädä hieman paitsioon ryhmätyöskentelyssä. Ensimmäisena casena oli suuristakin tapahtumista tunnettu ilmoittautumisjärjestelmä Lyyti. Ryhmät perehtyivät päivän aikana ongelmaan ja esittivät ratkaisunsa yrityksen edustajalle, minkä jälkeen majoituttiin loppuviikoksi Omenahotelliin. Illalla pääsimme maistelemaan muun muassa kannuittain margaritoja ja nauttimaan livemusiikista.
{varsin hyvin kannatusta saanut FapIn-ratkaisu jäi ihmisten mieleen. Päivän aikana kuultiin myös erittäin mielenkiintoinen SLUSH-luento suuren tapahtuman kokonaisvaltaisesta järjestämisestä ja kuinka tapahtuman kapasiteetti on vuosittain tuplaantunut. Illalla saimme vetää jälleen haalarit jalkaan ja lähteä suorittamaan yhtä viikon kohokohdista, City Runia ympäri Turkua jälleen uusissa ryhmäkokoonpanoissa ja jatkopaikkana toimi Turun suurin yökerho Sokos Hotel Hamburger Börs, jossa oli myös Turun ensimmäiset haalaribileet yli tuhannella osallistujallaan.
Keskiviikkona startattiin päivä easy nightin jälkeen klo 07.00 ja oli uuden case-tehtävän vuoro, TapInmobiilipalautejärjestelmä. Casen esitteli yrityksen perustaja ja entinen nesulainen itsekin. TapIn-palvelua voidaan nähdä puhelinsovelluksen lisäksi mm. YTHS:n auloissa, jossa asiakas voi tablet-laitteeseen antaa palautteensa ja palautemoduulia ja haluttua dataa voidaan muokata hyvin monipuolisesti. Nesulaiset ovat tunnettuja ryhmätyötaidoistaan ja ongelmanratkaisukyvystään ja yksi
Torstaina herätys oli vasta klo 09.30 ja oli aika työstää maanantaina annettua koko viikon pääcasetehtävää, Showroom-casea. Showroom on hiljattain Turkuun avattu uusi yökerho, jolle ryhmien tuli visioida uusi tapahtumakonsepti markkinoinnista talouslukuihin asti. Saimme ennakkomateriaalia, joiden pohjalta ryhmät työstivät hieman tiukallakin aikataululla Showroomille uutta boostia antavia konsepteja, muun muassa BarTinder sai kannatusta raadissa ja Masqueradebileet toistuivat useamman kerran. Illalla saimme vetää haalarit jalkaan ja kertaalleen ne vaihtaakin kaverin kanssa, kun vuorossa oli Epic Sightseeing. Näimme Turun linnan, laivoja ja muuta mukavaa ja saimme pitää jalassa mm. Warrantin ja Enklaavin haalareita.
Perjantaina oli aika työstää caset loppuun ja kokoustaa. NESU
Finlandin kokouksessa kävimme läpi NESU-kaupunkien kuulumiset ja kaikilla tuntui menevän hyvin ja toiminnan kukoistavan. NESUn kokouksessa muut kolme maata liittyivät mukaan ja presidentin johdolla päätimme muun muassa ensi vuoden kevätsemman järjestäjäksi NESU-Jyväskylän sekä päätimme uuden NESUn lippulogon ulkoasun, johon lisättiin Viron lippu. Illalla oli Nordic Evening –sitsien aika Montussa, jolloin mukaan liittyi myös semman ulkopuolisia vanhoja nesulaisia.
Lauantai pyhitettiin kokonaan viikon loppuhuipennukselle – gaalajuhlalle, joka on vuosijuhlien
kaltainen hieno viikon päättävä tilaisuus muodollisuuksineen. Päivällä ennen juhlaa oli aikaa chillailla Aurajoen rannalla viinin kera ja ihailla kauniinruskeaa vettä ja siinä virtaavia erinäisiä esineitä, kuten pulloja ja rullakebabbia.
Sunnuntaina koitti semmaviikon päättävä sillis, joka järjestettiin Tropiclandiassa. Osa nesulaisista lähti omaan tahtiin kotiin ja osa jatkoi vielä pulikoimaan tropiikkiin. Huhujen mukaan vesiliukumäessä vedettiin nesutyylillä sääntöjen mukaisesti n-määrä nesulaisia jonossa. Montakohan mahtoi mahtua?
Jäähyväisten jälkeen oli aika suunnata kohti Jyväskylää ja
kohdata väistämätön semmamasennus. Semmamasennusta helpottaa onneksi semmalaisten sisäinen FBryhmä, johon alkoi tupsahdella lisää materiaalia viikon eri tapahtumista. Kiitos NESU-TuKylle hyvin järjestetystä Semmasta! Jyväskylän 2016 kevätsemman järjestäjätiimin haku alkaa pian, seuraile mediaa ja lähde mukaan elämäsi proggikseen!
Seuraava seminaari järjestetään Tampereella syksyllä 28.10.–1.11. NESU-Boomin isännöimänä, johon haetaan tuttuun tapaan CV:llä ja motivaatiokirjeellä alkusyksystä. Able to apply?
Jäsenistö puhuu
pörssin jäsenKysely 2015 sai Kiitettävän määrän vastauKsia, 107 Kappaletta. Kehitystä vuoden taKaiseen haettiin esimerKiKsi arpomalla leffalippuja vastaajien KesKen.
Monennenko vuosikurssin opiskelija olet?
Vastaajista 49 oli miehiä ja 58 naisia. suurin osa vastaajista oli ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita ja määrä laski tasaisesti vuosikursseittain.
oletko ollut pörssin tiimeissä / kerhoissa mukana?
lähes 80% vastaajista on ollut mukana Pörssin tiimeissä ja kerhoissa, eli voisi sanoa vastaajakaartin olevan Pörssin toiminnassa aktiivisesti mukana olevia ihmisiä.
74% prosenttia vastaajista toivoi lisää poikkitieteellisiä
tapahtumia muiden ainejärjestöjen kanssa ja Brata pidettiin edelleen ylivoimaisesti suosituimpana baarina Pörssin tapahtumille, mutta toiveita esitettiin myös pienestä vaihtelusta.
pörssiperJanTaisTa sanoTTua
”Peukku PörssiPerjantaille! kiva että löytyy myös vähemmän viinaan keskittyviä tapahtumia, jotka on silti kiinnostavia. kiinnostavia teemoja on mielestäni nyt tuleva yrittäjyys, pääaineiden teemapäivä voisi olla hauska, liikuntaan liittyvä bisnes voisi vetää yleisöä, rekrytointifirmalta joku henkilö kertomaan mitä oikeasti haetaan työhakemuksissa ja haastatteluissa. kiinnostavaa olisi myös saada pöpeen jotain workshoppeja tai oikeaa esiintyvään firmaan liittyvää käytännön tekemistä.”
VuosiJuhLaKoMMenTTeJa
”hinta ok. tähän asti homma rokannut mielestäni mallikkaasti itse juhlapaikkaa, jatkopaikkaa ja sillistä myöten. ”
”hyvä setti! ruokailuihin muutama vaihtoehto mistä saa valita? muualla olen ainakin kuullut tälläisestä järjestelystä.”
”Vähän semmoista punaisen langan löytymistä kaipaisin. järjestetty vähän missä sattuu ja miten sattuu. kuitenkin nyt on sopivan harvakseltaan järjestetty niin porukkaakin jaksaa innostaa.”
Pörssille toivottiin muutenkin jonkin verran lisää alkoholittomia tapahtumia, ehdotuksina oli esimerkiksi leffailtoja, liikuntaa ja haalarimerkkien ompeluseuroja. myös kokkauskursseja ja erilaisia koulututapahtumia ehdotettiin. Vuosijuhlilla käyneet pitivät vuosijuhlia hintavina mutta pääasiassa hintansa arvoisena kokemuksena.
tapahtumat
”myyntikoulutukset ovat aina hyvästä. Varmasti kiinnostaisi yritystiimin aktiiveja. Palkkioiden tulee olla reiluja. näin motivoidaan mahdollisimman rahakkaiden diilien neuvottelemiseen.”
Säännöllisesti
”tällä hetkellä yrkkätoiminta keskittyy aika paljon meidän tän hetken etujen turvaamiseen, mutta vähintään yhtä tärkeetä, ellei tärkeempää ois auttaa etenemään opinnoista työelämään. ”
oletko käynyt liikkumassa pörssin vakiovuoroilla tai erikseen järjestetyillä kursseilla? (esim. sählyvuoro, futsal, pipolätkä)?
lajeista kokeiluun toivottiin mm. lentopalloa, yleisurheilua, uintia, tankotanssia ja miekkailua.
Mikä on mielestäsi pörssin tärkein tiedotuskanava?
Pörssin tärkeimpänä tiedotuskanavana pidettiin sähköpostilistaa ja suurimman osan mielestä tiedotteita tulee sopivasti. Pörssikatsausta pidettiin edelleen pääasiassa hyödyllisenä ja selkeänä lisänä muuhun tapahtumatiedottamiseen. Vastaajista jokainen seurasi Pörssin sosiaalisista medioista vähintään Facebookia, usealla oli seurannassa myös Instagram ja muutamilla Twitter.
Kv
sinisen Pörssin etuja on vuoden aikana käytetty ahkerasti useissa jyväskylän baareissa ja ravintoloissa sekä antishopissa, glohairissa ja Vilassa ja Vero modassa. yritys tiedotus Kopo liiKunta
lista
oletko osallistunut Kopotiimin kokouksiin?
koposektorilta toivottiin enemmän näkyvyyttä. monissa vastauksissa ilmeni, ettei tietoa kopon toimenkuvasta juurikaan ole. useissa vastauksissa tuli myös esille, että koposektorilla menee hyvin - vaikkakaan tietoa toiminnasta ei ollut.
KehiTysehdoTuKsia KansainVäLisyyden Ja VaihToopisKeLiJoiden huoMioinTiin:
”Perinteisissä Pörssin toiminnoissa ei tarvitse huomioida enempää, koska Pörssi palvelee pääasiassa jäsenistöään. kuitenkin selkeitä, omina konsepteinaan vaihtareita ja paikallisia yhdistäviä tapahtumia voisi olla enemmänkin tarjolla. tällä hetkellä ainoa selkeä kyseisen tyypin tapahtuma on oktoberfest ja tipattoman luovuttajaiset jossain määrin.”
”Yhteisiä tapahtumia erilaisilla profiileilla, muutakin kuin sitsaamista esn kanssa, esim. yhteiset liikuntatapahtumat.”
haluaisin maksaa tapahtuman mieluiten:
taloussektorilla oltiin pääasiassa tyytyväisiä niin tapahtumien hintaan, kuin maksutapoihinkin. lisäksi suurimmalle osalle olisi ok, jos Pörssin toimistolla ei enää voisi maksaa käteisellä.
ulkomaan excukohdetoiveina olivat mm. Amsterdam, Tukholma, lontoo, Pariisi ja Berliini Pääasiassa ulkomaan excusta oltiin valmiita maksamaan 200-300 euroa.
ideoiTa KurssipaLauTTeen KerääMiseen oLiVaT esiMerKiKsi:
” kerätään ne poikkareissa.”
” ei pääse kurssia läpi ellei vastaa.”
” uhkaus, lahjonta, kiristys ja pakko. lahjonta ja pakko on ehkä lailliset ja toimivat.”
ilmoittautumisen
verkkopankissa (sähköpostilaskutus)
Häh? Intohimoa?
Yksi tämän hetken työelämän muoti-ilmiöistä on eittämättä itsensä brändääminen. Helpompi on saada Piatossa kuiva tarjotin kuin löytää henkilö, joka ei olisi tätä termiä kuullut. Miten sitten luot itsestäsi brändin? Minusta tuntuu hiukan epävarmalta ajatus tehdä itsestäni brändi. Riittääkö se, että teen hyvän LinkedIn-profiilin?
Ilmiöitä valottamassa ja omista kokemuksistaan olivat kertomassa Helene Auramo, Okimo Clinicin toimitusjohtaja ja Indiedaysin ja Slushin yksi perustajista sekä Pirjo Suhonen, IvanaHelsingin tuottaja. Molemmat henkilöt ovat kokeneita yrittäjiä ja illan teemojen asiantuntijoita.
Helene Auramo on ehtinyt tehdä paljon. Kuuntelin tarkkaavaisena, kun hän puhui siitä, kuinka täytyy tietää mihin on menossa. Tämä voi olla vaikeaa, mutta liittyy oleellisesti itsensä brändäämiseen. Tähän liittyy Auramon mukaan myös se, että aina
tulee tavoitella tarpeeksi isoa juttua. Hän esitti yleisölle kysymyksen: Mistä haluat, että sinut tunnetaan?
Mistä haluan, että minut tunnetaan? Tätä voi Auramon mukaan avata neljän kohdan avulla.
Mitä haluan tehdä?
Mitä osaan ja haluan tehdä?
Mitä osaan, mutta en halua tehdä?
Mitä en halua tehdä ja missä en halua kehittyä?
Kahta ylintä Auramo kannustaa kertomaan omissa verkostoissaan. Esimerkiksi LinkedIniin kannattaa hänen mukaansa ehdottomasti kertoa, mitä haluaa oppia ja missä kehittyä. Sen sijaan niitä asioita, joita ei halua tehdä ja joissa ei halua kehittyä, tulisi jättää vähemmälle.
Pirjo Suhonen puhui omalla puheenvuorollaan siitä, kuinka itseään voi brändätä ja myös, kuinka kehittää itseään. Suhosen mukaan itsensä brändäämisessä on luonnollisesti keskiössä henkilö itse, mutta siihen liittyy myös organisaatio,
kuka tunnustaa oleVansa kiinnostunut itsensä Brändäämisestä ja Verkostoitumisesta? näistä Pinnalla oleVista teemoista
Puhuttiin 4.3. jYVäskYlässä suomen ekonomien naistenPäiVän taPahtumassa.
TeKsTI: leIlA KolA KuvAT: IvAnA helsInKI
jossa hän toimii.
Itsensä brändäämisessä Suhonen sanoo olevan tärkeää löytää oma juttu, sillä kaikkia ei tarvitse miellyttää. Itselle on hyvä kirkastaa, missä on hyvä ja missä haluaa olla hyvä.
Suhosen diaesityksessä tulee vastaan dia, jossa lukee vain yksi sana: ”Kyllä”. Suhonen katsoo diaa ja naurahtaa hiukan. Luvassa on vinkkejä itsensä kehittämiseen ja myös brändäämiseen. Hän kertoo, että ”kyllä” tarkoittaa sitä, että tulisi aina joskus sanoa niin johonkin, mihin olet pitkään sanonut ”ei”. Katsoa, mitä tapahtuu sen sijaan, että etsii syitä kieltäytyä.
Mikäli kyllä-dia ei aiheuttanut hämmennystä, seuraava teki sen. Sillä lukee ”Häh?”. Tämä liittyy tavallaan edelliseen diaan, sillä Suhonen neuvoo nyt hakeutumaan erilaisten ihmisten seuraan tai vaikka ostamaan lehden, jota ei ole koskaan lukenut. ”Haasta itsesi yllättymään!”
Suhonen huudahtaa.
Molemmat Auramo ja Suhonen lopettavat puheenvuoronsa hämmästyttävän samanlaisesti intohimoon. Mitä työssään tai elämässään päättääkään tehdä, siihen täytyy heidän mukaansa tuntea intohimoa. Suhonen sanoin täytyy olla kunnianhimoa saavuttaakseen tavoitteita, mutta pelkkä kunnianhimo ei riitä. Tarvitaan myös intohimoa.
Sekä Jyväskylän naistenpäivän tapahtuman aikana että myös muiden Suomen Ekonomien naistenpäivän tapahtumien ajan käytössä oli aihetunniste #ekonominaiset, jolla löytää Twitteristä kuulijoiden ajatuksia illan puheenvuoroista. Lisäksi Pörssin omasta blogista löytyy lisää Jyväskylän naistenpäivän tapahtuman sisällöstä. Suosittelen vilkaisemaan!
Oletko joskus lähikapakassa ollessasi miettinyt mitä järkeä siinä ryyppäämisessä oikein on? Myös sinulla on mahdollisuus löytää juopottelullesi tarkoitus! Poikkitieteelliset PoolPartyt ovat pirskeet, joissa oli jotain tekemistä asiattoman oleskelun sijasta.
Aluksi maha täytettiin ruoasta Peurungan baarissa, josta siirryttiin altaille. Allasosasto oli varattu vain opiskelijoiden käyttöön, joten ei tarvinnut pelätä vanhemman väestön tuomitsevia katseita. Muutama ohi kulkenut täti kysyikin mitkäs kemut täällä on tulossa, ja kuullessaan kyseessä olevan opiskelijapirskeet, totesivat tätit lähtevänsä äkkiä pois. Uimalelujen kanssa leikkimisen lisäksi pystyi uimaan jokialtaassa, laskemaan 130-metristä liukumäkeä kaverin kanssa kirkuen ja kokeilemaan wibit-rataa.
Sen jälkeen, kun oli yrittänyt olla sporttinen ja uida vähän, rentouduttiin monissa mummonkeittoaltaissa, joissa poreiden poristessa ei tarvinnut pelätä muiden huomaavan alkoholista tulleen turvotuksen muodostamia ilmavaivoja. Kun suomalaiset menivät ilkosillaan hyörysaunaan istumaan, lähtivät uima-asuiset vaihtarit vähin äänin moisten pervojen joukosta. Infrapunasaunan sanotaan laihduttavan, joten silloin tällöin siellä löhösi tyttösiä siiderit kädessä hoikistumassa.
Kenenkään ei tarvitse pelätä näyttävänsä lihavalta, sillä vanhan venäläisen sananlaskun mukaan ei ole rumia naisia, on vain liian vähän viinaa!
Elämysmatkalla Pietarissa
TeKsTI & KuvAT: LoTTa eKLund
Perinteinen Pörssin ja Kielikeskuksen yhteinen opintomatka kohti Pietaria starttasi aurinkoisena torstaiaamuna klo 6.45 Harjun pysäkiltä. Venäjälle matkustaminen vaatii hieman etukäteisvalmisteluja viisumien ja muiden asiakirjojen muodossa, ja rajan ylittämiseen kannattaa varata aikaa. Meidän kohdallamme rajan ylitys ei ihan oppikirjan mukaan mennyt ja maahantulo oli aikaavievää, mutta odotuksemme palkittiin, kun pääsimme perille kauniiseen keväiseen Pietariin. Rajalla toiminen ei ole monimutkaista, mutta suosittelen lämpimästi lähtemään reissuun venäjän kielen taitoisten kanssa.
Opintomatkan tarkoituksena oli vierailu paikallisessa kauppakorkeakoulussa Finecissä, joka on Jyväskylän kauppakorkeakoulun vaihtokohde. Koulu oli vanha, kivinen rakennus joka muistutti etäisesti Tylypahkaa. Valitettavasti emme päässeet kierrokselle yliopiston tiloihin, mutta eläväinen ja hauska koulun professori piti luentosalilla kattavan esittelyn koulun historiasta ja siellä opiskelusta. Parhaillaan Pietarissa vaihdossa oleva opiskelijamme
Antti Karppinen tuli kertomaan meille omista kokemuksistaan ja luulen että yksi jos toinenkin alkoi vakavissaan harkita Pietaria omaksi vaihtokohteekseen.
Pietari on täynnä upeaa arkkitehtuuria ja joka puolella on toinen toistaan hienompia kirkkoja ja palatseja. Lauantai-aamun viihdykkeeksi oli järjestetty 3,5 tunnin bussikierros asiantuntevan matkaoppaan johdolla, jossa käytiin läpi Pietarin kuuluisimpia nähtävyyksiä. Valitettavasti allekirjoittanut sattuneista syistä joutui jättäytymään pois, mutta myöhemmin kuultuna kierros oli ollut hyvin informatiivinen. Olisitteko tienneet että Nevajoki on keskimäärin 600 metriä leveä tai Kazanin katedraalin pylväs painaa 130 000 tonnia?
Venäläinen keittiö yllätti positiivisesti, vaikka muutama epäonnistuminenkin sattui eteen kielimuurin vuoksi. Venäjällä suositaan yksinkertaista ja puhdasta ruokaa ja erityisesti kala- ja sieniruokia syödään paljon. Kasvisruoan suurena ystävänä oli mukavaa huomata laajat ja monipuoliset kasvisruokavaihtoehdot. Yleisesti hintataso oli
lähes Suomen tasolla ruplan kurssin romahtimisesta huolimatta, mutta ruoka oli selvästi halvempaa ja juomineen kahden ruokalajin illallinen kustanti alle 30 euroa.
Suurina tanssiravintolakulttuurin ystävinä viihdyimme yhtenä jos toisenakin iltana Pietarin yöelämässä, jossa varmasti jäi käteen reissun parhaimmat ja hämärimmät muistot. Kuuleman mukaan eräässä paikallisessa karaokebaarissa tavattiin Haaviston Eskon venäläinen kaksoisolento, ja juttu oli luistanut yhteisen kielen puuttumisesta huolimatta.
Viime aikaisten tapahtumien perusteella useilla on varmasti ennakkoluuloja Venäjää ja venäläisiä kohtaan, mutta saamieni kokemusten perusteella voisin sanoa, että venäläiset ovat erittäin mukavaa ja avuliasta kansaa. Haluaisin osoittaa koko matkaseurueemme puolesta erityiskiitokset matkanjohtajille Tuomas Maksimaiselle ja Milla Hauralle sekä venäjän kielen lehtori Margarita Pietariselle. Välitän myös suuret pahoittelut hotellimme henkilökunnalle – musiikki pysyy jatkossa hieman pienemmällä volyymilla!
Pistä vilkas rahasi aisoihin.
Tuntuuko sinusta, että et ehdi säästää, kun elämä vie ja eurotkin vain vilisee silmissä? Älä huoli, sillä SiSu auttaa sinua pistämään rahasi aisoihin.
Tule juttelemaan, miten voisit säästää paremmin ja saada rahoistasi enemmän irti. Tehdään sinulle oma SiSu – sinun suunnitelmasi säästämiseen. Tutustu tarkemmin osoitteessa nordea.fi/ sisu
Teemme sen mahdolliseksi
P&D:n matkassa
Hei taas!
Edustajisto on JYYn ylin päättäväelin, mutta JYYssä on myös monia muita vaikuttamiskanavia, joista esittelen nyt muutaman. Erilaisia vaikuttamiskanavia on kahdenlaisia, toisiin oman edariryhmän pitää esittää sinua ja toiset ovat avoimia kaikille. Jälkimmäisissä toimielimissä pääsee helposti ja nopeasti tuomaan omia mielipiteitä esiin ja olla mukana toiminnassa. Parhaimpia esimerkkejä tällaisista ovat lautakunnat. JYYssä on monta erilaista lautakuntaa, jotka pitävät julkisia kokouksia. Sinne on jokainen opiskelija tervetullut ja pääsee heti tekemään päätöksiä sekä järjestämään erilaisia tapahtumia. Jokainen valiokunta keskittyy erilaiseen JYYn tehtävään ja pariin lauseeseen tiivistettynä niitä voi kuvailla näin: Kopovaliokunnassa käsitellään opintoasioita, opiskelijan edunvalvontaa ja paneudutaan yliopistonhallintoon ja korkeakoulutuksen lainsäädäntöön. Sosiaalivaliokunnassa käsitellään asumiseen, terveyteen, toimeentuloon ja tasa-arvoon liittyviin sosiaalipoliittisiin kysymyksiin sekä opiskelijan arkeen.
KV-valiokunnassa keskitytään kansainvälisyyteen ja pohditaan kansainvälistymisen vaikutuksia, ulkomaisten opiskelijoiden asemaa yliopistossa, opiskelijavaihtoon liittyviä asioita sekä maksutonta koulutusta. Kehitysyhteistyövaliokunnassa pyrkii edistämään jäsenistön tietämystä kehitysyhteistyöstä järjestäen erilaisia tapahtumia ja teemapäiviä. Lisäksi se on myös vastuussa JYYn kehitysyhteistyöhankkeen tiedotuksesta ja tukemisesta Intiaan. Liikuntavaliokunta vastaa ylioppilaskunnan liikuntatoiminnan ideoinnista ja toteuttamisesta. Siellä pääsee järjestämään erilaisia liikuntapäiviä, kursseja ja retkiä.
Jokainen edaripuolue saa yleensä päättää oman edustajansa erilaisiin työryhmiin, toimikuntiin, hallituksiin tai johtokuntiin. Ohessa esittely muutamasta tällaisesta pestitstä:
Jylkkärin johtokunnassa tehdään päätöksiä esimerkiksi painomääriin ja julkaisuaikoihin. Samalla seurataan mainosmyyntiä, haastatellaan siviilipalvelusmies sinne töihin joka vuosi ja rekrytoidaan toimittajat (pl. päätoimittaja). Johtokunta myös suunnittelee lehden tulevaisuutta sekä laatii budjettiehdotuksen vuosittain. Rakennustoimikunta keskittyy JYYn kiinteistöjen
hoitoon ja kehitykseen. Se toimii JYYn toimitusjohtajan tukena ja sen jäsenistä puolet on opiskelijoita ja puolet rakennusalan asiantuntijoita. Yliopiston hallitus on yliopiston korkein päättävä elin, joka tekee yliopiston toimintaan ja talouteen liittyvät strategisen tason linjaukset. JYYllä on aina yksi opiskelijaedustajan paikka hallituksessa, joka pyrkii tuomaan ylioppilaskunnan näkemyksen yliopiston päätöksen tekoon. Lista ei tähän lopu ja vielä on paljon erilaisia tehtäviä, kuten KOASin toimikuntia ja hallitusta jne. Mikäli edellä esitellyt pestit kiinnostavat, kannattaa liittyä P&D:n fb-ryhmään ja aktiivisesti lähteä mukaan toimintaan. Uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia aukeaa JYYssä kokoajan!
edustajiston kokouksissa päätettyä:
• otettiin uuden sähköisen ilmoittautumis- ja jäsenmaksupalvelun transaktiomaksut JYYn maksettavaksi
• hyväksyttiin Ylioppilaskunnan vuoden 2014 tilinpäätös ja tulos oli voitollinen
• Myönnettiin vastuuvapaus vuoden 2014 hallitukselle
• hyväksyttiin JYYlle uusi yritysyhteistyölinjapaperi
• Avattiin päätoimittajahaku Jylkkäriin
• Myönnettiin 7 harrastusmerkkiä ja 5 ansiomerkkiä
seFe on nyt suomen ekonomit suomen ekonomiliitto seFe ry muutti niin nimeään kuin brändiään vuoden vaihteessa. uuden brändin ytimessä on lupaus enemmästä: enemmän yhteisöllisyyttä - enemmän yrittämistä - enemmän kokemusten jakamista - enemmän ja monipuolisempaa osaamista - ekonomit on enemmän kuin työttömyyskassa. suomen ekonomien arvot ovat avoimuus, rohkeus, vastuullisuus ja onnellisuus. Brändiuudistus näkyy keski-suomen ekonomeissa konkreettisesti uutena logona: syksyn uudet pörssiläiset ja dumpparit tulevat saamaan haalareihinsa uuden ilmeen mukaisen logon. Paikallisyhdistyksen toimintaa on jo aiemminkin ohjannut jäsenistön tarpeet ja kiinnostuksen kohteet huomioiden erilaiset ekonomit. enemmän voi olla joskus myös vähemmän, oikeilla tapahtumilla harvemmin tunnutaan saavan enemmän ekonomeja liikkeelle.
TeKsTI: anTTi LassiLa
Br A roAst – roAst of Pörssi
Bra, Perjantai 20.3.2015
”Mitä yhteistä on Pörssin puheenjohtajalla ja kamelilla? Kameli voi olla viikon juomatta.”
”Mitä eroa on pörssiläisellä ja kamelilla? Kameli ei voi juoda viikkoa putkeen.”
”Kiva kun Pörssin tytöt liikkuu Agoralla hameet päällä, pysyy ainakin silloin haarat kiinni.”
”Mitä yhteistä on pörssiläisellä ja esinahalla? Molemmat vetäytyy, kun pitäis alkaa tositoimiin.”
kuVat: aLeKsi Kauppinen
TeKsTI
& KuvAT: heiKKi KohVaKKa
Heipähei täältä saksanmaalta!
Saksan kieltä jo peruskoulun viidenneltä luokalta opiskelleena on mukava laittaa kielitaito välillä testiin.
Heti lukion jälkeen vietin kuukauden Saksassa ”vaihdossa”, ja alitajuisesti halusin sen jälkeen palata tänne. Nyt, kahdessa kuukaudessa olen opiskelun lisäksi ehtinyt matkustaa laajalla alueella ympäri keskistä Eurooppaa, ja reissuja pukkaa tasaiseen tahtiin.
Tänne tullessa jännitti, saanko yhtään uutta ystävää; ainoa ihminen, jonka tunsin oli tuttavani Viivi, joka lähti tänne samaan aikaan vaihtoon. Pelkoni oli kuitenkin turha, sillä kun on oma itsensä ja lähtee erinäisiin rientoihin mukaan, jää käteen paljon hyviä muistoja ja ystäviä ympäri maailmaa. Vapaa-ajan aktiviteetteja on enemmän kuin tarpeeksi, yliopistoliikunnan tarjonta on monipuolisempi kuin Jyväskylässä, ja bileitä riittää joka illalle jos niin haluaa. Kavereiden kanssa tulee istuttua iltaa enemmän kuin Suomessa; ravintolassa syöminen ja juominen on edullista, kukapa ei saksalaisesta oluesta ja schnitzelistä tykkäisi!
Mannheim:
Tämä noin Tampereen kokoinen kaupunki sijaitsee Frankfurtin lähellä, lounais-Saksassa kahden suuren joen, Rheinin ja Neckarin haarautusmiskohdassa. Toispuol jokkee löytyypi ehkä Baden-Württenbergin rumin teollisuuskaupunki nimeltään Ludwigshafen; jokivarteen on keskittynyt paljon teollisuutta, paikka on tavaraliikenteen solmukohta keskellä Eurooppaa.
Nähtävää ja koettavaa riittää myös
lähiseudun kaupungeissa. Lähellä sijaitsevat mm. romanttinen Heidelbergin linna ja Schwetzingenin puutarha, Hockenheimringilla ajetaan Formula 1ja DTM -osakilpailuja.
Saksassa osataan juhlia, laskiaisena täällä ja Kölnissä oli kreisit karnevaalit meneillään. Huhtikuu on erilaisten olut- ja viinifestivaalien aikaa, vähän samaan tyyliin kuin Oktoberfestit lokakuussa. Vaikka Saksa on oluiden luvattu maa, osataan täällä silti juoda kohtuudella.
Mannheimin kyljessä sijaitsee Weinstrasse –niminen ”viinitie” , jonka varrella tuotetaan Saksan, ellei peräti maailman parhaat Riesling –valkoviinit. Oma kauppakorkeakoulumme muistuttaa ulkoisesti Tylypahkaa, opiskelemme Euroopan toiseksi suurimmassa barokkilinnassa Versaillesin jälkeen. Opetus on laadukasta, tarjolla on laaja valikoima englanninkielisiä kursseja, joten paikka on todella vaihto-opiskelijoiden suosiossa. Koulun partnereina toimii kansainvälisiä (saksalaisia) teollisuusyrityksiä ja pankkeja, jotka tarjoavat paljon ja jatkuvasti työharjoittelupaikkoja. Harjoittelupaikat ovat kilpailtuja johtuen erinomaisesta opiskelija-aineksesta: kouluni on Saksan paras julkinen kauppakorkeakoulu.
Käyn koulua kolmena päivänä viikossa, joten loppuviikosta jää aikaa matkusteluun. Kauppakorkean puolella tentit suoritetaan aivan viimeisellä viikolla, joten lukukauden aikana opiskeluista ei liikaa tarvitse stressata, ja voi keskittyä olennaiseen, eli matkusteluun ynnä
muuhun naatiskeluun.
Mannheimin keskeinen sijainti takaa hyvät mahdollisuudet matkustella ympäri Eurooppaa. Eikä tämä olisi huonompi paikka asua ihan vakituisesti. Saksassa käytännön asiat toimivat melkein kuten Suomessa, joten kulttuurishokkia ei päässyt syntymään. Toisaalta, jos jännitystä haluaa hakea enemmän, niin suosittelen jotakin kaukokohdetta.
Vaihtarin elämä on muutakin kuin vedellä ja näkkileivällä elämistä, sillä ulkomailla asumisesta ja ilmaisista opinnoista pääset nauttimaan (meidän) veronmaksajien hyvin tukemana, mikä ei ole itsestäänselvyys monesta muusta maasta tulevalle vaihtarille; Esimerkiksi Yhdysvalloista kotoisin olevat ystäväni maksavat muutaman tuhat euroa lukukausimaksua yliopistolle, eivätkä he saa asumistukea kotimaastaan.
Valtion takaamaa nannaa, korotettua opintolainaa, saa myös nostettua ruhtinaalliset 700€ kuukaudessa, jolla voi kätevästi siirtää tulevia kulutusmahdollisuuksiaan nykyhetkeen.
JSBE:n kautta saat matka-apurahaa vaihtoa varten n. 200€ kuukaudessa. Lisäksi ulkomaanvaihtoon tai -työharjoitteluun on mahdollista hakea stipendejä, joita monet säätiöt myöntävät auliisti kyltereille.
Jos Suomessa hengailu alkaa kyllästyttämään, laita vaihtohakemus vireille ja lähde kokeilemaan miltä tuntuu oleskella pidemmän aikaa ulkomailla, tuskin kadut sitä :)
Omia kiinnostuksenkohteitaan pystyy parhaiten kartoittamaan lukemalla erilaisia vaihtokertomuksia ja –blogeja. Turha kuitenkaan suunnitella liikaa asioita, vaan tartu hetkeen ja tee siten mikä sisimmässä tuntuu hyvältä.
Kysyimme asiantuntijoilta, mitä odottaa Pörssin Vapulta…
”ei muuta ku vappukilot, kuolema, sekä nukkumaan kerkee haudassa” – silja pöyhönen
” mä odotan eniten jyyn jokavuotista 5/5 esiintyjää harjulla. mutta myös hyviä vappunaamareita, pomppulinnan kaatamista, taikuri & pelle showta, pupuhuhdan vessajuoruja tiimienpalkitsijaisista, ”vapu ei lopu” lauseen mökeltämistä tallipojilta, pörssin boolia speksillä, jätesäkkejä bussissa, joel jokisen repun löytymistä vuodelta 2011, ville Kotosen moonwalkkia, Kauppakadun r-kioskilta loppuneita juomia, erityisesti harjulla likaantuvia haalareita.” – v-p pajunen
” vessoissa sattuu ja tapahtuu (kuuleman mukaan), ja ainakaan niihin ei pääse koskaan. videokameran materiaalit on aina hauskoja (ja varsinkin ne muista salaa kuvatut videot, joita ”ei sitten saa näyttää kenellekään”). harjulla kannattaa vappupäivänä tiirata, ketkä ei uskalla enää katsoa toisiaan silmiin. iso peukku hallitukselle jo nyt, koska KaiKKihan on sitten sen verta selvinpäin, että jäävät siivoamaan... niin ja joka vuosi pitää päästä ratsastamaan jollain, oli se sitten rodeohärkä, lohikäärmepomppulinna tai jotain ihan muuta. ehdottomasti kokemisen arvoinen tapahtuma, ken muistaa kaiken, on tylsimys!”
– saara hämäläinen
” vapun jälkee rikki oleminen saa ihan uuden merkityksen”
– laura tikkanen
”vappu lähtee kuin aarni Baarista”
”pörssin vappuviinaa vappunaisia -biisi soi päässä repeatilla koko vapun eli puoli kuukautta”
”vapu ei lopu”
– silja patrikainen
– aarni sillanpää
TEKSTARIPALSTA
Tekstaripalsta on uusi palsta, johon voi päästä Selk karissa seikkailevan ”Tekstari_Palsta_Boxin” kautta. Boxiin voi kirjoittaa käytännössä mitä vain: terv eisiä kanssapörssiläiselle tai hallitukselle, palautetta mistä vain, ajatuksia maailman menosta. Pallo on nyt sinulla, ei kun Selkkariin.
Tää tekstaripalsta on loistava! Ps. Äiti lähetä rahaa
Mi ssä palautepaperit?
11.2.2015 kl o 14:02, meitä koetellaan #k ahvigate
Tekstaripalsta 5/5. Hy väksynnän hylje. Ja k äpylehmä.
Kuulin villin huhun, että paika ssa ”4,95” liha tirisee.
Jäsenistö vaatii terassia Selkka riin. Where’s the justice? Me ollaan maksettu tästä.
KOAS Myllyjärv i RULEZ <3
Kvar taalin pörssiläisen nimiki rjaus taka ka nteen
Aapon ka kk u oli hyvää!
K andidaatin pronssipatsas on nyt valettu. Jäsenistön mielipide?
Selk ka riin vai Mattilanniemen nurmikentälle? - Pronssinvalaja Ra jala
Uusi Nesu-päällik kömme on komea mies
Mi ssä k andidaatti? Osataanko sefessä mark ki nointia?
Vähä vituttaa #hyv iähommia
Ka hvi taas loppu! Onko lama iskenyt Pörssiin?
PE TO ON IRTI!
Ka hvi oli laihaa - talouden taantuma?
11.3. k lo 12 Selk ka ri ei ollut auk i! Hallitus vaihtoon. Nyt on kr iisi! TÄMÄ ON PAHA!!
Aksu tutoriksi 2015 or riot!
10.3.2015 Ka hvi oli Selk ka rissa laihaa. Kuka vastaa?
Kvartaalin pörssiläinen
Toinen kvartaalin pörssiläinen on ensimmäisen vuoden opiskelija Aleksi Kauppinen. Aleksi on aina iloinen ja ystävällinen kaikkia kohtaan. Hän on näkynyt aktiivisesti mukana kaikissa tapahtumissa viime syksystä lähtien. Tammikuussa Aleksi otti vastuulleen myös valokuvaajan hommat, ja kevään aikana olemmekin saaneet nauttia laadukkaasta kuvamateriaalista. Aleksi on paitsi ahkera, myös muut huomioiva ja aina valmis auttamaan muita. Lisäksi ansiot tiedotustiimissä kasvavat lehti lehdeltä, ja juttujen eteen on selvästi nähty vaivaa.
