• Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla
• Tiiveyden ja kosteuden mittaus Troxler-laitteella
• Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto
• Päällysteporaukset
• Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset
• Uusien päällysteiden kitkanmittaus
• Erikoiskuljetusreittien selvitykset ja tutkimukset
• Kunnossapidon laadunvalvontaa kunnille ja kaupungeille
Tule tutustumaan eri ratkaisuihin. Saatat tehdä elämäsi parhaat kaupat.
Laillistetulta asiantuntijalta järjestelmät tulipalon, savun ja vesivuotojen hallintaan. Myös henkilöturvallisuuteen sekä omaisuuden suojaamiseen useita erilaisia ratkaisuja. Kaikkiin kohteisiin: uusiin ja vanhoihin, pieniin ja suuriin. Kotiin, työpaikoille ja laitoksiin, myös automaattiset järjestelmät (palo- ja rikosilmoitin) hätäkeskusyhteydellä.
Laillistetulta asiantuntijalta järjestelmät tulipalon, savun ja vesivuotojen hallintaan. Myös henkilötur vallisuuteen sekä omaisuuden suojaamiseen useita erilaisia ratkaisuja. Kaikkiin kohteisiin: uusiin ja vanhoihin, pieniin ja suuriin.
Kotiin, työpaikoille ja laitoksiin, myös automaattiset järjestelmät (palo- ja rikosilmoitin) hätäkeskusyhteydellä.
HOP!fest-tapahtuma elävöittää keskustaa myös tänä kesänä.
Kuva: Jemelee Alvear / Shutterstock.com
PÄÄKIRJOITUS
Keskustan kesä tehdään nyt
MAAILMAN TAPAHTUMAT näkyvät nyt jokaisen yrittäjän arjessa. Epävarmuus heijastuu suoraan asiakkaiden ostohalukkuuteen ja kulutukseen. Kun ihmisiä tapaa, yksi ajatus nousee esiin yhä useammin: pitää varautua. Meille yrittäjille varautuminen ja ennakointi kuuluvat perusominaisuuksiin, joita arjessa vaaditaan. Tästäkin selvitään.
Tuleva kesä tuo Porin keskustaan myös konkreettisia muutoksia. Kun SuomiAreena siirtää ohjelmansa jokirantaan, kävelykatu ja torin ympäristö menettävät osan perinteisestä tapahtumavirrastaan. Jokiranta on hieno ja ansaitsee käyttöä, mutta samalla on tärkeää varmistaa, että elämä ja liike säilyvät myös torin ympärillä. Keskustan elinvoima ei synny itsestään, se tehdään yhdessä.
Tapahtuma-alalla toimii jo Satakunnan tapahtumanyrkki, Prizztech Oy:n kokoama vaikuttajaryhmä. Vastaavaa yhteistyötä tarvitaan nyt myös keskustan toimijoiden kesken. Porin kaupungilla on yhdyskuntasuunnittelija koordinoimassa kävelykadun 50-vuotisjuhlavuotta. Tästä syntyy hyvä pohja laajemmalle yhteistyölle. Pori-Seura ja Porikorttelit voisivat yhdessä kaupungin kanssa koota oman kehitysryhmänsä. Yhteisellä suunnittelulla torille voisi SuomiAreenan aikaan rakentua esimerkiksi suurmarkkinat tai muuta vetovoimaista ohjelmaa, joka houkuttelee ihmiset liikkeelle koko keskustan alueelle.
Porin Yrittäjien kevätkokous tarjosi jälleen hyvän muistutuksen siitä, mistä tulevaisuus rakentuu. Oli ilo nähdä uusia yrittäjiä ja palkita Porin Lyseon yrittäjäluokan oppilaita.
Palkitut nuoret:
- tyyNYT: Vesper Välimäki
- BastuPojatNYT: Benjamin Fonsén, Valtteri Jylli ja Viljami Riikonen
Nuorten työllistämiseen on saatu kaivattua lisätukea työllistämissetelin muodossa. Valtion rahoittama kokonaisuus tuo alueelle 650 000 euroa nuorten työllistämiseen. Se on konkreettinen mahdollisuus, johon kannattaa tarttua.
Muista myös kesän tapahtumat. Järjestämme niitä pitkin kautta, ja niistä löydät lisätietoa somekanavistamme, jäsenkirjeistä sekä Pyry-lehdestä.
Lopuksi katse jo syksyyn:
Porin Yrittäjien 45-vuotisjuhlia vietetään 26.9.2026.
Tervetuloa mukaan!
Porin Yrittäjät ry puheenjohtaja
Mika Tuovinen
JÄSENYRITYS ESITTELYSSÄ
Yli viisi vuosikymmentä korjausrakentamista
Kirvesmiesten vuonna 1975 perustama
Porin Korjausrakennus Oy oli nähnyt jo ensimmäisen vuosikymmenensä, kun Juha-Pekka Perttula astui yrityksen ruoriin. Hänen hyppysissään toiminta ehti olla lähes 40 vuotta, kun muutama vuosi sitten toteutettu sukupolvenvaihdos kevensi hartioita, ainakin paperilla.
Porin Yrittäjien jäsentiedotuslehti 42. vuosikerta
2 / 2026
Päätoimittaja
Mika Tuovinen puh. 0400 535 333 mika.tuovinen@mikatuovinen.fi
Juha-Pekka Perttula on nähnyt rakennusalan nousuja ja laskuja aina 1970-luvulta lähtien. – Nyt olisi oivallinen aika kuntien lähteä purkamaan korjausvelkaa ja tehdä investointeja, kun on hyvää työvoimaa tarjolla. Porin Korjausrakennus sai juuri valmiiksi Nakkilan paloaseman saneerauksen.
– MINÄHÄN OLEN eläkkeellä, isä-Perttula nauraa vitsilleen ja kutsuu istumaan kahvipöytään. Ulkoa kantautuu sirkkelin äänet, kun työmiehet viimeistelevät tontin toista rakennusta vuokrauskäyttöön.
Hissillä Hangosta Ouluun
– Viime vuosina eniten urakoita on tullut hissitöistä, kertoo nykyinen toimitusjohtaja, yrittäjä Veli-Pekka Perttula.
– Jälkiasennettavia hissejä olemme tehneet viimeksi viime vuonna Keravalle ja seuraavaksi lähdemme Tampereelle. Joskin markkinatilanne on nyt rauhallisempi, miehet kertovat.
Selviää, että jälkiasennettaviin hissityömaihin Porin Korjausrakennus on vuosien saatossa päätynyt hissikonsulttiyritysten kautta.
– Hissikonsultit tekevät taloyhtiöissä hissitarpeen selvitystyön tai sitten usein me teemme kokonaissuunnitelman ja tarjouksen, se riippuu aina kohteesta. Puhutaan niin kutsutusta KVR:stä eli kokonaisvastuurakentamisesta.
Vaikka hissityömaat ovat vieneet yritystä ympäri maata, on muunkinlaisia kohteita siellä täällä, kuten muutaman omakotitalon kokonaisuus Espoossa. Yrityksen historian suurin ponnistus on ollut aikanaan Ruskahovin rakennustyömaa, jossa rakennettiin kaikkiaan 123 palveluasuntoa.
Ammattiin kasvanut merikapteeni
Veli-Pekka Perttula on tullut isänsä firmaan ”töihin” vuonna 1994, 13-vuotiaana.
– No ei meillä nyt sentään lapsityövoimaa käytetty, isä nuhtelee hymynkare suupielessään.
– Kyllä tähän hommaan on kasvanut kiinni lapsesta asti, Veli-Pekka pohtii.
– Vaikka opiskelin minä merikapteeniksi. Halusin jotain todella aivan muuta kuin tätä. Mutta jotenkin sitten se työmoraali siellä ei kuitenkaan innostanut. Kun on töitä, tehdään niitä kelloon katsomatta, hän pohtii.
Veli-Pekka Perttula jäi pois laivatöistä aikana, jolloin varustamot siirtyivät pitkälti pois Suomen lipun alta.
– Jos mietin silloisia luokkakavereita, on sieltä jokunen jäänytkin alalle, mutta aika moni on palannut maihin muihin hommiin. On se omanlaistaan.
Rakennustyömailta tyhjiä pulloja keränneestä pojasta on kuitenkin kasvanut yrittäjä, jolla on selvä käsitys siitä, että hommissa pärjää ja työt oppii, kun on asenne kunnossa.
– Vähän kyllä kritisoin juuri sitä, että asennetta tuppaa nykyään puuttumaan. Sellainen vanhanaikainen tekemisen meininki ja oma-aloitteisuus on välillä kyllä melko kaukana.
Pitkä sukupolvenvaihdos vaati pohtimista
Koko Perttulan perhe on elänyt yhtiön tahtiin, vaikka
Veli-Pekan sisaruksista kaksi onkin päätynyt toisille aloille.
– Olemme ja olemme olleet aiemminkin tiiviisti tässä kuplassa, Veli-Pekka pohtii.
– Halusin selvät sävelet, jos lähden tätä vetämään. Olimme kaikki sisarukset osaomistajina isän rinnalla aiemmin. Halusin kuitenkin omistaa tämän yksin, joten neuvotellahan siinä sitten piti, että miten asiat ratkaistaan. Hyvin kaikki kuitenkin ratkesi.
Erilaisia kohteita vuorovedoin
Rakentamisen ylle on jo pitkään aseteltu harmaita pilviä, mutta Porin Korjausrakennus on toistaiseksi saanut pitää täystyöllisyyden ja päälle vielä alihankintaa. – Ollaan koitettu huolehtia siitä, että teemme monenlaisia hommia. Pienistä puroista se kokonaisuus sitten koostuu. Kun yksi ei vedä, tehdään toista.
Tästä hyvänä esimerkkinä on työn vuorotahtisuus. – Kun asiakkaan työ loppuu, eikä seuraavaa ole tiedossa, teemme omia hommia, kuten viime talvena omaa hallia. Sellaiset on sitten helppo keskeyttää, kun tulee asiakastyö.
Viime vuosia on leimannut vahvasti myös töiden lyhyet suunnitteluajat. Muutamaa kuukautta ennen ei vielä tiedetä, mitä seuraavaksi aletaan tehdä.
– Viime kesänä teollisuuden kaikenlaiset korjaustyöt loppuivat kuin seinään, kun yritykset alkoivat säästää. Vältyimme lomautuksilta, kun Nakkilan paloaseman saneeraus alkoi sopivasti elokuussa, isä-Perttula kertoo.
– Nyt huhtikuussa, kun Nakkilan kohde valmistuu, alkaa tehdasseisokit toukokuussa ja meille on tiedossa niistä muutamaksi kuukaudeksi töitä.
– Tilausten luonne on kyllä muuttunut todella lyhytjänteiseksi. Tässä on turha tehdä kovin tarkkoja budjetteja, kun asiat joko tapahtuvat tai eivät tapahdu, Veli-Pekka pohtii.
Isänsä heittää löylyä kiukkaalle muistuttamalla rakentamisen alan hasardiudesta myös säiden haltijan suuntaan:
– Kun heinäkuussa paahtaa täysillä ja kohde on huputettu, eihän siellä pysty kukaan saamaan mitään aikaan. Ja talvella, kuten vaikka viime talvena saatiin ensin betonivalujen kannalta täydellinen talvi leutoine säineen jouluun saakka, mutta sen jälkeen oli hirvittävät pakkaset monta viikkoa. Rakenna siinä sitten, hän letkauttaa.
Kumpikin miehistä vaikuttaa suhtautuvan rauhallisesti tulevaan, on se mitä tahansa. Yksi toive Veli-Pekalla silti on heittää ilmoille:
– Muu ei tätä alaa piristä kuin se, että julkisen sektorin hankinnat aktivoituisivat. Ja vielä sillä tavalla sopivan kokoisina, ettei kokonaisuuksia kasvatettaisi valtaviksi, jolloin urakat suuntaavat automaattisesti isoille toimijoille, pois meiltä paikallisilta tekijöiltä.
– Nyt kuntien kannattaisi muutenkin lähteä tekemään asioita, kun aika on tämä ja paljon hyvää työvoimaa vapaana, Juha-Pekka Perttula toteaa.
Pajuja laajalla skaalalla
Rantaseiri Oy täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Sen historiaan kuuluu vauhdikkaita vuosia Isojoenrannalla sekä valtavat määrät pajua ja sen myyntiä etelästä pohjoiseen.
Teksti Elina Wallin | Kuva Altti Papinsaari
KUKKASIDONNAN OPETTAJA ja floristi
Seija Viitanen seisoo kevätaamuna kotipihallaan Porin Isojoenrannalla. Samasta pihasta on ponnistanut Seijan puoliso, puutarhuri Ari Viitanen. Olemme Arin isän rakentaman, lähes satavuotiaan talon pihapiirissä, lähellä pajuviljelmiä.
– Perustin Rantaseirin alkujaan Arin veljen kanssa. Tuossa Isojoenrannan rautatiesillan kupeessa tyhjeni vanha kauppakiinteistö ja me laitoimme siihen lähikauppa-grilli-kahvio-pubin, Seija kertoo. Itselläni on vahva kaupallinen tausta ja siinä tuli tämän kylän väki tutuksi. Halusimme sellaista eurooppalaista yhteisöllistä tunnelmaa ja se toden totta saavutettiin. Toiminta kuitenkin myytiin joidenkin vuosien kuluttua.
EU-hankkeesta perinteiseen pajunkasvatukseen
– Rantaseiri oli noihin aikoihin kaupallisena kumppanina isossa EU-hankkeessa, Find Land eli Löydä maa. Tavoitteena oli korvata kukka- ja puutarhakaupan ulkomaista tuontia, kehittää pajunviljelyä, löytää mahdollisimman ekologisia toimintasysteemejä alalla.
– Kyseessä oli siis havujen, pajun, sammalten, oksien, varpujen ja muiden sellaisten käyttö. Miten saisimme näitä edellä mainittuja tuotteita kasvatet-
tua kukka-alalle käyttöön. Ari oli hankkeessa myös tiiviisti mukana.
– Tutkimme ja selvitimme, mitkä pajulajikkeet pärjäävät meidän ilmastossamme ja 1998 perustettiin isohko pajujen koeviljelmä. Tietotaito pajun pistokasviljelystä oli heikentynyt koko maassa, mutta kiinnostusta vaikutti olevan.
Kunnon pajutila perustettiin viisi vuotta myöhemmin. Siitä tuli monien tuntema Sunniemen Pajutila
– Kaikki meni hyvin ja isosti, saimme hyvin rahoitusta hankkeessa. Mukana siinä oli satakuntalaisia puutarha-alan ihmisiä ja pajusta kiinnostuneita. Kävi kuitenkin niin, ettei se sitten lopulta löytänyt asiakkaita kukkakauppiaista, vaikka tuotevalikoima oli laaja.
– Myynti tavoitti hyvin kuluttajat ja muut luonnonmateriaalien käyttäjät. Rahkasammalta myytiin vanhojen rakennusten entisöintiin.
Pajutilasta teatteriin
Seija Viitanen on monen toimen nainen. Jo muutama vuosi pajutilan perustamisesta, Seija houkuteltiin kesäteatterihommiin.
– Pajuviljelmien kupeeseen perustettiin kesäteatteri. Eräs isojoenrantalainen harrastaja houkutteli mukaan ja yli kymmenen vuotta siinä sitten vierähti. Pajurannan kesäteatteri teki yhteistyötä myös
ammattinäyttelijöiden kanssa. Toiminta päättyi vuonna 2013.
Pajuja kasvatukseen ja koristeiksi Kaikkiaan Sunniemen Pajutilalla kasvatetaan tällä hetkellä noin pariakymmentä eri lajiketta.
– On eri värisiä, eri pituiseksi kasvavia, eri tarkoituksiin sopivia, Seija kertoo ja esittelee pihapiirissä erilaisia käyttötarkoituksia.
Pajun käyttö on hyvin monipuolista. Tutuinta lienee pajukorit ja erilaiset pajutöinä valmistettavat koristeet, kuten kranssit.
– Myymme juuri tähän aikaan vuodesta pistokkaita ja pitkiä piiskoja istutuksiin. Osaamme myös suositella oikeita lajikkeita kuhunkin kasvupaikkaan ja istutustyöhön.
– Istutettavia pajuja käytetään puutarhan hyötyrakenteissa, tuuli- ja näkösuoja-aitoina, raja-aitoina ja koristepensaina.
Pajua voi hyödyntää monilla erilaisilla tavoilla, sillä se taipuu vaikka kaareksi, sitä voi letittää tai punoa vinoruutuun. Kun paju sitten kasvaa, sitä saa leikkaamalla muotoiltua. Kun kasvukausi on käynnissä lehdistö täyttää tilaa. Siten saadaan vaikkapa tiivis näkösuoja tai vastava pallo puutarhaan.
– Paju ei tee juuriversoja, joten paju on helppo vaikka juuri aitana.
Seija ja Ari Viitasen tietotaito pajun kasvatuksessa ja käytössä pitää yllä suomalaista pajuosaamista. Kuvassa eri värisiä pajulajikkeita juuri leikattuina piiskoina. Seijalla käsissään perinteistä pajunköyttä.
– Itsessään paju ei ole mitkään uusi juttu. Faaraoiden Egyptistä tunnetaan pajurakentamista ja eikös Antiikin Kreikassa punottu taistelukilpiä.
Pajunkasvatus seuraaville kiinnostuneille Seija ja Ari Viitanen ovat molemmat hyvän aikaa sitten eläkeiän ylittäneitä yrittäjiä. Kevään pajutyöt tilalla ovat pitäneet kuitenkin jälleen kiireisinä.
– Kyllä tämän mielellään myisi seuraavalle ja opit saisi mukana, Seija lupailee heittäessään myyntiilmoituksen ilmoille.
Sairastelut ovat viime vuosina verottaneet jaksamista ja vauhtia.
– Minulla oli vajaa kymmenen vuotta sitten ensimmäinen sydäninfarkti ja seuraavana vuonna toinen. Kaksi vuotta sitten tehtiin avosydänleikkaus. Ne vaati isoja muutoksia ja työn tekemisen tahtia on ollut pakko hillitä.
– Kyllä se tietysti kurjalta tuntuu, kun rakennusfirmat ovat pyytäneet tarjouksia pajumajan ja tunnelin tekemisestä uuden koulun ja päiväkodin pihaan Etelä-Suomessa. Ne jäävät kyllä meiltä tekemättä.
Sitten Seijan hymy välkähtää:
– Siitä on jokunen aika, kun Rovaniemen Santa Parkiin eräs taiteilija halusi rakentaa yhdeksän metrisen lumiukon. Siinä oli valtavia teräsrakenteisia
palloja, joiden sisällä kulki tikapuut ylös asti. Tekijä sitten tilasi meiltä pajuja teräsrakenteen peittämiseen. Kävimme seuraavana talvena katsomassa lopputulosta. Olihan se jylhä näky.
Kun aikanaan Oulun Nallikariin taiteilija Jaakko Pernu valmisti eräänlaisen kylpypikarin, jossa on merimaisemallinen poreallas, Sunniemestä lähti sinne rekkalastillinen pajua ulkoverhoiluun. Tuorein ponnistus on viime vuodelta, kun Linnanmäen huvipuiston kummitusjunan tunnelin katto uusittiin. Milläs muulla kuin porilaisilla pajuilla.
– Ja sinne piti valita erityisen risuisia pajuja, Seija tarkentaa nauraen.
Nuohooja Sami Tuovinen puh. 044 553 0100
Nuohooja Juha Paavisto puh. 040 553 3745
Nuohooja Toni Tuovinen puh. 0440 535 333
Nuohooja Jouni Vesa puh. 040 553 3912
Nuohooja Joni Varis puh. 050 5770584
Kierrämme alueilla kuten ennenkin www.porinnuohouspalvelu.fi
Tommilantie 2 A, Pori puh. 040 750 4030 porinkonttorikone.fi VARUSTAA JA HUOLTAA SATAKUNTALAISET
Citysiivous Oy
- Puhdasta palvelua0440-831245 | Rautatienpuistokatu 2 C | www.citysiivous.fi
Aukioloajat ma–pe klo 10–17 // la klo 9–13 044 248 0102 // info@pirtinkukka.fi // pirtinkukka.fi
PYYTÄMÄLLÄ YRITTÄJÄKSI
Erja Lindfors on työskennellyt pitkään ravintola-alalla. Ensin palkansaajana ja nyt jo vuosikausia yrittäjänä. Hellahuone Käyttöauton ravintolapalveluiden tuottajaksi hän päätyi, kun tultiin erikseen pyytämään.
Teksti Elina Wallin | Kuva Anssi Valkama
ILOINEN HYMY ja tervehdykset asiakkaille vaikuttaa olevan tuiki tavallista Lindforsille. Kun asia tulee puheeksi, hän myöntää sen: – Kyllä tässä asiakkaat tulevat tutuksi. Tuntuu tosi hienolta saada olla mukana heidän arjessaan. – Ja varmasti omaan viihtymiseen ja suhtautumiseen vaikuttaa se, että tykkään tästä työstä todella paljon, kuten asiakkaistakin. Monesta tulee vuosien mittaan sillä tavoin tuttuja, että kyllä tässä ollaan kuultu ensimmäisten joukossa, jos tyttöystävän kanssa on mennyt poikki tai vihjauksia uudesta ihastuksesta. Se on iso ilo!
Yhdestä ravintolasta kahdeksi
Erjan ja hänen puolisonsa Marko Lindforsin yritys TaRiNi Oy syntyi aikanaan, kun molemmat olivat pitkään työskennelleet Pripolin Amicassa ja he päättivät lopulta laittaa oman yrityksen pystyyn. Kokemusta oli kerrytetty ja oli ajatus, miten itse halutaan hommat hoitaa. Ensin syntyi Hellahuone BEPOPiin.
– Me olimme saaneet toiminnan nippa nappa käynnistettyä BEPOPissa, kun Käyttöautosta tultiin kysymään, että tultaisko me Herralahteen lounasravintolayrittäjiksi. Lapset olivat pieniä ja käsissä oli vasta avattu lounasravintola keskustassa. Mutta me tulimme tänne tutustumaan ja rakennushan oli silloin aivan uusi.
– Jotenkin ihastuin tähän heti ja minulle tuli olo, että en voi tätä tilaisuutta jättää katsomatta. Niinpä vastasin kyllä ja näin me sitten jakauduimme kahteen, Marko jäi hoitamaan BEPOPia ja minä
tulin tänne, Lindfors nauraa.
Tästä operaatiosta on nyt 14 vuotta.
Koko perhe auttaa
Niin ja se yritykseni nimi. Siihen kiteytyy kaikki.
TaRiNi tulee Lindforsien lasten nimistä, Tatusta, Ritasta ja Nicosta.
– Tatu on Amadossa vuoropäällikkönä, kaksi muuta muilla aloilla, Lindfors aloittaa ja alkaa sitten nauraa:
– Mutta Rita on kyllä oikeasti kouluttautunutkin kondiittoriksi, vaikka opiskelee nyt muuta alaa. Nico on hitsari, mutta vetää kokkitakin ylleen milloin tahansa. Aina siis saadaan perheen parista ensihätää apuja, kun sellainen tarve tulee.
On niitä tarpeita tullutkin. Vuosiin mahtuu paljon elämää, erilaisia vaiheita, menetyksiä ja sairastumisia. – Kun Marko sairastui vakavasti, olin aivan lamaannuksissa paperitöiden kanssa. Meillä on selvä työnjako ja minä en ole se, joka paperihommia olisi tehnyt. Siinä sitten vain piti alkaa selvittää ihan yksinkertaisiakin asioita. Mutta kaikesta on selvitty, Lindfors pohtii ja hymyilee.
Itse leivotaan ja itse poimitaan Yhtäkkiä kesken haastattelun Erja Lindfors sanoo ääneen asian, mikä lyö ällikälle: – Hellahuone on muuten omavarainen, mitä tulee sieniin ja marjoihin. Tykkään tosi paljon rymytä metsässä koiran ja korin kanssa. Usein soitan äidin matkaan mukaan ja sieltä ne pakkaset sitten saadaan täyteen. Se onkin hyvää vastapainoa tälle työlle.
Vaikka Hellahuone palvelee lounasasiakkaita, tekevät Lindforsit myös cateringiä.
– Hyvin eri kokoisiin tilaisuuksiin me toimitamme tarjoiluja, joskin viime vuosina isot juhlat ovat jääneet monessa paikassa juhlimatta. Sen näkee selvästi. Mutta kyllä ihmiset silti pienempiä tilaisuuksia viettävät ja meilläkin tehdään kakkuja joka päivä erilaisiin tarpeisiin.
– Kyllä se on hienoa, että saadaan olla mukana erilaisissa ihmisten tärkeissä hetkissä. Ja ehkä hienointa on saada asiakas takaisin. Kun saan puhelun, jossa tilataan samanlainen kuin viimeksi tai pyydetään jälleen jotain uutta, tuntuu se todella hienolta.
Ei etänä eikä tekoälyllä, vaan sydämellä
Erja Lindfors kokee, että heillä ei lounasasiakkaiden määrissä ole näkynyt muutoksia, vaikka ajat ovat, mitä ovat.
– Ruoka ei itsekseen valmistu, joten täällä ollaan paikan päällä. Kyllä sillä on merkitystä, että nähdään asiakas ja ollaan läsnä.
– Meillä tähän asti on ollut paras mainoskanava perinteinen puskaradio, Lindfors sanoo ja ponkaisee itsensä ylös.
– Ootko näitä maistanut, nämä ne hyviä on, hän hihkaisee ja tarjoaa siemennäkkäriä, jota kuulemma myydään pussikaupalla molemmista pisteistä.
En oikeastaan ihmettele. Hyvän maun lisäksi näkkäriä nakertaessa voi maistaa, että se on ilolla maustettu.
Yrittäjä Erja Lindforsin hymy ei hyydy. Se on tavaramerkki, josta hän on pitänyt kiinni myös vaikeina aikoina.
– Elän perheelle ja asiakkaille.
Täällä on niin hyvä olla, hän kertoo Hellahuone Käyttöauton toimipisteestä.
muovitetut pinnat ja tiilipinnat sekä kiviseinät ja pesut mestarin ammattitaidolla. Keittiökaappien ovien maalaus.
Tehdasruokalasta
KUKKAKAUPPIAAKSI
Miia Lehti on kukkakauppias, joka ei ole floristi. Sen sijaan hänellä on värisilmää ja intoa hankkia juuri sellaisia kukkia, mitä muualla ei välttämättä ole. Puuvillan Kukka onkin saavuttanut tasaisen asemansa sesongista toiseen.
Teksti Elina Wallin | Kuva Hannu Ikonen
REILUT KYMMENEN VUOTTA sitten tapahtui
Miia Lehden uralla kummia. Hän työskenteli tuolloin Sodexon Mäntyluodon toimipisteessä.
– Tein kassatyötä, vitriinisämpylöitä ja ruokajakoa.
Kaikki oli ihan mallillaan, Lehti muistelee.
– Hyvän ystäväni anoppi tuli kuitenkin kysyneeksi, olisinko kiinnostunut kukkakaupasta yrittäjänä. Kysyjä oli Iso Karhussa toimineen Hannelen Kukan yrittäjä Hannele Laiho. Naurettiin, että jos miniä ei lähde, kysytään kaverilta.
– Kysymys kuitenkin osui minuun ja Hannele opetti tarvittavat niksit. Ymmärsin myös hyvin nopeasti, että palkkaan floristin lisäkseni.
Sesongista sesonkiin
Kukkakaupan tärkeimmät ajanjaksot vuodessa ovat joulu ja äitienpäivä.
– Joskin koen itse, että meillä mennään koko ajan sesongista toiseen. Täällä kauppakeskuksessa on omia tapahtumia vuodessa sen verran usein, että jatkuvasti mennään jotain kohti, Lehti pohtii.
Haastattelupäivänä Lehti on pukeutunut silmiensä väriseen puseroon.
– Tykkään väreistä. Kotona se ei kyllä näy, mutta töissä päästelen menemään.
– Tällä hetkellä yhdistellään paljon kaikkea ja on paljon värejä. Vaikka kukat itsessään eivät muutu, asettelu ja yhdistely muuttuvat.
Lehden mukaan Puuvillan Kukka saa kehuja hyvästä kukka- ja ruukkuvalikoimastaan.
– Sillä on merkitystä, miten liikkeessä asiat yhdistetään. Kyllä se inspiroi asiakasta. Moni kysyy joulunaikaan, että mistä meidän jouluasetelmamme tulevat. Se on kyllä ihan asiallinen kysymys, koska liikkeen tila on niin pieni, ettei siellä mahdu tekemään. Mutta kyllä me ne kaikki itse teemme, sillä olemme saaneet kaikki nämä vuodet sovittua kauppakeskuksen kanssa väliaikaisista tiloista.
Kauppakeskus toimii
Kun Miia Lehti aloitti yrittäjänä 2015 IsoKarhussa, ehti hän olla siellä vain tovin, kun Puuvillasta tultiin tiedustelemaan, siirtyisikö hän sinne.
– Luulen, että sillä oli merkitystä, että olin jo toiminut kauppakeskuksessa. Se on kuitenkin erilaista kivijalkaan nähden. Täällä ihmiset tulevat usein kukkakauppaan spontaanisti, kun taas kivijalkaan mennään asian kanssa.
– Se ei tietysti tarkoita sitä, ettei meille tulisi morsiamia tai hautajaiskukkien ostajia. Paljon meillä on vakioasiakkaita.
– Pidän siitä, että olemme osa jotain isompaa. Meillä on hyvä henki myymälöiden kesken ja se tuntuu kivalta, Lehti pohtii.
– Olen ottanut sen linjan, että kun asiakas etsii jotain tiettyä kukkaa, me käännämme kaikki kivet
Yrittäjä Miia Lehti Puuvillan Kukassa haluaa, että kukkakaupassa on mistä valita. Liikkeessä panostetaankin viherkasveihin ruukkuineen.
– Kyllä kukkiin edelleen panostetaan ja halutaan sitä kautta tuoda kotiin piristystä. Myös kukat viemisinä ovat edelleen suosittuja.
sen löytämiseksi. Koen, että tehtävämme on nimenomaan palvella asiakasta. Usein se johtaa myös siihen, että asiakas tulee uudemman kerran.
Kukat ilahduttavat kotona, kylässä ja juhlassa
Vaikka maailmantilanne on mikä on, kukat tuovat iloa kotiin.
– Kyllä kukkiin edelleen panostetaan ja halutaan sitä kautta tuoda kotiin piristystä. Myös kukat viemisinä ovat edelleen suosittuja.
– Se tuntuu tietysti mukavalta, vaikka kautta linjan hinnat ovat nousseet.
Yksi iso osa-alue tosin on, missä kukkien hankkiminen on muuttunut järisyttävän paljon, on hautajaiset.
– Todella usein hautajaisiin toivotaan vain yhtä
kukkaa ja toisinaan omaiset hankkivat kukat valmiiksi koko saattoväelle siunaustilaisuuteen. Siinä on tapahtunut iso muutos.
Kuten aiemmin todettua, vaikka kukat itsessään eivät muutu, asettelu ja yhdisteleminen muuttuu.
– Harvoin enää nykyään morsiamet tilaavat tiiviitä pyöreitä kimppuja vihkikimpuikseen. Nyt tullaan liikkeeseen Pinterest-kuvien kanssa ja toivotaan väljiä, ketokukkamaisia kimppuja. Värikkäitä ja rentoja, Lehti kertoo.
Verkkokauppaa ja yritysjuhlaa
Miia Lehti hankkii kukkia pääasiassa Hollannista ja saatavuuden mukaan Suomestakin.
– Asiakas voi tulla ja katsella ruusuja, kysyä sitten, että ovatko nuo kotimaisia ja kun voin vastata, että ovat, kaupat syntyvät. Kotimaisuudella on selvästi
kysyntää, mutta ruusutarhoja ei enää kovin montaa ole. Meidän kotimaiset ruusumme tulevat Kangasalta.
Puuvillan Kukka toimittaa erilaisia kukka-asetelmia myös yritysten omiin juhliin.
– Joskus tehdään niinkin isoa, että asetelmat valmistetaan paikan päällä. Usein yrityksen kanssa käydään läpi juhlan luonne, väritoiveet ja sitten saamme sen jälkeen vapaat kädet. Se on hienoa!
Verkkokauppojen kulta-aikana myös kukkakimppuja myydään verkossa. Se vaatii varastolta hiukan enemmän.
– e-Kukka, Interflora ja Wolt ovat meillä ne kanavat ja tilauksia tulee päivittäin. Sesongit ovat sitten tietysti jälleen oma lukunsa.
Jo pitkään asiakkaita ovat palvelleet Puuvillan Kukan omistajan lisäksi kaksi floristia.
Finnvera helpottaa
yritysten lainansaantia
Yrityksiä kannustetaan kasvuun ja siinä auttaa myös Finnvera.
Lainaa yritysten uusiin avauksiin ja investointeihin on haettavissa heinäkuun loppuun, 31.7.2026 saakka. Aluepäällikkö Pia Kiurun mukaan Satakunnassa on ollut
Suomenkin mittakaavassa innokkuutta juuri tämän rahoitusmallin käyttöön.
Teksti Elina Wallin | Kuva Anssi Valkama
MONET YRITTÄJÄT MUISTAVAT Finnveran 1990- ja 2000-lukujen vaihteesta pien- ja naisyrittäjälainoista.
– Tällaista nyt avoinna olevaa hakua pilotoitiin vuoden vaihteessa 2024–2025. Ilmeni, että tällaiselle olisi jatkossakin tarvetta. Nyt tutkitaan, olisiko vastaavalle vakituisesti tarvetta, Pia Kiuru kertoo. – Viime vuosina on ilmennyt rahoituskapeikkoja. Vaikka meiltä saa 80 prosentin takauksen, pankki ei aina silti myönnä yritykselle lainaa.
Täydentävä rahoittaja tukee nyt myös alkavia yrittäjiä – Vaikka tämä on laina mikroyritysten kasvuun, nyt mukaan ovat päässeet myös alkavat yrittäjät. Se on selvästi lisännyt kiinnostusta. Pankeista olemme kuulleet, että sääntelyn vuoksi heillä on tietyissä tilanteissa hankalaa rahoittaa juuri alkavia yrityksiä, kun toiminnan vakaudesta ei ole näyttöä. Onneksi nyt alkuvuoden aikana on pankkien luottopolitiikka keventynyt, kuten olemme uutisista saaneet lukeakin. Parempaan suuntaan siis ollaan menty. Finnvera toimii yritysten täydentävänä rahoittaja. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että pankki evää ensin lainansaannin ja vasta sitten Finnvera voi astua mukaan.
Selvät kriteerit
Pienyritysten lainoissa Finnveralla on melko tiukat myöntökriteerit, mutta Satakunnassa mikroyrityslainaa on jo nyt myönnetty suhteessa enemmän kuin evätty.
– Yrityksen oma pääoma ei saa olla negatiivinen, eikä yrityksellä tai yrityksen omistajalla maksuhäiriömerkintöjä, Kiuru kertoo.
Koko listauksen voi käydä lukemassa Finnveran sivuilta.
– Lainarahaa itsessään voi käyttää melkein mihin tahansa, paitsi kannattamattomaan yritystoimintaan tai maksuhäiriöiden kuittaamiseen. Hyviä kohteita on esimerkiksi työntekijän palkkaus, toimitilojen kunnostus, dataosaamisen lisääminen tai it-laitteiston uusiminen, siis hyvin monenlaisiin tarpeisiin, Kiuru jatkaa.
Finnvera vaatii koko joukon erilaisia dokumentteja lainansaannin tueksi, joskin ne kaikki ovat myös yrittäjän parhaaksi. Tällaisia ovat esimerkiksi tuloslaskelmaennusteet seuraavalle kolmelle vuodelle ja liiketoimintasuunnitelma toiminnan kehittymisen kannalta. On myös yrittäjälle itselleen täsmentävää saada paperille se, miten vaikkapa uuden työntekijän palkkaaminen todellisuudessa lisää yrityksen tulosta. – Hakemus on tehty mahdollisimman yksin-
kertaiseksi. Prizztech auttaa myös tarpeen mukaan erilaisten laskemien tekemisessä ja heidän palvelunsa on yrittäjille maksutonta, Kiuru kannustaa.
Ei henkilökohtaista omaisuutta vakuudeksi
Pia Kiuru kertoo yleisesti Finnveran rahoituksista: – Meillä ajatuksena on, että yrittäjän ei tarvitse heti alkumetreillä pantata koko omaisuuttaan yrityksen vakuudeksi. Pankit saattavat vaatia sitä tai ulkopuolisia takaajia. Tämä ratkaisu näkyy luonnollisesti lainan hinnassa, mutta on laskettu kuitenkin niin, että yritys pysyy toimintakuntoisena.
Tässä mikroyrittäjien lainahaussa ei ole valtakunnallisesti tiettyä määrärahaa eli hakea voi aivan heinäkuun loppuun saakka.
– Koska kyseessä on suora laina, meidän tehtävämme on tehdä tutkimus yrityksestä, joka lainaa hakee. Tällä hetkellä päätöksen odotusaika on minimissään kaksi viikkoa, koska mielenkiintoa on löytynyt jo nyt enemmän kuin aiemmassa pilotissa koko puolen vuoden haun aikana.
– Tätä hoitaa valtakunnallinen tiimi, joten hakemus voi päätyä mihin tahansa Suomessa. Asioita käydään läpi yrittäjän kanssa puhelimitse ja kriteerit ovat valtakunnallisesti samat.
Laina mikroyritysten uusiin avauksiin ja investointeihin
• 1–9 työntekijää, voi olla myös osa-aikayrittäjyyttä, joka tähtää päätoimiseen yrittäjyyteen
Toimitusjohtaja Jani Nurmi on ollut it-alalla koko työuransa. – Tekoälyn tuoma mullistus on muuttanut koko meidän alaa, Nurmi sanoo ja avaa ajatuksiaan tässä jutussa.
02 633 5871 0400 228 287 TAKSI
NYT SAATAVILLA:
Black is Black -sarjan tyylikkäät saunatuotteet
TARVITSETKO LIIKELAHJOJA?
Meiltä saat saunatuotteet omalla logolla!
Saunaputiikki
Katso tarjoukset: saunaputiikki.fi/tarjoukset/
Hei yrittäjä, keskeyttääkö tulevat puhelut työntekosi?
Anna meidän vastata ja välittää asiakkaan puhelutiedot sinulle, jolloin voit keskittyä rauhassa meneillään olevaan työhön ja hoitaa sopivana ajankohtana soittopyynnöt.
Laadukkaat puhelinpalvelut yrityksille
• buukkaukset • B2B myynti
• B2C myynti
• uusasiakashankinta
• vaihdepalvelu
Antinkatu 2, Pori www.norcall.fi
044 588 0159/ Tiina Huhtala
Porin Invataksi Oy Ari Rönni
Porin Invataksi Oy Ari Rönni
02 633 5871 0400 228 287 TAKSI
HAJUT, TUKOKSET JA KOSTEUS
OVAT MERKKEJÄ VIEMÄRIREMONTIN TARPEESTA.
Näkyvät ongelmat kertovat usein jo pidemmälle edenneistä vaurioista. Jos viemärikuvauksessa putket näyttävät rikkoutuneilta tai kuvaus ei onnistu, kyse ei ole enää pelkästä tukoksesta.
Taatusti toimivat tuotteet ja tutkitusti parasta palvelua saat Värisilmästä. VÄRISILMÄ PORI Presidentinpuistokatu 12 puh. 02 631 5500 varisilma.fi
Yrittäjältä yrittäjälle
Kaikissa K-ryhmän ruoka-, rauta- ja urheilukaupoissa toimii itsenäinen K-kauppiasyrittäjä. Jaro Salkoharju, Niina Etelätalo ja Jussi Valkama palvelevat eri puolella Poria. He korostavat Yrittäjäkortin etuja myös yrittäjille.
KOKENUT KAUPPIASKOLMIKKO istahtaa kesken perjantaikiireidensä hetkeksi kahvikupposen äärelle. Ollaan Puuvillan Citymarketissa, jota johtaa pari vuotta sitten Tampereelta kotikaupunkiinsa palannut Jaro Salkoharju.
Kokemäenjoen etelärannalta paikalle on singahtanut K-Supermarket Karjarannan vetäjä Jussi Valkama. Yrittäjätrion täydentää karhukaupungin sykkeeseen piipahtanut Ahlaisten K-Marketin pitkäaikainen kauppias Niina Etelätalo.
22 vuotta yrittäjänpolulla olleen Etelätalon valikoimista löytyy ruokatarjonnan lisäksi myös laajasti rautakaupan tuotteita. Hänelle kuten myös lähes pari vuosikymmentä ruokakauppaa tehneille Salkoharjulle ja Valkamalle yrittäjyys on tullut verenperintönä. Kaikille heille kaupanteko ja asiakkaiden palveleminen on elämäntapa.
– Laadukas kahvi maistuu aina – samoin kuin yrittäjyys ja arjen työ. Meidän kohdallamme kulunut slogan ”päivääkään en vaihtaisi pois” pitää kutinsa, vakuuttaa kahvihetken alkajaiseksi Salkoharju.
– Ainakaan ei kovin montaa päivää, naurahtavat Valkama ja viime vuodet myös Pomarkussa kyläkauppiaana toiminut Etelätalo.
– Suomalaisen yrittäjyyden vahvistaminen on yhdistänyt K-kauppiaita ja Suomen Yrittäjiä vuosikymmeniä. Tänä päivänä lukuisat K-ryhmän kauppiaat tarjoavat ympäri Suomen monipuolisia ja
rahanarvoisia K-etuja. Edut ovat saatavilla Yrittäjien jäsenille valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti – yrittäjältä yrittäjälle.
LUKUISISTA yrittäjävetoisista K-Citymarketeista, K-Supermarketeista että K-Marketeista yrittäjät saavat 5 prosentin alennuksen ja vielä plussat kaupan päälle. Edut ovat porilaiskauppiaiden mukaan huomattavia.
– Ne ovat valitettavasti jääneet unohduksen, tietämättömyyden tai jonkin muu syyn vuoksi monelta vieläkin huomioimatta. Yrittäjäkorttia kannattaa kuitenkin ehdottomasti hyödyntää. Siinä ei ole myöskään minkäänlaista minimiostorajaa. Vuositasolla kortin käytöllä säästöä kertyy yllättävän paljon, sanovat Valkama ja korttiuudistusta kymmenisen vuotta sitten suunnittelemassa ollut Etelätalo.
SUOMESSA TOIMII yli 1 000 itsenäistä K-kauppiasyrittäjää. Heistä reilut 850 on ruokakauppiaita, vähän yli 100 on rautakauppiaita ja hieman yli 50 harjoittaa urheiluvälinekauppaa. Vuonna 2025 aloitti 58 uutta K-kauppiasyrittäjää. Koko joukko harjoittaa vähittäiskauppaa Keskon johtamissa vähittäiskauppaketjuissa.
K-kauppiaiden keski-ikä on 46 vuotta. Vuoden 2026 alussa nuorin heistä oli 25-vuotias, vanhin 88-vuotias. Jokainen K-kauppiasyrittäjä vastaa kauppansa asiakastyytyväisyydestä, tuotevalikoimasta, hinnoittelusta, henkilökunnasta ja liiketoiminnan tuloksellisuudesta.
– K-kauppiaat ovat merkittäviä toimijoita omalla
paikkakunnallaan. Rakennamme paikallisten asiakkaiden tarpeita vastaavan valikoiman ja palvelun heidän toiveitaan kuunnellen.
Vuonna 2024 K-kauppiaat maksoivat palkkaa henkilökunnalleen yhteensä 532 miljoonaa euroa. – Me K-kauppiasyrittäjät työllistämme noin 20 000 kaupan alan ammattilaista eri puolilla Suomea. Pitää myös muistaa, että K-ryhmä on merkittävä nuorten työllistäjä. Esimerkiksi kesäisin K-kaupoissa ahertaa 5 000 kesätyöntekijää. Porissakin meille kesätyöhön halusi jälleen valtava määrä hakijoita. Työ kaupan alalla ja lisäansion hankkiminen kiinnostavat muun muassa opiskelijoita. Hakijoiden joukosta löysimme nytkin oikein innostunutta ja motivoitunutta apuvoimaa, kertoo Salkoharju.
RUOKAKAUPAT PALVELEVAT niin arkisin kuin viikonloppuisin. Aukio-oloajat ovat pidentyneet ja porilaiskauppiaidenkin työpäivät ovat pitkiä. Kiireisen arjen vastapainoksi tarvitaan siis myös laadukasta vapaa-aikaa.
Valkama lataa akkujaan koiran kanssa ulkoillessa. Etelätalolle tärkeänä henkireikänä ovat olleet yli 40 vuotta jatkunut partioharrastus sekä järjestötoiminta.
– Työ on erittäin antoisaa, mutta säännöllinen irtiotto kiireisen arjen rutiineista tekee terää. Itselleni isossa roolissa on pohjoisen maisemissa vaeltelu. Sielu lepää siellä laajassa Lapin maassa ilman tarkkoja aikatauluja samoillessa, Salkoharju hehkuttaa.
Teksti ja kuva Vesa-Pekka Järvelä
– Jos pärjäät yrittäjänä Porissa, niin pärjäät missä vaan, korostavat vahvasti yhteen hiileen puhaltavat Porin seudun K-kauppiaat Niina Etelätalo, Jaro Salkoharju ja Jussi Valkama.
– Lukuisista yrittäjävetoisista
K-Citymarketeista,
K-Supermarketeista että
K-Marketeista yrittäjät saavat
5 prosentin alennuksen ja vielä plussat kaupan päälle.
RANTOJEN RUOPPAUKSET JA VESISTÖKULJETUKSET AMMATTITAIDOLLA
0400 591023 / Hannu 0500 223400 / Seppo h.tervamaki@gmail.com lr.saaristopalvelu.fi
Porin Linjuriauto Oy / Satabus puh. 0400 591 243 • tilausajot@satabus.fi www.satabus.fi
ILMALÄMPÖ- ja VESI-ILMALÄMPÖPUMPUT, AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄT - asennukset ja huollot Satakunnan LämpöaSennuS OY Satakunnan LämpöaSennuS OY
Puh. 040 087 6887 • Puutarhakatu 22 A, Pori
Kuumakalle vai viilipytty?
Markkinamyllerrykset ja heilahtelut salkun arvossa koettelevat sijoittajan hermoja.
OP Länsi-Suomen asiantuntijat neuvovat, miten yritysten varoja kannattaa hoitaa ja mitkä ovat ratkaisut eri sijoittajatyypeille.
Teksti Lilli Jokela-Vahteristo | Kuva Johanna Satuli
SENIOR VARAINHOITAJA Tomi Markki kannustaa aloittamaan yrityksen suunnitelmallisen varainhoidon heti, kun kassassa on ylijäämää.
Yrityksen varainhoito on sijoitusvarojen suunnitelmallista hoitamista, jossa kassaylijäämä ja pitkän aikavälin pääoma tuottavat hallitusti ja tukevat yrityksen kasvua. Sen avulla rakennetaan taloudellista puskuria, tasataan kassavirtaa ja vahvistetaan tulevien investointien rahoituspohjaa.
– Varainhoitoa kannattaa pohtia heti, kun kassaan kertyy enemmän rahaa kuin operatiivinen toiminta vaatii. Sijoittamisen ratkaisuilla valmistaudutaan pidemmällä tulevaisuudessa olevien investointien rahoittamiseen tai muihin isoihin järjestelyihin, Tomi Markki kuvaa.
Moni yritys epäröi sijoittamista turhaan. Yleinen harhaluulo on, että varainhoito on vain suurille yrityksille tai että sijoittaminen on liian riskialtista. Markin mukaan riskiä voidaan säätää hyvin matalaksi, ja sijoitukset voidaan rakentaa tukemaan kassavirtaa sen sijaan, että ne kuormittaisivat sitä.
– Ulkopuolinen varainhoitaja tuo sijoittamiseen markkinatuntemuksen ja kurinalaisuuden. Hän vähentää tunnepohjaisia päätöksiä ja auttaa pitämään kiinni strategiasta myös silloin, kun markkinoilla tapahtuu äkkinäisiä liikkeitä.
Yrityksen sijoitusstrategia toimii riskienhallinnan työkaluna. Se määrittää, miten varoja sijoitetaan eri markkinoille, millä aikajänteellä ja millä riskitasolla. Korkotason muutokset ja markkinoiden epävakaus vaikuttavat valintoihin, mutta pitkäjänteinen suunnitelma ja hajautus pitävät kokonaisuuden vakaana nousu- ja laskusuhdanteissa.
– Kriisit kuuluvat sijoittamiseen, ja pitkässä juoksussa ne jäävät taustakohinaksi. Oleellista on pysyä
omassa sijoitusstrategiassa ja tavoitteessa. Mikäli markkinatilanne askarruttaa, on hyvä olla yhteydessä omaan varainhoitajaan ja varmistaa, että sijoitukset vastaavat strategiaa.
– Ulkopuolinen varainhoitaja vähentää tunnepohjaisia päätöksiä
ASIAKKUUSASIANTUNTIJA Jaana Mustonen korostaa, että epävarmuuden keskellä ennakointi ja harkitut valinnat ovat ratkaisevia.
Kun talouden näkymät heilahtelevat ja markkinoiden suunta vaihtuu nopeammin kuin ennen, tarvitaan yrityksen taloudenhallintaan suunnitelmallisuutta ja säännöllisyyttä.
– Kuukausisäästäminen sijoitusrahastoon on käytännöllinen tapa vahvistaa yrityksen taloudellista vakautta. Kun säästäminen on suunnitelmallista ja toistuvaa, yrityksen ei tarvitse tehdä suuria ratkaisuja markkinoiden heilahdellessa, Jaana Mustonen asemoi.
Sijoittamisen riskitasoa tulee tarkastella suhteessa yrityksen liiketoimintaan, kassavirtaan ja sijoitustavoitteisiin. Mustonen kannustaa ensin varaamaan riittävän maksuvalmiuden ja kassapuskurin arjen menoihin sekä odottamattomiin tilanteisiin.
– Kun perusta on kunnossa, ylijäämäisiä varoja kannattaa suunnata osakerahastoihin tai osake-
painoa sisältäviin rahastoihin. Näissä markkinoiden vaihtelu on tyypillisesti suurempaa, mutta pitkän aikavälin tuotto-odotus on korkeampi.
Rahastosäästämisessä varat hajautuvat useisiin sijoituskohteisiin. Säästäminen toteutuu automaattisesti kuukausittain ja säästösummaa voi joustavasti mukauttaa yrityksen taloudelliseen tilanteeseen. Suurin riski liittyy usein sijoittajan omaan toimintaan: jos suunnitelmasta poiketaan ja säästöjä realisoidaan markkinoiden lyhytaikaisissa laskuissa, pitkän aikavälin hyödyt voivat jäädä saavuttamatta. – Taloudellisesti varautunut yritys tekee päätöksiä rauhallisemmin. Kun säästäminen kuuluu talouden perusrutiineihin, on yrityksellä enemmän joustoa hallita riskejä, selviytyä muutoksista sekä hyödyntää kasvu- ja investointimahdollisuuksia.
– Taloudellisesti varautunut yritys tekee päätöksiä rauhallisemmin
ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ Tiina Ruohola neuvoo valitsemaan kapitalisaatiosopimuksen, kun sijoittajan mieli kaipaa rauhaa markkinamyllerryksessä.
Koronasta käynnistynyt markkinoiden voimakas heilunta on koetellut sijoittajien hermoja. Vaikka sijoituspäätös olisi tehty harkiten, todellinen riskinsietokyky paljastuu, kun salkun arvo sulaa silmissä.
Markkinoiden heilahteluissa korostuvat suunnitelmallisuus ja maltti.
Kuvassa vasemmalta Tiina Ruohola, Jaana Mustonen ja Tomi Markki.
Osa sijoittajista pysyy tyynenä ja hyödyntää laskuja ostohetkinä, mutta erityisesti aloittelevat ja varovaiset sijoittajat kaipaavat usein turvaa ja joustavuutta. Kapitalisaatiosopimus on ratkaisu sijoittajalle, joka haluaa pehmentää äkkiväärän markkinan mukanaan tuomia murheita. Kun asiakkaan valitsemat rahastot ovat vakuutuskuoressa, voi hän tehdä vaihtoja rahastosta toiseen ilman välitöntä veroseuraamusta. – Jos osakerahasto on tuottanut hyvin, sen voi vaihtaa varovaisempaan korkorahastoon ja suojata tuottoa ilman, että myyntivoitto verotetaan. Rahastojen vaihdot tekee helposti ja nopeasti omassa verkkopankissa, Tiina Ruohola kuvaa.
Kapitalisaatiosopimus on yritykselle joustava tapa kasvattaa varallisuutta, varautua investointeihin sekä yllättävän tarpeen kohdatessa nostaa varat nopeasti käyttöön. Kirjanpidossa sopimus näkyy yhtenä rivinä, vaikka sen sisällä olisi useita rahastoja, mikä helpottaa hallinnointia.
Yrittäjä voi tehdä kapitalisaatiosopimuksen myös henkilökohtaisesti. Sopimus on aina määräaikainen, eikä lopu vakuutuksenottajan kuolemaan. Perilliset päättävät, miten sopimuksen kanssa toimitaan ja milloin se lopetetaan. Näin vältytään vakuutuksen erääntymiseltä heikossa markkinatilanteessa, jolloin arvo on laskenut.
– Kapitalisaatiosopimus on hyvin asiakasystävällinen ratkaisu, jonka kulut ovat matalat ja varoja voi nostaa ja lisätä joustavasti.
– Kapitalisaatiosopimuksessa rahastojen vaihdot tekee helposti ja nopeasti omassa verkkopankissa
isännöintipalvelua
Talouden ja kirjanpidon ammattilaiset palveluksessasi
Auktorisoitu porilainen tilitoimisto, minne voit soittaa
Kirjanpito ja palkanlaskenta
Hausvise kirjanpito
Johdon konsultointi
Maksuttomat webinaarit
Pyydä tarjous tilitoimistopalveluista www.festumaccounting.fi tai lue QR-koodi
Anna yrityksesi vaurastua
Asiantuntijamme auttavat sinua löytämään kustannustehokkaat ja kokonaisvaltaiset ratkaisut yrityksellesi. Oli kyse sitten yrityksesi kassanhallinnasta, sijoittamisesta tai pitkäjänteisestä varallisuudenhoidosta.
Olemme sinun ja yrityksesi paikallinen kumppani. Ole yhteydessä!
op.fi/lansi-suomi/soitasuoraan
Jaana Mustonen asiakkuusasiantuntija
Sijoituspalvelut 010 257 0329
jaana.a.mustonen @op.fi
Tiina Ruohola asiakkuuspäällikkö
Sijoituspalvelut 010 257 0308
Matti Iinainen varainhoitaja
Sijoituspalvelut 010 257 0311
matti.iinainen @op.fi
Vakuutuksen myöntää OP-Henkivakuutus Oy, jonka asiamiehinä osuuspankki toimii.
