TOIMITUSJOHTAJA
JUHO NUMMELA:
Metsäkonemarkkina osoitti alkuvuonna piristymisen merkkejä. Markkinakehitystä varjostivat yhä geopoliittinen epävarmuus ja kauppapoliittiset jännitteet, mutta tästä huolimatta metsäkonekauppa kehittyi vahvasti ensimmäisen neljänneksen aikana. Tilausvirta ylitti hieman vertailukauden hyvän tason, ja saadut tilaukset olivat 193,3 miljoonaa euroa. Yhtiön tilauskanta oli katsauskauden lopussa 167,9 (187,7) miljoonaa euroa.
Ponssen uusien metsäkoneiden myynti kehittyi katsauskaudella hyvin erityisesti Ruotsissa, mutta myös Keski-Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Suomen markkina oli sen sijaan haastava metsäteollisuuden tiukan suhdannetilanteen, poikkeuksellisen aikaisen kevään sekä kelirikon vuoksi. PohjoisAmerikassa myynti kehittyi tilanteeseen nähden odotettua paremmin, ja myös Kanadan markkinalla nähtiin piristymisen merkkejä. Epävarmuus jatkui kuitenkin merkittävänä ja aiheutti viiveitä asiakkaiden investointipäätöksiin.
Ensimmäinen neljännes oli operatiivisesti haastava. Tehdas toimi alkuvuoden heikon tilauskannan vuoksi vajaalla kapasiteetilla viikolle 10 saakka, mikä heijastui uusien koneiden laskutukseen. Yhtiön liikevaihto laski noin 10 prosenttia edellisvuodesta ja oli katsauskaudella 166,8 (185,4) miljoonaa euroa. Sekä uusien että vaihtokoneiden laskutus jäi vertailukautta pienemmäksi, kun taas huoltopalveluiden liikevaihto säilyi edellisvuoden tasolla. Ponssen teknologiayhtiön Epecin liikevaihto kasvoi katsauskaudella merkittävästi.
Kannattavuus jäi matalaksi alhaisemman liikevaihdon seurauksena. Kustannuskurissa onnistuttiin, eikä liiketoiminnan kulurakenne kasvanut katsauskaudella. Suhteellinen kannattavuus oli 0,9 (7,1) prosenttia.
Katsauskauden rahavirta oli 7,7 (15,9) miljoonaa euroa. Markkinatilanteen haastavuus näkyi edelleen vaihtokonemyynnissä, eikä nykyinen myyntitaso vielä riittänyt kääntämään varastotasoa laskuun. Yhtiön vakavaraisuus pysyi erittäin vahvana, ja Ponssen omavaraisuusaste kehittyi suotuisasti.
Brasilian tilanne kehittyi myönteiseen suuntaan. Haastava Full Service -sopimus päättyy selvästi ennakoitua aiemmin toisen neljänneksen aikana. Ponsse on hoitanut sopimusvelvoitteensa koko sopimuskauden ajan vastuullisesti, ja sopimuksen
alasajo toteutetaan yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Sopimuksen vuoksi tehdyt varaukset osoittautuivat riittäviksi.
Alkuvuoden vahva tilausvirta kasvatti yhtiön tilauskantaa, ja tehdas siirtyi kahteen vuoroon sekä viisipäiväiseen työviikkoon viikolla 11. Tehtaan kapasiteetin käyttö on toistaiseksi normaalilla tasolla. Myynti on kehittynyt tilanteeseen nähden erinomaisesti, ja toiminnan vire on selvästi vahva koko organisaatiossa.
Olemme palvelleet puunkorjuun ammattilaisia jo vuodesta 1970. Viime vuonna juhlimme Ponssen 55-vuotista taivalta lukuisissa eri tapahtumissa eri puolilla maailmaa, ja tänä vuonna meillä on ilo juhlistaa tasavuosia myös Britanniassa – 30 vuotta – ja Tanskassa – 20 vuotta. Kuluvan vuoden aikana kohtaamme asiakkaitamme laajasti kansainvälisillä messuilla ja metsäalan tapahtumissa, joissa esittelemme myös uusia ratkaisuja ja tuoteominaisuuksia. Näissä kohtaamisissa olemme lähellä paikallista asiakaskuntaa ja pääsemme kuulemaan heidän näkemyksiään ja palautettaan – jotta voimme jatkossakin kehittää ja valmistaa maailman parhaita metsäkoneita.
LIIKEVAIHTO
Konsernin liikevaihdoksi muodostui katsauskauden aikana 166,8 (185,4) miljoonaa euroa, joka on 10,1 prosenttia vähemmän kuin vertailukaudella. Kansainvälisten liiketoimintojen osuus kokonaisliikevaihdosta oli 72,6 (75,2) prosenttia.
segmenteittäin
Pohjoismaat ja Baltia
ja Etelä-Eurooppa
Liikevaihto segmenteittäin 1-3/2026
Pohjoismaat ja Baltia 48 %
Keski-ja
Etelä-Eurooppa 28 %
Pohjois-Amerikka 13 %
Etelä-Amerikka 8 %
Aasia, Australia ja Afrikka 3 %
TULOSKEHITYS
Liikevoitto oli 1,5 (13,2) miljoonaa euroa. Liikevoiton osuus liikevaihdosta oli katsauskaudella 0,9 (7,1) prosenttia. Brasilian Full Service -sopimuksella ei ollut tulosvaikutusta katsauskaudella. Tappiollista sopimusta varten konsernin taseessa on 5,5 miljoonan euron varaus. Vertailukaudella Brasilian Full Service -sopimuksen tulosvaikutus varauksen muutos huomioiden oli -2,6 miljoonaa euroa. Sopimus on määräaikainen ja päättyy vuoden 2026 aikana.
Konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oli 3,7 (15,7) prosenttia.
Henkilöstökulut olivat katsauskauden aikana 31,4 (29,7) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut olivat 20,6 (21,8)
Liikevaihto segmenteittäin 1-3/2025
Pohjoismaat ja Baltia 47 %
Keski-ja
Etelä-Eurooppa 23 %
Pohjois-Amerikka 13 %
Etelä-Amerikka 16 %
Aasia, Australia ja Afrikka 1%
miljoonaa euroa. Brasilian tytäryhtiön tappiollisen Full Service -sopimuksen varauksen kuluvaikutus sisältyy liiketoiminnan muihin kuluihin. Rahoitustuotot ja -kulut olivat nettomääräisesti 1,4 (1,8) miljoonaa euroa. Rahoituseriin on kirjattu valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet kurssivoitot ja -tappiot, joiden nettovaikutus katsauskauden aikana oli 1,9 (2,2) miljoonaa euroa. Koronvaihtosopimuksista on kirjattu katsauskaudella tulosvaikutteisia arvostustuottoja 0,2 miljoonaa euroa. Katsauskauden tulokseksi muodostui 2,5 (14,4) miljoonaa euroa. Laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,09 (0,51) euroa.
Liikevoitto (MEUR)
TASE JA RAHOITUS
Konsernitaseen loppusumma oli katsauskauden päättyessä 548,9 (561,2) miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuuden arvo oli 244,2 (222,8) miljoonaa euroa. Myyntisaamisia oli 58,8 (51,4) miljoonaa euroa sekä likvidejä rahavaroja 50,8 (78,0) miljoonaa euroa. Ponssen Venäjän tytäryhtiön OOO Ponssen osakekannan myynnistä johtuvan 3 miljoonaa euron saamisen maksujärjestelyihin liittyviä käytäntöjä selvitetään edelleen yhteistyössä viranomaisten ja rahoituslaitosten kanssa. Kyseinen erä on esitetty lyhytaikaisena saamisena.
Konsernin oman pääoman määrä oli 340,8 (338,4) miljoonaa euroa ja emoyhtiön oma pääoma (FAS) oli 306,9 (304,6) miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen määrä oli 69,4 (71,2) miljoonaa euroa.
Yhtiö on varmistanut likviditeettiään rahoituslimiittisopimuksilla ja yritystodistusohjelmilla. Konsernin lainat rahoituslaitoksilta ovat vakuudettomia lainoja ilman rahoituskovenantteja. Konsernin nettovelat olivat 18,6 (-6,7) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste (net gearing) 5,5 (-2,0) prosenttia. Omavaraisuusaste oli katsauskauden päättyessä 62,4 (60,7) prosenttia.
Liiketoiminnan rahavirta oli 7,7 (15,9) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli -4,8 (-4,9) miljoonaa euroa.
SAADUT TILAUKSET JA TILAUSKANTA
Uusia tilauksia saatiin katsauskauden aikana 193,3 (184,5) miljoonan euron arvosta ja tilauskanta oli katsauskauden päättyessä 167,9 (187,7) miljoonaa euroa. Saadut tilaukset (MEUR)
JAKELUVERKOSTO
Myynti- ja huoltopalveluihin keskittyvä organisaatio jakautuu viiteen markkina-alueeseen: Pohjoismaat ja Baltia; Keski- ja Etelä-Eurooppa; Etelä-Amerikka; Pohjois-Amerikka sekä Aasia, Australia ja Afrikka.
TUOTEKEHITYS JA INVESTOINNIT
Konsernin tuotekehitysmenot olivat katsauskaudella yhteensä 6,0 (6,2) miljoonaa euroa, joista aktivoitiin 1,2 (1,7) miljoonaa euroa.
Käyttöomaisuusinvestointien määrä oli 5,1 (4,9) miljoonaa euroa. Ne koostuivat tuotekehitysaktivointien lisäksi rakennusinvestoinneista ja tavanomaisista koneiden ja laitteiden investoinneista.
HENKILÖSTÖ
Konsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin 2 014 (2 035) henkilöä. Katsauskauden päättyessä konsernin palveluksessa oli 1 973 (2 035) henkilöä.
OSAKEPOHJAISET KANNUSTINJÄRJESTELMÄT
Ponsse Oyj:n hallitus päätti ja yhtiö tiedotti 16.2.2026 uusista perustettavista suoriteperusteisista lisäosakejärjestelmistä 2026-2030 konsernin toimitusjohtajalle ja avainhenkilöille.
Järjestelmät ovat jatkoa suoriteperusteisille lisäosakejärjestelmille 2023-2027.
Toimitusjohtajan osakepohjainen kannustinjärjestelmä
Toimitusjohtajan järjestelmässä on voimassa seuraavat aikaisempina tilikausina päätetyt ansaintajaksot: 2024-2026 ja 2025-2027. Näiden ohjelmien kuluvaikutus katsauskaudella on ollut 0,1 miljoonaa euroa.
Toimitusjohtajan uudessa suoriteperusteisessa lisäosakejärjestelmässä 2026–2030 on kolme (3) ansaintajaksoa, jotka kattavat tilikaudet 2026–2028, 2027–2029 ja 2028–2030. Järjestelmässä on mahdollista ansaita lisäosakepalkkio ja suoriteperusteinen lisäosakepalkkio. Ansaintajakson 2026–2028 suoriteperusteiset palkkiot perustuvat konsernin liikevoiton, konsernin käyttöpääoman ja Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen kehitykseen. Ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrittelee toimitusjohtajalle maksettavan suoriteperusteisen lisäosakepalkkion lopullisen osuuden enimmäispalkkiosta. Suoriteperusteiset lisäosakepalkkiot maksetaan kunkin ansaintajakson päättymisen jälkeen, ansaintajakson 2026—2028 osalta toukokuun 2029 loppuun mennessä.
Ansaintajaksolta 2026—2028 maksettavat bruttopalkkiot ovat tämänhetkisellä osakekurssilla laskettuna arviolta yhteensä enintään 50 000 Ponsse Oyj:n osaketta.
Avainhenkilöiden osakepohjainen kannustinjärjestelmä Avainhenkilöiden osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä on voimassa seuraavat aikaisempina tilikausina päätetyt ansaintajaksot: 2024-2026 ja 2025-2027. Katsauskaudella ansaintajaksojen 2023-2025, 2024-2026 ja 2025-2027 osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin liittyviä kuluja oli yhteensä 0,1 miljoonaa euroa.
Suoriteperusteisessa lisäosakejärjestelmässä 2026–2030 on kolme (3) ansaintajaksoa, jotka kattavat tilikaudet 2026–2028, 2027–2029 ja 2028–2030. Järjestelmässä on mahdollista ansaita lisäosakepalkkio ja suoriteperusteinen lisäosakepalkkio.
Ansaintajakson 2026–2028 suoriteperusteiset palkkiot perustuvat konsernin liikevoiton, käyttöpääoman ja Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen kehitykseen. Ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrittelee osallistujille maksettavan suoriteperusteisen lisäosakepalkkion lopullisen osuuden enimmäispalkkiosta. Suoriteperusteiset lisäosakepalkkiot maksetaan kunkin ansaintajakson päättymisen jälkeen, ansaintajakson 2026—2028 osalta toukokuun 2029 loppuun mennessä.
Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 120 henkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet lukuun ottamatta toimitusjohtajaa. Ansaintajaksolta 2026—2028 maksettavat nettopalkkiot ovat tämänhetkisellä osakekurssilla laskettuna arviolta yhteensä enintään 78 000 Ponsse Oyj:n osaketta. Lisäksi yhtiö maksaa palkkiosta osallistujille aiheutuvat verot ja sosiaalivakuutusmaksut palkkion maksun yhteydessä. Osakkeiden lopullinen määrä riippuu osallistujien hankkimien osakkeiden määrästä ja ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Jos osallistujan työ- tai johtajasopimus päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
OSAKKEET
Yhtiön rekisteröity osakepääoma koostuu 28 000 000 osakkeesta. Osakkeiden vaihto ajalla 1.1.–31.3.2026 oli 221 822 kappaletta, joka on 0,79 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 5,5 miljoonaa euroa. Katsauskauden alin kurssi oli 21,00 euroa osakkeelta ja ylin 27,40 euroa osakkeelta.
Katsauskauden päätöskurssi oli 22,40 euroa osakkeelta ja koko osakekannan markkina-arvo 627,2 miljoonaa euroa. Katsauskauden päättyessä yhtiöllä oli hallussaan 5 366 omaa osaketta.
YHTIÖKOKOUS VUONNA 2026
Ponsse Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 8.4.2026. Yhtiökokouksen päätöksistä on annettu erillinen tiedote
8.4.2026. Yhtiökokous vahvisti konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.2025 – 31.12.2025 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 1.1.2025 – 31.12.2025 jaetaan osinkoa 0,55 euroa osakkeelta. Yhtiökokous päätti, että konsernin palveluksessa olevalle henkilöstölle maksetaan voittopalkkiota tilikaudelta 2025 enintään 100 euroa per henkilö per työssäolokuukausi. Yhtiökokous hyväksyi yhtiön toimielinten palkitsemisraportin tilikaudelta 2025.
Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi kahdeksan (8). Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Jarmo Vidgren, Mammu Kaario, Terhi Koipijärvi, Matti Kylävainio, Ilpo Marjamaa, Juha Vanhainen ja Juha Vidgren sekä uutena jäsenenä Sanna Otava toimikaudeksi, joka alkaa yhtiökokouksen 8.4.2026 päättyessä ja päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus päätti yhtiökokouksen jälkeen välittömästi pidetyssä järjestäytymiskokouksessaan valita Jarmo Vidgrenin hallituksen puheenjohtajaksi ja Mammu Kaarion hallituksen varapuheenjohtajaksi. Yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioksi 48 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan palkkioksi 45 000 euroa ja muiden jäsenten palkkioksi 38 000 euroa vuodessa. Matkakustannukset korvataan yhtiön matkustuskäytännön mukaisesti.
Yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi ja kestävyysraportoinnin varmentajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö, kestävyystarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, joka on ilmoittanut, että yhtiön tilintarkastuksesta päävastuullisena tilintarkastajana sekä päävastuullisena kestävyysraportointitarkastajana toimii KHT, KRT Markku Katajisto. Tilintarkastajalle ja kestävyysraportoinnin varmentajalle maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän kohtuullisen laskun mukaan.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 250 000 oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä, mikä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2027 saakka.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen perusteella voidaan antaa enintään 250 000 osaketta (mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella annettavat osakkeet), yhdessä tai useammassa erässä, mikä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2027 saakka.
VASTUULLISUUS
Ponsse on määritellyt yhtiön liiketoiminnan kannalta keskeisimmät vastuullisuustavoitteet, joiden toteutumista edistetään vuosittaisilla toimintokohtaisilla tavoitteilla ja toimenpiteillä osana yhtiön strategiaprosessia. Ponsse haluaa edistää ihmisten hyvinvointia, innovoida kestäviä ja luontoa kunnioittavia ratkaisuja, kehittää toimintaansa luontoympäristö huomioiden sekä olla luotettava kumppani, jolle yhteisöllisyys on voimavara.
Ponsse julkaisi ensimmäisen vuosineljänneksen aikana hallituksen toimintakertomukseen sisältyvän kestävyysraportin, joka on laadittu kirjanpitolain sekä EU:n kestävyysraportointistandardien (ESRS) ja kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) vaatimusten mukaisesti. Kestävyysraportti on varmennettu ISAE 3000 - varmennustoimeksiantostandardin mukaisesti.
Ilmastoon liittyvä tavoite lisättiin alkuvuodesta osaksi hallinto-, johto- ja valvontaelinten sekä avainhenkilöiden palkitsemista, kun Ponsse Oyj:n hallitus päätti perustaa uudet suoriteperusteiset lisäosakejärjestelmät konsernin toimitusjohtajalle ja avainhenkilöille. Ansaintajakson 2026–2028 suoriteperusteiset palkkiot perustuvat konsernin liikevoiton, käyttöpääoman ja Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen kehitykseen.
Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Ponsse toteutti yhdistetyn ilmasto- ja luontoriskien arvioinnin. Arviointi perustui soveltuvin osin TCFD- ja TNFD-viitekehyksiin ja toteutettiin skenaariopohjaisesti arvioimalla ilmastoon ja luontoon liittyviä riskejä kolmessa vaihtoehtoisessa kehityskulussa.
Lisäksi Ponssella toteutettiin kaksoisolennaisuusarvioinnin pohjaksi vastuullisuuden sidosryhmähaastattelut ja vastuullisuuskyselyt henkilöstölle, sopimushuoltajille ja jälleenmyyjille. Saatuja tuloksia hyödynnetään vastuullisuusstrategian ja siihen liittyvien toimenpiteiden määrittelyssä. Tavoitteena on varmistaa, että kaksoisolennaisuusarviointi ja sen pohjalta laadittava kestävyysraportti huomioi sidosryhmien näkemykset ja tukee olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista.
Tuotteiden osalta Ponsse esitteli ensimmäisenä metsäkonevalmistajana Opti Felling Assist -kaatoavustimen, jonka avulla voidaan varmistaa puun hallittu kaato. Kuljettajaa avustava älykäs toiminto parantaa kaatosahauksen tarkkuutta ja työturvallisuutta sekä pienentää laitteiston kulumista. Ratkaisu pohjautuu Ponssen Active Crane –puominhallintajärjestelmään.
RISKIENHALLINTA
Riskienhallinta perustuu yhtiön arvoihin sekä strategisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea yhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteutumista sekä turvata yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnan jatkuvuutta. Ponssen johto arvioi vuosittaisessa riskikartoituksessa
myös yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat vastuullisuusriskit ja -mahdollisuudet. Näissä ovat korostuneet ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen ja resurssitehokkuuteen liittyvät näkökulmat sekä digitalisaatio ja teknologiakehitys.
Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja seurata liiketoiminnassa esiintyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta yhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen tai liiketoiminnan jatkuvuuteen. Tämän pohjalta tehdään päätökset tarvittavista toimenpiteistä, joilla riskejä ennaltaehkäistään ja havaittuihin riskeihin reagoidaan.
Riskienhallinta on osa normaalia, päivittäistä liiketoimintaa ja sisällytetty osaksi johtamisjärjestelmää. Riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.
Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa, joka vaarantaa yhtiön tavoitteiden toteutumisen tai uhkaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Toisaalta riski voi olla myös positiivinen tapahtuma, jolloin riskiä käsitellään mahdollisuutena. Kukin riski arvioidaan sen vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Riskien hallintakeinoja ovat riskin välttäminen, pienentäminen ja siirtäminen. Lisäksi riskejä voidaan hallita kontrolloimalla ja minimoimalla niiden vaikutusta.
LÄHIAJAN RISKIT JA NIIDEN HALLINTA
Ponssen lähiajan toimintaympäristöön liittyvät merkittävimmät riskit liittyvät maailmantalouden ja geopoliittisen tilanteen epävarmuuteen, kauppapoliittisiin muutoksiin sekä talouskasvun vaimeaan kehitykseen keskeisillä markkinoilla. Geopoliittisten jännitteiden kiristyminen, tullit ja muut kaupan rajoitteet voivat vaikuttaa erityisesti vientimarkkinoihin, investointipäätöksiin ja toimitusketjujen toimivuuteen.
Ponssen liiketoiminta keskittyy tavaralajimenetelmään (CTL), jonka kysyntä liittyy metsäteollisuuden ja puuraaka-ainemarkkinoiden suhdannekehitykseen. Heikentyvä talouskehitys, rahoituksen saatavuus ja korkotason vaihtelut voivat vaikuttaa asiakkaiden investointihalukkuuteen erityisesti tietyillä markkina-alueilla. Yhtiö hallitsee markkinariskiä laajalla maantieteellisellä läsnäololla, vahvalla asiakaskunnalla sekä panostamalla palveluihin ja digitalisaatioon, jotka tukevat asiakkaita myös heikommassa markkinatilanteessa.
Kansainvälinen kauppapolitiikka ja muutokset vero ja tullilainsäädännössä voivat vaikuttaa Ponssen toimitusketjuihin ja kustannusrakenteeseen. Näitä riskejä hallitaan kehittämällä toimitusketjun resilienssiä, lisäämällä paikallista hankintaa, hyödyntämällä vaihtoehtoisia toimittajia sekä kehittämällä tuotannon ja logistiikan joustavuutta.
Strategian mukaiset panostukset digitaalisiin palveluihin, automaatioon ja uusiin teknologioihin sisältävät myös toteutus- ja kyberturvariskejä. Kyberuhkien lisääntyminen ja sääntelyn, kuten
Cyber Resilience Actin, vaatimukset voivat lisätä tietoturvaan ja järjestelmien toimintavarmuuteen liittyviä riskejä lisääntyvien resurssitarpeiden kautta. Ponsse kehittää kyberturvallisuuttaan systemaattisesti ja etenee kohti ISO 27001 -standardin mukaista toimintamallia varmistaakseen liiketoiminnan jatkuvuuden ja digitaalisten palveluiden luotettavuuden.
Yhtiön vahva rahoitusasema ja likviditeetti tukevat riskienhallintaa epävarmassa markkinaympäristössä. Ponsse seuraa rahoitus-, korko- ja valuuttariskejä aktiivisesti ja käyttää tarvittaessa rahoitusinstrumentteja riskien hallitsemiseksi. Emoyhtiö seuraa lisäksi myyntisaamisiin ja pitkäkestoisiin palvelusopimuksiin liittyviä riskejä osana normaalia taloudellista valvontaa.
OIKEUDELLISET ASIAT
Ponssea vastaan on vireillä joitakin tuotevastuuseen liittyviä oikeudenkäyntejä ja oikeudellisia vaateita Kanadassa ja Ranskassa. Brasiliassa on käynnissä sovintomenettely veroviranomaisten kanssa koskien aikaisempina vuosina tapahtunutta konsernin sisäisten ostovelkojen alaskirjaukseen liittyvää verokohtelua. Asiassa on saatu Ponsselle myönteinen ensimmäisen oikeusasteen päätös, josta verottaja on valittanut ja esittänyt siihen liittyvän vaatimuksen. Tapaukseen liittyen on kirjattu 5,2 miljoonan euron velka. Yhtiön johdon arvion mukaan näiden oikeusprosessien ja vaateiden lopputuloksella ei odoteta olevan olennaista vaikutusta Ponssen taloudelliseen asemaan, kun otetaan huomioon tehdyt kirjaukset, vakuutusturva ja esitetyt vastaperusteet.
LÄHIAJAN NÄKYMÄT
Yhtiön euromääräisen liikevoiton arvioidaan olevan vuonna 2026 samalla tasolla kuin vuonna 2025 (41,6 miljoonaa euroa).
Taloudellinen epävarmuus jatkuu ja vaikuttaa sekä metsäteollisuuden lopputuotteiden että metsäkoneiden kysyntään. Kauppapoliittiset jännitteet, geopoliittinen tilanne ja rahoitusmarkkinoiden vaihtelut luovat haastavan toimintaympäristön, jossa kulukuri ja investointien harkittu mitoitus korostuvat.
Ponsse panostaa asiakassuhteisiin ja laadukkaaseen palveluun sekä jatkaa toiminnan tehostamista uuden toimintamallin mukaisesti. Investoinnit kohdistuvat valikoidusti tuotekehitykseen, digitaalisiin palveluihin sekä myynti- ja huoltopalveluverkoston vahvistamiseen. Vieremän tehdasta laajennetaan hitsaamon osalta, ja tuottavuutta parannetaan automatisoimalla hitsausta ja sisäistä logistiikkaa. Kulujen kehitystä seurataan tiiviisti ja markkinatilanteeseen reagoidaan tarvittaessa nopeasti.
Brasilian Full Service -sopimuksen mukaisten toimintojen alasajo etenee suunnitellusti, ja sopimukseen liittyvät velvoitteet päättyvät toisen neljänneksen aikana.
KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Katsauskauden jälkeisiä tapahtumia, jotka edellyttäisivät tilikaudelta esitettävän tiedon oikaisemista tai lisätietojen esittämistä, ei ole tiedossa.
