Issuu

S M Å S TA D S L I V

LOVIISA | LOVISA

SYKSY HÖST

2026 N RO 47

MATTSONIN MUPPETIT Mustatakkinen, äänekäs saarnaaja

MIKÄ PARASTA LOVIISASSA -KYSELYN TULOKSET

SAUNAMAJURIN LAUTEILLA

VINYYLIN SAUNDI VIEHÄTTÄÄ

Snabbombyta ren Magnus

HA LO O! NUORILL A ON ASIA A Uuden ja vanhan solmukohdassa

Ajurin kuski Jukka Liponkoski | Torvensoittaja Keijo Liski | Kahvinpaahtaja Nikolas Bardy | Perinnenahkurimestari Hanna Nore Keiliksen Marko Makkonen ja Mervi Klemettilä / Ranta-Muppetit Patte Kiviranta, Hannu Kaskamaa ja Peter Mankonen | Glada Pipsa Have Vinyylimestari Marko Palokoski | Saunamajuri Nipa Nieminen | Tunnelman luoja Henna Pönkä | Ammatinvaihtaja Linda Varoma Mama Susanna Abaijón-Karvinen | Lurensin Magnus Engström | Rekkuystävät Harri koste ja Nina Häggblom | Kasviskapinoitsija Hanna Hurtta Kucku-taiteilija Heidi Lunabba | Hassuttelevan oopperan Maria Linde | Museon sielu Ulrika ”Ulli” Rosendahl | Omakuvan Arto Wiikari Nuoret vaikuttajat Jere Heinävaara, Erin Rytkönen ja Väinö Vahanen | Etsivä nuorisotyöntekijä Samira Al-Far | Hankekoordinaattori Jaana Laaksonen | Opet Kirsi Nurkkala ja Jesse Järvinen | Nuoret starat Mette Lindholm, Samuli Holm ja Liia Palasmaa Opiskelijat Emma Mazzier ja Sara Schauman | Puu-urakoitsija Sanna Nylén | Iltateellä Susanna Räihä unki 1

Pikku kaup

LEPPOISA LOVIISA LUMOAA! TRIVSAMMA LOVISA FÖRTJUSAR! ihanaloviisa.fi

ljuvligalovisa.fi

Leppoisa loviisalainen fiilis on tehty kivoista ihmisistä, kauniista ympäristöstä, kaupungista ja maaseudusta sekä tietysti merestä. Täällä on tilaa olla ja elää hyvin. Tule, tutustu ja ihastu. Ingredienserna till den lugna stämningen i Lovisa består av vänliga människor, den vackra miljön, staden och landsbygden och givetvis av havet. Här finns plats att leva väl. Kom, bekanta dig och bli förtjust.

Minkälaista Loviisassa on asua? Tutustu meihin loviisalaisiin ja Loviisaan muuttaneiden kokemuksiin niin kaupungin keskustassa kuin maaseudun rauhassa. Asu paremmin, muuta Loviisaan. Tutustu loviisalaisiin: loviisa.fi/asuparemmin

Hur är det att bo och leva i Lovisa? Bekanta dig med Lovisabor och inflyttade och läs hur vi har det. Både i stadskärnan och i lugnet på landsbygden. Bo bättre, flytta till Lovisa. Bekanta dig med Lovisabor: loviisa.fi/sv/bobattre

TONTTEJA KYLILLÄ JA KESKUSTASSA Tutustu kaupungin tonttialueisiin: loviisa.fi/asuntotontit

TOMTER I BYARNA OCH I CENTRUM Bekanta dig med stadens tomtområden: loviisa.fi/sv/bostadstomter

TEKSTI: LIDA HADDAS KUVA: ARTO WIIKARI

A A MU K A H V IL L A med Jukka Liponkoski

Olen pyörittänyt Ravintola Ajuria reilun vuoden ajan. Kesän sesonki piristi mukavasti, ja oli hienoa, kun tekemistä riitti. Olin paljon keittiössä, mutta aina mahdollisuuksien mukaan myös salin puolella. Sen lisäksi tulevat kaikki taustatyöt, jotka eivät tekemällä lopu. Hiljainen päivä voi hetkessä muuttua kiireiseksi, jolloin myös henkilökunta joutuu venymään. Onneksi meillä on hyvä tiimi, joka pystyy reagoimaan nopeisiinkin muutoksiin. Ravintolan pyörittäminen tuntuu minulle todella luontevalta. Siinä on sopivasti haastetta, mutta suunnittelulla ja toimivilla prosesseilla homman saa toimimaan, ja juuri se on minusta palkitsevaa. Tietenkin myös asiakkaiden positiivinen palaute kertoo siitä, että asiat on tehty oikein. Pidän työpainotteisesta arjestani, ja silti aikaa jää myös muille elämän tärkeille asioille. Parasta työssäni kuitenkin on, että aina löytyy jotain kehitettävää. Oli kyse sitten menusta tai viihtyisän ympäristön luomisesta, aina voi tehdä jotain hieman paremmin. Jos mitään ei enää olisi parannettavana, voisi yhtä hyvin lopettaa homman ja siirtyä seuraavaan projektiin.”

Pikku kaupunki

i k n u p u a k u k k i P S M Å S TA D S L I V

3 7 8

Kuuluuko meillä nuorten ääni?

AAMUKAHVILLA JUKKA LIPONKOSKI

s. 58

PÄÄKIRJOITUS: 96 % KÄSIIN KASVANUT KÄYRÄTORVI – Keijo Liski on soittanut käyrätorvea pikkupojasta lähtien

10 PISAROITA | DROPPAR 12 KALANNAHASTA LAMPUNVARJOSTIMEKSI 13 PISAROITA | DROPPAR MUPPETIT – Laivasillan kahvila14 MATTSSONIN porukka näkee, kuulee ja tietää. 17 SYKSYN TAPAHTUMIA LOVIISASSA HEMMA HÄR MEN ALLTID PÅ VÄG – Pipsa Have 18 trivs hemma i Lovisa men blickar alltid mot nästa resa.

SAUNDI VIEHÄTTÄÄ – Marko 20 VINYYLIN Palokosken kokoelmassa on yli 3 500 vinyylilevyä.

Snabb, snabbare, snabbast

25 MAMA MARILYNISSÄ SAUNASSA EIVÄT KUNNIAMERKIT NÄY – Nipa

haluaa Loviisaan ympärivuotisen 26 Nieminen yleisen saunan

28 VANHA APTEEKKI HERÄSI UUTEEN ELÄMÄÄN VAROMA – Vielä ehtii tehdä toisen 30 LINDA työuran. MERI JA PIKKUKAUPUNGIN ARKI 32 LUONTO, OVAT LOVIISAN VALTTEJA. 34 EI MITÄÄN HITCHCOCKIN LINTUJA 36 KAKSI KOIRAA – GOLFO & CHICA 38 MAASTOPYÖRÄILIJÄN UNELMAREITTI 41 KIIRETTÄ PITI JA KAHVIA KULUI JA MINÄHÄN PYSTYN! – Sanna Nylénin 44 helkutinmoinen urakka 47 PUNASIPULI EI PUNASTELE TURHAAN ANDA – TRETTIOTREÅRINGEN 48 LURENS SOM KLEV UT I ROLL EFTER ROLL 52 TÄSTÄ TULEE HASSUTTELEVA OOPPERA 57 PISAROITA | DROPPAR 58 HALOO! KUULEEKO KUKAAN?

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

48 62 3 × NUORI STARA | UNG STJÄRNA 64 HYPPY TUNTEMATTOMAAN 66 SKRIVNINGARNA NÄRMAR SIG ATT BEVARA DET GAMLA MEN STÄNDIGT FÖRNYA

– Ulrika Rosendahl för Lovisas historia närmare 68 dagens stadsbor.

70 – Arto Wiikarin matka ruusutarhasta 72 OMAKUVA Loviisa-propagandan tekijäksi. PISAROITA | DROPPAR

KAPINAAN! – Hanna Hurtta tekee 74 vegaaniruoasta mutkatonta arkiruokaa. 82 ILTATEELLÄ SUSANNA RÄIHÄ

47 a uin sik Sievä k pienenä

Kotikulmilla

Lindan lääke medialukutaito

33 ⅓ RPM

20 74

TUSKASTA EI TIETOAKAAN

KIVA KAPINALLINEN

a & Chic -Golfo a tamust t luot a v a t n rake s.36 leen, hiljal

Pikku kaupunki

KUVA: LINDA ANDBERG

KUVA: ARTO WIIKARI

Pikkuruinen hometalo Loviisassa jännitetään uutta kirjastoa. Samalla kannattaa muistaa,

että vanhan pääkirjaston sisäilmaongelmat ovat jättäneet jälkensä paitsi osaan ihmisistä myös katukuvaamme – ainakin toistaiseksi. Loviisan taideyhdistys rakensi aikanaan kirjastosta poistetuista homekirjoista yhteisötaideteoksena pienen talon. Tero Maksimaisen ideoimaan teokseen käytettiin yli 2 000 tuhottavaksi tuomittua kirjaa, jotka kiinnitettiin toisiinsa naulapyssyllä – hometaloksi. Lukuisat vierailijat pysähtyvät valokuvaamaan ja ihmettelemään tätä teosta. Horteninpuistikkoon, Karlskronabulevardin ja Mariankadun risteykseen, noussut pikkuruinen kirjatalo oli samalla kannanotto rakentamisen laatuun ja sisäilmaongelmiin. Talon tekemiseen osallistui joukko vapaaehtoisia, ja tarkoitus oli antaa talon seistä niin kauan kuin se omin voimin pysyisi pystyssä. Kahdeksan vuotta rakentamisen jälkeen se on yhä pystyssä. Yli 2 000 vanhan kirjan talo muistuttaa yhdestä luvusta Loviisan kirjaston historiassa. Toivottavasti seuraavassa luvussa kirjat saavat pysyä hyllyissä ja työ saa arvoisensa tilat.

PÄÄTOIMITTAJA Päivi Ahvonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Seppo Iisalo JULKAISIJA Creative Peak Kuningattarenkatu 13, 07900 Loviisa www.creativepeak.fi toimitus@pikkukaupunki.fi

AD Sanna Nylén TÄMÄN LEHDEN KIRJOITTAJAT Päivi Ahvonen, Lida Haddas, Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Tua Lindholm-Blomfelt, Sanna Nylén, Emma Arnberg

KANNEN KUVA Arto Wiikari KANNEN MALLI Susanna Räihä SVENSK TEXT Lida Haddas VALOKUVAAJA Arto Wiikari TÄMÄN LEHDEN MUUT KUVAAJAT JA KUVITTAJAT Päivi Ahvonen, Emma Arnberg, Pipsa Have, Virpi Lehtinen, Sanna Nylén, Magi Pernthaler

ILMOITUSMYYNTI Sini Meinola, 044 373 7865 sini.meinola@creativepeak.fi PAINO PRINTALL AS ISSN 1796-4466 UPM Finesse Silk 200g UPM Star Silk 65g Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

96 % Kysyimme kesän Pikkukaupungissa lukijoiltamme, mikä on parasta Loviisassa.

Loviisassa parasta on kaikki se, mikä meillä jo on ja mitä

rakastetaan. Kuten luonto ja metsät, meren läheisyys ja saaristo, turvallinen asuinympäristö lapsiperheille, pienen kaupungin mittakaava ja sujuva arki, vanhankaupungin idylli sekä monipuoliset liikunta- ja harrastusmahdollisuudet – ystävällisiä ihmisiä unohtamatta.

Aluekehittämiseen erikoistuneen MDI:n kehitysjohtaja Jan-

ne Antikainen arvioi lehdessä, että juuri nämä ovat kaupungin pitovoiman ydintä, ja kyselyn perusteella ne ovat Loviisassa vahvoilla.

Samalla elävä kaupunki tarvitsee palveluja, kulttuuria,

kohtaamispaikkoja ja toimivia yhteyksiä. Kyselyyn vastanneiden toiveissa korostui erityisesti uusi kirjasto- ja kulttuuritalo, monikäyttöinen rakennus, jossa voisi olla tiloja kulttuurille, nuorille ja vanhoille sekä erilaiselle harrastustoiminnalle. Ja yhtä lailla kaupunkiin toivottiin liikunta- ja uimahallia.

Vi frågade våra läsare i sommarens Småstadsliv vad som är bäst med Lovisa.

Det bästa med Lovisa är allt det vi redan har och tycker om. Naturen och skogarna, närheten till havet och skärgården, en trygg boendemiljö för barnfamiljer, småstadens skala och en smidig vardag, idyllen i gamla stan samt mångsidiga möjligheter till motion och fritidsaktiviteter – för att inte glömma de vänliga människorna.

Janne Antikainen, utvecklingsdirektör vid MDI som är

specialiserat på regional utveckling, konstaterade i tidningen att just dessa faktorer utgör kärnan i stadens förmåga att få människor att stanna kvar. Enligt enkäten står Lovisa starkt på dessa områden.

Samtidigt behöver en levande stad service, kultur, mötes-

Näitä haluamme myös Pikkukaupunki-lehdessä edistää.

platser och fungerande förbindelser. Bland de önskemål som lyftes fram i enkäten betonades särskilt ett nytt biblioteks- och kulturhus – en mångsidig byggnad med utrymmen för kultur, unga och äldre samt olika former av fritidsverksamhet. Likaså önskade sig många en idrotts- och simhall i staden.

Kiitos lukijoillemme luottamuksesta! Kyselyyn vastanneis-

De här är frågor som vi också på Småstadsliv vill vara

ta peräti 96 % piti Pikkukaupunki-lehteä erittäin tai melko tärkeänä.

med och främja.

Tack till våra läsare för ert förtroende! Hela 96 procent av dem som svarade på enkäten ansåg att tidningen Småstadsliv är mycket eller ganska viktig.

Seppo Iisalo

pikkukaupunki.fi

facebook.com/ pikkukaupunki

Instagram pikkukaupunki_loviisa

Pikku kaupunki

PISAROITA

KOONNEET PÄIVI AHVONEN JA LIDA HADDAS

Käsiin kasvanut

KÄYRÄTORVI Keijo Liski on orvea soittanut käyrät pikkupojasta ä lähtien. Yhdess aitoa soittaminen on . yhteisöllisyyttä

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

TEKSTI: REIJA KOKKOLA KUVAT: ARTO WIIKARI

Omenapuut nuokkuvat hedelmien painosta alkusyksyn auringossa. Punertava kissa tulee puskemaan tervehdykseksi. Muusikko Keijo Liski asettelee käyrätorvea huulilleen, mutta ei sittenkään puhalla. Hän huomaa kotitiellä pari kuntopyöräilijää. – Virpekintie on suosittu ulkoilureittinä. Ei pelästytetä ihmisiä, hän toteaa. Upea soitin kimaltelee hänen käsissään. Sitten pihalla kuuluu kaunis käyrätorven ääni. Ensin korkeammalta, sitten matalalta. Keijo kertoo yksityiskohtaisesti käyrätorven soittajan puhallustekniikasta ja soittimen ominaisuuksista. Vaikuttaa siltä, että käyrätorvi on luonnollinen osa häntä itseään. Melkein käsiin kasvanut. – Aloitin käyrätorven soiton tosi pienenä, alle 10-vuotiaana. Isäni soitti Forssan soittokunnassa trumpettia, jota itsekin opin myöhemmin soittamaan. Isäni ehdotti, että alkaisin soittaa käyrätorvea. Hän ihastui soittimen ääneen kuunnellessaan sitä radiosta.

Munkkien lisäksi soittaminen innosti sitä mukaa kuin kehitystäkin tapahtui. – Eihän se aina ollut kivaa lähteä iltaisin Hämeenlinnaan asti. Mutta niin vain soittamisesta tuli minulle lopulta ammatti, hän hymyilee.

Mikä Sibelius-Akatemia? Keijo kertoo, ettei hän nuorena miehenä ollut kuullutkaan Sibelius-Akatemiasta. Valmistuttuaan ylioppilaaksi sinne hän kuitenkin äidin neuvosta haki, ja pääsi heittämällä sisään. – En edes tiennyt missä Sibelius-Akatemia oli. Onneksi bussissa oli tuttu, joka neuvoi tien. Sillä matkalla hän oli kymmenen vuotta. Soittamisesta tuli intohimo ja ammatti. Keijon vaimo Reeta Rossi on niin ikään käyrätorven soittaja. Hänen työnsä soittajana vei pariskunnan Kouvolaan ja Kotkaan. Keijo reissasi akatemian ja Kymenlaakson väliä. Vuonna 1999 tilanne helpottui, kun pariskunta osti omakotitalon Loviisasta.

Soittaminen innosti Keijo Liski asui perheensä kanssa Forssan kupeessa Jokioisissa, ja isosisko aloitteli huilun soittoa paikallisessa musiikkiopistossa. Opistolla oli varastossa kaksi käyrätorvea, joita kukaan ei soittanut. Niin siinä sitten kävi, että pikkuinen Keijo-poika matkusti isänsä kanssa kerran viikossa Hämeenlinnaan soitto-oppiin, sillä käyrätorvea ei opetettu kotikunnassa. – Kävin sotilassoittokunnassa treenaamassa neljä vuotta. Olihan se jännää päästä sotilasalueelle. Sotilaskodissa söin munkkeja ja join limsaa. Luin Aku Ankkoja, ja katselin, kuinka asepalvelusta suorittavat tervehtivät sotkuun astuessaan. Käyrätorvi oli iso, ja poika pieni. Keijo kertoo, että jos torven mutkat suoristettaisiin, putkea riittäisi metritolkulla. Onneksi Keijo oli ikäisekseen pitkä.

Vaikut ta a siltä, et tä k äyr ätorvi on luonnollinen osa häntä itseä än. Melkein k äsiin k asvanut.

– Emme tunteneet täältä ketään. Ihmiset kyllä tervehtivät ohi kulkiessaan, mutta eivät tulleet juttelemaan. Esikoisemme oli vielä vauva, ja kulkiessamme vaunujen kanssa esittäydyimme jokaiselle vastaantulijalle. Sittemmin Keijo on tullut tutuksi eri-

tyisesti musiikinopettajan työnsä takia. Hän opettaa musiikkia Porvoonseudun musiikkiopistossa, Porvoossa ja Loviisassa. Opetusta on edelleen myös Vantaalla ja Kotkassa. Hän on ollut mukana myös kouluissa järjestettävissä esittelyissä, joissa kerrotaan puhallinsoittimista. Nuoria kun tuntuvat erityisesti kiinnostavan piano, rummut ja kielisoittimet. Vaskipuhaltimiin ei niinkään tartuta. – Nykyään on tarjolla lapsillekin sopivia vaskisoittimia. Toki puhaltajan kannattaa olla sen ikäinen, että rautahampaat ovat kehittyneet!

Järjestötoiminta palkitsee Keijon mielestä soittokunnissa soittaminen on palkitsevaa, kivaa ja yhteisöllistä. Hän kannustaa myös aikuisia aloittamaan puhallinsoittamisen, vaikka lähtisi ihan nollasta. Alkukankeuden jälkeen soittaminen alkaa yleensä sujua, kunhan jaksaa harjoitella ja oppii oikean tekniikan. – Usein puhaltimia pyritään puhaltamaan alkuun liian kovaa. Kun tekniikan oppii, pääsee nopeastikin ryhmään soittamaan. Yhdessä soittaminen on kivaa. Siinä ei arvostella toisia, vaan mukana on hyviä tyyppejä. Ja aina voi soittaa myös omaksi ilokseen! Loviisan kulttuuripiireissä tiedetään, että Keijo lähtee mielellään mukaan monenlaiseen toimintaan yhdessä tekemisen ilosta. Hän on mukana Loviisan Seudun Karjala -seurassa, Odd Fellows -järjestössä ja Lovisa Big Bandissa, mutta on häntä nähty näyttelemässäkin. Kesällä Keijolla oli kaivolääkärin rooli Kuningas saapuu Loviisaan -produktiossa. – Vaikka minulla ei ole minkäänlaista näyttelijän koulutusta, on hauskaa olla mukana. Olen huomannut, että mukaviin ihmisiin tutustuu helposti, jos liittyy erilaisiin järjestöihin. Suosittelen!

Pikku kaupunki

PISAROITA

KUVA: ALISA LAAKSO

3xSuupala Nyt mennään makunystyrät edellä! Nämä kolme loviisalaista

uppopaistettua erikoisuutta kannattaa pistää testiin, ellet ole jo maistanut. Lupaamme, ettet pety!

CORINTIN BERLIININMUNKKI KUVA: LIDA HADDAS

Tästä herkusta on kulkeutunut tieto Hampuriin asti! Corintin legendaarinen, pitkulainen ja kermatäytteinen berliinimunkki on takuuvarma valinta munkin ystävälle. Kesäisin sen löytää torilta Corintin kahvibussista ja muulloin leipomosta Rauhalassa. Seppäläntie 39, 07900 Loviisa

HARDOMIN LÄHIS -LIHIS Lihapiirakka maistuu loviisalaisillekin, ja Hardomin Leipä tarjoaa siitä oikein kunnolla paikallisen version. Leipomo ja Teiras Hereford yhdistivät voimansa ja tuloksena on lähituotettu lihis – eli tietenkin Lähis! Länsikaari 1 B, 07900 Loviisa

TUHANNEN TUSKAN SUNKKI Tuhannen Tuskan Kahvila on mennyt harvalta ohi, mutta olethan maistanut sen sunkkia? Suolainen munkki on täytetty muun muassa raikkailla kasviksilla, salaatilla, kananmunalla ja suolakurkulla. Pehmeä munkki ja suolainen täyte ovat yllättävän herkullinen pari! Mariankatu 2 C, 07900 Loviisa

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

KAHVIPAAHTIMO LÖYSI PAIKKANSA RUUKISTA Strömforsin Ruukkiin avautunut uusi kahvila on nyt avoinna ympäri vuoden. Kahvilaa ja paahtimoa pyörittää idearikas kahvinystävä Nikolas Bardy.

tockfors Coffee Roasters on toiminut Pyhtään Stockforsissa vuodesta 2020, ja viime talvena yritys laajensi myös Ruukkiin. Helsinkiläiselle Nikolas Bardylle Itä-Uusimaa on tuttu jo nuoruudesta, sillä perhe vietti kesiä Ahvenkoskella. – Ruukissa on upea miljöö, ja ajattelin, että tänne sopisi kahvipaahtimo. Samalla päätimme toteuttaa myös vision kahvilasta. Kahvila sijaitsee Alatallin puodin vieressä, ja se on avoinna ympäri vuoden. Bardyn mukaan ympärivuotisuus sopii hyvin myös kahvilalle, ja asiakaspalvelu tuo mukavaa vaihtelua paahtamisen ja pakkaamisen rinnalle. – Kahvilaelämystä rikastuttaa se, että

tiskin takaa on suora näkymä paahtimeen ja koko tuotantoprosessiin. Keväällä paahtimo loi Ruukille oman signatuurikahvin, Ruukin kahvin, jonka tumma paahto valittiin yhteisessä maistatustilaisuudessa. – Kutsuimme mukaan kymmenkunta Ruukin yrittäjää ja kyläläisiä maistelemaan eri vaihtoehtoja. Palaute on ollut hyvää. – Jatkamme hyvin mielin eteenpäin syksyyn ja talveen.

stockforscoffee.fi Ruukintie 11a, Ruotsinpyhtää Kahvila on syksyllä ja talvella avoinna pääasiassa loppuviikosta.

DROPPAR

KUVA: SARI KANTELE

KOONNEET: TOIMISTON TYTÖT

Sarvilahden maraton juostaan jo 11. kerran lauantaina 31.10.2026.

SARVILAHDEN MARATON KUTSUU JUOKSIJOITA

aratonin (42,2 km) ja puolimaratonin (21,1 km) startti tapahtuu kello 11 Rauhalan puiston luota. Lyhyempien matkojen (10 km ja 5 km) lähtö starttaa puoli tuntia myöhemmin samoin kuin lasten 1,6 kilometrin juoksun lähtö. Ensimmäisen kerran Sarvilahden maraton juostiin syksyllä 2017. Osal-

listujia eri matkoille oli silloin yhteensä 12. Viime syksynä maaliin saapui 35 juoksijaa – tähänastinen osallistumisennätys. Toivotaan lokakuun viimeiselle päivälle suosiollista säätä ja laajaa osanottajajoukkoa! Lisätietoa:

sites.google.com › site › sarvlaxmaraton

Oma kotihirvi, se vasta on jotakin! Kun asuu Sarvilahdessa, ei ole ihme, että sarvipäi-

tä liikkuu myös pihoilla, mutta harvoin pääsee niin lähelle tuota uljasta olentoa kuin omasta ikkunasta katsoen.

Kotihirvemmehän ei tajua, että me ihmiset siinä päl-

listelemme, kun se astelee makuuhuoneen erkkeri-ikkunan edestä majesteettisin askelin. Se kääntää muhkeaa päätään kohti ruusupensaita, mutta päättää sitten siirtyä rauhallisesti naapurin pihalle oksia syömään.

Mietimme, voisiko sille antaa jotain herkkua, porkkanoita kenties. Jos ne ripustaisi pihakoivun oksaan.

Toisaalta kotihirvellämme riittää syötävää vanhoista omenapuistammekin. Parturoikoon hirviystävämme niitä mielensä mukaan!

Kerran iltapimeällä olohuoneen ikkunan takana

meitä tuijottivat vanhemmat ja vasa. Silloin vähän pelotti, että ne hermostuvat ”vihollishirvistä” heijastuksissa.

Viime talvena kotihirvemme oli parkkeerannut itsen-

Kohta se on ohi… …nimittäin se loppukesän aika, jolloin hirvikärpäset kiusaavat metsässä marjastajia, sienestäjiä ja koiran ulkoiluttajia. Ne pirulaiset luulevat ihmistä hirveksi, laskeutuvat vaivihkaa iholle tai hiuspehkoon ja pahimmassa tapauksessa pistävät imukärsällään. Yöks! Kaiken lisäksi hirvikärpänen on ovela ja sitkeä otus, joka tunkeutuu kapeimmastakin raosta vaatteiden sisään, eikä sitä niin vaan saa nirhattua hengiltä.

Kun ötökän onnistuu saamaan peukalon ja etusormen väliin, kannattaa puristaa kovaa sormia hieromalla ja painaa otus rikki. Ja sitten voi kotona varmuuden vuoksi vielä kammata hiukset tiheällä kammalla. Onneksi hirvikärpästen lentely loppuu ilmojen viilentyessä, ja viimeistään muutaman kunnon pakkasyön jälkeen metsällä kävijä voi huokaista helpotuksesta.

sä kissan aitauksen taakse parin metrin päähän ovesta. Siinä metsäkissan käpälät sutivat, kun se säntäsi sisään saunan lauteiden alle piiloon.

Hirviä liikkuu paljon myös Suur-Sarvilahden karta-

non metsissä. Kerran hirvipariskunta juoksi tien yli piiloutuen ovelasti ison kiven taakse. Sieltä ne sitten uteliaina kurkkivat lenkkeilijää. Luulivat, etten huomaa.

Pari kertaa olen tajunnut väistyä takavasemmal-

le, kun hirvi on alkanut tuijottaa liian tiiviisti. Viime syksynä taisin melkein lentää polkua pitkin kotipihalle, kun sonni näytti uhkaavalta. Tai sitten se olikin vain meidän kiltti kotihirvemme. Reija Kokkola

KUVAT: HANNA NORE

PISAROITA

pikkukaupungin

DI Y Tarvitset

Tee näin 1. Kaavi kalannahasta huolellisesti pois rasva, lihan jäänteet ja mahdolliset kalvot. Poista myös suomut hellävaraisesti. 2. Pese nahka käsitiskiaineella enintään 20-asteisessa vedessä. Huolellinen pesu poistaa rasvan ja kalan hajun. 3. Jätä nahka luonnollisen väriseksi tai värjää se. Pingota se niiteillä levylle pyrstöstä alkaen ja etene tasaisesti kohti niskaa. 4. Anna nahan kuivua noin vuorokausi enintään 20 asteessa. Kuivattua, parkitsematonta nahkaa kutsutaan pergamentiksi. 5. Kaavoita pergamenteista lampunvarjostimen kehikkoon sopiva pinta. Kiinnitä palat esimerkiksi punomalla, ompelemalla tai virkkaamalla. 6. Lakkaa valmis varjostin sisä- ja ulkopuolelta 3–4 kertaa. Lakka suojaa kalannahkaa kosteudelta ja käpristymiseltä. 7. Käytä valaisimessa ainoastaan kuumenematonta LED-lamppua. Sytytä valo ja katso, kuinka kalannahan suomutaskukuvio herää henkiin. hannanore.fi holvi.com/shop/nahanjaljilla/

Kalannahasta LAMPUNVARJOSTIMEKSI Loviisassakin vaikuttanut, nykyisin Kemiönsaarella asuva perinnenahkurimestari Hanna Nore vierailee Loviisan kansalaisopistossa opettamassa ensi tammikuussa, kuinka kalannahasta valmistetaan valoa läpäisevä lampunvarjostin.

ore on työskennellyt alan kouluttajana yli viisitoista vuotta. Hän käsittelee nahkaa luonnonmukaisin menetelmin ja vaalii työssään katoavaa käsityöperinnettä. Erityisen tutuksi hänelle on tullut kalannahka, jota hän käsittelee myös kirjassaan Kalannahan jäljillä

– Vesiemme unohdetut aarteet. – Kalannahka mielletään helposti hauraaksi ja kalanhajuiseksi materiaaliksi. Oikein käsiteltynä se on kuitenkin sitkeää, hajutonta ja monikäyttöistä. Lampunvarjostimessa kalan suomutaskujen muodostama kuvio herää eloon, kun valo sytytetään, Hanna Nore kertoo. KUVA: HANNA NORE

• kalannahan, esimerkiksi kirjolohen kyljen • työskentelyhanskat • kaavintatyökalu: pakkelilasta tai nahkurin näskäin • sitrustuoksuista käsitiskiainetta • viileää vettä • levyn, niittejä ja niittipyssyn • lampunvarjostimen kehikon • kiinnitysmateriaalia • lakkaa • LED-lampun

DROPPAR

KUVA: PÄIVI AHVONEN

KUVA: PEAKIN FOTONIKKARI ARTO

TEKSTI: PÄIVI AHVONEN, SEPPO IISALO JA SANNA NYLÉN

Korporaation kitaan vai Krintiin? Krinti on auki, ja sieltä löytyy vanhaa ja uutta, mutta ennen kaikkea kaunista arvostaville kuriositeetteja vaikka millä mitalla.

E RÄYHÄ EI RÄYHÄÄ

rityiskiitosta Krinti saa herkullisesta esillepanostaan – oli kyse sitten lenkkareista, vanhoista tuoleista, sadeviitoista, postikorteista tai kahvista ja mutteripannuista. Kansallisten ja ylikansallisten kauppaketjujen puristuksessa ei aina ole helppo toimia eikä hinnalla kilpailla – mutta kun valikoima on niin ainutlaatuinen, Krintiin tullaan ihmettelemään Helsingistä asti. Muutaman askeleen, tarkal-

Chiewitzinkatu 13

– Keiliksellä kaikki ovat Kavereita

Krinti!

Keilahallilta kantautuu kaatojen

kolinaa ja puheensorinaa.

auhalan keilahallin yhteydessä toimiva Café Keilis on ottanut paikkansa loviisalaisten rentona olohuoneena. Yrittäjä Marko Makkonen pitää langat käsissään, Mervi Klemettilä auttaa tiukan paikan tullen – ja seitsenvuotias englanninbulldoggi Räyhä toimii hovimestarina. Nimi ei kuulemma vastaa lainkaan lempeää rouvaa. – Räyhä on kaikkien kaveri. Ensin pitää haistella, sitten pussailla ja päästä kainaloon, Mervi Klemettilä kertoo. Uudistettu keilahalli ja kahvila avasivat ovensa elokuussa 2024, kun Loviisan Keilailuliitto pyysi koneet tuntevaa Markoa apuun. Nyt Keilis on paikka, johon jokainen voi tulla viihtymään. – Täällä juttu luistaa ja kaikilla on hauskaa, yrittäjäpari iloitsee. Syksy onkin täynnä ohjelmaa käsitöistä bingoihin ja livemusaan. Tule, viihdy ja ihastu!

Café Keilis, Seppäläntie 19. Ajantasainen ohjelma Cafe Keilis

leen ottaen 450 metrin päässä kirkolta, Vanhalla meijerillä kotia pitävä Krinti on syyskaudella myös ”kela”, eli puoti on avoinna keskiviikosta lauantaihin. Ja krintivartijana eli portinvartijana toimii kuten ennenkin Ylppö, tuo Loviisan julkkiskoira. Tuimahkon näköinen, mutta sydän puhdasta kultaa. Ylppö osaa arvostaa, jos tuot tullessasi pikkupikkuherkkuja. Tuo tullessa, vie mennessä! Niinhän se sanonta kuuluu. Aukioloajat: ke–la klo 11–16.

Krinti har öppet och bjuder på både gammalt och nytt – och kuriositeter i mängder för den som framför allt uppskattar vackra ting.

enom åren har Krinti fått särskilt beröm för sina läckra skyltningar och arrangemang – vare sig det handlat om sneakers, gamla stolar, regnponchos, vykort, kaffe och mokabryggare eller något helt annat. I kläm mellan nationella och multinationella butikskedjor är det inte alltid lätt att verka eller konkurrera med priset – men det behöver man kanske inte heller, när sortimentet är så unikt att folk kommer ända från Helsingfors för att titta. Några steg från centrum, närmare bestämt 450 meter, håller Krinti till i gamla mejeriet. Under höstsäsongen har butiken öppet onsdag–lördag. Och som portvakt fungerar precis som tidigare Ylppö, Lovisas egen kändishund. Lite barsk till utseendet, men med ett hjärta av rent guld. Ylppö uppskattar om du tar med dig en liten, liten godbit.

Öppettider: ons–lör kl. 11–16.

Pikku kaupunki

TEKSTI: REIJA KOKKOLA KUVAT: ARTO WIIKARI

aurunremakka kuuluu ulos asti. Laivasillan vierasvenesataman kahvilassa kerrotaan selvästikin jotain hauskaa juttua. Ikkunoiden takana näkyy kolme tuttua hahmoa, ”Ranta-Muppetit” eli ”Patte” Kiviranta, Hannu Kaskamaa ja Peter Mankonen ovat kantapöydässään. Nimi viittaa 70-luvun lopun Muppet Show’hun, jossa meno oli riehakasta. ”Voi miten suloinen! Ihana!,” kuuluu pehmisjäätelöä ostamaan tulleen naisen ääni. Ihastelun kohteena ei nyt kuitenkaan ole kukaan Muppeteista, vaan Wilsson, ihastuttava valkoinen pörrönalle. Wilsson on puolivuotias samojedivauva, ja toden totta se on suloinen pötkötellessään siinä kahvion lattialla.

Kaikki huomataan Äskeisen naurunremakan syy ei selviä, vaan katse kääntyy kohti valtavaa moottorivenettä, joka on ajettu viereiseen laituriin. Österstjarnan-parka näyttää lilliputilta sen rinnalla. Miehet tietävät, kenen tuo jättive-

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

Laivasillan vierasvenesataman kahvilassa kokoonnutaan aamuisin. Ja sitten vielä iltapäivälläkin. Turistaan tuttujen kanssa ja nauretaan paljon.

ne on, ja senkin, että se jäi aiemmin karille lahdella. Senkin he ovat huomanneet, että ökypurtta oli siirretty joitakin metrejä. Että Svartholman lautta mahtuu perään. Me kyllä näemme ja tiedämme kaiken, mitä täällä tapahtuu, miehet hymyilevät. Niinpä. Seinustalla roikkuvat kiikarit ihan siinä Kivirannan, Kaskamaan ja Mankosen käden ulottuvilla. Käytetäänkö niitä ahkerasti? – Totta kai. Meitä varten ne on siihen hankittu. Erityisen paljon kiikaroimme silloin, kun tarkkailimme asuntomessualueen valmistumista, miehet kertovat. Kiviranta huomauttaa, että näköalapaikalla kun ollaan, niin eihän sitä voi olla huomaamatta vähän kaikkea. Tuttuja moikataan, ja heitä on paljon. Miehet tunnistavat toki myös kaikki turistit tai kahvilassa vain harvaan käyvät. – Onneksi täällä on tällainen pyörivä tuoli, niin ei tarvitse käännellä päätä niin paljon, Kiviranta naurahtaa.

Missä naiset luuraavat? Tällä kertaa koolla on vain kolmen kopla, mutta saattaa miesköörissä olla parikymmentäkin heppua paikalla samaan aikaan. Niclas Mattssonin kahvilassa he päivystävät, koska kahvila on viehättävä merinäköaloineen ja lasi-ikkunoineen.

Monesti miehet tulevat jo aamulla, kun kahvila avataan. Sitten uusi kokoontuminen iltapäivällä. Aamukahvi ja voileipä. Joskus jätskiä tai muuta herkkua. Eikös se vähän näy päälle päin, kysyy Kiviranta, ja muut komppaavat. Puheista päätelleen kahvilajengiin kuuluu vain miehiä. Missä kaikki kahvilaköörin naiset luuraavat? Aika vähän on naisia porukassa. Joskus tullaan naispuolisen kumppanin kanssa, mutta ei säännöllisesti, miehet pohtivat.

Entä jutunaiheet? Huumoria viljellään siihen malliin, että vähän väliä saa nauraa. Kahvilaan ei tulla murehtimaan, vaan nautitaan sosiaalisesta tilanteesta kivojen tuttujen seurasta. Kuten yleensä, täälläkin yleisistä jutunaiheista vältetään vain uskontoa ja politiikkaa. – Juttelemme mistä tahansa ajankohtaisesta ilmiöstä tai asiasta. Mitä nyt sattuu nousemaan esille. Urheilusta tietenkin, miehet sanovat. Meri on kaikille tuttu elementti, ja aalloilla on vietetty paljon aikaa. Kiviranta on paljon joella, josta hän nostaa rapuja. Joki on kuulemma niin kapea, että kun veneen lykkää veteen, keula osuu naapurin peltoon. Hän ja Mankonen tulevat kivenheiton päästä kahvilaan, mutta Kaskamaa tulee kaukaa, harjun takaa. – Kerron sitten, millainen sää siellä on. Miehet kiittelevät nykyistä ”olohuonettaan”. Ovathan kahvilan puitteet sentään toista kuin se entinen sataman pikkumökki, jonne aiemmin kokoonnuttiin. – Tämä on meidän kesämökkimme. On siivottu. Ja täällä on hyvä ja ystävällinen palvelu. Tänään heitä palvelee Edit Widlund. Hän kertoo ilahtuvansa, kun tuttu porukka tulee kahvilaan. Wilsson saa häneltä tietenkin rapsutuksia.

yleisistä jutunaiheista vältetä än vain uskontoa ja politiikk a a.

Pikku kaupunki

6 0 ° 2 7, 2 ’ N / 2 6 ° 1 4 , 2 ’ E

Nuorille, vanhoille, lapsille ja aikuisille – meidän Laivasilta on olemassa kaikkia varten ja tarjoaa jokaiselle jotakin. Kesä oli ajoittain kolea, mutta te rakkaat kävijät teitte siitä lämpimän. Loviisan Laivasilta kiittää asiakkaitaan kesästä ja Klassisten veneiden toivottaa tervetulleksi myös syksyllä! sauna För unga och gamla, barn och vuxna – vår Skeppsbro finns till för alla och har något att erbjuda till var och en. Sommaren var tidvis kylig, men ni, kära besökare, gjorde den varm. Lovisa Skeppsbron tackar sina kunder för sommaren och önskar er välkomna även i höst!

tilauksesta myös syksyllä

loviisanlaivasilta.fi 16

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

SYKSYN TAPAHTUMIA LOVIISASSA

Kulttuurikeskus Marilyn

University of Kucku – the Festival

La 26.9. klo 20. KUINKA TE KEHTAATTE?! 1h 40min, K18, 25€

pe 18.9.–su 20.9.2026

La 3.10. klo 18 CONFUSION-KUORON KONSERTTI. 1h, S, 20€/15€.

Sarvisalon syysmarkkinat

La 10.10. klo 20 KONSERTTI – MIA HAFRÉN. 2h, K18, 30€ La 24.10. klo 18 JANNE MUSTONEN – MYSTINEN TAIKASHOW. 1h, S, 24€/19€

Sarfsalö Byaråd, Sarvsalovägen 1035 la 19.9.2026 klo 12–14

Yhteinen yhdistysfoorumi Loviisassa toimiville yhdistyksille Loviisan Seurahuone, Itäinen Tullikatu 7 ke 23.9.2026 klo 18–19.30

Kulttuurikahvit Agricola-talolla Pernajan Agricola-seura ry, Pernajantie 197 pe 25.9. klo 9–11

Senioriviikko Loviisassa

La 31.10. klo 17 på svenska ANDRÉ WICKSTRÖM- 30 ÅR PÅ SCEN OCH INGET SLUT I SIKTE! Klo 20 suomeksi. 2h, K18, 35€ La 14.11. klo 20 KAUKO RÖYHKÄ . 1h30min, K18, 28€ Ti 17.11. klo 18 KOKO PERHEEN JAZZ SUOMI 100 -JUHLAKONSERTTI! 1h, S, 15€/5€. Pe 20.11. klo 18.30 MAMA -ESITYS äitiydestä. 1h40min, K18, 22€ Pe 27.11. klo 20 DAVE LINDHOLM & PEPE AHLQVIST: WALKIN’ BLUES, 1h 30min, K18, 30€

ma 5.10.–su 11.10.

Pe 28.11. klo 18 JACKE BJÖRKLUND: HAVAINTOJA -STAND UP SHOW. 1h 30min, K18, 34,9€

Seniorijuhla Loviisan Seurahuoneella

Oopperat ja baletit kuukauden ensimmäinen tiistai klo 17.30.

Loviisan Seurahuone, Itäinen Tullikatu 7 ke 7.10. klo 13.30–16

Liput 25€, sis. kahvit väliajalla. Oopperat ja baletit kuukauden ensimmäinen tiistai klo 17.30. Liput 25€, sis. kahvit väliajalla. Kunigattarenkatu 17

TAIDENÄYTTELYITÄ

kinomarilyn.fi/tapahtumat

Loviisassa taidetta pääsee ihailemaan myös syksyllä. Ajankohtaiset näyttelyt ja taiteilijat kannattaa tarkistaa paikkojen omilta sivuilta – tai poiketa rohkeasti sisään katsomaan!

Café Keilis

Hilding Arena

Tiistaisin klo 18:

Keskiviikkoisin klo 18:

Pe 25.9. MR BREATHLESS Vauhtishow Jerry Lee Lewisin hengessä

Postia, postia – näyttely la 17.10 asti

Perjantaisin klo 19:

La 3.10. HILDING RAVE Reivitunnelmaa Hildingillä

ti–su klo 12–16, ma suljettu Puistokatu 2, Loviisa

Agricola-talo – Agricolahuset

Lauantaisin klo 16:

Dartsin viikkokisat

La 17.10. WESTERN TALES Kantri- ja westernhenkiset pippalot

Loviisan kaupunginmuseo – Lovisa stadsmuseum

Bongan Linna

Alkuillan tapahtumat ikärajattomia, livekeikat K-18.

La 7.11. KYLÄDISCO Tanssilattia kutsuu – ja on taatusti täynnä!

Seppäläntie 19 Hilding Arena

Johtajantie 12 Hilding Arena

Galleria Theodor

Kuningattarenkatu 18, Loviisa Klo 11–18

galleriatheodor.fi

Loviisan Kaupunginmuseo

Café Favorit

Kuukausittain vaihtuva näyttely ma–pe klo 9–19, la klo 10–16 Aleksanterinkatu 6.

Pernajan Agricola-talo

1.10.–31.3. ke–pe klo 12–16, la klo 12–15 Pernajantie 197

Avoinna tilauksesta Linnakuja 1

bonga.fi

Keskeneräisten käsitöiden kerho Bingo

Musabingo

Favorit Cafe & Teashop

Pikku kaupunki

Glada och solfräkniga Pipsa har betjänat de flesta invånarna i stan under de senaste femton åren, från lite olika arbetsplatser. Hon trivs i sin hemstad, men har alltid blicken mot horisonten.

Hemma här men ALLTID

PÅVÄG

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

TEXT: LIDA HADDAS FOTO: ARTO WIIKARI OCH PIPSA HAVE

ipsa Have har alltid arbetat flitigt och haft ett tydligt mål: att spara pengar till nästa utlandsresa. Intresset för resandet väcktes redan under familjens semesterresor, men som 22-åring var det dags för något större, nämligen en nio månader lång vistelse i Australien. – Där jobbade jag och mina vänner på farmer för att få ett andraårsvisum. Efter en tid hemma återvände hon till Australien, för att upptäcka dess västkust. Därifrån fortsatte resan vidare genom Asien, då hon för första gången reste helt på egen hand. – Jag kände mig mycket självsäkrare efter de månaderna, berättar hon. Efter det har hon gjort såväl kortare som längre resor i Europa och Asien. Vintern 2022 ville hon prova att arbeta på en skidrestaurang i Ylläs i Lappland. – Trots kylan så var det jätteroligt, och vi anställda blev som en familj. Vintern därpå fick hennes hund Mindi följa med till norr. Den 13-åriga hunden har varit Pipsas trogna vän genom livet och har alltid tagits väl om hand av familj och vänner när hon varit bortrest. – Att hon väntar på mig här, gör det ännu roligare att komma hem. Resorna har inte bara gett Pipsa mer självförtroende, utan också nya perspektiv på livet. På många platser har levnadsförhållandena varit betydligt enklare än hemma, men människorna har ändå varit glada. – Jag har insett att man inte behöver ha det bästa av allt för att vara lycklig. För henne handlar lyckan om de små sakerna i vardagen – promenader med Mindi uppe på åsen, tid tillsammans med vänner och en hobby, som har fått en viktig plats i livet. – Jag började löpa målinriktat för ett år sedan och det ger mig glädje i vardagen. I somras gjorde hon en roadtrip till Norge

tillsammans med en av hennes bästa vänner. De sov i bilens baklucka och njöt av de mäktiga vyerna. – Jag vet nu redan att jag vill tillbaka till Lofoten, säger hon ivrigt. När det gäller framtiden, finns det fortfarande mycket kvar att upptäcka. Kontinenterna Amerika och Afrika återstår fortfarande, men innan det men innan dess väntar en resa till Sri Lanka i vinter.

Vi är ett gladare folk än vi tror Efter allt äventyrande kan man fråga sig, varför Pipsa alltid återvänder till Lovisa. Svaret är enkelt: här känns det hemma, både privat och i arbetslivet. – Jag tycker mycket om kunderna här och känner många av dem. När en god vän från Lappland besökte Lovisa förra året reagerade hon på hur vänliga och glada människorna här är. Pipsa kunde bara hålla med. – Man möts nästan alltid av glada människor, oavsett om de är bekanta eller

– Man möts nästan alltid av gl ada människor, oavset t om de är bek anta eller obek anta.

obekanta. Nu arbetar hon på Café Favorit och trivs bra där. Samtidigt vandrar tankarna mot alla små och stora äventyr som livet har att erbjuda. Att ha varierat mellan olika jobb kan kännas osäkert för vissa, men för Pipsa handlar det om frihet och flexibilitet. – Jag tänker alltid att det kommer att lösa sig, och hittills har det gjort det, avslutar hon. Pipsa är född i Esbo, men familjen flyttade snabbt till Lappträsk och senare till Fredsby i Lovisa. Som vuxen har hon bott på Norra Tullgatan, Chiewitzgatan, i Antby och Bella. Nu har hon för första gången landat på ”landet” i Hommansby, där hon bor tillsammans med sin sambo Julius.

Pikku kaupunki

TEKSTI: REIJA KOKKOLA KUVAT: ARTO WIIKARI

Marko Palokoskella on kotonaan yli 3 500 vinyylilevyä. Hänen korviinsa juuri vinyylit soivat parhaiten.

VINYYLIN saundi viehättää

Pikku kaupunki

PISAROITA

Nyk yä än viny ylilev yjä ta as julk aista an, mut ta vain pieninä painoksina.

aidassa lukee Vinyylin vinguttajat, seinillä poseeraavat Elvis ja Marilyn. Kitaroita on siellä sun täällä. Tunnelma kuljettaa ajatukset yli viidenkymmenen vuoden taakse, olisiko vaikka Hurriganesien Tavastian-keikalle vuonna 1974? Nimittäin levylautasella soi ihka oikea vinyyli, ja vieläpä harvinaisuus. Marko Palokosken olohuoneessa soi Hurriganesin Hey Groupie, ja rokki täyttää tilan mainiosti. Palokoski näyttää jo hieman kulahtanutta Roadrunner-vinyylilevyä. Harvinaisuudeksi sen tekee kirjoitusvirhe takakannessa. Siinä lukee

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

Risto Vuoromies, eikä Vuorimies, kuten pitäisi. Vuorimies oli aikoinaan tunnettu Hurriganes-valokuvaaja, ja hän on ottanut tuon albumin kansikuvan. Tätä kutsutaan Vuoromies-painokseksi. Näitä ehdittiin painaa ehkä pari–kolmesataa, ennen kuin virhe korjattiin. Tämän kyseisen yksilön arvoa nostaisi, jos myös kannet olisivat hyvässä kunnossa, Palokoski arvelee. Hänen kotonaan on kaikkialla vinyylilevyjä, mutta on myös C-kasetteja ja CD-levyjäkin. Vinyylit ovat siististi riveissä pitkin asunnon seiniä. Palokoski on ladannut netin vinyyliluetteloon omistamansa albumit. Sinkuista hän ei niinkään ole piitannut. – Minulla on noin 3 500 vinyylilevyä ja rapiat. Kaikki eivät mahdu tänne olohuoneeseen, joten olen varastoinut niitä toiseen huoneeseen. Täältä pois muuttaminen olisi aikamoinen urakka, koska levyjä on niin paljon, hän pohtii.

Spotify ei kiinnosta Mutta miksi juuri vinyyli? Palokoski on itse musiikkimiehiä, ja hänen korviinsa vinyylit soivat parhaiten. Se on myös formaatti, joka tuntuu mukavalta myös kädessä. Kun CD-levyt aikoinaan syrjäyttivät vinyylin, oli se ainakin kansitaiteilijoille ikävä juttu. Vinyylissä oli sentään komeat kuvat pieneen CD-kiekkoon verrattuna. – Vinyyli viehättää minua formaattina.

Sitä voi pitää kädessä ja lukea tekstejä. Pidän enemmän vinyylin saundista kuin digitaalisesta musiikista. CD on jotenkin kliininen verrattuna vinyylilevyihin. C-kasetteja ja CD-levyjä Palokoskella on silti paljon, yhteensä parisen tuhatta. Autossa hän kuuntelee mieluummin CDlevyä kuin isojen musiikkikanavien päälliköiden päättämää soittolistaa. – En pidä myöskään Spotifysta. Sanotaan, että siellä on kaikki. Mutta kun ei ole. Ei sieltä välttämättä löydä haluamaansa. Minulle rock on ehkä tärkein genre, mutta kuuntelen muutakin. Iskelmäkin menee.

Vinyylivarasto sen kun kasvaa Palokosken musiikkikokoelma on niin mittava, että keräilyyn on varmaan mennyt koko ikä. – Oli niitä kertynyt matkan varrella, mutta uudestaan innostuin vinyyleiden keräämisestä viitisentoista vuotta sitten. Löydän niitä kirpputoreilta, ja jotkut tarjoavatkin niitä minulle. Kuolinpesästä ostin kymmeniä albumeita, kun hinnasta sovittiin. Kaikki olivat tyytyväisiä. – Hän myöntää, että vinyylivarasto on jo niin iso, ettei kaikkea mitenkään ehdi kuunnella. Onko jo raja tullut vastaan? No sanotaanko, että mieli on vahva, mutta liha on heikko. Jos vastaan tulee jotain mielenkiintoista, niin onhan se vaikeaa sanoa ei.

TEKSTI: REIJA KOKKOLA KUVA: ARTO WIIKARI

Pikku kaupunki

Holmarilta – arkeen ja juhlaan Lounaalle, juhliin, keikalle tai iltaa viettämään. Holmarin neljä palvelua tuovat ruokaa, juhlia ja tapahtumia Loviisaan.

JUHLAPALVELU Hyvää lounasta keskellä työpäivää

Juhlat ilman keittiöhuolia

Ajankohtaisen listan näet sivuilta holmari.fi

Tutustu hinnastoon ja esimerkkimenuisiin sivuillamme holmari.fi/catering

Hilding Business Parkin lounasravintolassa tarjolla on maukasta kotiruokaa ja vaihtuva lounas arkisin. Helppo paikka istahtaa valmiiseen pöytään – olitpa töissä talossa tai liikkeellä muualla. Tervetuloa lounaalle!

Lounasravintola Holmari | Johtajantie 12, Loviisa holmari.fi | lounas@holmari.fi | 044 257 8891

Degerby Gille Vanha talo, uusi elämä

Historiallinen Degerby Gille on jälleen avoinna. Tule syömään, viettämään iltaa tai järjestä oma juhla yhdessä Loviisan tunnelmallisimmista vanhoista taloista. Arkeen ja juhlaan, lounaalle tai illalliselle, Gillen ainutlaatuinen tunnelma on vain koettava.

Voit tutustua palveluihin ja ruokalistaan sivuilla degerbygille.fi Gille kuuluu juhlaan – ja ihan tavalliseen päiväänkin. Degerby Gille | Sepänkuja 4, Loviisa | degerbygille.fi gille@ holmari.fi | 040 653 3077

Syntymäpäivät, häät, muistotilaisuudet, yritysjuhlat tai muut tärkeät hetket. Holmari Juhlapalvelu suunnittelee tarjoilut tilaisuuden mukaan ja huolehtii, että pöydässä on hyvää syötävää.

Sinä kutsut vieraat – Holmari hoitaa tarjoilut. Juhlapalvelu Holmari | holmari.fi juhlapalvelu@holmari.fi | 040 664 7022

HILDING ARENA Kun tekee mieli lähteä ihmisten ilmoille Hilding Arenalla syksy ei ole hiljainen. Luvassa on musiikkia, tanssia ja iltoja, joiden aikana saa myös irrottautua arjesta.

Seuraa päivittyviä tapahtumia Hilding Arenan FB sivuilta niin olet aina ajan tasalla. Hilding Arenan voi myös vuokrata omiin tilaisuuksiin. Nähdään Hildingillä!

25.9. MR BREATHLESS Vauhtishow Jerry Lee Lewisin hengessä

3.10. HILDING RAVE

Reivitunnelmaa Hildingillä

17.10. WESTERN TALES

Kantri- ja westernhenkiset pippalot

7.11. KYLÄDISCO

Tanssilattia kutsuu – ja on taatusti täynnä!

Hilding Arena | Johtajantie 12, Loviisa info@hilding.fi | hilding.fi

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

ART & CULTURE

MAMA MARILYNISSÄ Susanna Abaijón-Karvisen soolotanssiteatteriteos Mama on syntynyt hänen omakohtaisista

kokemuksistaaan.

dea esitykseen sai alkunsa, kun olin nukuttamassa vauvaani päiväunille ja aloin nähdä MAMA-elämäni hetkiä esityksellisinä kohtauksina. Kun hiippailin nukkuvan vauvan vierestä mitä ihmeellisimmissä asennoissa, jotta lapsi ei vain heräisi lattian narinaan, ajattelin, että tästä absurdiudesta en voi olla tekemättä esitystä. Susanna Abaijón-Karvisen sooloteos sooloteos on syntynyt tilanteesta, jossa esivaihdevuosia käyvä äiti yrittää olla samaan aikaan esiteinin ja vauvan äiti sekä puoliso.

Kun oma aika on kortilla ja identiteetti ajoittain kateissa… – Vauvavuoden yölliset herätykset meinasivat välillä ajaa hulluuden partaalle. Ja tiesin, etten voi olla ainoa, joka kokee äitiyden myös ajoittain rankkana. Lavalla on hetkittäin mukana pienessä Papan roolissa puolisonsa Samuel Abaijón, jo-

Mama Kulttuurikeskus Kino Marilynissä Perjantaina 20.11. klo 18.30 Liput ennakkoon 22 e, ovelta 25 e

ka on luonut esitykseen musiikin, äänimaiseman ja esitystä tukevan videomaiseman. – Tällä teoksella halusin nostaa taiteen keinoin rehellisesti ja koomisesti esiin vanhemmuuden tabuja ja vaiettujakin teemoja. Teemoja, jotka ovat minua itseäni syvältä kouraisseet, ihmetyttäneet tai huvittaneet. Esitys on saanut paljon kiitosta, ja suunnitteilla on useamman kaupungin valloitus. Susanna Abaijón-Karvinen toivookin, että pariskunta saisi kiertää MAMAn kanssa mahdollisimman monessa kaupungissa, sillä aihe on tärkeä, universaali ja samaistuttava. Esityksissä on käynyt laidasta laitaan kaikenikäisiä ihmisiä sukupuolesta riippumatta.

– Luulen, että tämä on ehkä rohkeinta, mitä olen koskaan uskaltanut tehdä. Nollabudjetilla sain luoda kokonaan omannäköisen tarinan. Se ei ole vain esitys. Se on tarina, jolla tahdon auttaa muita väsyneitä, mutta ihania ihmisiä, Susanna iloitsee.’

•Maman ensi-iltaa vietettiin jo toukokuussa Loviisassa, tuleva esitys on uusinta yleisön pyynnöstä. • Elokuussa teos vieraili Valtimonteatterissa Helsingissä täydelle salille. • Muitakin vierailuja toisissa kaupungeissa on suunnitteilla

Lovmi loves the sea

Merelliset kurssit ja muu kurssitarjonta Kurser med havstema och övrigt kursutbud

lovmi.fi

Loviisan kansalaisopisto Lovisa medborgarinstitut @lovmiloviisa

@lovmi_loviisa

Nipa Nieminen on saunonut htien. pikkupojasta lä en Saunayhdistyks luaa jäsenenä hän ha laittaa pökköä pesään, jotta

Aktivisti!

aisiin Loviisaan saat yleinen sauna.

SAUNASSA I VÄT E

KUNNIAMERKIT NÄY

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

TEKSTI: REIJA KOKKOLA KUVAT: ARTO WIIKARI

Loviisalaiselle Nipa Niemiselle saunominen on kuulunut elämään oikeastaan aina. Ja erityisesti yleisissä saunoissa löylyttely. Kun Nipa oli pieni poika, hän kävi säännöllisesti kotikaupunginosassaan Helsingin Kalliossa taloyhtiön saunassa vaarin kanssa. Vanhemmat olivat töissä, joten Nipa meni koulun jälkeen isovanhemmille. – Opin olemaan saunassa pienestä lähtien. Kuuntelin lauteilla äijien juttuja. Taloyhtiön saunan lisäksi kävin faijan kanssa muutamissa Kallion alueen saunoissa, muun muassa Sakarinkadun yleisessä saunassa, hän muistelee.

Ensin pesulle ja sitten bilettämään Teini-ikäisenä Nipa jatkoi saunomisperinnettä kavereitten kanssa Kotiharjun saunassa. Eivät he silloin ajatelleet, että onpa kiva, kun on sauna. Saunominen kuului tavalliseen elämään, kuten myös bilettäminen viikonloppuisin. – Lauantaisin mentiin jätkien kanssa pesulle, ja sitten lähdettiin bilettämään. Se oli vähän kuin hampaiden pesu. Vaan ei kuitenkaan ihan. Nipaa on aina saunomisessa kiehtonut erityisesti sosiaalisuus. Saunassa ollaan yhdessä, jutellaan. Saunahetki on sosiaalinen tilanne, jossa toiselle annetaan tilaa. Saunojat aistivat hyvin herkästi, jos joku ei jaksa tai halua puhua. Silloin jutustellaan muiden kanssa. Saunassa saa olla niin kuin itse haluaa. Tasa-arvoisuus on myös seikka, joka Nipaa kiehtoo saunomisessa. Ollaan ilman vaatteita ja ilman titteleitä. – Kunniamerkit eivät näy.

Avannosta saunan lämpöön Nipa muutti puolisonsa kanssa Loviisaan neljä vuotta sitten. Pitkään hän tosin työskenteli ja asuikin vielä ajoittain Helsingin kantakaupungissa. Helsingissä Nipa kuului Uunisaaren Talviuimarit -yhdistykseen, joten avantouinti on saunomisen lisäksi verissä. Helsingissä hän istahti pulahduksen jälkeen aina myös saunaan, toisin kuin täällä Loviisassa Plagenilla. Saunaa kun ei ole.

– Avannossahan ei viivytä koskaan pitkään. Mutta saunassa on ollut aina mukava sitten jutella muiden kanssa, Nipa sanoo. Pariskunnalla oli myös siirtolapuutarhamökki Itä-Pakilassa Vantaanjoen lähistöllä. Kesät vietettiin mökillä, jolloin Nipa myös toimi siirtolapuutarhan saunan saunamajurina. – Lämmitin ja siivosin saunaa. Järjestin muita samoihin hommiin ja opastin heitä. Järjestin myös talkoita, hän kertoo. Itä-Pakilan sauna lämmitettiin neljä kertaa viikossa, ja siellä kävi aktiivisesti vakiporukkaa. Nipalla on kokemusta myös ulkomaiden yleisistä saunoista. Mitä yleisten saunojen lauteilla sitten oikein pulistaan? Nipa sanoo, että yleensä ei puhuta uskonnosta tai politiikasta, mitä nyt hallitus saa kuulla kunniansa. Muuten löylyhöyryissä jutellaan ihan kaikesta. – Jos on urheilujengiä, niin puhutaan lätkästä tai fudiksesta. Tietenkin myös naisista ja seksistäkin voidaan puhua, mutta se ei ole mitenkään leimallista. Sauna on kuitenkin aika seksineutraali paikka, hän huomauttaa.

Heti, kun tieto saunaseurasta alkoi kiiriä, yhdistys sai valtavasti kannatusta. Tilausta yleiselle saunalle selvästikin on. Ja jotta uimaan ja avantoon pääsisi, olisi Plagen saunalle oivallinen paikka. Seuran

Ympärivuotinen sauna Loviisaan! Kun Loviisaan perustettiin toukokuussa Loviisan Saunaseura ry, Nipasta tuli seuran hallituksen jäsen.

Kun Loviisa an perustet tiin toukokuussa Loviisan Saunaseur a, Nipasta tuli seur an hallituksen jäsen.

tavoitteena on saada Loviisaan ympärivuotinen yleinen sauna. Nipa näkisi siitä olevan paljon hyötyä ihmisille sosiaalisessa mielessä, mutta myös kaupungin imagolle. – Eihän yhdellä saunalla vielä saada takaisin mennyttä kylpyläkaupungin mainetta, mutta hyvää se tekisi varmasti kaupunkilaisille, nuorillekin. Ehkä tänne tultaisiin kauempaakin saunomaan. – Jospa tulisi sellainen Loviisan sauna -käsite. Mennään Loviisan saunaan!

Pikku kaupunki

Vanha apteekki

heräsi uuteen elämään Henna Pönkä näki

mahdollisuuden ja loi torin laidalle rohkean uudistumisen

näyttämön. TEKSTI: REIJA KOKKOLA KUVAT: ARTO WIIKARI

onien muistissa on vanha ja idyllinen Kruunu-apteekki, jossa istuttiin seinustan penkkiriveillä numerolappu kädessä vuoroa odottamassa. Nyt ovi on kutsuvasti avoinna, ja sisällä aukeaa ihan toisenlainen maailma. Aleksanterinkadun kellaritiloista torin kulmalle siirtynyttä LSOY Koti vaate-, koti- ja sisustusliikettä pyörittää Henna Pönkä. Pinnat hohtavat uutuuttaan, ja lääkepakkaus-, voide- ja sideharsohyllyt ovat kadonneet. Uudistus on vaatinut sinnikkyyttä ja luovuutta – ja tietenkin rohkeutta. – Kun ensimmäistä kertaa astuin tyhjiin tiloihin, tunsin heti, että tästä saa todella hienon. En nähnyt tilaa enää vanhana apteekkina. Remontti oli iso urakka, mutta työtä helpotti selkeä visio, Henna Pönkä kertoo.

Vähemmän tilaa, enemmän harkintaa Kaupallisesti liikkeen haastava tilanne ei ole muuttunut vuosien mittaan, mutta mietittyään asiaa Henna päätti kääriä hihansa. Olihan hänellä jo paljon kokemusta alalta sekä monipuolinen koulutus. – Pienessä kaupungissa ottaa välillä koville, etenkin henkisesti. Mutta olen vanhempieni rinnalla saanut kasvaa sinnikkääksi ja

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

rohkeaksi. Liiketilaa on nyt vain kolmasosa entisestä, mutta Henna uskoo tarkoin harkittuun valikoimaansa, jota täydentävät verkkokauppa ja Porvoon liike. – Nyt tai ei koskaan, hän kiteyttää.

Kokemusta ja uusia ideoita Henna pyörittää myymälää henkilökunnan ja äitinsä avulla. Äiti ja tytär täydentävät toisiaan. Maaritilla on iän tuomaa kokemusta ja näkemystä, Hennalla tuoreita ideoita. Niitä sitten yhdessä mallataan sopivaksi kokonaisuudeksi. Maarit-äiti kertoo olevansa tyttärestään ja uudesta liikkeestä ylpeä. Hän tietää, että alalla menestyminen vaatii rohkeutta, miksei onneakin. – Toisaalta – voisihan toimeentulon saada helpomminkin, Maarit myöntää. Henna uskoo silti liikkeensä kannattavuuteen ja samalla parempaan tulevaisuuteen. Hän avasi sisustuspuodin Porvoossa muutama vuosi sitten, joten hän ei ota ensimmäistä kertaa vastuuta kokonaisesta kaupasta. – Vaikka Loviisa on Porvoota pienempi, tännekin mahtuu sisustuskauppoja. Paljon on alalla ketjuja, mutta monet kaipaavat pienyrittäjien palveluita, hän tietää.

Pikkukaupungin kasvatti Loviisasta puhuttaessa Hennan ilme kirkastuu. Hän on kesätyöajoistaan lähtien aistinut, miten pikkukaupungissa halutaan tukea tuttuja yrittäjiä, jos vain mahdollista.

”Remont ti oli iso ur akk a, mut ta t yötä helpot ti selkeä visio.”

Hän kiittää pikkukaupungille ominaista yhteistyöhalua. – Olen kasvanut täällä. Minulle on tärkeää, että tunnen monet asiakkaistani. Loviisassa ihmissuhteet vaikuttavat, ja tunnelma tuntuu kotoisalta. Unettomiakin öitä Hennalla on ollut. Eihän hän voi tietää, miten kannattavaksi liiketoiminta lopulta muodostuu. Pitää olla ajan hermolla ja seurata alan trendejä. – Otti oman aikansa, ennen kuin olin valmis vastaamaan omista puodeistani. Matka on ollut pitkä ja raskaskin, mutta nyt voin hyvin ja olen onnellinen uudesta liikkeestäni. Ajattelen, että kun itse voin hyvin, voin myös antaa itsestäni paljon muille. Vapaa-aikaa, jos sitä jää, Henna viettää koiran kanssa lenkkeillen ja padel-kentällä. Tänään vapaapäivä on alkanut lehtihaastattelulla. Mitä muuta on suunnitteilla? – On kirjanpitoa ja tilinpäätöspalaveri, Henna naurahtaa.

Pikku kaupunki

ART & CULTURE

Vielä ehtii tehdä

TOISEN TYÖURAN Kun freelancer-valokuvaajana pitkään työskennellyt Linda Varoma sai käsiinsä eläkeotteensa, yksi luku pysäytti. Eläkeikään oli vielä 27 vuotta. TEKSTI: PÄIVI AHVONEN KUVAT: ARTO WIIKARI

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

ammatin vaihta jat

Sarjassamme ke loviisalai rromme ammatinvaiht sista ajista. Oletko sinä ammattia ja vaihtanut kertoa kokemuhaluaisit ksistasi? Ole yhte toimitus@pik ydessä kukaupunki.fi

ART & CULTURE

Siinä ajassa – 27 vuodessa – ehtisi tehdä toisenkin työuran, Linda alkoi miettiä ja suunnaksi valikoitui kirjasto. Uudessa ammatissa yhdistyisivät jopa yllättävän monella tavalla asiat, joiden parissa hän on työskennellyt jo parikymmentä vuotta. Kun opiskelupaikka oli varmistunut, Varoma otti yhteyttä Porvoon kirjastoon ja tiedusteli, pääsisikö sinne kesätöihin. Työhaastattelu jännitti. – En ollut ollut työhaastattelussa ikuisuuteen. Jännitti ihan sairaasti. Mutta haastattelu meni hyvin. Kirjastosta tarjottiin kuuden viikon kesätyön lisäksi jo kevääksi 40-prosenttista sijaisuutta. Sen jälkeen töitä on löytynyt lisää pätkissä. Varoma kokee, että teoriaopinnot ja käytännön työ tukevat toisiaan. – Opintoni liittyvät informaatiotutkimukseen, ja ne ovat aika teoreettisia. Kun teen samalla kirjastossa töitä, saan opinnoista paljon enemmän irti. Alanvaihtaja ei myöskään tule uuteen työhön tyhjin käsin. Varomalla on takanaan parikymmentä vuotta media-alalla. Juuri siitä saattaa löytyä hänen paikkansa myös kirjastomaailmassa.

Kirjasto kasvattaa aktiivisia kansalaisia Kun Varoma puhuu kirjastosta, puhe siirtyy nopeasti kirjoista vielä isompiin asioihin. Ensimmäinen niistä on lukutaito. – Lukutaitotyö, jota kirjasto tekee, on todella tärkeää. Eikä kyse ole vain lasten ja nuorten lukutaidosta. Myös aikuisten lukutaito on heikentynyt. Porvoon kirjastossa Varoma on nähnyt, kuinka tapahtumilla ja muulla toiminnalla houkutellaan paitsi lapsia ja nuoria myös aikuisia kirjallisuuden ja lukemisen äärelle. Eivätkä kaikki kirjaston käyttäjät tule sinne ensisijaisesti kirjojen vuoksi – eikä tarvitsekaan. – Jotkut käyttävät enemmän aikaa oheistoimintaan. Ehkä kirjaston keskeinen rooli tänä päivänä onkin aktiivisen kansalaisuuden tukeminen. Ja lukeminen on osa sitä. Aktiivinen kansalaisuus tarkoittaa Varomalle kiinnostusta ympäröivään yhteiskuntaan, osallistumista ja ymmärrystä siitä, että asioihin voi vaikuttaa. – Kirjasto voi olla sellainen herättäjä, joka saa ihmiset pohtimaan mitä erilaisimpia

asioita ja tuomaan ne ihmisen tasolle, etteivät ne jää vain joksikin yläkäsitteeksi. Toinen häntä erityisesti kiinnostava asia liittyy medialukutaitoon. – Minua huolestuttaa se, että todella monien aikuisten tärkeimpinä uutislähteinä ovat iltapäivälehdet ja sosiaalinen media. Varoma kokeekin mediakasvatuksen todella tärkeäksi. Sen parissa haluaisin tulevaisuudessa työskennellä – niin lasten ja nuorten kuin aikuistenkin kanssa. Siinä minulla olisi paljon annettavaa, olenhan työskennellyt kaksikymmentä vuotta media-alalla.

Entä Loviisa? Kun keskustelu kääntyy Loviisan kirjastoon, Varomalla on varma kanta. – Onhan se ihan itsestään selvää, että me tarvitsemme tänne kunnon kirjaston. Se, että kirjasto on ollut väistötiloissa kahdeksan vuotta, on todella surkeaa. Varoma nostaa esiin yhden näkökulman, joka helposti unohtuu uusia tiloja suunniteltaessa. Jos tilat mitoitetaan vain tämänhetkisen toiminnan perusteella, voidaan estää uuden toiminnan syntyminen. – Ollaan hirveän huolissaan siitä, ettei tilojen käyttöaste ole tarpeeksi korkea, ja sitten ei uskalleta tehdä tarpeeksi isoa. Mutta pitäisi nähdä myös se, että jos tilaa on, sinne syntyy toimintaa. Ei pitäisi mitoittaa kaikkea vain sille, mitä juuri nyt ehkä on. Kirjasto ei hänen mielestään myöskään ole mikään irrallinen kulttuuripalvelu, joka pitäisi asettaa vastakkain esimerkiksi liikunnan kanssa.

Ensin täytyy pitää kiinni niistä, jotka jo ovat täällä Loviisassa puhutaan paljon kaupungin vetovoimasta ja uusien asukkaiden houkuttelemisesta. Varoma kääntäisi ajatuksen välillä toisin päin. – Minusta voisi miettiä enemmän sitä, miten saamme pidettyä täällä ne ihmiset, jotka jo asuvat täällä. Hyvä kirjasto-kulttuuritalo on yksi niistä asioista, joista toimiva pikkukaupunki muodostuu. – Jos kuntalaiset kokevat, että heitä kuunnellaan ja että heille on palveluita, he viihtyvät. Ja jos ihmiset viihtyvät täällä, kyllä siitä syntyy myös vetovoimaa.

Ny t Varoma opiskelee kir jastoal a a ja t yöskentelee Porvoon kir jastossa osaaik aisesti. Työympäristö vaikuttaa työn tekemiseen Uranvaihtajalle kysymys hyvästä kirjastosta on muuttunut hyvin konkreettiseksi. Porvoossa Varoma on huomannut, miten paljon itse työympäristö vaikuttaa sekä työn tekemiseen että viihtymiseen. – Porvoossa on ihana kirjasto. Siellä on hyvät tilat, joissa viihtyy ja jo se luo hyvinvointia. Freelancer-elämästä hän ei kaipaa pois vain epävarmuuden vuoksi. Vuosien mittaan häntä on alkanut vaivata myös tunne paikallaan pysymisestä. – Freelancerina elämä on hirveän helposti sitä, että menee vain keikasta toiseen. Tuntuu, ettei se johda mihinkään. Olet koko ajan samassa pisteessä. Nyt ajatuksissa on jotakin muuta. – Olisi kiva päästä kiinni johonkin, missä voisi kehittää ja samalla kehittyä itse. Että olisi joskus jokin oma paikka ja ehkä oma vastuualue. Missä se paikka viiden vuoden kuluttua on, sitä Linda Varoma ei vielä tiedä. Mutta yksi vaihtoehto olisi erityisen mieluisa: Loviisan uusi kirjasto. – Jos tänne saadaan kunnon kirjasto, jossa on asianmukaiset tilat, tilaa aineistoille ja kokoelmille ja tilaa myös kehittää toimintaa, niin ilman muuta haluaisin olla siellä töissä. Silloin lähes kolmenkymmenen vuoden mittaiseksi hahmottunut toinen työura voisi jatkua aivan kotikulmilla. – Sehän olisi ihanaa. Voisi kävellä töihin.

Pikku kaupunki

KYSELY

Pikkukaupungin kesänumeron lukijakyselyyn vastanneet arvostavat Loviisassa ennen kaikkea luontoa, merta, turvallisuutta ja pienen kaupungin sujuvaa arkea. Kun katse käännetään tulevaisuuteen, yksi toive nousee avovastauksissa muita selvemmin esiin: kunnollinen kirjasto- ja kulttuuritalo.

Luonto, meri ja pikkukaupungin arki ovat

LOVIISAN VALTTEJA

ikkukaupungin kesän juhlalehdessä julkaistuun kyselyyn vastasi 56 ihmistä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka tärkeinä he pitävät Loviisan eri vahvuuksia ja ominaisuuksia. Ylivoimaisesti korkeimmalle nousi ympäröivä luonto ja metsät. Peräti 95 prosenttia vastaajista piti niitä erittäin tärkeinä ja loputkin melko tärkeinä. Heti perään tuli meren läheisyys ja saaristo, joita 88 prosenttia piti erittäin tärkeinä. Kolmanneksi nousi turvallinen asuinympäristö lapsiperheille: se oli erittäin tär-

keä 84 prosentille vastaajista. Pienen kaupungin mittakaavaa ja sujuvaa arkea piti erittäin tärkeänä kolme neljästä vastaajasta. Vanhankaupungin idylliä piti erittäin tärkeänä 77 prosenttia. Vastaukset ovat hyvin samansuuntaiset kuin Pikkukaupungin raadin mielipiteet, joista kerroimme kesän 2026 juhlanumerossa (ss. 52–57).

Kulttuuritarjonta on parantunut – palvelut huolestuttavat Avovastauksissa kysyttiin myös, mikä Loviisassa on viimeisten 20 vuoden aikana parantunut ja mikä huonontunut.

Selvimmin myönteisenä muutoksena nousi esiin kulttuurielämän ja tapahtumatarjonnan kehittyminen. Vastauksissa mainittiin muun muassa Loviisan kesätapahtumat, Laivasilta, Seurahuone, Taiteiden yö, SaltFest sekä eri kylien tapahtumat. Myös yhteisöllisyyden ja kaupungin yleisen tunnettuuden koettiin vahvistuneen. Terveyspalvelut, kylien palvelut ja joukkoliikenne ovat vastaavasti huonontuneet. Vastauksissa harmiteltiin terveyskeskuspalvelujen heikkenemistä, kyläkoulujen ja muiden lähipalvelujen katoamista sekä bussiyhteyksien vähentymistä. Monet vastaajat nostivat esille myös keskustan tyhjentyneet liiketilat ja kivijalka-

Kirjasto- ja kulttuuritalo on asukkaiden yhteinen toive Lukijakyselyn tulokset peilaavat hyvin sitä kuvaa, jonka Pikkukaupungin raati piirsi kesän juhlanumerossa. Luonto, meri ja pienen kaupungin sujuva arki muodostavat Loviisan vetovoiman ytimen, ja kun sama havainto toistuu näin johdonmukaisesti, kyse on asukkaiden aidosta kokemuksesta eikä satunnaisesta mielipiteestä. Vastaukset paljastavat jännitteen. Kulttuurielämän ja tapahtumien koetaan vah-

vistuneen, mutta terveyspalvelujen ja kyläpalvelujen heikentyneen, mikä on tuttu kuvio monessa pienessä kaupungissa. Erityisen puhuttelevaa on se, kuinka yhtenäisesti kirjasto- ja kulttuuritalo nousee avovastauksissa esiin. Se kertoo asukkaiden yhteisestä toiveesta paikasta, joka kokoaisi yhteen sekä kulttuurin että arjen kohtaamiset. Janne Antikainen MDI:n kehitysjohtaja

”Luonto ja meri muodostavat Loviisan vetovoiman ytimen, mutta elävä kaupunki tarvitsee niiden rinnalle palveluja, kulttuuria, kohtaamispaikkoja ja toimivia yhteyksiä.” kauppojen vähenemisen. Yksi vastaaja tiivisti kehityksen lyhyesti: kulttuurielämä on parantunut, mutta terveydenhuolto huonontunut.

Kirjasto- ja kulttuuritalolle selvä tilaus

Lukijakyselyn tulokset

/ / keä keä tär t n tär tigt i ä iktig o t k t l i k Er ket v Me ka vi s Myc Gan

Ympäröivä luonto ja metsät Omgivande natur och skogar

94,6 %

Meren läheisyys ja saaristo Närheten till havet och skärgården

87,5 %

Turvallinen asuinympäristö lapsiperheille Trygg boendemiljö för barnfamiljer

83,9 %

Kun vastaajilta kysyttiin yhtä ideaa, jolla asukkaiVanhankaupungin idylli den viihtyvyyttä ja Loviisan vetovoimaa Gamla stadens idyll voitaisiin parantaa, vastaukset hajaantuiPienen kaupungin mittakaava – sujuva arki vat – mutta yksi aihe toistui poikkeukselEn liten stads skala – smidig vardag lisen usein. Monipuoliset liikunta- ja harrastusmahdollisuudet läpi vuoden Mångsidiga motions- och hobbymöjligheter året runt Kirjasto, kulttuuritalo tai näiden yhdistelmä mainittiin 16 vastauksessa. E18-moottoritie, hyvät yhteydet itään ja länteen E18-motorvägen, goda förbindelser österut och västerut Toiveissa esiintyi uusi kirjasto, kirjasto- ja kultLoviisan kesä ja tapahtumat tuurikeskus, kulttuurisali sekä monikäyttöinen raLovisa sommar och evenemang kennus, jossa voisi olla tiloja kulttuurille, nuorille Pikkukaupunki-lehti ja erilaiselle harrastustoiminnalle. Tidningen Småstadsliv Myös liikunta ja vesi vetivät puoleensa. UimaYstävällinen palvelu halli, yleinen sauna, merisauna tai muu uinVänlig service tipaikka nousivat esiin yhdeksässä vastaukElinvoimaiset kylät ja maaseutu Livskraftiga byar och landsbygd sessa. Joukossa oli esimerkiksi ehdotus ympäriToimiva kaksikielisyys vuotisesta merenranta-alueesta, jossa yhdistyisiFungerande tvåspråkighet vät sauna, talviuinti ja muu vapaa-ajan toiminta. Ystävälliset asukkaat, helppo tutustua uusiin ihmisiin Työpaikkoja ja uusia yrityksiä kaivattiin lisää, Vänliga invånare, lätt att lära känna nya människor samoin parempia liikuntatiloja, elävämpää kesElämisen kustannustaso kustaa ja palveluja myös Loviisan kyliin. Levnadskostnadsnivån Yksittäisissä ehdotuksissa oli myös varsin konkKaupungin aktiiviset asukkaat Stadens aktiva invånare reettisia ajatuksia: tyhjien rakennusten ottaminen uuteen käyttöön, kaupungin ranta-alueiden kehitVilkas kulttuurielämä läpi vuoden Livligt kulturliv året runt täminen ympärivuotisiksi, terveysbussi kylille, Kohtuulliset asuntojen hinnat houkuttelevia merenrantatontteja sekä paremRimliga bostadspriser pia yhteyksiä Helsingin ja muun seudun suunYhteisöllisyys taan. Gemenskapen

76,8 % 75,0 % 64,3 % 62,5 % 62,5 % 62,5 % 60,7 % 57,1 % 57,1 % 57,1 % 55,4 % 55,4 % 55,4 % 53,6 % 51,8 % 46,4 %

eä / ärk iin t iktigt n i E så v Inte

SPANINGAR

Joillekin valtava naakkaparvi voi muistuttaa Hitchcockin lintuja. Mutta ei hätää. Ihmisten kimppuun ne eivät hyökkää.

EI MITÄÄN

Hitchcockin lintuja TEKSTI: SEPPO IISALO KUVAT: SANNA NYLÉN

oviisan keskuspuiston lehmukset tarjoavat naakoille erinomaisia pesäpaikkoja. Puiden rungoissa voi olla montakin koloa, jotka naakat jo varhain keväällä valtaavat kotipesäkseen. Naakkaparvet elävöittävät kaupungin ydinkeskustaa, mutta äänekkäitä parvia voi nähdä muuallakin keskustan tuntumassa. Naakat ovat kulttuuriympäristöjen lintuja, joten ne kuuluvat luontevasti Loviisan maisemiin. Ne ovat kaikkiruokaisia pendelöijiä, jotka hajaantuvat aamutuimaan parvissa ruokaretkille lähipelloille ja palaavat sitten iltahämärissä horisontin takaa yöpymispaikoilleen. Kesäisin ruo-

S M Å S TA D S L I V

Made with

kavalioon kuuluvat muun muassa hyönteiset, etanat ja lierot, syksyisin vilja, marjat ja hedelmät. Jos naakkoja ei ole vainottu, ne suhtautuvat ihmiseen hyvinkin luottavaisesti. Mutta ne voivat aiheuttaa muuta harmia, omakotitaloalueilla esimerkiksi rakentamalla savupiippuihin pesiä, joten hormit ja tuuletusaukot kannattaa varmuuden vuoksi verkottaa, niin etteivät linnut pääse rakenteiden sisään.

Mistä tunnistaa naakan? Naakka (Corvus monedul) on noin pulun kokoinen, himmeänmustapukuinen varislintu. Naakan pää on silmän takaa ja kaulansivuilta vaaleanharmaa, joillakin yksilöillä voi olla kaulansivuilla valkeahko sepel. Naakan lento tuulessa on taiturimaista, ja naakka myös liitelee hyvin. Lentäessä siiveniskut ovat nopeammat ja hieman

in Loviisa.

syvemmät, sekä muodoltaan suipommat kuin variksella. Naakan havaitsee helposti, sillä se on äänekäs. Normaali keskustelu- ja kutsuääni on melko lyhyt, napakka ja joskus karhea. Linnun perusääniin kuuluu töksähtävä ”kja”, kuten myös sarja kovempia usein toistettuja ”kjak”-ääniä, sekä venytetty ”kjaar” ja särisevämpi ”tshräär”. Varoitusääni on kiukkuinen, venytetty, käheä ”tsäähr”. Naakat oppivat ja muistavat variksen tavoin asioita ja voivat opettaa niitä parven muille jäsenille, jolloin hyödyllistä tietoa siirtyy sukupolvelta toiselle. Naakat ovat varislinnuista sosiaalisimpia. Ne keskustelevat ilmeiden ja silmien avulla aivan kuten ihmisetkin, ja ne tunnistavat myös ihmisten kasvot. Siitä vaan tervehtimään. Hyvää huomenta, naakka!

Pikku kaupunki

HAVAINTOJA

Na ak at ä änestävät oikeasta l ähdön hetkestä. Kun yhä useampi liit t y y huutoon, koko joukko ponnahta a ilma an – keskimä ärin 4,32 sekunnissa.

KAKSI KOIRAA

-Golfo & Chica Kun Golfo ja Chica saapuivat Espanjan Sevillasta

Suomeen, mukana tuli muutakin kuin kaksi rescuekoiraa – epävarmuutta ja pelkoja mutta myös rakentuvaa luottamusta. Nyt kaksikko tassuttelee loviisalaisessa arjessa jo melko rennosti. TEKSTI: PÄIVI AHVONEN KUVAT: ARTO WIIKARI

äggblomit tapasivat Golfon ensimmäisen kerran rescueyhdistyksen esittelytilaisuudessa Lahdessa. Hallissa oli paljon koiria ja kova meteli, mutta yksi erottui joukosta. – Golfo makasi siellä aivan välinpitämättömän näköisenä. Ajattelimme ensin, että se on rento tapaus, mutta se olikin vain hämäystä. Oikeasti se on hyvin herkkä ja arka poika, Nina Häggblom kertoo. Ajatus uudesta koirasta oli kytenyt jo jonkin aikaa. Perheessä oli aiemmin ollut kaksi whippetiä, mutta niiden kuolemasta oli kulunut jo muutama vuosi. Surutyö oli vähitellen tehty. Rescueyhdistys suositteli, että entisen metsästyskoiran seuraksi otettaisiin toinenkin koira. Espanjassa ne ovat

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

tottuneet elämään suurissa laumoissa, ja koirakaveri helpottaa usein sopeutumista uuteen elämään. Ratkaiseva hetki tuli sosiaalisessa mediassa vastaan tulleesta kuvasta. Golfo ja Chica leikkivät pallolla yhdessä. – Niillä oli selvästi oma yhteinen maailma. Ei niitä olisi voinut erottaa toisistaan, Harri Koste sanoo.

chica: ”WUF! wuf!”

Rescuekoir an k asvat taminen va atii k ärsivällisy y t tä, r auhallisuut ta ja pitk ä ä pinna a. Pelkoja ja uusia rutiineja Alku Suomessa ei ollut aivan helppo. Chica pelkäsi miehiä, eikä luottamus syntynyt hetkessä. Vähitellen Chicasta on kuitenkin tullut oikea “iskän prinsessa”, vaikka äkilliset liikkeet tai hämärä saavat sen edelleen säpsähtämään. Ninalle ja Harrille oli kerrottu, että Golfo on saattanut joutua liian aikaisin eroon emostaan. – Emo opettaa pennuille sosiaalista käyttäytymistä. Golfosta huomaa joskus, ettei se oikein tiedä, miten tilanteissa pitäisi toimia, Nina pohtii. Vaikka koirien taustat ovat raskaita, ne

GOLFO: ”oo-Rouuh!”

ovat oppineet yllättävän nopeasti uuden arjen rytmiin. Sisäsiisteyskin löytyi nopeasti muutamien vahinkojen jälkeen. – Kaikki on niille uutta. Tavallinen kotiarki, ihmiset, äänet ja säännöt. Rescuekoiran kasvattaminen vaatii kärsivällisyyttä, rauhallisuutta ja pitkää pinnaa, Harri sanoo.

Työtä, tapahtumia ja tarkkailevia koiria Arkea rytmittävät myös yrittäjyys ja työ. Pariskunta pyörittää Loviisassa teippaus-, tarra- ja painotuotteisiin erikoistu-

nutta yritystä, mutta moni muistaa heidät myös tapahtumajärjestäjinä. Harri Koste käynnisti Ruukki Picnicin 2005, mutta erityisen lämpimästi hän puhuu Roots n’ Bootsista Ungernilla. – Ensimmäisen vuoden kattaus oli ihan käsittämätön. Sana kiiri nopeasti muusikoiden keskuudessa ja artistit suosittelivat tapahtumaa toisilleen, Harri muistelee. Tapahtumassa nähtiin vuosien varrella kovia kansainvälisiäkin nimiä. Ensimmäisen vuoden esiintyjiin kuului jopa legendaarinen Dr. Feelgood. – Meillä oli parhaimmillaan kahdeksan bändiä samalla festarilla. Se oli kyllä hienoa aikaa!

Sitten teipataan Nykyisin Harrin ja Ninan työ painottuu teippauksiin, kyltteihin, tarroihin ja vaatepainatuksiin. Uusi DTF-tekniikka on tuonut lisää mahdollisuuksia erityisesti vaatepuolelle. – Vaatepuoli on lisääntynyt ihan oleellisesti. DTF-tekniikka nopeuttaa tekemis-

tä ja mahdollistaa paljon enemmän erilaisia toteutuksia paitojen ja muiden tekstiilien kanssa. Yrityksen kautta valmistuu niin ajoneuvoteippauksia, kylttejä kuin erilaisia tarrojakin. Pariskuntat kuvailee paikallista alan kenttää melko pieneksi mutta yhteistyöhön perustuvaksi. – Jos meille tarjotaan töitä, joita emme itse tee, ohjaamme asiakkaan eteenpäin. Ja samalla tavalla meille tulee töitä muilta. Tässä kaupungissa ei oikein pärjäisi ilman yhteistyötä, Harri sanoo. Toisinaan koirat ovat toimistolla mukana. Varsinkin Golfo tarkkailee uusia ihmisiä ensin turvallisen välimatkan päästä. Myös valokuvaajan pitkä objektiivi vaikutti koirasta epäilyttävältä. – Mutta kyllä se sieltä pikkuhiljaa uskaltautuu lähemmäs. Pihalla koirakaksikko liikkuu jo vapautuneesti. Ne seuraavat toistensa puuhia, leikkivät yhdessä ja hakevat toisistaan turvaa. Ehkä juuri siinä näkyy rescuekoiran tärkein asia: vaikka menneisyys kulkee mukana, rinnalle voi löytyä myös turvallinen elämä.

Perheyrity s jo 98 vuott a! Familjeföre tag sedan 98 år !

TEKSTI JA KUVA: PÄIVI AHVONEN

1. 8. 2.

3. 4.

7. 5.

Reitti-info

Maastopyöräilijän

Jonas

Asiantuntijamme palvelevat sinua kaikissa kodin remonttiin, pintoihin ja maaleihin liittyvissä asioissa. Käänny rohkeasti puoleemme! Ditt team av experter är alltid redo att hjälpa till!

• Maalit • Tapetit • Lattiat • Listat, paneelit ja levyt • Laatat • Kiinnitysaineet ja liimat • Kylpyhuonekalusteet • Työvälineet ja sähkötyökalut • Työvaatteet

UNELMAREITTI

Kun haluat vähän haastavampaa maastopyöräilyä ja samalla kokea jännittäviä paikkoja, tämä on sinun reittisi: kivikirkko & Kukkukivi. Rauhallinen startti torin länsipuolelta ja lihakset alkavat olla lämpimät. Valkontieltä sukellat suoraan aika vaativalle polulle. Nyt tarvitset hiukan tasapainoaistia, vaihde pienemmälle ja polkimiin kunnolla kierroksia.

Kuntopolulla voit ottaa vähän rennommin, kunnes pääset taas uudelle metsäpolulle. Reitti vuorottelee polkuja ja metsäteitä. Rankin osuus on Högbergetin valloitus. Kun se on

hoidettu, voit pitää ansaitun tauon Korsvikin kivikirkolla.

Kivikirkolta matka jatkuu kuntopolkua ja metsäpolkuja pitkin Valkoon.

Takaisintulomatkalla kannattaa hiukan varoa lentäviä kiekkoja – reitti menee frisbeegolfkentän halki.

Köpbackassa odottaa hieno alamäki, mutta varo muita tielläliikkujia.

Loviisa Aukioloajat Ark. 8–17, la 9–14 | 019 531 487 Porvoonkatu 1, 07900 Loviisa varisilmaloviisa.fi | 38

Reitin pituus 24 km Paikoitellen vaatii kohtuullista maastopyöräilytekniikkaa. Kohokohtia: Vaihteleva maasto ja Valkon polut, kivikirkko, Kukkukivi ja Myllyharju. Ota mukaan reilusti aikaa ja nauti!

Reitin viimeinen osa kulkee Kukkukiven ohi Loviisan

keskustan harjun halki. Se on hyvä kohta hiukan hiljentää ja nauttia luonnosta.

Kun ohitat myllyn ja Bongan linnan, oletkin jo takaisin torilla.

•

Loviisa tar joa a ma antie- ja ma astopyör äilijälle monipuolisia reit tejä, joissa vaihtelevat r auhalliset metsät, kumpuilevat kukkul at sek ä alueelle t y ypilliset r annikon polut.

TAIDETEHTAAN

TANSSIKOULU LOVIISA

MEIJERI Chiewitzinkatu 13

ILMOITTAUDU

MUKAAN !

www.taidete

htaantanssik ou

lu.fi

# taidetehtaan tanssikoulu

LAPSET JA NUORET | BARN OCH UNGDOMAR 8–18 V. | ÅR

• TAAPEROTANSSI | SMÅBARNDSDANS • LASTENTANSSI | BARNDANS • TANSSIAKRO | DANSAKRO • ESIBALETTI | FÖRBALET • DANCEMIX

• • • • • • •

TANSSIAKRO | DANSAKRO TANSSISTARTTI | DANSSTART SHOW • BROADWAY • STREET BALETTI | BALETT PRODUKTIO RYHMÄ • SHOW-JAZZ NYKYTANSSI | NUTIDSDANS COMMERCIAL DANCE KE

AIKUISET | VUXNA • • • • •

BALETTI | BALETT NYKYTANSSI | NUTIDSDANS BROADWAY COMMERCIAL DANCE SHOW-JAZZ

VÄRIKOODIT

LA 10.30-11.00 TAAPEROTANSSI 1,5-3v. LT

MEIJERI

15.30-16.30 STREET 12-16v. 16.30-17.30 16.15-17.30 16.30-17.30 SHOW 9-12v. PRODUKTIO ryhmä DANCEMIX 6-8v. yli 12v. BB AB

17.30-18.45 17.30-18.15 17.30-18.30 Broadway jatko/ LASTENTANSSI BALETTI 1. ed. yli 14v. BB 3-5v. AB 6-8v.

15.30-17.00 BALETTI 5-6. yli 13v.

11.00-11.45 LASTENTANSSI LT AK 4-6v.

17.00-18.00 BALETTI 1-2. 8-11v.

11.45-12.30 TANSSIAKRO AK 6-9v.

18.00-19.00 DANCEMIX 1. 8-10v

12.30-13.30 DANCEMIX 2. LT 9-12v.

19.00-20.00 SHOW-JAZZ yli 14v. & aik.

13.30-14.30 COMMERCIAL LT DANCE yli 13v.

18.30-19.30 NYKYTANSSI 2. 10-14v. AB 19.45-20.00 KOVAKÄRKISET, lisävartti balettilaisille BB

Tutustu toimintaamme:

LIITY JOUKKOON!

kotisivuillamme!

KANON FIILIS, HÄNG MED!

lukkari, hinnasto ym.

1–7 -vuotiaat | -åringar 8–12 -vuotiaat | -åringar nuoret ja aikuiset | ungdomar och vuxna

Under visning på t vå språ k

19.30-20.30 NYKYTANSSI 3. yli 15v. AB

HUIPPU MEININKI,

Pidätämme oikeudet muutoksiin.

LAPSET | BARN 0–7 V. | ÅR

Vau vois ta aikuisiin & Bale t ista Str ee ttii n

ILMOITTAUTUMISET netissä

www.taidetehtaantanssikoulu.fi

puh. 040 539 8800

Bekanta dig med vår verksamhet: schemat, priser m.fl. på vår webplats

Pikku kaupunki

Enemmän kuin vain lehti. Kun maailma ympärillä keskittyy ja etääntyy, paikallisuuden merkitys kasvaa. Tarvitaan asioita, jotka kokoavat ihmisiä yhteen ja muistuttavat, mitä kaikkea omassa kaupungissa on. Pikkukaupunki-lehti tekee juuri sitä. Se on Loviisassa loviisalaisten tekemä riippumaton paikallinen aikakausmedia. Se kertoo ihmisistä, yrityksistä, ilmiöistä, kulttuurista, työstä. Arjesta ja ideoista, joista tämä kaupunki rakentuu. Samalla se tekee jotain vielä tärkeämpää: rakentaa yhteyttä ihmisten välille ja vahvistaa tunnetta siitä, että tämä on meidän kaupunkimme. Pikkukaupunki on poikkeuksellinen media. Vastaavaa riippumatonta, yksityisesti tuotettua ja lukijoille maksutonta paikallista aikakausmediaa ei tiettävästi muualla Suomessa ole. Ja sillä on merkitystä: 96 % lukijoistamme pitää Pikkukaupunkia erittäin tai melko tärkeänä mediana Loviisalle ja loviisalaisille. Lehti myös elää pitkään. Yhden numeron elinkaari on noin kolme kuukautta. Pikkukaupunkia luetaan rauhassa, siihen palataan ja monet säästävät jopa kaikki numerot. Siksi myös siinä oleva ilmoitus elää aivan eri tavalla kuin nopeasti ohitettava mainos. Ilmoittajalle Pikkukaupunki tarjoaa korkeatasoisen ympäristön, pitkän näkyvyyden ja vahvan paikallisen yleisön – hintaan, joka on tavoittavuuteen ja ilmoituksen elinkaareen nähden varsin maltillinen. Kun olet mukana Pikkukaupungissa, olet samalla mukana pitämässä paikallista elinkeinoelämää ja koko yhteisöä elävänä. Pidetään Loviisa näkyvissä. Yhdessä. Varaa nyt parhaat paikat seuraavaan Pikkukaupunkiin – tai varmista näkyvyytesi vielä edullisemmin kolmeen seuraavaan numeroon kimppatarjouksellamme. JULKAISIJA Creative Peak Kuningattarenkatu 13, 07900 Loviisa www.creativepeak.fi toimitus@pikkukaupunki.fi ILMOITUSMYYNTI Sini Meinola, 044 373 7865 sini.meinola@creativepeak.fi

TEKSTI: PÄIVI AHVINEN KUVAT:ARTO WIIKARI

KIIRETTÄ PITI JA KAHVIA KULUI

uhannen tuskan kahvilan väki oli suorastaan helisemässä sen jälkeen kun Kotilieden lukijat olivat valinneet sen Suomen parhaaksi kesäkahvilaksi ohi monen suosikin. Äänestyksen voitto oli toki kahvilan väelle mieluinen yllätys, ja tietenkin myös kunnianosoitus. Jopa Savonlinnan Lettukahvila Kalliolinna jäi kakkoseksi. Asiakkaita virtasi Tuhannen tuskan kuppilaan siihen malliin, ettei vastaavaa vilinää ja sellaista määrää autoja ole ennen Mariankadulla nähty. Kesän hittituotteeksi osoittautui sunkki eli suolainen munkki, loviisalaistenkin suosikkivalinta. Hötkyilevän kiirekulttuurin ja itsepalvelua suosivan ajan asiakkaat tuntuivat arvostavan erityisesti

paikan rauhallisuutta ja ajan pysähtymistä. Täällä voi joutua vähän odottamaan, mutta mikäs siinä! Mutta syksy, sinä ihana vuodenaika. Nyt voi viipyillä kahvilla Leenan tuvassa ja turista taas niitä näitä tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Jos et vielä ole tutustunut oman kylän kuppilaan, niin myös Pikkukaupungin toimitus suosittelee lämpimästi. Rohkeasti sisälle vain, vaikka Poirot saattaa haukkua sinut pystyyn! Tuhannen tuskan kahvila on syyskuun ajan auki perjantaista sunnuntaihin ja sen jälkeen lauantaisin ja sunnuntaisin. Kahvilan väki saa hyvin ansaitusti vetää happea kiireisen kesän jälkeen.

Pikku kaupunki

Oletko

65+?

ulkisen terveydenhuollon haasteet näkyvät ihmisten arjessa. Hoitoon voi olla vaikea päästä, ammattilaisia on hankala tavoittaa ja lääkärikäynti saattaa vaatia pitkän matkan. Jo ajanvaraus voi tuottaa haasteita. Kelan valinnanvapauskokeilulla halutaan helpottaa tilannetta ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. Lääkärikeskus Fenix, joka sijaitsee Loviisan keskustassa kauppakeskus Gallerian toisessa kerroksessa, lähti kokeiluun mukaan heti sen alkaessa. – Meille oli selvää, että haluamme olla mukana, yleislääkäri ja Fenixin toimitusjohtaja Iiro Välimäki kertoo. – Haluamme olla mukana ihmisiä auttamassa. Pienikin terveysongelma voi aiheuttaa paljon huolta, ja mitä nopeammin lääkärin vastaanotolle pääsee, sen parempi niin yksittäisen ihmisen kuin yhteiskunnankin kannalta. Välimäki kertoo, että 65 vuotta täyttäneillä tavallisia syitä hakeutua lääkärin 42

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

Lääkärikeskus Fenix on mukana Kelan valinnanvapauskokeilussa. Sen ansiosta 65 vuotta täyttänyt pääsee yksityiselle yleislääkärille julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla.

vastaanotolle ovat muun muassa tuki- ja liikuntaelinten vaivat. Myös verenpainetauti ja diabetes ovat yleisiä perussairauksia. Hyviä kokemuksia palvelusta Fenixillä on valinnanvapauskokeilusta hyviä kokemuksia. – Myönteistä on sekin, että kokeilun piirissä olevat kuvantamispalvelut sisältävät nyt paitsi keuhkokuvaukset myös polven ja lonkan kuvaukset. Lisäksi mukana on hei-

“Pienikin terveysongelma voi aiheuttaa paljon huolta.” näkuun alusta alkaen ollut yhteensä neljäkymmentä erilaista laboratoriotutkimusta, joista asiakas maksaa vain omavastuuosuuden, Välimäki kertoo. Loviisan Fenixistä kokeilussa ovat mukana Iiro Välimäen lisäksi yleislääkärit Joonas

Tynkkynen ja Roni Lindell. Lisäksi Fenixin lääkäreitä osallistuu kokeiluun Porvoon ja Mäntsälän toimipisteissä. Asiakasmaksu on 30,20 euroa. Yleisimpien laboratoriokokeiden hinnat löytyvät Fenixin nettisivuilta tai kysymällä asiakaspalvelusta. Tällä hetkellä 65 vuotta täyttänyt voi käyttää kokeilua kolme kertaa vuodessa. Välimäen mukaan järjestelmässä on vielä hiottavaa. Mikäli suunniteltu muutos kuuteen vuosittaiseen käyntiin toteutuu vuoden 2027 alusta, palvelu vastaisi hänen mielestään entistä paremmin asiakkaiden todellisiin tarpeisiin. Ajanvaraus puhelimitse Kokeiluun kuuluville lääkärikäynneille on Fenixissä korvamerkityt ajat. Niitä ei voi varata itse verkosta. – Valinnanvapauskokeilun ajat varataan aina puhelimitse, oli kyse sitten Loviisan, Porvoon tai Mäntsälän toimipisteestä, Välimäki muistuttaa. Puhelinnumero on 020 1441514. Mainitse, että haluat varata valinnanvapauskokeiluajan.

Loviisalainen Kaisa Korpela on käyttänyt 65+ palvelua, ja on siihen erittäin tyytyväinen. “Olin tilanteessa, jossa minun piti päästä heti lääkärin ja sitä kautta tutkimuksiin. Näin kävi, onneksi. Olen enemmän kuin tyytyväinen, että hoito onnistui niin vaivattomasti. Fenixin henkilökunnan ammattitaito ja ystävällisyys tuntuivat tosi tärkeiltä, kun itse oli huolissaan. ”

Är du

65+? Läkarcentralen Fenix deltar i FPA:s valfrihetsförsök. Tack vare försöket kan den som har fyllt 65 år besöka en privat allmänläkare till samma pris som klientavgiften inom den offentliga hälso- och sjukvården.

en offentliga hälso- och sjukvårdens utmaningar märks i vardagen. Det kan vara svårt att få vård och nå vårdpersonal, och ett läkarbesök kan kräva en lång resa. Med FPA:s valfrihetsförsök vill man underlätta situationen och göra det snabbare att få vård. Läkarcentralen Fenix, som finns i Lovisa centrum på andra våningen i köpcenToimari-lääkäri tret Gallerian, gick med i försöket genast när det inleddes. Iiro Välimäki on lääketieteen tohtori, – För oss var det självklart att vi yksi Lääkärikeskus Fenixin perusville vara med, berättar allmäntajista ja sen toimitusjohtaja. läkaren och Fenix verkstälKiirettä pitää, mutta mikä FENIX LOVIISA lande direktör Iiro Välimäki. lääkärin työssä palkitsee Puh. 020 14 4151 – Även ett litet hälsoproeniten? 4 Kuningattarenkat blem kan orsaka mycket oro. – Parasta on se, kun pysu 11 , Ju snabbare man kommer till tyy auttamaan ja ratkaise07900 Loviisa läkare, desto bättre är det maan asiakasta askarruttalaakarikeskusfen ix .fi både för den enskilda männvan ongelman. Aina löydökiskan och för samhället. set eivät tietenkään ole niitä Vanliga orsaker till att persomukavimpia, mutta se kuuluu ner över 65 år söker sig till läkare är työhön. Hyvä palaute, uudelleen bland annat besvär i stöd- och rörelseorpalaavat asiakkaat ja tunne siitä, että on ganen. Högt blodtryck och diabetes är voinut auttaa – ne ovat parasta tässä työssä. också vanliga grundsjukdomar. Miten lääkäri–toimitusjohtaja itse palautuu? Goda erfarenheter av tjänsten – Minulla on 16 kuukauden ikäinen lapsi, Fenix har goda erfarenheter av valfrijoka kyllä maadoittaa arjen ja pitää samalhetsförsöket. la mukavasti liikkeellä. Olen löytänyt uu– De bilddiagnostiska undersökningar delleen kävelylenkit, pyöräilyn ja liikunnan som omfattas av försöket inkluderar nu ilon. Niille pitää vähän raivata aikaa, mutta förutom lungröntgen även röntgenunse on hyvän olon arvoista. dersökningar av knä och höft. Sedan Liike on lääke, vanha sanontakin kuuluu!• början av juli ingår dessutom fyrtio olika laboratorieundersökningar, där kunden endast betalar självriskandelen, berättar Välimäki. FENIXIN PALVELUT LOVIISASSA Vid Fenix i Lovisa deltar förutom Iiro Lääkärikeskus Fenix tarjoaa Loviisassa Välimäki även allmänläkarna Joonas kattavasti yleis- ja erikoislääkäripalveluja, Tynkkynen och Roni Lindell i försöket. laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia Fenix läkare deltar också i försöket i Borsekä erilaisia terapia-, hoitaja- ja gå och Mäntsälä. hyvinvointipalveluja. Klientavgiften är 30,20 euro. Priserna

för de vanligaste laboratorieundersökningarna finns på Fenix webbplats och fås även från kundservicen. För närvarande kan den som har fyllt 65 år använda tjänsten tre gånger per år. Enligt Välimäki finns det fortfarande sådant som kan förbättras. Om den planerade ändringen till sex besök per år genomförs från början av 2027, skulle tjänsten bättre motsvara kundernas behov. Tidsbokning per telefon Fenix har särskilda tider reserverade för läkarbesök inom försöket. De kan inte bokas på nätet. – Tider inom valfrihetsförsöket bokas alltid per telefon, oavsett om det gäller Lovisa, Borgå eller Mäntsälä, påminner Välimäki. Telefonnumret är 020 144 1514. Uppge att du vill boka en tid inom valfrihetsförsöket. Läkare och vd Iiro Välimäki är medicine doktor, en av grundarna av Läkarcentralen Fenix och dess verkställande direktör. Vad är mest givande i läkarens arbete? – Det bästa är när man kan hjälpa och lösa ett problem som bekymrar kunden. Fynden är förstås inte alltid de mest glädjande, men det hör till arbetet. Positiv respons, återkommande kunder och känslan av att ha kunnat hjälpa – det är det bästa med arbetet. Hur återhämtar sig då läkaren och vd:n själv? – Jag har ett 16 månader gammalt barn som håller mig förankrad i vardagen och samtidigt ser till att jag får röra på mig. Jag har återupptäckt promenader, cykling och glädjen i att motionera. Man måste röja lite plats för dem i kalendern, men det är värt det. Rörelse är medicin, som det gamla talesättet säger! •

Pikku kaupunki

KUVA: PÄIVI AHVONEN

ja minähän

PYSTYN! tiläispuun Tarina siitä, miten jät haaksi kaataminen muuttui par miten kahvakuulatreeniksi, ja kasvatti rankapinon hupeneminen toihin. omat voimat uusiin mit TEKSTI JA KUVAT: SANNA NYLÉN

un koivu kaatui, alkoi jotain uutta.

Kun omasta kehosta katoaa kolmannes, muuttuu paljon muukin kuin peilikuva. Suurin muutos ei kuitenkaan tapahtunut vaa’alla, vaan siinä, mihin pystyn. Kun kantaa mukanaan parin täyspakkauksen verran ekstraa, jo pelkkä oleminen käy marssista. Iltaisin loppui happi, öisin sattui lonkkiin, aamulla vaikeroi polvet. Samaan aikaan pihalla seisoi valtava riskipuu, pihapiirin oma kuningatar Elisabeth. Se ahdisti. Se oli yksi niistä asioista, jotka tuntuivat niin suurilta, että niitä oli

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

helpompi murehtia kuin ryhtyä tekemään niille mitään. Aloitin tiukalla ketolla: Nollakalorinuudeleita, paprikajauheen punnitsemista ja Fun Light -hyytelöä. Jouduin katsomaan omia tapojani armottomasti silmiin. Kävi ilmi, ettei himon määrä siideriin kumoa sen sisältämää energiamäärää. Pullasta Pilli -projektissa kalorivaje oli yksinkertaisesti välttämättömyys. Kyllä ketutti odotella omaa ruokaikkunaa ja mussuttaa hyytelöä muiden lähtiessä lounaalle, mutta homma alkoi toimia. Tyyne-koiran kuolema oli tiukka paikka. Se olisi ollut oiva syy luovuttaa. Mutta pidin pääni. Ja sen myötä tajusin, että jokin

minussa oli lopullisesti muuttunut. Painoa lähti lopulta 35 kiloa. Mutta tämä ei oikeastaan ole juttu laihtumisesta. Tämä on juttu siitä, mitä tapahtui siinä sivussa. Kun painoa lähti, liikkumisesta tuli ensin helpompaa. Sitten mahdollista. Sitten hauskaa. Ja sitten tuli koivu. Se sama noin 26-metrinen jättiläiskoivu, jota olin katsellut pihalla ja miettinyt, kuka senkin hoitaisi. Heikolla arviolla nelisen tonnia puuta tuli rytinällä alas. Energiakone karsi oksat ja otti osan rungosta, mutta sen koura ei riittänyt rungon ympäri, joten suora tyvi jäi vielä pystyyn. Koska rungon halkaisija oli kunnioitettava metri, homma vaati metsuriammattilaisen ja

kunnon tukkisahan. Kun jätti oli maassa, alkoi minun urakkani: lainasahan laippa riitti vain puoleenväliin runkoa, joten jouduin pyörittelemään ja sahaamaan niitä massiivisia runkopätkiä monesta eri suunnasta saadakseni ne pölkyiksi. Oksin. Sahasin. Pilkoin. Kannoin ja raahasin. Rangat pölleiksi, pöllit klapeiksi, risut kasoihin. Puut tarvitsivat katoksen, joten rakensin sellaisen. Parituntinen päivittäinen moottorisahasessio kävi melkoisesta kahvakuulatreenistä, ja siinä missä koivun rungosta kuoriutui puhdasta polttopuuta, itsestänikin kuoriutui jotain uutta. Sitä mukaa kun rankapino hupeni haloiksi, huomasin omien voimieni kasvavan. Urakan aikana lankutushaasteen aika kasvoi puolesta minuutista yli kolmeen. Nauroin lattialla! Minäkö muka! Jos unohdan jotain yläkertaan, saatan juosta portaat hakemaan sen ihan vain siksi, että voin. Koska perkele minä pystyn – ja siinä uuden kehon voimassa on jotain primitiivisen riemullista. Keho, jonka mukana kuljettaminen oli aikaisemmin raskasta ja välillä kivuliasta, totteleekin. Sillä on voimaa. Se kestää. Se kanEi valu hiki taa minut sinne, minne haluan mennä. silmään! Kehonkuvasta puhutaan usein peilikuvan hyväksymisenä. Minulle paljon suurempi muutos on ollut oman kehon kokeminen sisältäpäin. Se ei ole enää katseltava esine, jonka kokoa pitäisi arvioida. Se on minun työkaluni, kulkuvälineeni ja kotini. Ja nykyään siinä kodissa on hyvä olla. Ehkä siksi muiden kommentit painostani tuntuvat välillä niin kummallisilta. Kun joku sanoo, etten ”saa laihtua enää yhtään”, minulla nousee niskakarvat pystyyn. Minä tiedän, miltä tässä kehossa tuntui ennen ja miltä siinä tuntuu nyt. Nyt teen niitä asioita, jotka ennen tuntuivat liian suurilta. Vaaka pystyy kertomaan, että minusta katosi 35 kiloa. Se ei pysty kertomaan, mitä tuli tilalle. Kestävyyttä. Voimaa. Vapautta. Ja toki helvetillinen pino polttopuita. Sanna Nylén

NAULA!

Tutkimme. Suunnittelemme. Toteutamme. Creative Peak on Itä-Uudenmaan monipuolisin suunnittelu- ja viestintätoimisto

Päivi Ahvonen

Seppo Iisalo

Sini Meinola

Milla Kaukiainen

Konsepti ja viestintä, tutkimus

journalisti, tutkimus

hallinto

graafinen suunnittelija, graafinen suunnittelija, Viestintä- ja markAD, projektivastaava AD, projektivastaava kinointiasiantuntija, some

Sanna Nylén

Lida Haddas

Arto Wiikari

Valokuvaaja

Tieto ei luo tuskaa, se lisää tietoa Autamme yrityksiä, yhteisöjä ja julkisia toimijoita viestinnässä ja markkinoinnissa, suunnittelemaan ja kehittämään luovasti toimintaansa. Taustatutkimukset

Selvitykset, haastattelut, käyttäjäymmärrys ja tiedon kokoaminen suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Palvelumuotoilu

Palveluiden, toimintatapojen ja asiakaskokemuksen kehittäminen. Osallistavat prosessit, työpajat ja yhteiskehittäminen. Strateginen ja operatiivinen viestintä

Viestinnän suunnittelu ja konseptointi sekä käytännön toteutus: sisällöt, tekstit, kampanjat, julkaisut ja visuaalinen viestintä. Graafinen suunnittelu ja brändityö. Suunnittelu ja toteutus

Ideasta valmiiksi kokonaisuudeksi. Konseptit, projektit ja tuotannot – suunnittelusta koordinointiin ja käytännön toteutukseen.

Meillä tutkimus ja pohjatyö, viestinnän suunnittelu ja toteutus kuuluvat samaan prosessiin. Näin varmistamme parhaan lopputuloksen.

Idea | Muoto | Teksti Brändi | Kuva | Tila

Creative Peak | Kuningattarenkatu 13, 07900 Loviisa creativepeak.fi | info@creativepeak.fi | etunimi.sukunimi@creativepeak.fi

TEKSTI: PÄIVI AHVONEN KUVAT: ARTO WIIKARI KUVITUS: SANNA NYLÉN

Punasipuli

EI PUNASTELE TURHAAN Kauneus on katsojan silmissä. Olkoon vaan, mutta ei

punasipulia turhaan sanota maailman kauneimmaksi sipuliksi. TEKSTI: REIJA KOKKOLA KUVA: ARTO WIIKARI

ämän kauneuskuPunasipuli sisältää E-vitamiinia sekä lin väitetään ehkäisevän ikääntymisningattaren upea runsaasti B-vitamiineja. On myös to- prosessia ja kohottavan libidoa. Jos ei tummanpunainen dettu, että punasipulissa on hyödyllisiä kaikkea uskokaan, niin silti kannattaa kuori jättää toiselle flavonoideja 10–20 prosenttia enem- popsia tuota kaunista herkkua. Se juhsijalle sen perheen- män kuin muissa sipuleissa. lavoittaa raakana paitsi blinejä, myös jäsenet, nuo kalvaPunasipulissa on rautaa, magnesiu- burgereita sekä monia salaatteja. Tahkammat sipulisis- mia, sinkkiä, natriumia, fosforia, ka- noihin punasipuli käy mainiosti, kukot. ten myös keittoihin ja liemiin. PunasiPunasipuli on puli on keltaista ärhäkämmän makuikeltasipulin punanen, joten sitä voi kesyttää kaatamalkuorinen muunnos, la tulikuumaa vettä palojen tai siivuja ihan mahtavaa jen päälle. syötävää. Se on ekologinen, edullinen Punasipulista saa sitä makeamman ja ravinteikas vihannes, joka kaunismitä pitempään sitä keittelee. Ja ihataa monia ruokia. naa syötävää siitä saa myös hilloamalMitä olisivat blinit tai vihersalaatla, pikkelöimällä ja marinoimalla. Kun ti ilman tuota punertavaa herkkua rinäitä laittaa kauniiseen lasipurkkiin, poteltuna pinnalle? Sen kaunis punaivoi viedä kivan tuliaisen tai lahjan. suus tulee antioksidantinvärin antosy- liumia ja kalsiumia. Sen sisältämät anKauneudesta vielä: Punasipuli lahaaneista. Näitä väriaineita, ja samalla tosyaanit auttavat ehkäisemään kak- joittaa kaunista väriään myös lankoilukuisia terveyshyötyjä sisältävät eri- kostyypin diabetesta sekä sydän- ja ve- hin, kankaisiin ja pääsiäismuniin. tyisesti punasipulin uloimmat, ne tum- risuonitauteja. Ihmiset tekevät helposti tulkintoja puiden kunnosta ilman riittävää osaamista. Esimerkiksi lahotmanpunaisimmat kuoret. Pinnallisemmin ajateltuna tajasienet tai juuriston ongelmat eivät näy aina ulospäin. Joskus maallikot pitävätpunasipupuita turhaan

punasipulin väitetä än ehk äisevän ik ä änt ymisprosessia ja kohot tavan libidoa.

vaarallisina, koska tekevät omia tulkintojaan niiden kunnosta ilman osaamista. Siksi suosittelen, että arvioinnissa käytetään arboristin asiantuntemusta, Emilia Marila neuvoo.

Pikku kaupunki

ART & CULTURE

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

ART & CULTURE

Lurens anda

Trettiotreåringen som klev ut

I ROLL EFTER ROLL – Ljudet från Lurens sommarteater hördes ut till balkongen i mitt barndomshem, minns Magnus Engström. TEXT: TUA LINDHOLM-BLOMFELT BILDER: ARTO WIIKARI

Pikku kaupunki

ART & CULTURE

Folk har betal at för at t underhåll as. Jag vill at t de har roligt och det är vad som motiverar mig.”

agnus är mannen bakom nio karaktärer – varav sju var sångroller med solo och fem av dem talroller – och cirka 13 snabba klädbyten i den gångna sommarens musikal på Lurens, Hundraåringen som klev ut genom fönstret och försvann. På frågan om han inser vilken bragd han gjort, hur hans medverkan möjliggjorde pjäsen, ger han inget svar. Han bara tackar ödmjukt för komplimangen.

Tio år sedan den första sommaren – Djungelboken var min första sommar på Lurens. Det var pappa som föreslog att delta på grund av musiken i pjäsen. Han tänkte jag kunde spela tenorsaxofon i bandet men jag hamnade på scen i stället, i rollen som schakalen Tabaqui, berättar Magnus. Sedan dess har han återkommit varje sommar som det spelats en pjäs på Lurens. Men han fick vänta till 2024 och vinterte-

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

atern Måsen för sin saxofondebut på scen. Sommaren 2025 spelade han i Fames liveorkester och hann också några varv på scen som musikläraren herr Scheinkopf.

Mannen som ställer upp – Mitt röstläge är tenor och det var brist på tenorer bland skådespelarna i sommarens pjäs, så jag ställde upp. Jag tog det som en utmaning. Jag är imponerad över vad jag fick till stånd och nöjd över det jag gjorde. Men nu är jag nog lite slut, medger Magnus. Förberedelserna inför pjäsen var i övrigt också utmanande. Han förklarar: – Vår scen var en byggarbetsplats på grund av att den nya läktaren sattes upp. Därför övade vi runt flaggstången ända till början av juni. Vi fick föreställa oss var all scenografi befann sig och hur det skulle vara på den egentliga scenen. De riktiga avstånden var frågetecken. Det var en utma-

ART & CULTURE

Händerna upp! Magnus hade fullt upp i sommarens musikal Hundraåringen, där han gestaltade hela nio olika karaktärer och hann med omkring 13 snabba klädbyten. Med andra ord är han inte rädd för en utmaning!

VISSTE DU ATT MAGNUS.... • är hemma från Haddom • bor i Märlax • delar ut post i Lovisatrakten • är utbildad till artesan och kan tillverka silversmycken i sitt arbetsrum i Haddom • har spelat tenorsaxofon i 20 år • är intresserad av animation • gillar starkt filmerna The Grand Budapest Hotel, The Martian och Prince of Egypt • drömmer om att spela med i en teateruppsättning av filmen Blues Brothers

ning och krävde rejält med tankearbete och fantasi, men det blev bra!

På scen i ett Åskådaren fick se Magnus i flera etapper som Benny, en karaktär som återkom genom hela musikalen. Men mellan Bennys scener omvandlades Magnus till aktivisten Esteban, Herbert Einstein (Alberts bror), Winston Churchill, grosshandlare Gustavsson, doktor Lundborg eller en amerikansk draftare, Bengt – gamlingen i rullstol eller en bussresenär. – En noggrann systematik och ordning hjälpte mig att hålla koll på alla roller och byten. Det handlade bland annat om att bära flera lager av kläder. Det kanske största problemet var Einsteins skägg där limmet inte ville hålla eftersom rollen dök upp då man redan var relativt svettig. Men det gick ju bra att låta karaktären stryka skägget då det höll på att falla av, konstaterar Magnus finurligt. Som svar på frågan hur han kunde levere-

ra med en sådan sprudlande energi trots att han så gott som jämt var på scen säger han: – Folk har betalat för att underhållas. Jag vill att de har roligt och det är vad som motiverar mig.

En gång till? – Jag är van att spela komiska karaktärer. Ibland är jag nyfiken på att ta mig an en dramatiskare roll. I Juntjävlarna som Jan-Olov fanns det aningar åt det hållet, liksom i Måsen som Semjon Semjonovitj Medvedenko. Jag skulle gärna utforska den delen ytterligare. Magnus fortsätter: – Jobbet på posten rullar på och nu på hösten inleds igen Lovisa Big Bands och Runebergskörens övningar. Och snart får jag se hur det blir med nästa sommars Lurens-pjäs. Jag brukar planera hålla paus men alltid har det funnits något som lockar i den mån att jag inte kan låta bli att fara med igen.

ART & CULTURE

”Tästä tulee

HASSUTTeLEVA OOPPERA”

Hassutteleva ooppera, jonka tapahtumat ajoittuvat 1970-luvun alkuun, jolloin Loviisaan alettiin rakentaa Suomen ensimmäistä ydinvoimalaa. Mahdoton idea! Mutta ei Maria Lindelle, joka paraikaa kirjoittaa oopperalle librettoa.

TEKSTI: SEPPO IISALO KUVAT: ARTO WIIKARI

yös kaksi aiempaa oopperaani ovat sijoittuneet Loviisan kiinnostavaan historiaan, josta monet kaupungin asukkaatkaan eivät paljon tiedä, Maria Linde taustoittaa. Vuoden 2019 Klara-oopperan tapahtumat sijoittuivat kieltolakiaikaan, ja vuoden 2022 Così fan tutte 1800-luvulle Loviisan kylpyläkauteen. Ensi kesäkuussa ensi-iltansa saavassa

oopperassa tullaan jo lähemmäs nykyaikaa. – Ydinvoimalan rakentaminen Loviisaan 1970-luulla vaikutti valtavasti asukkaiden elämään. Tänne tuli tuhansia työntekijöitä ja kaupungin asukasluku kasvoi reippaasti. Minua kiinnostaa, miten se vaikutti asukkaiden elämään, mistä puhuttiin työpaikoilla, kodeissa, kahviloissa ja kouluissa. Ja mitkä tapahtumat muistetaan yhä tänä

The Fairy Queen -oopperan taiteellinen työryhmä Taiteellinen johtaja: Maria Linde Ohjaus ja koreografia: Beniamino Borghi Kapellimestari: Tomas Takolander Henkilöohjaus: Heini Reynolds Lavastus ja puvut: Maija Virtanen

Infotilaisuus 17.9. Oopperasta kiinnostuneet on kutsuttu Loviisan Kansalaisopistolle torstaina 17. syyskuuta kello 18– 19.30 infotilaisuuteen, jossa kerrotaan miten musiikilla, koreografialla, lavastuksella ja puvuilla rakennetaan kokonainen oopperamaailma, ja miten pääsee mukaan osallistumaan oopperaproduktioon. Tilaisuus sopii kaikille oopperasta, teatterista, laulamisesta, visuaalisesta suunnittelusta tai kulissien takaisesta työstä kiinnostuneille. Aikaisempaa kokemusta oopperan maailmasta ei tarvita, Maria Linde korostaa. Tutustumistilaisuus järjestetään yhteistyössä Lovisa Operaförening rf:n kanssa.

päivänä, Maria Linde kertoo. Ihmisillä oli hyvinkin erilaisia mielipiteitä asiasta. Juuri nämä vastakkaiset reaktiot kiehtovat minua.

Hassutteleva ooppera Maria Linde korostaa, että The Fairy Queen - Den galna natten / Hullu yö -oopperasta ei suinkaan tule vakavamielistä, vaan iloista ja hassuttelevaa oopperaa, samaan tapaan kuin musiikki Henry Purcellin vuonna 1692 säveltämässä barokkioopperassa, joka pohjautuu William Shakespearen komediaan Kesäyön unelma. Se on värikylläinen ooppera, jossa todellisuus liukuu uneen ja fantasia saa vallan. Librettoa kirjoittaessaan Linde hyödyntää tarinoita ja muistoja, joita Loviisan oopperayhdistys ja Loviisan kaupunginmuseo paraikaa keräävät Loviisan ydinvoimalaitoksen rakennustyön ajalta. Tarinat arkistoidaan Loviisan kaupunginmuseon kokoelmiin. Tarinoita ja muistikuvia voi kertoa myös anonyymisti, Maria Linde kannustaa osallistumaan.

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

TERVETULOA LIIKKUMAAN JA KOKEMAAN KULTTUURIA – hyvinvoinnin lähteitä parhaimmillaan!

Loviisan monipuoliset liikunta- ja kulttuuripalvelut tarjoavat jokaiselle jotakin – ja usein vielä enemmänkin.

VÄLKOMMEN ATT RÖRA PÅ DIG OCH UPPLEVA KULTUR – välmående på bästa sätt!

Lovisa erbjuder ett mångsidigt utbud av idrotts- och kulturtjänster – något för alla och ofta ännu mer därtill.

LOVIISAN LIIKUNTAPALVELUIDEN syyskausi 2026 MAANANTAI

TIISTAI

KESKIVIIKKO

TORSTAI

PERJANTAI

SALIJUMPPA klo 10.00-10.45 Valkon monitoimihalli Senioreille reipasta ja mukavaa jumppaa musiikin tahdissa. Oma alusta ja vesipullo mukaan.

OHJATTU KUNTOSALI klo 8.00-9.00 Loviisan liikuntahalli Ohjattua kuntosali harjoittelua laitteilla ja vapailla painoilla.

VESIJUMPPA klo 11.15-11.45 Esplanadi Liikkeet vedessä ovat pehmeitä ja tehokkaita, siksi nivelystävällinen vesijumppa sopii kaiken ikäisille, kokoisille ja kuntoisille.

VESIJUMPPA klo 7.45-8.15 Esplanadi Liikkeet vedessä ovat pehmeitä ja tehokkaita, siksi nivelystävällinen vesijumppa sopii kaiken ikäisille, kokoisille ja kuntoisille.

SALIJUMPPA klo 10-10.45 Kirkonkylän koulu, Ruukki Senioreille reipasta ja mukavaa jumppaa musiikin tahdissa. Oma alusta ja vesipullo mukaan.

SALIJUMPPA klo 11.00-11.45 Agricolahalli, Koskenkylä Senioreille reipasta ja mukavaa jumppaa musiikin tahdissa. Oma alusta ja vesipullo mukaan.

VOIMAA ARKEEN -RYHMÄ klo 9.30-10.30 Esplanadin kuntosali Ryhmä on suunnattu 70+ ikäihmisille, joille liikkuminen on jo hieman hankalaa. Vahvistetaan kokonaisvaltaisesti kehon lihaksia niin että arjessa löytyisi voimaa. Mukavat vaatteet ja vesipullo mukaan

VESIJUMPPA klo 11.50-12.20 Esplanadi Liikkeet vedessä ovat pehmeitä ja tehokkaita, siksi nivelystävällinen vesijumppa sopii kaiken ikäisille, kokoisille ja kuntoisille.

OHJATTU KUNTOSALI klo 10.00-11.00 Loviisan liikuntahalli Ohjattua kuntosali harjoittelua laitteilla ja vapailla painoilla.

VESIJUMPPA klo 11.15-11.45 Esplanadi Liikkeet vedessä ovat pehmeitä ja tehokkaita, siksi nivelystävällinen vesijumppa sopii kaiken ikäisille, kokoisille ja kuntoisille.

SALIJUMPPA klo 12.15-13.00 Liljendalin liikuntatalo Senioreille reipasta ja mukavaa jumppaa musiikin tahdissa. Oma alusta ja vesipullo mukaan.

OHJATTU KUNTOSALI klo 10.30-11.30 Loviisan liikuntahalli Ohjattua kuntosaliharjoittelua laitteilla ja vapailla painoilla.

Vapaita paikkoja vesijumppa ja kuntosaliryhmiin voi tiedustella koko syyskauden. Salijumppiin ilmoittaudutaan paikan päällä, suoraan ohjaajalle. Tarkemmat tiedot ryhmistä ja ilmoittautumisesta www.loviisa.fi, vapaa-aika@loviisa.fi, tai soitolla 050 382 7554. Tervetuloa mukaan!

SALIJUMPPA klo 11.50-12.35 Loviisan liikuntahalli Senioreille reipasta ja mukavaa jumppaa musiikin tahdissa. Oma alusta ja vesipullo mukaan.

Esplanadin kuntosali Esplanadin kuntosaliin pääsee harjoittelemaan masu klo 7.0018.00, lukujärjestyksen mukaisina vapaina aikoina. Kuntosali on varustettu kotimaisilla HURilmanpainelaitteilla, salissa on kolme jalkalihaslaitetta, yhdistetty vatsa ja selkälaite sekä Pulleyvetolaite. Laitteet ovat helppo ja monikäyttöiset, soveltuen hyvin iäkkäämmille, heikompikuntoisille tai esim. liikuntarajoitteisille.

VESIJUMPPA klo 11.50-12.20 Esplanadi Liikkeet vedessä ovat pehmeitä ja tehokkaita, siksi nivelystävällinen vesijumppa sopii kaiken ikäisille, kokoisille ja kuntoisille.

Loviisan liikuntapalvelut järjestää monipuolista terveysliikuntaa syksyllä 2026. Ryhmät ovat avoimia kaikille ja niillä liikutaan osallistujien ikä ja kunto huomioiden.

Loviisan kansalaisopisto Lovmi innostaa liikkumaan ja harrastamaan: tarjolla on runsas määrä kursseja, joista moni on lyhytkurssi, helppo kokeilla ja ottaa haltuun. Kurssivihko on jaettu kaikkiin talouksiin, ja toimintaan voi hypätä mukaan joustavasti pitkin kautta. lovmi.fi

Kaikki futiksesta tanssiin - Loviisassa toimivien lukuisien liikuntaseurojen, yhdistyksien,

Kuntosalin vapaat ajat >>

kansalaisopiston ja yrityksien lajivalikoima ja tarjonta on laaja ja monipuolinen!

LOVISA IDROTTSTJÄNSTERS höstsäsong 2026 MÅNDAG

TISDAG

ONSDAG

TORSDAG

FREDAG

SALJUMPA kl. 10.00-10.45 Valkom allaktivitetshall Hurtig och trevlig gymnastik i takt till musik för seniorer. Eget underlag och vattenflaska med.

LEDD TRÄNING I KONDITIONSSAL kl. 8.00-9.00 Lovisa idrottshall Ledd träning med övningar i maskiner samt fria vikter.

VATTENGYMNASTIK kl. 11.15-11.45 Esplanaden Rörelserna i vattnet är effektiva och mjuka. Därmed lämpar sig den ledvänliga jumpan för människor med olika förutsättningar.

VATTENGYMNASTIK kl. 7.45-8.15 Esplanaden Rörelserna i vattnet är effektiva och mjuka. Därmed lämpar sig den ledvänliga jumpan för människor med olika förutsättningar.

SALJUMPA kl. 10-10.45 Kirkonkylän koulu, Bruket Hurtig och trevlig gymnastik i takt till musik för seniorer. Eget underlag och vattenflaska med.

SALJUMPA kl. 11.00-11.45 Agricolahallen, Forsby Hurtig och trevlig gymnastik i takt till musik för seniorer. Eget underlag och vattenflaska med.

STYRKA I VARDAGEN-GRUPP kl. 9.30-10.30 Esplanadens konditionssal Gruppen är riktad till seniorer 70+ som redan upplever att det är lite svårt att röra på sig. Vi stärker kroppens muskler på ett allsidigt sätt för att ge kraft i vardagen. Ta med bekväma kläder och en vattenflaska.

VATTENGYMNASTIK kl. 11.50-12.20 Esplanaden Rörelserna i vattnet är effektiva och mjuka. Därmed lämpar sig den ledvänliga jumpan för människor med olika förutsättningar.

LEDD TRÄNING I KONDITIONSSAL kl. 10.00-11.00 Lovisa idrottshall Ledd träning med övningar i maskiner samt fria vikter.

VATTENGYMNASTIK kl. 11.15-11.45 Esplanaden Rörelserna i vattnet är effektiva och mjuka. Därmed lämpar sig den ledvänliga jumpan för människor med olika förutsättningar.

SALJUMPA kl. 12.15-13.00 Liljendal idrottshus Hurtig och trevlig gymnastik i takt till musik för seniorer. Eget underlag och vattenflaska med.

LEDD TRÄNING I KONDITIONSSAL kl. 10.30-11.30 Lovisa idrottshall Ledd träning med övningar i maskiner samt fria vikter.

Lediga platser till vattengymnastik och gymgrupperna kan efterfrågas under hela höstterminen. Anmälan till saljumporna på plats, direkt till ledaren. Mer information om grupperna och anmälan finns på www.lovisa.fi, fås via e-post till vapaa-aika@loviisa.fi eller per telefon 050 382 7554. Välkommen med!

SALJUMPA kl. 11.50-12.35 Lovisa idrottshall Hurtig och trevlig gymnastik i takt till musik för seniorer. Eget underlag och vattenflaska med.

Seniorkonditionssalen i Esplanaden Konditionssalen i servicehuset Esplanad har öppet mån.sön. kl. 7.0018.00, de lediga tiderna syns i tidtabellen. Konditionssalen är utrustad med inhemska HURlyfttrycksmaskiner, tre maskiner för benmusklerna, en kombinerad mag och ryggmaskin samt en Pulley dragmaskin. Maskinerna är användarvänliga, lätta och effektiva – de lämpar sig bra för äldre, för personer med sämre kondition samt för t.ex. rörelsehindrade. Konditionssalens lediga tider >>

VATTENGYMNASTIK kl. 11.50-12.20 Esplanaden Rörelserna i vattnet är effektiva och mjuka. Därmed lämpar sig den ledvänliga jumpan för människor med olika förutsättningar.

Lovisa stads idrottstjänster ordnar mångsidig hälsofrämjande motion hösten 2026. Grupperna är öppna för alla och anpassas med hänsyn till deltagarnas ålder och kondition.

Allt från fotboll till dans – i Lovisa erbjuder många idrottsföreningar, medborgarinstitutet och företag ett brett och mångsidigt utbud av grenar! Lovisa medborgarinstitut Lovmi inspirerar till motion och hobbyer: Lovmi har ett rikt kursutbud, med många kortkurser som är lätta att prova på och ta till sig. Kursbroschyren delas ut till alla hushåll, och det är enkelt att hoppa med under årets gång. lovmi.fi

Kulttuuria kaikenikäisille Loviisassa Kultur för alla åldrar i Lovisa Kaupunginmuseolla

Puistokatu 2 La 19.9. klo 10 Loviisan Queer-historia – aamupala ja keskustelu Mukana PhD Rita Paqvalén, kuvanveistäjä Enni Kalilainen ja museointendentti Ulrika Rosendahl. Su 20.9. klo 13–16 Veistoa Sigrid af Forsellesin jalanjäljissä: Enni Kalilaisen drop in kuvanveistotyöpaja. 6.–7.11. 1600-luvun historianelävöittäjäryhmä GARS museolla Gustavus Adolphus Rex Sueciae leiriytyy museolle Svenska dagenin kunniaksi. Luvassa sotilaiden äkseerausta, pukuesittelyä sekä opastusta 30vuotisen sodan leirielämään.

Näyttelyt 21.4.2026–7.3.2027 Plagen 100 – uintia ja aurinkoa

Pääkirjastossa

Kuningattarenkatu 3 Barnens bokcafé tors. 17.9 kl. 12 Färgbad för bebisar, Filippa Hella. Ilmoittautuminen kirjastoon. Retki Helsingin kirjamessuille La 24.10. Ilmoittautuminen kirjastoon. Kirjaston yö 30.10. Kirjasto auki iltaan saakka, ohjelmaa! Lukukoira Saana 24.9., 29.10. ja 26.11. Ilmoittautuminen kirjastoon. Svenska dagen ohjelmaa kirjastossa 6.11. Peliviikon peli-ilta 5.11. Näyttely loka- ja marraskuu: Suden paluu – suomalaista susihistoriaa: Näyttely tarjoaa suomalaista susihistoriaa ja biologiaa eväiksi susikeskusteluun.

Loviisan kirjakahvila

På stadsmuseet

Parkgatan 2 Lör. 19.9 kl. 10 Lovisas queerhistoria – frukost och diskussion Medverkande: PhD Rita Paqvalén, skulptören Enni Kalilainen och museiintendent Ulrika Rosendahl. Sön. 20.9 kl. 13–16 Skulptur i Sigrid af Forselles fotspår: Enni Kalilainens dropin skulpturverkstad. 6–7.11 1600-talets historiska återskapargrupp GARS på museet Gustavus Adolphus Rex Sueciae slår läger på museet svenska dagen till ära. På programmet står exercis med soldater, presentation av tidstypiska kläder samt guidning i lägerlivet under trettioåriga kriget.

Utställningar 21.4.2026–7.3.2027 Plagen 100 – bad och sol

Lauantaisin klo 13–14 Esplanad, Kuningattarenkatu 7, Drottninggatan 7

18.–20.9. Looking for us – Enni Kalilainen & Vincent Duraud Museon perusnäyttely Museon perusnäyttely johdattaa Loviisan historiaan esineiden, merellisten tarinoiden, kylpyläkaupunkiajan, Jean Sibeliuksen sekä ainutlaatuisen tinanvalajan verstaan kautta. Ratkaise Iveruksen arvoitus! Iveruksen arvoitus seikkailupeli. Tule perheen tai kaveriporukan kanssa museoon ratkaisemaan Iveruksen arvoituksia! Suositus noin 12vuotiaasta ylöspäin.

12.12. Seija Paasonen: Taivasta vartioivat naiset – Säälotat 1940–1944 Haastattelija: Runo Kuu

tapahtumat.loviisa.fi

Drottninggatan 3 Barnens bokcafé tors. 17.9 kl. 12 Färgbad för bebisar med Filippa Hella. Anmälan till biblioteket.

Utflykt till Helsingfors bokmässa – Lör. 24.10. Anmälan till biblioteket. Bibliotekets natt 30.10 Biblioteket håller öppet till kvällen med program! Läshunden Saana 24.9, 29.10 och 26.11. Anmälan till biblioteket. Svenska dagen – program på biblioteket 6.11. Spelkväll under Spelveckan 5.11. Utställning i oktober och november: Vargens återkomst – finländsk varghistoria Utställningen presenterar finländsk varghistoria och vargbiologi som bakgrund till diskussionen om vargen.

Lovisa bokcafé Lördagar kl. 13–14 Esplanad, Drottninggatan 7

17.10. Riitta Nelimarkka: Hiekanjyvässä kallio Haastattelija: Runo Kuu 7.11. Tapani Kärkkäinen, suomentaja. Suomennoksia mm. kirjailijoilta Olga Tokarczuk, Małgorzata Lebda. Haastattelija: Sari Rahkonen

På huvudbiblioteket

19.9 Mikael Crawford: Fadern Intervjuare: Thomas Rosenberg 18–20.9 Looking for us – Enni Kalilainen & Vincent Duraud

3.10 Nina Kihlman: Familjen som skalv Intervjuare: Thomas Rosenberg

Museets basutställning Museets basutställning berättar om Lovisas historia genom föremål, maritima berättelser, tiden som badort, Jean Sibelius och den unika tenngjutarverkstaden.

21.11 Marie Allen: Pigan Alina och Anna Johansson: Mathilda Intervjuare: Thomas Rosenberg

Lös Iverus gåta! Äventyrsspelet Iverus gåta. Kom till museet med familjen eller kompisgänget och lös Iverus gåtor! Rekommenderas från cirka 12 år.

evenemang.lovisa.fi

DROPPAR

Grattis LUF 130 år!

Vi gratulerar Liljendal Ungdomsförening till 130-årsjubileet! Föreningen ordnar verksamhet för barn, ungdomar och vuxna i Liljendal och upprätthåller en stor föreningslokal.

et är ett fint exempel på hur lokalt engagemang kan stärka gemenskapen och föra människor samman. Vi vill rikta ett varmt tack till alla som varit aktiva under föreningens långa historia – och till dem som fortsätter föra arbetet vidare för kommande generationer. Hip hip hurra!

Info om föreningen: luf.fi och Facebook: Liljendal Ungdomsförening

KESÄRISTIKON RATKAISU! Pikkukaupungin kesäristikko innosti lukijoitamme, sillä vastauksia saapui peräti 70. Niistä melkein 20 ihan perinteisesti paperilla toimistoon tuotuna. ”Kakkukahvit kahdelle” -lahjakortit saivat Ella Aaltonen, Ismo Haltia ja Marko Yli-Kiikka. Kirjapalkinto meni Marja Pyykölle. Kiitos kaikille ratkojille ja onnea voittajille.

Asioi nopeasti ja kätevästi LOVIISAN UUSI APTEEKKI palvelee sinua S-marketin yhteydessä. Esteetön kulku avariin tiloihimme. Apteekkari Mikko Tainio miehistöineen toivottaa sinut tervetulleeksi!

Palvelemme | Vi har öppet:

Handla snabbt och bekvämt

ma-pe | mån-fre 9.00–19.00

NYA APOTEKET I LOVISA betjänar dig i S-markets lokaliteter.

la | lör 9.00–17.00

Arkkitehdintie | Arkitektvägen 5, 07900 Loviisa | Lovisa

Tillgänglig passage till vårt rymliga apotek. Apotekare Mikko Tainio med besättning önskar dig hjärtligt välkommen!

Neuvomme molemmilla kotimaisilla kielilla! Vi ger rad pa bada inhemska spraken!

Haloo! Kuuleeko kukaan?

NUORILLA ON ASIAA. Vaikuta nyt! -hanke osoitti loviisalaisille nuorille, että heidän ääntään kuullaan. Vaikuttaminen opiskelijoiden, nuorten ja heidän läheistensä arkeen olikin yllättävän

helppoa. Kun pitää ääntä, tulee kuulluksi. TEKSTI: REIJA KOKKOLA KUVA: ARTO WIIKARI

aikuta nyt! -hankkeen alaotsikko sen sanoo: Nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä. Loviisan lukiossa järjestetty pilottihanke näytti nuorille, että vaikuttamalla…voi vaikuttaa. Lukiolaiset listasivat omaan ja läheistensä arkeen vaikuttavia toiveita. Niistä sitten äänestettiin, ja kolmen kärkeen nousivat jokaiselle lukiolaiselle maksuton päivittäinen aamupala, opiskelija-alennuksia kauppoihin ja palveluihin sekä lisää kesätöitä nuorille. Toiveet eivät taivaita hiponeet, mutta ne olivat tärkeitä juuri näille tulevaisuuden tekijöille. Olit sitten nuori tai vanhempi, sitä helposti ajattelee, että päätökset tehdään jossain tuolla muualla.

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

Kansalaisaloite tosi super Oma ääni hukkuu jonnekin. Vaikuta nyt! -hanke sai nuoret näkemään asian toisin. Yksi vaikuttamisen keinoista oli kuntalaisaloitteen tekeminen. Siihen osallistui myös Jere Heinävaara. – Halusimme vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin kuntalaisaloitteella. Laadimme sen netistä löytyvälle alustalle- Veimme myös Loviisan yrittäjien kokoukseen adressin, jossa toivoimme opiskelija-alennuksia. Kohteet olivat sellaisia, jotka koskevat meitä itseämme, Jere kertoo. Hän ja muut vaikuttajat ilahtuivat huomatessaan, että loviisalaiset yritykset ottivat aloitteesta kopin. – Yllättävän hyvin meidät ja adressimme otettiin vastaan. Se oli iloinen yllätys, koska aiemmin olin taipuvainen ajattelemaan, että ihan sama mitä me nuoret ajattelemme tai toi-

PILOTILLE JATKOA SYKSYLLÄ Vaikuta nyt! -hanke toteutettiin Loviisan lukiossa viime keväänä yhdessä Loviisan kaupungin kirjaston kanssa. Pilottihanke saa jatkoa Loviisan yläkouluissa syksyllä.

Kuvassa nuorisovaltuuston edustajat, eturivissä (vasemmalta lukien) Väinö Vahanen, Ella Salminen, Samuel Kauppi, Carlos Haapala ja takarivissä (vasemmalta lukien) Nanna Suonpää, Melvin Salminen, Alisa Järvinen, Tuija Yrjölä, Hilda Lindroos, Mimosa Kiviranta, Aron Häggblom, Paavo Espo ja Milko Björklund.

ukiolaiset jaettiin kolmeen ryhmään edistettävien tavoitteiden mukaisesti. Heitä ohjasivat hankkeen vetäjän Jaana Laaksosen lisäksi opettajat Kirsi Nurkkala ja Jesse Järvinen. Hankkeen tavoite on osallistaa nuoria ja näyttää heille eri tapoja vaikuttaa omaan ja läheisten elämään ja arkeen. – Haluamme rohkaista heitä aktiiviseen toimijuuteen tarjoamalla tapoja vaikuttaa, hankesuunnittelija Jaana Laaksonen tiivistää lukion opetussuunnitelmaan limitetyn hankkeen perusajatuksen. Tässä on ideana se, että nuoret näkevät, millaisia erilaisia vaikuttamisen keinoja he

voivat käyttää. – Nuoret osallistuivat työpajoihin, ja ryhmät toteuttivat ideat konkreettisesti. Se lisää nuorten tulevaisuudenuskoa tekemisen kautta, Nurkkala ja Järvinen lisäävät. Nuoret osallistuivat seuraaviin työpajoihin: Aktivismityöpaja (Loviisan Sopukka), Vastuullisuuskoulu (Eetti Ry), Tulevaisuustyöpaja, Yhteiskunnallinen viestintä ja sosiaalinen markkinointi sekä Sosiaalinen muotoilu kansalaisaktivismin ja osallisuuden edistäjänä. Hankkeen rahoittaa Lupa- ja valvontavirasto kirjastoille ohjatulla valtionavustuksella.

NUORTEN TOP 3

1. 2. 3.

Maksuton päivittäinen aamupala lukiolaisille Lisää kesätöitä nuorille

Opiskelija-alennuksia kauppoihin ja palveluihin

Pikku kaupunki

SYDÄN-

ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET PIENELÄIMILLE

L O V I I S A N E L Ä I N K L I N I K KA LOVISA DJURKLINIK Seppäläntie 19,

07920 Loviisa

019-543115 www.lovet.fi

VARATTU ILMOITUSPAIKKA

Tuhannen tuskan kahvila AVOINNA: 1.9.–30.9. pe–su 10–18. 1.10–14.12. la–su 10–16 Talvilevon jälkeen avaamme uuden kauden vappuna 1.5.2027

Poikkikuja, 07900 Loviisa puh. 044 0195 971, 019 531 323 tuhannentuskankahvila.fi

Eläinlääkäripalvelut

UltraVet www.ultravet.fi HELSINKI KOTKA LOVIISA

vomme, Jere sanoo. Myös Erin Rytkönen osallistui adressin viemiseen yrittäjille. Hän esitteli nuorten toiveet, ja myös hän kiittää lämmintä ja avointa vastaanottoa. Se oli kuulemma tosi tosi super! – Tuli tunne, että meitä ihan oikeasti kuunneltiin. Saimme positiivista palautetta ja moni yrittäjä lähti heti mukaan tarjoamalla opiskelija-alennuksia, Erin kertoo.

Yllättävän helppoa Millaista oli sitten kulkea hakemassa adressiin allekirjoituksia? Sekin oli Erinin mielestä tosi tosi mahtavaa. Aamupala-adressiin

VAIKUT TAMINEN ON MAHDOLliSTA.

haettiin nimiä myös ruotsinkieliseltä yläasteelta ja lukiosta. Kiinnostus ja allekirjoitusten määrä suorastaan yllätti kerääjät. – Monet sellaisetkin, jotka eivät edes aikoneet lukioon, allekirjoittivat aamupala-adressin. Ruotsinkielisellä puolella saimme kieliapua opiskelijahallituksen puheenjohtajalta. Oli todella kivaa jutella asioista, Erin sanoo. Myös Väinö Vahanen oli mukana tekemässä kuntalaisaloitetta tavoitteena saada lukioon päivittäinen aamupala. Tähän asti aamupalaa on tarjottu kahdesti viikossa. Väinölle kuntalaisaloitteen tekeminen netissä tuntui luontevalta tavalta vaikuttaa. – Toimin muun muassa nuorisovaltuuston sihteerinä, joten kuntalaisaloitteeseen tarvittavan asiatekstin tuottaminen oli helppoa. Kuntalaisaloitteen tekeminen on poliittista vaikuttamista, ja se kiinnostaa minua. Taustoitimme aloitteessa aamupalatoivettamme ja toivoimme siihen kunnan tukea, Väinö kertoo. Hänkin oli mukana viemässä opiskelija-alennusadressia yrittäjien aamupalakokoukseen. Erinin tapaan myös Väinö koki tilanteen mukavaksi. Tuli tunne, että nuoria kuunneltiin. Vaikuta nyt -hankkeessa sai konkreetti-

Nämä kaikki toteutuvat nuorisovaltuuston jäsenillä on läsnäoloja puheoikeus vähintään yhdessä lautakunnassa läsnäoloja puheoikeus kaupunginvaltuustossa suora aloiteoikeus edustaja vähintään yhdessä kaupungin sisäisessä työryhmässä läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginhallituksessa Nuorisovaltuustolla on kaksi edustajaa kunnanvaltuustossa sekä edustuspaikka kaupungin jokaisessa lautakunnassa lukuun ottamatta tarkastuslautakuntaa.

sesti kokea vaikuttamisen mahdollisuuden. Oli hienoa päästä näkemään, miten voi vaikuttaa, kunhan vain tarttuu asioihin. Olihan se palkitsevaa, Väinö pohtii.

Nuorisovaltuusto toimii Loviisan nuorisovaltuusto valvoo nuorten etuja osallistumalla kaupunginvaltuuston sekä eri lautakuntien ja työryhmien toimintaan.

uorisovaltuustossa on edus– Ja heitä myös kuunnellaan lautatajia sekä suomen- että ruotkunnissa. Totta kai se motivoi nuoria sinkieliseltä yläkouluilta ja luvaikuttamaan, Samira Al-Far sanoo. kiosta. Nuorisovaltuuston puheenjohtajana Nuorisovaltuuston ohjaajana toimitoimii Samuel Kauppi, varapuheenva, koordinoiva etsivä nuorisotyötekijohtaja on Niilo Palasmaa. Sihteerinä jä Samira Al-Far kertoo, että Loviisan toimii Väinö Vahanen. nuoret ovat osanneet hyvin hyödyntää vaikutusmahdollisuuksiaan. – Meillä on aktiivinen ja toimiva Ota yhteyttä nuorisovaltuusto. Nuoret ovat tehneet loviisa.nuorisovaltuusto@gmail.com aloitteita muun muassa kouluruoIg: @nuva_unfu Samuel Kauppi puh. 040 6689 567 kailun parantamiseksi ja kuntosalien Väinö Vahanen puh. 040 3541062 käytön mahdollistamiseksi. Nuoret ovat olleet tarkkoja siitä, että heitä kuullaan.

Pikku kaupunki

Nuori Stara

UNG STJÄRNA Mette Lindholm , 24 år Lovisa, Personlig assistent, FC-Lovisa Damer

Jag har spelat fotboll i FC-Lovisa sedan jag var sex år. Jag har alltid hållit på med olika idrotter, men fotbollen har alltid haft en självklar plats i mitt liv. Sommaren har vi spelat i Damernas trea, med tre träningar och minst en match i veckan. Utöver det tränar jag också på egen hand och tillsammans med vänner. För mig handlar fotbollen allra mest om glädjen i sporten, gemenskapen och alla upplevelser vi får tillsammans. Ett av mina starkaste minnen är när vi spelade Roots Cup på Olympiastadion för tre år sedan. Trots att vi inte vann våra matcher var känslan av att få spela på arenan helt fantastisk.

FC-Lovisa är en liten förening där de flesta känner varandra, och det ser jag som vår största styrka. Alla lag blir sedda, oavsett nivå, och det är lätt att komma med som ny. Ofta märker man inte ens vem som är ny i laget, eftersom alla välkomnas och allas insats uppskattas. Jag tycker att Lovisa erbjuder goda möjligheter för den som vill satsa på fotboll. Här finns lag för olika nivåer och fina uteplaner. Det jag önskar mest är en tillräckligt stor idrottshall som ger bättre träningstider under vintern. Jag och många av mina lagkamrater spelar också futsal i Damernas tvåa, och det är en sport som jag tycker är minst lika rolig som fotboll!”

Samuli Holm , 21 år Helsingfors, klasslärarstuderande, EräViikingit

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

PIENI FESTARI, SUURI SYDÄN Pienestä kaupungista voi ponnistaa pitkälle. Kolme loviisalaista nuorta urheilijaa kertoo omasta polustaan, tavoitteistaan ja siitä, mitä kotikaupunki on heille antanut. Även från en liten stad kan drömmar bära långt. Tre unga idrottare från Lovisa KUVA: KRISTA YLINEN

berättar om sina resor, sina mål och vad hemstaden har betytt på vägen mot nya utmaningar.

Jag har spelat innebandy så länge jag kan minnas. Jag har alltid känt mig hemma i Lovisas egen förening Tor. Någon gång i tonåren försökte jag ta en paus, men saknaden efter planen blev för stor och jag var tvungen att börja igen. Sedan dess har jag inte släppt klubban. Det som fascinerar mig mest med sporten är farten och hur snabbt allt kan förändras. På bara några sekunder kan hela matchbilden vändas. Jag har egentligen aldrig tränat vansinnigt mycket – två träningar i veckan och matcher har räckt långt. I våras vann vi finska mästerskapet i Pojkar 22 med Blackbirds United. Nu har jag klivit upp ett nytt steg och bytt lag till EräViikingit i Helsingfors, där jag får spela i F-ligan. Det innebär en stor förändring – från ett par träningar i veckan till sex. I våras var pendlandet tungt när jag fortfarande jobbade som skolhandledare i Generalshagens skola och bodde i Lovisa. Nu har jag flyttat till Helsingfors och vardagen fungerar betydligt smidigare. Nu i höst påbörjade jag mina studier till klasslärare, vilket känns lika rätt som innebandyn. Lovisa och Tor har gett mig bra möjligheter. Trots att vi är en liten stad har jag känt att jag fått alla resurser jag behövt för att utvecklas. Mina föräldrar har varit ett stort stöd, liksom alla juniortränare. Till en ung junior i Lovisa som drömmer om karriär inom innebandyn vill jag säga: Njut av tiden i Tor och all glädje som föreningen kan ge dig. Men när det känns naturligt att ta nästa steg, våga göra det. “

Liia Palasmaa, 17 vuotta Helsinki, lukio-opiskelija, NMKY Helsinki “Aloitin koripallon seitsemänvuotiaana Koripallohokissa. Pelasin seurassa kuusi vuotta, minkä jälkeen siirryin Porvoon Tarmoon. Viime syksynä aloitin Pohjois-Haagan yhteiskoulun urheilulukiossa Helsingissä ja vaihdoin samalla seuraa Helsingin NMKY:een. Keväällä voitimme U17-joukkueen kanssa Suomen mestaruuden. Helsingissä harjoittelen neljä kertaa viikossa seurani kanssa, minkä lisäksi treenaan koulussa. Harjoittelu on monipuolista. Lajitreenin lisäksi panostamme oheisharjoitteluun ja opiskelemme pelin hienouksia myös esimerkiksi videoiden avulla. Suomen mestaruus oli kannustava palkinto pitkäjänteisestä työstä.

Loviisa on ollut hyvä paikka ponnistaa eteenpäin. Olen usein miettinyt, miksi itse jatkoin koripalloa tavoitteellisesti, vaikka monen ystäväni harrastus jäi matkan varrelle. Uskon, että suuri syy oli valmentajissa. He onnistuivat luomaan ilmapiirin, jossa oli hauskaa ja innostavaa olla mukana. Koripallohokissa myös tuettiin minua, kun lähdin hakemaan uusia haasteita. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä avoinna. Alkavalla kaudella pelaan todennäköisesti 19-vuotiaiden 1-divisioonassa ja tavoittelen paikkaa myös SMsarjassa. Juuri nyt nautin ennen kaikkea itse lajista, kokemuksista ja ihmisistä, joita koris on tuonut elämääni.“

Pikku kaupunki

HYPPY TUNTEMATTOMAAN Emma Mazzier koki Loviisassa seikkailun, johon kaikilla

ei välttämättä riittäisi rohkeus. TEKSTI JA EMMA MAZZIERIN VALOKUVA: EMMA ARNBERG KUVITUS:SANNA NYLÉN

talian Portogruarosta kotoisin oleva Emma Mazzier halusi oppia olemaan avarakatseisempi ja tutustua uusiin kulttuureihin sekä kieliin. Luonnollinen valinta oli vaihto-oppilaaksi hakeminen. – Valitsin kohdemaaksi Suomen, koska olin tietoinen, että luonto täällä on todella kaunis. Lisäksi halusin kokeilla suomalaista koulujärjestelmää, Emma kertoo. Hän sai valita Borgå Gymnasiumin ja Lovisa Gymnasiumin välillä, ja kertoo valinneensa Loviisan, koska halusi kokeill,a millaista on olla todella pienessä koulussa, hänen omassa koulussaan opiskelee noin 1500 oppilasta. Emma on huomannut paljon eroja suomalaisessa ja italialaisessa koulumaailmassa. – Olen todella vaikuttunut siitä, miten Suomessa tai ainakin täällä Loviisassa oppilaat otetaan huomioon. Italiassa on hyvin harvinaista, että opettajien tai rehtorin kanssa keskustellaan tai jaetaan mielipiteitä. Pidän suomalaisesta koulujärjestelmästä paljon, koska oppilaat voivat ilmaista itseään vapaammin.

Muita eroja Emma huomasi myös, että Suomessa on vaikeampaa saada ystäviä verrattuna Italiaan, jossa on hänestä helpompaa puhua ihmisille. Emma kuitenkin kunnioittaa sitä, että suomalaisilta ottaa oman aikansa ennen kuin he ovat avoimempia. – Ensimmäisen kerran saapuessani Loviisaan yllätyin, kuinka paljon taloja ympäröi luonto. Pidän siitä, kuinka puhdasta täällä

on, ja miten talot on suunniteltu ja rakennettu. Tämä on erityisen kaunis kaupunki keväällä, mutta pidin myös talvesta täällä, Emma toteaa. Loviisan metsät tulivat lenkeillä tutuksi ja puhdistivat mieltä. Mieleinen oli myös uimaranta Plagen, jossa Emma kertoo viettäneensä paljon aikaa ystäviensä kanssa. Muutenkin hän piti siitä, kuinka rauhallista Loviisassa oli ja kuinka rennosti ihmiset ottavat elämänsä. – En usko, että olisin viihtynyt isossa kaupungissa koska ne voivat olla kaoottisia. Loviisalaiset olivat mukavia ja aina valmiita auttamaan. En kertaakaan tavannut ilkeää ihmistä, tai sellaista, joka olisi ärtynyt kun puhuin englantia, Emma kertoo. – Aion ehdottomasti tulla Suomeen uudestaankin.

Emma toivoisi, et tä Italiassakin normalisoitaisiin k ahviloissa yksin k äyminen. Hän piti siitä, kuink a Suomessa on ihan norma alia et tä k ahvill a k äydä än yksinkin.

Ett hopp in i DET OKÄNDA

Emma Mazzier gick igenom ett äventyr som inte alla skulle ha mod till.

mma Mazzier, som är hemma från Portogruaro i Italien, ville lära sig att vara mera öppensinnad och bekanta sig med nya kulturer och språk. Ett naturligt val i denna situation var att söka sig till en utbyteselev. Jag valde Finland som destinationsland eftersom jag visste hur fin naturen hit är. Jag ville också prova finska skolsystemet då jag hade hört mycket bra om den, berättar Emma. Hon fick välja mellan Borgå Gymnasium och Lovisa Gymnasium, och valde Lovisa eftersom hon ville prova hurdant det är att vara i en liten skola medan i sin skola i Italien är det cirka 1500 elever. Emma har märkt många stora skillnader mellan finska och italienska skolvärlden. Jag är väldigt imponerad av relationen mellan elever och lärare. I Finland, eller åtminstone i Lovisa tas elever väl i beaktande medan i Italien är det tvärtom. I Italien är det mycket sällsynt att elever diskuterar eller delar åsikter med lärare och rektorn. Jag gillar finska skolsystemet mycket bättre eftersom eleverna kan uttrycka sig friare. Emma märkte också att i Finland är det

svårare att få vänner. Enligt Emma är det lättare i Italien att prata till människor. Emma respekterar ändå att det tar en tid för finländarna innan de är mer öppna. – Första gången jag kom till Lovisa blev jag förvånad över hur många hus som var omgivna av natur. Jag gillar hur rent det är här, och sättet hur husen är planerade och byggda. Lovisa är en särskilt vacker stad på våren, men jag gillade även vintern här, säger Emma. Lovisaskogarna blev bekanta under promenader och de klarnade sinnet. Emmas favoritplats i Lovisa var simstranden Plagen, där Emma säger att hon tillbringade mycket tid med sina vänner. Dessutom gillade hon hur lugnt det var i Lovisa och hur avslappnade människorna var. Jag tror inte att jag skulle ha trivts lika bra i en större stad, eftersom de ibland kan vara lite kaotiska. Människorna i Lovisa var trevliga och alltid färdiga att hjälpa. Jag träffade aldrig en elak person eller någon som skulle ha blivit irriterad då jag pratade engelska, berättar Emma. – Jag kommer att sakna skolan, kulturen och naturen – och märkligt nog, det finska vädret. Jag vill definitivt komma till Finland igen.

Emma ber ät tar at t i Italien är det underligt om någon går till et t café ensam. Hon önsk ar at t det inte skulle var a så. Hon gill ade hur normalt det är i Finl and at t sit ta ensam på et t café och drick a k affe.

KUVA: LEO RUTH

Skrivningarna närmar sig TEKSTI JA KUVA: EMMA ARNBERG

Sara Schauman kommer från Strömfors och är på sitt tredje år i Lovisa Gymnasium. Hon är i spänning inför de kommande studentskrivningarna.

ara ska skriva nio ämnen som är modersmål, finska, engelska, tyska, kort matematik, kemi, biologi, psykologi och religion. Eftersom hon har så många ämnen att skriva, bestämde hon sig att skriva hälften redan på hösten. – Lättast känns finska, då det är mitt andra modersmål och jag har presterat bra i övningsproven. Svårast är kemi och det är ämnet som troligen kräver mest förberedande, berättar hon. Genom att skriva många ämnen har man flera öppna dörrar i framtiden. Sara näm-

ner att ett alternativ som hon tänkt på är att flytta till Åbo och studera något i Åbo Akademi. Hon försöker hitta en passlig utbildning åt sig själv och höja sina vitsord vid behov. Sara började förbereda sig inför skrivningarna redan före sommarlovet. Hon är lite stressad av att hur hon kommer att hinna öva under tiden hon också går i skola. Det är också lite långtråkigt att bara läsa och läsa. Trots det så kan hon anstränga sig och sitta ner med skolboken i handen. – Jag läser och gör anteckningar. Jag har

ingen specifik strategi men jag försöker förstå och förklara allt på mitt eget sätt. Sara strävar efter att få höga vitsord i alla ämnen, och har fått råd om att förbereda sig så bra att hon inte känner sig osäker. Om hon misslyckas i något ämne, är planen att skriva det pånytt. Sara har ändå ett bra och viktigt tankesätt. – Det gör inget om jag inte får perfekt i allt.

KESÄTYÖ OPETTI TÄNÄ KESÄNÄ OLEN HUOMANNUT, että nuorten on todella vaikea saada kesätöitä. Siksi olen iloinen, että sain mahdollisuuden työskennellä Creative Peakissa. Kesätyö on nuorille tärkeää, sillä se auttaa hahmottamaan omia vahvuuksia ja opettaa työelämätaitoja, kuten vastuullisuutta. TUTUSTUIN CREATIVE PEAKIN TOIMINTAAN kouluvierailulla. Kiinnostuin yrityksestä ja päätin tarttua puhelimeen ja soittaa Päiville, joka on Creative Peakin suunnittelija ja toimitusjohtaja. Onneksi soitin, sillä sain töitä ja aloitin kesätyöni Creative Peakissa maanantaina 1.6.2026. HETI ENSIMMÄISENÄ PÄIVÄNÄ tunsin itseni tervetulleeksi. Oli mukava tulla töihin tietäen, että siellä odottivat mukavat työkaverit sekä iloiset toimistokoirat Valo ja Laku. Ensimmäisen viikon aikana pesin ikkunoita, pyyhin pölyjä ja järjestelin toimiston tiloja. MYÖHEMMIN PÄÄSIN PÄIVITTÄMÄÄN Loviisan palveluntarjoajien yhteystietoja. Samalla opin itsekin lisää Loviisan palveluista ja toiminnasta. Selvitin yhteystietoja, sijainteja ja aukioloaikoja ja päivitin niitä hakemistoon. CREATIVE PEAKIN TOIMINTAA ohjaavia arvoja ovat inhimillisyys, vastuullisuus ja yhteisöllisyys. Minulle kesätyöntekijänä yhteisöllisyys todella tuntui ja näkyi työntekijöiden välisessä vuorovaikutuksessa. Kaikki olivat myös minua kohtaan huomaavaisia, empaattisia ja avuliaita.

Oli hieno kokemus! EMMA ARNBERG 66

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

1926

2026

21.4.2026—7.3.2027

KESÄ–ELOKUU JUNI–AUGUSTI

SYYS–TOUKOKUU SEPTEMBER–MAJ

11–17

12–16

MAANANTAI SULJETTU MÅNDAG STÄNGT

Loviisan kaupunginmuseo PUISTOKATU 2

Lovisa stadsmuseum PARKGATAN 2

K AUPPAKE SKUS • KÖ P CE NTE R

an Kaikki sama! katon all

Optikkoliike

Urheiluvälineet

Lääkäripalvelut

Kello & Kulta

Wok & Sushi buffet

Kodinelektroniikka

karvonen.shop

Kauppakeskus Galleria Kuningattarenkatu 11, LOVIISA / Drottninggatan 11, LOVISA / www.gallerialoviisa.fi

Ulrika ’Ulli’ Rosendahl omgiven av historia och konst vid Kommendantshuset. Bredvid henne står Enni Kalilainens skulptur Palaamaton (2018–2025).”

ATT BEVARA DET GAMLA MEN STÄNDIGT FÖR NYA I nio år har Ulrika Rosendahl arbetat som museiintendent på Lovisa stadsmuseum. Jobbets kärna handlar om att hitta beröringspunkter mellan dagens Lovisabor och stadens historia. TEKSTI: LIDA HADDAS KUVA: ARTO WIIKARI

S M Å S TA D S L I V

Made with

lrika ”Ulli” Rosendahl är i grunden arkeolog, specialiserad på historisk tid. När tjänsten som museiintendent i Lovisa blev ledig år 2017 hakade hon genast på. Då arbetade hon som museilektor på Esbo stadsmuseum och hade tidigare jobbat som fältarkeolog. – Jag ville verkligen tillbaka till mina rötter och bo på min släktgård i Haddom, så tjänsten kändes perfekt, minns hon. Kontrasten mellan arkeologens fältarbete och

in Loviisa.

arbetet på ett museum är stor. I stället för att samla in historisk information arbetar man i andra ändan av kedjan och förmedlar den utåt. – Det är svårt att föreställa sig hur brett man jobbar på ett litet museum. Ett större museum gör samma saker med 20 personer, och vi är tre. Jobbet omfattar allt från forskning, arkivering, utställningar, övervakning, anskaffning av offentlig konst, pressmeddelanden och annan kommunikation. Den stora variationen och möjligheten att använda sin kreativitet är något Ulrika uppskattar. – Det är även en hel del nätverk och kontakter till olika organisationer, aktörer och personer, som museets arbete berör. Till Lovisa stadsmuseum hör huvudmuseet Kommendantshuset, bruksmuseet i Strömfors samt Virböle hembygdsmuseum. Alla sköts av stadsmuseets tre fastanställ-

da, med förstärkning av sommaranställda under högsäsongen.

Lovisas minne Museets viktigaste uppgift är enligt Ulrika att bevara historien och ta hand om och utveckla samlingarna. Museet ska helt enkelt fungera som Lovisas minne. – Vi ska hjälpa Lovisaborna att känna sig rotade i stan, och samtidigt berätta om vår fina stad för besökare. Museet ska också väcka nyfikenhet. Lokalhistoria kan hjälpa människor att se sig själva som en del av ett större sammanhang, eller väcka intresset för den egna släkten och dess historia. Ett konkret sätt att föra samman människor och lokalhistoria är genom utställningar. I år är det utställningen om Plagen 100 år som gäller. – Vi satsar på allt mer ambitiösa utställningsproduktioner, och målet är en större utställning per år. Bakom dem ligger ett gediget bakgrundsarbete. Information hämtas ur museets egna samlingar och arkiv, men ofta krävs också mycket ny forskning. Under våren blir museets anställda därför alldeles uppslukade av årets tema. – Man är under en kort tid en superexpert på alla möjliga ämnen, skrattar hon. Brist på idéer eller material är sällan problemet. Lovisa har en rik historia och kulturmiljö, och stadsmuseet grundades redan 1904. Det betyder att samlingarna är omfattande och har en särskild tyngdpunkt på äldre tid. – Det är rätt så ovanligt. Det är egentligen bara riktigt gamla städer som har sådana samlingar. Utmaningen, men också själva kärnan i arbetet, ligger i att hitta beröringspunkter mellan dagens invånare och det förflutna. Det kan vara något som väcker minnen, be-

”Det som är människors vardag och minnen idag k an var a det som fr amtidens Lovisabor en dag söker ef ter i stadens museum.”

rör den egna släkten eller på annat sätt skapar en personlig koppling. En av Ulrikas mest minnesvärda utställningar är den första hon gjorde i Lovisa, om inbördeskriget. En annan favorit handlade om mat under 1700- och 1800-talet. – Utställningen om inbördeskriget väckte mycket känslor och minnen hos människor, och därför berörde den också mig.

Lovisa stadsmuseum öppettider (september – maj) kl. 12–16 (måndagar stängt) Parkgatan 2, 07900 Lovisa Facebook: Loviisan kaupunginmuseo – Lovisa stadsmuseum loviisankaupunginmuseo.finna.fi/

Historia ska inte kännas tråkigt Att också nå den yngre publiken är en av de uppgifter som Ulrika personligen tycker är viktigast. En museiupplevelse kan vara rolig även för den som inte ännu är särskilt historieintresserad. Därför har museet bland annat satsat på skattjakter och gåtor. – På ett museum skall barn få ha roligt, inte bara lyssna snällt och låta bli att röra föremålen. Museet samarbetar med skolorna, med målet att alla barn ska få någon form av museiupplevelse under sin skoltid. Bland annat har dramaguidningar ordnats tillsammans med Teater Fabel, där historien kan upplevas med flera sinnen. Ulrika har ändå märkt att intresset för historia ofta växer naturligt med åldern. Ibland kommer vuxna besökare in som inte varit på museum sedan högstadiet och förväntar sig samma tråkiga upplevelse som de minns. – Sedan kan man höra dem säga att ”historia är faktiskt ganska intressant”. Då känner jag att jag har lyckats med mitt arbete.

Även gammalt måste utvecklas Museivärlden har förändrats mycket under de senaste åren, och även Lovisa stadsmuseum måste hänga med. Ett viktigt område är digitaliseringen, som gör samlingarna mer tillgängliga. – Vi har infört en digital samlingsdatabas och har en egen sida i Finna, där vem som helst kan forska i till exempel våra fotosamlingar. Samtidigt finns fortfarande en stor del av lokalhistorien endast i fysiska arkiv. För Ulrika är en av de bästa sidorna med arbetet just möjligheten att få nörda ner sig i ämnen och ägna sig åt ”långsam research”. – Folk är vana vid att googla eller använda AI, och många tror att om något inte finns på nätet så finns det inte alls. En annan framtidsfråga är tillgängligheten i själva museibyggnaden. Det vackra Kommendantshuset, byggt 1755, uppfyller i dag inte många av dagens tillgänglighets-

krav. Ulrika ser ändå inte det som en omöjlig ekvation. – Det är viktigt att alla museer inte bara flyttar in i öppna hallar. Man kan också ta reda på hur gamla byggnader kan utvecklas och göras mer tillgängliga. För henne är Kommendantshuset en stolthet och en viktig del av själva museiupplevelsen, och hon har svårt att föreställa sig stadsmuseet någon annanstans. De gamla trapporna påminner konkret om alla människor som rört sig i huset under århundradena. – På tal om punkter där man känner beröring med historien, så är trapporna och hela huset just det.

Vad lämnar vi efter oss? När man tänker på saken blir det tydligt hur olika tider ständigt möts i ett museum. Arbetet handlar inte bara om det förflutna, utan lika mycket om nutiden – och till och med framtiden. – Vår uppgift är också att avgöra vad i samtiden som måste lagras. Med andra ord: vad tror vi att framtidens Lovisabor vill veta om oss? Allt kan förstås inte sparas, och lagringsutrymmet är begränsat. Utställningar och andra projekt blir därför också ett sätt att dokumentera sådant som ännu saknas i museets samlingar. Just nu har museet och Lovisa Operaförening lanserat ett samarbetsprojekt där minnen och material från bygget av kärnkraftverket ska samlas in. Materialet ska samtidigt fungera som grund när föreningens ordförande Maria Linde bearbetar pjäsen The Fairy Queen – den galna natten. – Det som är människors vardag och minnen idag kan vara det som framtidens Lovisabor en dag söker efter i stadens museum, konstaterar Ulrika.

Pikku kaupunki

PISAROITA

ALEKSANTERINKADUN AIRUET

Gille

ELÄÄ TAAS

Mias Nytt o Nött, Ihmetila x Herttanen ja

Annika Holmin työpäivät eivät mahdu yhden ravintolan seinien sisään.

än pyörittää lounasravintolaa Hilding Business Parkissa, järjestää iltajuhlia Hilding Areenalla – ja hän on avannut myös Loviisan vanhimman ravintolan, Degerby Gillen, ovet. Keittiöstä vastaa ravintola-alalla pitkään työskennellyt Annika Holm. Hän haluaa tehdä Gillestä paikan, johon voi tulla myös ilman erityistä syytä. Gillessä tarjoillaan lounasta, à la carte -annoksia ja kalapöytää sekä lauantaisin brunssia. Silti Gille taipuu edelleen myös juhliin, kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin.

Annika Holmilla riittää samaan aikaan tekemistä muuallakin. Hilding Business Parkissa valmistuu arkisin lounasta, ja Hilding Areena muuttuu tarpeen mukaan iltajuhlien ja tapahtumien näyttämöksi. Gillen myötä kokonaisuuteen tuli aivan erilainen ympäristö – pala Loviisan vanhinta kaupunkia. Ehkä juuri siinä on Gillen uuden vaiheen kiinnostavin puoli. Lähes 330-vuotiaan talon ei tarvitse muuttua uudeksi. Riittää, että ovet ovat auki ja talossa tapahtuu taas.

Sepänkuja 4, 07900 Loviisa

Pohjoismaista energiaa Loviisasta Fortum, Loviisan voimalaitos | fortum.fi/loviisa 70

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

Cerisas tuovat Aleksanterinkadulle väriä,

ihmisiä ja elämää.

un mukaan lasketaan vielä Café Favorit, on yhdellä kadunpätkälle monta hyvää syytä pysähtyä. Kaikilla kolmella puodilla on oma maailmansa, omat tuotteensa ja ennen kaikkea yrittäjänsä, joiden näkemys näkyy valikoimassa. Juuri sellaisista paikoista pikkukaupungin keskusta rakentuu. Ei siitä, että jokaisesta liikkeestä saa kaikkea, vaan siitä, että oven takana on jotakin erilaista. Paikkoja, joihin voi poiketa katsomaan, mitä uutta on tullut, vaihtaa pari sanaa ja ehkä löytää jotakin, vaikka lahjaksi ystävälle. Aleksanterinkadulla kannattaa todellakin kulkea vähän hitaammin ja nauttia Café Favoritin kahvin tuoksusta. Pienet kivijalkaliikkeet tekevät kaupungille jotain paljon enemmän kuin vain myyvät tuotteita. Ne tuovat valoa ja tekevät keskustan. Mias Nytt o Nött, Ihmetila x Herttanen ja Cerisas ovat mainioita Aleksanterinkadun airuita. Pieniä muistutuksia siitä, mitä syntyy kun joku uskoo omaan ideaansa, avaa ovensa ja kutsuu muut sisään. Pidetäänhän keskusta elävänä – yhdessä!

KUVA: ARTO WIIKARI

DROPPAR

E18-moottoritien Loviisan itäinen liittymä syksyllä 2026.

Pikku kaupunki

! S S E R P

! n w o d y d o b Every

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

KUVA: ARTO WIIKARI

Synnyin ruusutarhaan, mutta jossain vaiheessa hoksasin, että isän kaitafilmikameralla on kivempi leikkiä kuin talikolla. Satuin pääsemään Taideteolliseen korkeakouluun valokuvausta opiskelemaan, joten hortonomin hommat Wiikarin Kauppapuutarha ja Kukka -kommandiittiyhtiössä jäivät suunnittelun asteelle. Olen kuvannut neljäkymmentä vuotta ammatikseni kaikenlaista: aluksi Helsingin Sanomien kesäpoikana Kaakkois-Suomen aluetoimituksessa, sitten mediatalo Kynämiehessä asiakaslehtien parissa. Siellä tutustuin myös Ahvos-Päiviin, jonka ansiosta muutimme sitten myöhemmin Loviisaan. Otavamedian aikakauslehtiä kuvasin toistakymmentä vuotta tämän vuosituhannen vaihteessa. Nyt olen työskennellyt useamman vuoden Creative Peakissa kuukausipalkalla, mikä on nykyään harvinaista herkkua valokuvaajalle. Rakastan tehdä Loviisa-propagandaa ja muita kivoja juttuja ihanien kollegoiden kanssa. Eikä tarvitse joka päivä painaa moottoritietä pakosarja punaisena seisomaan ruuhka-Suomen liikennevaloihin! Pikkukaupungissa valokuvat ovat usein isossa roolissa, mikä tekee työstä innostavaa ja motivoivaa. Lukkoon lyötyjen konseptien sijaan jätämme tilaa mielikuvitukselle ja sattumalle. Huumorin kukka on se kaikkein kaunein kukka, mutta luovuuden kukka tulee hyvänä kakkosena!

ARTO WIIKARI – VALOKUVAAJA

”Ei tehdä tästä nyt mitään numeroo, sanoi laiska journalisti”

Pikku kaupunki

ART & CULTURE

Hanna Hurtta kurvaa pyörällä töistä kotipihaan, ja Emma-koira tervehtii tulijaa haukkuen. Kreikasta tullut rescue-koira kuuluu Koskenkylän kodin väkeen. TEKSTI: PÄIVI AHVONEN KUVAT: ARTO WIIKARI

anna tulee töistä Vanhakylän Tokmannilta, missä hän työskentelee nykyään ruokaosaston vastaavana. Se saattaa kuulostaa yllättävältä käänteeltä kokin, keittiömestarin, ruokatoimittajan ja vegaanivaikuttajan uralla. Ruoka ei

KAPINAAN! kuitenkaan ole kadonnut mihinkään. Päinvastoin. Hanna on juuri julkaissut uuden Kasviskapina-keittokirjan ja saanut samalla uutta intoa reseptien tekemiseen ja kuvaamiseen. – Rakastan ruokatoimittajan työtä ja reseptiikka kiehtoo, mutta sillä yksin on vaikea elää. Nyt minulla on hirveästi uusia ideoita ja uutta intoa. Kun ei ole koko ajan sitä painetta, että tämän on pakko onnistua, tekeminen tuntuu erilaiselta.

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

Herätys Ruoan pariin Hanna päätyi mutkan kautta, vaikka ala oli tuttu jo vanhempien kautta, joilla oli lounasravintola. Hanna lähti Jyväskylään opiskelemaan, muutti sitten kuitenkin Helsinkiin, kouluttautui sen jälkeen Perhossa kokiksi ja jatkoi myöhemmin Haaga-Heliassa restonomiopintoja keittiömestarilinjalla. Samoihin aikoihin syntyi ensimmäinen ruokablogi. – Olin kasvissyöjä jo teininä. Kun menin

Perhoon kokkikouluun, siellä opiskelevan piti syödä kaikkea. Aloin siis taas syödä lihaa, mutta ruokani pysyi hyvin kasvispainotteisena. Kun kaksoset Hugo ja Olga syntyivät, ilmastoasiat ja ruoantuotannon vaikutukset alkoivat kiinnostaa Hannaa uudella tavalla. – Lasten syntymän myötä ilmastoasiat tulivat jotenkin lähemmäs. Siitä lähti vierivä kivi. Mitä enemmän asioista otti selvää, sitä enemmän ruokavalio alkoi

Maanantaisin saa vain tulla ja tehdä KASVISKAPINA tekee vegaaniruoasta arkista Hanna Hurtan uusi Kasviskapina – Maistuvaa kasvisruokaa koko perheelle -keittokirja ilmestyi elokuussa. Kirjan lähtökohta on yksinkertainen: kasvipohjaisen ruoan ei tarvitse olla vaikeaa, erikoista tai täydellistä – tärkeintä on, että ruoka maistuu. Kasviskapina kokoaa yhteen mutkattomia vegaanisia arkiruokia, joissa yhdistyvät eri ruokakulttuurien maut ja helposti toteutettavat ideat. Kirja on suunnattu koko perheelle ja myös niille, joille vegaaninen ruoka ei vielä ole tuttua.

mennä vegaaniseen suuntaan. Nyt 11-vuotiaat Hugo ja Olga ovat kasvaneet siihen, että kasvipohjainen ruoka on tavallista arkiruokaa. – Enää en näe mitään syytä käyttää kotona eläinperäisiä raaka-aineita. Samasta ajattelusta syntyi Kasviskapina. Hanna halusi jättää vanhan ruokabloginsa taakse ja aloittaa uuden puhtaalta pöydältä. – Olen taas saanut uutta intoa tehdä reseptejä ja kuvata. Nyt voin tehdä sitä ilman taloudellista stressiä ja painetta. Työ kaupassa on ollut hauskaa, ja olen saanut oppia uutta. Ja ruoka kulkee edelleen mukana työpäivissäkin.

Koti Hugo ja Olga käyvät Koskenkylän koulua ja ovat viidennellä luokalla. – Koskenkylän koulu on ollut tosi hyvä.

– Haluan näyttää, ettei kasvipohjainen ruoka tarkoita luopumista. Päinvastoin se voi avata ihan uusia makumaailmoja. Hanna on kasvipohjaiseen ruokaan erikoistunut kokki ja ruokatoimittaja, ja kirjan resepteissä näkyy myös oman perheen arki. Mukana on jopa Hannan 11-vuotiaiden kaksosten omia reseptejä. Hanna Hurtta: Kasviskapina – Maistuvaa kasvisruokaa koko perheelle.

Loviisaa Hanna katsoo myös pyöräilevänä kuntalaisena ja lasten äitinä. Hän kaipaisi parempia pyöräteitä ja kaupungilta rohkeampia ilmastopäätöksiä. Kaupunginvaltuutettuna ollessaan hän teki aloitteen eläinperäisten tuotteiden puolittamisesta kaupungin ruokapalveluissa, mutta aloite ei lopulta mennyt läpi. Politiikkaan Hanna ei tällä hetkellä kaipaa takaisin, mutta vaikuttaminen kiinnostaa edelleen. Myös tuleva kirjasto- ja kulttuuritalo herättää ajatuksia. Hanna näkisi siellä mielellään keittiön, jossa voisi järjestää kokkauksia, kutsua vieraita ja tuoda ihmisiä ruoan äärelle. Siinä ajatuksessa on jotain samaa kuin Hannan ruoassakin. Ei tehdä asioista vaikeampia kuin ne ovat. Kokataan, kokeillaan ja syödään yhdessä. Ja välillä vähän kapinoidaan.

Entisessä Loviisan Sanomien talossa alkaa syksyllä uudenlainen avoin taidetoiminta ja samalla talo sai uuden nimen: Kucku-talo.

aikalle voi poiketa maanantaisin tekemään taidetta puoleksi tunniksi tai jäädä vaikka iltaan asti. – Kutsumme joka maanantai paikalle taiteilijan, jonka opastuksella voi osallistua yhteiseen taideprojektiin. Jokainen voi myös tehdä omaa työtään. Kucku tarjoaa materiaalit ja välipalan, eikä osallistuminen maksa mitään, kertoo taiteilija Heidi Lunabba. Ovet avautuvat maanantaisin jo kello 13, jotta 3.–6.-luokkalaiset voivat tulla ateljeehen suoraan koulupäivän jälkeen. Paikalla on aikuisia, ja tarjolla on välipalaa. Toisen luokan oppilaat ja sitä nuoremmat tarvitsevat mukaan oman aikuisen. Yläikärajaa ei ole. – Haluamme tarjota koululaisille avoimen kulttuuritilan, johon voi tulla koulun jälkeen turvallisesti. Samalla eri-ikäiset kaupunkilaiset pääsevät tekemään taidetta saman pöydän ääreen. Tuomme säännöllistä kuvataidetoimintaa myös yläkouluikäisille, joille sitä on ollut tarjolla vähän, Lunabba kertoo.

Avoin Ateljee Kucku-talo, Sibeliuksenkatu 10 Maanantaisin klo 13–20 Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista 2.-luokkalaiset ja nuoremmat aikuisen seurassa Avoin Ateljee on osa kaksivuotista University of Kucku -taide- ja oppimisprojektia. Kucku on Loviisa Contemporary ry:n ja Loviisan taiteen tukiyhdistys ry:n yhteistä nykytaidetoimintaa, johon kuuluu näyttelyitä, työpajoja, esityksiä, festivaali ja kansainvälistä taiteilijaresidenssitoimintaa. Entiseen Loviisan Sanomien taloon avattu Kuckutalo mahdollistaa ympärivuotisen ja säännöllisen toiminnan.

Pikku kaupunki

LoppuunMyynti!

-25%

-50%

www.pwrk.fi

Asentajantie 8 | Porvoo | puh. 040 707 4753

Asianajotoimisto

NINA ANTAS Advokatbyrå

puh. | tel. 045 270 7001

Kuningattarenkatu 5 Loviisa p. 040 58 99 239 www.kauneustaina.fi

nina.antas@lexantas.fi Kuningattarenkatu 32 B 17 Drottninggatan 32 B 17 Loviisa | Lovisa

WELLBEING

uty, Caring your bea body and soul HOLISTISK, EKOLOGISK HÅRVÅRD KOKONAISVALTAISTA, EKOLOGISTA HIUSTENHOITOA JA ZAO MAKE-UP

www.monature.fi 045 773 16799 Drottningatan / Kuningattarenkatu 17 Välkommen! / Tervetuloa!

Brandensteininkatu 11 | Loviisa puh. 040 8382 717 www.sakuracatering.com

VARATTU ILMOITUSPAIKKA

TINA GRÖNQVIST

Mannerheiminkatu 2, Loviisa

Ratsasta Ammattilaisen Opastuksella Ryhmäratsastusta kaikenikäisille ja -tasoisille ratsastajille Loviisassa. Esman Ratsastuskoulu esmantalli.fi

AP MAALAUS Maalaukset Laatoitukset ym. Rakennusalan työt Pitkäniemenkaari 5, Valko 040 5577457

Avoinna

ma-ke 11-15 to-pe 11-21 la 12-21

Lounas arkisin klo 11-14.30

A la carte to, pe ja la Tulossa: Kausi ja erikoismenut Viini- ja olutmaistelut Pikkujoulukausi... www.ajuriravintola.fi

Loviisan Kruunu-Apteekki HYVINVOINTISI TUKENA Asiantuntevaa palvelua, lähellä sinua- joka päivä.

Kruunu-Apteekki Apoteket-Kronan

AVOINNA

ÖPPETTIDER

Ma-Pe 8.30-19.00 La 9.00-15.00 Su 11.00-15.00

Mån-Fre 8.30-19.00 9.00-15.00 Lör Sön 11.00-15.00

Brandensteininkatu 11, 07900 LOVIISA p. 019 531 275

Kuninkaantien Sivuapteekki

AVOINNA

ÖPPETTIDER

Ma-Pe 10.00-18.00 La 10.00-16.00 Su Suljettu

Mån-Fre 10.00-18.00 Lör 10.00-16.00 Sön Stängt

Vanhankyläntie 77, 07740 VANHAKYLÄ p. 041 3136970

Tervetuloa le! nnoil puutarhalue

PUUTARHAAKATEMIA

Puutarha-akatemia on kansalaisopiston ja Loviisan Puutarhayhdistys ry:n yhteinen luentosarja puutarhanhoidosta.

Ma 21.9. klo 18–20, Seurahuone Kreivitär Kristina Creutz: Riisiä ja bulguria pohjoismaisista viljoista Kristina Creutz kertoo Malmgårdin kartanon pitkästä historiasta viljatilana sekä siitä, miten hän on kehittänyt tapoja käyttää pohjoismaisia viljoja uudella tavalla. Luento on ruotsinkielinen, mutta luentomateriaalia jaetaan suomenkielisenä.

Ma 26.10. klo 18–20, Seurahuone Puutarhasuunnittelija, Green coach Eija Keckman: Onnistunut perennapenkki Tällä luennolla opitaan luomaan kestävä ja näyttävä perennapenkki, yhdistelemään värejä ja korkeuksia sekä varmistamaan kukinta keväästä syksyyn. Luento on suomeksi.

Ma 23.11. klo 18–20, Seurahuone Puutarha-agronomi Anu Riikonen: Sipuli- ja mukulakasvien salattu maailma Luento vie kuulijansa kiehtovalle matkalle puutarhan monivuotisiin sipuli- ja mukulakasveihin. Luento on suomeksi ja keskustelu kaksikielinen. Luennoille on ilmoittauduttava Kansalaisopistoon, netissä osoitteessa lovmi.fi, puhelimitse 019 555 555 tai henkilökohtaisesti Lovinfossa, Mariankatu 12. Luennot ovat ilmaisia Loviisan Puutarhayhdistyksen jäsenille.

Fyllassa maistuu kaikki!

Fya

RAVINTOLA

www.fy lla.ﬁ Brandensteininkatu 17, Loviisa

Pikku kaupunki

Huollettu kone takaa huolettoman kesän •Huollot •Varaosat • Potkurit

www.lovesto.ﬁ

Insinöörintie 2, LOVIISA, puh. (019) 533 353 • matkapuhelin 0400 102 157 78 Made with in Loviisa. S M Å S TA D S L I V

Veneveistämöllemme myönnettiin vuoden 2021 Pelasta Itämeri -palkinto

LOVIISAN VENEVEISTÄMÖ – YLI 50 VUOTTA AMMATTITAITOA Lovisa Båtvarv – över 50 år av förstklassig båtservice • Veneveistämötoiminta alkoi Långholmenin alueella 1920-luvulla. • 1950- ja 1960-luvuilla laajamittaista veneveistämötoimintaa Suomen Kalastus Oy:n (Finska Fiskeri Ab) harjoittamana. • Vuonna 1974 omistajanvaihdos, jolloin perustettiin Ab Lovisa Båtvarv / Loviisan Veneveistämö Oy. • Investoinnit maa-alueisiin ja rakennuksiin aloitettiin 1980-luvulla.

• Nykyisin veneiden lämpimän tilan säilytyshalleja noin 5000 m2 ja noin 3500 m2 kylmää tilaa. • Omat koneet ja laitteet veneiden käsittelyyn, nostokapasiteetti 35 tonnia. • Moottori- ja purjeveneiden sekä työ- ja viranomaisveneiden kokonaisvaltainen huolto ja kunnossapito käsittää veneiden ja moottoreiden säilytyksen ja huollon, kunnostukset ja korjaukset sekä sähköja elektroniikkavarustusten asennukset.

TALVISÄILYTYS • HUOLTO • TELAKOINTI • LAITURIPAIKAT VINTERFÖRVARING • SERVICE • DOCKNING • BÅTPLATSER Patunantie 18, 07920 Loviisa • info@loviisanveneveistamo.fi • 0400 414 773, 0400 408 496 • loviisanveneveistamo.fi

Pikku kaupunki

VARATTU ILMOITUSPAIKKA

Myydään kauppakaveri ja kulkukumppani! Kolmen tunnin latauksella (tavallinen pistoke) ajelee 50–70 kilometriä. Helppo ajaa. Kääntyvä istuin. ePyrkijän kuljettamiseen ei vaadita mopo- tai muutakaan ajokorttia, eikä ajokkia tarvitse rekisteröidä, katsastaa tai vakuuttaa. Sallittu ajaa jalka- ja pyöräkäytävillä sekä tarvittaessa esim. kaupassa. Säilytetty tallissa ja akut ladattu säännöllisesti. Mukana alkuperäinen ohjekirja ja laturi. Keskustassa. Hinta 500e. Tiedustelut Päivi Ahvonen 040 5278 340

Me cursorilaiset palvelemme monipuolisesti yrittäjiä ja yrityksiä ensiaskeleista liiketoiminnan kehittämiseen sekä mm. kotimaisia ja kansainvälisiä investoijia.

Elävä Loviisa tehdään paikallisilla teoilla. Kiitos, että asioit loviisalaisissa yrityksissä!

Kiivetäänkö yhdessä kohti unelmia? Ota yhteyttä → cursor.fi! Kotkan-Haminan seudun ja Loviisan kehittämisyhtiö Cursor

Y R I T Y S PA LV E L U

M AT K A I L U

PS. Farmijuhlilla tavataan! Loviisan torilla pe 2.10. klo 16-19!

| INVEST IN

Myytävänä keltainen 70-luvun helmi! RaisSport 470 | Johnson 60 Hv Hinta 2 700 € Teemu 050 3040 357

Erikokoisia tilauskyytejä 16–64 henkilön linja-autoilla. Mukavasti ja varmasti perille! Beställningstrafik med 16–64 personers bussar. Res bekvämt och säkert!

www.tidstrand.fi

LVI ASENNUS JA MYYNTI

ILMA-VESI LÄMPÖPUMPUT | MAALÄMPÖPUMPUT | ILMALÄMPÖPUMPUT www.lvinystedt.ﬁ | Länsikaari 8 Loviisa | 040 555 0212

LOVIISA

PUKKILA

PORNAINEN

KAUKOLÄMPÖ LÄHELLÄSI Ekologinen ja vastuullinen vaihtoehto

Energiatehokas ratkaisu

Huolehdimme vastuullisesti lämmön toimittamisesta ja seuraamme lämmönkulutusta.

LAPPOHJA

PYHTÄÄ

Loviisalainen kaukolämpö on tuotettu yli 99 prosenttisesti uusiutuvalla energialla. Olemme kokoluokkamme edelläkävijä. Ympäristöystävällinen lämmitysmuoto

Lämmitys pysyy tasaisena ja hinta on maltillinen.

Vaivaton: ei juurikaan huoltoa tai ylläpitoa

Toimitusvarmuus on ykkösluokkaa.

OTA YHTEYTTÄ!

Selvitämme kaukolämmön saatavuuden kiinteistöösi.

Urakoitsijantie 2 07900 Loviisa Asiakaspalvelu 0400 320 923 aspa@loviisanlampo.fi www.loviisanlampo.fi

ILTA TEEL LÄ

med Susanna Räihä

KUVA: ARTO WIIKARI TEKSTI: LIDA HADDAS

Puolitoista vuotta sitten työkaupungistani Loviisasta tuli myös kotikaupunkini. Muutin Keravalta Kuningattarenrantaan koirani Bonon klanssa, ja tunnin työmatka vaihtui muutaman minuutin kävelyyn lahden toiselle puolelle. Työskentelen hallintopäällikkönä Loviisan seudun palvelusäätiössä, joka pyörittää palvelutalo Esplanadia ja Eleonooraa. Rakastan Loviisan luontoa ja merta. Bonon kanssa suuntaamme usein Harjulle ja sieltä merenrantaa pitkin Plagenille. Aamulenkit ovat paras tapa aloittaa päivä. Töissä minua odottavat ihanat työkaverit ja asiakkaat, jotka ovat työni parasta antia. Sosiaalisen työni vastapainoksi viihdyn myös omassa rauhassa ja uppoudun äänikirjoihin muun arkisen puuhan lomassa. Syksyn ja viileämpien säiden saapuessa vietän paljon aikaa lasitetussa terassissani, josta avautuu kaunis näkymä Loviisanlahdelle. Kun katselen merta pienestä vuokra-asunnostani, tunnen äärimmäistä vapautta tehdä juuri sitä, mitä haluan.”

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

PANKEISSA ON EROA

DET ÄR SKILLNAD MELLAN BANKER

Me Someron Säästöpankissa uskomme siihen, että mikään ei korvaa henkilökohtaista palvelua. Siksi meillä on pankkialan asiantuntijoita palvelemassa sinua henkilökohtaisesti niin puhelimessa, verkossa kuin konttorissakin.

På Somero Sparbank tror vi att ingenting kan ersätta personlig service. Därför har vi bankexperter som hjälper dig personligt både per telefon, på nätet och på kontoret. sparbanken.fi/somerosb

saastopankki.fi/someronsp

Lainaneuvottelut edessä – miten valmistautua? Tutustu rahoituspäällikön vinkkeihin sekä lukuisiin muihin ajankohtaisiin aiheisiin Lähellä Sinua -blogissamme: saastopankki.fi/someronsp/lainaneuvottelu

Säästämisen ja sijoittamisen palvelut Placeringstjänster

Päivittäis- ja kassapalvelut Dagliga och kassatjänster

Lakipalvelut Juridiska tjänster

Sari Silvennoinen 050 4611 286

Roosa Silander 044 0212 951

Niina Raitanen 050 5705 207

Laura Törnblom 050 5346 220

Sami Koponen 050 3365 443

Rahoituspalvelut, henkilöasiakkaat Finansieringstjänster, privatkunder

Sini Nurminen 045 1114 180

Noora Varjola 029 0412 323

Rahoituspalvelut, yritysasiakkaat Finansieringstjänster, företagskunder

Elina Oravakangas 050 4494 326

Kuningattarenkatu 18, 07900 Loviisa Puh. 029 041 2300 ma - pe klo 8 - 20, la klo 10 - 14

Elin Jaatinen 050 3059 947

Drottninggatan 18, 07900 Lovisa Tel. 029 041 2300 mån - fre kl. 8 - 18

Ilkka Mansikka 050 3296 055

Paikallista pankkipalvelua OP Salpasta Lokal bankservice från OP Salpa

Ihmisläheistä palvelua paikallisesti

Människonära service – lokalt!

Meille OP Salpassa paras palvelu tarkoittaa asiakkaan aitoa kohtaamista. Haluamme kuunnella, ymmärtää ja löytää ratkaisut, jotka sopivat juuri sinun elämäntilanteeseesi. Paikallisena pankkina tunnemme alueemme ihmiset, yritykset ja yhteisöt. Siksi voimme tarjota henkilökohtaista palvelua, asiantuntevia neuvoja ja sujuvaa asiointia niin verkossa kuin konttoreissammekin. Kun tarvitset pankki-, vakuutus-, sijoitus- tai lakiasioiden asiantuntemusta, olemme lähelläsi ja apunasi. Yhdessä löydämme parhaat ratkaisut tulevaisuuttasi varten.

För oss på OP Salpa innebär den bästa servicen ett genuint möte med kunden. Vi vill lyssna, förstå och hitta lösningar som passar just din livssituation. Som lokal bank känner vi människorna, företagen och samfunden i vår region. Därför kan vi erbjuda personlig service, sakkunnig rådgivning och smidig skötsel av ärenden både digitalt och på våra kontor.När du behöver sakkunskap inom bank-, försäkrings-, placerings- eller juridiska frågor finns vi nära dig och hjälper dig. Tillsammans hittar vi de bästa lösningarna för din framtid.

OP Salpa | Artjärvi - Elimäki - Koria - Lapinjärvi - Lemi - Loviisa - Luumäki - Miehikkälä - Savitaipale