Maanomistaja_1_2026

Maanomistajain Liiton jäsenlehti 1 | 2026

Erikoiskasvit tukevat luontoa ja kannattavuutta

JUKKA KOLA

KANNUSTAA:

JATKAKAA VILJELYÄ!

MAATALOUS Teemana

www.maanomistajainliitto.fi Saarijärvellä rakennetaan

KAAVOITUS syö Suomen huoltovarmuuden ja kulttuurimaisemat

Maanomistajain Liiton jäsenlehti

1 | 2026

Tässä numerossa

PÄÄKIRJOITUS: Yhdessä kohti vahvempaa maanomistajuutta 3

LYHYESTI:

Salon tilalla viljellään erikoiskasveja, Ensimmäinen lain mukainen ekologinen kompensaatio, Tilusjärjestely lyhensi ajomatkaa pellolle, Villisika liikkuu laajalla alueella, Puukaupassa turbulenssia, Näin teet pihastasi luontopihan 4–5

HAASTATTELU:

Jukka Kolan viesti viljelijöille 6

VIERASKYNÄ: Hannes Torppa biokaasun markkinoista ................................ 7

Saarijärvellä rakennetaan älymaatalouden tulevaisuutta 8–9

Maatalousmaan vähentyminen syö huoltovarmuutta 10

Vuokrapellot kuntoon -hankkeen anti viljelijöille 11

EDUNVALVONTA: Maanomistajain liiton tuoreita lausuntoja ............................. 12

Metsäasiantuntijaksi Brysseliin 12

Marjo Uotila Maanomistajain liiton strategiseksi neuvonantajaksi ................... 13

HYVÄ TIETÄÄ: Valokuidun lupa-asiat 13

Ilmoittaudu Maanomistajain liiton työryhmiin ............................................ 13

Maanomistajain Liiton infosivu 14

Lehden tekijät

JULKAISIJA: Maanomistajain Liitto r.y. www.maanomistajainliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA: Kimmo Collander

TOIMITUS JA ULKOASU: Creative Peak www.creativepeak.fi

AD: Milla Kaukiainen

Kannen kuva: Henri Uotila (Niilo Salo/Siementila Salo)

PAINO: Grano Oy | Paperi: MAXI offset 120g ISSN 0355-0478 | Verkkojulkaisun ISSN 2490-1873

MILJÖMÄRKT

LIITY JÄSENEKSI BLI MEDLEM

Liiton jäsenenä vaikutat ja pysyt ajantasalla maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Som medlem kan du påverka och följa med ärenden som gäller jordanvändning både på nationell och internationell nivå.

Yhdessä kohti vahvempaa maanomistajuutta

Maanomistajain Liiton tehtävänä on vahvistaa maanomistajien asemaa ja varmistaa, että omistajan ääni kuuluu siellä, missä päätöksiä tehdään. Tässä ajassa tuo tehtävä on tärkeämpi kuin koskaan. Tämän tehtävän varmistamiseksi järjestön taloudellisen pohjan vahvistaminen on välttämätöntä. Työtä on vielä tehtävänä, mutta etenemme suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti. Vakaa talous luo kestävän perustan vaikuttavalle edunvalvonnalle ja toiminnan pitkäjänteiselle kehittämiselle.

Yhteistyö on toimintamme kulmakivi. Yritysyhteistyössä korostamme aidon lisäarvon tuottamista kumppaneillemme, sillä yhteistyön on aina oltava molemmille osapuolille hyödyllistä.

Pidämme tärkeänä myös sitä, että liitto kykenee entistä vahvemmin osoittamaan konkreettisen hyötynsä jäsenilleen. Olemme olemassa, jotta maanomistajain arki helpottuu, taloudelliset edellytykset paranevat eikä horisontissa siintäviä uhkakuvia päästetä toteutumaan.

Näemme työryhmät keskeisenä välineenä vaikuttavamman edunvalvonnan rakentamisessa. Jäsenistöllämme on paljon sellaista osaamista, jota emme osaa vielä hyödyntää täysimääräisesti. Samalla työryhmätyöskentely tarjoaa jäsenillemme mahdollisuuden oppia, vaikuttaa ja verkostoitua yhä vahvemmin järjestössämme. Työryhmät muodostavat suoran kanavan aktiiviselle jäsenelle päätöksenteon ytimeen. Toivotamme kaikki halukkaat lämpimästi mukaan työryhmätyöskentelyyn.

Ratkaisuhenkisyys, oikeudenmukaisuus ja käytännönläheisyys ovat arvoja, joiden varaan toimintamme rakentuu. Tarvitsemme reiluja ja kestäviä ratkaisuja esimerkiksi maanlunastusten korvauskäytäntöihin. Yksi hahmottelemamme vaihtoehto on, että jatkossa yhteismetsäosuuksia voitaisiin tarjota korvauksena tai vaihtoehtona rahalliselle korvaukselle. Näin metsänomistajan asema turvattaisiin pitkäjänteisesti. Tärkeintä on, että korvausten tulee vastata todellista arvoa ja kunnioittaa omistusoikeutta – oli kyse sitten sähkölinjasta tai vetyputkesta.

Omistusoikeus on yhteiskunnan peruspilari. Ilman sitä ei ole investointeja, ei kestävää metsätaloutta, ei ruokaturvaa eikä energiantuotantoa. Meille kaikille tärkeä maisema ja elinympäristökin on sidoksissa omistusoikeuteen. Halu vaalia ja ylläpitää tulee pitkäjänteisen vakaan omistusoikeuden mukana. Tämä on todella tärkeä motiivi muistaa esimerkiksi ”kuka omistaa maiseman” -keskusteluissa. Tähän liittyen näemme päivitystarpeita myös jokaisenoikeuksissa. Lopuksi haluan osoittaa kiitokseni kaikille niille, jotka jo nyt tekevät työtä liiton ja maanomistajien hyväksi. Teidän panoksenne on arvokas. Samalla haluan korostaa jäsenyyden merkitystä jokaiselle maanomistajalle. Jäsenyys on yksi ääni lisää päätöksentekopöytiin. Se tukee yhteisiä tavoitteitamme ja vahvistaa omistajuuden asemaa yhteiskunnassa.

Sebastian Sohlberg

Hallituksen puheenjohtaja

Tillsammans mot ett starkare jordägarskap

Jordägarnas Förbunds uppgift är att stärka jordägarnas ställning samt att se till att ägarens röst hörs där besluten fattas. I dessa tider är vår uppgift viktigare än någonsin.

För att verkställa denna uppgift är det nödvändigt att stärka förbundets ekonomiska grund. På den fronten har vi ännu mycket att göra, men vi framskrider planenligt och målmedvetet. En stabil ekonomi skapar en hållbar grund för en verksam intressebevakning och en långsiktig utveckling av verksamheten.

Samarbete är en hörnsten i vår verksamhet. Inom företagssamarbetet lyfter vi fram det genuina mervärde som vi kan tillföra våra samarbetspartners, eftersom samarbetet alltid ska gagna båda parterna.

Vi anser det också vara viktigt att förbundet allt tydligare klarar av att visa sin konkreta nytta för medlemmarna. Vi finns till för att jordägarens vardag ska bli lättare, de ekonomiska förutsättningarna förbättras och för att de hot som nu hägrar på horisonten inte ska förverkligas.

Vi anser att arbetsgrupperna spelar en central roll vad gäller uppbyggandet av en mer verksam intressebevakning. Våra medlemmar sitter på en massa know-how som vi ännu inte kunnat utnyttja till dess fulla potential. Samtidigt erbjuder arbetsgruppsarbetet våra medlemmar möjligheten att lära sig, inverka och nätverka på ett allt bredare plan inom förbundet. För den aktiva medlemmen utgör arbetsgrupperna en direkt kanal till beslutsfattandets kärna. Därför välkomnar vi varmt alla intresserade att delta i arbetsgruppsarbetet.

Lösningsinriktat arbete, rättvisa samt pragmatism är värden vår verksamhet bygger på. Vi behöver rättvisa och hållbara lösningar i till exempel ersättningsförfaranden gällande markinlösningar. Ett förslag som vi utformat är att man i fortsättningen kunde erbjuda allmänningsandelar som ersättning eller som alternativ till monetär ersättning. På så sätt skulle skogsägarens ställning säkras på lång sikt. Det viktigaste är att ersättningarna motsvarar det verkliga värdet och respektera ägorätten – vare sig det är fråga om en kraftledning eller ett vätgasrör.

Ägorätten är en grundpelare i samhället. Utan den finns det inga investeringar, inget hållbart skogsbruk, ingen tryggad livsmedelsförsörjning eller energiproduktion. De för oss så viktiga vyerna och livsmiljöerna är kopplade till ägorätten. Viljan att värna om och upprätthålla miljön går hand i hand med en långsiktig, stabil ägorätt. Det här är ett mycket viktigt motiv att minnas då man till exempel diskuterar ”vem som äger utsikten”. I det här fallet ser vi också ett behov av att uppdatera allemansrätten.

Slutligen vill jag rikta ett tack till alla dem som redan nu arbetar för förbundets och jordägarnas väl. Er insats är värdefull. Samtidigt vill jag lyfta fram vikten av medlemskapet för varje jordägare: ett medlemskap är en röst till i rummen där besluten fattas. Det stöder våra gemensamma mål och stärker ägandets ställning i samhället.

Sebastian Sohlberg

Styrelsens ordförande

Koonneet: Kimmo Collander, Seppo Iisalo

Erikoiskasvit TUKEVAT SEKÄ LUONTOA ETTÄ

KANNATTAVUUTTA

Siementila Salon tilalla Loimaan Mellilässä viljellään sertifioitua siementä tavanomaisimmista viljaja palkokasveista harvinaisempiin erikoiskasveihin.

Erikoiskasveista merkittävimpiä ovat apilat, monivuotiset nurmikasvit sekä niittykukkien siemenet.

Suomalaisen siementuotannon keskeinen kilpailuvaltti on laatu.

– Eteläisimmissä maissa pystytään tuottamaan halvemmalla, mutta yhtä laadukasta siementä ei siellä saada aikaan, kertoo toimitusjohtaja Niilo Salo

Erikoiskasvit tarjoavat myös taloudellisia hyötyjä. Esimerkiksi apilan avulla saadaan sidottua typpeä ilmasta peltoon, mikä parantaa maan rakennetta ja tuottokykyä sekä vähentää lannoitustarvetta. Samalla ne tukevat luonnon monimuotoisuutta ja vastaavat maataloudelle asetettuihin uusiin tavoitteisiin.

Kun pellon kasvukunto paranee ja kotimainen siementuotanto vahvistuu, hyötyy koko ruokaketju pellolta pöytään.

Läs artikel på svenska här

Lupa- ja valvontavirasto on tehnyt ensimmäisen luonnonsuojelulain mukaisen päätöksen vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta Vantaalla.

Senaatti-kiinteistöjen hankkeen aiheuttama luonnonarvojen heikennys korvataan Palokallion alueella. Toimenpiteinä on mm. lahopuun tuottamista, ojien tukkimista ja alueen vesitalouden palauttamista.

Alueelle jää luonnonarvohehtaareja myös myöhempään käyttöön.

Läs artikel på svenska här

Kun peltolohkot ovat suurempia ja niitä on vähemmän, maanomistajille tulee vähemmän kustannuksia kulkemisesta.

Tilusjärjestely LYHENSI AJOMATKAA

PELLOILLE

Kauhavan Alahärmässä on valmistunut tilusjärjestely, joka tehtiin Voltin, Ekolan, Köykkärin ja Perkiömäen alueilla vuosina 2019–2025.

Ennen tilusjärjestelyä matka pellolle saattoi olla yli 10 km, vaikka linnuntietä

Villisika liikkuu laajalla alueella

Villisiat liikkuvat Suomessa huomattavasti laajemmalla alueella kuin eteläisemmissä maissa. Karumpi pohjoinen elinympäristö pakottaa siat etsimään meillä ruokaa laajoilta alueilta.

FM Elmo Miettinen tutki väitöskirjassaan GPS-laitteilla merkittyjen villisikojen liikkumista. Kaakkois-Suomen raja-alueilla seuratut villisiat kulkivat aktiivisesti rajan yli. Pääosin ne ruokailivat öisin Suomen puolella ruokinnoilla ja viljelyksillä, mutta viettivät päiväajat Venäjällä. Villisikojen elinpiirit olivat laajoja, keskimäärin 87 neliökilometriä.

Tutkimuksessa havaittiin myös ennätyksellisen pitkä, 163 kilometrin suora siirtymä, jonka teki villisikapahnue KaakkoisSuomesta Etelä-Savoon.

Villisikoihin liittyvä keskeinen riski on afrikkalainen sikarutto, joka on merkittävä uhka suomalaiselle sikataloudelle. Suomessa tautia ei ole havaittu, mutta lähimmät esiintymät löytyvät Venäjältä ja Virosta.

etäisyys olisi vain 1–2 kilometriä. Aluetta halkovat valtatie 19, Lapuanjoki ja rautatie, ja pelloille piti kulkea ylityspaikkojen kautta.

Järjestelyssä usean maanomistajan matkaa pellolle pystyttiin lyhentämään jopa 10–25 km / suunta.

Maanmittauslaitos arvioi järjestelyn hyödyn olevan yli 1,1 miljoonaa euroa.

PUUKAUPASSA

TURBULENSSIA

Vuosi 2025 oli puukaupassa kaksijakoinen. Vuoden alkupuolella puukauppa kävi vilkkaasti ennätyshinnoilla, mutta loppuvuoden aikana hinnat ja määrät tippuivat rajusti.

Etenkin kuitupuun hinnat laskivat poikkeuksellisen paljon. Kemiallisen metsäteollisuuden sekä energiasektorin puun kysyntä pieneni, ja kuitupuun hinnat tippuivat pystykaupoissa noin 30 ja hankintakaupoissa lähes 20 prosenttia.

Koko vuoden keskimääräiset hinnat nousivat hieman, vaikka ostomäärä jäi viidesosan pienemmäksi kuin edellisenä vuonna, Luonnonvarakeskus (Luke) raportoi.

Läs artikel på svenska här

Läs artikel på svenska här

Villisikojen elinalueet voivat olla moninkertaisia etelän populaatioihin verrattuna. Riskit suurenevat ilmastonmuutoksen myötä.

Läs artikel på svenska här

TEE OMASTA PIHASTASI

LUONTOPIHA

Kun mahdollisimman moni hoitaa pihaansa luontoa kunnioittaen, muodostuu niistä luonnon monimuotoisuutta tukeva verkosto.

Anna luonnolle tilaa ja suosi hallittua hoitamattomuutta.

– Jätä osa pihasta luonnonniityksi, joka tarjoaa ravintoa ja suojapaikkoja esimerkiksi päiväperhosille ja kimalaisille.

Istuta kotimaisia perinne- ja luonnonkasveja.

– Niistä hyönteiset saavat ravintoa. Älä suosi haitallisia vieraskasvilajeja, sillä ne syrjäyttävät alkuperäistä lajistoa.

Vältä torjunta-aineita puutarhanhoidossa.

– Myrkyt voivat vaikuttaa mikroeliöstöön, hyönteisiin, kasveihin, pieneläimiin ja kotieläimiin – ja jopa meihin ihmisiin.

Läs artikel på svenska här

JUKKA KOLAN VIESTI VILJELIJÖILLE

Jatkakaa

viljelyä ja kehittykää!

Ilmastonmuutos, geopoliittinen epävarmuus ja kuluttajien muuttuvat valinnat muokkaavat globaalia ruokajärjestelmää nopeammin kuin pitkään aikaan. Juuri nyt tarvitaan malttia ja kykyä katsoa horisontin taakse.

Maatalouspolitiikan emeritusprofessori ja yliopiston rehtori emeritus Jukka Kola katsoo, että liian usein jäädään kiinni päivän kysymyksiin.

– Ruoan merkitys on kuitenkin niin perustavanlaatuinen, että siitä pitäisi puhua kymmenien vuosien aikajänteellä.

Kolan mukaan ruoka on megatrendi, vaikka se ei aina sellaisena näy. Ilman ruokaa ei ole terveyttä, hyvinvointia eikä

yhteiskunnallista vakautta.

– Viestini viljelijälle on: jatka viljelyä. Uudistus- ja oppimiskykyä tarvitaan. Tohtorin tutkintoa ei tarvita, mutta oppihalua pitää olla.

”Kuluttajien valinnat ohjaavat koko ketjua”

Kola korostaa, että ruokajärjestelmä kehittyy ensisijaisesti kysynnän, ei tarjonnan ehdoilla.

– Maataloudessa on totuttu ajattelemaan tuotannon kautta, mutta todellisuudessa kuluttajien valinnat ohjaavat koko ketjua pellolta jalostukseen.

Viime vuosina hintaherkkyys on kasvanut. Se näkyy erityisesti luomutuotteissa.

– Luomu kiinnostaa, jos hinta on lähellä tavanomaista. Mutta kun ero kasvaa, moni tekee ratkaisun kukkaron ehdoilla. Vastuullisuus on tärkeää, mutta arjen rea-

Maatalouspolitiikan emeritusprofessori Jukka Kola kehottaa katsomaan horisontin taakse.

liteetit tulevat nopeasti vastaan.

Kolan mukaan vastuullisuus ja taloudellinen todellisuus kulkevat jatkuvassa jännitteessä. Politiikassakin tarvitaan realismia retoriikan rinnalle.

”Huoltovarmuus on osa vastuullisuutta”

Geopoliittinen epävarmuus on palauttanut huoltovarmuuden keskustelun ytimeen.

– Se, mikä vielä hetki sitten tuntui vanhanaikaiselta, näyttää nyt täysin perustellulta. Ruoan omavaraisuus ei ole kestävyyden vastakohta, vaan osa sitä. Sopiva tuotanto-omavaraisuus ja riittävä panosomavaraisuus rakentavat aitoa yhteiskunnan kestokykyä.

Samaan aikaan tehokkuuden, kilpailukyvyn ja kestävyyden välillä on jännitteitä. Suuret tuotantoyksiköt voivat olla taloudellisesti järkeviä, mutta järjestelmän

HARVA VOI JATKAA TÄSMÄLLEEN

SAMALLA TAVALLA KUIN ENNEN.

kokonaiskestävyys vaatii myös monimuotoisuutta ja riskien hajauttamista.

– Kaikkea ei voi keskittää. Riskienhallinta on osa ruokaturvaa.

”Ilman tutkimusta emme ratkaise tätä”

Yliopistotaustaisena Kola palaa toistuvasti tutkimuksen merkitykseen.

– Megatrendit ovat hitaita. Siksi tutkimus on pitkän aikavälin vakuutus. Ilman vankkaa tietopohjaa ja parempaa ennakointi- ja uudistumiskykyä emme pysty onnistuneesti yhdistämään ilmastotavoitteita, kilpailukykyä ja viljelijöiden toimeentuloa.

Uudet ratkaisut, kuten laboratoriossa tuotetut proteiinit, etenevät väistämättä mutta hitaasti.

– Ne eivät ratkaise seuraavan kymmenen vuoden ruokaturvaa. Siksi perinteisen maatalouden kehittäminen on edelleen keskiössä.

”Harva voi tehdä tulevaisuudessa täsmälleen samaa kuin nyt” Kola tiivistää neuvonsa viljelijöille yhteen ajatukseen – uudistumiskykyyn.

– Koulutus, tiedon seuraaminen ja avoimuus muutokselle ovat ratkaisevia tilan koosta riippumatta. Harva voi jatkaa täsmälleen samalla tavalla kuin ennen.

Yksi asia on hänen mukaansa kuitenkin varma.

– Ruoalle on aina kysyntää. Kysymys on siitä, kuka pystyy vastaamaan siihen kestävällä ja kannattavalla tavalla.

VIERASKYNÄ

Biokaasun rooli vahvistuu Suomessa

Biokaasu on kotimainen, uusiutuva energiamuoto, jota tehdään sellaisista raaka-aineista, joita Suomessa syntyy paljon ja tasaisesti muun muassa eläinlannasta, nurmesta ja muista peltobiomassoista, elintarviketeollisuuden sivuvirroista, biojätteestä sekä jätevesilietteistä.

Suomalainen biokaasutuotanto on rakentunut yhdyskuntajätteiden käsittelyn yhteyteen sekä maatilojen lannan käsittelyyn.

Tulevaisuudessa maatalousbiomassat tulevat kasvattamaan roolia merkittävästi. Prosessissa syntyy biometaanin lisäksi biogeenistä hiilidioksidia ja mädätettä, joka on arvokas kierrätyslannoite. Tässä kierrossa ravinteet saadaan takaisin pelloille hallitummin ja hajuhaitatkin tyypillisesti vähenevät.

Biokaasua voidaan käyttää sellaisenaan lämmön ja sähkön yhteistuotannossa (CHP) tai jalostaa biometaaniksi.

Biometaani on uusiutuvaa kaasua, jota voidaan hyödyntää liikennepolttoaineena, teollisuuden prosesseissa ja lämmityksessä sekä paikoin myös kaasuverkkoon syötettynä. Samalla biokaasun jalostuksen sivuvirroista – kuten biogeenisestä CO2:sta – on tulossa yhä kiinnostavampi lisäarvotuote. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi synteettisten polttoaineiden valmistuksessa ja kemianteollisuudessa.

Keväällä 2025 kokoamamme tilannekuvan mukaan vuosille 2025–2027 on suunnitteilla ja rakenteilla 46 biokaasulaitosinvestointia, jotka toteutuessaan kaksinkertaistaisivat nykyisen tuotantokapasiteetin.

MARKKINAN KEHITTYESSÄ MAATILOJEN MAHDOLLISUUDET KASVAVAT.

Kentällä näkyy sekä suuria että paikallisia ratkaisuja. Kolme teollisen mittakaavan laitosta on juuri rakennusvaiheessa. Esimerkiksi Ranualla avattiin maatilojen yhteinen biokaasulaitos, jossa raaka-aineena on useiden tilojen lanta ja ylijäämärehu.

Biokaasun rooli vahvistuu, kun yritykset hakevat kustannustehokkaita tapoja vähentää päästöjä ja parantaa energiaomavaraisuutta. Asiantuntija-arvioissa kotimaisen biokaasun tavoitteeksi on asetettu nelinkertaistaa biokaasun tuotanto vuoteen 2030.

Maanomistajan näkökulmasta biokaasu on ennen kaikkea tapa tehdä ravinne- ja energiapotentiaalista liiketoimintaa. Biokaasu tarjoaa mahdollisuuden muuttaa kustannuserä tuottavaksi resurssiksi, kun energia voidaan hyödyntää itse tai myydä markkinoille.

Markkinan kehittyessä maatilojen mahdollisuudet kasvavat. Ratkaisuna voi olla investointi omaan laitokseen, yhteinen laitos tai yhteistyö suuremman lantalaitoksen kanssa. Ratkaisusta riippumatta jokainen molekyyli omista raaka-aineista edistää kiertotaloutta ja omavaraisuutta.

Hannes Torppa

Toiminnanjohtaja, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry

Läs artikel på svenska här

Läs artikel på svenska här

Maatalouden taloudellinen kannattavuus ja ekologinen kestävyys haastavat viljelijöitä entistä enemmän. Tuotantopanoksia on kohdennettava tarkemmin, kasvavia riskejä on pystyttävä ennakoimaan ja päätöksenteko maataloudessa vaatii yhä vahvempaa dataa.

Saarijärvellä rakennetaan ÄLYMAATALOUDEN TULEVAISUUTTA

Uusiin haasteisiin vastaa Finnish Future Farm -hanke, jonka tavoitteena on luoda Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalouskampukselle kansainvälinen älymaatalouden yhteis-kehittämisen ympäristö ja osaamiskeskittymä.

Kyse ei ole vain yksittäisestä projektista, vaan useista toisiaan tukevista kokonaisuuksista.

Hankkeessa yhdistyvät kokeilutoiminta ja tiedon tuottaminen sekä älymaatalouden startup-yhteisön ja kumppanuuksien rakentaminen.

Projektipäällikkö Tapani Sauranen kertoo, että hankkeen tuloksena on syntynyt älymaatalouden kokeilu-, demonstraatio- ja yhteiskehittämisen ympäristö, joka

päätöksiä ei tarvitse tehdä enää pelkän kokemuksen tai arvauksen varassa.

edistää uusien täsmäviljelyteknologioiden ja -menetelmien käyttöönottoa.

Digitaalinen kaksonen tuo ennakointia viljelyyn Tarvaalan Biotalouskampuksen maatilalle sijoitettavan mittaustekniikan ja maatilan digitaalinen kaksonen (eng. Digital Twin) on virtuaalinen malli, joka jäljittelee mahdollisimman tarkasti oikean maatilan toimintaa ja olosuhteita.

– Tietokoneelta seurattava kokonaisuus kokoaa yhteen sekä reaaliaikaista että historiatietoa kasvulohkoista, viljelytoimenpiteistä, kasvuston kehityksestä, sääolosuhteista sekä sadon määrästä ja laadusta.

Digitaalisen kaksosen avulla voidaan testata eri skenaarioita ja optimoida viljelyä. Tavoitteena on parantaa tuottavuutta sekä hallita kustannuksia ja riskejä.

– Maatilaa voidaan ohjata datan perusteella, joten päätöksiä ei tarvitse tehdä enää pelkän kokemuksen tai arvauksen varassa. Eri lähteistä kertyvän datan avulla viljelijä voi tehdä parempia päätöksiä. Näin saadaan kustannussäästöjä ja suurempia satoja, ja samalla pystytään vastaamaan paremmin ympäristökysymyksiin ja kuluttajien tarpei-

siin, Sauranen kiteyttää.

Digitaalista kaksosta hyödynnetään aluksi tutkimuksessa, kehitystyössä, koulutuksessa ja innovaatioissa, ja vähitellen se jalkautuu maatilojen arkeen.

– Vaikka digitaaliset kaksoset ovat tuttuja teollisuudesta, maataloudessa niitä rakennetaan nyt ensimmäistä kertaa ympäristöön, jossa suurimpana tekijänä ovat muuttuvat luonnonolosuhteet.

Katse tulevaisuuteen

Tavoitteena on, että Saarijärvelle vakiintuu pysyvä, kansainvälisesti verkottunut älymaatalouden osaamiskeskittymä, joka toimii tiiviissä yhteistyössä kumppaniyritysten kanssa.

– Yritysyhteistyön odotetaan jatkuvan ja monipuolistuvan hankkeen jälkeen, ja toiminnan toivotaan herättävän laajaa kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella. Älymaataloustiimi on lisäksi avoin kaikenlaiselle teknologiselle yhteistyölle, joka tukee ruokaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden kehittämistä.

Läs artikel på svenska här

Hankkeen päärahoitus tulee Keski-Suomen liitolta (JTF rahoitus). Yritysrahoittajina toimivat Valtra, Neste ja AGCO Power.

Myös Saarijärven kaupunki on mukana rahoituksessa.

Finnish Future Farm -hanke tuo älymaatalouden uudet teknologiat, kansalliset ja kansainväliset verkostot, rahoituksen ja ratkaisut yhteen Saarijärvelle, Keski-Suomeen.

jamk.fi/en/project/finnish-future-farm

Merkittävä kumppani on Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, jonka maatilakokonaisuus luo fyysisen perustan Living Lab -toiminnalle.

Lisäksi mukana on laaja joukko liitännäisjäseniä, kuten Valio, Luonnonvarakeskus, MTK, ProAgria, Nokian Raskaat Renkaat, Helsingin yliopisto, Lantmännen ja HRV Farm.

Startup-yritykset kiinnostuneita

Biotalouden yrityskiihdyttämö BioBoosters on käynnistänyt yhdessä kumppaneidensa Valtran, AGCO Powerin, Nesteen, Lantmännenin ja Innovestorin kanssa kestävän ruoantuotannon ja älymaatalouden kasvuohjelman startup- ja kasvuyrityksille.

Kahdesti toteutettuun ohjelmaan on

hakenut sata yritystä, ja yli tuhat maatalous- ja elintarviketeknologian startupia on kartoitettu eri puolilta maailmaa.

Tiukan valintaprosessin jälkeen mukaan on valittu 17 lupaavinta yritystä seitsemästä Euroopan maasta, joista kuusi on Suomesta. Yritykset ovat kokeneet erityisen arvokkaaksi suoran keskusteluyhteyden veturiyrityksiin ja sijoittajiin.

Myös verkossa toteutettuihin Tiedolla johtamisen SmartFarm-pilottikoulutuksiin on osallistunut useita kymmeniä osallistujia paikallisista viljelijöistä kansainvälisiin projektipäälliköihin.

– Koulutuksissa harjoitellaan dataperusteista päätöksentekoa hyödyntämällä Biotalouskampuksen peltolohkon digitaalista kaksosta, monipuolisia datalähteitä ja virtuaalista 3D-ympäristöä. Sulan maan kasvukauden ratkaisuja voidaan harjoitella vaikka keskellä sydäntalvea, projektipäällikkö Tapani Sauranen kertoo.

Kaavoitus syö

HUOLTOVARMUUTTA

JA KULTTUURIMAISEMIA

Maatalousmaa on vähentynyt tasaisesti kaikissa länsimaissa viime vuosikymmeninä, ja sama trendi näkyy myös

Suomessa. Meillä maatalousmaan suhteellinen osuus maan kokonaispinta-alasta on jo valmiiksi erittäin pieni verrattuna moniin muihin Euroopan maihin.

Vain noin 6,47 prosenttia Suomen maapintaalasta on maatalousmaata.

Kauppatieteiden maisteri Lilli Uotilan tekemä Pro gradu -tutkielma osoittaa erittäin vahvan yhteyden kaupunkiväestön kasvun ja maatalousmaan vähenemisen välillä.

– Kaupungistuminen selittää yli 90 prosenttia maatalousmaan vähenemisen vaihtelusta, Uotila kertoo.

Muutokset tapahtuvat tyypillisesti kaupunkien reuna-alueilla, joissa peltoihin kohdistuu suurin rakentamispaine hyvän saavutettavuuden, maan arvonnousuodotusten ja infrastruktuurin laajenemisen vuoksi.

Kunnilla keskeinen rooli

Koska kunnilla on Suomessa kaavoitusmonopoli, niillä on keskeinen rooli maan käyttötarkoituksen muutoksessa.

– Ilman kuntien hyväksyntää maatalousmaata ei voi muuttaa muihin käyttötarkoituksiin. Käytännössä kuntien virkamiehet ja poliittiset päättäjät ovat avainasemassa siinä, säilytetäänkö maatalousmaata vai muutetaanko se pysyvästi muuhun käyttöön.

Uotila harmittelee, että julkinen keskustelu ja tutkimus maatalousmaan vähenemisen ongelmista ovat Suomessa täysin marginaalisia verrattuna naapurimaihimme Ruotsiin ja Tanskaan. Maanomistajan kannalta tilanne on ongelmallinen.

– Maanomistajan oikeusturva on huomattavasti heikompi Suomessa kuin monissa muissa maissa. Jos kunta päättää kaavoittaa peltoalueen vaikkapa asuinalueeksi, voi se niin tehdä pakkolunastamalla. Pakkolunastuksilla tehdyt maan ostot vastaavat harvoin maan todellista arvoa.

Vaikka maankäytön muutosta pidetään usein luonnollisena talouskasvun ja kaupungistumisen seurauksena, maatalousmaan muuttaminen on erityisen merkittävää, koska siinä menetetään peruuttamattomasti rajallisia luonnonvaroja. Kun pelto on kerran muutettu esimerkiksi teollisuusalueeksi, sen palauttaminen takaisin pelloksi on erittäin epätodennäköistä.

– Maatalousmaa ei ole ainoastaan perusta huoltovarmuudelle ja maan omavaraisuudelle. Se kytkeytyy myös kulttuurimaisemien säilymi-

seen, luonnon monimuotoisuuden tukemiseen ja ekosysteemipalveluihin.

Uotila kertoo, että esimerkiksi Ruotsissa maatalousmaata voidaan myös suojella, jolloin kulttuurihistoriallisesti, ekologisesti tai maisemallisesti merkittävät peltoalueet saadaan säilytettyä seuraaville sukupolville, vaikka paine niiden muuttamisesta olisikin suuri.

Jatkuva prosessi

Lilli Uotila tutki gradussaan myös sitä, miten paljon maatalousmaa tulee tulevaisuudessa vähenemään. Selvitys perustui dataan, joka sisälsi Suomen maatalousmaan määrät hehtaareina 1960-luvulta alkaen.

Ennusteiden mukaan maatalousmaata voi kadota vuosittain noin 6000–8000 hehtaaria. – Suurimmat menetykset kohdistuvat historiallisesti merkittävimmille maatalousalueille, kuten Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle. Näillä alueilla yhdistyvät kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ja hedelmälliset pellot, juurevat perinnemaisemat sekä voimakas kaupunkikasvu, mikä tekee niistä erityisen alttiita kaavoituspäätöksille, jotka suosivat rakentamista.

Läs artikel på svenska här

Ilman vahvempaa poliittista huomiota ja suojelutoimia Suomi vaarantaa oman huoltovarmuutensa, kulttuurimaisemansa ja luontonsa lyhyen aikavälin ”kehityshyötyjen” vuoksi, KTM Lilli Uotila sanoo.

PERUUTTAMATON

PROSESSI

Maatalousmaan muuttamisella tarkoitetaan maatalouskäytössä olevan maan, esimerkiksi peltojen, laidunten ja niittyjen pysyvää muuttamista muuhun kuin maatalouskäyttöön, useimmiten asumiseen, infrastruktuuriin ja teollisuusalueiksi. Suomessa tämä prosessi tapahtuu virallisen maankäytön suunnittelun ja kaavoituspäätösten kautta, eli maatalousmaata ei voida muuttaa ilman kuntien hyväksyntää.

PELLON ARVO säilyy yhteistyöllä

Peltoja vuokraavat viljelijät toivovat vähintään kymmenen vuoden vuokrasopimuksia. Lyhyet vuokrasopimukset eivät kannusta viljelijää investointeihin, Vuokrapellot kuntoon -hanke osoitti.

Kuva: Alina Uotila

Pellon omistaminen on usealle maanomistajalle suurempi asia kuin pelkkä rahallinen sijoitus. Aiempien sukupolvien raivaama maatilkku tai suurempi vainio juurruttaa ihmisen kotiseutuunsa ja kantaa monissa tapauksissa suvun historiaa.

Viljely on myös enemmän kuin hyödykkeen tuotantoa. Se luo yhteistä turvaa epävarmassa maailmassa. Monelle maanomistajalle myös peltoluonnon ja lähivesistöjen vaaliminen on tärkeää.

Vuokrapellot kuntoon -hankkeen kyselyssä selvitettiin, mitkä motiivit, tavoitteet ja arvot pellonomistamisen taustalla vaikuttavat.

– Kävi ilmi, että taloudellinen tuotto on merkittävä pellon omistamisen motiivi, mutta ei suinkaan ainoa. Peltojen säilyttäminen viljelyssä, huoltovarmuuden ylläpito ja ympäristön hyvinvointi nousivat vastauksissa esiin tärkeimpinä tavoitteina, projektipäällikkö Siri Taalas kertoo.

Pelto on omaisuutta, jonka hoitoon suhtaudutaan käytännönläheisesti.

Hyväkuntoinen pelto on pitkän aikavälin sijoitus, joka säilyttää arvonsa, houkuttelee viljelijöitä ja tukee kotimaisen ruuantuotannon jatku -

vuutta. Hyvin hoidettu pelto on tulevaisuudessakin haluttu ja helpompi vuokrata tai myydä.

– Kyselymme oli osoitettu myös viljelijöille, jotka vuokraavat peltoja. He toivoivat pidempiä, vähintään kymmenen vuoden vuokrasopimuksia. Lyhyet vuokrasopimukset eivät kannusta viljelijää investointeihin, koska kunnostustoimenpiteiden takaisinmaksuaika on usein pitkä.

Vuokrasopimuksen laatimiseen kannattaa panostaa, jotta molemmat osapuolet hyötyvät siitä mahdollisimman paljon.

– Ennen sopimuksen tekoa on hyvä käydä pelloilla yhdessä, tarkistaa ojituksen toimivuus, miettiä viljavuuden ylläpitoa ja todeta mahdolliset puutteet. Kunnossapidosta kannattaa aina sopia kirjallisesti. Näin hoitotoimet ja niiden kustannukset saadaan jaettua molemmille osapuolille oikeudenmukaisesti ja vältytään epäselvyyksiltä.

Yhteistyö, avoin keskustelu ja selkeät sopimussisällöt tuovat maanomistajalle varmuuden omaisuutensa arvon säilymisestä, ja viljelijälle ne luovat ennakoitavuutta. Hoitotoimien sopimisella on myös suoraa vaikutusta ympäristön tilaan.

Viljelijät saattavat olla valmiita maksamaan korkeampaa vuokraa pellosta, jonka ojitus ja maan rakenne on ovat kunnossa, projektipäällikkö Siri Taalas sanoo.

Vinkkejä hyvän vuokrasopimuksen laatimiseen

bsag.fi/materiaalit/vinkit-hyvanvuokrasopimuksen-laatimiseen/

Hyvin hoidettu pelto vähentää ravinnevalumien riskiä, tukee luonnon monimuotoisuutta ja vahvistaa ilmastokestävää ruoantuotantoa.

Läs artikel på svenska här

LIITTO TUKEE

VAPAAEHTOISTA

LUONTOARVOKAUPPAA

Maanomistajain liitto on ottanut kantaa hallituksen esitysluonnokseen luonnonsuojelulain muutokselle, ennallistamissuunnitelman kirjaamiseen lakiin sekä luonnonarvomarkkinoiden vauhdittamiseen.

Lausunnossaan liitto korostaa, että lieventämishierarkian noudattamisvelvollisuutta ei tule ulottaa vapaaehtoisiin luontotekoihin. Velvoite edellyttäisi yrityksiltä laajaa raportointia ennen kuin ne voisivat ostaa vapaaehtoisia luontotekoja, mikä nostaisi osallistumiskynnystä ja hidastaisi markkinoiden syntyä.

Liiton mukaan lakisääteinen lieventämishierarkia ei toisi yhtään uutta ennallistettua hehtaaria, vaan lisäisi hallinnollista taakkaa parantamatta luonnontilaa.

Maanomistajain liitto kannattaa ennallistamissuunnitelman kirjaamista lakiin ja sitä, että luonnonsuojelulain 11. lukuun sisällytetään mahdollisuus tuottaa luonnonarvoja vapaaehtoisesti ilman kompensaatiovaatimusta.

Luonnonarvomarkkinoiden uskottavuus rakentuu sille, että toimijoilla on mahdollisuus viranomaisten vahvistamaan vapaaehtoiseen luonnonarvokauppaan.

Lausunto kokonaisuudessaan

Haemme metsäasiantuntijaa Brysseliin!

Maanomistajain liiton kattojärjestö ELO (European Landowners’ Organization) etsii työntekijää tukemaan järjestöä sen metsäaiheisessa vaikuttamistyössä, politiikassa ja projekteissa.

PESIMÄAIKAISET HAKKUUT

– LIITTO MUISTUTTAA MITTAKAAVASTA

EU:n tuomioistuimen ratkaisu lintudirektiivin tulkinnasta pakottaa Suomen tarkentamaan lainsäädäntöään, jotta lintujen pisintään kohdistuvat häiriöt otetaan huomioon.

Maanomistajain liiton mukaan metsälain ja luonnonsuojelulain muutosesitys on tarpeellinen, mutta metsälakiin ehdotettu uusi 10 c § vaatii täsmennyksiä hakkuurajoitteiden, pinta-alan, valvontaohjeistuksen ja lahopuiden osalta. Lisäksi uhanalaisten lajien pesintöihin liittyvä lajitieto on salassa pidettävää, eikä maanomistajilla ole siihen pääsyä – tämän tiedon tulisi olla käytettävissä, jotta velvoitteita voi noudattaa.

Esitysluonnoksessa metsänkäyttöilmoituksiin ehdotettu aiotun hakkuuajan ilmoittaminen ei liiton mielestä ole perusteltu. Se vaikeuttaisi operatiivista työtä ilman, että se parantaisi ennaltaehkäiseviä toimia.

Pidämme tärkeänä, että velvoitteet koskevat vain puunkorjuuta, eivät muita metsänhoitotöitä, lausunnossa todetaan.

Lopuksi liitto muistuttaa mittakaavasta: Törmäyskuolemat aiheuttavat vuosittain noin 10 miljoonan linnun kuoleman ja kotikissat 2 miljoonaa, kun taas hakkuiden yhteydessä arvioidaan tuhoutuvan noin 100 000 pesää.

Lausunto kokonaisuudessaan

Tehtävään kuuluu muun muassa sidosryhmäyhteistyötä, EU:n metsäpolitiikan seuraamista, tiedonkeruuta ja raportointia, ELO:n EU:n metsäpolitiikkaan liittyvien kantojen muotoilua, EU:n instituutioiden kanssa vuorovaikuttamista sekä ELO:n edustamista eri tilaisuuksissa.

ELO hakee tehtävään henkilöä, jolla on vähintään kandidaatintutkinto luonnontieteistä, esimerkiksi metsäalalta, ekologiasta tai biologiasta. Englannin kielitaidon toivotaan olevan erinomainen niin puhuttuna kuin kirjoitettunakin. Ruotsin taito, ymmärrys EU:n instituutioiden toiminnasta sekä politiikan muodostamisesta katsotaan eduksi.

ELO on arvostettu, kansallisten etujärjestöjen itsenäinen ja taloudellista voittoa tavoittelematon pääor-

ganisaatio, ja se edustaa yhteensä miljoonia maanomistajia kaikista EU:n jäsenmaista.

ELO:n Brysselissä sijaitsevalla pääkonttorilla työskentely tarjoaa mahdollisuuden tehdä töitä dynaamisessa kulttuurissa aivan EU:n sydämessä.

ELO toivoo tulevan työntekijän aloittavan tehtävässä mahdollisimman pian, joten hakea kannattaa heti.

Hakuohjeet ja lisätietoja saat

Maanomistajain liiton toiminnanjohtajalta Kimmo Collanderilta +358 50 431 4982, kimmo.collander @maanomistajainliitto.fi

Läs artikel på svenska här

Marjo Uotila STRATEGISEKSI NEUVONANTAJAKSI

Filosofian maisteri Marjo Uotila on aloittanut Maanomistajain Liiton strategisena neuvonantajana. Hänen asiantuntemuksensa vahvistaa liiton työtä historiallisten rakennusten ja kulttuurimiljöiden pitkäjänteisen omistajuuden hyväksi.

Uotila tunnetaan kauniin ja kestävän, perinteistä arkkitehtuurikieltä jatkavan, omaan rakennusperintöön kytkeytyvän arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön puolestapuhujana.

Hän toimii kansainvälisen INTBAU-järjestön (International Network for Traditional Building, Architecture and Urbanism) Suomen maajohtajana ja tulevana yli 40 maan maajohtajien johtoryhmän puheenjohtajana.

Lisäksi Uotila on itse kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen omistaja ja toimii rakennusperinteisiin pohjautuvan arkkitehtuurin koulutusohjelmien sekä rakennusperintöalan kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.

Hän on liitolle entuudestaan tuttu rakennushistoriallisen jaoston hallituksen jäsenenä. Hänellä on yli 20 vuoden ko -

kemus vaikuttamis- ja kehittämistyöstä niin paikallisella, kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla.

Hän toimii kansainvälisen INTBAU-järjestön (International Network for Traditional Building, Architecture and Urbanism) Suomen maajohtajana ja tulevana yli 40 maan maajohtajien johtoryhmän puheenjohtajana.

Uotila on kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen omistaja ja toimii rakennusperinteisiin pohjautuvan arkkitehtuurin koulutusohjelmien sekä rakennusperintöalan kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.

Läs artikel på svenska här

Marjo Uotilan erityisosaamisalue liittyy rakennusperintöön ja uudisrakentamiseen kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa rakennetuissa ympäristöissä.

HYVÄ TIETÄÄ

ONKO VALOKUIDULLE

PAKKO ANTAA LUPA?

Ei ole. Jos sopuun ei päästä, kaapeliyhtiö saa kyllä luvan lunastustoimituksella. Esimerkki korvausten määräytymisestä:

Maatalouskiinteistölle 98 m pellolle ja 48 m metsään vedettävään kaapeliin määrättiin korvauksia käyttöoikeudesta 331 euroa, työnaikaisesta haitasta 350 euroa, puustosta 190 euroa ja muista haitoista 150 euroa. Yhteensä 1 021 euroa.

Vapaaehtoista sopimusta neuvoteltaessa kannattaa ottaa huomioon, että lunastaja joutuu maksamaan myös tuhansien eurojen toimitusmaksun.

Läs artikel på svenska här

ILMOITTAUDU

MAANOMISTAJAIN LIITON TYÖRYHMIIN!

Maanomistajain Liitossa toimii useita työryhmiä: metsä-, vesialue-, (yhdistys)talous- , rakennushistoriallinen sekä viestintätyöryhmä. Uusina ovat käynnistymässä maatalous- ja eläintuotantotyöryhmä sekä energiatyöryhmä. Voit osallistua oppiaksesi uutta, jakaaksesi omaa osaamistasi tai vain vaihtaaksesi ajatuksia samanhenkisten kanssa – jokainen on tervetullut mukaan. Työryhmätoiminnassa pääset vaikuttamaan suoraan Maanomistajain Liiton linjauksiin ja sitä kautta myös siihen, millaista tulevaisuuden yhteiskuntaa rakennamme yhdessä.

Ilmoittaudu mukaan!

Maanomistajain Liitto Jordägarnas Förbund

MAANOMISTAJAIN LIITTO

– JORDÄGARNAS FÖRBUND

Maanomistajain Liitto on merkittävien maanomistajien edunvalvonta- ja neuvontajärjestö. Maanomistajain Liitto r.y. on ollut vuodesta 1996 ELO:n (European Landowners´ Organization) jäsen. Liitto on perustettu vuonna 1945.

LIITON TEHTÄVÄT

Maanomistajain Liiton tehtävä on maanomistajien etujen turvaaminen ja kehittäminen sekä jäsenten neuvonta. Liitto toimii maanomistusoikeuden vahvistamiseksi, maan omistamisen taloudellisten edellytysten parantamiseksi ja maanomistajien päätösvallan lisäämiseksi. Liitto edistää jäsenistön vanhan arvokkaan rakennuskannan hyödyntämistä ja kulttuurimaiseman kehittämistä.

LIITON TAVOITTEET

• Maan yksityisomistuksen säilyminen ja sen vahvistaminen. Maanomistusta koskevan lainsäädännön on oltava avointa, tasaarvoista ja säännönmukaista. Säädösten tulee olla oikein kohdistettuja ja selkeitä.

• Edistää pitkäjänteistä kulttuurimaiseman ja luonnon hoitoa sopusoinnissa maa- ja metsätalouden kanssa.

• Edistää maaseudun säilymistä elinvoimaisena ja viihtyisänä. Säilyttää jokamiehenoikeudet maanomistajien kannalta hyväksyttävinä.

www.europeanlandowners.org

TOIMISTO

Annankatu 12, 00120 Helsinki puh 045 221 5151 toimisto@maanomistajainliitto.fi www.maanomistajainliitto.fi

R.Y.

Jordägarnas Förbund, som grundades år 1945, är en intressebevaknings- och rådgivningsorganisation för jordägare. Förbundet har varit medlem i ELO (European Landowners´ Organization) sedan år 1996.

FÖRBUNDETS UPPGIFTER

Till Jordägarnas Förbunds uppgifter hör att trygga och utveckla jordägarnas intressen och förmåner samt att fungera som rådgivare för medlemmarna. Förbundet arbetar för att stärka jordäganderätten, för att förbättra de ekonomiska förutsättningarna för jordägande och för att öka jordägarnas bestämmanderätt. Förbundet främjar nyttjandet av medlemskårens gamla, värdefulla byggnader och utvecklandet av kulturlandskapet.

FÖRBUNDETS MÅLSÄTTNING

Att trygga och utveckla den privata jordäganderätten. Lagstiftningen gällande jordägandet bör vara transparent, jämlik och konsekvent.

• Förbundet verkar för långsiktig vård av naturen och kulturlandskapet i harmoni med jord- och skogsbruket.

• Förbundet verkar för bevarandet av en livskraftig och trivsam landsbygd. Förbundet verkar för upprätthållandet av en för jordägarna acceptabel allemansrätt.

www.europeanhistorichouses.eu

TOIMINNANJOHTAJA

Kimmo Collander puh 050 431 4982 kimmo.collander@ maanomistajainliitto.fi

MAANOMISTAJAIN LIITON HALLITUS 2026

VARAJÄSENET

PUHEENJOHTAJA

Sebastian Sohlberg agrologi, mv, yrittäjä, Siuntio puh 040 5114 306 sebastian.sohlberg @malmgardsjundea.fi

VARAPUHEENJOHTAJA

Jari Leppä maatalousyrittäjä Pertunmaa

JÄSENET

Kari Räihä asianajaja, maa-ja metsätalousyrittäjä Petäjävesi

Timo Mehtälä, kansanedustaja ja maanviljelijä Haapavesi

Juha Mäkinen vaikuttajaviestinnän johtaja Nurmijärvi

Linda Langh toimitusjohtaja, VT Piikkiö

Arvi Snäll talouspäällikkö Helsinki

Fredrik Pressler, Linda Langh, Mikael Jensen, Aarne Schildt, Tommi Lunttila, Ville Laakkonen, Tomas Landers

www.maanvaalija.fi

Siementila Salo Oy

Menestyksen siemenet täyden palvelun siementalosta.

Niilo Salo p. 040 357 3939 niilo salo@tilasiemen fi www siementilasalo fi

LIITY JÄSENEKSI!

BLI MEDLEM!

Liiton jäsenenä vaikutat ja pysyt ajantasalla maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Som medlem kan du påverka och följa med ärenden som gäller jordanvändning både på nationell och internationell nivå.

Liity netissä maanomistajainliitto.fi/jasenyys tai käytä QR-koodia.

MAANOMISTAJAIN LIITON JÄSENEKSI

voi liittyä jokainen maanomistaja! Liitto auttaa jäseniään maanomistukseen liittyvissä kysymyksissä ja jäsenemme saavat erilaisia jäsenetuja. Jäsenmaksuun sisältyy kahdesti vuodessa ilmestyvä Maanomistaja-lehti sekä sähköinen jäsenviesti.

Suomen Maanomistajain Liiton jäsenet ovat samalla myös jäseniä Euroopan maanomistajajärjestössä ELO:ssa (European Landowners´ Organization), joka edustaa miljoonia maanomistajia EU:n jäsenmaissa.

DiAgri

Nyt jos koskaan on oikea aika laittaa pellot kuntoon ja ottaa maanparannuksen edut käyttöön!

Tämän hetken suhdanteet ja maanparannus- ja saneerauskasvien tukitasojen korotus kannustavat laittamaan pellot kuntoon!

Seoksemme toimivat erinomaisesti myös syyskasvien esikasvina!

Siementurvallisuus on meille ensisijaisen tärkeää, ja kolminkertainen tarkastusprosessi varmistaa siementemme korkean laadun ja turvallisuuden.

Maanomistajain liiton jäsenille tarjoamme siemenseoksista 20% alennuksen koodilla ”mol20”.

Tilaa siemenet helposti osoitteesta www.riistasiemen.fi tai ota yhteyttä:

Topi Maanela 044 2905850 | topi@riistasiemen.fi

DiAgri (Tuotantomaa + CAP)

Sebastian Sohlberg 040 5114306 | sebastian@riistasiemen.fi

Diana (Monimuotoisuus + CAP)

KUTSU

Maanomistajain Liitto ry KEVÄTKOKOUS

pidetään perjantaina 17.4.2026

Valtra, Valmetinkatu 2, Suolahti

Osallistuminen on mahdollista myös etäyhteydellä.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat.

Hallitus

11:30 Lounas

12:30 Seminaari: Suomalainen maatalous murroksessa - Mitä seuraavaksi? Keskustelemassa mm. kasvintuotannon asiantuntija Elina Valkeinen ja maatalousyrittäjä Tommi Hasu 13:30 Sääntömääräinen kevätkokous

14:30–15:30 Tehdaskierros

Tervetuloa!

Ilmoittautuminen kokoukseen QR-koodin kautta, sähköpostilla osoitteeseen toimisto@maanomistajainliitto.fi tai puhelimitse 045 221 5151. Ennakkoilmoittautuminen ja tiedot mahdollisista erityisruokavalioista 10.4. mennessä. Kokousmateriaalit ovat nähtävissä ennakkoon liiton kotisivuilla maanomistajainliitto.fi tai ne voi tilata puhelimitse.

INBJUDAN

Jordägarnas Förbund rf VÅRMÖTET

hålls fredag 17.4.2026 på Valtra, Valmetinkatu 2, Suolahti

Ni kan även delta i mötet på distans.

Mötet behandlar stadeenliga årsmötesärenden.

Styrelsen

11:30 Lunch

12:30 Seminarium: Finländskt jordbruk i förändring – Vad händer härnäst?

I diskussionen deltar bland annat växtodlings experten Elina Valkeinen och lantbruksföretagaren Tommi Hasu 13:30 Stadgeenligt vårmöte 14:30–15:30 Fabriksrundtur

ILMOITTAUTUMINEN FÖRREGISTERING

Liisa ja Simo myivät 1 500 mottia puuta

Rakensivat tilaa tulevalle metsänomistajapolvelle

Förregistering via QR-koden, till e-postaddressen toimisto@maanomistajainliitto.fi eller till numret 045 221 5151. Föränmälan och information om eventuell specielkost krävs den 10.4. Mötesmaterialet finns att se i förväg på föreningens hemsida maanomistajainliitto.fi. Papperskopior kan beställas från förbundets kansli.

Välkommen!

Rahaa metsästäsi

– sinulle ja läheisillesi

Tiedätkö, paljonko voisit saada rahaa metsästäsi?

Selvitetään yhdessä metsäsi mahdollisuudet. Kun hoidat harvennukset oikeaan aikaan, pääset heti nauttimaan metsäsi tuotoista. Lisäksi vaikutat ratkaisevasti puustosi kehitykseen ja myöhempiin puunmyyntituloihisi. Sinun kannattaa myös uudistaa kasvultaan hiipuneet uudistushakkuukohteet, jotta metsäsi kasvu ja tuotto säilyvät vahvoina myös tulevaisuudessa.

Puun hinta on korkealla tasolla – se on edelleen parempi kuin vuosikymmenen alussa ennen maailman suuria myllerryksiä. Voit nauttia metsäsi tuotoista nyt! Omistajajäsenenä hyödyt myös laajoista jäseneduistamme.

Ota yhteyttä ja tee parhaat puukaupat: metsagroup.com/metsaasiantuntija