Issuu

Verkkovalmentaja 3/ 2020

Sisältö Tyttöjalkapalloilijoiden tie kohti kansainvälistä tasoa...

Korkeakouluopinnoilla laatua jalkapallokentille...

Hyvän toimintakulttuurin merkitys valmennusprosessissa...

Huippu-urheilun ja valmennuksen systemaattisuus...

Kisailuhenkisiä harjoitteita lapsille... 16 Suomen MM-karsintalohko... 19

Valmentajapäivät järjestetään 9.10.2021 MM-karsintaottelu SuomiUkraina- yhteydessä. Varaa ajankohta kalenteriisi ja seuraa sivujamme jalkapallovalmentajat.fi

Vuoden 2020 palkitut valmentajat Vuoden valmentaja: Toni Koskela, HJK Vuoden nuorten valmentaja: Abdi Mohamed, FC Honka Ansiokkaasta työstä: Samuel Fagerholm, Åland United Ansiokkaasta työstä: Topi Priha, Ilves Ansiokkaasta työstä: Mico Martic, SPL

SJV onnittelee!

Julkaisija: Suomen Jalkapallovalmentajat ry Taitto: Sirpa Vakkila Kannen kuva: Mikko Piispa 2

Verkkovalmentaja 3/2020

Päätoimittajan palsta Arvuuttelin edellisessä pääkirjoituksessa valmentajavaihtojen toista aaltoa ja sen voimakkuutta. Nyt jälkikäteen on helppo todeta kauden eriskummallisuus myös sen osalta. Kun sarjakauden alkupuoliskolla nähtiin liigassa ja Ykkösessä viisi vaihdosta neljässä seurassa, niin jälkimmäisellä puoliskolla jäätiin kolmeen. Useimmiten valmentajavaihdokset painottuvat loppukauteen ja putoamisuhanalaisiin seuroihin. Toisin oli tällä kaudella. Kahdeksan valmentajaa 24:stä kauden aloittaneesta ei ollut puikoissa enää viimeisessä ottelussa. Jos pelaajia harvennettaisiin ringistä samassa suhteessa, 7-8 pelaajaa joka joukkueesta saisi etsiä uutta seuraa kauden aikana. Sitä tapahtuu harvoin; usein pelaajaliikenne kesän siirtoikkunassa rajoittuu muutamaan yksilöön. Valmentajien asema pelaajiin verrattuna on näin katsottuna huomattavasti epävarmempi. Se, mitä asialle olisi tehtävissä, on jo vaikeampi kysymys. Sitten siirrytään otsikon aiheeseen. Ensi kaudesta tuskin voi puhua vielä normaalina, koska pandemian päättymisen päivämäärää ei voi kukaan varmuudella esittää. Valmentajien kausisuunnittelua vaikeuttaa jo pelkästään se, ettei tiedetä valmistautumiskauden pituutta. Milloin uusi kausi alkaa? Se vaikuttaa arkitoiminnan sisältöön ja myös joukkueen rakentamiseen ainakin osittain. Milloin otetaan uusia pelaajia erityisesti ulkomailta sisään? Myös seuran koronan supistama talous vaikuttaa niihin ratkaisuihin. Kun lopulta tämä poikkeusajanjakso on kahlattu läpi, kysy-

Verkkovalmentaja 3/2020

Miltä valmennuksen uusi normaali tulee näyttämään pandemian jälkeen?

mys kuuluu, mitä uusia toimintatapoja valmennuksessa kannattaa jättää käyttöön myös jatkossa? Olemmeko olleet nyt pakotettuja toimiin, jotka ovat osoittautuneet aiempia paremmiksi? Ne voisivat liittyä esimerkiksi yksilölliseen etävalmennukseen, fysiikkavalmennukseen, teoreettiseen taktiseen valmennukseen tai vaikka palautteenantoon pelaajille. Uusia teknisiä sovelluksia on pukattu valmentajien käyttöön kekseliäästi. Tulevaisuus näyttää, mitkä niistä jäävät eloon ja menestyvät. Lopuksi haluan suunnata valokeilan näin kauden päätteeksi palkittuihin valmentajiin. SJV:n omat palkitut ovat erikseen esillä tässä lehdessä. Myös moni muu olisi ollut helposti perusteltavissa eri palkintokategorioissa. Onnit-

telut kaikille palkituille ja muille onnistujille. Erityisen mielissäni olen Palloliiton Captain’s Ball’in päädyttyä Martti Kuuselalle. Ei ole ulkomailla menestyminen ollut helppoa suomalaispäävalmentajille, Maralta se kuitenkin onnistui ensimmäisenä. SJV:n toiminnassa pitkän linjan sitkeyttä ja oman panoksensa uhraamista yhteisen hyvän puolesta on osoittanut Kauko Salopuro. Hän on tarkastanut yhdistyksen tilejä ja toimintaa vuodesta 1979 ja se rooli päättyy nyt 2020. SJV kiittää Kaukoa menneistä vuosikymmenistä mitä nöyrimmin ja toivottaa terveyttä eläkepäiviin!

Ilkka Mäkelä

”Tyttöjalkapalloilijoiden tie nuorten huippuvaiheesta kohti kansainvälistä vaatimustasoa”

Marko Saloranta * 1995-99 Maskun Palloseura (86-pojat) * 1999-2001 Maskun Palloseura (Kakkonen ja Kolmonen) * 2002-05 Sporting Club Raisio (NSM) - pronssi (2003) * 2005-07 Turun seudun urheiluakatemia, tytöt * 2006-2010 FC Honka (Naisten Liiga) - Mestaruus (06, 07, 08), hopea (09) - Liigacup (07, 08), Suomen cup (09) * 2005-08, 2010- TU17- ja TU16maajoukkue, - EM-pronssi 2018, Liettua, MM-kisat 2018, Uruguay * Naisten maajoukkue 2009-2014 (2.valmentaja) ja 2017 tammi-elokuu ( vt. päävalmentaja) (EM-lopputurnaukset 2009 & 2013) * Nuorten Olympiavalmentaja 2011-

Tätä kirjoittaessani olen juuri palannut illalla TU17-maajoukkueen leiriltä Eerikkilästä. Tässä jutussa on tarkoitus tiivistettynä käsitellä sitä miten me tyttöjen maajoukkuevalmentajat ja aluevalmentajamme pyrimme yhdessä seurajoukkueiden kanssa tukemaan pelaajien kehittymistä kohti kansainvälistä tasoa. Kaikista alue- ja maajoukkueissa olevista pelaajista ei tietenkään tule pelaajia A-maajoukkueeseen tai ammattilaisiksi ulkomaille, mutta työ on merkittävää myös seuraavan tason pelaajille, sillä heidän kehittyessään meidän kilpasarjojemme taso nousee ja se mahdollistaa tyttöjen ja naisten jalkapallon kasvun, markkina-arvon kasvun ja arvostuksen nousun huippu-urheiluna.

Kuva: Mauri Heinonen

Uusi pelaajakehityspolkumme Koko meidän pelaajakehityshenkilöstömme on tehnyt pitkää päivää viimeisen vuoden aikana, kun olemme kasanneet uutta pelaajakehityspolkua. Itse asiassa tämän työn pohjaksi kansainvälisen huippujalkapallon tarkka analysointimme alkoi jo 2017 Hollannissa pelatuista naisten EM-kisoista. Olemme olleet paikan päällä analysoimassa usean valmentajan voimin ja myös jälkikäteen videomateriaalista sekä UEFA:n ja FIFA:n turnauksista kasaamista teknisistä raporteista ana4

lysoineet tarkasti 2017 EM-kisojen lisäksi, 2018 pelatut alle 20-vuotiaiden MM-kisat Ranskassa ja 2019 pelatut naisten MM-kisat Ranskassa. Lisäksi nuorempien ikäluokkien maailman huipun vaatimustasoa olemme päässeet analysoimaan 2018 pelatuista alle 17-vuotiaiden EM-kisoista Liettuasta ja samana vuonna pelatuista ikäluokan MM-kisoista Uruguaysta. Meidän 2001-ikäluokkamme sijoittui em. EM-kisoissa pronssille ja pääsi siten yhtenä kolmesta Euroopan maasta

(Saksan ja Espanjan lisäksi) MMlopputurnaukseen. Tämä antoi meille hyvää vertailukohtaa myös suomalaisten nuorten huippupelaajien ominaisuuksista ikäluokan maailman parhaiden joukossa. Pyrin tässä jutussa keskittymään meidän pelaajakehityspolkumme nuorten huippuvaiheeseen eli maajoukkuevaiheeseen ennen A-maajoukkuetta, mutta pohjaksi on hyvä ymmärtää kokonaisuus.

Verkkovalmentaja 3/2020

Helmaripäivät Pelaajakehityspolkumme missä meidän toimintomme ovat pelaajien ja seuravalmentajien tukena alkaa Helmaripäivistä, joihin osallistuvat alkavana vuonna 2007-2008-ikäluokat. Näissä tapahtumissa pelaajat tulevat tapahtumiin pääsääntöisesti oman seurajoukkueensa kanssa ja pienemmistä seuroista tulevat pelaajat voivat osallistua United-joukkueissa. Nämä päivät ovat tärkeitä valmentajakoulutustapahtumia ja sisällöt ovat joka puolella Suomea samat. Valmentajat saavat ennen tapahtumia materiaalipaketin, jossa esitellään tulevan tapahtuman teemat ja jokaisessa tapahtumassa on aiheena yksi teknis-taktinen teema, fyysisen harjoittelun teema ja henkis-sosiaalinen teema. Teknis-taktiset teemat, jotka tapahtumissa käydään läpi kahden vuoden aikana ovat kaikki sellaisia peruspelaamisen elementtejä mitkä jokaisen pelaajan tulisi osata pelipaikasta tai joukkueen pelitavasta huolimatta. Tämä on hyvää pohjaa pelaajien kehittymiselle seuraympäristössään ja lisäksi seuraavalle askeleelle meidän pelaajakehityspolullamme eli aluejoukkueissa.

Aluejoukkueet Aiemmin tyttöjen puolella aluejoukkuetoimintaa on ollut vain yhdelle ikäluokalle, mutta tänä vuonna aloitimme kaksivuotisen aluetoiminnan eli tällä hetkellä aluejoukkueissa on pelaajat ikäluokista 2005-2006. Alueet hieman muuttuivat ja meillä on aiemman viiden alueen sijaan nyt neljä aluetta eli Etelä, Itä, Länsi ja Pohjoinen. Kaikilla alueilla leirityksien teemat ovat samat ja teemoissa edetään samassa järjestyksessä. Kaikilla alueilla on aluevalmentaja tai aluevalmentajia,

Verkkovalmentaja 3/2020

Kuva: M.Saloranta

jotka ovat olleet valmennustiimissä mukana joko U17- tai U19-maajoukkueen EM-karsintaprojekteissa (koko projekti eli noin 1,5 vuotta ja kaikki tapahtumat) eli heillä on hyvä tietämys siitä mitä kansainvälisellä tasolla vaaditaan. Me leiritämme aluetoiminnassa yli 200 pelaajaa per ikäluokka ja toisena aluejoukkuevuotena vähän tiivistämme pelaajamäärää, mutta pidämme leiritettävää ryhmää edelleen laajana. Aluejoukkuetoiminta on tärkeä osa maajoukkuetoimintaamme. Jokainen aluejoukkueleiri on meille kuin maajoukkueleiri, joka järjestetään alueellisesti ja pelaajat eivät matkusta aina Eerikkilään leirille. Tämä on korvaamatonta meidän kansainvälisen menestyksemme kannalta, koska kilpailijamaat pystyvät leirit-

tämään nuorisomaajoukkueitaan paljon meitä enemmän. Jokaisella alueleirillä on painopisteiksi valittu kaksi pelin osaaluetta, yksi puolustuspelin teema ja yksi hyökkäyspelin teema. Kaikkien näiden teemojen opettamisen tavoitteena on antaa pelaajille työkaluja yksilötasolla ja samalla omaksua maajoukkueen pelitapaa. Ensimmäisenä vuotena painotus on enemmän yksilöiden osaamisen ja ymmärryksen kehittämisessä ja toisena vuotena otetaan selkeämpi askel kohti maajoukkueiden pelitavan syventämistä. Toisena vuotena myös mahdollisuuksien mukaan totutetaan pelaajaa siihen rooliin, jota hän mahdollisesti maajoukkueessa pelaisi. Aluejoukkuetoiminnassa koulutam5

me pelaajia myös fyysisten ominaisuuksien kehittämisessä. Tästä vuodesta alkaen olemme jalkauttaneet voimaharjoittelun opettelua alueleireillä. Voimaharjoittelun linjan, malliharjoitteet ja etenemisperiaatteet on suunnitellut tyttömaajoukkueiden fyysisestä valmennuksesta vastaava Ville Rajalainen. Kaikista harjoitteista on videomateriaalia ja voimaharjoitteluosiot on koulutettu aluevalmentajille ja aluejoukkueiden fysioterapeuteille tai fyysisille valmentajille, jotka ohjaavat leireillä voimaharjoitteiden opettelun. Ohjeet, ohjelmat ja mallivideot jaetaan leirin jälkeen seuravalmentajille, jotta voimaharjoittelu jalkautuisi seurojen arkeen. Olemme päätyneet painottamaan tätä, koska olemme kansainvälisesti olleet paljon perässä nopeus- ja voimaharjoittelussa. Tyttöpelaajat ovat fyysisesti valmiita aloittamaan voimaharjoittelun poikia aiemmin, koska murrosikä ja kasvupyrähdys (PHV) tulevat aiemmin, mutta meillä usein aloitetaan tyttöpuolella voimaharjoittelu todella myöhään ja annetaan kilpailijoillemme vuosien etumatka.

TU15-TU19-maajoukkuevaihe Meillä nuorisomaajoukkueet ovat kiihdytyskaista kohti aikuisten kansainvälisen jalkapallon vaatimuksia. Tyttömaajoukkueiden tärkein tehtävä on antaa pelaajille eväitä kehittyä kansainvälisille kentille ammattilaisiksi ja tätä kautta meidän A-maajoukkueemme kilpailukyky parantuisi. Meidän kaikilla maajoukkueilla on yhtenevä pelitapa pois lukien A-maajoukkue, joka on oma yksikkönsä. Joukkueilla on tietysti pieniä eroja painotuksissa, mutta suunnitelma pelaajien kehittämisestä ja pelaamisen periaatteet rakenne6

taan yhtenäiselle linjalle, joka alkaa Helmaripäivien teemoista ja johtaa 19-vuotiaiden maajoukkueeseen. Vaikka tärkein tehtävä on pelaajien kehittäminen ammattilaiskentille ja A-maajoukkueeseen, voittamisella on iso merkitys ja voittamista opetellaan jatkuvasti. Itse olen todella allerginen sille, että tappioiden selityksenä käytetään joskus sitä, että kehitämme pelaajia. Mielestäni voittaminen ja pelaajakehitys eivät ole kilpailevia asioita, vaikka meillä valmentajilla pitää olla tietysti kehitettäviä ja kokeiltavia palasia pelissämme niin pelaajalla pitää olla aina tunne, että ottelun voittaminen on tärkeää. Voittamista ja voittamisen todennäköisyyttä lisäävien toimien harjoittelua on opeteltava jatkuvasti ! Valmistamme joukkueita TU17ja TU19-EM-karsintoihin niin, että pyrimme saamaan jokaisella pelin osa-alueella kehitystä niin, että voittamisen edellytykset ovat mahdollisimman hyvät. Joudumme tietysti tekemään priorisointia vähistä leiripäivistä johtuen. Jokaisessa vaiheessa helmaripäivistä aluejoukkueiden kautta maajoukkueisiin olemme pyrkineet priorisoimaan niitä pelin osa-alueita, jotka poikkeavat pelaajien omista otteluista eniten kansainväliseen jalkapalloon siirryttäessä ja teemoihin, jotka ovat suuressa merkityksessä otteluiden voittamisessa.

"pelaajalla pitää olla aina tunne, että ottelun voittaminen on tärkeää"

Puolustuspelin valintoja: Puolustaminen omalla puolustuskolmanneksella Viimeisen 35 metrin puolustaminen omasta maalista on oltava hyvää voittaaksemme Euroopan huiput. Tämän teeman valintaa puoltaa sekä sen merkitys voittamisen mahdollisuuden kasvattamiseksi että tällä alueella puolustamisen korkeammat vaatimukset verrattuna pelaajien omiin sarjapeleihin. Isossa kuvassa meillä on haasteita pääpelissä, havainnoinnissa ja valmiudessa puolustaa selustaa / eteenpäin / alueelle liikkuvaa pelaajaa vastaan.

Olemme jakaneet omalla puolustuskolmanneksella puolustamisen kolmeen osaan nuorimmissa tyttömaajoukkueissa. 1. Pallo ja pelaajat oman rangaistusalueen ulkopuolella Tärkein asia näissä tilanteissa on pystyä puolustamaan tilaa puolustuslinjan ja maalivahdin välissä. Tämä vaatii paljon maalivahdilta ja siksi on loistava asia, että meillä on tyttömaajoukkueissa Euroopan mittakaavassa huippumaalivahtivalmentajia. Me käytämme paljon tämän puolustamisen osan harjoittelussa maalivahtivalmentajaa apuna harjoituksissa kehittämässä maalivahdin ja puolustuslinjan yhteistyötä. Haasteet meillä normaalisti ovat havainnoinnissa eli pelaajien kyvyssä nähdä mistä lähtee juoksut selustaan ja kyvyssä olla peliasennoltaankin sellaisessa valmiudessa, että pystymme puolustamaan selustaan tulevat syötöt.

2. Pallo rangaistusalueen ulkopuolella, mutta pelaajat Verkkovalmentaja 3/2020

alueen sisällä Tärkeintä on puolustaa alueellesi liikkuva pelaaja. Olemme roolittaneet tehtävät rangaistusalueella tietysti tarkasti, mutta meillä on aina paljon opettelemista havainnoinnissa, pääpelissä ja käsien sekä vartalon käytöstä eli pallon voittamisesta. Myös tämän osan harjoittelussa maalivahtivalmentajillamme on iso rooli auttaa myös kenttäpelaajia.

3. Vastustajalla on pallo meidän rangaistusalueella Tärkeintä on puolustaa palloa. Kun aloitamme ensimmäisistä maajoukkueleireistä asti painottamaan laukausten blokkaamisen merkitystä otteluiden voittamisessa, pääsemme yleensä ennen EM-karsintojen alkua tilanteeseen, jossa tärkeitä blokkeja aletaan tuulettaa tai vähintään blokin jälkeen löytyy pelaajia taputtelemaan selkään. Tällöin on helppo tietää, että olemme askeleen lähempänä isojen otteluiden voittamista. Tämä osa-alue on vielä Suomessa aliarvostettua ja joudumme usein aluksi katsomaan malliklippejä Italian ja Juventuksen muutaman vuoden takaisesta voimanelikosta Buffon-Barzagli-Chiellini-Bonucci.

Prässi Me haluamme hallita otteluita kaikkia joukkueita vastaan aina, kun mahdollista. Se vaatii meidän pallollisen pelin lisäksi paljon myös puolustuspeliltämme. Meidän on oltava nopeita reagoimaan menetyksiin ja tietysti hyökkäyspelissä meidän etäisyyksien on oltava kunnossa, jotta se on mahdollista. Tuota korostetaan paljon, mutta nostan tähän teeman, jota harjoittelemme melko paljon, koska sen vaatimukset poikkeavat pelaajien omista otteluista. Haluamme prässätä ylhäältä

Verkkovalmentaja 3/2020

kaikkia vastustajia vastaan. Tottakai otteluissa tulee hetkiä, jolloin emme prässiin pääse ja jopa otteluita, joissa joudumme syystä tai toisesta puolustamaan pidempäänkin syvemmällä, mutta pääperiaatteena on aina korkea prässi. Prässissä tärkeimpiä kehitettäviä asioita pelaajien omiin otteluihin ovat yleensä yhteistyö, yksilöiden henkilökohtainen osaaminen prässitekniikoissa, kyky ja tottuminen maksimivauhtisiin juoksuihin ja havainnoinnin mahdollistama ennakointi. Opettelemme paljon pelaajien välistä yhteistyötä ja valmiutta reagoida. Usein eniten harjoittelua vaatii keskikenttäpelaajien selustan havainnointi. On tärkeää, että keskikenttäpelaajat pystyvät havainnoimalla hyvin puolustamaan isompia tiloja, ennakoimaan ja tekemään paremmin yhteistyötä.

mentaja auttaa suuresti lukemalla vastustajan prässiä ja on apuna auttamassa joukkuetta toteuttamaan avaamista tarkoituksenmukaisesti. Haluamme pystyä avaamaan alhaalta niin, että pystyisimme luomaan hyökkäyspelimme myöhempiin vaiheisiin suurta etua. Isoina haasteina monesti aluksi on pelaajien kyky havainnoida isompia alueita ja sen myötä tehdä tarkoituksen mukaisia päätöksiä. Sama haaste koskee kaikkea hyökkäyspeliämme eli meidän olisi pystyttävä kehittämään pelaajiemme kykyä havainnoida kenttä isommalta alueelta, kun liian usein pallollinen pelaajamme hakee tietoa vain lähimmistä vastustajista ja omista pelaajistamme. Muita asioita, joissa pyrimme pelaajia auttamaan paljon on vastustajan houkuttelu syöttämällä tai kuljettamalla, syöttöjen salaaminen ja syötön informaatio eli mille puolelle pelaajaa syötän, syötänkö jalkaan vai tilaan jne.

Pitkät hyökkäykset vastustajan kenttäpuoliskolla

Hyökkäyspelin valintoja: Avaaminen Avaaminen on pelin osa-alue, jossa meidän maalivahdeillamme on todella iso rooli. Meidän maalivahtimme ovat kansainvälisessä vertailussa erittäin hyvin valmennettuja ja siitä kuuluu suuri kiitos maajoukkueidemme maalivahtivalmentajille sekä seuroissa toimiville maalivahtivalmentajille, jotka ovat olleet mukana koulutuksissa ja kehittäneet osaamistaan pelinavaamisen nykytrendeistä. Harjoitellessamme pelinavaamista maalivahtivalmentajillamme on iso rooli siinä, kuten myös ottelun aikana maalivahtival-

Tietysti hyökkäämme myös nopeasti, mutta pidempien hyökkäysten laadun kehittäminen on yksi iso muutos pelaajille omiin sarjapeleihin nähden. Emme halua vastustajan kenttäpuoliskolla hyökätä epäedullisista tilanteista, joissa laadukkaan maalintekopaikan luominen on epätodennäköistä. Tilanteissa, joissa nopeammassa hyökkäyksessä pelaajamme saa huonon syötön, syötön väärälle puolelle tai joudumme pallollisena tilanteeseen, jossa vastustaja puolustaa hyvin ja / tai ylivoimaisena, haluamme nopeasti tuet pallolliselle pelaajalle ja haluamme pelata pidemmän hyökkäyksen. Pitkissä hyökkäyksissä haluam7

me kuitenkin jatkuvasti olla vaarallisia, jos mahdollista. Tämä vaatii sitä, että meillä on viimeisessä linjassa uhkaa myös selustaan, pystymme pelaamaan vastustajan puolustusmuodon sisään ja meillä pitää olla myös kyky houkutella vastustajaa kohti palloa, jotta voimme luoda tilaa alueelle, josta haluamme hyökätä. Pitkien hyökkäyksien ainoa tarkoitus ei siis ole itseisarvona pallonhallinta vaan pallonhallinnan avulla haluamme tuottaa laadukkaita maalintekopaikkoja, luoda sellaiset pelaajien väliset etäisyydet, jotka mahdollistavat nopean pallon voittamisen menetyksen jälkeen ja voimme kontrolloida pelin tempoa esimerkiksi johtoasemassa. Tämä on tärkeää osata myös siksi, että me pelaamme kaikki kilpailuottelut turnauksina, joten meidän on pystyttävä kontrolloimaan pallolla ottelun tempoa.

Murtautuminen, joka tuottaa laadukkaita maalintekotilanteita 1. Murtautuminen korkealla pelaavaa linjaa vastaan Tämä on pelaajille ehkä tutuin murtautumistilanne omista otteluistaan. Suurin muutos on kuitenkin se miten hyvin Euroopan huiput puolustavat ensimmäisen juoksun selustaan. Meille tärkeää murtautumisessa on päästä mieluiten lähelle vastustajan linjaa antamaan murtavat syötöt joko 10-alueelta tai välikaistalta. Lisäksi murtautumisvaiheessa meidän on saatava huippujoukkueita vastaan useampia syvyysjuoksuja, koska vastustajat puolustavat tuon ensimmäisen juoksun lähes poikkeuksetta hyvin. Näin ollen murtosyöttö pitää pää-

sääntöisesti pelata toiseen tai kolmanteen liikkeeseen.

2. Murtautuminen syvällä puolustavaa vastustajaa vastaan Tätä pelin osa-aluetta harjoittelemme todella paljon. Tämä on pelin vaikein osa-alue ja kuitenkin yleensä Suomessa tähän käytetään suhteellisen vähän harjoitusaikaa. Onnistuneelle murtautumiselle syvällä pelaavaa vastustajaa vastaan edellä mainittu pitkien hyökkäyksien laadukas organisointi ja korkea taso antaa hyvät menestymisen mahdollisuudet. Näissä tilanteissa käytämme keskityksiä melko vähän, koska meillä on harvassa todella hyvät pääpelaajat ja parhailla joukkueilla on etu tuolla alueella, jos keskitämme paljon kaukaa. Käytämme paljon houkuttelua, pelaamista muodon sisään ja kombinaatioita sekä cutback-syöttöjä maalintekopaikkojen luomiseksi. Hyökkäävien pelaajien maalintekoharjoitteluun pitäisi myös entistä enemmän sisältää viimeistelyä, jollaista vaaditaan näitä joukkueita vastaan eli viimeistelyä 1. kosketuksella pienistä tiloista.

3. Murtautuminen laitakaistoilta Roolitamme laitapuolustajiamme ja laitapelaajiamme heidän vahvuuksiensa mukaan eli jotkut pelaajat haluamme enemmän välikaistalle ja hyviä 1 v 1-ohittajia enemmän leveyteen hyökätessämme. Kun vastustajan pelaaminen tarjoaa meille hyökkäystilanteita laitakaistoilta haluamme pääsääntöisesti tulla rangaistusalueelle mieluummin kuljettamalla tai syöttämällä kuin keskittämällä, jotta pystyisimme luomaan laadukkaita maalintekopaikkoja

houkuttelemalla vastustajia pois vaarallisimmilta maalintekoalueilta. Kuitenkin aina leveydestä hyökätessämme pyrimme pääsemään muodon sisään, jos vastustaja sen mahdollistaa. Meidän pelaajillemme pitäisi aina olla selkeää miten haluamme vastustajan rangaistusalueen täyttää, kun hyökkäämme laidasta. Tämänkin osan vastustajan pelaamisesta scouttaamme huolellisesti ja muutamme tarvittaessa joitain liikkeitä maalintekoalueelle tai -alueella, jos vastustajan puolustamisesta tällä alueella löytyy selviä heikkouksia. Lisäksi maalivahtivalmentajamme scouttaavat tarkasti vastustajien maalivahdit > miten he puolustavat aluetta, miten sijoittuvat eri tilanteissa ja mitkä ovat heidän heikkoutensa. Nämä asiat käydään sitten otteluun valmistautuessa läpi hyökkäävien pelaajien kanssa videoklipeiltä. Näin olemme saavuttaneet monessa ottelussa selkeää etua. Haluan lopuksi vielä muistuttaa, että tässä on tietysti vain pintaraapaisu meidän painopisteistä. Pyrimme joka leirin ja turnauksen jälkeen viemään seuravalmentajille tietoa heidän pelaajiensa kehittymisestä ja kehityskohteista sekä kansainvälisten otteluiden vaatimuksista. Meillä on loistava yhteistyökontakti seuravalmentajiin ja ymmärrämme täysin, että he ovat pelaajien kehittymisen kannalta selvästi tärkeimmät valmentajat koko pelaajien uran aikana. Me maajoukkuevalmentajat saamme vain lainata pelaajia ja kun pelaajat kehittyvät, se on aina seurajoukkuevalmentajien arvokkaan työn tulosta ! Teksti: Marko Saloranta, TU16-TU17 maajoukkueiden päävalmentaja

Korkeakouluopinnoilla lisää laatua jalkapallokentille

Kuva: Heikki Hannola Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU teki vuonna 2019 valmentajakyselyn suomalaisille valmentajille. Kyselyssä selvitettiin muun muassa valmentajien koulutustaustaa eri lajeissa. Jalkapallon osalta kyselyyn osallistui 589 valmentajaa, joista 90% oli miehiä ja 10% naisia. Kyselyyn osallistuneiden valmentajien korkein koulutustaso jakautui seuraavasti: 10% ei koulutusta, 68% 1 tason koulutus, 7% 2 tason koulutus, 2% 3 tason koulutus, 5% ammattitutkinto ja 8% valmennuksen korkeakoulututkinto. Samaan aikaan esimerkiksi jääkiekolla korkeakoulutettuja valmentajia oli 16% vastanneista. Vaikka kyselyyn osallistuneiden valmentajien määrä ei nouse hirveän isoksi, osoittaa se kuitenkin sen, että yksi konkreettinen väylä lisätä valmentajien osaamista on yhteistyö korkeakoulujen kanssa. Korkeakouluissa on koulutettu jo pitkään liikunnanohjaajia, joiden on ollut mahdollista erikoistua urheiluvalmennukseen. Tämän tutkinnon pohjalle on Palloliiton ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteistyöllä aloitettu rakentamaan vuonna 2018 kokonaisuutta, jossa opinnot voidaan painottaa jalkapallovalmennukseen. Yhteistyön tarkoituksena on saada lisää korkeakoulutettuja valmentajia jalkapallon pariin ja tavoitteena tuottaa opiskelijoille osaamista, jolle on tarvetta jalkapallon ja sen valmennukseen sekä kehittämiseen liittyvissä työtehtävissä. Osapuolten välille äskettäin solmitun kumppanuussopimuksen myötä yhteistyötä on tarkoitus

syventää muun muassa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osalta.

Vankempaa tietopohjaa, laajempaa osaamista ja laadukkaampaa käytäntöä

Mitä hyötyä korkeakoulujen sisällöistä on valmentajille? Tai toisinpäin? Kun valmentajalla on mahdollisuus integroida lajiliiton koulutuksia osaksi korkeakouluopintojaan, on hänen mahdollista suunnata opintonsa huomattavasti spesifimpään kohteeseen. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että korkeakoulumaailmaan tulee opiskelijoita, jotka haluavat spesifiä osaamista esimerkiksi jalkapalloon ja sen valmentamiseen liittyen. Lajin näkökulmasta tämä taas tarkoittaa sitä, että lajin pariin tulee valmentajia ja toimijoita, joilla on lajiliiton koulutuksen lisäksi korkeakouluopintojen kautta huomattavasti laajempi ymmärrys urheilusta, sen ympäristöstä ja ihmisen kasvusta ja kehityksestä. Korkeakouluopintojen kautta opiskelijoille luodaan vankka tietoon perustuva pohja, jossa liikunta-alaa, urheilua ja valmennusta käsitellään monelta eri kantilta. Tämän pohjan päälle voidaan lajiliiton tai lajiin liittyvillä koulutuksilla rakentaa osaamista, joka tukee juuri kyseistä opiskelijaa ja hänen osaamisen kehittämistään parhaalla mahdollisella tavalla. Koulutukseen liittyvillä harjoitteluilla osaamista siirretään kentällä sekä seurojen arkeen. Parhaassa tapauksessa niin, että opiskelujen kautta ke-

hitetään opiskelijan osaamisen lisäksi seurojen toimintatapoja.

Lapin ja muiden korkeakoulujen kanssa rakennetaan koulutuksia yhteistyössä

Lapin ammattikorkeakoulun ja Palloliiton yhteistyössä toteuttamassa jalkapallovalmennukseen painottuvassa liikunnanohjaaja AMK-koulutuksessa kokonaisuus on organisoitu niin, että Ammattikorkeakoulun perus- ja aineopinnoista koostuu 95 opintopistettä, Palloliiton opinnoista 45 opintopistettä, harjoitteluista 55 opintopisteestä ja opinnäytetyöstä 15 opintopistettä. Näin jalkapalloon painottuvaa tai lajiympäristössä toteutettavaa sisältöä on opinnoista yli puolet. Lapin Ammattikorkeakoulun kanssa toteutettu tutkinto on osa isompaa kokonaisuutta, jossa mukana on myös muita korkeakouluja, kuten Jyväskylän yliopisto. Kokonaisuuden kautta lajin pariin on tulevaisuudessa mahdollista saada entistä monipuolisemmin korkeakoulutettuja osaajia. Toimenpiteet korkeakouluputken kehittämiselle osuvat hyvin yhteen myös Palloliiton uuden strategian valintojen kanssa. Hyvällä ja arvostetulla korkeakouluosaamisellamme on näin tukeva paikka myös tulevaisuuden jalkapalloja urheilumaailmassa. Teksti: Santeri Suvala, Lapsuusvaiheen valmennusosaamisen päällikkö, Palloliitto Heikki Hannola, yliopettaja, Lapin Ammattikorkeakoulu

Hyvän toimintakulttuurin merkitys valmennusprosessissa

Kuva: Mikko Piispa

1. Miten suuri on toimintakulttuurin merkitys jalkapallojoukkueelle?

2. Mikä on valmentajan merkitys toimintakulttuurin rakentajana?

Erittäin suuri. Pidän toimintakulttuuria joukkueen perustana, kaikkein tärkeimpänä asiana, minkä päälle voi rakentaa prosessin seuraavia palasia. Ilman hyvää toimintakulttuuria joukkueen on mahdotonta onnistua ja päästä tavoitteisiin pitkässä juoksussa, eikä myöskään pelaajakehityksellä ole perustaa. Huono toimintakulttuuri syö motivaatiota, turhauttaa ja tekee jalkapallon oppimisesta ja opettamisesta vaikeampaa.

Toimintakulttuurista puhuttaessa on tärkeää ymmärtää, että se on jatkuvassa muutoksessa ja siihen vaikuttavat kaikki joukkuetta ympäröivät tekijät ja joukkueeseen kuuluvat henkilöt. Valmentajan rooli on tietenkin merkittävä, mutta puhtaasti valmentajan määrittämä toimintakulttuuri voi olla ongelmallinen. Omassa filosofiassani valmentajan rooli toimintakulttuurin luomisessa on näyttää esimerkkiä, vaatia ja vahvistaa arvojen mukaista

toimintaa sekä tukea jokaista pelaajaa rakentamaan joukkueeseen hyvää kulttuuria oman persoonansa ja vahvuuksiensa kautta.

3. Moni valmentaja on tänäkin syksynä aloittanut uuden valmennusprosessin. Mistä mielestäsi kannattaa lähteä liikkeelle toimintakulttuurin rakentamisessa? Toimintakulttuurin rakentaminen ei tavallisesti lähde liikkeelle nollasta. Useimmissa joukkueissa ja seuroissa on olemassa toimintakulttuuri ja uuden valmentajan tehtävä on

Verkkovalmentaja 3/2020

kehittää ja vahvistaa sitä. Aloittaessani Käpylän Pallon P17-joukkueen valmentamisen, olivat pelaajat jo omaksuneet lukuisia toimintatapoja, mitkä haluttiin säilyttää. Tästä on yhtenä esimerkkinä pelaajien ja valmentajien yhteiset aamupalahetket aamuharjoitusten jälkeen, mitkä vahvistavat seurakulttuuria, urheilijana kasvamista sekä mahdollistavat yhdessäolon ja vapaamuotoiset keskustelut. Kaikki on valmentajan näkökulmasta helpompaa, jos seurassa pelaajille opetetaan hyvää toimintakulttuuria läpi pelaajapolun. Ryhmäytymisen ohella toimintakulttuurin rakentamisessa ensimmäinen asia on mielestäni yhteiset toimintatavat, sillä ne antavat joukkueen arjelle selkärangan. Ilman niitä joukkueen toiminnasta tulee helposti sekavaa ja kaoottista, ja sellainen vie energiaa kaikilta. Esimerkiksi P17-akatemiajoukkueen arjessa pelaajien ympärillä on jo iso tiimi ihmisiä ja toimintaan kuuluu niin paljon erilaisia toimintoja, että ilman selkeitä toimintatapoja ei joukkueen arki toimisi lainkaan.

4.Puhuit toimintatavoista. Mitä konkreettisia esimerkkejä yhteisistä toimintatavoista nostaisit teidän joukkueestanne? Meillä on tietysti lukuisia valmentajien ja pelaajien tekemistä ohjaavia toimintatapoja. Esimerkiksi yksi joukkueemme kulttuuriin kuuluva tapa on tervehtiminen; valmentajana kierrän kaikki pelaajat läpi ennen harjoitusta ja vaihdan pari sanaa, kun taas pelaajat moikkaavat kävellessään valmentajien toimiston ohi ulos pukukopista harjoitusten jälkeen. Joukkueen arkea helpottavasta toimintatavasta esimerkkinä

Verkkovalmentaja 3/2020

on huoltovuorot; viikoittain vaihtuva ryhmä pelaajia pumppaa pallot ennen harjoituksia ja kantaa harjoitusvarusteet kentälle.

5. Mitä erityispiirteitä tavoitteellisen akatemiajoukkueen toimintakulttuurissa on? Tavoitteellinen on varmasti tässä se avainsana. Kun koko akatemiaprojektin tavoitteena on kehittää pelaajia ammattilaisiksi, tarkoittaa se tietysti korkeaa vaatimustasoa kaikessa tekemisessä. Vaatimisen taustalla pitää tietysti olla välittäminen, jokaisesta pelaajasta ja joukkueesta. Pelaajat saavat valtavasti tukea kaikilla osa-alueilla, jolloin heiltä on myös helppo vaatia itsensä likoon laittamista ja sitä he vaativat myös toisiltaan. On myös hyväksyttävä, että akatemiajoukkue ei ole kaikille sopiva ympäristö – jos joku pelaajista ei pysty sopeutumaan korkeaan vaatimustasoon tai osoita sitoutumista joukkueen toimintaan ja omaan kehittymiseensä, ei joukkueen toimintakulttuurin anneta löystyä, vaan pelaaja vaihtuu.

6. Miten joukkuehenki rakentuu ja kuinka valmentaja voi siihen vaikuttaa? Joukkuehenki rakentuu ennen kaikkea yhteisten kokemusten kautta. Pidän tärkeimpänä kontekstina joukkuehengen rakentamiselle itse jalkapalloa, pelejä ja harjoituksia, joskin pidän tärkeänä, että pelaajat tutustuvat toisiinsa muutenkin kuin jalkapalloilijoina. Valmentajan rooli onkin joukkuehengen kannalta enemmän tukija kuin rakentaja, sillä joukkuehengen luovat aina pelaajat itse.

Me valmentajat pyrimme yhdessä pelaajien kanssa luomaan joukkueeseemme ilmapiirin, missä viihdytään yhdessä, uskalletaan puhua, jokainen saa olla turvallisesti oma itsensä ja näyttää tunteensa, niin voiton kuin tappionkin hetkillä. Kaikki tämä vaatii tietysti luottamuksen pelaajien ja valmennuksen välille, mikä voi syntyä vain kokemuksien, keskusteluiden ja ajan kanssa. Henkilökohtaisissa keskusteluissa pyrin aina nostamaan esiin vahvuuksia pelaajan persoonallisuudessa, joilla tämä voi vahvistaa joukkuehenkeä. Esimerkiksi kapteeniston kanssa kokoonnumme kuukausittain palavereihin, missä yksi isoista teemoista on ilmapiirin ja joukkuehengen vahvistaminen. Pohdimme, kuinka voimme yhdessä ja kukin omalla toiminnallaan parantaa joukkuehenkeä – yhden vastuulla voi olla motivaatiopuhe ennen peliä, kun taas toiselle on luonnollista organisoida juhlat kopissa voitetun pelin jälkeen.

7. Nostit aiemmin esiin arvot. Mitä arvoja joukkueenne toiminnassa on ja miten ne on määritetty? Viime kauden alussa pidimme leirin, jossa joukkueemme majoittui keskelle metsää yhteiseen mökkiin. Tapahtuman tavoitteena oli paitsi tutustua toisiimme ja kehittää joukkuehenkeä, myös pysähtyä pohdiskelemaan joukkueen toimintakulttuuria, tavoitteita ja arvoja. Arvokeskustelussa pelaajat nostivat esiin asioita kuten ”yhtenäisyys kentällä ja sen ulkopuolella”, ”vahvuuksien antaminen joukkueen käyttöön” ja ”omien puolustaminen.” Näiden puheenvuorojen pohjalta yhdeksi toimintaamme määrittä11

väksi arvoksi valikoitui kollektiivisuus. Se on arvo, joka näkyy paitsi joukkueen harjoittelussa ja käyttäytymisessä, myös tavassamme ajatella ja pelata jalkapalloa – yhteistyön pelinä. Ihannetilanteessa arvot näkyvät arjessa ja ovat pelaajien silmillä esimerkiksi kopin seinällä. Sana ”yhtenäisyys” nousi viime kaudella esiin varmasti jokaisessa joukkueen palaverissa, pelaajien ja valmennuksen toimesta. ”Leave the jersey in a better place” on mantra, mikä jäi vahvasti mieleeni James Kerrin kirjasta “Legacy”, joka kuvailee ansiokkaasti maailman menestyneimmän rugbyjoukkueen poikkeuksellista kulttuuria. Ajatus sopii hienosti myös P17-joukkueen kontekstiin, sillä jokainen pelaaja on lopulta vain parin vuoden mittaisella visiitillä. Pelaajat vaihtuvat, mutta joukkue pysyy ja yksilö voi vaikuttaa ”perintöönsä” antamalla kaikkensa joukkueelle.

8. Kuinka kollektiivisuus käytännössä näkyi joukkueen toiminnassa ja mikä oli valmentajien rooli siinä? Arvot ovat todellisia vasta, kun ne muuttuvat sanoista teoiksi. Valmentajan rooli arvojen sanoittajana, vahvistajana ja vaatijana on merkittävä. Arvojen mukaisen toiminnan vahvistaminen ja niiden vastaiseen toimintaan puuttuminen on hyvän kulttuurin edellytys, mikä voi laittaa valmentajan välillä vaikeisiinkin paikkoihin. Joukkueemme viime kauteen mahtui tilanteita, joissa pelaaja asetti oman etunsa joukkueen edun edelle, ja toimi siten arvojen vastaisesti. Nämä tilanteet ovat kuitenkin myös mahdollisuuksia vahvistaa arvoja - ja niin keskustelujen, anteeksipyyntö12

"Jokainen pelaaja on lopulta vain parin vuoden mittaisella visiitillä. Pelaajat vaihtuvat, mutta joukkue pysyy ja yksilö voi vaikuttaa perintöönsä antamalla kaikkensa joukkueelle. "

jen ja opikseen ottamisen jälkeen varmasti kävikin. Toisaalta, koko viime kauden viimeinen pelitilanne oli oivallinen osoitus kollektiivisuudesta, kun hyökkääjämme otti koko kentän mittaisen takaprässin omalle päätyrajalle asti voittaen pallon ja jääden sen jälkeen kaikkensa antaneena kentän pintaan makaamaan. Tämä siitä huolimatta, että peli oli 5-1 tilanteessa jo ratkennut ja pelaajat olivat pelin aikana kuulleet, että johtoasemastamme huolimatta suomenmestaruus jäisi haaveeksi Hongan johtaessa omaa peliään. Kyseisen pelaajan siirtyessä urallaan eteenpäin voidaan todeta, että paita jäi tosiaankin ”parempaan paikkaan” – ja samalla valmennusjohto sai videoklipin joukkueen arvoista näytettäväksi paidan seuraaville kantajille.

9. Mikä on tavoitteiden merkitys joukkueen toimintakulttuurin kannalta ja millaisia tavoitteita joukkueellanne oli viime kaudella? Pidän tavoitteenasettelua yhtenä merkittävimmistä tekijöistä joukkueen toimintakulttuurin kehittymisen kannalta. Mitattavat ja konkreettiset tavoitteet antavat joukkueen toiminnalle päämäärän, jota taitavat valmentajat osaavat käyttää pienempien tavoitteiden luomiseen ja arjen toiminnan kehittämiseen. Viime kaudella joukkueemme asetti kauden alussa tuloksellisen

päätavoitteen ja välitavoitteet, sekä toiminnalliset tavoitteet. Kausi kuitenkin keskeytyi ja pelaajat kohtasivat pitkän omatoimisen harjoittelujakson, jonka alussa määritimme joukkueen yhteiseksi tavoitteeksi olla Suomen paras P17-joukkue tauon jälkeen. Vaikka tavoite ei tulosten valossa täysin toteutunutkaan, sanat näkyivät kaikissa pelaajien materiaaleissa ja niitä toistettiin joukkueen etätapaamisissa joka viikko – tämä antoi pelaajille motivaatiota ja luottoa siihen, että myös joukkuekaverit tekevät oman osansa tavoitteen eteen. Myös silloin, kun se tarkoitti jalkapalloharjoittelun sijasta esimerkiksi mäkijuoksua.

10. Mitkä ovat P17ikävaiheen erityispiirteet toimintakulttuurin näkökulmasta? B-juniorivaihe eroaa merkittävästi nuoremmista juniori-ikäluokista, koska joukkue uusiutuu vuosittain enemmän. Se tarkoittaa, että kauden alussa ryhmäytymiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota yhtenäisen joukkueen luomiseksi. Kilpailukausi alkaa myös verrattain aikaisin, joten joukkuehengen vahvistamisella on tiukka aikapaine. Toisaalta joukkueessa on aina myös vanhemman ikäluokan pelaajia, jotka tuntevat joukkueen toiminnan ja pystyvät auttamaan uusia pelaajia sopeutumaan – se helpottaa valmentajan urakkaa. Vanhemmissa juniori-ikäluokissa myös pelaajien liikkuminen

Verkkovalmentaja 3/2020

Kuva: Mikko Piispa

joukkueiden välillä voi olla aiempaa vilkkaampaa. Se on mahdollisuus pelaajakehityksen näkökulmasta, mutta heikosti organisoituna siitä voi tulla uhka ryhmädynamiikalle ja toimintakulttuurille. Kuinka esimerkiksi edustusjoukkueesta junioripeliin tuleva pelaaja sitoutuu joukkueen toimintakulttuuriin, tai kuinka yhtenäinen joukkue on lauantain pelissä, jos pelaava joukkue ei ole harjoitellut kertaakaan yhdessä? Viime kaudella saimme varmasti hieman kilpailuetua siitä, että joukkue oli päivästä ja viikosta toiseen yhdessä, ja se oli jokaiselle pelaajalle jalkapallon osalta ”koti”, eikä ”lomapaikka.”

Verkkovalmentaja 3/2020

Haastattelussa: • Miika Nuutinen, 29v • UEFA A, Liikunnanohjaaja (AMK) • 2019 syksyllä UEFA Elite Youth Academy projektiin valitun Käpylän Pallon P17 joukkueen vastuuvalmentajaksi • Tuusulan Palloseuran kasvatti, aiemmin myös VJS:n talenttivalmentajana • Ollut mukana myös poikamaajoukkueiden valmennustiimeissä

Ajatuksia huippu-urheilun ja valmennuksen systemaattisuudesta Lähestyn tässä kirjoituksessa huippu-urheilun ja valmennuksen systemaattisuutta Eerikkilässä kehitetyn E.Wayn eli ihmisen kokonaisvaltaisen kehittymisen konseptin kautta. Konseptia on toteutettu jalkapallossa reilut kymmenen vuotta ja salibandyssa puolet siitä kohdentuen ennen kaikkea lasten ja nuorten urheiluun. E.Wayn keskeisiä ajatuksia ovat kokonaisvaltaisuus, datalähtöisyys sekä systemaattinen urheilijan kehittäminen ja kehittymisen seuranta. Seuraavassa kuvaan E.Wayn prosessin viittä eri vaihetta, jotka kuvaavat mielestäni hyvin systemaattisen valmennuksen peruselementtejä.

Kuva: Jaska Poikonen

Tilanneanalyysi Tilanneanalyysilla tarkoitetaan lajin vaatimuksista johdettua analyysia urheilijan tilasta suhteessa tavoitteisiin. Analyysin tekeminen edellyttää tarkkaa tuntemusta lajin kansainvälisen tason vaatimuksista niin itse kilpailusuorituksen kuin siihen liittyvien kokonaisvaltaisen valmennuksen osa-alueiden näkökulmasta. Tilanneanalyysin kautta päästään kiinni siihen, missä urheilija menee suhteessa kansainvälisiin kilpailukumppaneihin ja missä asioissa tulee kehittyä, jotta mahdollinen ero huipputasoon saadaan kiinni.

Tavoitteenasettelu Tavoitteenasettelun taustalla on urheilijan omat tavoitteet urheilussa 14

menestymiseen pitkällä aikavälillä. Tilanneanalyysin kautta voidaan asettaa konkreettisia tulos-, suoritus-, kehitys- ja toimintatavoitteita. Tulostavoitteet liittyvät nimensä mukaisesti kilpailusuorituksen lopputulokseen, kun taas suoritustavoitteilla tarkoitetaan sitä tapaa, jolla tulos uskotaan saavutettavan. Kehittymistavoitteita voidaan asettaa niin lajitaitoihin kuin fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin taitoihin/ ominaisuuksiin. Kehittymällä valituissa asioissa kilpailusuoritus kehittyy ja tulostaso paranee. Toimintaan liittyvät tavoitteet johdetaan edellä mainituista tavoitteista ja ne voivat liittyä harjoittelun laatuun/ määrään, uneen, ravitsemukseen tai esimerkiksi koulun ja urheilun yh-

distämiseen urheilua tukevalla tavalla. Tavoitteenasettelussa olennaista on tavoitteiden merkityksellisyys, konkreettisuus ja mitattavuus.

Suunnittelu Suunnitteluvaiheessa luodaan konkreettiset askeleet tavoitteiden saavuttamiseen. Käytännössä on määritettävä tarkasti, mitä tulee seuraavien viikkojen/ kuukausien/ vuosien aikana tehdä asetettujen tulos-, suoritus-, kehitys- ja toimintatavoitteiden saavuttamiseksi. Tehtävät asiat on sijoitettava osaksi urheilijan kokonaisviikkorytmiä, niin että kokonaisuus on mahdollisimman optimaalinen niin kehittymisen kuin kokonaiskuormittumisenkin näkökulmasta.

Verkkovalmentaja 3/2020

Toteutus ja toteutuksen seuranta Toteutusvaiheessa edetään luonnollisesti päivästä toiseen tehdyn suunnitelman mukaisesti. Pakollisia muutoksia matkan varrella saattaa tulla ja olennaista onkin seurata tarkasti suunnitelman toteutusta. Vain sitä kautta päästään kiinni siihen, mitä oikeasti on jakson aikana tehty ja tätä kautta pystytään seuraavassa vaiheessa analysoimaan kehittymiseen liittyviä syy-seuraussuhteita tarkasti.

Kehittymisen seuranta Kehittymisen seuranta voidaan nähdä laajempana eri ominaisuuksien ja taitojen testauskokonaisuutena sekä päivittäisenä/ viikoittaisina kontrol-

Verkkovalmentaja 3/2020

leina. Olennaista on säännöllisesti katsoa rehellisesti peiliin ja arvioida kokonaistoiminnan vaikuttavuutta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Kehittymisen seurannan kautta tehdään kehittyminen näkyväksi ja toisaalta voidaan tehdä muutoksia valmentautumiseen, mikäli kehitys ei ole tavoitteiden mukaista. Kehittymisen todentamisen kautta urheilijan usko omien tavoitteiden saavuttamiseen ja motivaatio päivittäiseen tekemiseen vahvistuvat. Edellä kuvattu urheilussa jatkuvasti toistuva sykli kuvaa mielestäni hyvin systemaattista valmennusta, jossa oikeita asioita tekemällä ja säännöllisesti peiliin katsomalla varmistetaan urheilijan kehittyminen. Esitetyt vaiheet ovat periaatteessa

yksinkertaisia, mutta kuinka usein ne urheilijan/ joukkueen arjessa toteutuvat toisiaan seuraavana loogisena jatkumona? Teksti: Hannele Forsman Johtaja, Urheilu ja koulutus

Artikkeli on alun perin julkaistu Suomen Valmentajien Valmentaja-lehdessä 4/2020 Suomen Ammattivalmentajat SAVALin sivuilla.

Innostavia kisailuhenkisiä harjoitteita lapsille Näiden harjoitteiden tarkoituksena on antaa esimerkkejä siitä, kuinka luodaan etenkin alle 10-vuotiaille lapsille sellainen ympäristö, jossa he saavat kisailla, jossa kisailu on heille luonnollista ja jossa opitaan haluttuja jalkapallotekoja. Halutut jalkapalloteot ovat harjoitusten teemoja. Näiden harjoitteiden perusorganisointi mahdollistaa sen, että lapsilla on mahdollisuus oppia niiden teemojen mukaisia jalkapallotekoja ja vähemmänkin kokeneet valmentajat onnistu-

vat luomaan kehittäviä ja kivoja harjoituksia. Lisäksi nämä harjoitukset ovat sellaisia, joissa alle kouluikäisillä jalkapalloilijan aluilla on mahdollisuus päästä liikkumaan ja toimimaan mahdollisimman paljon sekä kehittää omaa liikunnallisuuttaan. Näissä harjoitteissa valmentajan rooli innostajana, kannustajana ja mahdollistajana on äärimmäisen tärkeä, koska omalla toiminnallaan valmentaja voi

rakastuttaa lapset jalkapalloon. Mitä enemmän alle kouluikäisillä lapsilla on mielekästä tekemistä, joka on hauskaa ja hyvässä ilmapiirissä tapahtuvaa, edesauttaa se heidän rakastumistaan lajiin.

Kirjoittaja on Riihimäen Palloseuran juniorivalmennuskoordinaattori Joni Reijo. Joni on myös Palloliiton valmentajakouluttaja (Futisvalmentajan startti, ikävaihekoulutukset ja UEFA C).

Harjoitteen nimi: 1vs1 kahteen kulmamaaliin Harjoitteen teema: Nopeat suunnanmuutokset Alueen koko: 10x6 m Harjoitteen kuvaus: Hyökkääjä ja puolustaja lähtevät vastakkaisista kulmista. Liikkeelle lähdetään, kun hyökkääjä lähtee kuljettamaan palloa. Toisissa vastakkaisissa kulmissa on tötsämaalit. Hyökkääjän tehtävänä on kuljettaa pallo jompaankumpaan tötsämaaleista. Mikäli puolustaja riistää pallon niin hän voi tehdä maalin jompaankumpaan tötsämaaleista. Peliaika 2 x 4 minuuttia, roolien vaihto välissä. Valmentajan vuorovaikutus: Antamalla lasten nimetä joukkueensa ja luomalla harjoitteesta joukkuekilpailun, saat lapsia innostettua mukaan ja luotua ympäristön, jossa he kisailevat lapsille luonnollisella tavalla ja samalla tekevät haluttuja jalkapallotekoja.

Verkkovalmentaja 3/2020

Harjoitteen nimi: 1vs1 kahteen vastakkaiseen maaliin (minimaalit) Harjoitteen teema: Nopeat suunnanmuutokset Alueen koko: 16x10 m Harjoitteen kuvaus: Hyökkääjä ja puolustaja lähtevät liikkeelle vastakkaisista jonoista. Liikkeelle lähdetään, kun hyökkääjä lähtee kuljettamaan palloa. Hyökkääjän tehtävänä on tehdä maali jompaankumpaan maaliin. Mikäli puolustaja riistää pallon, voi hän kuljettaa pallon jompaankumpaan maaliin. Peliaika 2 x 4 minuuttia, roolien vaihto välissä. Valmentajan vuorovaikutus: Antamalla lasten nimetä joukkueensa ja luomalla harjoitteesta joukkuekilpailun, saat lapsia innostettua mukaan ja luotua ympäristön, jossa he kisailevat lapsille luonnollisella tavalla ja samalla tekevät haluttuja jalkapallotekoja. Harjoitteen nimi: Formulakisa Harjoitteen teema: Kuljettaminen Alueen koko: Keskellä 8 x 8 metriä, koko alue 20 x 16 metriä Harjoitteen kuvaus: Pelaajat kuljettavat palloa keskellä olevan alueen sisällä. Valmentajan tehtävä on kertoa tarinaa: ”Käynnissä on Unkarin Formulakisa ja kisassa ajavat Ferrarit, Mclarenit ja Sauberit. Mikä talleista kulkee nopeimmin”. Kun valmentaja huutaa, että ”maalisuora” niin pelaajat saavat lähteä kuljettamaan palloja kohti maalia. Voittaja on se, joka tekee nopeimmin maalin. Peliaika 5–10 minuuttia. Valmentajan vuorovaikutus: Kertomalla tarinaa formulaautoista, luodaan lapsille mielikuvaa kisasta, jossa liikutaan kovaa. Maalisuora huudolla halutaan, että pelaajat kuljettavat vielä vähän kovempaa. Valmentajan tehtävä on laskea, kenelle tulee eniten voittoja. Tarinan avulla valmentaja luo ympäristön, jossa lapset kisailevat heille luonnollisella tavalla ja tekevät haluttuja jalkapallotekoja. Harjoitteen nimi: Nopea maalinteko (Quick Goals) vastustajalla ja maalintekolinjalla (käytetään minimaalia maalina) Harjoitteen teema: Kuljettaminen Alueen koko: 20x15 m Harjoitteen kuvaus: Pelaajat asetetaan maalin viereen kahteen jonoon. Toisessa jonossa ollaan pallon kanssa ja toisessa ilman. Pallollisten jono on hieman edempänä kuin pallottomien. Liikkeelle lähdetään, kun pallollinen pelaaja koskee palloon. Pallollisen pelaajan tehtävänä on kuljettaa pallo mahdollisimman nopeasti maalintekolinjan yli ja tehdä maali. Pallottoman tehtävänä on tehdä takaprässi ja riistää pallo. Mikäli palloton saa riiston niin pyrkii nopeasti maalintekoon jompaankumpaan maaliin. Peliaika 2x5 minuuttia, välissä roolien vaihto. Valmentajan vuorovaikutus: Antamalla lasten nimetä joukkueensa ja luomalla harjoitteesta joukkuekilpailun, saat lapsia innostettua mukaan ja luotua ympäristön, jossa he kisailevat lapsille luonnollisella tavalla ja samalla tekevät haluttuja jalkapallotekoja. Harjoitteen nimi: 2vs2 neljään maaliin (kaksi minimaalia, kaksi tötsämaalia) Harjoitteen teema: Kuljettaminen ja nopeat suunnanmuutokset Alueen koko: 15x15 m Harjoitteen kuvaus: 2vs2 peli, jossa on käytössä kaksi minimaalia sekä kaksi tötsämaalia. Tehtävänä on tehdä maali johonkin maaleista. Maaleja voidaan arvottaa esim. kuljettamalla tötsämaaleista saa kaksi pistettä ja tavallisista maaleista yhden pisteen ja toisinpäin. Maalin tehnyt joukkue saa jatkaa peliä muihin kolmeen maaliin. Peliaika 5x3 minuuttia. Valmentajan vuorovaikutus: Antamalla lasten nimetä joukkueensa ja luomalla harjoitteesta joukkuekilpailun, saat lapsia innostettua mukaan ja luotua ympäristön, jossa he kisailevat lapsille luonnollisella tavalla ja samalla tekevät haluttuja jalkapallotekoja. Maalinteon jälkeen antamalla maalin tehneen joukkueen jatkaa peliä, innostat lapsia tekemään lisää haluttuja jalkapallotekoja.

Harjoitteen nimi: Hööpötä kaveria ja pistä pallo mualiin Harjoitteen teema: Nopeus ja ohittaminen Alueen koko: 18x12 m Harjoitteen kuvaus: Pelaajat asetetaan kahdelle linjalle ja puoliväliin heitä pallo. Alueella voi olla useampia pelaajia. Valmentajan merkistä pelaajat lähtevät tavoittelemaan palloa. Tehtävänä on voittaa pallo itselleen, ohittaa kaveri ja kuljettaa pallo toiseen päähän linjan yli. Mikäli toinen pelaaja riistää pallon, voi hän kuljettaa pallon myös linjan yli omaan hyökkäyssuuntaan. Peliaika 5–10 minuuttia. Valmentajan vuorovaikutus: Saman linjan pelaajat muodostavat joukkueen. Antamalla lasten nimetä joukkueensa ja luomalla harjoitteesta joukkuekilpailun, saat lapsia innostettua mukaan ja luotua ympäristön, jossa he kisailevat lapsille luonnollisella tavalla ja samalla tekevät haluttuja jalkapallotekoja.

Harjoitteen nimi: Playstation maalintekokilpailu Harjoitteen teema: Potkutekniikka (laukaiseminen). Potkutekniikkaharjoittelussa kannattaa käyttää välillä 5 koon kevyempää palloa, jos mahdollista. Alueen koko: 8 metriä eli 2 metrin välein tötsiä Harjoitteen kuvaus: Maalin etupuolelle asetetaan tötsiä eri matkan päähän. Pelaajat aloittavat aina lähimmältä tötsältä ja maalin tehdessään he siirtyvät aina yhtä tasoa eteenpäin. Pallo tulee potkaista ilmassa maaliin, jotta pelaaja voi edetä seuraavalle tasolle. Peliaika 5-10 minuuttia. Valmentajan vuorovaikutus: Eri etäisyyksien avulla kannustetaan pelaajia potkaisemaan pallo ilmassa maalin aina vain kauempaa.

Harjoitteen nimi: Torpedo Harjoitteen teema: Potkutekniikka (syöttäminen) Alueen koko: 12x8 m Harjoitteen kuvaus: Asetetaan pelaajat alueen sisään kuvanmukaisella tavalla. Tehtävänä on syöttää palloa pareittain. Valmentaja kertoo tarinaa: ”Päädyissä olevat ovat satamia joista laiva kulkee. Matkalla laiva kohtaa sukellusveneitä, jotka koittavat upottaa laivan torpedoilla”. Eli päädyissä laivat koittavat matkustaa satamien välillä ja sivuilta sukellusveneet koittavat upottaa laivan osumalla siihen. Peliaika 5–10 minuuttia. Valmentajan vuorovaikutus: Kertomalla laivoista, satamista, sukellusveneistä ja torpedoista, luodaan lapsille mielikuvaa kisasta, kuinka monta kertaa laiva pääsee satamasta satamaan. Valmentajan tehtävä on laskea, kenelle tulee eniten voittoja. Tarinan avulla valmentaja luo ympäristön, jossa lapset kisailevat heille luonnollisella tavalla ja tekevät haluttuja jalkapallotekoja.

Verkkovalmentaja 3/2020

Huuhkajat tarvitsevat pelastajan, kapellimestarin sekä ratkaisijan Futisherkkua on lähivuosina tiedossa runsain mitoin. Ensi kesän EM-lopputurnaus on pistejahtia vaille paketissa ja tulevan MMkarsinnan (Qatar 2022) ottelutkin ovat jo tiedossa. Toisin kuin jossakin on arvioitu MM-karsintalohkoamme vaikeaksi, väittäisin että Huuhkajilla on hyvät mahdollisuudet menestyä myös maaliskuussa alkavissa otteluissaan. Vastustajista Ranska on tosin omassa kastissaan mutta Ukraina, Bosnia ja Hertsegovina ja Kazakstan ovat maita, jota eivät ole tällä hetkellä parhaimmillaan. Sen sijaan Huuhkajat ovat selvästi nousukiidossa. Menestyminen edellyttää vahvaa itseluottamusta, jolloin oma osaaminen saadaan parhaalla mahdollisella tavalla esiin. Joukkuehan suorastaan huokuu itseluottamusta tällä hetkellä. Suomen joukkue pystyy tänä päivänä huippumaiden tavoin pitämään palloa ahtaissakin paikoissa. Jatkuvat pallonmenetykset syövät voimia kohtuuttomasti ja vievät tarvittavan terävyyden hyökkäyksestä. Näin ollen Suomen huippuvaaralliset vastaiskut kärsisivät. Hyökkäyksen ja puolustuksen tasapainon säilyttämisen edellytys on luotettava pallonhallinta ja tietysti yksittäisen pallollisen pelaajan taktiset valinnat. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet järkyttää vastustajia nopealla vastahyökkäyspelillä. Joukkue osaa iskeä nopeasti sekä osajoukkueena että koko ryhmityksellä. Onnistunut vastahyök-

Verkkovalmentaja 3/2020

käys perustuu nopeaan tilanteen oivaltamiseen, suoraviivaiseen etenemiseen sekä pelaajien nopeuteen. Tästä kuviosta Huuhkajilla on hyviä näyttöjä. Suomella on puolustukseen tällä hetkellä jopa useita eri vaihtoehtoja, samoin keskikentälle tason juurikaan laskematta. Hyökkäys oli pitkään Teemu Pukin (Norwich City FC) varassa, mutta pari viime vuotta on nostanut esiin useitakin haastajia, jotka eivät kaihda ratkaista peliä. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että voittava joukkue tarvitsee ainakin yhden pelastajan. Maalivahdilla on oma tärkeä tehtävänsä, mutta hyvä peli ei aina vie joukkuetta voittoon. Voittava maalivahti kykenee torjumaan ratkaisevan rankkarin tai venymään ilmiömäiseen pelastukseen juuri sillä hetkellä, kun pelin voittajaa ratkaistaan. Suomen lohkossa näitä kiusallisia vastustajia, jotka ovat nousseet tiukoilla hetkillä sankareiksi niin maajoukkueessa kuin omissa seuroissaankin ovat mm. Ranskan Olivier Giroud (Chelsea), Ukrainan Roman Yaremchuk (Gent) tai Bosnia ja Hertsegovinan Edin Dzeko (As Roma). Tällainen pelaaja iskee kuin salama taivaalta. Toki on hienoa nähdä nämäkin huiput Huuhkajien vastustajina mutta ei kuitenkaan pelien ratkaisijoina. Lukas Hradecky (Bayer 04 Leverkusen) on näyttänyt useammankin kerran, että häneltä tällaisten herrojen pysäyttäminen onnistuu. Hän sopii meille pelastajan rooliin. Ilman joukkueen sydäntä kokonaisuus yskähtelee. Menestyk-

MM-karsintalohko, lohko D Suomen lohkossa pelaavat Ranska, Ukraina, Bosnia ja Hertsegovina ja Kazakstan. Lohkojen voittajat etenevät Qatarin MM-lopputurnaukseen. Toiseksi sijoittuneet pelaavat pudotuspelit, joihin liittyy Kansojen liigasta kaksi parasta joukkuetta, joilla ei ole vielä MM-kisapaikkaa. Nämä 12 joukkuetta jaetaan kolmeen ryhmään, joiden sisällä pelataan yksiosainen välierä ja finaali. Jokaisen ryhmän voittaja etenee MM-lopputurnaukseen. Vuoden 2022 MM-kisat järjestetään Qatarissa marraskuun 21. päivästä joulukuun 18. päivään.

seen tarvitaan pelaaja, joka pystyy rytmittämään kokonaisuutta puolustuksen ja hyökkäyksen välillä, sytyttämään pelikaverit loistoon sekä antamaan tarvittavat ratkaisevat syötöt. Huuhkajien Glen Kamara (Rangers FC) on kiistatta pelaaja, joka näihin vaatimuksiin pystyy. Hän on jo nyt meidän kapellimestarimme. Arvoturnaukset ja mestaruuskamppailut kaikkialla maailmassa ovat osoittaneet, että voittava joukkue tarvitsee todellisen ratkaisijan. Joillakin on ominaisuus tehdä tärkeitä ja ratkaisevia maaleja jopa lähes olemattomista tilanteista. Kuten mainitsin, Suomella on kasvamassa useampiakin maalintekijöitä mutta se menestyksen takuumies on vielä toistaiseksi Teemu Pukki. Hänelle sopii hienosti ratkaisijan rooli. Menestysresepti rakentuu kokonaisuudessa seuraavasti; pelastava maalivahti, kokenut keskuspuolustus, keskikentän pelinjohtaja ja ratkaisija kärjessä. Näiden pilarien ympärille palapelin muiden osien täydentäminen on valmentajalle positiivinen haaste, sillä huippukavereita Huuhkajien riveistä useille pelipaikoille löytyy tänä päivänä kiitettävän paljon. Teksti: Jukka Vakkila 19

– Kotimainen tuote tehokkaaseen desinfiointiin – – Desinfioi nopeasti ja helposti kohteet jotka tarvitsevat jatkuvaa puhdistusta. ◊ – Aerosoli tunkeutuu hankalasti desinfioitaviin paikkoihin.

◊ – Soveltuu julkisten tilojen, kovien pintojen, suojainten, maskien, työ- ja harrastusvälineiden, kuntosalilaitteiden, kenkien yms. kohteiden desinfiointiin. Ei vahingoita pintoja ja haihtuu nopeasti.

◊ – Myynnissä hyvin varustetuissa päivittäistavarakaupoissa, tavarataloissa ja teollisuustarvikemyymälöissä ympäri Suomen.

◊ www.attuote.fi – Kysy lisää info@attuote.fi, www.attuote.fi 09 274 5500