KIHU ja Palloliitto yhteistyöhön futsaltutkimuksen alueella... 12
SJV tulevan vuoden tapahtumia... 13
Malliharjoituksia U11... 14
Naisille lisää arvostusta jalkapallokentillä... 17
KIHU ja Palloliitto yhteistyöhön futsaltutkimuksen alueella
!Vuoden ensimmäinen maksuton webinaari järjestetään perjantaina 13.2. klo 12.00-14.00.
Vieraaksi saamme Markku ”Rive” Kanervan ja Haaga-Helian lehtorit Maiju Kokkosen ja Pekka Clewerin.
Ilmoittautuminen on auki 11.2. asti osoitteessa jalkapallovalmentajat.fi
Julkaisija: Suomen Jalkapallovalmentajat ry
Taitto: Sirpa Vakkila
Kannen kuva: HIFK FS-EBK 4.12.2025, Kalevi Hämäläinen
Päätoimittajan palsta
Suomen Jalkapallo- ja futsalvalmentajilla oman suorituskyvyn kehittämisen teemavuosi
Jalkapallovalmentajien yhdistyksen tehtävänä on ollut yli 48-vuoden ajan valmentajien valmennustaidon, toimintaedellytyksien ja valmentajien yhteistyön ja yhteishengen edistäminen.
Vuoden kantavat teemat ovat oppiminen/valmentamisen taidot ja valmentajien oma hyvinvointi sekä itsensä kehittäminen. Pysähdymme myös seuran avaintoimijoiden kanssa valmentajien työskentelyedellytysten teeman äärelle. Minkälainen on valmentajan tehtävänkuva, arki, viikkorytmi, vapaajaksot, korvaustaso sekä muu seuran tuki ja arvostus? Myös vertaisten ja ”kotijoukkojen” tuella on tunnetusti suuri merkitys. Teemoja käsitellään monin tavoin pitkin vuotta koulutuksissa, verkkolehdessä ja webinaareissa. Viestinnän saralla uudistamme nettisivut ja aktivoidumme hieman somessa.
Vuodesta on tulossa aktiivinen ja jo nyt on suunniteltu lukuisia koulutustapahtumia, joista sitten tarkemmin yhdistyksen kotisivuilla (jalkapallovalmentajat.fi) vuoden edetessä.
Yhdistyksen jäsenmaksu uusille on 20€ (norm.45€). Jäsenille tapahtumat ovat selkeästi edukkaampia ja muitakin jäsenetuja, kuten lakiasiainneuvonta, on tarjolla. Kaikkiaan jäsenyys on tapa edistää yhteisöllisyyttä valmentajien kesken.
Yhdistys toimii pääosin vapaaehtoispohjalta. Onneksi meillä on osapäivätoiminen sihteeri Sirpa Vakkila tukena. Hallituksessa on tänä vuonna suomalaisen naisjalkapallon legenda Anne Mäkinen, FIFA:n asiantuntija Kai Nyyssönen, futsalin ja valmennusosaamisen kehityksen huippuosaaja Kerkko Huhtanen, jalkapallon
fysiikkavalmennuksen kokenut ammattilainen Petteri Jaatinen ja uutena aktiivina saatiin mukaan fyysisen suorituskyvyn expertti Heli Rekimies Tampereelta. Kokenut pelaaja ja valmentaja Jani Uotinen toimii yhdistyksen varapuheenjohtajana ja allekirjoittanut puheenjohtajana.
Tervetuloa mukaan opettavaiseen vuoteen, jossa kohotamme yhdessä suorituskykyämme valmentajina monissa eri rooleissa.
Marko Viitanen SJV:n puheenjohtaja
Opettaminen eli valmentaminen
Jalkapallo- ja futsalvalmentajien yhdistys päätti nostaa yhdeksi vuoden isoista teemoista oppimisen ja opettamisen eli valmentamisen. Teemaa käsitellään monin tavoin pitkin vuotta koulutuksissa, verkkolehdessä ja webinaareissa.
Teemaa on hyvä käsitellä erilaisten teorioiden ja käytäntöjen kautta. Alla on sinulle valmentaja yksi teemaan pureutuva teksti, joka on opettamisen maailmasta, mutta ihan suoraan valmentamisen maailmaan luontevasti käännettävissä.
Opettaminen
Opettamisella on klassinen määritelmänsä, jossa opettamista pidetään kasvatustavoitteiden suuntaisena intentionaalisena vuorovaikutuksena, jolla pyritään aikaan saamaan oppimista. Näin ollen opettamis-oppimisprosessi on vuorovaikutusprosessi, jonka tavoitteena on erilaisten oppimistulosten tuottaminen. Vuorovaikutuksella tässä prosessissa tarkoitetaan sitä, ettei opettaja ole ainoa tietoa ja oppimista tuottava toimija tässä prosessissa, vaan myös opettaja oppii toiminnastaan prosessin yhteydessä ja myös oppijan on oltava aktiivinen tiedon tuoja vuorovaikutukseen. Opettaminen ei siis ole pelkästään opettajan toimintaa vaan se on myös pyrkimystä saavuttaa asetettuja oppimistavoitteita.
Opettamiseen yhdistyy siis todella vahvasti oppiminen, koska ilman syntynyttä oppimista ei pystytä saavuttamaan arvioitavaa tulosta eli oppimistuloksia joita pystyttäisiin peilaamaan asetettuihin oppimistavoitteisiin. Arviointi on siis myös oleellinen osa oppimisprosessin tarkastelua ja seuraamista.
• Minkälaisia vuorovaikutusprosesseja sinulla on joukkueen,pelaajien,valmennustiimin ja vanhempien kanssa?
• Minkälaisia oppimistuloksia tavoittelette ja miten arviointia?toteutatte
Taitojen oppiminen ja hermoston mukautuvuus urheilussa
Liikunta ja- urheilutaitojen oppiminen vaatii jatkuvaa harjoittelua. Se vaikuttaa hermoston rakenteeseen ja toimintaan vahvistamalla hermosolujen yhteyksiä ja tehostamalla hermoverkostojen toimintaa. Oppimisella myeliinikerros paksuuntuu nopeuttaen hermoimpulssien kulkua, jolloin suoritus muuttuu sujuvammaksi ja automatisoidummaksi.
Taitojen kehittyminen vaatii aikaa ja johdonmukaista harjoittelua. Alkumuutokset hermostossa, kuten välittäjäaineiden eritys ja hermosolujen aktivaatio, tapahtuvat nopeasti, mutta rakenteelliset muutokset vievät enemmän aikaa. Hermoyhteyksien muodostuminen tapahtuu muutamassa päivässä, mutta monimutkaisten taitojen
oppiminen voi kestää kuukausia tai vuosia.
Neuroplastisuus, eli hermoston kyky muovautua, on keskeinen oppimisessa. Sen ansiosta liikemallit kehittyvät ja taidot muuttuvat tehokkaammiksi. Harjoittelun jatkuvuus on tärkeää, sillä ilman toistoja hermostolliset muutokset voivat jäädä lyhytaikaisiksi.
• Minkälaisia kokemuksia sinulla on taitojen oppimisen prosessista ja sen edistymisestä kohti sujuvaa ja tehokasta pelisuoritusta?
Oppiminen
Oppimista voidaan määritellä neljällä piirteellä:
1. Oppiminen on prosessi, joka koostuu kehonsisäisistämoninaisista tapahtumaketjuista.
2. Oppimista voi tapahtua vain seurauksena.harjoittelun
3. Oppiminen ei ole aina suoraan huomattavissa, sillä oppimisen ulottuvuudet yltävät niin syvälle sisäisten prosessien tasolle, ettei oppimista aina voi huomata käytännön tasolla.
4. Oppiminen on suhteellisen pysyvää.
Oppiminen on itsenään todella moniulotteinen tapahtumien prosessi, jolle ei ole yhtä yksiselitteistä mallia. Oppimisprosessiin vaikuttavat ainakin seuraavat tekijät: oppilas itse (motivaatio, minäkäsitys, pystyvyyden kokemus), opettaja/ valmentaja (asenne, menetelmät, pedagoginen osaaminen), olemassa olevat tiedot ja taidot (aiempi osaamisen taso), kyseessä oleva tehtävä (tehtävämuoto ja haastavuus), ympäristö (turvallinen ympäristö, oppimisilmapiiri), vertaisryhmä (oppimisilmapiiri, vertaistuki) sekä tavoiteltavissa oleva osaaminen (kiinnostus aiheeseen, ymmärtäminen mitä on oppimassa).
Oppimisen ja ajattelun perustana toimivat yksilön kognitiiviset taidot, mutta myös uskomuksilla on vahva rooli, siinä miten oppija käyttää ja kehittää hallitsemiaan taitoja. Omien taitojen käyttämisen taustalla toimivat oppijan minäkäsitys sekä motivationaaliset uskomukset. Näihin oppimisen uskomuksiin vaikutetaan vuorovaikutussuhteissa aina varhaislap-
suudesta asti ja tästä syystä pienten lasten uskomukset ovat luonnostaan oppimista kohtaan positiivisempia.
• Minkälainen on sinun pedagoginen osaamisesi? Miten voit vaikuttaa pelaajan uskomuksiin?
Bloomin taksonomia ja opitun pysyvyys
Bloomin taksonomia auttaa määrittelemään osaamisen tason. Jaottelun on esittänyt yhdysvaltalainen Benjamin Bloom (1956). Bloomin taksonomiassa osaaminen jaetaan kuuteen tasoon. Näistä muistaminen ja ymmärtäminen luokitellaan alemman tason osaamiseksi ja loput ylemmän tason osaamiseksi. Bloomin taksonomian alkuperäisessä mallissa luominen ja arvioiminen oli sijoitettu toisin päin. Oppimisen vaikuttavuuden pyramidi (National Training Laboratories, Bethel Maine) kuvaa opitun pysyvyyttä ja siirtymistä käytäntöön. Parhaiten opittu siirtyy käytäntöön opettamalla ja luento-opetuksesta mieleen jää ainoastaan 5%.
• Mitä bloomin taksonomian keinoja käytät omassa oppimisessasi ja mitä painotat pelaajien kanssa?
Jokainen päivä, viikko, jakso ja vuosi on suuri mahdollisuus oppia. Otetaan yhdessä valmentajina eri tehtävissämme tämä yhteinen teema syvällisesti ja monin tavoin tarkasteluun. Oppimisen ulottuvuudet ovat moninaisia, joten ollaan erittäin mielenkiintoisen teeman äärellä.
Teksti: Marko Viitanen, SJV, opettaja, valmentaja ja valmennusosaamisen innokas ikuinen opiskelija
Oppiminen – opettaminen - valmentaminen
Valmentaminen on opettamista etenkin lapsi- ja nuoruusvaiheen aikana. Yksilöitä ja joukkueita kehittävillä valmentajilla ei ole taustalla pelkästään yksittäiset harjoitteet tai ainoastaan karismaattinen persoona. Vaan ymmärrys siitä, miten oppiminen todellisuudessa tapahtuu ja mitä se vaatii. Osaava valmentaja osaa tuoda ja luoda toiminnan käytännönläheiseksi riittävällä vaatimustasolla pelaajiaan ymmärtäen ja huomioiden.
Oppiminen on aktiivista ja vuorovaikutteista
Nykyaikaisen oppimisteorian mukaan oppiminen ei ole tiedon siirtämistä valmentajalta pelaajalle, vaan aktiivinen prosessi, jossa pelaaja rakentaa ymmärrystään kokemusten, vuorovaikutuksen ja oivallusten kautta. Jalkapallovalmennuksessa tämä tarkoittaa sitä, että eri jalkapallotaidot kehittyvät samanaikaisesti aidossa pelillisessä kontekstissa kokonaisvaltaisesti.
Valmentajan keskeinen tehtävä on luoda tilanteita, joissa pelaaja joutuu havainnoimaan, tekemään päätöksiä ja kokeilemaan erilaisia ratkaisuja. Oppiminen syvenee, kun pelaaja ymmärtää miksi jokin ratkaisu toimii, ei vain miten se tehdään.
Psykologinen turvallisuus ja motivaatio
Oppimista tukeva ilmapiiri on keskeinen edellytys kehittymiselle. Pelaajan tulee kokea olevansa hyväksytty ja turvassa, jotta hän uskaltaa yrittää, epäonnistua ja oppia virheistään. Nykytutkimus korostaa psykologisen turvallisuuden sekä sisäisen motivaation merkitystä pitkäjänteisen kehittymisen tukemiseksi.
Tehtäväsuuntautunut toimintakulttuuri, jossa korostuvat yrittä-
minen, kehittyminen ja oppimisprosessi tukee erityisesti lasten ja nuorten motivaatiota paremmin kuin varhainen tulossuuntautuneisuus. Valmentajan oma valmennusfilosofia näkyy arjessa siinä, miten hän antaa palautetta, reagoi virheisiin ja kohtelee pelaajia yksilöinä.
Oppimisympäristön merkitys Oppiminen on aina sidoksissa ympäristöön. Hyvin suunniteltu harjoitusympäristö tukee havainnointia ja päätöksentekoa: selkeästi rajatut alueet, tarkoituksenmukaiset välineet ja toimiva organisointi auttavat pelaajia keskittymään olennaiseen. Myös apuvalmentajien ja huoltajien rooli on tärkeä sujuvan ja rauhallisen oppimistilanteen luomisessa.
Ekologisen oppimiskäsityksen mukaisesti pelaaja oppii sopeuttamaan toimintaansa ympäristön vaatimuksiin. Siksi harjoitteiden tulisi muistuttaa peliä ja tarjota vaihtelevia, mutta ikä- ja taitotasolle sopivia haasteita.
Valmentaja oppimisen ohjaajana
Valmentajan rooli on muuttunut tiedon jakajasta oppimisen ohjaajaksi. Tämä edellyttää sekä lajiosaamista, että pedagogista ymmärrys-
tä. Perustaitojen ja monipuolisten liikuntataitojen opettaminen vaatii kykyä havainnoida suorituksia, antaa ymmärrettävää palautetta ja mukauttaa opetusta yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Itsereflektio on osa ammattimaista valmentajuutta. Osaamisen jatkuva kehittäminen kouluttautumalla ja omia toimintatapoja arvioimalla on välttämätöntä, jotta valmentaja pystyy vastaamaan nykypäivän oppimiskäsityksiin. Pedagogisten taitojen tulisi olla keskeinen osa valmentajakoulutusta.
Pelin kautta oppiminen –mutta oikealla tasolla
Pelin kautta oppiminen ja erilaiset pienpelit ovat tehokkaita keinoja kehittää pelikäsitystä ja taitoa samanaikaisesti. On kuitenkin huomioitava pelaajien lähtötaso. Jotta pelaaja voi oppia monimutkaisista pelillisistä tilanteista, on hänen perustaitojensa oltava riittävällä tasolla.
Siksi nykyaikainen valmennus ei sulje pois perinteisiä taitoharjoitteita (drillejä), vaan yhdistää ne tarkoituksenmukaisesti pelillisiin tilanteisiin. Harjoitteiden vaativuuden tulee kasvaa asteittain –ensin on opittava uimaan, ennen kuin voi siirtyä syvään päähän.
Valmennus kasvatuksena Opettaminen ja ohjaaminen eivät rajoitu pelkästään harjoituksiin ja otteluihin. Valmentajat toimivat esikuvina myös kentän ulkopuolella. Toisten kunnioittaminen, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu, hyvät käytöstavat, terveelliset elämäntavat ja opiskelun arvostaminen ovat osa kokonaisvaltaista kasvatusta, jota urheilu parhaimmillaan tarjoaa.
Nykyaikainen juniorivalmennus perustuu ymmärrykseen oppimisesta, ihmisyydestä ja pitkäjänteisestä kehittymisestä. Kun valmennus tukee sekä taitojen, että persoonan kasvua, luodaan edellytykset sekä urheilulliselle menestykselle, että elinikäiselle oppimiselle.
Keskeiset oppimisteoreettiset käsitteet ja viitekehys Alla on koottu tekstissä käytetyt keskeiset käsitteet ja oppimisteoreettiset lähtökohdat, joita kannattaa hyödyntää nykyaikaisessa juniorivalmennuksessa:
Teoreettinen käsite
Konstruktivistinen oppimiskäsitys
Sosiokulttuurinen oppiminen
Ekologinen dynamiikka / constraints-led approach
Pelin kautta oppiminen (Game-Based Learning)
Tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto
(Mastery Climate)
Psykologinen turvallisuus
Itseohjautuvuus ja itsesäätely
Deliberoitu harjoittelu (toisto harjoittelu)
Konstruktivistinen oppimiskäsitys Oppiminen nähdään aktiivisena prosessina, jossa oppija rakentaa tietoa aikaisempien kokemusten pohjalta. Valmentajan tehtävä on mahdollistaa oivaltaminen, ei antaa tai siirtää valmiita vastauksia.
Sosiokulttuurinen oppiminen Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Valmentajien, joukkuekavereiden, perheen ja koko toimintakulttuurin merkitys on keskeinen.
Ekologinen dynamiikka / ekologinen lähestymistapa Oppiminen on yksilön, tehtävän ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Harjoitteiden tulisi muistuttaa peliä tai pelinomaisia tilanteita ja tarjota havainto – analysointipäätöksenteko - toteutus toimintoja monipuolisesti.
Pelin kautta oppiminen (GameBased Learning)
Taidot ja pelikäsitys kehittyvät samanaikaisesti aidossa pelillisessä
Keskeinen ajatus
Oppija rakentaa ymmärryksen itse aktiivisen toiminnan kautta
Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa
Oppiminen syntyy yksilön, tehtävän ja ympäristön vuorovaikutuksesta
Taito ja pelikäsitys kehittyvät samanaikaisesti
Painopiste oppimisessa ja kehittymisessä, ei tuloksessa
Virheet ovat oppimisen edellytys
kontekstissa, erityisesti monipuolisten pienpelien avulla.
Keskittyy oppimiseen, yrittämiseen ja kehittymiseen tulosten sijaan. Tukee pitkäjänteistä motivaatiota erityisesti lapsilla ja nuorilla.
Psykologinen turvallisuus
Oppimisympäristö, jossa virheet sallitaan ja pelaaja uskaltaa kokeilla ilman pelkoa rangaistuksista tai nöyryytyksestä.
Itsesäätely ja itseohjautuvuus
Pelaaja oppii asettamaan tavoitteita, arvioimaan omaa toimintaansa ja ottamaan vastuuta oppimisestaan.
Keskeiset viitteet
• Deci, E. L. & Ryan, R. M. (2000). The "What" and "Why" of Goal Pursuits: Human Needs and the Self Determination of Behavior. Psychological Inquiry.
• Light, R. (2013). Game Sense: Pedagogy for Performance, Participation and Enjoyment. Routledge.
• Renshaw, I., Davids, K., Newcombe, D. & Roberts, W. (2019). The Constraints Led Approach. Routledge.
• Hattie, J. (2009). Visible Learning. Routledge.
• Ames, C. (1992). Achievement Goals and the Classroom Motivational Climate. Journal of Educational Psychology.
• Ericsson, K. A. (2006). The Influence of Experience and Deliberate Practice on the Development of Superior Expert Performance. Cambridge University Press.
Käytännön sovellus jalkapallovalmennuksessa
Valmentaja ei anna valmiita vastauksia, vaan ohjaa kysymyksillä ja harjoitteilla, jotka pakottavat pelaajan oivaltamaan
Harjoitteet toteutetaan pienryhmissä, keskustelua ja yhteistä reflektointia hyödynnetään
Kentän kokoa, pelaajamääriä ja sääntöjä muokkaamalla ohjataan haluttua oppimista
Pienpelit, joissa tekninen suoritus on sidottu päätöksentekoon
Palautteessa korostetaan yrittämistä, rohkeutta ja edistymistä
Valmentaja reagoi virheisiin rauhallisesti ja kannustavasti
Pelaaja oppii ottamaan vastuuta oppimisestaan Pelaajat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja harjoitteiden arviointiin
Taitojen kehittyminen vaatii tarkoituksellista ja toistuvaa harjoittelua
Perustaitoja harjoitellaan systemaattisesti ennen vaativia pelillisiä tilanteita
Teksti: Petteri Jaatinen
Jukka Kytölä, 37, on pitkän linjan futsal pelaaja ja -valmentaja, joka tällä hetkellä valmentaa Palokan Riennon naisten Fut sal-liigajoukkuetta. Hän toimii myös pää valmentajana Eerikkilän yläkoululeirillä sekä Palloliiton itäisen alueen futsalin T19pelaajakehitystapahtumissa.
Pallon kesyttämistä ja pallollisia taitoja korostetaan paljon jalkapallon ja futsalin valmennustyössä. Syystäkin, sillä pallollisten taitojen kehittyminen etenkin kovassa vauhdissa ja puolustajien ympäröimänä vaatii enemmän aikaa verrattuna puolustuspelaamisen peruselementtien oppimiseen. Siltikin koen tärkeänä, että puolustamisen taidoille omistettaisiin lajiharjoittelusta tiettyjä päiviä, viikkoja tai jaksoja, joissa harjoittelun ja ottelupalautteen painopiste suunnattaisiin painotetusti tähän teemaan.
Puolustuspelaamisen olennaisiin osa-alueisiin voidaan luokitella muun muassa pelaajavartioinnin taidot, pyrkimys suojella omaa maalia sekä kamppailu- ja irtopallopelaaminen. Näihin osa-alueisiin voidaan futsalin harjoittelussa syventyä mielekkäällä tavalla sopivan vauhdikkaita ja innostavia harjoitteita luoden. Tässä artikkelissa pureudun edellä mainittuihin teemoihin ja nostan esille niihin soveltuvia pelipainotteisia harjoitteita, joita voidaan hyödyntää treeniarjessa.
Aloitetaan pelaajavartioinnista, jo-
ka on hyvin olennainen osa mitä tahansa joukkuepalloilulajia. Keskityn tässä osiossa enemmän oman suoran puolustettavan pelaajan vartiointiin, mikä on nykyjalkapallossakin yleistynyt suuntaus. Futsalissa on kerrallaan neljä kenttäpelaajaa kummallakin joukkueella, joten näin pienellä pelaajamäärällä vastuu omasta puolustettavasta pelaajasta korostuu. Ydinasioiksi pelaajavartioinnissa voidaan katsoa
• sisäposition pitäminen omaan puolustettavaan pelaajaan; pysy oman suoran vastustajasi ja oman maalisi välissä
sopiva turvaetäisyys säilyttäen
• vaarallisten syöttölinjojen peittäminen ylöspäin ja pallollisen pelaajan ohjaaminen mahdollisuuksien mukaan kuljettamaan poikittain, taaksepäin tai muuhun vaarattomaan tilaan • pallollisen pelaajan tilan ja ajan vähentäminen juoksemalla hänelle saapuvan syötön aikana tätä kohti ja lähestymällä tätä sopivan tihein askelin valmiina liikkumaan eri suuntiin (suoran päälle ryntäämisen sijaan)
• kääntyminen omaan puolustettavaan pelaajaan päin tämän lähtiessä liikkeelle ylöspäin
Puolustuspelaaminen
• hyökkääjän etupuolella tai “iholla” pelaaminen rangaistusalueella ja pohjapelaajan ennakoivassa puolustamisessa (vertikaalisten syöttöjen katkot) häiriten mahdollisimman paljon syvyydessä olevan pelaajan pallon haltuunottamista.
Kilpailuelementin säilyttämiseksi on tärkeää, että kaikissa em. harjoitteissa valmentaja laskee tehdyt maalit. Harjoitteet ovat varsin intensiivisiä, joten on hyvä säädellä tarkkaan harjoituksen kestoa ja vaihdella pelaajien roolitusta, kuten pelaajavartiointipareja tai jokerin roolissa pelaamista.
Edetään pelaajavartioinnin kautta koko joukkueen puolustuspelin päätavoitteeseen, eli oman maalin suojelemiseen. Jos edellä korostettiin omaa suoraa vartioitavaa pelaajaa vastaan puolustamista, niin seuraavaksi haluan tuoda esiin sitä, miten koko joukkueen kuuluu puolustaa omaa maalia ja etenkin sen edustaa. Yhteistyön puolustamisessa korostuu ennen kaikkea
• puolustusmuodon pitäminen tiiviinä, mutta myös riittävän aggressiivisena pallollista pelaajaa kohtaan vaara-alueelle pääsyn estämiseksi
• yhteistyön tekeminen ja tarvittaessa vartioitavien pelaajien vaihtaminen esimerkiksi tilanteenvaihdoissa, ohituksissa tai irtopallojen jälkeen
• täysvauhtinen juokseminen kohti omaa maalia, jos pallo pelataan ylöspäin osan puolustajista ohitse
• kontaktin ottaminen, kamp-
paileminen ja jopa ylivoimien luominen pallon lähelle etenkin vaara-alueella ja sen läheisyydessä
• maalivahdin tilanhallinta ja hyökkäysten katkaiseminen “viimeisenä” puolustajana
Lopuksi haluan vielä nostaa esiin yhden puolustuspelaamiseen tai ehkä pikemminkin pelin “lainalaisuuksiin” liittyvän teeman - nimittäin kamppailupelaamisen vapaana olevista palloista. Esitän tässä joitakin huomioita, jotka voivat edesauttaa menestyksekkääseen irtopallopelaamiseen oppimista
• Pyri ottamaan kontaktia vastustajaan joko ennen palloon osumista, sen aikana tai jälkeen. Käytä kroppaa pallon suojaukseen, jos pääset palloon kiinni.
• Uskalla mennä tilanteeseen riittävällä vauhdilla - ei kuitenkaan jalkapohja edellä (vaarallinen pelitapa) tai yhtäaikaisesti vastustajan kanssa palloon sisäsyrjällä potkaisten (polvivamman riski). Joskus voi olla jopa hyödyllistä hypätä pallon eteen kaksi jalkaa yhdessä!
• Pysy lähtökohtaisesti enemmän oman maalin puolella niin kauan kuin pallo ei ole kenenkään hallussa.
• Jos palloa ei ole mahdollista ottaa haltuun ja haluat potkaista tai puskea pallon muualle, riskittömimmät suunnat ovat sivulle tai omaa kulmaa kohti. Pallon purkaminen keskelle kenttää tai lähintä vastustajaa päin johtaa selvästi useammin vaaratilanteisiin oman maalin edessä.
• Jos näet kaikesta huolimatta vastustajan karkaavan sinulta pallon kanssa kamppailutilanteen jälkeen, tee rike esimerkiksi repimällä tätä paidasta.
Tämä artikkeli sisälsi lyhyehkön katsauksen futsalin - ja miksei jalkapallonkin - puolustuspelaamisen perusteisiin lähinnä tasavoimaisen organisoidun puolustamisen näkökulmasta. Artikkelissa ei käsitelty alivoimaisena puolustamista tai muita aluepuolustamisen perusteita esimerkiksi läheltä omaa maalia tulevien vastustajan erikoistilanteiden osalta. On syytä muistaa, että puolustuspelaaminen ei ole pelaajien mielestä aina niin mukavaa, koska siinä ei saa olla niin paljon pallon kanssa tekemisissä. Huolellisesti toteutettuna se on usein myös suhteellisen intensiivistä ja kuluttavaa. Toivon kuitenkin, että puolustuspelin harjoittelemisen arvostus kasvaisi edes hieman ja että meidän valmennuksesta voisi nousta esiin sellaisia pelaajia, jotka nauttivat puolustamisesta ja oman maalin suojelemisesta - aktiivisesti, kurinalaisesti, läsnäolevasti sekä tilanteet loppuun asti pelaten.
Teksti ja kuva: Jukka Kytölä
Puo lustuspela a misen perusteet
Principles/Formations
D i f f i c u l t y : D i f f i c u l t y : S enior
5 v 5 k ä s i p a l l o ( 1 0 m i n s ) 5 5 k ä s i p a l l o ( 1 0 m i n s
Pelataan k o k o futsalk entän alueella k äsipallo a 5v5 (tai 4v4, 6 v6 jne ) pelaajavartio intiparein J o s pelaajia o n vähemmän k uin 5v5, alueen k o k o a vo i pienentää J o s pelaajia o n parito n määrä, yk si vo i to imia jo k erina. Pallo n k anssa ei saa liik k ua, syö tö t heittämällä. Pelaajien taito taso n muk aisesti valmentaja päättää, saak o syö tettävä pallo o sua maahan vai ei T avo itteena o n antaa paine pallo lliselle pelaa jalle lähelle/ iho lle ja to isaalta säilyttää turvaetäisyys pallo tto maan hyö k k ääjään, jo ttei tämä pääse juo k semaan selän taak se Valmentaja vo i auttaa heittämään uuden pallo n peliin tarvittaessa Maalintek o suo siteltavaa maalialueelta suo raan syö tö stä jo llak in muulla ruumiino salla k uin k ädellä Puo lustava jo uk k ue ei saa maalialueella to rjua maalintek o yritystä tai k atk aista syö ttö yritystä k äsin
K ehittely 1: Pelataan samaa peliä futsalino maisesti, eli ei enää k äsillä J o s fyysisiä maaleja ei o le k äytettävissä, tätä harjo itetta vo idaan to teuttaa myö s maalialuepelinä k uljetuk sella tai syö tö llä tilaan, amerik k alaisen jalk apallo n tavo in
K ehittely 2: Puo lustamisen vaik euttamisek si maalialueelle vo idaan sallia myö s ns juo k sumaali, jo llo in k uk a tahansa p a l l o a h a l l u s s a a n p i t ä v ä n j o u k k u e e n p e l a a j a p a l l o a h a l l u s s a n p i t v ä n j o u k u e e n p e l a a a vo i tehdä maalin juo k semalla maalialueelle ennen hänen suo raa puo lustajaansa.
K ehittely 3: Puo lustamisen vaik euttamisek si vo idaan jalo illa pelattavassa pelimuo do ssa lisätä k entän sivurajo ille ja/ tai päätyyn jo k ereita,jo tk a o n merk attu k uvaan k eltaisella T ällö in vo i o lla hyö dyllistä vähentää k entällä o levien k enttäpelaajien määrää ja pienentää hieman k entän k o k o a.
Pelataan 4v4 + maalivahdit 32x20 m k entällä, jo ssa o man maalin eteen o n muo do stettu no in 10 x12 m alue, jo ho n hyö k k ääjien päästessä hallitusti k uljettamalla tai syö ttämällä seurauk sena o n piste hyö k k äävälle jo uk k ueelle T ämä o n vaara-alue, jo nk a sisältä myö s maalit yleensä tehdään.
Huo mio 1: J o s lyhennät/ k avennat k enttää, pienennä myö s puo lustettavaa “vaara-aluetta” so pivassa suhteessa
Huo mio 2: Pelin jatk aminen vo idaan aluk si o ttaa o man päädyn maalivahdin avauk sesta tai rajapo tk usta o rganiso idun puo lustuspelaamisen helpo ttamisek si Myö hemmin pelin jatk aminen vo idaan sallia pallo n ylimeno k o hdasta puo lustuspelin vaik euttamisek si Huo mio 3: Hyö k k ääjille vo idaan antaa ylimääräinen piste jo k aisesta puo lustajasta, jo k a ei o le tehdyn maalin hetk ellä o malla k enttäpuo lisk o llaan - tai vaara-alueen sisällä, k entän k o o sta riippuen
Puolustuspelaamisen perusteet
Pelataan 4v4 + maalivahdit 30 x20 m. k entällä, jo nk a k esk ustassa o n no in 6 x8 m alue. Aina pallo n mennessä rajan yli peliä jatk etaan siten, että maalivahti heittää k aaressa uuden pallo n tälle alueelle, jo nk a sisälle mo lemmista jo uk k ueista k ak si pelaajaa tulee tai vähintäänk in o n tulo ssa heito n lähtö hetk ellä
Irto pallo pitää y r i t t ä ä h a l l i t a y r i t t ä ä h a l l i t alueen sisällä ennen k uin sen saa k uljettaa tai syö t tää alueen ulk o puo lelle no rmaalia pelaamista jatk aen.
K ehittely 1: Pallo n saa halutessaan pelata heti ensimmäisellä k o sk etuk sella ulo s alueelta
K ehittely 2: Valmentaja vo i to imia vaihtelevista paik o ista uuden pelipallo n heittäjänä, k un pallo menee rajo jen yli Näin saadaan hieman erilaisia irto pallo n saapumisk ulmia
I r t o p a l l o p e l i 2 ( 1 5 m i n s )
r t o p a l l o p e l i 2 ( 1 5 m i n s )
Maalivahti heittää pitk än pallo n 3-1hyö k k äyslähtö asetelmasta ilmassa vastustajan jo uk k ueen po hjapelaajalle, jo nk a o n p a k k o y r i t t ä ä p k o y r i t t ä ä syö ttää pallo yhdellä k o sk etuk sella jalalla tai päällä jo llek ulle o mista jo uk k uek avereistaan - vaik k a tämä ei o ttelutilanteessa usein o lisik aan järk evää.
Heitto vo i o lla sellainen, jo ho n po hjapelaajan tarvitsee liik k ua ennen pallo k o sk etustaan K o lmen maalivahdi n läheltä lähtevän pelaajaparin o n tark o itus juo sta heito n aik ana lähemmäs arvio itua pallo n päätymisk o htaa k amppailemaan irto pallo ista
Pelataan tilanne lo ppuun siihen asti, k unnes pallo menee yli rajo jen Uusi pallo lähtee aina maalivahdilta
Harjoitteet: Jukka Kytölä Kuva: SJV arkisto
Kuva: Jyri Sulander / Palloliitto
Palloliitto ja Huippu-urheilun
Instituutti KIHU sopivat ennen joulua yhteistyöstä kansainvälisen huippufutsalin lähivuosien tutkimusta ja arvokisa-analyyseja yhteen vetävän kirjallisuuskatsauksen tekemisessä. Katsauksen tavoitteena on luoda lajiliiton, sen jäsenseurojen ja eri sidosryhmien tarvitsemaa tietoperustaa huippufutsalin systemaattisemman tutkimus- ja kehitystyön käynnistämiseksi Suomessa. Konkretisoiden katsauksen tuloksia tullaan hyödyntämään muun muassa futsalmaajoukkueiden pelianalyysitoiminnan kehittämisessä, futsalvalmentajien lisenssikoulutusten päivittämisessä sekä seurojen urheilutoiminnan kehitystyön sparraamisessa.
- Palloliiton strategisten tavoitteiden, kuten maajoukkueet arvokisoissa ja pelaajia kansainväliselle huipulle, edistäminen futsalkontekstissa kaipaa tuekseen vastaavaa päätöksentekoa tukevaa tietotuotantoa ja tiedolla johtamista kuin jalkapallossa tai muussakin nykypäivän urheilutoiminnassa. Toivon tämän katsaustyön myös avaavan uusia ovia kansainvälisen tutkimusyhteistyön rakentamiselle huippufutsalin tai lajirajat ylittävän palloilulajien tutkimuksen alueilla, huippufutsalpäällikkö Kerkko Huhtanen kommentoi.
Katsaustyön tekijäksi on palkattu Palloliiton futsalmaajoukkuevalmennus- ja valmentajakoulutustehtävissä usean vuoden ajan toiminut, tutkijan polulle orientaatiota osoittanut Marko Demidoff. Myös Palloliiton ja Jyväskylän yliopiston yhteinen työelämäprofessori Mihály Szeróvay taustaryhmineen tukee projektia. Tutkimusyhteistyön käynnistymisestä uutisoidaan laajemmin Palloliiton verkkosivuilla, ja sen tuloksista on tavoitteena julkista uutisia myös SJV:n verkkolehden tulevissa numeroissa.
Suomen Jalkapallovalmentajat ry:n oman suorituskyvyn kehittämisen teemavuoden 2026 tapahtumia
Vuodesta on tulossa aktiivinen ja jo nyt on suunniteltu seuraavia koulutustapahtumia.
• Nuorten valmentajien koulutuspäivä on la 28.3. nuorten U19 poikien karsintaturnauksessa.
o U19-pojat* (2008 ja myöh.) arvottiin 3-lohkoon Tshekin, Ukrainan ja Viron kanssa. Suomi toimii järjestäjämaana turnauksessa, jonka pelipäivät ovat 25., 28. ja 31. maaliskuuta 2026. Lohkon kolme parasta maata jatkaa A-liigassa – lohkojumbo putoaa B-liigaan. Tshekki isännöi vuonna 2027 ikäluokan EM-lopputurnausta, johon etenee EM-jatkokarsintojen seitsemän lohkovoittajaa.
• Futsal valmentajien koulutukset Nokialla Suomi – Espanja miesten pelin yhteydessä pe 10.4
• Tyttö- ja naisjalkapallon teemalla koulutuspäivä kesäkuun alussa Helmareiden pelin yhteydessä.
• Valmentajapäivät järjestetään marraskuussa Huuhkajien pelin yhteydessä.
Lisäksi on tulossa vuoden aikana 3-5 ”tunnin webinaari” konseptin mukaista tilaisuutta. Ensimmäiset webinaarit järjestetään oppimisen ja hyvinvoinnin teemalla ja toinen on lasten valmennuksen teeman webinaari. Muitakin on jo työn alla.
Vuoteen tulee tarjolle myös kansainvälinen koulutusmatka yhteistyössä Vesa Korhosen ja Joonas Kolkan kanssa.
Verkkolehtiä tulee vuoden aikana 4. Ensimmäinen helmikuussa. Ideoita ja toiveita voi esittää myös niihin. Jäsenistö voi myös tuottaa juttuja itse.
Tervetuloa mukaan opettavaiseen vuoteen !
- Marko Viitanen ja SJV:n hallitus
- Sirpa Vakkila, yhdistyksen sihteeri
Julkaisemme Verkkovalmentajan tulevissa numeroissa Jari Karjalaisen ja Janne Lipposen (FC Espoo) laatimia malliharjoituksia. Tässä numerossa kohderyhmänä on U11 ja teemana merkkaaminen.
• Vastustajan blokkaaminen • Valitse vaarallisin vastustaja
HARJOITE/IKÄ:
HARJOITETYYPPI: HARJOITEPOHJA PELAAJAMÄÄRÄ/ KENTÄN KOKO:
Merkkaaminen Vastustajan blokkaaminen
PISTEIDENLASKU:
Aalto Maalinteko
SÄÄNNÖT:
• Alueelle 2 edetään syöttämällä Alueelle 2 ei saa mennä ennen kuin syöttö lähtee
• Jokeri pysyy päätyalueella HUOM: puolustavat pelaajat priorisoivat blokkaamisen, EI syötön katkoa
• Riiston jälkeen puolustavat pelaajat kuljettavat pallon päätyalueelle
KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT:
• Miksi vastustaja pääsi maalipaikkaan? Mitä pitää nähdä?
Mitä pallosta luopuva hyökkääjä tekee? Mihin se ei saa päästä? Mikä on vaarallinen alue?
Miten estät pallottoman vastustajan liikkeen selustaan?
• Miten estät pääsyn eteenpäin, mitä ruumiinosaa voit käyttää?
Vastustajan liikkeen ennakointi selustaan varmistamalla laadukas sijoittuminen
• Vastustajan liikkeen vaikeuttaminen ja estäminen puolustuksen selustaan
• Oman kropan käyttäminen liikkumalla hyökkääjän eteen sekä käsien käyttäminen eri tavoin (sekä palloton että pallosta luopuva vastustaja)
HARJOITE/IKÄ:
Merkkaaminen
HARJOITETYYPPI: HARJOITEPOHJA
(U11) 3v3+1+1mv
AIHE: SISÄLTÖ:
Vastustajan blokkaaminen
PISTEIDENLASKU:
SÄÄNNÖT: KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT:
• Alueelle 2 edetään syöttämällä Kenttäpelaajat pelaavat miesvartiointia
• Alueelle 2 ei saa mennä ennen kuin syöttö lähtee
• Syötön jälkeen pystyjuoksu ja sen jälkeen paluu alueelle jos palloa ei tule. Jokeri ei saa syöttää alueelle 2.
• Riiston jälkeen puolustavat pelaajat kuljettavat päätyalueelle
• Miksi vastustaja pääsi maalipaikkaan? Mitä pitää nähdä?
• Mitä pallosta luopuva hyökkääjä tekee? Mihin se ei saa päästä? Mikä on vaarallinen alue?
• Miten estät pallottoman vastustajan liikkeen selustaan? Miten estät pääsyn eteenpäin, mitä ruumiinosaa voit käyttää?
• Vastustajan liikkeen ennakointi selustaan varmistamalla laadukas sijoittuminen Vastustajan liikkeen vaikeuttaminen ja estäminen puolustuksen selustaan Oman kropan käyttäminen liikkumalla hyökkääjän eteen sekä käsien käyttäminen eri tavoin (sekä palloton että pallosta luopuva vastustaja)
PELAAJAMÄÄRÄ/ KENTÄN KOKO:
PIIRROS:
Valmentaja
Malliharjoituksia - Merkkaaminen
HARJOITEPOHJA
HARJOITE/IKÄ:
AIHE:
Merkkaaminen
HARJOITETYYPPI:
SÄÄNNÖT:
SISÄLTÖ:
Vastustajan blokkaaminen
PISTEIDENLASKU:
Maalinteko
Peli käynnistyy aina kuvan mukaisesta tilanteesta. Laitajokerit saavat liikkua laidalla Alueella 1, mutta eivät Alueelle 2. Kentällä oleva jokeri saa liikkua vapaasti. Päätyjokerit pysyvät omilla tötsillä esim. 6m tolpista. Laitajokeri saa syöttää päätyjokerille, jos ei voi antaa hyvää syöttöä keskustaan
• Pelaajat saavat liikkua Alueelle 2 kun pallo on pelattu laita- tai päätyjokerille; laitajokerilla yksi kosketus ja päätyjokerilla kaksi kosketusta.
• Puolustajien tavoitteena on blokata pystyjuoksuja Alueelle 2 ja sitten maalin edessä, maalitekotilanteissa
KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT:
• Miksi vastustaja pääsi maalipaikkaan? Mitä pitää nähdä?
• Mitä pallosta luopuva hyökkääjä tekee? Mihin se ei saa päästä? Mikä on vaarallinen alue?
• Miten estät pallottoman vastustajan liikkeen selustaan? Miten estät pääsyn eteenpäin, mitä ruumiinosaa voit käyttää?
Vastustajan liikkeen ennakointi selustaan varmistamalla laadukas sijoittuminen
• Vastustajan liikkeen vaikeuttaminen ja estäminen puolustuksen selustaan
• Oman kropan käyttäminen liikkumalla hyökkääjän eteen sekä käsien käyttäminen eri tavoin (sekä palloton että pallosta luopuva vastustaja)
PELAAJAMÄÄRÄ/ KENTÄN KOKO:
PIIRROS:
HARJOITEPOHJA
HARJOITE/IKÄ:
AIHE: SISÄLTÖ:
Merkkaaminen
HARJOITETYYPPI:
Valitse vaarallisin vastustaja
PISTEIDENLASKU:
PELAAJAMÄÄRÄ/ KENTÄN KOKO:
PIIRROS:
Aalto Maalinteko 12 36m x 25m (U11) 5v5+1+1mv
SÄÄNNÖT:
• Alue 3 puolustajat eivät saa mennä alueelle 2 ennen palloa
• Kun pallo on saatu kuljetettua tai syötettyä alueelle 2, alueen 1 kaikki pelaajat saavat liikkua vapaasti pelialueella. Alueelle 3 ei pelata suoraan
• Jokerilla päätyalueella 1 vapaat kosketukset, ja jokeri saa syöttää maassa alueelle 2 (variaatio: ei saa syöttää)
• Pakin riistosta kuljetus vastustajan päätyrajan yli
KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT:
• Olitko valmistautunut puolustamaan alaspäin? Liikuinko nopeasti alas?
• Tunnistitko ketä vastaan omat pelaajat pelaavat? Tunnistinko vaarallisimman vastustajan ja oman roolini/sijoittumiseni tilanteessa? Mitä asioita sinun pitää huomioida kun puolustamistehtävä muuttuu?
Juokseminen alas mahdollisimman nopeasti auttamaan muita
• Oman vastustajan nopea löytäminen uudelleen
• Vaarallisimman vastustajan tunnistaminen, oma rooli ja sijoittuminen kentällä: paine, tukeminen, kontrollointi
Valmentaja
HARJOITEPOHJA
HARJOITE/IKÄ:
AIHE:
Merkkaaminen
HARJOITETYYPPI:
Muokattu peli
SÄÄNNÖT:
Malliharjoituksia - Merkkaaminen U11
(U11) 4v4+2mv kolmella kaistalla
SISÄLTÖ:
Valitse vaarallisin vastustaja
PISTEIDENLASKU:
Maalinteko, peli laidalta laidalle
• Toinen joukkue pelaa pallonhallintapeliä. Joukkue saa aina pisteen kun on pelannut pallon laidalta laidalle. Molemmat maalivahdit ovat pallonhallintajoukkueen puolella.
• Toinen joukkue pyrkii riistämään pallon ja saa tehdä riiston jälkeen maalin kumpaan päähän tahansa.
KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT:
Olitko valmistautunut puolustamaan alaspäin? Liikuinko nopeasti alas?
• Tunnistitko ketä vastaan omat pelaajat pelaavat? Tunnistinko vaarallisimman vastustajan ja oman roolini/sijoittumiseni tilanteessa?
• Mitä asioita sinun pitää huomioida kun puolustamistehtävä muuttuu?
• Juokseminen alas mahdollisimman nopeasti auttamaan muita
• Oman vastustajan nopea löytäminen uudelleen
• Vaarallisimman vastustajan tunnistaminen, oma rooli ja sijoittuminen kentällä: paine, tukeminen, kontrollointi
HARJOITEPOHJA
HARJOITE/IKÄ:
AIHE:
Merkkaaminen
HARJOITETYYPPI:
SÄÄNNÖT:
(U11) 5 v 5 + 1 +2mv
SISÄLTÖ:
Valitse vaarallisin vastustaja
PISTEIDENLASKU:
Maalinteko
• Pelataan 5 v 5 + 1 keskialueella. Jokeri on hyökkäävän joukkueen puolella.
• Päätyalueille maalintekoon edetään syöttämällä ja pallon on mentävä alueelle aina ennen pelaajia. Paitsiosääntö on voimassa.
• Pallon mentyä yli rajojen valmentaja syöttää pallon joukkueelle, jonka pelaajasta pallo ei mennyt yli rajojen. Tilanne alkaa aina uudestaan keskialueelta.
• Maalin tehnyt joukkue saa uuden hyökkäysvuoron. Maali on 1 piste
KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT:
• Olitko valmistautunut puolustamaan alaspäin? Liikuinko nopeasti alas? Tunnistitko ketä vastaan omat pelaajat pelaavat?
• Tunnistinko vaarallisimman vastustajan ja oman roolini/sijoittumiseni tilanteessa?
• Mitä asioita sinun pitää huomioida kun puolustamistehtävä muuttuu?
• Juokseminen alas mahdollisimman nopeasti auttamaan muita
• Oman vastustajan nopea löytäminen uudelleen
• Vaarallisimman vastustajan tunnistaminen, oma rooli ja sijoittuminen kentällä: paine, tukeminen, kontrollointi
PELAAJAMÄÄRÄ/ KENTÄN KOKO:
PIIRROS:
PELAAJAMÄÄRÄ/ KENTÄN KOKO:
PIIRROS:
Naisille lisää arvostusta jalkapallokentillä
Helmarit ovat ilahduttaneet meitä jalkapalloihmisiä viime vuosina lupaavilla otteillaan. Joukkue pystyy pelaamaan tasaväkisesti jo maailman parhaita maita vastaan. Suurin osa pelaajistamme edustaa tällä hetkellä ulkomaisia seuroja. Helmareilla on nostetta. Kiinnostavaa on, mitä meidän kotimaiselle naisjalkapalloilullemme tällä hetkellä kuuluu. Olemme juuri saaneet uutisen, että Kansallisessa liigassa viime kaudella pelannut PK35 Helsingistä joutui luopumaan sarjapaikastaan. Tässä yhteydessä on puhuttu huonosta johtamisesta sekä kiinnostuksen puutteesta naisjoukkuetta kohtaan. Tässä on jotakin hyvin tuttua. Menneinä vuosina naistoimintaan tutustuneena sekä valmentajana että lukuisia seuroja auditoineena voin helposti yhtyä tuohon mielipiteeseen. Seurojen johtohenkilöitä ei tyttö- ja naispalloilu todellakaan taida kiinnostaa. Toki aina joitakin poikkeuksia löytyy. Tyttö- ja
naispelaajien määrä on ollut viime vuodet voimakkaassa kasvussa, mutta seurojen päättäjille nämä tulevaisuuden pelaajat, äidit, seuratoimijat etc.kelpaavat vain jäsenmaksun maksajiksi. Uskon että jokainen pelaaja on valmentajien tapaan ylpeä edustamastaan seurasta ja tekee aina parhaansa omien värien puolesta. Naisjoukkueissa on oman kokemukseni mukaan melko yleistä että joudutaan taistelemaan varusteista, harjoitusvuoroista tai vaikkapa matkaeväistä pelimatkoilla. Itse olen valmentajana ajanut bussiakin matkoilla naisten Kakkosen peleihin..
Mikä onkaan sitten naisten osuus jalkapallon eri rooleissa. Palloliitossa on asiaa selvitetty keväällä 2023. Asiaan on myös tutustunut Anu Reunanen omassa opinnäytetyössään (Yamk). Otan tähän muutamia poimintoja selvityksen tuloksista. OY-pohjaisten seuraorganisaatioiden hallituksista löytyy
3 naista ja 67 miestä. Selvityksessä oli mukana 12 kärkiseuraamme vuodelta 2023. Naisten osuus näissä organisaatioissa oli 4 %. Rypohjaisissa seuroissa naisten osuudeksi hallitustasolla saatiin 35,9 %. Anu Reunasen opinnäytetyön tuloksista selviää että toiminnanjohtajina toimivista naisista 92 prosentilla on korkeakoulututkinto, kun miehillä tuo prosentti on 52.
Tämän kevyen vuodatuksen tarkoituksena on herätellä meidän hienon lajimme päättäjiä ja toimijoita ajattelemaan asioita laajemmalta pohjalta. Jalkapallon pitää olla kaikille avoin ja tasavertainen mahdollisuus toteuttaa omia haaveita ja tavoitteita.
Teksti: Jukka Vakkila, ammattivalmentaja Kuva: SJV arkisto
VALMENNUKSEN
ERIKOISAMMATTITUTKINTO | VEAT
Tukea ja työkaluja valmennusjohtamiseen Hae mukaan!
Haluat ko kehittä ä oma a valmennustoiminnan johtamisen osa amistasi? Valmennuksen erikoisammattitut kinto (VEAT) on vuoden mittainen, työelämälähtöinen koulutus kokeneille valmentajille ja valmennustoiminnan vastuuhenkilöille, jot ka haluavat kehittä ä oma a valmennusjohtamista an ja valmennuskulttuuria .
VEAT-prosessissa
VEAT soveltuu esimerkiksi
Haku koulutukseen on käynnissä 15.2.2026 asti! Lue lisä ä ja hae osoitteessa: bit.ly/VEAT2026
