Issuu

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE

sppl.fi 4/2020

edetään yhtä köyttä s. 10

Paloalan ammattilainen - liittosi on JHL 185x24mm_Palopaallysto2014.indd 1

Tavoittele säästöjä. Kilpailuta paarit erillishankintana.

www.medivarsta.fi

10.1.2014 13:04:24

Puheenjohtajan tervehdys

Palopäällystöliitto kutsui, jäsenet vastasivat: uutta verta johtokunnissa! S

ääntöjenmukaiset jaostokokoukset järjestettiin syys-marraskuun aikana. Erovuorossa olivat kaikkien kuuden jaoston puheenjohtajat. Näistä peräti viisi oli sellaisia, että jatkokausi ei ollut mahdollinen tai henkilö ei ollut enää käytettävissä. Yhteensä johtokuntapaikkoja oli jaossa 18. Lisäksi viisi paikkaa oli avoinna liittohallituksessa. Näistäkin 10 johtokuntapaikkaa ja kaksi liittohallituspaikkaa olivat ”pakkovaihtoja”. Palopäällystöliiton sääntöjen mukaisesti henkilö voi toimia kussakin luottamustoimessa korkeintaan kaksi perättäistä, täyttä kolmivuotiskautta. Valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia oli tarjolla, ja kiinnostuneita löytyi kiitettävästi. Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Katja Ahola. Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston uutena puheenjohtajana aloittaa Mikko Nurmi. Pelastustoiminta-jaoston puheenjohtajana jatkaa Ville Mensala. Hallinto- ja tukipalvelut -jaoston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Peter Johansson, Riskienhallintajaoston puheenjohtajaksi Teemu-Taavetti Toivonen ja Yritysturvallisuus-jaoston puheenjohtajaksi Kalle Seppänen. Katso tiedot johtokuntien kaikista jäsenistä lehden sivulta 22. Onneksi olkoon kaikille uusille luottamushenkilöille, ja tervetuloa mukaan! Väistyviä luottamushenkilöitä kiitän lämpimästi. Upeaa, että olette antaneet aikaanne ja asiantuntijuuttanne Palopäällystöliiton toimintaan. Nyt tapahtunut luottamushenkilöiden rotaatio osoitti, että muutama vuosi sitten tehty Palopäällystöliiton sääntöjen uudistus oli onnistunut. Kuuden vuoden jälkeen luottamushenkilön on aika siirtyä sivuun, ja tehdä samalla tilaa uusille innokkaille jäsenille. Uudet luottamushenkilöt tuovat uutta ajattelua ja uusia tuulia. Suomen Palopäällystöliitto

on vanha ja perinteikäs, mutta haluamme olla kaikkea muuta kuin sammaloitunut. Lisäksi, mitä useampi jäsenistä on työuransa aikana ollut mukana Palopäällystöliitossa myös luottamushenkilönä, sen parempi. Silloin järjestö tuntuu enemmän omalta. Näin joka rotaatiolla rakennamme vahvempaa, yhteistä Palopäällystöliittoa. Pelastusalan arvoissa sana ”inhimillisesti” pitää sisällään ajatuksen siitä, että kohtelemme ja palvelemme jokaista yhdenvertaisesti. Arvot eivät erittele sitä, että yhdenvertaisuuden pitäisi kohdentua vain asiakkaisiin. Myös työtoveri on oikeutettu yhdenvertaiseen, suvaitsevaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun. Koko toimialalla yhdenvertaisuuden tulee olla sisäänrakennettua. Lehden sivuilta 6 alkaen voit lukea ajatuksia yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta sekä tietoa pelastustoimen kansallisen tasa-arvoja yhdenvertaisuustyöryhmän työstä. Pelastusalan arvoissa myös julistetaan, että osana ammatillisuutta haluamme toimia yhteistyökykyisesti ja -haluisesti. Haluaisin pistää paremmaksi. Pidän sanasta yhteistyöhakuisuus. Sana kuvastaa proaktiivista toimintaa. Haemme yhteistyötä sen sijaan että vain odottaisimme laidalla tanssiinkutsua. Väkimäärältään pienen maan väkimäärältään pienen toimialan vahvuus löytyy kyvystä tehdä yhteistyötä. Palopäällystöliiton toiminnalle tunnusomaista on edellä mainittu yhteistyön hakeminen. Tästäkin lisää lehden sivuilla. Vuodenaika on synkkä, mielen ei tarvitse sitä olla. Ulkoilkaa, pysykää terveinä ja tapaamisiin taas kasvokkainkin sitten, kun korona tämän ilon meille suo. Veli-Pekka Ihamäki puheenjohtaja

PALOPÄÄLLYSTÖ SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE 4/2020

PÄÄTOIMITTAJA Veli-Pekka Ihamäki

TOIMITUSKUNTA Toiminnanjohtaja Ari Keijonen Koulutusjohtaja Tomi Timonen Viestintäpäällikkö Siiri Pohjoinen Viestinnän tuottaja Niki Räsänen Koulutuspäällikkö Mikko Poutala Kehittämispäällikkö Antti Kinnunen Projektipäällikkö Saku Sutelainen Koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi Talous- ja hallintoassistentti Jaana Kovero

TAITTO Zerren Design Oy Kannen kuva: Niki Räsänen/ Suomen Palopäällystöliitto Kiitos kuvausjärjestelystä KeskiUudenmaan pelastuslaitokselle!

Sisältö 3. Pääkirjoitus 5. Toiminnanjohtajan katsaus 6. Miten yhdenvertaisuus toteutuu pelastuslaitoksilla? 9. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyö on käynnissä pelastustoimessa 10. Vedetään yhtä köyttä 12. MentalFireFit-hanke etenee haasteista huolimatta 14. Pelastustoiminta-jaoston ajankohtaiset kuulumiset: Keikkakeskustelu-webinaari kiinnosti 15. Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston johtokunta uudistui: Tervehdys kaikille Palopäällystöliiton jäsenille 16. Yritysturvallisuus-jaosto – yritysturvallisuuden yhteisö 18. Hallinto ja tukipalvelut -jaosto: Stort tack för tiden som ordförande i sektionen för förvaltning och stödtjänster Isot kiitokset Hallinto- ja tukipalvelut -jaoston puheenjohtajalta 19. Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto: Yhdessä uutta kohti 20. Riskienhallinta-jaosto: Valvontatyö koronavuonna Korona ja onnettomuuksien ehkäisyn asiantuntijatyö Mitä me tiedämme toimintaympäristöstämme? Puheenjohtajalta

37.

PAINO Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2020, ISSN 1795-3812

ILMOITUKSET Palojulkaisut Oy puhelin 045 114 4178 ilmoitukset@sppl.fi

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin 0440 345 112 toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi www.sppl.fi

22. Suomen Palopäällystöliiton luottamushenkilöstö vuodelle 2021 24. Liittohallituksen kokoukset 25. Hyvä hallintotapa -sarja: Hallintopäätös – pelkkää sanahelinää vai oikeuksia ja velvollisuuksia luova instituutio? 26. Keikkakeskustelu-juliste 28. Mikä ihmeen Keikkakeskustelu? 29. Suorituskykyhanke 30. Yhteistä arvopohjaista tekemistä – pelastusalan viestintä 2020-luvulla 32. Tulityökoulutus uudistuu 33. Jäseninfo 34. Turvaovi suojaa asukasta ja omaisuutta, mutta voi olla haaste pelastajille 36. Uudet jäsenet 36. V Sopimuspalopäällikköseminaarin haku on avoinna 37. Luo turvallisuutta ja kiinnitä ajoneuvoosi käyttövoimatarra 38. Tervehdimme palopäällystöä

Toiminnanjohtajan katsaus

Koronasta huolimatta olemme tavoittaneet hienosti väkeä – kohtaamisia kuitenkin tarvitaan S

yksy on perinteisesti Palopäällystöliiton tarjoamassa koulutuksessa kaikkein vilkkainta aikaa, ja niin se on ollut tänäkin vuonna – koronasta huolimatta. Ajan kuvan mukaisesti koulutus on tapahtunut harvahkoja lähitilaisuuksia lukuun ottamatta verkossa. Marraskuun loppuun mennessä olimme ylittäneet osin jopa koko vuoden tavoitteen: tilaisuuksia oli järjestetty peräti 82 kpl (118 % tavoitteesta) ja osallistuja niissä oli ollut 4 236 (80 %), koulutettavapäivätavoite oli täyttynyt liki 90-prosenttisesti. Onko koronan seurausta, mutta olemme havainneet, että verkon kautta olemme saaneet poikkeuksellisen ison määrän uusia osallistujia koulutuksiimme. Iso käsi näistä lukemista kuuluu henkilöstöllemme, joka on junaillut tilaisuudet ja niiden sisällöt, ja kaikille niille, jotka ovat olleet mukana osallistujina ja kouluttajina! Erityisesti tämä vuosi on ollut haasteellinen, kun osaamisen kehittämiselle on jouduttu miettimään vaihtoehtoisia tapoja, myös pedagogisesta näkökulmasta. On hienoa, että uuden oppimiselle ja perspektiivien laajentamiselle ja syventämiselle on ollut kiinnostusta. Nämä yhdessä oikeansuuntaisen asenteen kanssa ohjaavat meidän jokaisen ja taustayhteisöjemme menestystä. Ja tätä menestystä Palopäällystöliitto haluaa olla rakentamassa – alan arvojemme mukaisesti yhdessä. Millaiseksi koronan jälkeinen aika muodostuu toimintamme kannalta – millainen on uusi normaali? Siihen tuskin löytyy yhtä ainoaa, saatika oikeaa vastausta. Oletettavaa lienee, että verkon yli tapahtuvat tilaisuudet eivät korvaa aitoja kohtaamisia, vuorovaikutustilanteita. Varsinkin monet taitoihin, ryhmänä toimimiseen ja yhteiskehittämiseen liittyvät asiat vaativat lähikontaktia. Onko jopa niin, että lähitilaisuuksien arvostus koronaajan jälkeen nousee uudelle tasolle? Liiton asiantuntijatoiminta on ollut vähemmän korona-altista. Kaksivuotinen hanke MentalFireFit on nyt puolivälissä, ja jo nyt

voi sanoa, että hanke on ollut tarpeellinen ja avannut uudentyyppistä keskustelukulttuuria alallemme. Samoin käynnissä on Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsaus, jonka tulokset palvelevat tulevia pelastustoimen kehittämislinjauksia. Syksyllä valmistui, tosin hieman jatkoajalla, tärkeä onnettomuuksista oppimisen toimintamalli. Jatkoajan myötä Pelastustoiminnan jälkipeileiksi kutsuttu hanke sai uuden nimen: Keikkakeskustelu. Haluamme jalkauttaa Keikkakeskustelun valtakunnalliseksi ja saada sen luontevaksi osaksi pelastustoimien arviointia ja erityisesti oppimisen keinoksi.

Palosuojelurahaston erityisavustushakukierros on päättymässä, ja Palopäällystöliitolla on sisässä useampikin mielenkiintoinen hakemus, jotka liittyvät mm. arjen johtamiseen ja työyhteisötaitoihin, alan yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä innovointimekanismien kehittämiseen. Toivottavasti nämä saavat myötätuulta päätöksissä. Pelastus- ja ensihoitohenkilöstön kohtaamat väkivalta- ja uhkatilanteet puhuttavat edelleen – ja syystäkin, sillä tapahtumia on, ja jo yksikin on liikaa. Alan edunvalvontajärjestöt ovat nostaneet asian uudelleen esille, mistä heille tunnustus! Kuinka voimme vahvistaa auttaja-leimaamme, arvopohjamme välittymistä alan ulkopuolisille ja sitä, että voimankäyttö ei kuulu keinovalikoimaamme – eikä meitä kohtaan? Tämäntyyppiselle imagoviestinnälle olisi tarvetta, ainakin mikäli se vähentäisi näitä tilanteita. Keskustelussa peräänkuulutetaan koulutusta ja valmennusta väkivalta- ja uhkatilanteiden varalle. Palauttaisin mieliin, että Palopäällystöliitolla on tähän liittyvä koulutusaineisto ja että useimpiin pelastuslaitoksiin on koulutettu henkilö jakamaan tätä osaamista eteenpäin. Aineisto kaipaa kuitenkin päivitystä ja vahvempaa jalkautusta. Palopäällystö-

liitto haluaa edelleen tuoda panoksensa asian edistämiseen, ja tarvittavia yhteydenottoja on jo tehtykin.

Vuoden palomies on vuoromestari Mikko Saastamoinen. Palopäällystöliitolla on ollut ilo tehdä jo pitkään jatkunutta yhteistyötä Mikon kanssa tieliikennepelastamisen ja sen eri osa-alueiden kehittämiseksi. Oiva valinta Vuoden Palomies -toimikunnalta, ja Mikolle parhaimmat onnittelut valinnasta! Kiitos kaikille liiton jäsenille ja toiminnassa mukana olleille kuluneesta vuodesta – rauhallista ja leppoisaa joulun ja uudenvuoden aikaa! Ari Keijonen toiminnanjohtaja

Kuva: Ossi Pietiläinen

Miten yhdenvertaisuus toteutuu pelastuslaitoksilla? Miten yhdenvertaisuus toteutuu pelastuslaitoksilla – ja miten pelastusjohtajat näkevät asian laidan? Kysyimme kolmelta pelastusjohtajalta näkemyksiä yhdenvertaisuuteen liittyen. Lue vastaukset Länsi-Uudeltamaalta, Satakunnasta ja Lapista. Satakunnan pelastuslaitokselta kysymyksiin vastasivat pelastusjohtaja ja pelastuslaitosten kumppanuusverkoston puheenjohtaja Pekka Tähtinen ja ensihoidon palvelupäällikkö Vesa Hietava. Lapin pelastuslaitokselta kysymyksiin vastasi pelastusjohtaja Markus Aarto ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki, joka on myös Palopäällystöliiton puheenjohtaja.

SATAKUNTA olisi tärkeää. Lisäksi olisi hyödyllistä kuulla, miten muissa pelastuslaitoksissa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioita hoidetaan. Tämän kautta näkisimme oman organisaation heikkoudet ja sen kautta kehittämisen kohteet ja tarpeet. Myös esimiehille suunnattu koulutus epämukavuusalueella ja työnantajan edustajana toimimiseen olisi tervetullutta.

Millainen on nähdäksenne johdon rooli yhdenvertaisuuden toteutumisessa? Johto luo yhdenvertaisuuden ilmapiiriä ja kannustaa työntekijöitä yhdenvertaisuuden puolesta toimimiseen. Lisäksi johto valvoo yhdenvertaisuuden toteutumista ja puuttuu siihen tarvittaessa. Yhdenvertaisuuden toteutumista käsitellään esimerkiksi kehityskeskusteluissa, joiden toimivuutta johto seuraa.

Mikä on haastavinta yhdenvertaisuuden toteutumisessa? Millaista työtä pelastuslaitoksellanne tehdään yhdenvertaisuuden toteutumiseksi? Noudatamme Porin kaupungin yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelmaa. Siihen on kirjattu kaupungin toimenpiteet ja periaatteet, joilla pyritään syrjimättömyyden ja tasavertaisten mahdollisuuksien varmistamiseen kaikille sukupuolesta, etnisestä taustasta, kielestä, iästä, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, uskonnosta, vakaumuksesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Käytännössä suunnitelma näkyy esimerkiksi siinä, että asemapalvelu ja vastuutehtä-

vät jaetaan yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti. Lisäksi kaikki työntekijät ovat tehtäväkierrossa mukana. Myöskään rekrytoinneissa ei huomioida ikää, sukupuolta, ihonväriä tai muita työnhakijan pätevyyteen vaikuttamattomia seikkoja. Pyrimme kaikessa toiminnassamme henkilöstöpoliittiseen ja toiminnalliseen tasa-arvoon. Emme myöskään salli välitöntä tai välillistä syrjintää tai häirintää missään muodossa.

Minkälaista oppia haluaisitte/ tarvitsisitte aiheeseen liittyen? Kyky tunnistaa oman organisaation heikkoudet yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa

Työnantajan ja työntekijän näkemykset yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta eivät aina kohtaa. Maakunnallisen pelastuslaitoksen toimintatavat eivät kaikilta osin ole kaikilla paloasemilla ja kaikissa työryhmissä jalkautuneet, minkä myötä yhdenvertaisuus ja tasapuolisuus rakoilevat. Toimialueen tai paloaseman vanhoista, nykyisen yhteisen toimintamallin vastaisista tavoista on ajoittain hyvin vaikeaa tai mahdotonta päästä eroon. Esimerkiksi maakunnallisessa toiminnassa yhdenmukainen toimintamalli saattaa olla työnantajan intressissä, mutta työntekijät eivät sitä kannata, kun aiottu toimintamalli poikkeaa käytössä olleesta. Myös pelastuslaitoksen eri ammattiryhmät (pelastus-,

ensihoito- ja toimistohenkilöstö) saattavat kokea, että heitä ei kohdella yhdenvertaisesti esimerkiksi työn luonteesta tai eri työehtosopimuksesta (KVTES ja Tekninen sopimus) eli työsuhteen ehdoista johtuen. Haastavinta on saada toiminnan läpinäkyvyys jalkautumaan niin, että kaikki kokisivat yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuvan omasta ja toisten näkökulmasta.

Mitä muuta haluatte sanoa aiheeseen liittyen? Uskomme, että toimimme yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti, mutta näiden periaatteiden toteutumisesta emme voi olla varmoja. Tämä osa-alue ei Satapelastuksessa ole konkreettisesti ollut esillä. Pelastuslaitoksella ei ole tehty yhdenvertaisuuden toteutumisesta henkilös-

tökyselyä, emmekä ole saaneet aiheesta palautetta. Kaikki vastauksemme siis perustuvat omakohtaisiin kokemuksiin ja havaintoihin. Kysymyksiin vastasivat Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja pelastuslaitosten kumppanuusverkoston puheenjohtaja Pekka Tähtinen sekä ensihoidon palvelupäällikkö Vesa Hietava

LÄNSI-UUSIMAA Millaista työtä pelastuslaitoksellanne tehdään yhdenvertaisuuden toteutumiseksi? Henkilöstön tunteen yhdenvertaisuudesta huomioimme esimerkiksi fiilismittarein ja Kunta10-kyselyillä, joiden tuloksia seuraamme aktiivisesti. Meillä ja useammalla muulla pelastuslaitoksella tulokset ovat viime vuosina näyttäneet huonommilta kuin aiemmin. Tunne syrjityksi tulemisesta on siis lisääntynyt. Olemme pohtineet keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Yksi keino on viestiä ja muistuttaa asiasta enemmän: arvoja ja asenteita voi nostaa työpaikoilla enemmän keskusteluun. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta tarkastelemme henkilökohtaisten palkanlisien esityksiä. Käymme listaa läpi jatkuvasti ja tarkistamme palkanlisien painottumista ammattinimikkeittäin, sukupuolittain sekä sen mukaan, kuinka kauan työntekijä on työskennellyt pelastuslaitoksella. Varmistamme, ettei niissä tapahdu syrjintää. Rekrytoinnissa huolehdimme siitä, että haastatteluun kutsuttuja kohdellaan yhdenvertaisesti ja hakijoita vertaillaan ammatillisesti.

Minkälaista oppia haluaisitte/ tarvitsisitte aiheeseen liittyen? Emme ole käyttäneet anonyymeja rekrytointeja. Se olisi kyllä mahdollista, ja siitä haluamme myös oppia lisää.

Millaiset käyttämänne mallit voisivat olla hyödynnettävissä myös muilla alueilla? Espoossa on käytössä maahanmuuttajamalli, joka mahdollistaa ja kannustaa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden palkkaamiseen. Pelastuslaitos hyötyy mallin käytöstä myös taloudellisesti. Tällä hetkellä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on kolmas kyseisen mallin avulla palkattu turvallisuuskouluttaja. Lisää kokemusta kaipaisimme kuitenkin esimerkiksi ensihoitotilanteissa tapahtuvista erilaisten kulttuurien kohtaamisista ja toi-

mintamalleista – varsinkin tilanteissa, joissa voi tulla kulttuurillisia törmäyksiä, vaikkakin ensimmäinen maahanmuuttajataustainen turvallisuuskouluttajamme kävi perehdyttämässä työvuoroja asiasta.

Millaisia haasteita olette havainneet yhdenvertaisuuden toteutumisessa? Arvot ja asenteet ovat isoin haaste. Se ei tarkoita sitä, että jokaisella olisi asenteet pielessä. Usein ongelma kulminoituu siihen, että jollain henkilöllä on asenteita yhdenvertaisuuden suhteen. Kaikesta ei voi tehdä erikseen toimintaohjeita. On osattava arvioida, onko toiminta arvojen mukaista. Arvomaailma lähtee siitä, että olemme kaikki yhdenvertaisia. Yhdenvertaisuudessa pitää huolehtia myös ihmisen oikeusturvasta. Ongelmien ilmetessäkin ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja työelämässä. Lisäksi syrjinnän ja häirinnän ilmi tuomisessa on kohdattu haasteita: syrjintään tai häirintään puututtaessa vaikutusta on sillä, tekeekö tapahtuneesta ilmoituksen. Esimerkiksi meillä moni on ruksannut kyselyssä, että on kokenut syrjintää tai häirintää, muttei ole tehnyt ilmoitusta. Siinä vaiheessa viestintä on mennyt pieleen. Syrjinnän tai häirinnän kohteeksi joutuneen on tärkeä kääntyä esimiehensä tai luottamushenkilön puoleen, ylipäänsä raportoida asiasta. Muuten työnantajan on vaikea puuttua tai tunnistaa ongelman laajuutta. Toivon ja pyydänkin, että vaikkapa luottamushenkilölle viestittäisiin ongelmatilanteista – jos esimerkiksi epäilee oman esimiehensä rikkovan yhdenvertaisuuslakia.

la on yksilöiden oikeusturvasta huolehtiminen, minkä vuoksi on tärkeää pitää yllä hyvää yhteistyötä luottamushenkilöiden kanssa.

Mitä muuta haluatte sanoa aiheeseen liittyen? Tähän valmistautuminen herätti ajatuksen, että eihän tästä pitäisi tarvita puhua olleenkaan. Maailma tulisi rakentaa sellaiseksi, ettei yhdenvertaisuutta tarvitsisi erikseen pitää esillä. Keskustellaanko naisten äänioikeudesta? Ei. Kenelläkään ei tule mieleen kyseenalaistaa sellaista. Tai keskustellaanko siitä, ovatko kaikki Suomen kansalaiset yhdenvertaisia lain edessä? Ei. Toivottavasti yhdenvertaisuus- ja tasaarvoasiat saadaan osaksi jokapäiväistä toimintaamme. Matka on pitkä, mutta se on mahdollista tehdä. Kysymyksiin vastasi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Palopäällystöliiton puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki.

Millainen on nähdäksenne johdon rooli yhdenvertaisuuden toteutumisessa? Johdon rooli on suunnan näyttämisessä tärkeä. Yhdenvertaisuuden rikkomisen suhteen toleranssin on oltava nolla. Toimintatapojen tulee olla yhdenvertaisia, ei syrjiviä. Johto näyttää myös esimerkkiä ja toimii, kuten toivoisi myös työntekijöiden toimivan. Johdon vastuul-

LAPPI Mitä/millaista työtä pelastuslaitoksellanne tehdään yhdenvertaisuuden toteutumiseksi? Lapin pelastuslaitos on kooltaan ja henkilöstömäärältään pieni, mutta sen vastuualueena on kolmannes Suomesta. Pieni yhteisö on kompakti, ja sen asenteet vaikuttavat paljon siihen, miten yhdenvertaisuus toteutuu päivittäisissä kohtaamisissa. Lapin pelastuslaitoksella yhdenvertaisuuden toteuttamiseen suhtaudutaan vakavasti ja kaikessa toiminnassa pyritään noudattamaan yhdenvertaisuutta toteuttavia käytäntöjä sekä luomaan yhdenvertaisuutta tukevia toimintamalleja.

Millaisia haasteita olette havainneet yhdenvertaisuuden toteutumisessa? Haasteita on varmasti monia, joista osa johtuu pelastuslaitoksen rakenteesta. Suuri haaste on saada jalkautettua yhdenvertaisuusajattelu osaksi jokaisen työntekijän päivittäistä toimintaa rutiinitasolle sekä toisaalta sen varmistaminen, että yhdenvertaisuutta tukevia toimintamalleja noudatetaan samalla tavoin ympäri Lappia jokaisessa toimipaikassa myös alueen sopimuspalokunnissa.

Mitä muut pelastuslaitokset voisivat oppia teiltä? Jokaisella laitoksella on omat erityispiirteensä yhdenvertaisuustyössä, ja ne ovat monin tavoin sidoksissa toiminta-alueeseen, sen ihmisiin ja kulttuuriin. Lapin yksi erityispiirre on esimerkiksi alkuperäiskansaoikeuksien huomioiminen ja kunnioittaminen osana toimintaa.

Minkälaista oppia haluaisitte/ tarvitsisitte aiheeseen liittyen? Yhdenvertaisuudesta pelastusalalla ei riittävästi keskustella. Kattavan ja hyvän yhdenvertaisuuskulttuurin rakentaminen pelastusalan arvojen mukaisesti pitäisi alkaa jo sopimuspalokuntien nuoriso-osastoista jatkuen pelastusopiston kautta alalle ja koko työuran läpileikkaavasti. Tällä het-

kellä yhdenvertaisuustyö on laitoskohtaista ja osin pistemäistä. Laitoskohtaisten käytäntöjen jakaminen ja vahvempi valtakunnallinen viitekehys yhdenvertaisuustyölle olisi hyvinkin tarpeellista.

Millainen on nähdäksenne johdon rooli yhdenvertaisuuden toteutumisessa? Johto vastaa yhdenvertaisuuden toteuttamisesta laitoksessa, ohjeistamisesta, toimintamalleista ja yhdenvertaisuuskäytäntöjen valvonnasta. Usein johdon omat toimintamallit vaikuttavat eniten siihen, otetaanko yhdenvertaisuuden toteuttaminen vakavasti ja jalkautuuko se osaksi päivittäistoimintaa.

Mikä on haastavinta yhdenvertaisuuden toteutumisessa? Haastavinta yhdenvertaisuuden toteuttamisessa on tunnistaa yhdenvertaisuuden eri ulottuvuudet. Tämä on osin sukupolvikysymys. Omassa nuoruudessani yhdenvertaisuuskysymykset eivät olleet esillä läheskään samassa määrin kuin nykyään ja ymmärrys yhdenvertaisuustilanteista oli huomattavasti kapeampaa verrattuna siihen, miten nykyisin ajatellaan. Edellytys hyvälle yhdenvertaisuustyölle on potentiaalisten ongelmatilanteiden tunnistaminen ja asianmukainen reagointi jo ennakkoon.

Miten toimit tilanteissa, joissa yhdenvertaisuuden toteutumista koetellaan? Vastaus riippuu paljolti tilanteesta. Yhdenvertaisuuskäytännöissä ja toimintamalleissa havaittujen puutteiden osalta virheet ja puutteet pyritään korjaamaan systemaattisesti ja heti. Yksittäisten ihmisten johtaminen yksilötasolla poikkeamatilanteissa taas vaatii keskinäistä keskustelua ja organisaatiokulttuurin vaatimusten teroittamista jokaiselle yksilölle sekä oman esimerkin näyttämistä. Systemaattinen ja pitkäjänteinen johtaminen yhdenvertaisuuskysymyksissä tuo yleensä parhaan lopputuloksen. Kysymyksiin vastasi Lapin pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Markus Aarto.

Tasa-arvoja yhdenvertaisuustyö on käynnissä pelastusalalla

elastusalalle perustettiin tasa-arvoja yhdenvertaisuustyöryhmä toukokuussa 2020. Työryhmään kuuluu edustus pelastusalan järjestöistä, oppilaitoksista, valtion toimijoista ja pelastuslaitoksista. Lähtökohdat työskentelylle on annettu paitsi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa tasa-arvoja yhdenvertaisuuslinjauksien muodossa, myös Pelastustoimen strategiassa 2025. Tasa-arvoja yhdenvertaisuustyössä kartoitetaan ensin lähtötilanne pelastustoimen osalta. Lähtötietojen perusteella työryhmä muodostaa toimialalle tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelman ja toimii lisäksi asiantuntijaelimenä aiheisiin liittyen esimerkiksi säädösvalmistelussa. Tasa-arvoja yhdenvertaisuustyön näkökulmat ovat pelastusalalla verrattain uusia. Ne tulee huomioida paitsi keskinäisessä vuorovaikutuksessa, mutta myös asiakkaille tuotettavissa palveluissa. Tavoitteena on entistä parempi pelastustoimi, jossa on tilaa paitsi keskustelulle, mutta myös erilaisuuden hyväksymiseen. Yhdenvertaisuuden edistämiseksi voi osallistua aiheeseen liittyviin tuleviin koulutuksiin ja tapahtumiin sekä oman yhteisön tasa-arvoja yhdenvertaisuustyöhön.

Vedetään yhtä köyttä Tämän lehden kannessa paloasemalla vedetään yhtä köyttä, ponnistellaan yhteisen tavoitteen puolesta.

uvan viesti toimii pelastusalan arkeen ja kaikkeen tekemiseen: kirkas tavoite mielessä jokainen tietää, kuinka toimia. Jos köydenvedossa ei ole yhteistä suuntaa, on haastava onnistua tavoitteessa. Korona-aika on asettanut meidät tilanteeseen, jossa vedämme yhtä köyttä uudella tavalla kuin ennen. Siviilielämämme on voinut muuttua koronan vuoksi radikaalisti, yhtä lailla kuin työelämämmekin. Siinä missä toinen nauttii etätöiden tuomasta tilasta ja vapaudesta, toiselle ilman työkavereita ja toimistokulttuuria työskentely on shokki. Osa joutuu asiakaskohtaamisissa jatkuvasti itse alttiiksi terveyttä ja turvallisuutta uhkaaville tilanteille. Kaikki eivät voi toimia samalla

tavalla, eikä yhtä oikeaa mallia ei ole, vaan asioita opitaan matkan varrella. Kuulun itse siihen ryhmään, joka on kokenut luovuutensa kukoistavan ja tehokkuutensa lisääntyvän juuri etätyön äärellä. Yle taas uutisoi marraskuussa tutkimuksesta, jonka mukaan etätöiden yleistyminen voi lisätä ennakkoluuloja. ”Ystävyyssuhteet työpaikoilla hälventävät stereotypioita ja edistävät myönteisiä asenteita eri ryhmien välillä”, jutussa todettiin. Yhteiset tavoitteet ovat oleellisia missä tahansa työssä. Viestinnässä joutuu joskus kysymään monta kertaa miksi-kysymyksen, jotta viestin ydintavoite kirkastuu. Arvojen kysyminen (”miksi menen aamulla töihin”) itseltä voi auttaa kirkastamaan syytä sille, miksi jaksaa lähteä töihin ja antaa parhaan panoksensa työnantajalleen ja kollegoilleen. Syksyllä 2020 kysyimme Howspace-alustalla jäsenistömme ajatuksia siitä,

mikä on olennaista pelastusalan tasa-arvoja yhdenvertaisuustyössä. Vastaukset olivat monimuotoisia. Osan mielestä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta puhutaan kyllästymiseen asti. Viitattiin siihen, ettei aiemmin ole ollut ongelmia, mutta viime aikoina ”hössötyksestä on tullut jokapäiväistä”. Se, että alkaa ärsyttää, antaa itselle mainion paikan pohtia omia ajatuksia ja näkemyksiä: miksi minä ärsyynnyn asiasta, jos kuitenkin olen samaa mieltä? Voisinko kyseenalaistaa oman näkemykseni ja katsoa ympärilleni: voiko yhteisen tavoitteemme toteutumisessa olla jotakin sellaista, jota en itse ole aiemmin huomannut? Jos en itse koe näitä asioita haastavina tai tärkeinä, mistä tiedän, että kollegani ajattelee samoin? Vai voiko olla, että kollegani kokee eri tavalla? Omien asenteiden ja ajatusten tarkastelu voi avartaa uudella tavalla. Se voi johtaa jopa

siihen, että ymmärtää toisia paremmin. Vaikka voin allekirjoittaa sen, että etätyö mahdollistaa usein keskittymisen ja tehokkuuden lisäämisen, jouduin myöntämään, että toimistotyölläkin on puolensa – niin kuin kaikilla asioilla on useita puolia. Yhtenä marraskuisena päivänä suuntasin toimistollemme Iso Roobertinkadulle mielessäni haastava viestintäasia, kiire ja ruuhkautunut syksy. Istuin kahvipöytään työkaverin kanssa. Pian jo pelkkä keskustelu puolitti oman möykyn. Työkaverin kannustava ja lempeä asenne ei pelkästään auttanut minua eteenpäin asian kanssa, vaan toi myös ymmärrystä: ehkä olen ollut väärässä, ehkä hän oli oikeassa. Ehkä kahvipöytäkeskustelussa ja kasvokkain kohtaamisessa on jotakin sellaista tehoa, jota yksin pakertaessa ei saa aikaan. Kohtaamisella ja sen luomalla ymmärtämisellä on tehonsa: yhdessä keskustelemalla luomme parempaa ymmärrystä. Toiset ihmiset ovat meille peili. Kollegan nauru ja hymy tuovat nopeasti tunteen siitä, että vedämme yhtä köyttä. Samoja eleitä ja ilmeitä on (myönnän) haastava hahmottaa puhelinkeskustelussa tai Teams-palaverin välityksellä. Kun akuuteimmat asiat oli saatu pois

päiväjärjestyksestä, siirryimme vaihtamaan kuulumisia. Howspace-alustallamme jaettiin ajatuksia myös yhteistyöstä ja siitä, että yhteiset asiat ja ymmärrys yhdistävät meitä enemmän. "Meitä on aina kiinnostanut enemmän se mikä meillä on yhteistä, kuin se mikä meitä erottaa." ”Toivottavasti tässä arvokkaassa yhdenvertaisuustyössä kuunnellaan paljon niitä, jotka eivät koe oloaan levolliseksi tai turvalliseksi työyhteisössä sen takia, että ovat oma itsensä.” ”Jos opimme arvostamaan erilaisuutta ja edistämään inkluusiota, me voimme edistää kaikkien syrjittyjen asemaa, eikä meidän tarvitsisi lähteä keskustelussa liikkeelle siitä, miten erilaisuus ilmenee tai ketkä ovat vähemmistöjä ja ketkä eivät.” Vaikka olemme vuoden 2021 alkaessa vielä poikkeuksellisessa tilanteessa, toivon jokaiselle antoisia kohtaamisia ja ajatustenvaihtoja kollegoiden kanssa! Miksi? Siten voimme jatkossakin ymmärtää toisiamme paremmin, erilaisina mutta yhtä köyttä vetävinä. Siiri Pohjoinen viestintäpäällikkö Suomen Palopäällystöliitto

Lue lisää etätyöstä, keskustelukulttuurin muutoksesta ja kehittymisestä suomalaisessa yhteiskunnassa: YLE 16.11.2020, Kerttula, Anu: Etätöiden yleistyminen voi lisätä rasismia ja ennakkoluuloja, kertoo tuore tutkimus. Julkaisuaika: 16.11.2020. YLE 16.11.2020, Sundqvist, Janne: Tuntuuko hankalalta, kun joku on eri mieltä? Yle ryhtyy parantamaan suomalaista keskustelukulttuuria. Julkaisuaika: 16.11.2020. Tämän lehden ilmestymisen aikoihin vietämme perinteistä Jouluseminaaria Jouluwebinaarina. Keskustelun teemana on yhdenvertaisuus. Myös tämän lehden sivuilla aihetta käsitellään kattavasti. Pelastusalan valtakunnallisen tasa-arvoja yhdenvertaisuustyöryhmän työ jatkuu vuonna 2021. Mukana on myös Palopäällystön edustus: virallisena jäsenenä on Palopäällystöliiton koulutuspäällikkö Mikko Poutala ja varajäsenenä liiton Riskienhallinta-jaoston johtokunnan jäsen Anja Aatsinki. Liitto jatkaa työtä sen eteen, että pelastusalan arvojen mukainen viestintä ja työskentely jatkuu myös vuonna 2021.

Haluatko Sinä puhua yhdenvertaisuudesta? Onko sinulla ajatuksia jaettavana? Palopäällystöliiton blogi vastaanottaa kirjoituksia aiheen tiimoilta. Olethan yhteydessä lehden tai blogin sisältöasioissa: Siiri Pohjoinen, viestintäpäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto, siiri.pohjoinen@sppl.fi tai Mikko Poutala, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto, mikko.poutala@sppl.fi

Mitä eri termit tarkoittavat? Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat saman-

arvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan tai vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammaisuudestaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Yhdenvertaisuuden vastakohta on eriarvoisuus (yhdenvertaisuus.fi) ja syrjintä (Kotimaisten kielten keskus).

Monimuotoisuuden määritteitä ovat ikä, sukupuoli, vammaisuus,

terveydentila, etninen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus ja seksuaalinen suuntautuminen. Nämä ovat myös lain määrittelemiä syrjintäperusteita, joiden vuoksi ihmisiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan työntekijänä tai asiakkaana. Työyhteisössä monimuotoisuuden ulottuvuuksia ovat myös työntekijöiden toisistaan poikkeava koulutus, kokemus, taidot, työnteon tapa, persoonallisuus ja arvot. (Työturvallisuuskeskus, ttk.fi)

Tasa-arvo tarkoittaa sukupuolten tasa-arvoa. Tasa-arvovaltuutettu valvoo tasa-arvolakia ja käsittelee siihen liittyviä, sukupuolten tasaarvoa koskevia asioita. Tasa-arvo sanakirjassa = naisten ja miesten tasa-arvo. Oikeudellinen, taloudellinen tasa-arvo. Tasa-arvon aate. Pyrkimys tasaarvoon työelämässä. Suomen kielessä termi tasa-arvo on muovautunut tarkoittamaan erityisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa. (tasa-arvo.fi)

Inklusiivisuus on tiimityötä, jossa kaikkia yksilöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti, heillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet ja resurssit ja he voivat täysillä vaikuttaa tiiminsä menestykseen. (inklusiiv.org)

MentalFireFit-hanke ete haasteista huolimatta Koronapandemia on tuonut haasteita jokaiselle meistä. Koulutusrintamalla etäkoulutus alkaa olla tuttua yhä suuremmalle osalle pelastusalan työntekijöistä. Olemme voineet järjestää joitain koulutuksia toistaiseksi myös lähikoulutuksena. Tästä esimerkkinä toimii defusing- ja vertaispurkuohjaajakoulutus, jonka mahdollistamasta yhteenkuuluvuudentunteesta olisi etäyhteyksillä haastava haaveilla.

entalFireFit-hanke järjesti lokakuussa kaksi valtakunnallista koulutuspäivää jälkipurkuhenkilöstölle. Toinen onnistuttiin järjestämään hybridinä, kiitos Pirkanmaan pelastuslaitokselle yhteistyöstä. Molemmissa koulutuspäivissä oli kolmisenkymmentä osallistujaa ympäri Suomen. Vieraana oli myös rikoskomisario Juha Järvelin, jonka kokemukset poliisin jälkipurkutoimista ovat vertaansa vailla. Palautteissa todettiin, että Järvelin pitäisi saada puhumaan aiheesta pelastusalan ja ensihoidon johdolle. Loppuvuoden aikana lanseerataan MentalFireFit-hankkeen yksi koulutuskokonaisuus, joka toteutetaan yhteistyössä Xamkin kanssa. Koulutuskokonaisuus on suunnattu pelastustoimen esimiehille. Koulutus toteutuu verkossa. Kokonaisuudessa painotutaan henkisen kuormituksen tunnistamiseen itsessä ja muissa sekä ongelmiin, joihin kuormitus voi äärimmillään johtaa. Koulutuksessa käydään läpi henkisen työsuojelun perusteita ja kerrataan työturvallisuuslain määrittelemiä raameja hyvinvoinnin ja työkykyisyyden tukemiseen. Koulutuskokonaisuus esittelee myös työkaluja henkisen työsuojelun toteuttamiseen. Esimieskoulutuskokonaisuus syvenee keväällä 2021, kun hankkeessa tehtävää tutkimusta hyödynnetään koulutuksen toisessa osassa.

Kiitos Pirkanmaan pelastuslaitokselle yhteistyöstä. MentalFireFit-hankkeen suurin yksittäinen ponnistus on ehdottomasti post-traumatyöpaja. Poliisi saa valtiolta korvamerkittyä rahaa työpajoihin. Poliisiorganisaatiossa kannatetaan johtoa myöten työpajamallia, koska se on kymmenen vuoden aikana todettu toimivaksi ja edulliseksi keinoksi työssä jaksamisen edistämisessä. Pelastusalan post-traumatyöpaja sai tänä vuonna osittaisen rahoituksen Palosuojelurahastolta. Vielä tarvitsemme pelastuslaitosten yhteistyötä asian edistämiseksi. Kiitämme jo tässä vaiheessa rahoittajien lisäksi pelastuslaitoksia, jotka ovat mahdollistaneet henkilöstölle osallistumisen post-traumatyöpajaan. Joulukuussa 2020 toteutettuun työpajaan valittiin hakemusten perusteella 18 osallistujaa eri puolilta Suomea.

Vuoden Palomies

uoden Palomies 2019 kiittää ja kumartaa. Suuret kiitokset valinnan tehneille organisaatioille ja yhteistyökumppaneille. Vuosi on ollut eriskummallinen ja jää mieleen muista asioista kuin tästä tittelistä. Kieltämättä Vuoden Palomies -titteliä olisin voinut paremmin hyödyntää itsekin, mutta alana huomionosoitus voitaisiin nostaa paljon suurempaan loistoon. Työ henkisen hyvinvoinnin eteen jatkuu niin pelastusalalla kuin koko ensilinjan auttajien organisaatiossa. Työ suurella sydämellä ja pilkkeellä silmä kulmassa. Saku Sutelainen projektipäällikkö MentalFireFit-hanke, Suomen Palopäällystöliitto 12

enee

Pelastustoiminta-jaosto Pelastustoiminta-jaoston ajankohtaiset kuulumiset

Keikkakeskusteluwebinaari kiinnosti Pelastustoiminta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous pidettiin 29.10.2020 Palopäällystöliiton toimistolla. Kokoukseen oli koronatilanteen johdosta mahdollista osallistua myös Teams-etäyhteydellä. Jaostokokouksessa käsiteltiin liiton sääntöjen mukaiset asiat, muun muassa liittohallituksen hyväksyttäväksi esitettävä jaoston toimintasuunnitelma vuodelle 2021. Palaamme ensi vuoden toimintamme esittelyyn seuraavassa Palopäällystöjulkaisussa sekä liiton viestintäkanavilla. Tärkeää on, että jaostokokouksen osallistujat pääsevät vaikuttamaan jaoston johtokunnan henkilövalintoihin, liiton luottamushenkilöihin.

Keikkakeskustelu

Mitä odotimme ja miten suunnittelimme toimittavan?

Miten toimimme ja millä perusteella?

Missä onnistuimme?

Miten voisimme onnistua paremmin?

sppl.fi/keikkakeskustelu

aostokokous päätti, että jatkan Pelastustoiminta-jaoston puheenjohtajana kauden 2020‒2023. Kiitän luottamuksesta. Työ jaoston toiminnan tavoitteiden eteen jatkuu ‒ haluamme olla aktiivinen, arvostettu ja jatkuvasti kehittyvä pelastustoiminnan asiantuntijaverkosto toimialalla. Johtokuntaan oli ehdolla erinomaisia ammattilaisia ja osaajia toimialaltamme ympäri Suomen. Johtokuntaan äänestettiin uusiksi jäseniksi asemamestari Janne Aso (Varsinais-Suomen pelastuslaitos) ja 1. varajäseneksi palopäällikkö Olli Heikkilä (Kanta-Hämeen pelastuslaitos). Kiitoksia kaikille ehdolla olleille ja tervetuloa johtokuntaan mukaan Janne ja Olli. Samalla haluan kiittää johtokunnasta väistyneitä palomestari Antti Virtasta (Itä-Uudenmaan pelastuslaitos) ja palomestari Mika Siitosta (Etelä-Savon pelastuslaitos) ansiokkaasta toiminnasta liiton, Pelastustoiminta-jaoston ja pelastusalan hyväksi. Vanhoina jäseninä johtokunnassa jatkavat palomestari Olli Korteniemi (Keski-Uuden14

maan pelastuslaitos), asemamestari Kari Nurminen (Helsingin kaupungin pelastuslaitos), palomestari Jarno Majaniemi (Pirkanmaan pelastuslaitos) ja 2. varajäsenenä palomestari Heikki Havukainen (Pirkanmaan pelastuslaitos). Uusi johtokunta järjestäytyy ja aloittaa työnsä jaoston jäsenistön edustajina kaudelle 2020‒2021.

Webinaarit jatkuvat Tampereen viime keväistä suurta jätekasapaloa käsittelevä Keikkakeskustelu-webinaari pidettiin 12.10.2020 Webinaari keräsi erittäin hyvin osallistujia. Pirkanmaan pelastuslaitos esitti seikkaperäisen, havainnollistavan ja omaa toimintaa analysoivan sekä keskustelua aikaansaaneen paketin, joka toimi erinomaisena oppimistapahtumana. Kiitokset valmistelutyöhön ja webinaariin osallistuneille. Näille on toimialan kentältä kysyntää ‒ jatkoa varmasti seuraa. Perinteinen liiton Vesisukellustoimikun-

nan Vesisukellusseminaari järjestettiin tänä vuonna kolmiosaisena webinaarina 12.‒26.11. 2020. Osallistujilleen seminaari tarjosi valmiuksia kokonaisvaltaiselle vesisukellustoiminnan kehittämiselle sekä oivan mahdollisuuden yhteiseen keskusteluun kollegoiden ja muiden viranomaisten kanssa. Jatkamme jäsenistömme ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden vahvistamisen tukemista ajankohtaisin webinaarein. Jaostomme jäsenistö edustaa laajaa pelastustoiminnan asiantuntijuutta ja kokemusta – välitetään opit, kokemukset ja parhaat käytännöt kaikkien käyttöön. Turvallista talvea meille kaikille! Terveisin, Ville Mensala puheenjohtaja Pelastustoiminta-jaosto

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston johtokunta uudistui

Tervehdys kaikille Palopäällystöliiton jäsenille Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston johtokunta sai vahvuuteensa useita uusia henkilöitä 10.10.2020 pidetyssä jaostokokouksessa. Kesken kauden avautuneille paikoille johtokuntaan valittiin uusiksi jäseniksi Mari Latvala ja Marko Nieminen (erovuorossa 2022) sekä varajäseneksi Antti Rautava (2023). Lisäksi Mika Gröndahl valittiin toiselle kaudelle (2023). Vanhoina jäseninä johtokunnassa jatkavat Pekka Sippola (2021) ja varalla Jaana Turunen (2021).

apaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston uudeksi puheenjohtajaksi kokous valitsi allekirjoittaneen, ja tästä luottamuksesta haluan vielä kiittää jaoston jäseniä. Puheenjohtajana edelliset kuusi vuotta toimineen Ilkka Horellin kausi oli toiminnantäyteinen: jaoston johtokunta toteutti monia tärkeitä uudistuksia ja hankkeita, joista tässä yhteydessä haluan nostaa erityisesti esiin Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustuksen sekä Neljän Feeniksin Killan perustamisen. Hänen kaudellaan toteutettiin myös IV Sopimuspalopäällikköseminaari ennätyksellisellä osallistujamäärällä, ja seminaarin kehittämiseksi tehtiin laajassa yhteistyössä uudet opetussuunnitelman perusteet. Niiden pohjalta on hyvä jatkaa kohti tulevan V Sopimuspalopäällikköseminaarin toteutusta, joka on suunniteltu alkavaksi ensi vuoden aikana. Lämpimät kiitokset Ilkalle ja muille jaoston johtokunnassa pitkään palvelleille erinomaisesta työstä ja vahvasta panoksesta Palopäällystöliiton ja koko sopimuspalokuntakentän hyväksi.

Jaoston toimintaa vuodelle 2021 Yksi jaoston ensi vuoden kärkihankkeista on Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsaus 2035 -tutkimushanke, jonka valmistuminen ajoittuu kevääseen 2021. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa monipuolinen tutkimusraportti ja tulevaisuuskatsaus sopimuspalokuntien nykytilasta ja tulevaisuusskenaarioista – suomalaisen sopimuspalokuntatoiminnan mo-

nimuotoisuus ja kehityskulku huomioiden. Hankkeessa tutkitaan sopimuspalokuntien rakenteita, toimintaympäristöä ja kriittisiä toimintaedellytyksiä. Toimintaedellytyksiä ja tulevaisuusskenaarioita arvioidaan ja verrataan yhteiskunnallisiin muutoksiin vuoteen 2035 asti. Lisäksi pyritään tuottamaan tietoa pelastustoimea koskevien uudistusten tueksi. Tutkimuksen tuottaa aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, ja se rahoitetaan Palosuojelurahaston tuella. Uuden johtokunnan tehtävälistalle jää jaoston jäsenten täydennyskoulutuksen kehittäminen ja uudistaminen yhdessä liiton henkilöstön kanssa siten, että pystyisimme taas tarjoamaan kiinnostavaa koulutusta jäsenistön oman osaamisen lisäämiseksi. Olemme myös mukana perinteisten Palokuntien SM-kilpailujen järjestämisessä. Työtä tehdään yhteistyössä käytännön kilpailujärjestelyistä vastaavan pelastuslaitoksen kanssa. Haluamme lisäksi kehittää entisestään Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston tiedottamista ja viestintää noin 450 jäsenemme suuntaan. Tähän tarvitsemme myös teidän tukeanne, ja me kaikki jaoston johtokunnan jäsenet otamme mielellämme vastaan ideoita ja ajatuksia viestintämme kehittämiseksi. Kiitos kaikille tästä vuodesta ja tavataan liiton toiminnassa myös ensi vuonna. Terveisin, Mikko Nurmi puheenjohtaja Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto 15

Yritysturvallisuus-jaosto

Yritysturvallisuus-jaosto – yritysturvallisuuden yhteisö Elämme Yritysturvallisuus-jaostossa muutoksen aikoja. Jaostolle on valittu uudeksi puheenjohtajaksi aktiivinen yritysturvallisuuden kehittäjä kehittäjä Kalle Seppänen. Uuden puheenjohtajan saattelemana Yritysturvallisuus-jaosto siirtyy koronavarautumisen ja poikkeusolojen vuodesta tarkastelemaan yritysturvallisuuden osa-alueista jatkuvuudenhallintaa konkreettisella tasolla.

uinka yritysmaailma selviää taas jaloilleen? Kuinka muuttuvat yritysturvallisuuden painopisteet koronaepidemian myötä? Vaikuttaako koronaepidemia yrityksien jatkuvuudenhallinnan suunnitelmiin positiivisesti?

Toivutaanko jatkossa myös pienemmistä yrityksien ja tuotantolaitosten poikkeustilanteista nopeammin, esimerkiksi tulipalon aiheuttamasta toiminnan keskeytyksestä? Parantaako koronaepidemiasta opittu varautumisen tärkeys myös yrityksien ennaltaehkäisyä kai-

killa yritysturvallisuuden osa-alueilla? Edellä mainitut asiat jäävät nähtäväksi, mutta meillä on hyvät mahdollisuudet oppia ja parantaa yritysturvallisuutta kokonaisuutena. Yritysturvallisuus-jaostolla on merkittävä rooli jäsenistön kokoamisessa yhteen

Yritysturvallisuus-jaoston johtokunnan jäsen ja viestintävastaava Veera Jämsén.

Yritysturvallisuus-jaoston 70-vuotisjuhlissa vasemmalta Palopäällystöliiton entinen puheenjohtaja Jari Sainio, Yritysturvallisuus-jaoston entinen puheenjohtaja Mikko Parikka, Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen ja Yritysturvallisuus-jaoston johtokunnan entinen jäsen Pekka Peltola.

Puuttuu teksti + kuvat

Yritysturvallisuus-jaoston 70-vuotisjuhlahumua. jakamaan oppeja ja osaamista kulkuneesta vuodesta. Uuden puheenjohtajan ja johtokunnan alkava vuosi on edellä kuvattujen ja koettujen toimien osalta hyvin mielenkiintoinen. Jäsenistölle tarjotaan varmasti monipuolinen koulutusvuosi. Etätyövuoden jälkeen Yritysturvallisuusfoorumi, #YTF2021, sidosryhmätapahtumana kuten myös Turvallisuusmessut, #Finsec, asettuvat täysin uuteen lokeroon ihmisten välisenä tapaamisalustana. Näin ne tukevat Yritysturvallisuus-jaoston jäsenistön yhteenkuuluvuutta ja työssä jaksamista.

Ajankohtaisuus on päivän sana viestinnässä Yritysturvallisuus-jaoston Tunti turvaa -luennot jatkuvat tulevaisuudessakin tuoden aktiivisesti esille ajankohtaisia aiheita. Syksyn aikana paneuduttiin koronaepidemian toisen vaiheen nousuun ja jaettiin oppeja turvallisuusjohtamiseen sekä käytännön vinkkejä koronavarautumiseen. Joulukuun luento on luvassa 7.12.2020. Varaa sinäkin aikaa ajankohtaisille asioille ja tule kuulolle Tunti turvaa -luennoille aina kuun ensimmäisenä maanantaina klo 14.30–15.30.

Vierumäeltä Olympiastadionille Väistyvänä puheenjohtajana on ilo todeta, kuinka yritysturvallisuus on kehittynyt

vuosien saatossa ja erityisesti teollisuusjaoston ajoista Yritysturvallisuus-jaoston aikaan siirtyminen näkyy nykyisin konkreettisesti jäsenten työnantajien laaja-alaisina toimialoina. Tämä tuo rikkautta sidosryhmien kokemuksiin. Jäsenistöstä löytyy aina apua haastavissa tilanteissa. Joku on yleensä joutunut selvittämään tilannetta juuri kysytystä näkökulmasta, ja näin apu löytyy nopeasti jäsenyhteisön kautta. Tämä tärkeä voimavara. Jäsenten yhteenkuuluvuus ja toisten tukeminen turvallisuudessa on hyvä säilyttää myös tulevina vuosina jaoston perusajatuksena. Jaoston johtokunta on linjannut tulevien vuosien tavoitteeksi sitoutua kehittämään Palopäällystöliiton jaostojen välistä yhteistyötä. Jaostojen välinen yhteistyö kasvattaa Yritysturvallisuus-jaoston jäsenten sidosryhmää entisestään. Kahdeksan vuotta Yritysturvallisuusjaoston puheenjohtajana on ollut rikkaus, jossa on päässyt auttamaan ja tukemaan jäsenistöä sekä vaikuttamaan jäsenkyselyjen palautteiden pohjalta toiminnan suuntaan. Kulunut aika on opettanut paljon yritysturvallisuuden tehtävissä toimivien henkilöiden tarpeista päästä keskustelemaan kollegoiden kanssa kokemuksista ja jakamaan tietotaitoa turvallisuuden eteen yli yritysrajojen. Kantavana teemana on ollut, että Yritysturvallisuus-jaoston tapahtumissa tulee olla aina sidosryhmäosuus, jossa pääsee tapaamaan

kollegoita ja keskustelmaan saman alan henkilöiden kanssa sekä tutustumaan eri toimialojen turvallisuuskulttuureihin yritysvierailujen kautta. Mieleenpainuvimpia kokemuksia ja hyviä esimerkkejä jaoston toimintasuunnitelman konkreettisesta toteutumisesta ovat olleet vuonna 2015 Yritysturvallisuus-jaoston 70-vuotisjuhlat Jyväskylässä – teollisuusjaoksen synnyinpaikkakunnalla – sekä erinomaisten luentojen kokonaisuus ja loistava sidosryhmätapahtuma Yritysturvallisuusfoorumi 2019. Tärkein voimavara nykytyöelämässä on jaksaminen. Usein ammattitaito on korkealla tasolla, mutta sääntöjen ja ohjeiden soveltamisesta tulee saada keskustella, jotta voi tuottaa oman yrityksen tarpeisiin laadukasta turvallisuutta. Haluan kiittää koko Yritysturvallisuusjaostoa pitkästä luottamuksesta ja jätän mahtavan jaoston haikein mielin, mutta samalla tietäen, että yhteistyö jatkuu. Erityiskiitos jaoston varapuheenjohtaja Matti Helkamolle, pitkäaikaiselle sihteerille Olli Aromaalle ja jaoston viestintävastaava Veera Jämsénille sekä koko johtokunnalle hienosta työstä jäsenistön eteen. Mikko Parikka väistyvä puheenjohtaja Yritysturvallisuus-jaosto 17

Hallinto ja tukipalvelut -jaosto Stort tack för tiden som ordförande i sektionen för förvaltning och stödtjänster

om som känner mig vet att jag under årens lopp har haft många olika uppdrag inom Brandbefälsförbundet och att jag aktivt har sökt nya utmaningar för både mig som person men också för förbundets utveckling. Nu är det dags för mig att lämna över två intressanta uppdrag, ordförande för sektionen för förvaltning och stödfunktioner och platsen som första vice ordförande i förbundsstyrelsen. Jag vill passa på att tacka för min tid på dessa två platser, för all kunskap, alla erfarenheter, all glädje och framförallt möjligheten att ha fått vara med och utveckla förbundet till det vad det är idag. Den kunskap och erfarenhet som jag har fått med från dessa uppdrag kommer jag att ha stor glädje och nytta av i alla framtida utmaningar. Hoppas att vi får många nya intresserade till alla lediga platser i förbundet. Nu finns det massor av lediga platser, inte enbart i vår sektion utan också i övriga sektioner, det lönar sig att vara aktiv och söka sig med i verksamheten. Stort tack än en gång och lycka och välgång till alla återvalda och nyvalda förtroendemän.

Isot kiitokset Hallinto ja tukipalvelut -jaoston puheenjohtajalta

e, jotka tuntevat minut, tietävät, että vuosien varrella minulla on ollut monia erilaisia tehtäviä Suomen Palopäällystöliiton toiminnassa ja että olen aktiivisesti etsinyt uusia haasteita sekä minulle henkilökohtaisesti että liiton kehittämiseksi. Nyt on aika luovuttaa kaksi mielenkiintoista tehtävää: Hallinto ja tukipalvelut -jaoston puheenjohtajan sekä liittohallituksen ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävät. Haluan käyttää tämän tilaisuuden kiittääkseni ajastani näissä kahdessa tehtävässä, kaikesta tiedosta, kokemuksista, ilosta ja ennen kaikkea mahdollisuudesta olla mukana kehittämässä Palopäällystöliittoa sellaiseksi kuin se on tänään. Näistä tehtävistä saamani tieto ja kokemus on minulle suuri ilo ja hyöty kaikissa tulevissa haasteissa. Toivottavasti saamme monia uusia kiinnostuneita kaikkiin avoimiin tehtäviin liitossa. Nyt on paljon avoimia paikkoja paitsi meidän jaostossamme myös muissa jaostoissa, joten kannattaa olla aktiivinen ja hakea rohkeasti kiinnostaviin tehtäviin. Paljon kiitoksia jälleen kerran ja onnea kaikille uudelleenvalituille ja uusille luottamushenkilöille. Torbjörn Lindström väistyvä puheenjohtaja Hallinto ja tukipalvelut -jaosto 18

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto

Yhdessä uutta kohti Takana on poikkeuksellinen vuosi – kaikin puolin. Olemme eläneet poikkeusoloissa, liikkumistamme on rajoitettu ja suojautumisesta on tullut arkipäivää. Kenties myös varautumisen merkitys on koronapandemian aikana konkretisoitunut. Elämme siis varautumisen ja väestönsuojelun näkökulmasta kulta-aikaa.

isäministeriö satsaa pelastustoimen alueellisen valmistelun kehittämishankkeisiin. Nyt on mahdollisuus rakentaa esimerkiksi väestönsuojelun toimintamalli, pelastustoimen kriittisen materiaalisen varautumisen ja huoltovarmuuden tietokokonaisuudet, riskianalyysit sekä pelastustoimen suorituskyvyt ja erityisresurssit vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Tähän tilaisuuteen aiomme tarttua myös jaoston toiminnassa.

nassa aloittivat Juha Kärkkäinen ja Mika Lehestö. Varajäseninä puolestaan jatkavat Joni Henttu ja Tomi Rask. Suuret kiitokset ansaitsevat pitkään johtokunnassa toimineet Juhani Carlson ja Kari J. Leino. Heidän toimikausillaan jaoston toiminta on aktivoitunut ja monipuolistunut sekä jaoston jäsenmäärä kasvanut. Nykyisen johtokunnan on hyvä jatkaa tämän pohjalta eteenpäin.

Johtokunnassa muutoksia

Varautumisseminaari keväällä 2021

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston johtokunnassa vetovastuu on vaihtunut. Jaoston vuosikokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Katja Ahola, ja jäseninä jatkavat Tiia Tiesmäki ja Juha Alander. Uusina johtokun-

Suuren suosion saavuttanut Varautumisen pre-seminaari on järjestetty vuosittain Palopäällystöpäivien yhteydessä. Seuraava seminaari on valmisteilla ensi keväälle. Toi-

vottavasti mahdollisimman moni teistä pääsee tilaisuuteen mukaan, kenties jopa paikan päälle! Nyt kannattaa olla muutoinkin mukana jaoston ja liiton toiminnassa. Osallistuminen on entistä helpompaa etäyhteyksiä hyödyntäen. Näin otollista aikaa varautumisen kehittämiselle ei ole ollut vuosikymmeniin. Miten sinä kannat oman kortesi tähän kehittämisen kekoon? Kerro se meille! Katja Ahola puheenjohtaja Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto @aholakat

Riskienhallinta-jaosto Puheenjohtajalta

ätä kirjoittaessa on juuri päättynyt Palopäällystöliiton ja SPEKin ensimmäisen kerran yhteistyössä järjestämien Onnettomuuksien ehkäisyn ja rakenteellisen paloturvallisuuden opintopäivien ensimmäinen osuus. Ensimmäiseen etäyhteyksillä toteutettuun päivään osallistui yli sata henkilöä, joten tilaisuus oli yleisömenestys. Tämä luo uskoa sille, että alan asiantuntijoiden ammatilliselle kehittämiselle on tarvetta ja kysyntää edelleen, vaikka olemmekin pitkälti siirtyneet etätöihin. Tätä kirjoittaessa myös lausuntopalautteen perusteella korjattu sote-maakuntalakipaketti, joka sisältää pelastustoimen järjestämisen osana sote-maakuntaa, on hiljattain luovutettu lainsäädännön arviointineuvoston arvioitavaksi. Samalla nimi sote-maakunta muutettiin hyvinvointialueeksi. Sosiaalisen median perusteella erityistä huolta on aiheuttanut ainakin pelastustoimen rahoitus osana hyvinvointialueita. Tämä nousi esiin myös aiemmin lausunnolla olleesta lain luonnosversiosta annetussa palautteessa. Myös valtion ohjauksen vahvistuminen on nähty haasteeksi. Se voi

muodostaa jännitteen hyvinvointialueen alueellisen itsehallinnon ja valtion ohjauksen välille. Riskienhallinnan näkökulmasta erityisen mielenkiintoista on se, mihin suuntaan pelastustoimen alueellisiin ja valtakunnallisiin riskeihin perustuva rahoitus tulee ohjautumaan ja miten nämä riskiperusteet tulevat määräytymään. Elämme siis koko alan kannalta mielenkiintoisia aikoja. Kari Telaranta puheenjohtaja Riskienhallinta-jaosto Riskienhallinta-jaoston johtokunta on pohtinut vuotta 2020 eri näkökulmista. Moni asia on muuttunut, mutta työmme ydin, turvallisuuden edistäminen, ei ole muuttunut. Seuraavissa teksteissä käsitellään työtä pelastuslaitoksissa muuttuneiden työmenetelmien ja käsillä olevan tilanteen kautta.

Mitä me tiedämme toimintaympäristöstämme? Mitä me tiedämme toimintaympäristöstämme, ja miten tätä tietoa voitaisiin hyödyntää onnettomuuksien ehkäisyssä ja onnettomuusriskien hallinnassa?

eillä jokaisella on oma käsityksemme siitä, mitä pitää sisällään toimintaympäristö, miten sitä kuvataan, miten sen muutoksia arvioidaan ja mitä vaikutuksia sillä on pelastustoimen ja erityisesti onnettomuuksien ehkäisyn palvelutarpeisiin. Palvelutarpeiden tarkastelussa joudumme ottamaan huomioon useita näkökulmia, joiden tarpeet ja painotukset eivät ole yhteneväisiä: asiakasnäkökulma, eri palvelutuottajien näkökulmat, palvelujen järjestäjän näkökulma, rahoittajan näkökulma ja viranomaisen näkökulma poikkeavat toisistaan. Sanotaan, että toimintaympäristömme on jatkuvassa muutoksessa ja meidän tulisi reagoida muutoksiin. Muutos on paremminkin pysyvä olotila, jossa reagointi on aina myöhässä ja korjaavat toimenpiteet useimmiten kohdistuvat vain osaongelman ratkaisuun

tai pahimmassa tapauksessa vain pahentavat ongelmaa. Sisäisen turvallisuuden strategiassa ympäristöömme kohdistuvina muutosvoimina on esitetty esimerkkeinä ääriliikkeet ja -ideologiat, arvojen sirpaloituminen ja monimuotoinen polarisaatio, jotka vaikuttavat yhteiskunnan eheyteen ja vakauteen. Voimakkaana muutosvoimana on esitetty myös julkisen talouden epätasapaino. Ulkoa tulevina muutosvoimina maahanmuuton turvallisuusvaikutukset ja globaali turvallisuusympäristö tulee myös huomioida. Teknologian kehityksen nopeus tuo uusia ratkaisukeinoja, mutta lisää toisaalta myös yhteiskunnan haavoittuvuutta. Edellä mainittujen muutosvoimien huomioimiseksi ja hallitsemiseksi tarvitaan tietojen, tilanteen, tapahtumien ja ilmiöiden seurantaa, tietojen analysointia ja muutosten ennakointia. Toiminnan suunnittelussa ja ohjauksessa tulee huolehtia riittävistä toimivaltuuksista ja suorituskyvystä, osaamisen jatkuvasta kehittämisestä sekä kriisinkestokyvystä. Nykyinen toimintaympäristömme analyysi perustuu pääosin asukastietoihin ja niiden ennusteisiin, onnettomuustietoihin, raken-

nuskannan ja sen odotettavien muutosten tietoihin, erityisten riskikohteiden tietoihin, rakennetun infran ja sen muutosten tietoihin sekä logistiikan tietoihin kuljetuksista. Tietoja on käytettävissä monista lähteistä, osa maksullisina ja osa vapaasti saatavilla eri formaateissa. Tietojen keräämiseen ja niiden merkityksen arviointiin käytetään paljon työtunteja ja päivitykset tehdään harvoin. Odottelen aikaa, jolloin voin arvioida onnettomuuksien ehkäisyn ja riskienhallinnan vaikuttavuutta ja palvelutarpeita yhdellä järjestelmällä. Järjestelmä hyödyntää olemassa olevaa avointa ja viranomaiskäyttöön tarkoitettua dataa, oppii louhimaan ja yhdistelemään tiedoista todennäköisyyksiä ilmiöille ja tapahtumille ja arvioimaan eri riskienhallintatoimenpiteiden vaikuttavuutta. Tapahtumat, tehdyt toimenpiteet ja niiden vaikutukset tuottavat uutta dataa, jonka järjestelmä huomioi ennustemallia tarkentamalla. Ottaen huomioon teknologian kehittymisnopeuden ja jo nyt saatavilla olevat tekniikat olen optimistinen. Odotusaika voi olla yllättävän lyhyt. Martti Honkala Pirkanmaan pelastuslaitos

Valvontatyö koronavuonna Koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot ovat vaikuttaneet pelastuslaitosten valvontatoimintaan keväästä lähtien. Pelastuslaitoksesta riippuen valvontakäynnit ovat saattaneet olla osan vuodesta keskeytettynä, valvontaa on siirretty asiakirjojen avulla toteutettavaksi ja tiettyjä valvontakohteita on saatettu siirtää tulevalle vuodelle. Valvontakäynteihin on sisältynyt uusi työturvallisuusnäkökulma, kun on opeteltu suojautumaan voimassa olevien suositusten mukaisesti.

pidemia on vaikuttanut myös osassa pelastuslaitoksia työntekijöiden työoloihin ja toimenkuviin. Henkilöstöä on saatettu eriyttää poikkeaviin työtiloihin, ja osa on siirtynyt tekemään etätyötä. Henkilöstö on myös saattanut tehdä osan työajastaan jotakin muuta kuin perustyötään, kun epidemiatilanteessa on täytynyt tukea pelastuslaitoksen muita toimintoja. Koronavirustilanteen aiheuttamat muutokset ovat joissain pelastuslaitoksissa edellyttäneet valvontasuunnitelman päivitystä, kun valvonta ei ole toteutunut suunnitellun mukaisesti. Päänvaivaa on aiheuttanut myös poikkeavien valvontakeinojen laskuttaminen, joka ei kaikilla pelastuslaitoksilla ole ollut mahdollista.

Mitä korona-ajasta jää elämään jatkossa? Viimeistään nyt on havahduttu siihen, että valvontaa voi ja jopa kannattaa välillä tehdä muutoinkin kuin perinteisenä palotarkastuskäyntinä. Esimerkiksi pelastussuunnitelman valvonta on huomattavasti miellyttävämpää ja tehokkaampaa tehdä rauhassa, vaikka etukäteen, kuin tutustua siihen nopeasti asiakkaan odottaessa samaan aikaan tarkastuksen jatkumista. Erilaiset valvontakeinojen yhdistelmät ovat uusi, mielenkiintoinen tapa tehdä valvontaa; valvonta voi olla esimerkiksi asiakirjavalvonnan, asiakkaan tekemän itsearvioinnin, videoneuvottelun ja palotarkastuskäynnin yh-

distelmä tai pelkästään vain joku näistä. Etätyö on tullut jäädäkseen. Uudet valvontakeinot lisäävät entisestään etätyön mahdollisuuksia. Etätyön esteenä on enää ehkä ennemminkin vanhentuneet asenteet. Uusien valvontakeinojen käyttöönotto vaatii vielä jatkotyötä muun muassa laskutusperusteiden osalta. Varmaankin myös etävalvonnan sekä etätyön tietoturvallisuudessa on pelastuslaitoskohtaisesti tarkennettavaa. Osa kehitystyöstä onnistuu toivottavasti kumppanuusverkoston yhteistyönä, osaa ratkotaan pelastuslaitoksilla sisäisesti. Marjo Oksanen Päijät-Hämeen pelastuslaitos

Korona ja onnettomuuksien ehkäisyn asiantuntijatyö L

änsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella (LUP) onnettomuuksien ehkäisyn asiantuntijatyössä etätyöskentely oli jo jonkin verran tuttua ennen kevään koronavirustilanteen tuomaa etätyömääräystä. Etätyöhön siirtyminen laajasti koko ”päivähenkilöstön” toimesta sujui yllättävän ketterästi. Positiiviseksi onkin koettu, että etätyökäytännöt tulivat koko pelastuslaitoksella aktiiviseen käyttöön. Koronavirustilanteen vuoksi keväällä koko LUP:n henkilöstölle määriteltiin vara- ja hätätyöt. Oman työn vähetessä tai jopa täysin loppuessa esimerkiksi palotarkastajien ja turvallisuuskouluttajien työpanosta pystyttiin keväällä kohdentamaan joustavasti erilaisiin työtehtäviin pelastuslaitoksen toiminnan tukemiseksi ja varmistamiseksi. Palotarkastajia ja turvallisuuskouluttajia perehdytettiin ja koulutettiin muun muassa tukemaan tilannekeskuksen toimintaa, luomaan pelastuslaitoksen tilannekuvaa sekä auttamaan erilaisissa huolto- ja logistiikkatehtävissä. Kaikki osapuolet ovat olleet erit-

täin tyytyväisiä tähän toimintamalliin. Asiantuntijat ovat kokeneet erityisen myönteisesti etätyön. Suunnittelu- ja kehittämistyöhön etätyö on antanut keskittymisrauhaa, ja häiriötön ympäristö on parantanut kehittämistyön tuloksellisuutta. Etäkokoukset on nähty ja koettu tehokkaiksi: kokoukset ovat usein paremmin suunniteltuja ja etenevät napakasti. Etätyö on myös vähentänyt turhia ajoja, mikä on luonnon lisäksi säästänyt runsaasti työaikaa. Sähköisten työkalujen käyttöön on tullut hyvää rutiinia kaikille, ja tämä varmasti mahdollistaa sähköisen asioinnin paremman huomioinnin jatkossa useassa eri toiminnossa. Mahdollisuus sähköiseen allekirjoittamiseen helpottaisi työtä eikä asiakirjoja tarvitsisi mennä allekirjoittamaan ja skannaamaan paloasemalle. Etätyössä koetaan haastavaksi innovointi ja työpajatyöskentely. Näihin ei ole saatu riittävästi opastusta ja perehdytystä, eikä aiemmin ole tarvinnut miettiä, miten verkossa voidaan yhdessä tehdä kehittämis- ja koulutustyötä.

Etäpalaverit eivät myöskään loputtomiin korvaa ihmisten tapaamista. Moni kaipaa työyhteisöä, jopa niitä huonoja kahvipöytäkeskusteluja ja väsyneitä vitsejä. Satunnaiset kohtaamiset ja asioiden pikainen kuntoon saaminen käytävällä kohdattaessa puuttuu. Myöskin työvuorojen ja asiantuntijoiden välinen välitön tiedonvaihto jää puuttumaan, ja tämä koetaan erittäin harmilliseksi. Myös muiden organisaatioiden asiantuntijoiden tapaaminen ja ajatusten vaihto pelastuslaitosten välillä jää puuttumaan – verkostojen nettikokousten kahvitauoilla ei kaverin kanssa pääse päivittämään kuulumisia. Ajatusten vaihto kollegoiden kanssa on kuitenkin merkittävä osa oppimista ja edesauttaa työntekemistä. Toisaalta etäkahvit naapuripelastuslaitosten kanssa ovat mahdollistaneet asiakkaiden kannalta yhtenäisten linjausten ja toimintamallien rakentamista. Pauliina Kopra Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Suomen Palopäällystöliiton luottamushenkilöstö

Tässä on Suomen Palopäällystöliiton luottamushenkilöstö vuodelle 2021 Suomen Palopäällystöliiton luottamushenkilöstö päivittyi loppuvuoden 2020 aikana. Myös jopa viisi kuudesta jaoston puheenjohtajasta vaihtui. Tältä aukeamalta löydät edustuksen vuodelle 2021.

Jaostojen johtokunnat RISKIENHALLINTA-JAOSTO PUHEENJOHTAJA Teemu-Taavetti Toivonen, pelastuspäällikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos (erovuorossa 2023)

JÄSENET Anja Aatsinki, lehtori, Laurea ammattikorkeakoulu (2022) Marjo Oksanen, riskienhallintapäällikkö, Päijät-Hämeen pelastuslaitos (2021) Mikko Puolitaival, riskienhallintapäällikkö, Satakunnan pelastuslaitos (2023) Pauliina Kopra, johtava palotarkastaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos (2022)

VARAJÄSENET Teemu-Taavetti Toivonen

1. varajäsen Elina Haapala, viestintäsuunnittelija, Pirkanmaan pelastuslaitos (2021) 2. varajäsen Kari Telaranta, johtava asiantuntija, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (2023)

YRITYSTURVALLISUUS-JAOSTO PUHEENJOHTAJA

Kalle Seppänen, yritysturvallisuuspäällikkö, Kymmene Oyj (erovuorossa 2023)

JÄSENET Pasi Repola, mill safety manager, Stora Enso Oyj Oulun tehdas (2022) Veera Jämsén, yritysturvallisuuspäällikkö, Finrail Oyj (2021) Jussi Lång, turvallisuuspäällikkö, KIP Service Oy (2021) Tuija Kilpeläinen, alueturvallisuuspäällikkö, Metsä Board Oyj (2023)

VARAJÄSENET 1. varajäsen Olli Aromaa, turvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj (2021) 2. varajäsen Raine Dahlqvist, projektipäällikkö, Safetymaster Oy (2022) Kalle Seppänen 22

vuodelle 2021 PELASTUSTOIMINTA-JAOSTO PUHEENJOHTAJA

Ville Mensala, pelastusjohtaja, Keski-Suomen pelastuslaitos (erovuorossa 2023)

JÄSENET Olli Korteniemi, palomestari, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos (2021) Kari Nurminen, asemamestari, Helsingin kaupungin pelastuslaitos (2022) Jarno Majaniemi, palomestari, Pirkanmaan pelastuslaitos (2021) Janne Aso, asemamestari, Varsinais-Suomen pelastuslaitos (2023)

VARAJÄSENET 1. varajäsen Olli Heikkilä, vs. palopäällikkö, Kanta-Hämeen pelastuslaitos (2023) 2. varajäsen Heikki Havukainen, palomestari, Pirkanmaan pelastuslaitos (2022) Ville Mensala

VAPAAEHTOISPALOKUNTATOIMINTA-JAOSTO PUHEENJOHTAJA

Mikko Nurmi, palokunnanpäällikkö, Tammisalon VPK (erovuorossa 2023)

JÄSENET

Mari Latvala, palokunnanpäällikkö, Huittisten VPK (2022) Marko Nieminen, palokunnanpäällikkö, Lahden VPK (2022) Mika Gröndahl, asiantuntija- ja kehittämispalveluiden johtaja, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (2023) Pekka Sippola, koulutuspäällikkö, Ylöjärven VPK (2021)

VARAJÄSENET 1. varajäsen Antti Rautava, palokunnanpäällikkö, Lappvik FBK (2023) 2. varajäsen Jaana Turunen, yksikönjohtaja, Sökö-Sommarö FBK VPK (2021) Mikko Nurmi

VARAUTUMINEN JA VÄESTÖNSUOJELU -JAOSTO PUHEENJOHTAJA

Katja Ahola, viestintäpäällikkö, Huoltovarmuuskeskus (erovuorossa 2023)

JÄSENET Juha Alander, valmiuskoordinaattori, Kanta-Hämeen pelastuslaitos (2023) Tiia Tiesmäki, vss-suunnittelija, Helsingin kaupungin pelastuslaitos (2021) Juha Kärkkäinen, valmiuspäällikkö, Kainuun pelastuslaitos (2023) Mika Lehestö, suunnittelija, Varsinais-Suomen pelastuslaitos (2022)

VARAJÄSENET Katja Ahola

1. varajäsen Joni Henttu, johtaja, Lapin aluehallintovirasto (2022) 2. varajäsen Tomi Rask, varautumisen opettaja, Helsingin kaupungin pelastuslaitos (2021)

HALLINTO JA TUKIPALVELUT -JAOSTO PUHEENJOHTAJA

Peter Johansson, pelastusjohtaja, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos (2023)

JÄSENET Kimmo Markkanen, tukipalvelupäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos (2023) Markus Aarto, pelastusjohtaja, Lapin pelastuslaitos (2023) Niki Haake, erityisasiantuntija, Sisäministeriö (2022) Sami Hakonen, suunnittelija, Varsinais-Suomen pelastuslaitos (2022)

VARAJÄSENET 1. varajäsen Saara Pennanen Axelsson, viestintäpäällikkö, Helsingin kaupungin pelastuslaitos (2021) 2. varajäsen Olli-Veikko Kurvinen, toiminnanjohtaja, Helsingin Pelastusliitto (2021) Peter Johansson 23

Liittohallituksen kokoukset LIITTOHALLITUS 5/20 Vuoden 2020 viides kokous pidettiin 10.9. Radisson Blu Seasidessa ja Teams-etäyhteyksin, kokoukseen osallistui kahdeksan henkilöä. Kokousmuodollisuuksien jälkeen vahvistettiin 27 jäsenkandidaatin jäsenyys. Tämän jälkeen todettiin liiton muodostuvan 1953 jäsenestä ja 12 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin Erityisansioristi nro 69 sekä kolme Ansioristiä ja kahdeksan Ansiomitalia. Vahvistettiin liiton antamat lausunnot: Sopimuspalokuntatoiminnan kansallisen kehittämisen toimintaohjelma Mahdollisuus esittää näkemyksiä pelastuslain uudistamisen esiselvityshankkeen Varautuminen ja väestönsuojelu -jaostolle.

LIITTOHALLITUS 6/20

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää -hankkeen kehittämän demopelin (Pelastusposse) ohjausryhmään liiton edustajaksi nimettiin koulutusjohtaja Tomi Timonen.

Vuoden kuudes kokous pidettiin 10.11. Teams-etäyhteyksin, kokoukseen osallistui yhdeksän henkilöä.

Tieliikennepelastamisen kehittäminen Suomessa -hankkeen ohjausryhmään liiton edustajaksi nimettiin varsinaiseksi jäseneksi palomestari Juha Virolainen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, ja tämän varajäseneksi kehittämispäällikkö Antti Kinnunen.

Kokousmuodollisuuksien jälkeen vahvistettiin 9 jäsenkandidaatin jäsenyys. Tämän jälkeen todettiin liiton muodostuvan 1958 jäsenestä ja 12 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin Erityisansioristi nro 70 sekä kahdeksan Ansioristiä ja 11 Ansiomitalia.

Sammutustekniikka rakennus- ja liikennevälinepaloissa -hankkeen ohjausryhmään liiton edustajaksi nimettiin palomestari Jarno Majaniemi, Pirkanmaan pelastuslaitos, ja hänen varajäsenekseen palomestari Heikki Havukainen, Pirkanmaan pelastuslaitos.

Vahvistettiin liiton antama lausunto Sisäisen turvallisuuden selonteko; Kehittämislinjaukset.

Sopimuspalokuntakoulutuksen kehittämisverkoston liiton edustajaksi muutettiin ryhmänjohtaja Jaana Turunen, Sökö Sommarö VPK FBK. FEU-delegaateiksi vuosille 2020–2022 nimettiin liiton puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki, kehittämispäällikkö Torbjörn Lindström, Varsinais-Suomen pelastuslaitos ja pelastusjohtaja Peter Johansson, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos. Varadelegaatit ja asiantuntijat kutsutaan tapauskohtaisesti. Kutsuttiin syysliittokokous koolle tiistaiksi 8.12.2020 klo 11.30, paikkana Helsingin pelastuskoulu, Tyynenmerenkatu 1, Helsinki. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat. Vallitsevan koronatilanteen vuoksi mahdollistetaan osallistuminen myös Teams-yhteyksin. Etäyhteydellä osallistuvien osalta mahdolliset vaalit ja lippuäänestykset toteutetaan Webropol-linkin avulla. Vahvistettiin seuraavat ajantasaistetut ohjesäännöt ja todettiin, että niiden laadinnassa on otettu huomioon Palosuojelurahaston edellyttämät vaatimukset: • Luottamuselinten korvaukset ja palkkiot (entinen Hallintoelinten korvaukset ja palkkiot) • Koulutustilaisuuksien luentopalkkiot ja kulukorvaukset • Työryhmät ja toimikunnat • Asiantuntija ja edustaja • Matkustusohje Merkittiin tiedoksi, että Palokuntien SM-kilpailun järjestelytoimikunta, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja Palopäällystöliiton kilpailulautakunta ovat päättäneet 16.6.2020 pitämässään kokouksessa perua vuoden 2020 Palokuntien SM-kilpailun. 24

Liittohallituksen jäsenet Kari Telaranta (Riskienhallinta), Mikko Parikka (Yritysturvallisuus) ja Juhani Carlson (Varautuminen ja väestönsuojelu) ilmoittavat eroavansa liittohallituksen jäsenyydestä kuluvan vuoden syysliittokokouksesta alkaen. Heidän kautensa jaostojensa johtokuntien puheenjohtajina päättyy syksyn 2020 aikana. Telaranta ja Parikka olisivat varsinaisesti erovuorossa liittohallituksesta syysliittokokouksessa 2021 ja Carlson syysliittokokouksessa 2022. Liiton sääntöjen mukaan kesken kauden eroavien tilalle loppukaudeksi tulee valita uudet jäsenet. Jaostokokoukset valitsevat ehdokkaat liittohallitukseen. Varsinaisia erovuoroisia liittohallituksesta joulukuun syysliittokokouksessa ovat Ilkka Horelli ja Torbjörn Lindström, joilla tulee täyteen kaksi kolmivuotiskautta, joten liittokokous valitsee heille seuraajat jaostokokousten ehdotusten pohjalta.

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutuksen uudistamishankkeeseen nimettiin liiton edustajaksi varsinaiseksi jäseneksi koulutusjohtaja Tomi Timonen ja tämän varajäseneksi toiminnanjohtaja Ari Keijonen. Kansainvälisen pelastustoiminnan kehittäminen -työryhmään nimettiin liiton edustajaksi pelastusjohtaja Peter Johansson, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos. Liesipalo-hankkeen ohjausryhmään nimettiin liiton edustajaksi kehittämispäällikkö Antti Kinnunen. Pelastussukellusohjeen uudistamis- ja päivitystyö -työryhmään nimettiin varsinaiseksi edustajaksi liiton kehittämispäällikkö Antti Kinnunen ja varajäseneksi palomestari Antti Koskela, Pirkanmaan pelastuslaitos. Vuoden Palomies -toimikuntaan liiton edustajiksi nimettiin hallintopäällikkö Pauli Nurminen, Keski-Suomen pelastuslaitos, ja pelastuspäällikkö Mika Haverinen, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos. Työvoima- ja elinkeinoministeriön Turvallisuustekniikan neuvottelukuntaan liiton edustajiksi ehdotetaan palotarkastaja Tarja Asikainen, Päijät-Hämeen pelastuslaitos, ja tämän varajäseneksi palotarkastusinsinööri Saila Salomäki, Pirkanmaan pelastuslaitos. Syysliittokokous pidetään tiistaina 8.12.2020 klo 11.30 alkaen Helsingin Pelastuskoululla (Tyynenmerenkatu 1, Helsinki). Kokoukseen on mahdollisuus osallistua myös etänä Teamsin välityksellä. Sääntöjen mukaan (12/5 §) liittohallituksen tehtävänä on valmistaa liittokokoukselle esitettävät asiat. Lisätiedot: Jaana Kovero, jaana.kovero@sppl.fi

Hyvä hallintotapa -sarja

Hallintopäätös – pelkkää sanahelinää vai oikeuksia ja velvollisuuksia luova instituutio? O

len aiemmissa artikkeleissani viitannut toistuvasti päätöksentekoon. Olen käsitellyt päätöksentekoa osana perustuslaillista järjestelmää, toimivallan osalta sekä silloin, kun viranomainen joustavia normeja käyttämällä voi päätyä erilaisiin ratkaisuihin. Mutta mitä tarkoittaa viranomaisen päätöksenteko ja mitä se pitää sisällään? Päätöksenteko – tai ennemminkin hallintomenettely – pitää sisällään erilaisia vaiheita. Mikäli näistä vaiheista oiotaan, hyvään päätöksentekoon ei voida päästä. Tässä artikkelissa käsittelen sekä päätöksiä yleisesti että päätöksenteon vaikutuksia. Tulen seuraavissa artikkeleissa käsittelemään päätöksen muotovaatimuksia sekä päätöksessä huomioitavia seikkoja, kuten kuulemista. Mikä on päätös? Päätöksellä tarkoitetaan sellaista tointa, jossa viranomainen joko suullisesti tai kirjallisesti asettaa kiellon tai rajoituksen – tai myöntää edun tai oikeuden. Päätös voi olla yleinen tai yksittäistapauksellinen ja olla voimassa määritellyn ajan tai vaihtoehtoisesti pysyvästi. Myös päätöksen oikeusvaikutukset vaihtelevat. Yksinkertaistettuna päätöksellä viranomainen ratkaisee jonkun etuihin, oikeuksiin tai velvollisuuksiin liittyvän asian. Yhteistä kaikille yllä mainituille tilanteille on se, että viranomainen sille suotua toimivaltaa käyttäessään antaa oikeudellisesti sitovan ratkaisun siihen, mihin päätöksenteon kohde on – tai ei ole – oikeutettu tai velvoitettu. Tarkastellaan asiaa pelastusviranomaisen valvontatehtävän kautta. Pelastuslain (379/2011) 78 §:n mukaan pelastusviranomaisen on alueellaan valvottava pelastuslain 2 ja 3 luvussa säädettyjen velvoitteiden noudattamista. Samaisen pykälän 2 momentin mukaan näiden velvoitteiden toteutumista valvotaan palotarkastuksilla tai muilla valvontatoimenpiteillä. Jos pelastusviranomaisen päätöksenteko 78 §:n nojalla halutaan yksinkertaistaa, kyse on siitä, että pelastusviranomainen ratkaisee palotarkastuksilla, vastaako toiminta valvottavassa kohteessa pelastuslaissa asetettuja velvoitteita ja tekee sen perusteella mahdollisia velvoittavia päätöksiä. Viranomainen voi asettaa kohteelle velvoitteen korjata olemassa oleva

tilanne vastaamaan lain velvoitteita eli asettaa velvoittavan päätöksen. Viranomainen voi myös tehdä etuja suovia päätöksiä, joissa viranomainen toteaa kohteen vastaavan lain mukaisia velvoitteita ja siten esimerkiksi myöntää oikeuden käyttää erikoistehosteita kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 81.4 §:n nojalla. Samaa päätösmekaniikkaa voidaan soveltaa myös kemikaaliturvallisuuslain 115.2 §:n mukaisen valvonnan osalta. Mitä merkitystä päätöksellä on? Sen lisäksi, että viranomainen lakia käyttäessään ratkaisee vireillä olevan asian, saa ratkaisuasiakirja – siis päätös – erilaisia oikeudellisia muotoja. Oikeudellisesti puhutaan siten kolmesta eri käsitteestä: lainvoimasta, oikeusvoimasta sekä pätevyydestä. Lainvoima on näistä asioista konkreettisin. Kun päätös saa lainvoiman, sitä ei voi tuomioistuin tai viranomainen muuttaa ilman erityisen painavaa syytä. Lainvoima on sidottu päätösten pysyvyyteen, joka on merkittävä osa oikeusvarmuutta. Päätös tulee yleensä lainvoimaiseksi silloin, kun päätökseen ei voi enää hakea muutosta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2018) mukaisessa säännönmukaisessa menettelyssä. Yleensä päätöksen toimeenpano on sidonnainen päätöksen lainvoimaan ja päätös pannaan täytäntöön vasta sen tullessa lainvoimaiseksi. Pelastusviranomaisen tekemään päätökseen saa yleensä hakea muutosta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tarkoittaako tämä siis sitä, ettei pelastusviranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä tarvitse noudattaa kuin vasta päätöksen tultua lainvoimaiseksi? Ei tarkoita, sillä lainsäätäjä on katsonut asiaa turvallisuuden näkökulmasta ja säätänyt, että pelastusviranomaisen antamaa määräystä tulee noudattaa heti pelastuslain 104.3 §:n nojalla, vaikka päätökseen olisikin haettu muutosta. Toisin sanoen pelastusviranomainen voi tarvittaessa määrätä välittömiä toimenpiteitä, joita on välittömästi noudatettava ja vasta jälkikäteen arvioidaan niiden lainmukaisuutta. Tämä osaltaan korostaa pelastusviranomaisen huolellisuutta ja perusteellisuutta. Oikeusvoima puolestaan merkitsee osaltaan myös päätöksen lopullisuutta. Viranomainen ei voi yksipuolisesti ottaa jo rat-

kaistua asiaa uudelleen käsiteltäväksi ilman erityistä tai nimenomaista toimivaltasäännöstä. Näin ollen oikeusvoima estää taannehtivan puuttumisen jo ratkaistuun asiaan, ja päätöksenteon kohteet voivat luottaa siihen, että viranomaiset noudattavat tekemiään päätöksiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö viranomainen voisi ottaa jo aiemmin ratkaistua asiaa käsiteltäväksi uudestaan. Tällöin hallintomenettely kuitenkin alkaa alusta, asiasta tehdään uusi päätös ja tämä päätös tulee uudelleen lainvoimaiseksi. Oikeusvoiman osalta on kuitenkin huomioitava, ettei toisen viranomaisen tekemä päätös sido toisia viranomaisia silloin, kun ne ratkaisevat oman toimivaltansa piirissä olevia asioita. Näin ollen esimerkiksi rakennusvalvontaviranomaisen tekemä myöntävä rakennuslupapäätös varastoa varten ei sido pelastusviranomaisen harkintavaltaa päättää kemikaaliturvallisuuslain nojalla vaarallisten kemikaalien varastoinnista. Rakennusvalvontaviranomainen ei voi ratkaista sille kuulumatonta asiaa, kuten ei pelastusviranomainenkaan voi kemikaaliturvallisuuslain nojalla myöntää kemikaalivarastolle rakennuslupaa. Milloin hallintopäätös on sitten pätevä? Silloin kun toimivaltainen viranomainen on paikkansapitävien tosiasioiden valossa tehnyt asianmukaista menettelyä käyttäen päätöksen. Päätös sitoo tällöin päätöksen osapuolia ja saa aikaan päätöksessä määritellyt oikeusvaikutukset. Päätöksen pätemättömyyttä käsitellään seuraavissa artikkeleissa. Sebastian De Caro, hyvän hallinnon puolesta

sekä onnistumisista ja virheistä oppimiseen. Lähtökohtana keskustelussa on se, Menetelmää voi kokonaiskuvan luomiseen, uuden kehittämiseen ettäkäyttää jokainen on tehnyt tehtävällä parhaansa. sekä onnistumisista ja virheistä oppimiseen. Lähtökohtana keskustelussa on se,

”Kuinka voimme toimia jatkossa turvallisemman, tehokkaammin ja tuloksellisemmin?”. Ydinajatuksena on toiminnan kehittäminen: ”KuinkaMenetelmää voimme toimia jatkossakokonaiskuvan turvallisemman, tehokkaammin tuloksellisemmin?”. voi käyttää luomiseen, uuden ja kehittämiseen

Toisten ajatuksia kunnioitetaan. Keskustelu käydään aina rakentavassa, avoimessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä. Toisten ajatuksia kunnioitetaan. Ydinajatuksena on toiminnan kehittäminen:

onnistumista ja sitä, tulisiko jatkossa jotain tehdä toisin. Tarkoitus on luoda yhteinen käsitys keikasta, arvioida tehtävällä onnistumista ja sitä, tulisiko jatkossajajotain tehdä toisin. ilmapiirissä. Keskustelu käydään aina rakentavassa, avoimessa luottamuksellisessa

Keikkakeskustelun avullajärjestetään voi tehostaa oppimista ja toimintaa tulevilla tehtävillä. Keskustelu keikan tai harjoituksen jälkeen, kun siihen on rauhallinen tilaisuus. Keskustelu järjestetään keikan tai harjoituksen jälkeen, kun siihen on käsitys rauhallinen tilaisuus. Tarkoitus on luoda yhteinen keikasta, arvioida tehtävällä

Keikkakeskustelun avulla voi tehostaa oppimista ja toimintaa tulevilla tehtävillä.

Yksinkertainen ja nopea menetelmä Yksinkertainen ja nopea menetelmä ryhmän toiminnan kehittämiseen ryhmän toiminnan kehittämiseen

Mitä odotimme ja miten suunnittelimme toimittavan? Mitä odotimme ja miten Mitä suunnittelimme toimittavan? Mitenodotimme toimimmeja jamiten suunnittelimme toimittavan? millä perusteella? Miten toimimme ja Miten toimimme ja millä perusteella? Missä onnistuimme? millä perusteella?

Materiaalit ja lisätietoa: arvioidasppl.fi/keikkakeskustelu tehtävällä

ja Toisten ajatuksia kunnioitetaan.

sppl.fi/keikkakeskustelu Materiaalit ja lisätietoa: luottamuksellisessa ilmapiirissä. sppl.fi/keikkakeskustelu

Ydinajatuksena on toiminnan kehittäminen:

Keskustelu käydään aina

rahoittaja: Hankkeen rakentavassa, avoimessa rahoittaja:

Tarkoitus on luoda onnistumista ja sitä, tulisiko jatkossa jotain tehdäMateriaalit toisin. ja lisätietoa: Hankkeen

Hankkeen yhteinenrahoittaja: käsitys keikasta,

Kaikki mukaan keskusteluun – jokaisen havainnot ovat tärkeitä. Kaikki mukaan keskusteluun – Jokaisen kertoma on kuuntelemisen arvoinen. Kaikki mukaan keskusteluun – jokaisen havainnot ovat tärkeitä. jokaisen havainnot ovat tärkeitä. Avoimuus erilaisille Jokaisen kertoma onnäkökulmille. kuuntelemisen arvoinen. Jokaisen kertoma on kuuntelemisen arvoinen. Missä onnistuimme? Ei syyllistystä, arvostelua tai väheksymistä – Miten voisimme Avoimuus erilaisille näkökulmille. Missä onnistuimme? jokainen onerilaisille tehnyt keikalla parhaansa. onnistua paremmin? Avoimuus näkökulmille. Ei syyllistystä, arvostelua tai väheksymistä – Miten voisimme Keikkakeskustelun avulla voi tehostaa oppimista ja toimintaa tulevilla tehtävillä. Ei syyllistystä, arvostelua väheksymistä – Miten voisimme jokainen on tehnyt keikallataiparhaansa. onnistua paremmin? jokainen on tehnyt keikalla parhaansa. onnistua paremmin? Keskustelu järjestetään keikan tai harjoituksen jälkeen, kun siihen on rauhallinen tilaisuus.

Keskustelun pelisäännöt

1. Keskustelun pelisäännöt Keskustelun pelisäännöt 1. 1. 2. 2. 2. 3.menetelmä Yksinkertainen ja nopea ryhmän toiminnan kehittämiseen 3. 3. 4. 4. 4.

ettäkäyttää jokainen on tehnyt tehtävällä parhaansa. Menetelmää voi kokonaiskuvan luomiseen, uuden kehittämiseen sekäMenetelmää onnistumisista ja virheistä oppimiseen.luomiseen, Lähtökohtana keskustelussa on se, voi käyttää kokonaiskuvan uuden kehittämiseen Keskustelussa lähtökohtana ovat alan yhteiset arvot: ettäjajokainen tehnyt tehtävällä parhaansa. sekä onnistumisista virheistäon oppimiseen. Lähtökohtana keskustelussa on se, Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi: inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti – yhteistyössä. että jokainen on tehnyt tehtävällä parhaansa. Keskustelussa lähtökohtana ovat alan yhteiset arvot: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi:lähtökohtana inhimillisesti,ovat ammatillisesti, luotettavasti – yhteistyössä. Keskustelussa alan yhteiset arvot: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi: inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti – yhteistyössä.

Mikä ihmeen Keikkakeskustelu? Nimihän sen jo kertoo. Kyseessä on keikan tai harjoituksen jälkeen pidettävä lyhyt keskustelu, jossa pohditaan yhdessä, miten tehtävässä onnistuttiin. Tärkeintä on, että havainnoista ja kokemuksista keskustellaan ja se, että niistä pyritään oppimaan.

erkittävät havainnot on hyvä kirjata yhteenvetolomakkeeseen. Tämän avulla tietoa voi jakaa eteenpäin omalla asemalla tai laajemmin. Tavoitteena on, että myös muiden ajamista keikoista voitaisiin oppia nykyistä paremmin. Ensi vuoden (2021) alussa postitamme jäsenillemme Keikkakeskustelu-tarran. Keskiaukeamalta löydät Keikkakeskustelu-julisteen. Juliste toimitetaan kaikille pelastuslaitoksille. Toiveena on, että sitä jaetaan pelastuslaitoksilta eteenpäin alueiden paloasemille. Keikkakeskusteluteeman alla tullaan jatkossa käymään läpi mielenkiintoisia pelastustehtäviä webinaarien avulla. Yksi tuleva keikkakeskustelu käsittelee Turussa lokakuussa tapahtunutta suurta liiketilapaloa. Keskiviikkona 13.1.2021 järjestämme keikkakeskustelutoimintamallia käsittelevän webinaarin. Tervetuloa kuulemaan lisää ja keskustelemaan aiheesta. Sisällöt ja materiaalit: sppl.fi/keikkakeskustelu Lisätietoa: Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto: antti.kinnunen@sppl.fi, 044 733 8112

Keikkakeskustelu

Keikkakeskustelun yhteenvetolomake

Tehtäväkoodi ja hälytysaika (pvm. ja aika): Yksikkötunnus: Jaettavat havainnot (kehitysidea, suositus tai havainto liittyen toimintaan/taktiikkaan/työvälineisiin/työturvallisuuteen tms.) Muista myös perustella!

- Mikä toimi hyvin / ei toiminut? Miksi? - Kannattaisiko jotain tehdä toisella tavalla?

Kenen tulee tietää havainnoista, jotta toimintaa saadaan kehitettyä? aseman väki, P3, esimiespalaveri, koulutuspalomestari tai joku muu. (tieto eteenpäin pelastuslaitoksen ohjeiden mukaisesti) Lisätietojen antajan yhteystiedot (nimi/e-mail/puh)

Mitä odotimme ja miten suunnittelimme toimittavan?

Miten toimimme ja millä perusteella?

Missä onnistuimme?

Miten voisimme onnistua paremmin?

sppl.fi/keikkakeskustelu

Suorituskykyhanke Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan pelastustoimen suorituskyvystä ja suorituskykyvaatimuksista?

isäministeriön pelastusosastolla on käynnissä suorituskykyhanke, jonka tavoitteena on muun muassa selvittää pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskykyvaatimukset ja suorituskyky. Mitä suorituskyvyllä käytännössä tarkoitetaan ja miksi suorituskykyvaatimuksia pitää määrittää? Pelastustoimen osalta suorituskyky määritellään kyvykkyyksien kokonaisuutena, jota

organisaatio tai sen osa tarvitsee suoriutuakseen tietystä tehtävästä. Otetaan esimerkiksi sähköautoteknologia. Globaalin toimintaympäristön muutokset, kuten teknologian kehittyminen ja ilmastonmuutos, ovat johtaneet sähköautoteknologian voimakkaaseen kasvuun ja uusien tuotteiden tuloon markkinoille. Toimintaympäristön analyysillä pelastustoimen

on mahdollista tunnistaa tällaisia nousevia muuttujia. Parhaimmillaan muuttujat pystytään tunnistamaan jo etukäteen yksityiskohtaisesti ja pelastuslaitosten tarkkuudella toimintaympäristöanalyysien pohjalta.

Tunnistamisen jälkeen selkeäksi tehtäväksi Toimintaympäristöanalyysissa tunnistetut pelastustoimen alaa koskevat muutokset, kuten sähköautojen paloturvallisuus, kirjataan tunnistamisen jälkeen selkeiksi tehtäviksi. Millaisia tehtäviä sähköautoteknologiatuotteiden paloturvallisuus tuottaa pelastustoimelle? Tehtävät tulee tunnistaa kaikkien pelastustoimen palveluntuotannon osa-alueiden näkökulmista: onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja varautumisen. Jokaisella osa-alueella voidaan tunnistaa kokonaan uudet tehtävät tai tehtävien vaatimuksiin sisältyvät muutokset. Tunnistettujen tehtävien pohjalta puolestaan määritellään tehtävästä selviytymiseen tarvittava suorituskyky eli suorituskykyvaatimus. Määrittely auttaa meitä tunnistamaan, millaisia uusia järjestelmä-, osaamis-, materiaali- ja toimintatapavaatimuksia tehtävä meille aiheuttaa. Esimerkiksi pelastustoiminnan ja onnettomuuksien ehkäisyn osalta sähköautoteknologia tuo henkilöstön osaamiseen ja toimintamaleihin uusia vaatimuksia.

Apu voimavarojen oikeaan suuntaamiseen Suorituskykyvaatimus antaa meille konkreettisen vertailukohdan pelastuslaitoksen olemassa olevaan suorituskykyyn. Vertailu puolestaan auttaa pelastustoimen johtoa suuntaamaan voimavaroja ja palveluntuotantoa sinne, missä havaitaan vaikuttavuuteen verrattuna suurimmat suorituskyvyn puutokset. Edelleen omavalvonnan ja muiden toiminnan arviointimenetelmien avulla saadaan myös korjaavaa palautetta siitä, kuinka tehdyt toimenpiteet ovat vaikuttaneet ja olemmeko tunnistaneet oikeat muutosilmiöt, riskit ja tehtävät. Niki Haake erityisasiantuntija sisäministeriö

Yhteistä arvopohjaista tekemistä –

pelastusalan viestintä 20 Pelastustoimen uudistushankkeen viestintätyöryhmä ja Pelastusopiston Pelastuslaitosten viestintäkäytännöt -hanke antoivat vuonna 2018 yhteensä 32 suositusta pelastustoimen viestinnän kehittämiseksi. Sittemmin suositusten toimeenpanoa on edistetty eri areenoilla.

uositusten pohjalle rakentuu myös Pelastusopiston 1.8.2020 startannut Strategisella viestinnällä vaikuttavuutta pelastustoimeen -hanke (ViVaPe). Se tarjoaa konkreettisia työkaluja, kohtaamisia ja koulutusta alan viestinnän suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja kehittämisen tueksi. Lisäksi hanke vahvistaa alan viestinnän arviointia kouluttamalla ja mittaamiskäytäntöjä yhtenäistämällä.

Koronakriisi teki viranomaisviestinnän näkyväksi Koronaepidemia on tehnyt pelastusalalle tutun asian laajalti näkyväksi: hyvällä viestinnällä voidaan pelastaa ihmishenkiä. Etenkin viranomaisviestinnän merkitys niin luottamuksen ylläpitäjänä kuin turvallisuuskulttuurin parantajana ja resilienssin vahvistajana on korostunut. On vaikea ajatella, että kukaan lähtökohtaisesti vastustaisi pelastusalan ydinviestiä, arjen turvallisuutta. Muuttuvassa toimintaympäristössä pelastusviranomaiseltakin tarvitaan kuitenkin yhä parempaa kohderyhmäymmärrystä sekä monikanavaista, kiinnostavaa, avointa, aktiivista ja suunnitelmallista viestintää.

Kehittämisen pohjana tunnistetut toiveet ja tarpeet ViVaPe-hankkeen aluksi toteutettiin lyhyt kysely alan viestinnän nykytilasta. Vuoden 2018 tilanteeseen verrattuna useita askelia on otettu. Viestinnän päätoimisia ammattilaisia alalla on yhä vähän, mutta ymmärrys viestinnän merkityksestä sekä ammattimainen tekeminen ovat lisääntyneet. Tarpeita on edelleen esimerkiksi toimialan sisäisen ja ulkoisen yhteistyön vahvistamisessa. Lisäksi toivotaan suunnitelmallisuutta, tarinallisuutta, yhtenäisyyttä, parempaa mittaamista sekä yhteiskunnallista näkyvyyttä, resursseja, kannustamista ja hyvistä esimerkeistä oppimista. Paapomisen

ja paasaamisen sijaan peräänkuulutetaan ihmisläheistä viestintää, siirtymistä valistuksesta vuorovaikutukseen ja yleisöjen kuuntelemiseen. Asioihin toivotaan otettavan julkisesti kantaa, jos ne liittyvät alan tehtäviin. Kaikkiin keskusteluihin ei tarvitsekaan lähteä mukaan. Alan viestinnän vahvuudeksi nähdään halu viedä asioita eteenpäin yhdessä sekä selkeät prosessit lakisääteiseen viestintään. Hankkeelta toivotaan konkreettista tukea arkeen, kuten työkaluja kriisiviestintään ja sähköisten kanavien hyödyntämiseen.

Alan viestinnässä tapahtuu Pelastusalalla halutaan panostaa viestintään yhdessä, valtakunnallisten linjausten mukaisesti mutta eri alueiden piirteet huomioiden. Kevään koronaviestinnässä osoitettiin, että yhteistä viestintää voidaan tuottaa tarvittaessa nopeastikin. Tällä hetkellä pelastuslaitosten yhteistä verkkosivustoa kehitetään, ja valtakunnallisen viestintästrategian työstö alkaa sisäministeriön vetämässä pelastustoimen avoimessa viestintäverkostossa viimeistään

Kenttää kuullaan herkällä korvalla, ja suunnitteilla on useita työpajoja, koulutuksia ja webinaareja viestinnästä. Strateginen näkökulma viestintään avaimena yhteiseen vaikuttavuuteen Strateginen viestintä tukee pelastustointa tavoitteiden saavuttamisessa ja tehtävien toteuttamisessa. Se on osa johtamista ja kaikkea toimintaa, yhteinen tehtävä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että joka tilanteessa tulisi viestiä samalla tavalla tai että viestintää tulisi tehdä sen itsensä takia. Sisällöt, sävyt, keinot ja kanavat valitaan kohderyhmien ja tavoitteiden mukaan. Pelastusalalla sen yhdessä määritellyt arvot muodostavat vahvan kivijalan kaikelle toiminnalle ja viestinnälle. On selvää, että vaikuttava viestintä vaatii resursointia ja ammattimaista tekemistä, mutta silläkin pääsee pitkälle, kun tietää mitä haluaa sanoa ja kenelle, viestii kasvollisesti ja näkyvästi sekä hyödyntää viestinnässä alan vahvuuksia ja tosielämän tarinoita.

alkuvuodesta 2021. Niin ikään kumppanuusverkoston tuviasiantuntijaverkosto, pelastuslaitosten viestintäverkosto, Tuvi-tukitiimi sekä alueelliset ja temaattiset verkostot tukevat yhteistä viestintää. Pelastustoimen yhteisten somekanavien käyttöä tehostetaan, ja somessa viestitään aihetunnisteella #pelastusalayhdessä. ViVaPe-hanke puolestaan kutsuu pelastusalan viestijöitä yhteisiin kohtaamisiin, jotka toteutetaan ainakin toistaiseksi virtuaalisesti. Kenttää kuullaan herkällä korvalla, ja suunnitteilla on useita työpajoja, koulutuksia ja webinaareja viestinnästä. Tarpeiden mukaan työstetään myös oppaita ja yhteistä materiaalia sekä osallistutaan alan viestintään niin julkisuudessa kuin verkostoissa. Aino Harinen tutkija Pelastusopisto

020-luvulla

Tulityökoulutus uudistuu – suojannut ihmisiä ja omaisuutta suurpaloilta yli 30 vuotta

Kuva: YIT

Vakuutusyhtiöiden aloitteesta kehitetty suomalainen tulityökoulutus uudistuu vuoden 2021 alusta alkaen. Koulutus on yli 30 vuoden ajan suojannut ihmisiä ja omaisuutta suurpaloilta paikoissa, joissa tehdään tilapäisesti tulitöitä: esimerkiksi hitsatessa tai vesikattoa korjatessa. Tulitöistä johtuvien suurpalojen määrä on laskenut tulityökoulutusjärjestelmän olemassaolon aikana noin 40 prosentista alle viiteen prosenttiin kaikista suurpaloista. Suomalaisen tulityöpätevyyden hankkii tai uusii vuosittain noin 70 000 henkilöä.

Koulutusuudistuksen keskeiset muutokset • Tulityökoulutuksen täydennyskoulutus siirtyy osittain verkkoon.

• Tulityökorttimaksu sisältää jatkossa oppikirjan.

• Koulutuksen osaamistavoitteet on tarkistettu. • Kurssinjohtajien osaamista ylläpidetään jatkossa vuosittain.

• Alle 18-vuotiaat saavat jatkossa maksuttoman oppimateriaalin eikä heiltä peritä rekisteröintimaksua. • Tulityökoulutukseen tuotetaan vuosittain vapaasti suoritettavaa, toimialakohtaista lisämateriaalia verkkoon.

Tulityötoimikunta: Finanssiala | Kattoliitto | Rakennusliitto | Suomen Palopäällystöliitto | Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 32

Olethan päivittänyt jäsentietosi

äsentietojen päivitys onnistuu helposti: pääset tarkastelemaan ja muuttamaan tietojasi Palopäällystöliiton jäsenrekisterin kautta. Päivitäthän tietosi, jos työpaikkasi, nimikkeesi, osoitteesi, puhelinnumerosi tai tutkintosi muuttuu sekä silloin, kun opintosi päättyvät tai eläköidyt. Näin varmistat, että saat ajankohtaista tietoa liiton toiminnasta ja tapahtumista myös jatkossa. Palveluun kirjautuaksesi tarvitset jäsenkortistasi löytyvän jäsennumerosi sekä jäsenrekisterissämme olevan sähköposti-

osoitteesi. Jos olet unohtanut salasanasi, sähköpostiosoitteesi on vaihtunut tai kohtaat ongelmatilanteita asian tiimoilta, otathan yhteyttä osoitteeseen toimisto@sppl.fi tai soittamalla numeroon 0440 345 112. Ajantasaiset yhteystiedot jäsenrekisterissä varmistavat liiton viestien perille pääsemisen ja mahdollistaa sen, että voit jatkossa käydä itse päivittämässä jäsentietojasi jäsenrekisterissä.

Päivitäthän siis tietosi aina, kun sen aika on!

Mitä enemmän meitä on, sitä vahvempi on liiton vaikutus

un hankit liittoon uuden jäsenen, saat valitsemasi jäsenhankintapalkinnon. Lisätietoa: sppl.fi/jasenyys. Jos tiedät yrityksen, joka haluaisi liittyä kannattajajäseneksemme, voit ohjata yrityksen yhteyshenkilön niin ikään

verkkosivuillemme tai pyytää meitä olemaan yhteydessä osoittamaasi yritykseen. Meihin voit olla yhteydessä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimisto@sppl.fi tai soittamalla numeroon 0440 345 112.

Seuraa Palopäällystöliiton ajankohtaisia tapahtumia

oikkeuksellisina aikoina tilanteet voivat muuttua nopeallakin aikataululla. Palopäällystöliiton toiminnassa tapahtuvista muutoksista, koulutuksista ja toiminnasta ylipäätään liitto viestii jäsenille ja sidosryhmille monikanavaisesti. Muista seuraavat kanavat niin pysyt aina kartalla liiton toiminnasta: Palopäällystöliiton verkkosivut sppl.fi ovat liiton viestinnän kivijalka. Ajankohtaista-osiosta löydät aina viimeisimmän tiedon toiminnastamme. Jäsenistölle suunnatut sisällöt julkaisemme Howspace-työtilassa. Muistutamme jäseniämme sähköpostitse, kun työtilaam-

me ilmaantuu merkittäviä uusia sisältöjä. Jäsenenämme pääset kirjautumaan työtilaan klikkaamalla sähköpostisi linkkiä, erillistä rekisteröitymistä ei tarvita. Jos et muista nähneesi kutsuja sähköpostissasi, tarkistathan roskapostisi ja muut-kansion, joihin kutsu saattaa toisinaan eksyä. Sosiaalisen median kanaviamme seuraamalla merkittävistä tapahtumista kuulet takuulla ensimmäisenä. Koulutuksista, webinaareista ja muista ajankohtaisista asioista viestimme Facebookissa, Twitterissä, LinkedInissä ja Instagramissa viikoittain. Lisäksi julkaisemme mielenkiintoisia videosisältöä YouTubessa.

Facebook & YouTube: @Palopaallystoliitto LinkedIn: Suomen Palopäällystöliitto - The Finnish Association of Fire Officers Instagram & Twitter: @sppl_ry

Palopäällystöpäivät tulossa vuonna 2021

Seuraa: sppl.fi/ppp2021 33

Turvaovi suojaa asukasta ja omaisuutta, mutta voi olla haaste pelastajille Palopäällystöliitto, turvaovien merkittävä toimittaja Kaso Oy sekä Helsingin kaupungin pelastuslaitos vastaavat haasteeseen yhteistyössä tuotettavalla koulutusmateriaalilla

iiviiden turvaovien käytön lisääntyminen parantaa kerrostaloasuntojen murto- ja palosuojausta, mutta pelastustilanteisiin turvaovet tuovat uudenlaisen haasteen: pe-

rinteisiä puuovia varten laaditut murtomenetelmät ja -välineistö eivät sovellu käytettäviksi turvaoviin, ja oven murtaminen vie huomattavasti enemmän aikaa. Turvaovet ovat teräsrakenteisia sekä ovilehden että karmin osalta ja niiden suunnittelun lähtökohtana ovat olleet erityisesti murto- ja palosuojaus sekä oven vääntymättömyys myös pitkäaikaisessa käytössä. Verrattuna tavalliseen puuoveen turvaoven muoto ei muutu vuosien saatossa ja se takaa käyttäjälleen tiiviin ja paloturvallisen ratkaisun pitkäksi aikaa. Turvaovi myös eristää hyvin ääntä ja

porraskäytävän kautta kantautuvia hajuja tiiveytensä ansiosta. Pelastajille turvaovien rakenne kuitenkin aiheuttaa paljon harmaita hiuksia. Pelastustilanteessa ensimmäinen suuri haaste on tunnistaa ovi turvaoveksi, sillä ne näyttävät ulospäin aivan tavallisilta puuovilta. Samat menetelmät ja työkalut eivät kuitenkaan sovellu molempiin – turvaoven murtamisen vaatima aika lasketaan minuuteissa ja se vaatii erityisiä tekniikoita ja työkaluja, kun taas perinteinen puurakenteinen ovi murtuu sekunneissa melko yksinkertaisia työkaluja käyttäen.

Ajankohtaiseen koulutustarpeeseen vastataan yhteistyöllä Aiheena turvaovien aiheuttamat haasteet ovat erityisen ajankohtaisia turvaovien lisääntyneen käytön vuoksi. Suomessa turvaovia on asennettu tähän mennessä tuhansia ja esimerkiksi Ruotsissa jo yli puolet uusista kerrostalohuoneistoista varustetaan turvaovilla. Palopäällystöliitto onkin yhdessä pelastuslaitosten ja Suomessa turvaovien markkinoita avanneen Kaso Oy:n kanssa tunnistanut turvaovien aiheuttaman haasteen ja tekee parhaillaan yhteistyötä Kaso Oy:n sekä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen kanssa valtakunnallisen koulutusmateriaalin tuottamiseksi. Laadittava koulutusmateriaali tullaan jakamaan pelastuslaitosten koulutuksista vastaavien henkilöiden käyttöön. Aiemmin turvaovitietoisuuden lisäämistä Suomessa ovat yhteistyössä hoitaneet Kaso Oy, alueelliset pelastuslaitokset ja poliisi.

Tähän päivään mennessä Suomessa turvaovia on asennettu pääasiassa saneerauskohteisiin pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turun alueella, mutta Kaso Oy:n tarkoituksena on hankkia uusia kohteita myös muista kasvukeskuksista Suomessa. Yhtiö tutkii parhaillaan mahdollisuuksia myös turvaovien myynnille uudisrakentamiskohteisiin, joten tarve

turvaovien murtamiseen liittyvälle koulutusmateriaalille kasvaa yhä tulevaisuudessa. Erityistä turvaoviosaamista löytyy jo nyt Helsingin pelastuslaitoksen paloesimies Mika Tervolta (mika.tervo@hel.fi, puh. 09-31030145), joka on tehnyt alipäällystökurssilla opinnäytetyön aiheeseen liittyen.

TURVAOVI

SECURITY DOOR

Heijastava ovitarra toimitetaan jokaisen toimituksen yhteydessä. Isompi alaovitarra laitetaan kohteeseen silloin, kun kaikki asennuskohteen rapun ovet ovat Kaso-ovia.

KIINTEISTÖ SUOJATTU

KASO-TURVAOVIN PROTECTED WITH KASO SECURITY DOORS www.kaso-ovi.fi

Uudet jäsenet

Uudet jäsenet LH 6/20 Pelastustoiminta Ekman Simo, pelastuspäällikkö, Finavia/Helsinki-Vantaan lentoasema Manelius Ralf-Erik, kårchef, Jomala FBK ja Finavia Myyryläinen Joona, opiskelija, Pelastusopisto Samberg Andre, turvallisuusasiantuntija, EU-komissio/The International Emergency Management Society

Vapaaehtoispalokuntatoiminta Hyppänen Jere, nuoriso-osaston johtaja, nuorempi sammutusmies, Kouvolan VPK Maskonen Ari, toiminnanjohtaja, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto Pihanperä Hanna, palokunnanpäällikkö, Lemun VPK

Hallinto ja tukipalvelut Eilola Mika, henkilöstöpäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Lundström Maria, suunnittelija, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

V Sopimuspalopäällikköseminaarin haku on avoinna Sopimuspalokuntien päällystölle ja hallinnollisissa johtotehtävissä toimiville suunnatun Sopimuspalopäällikkö- seminaarin haku on avoinna. Koronastilanteen vuoksi aloitusta siirrettiin ja mukaan on mahdollista hakeutua vielä syksyn aikana. Sopimuspalopäällikköseminaarin johtajana toimii Pelastusopiston rehtori, HTT Mervi Parviainen. Seminaarista ja sen sisällöistä on kerrottu tarkemmin Palopäällystö-lehdessä 2/2020 s. 18. Seminaarin lähijaksot 1. Lähijakso 16.–18.4.2021, Turku

Teema: Suomalainen palokuntatoiminta, toimintaympäristö ja muutokset

Teema: Kansainvälisyys osana palokuntatoimintaa

5. Lähijakso huhtikuu 2023, Hämeenlinna

Teema: Pelastustoimen tulevaisuus ja lähiyhteisön voimavarat

2. Lähijakso 15.–17.10.2021, Kuopio

Teema: Toiminnan strateginen suunnittelu ja johtaminen, yhteisöllisyyden rakentaminen sekä valta

Seminaarin lähijaksojen hinnat ovat 550 €/jakso, joka sisältää korkeatasoiset luennot, majoituksen kahden hengen huoneissa (2hh) ja ohjelman mukaiset ruokailut. Ulkomaan lähijakson hinta määräytyy erikseen matkakohteen varmistumisen jälkeen.

3. Lähijakso 8.–10.4.2022, Helsinki

Teema: Sidosryhmätoiminta ja vaikuttaminen, johtajakuvan rakentuminen sekä viestintä ja brändin rakentaminen 36

4. Lähijakso 13.–16.10.2022, Itävalta, Linz (alustava)

Otathan rohkeasti yhteyttä Palopäällystöliiton koulutusjohtaja Tomi Timoseen (044 733 4112 / tomi.timonen@sppl.fi) ja hakeudu mukaan!

Luo turvallisuutta ja kiinnitä ajoneuvoosi käyttövoimatarra

erkkokaupastamme löytyy laadukkaita käyttövoimatarroja bensiini-, diesel-, sähkö- ja hybridiajoneuvoille. Maailmanlaajuisen suosituksen mukaisesti joukkoliikenteen, raskaan kaluston ja pelastustoimen ajoneuvoja aletaan myös Suomessa merkitä käyttövoimatarroin. CTIF:n kehittämät uudet käyttövoimatarrat auttavat pelastushenkilöstöä pelastustilanteissa, sillä käyttövoimatarran perusteella pelastushenkilöstö pystyy nopeammin tunnistamaan, minkä käyttövoiman kanssa he ovat onnettomuustilanteessa tekemisissä. Tämä parantaa pelastustoiminnan turvallisuutta ja tehokkuutta. Tarrat ovat heijastavaa sekä jälkiheijastavaa materiaalia, ja niitä löytyy kolmessa eri koossa. Lisäksi verkkokaupastamme on saatavilla myös Pelastustoimen arvot -tarroja, joita löytyy kahdessa eri koossa. Tilaa tarrat ja tee tieliikennepelastamisesta entistä turvallisempaa!

sppl.fi/verkkokauppa

Palopäällystöliiton väki toivottaa

Hyvää joulua ja turvallista uutta vuotta 2021!

Kun on aihetta juhlaan Palopäällystöliiton verkkokaupasta löydät upeita lahja- ja muistoesineitä erilaisiin tilaisuuksiin. Esimerkiksi talven juhliin tarjoamme lahjaideoita laidasta laitaan, muun muassa käytännöllisiä teleskooppivartisia makkaratikkuja kätevissä suojakoteloissaan, heijastavia reppuja lisäämään turvallisuutta sekä paljon muuta... Käy tutustumassa verkkokaupassamme: sppl.fi/verkkokauppa