Issuu

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE

sppl.fi 3/2020

orona ei ole enää pikamatka, vaan maraton s. 3

yrjintään puuttuminen on jokaisen vastuu s. 28

Paloalan ammattilainen - liittosi on JHL 185x24mm_Palopaallysto2014.indd 1

10.1.2014 13:04:24

FIREBOX ALKUSAMMUTUS KOULUTUSLAITE  Kauko-ohjattu langaton sytytys ja kaasunhallinta  Ympäristöystävällinen ja turvallinen  Portaaton liekkien voimakkuuden säätö  Nopea ja helppo koulutuksen valmistelu

• Käyttöjännite 12V,polttoaltaan vesitilavuus 15-20 ltr • Polttoaineena nestekaasu (1-2 kpl 11kg pulloa) • Ulko mitat Lev*Pit*Syv. n. 50* 100* 70 cm • Rakenne ruostumatonta terästä

PRESSO CENTER

Puh.(019)340451 Fax.(019)340460

www.PRESSOCENTER.fi @: presso.center@kolumbus.fi

Liipasintie 8, 70460 Kuopio p. 017 - 264 7220 www.savonpalokalusto.fi

P U H E E N J O H TA J A N T E R V E H DY S

orona ei ole enää pikamatka, vaan maraton – työtä tehdään nyt koronasta huolimatta

uomen koronakevät on opettanut tiettyyn varovaisuuteen: asiat joko tapahtuvat ajallaan tai sitten niitä siirretään, perutaan tai muutetaan virtuaalisiksi. Kohtaamisia vältetään. Näinhän siinä sitten kävi Palopäällystöpäivien suhteen. Päivät peruttiin, mutta Palopäällystöpäivät 2021 järjestetään 7.–9.4.2021 Sokos Hotel Triplassa Helsingissä. Tervetuloa! Elämä alkaa muistuttaa vuoden 1993 menestyselokuvaa Päiväni murmelina. Tiedättehän, päähenkilö elää samaa päivää uudelleen ja uudelleen. Olen tällä palstalla toivottanut Palopäällystöliiton jäsenistön jo kolme kertaa tervetulleeksi samoille päiville. Edeltäjäni ystävällisesti kannustikin, että koronapandemia on ajanut Palopäällystöliiton puheenjohtajan seremonialliset ja edustukselliset tehtävät aika vähiin. Niinpä! Korona on nyt kaikkialla. Sellaista mediaa ei ole, jossa COVID-19-viruspandemiaa ei käsiteltäisi. Ahdistumiseen asti. Keväällä juoksimme vielä pikamatkaa. Kiireettömät työt pistettiin sivuun ja keskityttiin hoitamaan koronakriisiä. Toivottiin parasta, mutta samalla suunnitelmin ja etukäteisvalmisteluin varauduttiin pahimpaan. Nyt korona ja sen mahdollinen toinen aalto ei ole enää pikamatka, vaan maraton. Työ ei ole pelkkää koronasta selviämistä. Pikemminkin tehdään työtä koronasta huolimatta. Korona ei ole uusi uhka, vaan osa arkea. Tätä voi jatkua kuukausia tai vuosia. Palopäällystöliiton toiminnassa se tarkoittaa muun muassa webinaareja ja muita sähköisiä kohtaamisia. Tervetuloa mukaan! Pakollinen koronapohdinta on nyt käsitelty, otetaan uusi tulokulma: mitä pelastusalalla tapahtuu? Ehdottomasti suurin puheenaihe on soteuudistus. Massiivinen

lakipaketti – 1203 sivua pykäliä ja niiden perusteluja – on laajalla lausuntokierroksella vielä syyskuun 25. päivään asti. Tarkkaan ottaen kyseessä on ”lausuntokierros sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi”. Jopa virallisissa yhteyksissä puhutaan usein vain soteuudistuksesta ja perustettavien maakuntien nimeksi esitetään sote-maakuntaa. Pelastustoimen järjestämislain perusteluissa tuodaan esille, että pelastustoimen tulee olla oma erillinen ja asemaltaan sosiaali- ja terveystoimeen rinnasteinen toimialansa myös sote-maakunnassa. Hyvä, mutta voisiko aloittaa vaikka maakunnan nimen tarkistamisesta? Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite pelastustoimen ja ensihoidon synergiaedun varmistamisesta tarkoittaa lakipaketissa nyt sitä, että sote-maakunta voi halutessaan antaa ensihoitopalvelujen tuottamista pelastuslaitokselle. Järjestelmää ei kuitenkaan erityisemmin ohjata erinomaisen synergiaedun suuntaan, vain mahdollistetaan. Lakiluonnoksien mukaan myöskään ministeriöillä (SM ja STM) ei olisi asian suhteen ohjausvaltaa. On kohtuullista kysyä, paranisiko siis mikään? Lakipaketin valmistelu on tapahtunut kolmessa ministeriössä hyvin virkamiesvetoisesti ja vailla vuorovaikutusta. Tästä tulee varmasti kielteistä palautetta lausunnoissa. Ei hätää, kunhan annettavat lausunnot aidosti hioisivat lakipakettia paremmaksi ennen eduskuntaan lähettämistä. Toinen iso pelastusalaa keskusteluttava puheenaihe on ollut kiista varallaolosta maksettavista korvauksista. Se on oikeasti toimialamurros. Siis toimialan perinteisiä rakenteita tai toimintatapoja perusteellisesti

ja ehkä peruuttamattomasti muuttava ”häiriö”. Suurella osalla Suomen pelastuslaitoksia valmiuden ylläpito perustuu jatkossa uusiin ratkaisuihin, joita osin vasta haetaan. Samanaikaisesti osalla – mutta ei kaikilla – sopimuspalokunnista toiminta muuttuu merkittävästi. Kuka voittaa ja kuka häviää? Toivottavasti pienin häviäjä olisi apua tarvitseva asiakas. Pysykää terveinä, liikkukaa ja ulkoilkaa, toivottaa Veli-Pekka Ihamäki puheenjohtaja

PALOPÄÄLLYSTÖ SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE 3/2020

PÄÄTOIMITTAJA Veli-Pekka Ihamäki

TOIMITUSKUNTA Toiminnanjohtaja Ari Keijonen Koulutusjohtaja Tomi Timonen Viestinnän tuottaja Niki Räsänen Viestintäpäällikkö Siiri Pohjoinen Koulutuspäällikkö Mikko Poutala Kehittämispäällikkö Antti Kinnunen Projektipäällikkö Saku Sutelainen Koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi Talous- ja hallintoassistentti Jaana Kovero

TAITTO

3. Pääkirjoitus 5. Toiminnanjohtajan katsaus 6. Host Nation Support eli isäntävaltion tuki – keskeinen osa kansallista katastrofivalmiutta 9. Tulityökoulutus uudistuu: Tulitöiden kurssinjohtajat täydennyskoulutetaan uusiin muutoksiin 10. MentalFireFit-hankkeen kuulumiset keskellä poikkeuksellisia aikoja: Huoli läheisistä ja itsestä vaikuttaa taustalla, vaikka sitä ei ääneen sanoisi 12. Pelastustoiminta-jaosto esittäytyy 15. Pelastustoiminta-jaosto: Poikkeuksellisen vuoden toimintaa 16. Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsaus 18. Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto: Tehemä yhessä – havaintoja ja kenttävetoja Lapin tulvatilanteesta keväältä 2020 21. Kutsut: Jaostokokoukset ja syysliittokokous 21. Keikkakeskustelu-toimintamalli julkaistaan vielä syksyn aikana 22. Riskienhallinta-jaosto: Koronatilanne laittoi suunnitelmat jälleen uusiksi 23. Hallinto ja tukipalvelut -jaosto: Kuinka käy sotelle ja pelastustoimen uudelleenjärjestämiselle? 24. Yritysturvallisuus-jaosto: Yritysturvallisuus-jaosto haluaa kehittyä ja olla kehityksen kärjessä

Zerren Design Oy Kannen kuva: Niki Räsänen/ Suomen Palopäällystöliitto

PAINO Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2020, ISSN 1795-3812

ILMOITUKSET Palojulkaisut Oy puhelin 045 114 4178 ilmoitukset@sppl.fi

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin 0440 345 112 toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi www.sppl.fi

24. Sivu 24: Yritysturvallisuusjaoston johtokunta suunnittelemassa jaoston toimintaa vuodelle 2020 Maarianhaminassa. Vuodesta tuli koulutusten ja tapaamisten osalta erilainen, mutta opettavainen.

26. Digipalvelut kuuluvat kaikille Mitä saavutettavuus käytännössä tarkoittaa? 27. Hyvä hallintotapa -sarja: Joustavat normit korostavat viranomaisen perusteluvelvollisuutta 28. Syrjintään puuttumisen käytännöt ovat pelastusalalla riittämättömiä 30. Yhdessä vahvempia: Meillä kaikilla on vastuu 34. Seuraa Palopäällystöliiton ajankohtaisia tapahtumia 34. Palopäällystöliiton syksy jatkuu poikkeuksellisena 35. Jäseninfo 36. Uudet jäsenet 37. FEU sai uuden presidentin Alankomaista 38. Tervehdimme palopäällystöä

TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS

K T

oska korona…

ämän lehden jutuissa esiintyy lukusia kertoja sana korona. Se on ollut syy monien asioiden tekemiselle toisin tai – liitosta riippumatta – tekemättä jättämiselle viime kevättalvesta lähtien. Ensin tilaisuuksia lähtökohtaisesti siirrettiin uuteen ajankohtaan tai niiden toteuttamistapaa muutettiin verkon yli tapahtuvaksi. Loppukeväästä ja kesän aikana tartuntojen väheneminen antoivat valoa sille, että syksyn toiminta voitaisiin käynnistää suunnitellusti ja keväältä syksylle siirretyt tapahtumat toteuttaa. Henkilökunnan kesälomatkin aikaistettiin tämän vuoksi. Toki samaan aikaan oli tiedossa mahdollisuus koronan toisen aallon tulemiselle tai vähintäänkin tartuntojen lisääntymiselle. Tämä jälkimmäinen ja ilmeinenkin ”skenaario” sitten toteutui. Teimme linjaratkaisun, jossa tapahtumiimme osallistuvien ja oman henkilökunnan terveysturvallisuus on luonnollisesti ykkösasia. Koska osallistujamme ovat pääosin yhteiskunnan turvallisuuspalvelujen ensilinjan selkärankaa, mahdollisten altistumisten vaikutus pelastusja turvallisuuspalvelujen toiminta- ja suorituskykyyn on tärkeä ottaa huomioon. Vaakakupissa olivat myös liiton ja koko alan maineriskit: ”koronalingon” mainetta emme tietenkään halunneet saada. Näillä taustoilla ja alan arvojen avittamana päätös siirtyä valtaosin etätoimintaan myös syksyn osalta oli viime kädessä helppo tehdä. Isoin peruutus oli luonnollisesti Palopäällystöpäivät. Lähes 400 osallistujan ja yli 40 näytteilleasettajan tilaisuus on vaatinut puolentoista vuoden ennakkotyön, joten on helposti hahmotettavissa, että myös taloudellinen menetys on merkittävä. Vaikka päivät eivät tuotakaan taloudellista hedelmää, niin kaikella etukäteistyöllä ja varauksilla on ollut hintansa. Ajankohtaisimman osan päivien sisällöstä tuotamme verkossa ja ne sisällöt, joiden ”parasta ennen” -päiväys ei mene heti umpeen, siirrämme sellaisenaan tai päivitettynä ensi kevään Palopäällystöpäiville. Onneksi merkittävä valmistelutyö ensi kevättä varten on jo plakkarissa, kun päivien pitopaikka pysyy entisellään Helsingin Triplassa. Uskon, että koronan jälkeen lähioppimisen, kokoontumisten ja aidon sosiaalisen vuorovaikutuksen tarve korostuu. Katse eteenpäin ja tehdään jokainen parhaimpamme, että korona selättyy ja maalikuun lopulla ensi vuonna kokoamme ennätysmäärän väkeä yhteiseen tilaisuuteemme Palopäällystöpäiville! Toisena ”koronakärsijänä” nostan esille Palokuntien Suomenmestaruuskilpailut, jotka jouduimme jättämään väliin ensimmäisen kerran sitten neitsytkisojen vuodelta 1952. Neljänkymmenen kilpailuryhmän tapahtuma osallistujat ja järjestelyväki yhteenlaskettuna yltää liki Palopäällystöpäivien tasolle, joten mistään pienestä ja heppoisin perustein tehdystä perumisesta ei ole kyse. Ensi tou-

Kuva: Ossi Pietiläinen

kokuussa kisataan entistä innostuneemmin (Länsi-)Uudellamaalla (suluissa sen vuoksi, että on pieni optio muullekin Uudellemaalle :), ja mukaan toivotaan rohkeasti ja vaikka aluksi ihan vain kokeilumielelläkin uusia ryhmiä.

Tulitöiden koulutusuudistus on valmistunut ja takana on vuosien valmistelu yhdessä SPEKin kanssa ja luonnollisesti kiinteässä vuorovaikutuksessa kurssinjohtajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Kurssinjohtajakoulutukset käynnistyivät syyskuun alussa, ja jotta uusi koulutuskonsepti saadaan tehokkaasti jalkautettua, kurssinjohtajien kelpoisuudet päivittävä täydennyskoulutustarjonta on runsasta. Tarjonta löytyy verkkosivuiltamme. Tulitöiden turvallisuuskoulutuksella tehdään poikkeuksellisen vaikuttavaa tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ennaltaehkäisytyötä, joten tunnustuksen ja kiitoksen ansaitsevat kaikki siinä mukana olevat!

Juuri tällä hetkellä työlistan kärjessä ovat ensi vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä rahoitushaut. Toiminta- ja taloussuunnitelmat rakentuvat sen varaan, että pelastusalan koulutus, jonka osuus liiton koko toimintavolyymista on noin 50 prosenttia, toteutuu ilman koronavarjoa, toki edelleen etäosallistumisen muotoja ja laatua kehittäen. Asiantuntijatoiminta säilyy entisen laajuisena. Henkilökuntamäärä säilyy niin ikään samansuuruisena kuin nyt, mutta vuoden mittaan arvioidaan verkkokoulutussuunnittelijan palkkaamismahdollisuuksia. Palosuojelurahaston yleisavustukseen haemme indeksityyppistä korotusta tavoitteena saada vähitellen avustusprosenttimme rahaston hyväksymien toimintojen ja kulujen osalta nykyisestä noin 35:stä hieman vertailukelpoisemmalle tasolle. Palosuojelurahastoa haluan kiittää ihan tuoreeltaan: juuri tänään tätä kirjoittaessani tuli julki, että olemme saaneet avustuksen, jolla voimme toteuttaa osana MentalFireFit-hankettamme pelastusalalle suunnatun oman posttrauma-työpajan. Ilman rahaston tukea tämäkään alalle ja sen hyvinvoinnille tärkeän asian kehittäminen ja toteuttaminen ei olisi mahdollista. Tervetuloa syksyn tilaisuuksiimme, jotka siis pääosin toteutamme nyt etänä – ja virkeää syksyä kaikille! Ari Keijonen toiminnanjohtaja

Isäntämaan tukitoimiin kuuluu myös asiantuntija-avun antaminen ja paikallisiin olosuhteisiin opastaminen. Suomen kansainvälisen pelastusmuodostelman Finn Rescue Teamin asiantuntijat neuvovat tanskalaista pelastusmuodostelmaa turvalliseen työskentelyyn kylmissä olosuhteissa. Kuva: Mikael Mattila

Host Nation Support eli isäntävaltion tuki –

keskeinen osa kansallista katastrofivalmiutta Kun luonnon tai ihmisen aiheuttama katastrofi iskee, vaikutuksista kärsivät maat voivat joutua tukeutumaan muiden solidaarisuuteen ja asianomaisen maan hallitus saattaa pyytää kansainvälistä apua.

e kaikki tiedämme näistä katastrofeista uutisten kautta, mahdollisesti olemme jopa kokeneet sellaisen itse. Olemme saattaneet lahjoittaneet rahaa avustustyöhön massiivisen maanjäristyksen tai laajaa tuhoa aiheuttaneen tsunamin jäl-

keen. Tällaisten laajamittaisten katastrofien seurauksena on hyvin yleistä, että kansainvälisen yhteisön tarjoama apu on hyvinkin runsasta. Vastaanottavalla maalla on itsenäisenä valtiona aina oikeus valita ja määrittää apu,

jonka se toiselta valtiolta vastaanottaa. Mikäli saapuvan avun määrä on runsasta, voi se ylikuormittaa paikallisviranomaisten resurssit ja lamauttaa maan kriittisen toimintakyvyn. Katastrofien jälkeen monet tahot haluavat kuitenkin toimia, eivätkä aina ota huomioon isäntämaan vallitsevaa tilannetta tai ole edes tietoisia olemassa olevista resursseista. Näin toimimalla aiheutetaan vain lisää ongelmia tuhoista toipuvalle kohdemaalle. Useimmiten avun perille saamista estävät tai hidastavat vastaanottajamaan viran-

omaisten puutteelliset tiedot tai järjestelmät avun vastaanottamiseksi. Tällaisten ongelmien minimoimiseksi tulee olla olemassa ja käytössä avun vastaanottamisen tukijärjestelmä. Järjestelmän tulee olla olennainen osa kansallista katastrofivalmiutta ja kriisinkestävyyttä. On yhä yleisempää, että monessa maassa on niin sanottu isäntävaltion tukijärjestelmä eli Host Nation Support (HNS).

Host Nation Support EU:n mekanismissa Euroopan unionilla on olemassa unionin pelastuspalvelumekanismi. Mekanismin tarkoituksena on vahvistaa siihen osallistuvien valtioiden yhteistyötä kansallisen ja kansainvälisen pelastustoiminnan, katastrofivalmiuden ja varautumisen aloilla. Sen toiminta pohjautuu kunkin osallistujamaan kansallisiin pelastustoiminnan resursseihin, jotka on asetettu mekanismin käyttöön. EU vastaa mekanismin kautta sille osoitettuihin kansainvälisen avunpyyntöihin. Pelastuspalvelumekanismi on määritelty EU:n yhteisissä sopimuksissa ja asiakirjoissa. Nämä sopimukset ohjaavat toimia ja määrittävät velvoitteita mm. kansainvälisen

avun vastaanottamiseen liittyvissä toimissa. Osallistujamaiden odotetaankin laativan ja ylläpitävän kansallista HNS-järjestelmää. Host Nation Support on avun vastaanottamiseen liittyvien ennakoitavien esteiden poistamista ja ulkopuolisten pelastusmuodostelmien toimien sujuvuuden varmistamista varautumalla näiden tarpeisiin. Tukea voidaan antaa useissa eri muodoissa, esimerkiksi logistiikassa, maahantulomuodollisuuksissa tai perustamalla saapuville pelastusmuodostelmille, eli pelastushenkilöstölle ja -kalustolle, perusleiri eli Base of Operations (BoO). Tukea voidaan antaa myös kauttakulussa, jos pelastusmuodostelmia tai avustusmateriaalia kulkee osallistujavaltion kautta lopulliseen kohdemaahan. Tällöin HNS-järjestelmää voidaan hyödyntää kevennettynä. Valtion ja eri toimialueiden läpi tapahtuva kauttakulku vaatii tällöin useamman pelastuslaitoksen ja viranomaisen yhteistyötä.

Host Nation Support Suomessa Pelastustoimen osalta Host Nation Support -vastuutaho Suomessa on sisäministeriö. Ministeriön ohjeistamana pelastuslaitokset

toteuttavat alueillaan isäntävaltion tukitoiminnot. Pelastuslaitokset myös toteuttavat ja koordinoivat yhteistoimintaa muihin viranomaisiin kuten Tulliin, Rajavartiolaitokseen ja muihin keskeisiin toimijoihin omalla alueellaan. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on käynnissä Host Nation Support -hanke. Hanke toteutetaan yhteistyössä sisäministeriön kanssa ja se on saanut tukea Palosuojelurahastolta. Hankkeen tavoitteena on kehittää Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle isäntämaan tukitoimien toimintamalli sekä koulutuskokonaisuus. Toimintamallien tarkoitus on vahvistaa pelastustoiminnan valmiutta tilanteissa, jolloin käytössä on Suomen tai oman toimialueen ulkopuolisia resursseja. Lisäksi tavoitteena on kehittää Varsinais-Suomen pelastuslaitoksesta valtakunnallisesti vahva asiantuntija isäntämaan tukitoimiin liittyvissä asioissa. Me pelastustoimessa tiedämme, että kun sattuu onnettomuus tai katastrofi iskee, alkaa kilpajuoksu aikaa vastaan. Panoksena voivat olla useat ihmishenget, mittavat infrastruktuurin vauriot tai korvaamattoman luontomme vahingoittuminen. Tiedän henkilökohtaisesta kokemuksesta, millaista on

HNS-hanketta toteutetaan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Logistiikkaan liittyvä tuki on isäntämaan tukitoiminoissa hyvin tärkeässä roolissa. Kuva: Kristian Eloluoto, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

toimia mittavan katastrofin jälkeen maassa, jossa ei ole olemassa tukijärjestelmää. Viranomaisten toiminta on saattanut rampautua tai täysin loppua. Maahan saapuville pelastusmuodostelmille ja avulle ei ole tarjolla mitään tukea. Pahimmillaan tällainen tilanne on johtanut siihen, että henkeä pelastavat toimet viivästyivät tai niitä ei voitu aloittaa lainkaan. Toimivat mekanismit ja järjestelmät, kuten isäntämaan tukitoiminnot, auttavat valtiota vastaanottamaan ja tukemaan saapuvaa apua. Nyt kehitettävä HNS-ohje ja -toimintamallit pohjautuvat juuri tällaisiin kokemuksiin ja kansainväliseen tiedonvaihtoon. Pyrimme myös hyödyntämään mahdollisimman paljon sitä osaamista, jota meillä kansallisesti on olemassa. Sanotaan, että vahinko ei tule kello kaulassa. Tästä syystä meidänkin tulee varautua niihin mahdottomiin mahdollisuuksiin, joiden sattuessa ei enää ole aikaa ryhtyä miettimään, mitä tulee tehdä. Tekemällä suunnittelutyötä ja ylläpitämällä valmiuttamme olemme paremmin varautuneet vastaamaan katastrofien aiheuttamiin tuhoihin. Tämä on keskeinen osa pelastuslaitosten osaamista ja kansallista katastrofivalmiutta.

Maahantulo- ja maastalähtömuodollisuuksissa tukeminen on HNS-toiminnan keskeisimpiä tehtäviä. Tukea annetaan niin henkilö- kuin tavaraliikenteen maahantuonnissa. Kuva: Kristian Eloluoto, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Isäntämaan tukitoimiin kuuluu keskeisenä osana maahan saapuvien kansainvälisten muodostelmien turvallisuus. Tämä pyritään toteuttamaan mm. yhteistyössä Poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten kanssa. Haitin Port-au-Princessa turvallisuustilanne oli huono vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen. Kuva: Mikael Mattila

Mikael Mattila suunnittelija Varsinais-Suomen pelastuslaitos Teksti on julkaistu myös Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen Kuumaa kamaa -blogissa 25.5.2020. Joskus tuhot ovat niin laajat, ettei isäntämaalla ole resursseja tukea saapuvia pelastusmuodostelmia. Kuvassa Haitin Léogânessa vuoden 2010 maanjäristyksessä tuhoutunut sairaala Hôpital Cardinal-Léger.. Kuva: Mikael Mattila

Tulitöiden kurssinjohtajat täydennyskoulutetaan uusiin muutoksiin

yksyn aikana järjestämme ympäri Suomea täydennyskoulutustilaisuuksia tulitöiden kurssinjohtajille. Koulutuskiertue on olennainen osa vuoden vaihteessa tapahtuvaa koulutusuudistusta. Koulutusuudistuksen parissa on työskennelty jo toista vuotta, ja vuoden 2021 alusta lähtien astuu voimaan uudistettu tulitöiden turvallisuuskoulutus. Uudistuksessa tarkastellaan niin kurssin suorittajien kuin kurssinjohtajien osaamista uudesta näkökulmasta. Aikaisempien oppimistavoitteiden sijaan tunnistetaan eri osaamisen tasoja ja niiden kehittämistä. Tavoitteena on tarjota tulitöiden kurssinjohtajille työtehtävien edellyttämää osaamista ja kehittää kurssinjohtajien asiantuntijuutta, minkä avulla pyritään siihen, että tulityövahinkojen määrä jatkaa myönteistä laskevaa kehitystään. Oppimismenetelmien kehittämisellä puolestaan halutaan tuottaa parempia oppimiskokemuksia ja lisätä kurssien vuorovaikusta. Kehitystyö on tehty kurssinjohtajia ja yrityksiä osallistaen. Toteutetuissa työpajoissa on kuunneltu kouluttajakentän ja elinkeinoelämän ääntä, jotta uudistuksessa pystytään kehittämään tulitöitä tekevien turvallisuusosaamista. Työpajojen ohella koulutusuu-

distuksessa on laadittu niin SPEKin kuin Palopäällystöliiton kyselyjä, joiden avulla on löydetty suunta, johon koulutusta halutaan uudistuksella viedä. Uudistuksella on vaikutusta sekä tulityökorttia suorittaviin että kurssinjohtajiin. Yksi keskeisimmistä muutoksista on tulityökortin uusijan mahdollisuus suorittaa aamupäivän osuus koulutuksesta verkkoopintoina. Tätä varten on laadittu verkkokoulutusaineisto, jossa käsitellään tutkinnon aamupäivän sisällöt joustavasti uusijan oman aikataulun mukaisesti. Halutessaan kortin uusija voi edelleen osallistua koko päivän lähiopetukseen. Lisäksi rekisteröintimaksu poistuu alle 18-vuotiailta. Näin järjestöt haluavat osaltaan tukea ammatillista koulutusta ja nuorten ammattilaisten siirtymistä koulun penkiltä työelämään. Tulsu.fi-palvelu lanseerataan myös maksuttomana palveluna. Sitä voidaan käyttää digitaalisen tulityösuunnitelmaan laadintaan ja palvelu on tulossa rajapinta sähköisen tulityöluvan kanssa, jolloin tieto siirtyy vaivattomasti suunnitelman ja täytettävän luvan välillä. Näitä palveluja käytämme osana täydennyskoulutusta. Kurssinjohtajien osalta uudistuksessa on monia muutoksia, joiden taustalla on kurs-

sinjohtajien ammatillinen kehittäminen. Jatkossa kurssinjohtajat osallistuvat vuosittain täydennyskoulutukseen. Kurssinjohtajille annetaan eri vaihtoehtoja tämän velvoitteen suorittamiseksi. Täydennyskoulutusmateriaaleilla halutaan palvella laajasti kurssinjohtajien osaamistarpeita. Esimerkiksi eri toimintaympäristöjen erityispiirteitä koskevaa täydennyskoulutusmateriaalia ryhdytään jo ensi vuonna tuottamaan. Toinen merkittävä muutos kurssinjohtajille on vuosilisenssi. Ensi vuodesta alkaen kurssinjohtajille pätevyydestä koituvia kuluja tasataan vuosilisenssillä, jolloin vuosittain maksettava maksu tasoittaa viisivuotisen pätevyyden kulurakennetta. Kokonaissummaan ei ole tulossa merkittävää muutosta, ja lisenssimaksu näkyy esimerkiksi kurssinjohtajakoulutusten edullisemmissa hinnoissa. Täydennyskoulutuskiertueen kouluttajina toimivat Mikko Poutala, Raimo Rasijeff ja Arto Latvala. Seuraamme COVID-19-tilanteen kehittymistä ja olemme valmistautuneet tautitilanteen muuttuessa vaihtoehtoisiin koulutuksen toteutustapoihin. Tervetuloa koulutuksiin!

MentalFireFit-hankkeen kuulumiset keskellä poikkeuksellisia aikoja:

Huoli läheisistä ja itsestä vaikuttaa taustalla, vaikka sitä ei ääneen sanoisi MentalFireFit-hankkeelle kuuluu kummia, kuten varmasti kovin monelle muullekin. Koronapandemia on lisännyt työn kuormitusta lähes kaikilla, vaikka eri tavoin. Osalla työtehtävät ovat vähentyneet, mutta henkinen kuormitus on kasvanut.

uoli läheisistä ja itsestä vaikuttaa taustalla, vaikka sitä ei ääneen sanottaisi. Toiset ovat kuormittuneet runsaiden töiden lisäksi joutuessaan etätöihin. Vähentyneet ihmiskontaktit kodin ulkopuolella ja mahdollisten läheisten ihmisten kanssa tapahtuneet yhteentörmäykset ovat jättäneet jälkensä. Mielenkiintoista kyllä, avioerohakemukset ovat vähentyneet ainakin Etelä-Suomessa ja ulkoilualueet ovat ruuhkautuneet, joten jotain hyvääkin tässä ajassa. Kevät ajoi myös MentalFireFit-hankkeen etätyöhön ja koulutukset verkkoon. Etänä oli helppo tehdä töitä illallakin. Kierrokset eivät laskeneet yölläkään, joten nukkuminen väheni entisestään. En uskonut läheisten varoittelua, koska itsehän asiasta koulutan. Läsnäolo lienee oma vahvuuteni, mutta käänteisesti se saattaa minut kuormituksen juurelle. Haluan auttaa kaikkia, eikä kellon ajalla ei ole niin väliä.

Pysähdy ja rauhoitu Kesällä sain onnekseni pysähtyä ja rauhoittua itsetutkiskeluun kiireettömissä olo-

suhteissa. Kesäloma, mökkiolosuhteet ja puhuminen taisivat pelastaa pahemmalta. Kuormitus tuntui kuitenkin myös fyysisesti, kun töihin palaaminen lähestyi. Onneksi saan tehdä mielekästä työtä omilla vahvuuksilla, ja Palopäällystöliiton hyvän hengen ansiosta kuormittuneisuus vaihtui jälleen innokkuudeksi. Uupuminen tulee hiljaa, eikä auttaja ole siltä suojassa. Monesti nämä asiat täytyy kokea itse. Miksi? Voisimmeko uskoa, kun asiasta kerrotaan ja siitä kirjoitetaan? Aiheesta on lukuisia tieteellisiä tutkimuksia! Toivottavasti osaisin jatkossa rajata paremmin töitä ja uskoa läheisiä. Tiedän, että tarvittaessa saan apua. Vertaispurku toimii jo monella pelastusalueella ja uskallan puhua tuntemuksista. Alalle on koulutettu huikean hienoja henkilöitä kuuntelemaan kollegoitaan. Tarvittaessa voin mennä työterveyshuoltoon, eikä minun tarvitse siitä tuntea heikkoutta tai riittämättömyyttä. Työnohjausta olen jo saanut ja odotan taas seuraavaa kertaa, että voin koota ajatuksia ja tulla kuulluksi. Saan työnohjauksessa pohtia omaa työtäni eri näkökulmasta, kuin mihin arjessa on aikaa. Samalla tuulettuu mieli.

Post-traumatyöpaja tarvitsee tunnustusta pelastusalalla Post-traumatyöpaja on vaihtoehto jaksamiseen, jota ei vielä toistaiseksi ole tunnustettu vakiintuneeksi käytännöksi pelastusalalla. Sen tulevaisuus ei ole turvattu pelastajille ja ensihoitajille. Olemme MentalFireFit-hankkeessa pohtineet erilaisia rahoitusvaihtoehtoja ja myös hakeneet avustusta post-traumatyöpajan toteutukselle. Esimerkiksi vuonna 2020 Palosuojelurahasto myönsi rahoituksen MentalFireFit-hankkeelle ja pelastusalan post-traumatyöpajalle, mikä on mahtava

uutinen. Toivomme kuitenkin toiminnan saavan tulevaisuudessa samanlaista jatkumoa kuin Poliisilla, jolle Poliisihallitus takaa varat, jotta melkein 50 poliisia pääsee vuosittain työpajaan. Hätäkeskus pilotoi ensi vuonna työpajan. Lisää ajankohtaisia kuulumisia vuoden 2020 post-traumatyöpajasta ja sen rahoituksesta voit lukea osoitteesta: sppl.fi. Hilla Sumasen XAMK:ssa tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan pelastusalan post-traumatyöpaja paransi osallistuneiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä psyykkistä jaksamista. Laadukas tutkimus antoi kunnian posttraumatyöpajamallille. Juha Järvelin ja Pasi Härkönen ovat tuoneet työpajamallin alun perin poliisin käyttöön Yhdysvalloista Suomeen. Syksyllä jatkuvat jälkipurkuohjaajien Kohtaamiset, jotka myös itselle ovat mieluisia. Niissä voimme vertaisten kanssa jakaa asioita ja kehittää uutta. Monta hyvää toimintatapaa lähti jo keväällä laajenemaan pitkin ja poikki pelastusalueita. Auttaminen on mielekästä, kun muistaisimme pukea paineilmalaitteen kasvoosan ensin itsellemme kuten tulipaloissa. Toivottavasti jatkossa, myös psyykkisen hyvinvoinnin nimissä ja poikkeusolosuhteiden käryissä, osaamme huolehtia omasta jaksamisesta matalammalla kynnyksellä. Hilla Sumasen tutkimus löytyy englanninkielisenä Theseus-tietokannasta: Sumanen, Hilla (2020): Experiences and impacts of the post critical incident seminar among rescue and emergency medical service personnel Saku Sutelainen, projektipäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastustoiminta-jaosto

Pelastustoiminta-jaosto esittäytyy Seuraavilla sivuilla pääset tutustumaan hieman paremmin Palopäällystöliiton jäsenmäärältään suurimman jaoston johtokuntaan, kun Pelastustoiminta-jaoston johtokunnan jäsenet kertovat itsestään esimerkiksi työtehtäviensä, harrastuksiensa ja Palopäällystöliitossa toimimisen kautta.

Ville Mensala pelastusjohtaja Keski-Suomen Pelastuslaitos

len 44-vuotias pelastustoimen palveluksessa viihtynyt ammattilainen. Työskentelen Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtajana. Työurani auttamisketjussa olen aloittanut sairaanhoitajana Keski-Suomen keskussairaalan päivystyspoliklinikalla. Pelastusopiston pelastajakurssin jälkeen työskentelin palomiehenä ja hoitotason ensihoitajana Jyväskylän pelastuslaitoksessa,

sittemmin Keski-Suomen pelastuslaitoksessa. Vuodesta 2006 alkaen työskentelin Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen palveluksessa viime kesään saakka. Työtehtäväni Helsingissä koostuivat operatiivisessa työssä palomiehen, paloesimiehen ja päivystävän palomestarin tehtävistä. Vastuualueina ovat olleet operatiivisen johtamisen ja esikuntatyöskentelyn kehittäminen, viranomaisyhteistyö sekä suuronnettomuusvalmiuden kehittäminen Helsingin kaupungin pelastuspalveluyhteistyössä. Hallintotyössä toimin suunnittelupäällikkönä, pelastustoimen maakuntavalmistelijana (oto) ja edellisessä tehtävässäni esikuntapäällikkönä. Palopäällystöliiton luottamushenkilönä olen toiminut vuodesta 2014 alkaen. Tällä

hetkellä toimin Pelastustoiminta-jaoston puheenjohtajana nyt kolmatta vuotta ja olen Palopäällystöliiton liittohallituksen jäsen. Jaostomme jäsenistö koostuu pääosin operatiivisessa pelastustoiminnassa työskentelevistä ammattilaisista ja toimintoja kehittävistä asiantuntijoista. Tavoitteenani on tuoda jäsenistömme ‒ kentän ääni ‒ kuuluviin Palopäällystöliiton toiminnassa. Mielestäni parhaiten tässä onnistun luotsaamalla jaoston johtokuntaa ja asiantuntijatoimikuntia laadukkaiden koulutustapahtumien toteuttamiseen sekä toimialaa koskevien lausuntojen laatimiseen. Palopäällystöliitto on erinomainen alusta, jossa jäsenistö muodostaa laaja-alaisen asiantuntijaverkoston ‒ ja mahdollistaa jäsenistönsä ammattiosaamisen kehittämisen.

Olli Korteniemi palomestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

len vuodesta 1982 eri pelastuslaitoksilla useissa eri tehtävissä sairaankuljettajasta palopäällikköön töitä tehnyt pitkän linjan palomies. Asun Vantaalla, harrastan matkailua, moottoripyöräilyä sekä pyrin mahdollisimman useasti pääsemään konsertteihin ja keikoille kuuntelemaan livemusiikkia. Tällä hetkellä työskentelen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluksessa palomestarina. Työtehtäviini kuuluvat päivystävän palomestarin tehtävät. Keskeisin vastuualue työtehtävissäni liittyy Helsinki-Vantaan lentoaseman pelastustoiminnan toimintaedellytys-

Kari Nurminen asemamestari Helsingin kaupungin pelastuslaitos

yöskentelen asemamestarina Helsingin pelastuslaitoksella Malmin pelastusasemalla. Työkokemusta pelastusalalta minulle on kertynyt yli 30 vuotta. Työnkuva minulla on toimia vuorossa pelastusyksikön esimiehenä ja hoitaa pelastusaseman hallinnollisia tehtäviä. Olen toiminut alipäällystön edustajana pelastustoiminnan jaostossa neljä vuotta. Aiemmin olin jäsenenä palopäällystöliiton tieliikennepelastamisen toimikunnassa, missä toimin muun muassa kahdessa palopäällystöliiton järjestämässä Road Rescue -tapahtumassa kouluttajana. Pelastustoiminta-jaoston toiminnassa olen päässyt tutustumaan pelastusalan toimijoihin, saanut pelastusalasta ajankohtaista tietoa laaja-alaisesti ja kehittänyt osaamistani omassa työssäni.

ten tarkasteluun ja lentoaseman kiinteistöjen turvallisuuden valvontaan palotarkastuksilla. Palopäällystöliiton jäseneksi olen liittynyt muistaakseni -91 ja Pelastustoiminta-jaoston johtokunnan toimintaan tulin mukaan 2014. Pyrin johtokunnan jäsenen roolissa tuomaan esille pitkällisen ja laaja-alaisen kokemukseni alalta. Tavoitteeni on osaltani kehittää pelastustointa ja -toimintaa. Palopäällystöliiton toiminta tarvitsee jatkuvasti lisää aktiivisia ammattilaisia, siksi toivon mahdollisimman monen innostuvan mukaan liiton toimintaan kehittämään alaa omalla panoksellaan.

Jarno Majaniemi palomestari Pirkanmaan pelastuslaitos

len 51-vuotias tamperelainen kahden tytön isä. Pelastusalalle ajauduin 1980-luvun alkupuolella sopimuspalokunnan nuoriso-osastoon liityttyäni. Kohtapuoleen olen siis ollut pelastustoimen parissa jo lähes 40 vuotta, eli jo viidellä vuosikymmenellä. Harrastuksekseni voisin mainita moottoripyöräilyn, jota olen viime vuosina kerennyt harrastamaan liian vähän. Toivottavasti siihen tulee muutosta lähiaikoina. Työskentelen tällä hetkellä Pirkanmaan pelastuslaitoksella päivystävänä palomestarina. Operatiivisen johtamisen lisäksi vastuualueitani ovat hälytysajoneuvon kuljettamisen riskienhallinnan kehittäminen sekä defusing-ohjaajana ja lentosammutuspäällikkönä toimiminen. Lisäksi työtehtäviini kuuluu erityiskohteiden valvontatoimintaa. Aiemmin olen työskennellyt tämän saman työnantajan palveluksessa joko sijaisena tai vakituisena viranhaltijana seuraavissa tehtävissä: palomies, hoitotason ensihoitaja, lääkintäesimies, paloesimies, vuoroesimies ja palomestari. Palopäällystöliittoon olen liittynyt noin vuonna 2006. Osallistuin

vuosina 2016—2017 Suomen Palopäällystöliiton järjestämään mentorointiohjelmaan. Tuon ohjelman kautta sain kimmokkeen verkostoitumiseen, ja pääsinkin liiton henkisen työhyvinvoinnin toimikuntaan. Vuonna 2018 tulin valituksi Pelastustoiminta-jaoston johtokuntaan. Johtokunnan jäsenenä haluan päästä vaikuttamaan pelastustoimen kehittymiseen ja saada itse uusia näkemyksiä kehittyäkseni yhä paremmaksi pelastusalan asiantuntijaksi. 13

Pelastustoiminta-jaosto Heikki Havukainen palomestari Pirkanmaan pelastuslaitos

irkanmaan pelastuslaitoksella olen työskennellyt vuodesta 2003, viimeiset 14 vuotta päivystävänä palomestarina. Operatiivisen johtamisen lisäksi työtehtävät pitävät sisällään tiimin vetämistä ja luottamusmieshommia. Ammatillisessa mielessä sydäntä lähellä on johtamisen lisäksi kouluttaminen. Erinäisiä kursseja on tullut vedettyä useita kymmeniä ja myös omalta kohdaltani pidän tärkeänä itsensä jatkuvaa kehittämistä. Hälytyksistä mieluisimpia ovat rakennuspalot ja maastopalot, koska ne tarjoavat haasteita niin taktisesti kuin logistisestikin. Asun Lempäälässä ja harrastan sairaanhoitoa, säbää, SPR-toimintaa ja viskinmaistelua. Palopäällystöliiton toiminnassa toivon pystyväni pitämään edelleen yllä perinteisen operatiivisen toiminnan ja sen johtamisen arvostusta ja merkitystä. Paljon on hyviä hankkeita ja muoti-ilmiöitä kuten pitääkin, mutta perustoiminnan tulee olla keskiössä.

Mika Siitonen palomestari Etelä-Savon pelastuslaitos

len 52-vuotias Porvoossa asuva perheellinen pelastusalalla sekä sopimuspalokunnassa että pelastuslaitoksella jo pitkään toiminut tekijä. Harrastan sesongin mukaista liikuntaa ja hyötyliikuntaa pihamaalla ja metsässä marjoja ja sieniä poimien, korjailen myös kykyjeni mukaan kaikenlaisia kotoa löytyviä kulkuvälineitä. Olen kiinnostunut ajankohtaisista asioista ja tykkään kuunnella musiikkia, lähinnä 80-luvun kotimaista eli parasta musaa. Olen aloittanut palokuntaurani monelle meille tyypillisellä tavalla 8-vuotiaana kotikyläni sopimuspalokunnan Anjalan VPK:n nuoriso-osastossa vuonna 1976.

Kouluttauduin hälytysosastossa vanhemman sammutusmiehen koulutustasolle asti ja olen edelleen mukana palokunnan kilpailutoiminnassa Jehumalja-kilpailujen veteraanisarja ja Inkeroisten palokuntajuhlien miesten kilpailu kauden päätapahtumina. Tällä hetkellä olen virkavapaalla ItäUudenmaan pelastuslaitokselta ja työskentelen Etelä-Savon pelastuslaitoksella asemavastaavana palomestarina Mäntyharjun uudella paloasemalla. Työtehtäviini kuuluvat pelastustoimen lähipalveluna Mäntyharjulla hoidettavat tehtävät, kuten palotarkastukset; turvallisuuskoulutukset; paloaseman toimenpidepalkkaiseen henkilöstöön, harjoitteluun ja valmiuteen liittyvät tehtävät sekä yhteydenpito paikallisiin toimijoihin kuten yrityksiin ja kunnan sosiaali- ja terveystoimeen. Ensimmäisen kerran olen ollut mukana liiton järjestämässä tapahtumassa vuonna 1988 Kuusankoskella Jehumaljakilpailuissa. Palokuntien SM-kilpailu on mielestäni oivallinen tapa sopimuspalokunnille kehittää pelastustoiminnassa tarvittavia tietoja- ja taitoja vuosittain vaihtuvan teeman puitteissa. Palopäällystöliiton jäseneksi liityin vuonna 1995, kun otin vastaan ensimmäisen virkani palotarkastajana Mäntsälän palolaitoksella. Voin todeta nyt 25 vuoden jäsenyyden jälkeen, että liittyminen Palopäällystöliittoon oli hyvä ratkaisu, koska liiton opintopäiville ja koulutuksiin osallistumisen kautta olen saanut hyvää ajankohtaista tietoa ja oppinut tuntemaan laajalti alamme toimijoita. Pelastustoiminta-jaoston johtokunnan toimintaan tulin mukaan 2016. Toimin tällä hetkellä johtokunnassa varajäsenen roolissa ja osallistun johtokunnan kokouksiin ja pystyn sitä kautta antamaan panokseni liiton toimintaan.

Antti Virtanen palomestari Itä-Uudenmaan pelastuslaitos

oimin Pelastustoiminta-jaoston viestintävastaavana, ja olen ollut johtokunnan jäsen vuodesta 2017 lähtien. Valmistuin pelastajakurssilta vuonna 2004. Opiskelut ovat jatkuneet tasaiseen tahtiin alipäällystökurssin ja insinöörin (AMK) opintojen parissa. Takana ovat myös sairaanhoitajan (AMK) opinnot. Opiskeluiden ansiosta olen saanut työskennellä erilaisissa tehtävissä eri pelastuslaitoksilla palomiehenä, ensihoitajana, ylipalomiehenä, paloesimiehenä ja palomestarina. Jaoston toiminta on ollut ammatillisesti erittäin antoisaa ja mielenkiintoista. Suosittelen sitä kaikille pelastustoimintaan osallistuville ammattinimikkeeseen katsomatta.

Pelastustoiminta-jaoston ajankohtaiset kuulumiset:

Poikkeuksellisen vuoden toimintaa Pelastustoiminta-jaoston kuluvan vuoden toimintasuunnitelma muuttui koronavirusepidemian myötä kevättalvella. Kuten aikaisemmin jaoston johtokunnassa päätettiin, syksylle suunniteltu pelastustoiminnan ajankohtaisseminaari peruttiin. Kevään aikana pyöräytimme nopeasti käyntiin pelastustoiminnan ja ensihoidon webinaarit tarjoamaan konkreettista toimintaa jäsenistölle ja kaikille kiinnostuneille.

yt kesän jälkeen yhteiskuntamme on taas haastavan tilanteen edessä. Korona-viruspandemia leviää huolestuttavasti. Pelastuslaitoksissa ja sopimuspalokunnissa tarkastellaan koulutuskäytäntöjä altistusten välttämiseksi. Ajankohtaiset webinaarit jatkuvat syksyn aikana. Valmisteilla on koulutuksia, jotka tulevat olemaan vapaasti hyödynnettävissä myöhemmässäkin koulutuskäytössä. Jäsenistössämme on laaja-alaista pelastustoiminnan ja ensihoidon asiantuntijuutta. Mikäli haluat jakaa tietoa ja toimivia käytäntöjä kentän toimijoiden hyväksi, ota yhteyttä rohkeasti liiton toimistoon tai jaoston johtokunnan jäseniin. Jaostomme syksyn ja kevään koulutuskalenterin sisältöä rakennetaan nyt.

Kohti tulevaa toimintavuotta Pelastustoiminta-jaoston jaostokokous järjestetään torstaina 29.10.2020 klo 14.00 alkaen. Kokous toteutetaan Teams-etäkokouksena ja siihen on myös mahdollisuus osallistua rajoitetussa määrin Palopäällystöliiton toimistolta. Haemme jaoston johto-

kuntaan rotaation mukaisesti uusia jäseniä kehittämään ja edustamaan pelastustoiminnan asiantuntijuutta Palopäällystöliitossa. Muun muassa jaostomme viestintävastaavan tehtävät etsivät uutta tekijää. Mikäli kiinnostuit, ota yhteyttä liiton toimistoon tai johtokunnan jäseniin. Jaostokokous päättää uudet johtokunnan jäsenet.

Toimintasuunnitelma valmisteilla Tulevaa jaostokokousta varten valmisteilla on myös vuoden 2021 toimintasuunnitelma. Tarkempaa tietoa ensi vuoden toiminnasta, jaostomme luottamushenkilöistä ja ajankohtaisista asioista on odotettavissa liiton viestintäkanavilta loppuvuoden aikana. Poikkeuksellinen vuosi jatkuu syksyn osalta ‒ sopeudumme ja kehitämme toimintaamme jäsenistömme hyväksi verkkomaailmassa. Malttia ja käytännön arjen tekoja tartuntojen leviämisen estämiseksi tarvitaan taas meiltä kaikilta. Pysytään terveinä. Ville Mensala puheenjohtaja Pelastustoiminta-jaosto

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto

Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsaus Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsaus -tutkimus on kesän aikana käynnistynyt, ja työ etenee suunnitelmien ja aikataulun mukaisesti. Tutkimuksen toteuttajaksi valittiin keväällä aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Tutkimuksen vastuuhenkilönä toimii KTT Tommi Ranta ja ydintiimissä työskentelevät myös VTT Timo Aro (toimintaympäristön analyysin toteuttaminen), YTT Juha Heikkala (järjestöalan asiantuntija), FM Joel Kauppinen (pelastusalan asiantuntija ja laadunvarmentaja), HT Jari Kolehmainen (toimintaympäristöanalyysi ja skenaariot) sekä HM Henrika Ruokonen (tutkija). Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa monipuolinen tutkimusraportti ja tulevaisuuskatsaus sopimuspalokuntien nykytilasta ja tulevaisuusskenaarioista suomalaisen sopimuspalokuntatoiminnan monimuotoisuus ja kehityskulku huomioiden. Hankkeessa tutkitaan sopimuspalokuntien rakenteita, toimintaympäristöä ja kriittisiä toimintaedellytyksiä. Toimintaedellytyksiä ja tulevaisuusskenaarioita verrataan ja arvioidaan yhteiskunnallisiin muutoksiin vuoteen 2035 asti. Lisäksi pyritään tuottamaan tietoa pelastustoimea koskevien uudistusten tueksi. Tutkimushanke valmistuu helmikuun 2021 loppuun mennessä. Tutkimus jakaantuu kolmeen osatehtävään, joissa: 1. Tarkastellaan sopimuspalokuntien kriittisiä toimintaedellytyksiä Kriittisten toimintaedellytysten osalta tutkimuksessa tarkastellaan sopimuspalokuntien materiaalisia resursseja, sosiaalista toimintaympäristöä sekä toimintaa tukevia rakenteita. Lisäksi osatehtävässä syvennetään sopimuspalokuntien suhdetta pelastustoimen kokonaisuuteen ja käynnissä oleviin uudistusprosesseihin (pelastustoimi osana sote-maakuntauudistusta ja pelastuslain kokonaisuudistus sopimuspalokuntien näkökulmasta). 2. Tehdään toimintaympäristöanalyysi Toimintaympäristöä käsittelevässä osatehtävässä muodostetaan kokonaiskuva sopimuspalokuntatoiminnan kannalta keskeisistä 16

toimintaympäristön muutostekijöistä ja kuvataan tilastojen avulla tulevaisuuskuvaa erityisesti aluekehityksen näkökulmasta. Osatehtävässä tunnistetaan keskeisiä yhteiskunnallisia muutostekijöitä niin harvaan asuttujen alueiden kuin kaupunkialueiden ja muiden aluetyyppien näkökulmasta. 3. Valmistellaan kuvaus mahdollisista tulevaisuuden kehityskuluista vuoteen 2035 asti Tulevaisuustarkasteluun keskittyvässä osatehtävässä muodostetaan näkemys

sopimuspalokuntatoiminnan skenaariovaihtoehdoista ja kehityskuluista. Skenaarioissa tunnistetaan toimintaympäristön muutosten vaikutukset sopimuspalokuntien toimintaan ja pelastustoimeen. Tulevaisuustarkastelun pohjalta muodostetaan kuva sopimuspalokuntatoiminnan potentiaalista. Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston johtokunta Kuva: Lea Kallio

VAPAAEHTOISPALOKUNTATOIMINTAJAOSTON JAOSTOKOKOUS 2020 Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston jaostokokous pidetään 10. 10. 2020 klo 15.00 poikkeuksellisesti koronatilanteesta johtuen Teams-kokouksena. Kokoukseen tulee ilmoittautua etukäteen Palopäällystöliiton koulutuskalenterin kautta: sppl.fi/koulutukset Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat sekä valitaan erovuoroisten tilalle uudet jäsenet: • Ilkka Horelli, 2. kerran erovuorossa, puheenjohtaja • Mika Gröndahl, 1. kerran erovuorossa, jäsen • Tommi Virtanen, 1. kerran erovuorossa, 1. varajäsen Erovuoroisista Ilkka Horellilla on kaksi perättäistä kautta täynnä, ja hänen tilalleen tulee valita uusi henkilö. Mika Gröndahl ja Tommi Virtanen voidaan valita vielä toiselle kaudelle. Tervetuloa kokoukseen!

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto

Tehemä yhessä

– havaintoja ja kenttävetoja Lapin tulvatilanteesta keväältä 2020 Lapissa koettiin tänä keväänä poikkeuksellisen suuret tulvat. Alkukeväästä saadut asiantuntijoiden arviot maalasivat tilannetta, jossa tulvan ennustettiin nousevan ”kerran 50 vuoteen” tasolle. Tässä artikkelissa nostamme esiin muutamia, mielestämme keskeisiä havaintoja ja kenttäkokemuksia kevään tulvatilanteesta. 18

Varautumisvaihe

ulviin varautuminen aloitettiin helmi–maaliskuun aikana, kun saatiin ensimmäiset arviot tilanteesta. Varautuminen ja käytännön toimenpiteet toteutettiin aiemmin tehtyjen suunnitelmien (alueellinen + paikalliset) mukaisesti. Tulvatorjuntaviranomaiset koordinoivat varautumisvaihetta ja käytännön toimia. Käytännön varautumistoimet käsittivät esimerkiksi kohteiden suojaustason parantamista, erikoiskaluston hankkimista (muun muassa suursäkityslaite), operatiivisen vaiheen yhteistoiminnan ja suunnitelmien tarkistamista ja sopimista. Vuonna 2019 pidetyn valmiusharjoituksen opit ja käytännön menettelyt pääsivät todelliseen kenttätestiin. Varautumisvaiheen alueellinen viranomaisyhteistyö, koordinaatio ja toimien yhteensovittaminen toteutettiin Lapin alueellisen valmiustoimikunnan sekä sen sihteeristön kautta. Pelastustoimen osalta sovittiin jo varautumisvaiheessa koko pelastustoimen ketjun yhteistoiminnasta. Ketjuun kuuluivat sisäministeriön pelastusosasto, Lapin aluehallintovirasto (myöh. LAAVI) ja Lapin pelastuslaitos.

Tulvatilanteessa LAAVI perusti tilannekeskuksen (myöh. LAAVI TIKE), joka perustehtävänsä mukaisesti tuki Lapin pelastuslaitosta sekä avusti sisäministeriön pelastusosastoa tilanteessa. LAAVI toteutti pelastuslaitoksen tekemät tukipyynnöt muun muassa valmistautumalla Host Nation Support (HNS) -toimintoihin ja muun ulkopuolisen avun koordinointiin. Tilanteeseen otettiin mukaan neljä asiantuntijaa Suomen kansainvälisen pelastustoiminnan rosterista. 28 koulutettua KV-asiantuntijaa ilmoitti olevansa käytettävissä asiantuntijoina tilanteeseen. LAAVI toteutti sovitusti asiantuntijoiden mukaan vedon. Lisäksi LAAVI TIKE tuotti kerran vuorokaudessa Lapin koko aluetta koskevan tilannekatsauksen sekä arvion tilanteen kehittymisestä eri toimijoiden käyttöön.

Operatiivinen vaihe alkaa Lapin pelastuslaitos otti tulvantorjunnan johtovastuun tulvan ylitettyä arvioidun vahinkorajan. Valmiiden suunnitelmien pohjalta perustettiin pelastusjohtajan vetämä johtoryhmä, joka kerran vuorokaudessa kävi läpi tilanteen ja koordinoi sekä teki tarvittavat päätökset yhteistyön ja muun muassa Kemijoen juoksutusten osalta. Johtoryhmän kokoonpanoon kuuluivat tulva-alueen viran-

omaiset ja vastuuroolissa olevat vapaaehtoistoimijat sekä tulvatilanteen alla olevat kunnat. Johtoryhmän kokoonpano määriteltiin jo alussa dynaamiseksi eli mukaan otettiin johtoryhmätyön edetessä sellaisia kuntia, joissa jouduttiin riskirajalle. Vaikka vastuu tulvantorjunnasta oli pelastuslaitoksella, johtoryhmätyöskentely toi yhteistä näkemystä tarvittaviin toimiin ja toisaalta ylläpiti yhteistä tilannetietoisuutta. Johtovastuun ottamisen yhteydessä ajettiin ylös myös pelastuslaitoksen johtokeskus, joka johti tulvanaikaista operatiivista toimintaa sekä viestintää ja logistiikkaa. Lapin pelastuslaitoksen tilannekuskuksista molemmat miehitettiin siten että Rovaniemi vastasi tulvatilanteesta Kemin hoitaessa muut tehtävät. Järjestely toimi hyvin ja keskitti tulvahallinnan yhteen paikkaan. Paikallisesti tilannetta hoidettiin päällystötasoisten tulvatilannepaikan johtajien toimesta. Johtamisjärjestelyjen lisäksi keskityttiin resursoinnin varmistamiseen nostamalla ammattihenkilöstön vuorovahvuuksia ja sopimuspalokuntien toimintavalmiutta. Varautumistoimena annettiin myös hälytys Arktiselle pelastusjoukkueelle, joka saavutti toimintavalmiuden Rovaniemellä juuri ennakoidun tulvahuipun aikaan. Kalusto- ja henkilöstöresurssien etupainotteinen varaa-

minen ja logistiikan suunnittelu olisi mahdollistanut resurssien siirtämisen kriittisiin paikkoihin lyhyellä aikaikkunalla. Lopulta ennakollisen varautumisen, suosiollisen sään ja hiukan ennakoitua pienemmän lumimäärän ansiosta massiivisilta vahingoilta vältyttiin noin 10–15 senttimetrin marginaalilla. Johtamisjärjestelmä ja resursointi kyettiin ajamaan alas noin viiden vuorokauden kuluttua johtovastuun ottamisesta. Vaikka nyansseista löytyi runsaasti kehitettävää, isossa kuvassa palaute johtovastuun aikaisista suoritteista oli erittäin hyvää.

Yhteistoiminta Lapin pelastuslaitoksen ja LAAVI:n välinen työnjako toimi saumattomasti etukäteen tehdyn suunnitelman mukaisesti. LAAVI TIKE:n tuottama tilannekuva täydentyi kaksi kertaa vuorokaudessa Rovaniemen tilannekeskuksen tuottamalla tiedolla ja jaettiin LAAVI TIKE:n toimesta kuntiin, viranomaisille ja ministeriöihin. Pelastuslaitoksen johtokeskuksen ja aluehallintoviraston tilannekeskuksen välillä pidettiin joka ilta noin tunnin mittainen yhteiskatsaus tilanteesta. Pelastuslaitoksen näkökulmasta tulvaprosessi osoitti, että LAAVI:n valvovan roolin lisäksi vähintään yhtä tärkeä on sen tukeva rooli, joka ainakin Lapissa toimii hyvin.

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto Yhteistoiminta muiden toimijoiden välillä oli sujuvaa. Toisaalta tilanne, jossa paikallinen aluehallintovirasto pystyttää oman operatiivisen tilannekeskuksen, oli varmasti uusi kaikille toimijoille. Vastaavia vetoja ei ole aiemmin nähty muualla Suomessa. LAAVI TIKE:n rooli oli koko tilanteen ajan johtovastuussa olevan pelastuslaitoksen tukeminen sekä SM:n pelastusosaston avustaminen eri tavoilla.

KV-asiantuntijoiden tuki Pelastusopiston siviilivalmiusyksikön koordinoiman Suomen kansainvälisen pelastustoimen asiantuntijarosterin käyttö Suomen rajojen sisäpuolella oli poikkeuksellista. Rosteriin kuuluu muun muassa rauniopelastuksen ja teknisen avun (TAST) osaajia. Rosterille annetun valmiuskyselyn jälkeen asiantuntijat olivat Rovaniemellä alle vuorokaudessa LAAVI:n vahvistamasta lähtökäskystä. Kaksi TAST-koulutettua henkilöä toimi viikon ajan Lapin aluehallintoviraston tiloissa LAAVI TIKE:n päivystäjinä 12-tunnin päivävuoroissa. Alkuvaiheessa olennaista oli ottaa käyttöön asianmukaiset viesti- ja tilannekuvajärjestelmät aluepelastuslaitoksen, muiden aluehallintovirastojen, sisäministeriön sekä muiden toimijoiden kesken. Myös fyysisen tilannekeskustilan rakentaminen kuului TAST-henkilöstön ensimmäisiin tehtäviin. Tämän jälkeen työskentely oli tilannekuvan seuraamista, raporttien tuottamista sekä COPERNICUSjärjestelmän aktivointi ja sen tuottaman kuvamateriaalin läpikäyminen ja analysointi. LAAVI TIKE:ssä Desk Officereina toimineiden kahden TAST-henkilön lisäksi yksi

henkilö tuki suoraan Lapin pelastuslaitoksen viestintää ja toinen henkilö toimi suoraan Lapin pelastusjohtajan esikunnassa.

Copernicus-satelliitilla ympäri Lappia Lapin tulviin liittyneenä erikoisuutena pelastustoimi aktivoi ensimmäisen kerran Euroopan Unionin yhteisen COPERNICUS-satelliittijärjestelmän tulvien kartoittamiseen. Aktivointipyyntö tehtiin sisäministeriön päivystäjän kautta ja läheisessä yhteistyössä sisäministeriön asiantuntijan kanssa. Pyydettyjen kuvausalueiden määrittely ja analyysitasojen määritykset tehtiin LAAVI TIKE:n toimesta. Ensimmäiset kuvat tulva-alueilta saatiin vuorokauden sisällä. Satelliittikuvat mahdollistivat ilmaaluksista otettuja kuvia laajemman tilannekuvan luomisen ja hahmottamisen. Tulevaisuuden suhteen on hyvä pitää mielessä, että COPERNICUS-järjestelmän kuvamateriaalia on mahdollista tilata myös muista onnettomuustyypeistä kuten laajoista metsäpaloista. Yksittäisen Desk Officerin näkökulmasta Lapin kevättulvien myötä tapahtunut aktivointi oli mielenkiintoinen missio monellakin tapaa. Ensinnäkin kansainvälisen pelastustoimen harjoituksissa lähtökohta on pääsääntöisesti ollut toimiminen ulkomailla ja osana monikansallista tiimiä. Nyt aktivointi tapahtui kotimaahan. Toisaalta oman mielenkiinnon tilanteeseen loi myös kansainväliseen toimintaan painottuneen KV-rosterin aktivointi kotimaahan. Ajatus rosterin kansallisesta käytöstä on verrattain uusi ja aktivointeja ei ennen Lapin tulvia

ole varsinaisesti ollut. Ehkäpä saatujen kokemusten myötä KV-rosterin kansallinen käyttö voisi jatkossa lisääntyä vastaavanlaisissa laajoissa ja pitkäkestoisissa tilanteissa.

Lessons learned Lapin tulvatilanteessa toteutettu toimintamalli toimi mielestämme hyvin. Yhteistyö SM:n pelastusosaston, VNTIKE:n (Valtioneuvoston tilannekeskus) ja tulvaviranomaisten kanssa oli sujuvaa. Tilanteessa toteutettiin ja käytettiin ainakin meille uusia suorituskykyjä, kuten KV-asiantuntijoita kotimaan tilanteessa ja satelliittikuvantamista. Molemmat toimintamallit on päätetty vakioida. Syksyn aikana laadimme näistä päivitetyt suunnitelmat ja viritämme toimintaamme yhä paremmaksi. Laajemmassa mittakaavassa Lapin tulvatilanteen hoitaminen antoi myös testialustan KV-pelastustoimen asiantuntijuuden käyttöön kotimaassa. Toivottavasti saadut positiiviset kokemukset kannustavat jatkossa vastaavissa tilanteissa tämän resurssin aktivointiin myös muilla alueilla. Kevättä 2021 odotellessa… Kirjoittajat: Joni Henttu johtaja, Lapin aluehallintovirasto Markus Aarto pelastusjohtaja, Lapin pelastuslaitos Juha Alander, Civprot-asiantuntija/valmiuskoordinaattori, Kanta-Hämeen pelastuslaitos

Kokouskutsut

JAOSTOKOKOUKSET 2020

SYYSLIITTOKOKOUS 2020

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston

sääntömääräinen jaostokokous järjestetään keskiviikkona 30.9.2020 klo 14.00 Palopäällystöliiton toimistolla (Iso Roobertinkatu 7 A 5, Helsinki). Kokoukseen on mahdollista osallistua myös etänä Teamsin välityksellä.

Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsförbund ry:n syysliittokokous järjestetään tiistaina 8.12.2020 klo 11.30 Helsingin Pelastuskoululla, (Tyynenmerenkatu 1, Helsinki). Kokoukseen on mahdollisuus osallistua myös etänä Teamsin välityksellä.

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston

Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:ssä mainitut asiat.

sääntömääräinen jaostokokous järjestetään lauantaina 10.10.2020 klo 15.00 Teams-kokouksena.

Pelastustoiminta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään torstaina 29.10.2020 klo 14.00 Palopäällystöliiton toimistolla (Iso Roobertinkatu 7 A 5, Helsinki). Kokoukseen on mahdollista osallistua myös etänä Teamsin välityksellä.

Kokouksiin ilmoittautuminen

Hallinto- ja tukipalvelut -jaoston sääntömääräinen

jaostokokous järjestetään keskiviikkona 11.11.2020 klo 13.00 Palopäällystöliiton toimistolla (Iso Roobertinkatu 7 A 5, Helsinki). Kokoukseen on mahdollista osallistua myös etänä Teamsin välityksellä.

Tarjoiluiden mitoittamiseksi ja terveysturvallisuusjärjestelyiden vuoksi pyydämme ilmoittautumaan kaikkiin kokouksiin etukäteen Palopäällystöliiton koulutuskalenterin kautta: sppl.fi/koulutukset/jarjestotoiminta. Teams-etäyhteydellä osallistuville lähetämme kokouslinkin ja osallistumisohjeet sähköpostitse.

Yritysturvallisuus-jaoston sääntömääräinen jaostokokous

Tervetuloa kokouksiin!

järjestetään perjantaina 20.11.2020 klo 12.00 Olympiastadionilla (Paavo Nurmen tie 1, Helsinki). Kokoukseen on mahdollista osallistua myös etänä Teamsin välityksellä.

Riskienhallinta-jaoston sääntömääräinen

jaostokokous järjestetään keskiviikkona 11.11.2020 klo 12.00 Palopäällystöliiton toimistolla (Iso Roobertinkatu 7 A 5, Helsinki). Kokoukseen on mahdollista osallistua myös etänä Teamsin välityksellä. Kokouksissa käsitellään liiton sääntöjen 15 §:ssä mainitut asiat.

Keikkakeskustelu-toimintamalli julkaistaan vielä syksyn aikana

nnettomuuksista oppimisen toimintamalli -hanke lähestyy loppuaan. Hankkeessa on luotu Keikkakeskustelu-toimintamalli, jossa tehtävän tai harjoituksen jälkeen toimintaa käydään ryhmäkeskustelun avulla läpi. Tavoitteena on tehostaa keikkakokemuksista oppimista ja tätä kautta kehittää toimintaa tulevilla keikoilla. Toimintamallin käyttöönottoa tullaan edistämään Palopäällystöliiton sekä muiden yhteistyökumppaneiden tapahtumissa, ja aiheesta on tulossa myös koulutusvideo. Keikkakeskustelun ohjeet ja materiaalit tulevat löytymään sähköisessä muodossa verkko-osoitteesta: sppl.fi/keikkakeskustelu. Lisäksi mallista on tulossa juliste ja tarra.

Keikkakeskustelu-tarran ensimmäinen luonnosversio näytti tältä.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Antti Kinnunen, 044 733 8112

Riskienhallinta-jaosto

Riskienhallinta-jaoston kuulumiset

Koronatilanne laittoi suunnitelmat jälleen uusiksi Hallitus päätyi 13.8. antamaan epidemiologisen tilanteen valossa etätyösuosituksen Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueille. Monissa pelastuslaitoksissa on myös kielletty virkamatkojen tekeminen. Näistä syistä on hieman vapaamman kesän jälkeen ryhdytty tarkastelemaan uudelleen sitä, millä keinoin ja missä muodossa yhteisiä kokoontumisia on pandemia-aikana järkevää järjestää. Jo kertaalleen syksylle siirretyt Palopäällystöpäivät peruttiin, ja vastaava kohtalo on ollut myös monilla muilla alan sisäisillä kokoontumisilla.

”

Vanhaan ei ole paluuta”, lienee monille tutuksi tullut sanonta tänä vuonna. Niinpä myös Palopäällystöliiton on syytä olla ennakkoluulottomasti tutkimassa uusia, turvallisia ja monipuolisia kokousten ja koulutusten järjestämistapoja. Perinteiset Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivätkin siirtyvät verkkoon. Koska myös SPEK on päätynyt siirtämään verkkoon Kajaaniin suunnitellut Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät ja Tukes perumaan Pelastustoi-

men laitteiden ajankohtaispäivät, ovat kolme toimijaa yhdistämässä voimiaan ja selvittämässä, millä tavoin uusinta säädöksiin, valvonnan toteuttamiseen ja palontorjuntatekniikkaan liittyvää tietoa voitaisiin jakaa kentälle. Tätä kirjoittaessani valmistelemme eri toimijoiden yhteistyönä erityisesti onnettomuuksien ehkäisyn parissa työskentelevälle henkilöstölle räätälöityä kolmen päivän webinaaria. Työn tekemisen tapojen muuttuminen on myös mahdollisuus tuoda

eri toimijoita yhteen. Allekirjoittanut on nyt saanut toimia yhden kauden Riskienhallinta-jaoston puheenjohtajana ja samalla jaoston edustajana liittohallituksessa. Tämä on ollut kaiken kaikkiaan silmiä avaava kokemus, ja on ollut ilo seurata, miten Palopäällystöliitossa, Riskienhallinta-jaostossa ja sen johtokunnassa tehdään töitä yhteisten tavoitteidemme edistämiseksi. Erityisen ylpeä olen esimerkiksi viime vuoden Palopäällystöliiton, SPEKin ja Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston yhdessä laatimista hallitusohjelmatavoitteista. Liitossa käyttöön otettu Howspace-alusta mahdollistaa jäsenistön, sen luottamushenkilöiden ja liiton henkilökunnan entistä monipuolisemman ja reaaliaikaisemman tiedonvaihdon. Kuten kaikkien digitaalisten alustojen, myös tämän omaksuminen vaatii hieman aikaa. Kun sitä oppii käyttämään, vanhaan ei ole paluuta. Suosittelenkin kaikkia tutustumaan Howspaceen. Jaoston johtokunnan uusi puheenjohtaja valitaan syksyn seuraavassa jaostokokouksessa. Toivotan nyt valittavalle uudelle jaoston puheenjohtajalle onnea ja menestystä haastavassa, mutta palkitsevassa tehtävässä. Kari Telaranta Riskienhallinta-jaoston väistyvä puheenjohtaja

Hallinto ja tukipalvelut -jaosto

Hallinto ja tukipalvelut -jaoston kuulumiset

Kuinka käy sotelle ja pelastustoimen uudelleenjärjestämiselle? Lomakauden jälkeen oli tarkoitus startata syksy ajankohtaisin aihein Palopäällystöpäivien merkeissä ja kirjoittaa tähän päiviltä jokunen sana, toisin kuitenkin kävi. Koronatartuntojen määrän lähtiessä kasvuun Suomessa elokuun alussa, tehtiin liittomme johdossa vastuullinen päätös perua #ppp2020 turvallisuus- ja terveyssyistä.

evään aikana kokoukset Teamsissa tulivat tutuiksi myös meille pelastuslaitosten hallinnossa työskenteleville. Alkuun kokouskäytänteet olivat useasti hakusessa, mutta yhteisten pelisääntöjen löydyttyä kokoukset muuttuivat sujuvammiksi ja tehokkaammiksi. Etäkokousvinkkien jakaminen on toki vieläkin tärkeää onnistuneiden kokousten aikaan saamiseksi. Joka tapauksessa kokoukset jatkuvat pääsääntöisesti etäyhteyksin tulevan syksyn.

Jaoston johtokunnan jäseneksi? Hallinto ja tukipalvelut -jaoston johtokunta kokoontui kesälomien jälkeen syyskuun alussa, luonnollisesti etänä. Syksyn ensimmäisessä kokouksessa alkaa aina jo tulevan vuoden luotaaminen. Tälläkin kertaa tar-

kasteltiin jaoston kuluvan vuoden toimintaa ja ajatuksia suunnattiin tulevan vuoden toimintasuunnitelmaan. Toiminnan kehittämisessä uudet ajatukset ja näkökulmat ovat aina tervetulleita. Jaoston johtokuntaan toivotaan uusia kykyjä erovuoroisten tilalle. Antti Kinnusen tultua valituksi liiton kehittämispäälliköksi, vapautui johtokunnasta ylimääräinen paikka erovuoroisten lisäksi. Uudet jäsenet jaoston johtokuntaan valitaan syksyn jaostokokouksessa. Kokoukseen toivotaan tälläkin kertaa runsasta osanottoa.

riittävästi pelastustoiminnan ja ensihoitopalveluiden synergiahyötyjä valtakunnallisesti. Kesän lomien jälkeen edessä on jälleen työntäyteinen ja innostava syksy. Syksy tuo aina jotakin uutta pöhinää, kuluvan vuoden työt puristetaan maaliin ja aloitetaan tulevan vuoden suunnittelu. Positiivisella otteella eteenpäin! Teemu-Taavetti Toivonen jaoston johtokunnan sihteeri Hallinto ja tukipalvelut -jaosto

Lausunnot sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja pelastustoimen järjestämistä koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta Hallinnossa työskentelevien mennyttä kesää ja alkanutta syksyä on sävyttänyt soten ja pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskeva esitysluonnos, joka on parhaillaan lausuntokierroksella. Esitys on puhuttanut kokouksissa ja eri foorumeilla, kuten hallituksen sote-maakuntakierroksella ja Palopäällystöliiton webinaarissa. Elokuussa 2020 järjestetyssä Palopäällystöliiton webinaarissa liiton puheenjohtaja, pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki ja pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kävivät hyvää vuoropuhelua järjestämislaista ja toimialan kehittämisestä. Esitysluonnoksen kysymyspatteristossa kysytään, voidaanko esityksellä kehittää pelastustoimea. Esitys kyllä mahdollistaa pelastustoimen palvelujen saatavuuden, yhdenmukaisuuden ja vaikuttavuuden kehittämistä, edellyttäen nykyistä pidemmälle menevää yhteistyötä ja ohjaamista. Kehittäminen edellyttää riittävää, tulevaisuuteen reagoivaa rahoitusta ja siinä on parannettavaa. Esitetty pelastustoimen rahoituspohja on riittämätön. Esitys ei myöskään varmista

Yritysturvallisuus-jaosto

Yritysturvallisuus-jaoston kuulumiset

Yritysturvallisuus-jaosto haluaa kehittyä ja olla kehityksen kärjessä Yritysturvallisuus-jaosto on vahva ja käytännön oppeja jäsenistölleen jakava jaosto. Jaoston ikärakenteessa on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana suuri muutos.

seita pitkään yritysturvallisuudessa vaikuttaneita henkilöitä on jäänyt eläkkkeelle ja samalla siirtynyt seuraamaan yritysturvallisuuskentän murrosta ansaituilta vapailta. Yritysturvallisuuteen liittyviin tehtäviin on rekrytoitu erittäin hyvin uusia henkilöitä, ja olemme saaneet useita uusia jäseniä. Jaoston jäsenmäärä on

tasoittunut noin 350—360 jäsenen tasolle. Yritysturvallisuus-jaosto on aktiivisesti pyrkinyt yhdistämään yritysturvallisuuteen painottuvissa tehtävissä toimivia henkilöitä ja tukemaan heitä omassa työssään sekä ammatillisen osaamisen lisäämisessä. Sidosryhmäverkostossa jaetaan hyviä kokemuksia ja iloja, mutta myös mietitään haasteisiin ratkaisuja. Jaosto pyrkii myös vaikuttamaan yhteisten asioiden eteenpäin viemiseen. Tästä esimerkkejä ovat muun muassa lausuntojen läpikäynti yritysturvallisuussilmin ja osallistuminen erilaisiin työryhmiin sekä onnettomuustutkintoihin. Jos lähipiirissäsi tai työpaikallasi on yritysturvallisuudesta kiinnostuneita henkilöitä, on Suomen Palopäällystöliitto ja sen Yritysturvallisuus-jaosto oikea osoite. Pyydä yritysturvallisuudesta kiinnostunutta olemaan yhteydessä jaoston johtokunnan jäseniin tai liiton toimistoon. Jäsenhakemuksen voi tehdä myös suoraan Palopäällystöliiton verkkosivuilla osoitteessa: sppl.fi.

Yritysturvallisuus-jaoston johtokunta on uusiutunut hienosti, ja taas tänä vuonna on uudistuksen aika. Jaosto tarvitsee uuden valovoimaisen ja iloisen yritysturvallisuusmielisen puheenjohtajan. Lähes kymmenen vuotta puheenjohtajana toiminut Mikko Parikka luopuu tehtävästä. Samalla liiton sääntöjen mukainen johtokuntien jäsenten kierto vaikuttaa ”#YTF:n isän”, varapuheenjohtaja Matti Helkamon siirtymiseen pois johtokunnasta. Yritysturvallisuus-jaosto tarvitsee syksyn aikana kaksi uutta ja aktiivista yritysturvallisuuden vaikuttajaa jaoston johtokuntaan. Yritysturvallisuus-jaoston jaostokokous pidetään perjantaina 20.11.2020 klo 12 alkaen Olympiastadionilla Helsingissä. Toivotamme kaikki jaostomme jäsenet lämpimästi tervetulleiksi mukaan jaostokokoukseen ja samalla tutustumaan yhteen lähihistorian suurimmista urheilupyhätöistä uudessa loistossaan. Kokouksessa valitaan jaostolle uusi puheenjohtaja.

Yritysturvallisuusfoorumi on erinomainen tapa jakaa tietoa ja oppeja. #YTF Yritysturvallisuus-jaoston päätapahtumana toteuttaa jaoston toimintasuunnitelmaa parhaimmillaan mahdollistaen sidosryhmätapaamiset ja ammatillisen osaamisen kehittämisen.

Yritysturvallisuusfoorumi järjestetään 2.12.2020 – tule paikanpäälle Helsinkiin tai osallistu etänä

iime vuonna suuren suosion saavuttanut Suomen Palopäällystöliiton, Finnsecurityn, Suomen Pe lastusalan Keskusjärjestön ja Suomen Paloinsi nööriyhdistyksen järjestämä Yritysturvallisuusfoorumi tuo tänäkin vuonna yhteen turvallisuusalan asiantuntijat ajankohtaisten aiheiden äärelle. Yritysturvallisuusjaoston päätapahtuma järjestetään koronapandemian vuoksi tänä vuonna webinaarina, johon on mahdollista osallistua sekä paikanpäällä että etänä. Kollegojen kohtaaminen on tärkeä osa tapahtumaamme, mutta tänä vuonna otamme käyttöön uusia kohtaamisen tapoja. Yritysturvallisuusfoorumin teemana on kriisinkestävyys liiketoiminnan jatkuvuuden elinehtona sekä älyteknologia ja omatoimisuus riskienhallinnassa. Ohjelman ja lisätiedot löydät verkkosivuiltamme: yritysturvallisuusfoorumi.fi ja sppl.fi. Ilmoittautuminen tapahtumaan on käynnissä – tule mukaan kasvavaan joukkoomme! Yhdessä kohti turvallista tulevaisuutta!

Jaostojen välinen yhteistyö Yritysturvallisuus-jaosto on kokenut esimerkiksi pelastuslaitosten ja yritysten välisen yhteistyön lisäämisen tärkeänä osa-alueena yritysten varautumisessa. Tämä yhteistyö on useissa paikoissa tuottanut erinomaista tulosta. Hyvä yhteistyö tukee myös pelastuslaitoksia toiminnan suunnittelussa ja jopa hankinnoissa. Yritysturvallisuus-jaoston jäsenet ovat usein kohdanneet tilanteita, joissa Palopäällystöliiton vahvuus tulee esiin, kun viranomaiset ja asiantuntijat sekä yritysturvallisuuden osaajat ovat samassa liitossa. Tällöin saadaan aikaan aitoa vuoropuhelua, ja sidosryhmäajattelun kautta löytyy usein vastaus tai oppi. Myös vaikuttaminen valtakunnan tasolla on helpompaa, kun löydämme yhteisen suunnan. Kerran kysyin eräältä jaoston konkarilta, mikä Palopäällystöliitossa on parasta: ”Päivittäisen työn tekeminen helpottuu, kun ongelman tullessa eteen missä päin Suomea tahansa aina löytyy kollega, joka voi auttaa tai jolta voi kysyä.” Yritysturvallisuus-jaosto peräänkuuluttaakin hyvien kokemuksien kautta, että liitto panostaisi vielä entistä enemmän jaostojen väliseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön. Jaostojen välisen yhteistyön kehittäminen ja yritysjäsenten aktivoiminen toimintaan voisi olla liiton ja Yritysturvallisuus-jaoston tulevien vuosien toiminnan tukipilareita.

Ajankohtaiset Tunti turvaa -luennot jatkuvat myös syksyllä Yritysturvallisuus-jaoston Tunti turvaa -luennot jatkuvat syksyllä kuukausittain. Käsittelyssä on aina ajankohtaisia asioita: esimerkiksi oppeja koronavarautumiseen saamme 5.10.2020, kun luennolla käsitellään hyvä käytäntöjä, joita olemme oppineet koronavarautumisesta. Marras- ja joulukuun luennot ovat 2.11.2020 ja 7.12.2020. Varaa sinäkin aikaa näille ajankohtaisille tietoiskuille!

YRITYSTURVALLISUUSFOORUMI 2.12.2020

Pelastustoimi tukee yritysten varautumista ja opastaa turvallisuudessa yrityksiä poikkeuksellisella tavalla. Pelastuslaitokset antavat mm. suojeluvalvojaja alkusammutuskoulutusta yrityksien henkilöstölle.

Mikko Parikka puheenjohtaja Yritysturvallisuus-jaosto 25

Digipalvelut kuuluvat kaikille

Mitä saavutettavuus käytännössä tarkoittaa?

ana ”saavutettavuus” on viime aikoina vilahtanut usein verkkosivuihin liittyvissä keskusteluissa. Voit itse olla henkilö, jolla ei ole ongelmaa hahmottaa eri verkkopalveluita: • sormi osuu pieneen klikkailtavaan kohtaan, • eri värit toistuvat oikein, • asiantuntijatekstin lukeminen on helppoa ja • tiedon etsimisessä ei ole ongelmaa. Kaikille verkkopalveluiden käyttö ei kuitenkaan ole helppoa – hankaluuksia on Suomessa arviolta noin miljoonalla eri verkkopalve-

luja käyttävällä ihmisellä. Siksi on säädetty saavutettavuusdirektiivi, joka on pantu täytäntöön digipalvelulakina. Saavutettavuusvaatimusten neuvonnasta ja valvonnasta vastaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Syy siihen, miksi saavutettavuusasiat ovat olleet enenevissä määrin keskusteluissa juuri nyt, löytyy digipalvelulaissa asetetuista määräajoista. Keskiviikko 23.9.2020 on viimeinen verkkosivuja koskeva määräaika, jolloin ennen 23.9.2018 laadittujen viranomaisten verkkosivujen tulee olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia. Erityinen huomio kiinnittyy sellaiseen tietoon, jolla on merkitystä ihmisten turvallisuudelle – siksi muun muassa pelastuslai-

tosten omat verkkosivut ovat tässä mielenkiinnon kohteena. Verkkosivut ja mobiilisovellukset on siis tärkeä saattaa saavutettavuusvaatimuksien edellyttämään tilaan viimeistään nyt. Saavutettavuusvaatimukset.fi on vierailun arvoinen verkkosivusto, ja aiheesta löytyy myös paljon verkko-opetusta. Huolehditaan, että asiakkaamme saavat meiltä yhdenvertaisesti myös digitaalisia palveluita! Mira Leinonen, pelastusylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen-vastuualue

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi – yhteistyössä

www.sello.fi 26

Hyvä hallintotapa -sarja

Joustavat normit korostavat viranomaisen perusteluvelvollisuutta

ain säätämisvaiheessa lainvalmistelija pyrkii ennakoimaan, mihin lakia tullaan sen elinkaaren aikana käyttämään. Jos sääntelyn kohteena on laaja yleisö, annetaan säännös mahdollisimman selkeänä ja yksityiskohtaisena. Pelastusoikeudessa yksityiskohtaisesta sääntelystä erimerkkinä toimii pelastuslain (379/2011) 10.2 §, jonka mukaan muun ohella uloskäytävillä ei saa säilyttää tavaraa. Jos jokainen säännös kirjoitettaisiin yhtä täsmälliseen muotoon kuin esimerkiksi pelastuslain 10.2 §, olisi käsillä sääntelyn paljous. Jos sääntelyn kohteina ovat työkseen lakia soveltavat ja hyödyntävät ammattilaiset, voidaan turvautua joustavaan sääntelyyn. Säännös kirjoitetaan joustavaan muotoon, jotta se soveltuisi mahdollisimman hyvin ennalta määrättyihin tilanteisiin eikä vanhenisi niin nopeasti. Vasta lain tultua voimaan siitä alkaa muodostumaan soveltamiskäytäntöä tuomioistuimissa sekä viranomaisissa, mikä osaltaan auttaa lain tulkintaa. Joustavasta sääntelystä esimerkkinä toimii pelastuslain 9 §, joka on sisällöltään epätäsmällinen ja epätarkkarajainen. Ainoastaan säännöksen toinen momentti näyttäytyy täsmällisenä: sen mukaan helposti syttyvää tavaraa ei esimerkiksi saa säilyttää ullakoilla siten, että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu. Verrataan näitä kahta erityyppistä säännöstä. Pelastuslain 10.2 § kieltää kaiken tavaran säilyttämisen uloskäytävillä ottamatta kantaa tavaran laatuun. Juridisesti asia ei kuitenkaan ole näin mutkaton, sillä säilytyksen kiellon kohde pitää määritellä tarkasti, jotta kiellon oikeusvaikutus on validi. Uloskäytävä-käsite avataan rakennusten paloturvallisuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen (848/2017) 2 §:n 1 momentin 30 kohdassa, jonka mukaan uloskäytävällä tarkoitetaan sellaista rakennuksessa olevaa tilaa tai ovea, jonka kautta rakennuksesta voidaan turvallisesti poistua tulipalon tai muun onnettomuuden aikana. Säännöksen ainoa muuttuja on siis uloskäytävä. Verrataan samaista logiikkaa pelastuslain 9.2 §:n mukaiseen helposti syttyvään materiaaliin. Säännöksestä ei sellaisenaan löydy vastausta siihen, mitä käsitteellä helposti syttyvä tarkoitetaan.

Joustavan säännöksen tulkinta ainoastaan semanttisesti saattaa vaikuttaa hyvinkin väljältä ja tulkinnanvaraiselta. Tämän illuusion murtaminen edellyttää lain tulkitsijalta ja soveltajalta ammattitaitoa tarkastella säännöstä muun ohella myös muiden oikeuslähteiden sekä oikeusperiaatteiden kautta. Tämä auttaa hahmottamaan väljän normin sisältöä. Joustavan normin purkaminen tulee aloittaa esimerkiksi hahmottamalla lainsäädännön tavoitteet ja ankkuroimalla säännös koko kyseisen lain systematiikkaan. Tulkintaa voidaan lisäksi täydentää esimerkiksi lain esitöillä, ennakkotapauksilla sekä viranomaisen omilla vakiintuneilla tulkinnoilla, kuten lain ulkoisilla standardeilla. Säännöksen tulkintaa ohjaavat myös perusoikeudet sekä eri oikeusperiaatteet, joista hallinnon oikeusperiaatteet ovat viranomaisen toiminnan kannalta keskeisiä. Silloin kun säännöksestä ei suoraan johdu vastausta oikeudelliseen kysymykseen – kuten pelastuslain 9.2 §:n mukaisessa tilanteessa – joutuu viranomainen käyttämään asiassa harkintaa. Toisin sanoen viranomainen valitsee lain sallimista rajoista tapaukseen parhaimmin sopivan vaihtoehdon. Mikäli pelastusviranomainen kieltää kivikokoelman säilyttämisen ullakolla sillä perusteella, että se vaikeuttaa tulipalon sammuttamista, voimme kokemusperäisesti todeta viranomaisen ylittäneen harkintavaltansa. Sen sijaan esimerkiksi usean ajoneuvon rengassarjan säilyttämisen kieltäminen samoilla perusteilla täyttää säännöksen tarkoitusperän. Aina kun viranomaisen päätöksessä on käytetty harkintaa, korostuu viranomaisen perusteluvelvollisuus. Päätöksessä viranomaisen tulee kertoa, kuinka valittuun lopputulokseen päädyttiin. Viranomaisen tapauskohtaista harkintaa tarvitaan lainsäätäjän tahtotilan jatkeena, sillä lakia ei voida käytännössä kirjoittaa kattamaan kaikkia tilanteita. Tässä on kuitenkin oltava tarkkana, sillä viranomaisen harkinta ei ole koskaan täysin vapaata, vaan sitä rajoittavat erilaiset tekijät, kuten hallinnon oikeusperiaatteet, jotka muun ohella korostavat viranomaisen päätöksenteon johdonmukaisuutta. Miksi sitten kivikokoelman kieltäminen eroaa rengassarjojen kieltämisestä? Saamme tähän osittain vastauksen pelastuslain 1 §:n

mukaisista tavoitteista, joiden mukaan muun ohella ihmisten turvallisuutta parannetaan, onnettomuuksia vähennetään ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti. Vastaako kivikokoelman poistaminen näihin tavoitteisiin? Voimme verrata aiottua päämäärää lain tavoitteisiin sekä tarkastella, onko tarkoituksemme linjassa tavoitteiden kanssa. Entäpä voimmeko kokemusperäisesti todeta renkaiden aiheuttavan palotilanteessa vaaraa ja uhkaavan siten 1 §:ssä asetettuja tavoitteita? Voimme vastata myöntävästi ja saamme lisäksi täsmennystä helposti syttyvän tavaran osalta pelastuslain esitöistä (HE 257/2010), joissa todetaan, että helposti syttyvän tavaran, esimerkiksi roskien ja jätteiden, tulee sijaita niille suunnitelluissa ja varatuissa paikoissa. Voimme näin päätellä lainsäätäjän tarkoittavan palo-osastojen palokuorman huomioimista tavaran säilyttämisessä ja että pelastuslain 9.2 §:n tarkoituksena on rajata tavaran säilyttäminen ainoastaan niille tarkoitettuihin paikkoihin. Ullakko näin sopii kivikokoelman säilyttämiseen, muttei rengasvarastoksi palo-osastoinnin riittämättömyyden vuoksi. Viranomaisen täytyy siis muistaa aina perustella päätöksessään kirjallisesti, kuinka katsoo laissa kuvatun tilanteen sopivan käsillä olevaan todellisuuteen. Joustavan normin käyttö edellyttääkin tulkitsijalta aina yleistä juridista ammattitaitoa sekä oman toimivaltansa rajojen ja omaa alaa ohjaavan oikeuslähdeopin tuntemusta. Sebastian De Caro, hyvän hallinnon puolesta

Syrjintään puuttumisen käytännöt ovat pelastusalalla riittämättömiä M

ielipide on keskeisin syrjinnän kokemuksen aihe pelastusalalla Suomessa. Toiseksi yleisimmäksi syrjinnän ilmentymäksi voi nimetä ikäsyrjinnän, jota kokevat sekä nuoret että vanhat pelastusalalla työskentelevät henkilöt. Syrjinnän kokemuksia pelastusalalla Suomessa kartoitin osana YAMK-opinnäytetyötäni, jossa tutkin yhdenvertaisuuskokemuksissa havaittavia päätöskäyttäytymisen ilmiöitä sekä niiden hyödyntämistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tutkimuksen osana toteutettiin kysely, jonka avulla syrjinnän kokemuksia selvitettiin. Vastauksissa kieli tai sukupuoli ei syrjinnän kokemuksen aiheena noussut esiin, mutta tarkempi tarkastelu osoitti sukupuolivähemmistöön kuuluvien kokeneen enemmän sukupuolista syrjintää kuin muut vastaajat. Kielisyydessä vastaavaa ilmiötä ei ollut havaittavissa, vaikkakin kielelliseen syrjintään liittyi alueellisia eroja kaksikielisten ja yksikielisten pelastustoimialueiden välillä. Tutkimuksessa esiin nousi puuttumiskäytäntöjen riittämättömyys ja vahvistus-

harhan vaikutukset siinä. Eli vastaajat, jotka eivät itse olleet kokeneet syrjintää, olivat täysin vakuuttuneita pelastusalan puuttumiskäytäntöjen toimivuudesta. Vastaavasti vastaajat, jotka olivat tulleet syrjityiksi, tunnistivat syrjinnän ilmiön myös ympäristössään ja olivat kokeneet puuttumiskäytännöt riittämättömiksi. Keskeinen havainto tutkimuksessa on, että yhdenvertaisuuden ja syrjinnän kokemuksiin kytkeytyy voimakkaasti tunteiden vaikutus päätöksentekoomme. Asiaa lähdin ratkomaan tutkimuksessani tunteiden johtamisen kautta. Tunteet toimivat aina molempiin suuntiin, ja siksi johtamis- ja esimiestyössä on tärkeää tunnistaa sekä omat tunteet ja niiden vaikutukset omaan päätöksentekoon että pyrkiä pitämään asianosaisten tunnetasapainosta kiinni. Tämä on mahdollista vaikuttamalla tilanteen uhkaavuuteen tai palkitsevuuteen statuksen, varmuuden, itsenäisyyden, yhteenkuuluvuuden ja reiluuden mittareiden kautta. Haluan kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita; olette mahdollistaneet selvityksen tarkastelun päätöskäyttäytymisen moni-

naisuuden kautta. Erityisesti haluan kiittää avointen vastauskenttien kautta mielipiteitään ja kokemuksiaan jakaneiden suurta joukkoa; Tutkijana minulla on ollut varsin suuri vastuu tuoda näkyväksi vastaajien kokemus yhdenvertaisuuden nykytilasta, asian esille nostamisen vaikeudesta huolimatta. Avointen vastausten määrä ja avoimuus onkin ollut selkeä viesti siitä, että alalla ollaan valmiita, ja jopa halukkaita, käymään myös vakavaa keskustelua. Keskustelunavauksesta voitaneen todeta koppi otetuksi, koska SM on ryhtynyt edistämään pelastusalalle laadittavaa yhteistä yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Katja Luoma palotarkastaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton kanssa ja se valmistui huhtikuussa 2020. Tutkimus löytyy Theseustietokannasta: Luoma, Katja (2020): Päätöksenteon ilmiöt yhdenvertaisuuskokemuksissa pelastusalalla Suomessa

Työssä annettiin seuraavat viisi toimenpide-ehdotusta, jotka kaikki ovat tekstissä mainittujen palkitsevuusmittareiden kautta johdettu

Pelastusalalle luodaan tehokkaampi yhdenvertaisuussuunnitelmien jalkautusohjelma tai mahdollisesti oma yhdenvertaisuussuunnitelma, sillä kuntaorganisaatioiden yhdenvertaisuussuunnitelmat jalkautuvat hitaanlaisesti pelastuslaitoksissa. Tehokkaammalla yhdenvertaisuussuunnitelmien jalkautuksella voidaan vaikuttaa varmuuden ja itsenäisyyden tunteisiin positiivisesti.

2 3

Työyhteisön sisällä olevien ryhmien monimuotoisuuteen panostetaan, sillä se kehittää työyhteisöjä yhteenkuuluvuuden lisääntymisen kautta, on helposti toteutettavissa arjessa ja parantaa myös päätöksentekoa näkemysten moninaistuessa.

4 5

Mentorointimalli otetaan käyttöön. Mentorointimallilla tarkoitetaan työssä oppimisen mallia, jossa jokaisella työhön tulijalla on ensimmäisten työvuosien ajan oma pitkän kokemuksen omaava ”kokemusasiantuntija”, tietynlainen tukihenkilö, jonka kanssa vaihtaa ajatuksia pelastusviranomaisen rooliin asettautumisessa vielä perehdytysjakson jälkeenkin. Vastaavasti jokaisella kokeneemmalla työntekijällä on oma innokas tulija haastamassa jo urautuvia ajatuksia, jolloin tuttuus lisää myös yhteenkuuluvuutta. Mentorointimalli on parhaimmillaan erityisesti ikä- ja mielipidesyrjinnän vähentämisen täsmälääke, koska siinä toteutuu kokeneen työntekijän osaamisen tunnustaminen, ja toisaalta se pienentää uuden työntekijän kokemaa uhkaa osaamisen puutteesta.

Reiluutta ja tasapuolisuutta työtehtävien jakamisessa lisätään sosiaalisen konstruktionismin tutkimisella ja mahdollisilla kehittämistoimilla. Tutkimuksessa havaittiin koetuksi syrjintää ja epätasapuolista kohtelua liittyen erityisesti tasapuoliseen tehtävienjakoon. Tällainen syrjintä voisi ilmetä esimerkiksi niin, että tehtävävalinoissa hakijan osaamisen sijaan suurempi painoarvo on hänen tavassaan hahmottaa todellisuutta. Sosiaalinen konstruktionismi tarkasteleekin juuri sosiaalisen todellisuuden rakentumista. Olisi varsin tiedostavaa selvittää edelleen, onko esimerkiksi näkemys osaamisesta sosiaalisesti rakentunut pelastusalalla.

Rekrytointimenetelmiä kehitetään, sillä rekrytointiavustajien ja soveltuvuuskokeiden käyttö lisää reiluuden tunnetta, ja erityisesti anonyymi rekrytointi asettaa hakijat yhdenvertaiseen asemaan keskenään. Reiluuden tunne puolestaan lisää halukkuutta yhteistyöhön, kun taas epäreiluuden tunne synnyttää nopeasti välttämisreaktion ja vähentää henkilöä kohtaan koettua empatiaa.

Yhdessä vahvempia: Meillä Tasa-arvo, monimuotoisuus, inkluusio, intersektionaalisuus… Yhdenvertaisuus on asia, josta menee helposti pää pyörälle. Aihepiirissä tehdäänkin usein oikovia yksinkertaistuksia ja olettamuksia, joiden takia keskustelu karkaa nopeasti väärille urille. Kun pelastustoimessa mainitaan yhdenvertaisuus, kääntyy monen ajatus pelastajan kuntotesteihin ja poteroihin kaivaudutaan jo ennen kuin lauseessa on päästy alkusanoja pidemmälle.

ä kaikilla on vastuu K

äsittelen tässä tekstissä aihepiirin keskeisiä sisältöjä ja pyrin siten saattamaan keskustelua edellä kuvailemaani tilannetta pidemmälle. ”Monimuotoisuus on sitä, että tulet kutsutuksi juhliin. Inkluusio on sitä, että sinua pyydetään juhlissa tanssiin”, on osuva kuvaus siitä, miten pelkät yksinkertaistukset eivät itsessään ratko yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon haasteita. Organisaatio voi olla monimuotoinen, vaikkei se välttämättä ole inklusiivinen. ITalalla ongelmaa kuvataan siten, että vaikka sukupuolijakauma olisi organisaatiossa hyvä, tyypillisesti kaikki naiset työskentelevät HR-osastolla. ”Kyllähän sä tiedät Mikko, että mä olen aina ollut palokunnassa tämmönen outolintu”, sanoi kollega minulle jokin aika sitten. Tämä lausahdus sai minut ajattelemaan, miten helposti pelastustoimessa leimautuukaan outolinnuksi. Ajattelin, että taidan itsekin kuulua tähän lintulajiin, kun asiaa jäin miettimään. ”Palokunnassa kannattaa kyl olla harmaata massaa”, on toisen kollegan toteamus, joka on jäänyt mieleeni. Ihmisiä syrjitään monesta eri syystä, valitettavasti. Käsitys siitä, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo olisivat yhtä kuin sukupuolijakauma, seksuaalinen suuntautuminen tai etnisyys, on hyvin rajallinen, ja se kaventaa aiheesta käytävää keskustelua. Hallituksen politiikassakin herätti taannoin ihmetystä sana intersektionaalisuus, joka tätä seikkaa pyrkii kuvaamaan. On tärkeää ymmärtää, että yksi ihminen voi kuulua moneen vähemmistöön ja altis-

Jotta syrjinnän muotoja voidaan ymmärtää ja niihin voidaan puuttua, on kuunneltava syrjinnälle altistuvia. tua pahimmillaan syrjinnälle useammasta syystä. Intersektionaalisuus käsitteenä kuvaa sitä, miten ihmisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttavat sukupuolen ohella monet muutkin erot, kuten yhteiskuntaluokka, ikä, alkuperä ja seksuaalinen suuntautuminen (THL.fi). Jotta syrjinnän muotoja voidaan ymmärtää ja niihin voidaan puuttua, on kuunneltava syrjinnälle altistuvia. Tämä valkeni itselleni omien kokemusteni kautta. Minulla oli hyvin huono käsitys liikuntarajoitteisten tilanteesta ennen kuin jouduin leikkauksen takia kulkemaan kaupungilla kävelykepeillä. Vasta koettuani kaupungin esteellisyyden, ymmärsin miten en pysty ilman kokemusta hahmottamaan syrjinnän eri muotoja. Vielä pysäyttävämpiä ovat olleet tilanteet, joissa kaupungin yöelämässä ohikulkija on ollut valmis lyömään turpaan vain siitä oletuksesta, että olen homo. Nämä ovat minulle pilkahduksia siitä, mitä muut joutuvat kokemaan koko elämänsä ajan, ja lyhyet kokemukseni ovat rajautuneet ainoastaan liikuntaesteisiin ja seksuaalivähemmistöihin. Kuten muussakin turvallisuudessa, kokemus vaarasta muuttaa käsitystämme riskin vakavuudesta ja todennäköisyydestä.

Aktiivisten syrjintään vaikuttavien toimien ohella on mielestäni yhtä tärkeää puuttua passiivisuuteen. Sillä, millä sanoin käymme keskustelua, millä nimityksillä puhumme vähemmistöistä, muokkaamme toimialan kulttuuria. Suhtautumalla välinpitämättömästi syrjivään puheeseen annamme syrjinnälle elintilaa. Passiivisuus on tästä syystä erittäin vahingollista, ja sillä on huomattava vaikutus toimialan kehittymiseen inklusiiviseksi ja monimuotoiseksi. Meillä kaikilla on vastuu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisessa. Sillä, että toimitaan inklusiivisesti, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kehittäen, ei tarkoiteta sitä, että enemmistöihin kuuluvat ovat huonoja ammattilaisia tai heissä on jotain vikaa, mitä vähemmistöjen edustajissa ei ole. Monimuotoisuutta ja inkluusiota lisäämällä pystytään tutkitusti kehittämään työyhteisöjen suorituskykyä. Me olemme nyt hyviä, mutta yhdessä voisimme olla parempia. Nähdäkseni pelastustoimi on tilanteessa, jossa erilaisuutta siedetään huonosti. Tavoiteltavaa olisi, että pelastustoimi pystyisi arvostamaan erilaisuutta. Inkluusiolla saamme aidon hyödyn monimuotoisuudesta ja pystymme huomaamaan ne ilmiöt, jotka estävät sen toteutumista. Matka on pitkä, mutta se pitää kulkea. Mikko Poutala koulutuspäällikkö Suomen Palopäällystöliitto Mikko toimii Palopäällystöliiton edustajana valtakunnallisessa pelastusalan tasa-arvoja yhdenvertaisuustyöryhmässä

Mitä yhdenvertaisuus tarkoittaa? Yhdenvertaisuus on laaja kattokäsite, josta on säädetty tarkoin Suomen perustuslaissa. Perustuslain mukaan yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan henkilöön liittyvän syyn, kuten sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan tai vammaisuuden, perusteella.

Organisaatioissa tulee edistää sekä sukupuolten tasa-arvoa että yhdenvertaisuutta. Tasa-arvolain mukaan valtion organisaatioiden ja kuntien tulee sisällyttää tasa-arvonäkökulma kaikkeen toimintaansa, palveluihinsa sekä päätöksentekoonsa. Yhdenvertaisuuslain mukaan kuntien ja valtion organisaatioiden tulee ottaa huomioon yhdenvertaisuus toiminnassaan ja laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. (wom.fi.)

2 a j ir k a i s er O ka v

Palopäällystöliiton

Oletko koskaan miettinyt, millaista porukkaa Palopäällystöliiton toimistolla oikein häärii – niin tai nykytilanteessa: ketä liiton Teams- tai Howspace-alustoilla oikein häärii? Toimiston väen nimet ovat monelle jäsenelle jo tuttuja, kasvotkin saattavat löytyä muistin perukoilta. Mutta osaisitko arvata, kuka pelaa vapaa-ajallaan Pokemonia tai kenen haaveisiin kuuluu vapaaehtoistyö maailmalla? Jotta sinun ei tarvitsisi ainoastaan arvata, Palopäällystöliiton toimiston väki täytti kaverikirjat, joista jälkimmäiset viisi julkaistaan tässä lehdessä. Arin, Jaanan, Nikin, Mikon ja Antin täyttämät kaverikirjat voit käydä lukemassa Palopäällystö-lehden numerosta 2/2020.

Tutustu Palopäällystöliiton toimiston väen kaverikirjoihin ja täytä lopuksi oma kaverikirjasi! Lehden tulevissa numeroissa julkaisemme myös jäsenten kaverikirjoja, joten mukaan halutessasi voit lähettää kuvat täytetystä kaverikirjasta ja itsestäsi osoitteeseen ajankohtaista@sppl.fi

Kaverikirja Nimeni on Tomi Timonen

lisuudeksi kehittää pelastustoimea valtakunnallisesti ja on mukava nostaa toimialan uusien asiantuntijoiden osaamista näkyviin.

Minua kutsutaan myös nuoruuden kavereiden keskuudessa

Vapaa-ajalla minä pyrin viettämään aikaa perheen kans-

Tombaksi.

Palopäällystöliitossa minä vastaan liiton koulutus- ja riskien-

hallinta palveluiden tiimeistä mutta olen itsekin vahvasti mukana tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi toimin liiton edustajana useissa valtakunnallisissa kehityshankkeissa, joihin usein liittyy pelastustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen tai hankkeiden tulosten jalkauttaminen.

Työskentelen täällä, koska koen tämän erinomaiseksi mahdol-

Intohimoisesti suhtaudun perheeseen, liikuntaan, itseni kehittämiseen ja työhön.

Vielä joskus tahtoisin kokeilla telemarkkia. Lomalla minä liikun ja rentoudun.

Kaverikirja

toinen ja innovatiivinen työpaikka, jossa tuetaan toisia. Sitä paitsi meillä on usein jopa hauskaa.

Nimeni on Sutelaisen Saku

Vapaa-ajalla minä virkistän mieltäni mökkeilyllä. Toki

Minua kutsutaan myös Viimeisin kutsumanimeni on Sakari-

Intohimoisesti suhtaudun vähän kaikkeen. Etenkin

Palopäällystöliitossa minä vastaan MentalFireFit-hankkeesta,

Vielä joskus tahtoisin kokeilla tehdä vapaaehtoistyö-

Matias. Se taisi tulla joltain eläimeltä zenmäisen luonteeni vuoksi :) jossa pyrimme suuntaamaan katsetta ensilinjan auttajien psyykkiseen hyvinvointiin monilla eri keinoilla.

Työskentelen täällä, koska Palopäällystöliitto on ammattitai-

sa ja harrastamaan liikuntaa monipuolisesti golfista erilaisiin kestävyyslajeihin. Liikun mielelläni kaksipyöräisillä joko moottorilla tai ilman.

innostun monenlaisesta liikunnasta kuten kuntonyrkkeilystä, kahvakuulien heiluttelusta, padelista ja frisbeegolfista. monenlainen auttaminen tulee sydämestä. tä maailmalla

Lomalla minä sain nauttia luonnosta ja nukkua, mikä oli harvinaista ja jopa virkistävää :)

Kaverikirja Nimeni on Henriikka Majoniemi

saan olla mukana mahtavassa porukassa ja osaltani luomassa turvallisuutta.

Vapaa-ajalla minä jumppaan ja toimin liikuntaseuran puheenjohtajana, pelaan Pokemonia ja kudon villasukkia.

Minua kutsutaan myös Henniksi.

Intohimoisesti suhtaudun jumppaamiseen ja vapaa-

Palopäällystöliitossa minä työskentelen koulutuskoordinaatto-

Vielä joskus tahtoisin kokeilla matkustamista, nyt

rina ja hoidan koulutuksiimme liittyviä käytännönjärjestelyjä.

Työskentelen täällä, koska työtehtäväni ovat monipuolisia,

Kaverikirja Nimeni on Siiri

ehtoistyöhön liikuntaseurassa.

se tuntuu kaukaiselta ajatukselta.

Lomalla minä laiskottelen.

Vapaa-ajalla minä kirjoitan, luen, ideoin, liikun luonnossa, viihdyn hyvässä seurassa ja koukutun tosi-tv-ohjelmiin

Intohimoisesti suhtaudun

Minua kutsutaan myös Sirpaleenaksi, Siiniksi ja Tirriäiseksi

kirjoittamiseen, luovuuteen, hyvinvointiin, ratkaisuihin ja ideoihin

Palopäällystöliitossa minä autan ihmisiä ymmärtämään,

Vielä joskus tahtoisin kokeilla

kehittämään ja muuttamaan asioita viestinnän avulla ja edistän alan yhteistä vuorovaikutusta

Työskentelen täällä, koska organisaatio edustaa minulle tär-

keitä arvoja, työ on joustavaa ja inhimillistä, työyhteisö on mukava, pidän monipuolisista mahdollisuuksista ja viestinnän työtehtävistäni

rohkeuteni rajoja itseni ylittämistä ihan jotain muuta

Lomalla minä olen offline

Työskentelen täällä, koska halusin työni ja opiskeluni

Kaverikirja Nimeni on Petteri Rusi

kannalta parhaaseen harjoittelupaikkaan.

Vapaa-ajalla minä veneilen, liikun monipuolisesti ja tapaan ystäviäni.

Intohimoisesti suhtaudun perheeseen, ystäviin ja työhön. Minua kutsutaan myös Petteriksi:-) Palopäällystöliitossa minä olen mielenterveystyön harjoittelussa MentalFireFit hankkeessa. Opiskelen AMK-ensihoitajaksi.

Sinun tietosi tähä n! NIMENI ON TYÖKSENI MINÄ TEEN JUURI SITÄ TYÖKSENI, KOSKA

Vielä joskus tahtoisin kokeilla viettää vähintään viikon luonnon helmassa ilman puhelinta.

Lomalla minä yritän rentoutua. Tulen siinä paremmaksi vuosi vuodelta.

VAPAA-AJALLA MINÄ INTOHIMOISESTI SUHTAUDUN VIELÄ JOSKUS TAHTOISIN KOKEILLA 33

Seuraa Palopäällystöliiton ajankohtaisia tapahtumia

oikkeuksellisina aikoina tilanteet voivat muuttua nopeallakin aikataululla. Palopäällystöliiton toiminnassa tapahtuvista muutoksista, koulutuksista ja toiminnasta ylipäätään liitto viestii jäsenille ja sidosryhmille monikanavaisesti. Muista seuraavat kanavat niin pysyt aina kartalla liiton toiminnasta: Palopäällystöliiton verkkosivut sppl.fi

ovat liiton viestinnän kivijalka. Ajankohtaista-osiosta löydät aina viimeisimmän tiedon toiminnastamme. Jäsenistölle suunnatut sisällöt julkaisemme Howspace-työtilassa. Muistutamme jäseniämme sähköpostitse, kun työtilaamme ilmaantuu merkittäviä uusia sisältöjä. Jäsenenämme pääset kirjautumaan työtilaan klikkaamalla sähköpostisi linkkiä,

erillistä rekisteröitymistä ei tarvita. Sosiaalisen median kanaviamme seuraamalla merkittävistä tapahtumista kuulet takuulla ensimmäisenä. Koulutuksista, webinaareista ja muista ajankohtaisista asioista viestimme Facebookissa, Twitterissä, LinkedInissä ja Instagramissa viikoittain. Lisäksi julkaisemme mielenkiintoisia videosisältöjä YouTubessa.

Facebook & YouTube: @Palopaallystoliitto LinkedIn: Suomen Palopäällystöliitto - The Finnish Association of Fire Officers Instagram & Twitter: @sppl_ry

Palopäällystöliiton syksy jatkuu poikkeuksellisena

elastustoimen arvot ”Inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti – yhteistyössä” velvoittavat toimialaa näyttämään esimerkkiä myös annettujen suositusten noudattamisessa. Palopäällystöliitossa tämä koskettaa myös koulutustapahtumien järjestämistä. Perinteisesti Palopäällystöliiton toiminnan ydintä on ollut koota ihmisiä yhteen keskustelemaan ja jakamaan tietoa pelastustoimen kehittämiseksi erilaisiin kontaktitapahtumiin, joten vallitseva tilanne on vaikuttanut toimintaamme merkittävästi. Kuluneen vuoden aikana emme ole järjestäneet käytännössä

ollenkaan perinteisiä koulutustilaisuuksia, vaan toiminnan pääpaino on ollut verkossa. Kevään aikana etsimme uusia toimintatapoja yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen ylläpitämiseksi. #Kohtaamisia antoi monelle mukavaa vaihtelua ja ennen kaikkea tarvittavaa vertaistukea etätyöhön. Vastuullisena toimijana haluamme jatkossakin tarjota turvallisia tapahtumia, joten suurin osa toteutuksista on lähitulevaisuudessa verkossa. Järjestämme toistaiseksi myös pieniä kontaktitapahtumia, joissa huolehdimme suosituksen mukaisista turvallisuusjärjestelyistä. Kontaktitapahtumissa koulutus- ja

lounastiloissa on riittävät turvaetäisyydet, osallistujien käytössä on käsidesiä ja suojamaskeja. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia erilaisten verkkototeutusten aiheiksi ja sisällöiksi. Toimintatavat ja käytettävät alustat hakevat vielä muotoaan mutta samalla verkko mahdollistaa monia uudenlaisia asioita. Ehdotuksia ja ajatuksia voit toimittaa liiton henkilöstölle ja/tai osoitteeseen: toimisto@sppl.fi Jatketaan syksyä inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti – yhteistyössä.

Kun on aihetta juhlaan... Muistathan, että Palopäällystöliiton verkkokaupasta voit tilata myös upeita lahja- ja muistoesineitä erilaisiin tilaisuuksiin. Verkkokaupastamme löytyy muun muassa käytännöllisiä teleskoop-

pivartisia makkaratikkuja kätevissä suojakoteloissaan, heijastavia reppuja lisäämään turvallisuutta pimenevään syysliikenteeseen, sekä paljon muita lahjaideoita.

Tarjontaamme pääset tutustumaan verkkokaupassamme: sppl.fi/verkkokauppa Palopäällystökalenteri 2020

Jäseninfo Etkö saa Palopäällystöliitolta sähköpostia? Päivitä muuttunut sähköpostiosoitteesi niin pysyt jälleen kartalla liiton toiminnasta! Jos sähköpostiosoitteesi on vaihtunut tai olet ottanut sähköpostin käyttöön Palopäällystöliittoon liittymisen jälkeen, muista päivittää uusi osoite myös Palopäällystöliitolle. Sähköpostin päivittäminen onnistuu laittamalla asiasta sähköpostia Palopäällystöliiton toimistolle: toimisto@sppl.fi. Me puolestamme päivitämme uuden sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriin. Ajantasainen sähköpostiosoite jä-

senrekisterissä varmistaa liiton viestien perille pääsemisen ja mahdollistaa sen, että voit jatkossa käydä itse päivittämässä jäsentietojasi jäsenrekisterissä. Muista siis päivittää sähköpostiosoite, kun sen aika on!

Palopäällystöliiton veriryhmä Punainen Kukko ja luovutuksesi kirjautuu ryhmän tietoihin. Vuonna 2019 Punainen Kukko -ryhmälle kertyi yli 10 luovutusta. Vuonna 2020 tavoitteemme on vähintään 20 luovutusta punainen kukko -ryhmän nimen alla. Yksi luovutus auttaa keskimääOjenna kätesi – tule mukaan rin kolmea verta tarvitsevaa. Ojenna Palopäällystöliiton veriryhmään! siis kätesi. Voit luovuttaa verta, jos olet Käytkö säännöllisesti verenluovutukses- 18–70-vuotias, painat vähintään 50 kiloa sa? Tai tarvitsetko lisäpotkun ensimmäi- eikä sinulla ole terveydellistä estettä luoseen kertaan? vutukselle. Uusi luovuttaja voi olla korTule mukaan Palopäällystöliiton ve- keintaan 59-vuotias. riryhmään, autetaan porukalla! Voit luovuttaa jokaisessa Veripal- Lisätietoja verenluovutuksesta: velun toimipisteessä. Mainitse Suomen veripalvelu.fi.

Luo turvallisuutta ja kiinnitä ajoneuvoosi

käyttövoimatarra

erkkokaupastamme löytyy nyt laadukkaita käyttövoimatarroja bensiini-, diesel-, sähkö- ja hybridiajoneuvoille. Maailmanlaajuisen suosituksen mukaisesti joukkoliikenteen, raskaan kaluston ja pelastustoimen ajoneuvoja aletaan myös Suomessa merkitä käyttövoimatarroin. CTIF:n kehittämät uudet

käyttövoimatarrat auttavat pelastushenkilöstöä pelastustilanteissa, sillä käyttövoimatarran perusteella pelastushenkilöstö pystyy nopeammin tunnistamaan, minkä käyttövoiman kanssa he ovat onnettomuustilanteessa tekemisissä. Tämä parantaa pelastustoiminnan turvallisuutta ja tehokkuutta. Tarrat ovat heijastavaa sekä jälkiheijas-

tavaa materiaalia, ja niitä löytyy kolmessa eri koossa. Lisäksi verkkokaupastamme on saatavilla myös Pelastustoimen arvot -tarroja, joita löytyy kahdessa eri koossa. Tilaamaan pääset Palopäällystöliiton verkkokaupasta: sppl.fi/verkkokauppa Tilaa tarrat ja tee tieliikennepelastamisesta entistä turvallisempaa!

Uudet jäsenet LH 5/20

Riskienhallinta Soila Antti, palotarkastaja, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Tsempoi Ilja, turvallisuus- ja riskienhallintasuunnittelija, Helsingin kaupunki Luotamo Juha-Pekka, vuoropalomestari, Stora Enso Oyj / Imatran tehtaat Kouvo Kai, rakennuttajapäällikkö, Sitowise Oy Viinikka Jyrki, kouluttaja, Tmi nolla7 Viljanen Jani, ensihoitaja / sairaanhoitaja, Ea-Technica Oy

Yritysturvallisuus Ikäheimo Esa, teollisuuspalopäällikkö, Yara Suomi Oy

Pelastustoiminta Laitinen Juho, palomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos Kuoppala Svenja, AMKn19 opiskelija, Pelastusopisto Paloranta Mats, aluepalomestari, Satakunnan pelastuslaitos Kittelä Tommi, ruiskumestari, Päijät-Hämeen pelastuslaitos Kupiainen Mika, operatiivinen päällikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos Innanen Jukka, ruiskumestari, Pohjois-Savon pelastuslaitos Vanhanen Mikko, palomies, Keski-Suomen pelastuslaitos Ala-Kokko Ville, asemamestari, Keski-Suomen pelastuslaitos

Vapaaehtoispalokuntatoiminta

Laksela Juha, yksikönjohtaja, Leppälahden VPK Panula Tom, palokunnanpäällikkö, Vanhankylän seudun VPK Korkeaniemi Jouni, teollisuuspaloesimies / yksikönjohtaja, Kip Servicen teollisuuspalokunta Kokkola / Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos

Varautuminen ja väestönsuojelu Hauska Timo, yliopettaja, Pelastusopisto Kärkkäinen Juha, valmiuspäällikkö, Kainuun pelastuslaitos Saulio Otto, miehistö, Jyväskylän VPK

Hallinto ja tukipalvelut Pennanen Axelsson Saara, viestintäpäällikkö, Helsingin kaupungin pelastuslaitos Mehtälä Saara, hallinto- ja taloussuunnittelija, Jokilaaksojen pelastuslaitos Helske Marjut, hallintopäällikkö, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Timonen Hannu, palomestari, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos

Den nya FEU-presidenten kommer från Nederländerna

ör första gången någonsin samlades FEU-delegater från nästan alla medlemsländer till ett möte på webben i början av september. Finlands Brandbefälsförbunds delegation som denna gång bestod av förbundets ordförande Veli-Pekka Ihamäki samt Peter Johansson och Torbjörn Lindström samlades på förbundets kansli för att därifrån tillsammans delta i mötet. Vidare deltog även Ari Keijonen i egenskap

av observatör och verksamhetsgranskare. Mötet inleddes traditionsenligt med föregående mötets protokoll samt med rapporter från presidenten, sekreteraren och IT-ansvariga. Samtliga rapporter godkändes. Efter det var det dags att behandla verksamhetsgranskarnas utlåtande och godkänna ekonomirapporten. Rapporten visar att ekonomin förbättrats sedan 2014, vilket till stor del beror på inkomsterna från Emergentprojektet. Det här visar tydligt att det inte är möjligt att bedriva verksamheten enbart med hjälp av medlemsavgifter utan att man också är i behov av utomstående finansiering, som till exempel EU-projekt. Följande stora ärende på agendan var valet av ny president för FEU. Den tidigare presidenten Chris Addiers från Belgien hade valt att stiga åt sidan efter två treårs perioder som president. Endast en kandidat var uppställd, och mötet valde enhälligt Stephan Wevers, Twentes brandchef och

Nederländernas brandbefälsförbunds ordförande, till president för de kommande tre åren. Stephan har en lång och gedigen erfarenhet från räddningsväsendet och han har en stark tro på FEU:s framtid och en stark vilja att driva verksamheten vidare. Stort tack till Chris för det arbete han har utfört för FEU och lycka till Stephan! Efter valet av president stod behandlingen av förbundets nya stadgar på agendan. En arbetsgrupp bestående av fem personer har under våren arbetat fram ett utkast till nya stadgar för FEU. Finland har representerats av Torbjörn Lindström i arbetsgruppen. Mötet gick igenom de synpunkter och kommentarer som hittills kommit fram. Nu har de nationella förbunden ännu möjlighet att behandla stadgarna i sina egna förbund och den sista behandlingen av stadgarna ordnas via ett webbmöte i början av november i år. Följande fysiska möte är planerat till våren 2021 i Helsingfors.

FEU sai uuden presidentin Alankomaista

nsimmäistä kertaa FEU-edustajat, melkein kaikista jäsenvaltioista, kokoontuivat verkkokokoukseen syyskuun alussa. Suomen Palopäällystöliiton delegaatio, joka tällä kertaa koostui liiton puheenjohtajasta Veli-Pekka Ihamäestä sekä Peter Johanssonista ja Torbjörn Lindströmistä, kokoontui liiton toimistoon osallistumaan kokoukseen sieltä. Lisäksi Ari Keijonen osallistui kokoukseen tarkkailijana ja tilintarkastajana. Kokous alkoi perinteisesti edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksymisellä sekä presidentin, sihteerin ja IT-vastaavan raporteilla. Sen jälkeen agendalla oli tilintarkastajien lausunto sekä tilinpäätöksen hyväksyminen. Talousraportti osoittaa, että talous on parantunut tasaisesti vuodesta 2014 lähtien, mikä johtuu suurelta osin Emergentprojektin tuloista. FEU:n toimintaa ei voida harjoittaa pelkästään jäsenmaksujen avulla, vaan tarvitaan myös ulkoista rahoitusta, joita esimerkiksi EU-hankkeet tarjoavat. Tärkeä asia esityslistalla oli FEU:n presidentin valinta. Entinen presidentti Chris Addiers Belgiasta oli ilmoittanut, ettei ole enää käytettävissä kahden kolmen vuoden kauden jälkeen. Vain yksi ehdokas oli nimetty, ja kokous valitsi yksimielisesti Twenten palopäällikön ja Alankomaiden

palopäällystöliiton puheenjohtajan Stephan Weversin seuraavan kolmen vuoden ajanjaksolle presidentiksi. Stephanilla on pitkä ja vankka kokemus pelastustoimesta. Hänellä on vahva usko FEU:n tulevaisuuteen ja vahva tahto johtaa toimintaa eteenpäin. Paljon kiitoksia Chrisille FEU:n hyväksi tekemästä työstä ja onnea Stephanille! Presidentin valinnan jälkeen FEU:n uusien sääntöjen tarkastelu oli esityslistalla. Kevään aikana viiden hengen työryhmä oli laatinut luonnoksen uudeksi FEU:n perussäännöksi. Suomea työryhmässä edusti

Torbjörn Lindström. Kokouksessa käytiin läpi toistaiseksi esiin tulleet näkemykset ja kommentit. Nyt kansallisilla liitoilla on vielä mahdollisuus keskustella säännöistä omissa kokouksissaan. Tavoitteena on, että sääntöjen lopullinen päätöskäsittely on marraskuun alussa järjestettävässä verkkokokouksessa. Seuraava fyysinen kokous on suunniteltu keväälle 2021 Helsinkiin. Tilläggsinformation/lisätietoja torbjorn. lindstrom@turku.fi och/ja ari.keijonen@ sppl.fi

Tervehdimme palopäällystöä Helsingin seutu

Vaativien kohteiden palo- ja savuosastointiratkaisut

www.emleino.fi paloturva@emleino.fi puh. +358 9 4150 4100

Markkinoiden laajin valikoima rullapalo-ovia, savusulkuverhoja sekä kuljetinratojen paloluukkuja teollisuuteen, kauppakeskuksiin, lentokentille ja arkkitehtoonisesti vaativiin kohteisiin.

”VARATTU” A & A Autopurkaamo Malmin Valio-osa Oy Kytkintie 2, 00770 Helsinki puh. 09 389 6600

Arkkitehtitoimisto Hyvärinen & Co Oy

E.I. Kekkonen Ky Jäähdytintie 16, 00770 Helsinki Puh: 0400-437772

Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy

Oy Husön Ratsastuskeskus Ab Talosaarentie 283 Helsinki Puh. 09-8777132

Studio U2 Arkkitehdit Oy

Telcar Oy Kytkintie 1b 00770 Helsinki Puh: 041 528 0169

Vallilan Hammaslääkärikeskus

Rollen Tähtihuolto Ky Linnanherrankuja 3 B Puh: 0400-433189

Konsultointi KAREG Oy Töölöntorinkatu 11 B, Helsinki Puh. 09-493 411

Hyvää syksyä toivoo Jukka Kuljetus Oy V & J Laine

www.artfysio.fi

Decoväri Oy Aleksis Kiven katu 30 Helsinki puh: 09-737 286

Tervehdimme palopäällystöä Helsingin seutu

WRH Global Nordic Oy Hertta

Hyttitie 6, 00700 Helsinki Puh: 010 337 2720

Tervehdimme palopäällystöä Turun seutu LPR Arkkitehdit Oy Kauppiaskatu 5A, 20100 Turku Puh: 02- 2777 155 www.ark-lpr.fi

Talotekniikka Forsblom Oy

PR-Varustelu Oy Vuorelankatu 7, 20320 Turku Puh. 02 435 43 01

Dentalhuolto Leiniö Oy

QMC J. ALA-AHO

Soliniuksenkuja 1, 21200 RAISIO Puh. (02) 4144 600

Tmi Lassi Korsimo

V-S Asunto Pro Oy

Lieto

”VARATTU”

Suomen Teollisuustyökalut Oy

Trucks and Trailers

Autoverkstad A & A Hellberg Oy

Tervehdimme palopäällystöä Etelä-Pirkanmaan seutu

Q-Kiinteistöt Oy Kevyet ja raskaan kaluston hinaukset

Kalaniemen Grilli-Kahvio Akaan Tähtipalvelu Oy

Akaan konevuokraamo Oy

Apukuljetus Collin

Kuljetus Rautell

Kylmälaitehuolto Kauranen

Kuljetus Mikko Heinonen Oy

Asennus ja korjaus A. Salonen

Driving Center & SEC Oy

Eepitrans

Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy

Arola asennus- ja rakennuspalvelu

Arvo- ja Notariaattikeskus Oy

Eriksson Tube&Pipe Engineering Oy

Heidi Hagrén Oy

Hinauskuljetus Kyrölä Oy

A Lahtinen ky

Huhtalan kukkakauppa

Huoko Oy

Isännöinti Peltonen Oy

JS-Tasoite Ja Maalaus

Jaakko Väisänen Oy

KJ-Solutions Oy

Kalustekorjaus Mattila

Konhon Sähkötyö

Kotipalvelu Ritva Kiviniemi

Kuljetus Harri Mattila

Kuljetus Hintikka Oy

Tervehdimme palopäällystöä Etelä-Pirkanmaan seutu

Metsätoimi AHJ Oy

O. Ruoho

PK Työ Oy

MB-varaosat ja huolto Venetmäki Oy

Vinski Sport

Viuhan Remonttipalvelu Janne Horsmalahti

Muovityö Hiltunen Oy

PKA Tilipalvelu

Pukkilan tila Oy

Rakennustyöt Kaipia Oy

Penkkikosken Sähkö Oy

Rakennuspalvelu Olli Hakala Ky

Puh: 0400-632 352

Pirkanmaan kotija pihasaneeraus

Puh: 0400-566 403

”VARATTU” RMP Rakennus Oy Valkeakoski

Pirkanmaan Tasosaneeraus Oy

Remusa Oy

Sähköasennus V. Viitasaari Oy

Vammalan Työkone Oy

Saneeraus M. Kommio

Suomen Sähkötieto Oy

Vallon IVTek

www.mpoy.fi

Salon seutu Hyvää syksyä Trimpec Oy

”VARATTU”

Perniön JR-Trans Ky

Puunkaato Pasanen

Rakennusliike T. Rauman Oy

Ilveksentie 8, 25460 Kisko Puh: 0500-524860

Puh: 0500 185577

Turuntie 8, 24100 Salo Puh: 040-5849 646

LVI-Insinööritoimisto Alfa Oy Turuntie 21, 24240 Salo Puh: 0400-740656

M.Hopiavuori Oy

Asennustyö Landen Oy

Esa Kakko Oy

Isännöinti Matti Laakso

Metsolantie 30, 25640 Förby Puh: 0400-536682

Suomusjärvi Puh: 0400-741767

Kirkkokatu 13 B 10, 24100 Salo Puh: 044-2782746

Salo Puh: 050-410 6585

Metallityö Markku Saloranta Oy

Someron Vahinkovarasto Oy Keittiökalusteet Puh. 050 5641361 Leppätie 5, 31400 Somero

Moto-Alm Oy Mäntyniementie 15, 25500 Perniö Puh: 0400-786380

Kalustemyynti A. Vuorela Oy

Nuohoojamestari Jari Takanen

Nuohous- ja ilmastointityöt Pertti Mikkonen

Konehuolto A. Uotila

Kuljetusliike Martti Äikäs Oy Salo Puh: 0400-324452

Somero Puh: 0400-534066

Somero Puh: 0400-823 139

Tervehdimme palopäällystöä Tampereen seutu

Pme-Trading Oy Hoito- ja hoivapalvelu Taru Koskivuori

Pee6 Oy Sähköpalvelu Tuomo Koivuniemi Oy Ylöjärvi Hatanpäänkatu 3 B 33100 Tampere Puh: 020 4911

PIRKANMAAN JÄÄTELÖ OY

Kun se on ihan justiinsa

lltrucks.fi

eikä melkein sinnepäin!

Talonrakentaminen & remontit

RAKENNUSPALVELU TOIVA 040 832 2966

Sarankulmankatu 14, 33900 Tampere Puh:0201 616 200

Tervehdimme palopäällystöä Tampereen seutu JS-TEK

JMS-Tuote Oy

puh. 0400-164 080 js-tek@pp1.inet.fi www.js-tek.fi

JTH-Tekniikka

Jobiili Oy

Joni Ihalainen Oy

KE Huolto Vehmaantie 12, 33470 Ylöjärvi Puh: 045 -363030

FINLATEC Kalaniemen Grilli-Kahvio Cisse's

Kemika Oy

Esko Vesanen Oy

Kengittäjä Vilppu Laaksonen Haketus Ilomäki Oy

Puh: 0400-494 312

Hakkari Kiinteistöt Oy

Kyrönlahden Hoitopalvelut Oy Alumint

Kuljetus Laaksonen Oy

Kotipalvelu Ainasiisti

Vesalantie 7, 33960 Pirkkala Puh: 0400-831410

Harri Sunila Oy

Alphas Finland Oy

Asfalttikorjaus JH Oy

Autohuolto Ketola & Vesa Oy

Automyynti Niko Palomäki

Black Moor Oy

Chinaworks Finland Ky

leimabetoni.fi

Sähkömies Ahoranta

www.takuueristys.fi

Tmi Olrak

Turvatyö Heli Mäkinen

”VARATTU”

Vartaassa Oy

Pirkkala

Minikonevuokraus J Vänttinen Oy puh. 050 - 505 4326 minikonevuokraus.fi

Mipatek Oy

Suomen Kiinteistökehittäjät Oy

Suomen Tiirikointipalvelu kassakaapinavaus.fi 044 346 3433

Ruoveden Parsiniemi Oy

Sahauspalvelu M.Kivioja

Nokian Saneeraus Asiantuntijat Oy

Nuohouspalvelu Jukka Salonen

Pihahuolto Haapaniemi Oy

Seremontti Oy

puh. 050-3099 543 Kangasala

Patamäenkatu 19,33900 Tampere Puh. 020 155 2828

TAKT Oy

TSI-Korjaus Oy

Tamkotek Oy www.tamkotek.fi

Tampereen ATH-Service Oy

Takon Kotelotehdas Oy

Puh: 045-224 7836

Talonrakennus A.Lahti

Talopalvelut Ylinen

Rakennustyö Kuusela

Puutarharauta Oy

Rakennus Luukila Oy

Salaojakeskus Pirkanmaa Oy

Taksi Ecaro

Puh: 044- 557 2368

Lempäälän Ilmanvaihtourakointi Oy

Pirkan Kuljetus Oy

Remonttiapu PaTu

A R K K I T E H T I T O I M I S T O

T Ä H T I - S E T

O Y

Tervehdimme palopäällystöä Tampereen seutu Ylöjärven Automaalaamo Vaihtotie 1, 33470 Ylöjärvi Puh: 050-5147771 www.ylojarvenautomaalaamo.fi

Tuomiokirkonkatu 36 A (2. krs), 33200 Tampere Puh: 0500 464 851

KAUPAN LOGO

Yksittäiset logot JPG- ja PDF-muodoissa saat lataamalla ZIP-pakatun tiedoston (taiton osat) Ensisijainen:

LINKKI Versio 2, jos ensisijainen logo ei erotu taustasta

LINKKI

Kimmotor Oy Pinotie 1, 33470 Ylöjärvi Puh: 040-5081700

Maanrakennus, LVI-työt ja hitsaustyöt puh. 040-719 5474 LVI M. Rajala

Doc Hämetvaara Oy Saunalautta Näsijärvellä Asuntoauton vuokraus Puh: 040-8317705 www.suomenkatamaraani.fi 45

Tervehdimme palopäällystöä Tampereen seutu

Ollinojankatu 5, 33400 Tampere

Suupantie 2, 33960 Pirkkala

Pub Carlos Männistönkuja 2, 33410 Tampere Löydät meidät facebookista

Kankaanpään seutu A. Paloviita Hieronta Puh: 050-540 3899

Metsuripalvelu Välimäki Kuljetus Viinamäki Ky Vatajankoski Puh: 044 270 1569

Kolarikorjaus P. Gullans

Autokorjaamo Salmijärvi

I & H Urakointi Oy

Oivatec Oy

Pohjois-Satakunnan Liikenne Oy

KMR Rakennussuunnittelu-ja valvonta

Kaijun toimistopalvelu

Karvian Koneasema Oy

Rakennus Kivikari

Rakennustyö Aku Salonen

Soikan Sepeli Oy

Lounasruokala Kirsikka

Metalli Ja asennus Kuusisto

Metallintyöstö Seppo Suoranta Ky

Metsänhoitopalvelut J. Lilja

Kontomän Oy

Kuljetus J. Prinkkala Oy

Kuljetus Juha Peltonen Ky

Kuljetus T. Välimäki

Koneurakointi Hautaviita Hautaviidantie 41, 38970 Lauhala Puh: 050- 327 9656 Yli-Panula Oy

Puh: 0400-562514

Tervehdimme palopäällystöä Kankaanpään seutu

Espoon seutu

Nyt on korkein aika ottaa Jeesus vastaan

Prisma Sello Espoo www.hok-elanto.fi

Sähkötarkastukset ja lämpökamerakuvaukset puh: 040- 574 4945 www.em-sahkopalvelu.fi

Wirmax Oy Virkatilantie 3, 02920 ESPOO Puh: 050-5389378

Finnkoritus Oy Bodomintie 31, 02940 Espoo Puh. 09 855 7109

Isännöitsijäpalvelu Ralph Krogius Oy

Koneurakointi Forsström Oy Lepsämänjoentie 53 Espoo Puh: 0400-441828

White Hat Oy Puh: 050-506 1033, 050-596 8309

www.pekkaharjanne.fi

Eha Eristys Oy Kirkkonummi

Espoon Sora Oy Pohjoisentie 9, 02970 Espoo Puh: 0400-707940

Tervehdimme palopäällystöä Iisalmi-Pielavesi seutu

MJ Urakointi Oy

Maatila Juho Lappi

Maatila Samuli Kärkkäinen

Ajokortit ja turvallisuuskoulutukset

K&K Mattinen Ky Iisalmi puh: 044 3080210, 044 5005480 www.kkmattinen.fi

by MEISER

Liikenne Ruotsalainen Oy

Metsäpalvelu V. Pääkkö

Rakennuspalvelu Jasis Oy

Rakennussuunnittelu Kulin Oy

TKT-Purku Oy

Taksi Anne Niskanen Puh: 050 5925049

Tmi: Pannunvartija

”VARATTU”

Latvalan Paja

Monipalvelu Nissinen Oy Puh: 040-777 8940, 045-325 0350

Raksarami Oy

Puh: 0400-661135

Mähösen musiikkikauppa

TiliTabell Puh: 050-3634189

Ylä-Savon Rakennus Oy Mikko Elovaara Oy

Pirjoriitan Kotipalvelu Puh: 040-1643025

Puunkorjuu Korhonen Oy

RRK-Kuljetus Oy

Ruukkumaa Ay

Savon Metsäkonepalvelu

Sähkötyö Heiskanen

Kuljetusliike Pasi Nissinen Ky

Tmi S. Koponen

Pielavesi puh: 0400-250225 Oskun Taksi- Ja Kuljetuspalvelu

Reimari

PieJari Oy

Parkettila Puh: 040-508 8616

Pieni Kuvapuoti 48 Kiuruvesi

Tervehdimme palopäällystöä Iisalmi-Pielavesi seutu

Auto- ja MP-korjaamo J. Kauppinen

Auto- ja konekorjaamo Vaarasuo

Hannun Rakennus-Apu Ky

Puh: 045-648 1401

Koneurakointi Tossavainen Oy

Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Laulumaa

Juisen Helppi

Jussin Auto

Koneenkorjausja urakointi Pulkkinen

Konepalvelu KJJ

Huoltomasa

Autokorjaamo Autokax Ky Ahertajankaarto 3, 74130 Iisalmi Puh: 0440-527 201

Ensiapukoulutus Markus Kantola

Foto Elämys Oy

HPS Koneurakointi Oy

InstNevaPro Oy

JML Rakentajat Oy

Japea Oy

Jauhiaisen Puutarha Oy

Kuljetus Raati Oy

Kuljetus T Hermanoff

Kuljetus Tuovinen Ky

Kuljetusliike J. ryhänen Oy

Kiinteistöhuolto Kalle

Kirpunvapa

Koneurakointi Heikki Partanen Oy

Koneurakointi Janne Saarela

Konetyö Pennanen AHA-kartoitukset AT Estate Service

Lapinlahden Vesi Oy

Kuutola

Koneurakointi Sääski Puh: 0400-304 720

Toimisto- ja kiinteistöpalvelut Riitta Ruotsalainen

Puh: 040-419 3196

Vilp

Kapearaiteisen rautatien rakentamisen muistomitali vuodelta 1897. Medal to commemorate the building of the narrow gauge railway 1897.

Mänttä-Vilppula seutu

Patsaan paljastustilaisuus 1938

THE Sähköja konepalvelu Oy

Teprak Mänttä Puh: 0500 794 662

Tmi Remonttipalvelu Asko Mäkinen

Unveiling of a statue in 1938

Varjolan Talo Pohjaslahti

Vilppulan Huoltopalvelu Oy Suokatu 4, 35700 Vilppula Puhelin:03 4716383

www.nanq.fi

Tervehdimme palopäällystöä Mänttä-Vilppula seutu Palomiehille kiitokset ja tervehdykset: Isännöinti DomaKoti Outi Kylökäs

Saw Stone Oy Koneurakointi Eloranta Oy

Putkimies Raunio Ky

Rajakone Oy

Rakennuspalvelu Harri Malinen

Maanrakennus- ja louhintatyöt puh: 040-5420932

Kuljetus Jani Korpinen

Metsätyö Havanka Oy Puhelin 03-4758952 www.metsatyohavanka.fi

Minnan kirjanpitopalvelu Oy Minna Ykspuu Puh: 0400 715 433

Ramin Nuotiopuu Puh: 044 2919236

Vantaan seutu Tiliplanet Oy Riipiläntie 98, 01760 Vantaa Puh: 040-8182755

Maanrakennus Lindqvist Oy Vantaa Puh: 0400-481024

Kuljetus J.J. Oksanen Oy

Kuljetusliike H & M Hintikainen Puh: 0400-943 872

Kivipyykintie 12, 01260 Vantaa Puh.: 09 3463600

mika.hintikainen@hmhintikainen.inet.fi

Rakennusliike Timo Rättö Oy

”VARATTU”

Kuljetusliike J. Mäihäniemi Salussärkäntie 41 as. 2, 42840 Kolkki Puh. 050 590 2645

Peltolan luomutila Poukantie 162, 35700 Vilppula Puh: 044 525 3539

Tervehdimme palopäällystöä Vantaan seutu

Rakennusliike Vinoreeva Oy

Jyväskylän seutu Rakennus- ja saneerauspalvelu R&L Oy puh: 040-5167697

Kärpänkuja 1, 40400 Jyväskylä Puh. 010 480 3770

www.kak.fi

www.maansiirtomakela.fi

Kauppakatu 21, 40100 Jyväskylä Puh. 020 7344 919 www.velvet.fi

Ahjokatu 7, 40320 Jyväskylä Puh: 014 3393300

Tervehdimme palopäällystöä Jyväskylän seutu  Kuivauskartoitukset  Kuivauspalvelut  Rakennuspalvelut,

24H

mm. kylpyhuoneremontit

JYVÄSKYLÄ | 020 730 9999 | jyvaskyla@vv-kuivaus.fi | www.vv-kuivaus.fi

Puronhaara Oy

Asennus- ja Huoltopalvelu J.Korri Ky Puh: 0400-696398

Hirsitalot L. Manninen Ltd Oy

Huoltokorjaamo Peltonen & Syrjälä

IV-urakointi Lehtonen Oy

Jyvässeudun Toimistopalvelu Puh: 050 3615 924

Ketokuljetus Oy

Tervehdimme palopäällystöä Jyväskylän seutu Kivelä Group Oy

Koneurakointi Martikainen Oy

9-tien Grilli Kuopiontie 1897, 41400 Lievestuore

Puh: 014 861941

Savela

P & J Karjalainen Oy

Maanrakennus Viren Oy

Metso Trans Oy

Villiniemi 26, 41920 Kintaus Puh: 0400-644229

Pitkäkadun Kukkatalo Ky Puh: 050-5472249

”VARATTU”

Vaasan seutu

Puhelin 010 2290150 Teollisuustie10, 65610 MUSTASAARI

Hyvää syksyä Oy Botnia Marin Ab

Tervehdimme palopäällystöä Vaasan seutu Järn-Kulla Ab Rauta-Kulla Oy Puh: 06 3575800

Kuljetusliike Arto Cederlöf Oy Tauno ja Marko Valkama Oy Tervajoki Puh: 0400-268933

www.kyronmaannako.fi

Vaasan Väri Oy - Vasa Färg Ab Sepänkyläntie 17 65100 Vaasa Puh.(06) 361 6300

Suvilahti

”VARATTU”

Hyvää syksyä Aulis Nuuja Oy Hiekkapuhallus Lehmus Oy Talttatie 3, 65350 Vaasa Puh:0500-563 994

Pietarsaaren seutu Ab PS Lyfttjänst Nostopalvelu Oy

Esspart Essevägen 312, 68820 Esse Puh/tel: 06 7662460

Taxi Olav Norrbäck Pedersöre 0500 836 127

RM-Wood Kb 06 7221455

Ab Nasstrans Oy Nyhallavägen 24, 68910 Bennäs 0400-265731

Mattjus Bil & Metal Purmontie 404, 68930 Purmo Puh: 041-4447235

Murtohälytin ja palovaroitinjärjestelmät www.elotec.fi Puh: 06-222 8401

Te-Ro Oy

Suomen Palopäällystöliitto tarjoaa yrityksille

asiantuntijapalveluita, koulutusta ja julkaisuja! Tilaa koulutus omaan organisaatioosi tai osallistu avoimiin koulutuksiimme.

Lisätiedot: www.sppl.fi

Yritysturvallisuusfoorumi – Yhdessä kohti turvallista tulevaisuutta! järjestetään Helsingissä ja verkossa 2.12.2020 Yritysturvallisuusfoorumi tuo tänäkin vuonna yhteen turvallisuusalan asiantuntijat ajankohtaisten aiheiden äärelle; teemoina ovat kriisinkestävyys liiketoiminnan jatkuvuuden elinehtona sekä älyteknologia ja omatoimisuus riskienhallinnassa. Luennoilla ja alustuksissa murretaan turvallisuuteen liittyviä myyttejä vahingoista ja onnettomuuksista oppimisen kautta, annetaan käytännönläheisiä ratkaisuja älyrakentamisen ja kiinteistön turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä laajennetaan yritysten omatoimisen varautumisen osaamista liiketoiminnan jatkuvuuden takaamiseksi. Yritysturvallisuusfoorumissa tapaat kollegoitasi yritysturvallisuuden eri sektoreilta, kartutat tietojasi ja kasvatat ammatillista verkostoasi.Voit osallistua paikan päällä Helsingissä tai etänä. Tule mukaan kasvavaan joukkoomme!

Lue lisää ja ilmoittaudu: www.yritysturvallisuusfoorumi.fi

YRITYSTURVALLISUUSFOORUMI 2.12.2020 www.yritysturvallisuusfoorumi.fi