Issuu

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE

sppl.fi 3/2019

MentalFireFit

ETENEE

MYÖTÄTUULESSA

Since 1968

SUOMALAINEN

PALOPUMPPUJEN

VALMISTAJA VALMISTAMME, TUOMME MAAHAN JA MYYMME PELASTUSLAITTEITA PALOPUMPUISTA LIITTIMIIN

Päätuoteryhmät ovat Esteripalopumput, TR-Vesitykit, Rauplan paloliittimet ja suihkuputket sekä Rauplan alkusammutuskalusto. Oma tuotantomme on yrityksemme kivijalka.

Yrityskokonaisuus edustaa alallaan erittäin pitkäaikaista ja laajaa ammattitaitoa yli 125v. ajalta, sekä vahvaa erikoisosaamista palveluiden ja valmistamiensa tuotteiden ja koneiden kautta.

HUOLTOVARMA SUOMALAINEN

Since 1968 WWW.VEIKKONUMMELA.FI

WWW.RAUPLAN.COM

WWW.TRVESITYKIT.FI

PÄÄKIRJOITUS

trategiaa syksyyn

esähelteet ja tapahtumat ovat muisto vain, vaikka nyt elo–syyskuun taitteessa upeat kelit ovatkin. Kesähelteillä oltiin Porissa SuomiAreenan merkeissä. Väkeä oli todella hyvin liikkeellä. Oma tilaisuutemme paloasemalla keräsi myös hyvän osanoton. Paneelikeskustelu oli Siirin johdolla mielenkiintoisesti koottu ja sai varauksettomat kiitokset osallistujilta. Muutenkin oli ilo todeta, että pelastustoimen väkeä oli Porissa paikalla runsaasti, ehkä enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Tästä on Porin kesätapahtuman konseptia hyvä jatkojalostaa. Vaalien jälkeen Suomeen saatiin kuin saatiinkin hallitus kasaan ja sille myös ohjelma. Hallitusohjelmaan saatiin nostettua esille erinomaisia asioita sisäisen turvallisuuden osalta – yhteistyössä on voimaa, kuten kansliapäällikkö Salmikin totesi. Myös pelastustoimen näkökannat ovat esillä paremmin kuin miesmuistiin. Ehkä merkittävin seikka hallituskaudella on uuden sisäisen turvallisuuden selonteon laatiminen. Jos se tehdään laajapohjaisesti ja perustelluilla näkemyksillä, se antaa hyvät lähtökohdat toimialan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Tarkoitushan ei tietääkseni ole laatia pelkästään mitään resurssien lisäämispaperia, vaan tuoda esille aitoa sisällön kehittämisnäkökulmaa ja sisäisen turvallisuuden tulevaisuuden haasteita. Ylijohtajan johdolla ollaan samaan aikaan päivittämässä alan strategiaa ja käynnistämässä pelastuslain kokonaisuudistusta. Molemmat hankkeet ovat tulevaisuuden kannal-

ta erittäin merkittäviä. Haluankin jo tässä vaiheessa tarjota Palopäällystöliiton resursseja: 2000 jäsentä ja toimiston päätoimisen laadukkaan osaamisen näiden hankkeiden tueksi. Olemme nopeita ja notkeita järjestämään tarvittavia tilaisuuksia, ja laadukasta osaamista löytyy aiheeseen kuin aiheeseen. Viime kirjoituksessa totesin, että ”ei tullut sotea eikä makua, ainakaan vielä”. Rinteen hallituksen yksi keihäänkärki on ”uusi” sote-uudistus, joten homma jatkuu. Aikaisempaan uudistushankkeeseen on yhtenä muutoksena se, että mukana ovat enää sote ja pelastustoimi.

voimme saada Suomeen yhdenmukaista pelastustoimea. Tämä on mielestäni meidän selkeä ykköstavoitteemme uudistuksen tässä vaiheessa. Kun se on varmistettu, voimme yhdessä muodostaa ja toteuttaa sisällöllisiä kehittämishankkeita. Näillä mietteillä kohti mielenkiintoista syksyä! Jari Sainio puheenjohtaja

Tällä hetkellä muutoksen painopiste on lainsäädännön valmistelussa. Viimekertaisesta lienee opittu sen verran, että ilman voimassa olevaa lainsäädäntöä ei kannata kovin massiivisia valmisteluja tehdä. Mielenkiintoista onkin nyt nähdä, miten aikaisemmat perustuslailliset ongelmat, Uudenmaan erillisratkaisu ja esimerkiksi suurten kaupunkien maakuntien perustamista vastustavat kannat saadaan hoidettua. Onneksi ei tarvitse itse niistä murhetta kantaa. Sen sijaan kannan murhetta pelastustoimen tulevaisuudesta. Vaikka edellä mainitut strategiat, pelastuslait ja sisäisen turvallisuuden ohjelmat saadaan laadittua, on meillä haastetta siinä, miten niitä tulevaisuudessa toteutamme. Keskeisin oppi viime sote-valmistelusta oli, että tarvitsemme pelastustoimelle itsenäisen aseman tulevissa ”maakunnissa”. Vain omana itsenäisenä toimijana, liikelaitoksena tai taseyksikkönä,

PALOPÄÄLLYSTÖ SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE 3/2019

3. 5. 6. 7. 8. 9.

Pääkirjoitus Toiminnanjohtajan katsaus Riskienhallintaja-jaoston ja jaoston viestintävastaavan esittely Riskienhallintaja-jaoston kuulumiset Yritysturvallisuus-jaoston ja jaoston viestintävastaavan esittely Yritysturvallisuus-jaoston kuulumiset

PÄÄTOIMITTAJA Jari Sainio

TOIMITUSKUNTA Toiminnanjohtaja Ari Keijonen Koulutusjohtaja Tomi Timonen Viestintäpäällikkö Siiri L’Ecuyer Koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa Koulutuspäällikkö Camilla Volanen Koulutuspäällikkö Petri Lindh Projektipäällikkö Saku Sutelainen Koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi Talous- ja hallintoassistentti Jaana Kovero

TAITTO Zerren Design Oy Kannen kuva: Mia Järvisalo

PAINO Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2019, ISSN 1795-3812

ILMOITUKSET Palojulkaisut Oy puhelin 045 114 4178 ilmoitukset@sppl.fi

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 20. 21. 22. 24. 26.

26.

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin (09) 2522 9200 toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi www.sppl.fi

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston ja jaoston viestintävastaavan esittely Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston kuulumiset Hallinto ja tukipalvelut -jaoston ja jaoston viestintävastaavan esittely Hallinto ja tukipalvelut -jaoston kuulumiset Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston ja jaoston viestintävastaavan esittely Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston kuulumiset Pelastustoiminta-jaoston ja jaoston viestintävastaavan esittely Pelastustoiminta-jaoston kuulumiset Teatteri vei ”pelastusveteraani” Matti Virpiaron mennessään Twitter hiekkalaatikolla Jäseninfo Palokokeita aidossa sprinklatussa terveyskeskusympäristössä ”Joskus kannattaa mennä kauemmas, että näkee tarkemmin lähelle” Varautuminen massatapahtumiin – tutkimustietoa ja työkaluja viranomaisille valtakunnallisella hankkeella

29. 30. 32. 34. 35. 36. 37. 36. 38.

MentalFireFitin matka jatkuu myötätuulessa Palontutkinnan oppimateriaalihanke Lainsäädännön ja työturvallisuuden näkökulmia FireFit-testaukseen Huomionosoitukset Kokouskutsut Liittohallituksen kokoukset Uudet jäsenet Liittohallituksen kokoukset Tervehdimme palopäällystöä

TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS

Haluamme parantaa liiton tunnettuutta ja vaikuttavuutta T

ämänkertainen jäsenlehti sisältää vahvan katsauksen liiton toimintaan, erityisesti jaostojen kautta. Jokainen liiton jäsen kuuluu yhteen liiton kuudesta jaostosta, ”kotipesään”, ja sen vuoksi jaostot ovat liiton toiminnan keskiössä. Joskus kuitenkin saan palautetta, että jaostojen toiminta voisi olla tunnetumpaakin. Haluamme tulla tässä paremmiksi erityisesti kehittämällä vuorovaikutusta ja yhteistyötä jäsenistön kanssa. Osana liiton vuorovaikutuksen parantamista olemme ottaneet kokeilukäyttöön Howspace-työtilan. Howspacen kautta saat liiton ajankohtaiset kuulumiset sähköisesti kahdesti kuukaudessa. Howspacen tarkoitus on toimia vuorovaikutuksellisena alustana tiedonkulkua ja yhteisöllisyyttä lisäävänä kanavana liiton toimiston, jaostojen ja jäsenten välillä. Howspacen sisältö on suunnattu erityisesti jäsenistölle, ja sen käyttöönottoon liittyvät ohjeet löydät lehden myöhemmiltä sivuilta. Otathan Howspacen rohkeasti käyttöön! Asiantuntijuuden edistäminen ja kehittäminen on liiton toimiston ja luottamuselinten prioriteettilistalla korkealla. Asiantuntijaviestinnän edistämiseen ja ylläpitoon käytämme ensisijaisesti Howspace-työtilaa ja online-kokouksia. Vaikka aina sopivin väliajoin haemme asiantuntijoita eri tehtäviin, myös näiden hakujen välillä kannattaa olla itsekin aktiivinen ja ilmoittautua liiton toimistolle. Asiantuntijoita tarvitsemme lausuntojen valmisteluun, koulutusten suunnitteluun, liiton omiin ja ulkopuolisiin asiantuntijatyöryhmiin, luottamushenkilöiksi jne. Paikkoja löytyy aktiivisille, ja jäsenaloitteista mm. liiton asiantuntijatyöryhmätkin ovat saaneet alkunsa. Niin, tässä kohtaa lienee hyvä palauttaa mieliin liiton toimintaajatus, johon mm. edellä kerrottu perustuu: Suomen Palopäällystöliitto kehittää jäsenistönsä osaamista ja ammatillista yhteisöllisyyttä sekä toimii asiantuntijana yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi. Osallistutaan kaikki paitsi tämän toiminta-ajatuksen myös visiomme Osaavin turvallisuuden tekijä – yhteistyössä toteuttamiseen! Jotta liiton jäsenten tekemä työ saisi pitkäjänteistä vaikuttavuutta, tarvitsemme myös moniuloitteista ja monitasoista vaikuttamista lukuisten sidosryhmien ja päättäjien suuntaan. Tässä olemme ottaneet isoja harppauksia viime vuosina yhdessä jäsenistön, luottamuselinten ja toimiston voimin. Olemme siellä, missä tapahtuu ja tehdään päätöksiä: SuomiAreenalla, tapaamme poliitikkoja ja päättäjiä sekä asiantuntijavirkamiehiä ja virkamiesjohtoa, osallistumme hankkeisiin ja muuhun asiantuntijatyöhön, järjestämme erilaisia keskustelufoo-

rumeita jne. someakaan unohtamatta. Lähiajan vaikuttajakohtaamisista mainittakoon mm. se, että lokakuun alussa liiton toimistolle on kutsuttu turvallisuusorientoituneet kansanedustajat. Liiton toimintaan voi vaikuttaa myös liiton kokouksissa. Erityisesti jaostokokoukset ovat hyviä vaikuttamisen paikkoja. Tästä jäsenlehdestä näet syksyn kokousajankohdat ja -paikat. Syysliittokokous on perinteiseen tapaan samanaikaisesti jouluseminaarin ja -glögien kanssa 10.12. Helsingin pelastuslaitoksen Osaamiskeskuksessa, jonne jo nyt toivotan jäsenistön lämpimästi tervetulleeksi!

Tällä hetkellä liiton toimistolla päällimmäisenä on syksyn koulutusten ja muun toiminnan toteutus. Lehden ilmestyessä FinnSec-messut ovat jo ihan ovella. Jälleen olemme rakentaneet monipuolisen messuohjelman, ja ihan oma kokonaisuus on nyt toisen kerran järjestettävä Road Rescue -tapahtuma, jossa tieliikennepelastamisen tekniikoita ja taktiikoita pääsee kahden päivän ajan testaamaan ja kehittämään – jopa ihan tuliterillä autoilla. Yritysturvallisuuden ykköstapahtuma on marraskuun lopulla, kun ensimmäinen Yritysturvallisuusfoorumi toteutuu. Foorumi jatkaa Pelastusalan neuvottelupäivien pitkää historiaa, ja kyseessä on ainutlaatuinen pelastusalan ja yritysturvallisuuden asiantuntijoiden yhteinen oppimis-, kehittämis- ja vuorovaikutustapahtuma. Nähdään siis Itämeren aalloilla! Valmisteluun on tulossa kaksi merkittävää PSR:n tukemaa hanketta: Mental Fire Fit ja Sopimuspalokuntien toimintaedellytykset ja tulevaisuus. Näihin palaamme tulevassa viestinnässämme, mutta jo nyt on todettava, että olemme iloisia voidessamme käynnistää nämä kaksi mittavaa hanketta. Katseet ovat tiukasti jo tulevassa vuodessa, kun toteutussuunnitelmia ja taloutta rakennetaan. Robotiikan ja keinoälyn hyödyntämiset näkyvät sisällöissämme ensi vuonna, ja kansainvälisyyttä tuomme entistä lähemmäs ja entistä useamman jäsenen ulottuville koulutuksissamme ja muussa toiminnassamme. Aktiivista ja kehittävää syksyä! Ari Keijonen toiminnanjohtaja

Jaostojen kuulumiset

Riskienhallinta-jaoston esittely Riskienhallinta-jaoston edeltäjänä voidaan pitää ensimmäisen kerran vuonna 1946 valittua paloteknillistä valiokuntaa. Paloteknillinen valiokunta valmisteli useita teknillisiä paloturvallisuusohjeita ja auttoi sisäasiainministeriön paloluokitustiedotusten laadinnassa.

oimintansa aikana 1946–1975 Paloteknillinen valiokunta antoi sisäasiainministeriön paloasiainosastolle, lääninhallituksille, kaupunki-, kauppala-, ja maalaiskunnille sekä jäsenistölle tuhatlukuisen määrän suullisia ja kirjallisia lausuntoja ajankohtaisista kysymyksistä. Vuonna 1975 valiokunnan työ korvattiin niin, että tarvittaessa lausuntojen valmisteluun nimettiin työryhmiä tai ne ostettiin ulkopuolelta. Nykymuotoinen Riskienhallinta -jaosto aloitti toimintansa kevätliittokokouksessa 2005 nimellä Onnettomuuksien ehkäisy -jaosto. Riskienhallinta-jaosto toteuttaa osaltaan liiton tavoitteita olla arvostettu turvallisuus-

poliittinen keskustelija ja jatkuvaan kehittämiseen luottava yhteistyökumppani, jonka keskeisimpiä tavoitteita on yhteiskunnan turvallisuuden edistäminen ja jäsenistönsä ammattiosaamisen kehittäminen. Riskienhallinta-jaosto valmistelee edelleen erityisesti onnettomuuksien ehkäisyyn liittyviä liiton lausuntoja, mutta tärkeimmäksi tehtäväksi on muodostunut laadukkaan ja ajantasaisen tiedon tuottaminen jäsenistölle ajankohtaisista aiheista. Jaostomme vuoden merkittävin tapahtuma on loppusyksystä 6.–7.11.2019 järjestettävä Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät. Riskienhallinta-jaoston toiminnasta vastaa jaoston johtokunta yhteistyössä jaos-

ton jäsenten kanssa. Riskienhallinta-jaoston jäsenistö koostuu pääasiassa pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisytehtävissä ja niihin liittyvissä tehtävissä päätoimisesti työskentelevistä. Lisäksi mukana on esimerkiksi paloja pelastusalan suunnittelu- ja konsulttitehtävissä toimivia henkilöitä. Jaostossa on jäseniä tällä hetkellä noin 324. Riskienhallinta-jaoston johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja neljä jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Jaoston puheenjohtajana toimii Kari Telaranta (johtava asiantuntija, SPEK) ja varapuheenjohtajana Martti Honkala (kehittämispäällikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos). Telaranta toimii samalla jaoston lausuntovastaavana.

Jaoston viestintävastaavan esittely: Elina Haapala

oimin Riskienhallinta-jaoston johtokunnan sihteerinä sekä jaoston viestintävastaavana. Olen ollut johtokunnan työskentelyssä mukana vasta alle vuoden sen varajäsenenä, mutta jaoston jäseneksi liityin jo päällystöopintojen aikana reilu 10 vuotta sitten. Viestintävastaavaksi minut nimettiin kuluvan vuoden keväällä, joten paljon on oppimista sekä johtokunnan työskentelystä että viestintävastaavan roolista. Lähestyn viestintävastaavan tehtävää omien kokemusteni kautta. Mietin millaisena Palopäällystöliitto, sen eri jaostot ja niiden johtokunnat, liiton järjestämät tapahtumat sekä liiton viestintäkanavat ovat näyttäytyneet itselleni. Olen käynyt läpi ajatuksiani ja tuntemuksiani esimerkiksi tavasta, jolla jäseniin ollaan yhteydessä ja sitä kautta olen voinut miettiä, miten jaoston johtokunta voisi olla yhteydessä jäsenistöön. Otan vastaan mielelläni ideoita ja kommentteja myös siitä, mitä Riskienhallintajaostolta, ja sen johtokunnalta, toivotaan jäsenten puolelta ja, mistä asioista on tarve saada lisää tietoa. Johtokuntana teemme viestintää yhteistyössä Palopäällystöliiton toimiston väen kanssa. Riskienhallinta-jaostossa on vahvasti esillä valvontatyön asioita, mutta osaltani haluan olla tuomassa esille näkemystä

kokonaisvaltaisesta ennaltaehkäisytyöstä. Kaikenlaiselle työlle onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi on paikkansa eikä mitään osa-aluetta voida nostaa ylitse muiden. Onnettomuuksien ennaltaehkäisy on ennen kaikkea yhteispeliä - ei vain ammattilaisten kesken, vaan asiakkaittemme kanssa. Tähän liittyy myös omaa työtäni vahvasti ohjaava ajatus, jonka olen kuullut nelisen vuotta sitten eräässä seminaarissa: ”Tee kohderyhmästä kumppani.” Tällä ajatuksella voimme pitää turvallisuustyössä ohjaavan roolin, mutta samalla voimme kannustaa vastapeluriamme omaan ajatteluun, oivalluksiin sekä mahdollisesti asenteiden muuttamiseen. Luotan siihen, että yhdessä voimme tehdä enemmän ja paremmin. Siksi vannon yhteistyön ja verkostoitumisen nimeen. Liiton tapahtumat ja opintopäivät ovatkin verkostoitumisen kannalta erinomaisia tilaisuuksia. Esimerkiksi Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivillä on mahdollisuus tavata tuttuja, mutta ennen kaikkea tutustua uusiin ihmisiin ja laajentaa omaa ammatillista verkostoaan. Työssäni viestintäsuunnittelijana Pirkanmaan pelastuslaitoksella vastaan esimerkiksi yleisötapahtumien suunnittelusta ja toteutuksesta, turvallisuusviestinnän materiaalin kehittämisestä ja sosiaalisen

median kanavien sisältösuunnittelusta. Lisäksi pidän turvallisuuskoulutuksia erityisryhmillä, olen mukana työryhmissä ja hankkeissa sekä teen viestinnän osalta yhteistyötä viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Aiemmin opintojeni aikana ja niiden jälkeen toimin palotarkastajana, mikä on ollut hyvä pohja esimerkiksi turvallisuuskoulutustyötä ajatellen. Työn ulkopuolella pysyn virkeänä jakaessani arkeni kahden reippaan koululaisen kanssa. Itselleni vapaa-ajalla tärkeitä ovat naisporukan jalkapallotreenit sekä rauhoittuminen käsitöiden parissa.

Riskienhallinta-jaoston ajankohtaiset kuulumiset Jaoston johtokunnassa on suurella mielenkiinnolla seurattu sisäministeriön Onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelmahankkeen etenemistä.

ohtokunta kokoontui hankkeen loppuseminaarin yhteydessä ja viimeisteli samalla jaoston oman Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivien ohjelman. Ministeriön toimintaohjelma ”Turvallinen ja onnettomuuksista vapaa arki 2025” on tällä hetkellä lausuttavana www.lausuntopalvelu.fi -sivustolla, jonne jokainen jäsen voi yksityishenkilönä kirjautua antamaan kommenttinsa. Riskienhallintajaoston kaikkien jäsenten kannattaa käydä lukemassa toimintaohjelma tarkkaan läpi, sillä se tulee todennäköisesti määrittämään sitä työtä, jota onnettomuuksien ehkäisemiseksi pelastustoimessa jatkossa tehdään. Hankkeeseen liittyvät kommentit voi toimittaa jollekin johtokunnan jäsenelle, jotta johtokunta voi huomioida ne jaoston näkökulman muodostamisessa.

Lausunnolla oleva toimintaohjelma sisältää kunnianhimoisia tavoitteita. Tavoitteena on muuttaa kotipalveluihin osallistuvien rooli aktiivisiksi turvallisuuden toimijoiksi vuoteen 2025 mennessä ja samalla puolittaa ikäihmisten, kotihoidon asiakkaiden ja aistirajoitteisten henkilöiden palokuolemien ja tapaturmien määrä vuoteen 2024 mennessä. Kyseessä on merkittävä kulttuurinen muutos, jota toivomme kaikilta viranomaisilta ja esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan toiminnanharjoittajilta. Se tarkoittaa samalla paloturvallisuuden ja sitä koskevan valvonnan hahmottamista osana laajempaa turvallisuutta ja hyvinvointia tukevaa toimintaa. Allekirjoittanut oli hiljattain Nordic Fire & Safety Days -konferenssissa Tanskassa, jossa kuulin Norjan käytänteistä. Siellä riskiryhmät saavat aiempaa kokonaisvaltaisempaa palvelua myös pelastuslaitokselta. Tavoitteena on lisätä hyvinvointia ja välittämisen tunnetta. Norjassa kotikäyntejä tekevät palomiehet asentavat riskiryhmille liesivahteja (Norjassa liedet ovat ilmeisesti varustettu 3-vaihepistorasioin, joka hel-

pottaa asentamista) ja auttavat kykyjensä puitteissa esimerkiksi teknisten ongelmien kanssa. Vastaavasti muut kunnalliset toimijat ovat sitoutuneet paloturvallisuuden edistämiseen. Vähävaraisilla on esimerkiksi mahdollista lainata kunnan kautta huoneistokohtaisia sammutuslaitteistoja, jos asukas niitä välttämättä tarvitsee. Jaoston johtokunta kävi kesällä läpi myös satama-alueilla tapahtuvan palavien nesteiden käsittelyn standardin (SFS 3355), johon jaostolla ei ollut huomautettavaa. Toivotan kaikille oikein miellyttävää syksyä. Vanha totuus on, että maailma muuttuu vain itseään muuttamalla. Kannattaa ilmoittautua Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäiville jo nyt. Ne järjestetään tänä vuonna Hyvinkäällä 6.–7.11.2019. Kari Telaranta, Riskienhallinta -jaoston johtokunnan puheenjohtaja

Jaostojen kuulumiset

Yritysturvallisuus-jaoston esittely Y

ritysturvallisuus-jaosto perustettiin Jyväskylässä 28.6.1945 teollisuuden paloturvallisuuden parantamiseksi. Jaosto toimii teollisuuden ja elinkeinoelämän sekä julkishallinnon turvallisuustehtävissä toimivien henkilöiden yhteistyötahona ja osaamisen kehittäjänä. Tärkeimpinä tehtävinä on jäsenistön ammattitaidon kohottaminen sekä kannanottaminen ja lausuntojen antaminen vireillä oleviin turvallisuuteen vaikuttaviin asioihin. Jaoston jäsenmäärä on noin 400 henkeä. Yritysturvallisuus-jaoston jäsenet tulevat teollisuuden, liike-elämän ja julkishallinnon tehtävistä. Eri alojen edustus laajentaa näkemyksiä ja syventää keskustelua. Yritysturvallisuusjaoston toimintaa johtaa ja kehittää jaostokokouksen valitsema johtokunta, johon kuuluvat puheenjohtaja ja neljä jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Puheenjohtajana toimii Mikko Parikka (paloja suojelupäällikkö, Stora Enso Oyj Imatran tehtaat). Jaostolla on omia edustajiaan liiton eri toimikunnissa sekä liiton ulkopuolisissa toimikunnissa. Näkyvintä toiminta on tulityötoimikunnassa. Yritysturvallisuus-jaostolla on omaa koulutusta ja lisäksi järjestämme säännöllisesti yhteisiä koulutustilaisuuksia muiden jaostojen kanssa. Yritysturvallisuus-jaosto toimii yhtenä järjestäjänä muun muassa Palopäällystöpäivillä ja tänä vuonna jaoston päätapahtuma on Yritysturvallisuusfoorumi, joka järjestetään 27.-29.11.2019. Nyt kannattaakin tutustua tarkemmin ohjelmaan ja ilmoittautua mukaan osoitteessa sppl.fi/yritysturvallisuusfoorumi!

Yritysturvallisuus-jaouston johtokunta kokoontui Ahvenanmaalle valmistelemaan 2020 toimintasuunnitelmaa #yhdessäsamaansuuntaan

Yritysturvallisuus-jaoston viestintävastaavan esittely Veera Jämsén, yritysturvallisuuspäällikkö, Finrail Oy

len toiminut Yritysturvallisuus-jaoston johtokunnassa nelisen vuotta, josta viimeisen vuoden verran viestintävastaavana. Olemme tehneet viestinnän vuosikellon, viestineet aktiivisemmin jaoston suuntaan ajankohtaistiedotteissa, markkinoineet koulutustilaisuuksia (muun muassa Palopäällystöpäivät, Yritysturvallisuusfoorumi ja Tunti turvaa -verkkokoulutukset) sekä esitelleet jaoston johtokunnan jäsenet, jotta olisimme helpommin lähestyttäviä. Viestinnän osalta haluan olla kehittämässä koko liiton viestintää ja pohtimassa mikä rooli viestinnässä on sekä liiton toimistolla että johtokunnilla. Olen ollut aikaisemmin töissä Palopäällystöliitossa, joka tukee toimimistani niin jaoston johtokunnassa kuin viestintävastaavana. Tätä ennen työskentelin Inspectalla. Finrailissa olen ollut 3,5 vuotta töissä – aloitin turvallisuusasiantuntijana ja viimeiset kaksi vuotta olen toiminut yritysturvallisuuspäällikkönä. Olen myös 1-vuotiaan pojan äiti, mikä on opettanut minulle uusia taitoja ja elämän ihmeellisyyttä – toivon, että osa näistä taidoista siirtyy työelämäänkin. Lisäksi harrastan kestävyyslajeja, elokuussa osallistuin puolimatkan triathloniin ja syyskuussa on edessä kuudes maraton (useammalla Palopäällystö-maratonillakin olen ollut mukana).

Yritysturvallisuus-jaoston jäsen:

jaostokokous lähestyy!

yritysten kanssa. Pelastuslaitos esimerkiksi avustaa yrityksiä turvallisuuskoulutuksissa. Kokouksen pääaiheena oli valmistella liiton vuosikokoukseen esitys tulevan vuoden toimintasuunnitelmaksi. Esitys muodostettiin jaoston jäsenten palautteiden pohjalta ja siitä pyrittiin luomaan käytännönläheinen. Jaoston suurimpia tapahtumia tulee olemaan marraskuinen Yritysturvallisuusfoorumi #YTF2019 ja Palopäällystöpäivien 2020 perinteinen teemaohjelma. Teemaksi valittiin yritysten ja pelastustoimen yhteistyö, joka on yksi keskeinen sisältö sisäministeriön onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelmahankkeessa. Tunti turvaa-luennot pidetään jatkossakin kuukauden ensimmäisenä arki maanantaina ja niiden aiheista halutaan mielenkiintoisia ja ajankohtaisia. Väliin voidaan sijoittaa mielentiintoisia case-luentoja, mikäli kysyntää ilmenee. Syksyn luentojen tarkemmat teemat ja sisällöt löydät osoitteesta sppl.fi.

Seuraavat Tunti turvaa-luennot: Suuri kiitos Maarianhaminan pelastuslaitokselle erinomaisesta vastaanotosta ja asiapainotteisesta esittelystä!

aoston jäsenmäärässä on havaittavissa pientä nousua ja selvä sukupolven vaihdos. Tämä tuo meille tuoreita ajatuksia ja tarpeita kehittää jäsenille tarjottavaa toimintaa. Yksi pinnalle noussut asia on esimerkiksi digitalisaation mahdollisuudet yritysten ja teollisuuden paloturvallisuuden kehittämisessä. Tällaisia uusia innovaatioita ja jäsenistön tuoreita ajatuksia kannattaa hyödyntää. Osallistumalla toimintaan ja tuomalla uusia näkökulmia keskusteluun, voimme jalostaa ajatteluamme ja oppia toisiltamme. Yhdessä olemme enemmän ja päivittäisestä arjesta tulee helpompaa.

Jaostokokous Jaostokokous pidetään tänä vuonna FinnSecmessujen yhteydessä 2.10.2019 klo 15.00. Helsingin messukeskuksessa pidetään myös Tulityöseminaari ja Kurssinjohtajapäivät, jolloin jaoston jäseniä ja turvallisuushenkilöitä on jo valmiiksi paljon saman katon alla. Tänä

vuonna kokouksen yhteydessä ei pidetä perinteistä yritysvierailua. Osallistumalla kokoukseen pääset vaikuttamaan siihen, mihin suuntaan jaoston toimintaa kehitetään. Kokouksessa valitaan erovuoroisten tilalle kaksi uutta johtokunnan jäsentä. Jos olet kiinnostunut vaikuttamaan jaostossa tai tiedät innokkaan kollegan, ole yhteydessä tai tule esittämään ehdokasta kokoukseen. Kokouksen jälkeen on mahdollista osallistua messuvieraille järjestettävään After work-tapahtumaan.

Sadonkorjuumatka Ahvenanmaalle Jaoston johtokunta kokoontui Ahvenanmaalle valmistelemaan Helsingin jaostokokousta ja tulevia tapahtumia. Maarianhaminassa vierailimme pelastusasemalla ja tutustuimme paikalliseen pelastustoimeen. Oli ilo huomata, että pelastuslaitos on hyvin tietoinen alueen riskeistä ja tekee aktiivista yhteistyötä alueen

• 7.10. klo 14.30 • 4.11. klo 14.30 • 2.12. klo 14.30

Yritysturvallisuusfoorumi 2019 Muista ilmoittautua Yritysturvallisuuden päätapahtumaan. Tapahtuma järjestetään perinteisesti m/s Silja Symphonylla 27.– 29.11.2019. Tapahtuma tarjoaa erinomaisen tilaisuuden yritysten ja pelastusviranomaisten vuoropuheluun, jossa osallistujat pääsevät kehittämään itseään ja kuulemaan uusia näkemyksiä alan ajankohtaisista asioista. Pääpaino ohjelmassa on yritysten safety-toiminnoissa: paloja pelastusturvallisuudessa, riskeihin varautumisessa, sekä niiden välttämisessä ja niistä oppimisesta. Luvassa on korkeatasoisia ja mielenkiintoisia asiantuntijaluentoja ja työpajoja, syventäviä keskusteluja sekä hyvä mahdollisuus verkostoitua. Lisätietoja tapahtumasta löydät osoitteesta sppl.fi/yritysturvallisuusfoorumi. Mikko Parikka, puheenjohtaja, Yritysturvallisuus-jaosto

m/s SILJA SYMPHONY

27.–29.11.2019 www.sppl.fi/yritysturvallisuusfoorumi

Jaostojen kuulumiset

Vapaaehtoispalokuntatoimintajaoston esittely Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto on liiton toiseksi suurin jaosto lähes 450 jäsenellään. Jaoston tärkein tehtävä on sopimuspalopäällystön identiteetin vahvistaminen, pelastusalan vapaaehtoistoiminnan arvostuksen kasvattaminen ja palokuntakulttuurin edistäminen.

ätä työtä tehdään kehittämällä palokuntien päällystön täydennyskoulutusta, osaltaan myös toteuttamalla sitä, sekä edistämällä vapaaehtoispalokuntien yhteistyöverkostoja ja jaoston jäsenten verkostoitumista. Yhteistyö on tärkeää liiton muiden jaostojen ja muiden alan järjestöjen kanssa. Jaosto tekee myös kansainvälistä yhteistyötä lähinnä Euroopassa palokuntien toimintaedellytysten parantamiseksi ja palokuntien päällystön koulutuksen kehittämiseksi. Jaosto vaikuttaa palokuntien asemaan antamalla lausuntoja ja

tekemällä aloitteita sekä osallistumalla alalla käytävään keskusteluun nimenomaan vapaaehtois- ja muiden sopimuspalokuntien näkökulmasta.

Viides Sopimuspalopäällikköseminaari alkamassa Tärkeä painotus koulutuksessa on palokuntien operatiiviseen toimintaan ja yhdistysten hallintoon osallistuvien henkilöiden koulutus toteuttamalla Sopimuspalopäällikköseminaareja. Viides seminaari aloittaa tänä syksynä.

Jaoston viestintävastaavan esittely: Tommi Virtanen

oimin Kiskon VPK:ssa Salossa palokunnan varapäällikkönä. Toimintavuosia on palokunnassa kertynyt erilaisissa tehtävissä 43 vuotta alkaen liittymisestä palokunnan poikaosastoon vuonna 1976. Työnantajanani on viimeiset kymmenen vuotta ollut Suomen Punaisen Ristin VarsinaisSuomen piiri, jossa toimin valmiuspäällikkönä vastaten järjestön varautumisesta ja viranomaisyhteistyöstä, sekä 53 järjestön auttamisverkoston, Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun maakunnallisesta koordinoinnista. Jaoston johtokunnassa olen toiminut viime vuodet varapuheenjohtajana ja nyt siis myös viestintävastaavana. Varapuheenjohtajana olen toiminut myös liittohallituksen varajäsenenä.

Lisäksi olen toiminut Palokuntien Suomenmestaruuskisojen, Jehu-maljan kilpailulautakunnassa 15 vuotta, lähes sen perustamisesta lähtien. Työurani olen tehnyt eri järjestöissä, muun muassa kymmenisen vuotta Länsi-Suomen Pelastusalan Liitossa nuoriso- ja järjestöohjaajana, sekä tapahtumajärjestäjänä muun muassa Suomen ainoiden palokuntaolympialaisten, Kuopion CTIF 2001 -kilpailuja kokoustapahtuman projektisihteerinä. Harrastukset liittyvät osin yhdistysmaailmaan (Lions-toiminta) nekin, mutta mitä omakotiasujan puuhasteluilta ehtii, niin kesät tulee vedettyä asuntovaunua ihaillen kaunista Suomea vaimon ja kahden kissan kanssa.

Jaosto on mukana myös toteuttamassa Palokuntien Suomenmestaruuskilpailuja, Jehumaljaa.

Jaosto tekee myös kansainvälistä yhteistyötä lähinnä Euroopassa palokuntien toimintaedellytysten parantamiseksi Jaoston johtokunta tekee esityksen vuosittain nimettävästä Vuoden Sopimuspalokunnanpäälliköstä. Jaosto pitää yllä palokuntaperinteitä muun muassa Suomen Itsenäisyyspäivänä 2017 toimintansa aloittaneen Neljän Fenixin killan avulla. Jaoston toimintaa johtaa viisijäseninen johtokunta puheenjohtajanaan Ilkka Horelli Turusta.

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto: Mitä vapaaehtoiset, sopimuspalokuntalaiset ja sopimuspalokunnat odottavat pelastusalan järjestöiltä? Suomessa sopimuspalokunnat ovat kiinteä osa pelastustoimen järjestelmää, jolla turvataan pelastustoimen palvelut maan joka kolkkaan.

dellisen suuren uudistuksen yhteydessä sopimuspalokunnista muodostui tiivis osa alueellista pelastustoimea ja sopimuspalokuntien arkinen aherrus pelastustoimen tehtävien parissa jatkui entiseen malliin. Vuosien aikana palokuntien toimintaa ja toimintamalleja on yhtenäistetty sekä yhteistyöfoorumeita ja erilaisia toimintaelimiä perustettu. Sopimuspalokuntalaisia koskettavia ohjeita on tullut viimeisen 15 vuoden aikana lisää ja erilaiset vaatimukset pelastustoimintaan osallistumiseksi ovat lisääntyneet – toisin sanoen sopimuspalokuntatoiminta on kehittynyt kohti ammattimaisuutta. Tämä kehitys on totta kai lisännyt sopimuspalokuntien osaamista ja parantanut työturvallisuutta, mutta on myös toisaalta eriyttänyt sopimuspalokuntien sisäisiä tehtäviä johtaen siihen, että usein samat henkilöt ovat palokunnassa sekä savusukeltajia, pintapelastajia, korkeanpaikantyöskentelijöitä että yksikönjohtajia, ja muodostavat ehkä näiden tehtävien lisäksi palokunnan hallinnollisen päällystön ja yhdistyksen hallituksen. Tehtävät vaikuttavat kasaantuvan palokunnissa samojen henkilöiden harteille. Onko siis sopimuspalokuntalaisilla enää aikaa osallistua pelastusalan järjestöjen koulutuksiin, tilaisuuksiin tai tapahtumiin tai ylipäätään osallistua pelastustoimen vapaaehtoissektorin kehittämiseen? Edellä kuvattu saattaa olla yksi syy miksi esimerkiksi syyskuun alkuun suunnitellut Sopimuspalopäällystöpäivät jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän takia. Ohjelma oli rakennettu ajankohtaiseksi ja tapahtumasta pyrittiin rakentamaan alusta,

jossa sopimuspalokuntalaisilla olisi mahdollisuus vaikuttaa sopimuspalokuntalaisia koskeviin asioihin. Tämän tapahtuman peruuntuminen ei tietenkään koske vain Palopäällystöliiton sopimuspalokunnille suunnattuja tapahtumia, sillä vastaavalla tavalla esimerkiksi SPEK ry:n järjestämä palokuntien puheenjohtajille tarkoitettu President’s Forum peruttiin. Järjestöjen merkitystä ei sovi missään nimessä väheksyä. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka on ensimmäisen virkavuotensa aikana perustanut pelastustoimen yhteistyörakenteen, jonka johtajakokouksessa ovat edustettuna pelastustoimen virkamies- ja viranhaltijajohdon lisäksi pelastusalan työntekijäjärjestöt, Kuntaliitto ja pelastusalan järjestöt. Järjestöjen merkitys on kokonaisuudessaan nähty pelastustoimessa ja sen kehittämisessä tärkeäksi. SPEK ry:n palokuntajohtaja Petri Jaatinen luonnehti aikoinaan järjestöjen yhdeksi keskeisimmäksi tehtäväksi ”yhteiskunnallisiin ongelmiin puuttumisen”, tarkoittaen sitä, että järjestöjen kautta kehitetään asioita ja nostetaan epäkohtia esiin ja pyritään vaikuttamaan asioiden parantamiseksi. Perinteisesti tämä on pelastusalalla tapahtunut ”kentän ääntä” kuuntelemalla erilaisissa tapahtumissa ja

tilaisuuksissa, joissa on ollut mahdollisuus käydä keskusteluja asioiden valmistelijoiden ja alan asiantuntijoiden kanssa. Sopimuspalokuntien toiminnan edistämiseksi Suomessa toimii kolme keskeistä järjestöä, jotka ovat käsittääkseni ainakin osittain saman ongelman edessä. Järjestöjen on yhdessä löydettävä uusia keinoja tavoittaa järjestöjen jäsenet ja etsittävä uusia väyliä ”kentän äänen” kuulemiseksi ja esiin nostamiseksi, ja tämän myötä rakennettava menetelmät pelastusalan vapaaehtois- ja sopimuspalokuntatoimintaa koskeviin asioihin vaikuttamiseksi. Tässä yhteydessä saattaa olla tarpeen myös avoimesti tarkastella nykyisen sopimuspalokuntajärjestelmän rakentumista nykyiseen muotoonsa ja selvitettävä tulisiko siihen ehkä sittenkin lisätä ripaus vapaaehtoista palokuntalaisuutta. Arvoisat sopimuspalokuntalaiset, vapaaehtoiset ja vapaaehtoispalokuntatoimintajaoston jäsenet: Mihin pelastustoimen sopimus-/vapaaehtoispalokuntatoiminta on menossa, ja mitä odotatte pelastusalan järjestöiltä? Ilkka Horelli puheenjohtaja, Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto

Jaostojen kuulumiset

Hallinto ja tukipalvelutjaoston esittely Hallintojaosto ja tukipalvelut -jaosto syntyi Palopäällystöliiton merkittävimmän jaostomuutoshankkeen myötä 2000-luvun alussa. Jaoston nimi oli ensin Hallintojaosto, mutta jaoston nimi muutettiin myöhemmin Hallinto ja tukipalvelut -jaostoksi, mikä sen nimi nykyisin on. Jaoston on todettu edustavan entisen I jaoston perinteitä.

eskeisimpiä tehtäviä ovat osaltaan Palopäällystöliiton yhteiskuntasuhteiden vahvistaminen, yhteistyö pelastusjohtajien organisaation sekä muiden sidosryhmien ja päättäjien kanssa.

Tehtävänä vuorovaikutus Palopäällystöliiton Hallinto ja tukipalvelut -jaosto järjestää tapahtumia, joissa painopiste on pelastuslaitosten johtavien viranhaltijoiden, luottamushenkilöjohdon ja valtionhallinnon pelastusalan viranomaisten vuorovaikutusmahdollisuuksien kehittämisessä. Lisäksi jaosto tukee aktiivisesti pelastuslaitosten kehittämis- ja tutkimusvastaavien vuorovaikutusta. Olemme mukana ja tuemme liiton käynnistämien valtakunnallisten projektien toteuttamista, muun muassa sisäisen turvallisuuden ohjelmaan liittyvien pelastustoimen hankkeiden eteenpäin viemistä sekä osallistumme liiton kansainväliseen toimintaan.

Hallinto ja tukipalvelut -jaoston viestintävastaavan esittely Teemu-Taavetti Toivonen, pelastuspäällikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos

len toiminut Hallinto ja tukipalvelut -jaoston johtokunnassa viisi vuotta. Tämän vuoden alusta alkaen olen toiminut jaoston viestintävastaavana. Viestinnän toimintamallien kirkastaminen on tervetullut uudistus Palopäällystöliiton viestinnässä, samoin meillä on terävöittämisen paikka jaostomme jäsenille viestimisessä. Nyt aloitettu jaostojen viestintävastaavien tiivis yhteistyö tukee vahvasti tätä tavoitetta, jossa keskeistä on jaostojen ja toimiston samansuuntainen ja -sisältöinen viestintä. Työskentelen pelastuspäällikkönä Pirkanmaan pelastuslaitoksella. Vastuulleni kuuluu kolme yksikköä; onnettomuuksien ennaltaehkäisyn, valmiussuunnittelun ja teknisten palvelujen yksiköt. Reilun 20 vuoden aikana olen saanut työskennellä kovin erilaisissa tehtävissä ja mielenkiintoisten haasteiden parissa. Työura alkoi palomiehenä 1996 ja matkan varrella olen työskennellyt paloesimiehen tehtävissä, palomestarina, kehitysinsinöörinä ja apulaispalopäällikkönä ennen nykyistä tehtävää. Vapaa-aika kuluu perheen kanssa kaikenlaista yhdessä touhuten erilaisten harrastusten parissa.

Jaoston jäsenmäärä on noin 130 henkeä. Jaoston jäsenet ovat suurelta osin pelastuslaitosten hallinnossa työskentelevää päällystöä. Hallinto ja tukipalvelut -jaoston toimintaa johtaa ja kehittää jaostokokouksen valitsema johtokunta, johon kuuluvat puheenjohtaja ja neljä jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Puheenjohtajana toimii Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kehittämispäällikkö Torbjörn Lindström.

Jaosto tukee aktiivisesti pelastuslaitosten kehittämis- ja tutkimusvastaavien vuorovaikutusta.

Hallinto ja tukipalvelut-jaosto: Ajankohtaiset kuulumiset Arki on pyörähtänyt vauhdikkaasti käyntiin lomien jälkeen, ja edessä on monella tapaa tapahtumarikas syksy.

ääministeri Antti Rinteen hallituksen tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa koota sote-palvelujen järjestäminen kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Myös pelastustoimen järjestäminen on tarkoitus siirtää maakuntien tehtäväksi. Pelastustoimen ja ensihoidon tiiviin yhteyden tuoma synergiaetu on tarkoitus turvata uudistuksessa. Hallituksen tarkoitus on valmistella sote-uudistus

parlamentaarisesti. Päästäänkö näin paremmin maaliin, sen aika näyttää.

Hallitusohjelma tarjoaa mahdollisuuksia Hallitusohjelmassa pelastustoimi näyttäytyy muutenkin monin tavoin. Tämä tulee näkymään meidän työpöydillämme, ja ennen kaikkea se antaa meille mahdollisuuksia tulevaisuutta rakennettaessa. Palopäällystöliitto oli osaltaan vaikuttamassa hallitusohjelmaan lobbaamalla tavoitteitamme kansanedustajien suuntaan. Hallinto ja tukipalvelut -jaoston johtokunta kokoontui kesälomien jälkeen elokuun loppupuolella. Aloitimme jaoston vuoden 2020 toimintasuunnitelman työstämisen. Nykyinen toimintasuunnitelma on

Palopäällystöliitto oli osaltaan vaikuttamassa hallitusohjelmaan lobbaamalla tavoitteitamme kansanedustajien suuntaan. hyvin aikaa kestävä ja ajassa elävä, mutta pienet tarkistukset ovat nytkin paikallaan. Hallitusohjelman kirjaukset näkynevät myös jaoston ensi vuoden toimintasuunnitelman kirjauksissa. Teemu-Taavetti Toivonen jaoston johtokunnan sihteeri

Suosittu Palopäällystökalenteri ilmestyy jälleen Palopäällystökalenteri 2020 ilmestyy jälleen vuodenvaihteessa. Jäsenistöltä saamamme palautteen perusteella tuomme vuoden tauon jälkeen Palopäällystökalenterin taas jokaiselle halukkaalle. Lisätietoa luvassa loppusyksystä.

Lisätiedot ja ilmoitusvaraukset: www.sppl.fi

Jaostojen kuulumiset

Varautuminen ja väestönsuojelujaoston esittely

alopäällystöliiton Varautuminen ja väVarautuminen ja väestönestönsuojelu -jaosto järjestää jäsenistösuojelu -jaosto on perustettu ään ja sidosryhmiä kiinnostavaa koulutusta ja tarjoaa asiantuntemustaan varautumista vuonna 2005 ja sillä on tällä ja väestönsuojelua koskeviin asioihin. Lisäksi jaosto tekee kiinteää yhteistyötä muun muashetkellä 79 jäsentä. Jaosto sa pelastuslaitosten kumppanuusverkoston, Turvallisuuskomitean, Yhteiskuntaturvallitukee liiton varautumiseen suuden seuran, Väestönsuojien rakentamisja väestönsuojeluun liittyvää yhdistyksen ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kanssa. asiantuntija-, koulutus- ja Katse kokonaisturvallisuudessa järjestötoiminnasta. Varautuminen koskee niin poikke- Jaoston toiminnassa korostuvat yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen liittyvän vausoloja kuin normaaliolojen rautumisen ja valmiussuunnittelun sekä suojaamista koskevan toiminnan häiriötilanteita, kuten laaja- väestön edistäminen ja siihen liittyvien laadukkaiden seminaarien järjestäminen. Tämän lisäksi taalaisia myrskyjä ja infravoitteena on parantaa varautumiseen ja väesstruktuurin häiriöitä. tönsuojeluun liittyvien aiheiden näkyvyyttä,

Varautuminen ja väestönsuojelujaoston viestintävastaavan esittely Tiia Tiesmäki, väestönsuojelusuunnittelija, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

len toiminut varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston johtokunnassa vuodesta 2014 ensin varajäsenenä ja nyt vuoden verran virallisena jäsenenä sekä jaoston viestintävastaavana. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella olen toiminut väestönsuojelusuunnittelijana reilun 13 vuoden ajan ja oman toimen ohella osallistunut aktiivisesti myös pelastuslaitoksen tekemään viestintään erityisesti sosiaalisen median osalta noin viiden vuoden ajan. Jaoston viestintävastaavana tahtotilanani on se, että vuorovaikutus huomioidaan kaikessa jaoston toiminnassa. Lisäksi tavoitteena on, että jaosto viestii aktiivisesti sekä palopäällystöliiton että sidosryhmien viestintäkanavissa ja että tuotamme kaikille palopäällystöliiton jäsenille varautumiseen ja väestönsuojeluun liittyvää informaatiota Palopäällystö –lehteen erilaisten artikkeleiden muodossa. Kolmen noin teini-ikäisen lapsen äitinä joudun (tai saan) seurata vieressä sitä, millä erilaisilla tavoilla milläkin ajanhetkellä ”kuuluu” viestiä. Siis jos tahtoo tavoittaa Z-sukupolven edustajia.

vaikuttaa aktiivisesti pelastustoimen, maakuntien ja muissa julkishallinnon uudistuksissa sekä osallistua aktiivisesti varautumisen kotimaiseen kehittämiseen ja lisätä kansainvälistä yhteistyötä. Jaoston toiminnasta kiinnostuneiden kannattaa tulla mukaan jaostokokoukseen ja olla yhteydessä jaoston johtokunnan jäseniin. Jaoston puheenjohtajana toimii tällä hetkellä paloinsinööri Juhani Carlson (Kymenlaakson pelastuslaitos). Muut johtokunnan jäsenet ovat viestintäpäällikkö Katja Ahola (Huoltovarmuuskeskus), valmiuskoordinaattori Juha Alander (Kanta-Hämeen pelastuslaitos), valmiuspäällikkö Kari J. Leino (Varsinais-Suomen pelastuslaitos) sekä väestönsuojelusuunnittelija Tiia Tiesmäki (Helsingin kaupungin pelastuslaitos). Varajäseninä toimivat johtava asiantuntija Joni Henttu (sisäministeriö) sekä varautumisen opettaja Tomi Rask (Helsingin kaupungin pelastuslaitos).

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto: Ajankohtaiset kuulumiset

arautuminen ja väestönsuojelu -jaosto järjestää Finnsec -messujen yhteydessä seminaarin aiheella Kansainvälisen pelastustoiminnan resurssien hyödyntäminen. Maksuton seminaari pidetään keskiviikkona 2.10. klo 12.30–14.30 ja se on osa Finnsecin ohjelmakokonaisuutta. Osallistuminen ei vaadi etukäteisilmoittautumista, mutta edellyttää rekisteröitymistä messukävijäksi. Tarkemmat tiedot seminaarista löydät osoitteesta sppl.fi. HUOM! Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston jaostokokous järjestetään aiemmin ilmoitetusta poiketen seminaarin jälkeen keskiviikkona 2.10. klo 15.00 Messukeskuksen kokoustilassa 212. Jaostokokouksen jälkeen ei tällä kertaa ole omaa jaostotapaamista, vaan kaikki ovat tervetulleita FinnSec 2019-messujen After work -tilaisuuteen klo 16–19. FinnSec 2019 tapahtumaan pääset maksutta rekisteröitymällä kävijäksi joko ennakkoon verkossa tai Messukeskuksessa sisäänkäyntien asiakaspäätteillä tapahtuman aukioloaikoina. Rekisteröitymällä yhteen tapahtumaan pääset vierailemaan kaikissa samanaikaisissa Messukeskuksen tapahtumissa. Ennakkoon rekisteröitymällä vältät mahdolliset ruuhkat rekisteröitymispisteillä: finnsec.fi

PALOKUNTAASEMATUNNUKSET Olkapoletit, paikka vaakunalle tai lisätunnuksille

Tyhjä paikka vaakunalle tai lisätunnuksille, hinta: 31,65 €/pari Brodeeratulla vaakunalla tai lisätunnuksella, hinta: 34,65 €/pari

Olkapoletit

Hinta: 28,85 €/pari

Olkavarsilaatat

Hinta: 24,85 €/kpl

Hihalaatat

Juhani Carlson puheenjohtaja, Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto

Hinta: 28,85 €/pari

Nimilaatat

Hinta: 17,30 €/kpl

Palopäällystöliitosta myös metallimerkit, kokardit, lakkilaatat jne. Tilaukset: puh. 0440 344 112, www.sppl.fi, toimisto@sppl.fi

Jaostojen kuulumiset

Pelastustoimintajaoston esittely Vuoden 2014 sääntöuudistuksen jälkeen kunkin jaoston joh- Vahvasti mukana Road Rescue tokuntaan kuuluu jaostokokouksessa valitut puheenjohtaja ja neljä jäsentä sekä ensimmäinen ja toinen varajäsen. Johtokunnan jäsenet toimivat kolmevuotisen kauden kerrallaan ja kussakin luottamustoimessa voi toimia korkeintaan kaksi perättäistä kautta.

u h e e n j o h t a j a on yleensä myös Palopäällystöliiton liittohallituksen jäsen. Yksi jäsenistä toimii viestintävastaavana, organisoiden jaoston viestintää. Johtokunta kokoustaa vuosittain 3–4 kertaa, joista osa toteutetaan etäyhteydellä. Johtokunta käsittelee kokouksissaan

ajankohtaisia asioita sekä sääntömääräisiä kohtia noudattaen toiminta-ajatustaan sekä tavoitteitaan. Muihin tehtäviin kuuluu toimiminen asiantuntijana erilaisiin lausuntoihin liittyen hyödyntäen verkostojaan sekä aloitteiden ja esitysten laatimista.

Pelastustoiminta -jaoston viestintävastaavan esittely Antti Virtanen, palomestari, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos

oimin Pelastustoiminta-jaoston viestintävastaavana, ja olen ollut johtokunnan jäsen vuodesta 2017 lähtien. Valmistuin pelastajakurssilta vuonna 2004. Opiskelut ovat jatkuneet tasaiseen tahtiin alipäällystökurssin ja insinöörin (AMK) opintojen parissa. Takana ovat myös sairaanhoitajan (AMK) opinnot. Opiskeluiden ansiosta olen saanut työskennellä erilaisissa tehtävissä eri pelastuslaitoksilla palomiehenä, ensihoitajana, ylipalomiehenä, paloesimiehenä ja palomestarina. Jaoston toiminta on ollut ammatillisesti erittäin antoisaa ja mielenkiintoista. Suosittelen sitä kaikille pelastustoimintaan osallistuville ammattinimikkeeseen katsomatta.

2019 -tapahtumassa

Johtokunnan jäsenet osallistuvat aktiivisesti Palopäällystöliiton järjestämiin koulutuksiin niin osallistujina, kouluttajina kuin tapahtuminen järjestäjinä. Pelastustoiminta-jaoston jäsenet ovat vahvasti mukana myös järjestämässä muun muassa Road Rescue 2019 -koulutustapahtumaa.

Johtokunnan jäsenet osallistuvat aktiivisesti Palopäällystöliiton järjestämiin koulutuksiin.

Pelastustoiminta -jaosto: Ajankohtaiset kuulumiset Pelastustoimintaa poikkeuksellisissa sääoloissa kehittäminen poikkeukselliMennyt kesä piti pelastuslai- jasissajohtamisen sääoloissa on monen pelastuslaitoksen tokset ja sopimuspalokunnat työlistalla. Poikkeuksellisten sääolojen aiheuttamien onnettomuuksien ja häiriötilanjälleen kiireisinä. Laajojen teiden menestyksekäs hoitaminen edellyttää sujuvaa yhteistyötä eri viranomaisten, sekä metsäpalojen sumaa ei muiden yhteistyötahojen ja sidosryhmien kanssa. Palopäällystöliitossakin jaostojen onneksi nähty kesän 2018 välisen yhteistyön tiivistäminen on selkeä tavoite. Pelastustoiminnan asiantuntijoina tapaan. Poikkeuksellisten jaostomme jäsenet ovat varmasti mukana sääolojen aiheuttamat onnet- jakamassa osaamistaan yhteisiin haasteisiin varautumisessa. tomuudet ja häiriötilanteet Uhka- ja väkivaltatilanteet työllistivät pelastustoimea viranomaistoiminnassa kautta Suomen. ValtakunnalUhka- ja väkivaltatilanteiden valitettavan lisen uutiskynnyksen ylittäkaru totuus näyttäytyi kesän aikana useamman kerran turvallisuusviranomaisten viä tapahtumia olivat muun työssä. Poliisiin kohdistuneet ampumavälikohtaukset olivat brutaaleimpia esimerkkejä muassa rankat vesisateet siitä toimintaympäristön muutoksesta, jossa Keski-Suomessa sekä loppu- turvallisuusviranomaiset tekevät päivittäin työtään. Viestintäsuunnitelman mukaiseskesästä pääkaupunkiseudul- ti Pelastustoiminta-jaosto julkaisee syys-, loka- ja marraskuussa liiton ajankohtaiskirla, erityisesti Helsingissä. jeen yhteydessä artikkelin, jossa käsitellään

uhka- ja väkivaltatilanteita pelastuslaitosten palvelutuotannossa. Työturvallisuus on aina ajankohtainen asia.

Syksyn tapahtumia Tieliikennepelastamisen Road Rescue 2019 -koulutustapahtuma järjestetään Helsingissä 2.‒3.10.2019 FinnSec -messujen yhteydessä. Tapahtuma on loppuunmyyty, mutta seminaariluentoja ja rastikoulutuksia voi tulla vapaasti seuraamaan. Samalla on hyvä mahdollisuus tutustua FinnSec-messujen muuhunkin tarjontaan. Jaostokokous pidetään tiistaina 5.11.2019 klo 17.30 alkaen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Pelastuskeskuksessa Vantaalla. Ks. virallinen toisaalla tässä lehdessä Vesisukellusseminaari järjestetään 27.28.11.2019 Kongressikeskus Gustavelundissa Tuusulassa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.sppl.fi/vesisukellus. Syksyisin terveisin, Ville Mensala puheenjohtaja Pelastustoiminta-jaosto

oikkeuksellisten sääolosuhteiden aiheuttamat onnettomuudet ja häiriötilanteet vaikuttavat suoraan kansalaisten arkeen. Kaupunki-infrastruktuurissa julkisen liikenteen, maanalaisten tilojen ja tieverkoston häiriöt aiheuttavat välittömästi monialaisia yhteistoimintaoperaatioita. Muistissa on vielä muutaman vuoden takaiset tykkylumien aiheuttamat merkittävät sähkönjakelun- ja puhelinverkon häiriöt haja-asutusalueilla. Varautuminen pelastustoimintaan poikkeuksellisissa sääoloissa on jo alkanut näkyä yhä vahvemmin pelastuslaitosten osaamisenhallinnan suunnittelussa ja pelastustoiminnan kehittämistyössä. Tulvantorjunnan ja myrskyvahinkotilanteiden suunnitelmien, toimintaohjeiden, koulutus- ja viestintämateriaalien laadinta sekä pelastuslaitosten kalustollisen varautumisen ja pelastustoiminnan suorituskyvyn 17

Esiintymisen riemua ja intohimon toteutumista

– teatteri vei ”pelastusveteraani” Matti Virpiaron mennessään Mitä yhteistä on teatterilla ja pelastusalalla?

–Teatterissa joutuu pelastusalan tapaan laittamaan itsestään kaiken likoon, tekemään työtä sydämellä ja yhteistyön hengessä, toteaa ”pelastusveteraani” Matti Virpiaro.

lokuussa 2019 Uudenmaan Maanpuolustusyhdistyksen toiminnanjohtaja Matti Virpiaro seisoi Orimattilan kesäteatterin Jätinpesän näyttämöllä haikein mielin, sillä kesäteatterikesä oli lopuillaan. Suomalaisen suurnaisen Minna Canthin kirjoittama Työmiehen vaimo oli pyörinyt Orimattilan kesäteatterissa hyvällä menestyksellä. Muun muassa teatterialan ammattilaiset olivat kiitelleet esitystä sen kunnianhimoisesta ohjauksesta, koskettavasta toteutuksesta ja näyttelijöiden heittäytymisestä. Katsomoon asti oli näkynyt teatterilavalta huokuva työskentely yhteisen päämäärän eteen. Näytelmä oli erityinen myös kuluvan Minna Canth 175-juhlavuoden vuoksi. Kesäkuussa ensi-iltayleisö oli saanut kuulla Minna Canth 175-juhlavuoden suojelijan tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukion tervehdyssanat teatterille. Eläkkeelle pelastusylitarkastajan tehtävistä vuonna 2015 jäänyt Matti Virpiaro näytteli Työmiehen vaimossa kolmea eri

roolia: kirkkoherra Pomoelia, herra Vörs- saattanut menettää arvovaltaansa, Matti kyä ja poliisia. Nyt edessä olisi syksy, ja sen Virpiaro tuumaa. myötä päätöskaronkka jälkipurkuineen teAjat ja asenteet ovat kehittyneet muun atteriporukan kesken. maailman mukana myös pelastusalalla. Ainakin nykyään eri virkakuntien edustajat näkyvät monipuolisemmin erilaisissa viesTasapainottelua pelastus- ja tintäkanavissa myös virkatyönsä ulkopuolelteatterialan välillä la. Matti ei kuitenkaan vielä ole kohdannut Teatteri on pitkään vetänyt Mattia puoleensa – pelastusalalla työskenteleviä näyttelijöitä. jopa niin paljon, että 2000-luvun alussa Matti oli omien sanojensa mukaan luiskahtaa koko- Teatteri on tuonut vahvuuksia naan teatterin puolelle. Hänelle oli jo tarjottu pelastusalalle kiinnitystä Kouvolan kaupunginteatteriin. – Painin kovasti asian kanssa, mutta Vaikka teatteri on toisinaan ollut Matilvirkamiehen ura tuntui vakaammalta vaih- la hyvinkin taka-alalla, on kokemus tuonut toehdolta ja siksi se polku jäi käymättä. pelastusalan työhön useita vahvuuksia – Oli Matilla ollut pohdintoja näyttelemi- esimerkiksi esiintymisvarmuutta. sen ja pelastusalan välillä jo aikaisemmin– Erilaiset teatterikurssit, näyttelemikin, esimerkiksi 1990-luvun alkupuolella nen, ohjaaminen ja muut teatterin parissa jolloin Matille ”suositeltiin näyttelemisen tehty työ on lopettamista erityisesti tv-mainoksissa”. merkittävällä tavalla vaikuttanut kehit– Siihen aikaan näytteleminen ei so- tymiseeni esiintyjänä vaikkapa luennoilla pinut virkamiehelle, koska virkamies olisi tai puheissa, Matti Virpiaro kiittelee.

Teatteri omin sanoin, Matti Virpiaro 1990-luvusta on aikaa kulunut jo tovi, ja muutaman kuukauden päästä siirrytään jälleen ajassa eteenpäin – uudelle vuosikymmenelle. Matti Virpiaro näkee, että nykyään erilaisten alojen yhdistäminen on helpompaa. Pelastusala ja virkamiesurakin on muuttunut. – Rohkenen sanoa, että teatteriin mukaan lähteminen on askel uudenlaiseen maailmaan, jossa voi oppia ihmistuntemusta, ryhmäytymistä, esiintymistä ja kehittämään muistia, Virpiaro luettelee. – Ennen kaikkea siinä saa nauttia esiintymisen riemusta. Virpiaro tietää useita tilanteita, joissa harrastukseen mukaan lähtenyt on oppinut esimerkiksi voittamaan ujoutensa. – Teatteriharrastus on kuin karaokea: ensin ei meinaa uskaltaa viedä ensimmäistäkään numerolappua karaoken vetäjälle, mutta kun sen on uskaltanut tehdä, on uuden lauluvuoron odottaminen kuin ikuisuus. Työmiehen vaimoa pidetään yhtenä Minna Canthin tunnetuimmista ja yhteiskunnallisesti radikaaleimmista teoksista. Sen koskettava tarina haastoi yleisön lisäksi myös näyttelijäporukan. Matti kertoo, että käsikirjoitusta läpikäydessä näyttelijät kävivät läpi monenlaisia tunteita, eikä kyyneliltä vältytty kulisseissakaan. Vaikka kesän päätyttyä tunnelma voi olla yhteiskunnallisestikin merkittävän teatterikesän jälkeen haikea, riittää syksyssä myös syytä juhlaan, sillä pelastus- ja teatteriveteraani Matti Virpiaro viettää syyskuussa 70-vuotissyntymäpäivään. Palopäällystöliiton väki toivottaakin Matille aurinkoista ja onnellista juhlapäivää! teksti ja kuvat: Siiri L’Ecuyer / Suomen Palopäällystöliitto

• Teatteriharrastukseni alkoi 1980-lu- • Vuonna 2016 hän sai kutsun Viulunvun alussa. Harrastajateatterin lisoittaja katolla -suurprojektiin. Otin säksi olin mukana kahden miehen haasteen vastaan ja sain esityksestä show’ssa, jota esitettiin tilauksesta majatalon isännän, Morzhan roolin. noin vuoden ajan. Vuosina 1983– Esitys oli suurmenestys, ja saimme 1985 ohjasin kaksi teatteriesitystä kutsun tehdä Lahden kaupunginMallusjoen teatteriporukalle. Vuositeatteriin vierailunäytöksiä kevään na 1985–1993 tein tv-mainoksia suo2017 loppukaudesta. malaiselle lääkeyhtiölle sekä autojen maahantuontiliikkeelle. • Lahden jälkeen oli vuorossa Orimattilan teatterin Jätinpesä vuonna • Laajamittaisemmin aloitin teatteri2017, jossa sain Zorron isän, de La harrastuksen vuonna 1986, kun olin Vegan roolin. perustamassa pienen porukan kanssa Mäntsälään kesäteatteria. Samana • Vuonna 2019 näyttelin Työmiehen vuonna perustimme myös Mäntsävaimossa kolmea eri roolia: kirklän nuorisoteatterin. Käsikirjoitimkoherra Pomoelia, herra Vörskyä ja me nuorten kanssa nuorisomusipoliisia. kaalin Interrail, käsikirjoitustyössä oli mukana Kirsti Manninen. Käsikirjoituksen valmistuttua esitimme musikaalia teatteriversiona kevään näytäntökauden ajan. Yleisradio pyysi aiheesta kuunnelmakäsikirjoitusta, jonka tein kesän ja syksyn myötä. Kuunnelma nauhoitettiin samana vuonna ja esitettiin pariin otteeseen nuorten kuunnelmana. Näiden vuosien aikana olin mukana useissa valistusvideoproduktiossa sekä tv- ja elokuvaprojekteissa näyttelijänä ja avustajana. • Tein töitä vuoteen 1993 asti, jolloin jätin näyttelemisen koska sitä ei pidetty sopivana virkamiehelle. • Eläkkeelle jäätyäni jatkoin teatteriharrastusta ensin ollen mukana käsikirjoittamassa fiktiivistä dokumenttia Ylelle ja sen jälkeen siirtymällä itse takaisin näyttämölle.

Twitter hiekkalaatikolla Pelastustoimen arvo kansalaisten mielessä voidaan mitata alaa kohtaan tunnetun luottamuksen perusteella. Toistaiseksi meillä menee hyvin, mutta mediassa näkyvät keskustelut syövät kansalaisten luottamusta kaikkiin sisäisen turvallisuuden viranomaisiin. Keskusteluita leimaa usein mielipiteiden kärjistyminen, erilaiset vaikuttamispyrkimykset ja jopa valeuutiset. Tämän seurauksena virkamiehiäkin kehotetaan olemaan läsnä sosiaalisessa mediassa, mutta miten keskusteluun tulisi osallistua?

elastustoimen viestintä on perinteisesti ollut ylhäältä päin ohjattua ja tiukasti säädeltyä. Tällaisessa yhdensuuntaisessa viestinnässä viranomainen näyttäytyy autoritaarisena tiedon jakajana ja vastaanottaja tiedottamisen kohteena. Valistava lähestymistapa on nykyisin vanhentunut ja istuu huonosti esimerkiksi sosiaalisen median keskustelukulttuuriin.

Viestinnällä rakennetaan luottamusta Nykyinen viestintä on muuttunut vuorovaikutukseksi, dialogiksi. Tyypillisiä vuorovaikutteisen viestinnän alustoja ovat esimerkiksi Twitter, Facebook ja Instagram. Sosiaalinen media on mielenkiintoinen viestintäympäristö pelastustoimelle, koska siihen voivat osallistua kaikki työntekijät ja siellä kuka tahansa kansalainen voi olla vuorovaikutuksessa pelastustoimen kanssa. Tällainen avoimuus rakentaa luottamusta, joka on viranomaistoiminnan perusta. Samalla se asettaa neutraaliin ja puolueettomaan virkamiestyöhön uusia vaatimuksia. Henkilökeskeinen sosiaalinen media voi olla virkamiesten kannalta haastava viestintäympäristö. Se edellyttää astumaan alas jalustalta, tasa-arvoiseksi viestijäksi. Luottamuksen rakentaminen sosiaalisessa

mediassa edellyttää avoimuuden ja dialogin lisäksi persoonan laittamista peliin. Viesteiltä odotetaan henkilökohtaisuutta, tuttavallisuutta ja läheisyyttä. Oman persoonan esiintuominen ja spontaani vuorovaikutus eivät kuitenkaan välttämättä istu jokaisen työrooliin. Silloin se kannattaa jättää muille.

Työvälineenä Twitter Sosiaalisen median alustoilla on kullakin omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Jos tarkasteluun otetaan esimerkiksi Twitter, niin miksi siellä ollaan ja mitä siellä tulisi viestiä? Perehtyminen pelastustoimen keskusteluihin osoittaa, että meillä on vielä opeteltavaa. Iso osa avauksista jää alan sisäiseksi, käymme keskenämme tykkäämässä toistemme twiiteistä ja usein niistä puuttuu keskusteluun kannustava näkökulma. Yksisuuntainen tiedottava ja valistava viestintätyyli ei rohkaise lukijoita dialogiin; ei myöskään markkinoiva puhetapa. Twitterin käyttäjistä ei löydy tulipalon tyypilliset uhrit, joten valistamisen voi jättää vähemmälle. Twitter on vaikuttajaviestintää. Vaikuttajaviestintä tarkoittaa päättäjien, asiantuntijoiden ja esimerkiksi median kanssa käytävää vuoropuhelua. Sitä kannattaa käydä, jotta pelastustoimen näkökulma

tulee huomioiduiksi. Tavoitteena on ampua alas puutteellinen ja yksipuolinen tieto sekä vaikuttaa päätöksentekoon omien päämäärien mukaisesti. Pelastustoimen näkökulmasta kiinnostavia aiheita ovat esimerkiksi: uudistuva pelastustoimi ja kansalaisten kokema turvallisuuden tunne, mutta myös hyvä johtajuus, asiantuntijuus, tulevaisuus ja muut ajankohtaiset yhteiskunnalliset aiheet. Jokaisen tulee kuitenkin löytää oma, itseään kiinnostava aihe, josta viestiä. Kaikkien alojen asiantuntija ei kannata yrittää olla. Mitä annettavaa sinulta löytyy, missä sinä olet asiantuntija tai mitä haluat oppia?

Muutama käytännön neuvo Aito vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa vaatii omien henkilökohtaisten näkemysten ja tunteiden jakamista, mutta myös taitoa kuunnella, vastata ja väitellä. Tunneilmapiirin ymmärtäminen ja huomioiminen on luottamuksen rakentamisen kannalta tärkeää. Tiedämme hyvin kuinka tietyt keskustelunaiheet saavat alan tunteet kuohahtamaan ja keskustelun käymään ylikierroksilla. Silloin on hyvä, jos joukosta löytyy joku ”aikuinen”. Mikäli keskusteluissa esiintyy sinuun tai organisaatioosi kohdistuvaa kritiikkiä,

niin siihen kannattaa vastata. Mikäli palaute on aiheellista, niin pyydä tarvittaessa anteeksi, kiitä palautteesta ja sano, että asia otetaan käsittelyyn ja korjataan. Vaihtoehtoisesti pitää löytyä perustelut sille, miksi toimitaan kuten toimitaan. Kritiikin vastaanottamisesta hyvänä esimerkkinä Jan Vapaavuoren twiitti Helsingin toimintavalmiusajoista käytyyn keskusteluun. Sama koskee alan sisäistä julkista keskustelua. Alan ylimmälle johdolle sosiaalinen media on yhä enemmän myös sisäisen viestinnän kanava. Kiusallisen asian ilmaantuminen julkiseen keskusteluun on yleensä merkki huonosta sisäisestä viestinnästä. Kritiikin esittäjä ei välttämättä tunne asian taustoja, tai tiedä ongelman ratkaisemiseksi tehtävää työtä. Tätä ei tarvitse paheksua, vaan keskusteluun kannattaa osallistua, koska sitä käydään joka tapauksessa. Hyvä johtaja pystyy perustelemaan päätöksensä alaisilleen. Johdon rooli on osallistua keskusteluun, kiittää hyvistä kehitysideoista ja viedä niitä eteenpäin tai perustella kritiikki. Viestintä ei voi korjata tekoja, selittää huonoa hyväksi. Tärkeintä on korjata se, mikä ei kestä läpivalaisua. Tällainen avoimuus lisää alaan kohdistuvaa luottamusta. Nimettömiin trolleihin ei tarvitse uhrata energiaa.

Riskit Sosiaalisen median edellyttämä henkilökohtainen avoimuus on hieman ristiriidassa viranomaiselta odotettavan puolueettomuuden kanssa. Viesti on aina väkisinkin subjektiivinen näkemys asiaan ja se sisältää jokaisen henkilökohtaiset ajatusharhat. Tämä voi olla ongelmallista, koska nopeatempoisessa ja usein kärkevässä sosiaalisen median keskustelussa henkilön tai organisaation mainetta vahingoittava kohu voi nousta jo yhdestä varomattomasta twiitistä. Keskusteleminen omalla nimellä voi pahimmillaan altistaa käyttäjän vihapuheelle tai jopa väkivallan uhalle. Silloin on hyvä muistaa edellä mainitut käytännön neuvot, sekin on vain inhimillistä. Tietty keveys on viestinnässä paikallaan, mutta alan huumori voi olla hieman sisäänpäin lämpiävää ja sarkasmi ymmärretään helposti väärin. Poletit kaulassa tärkeily kannattaa kuitenkin unohtaa, sillä verkossa juuri persoonallisuus takaa kiinnostavuuden. Lopuksi toivotan kaikki tervetulleeksi mukaan rohkeasti twitteriin ja keskusteluun osallistuville virkamiehille toivon tukea ja valmennusta ammattilaisilta. Kukaan meistä ei ole seppä syntyessään.

Jäseninfo Liitto kehittää vuorovaikutusta ja yhteistyötä jäsenistön kanssa

sana liiton vuorovaikutuksen edistämistä olemme ottaneet kokeilukäyttöön Howspace-työtilan. Howspacen kautta saat liiton ajankohtaiset kuulumiset sähköisesti kahdesti kuukaudessa. Howspacen tarkoitus on toimia vuorovaikutuksellisena alustana tiedonkulkua ja yhteisöllisyyttä lisäävänä kanavana Suomen Palopäällystöliiton toimiston, jaostojen ja jäsenten välillä. Howspacen sisältö on suunnattu erityisesti jäsenistölle. Otamme mieluusti vastaan palautetta ja kehitysehdotuksia liiton viestinnän kehittämiseen!

Howspacen käyttö: • Saat kahdesti kuukaudessa sähköpostitse henkilökohtaisen linkin, jota klikkaamalla pääset lukemaan kuulumisia. Rekisteröitymistä ei tarvita. • Jos et ole vielä saanut yhtäkään sähköpostia, tarkistathan roskaposti- ja muut mahdolliset kansiot. • Ongelmatilanteissa olethan yhteydessä: toimisto@sppl.fi / jaana.kovero@sppl.fi / siiri.lecuyer@sppl.fii

Ovathan jäsentietosi ajan tasalla?

mien jäsentietojen tarkastelu ja muutos tapahtuu seuraavasti: • pääset tarkastelemaan ja muuttamaan tietojasi Palopäällystöliiton jäsenrekisterin kautta. Ilmoitathan mikäli työpaikkasi, tittelisi, osoitteesi, puhelinnumerosi, sähköpostisi tai tutkintosi muuttuvat. Näin varmistat, että saat ajankohtaista tietoa liiton toiminnasta ja tapahtumista myös jatkossa. • Palveluun kirjautuaksesi tarvitset jäsenkortistasi löytyvän jäsennumerosi. Mikäli olet unohtanut salasanasi ja sähköposti osoitteesi on muuttunut, tai muissa ongelmatilanteissa apunasi on

Asiantuntijuuden edistäminen on liiton prioriteettilistalla korkealla

siantuntijuuden edistäminen ja kehittäminen on Palopäällystöliiton toimistolla prioriteettilistalla korkealla. Asiantuntijaviestinnän edistämiseen ja ylläpitoon käytetään viestintäkanavista ensisijaisina Howspace-työtilaa, online-kokouksia ja mobiililaitteista löytyviä pikaviestijärjestelmiä (WhatsApp). Asiantuntijuuden kehittämiseen ja edistämiseen liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä liton toimiston väkeen: toimisto, toimisto@sppl.fi ja viestintäpäällikkö Siiri L’Ecuyer, siiri.lecuyer@sppl.fi Muut yhteystiedot ja lisätietoa: sppl.fi

Petri Lindh, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Palokokeita aidossa sprinklatussa terveyskes Hankkeen synty

alokokeiden kohteena oli 1960-luvulla rakennettu terveyskeskusrakennus, johon oli vuonna 2012 asennettu SFS 5980 -standardin mukaan tehty sprinklerijärjestelmä. Tutkimushanke valmisteltiin Aaltoyliopiston ja Suomen Palopäällystöliiton toimesta. Hankkeeseen osallistuivat edellä mainittujen tahojen lisäksi Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Sysmän kunta, Sysmän VPK, Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy ja Eurofins Expert Services Oy. Rahoitus saatiin Palosuojelurahastosta ja palokokeet toteutettiin välittömästi tilojen vapauduttua terveyskeskuskäytöstä lokakuussa 2018.

Alkupalot Rakennukseen sijoitettiin palokokeiden sarja, jossa potilashuoneissa oli kolmenlai-

sia alkupaloja. Palokokeita tehtiin UL 1626 -palokokeen mukaisella palokuormalla ja kahdenlaisella tekstiilipalokuormalla. ULpalokokeita tehtiin 14 sprinklerin toimiessa ja kaksi vapaina paloina. Kumpaakin tekstiilipaloa testattiin kuusi kertaa sprinklerin kanssa ja kerran ilman. Tekstiilit olivat aitoja sairaalatekstiilejä ja ne oli lahjoittanut Uudenmaan Sairaalapesula Oy. Sammutuslaitteistoon ei tehty muutoksia kokeita varten eli testi tehtiin aidolla asennuksella.

Mittausjärjestelyt Potilashuoneet oli varustettu lämpötilan mittauksella. Mittauspisteet oli sijoitettu alkupalon läheisyyteen, eri korkeuksille keskelle huonetta sekä suuttimien läheisyyteen. Lämpötilan lisäksi tilasta mitattiin savukaasujen pitoisuuksia FTIR-tekniikalla.

FED-arvot UL-palokokeessa ilman sprinkleriä ja sprinklerin kanssa. (huom. eri asteikot)

Lämpötilat UL-palokokeissa ilman sprinkleriä ja sprinklerin kanssa (huom. eri asteikot) 22

Näytteenotto tapahtui huoneen keskeltä korkeudelta, jolla sänkypotilaiden päät sijaitsevat. Savukaasuista saatiin analysoitua hapen sekä haitallisten kaasujen pitoisuudet, joista laskettiin FED-arvo.

Tuloksia Kokeet kestivät 15 minuuttia, joka vastaa pelastustoiminnan viivettä. Sprinkleri sammutti palon 23 % kokeista ja rajoitti paloa kaikissa kokeissa siten, että se ei levinnyt rakenteisiin tai muihin tiloihin. FED-arvo kuvaa kaasujen tukahduttavaa vaikutusta niille altistuvaan henkilöön. Tässä kirjoituksessa käsitellään UL-paloja ja käytetään vakavan loukkaantumisen rajaarvona FED-arvoa 1 ja 1,6 metrin korkeudelta mitattua 200 asteen lämpötilaa. Vapaissa poltoissa raja-arvot ylittyivät

skusympäristössä Sprinkleri esti tai hidasti vaarallisten olosuhteiden muodostumista tehokkaasti. Tämä lisäisi pelastamisen onnistumistodennäköisyyttä tehokkaasti.

savupatjan laskeutuessa mittauskohdan tasolle kolmessa minuutissa sytytyksestä. Niissä palokokeissa, joissa alkupalo oli sprinklerillä suojatussa tilassa, FED-arvo jäi tyypillisesti alle yhden ja lämpötila alle kahden sadan asteen.

Käytännön havaintoja ja pohdintaa Ilman sammutuslaitteistoa suuremmat palot aiheuttivat nopeasti vaaralliset olosuhteet. Palokunta ei ehtisi pelastamaan syttymishuoneen potilaita näistä paloista. Olosuhteet muuttuisivat tappaviksi savupatjan laskeutuessa potilaan tasolle eli noin kolme minuuttia syttymisen jälkeen. Sprinkleri esti tai hidasti vaarallisten olosuhteiden muodostumista tehokkaasti. Tämä lisäisi pelastamisen onnistumistodennäköisyyttä tehokkaasti. Palon rajautuessa paikalliseksi myös osaston muille potilashuoneille ja henkilökunnalle aiheutuva vaara pienenee tehokkaasti. Ilman sprinkleriä toteutetuissa palokokeissa potilashuoneen lämpötila nousi nopeasti. Lämpötilan nopea nousu aiheutti tilaan ylipaineen, joka pyrki avaamaan huoneen oven. Ovea oli painettava voimakkaasti, jotta se pysyi kiinni. Ilmiö on kuvattu myös Aalto-yliopiston ”Paineenhallinta huoneistopaloissa”-tutkimuksessa ja se olisi hyvä huomioida ovien salpalaitteita valitessa sekä henkilökuntaa ohjeistettaessa. Tarkemmin tutkimustuloksia esitellään julkaisuissa ja seminaariesityksissä. Taneli Rasmus (Kirjoittaja on hankkeen ohjausryhmässä ja oli mukana järjestämässä kokeita sekä seuraamassa niitä paikan päällä).

”Joskus kannattaa mennä kauemmas, että näkee tarkemmin lähelle” - opit kansainvälisiltä kentiltä osaksi pelastustoimen varautumista ja kansallista suorituskykyä Emme elä pussissa. Globaalit riskit koskevat Suomea jo nyt – ja tulevat koskettamaan yhä enemmän myös tulevaisuudessa. Niihin varautuminen ei ole vain suomalainen tarve, vaan saman asian kanssa painivat myös monet muut maat.

lmastoon liittyvät riskit – kuten kuivat kesät, laajat metsäpalot ja entistä rajummat myrskyt – vaikuttavat jo nyt arkeemme. Niihin liittyvää varautumista ja pelastustoimintaa on jo kehitetty esimerkiksi keski- ja etelä-Euroopan maissa pitkään. Ikääntyvä väestö, harveneva

maaseutu ja kasvava monikulttuurisuus ovat maailmanlaajuisia muutostekijöitä, joihin kaikki maat etsivät tällä hetkellä uusia toimintasuuntia. Pyörää ei kannata keksiä Suomessa yksin uudelleen. Se, mitä on muualla jo hyväksi havaittu ja tositoimissa jopa testattu, kannattaa käydä

hakemassa myös tänne meille ja soveltaa kansalliseen käyttöön sekä omien suorituskykyjemme kehittämiseen.

Pelastusosaaminen on vientituote Toisaalta taas suomalaisella pelastustoimella on useita huippujuttuja, joista voidaan saada kansainvälisiä vientituotteita. Yksi tällainen esimerkki on alueellinen varautumisyhteistyö ja kokonaisturvallisuuden ajattelumalli. Viemällä omaa osaamistamme aktiivisesti myös Suomen rajojen ulkopuolelle vahvistamme koko Suomi Oy Ab:n asemaa kansainvälisessä yhteisössä. Samalla tuemme osaltamme kansainvälisten ongelmien ratkaisua ja parhaimmillaan ehkäisemme sellaisia muualla tapahtuvia tilanteita, joilla voi olla ikäviä heijastevaikutuksia myös omaan maahamme ja sen pelastustoimeen. Ollaan siis aivan varautumisen ytimessä.

Pelastuslaitosten pitää osata vastaanottaa ulkopuolista apua Kansainvälisen avun laajamittainen vastaanotto kosketti naapurimaatamme Ruotsia viime vuonna laajan metsäpalon vuoksi. Myös Suomessa on syytä varautua siihen, että isossa tilanteessa tarvitsemme paitsi kansallista tukea, myös kansainvälisen yhteisön apua ja resursseja. Kansainvälisen toiminnan osaajia tarvitaan organisoimaan ja tukemaan pelastustoimintaa laajaksi paisuvassa tilanteessa. Ulkopuolisen avun ja resurssien vastaanotto ja johtaminen - olivatpa ne kansallisia tai kansainvälisiä - ovat suorituskykyjä, jotka meidän tulee hallita jokaisella pelastuslaitoksella. Kysymys on oikeastaan hyvin käytännönläheisestä toiminnasta, jolla tuetaan johtavaa viranomaista - koordinoidaan, avustetaan ja - hienommin sanoitettuna - fasilitoidaan. Lohduttavaa on se, että meillä on jo nyt noin kaksisataa koulutettua asiantuntijaa, joiden osaaminen tulee

”sisäänmitata” ja ohjata osaksi kansallista käyttöä ja suunnittelua. Jotta tämä jo olemassa oleva osaaminen muuttuu toimiviksi käytännöiksi ja arjeksi, tarvitsemme yhä enemmän ennakkoluulotonta suunnittelua, harjoittelua ja keskustelua. Menneeseen on turhaa ja turhauttavaa jäädä jumiin, eikä se hyödytä ketään.

kokemusta kartuttamaan. Kansainväliset tehtävät liittyvät näissä organisaatioissa kiinteästi henkilöstön urasuunnitteluun ja osaamisen kehittämiseen. Kansainvälisen kokemuksen hankkiminen on erittäin kustannustehokas tapa henkilöstön jatkokoulutukseen myös pelastuslaitoksille.

Kustannustehokas tapa jatkokoulutukseen

Mahdollisuuksia erilaisiin rahoitusmalleihin

Kansainvälisessä ympäristössä saavutetaan osaamista, jota Suomessa ei ole mahdollisuus harjoitella, mutta joka taatusti palvelee oman maamme turvallisuutta ja pelastustoimea silloin kun sitä tarvitaan - pahimmassa tapauksessa jo huomenna. Esimerkiksi osallistuminen ulkomaisten suurkatastrofien pelastustoimintaan antaa näkemystä pelastusalan ammattilaisille toimia myös Suomessa erityisen haastavissa tilanteissa. Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja poliisi lähettävät suuren osan ammattihenkilöstöstään kansainvälisiin tehtäviin

Kansainvälisen toiminnan osaaminen ja hyödyntäminen pelastusalalla on paljon muutakin kuin pelastustoimintaa. Perusbudjetti on käytännössä kaikissa organisaatioissa vedetty nykypäivänä niin tiukalle, että rahaa kehittämiseen ei enää ole – käytössä olevat rahat menevät arkipäivän pyörittämiseen. Kansainvälinen verkosto tarjoaa mahdollisuuden osallistua erilaisiin hankkeisiin ja rahoitusmalleihin, joilla voidaan kehittää myös suomalaista pelastustoimintaa ja onnettomuuksien ehkäisyä. Näidenkin etujen hyödyntäminen edellyttää kuiten-

kin osaamista ja verkostoitumista omien rajojen ulkopuolelle. Haastamme siis kaikki pelastusalan toimijat omasta boxistaan ulos. Kannattaa käydä rohkeasti katsomassa mitä mahdollisuuksia Suomen rajojen ulkopuolinen yhteistyö tarjoaa. Kyllä sitä muuallakin osataan - tai jos jotain ei osata, niin opetetaan! Kirjoittajat: Johanna Franzen & Joni Henttu Johanna Franzén työskentelee viestintäpäällikkönä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella ja on toiminut kansainvälisessä pelastustoiminnassa asiantuntijana vuodesta 2013 alkaen. Johanna toimii Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kansainvälisten asioiden yhteyshenkilönä ja osallistuu myös raja-alueyhteistyöhön. Joni Henttu työskentelee tällä hetkellä johtavana asiantuntijana Sisäministeriön pelastusosaston siviilivalmiusyksikössä.

Varautuminen massatapahtumiin – tutkimustietoa ja työkaluja viranomaisille valtakunnallisella hankkeella Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk) käynnistettiin maaliskuussa 2019 kolmivuotinen ”Pelastusviranomaisten varautuminen massatapahtumiin – tutkittu tieto käytännön työkaluiksi” -tutkimus -ja kehittämishanke, jonka päärahoittajana on Palosuojelurahasto.

ulossa on tutkittuun tietoon pohjautuva digitaalinen työkalu varautumissuunnittelun tueksi, samoin uutta tietoa jalkauttava verkkopohjainen oppimisalusta. Hankkeessa selvitetään tieteellisen tutkimuksen keinoin pelastusviranomaisten varautumista massatapahtumiin ja peilataan toimenpiteitä aiempaan tutkimustietoon. Esille nousee myös valtakunnallinen asiantuntijanäkemys massatapahtumien varautumissuunnitelmissa huomioitavista asioista. Samalla tutkitaan hälytystehtäviä ja ensiavun tarvetta Suomen suurimmilla festivaaleilla.

Miksi massatapahtumiin varautumista on tärkeää tutkia? Massatapahtuman määritelmälle ei ole selvää kansainvälistä määrittelyä. Massatapahtumaa voidaan kuvata väkimäärää paremmin siten, että se on tapahtuma, joissa vaste hätätilanteisiin voi olla mahdollisesti viivästynyt. Esimerkiksi potilaiden saavutettavuus voi olla rajattu toimintaympäristön tai sijainnin vuoksi. Massatapahtuman aiheuttama mahdollinen hoidon viive vaatii suunnittelua ja varautumista, jotta riskejä voidaan rajoittaa tai lieventää. Massatapahtumat voivat kuormittaa merkittävästi suunnitteluresursseja sekä paikallista terveydenhuoltojärjestelmää kunnan, kaupungin tai jopa valtion tasolla.

Massatapahtumista on tuotettu paljon kansainvälistä tutkimustietoa, mutta suurin osa aiemmasta tutkimuksesta perustuu tapausraporteista tehtyihin analyyseihin. Varautumissuunnittelua tekevien ja pelastussuunnitelmia käsittelevien asiantuntijoiden oma näkökulma jää aiemmissa tutkimuksissa pimentoon. Tässä hankkeessa selvitetään tieteellisin menetelmin, mitä massatapahtumien varautumissuunnittelussa on pelastusviranomaisten näkökulmasta kansallisella tasolla otettava huomioon. Tämä hanke tuo nykyisen järjestelmän esille, sekä uuden näkökulman ilmiön tarkasteluun myös kansainvälisesti.

Tieto kaikkien saataville Hankkeessa tuotettua tietoa jaetaan laajasti ja helposti omaksuttavassa muodossa. Kaikista hankkeessa syntyvistä kansainvälisistä tiedeartikkeleista tehdään myös suomenkieliset versiot, jotka tarjotaan julkaistaviksi alan keskeisissä ammattilehdissä. Uusi digitaalinen työkalu sekä verkkooppimisalusta jäävät käyttöön hankkeen päättymisen jälkeen. Lisätietoa hankkeesta: xamk.fi Teksti ja kuvat: Anssi Koski, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

VÄESTÖN SUOJANA YLI 60 VUODEN AJAN

www.sello.fi

www.temet.com

Liipasintie 8, 70460 Kuopio p. 017 - 264 7220 www.savonpalokalusto.fi

siemens.fi/paloturvallisuus siemens.fi/paloturvallisuus

Paloalan ammattilainen - liittosi on JHL 185x24mm_Palopaallysto2014.indd 1

10.1.2014 13:04:24

Palorullaovet ja savuverhot

championdoor.com

FIREBOX ALKUSAMMUTUS KOULUTUSLAITE  Kauko-ohjattu langaton sytytys ja kaasunhallinta  Ympäristöystävällinen ja turvallinen  Portaaton liekkien voimakkuuden säätö  Nopea ja helppo koulutuksen valmistelu

• Käyttöjännite 12V,polttoaltaan vesitilavuus 15-20 ltr • Polttoaineena nestekaasu (1-2 kpl 11kg pulloa) • Ulko mitat Lev*Pit*Syv. n. 50* 100* 70 cm • Rakenne ruostumatonta terästä

PRESSO CENTER

Puh.(019)340451 Fax.(019)340460

www.PRESSOCENTER.fi @: presso.center@kolumbus.fi 28

MentalFireFitin matka jatkuu myötätuulessa MentalFireFit on tehnyt vuoden aikana vahvaa yhteistyötä poliisin kanssa.

esä alkoi kansliapäällikkö Ilkka Salmen tapaamisella sisäministeriössä. Esittelimme yhdessä rikoskomisario Juha Järvelinin kanssa, missä poliisin ja pelastuksen (+ensihoito) organisaatioissa traumaattisten tilanteiden jälkeisissä toimissa valtakunnallisesti tällä hetkellä mennään. Sisäministeriössä oli selkeästi kiinnostusta ja halua tehdä yhteistyötä koko ensi linjan auttajien kentän kanssa henkisen työsuojelun saralla. Suomen Palopäällystöliitto järjesti Porissa heinäkuussa henkistä huoltoa käsittelevän keskustelutilaisuuden. Keskustelimme SuPer ry:n puheenjohtaja Silja Paavolan, Satakunnan sairaanhoitopiirin kenttäjohtaja Katri Laaksosen ja Juha Järvelinin kanssa ensilinjan auttajien henkisestä kestävyydestä. Paneeli onnistui hyvin ja herätti mielenkiintoisia jatkokeskusteluja tarjoilujen äärellä.

Koulutusvideoita tulossa syksyn aikana Ennen Poria kuvasimme MentalFireFit teemaan asiantuntijahaastatteluita. Esimakua videoista nähtiin, kun Lasse Nurmi kertoi kokemuksistaan post-traumatyöpajaan liittyen. Syksyn aikana ilmestyy lisää videoita, joissa aiheina ovat traumaattisten tilanteiden

jälkeinen toiminta, roolitasapaino, psykoedukaatio eli koulutuksellinen terapia sekä itsetuhoisuus pelastajan työssä. Kesä päättyi samaan paikkaan, mistä se alkoikin. Sisäministeri Maria Ohisalo otti minut ja Juha Järvelinin lämpimästi vastaan, ja saimme esitellä näkemyksiä henkiseen työsuojeluun liittyen. Ministeri Ohisalon kiinnostus ensilinjan auttajien työssä jaksamiseen oli käsin kosketeltavaa. Tarkoituksena on saada yksilöllinen vertaispurku ryhmäpurkujen (defusing) lisäksi laajemmin käyttöön ensilinjan auttajien keskuudessa. Pyrimme saamaan post-traumatyöpajan jokavuotiseksi tapahtumaksi pelastusalan, Hätäkeskuslaitoksen ja Rajavartiolaitoksen käyttöön, kuten se poliisilla jo tällä hetkellä on. Yhteistyö Järvelinin ja poliisin kanssa jatkuu henkisen työsuojelun parissa syksyn vertaispurkukoulutuksen, pelastuksen ensimmäisen post-traumatyöpajan sekä Pohjois-Kalifornian post-traumaretriitin suhteen. Mukavaa alkavaa syksyä, Saku Saku Sutelainen, projektipäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto Kuva: Mia Järvisalo ps. Henkinen työsuojelu pelastustoimessa -hankkeen loppuseminaari järjestetään joulukuussa Helsingissä jouluglögien yhteydessä. Ilmoittautuminen on avoinna: sppl.fi/jouluseminaari

Ministeri Ohisalon kiinnostus ensilinjan auttajien työssä jaksamiseen oli käsin kosketeltavaa.

TASO 1

TASO 2

TASO 3

• Verkko-opinnot, taso 1. Osaaminen osoitetaan tenteillä. • Tuutori työskentely: - konsultaatiomahdollisuus - tehtävät (työssä oppiminen), - oppimispäiväkirja, - osa tehtäväntarkastuksesta • Lähiopetus: Palontutkinnan peruskurssi Pelastusopistolla / AHOT: aiemmin suoritettu palontutkinnan peruskurssi tai tuhotyökurssi

• Verkko-opinnot, tasolta 1 ja 2. Osaaminen osoitetaan tenteillä. • Tuutori työskentely: - konsultaatiomahdollisuus - tehtävät (työssä oppiminen), - oppimispäiväkirja, - osa tehtäväntarkastuksesta • Lähiopetus: Palontutkinnan jatkokurssi Pelastusopistolla / AHOT: aiemmin suoritettu palontutkinnan jatkokurssi tai tuhotyökurssi

• Verkko-opinnot tasoilta 1, 2 ja 3. Osaaminen osoitetaan tenteillä. • Tuutori työskentely: erilaisia kehitystehtäviä ja opinnäytteitä • Lähiopetus: Valikoima aiheita, joiden koulutuksen koostaa ja hankkii itse. • Tason 3 todistus, edellyttää tasojen 1 ja 2 todistuksia

• Tason 2 todistus (edellyttää tason 1 todistusta)

• Tason 1 todistus

Palontutkijan opintopolku

Kuva 1 Palontutkijan opintopolku

TASO

Palontutkinnan oppimateriaalihanke Työturvallisuus Palontutkinta 2 Lainsäädäntö 1 ja 2 Palontutkinta 2 Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston harjoitukset Palontutkinta2020 -työryhmässä nähtiin tarve Palodynamiikka Pelastustoiminta 2 pelastustoimessa koulutuksen uudistamiseksi. PalontutPalontutkinta 1 järjestettävän palontutkinnan Pronto Palontutkinta 1 kintaan liittyvä opetusmateriaali Tutkintayhteistyö todettiin osittain vanhentuneeksi eikä sen katsottu enää harjoitukset Rakenteellinen Tutkinnan tulosten vastaavan pelastustoimen muuttuvan toimintaympäristön vaatimia tarpeita. paloturvallisuus hyödyntäminen Pelastustoiminta & Sähkö 2 tutkinta Lopputentti taso 2 Palontutkijan opintopolku. Opintopolku Tietojärjestelmät on suunniteltu täydennyskoulutukseen ja Lausunnot & oikeudessa sitä voidaan soveltavin osin käyttää myös todistaminen tutkinto-opetuksessa. Hankkeen tuotokseSähkö 1 na tehtiin Pelastusopiston Moodle-oppimisLopputentti taso 1 alustalle Palontutkijan opintopolku taso 1 ja Palontutkijan opintopolku taso 2 –verkkokurssit. Verkkokurssien ohella opintopolku sisältää osallistumisen olemassa olevaan lähiopetukseen: Pelastusopiston palontutKuva 2 Palontutkijan opintopolun tasojen 1 ja 2 verkkomoduulit kinnan perus- ja jatkokursseille tai Poliisiammattikorkeakoulun tuhotyörikosten tutkintakurssille.

Moduulin Työturvallisuus sisältö

oulutuspolku nähtiin liian pitkänä ja liian paljon aikaa vievänä. Ratkaisuksi Kuva 5 Moduulin Työturvallisuus sisältö nähtiin sähköisen oppimateriaalin luominen. Silloisen palontutkinnan koulutuksen kehittämiseksi päätettiin luoda Pelastusopiston TKI-palveluiden hanke, jossa palontutkinnan opetusta kartoitetaan, kootaan ja tuodaan sähköiselle oppimisalustalle. Hankehakemus

sai rahoituksen Palosuojelurahastolta ja sisäministeriön pelastusosastolta. Hanke alkoi 1.2.2018 ja päättyi 31.5.2019.

Palontutkijan opintopolku Hankkeen lopputuloksena syntyi palontutkijoiden ammattitaidon kehittämiseksi

Palontutkinnan verkko-opinnot Tasojen 1 ja 2 verkkomoduulit ovat tavoitelleet sekä varsinaisen palontutkinnan suorittamisen että palontutkinnassa tarvittavien muiden aiheiden opetusta. Harjoitukset ja tehtävät toimivat aihetta kokoavana ja teoriaa käytäntöön soveltavana elementtinä. Tason 1 laajuus on 5 opintopistettä ja taso 2

TASO

Työturvallisuus Lainsäädäntö 1 ja 2 Palodynamiikka Palontutkinta 1 Palontutkinta 1 harjoitukset

Palontutkinta 2 Palontutkinta 2 harjoitukset Pelastustoiminta 2 Pronto Tutkintayhteistyö

Rakenteellinen paloturvallisuus

Tutkinnan tulosten hyödyntäminen

Pelastustoiminta & tutkinta Tietojärjestelmät

Sähkö 2

Lausunnot & oikeudessa todistaminen

Lopputentti taso 2

Sähkö 1 Lopputentti taso 1

Palontutkijan opintopolun tasojen 1 ja 2 verkkomoduulit

Kuva 2 Palontutkijan opintopolun tasojen 1 ja 2 verkkomoduulit laajuus on 3 opintopistettä. Kurssit on tarkoitettu dynaamisiksi, Moodle mahdollistaa lisämateriaalien tuomisen ja kurssin muokkaamisen. Kurssin osia voidaan helposti korvata, kun nähdään uudistamisen ja kehittämisen tarvetta.

Hankkeen tuotoksena tehtiin Pelastusopiston Moodle-oppimisalustalle Palontutkijan opintopolku taso 1 ja Palontutkijan opintopolku taso 2 –verkkokurssit.

Moodle-näkymä kurssista Palontutkijan opintopolku Kuva 3 Moodle-näkymä kurssista Palontutkijan opintopolku Taso 1

Taso 1

Kuva 4 Moodle-näkymä kurssista Palontutkijan opintopolku Taso 2 Moodle-näkymä kurssista Palontutkijan opintopolku

Taso 2

Verkko-opinnot ovat Pelastusopiston Moodlessa, jonne hakeudutaan muun täydennyskoulutuksen tapaan ilmoittautumalla kurssille. Opintojen aloitusajankohdaksi on suunniteltu vuotta 2020. Täydennyskoulutus on suunniteltu ammattinimikkeestä riippumattomaksi ja se soveltuukin pelastustoimessa työskentelevien lisäksi esimerkiksi myös palorikosten tutkintaan perehtyvälle poliisille. On suunnitteilla, että kurssille osallistumisen jälkeen materiaali olisi jollakin tavalla käytettävissä käsikirjaston tapaan myös myöhemmin, mikä on ollut myös kentän toiveena. Mari Lehtimäki Palontutkinnan oppimateriaalihankkeen projektipäällikkö, Pelastusopisto

Lainsäädännön ja työturvallisuuden näkökulmia FireFit-testaukseen FireFit-testaus on herättänyt keskustelua viime aikoina ja on

Tuomioistuin päättää

tärkeää, että mahdollisimman moni näkökulma nostetaan,

Kyse on siitä, jos hälytystehtävällä sattuu vahinko ja henkilön kunto on vähintään tasoa 2, voidaan arvioida, että on tehty tarvittavat toimet vahingon välttämiseksi, joten kyse on tapaturmasta. Jos sen sijaan huonokuntoiselle tapahtuu vahinko, on mahdollista, että sopimuspalokunnan ja pelastuslaitoksen päällystö työnantajana tai työnantajan edustajana joutuu vastuuseen työturvallisuuden rikkomisesta, koska tehtävä on määrätty henkilölle, joka ei suoriudu siitä. Tätä arvioivat tuomioistuimessa henkilöt, joilla ei ole yleensä erityistä asiantuntemusta pelastustoimesta, mutta työturvallisuuslaki yleislakina on heille tuttu. Joka tapauksessa tuomioistuin päättää viime kädessä, miten lainsäädäntöä kussakin tapauksessa tulkitaan. Silloin, kun voi vedota työturvallisuuden noudattamiseen ja on todisteena esittää henkilön testattu vähintään tason 2 kunto, on tehty se, mitä kohtuudella voidaan tehdä fyysisestä kunnosta johtuvien vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi. Mikäli harvaanasutuilla alueilla ei löydy kuntotasoon 2 yltäviä henkilöitä, arvioinnissa voidaan punnita myös avun viivästymisen seurauksia.

esimerkiksi pelastuslain mukaan sopimuspalokuntia ovat VPKyhdistykset, jotka toimivat myös työnantajina. Pelastuslaitos on sivutoimisten/toimenpidepalkkaisten työnantaja.

yönantajalla on direktio-oikeus eli määräysvalta työntekemisessä. Työturvallisuussäännöksiä ei voida ohittaa sopimalla asioista. Yhdistystoiminta ja hälytyksille osallistuminen eroavat siinä, että hälytystehtäviin liittyvissä asioissa noudatetaan määräyksiä, jotta voidaan varmistaa muun muassa työturvallisuuden toteutuminen. Pelastuslaitoksilla on ylin työturvallisuusvastuu hälytyksillä ja tällä perusteella

pelastuslaitos voi antaa määräyksiä myös sopimuspalokunnille. Muutenkin sopimuspalokuntien noudattaessa pelastuslaitoksen linjaa työnantajakysymyksissä tehdyille päätöksille on vahva perusta.

Ministeriöltä julkaisu, ei astus Sisäministeriön antamassa valtakunnallisessa ”Ohjeessa pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä” on kyse julkaisusta, ei asetuksesta. Ohjeessa on annettu suositus operatiiviseen toimintaan osallistuvien osalta FireFit-kuntotasosta 2 muille kuin savusukeltajille. Tätä suositusta voidaan pitää myös edellytyksenä työturvallisuuden takaamiseksi hälytystehtävillä. Työturvallisuuslaki on perusteena painava, koska kyse on työntekijöiden suojaksi laaditusta laista ja henkilöiden omasta turvallisuudesta. Itsenäiset alueelliset pelastuslaitokset voivat antaa omat määräyksensä. Sopimuspalokuntien ja pelastuslaitoksen työntekijät noudattavat lakeja ja asetuksia sekä pelastuslaitoksen ja päällystön määräyksiä. Esimerkiksi Pirkanmaan pelastuslaitoksen määräyksen mukaan FireFit-testaus on sopimuspalokunnissa vapaaehtoista muille kuin savusukeltajille. On silti hyvä huomioida seuraavat näkökohdat.

Tärkeimpänä työturvallisuus Työturvallisuutta korostetaan tänä päivänä ja myös vaatimustaso on noussut. Tämä on kaikkien osapuolien edunmukaista, ettei vakavia vahinkoja pääsisi syntymään. Kuntotaso 2 on kohtuullinen fyysistä työtä vaativissa tehtävissä, kuten myös itse testaaminen. Työturvallisuuden näkökulmasta miehistön kertomana kuuluu se, että samalla parhaimmassa kunnossa olevilla henkilöillä teetetään aina raskaimmat työt, koska muut eivät jaksa hoitaa niitä. Kuntotasoasia on tästä syystä noussut myös miehistöltä. Tarvitaan lisää käsiä, jotka jaksavat tehdä, toistuu miehistön puheenvuoroissa. Itse FireFit-testille on tieteelliseen näyttöön pohjautuvat perusteet. Hyvä kunto suojaa henkilöä itseään rasittumasta liikaa ja antaa turvaa myös muille pelastustehtävään osallistuville ja apua tarvitseville. Yhdistystoiminnassa riittää joka tapauksessa kaikille tehtäviä kuntotasoon katsomatta. Outi Toivonen, Ylöjärven VPK

FinnSec kokoaa yhteen pelastus- ja turvallisuusalan ammattilaiset Y

Pelastamisen arvoista Palavaa tahtoa ja taitoa tarjoaa kierrätyspalvelujen ja materiaalien moniosaaja: www.kuusakoski.com

ksi syksynkohokohdista on Helsingissä järjestettävä FinnSecmessutapahtuma 2.–3.10.2019. Ohjelmassa on muun muassa jo toista kertaa järjestettävä tieliikennepelastamisen tapahtuma Road Rescue, joka rakentuu vahvasti potilaan näkökulman ympärille. Turvallisuutta lähestytään sekä potilaan siirtämisen että käsittelyn kautta. Uutta on raskaan ajoneuvon tuenta ja potilaan siirron harjoittelu kuorma-autosta. Suomen Palopäällystöliitto ja SPEK järjestävät Tulityöseminaarin 2019 keskiviikkona 2.10.2019 klo 10.30–13.00 FinnSec-messujen yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa. Tulityöseminaarissa käsitellään tulitöiden turvalliseen suorittamiseen liittyviä kysymyksiä sekä koulutusjärjestelmän ajankohtaisia asioita. Tervetuloa tapaamaan tuttuja kasvoja, keskustelemaan koulutuksen tulevaisuudesta ja tutustumaan Pohjoismaiden suurimpaan turvallisuusalan tapahtumaan. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Ohjelma ja ilmoittautuminen: sppl.fi/tulityoseminaari2019

FinnSec-tapahtumassa on myös: • Yritysturvallisuus-jaoston jaostokokous • Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston jaostokokous • Kansainvälisen pelastustoiminnan resurssien hyödyntäminen -lyhytseminaari • Tulitöiden kurssinjohtajapäivät • Sprinklatun terveyskeskuksen polttokokeet -loppuseminaari • Kyberuhkien vaikutus väestönsuojien suunnitteluun ja rakentamiseen -tilaisuus • Suomen Palopäällystöliiton ja yhteistyökumppaneiden osastot mielenkiintoisine sisältöineen sijaitsevat korttelissa 6C. Lisätietoa: sppl.fi

Huomionosoitukset

Erityisansioristi nro 63

Bergström Roger, släckningsman, Paipis FBK esittäjänä Paipis FBK, Arvo Saarinen

Laitala Heikki Antero, sopimussammutusmies, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos esittäjänä Teuvan Palomieskerho ry, Juhani Lähdekorpi

Söderqvist Tom, vanhempi sammutusmies, Paipis FBK esittäjänä Paipis FBK, Arvo Saarinen

Ansioristi Grönqvist Jan Ingval, äldre släckningsman, Borgby – Hertsby FBK r.f. esittäjänä Borgby – Hertsby FBK r.f., Bo Grönqvist, kårchef Hiltunen Jari, palomestari,Pirkanmaan pelastuslaitos esittäjänä Pirkanmaan pelastuslaitos, Teemu-Taavetti Toivonen, pelastuspäällikkö Jalava Yrjö Olavi, palopäällikkö, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos esittäjänä Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Jorma Alho, pelastuspäällikkö Kupiainen Mika, palotarkastusinsinööri, Pirkanmaan pelastuslaitos esittäjänä Pirkanmaan pelastuslaitos, Teemu-Taavetti Toivonen, pelastuspäällikkö Sopanen Marja Annikki, sairaankuljetuspäällikkö, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos esittäjänä Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Jorma Alho, pelastuspäällikkö Rantala Timo Kalervo, pelastuspäällikkö, Lapin pelastuslaitos esittäjänä Lapin pelastuslaitos, Martti Soudunsaari, pelastusjohtaja Rauhaniemi Eino Johannes, palomies, Kanta-Hämeen pelastuslaitos esittäjänä Tammelan VPK, Tuomas Rantala, palokunnanpäällikkö Vainikka Reijo Ari, järjestöosaston johtaja, Lauritsalan VPK esittäjänä Lauritsalan VPK, Marko Pousi, puheenjohtaja Konttinen Marko Mikael, yksikönjohtaja, hallituksen pj, Ylöjärven VPK esittäjänä Ylöjärven VPK. Sami Lindfors Nieminen Marko, palokunnanpäällikkö, Lahden VPK esittäjä Lahden VPK, Jukka Silenius Jylhäsalo Ari, yksikönjohtaja, Ylöjärven VPK esittäjä Ylöjärven VPK, Marko Konttinen Sippola Pekka, yksikönjohtaja, Ylöjärven VPK esittäjä Ylöjärven VPK, Marko Konttinen Köykkäri Kauko, 2. veteraanijoukkueen johtaja, Helsingin VPK esittäjä Helsingin VPK, Piatta Rulja

Ansiomitali Malmsten Jarmo Olavi, projektikoordinaattori, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio, pelastusjohtaja Ojala Lauri Matti, professori, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio, pelastusjohtaja 34

Tall Kenneth, släckningsman, Paipis FBK esittäjänä Paipis FBK, Arvo Saarinen

Kumpulainen Tommi, yksikönjohtaja, Laajasalon VPK esittäjänä Laajasalon VPK, Mikko Takanen, palokunnanpäällikkö Hilmola Ville, yksikönjohtaja, Laajasalon VPK esittäjänä Laajasalon VPK, Mikko Takanen, palokunnanpäällikkö Vuorela Janne Marko Sakari, palomestari, Satakunnan pelastuslaitos esittäjänä, Satakunnan pelastuslaitos, Pekka Tähtinen, pelastusjohtaja Kangasmäki Pasi, yksikönjohtaja, Isonkyrön palomiehet ry esittäjä Isonkyrön palomiehet ry, Jaakko Pukkinen Hölsö Mauno, yksikönjohtaja, Isonkyrön palomiehet ry esittäjä Isonkyrön palomiehet ry, Jaakko Pukkinen Niemi Petri, yksikönjohtaja, Isonkyrön palomiehet ry esittäjä Isonkyrön palomiehet ry, Jaakko Pukkinen Syrjä Vesa, yksikönjohtaja, Isonkyrön palomiehet ry esittäjä Isonkyrön palomiehet ry, Jaakko Pukkinen Lintula Timo, yksikönjohtaja, Isonkyrön palomiehet ry esittäjä Isonkyrön palomiehet ry, Jaakko Pukkinen Killinen Elisabeth, yksikönjohtaja, Isonkyrön palomiehet ry esittäjä Isonkyrön palomiehet ry, Jaakko Pukkinen Killinen Jari, yksikönjohtaja, Isonkyrön palomiehet ry esittäjä Isonkyrön palomiehet ry, Jaakko Pukkinen Lehtimäki Aki, yksikönjohtaja, Isonkyrön palomiehet ry esittäjä Isonkyrön palomiehet ry, Jaakko Pukkinen Mäki Teemu, yksikönjohtaja, Isonkyrön palomiehet ry esittäjä Isonkyrön palomiehet ry, Jaakko Pukkinen Perttilä Juha, yksikönjohtaja, Isonkyrön palomiehet ry esittäjä Isonkyrön palomiehet ry, Jaakko Pukkinen Soini Timo, palomies, Isonkyrön palomiehet ry esittäjä Isonkyrön palomiehet ry, Jaakko Pukkinen Peltomäki Antti, palokunnan varapäällikkö, Ylöjärven VPK esittäjä Ylöjärven VPK, Marko Konttinen Kari Markku, palokunnan 2. varapäällikkö, Helsingin VPK esittäjä Helsingin VPK, Piatta Rulja Kaunisto Tomi, hälytysosastonjohtaja, Helsingin VPK esittäjä Helsingin VPK, Piatta Rulja Lehti Petri, vanhempisammutusmies, Säkylän VPK esittäjä Säkylän VPK, Jaakko Pakula Kaunisvaara Kalle, palokunnanpäällikkö, Sammatin VPK esittäjä Sammatin VPK, Kalle Kaunisvaara Rannanmäki Arto, yhdistyksen ja hallituksen puheenjohtaja, Säkylän VPK esittäjä Säkylän VPK, Jaakko Pakula Napola Harri, yksikönjohtaja, Lahden VPK esittäjä Lahden VPK, Jukka Silenius Prepula Antti, yksikönjohtaja, Lahden VPK esittäjä Lahden VPK, Jukka Silenius Kirkonpelto Juha-Matti, hälytysosaston johtaja, Lahden VPK esittäjä Lahden VPK, Jukka Silenius

Kokouskutsut

arautuminen ja väestösuojelu -jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään keskiviikkona 2.10.2019 klo 15.00 FinnSec 2019 messujen yhteydessä, Messukeskuksen kokoustilassa 212, osoite Messuaukio 1, 00520 Helsinki. Kokoustilaan pääseminen edellyttää rekisteröitymistä messukävijäksi joko sisääntulon yhteydessä tai etukäteen verkossa.

ritysturvallisuus-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään keskiviikkona 2.10.2019 klo 15.00 FinnSec 2019 messujen yhteydessä, Messukeskuksen kokoustilassa 201, osoite Messuaukio 1, 00520 Helsinki. Kokoustilaan pääseminen edellyttää rekisteröitymistä messukävijäksi joko sisääntulon yhteydessä tai etukäteen verkossa.

R H V P

iskienhallinta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään keskiviikkona 6.11.2019 klo 16.15 Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivien yhteydessä Hyvinkäällä Hotelli Sveitsissä, osoite Härkävehmaankatu 4, 05900 Hyvinkää. allinto ja tukipalvelut -jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään torstaina 21.11.2019 klo 16.45 Pelastustoimen ajankohtaispäivien yhteydessä Sokos Hotel Kimmelissä, osoite Itäranta 1, 80100 Joensuu. apaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään lauantaina 16.11.2019 klo 16.00 Palopäällystöliiton toimistolla, osoite Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki.

elastustoiminta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään tiistaina 5.11.2019 klo 17.30 KeskiUudenmaan pelastuslaitoksen Pelastuskeskuksessa, osoite Teknikontie 4, 01530 Vantaa (käynti Turbiinitien puolelta). Kahvitarjoilu.

Syysliittokokouksen koolle kutsuminen

alopäällystöliiton sääntöjen 9 § mukaan liittokokous kutsutaan koolle tiistaiksi 10.12.2019 klo 11.45 Helsingin pelastuskoulu, Tyynenmerenkatu 1, Helsinki.

Pelastajien maailmanmestaruuskisat 2020 Aalborgissa Pelastajien maailmanmestaruuskisat järjestetään elokuussa 2020 Aalborgissa, Tanskassa. Kilpailuohjelman ja -aikataulun koonti on jo hyvässä vauhdissa. Kilpailun järjestäjät kutsuvat myös suomalaisia pelastajia osallistumaan sankoin joukoin taistoon maailmanmestaruusmitaleista. Lisätietoa ja rekisteröitymisohjeet löydät pelastajien maailmanmestaruuskisojen virallisilta sivuilta: wfg2020.dk

Liittohallituksen kokoukset

Liittohallitus 1/19 Vuoden 2019 ensimmäinen kokous pidettiin 30.1. Haikon kartanossa Porvoossa, kokoukseen osallistui kuusi henkilöä.

okousmuodollisuuksien jälkeen vahvistettiin 13 jäsenkandidaatin jäsenyys. Tämän jälkeen todettiin liiton muodostuvan 1982 jäsenestä sekä 11 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin kahdeksan Ansioristiä. Valittiin liiton 1. varapuheenjohtajaksi Torbjörn Lindström ja 2. varapuheenjohtajaksi Mikko Parikka. Liittohallituksen esittelijäksi ja sihteeriksi valittiin Ari Keijonen. Työvaliokuntaan nimettiin liittohallituksen puheenjohtaja Jari Sainio ja toiminnanjohtajan Ari Keijonen sekä varapuheenjohtajat Torbjörn Lindström ja Mikko Parikka. Vahvistettiin seuraavat lausunnot: 1) Eräitä asetusluonnoksia pelastuslain muuttamiseksi ja 2) Pelastustoimen yhteinen hallitusohjelmaan liittyvä valmistelu. Lisäksi todettiin lausuntopyyntö Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain kokonaisuudistus – arviomuistioluonnos. Nuohousuudistuksen seurausryhmään Palopäällystöliiton edustajiksi nimettiin viestintäpäällikkö Siiri L´Ecuyer ja varalle koulutusjohtaja Tomi Timonen. Nimettiin Paloturvallisuusviikon ohjausryhmään Palopäällystöliiton edustajaksi viestintäpäällikkö Siiri L´Ecuyer. Vuoden Palomies -toimikuntaan kaudelle 2019–2020 liiton edustajiksi nimettiin pelastuspäällikkö Esko Kautto Pirkanmaan pelastuslaitoksesta, sekä talous- ja hallintopäällikkö Pauli Nurminen Keski-Suomen pelastuslaitoksesta. Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyjen ja yhteistyöryhmien kehittäminen -ohjausryhmään liiton edustajaksi nimettiin koulutusjohtaja Tomi Timonen. Pelastustoimen onnettomuuksien ennaltaehkäisyn toimintaohjelman edustajaksi päätettiin, että varsinainen jäsen nimetään Riskienhallinta-jaostosta ja tämän varahen-

kilö Pelastustoiminta-jaostosta. Nimettiin Pelastusalan tieliikennepelastamisen toimikunta jatkamaan edellisellä kokoonpanollaan myös toimikaudella 2019– 2020, kuitenkin siten, että ensimmäiset erovuoroisuudet astuvat voimaan vuoden 2019 lopussa. Toimikunnan puheenjohtajana jatkaa Tommi Luhtaniemi. Ajantasaistettiin Palokuntien Suomenmestaruuskilpailujen ohjesääntöä siten, että pelastusmuodostelman aiempaa yksikköä ja sen johdannaisia tarkoittavat sanat muutettiin nykyiseen ryhmä-muotoon. Nimettiin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos vuoden 2020 Palokuntien Suomenmestaruuskilpailujen järjestäjäksi ja vahvistettiin kilpailupaikkakunnaksi Raasepori. Vahvistettiin liiton tekemä esitys Korkealla työskentely pelastustoimessa -ohjeesta A:72, joka on toimitettu sisäministeriön pelastusosastolle toiminnanjohtajan päätöksellä. Päätettiin kutsua koolle liiton kevätliittokokous 4.4.2019 klo 17.15 Verkatehtaalle Hämeenlinnaan.

Liittohallitus 2/19 Vuoden toinen kokous pidettiin 12.3. Skype-kokouksena, kokoukseen osallistui kahdeksan henkilöä.

okousmuodollisuuksien jälkeen vahvistettiin 10 jäsenkandidaatin jäsenyys. Tämän jälkeen todettiin liiton muodostuvan 1980 jäsenestä sekä 11 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin yksi Erityisansioristi, yksi Ansioristi sekä kahdeksan Ansiomitalia. Vahvistettiin lausunto Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain kokonaisuudistus -arviomuistioluonnos. Vahvistettiin, että Pelastustoimen onnettomuuksien ennaltaehkäisyn toimintaohjelman työpajoissa liiton edustajina toimivat Martti Honkala ja tämän varahenkilönä Olli Korteniemi. Todettiin, että Tomi Timonen osallistuu ohjausryhmän työskentelyyn. Sosiaali- ja terveysalan turvallisuustoi-

mikunnan kokoonpanoksi vahvistettiin puheenjohtajaksi Jussi Rapeli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä, sihteeriksi Camilla Volanen Suomen Palopäällystöliitosta, Jari Pouta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä, Jaakko Pukkinen Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksesta, Hannele Häkkinen Kuntaliitosta, Jukka Koivuranta Helsingin kaupungin Sosiaali- ja terveystoimesta, Pirjo Lillsunde Sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kaija Ojanperä Tehy ry:stä, Riitta Koivula Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Seppo Tuominen Mehiläinen Hoivapalvelusta. Vesisukellustoimikunnan puheenjohtajaksi nimettiin palomestari Janne Taskinen Helsingin pelastuslaitoksesta. Päätettiin viedä EU-hankeasiat liiton suunnitteluprosesseihin siten, että liiton toimisto seuraa hanke-esityksiä, käynnissä olevia hankkeita ja on tarvittaessa aloitteellinen myös itse sekä on valmis hankeosapuoleksi tarkoituksenmukaisissa hankkeissa. Hyväksyttiin tilinpäätös eli tuloslaskelma ja tase tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan sekä kevätliittokokouksen vahvistettavaksi. Käsiteltiin varainhankinnan kehitysnäkymiä. Päätettiin, että liiton toimiston valmistelemaan toimintakertomukseen lisätään ruotsinkielinen yhteenveto. Hyväksyttiin toimintakertomus em. lisäyksellä vuodelta 2018 ja esitellään se kevätliittokokoukselle. Liittohallitus esitti lisäksi toimistolle pyynnön, että sähköisillä alustoilla toteutetuista koulutuksista ja muista toiminnoista tulisi jatkossa saada eritellympiä tietoja.

Liittohallitus 3/19 Vuoden kolmas kokous pidettiin 3.6. Palopäällystöliiton toimistolla, kokoukseen osallistui yhdeksän henkilöä.

okousmuodollisuuksien jälkeen vahvistettiin 9 jäsenkandidaatin jäsenyys. Tämän jälkeen todettiin liiton muodostuvan

Uudet jäsenet

1988 jäsenestä sekä 12 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin kaksi Erityisansioristiä, kuusi Ansioristiä sekä 26 Ansiomitalia. Todettiin lausuntopyyntö Standardiehdotus SFS 3355 Palavien nestemäisten kemikaalien käsittely satama-alueella. Palosuojelurahaston innovaatiopalkintoraatiin nimettiin liiton varsinaiseksi edustajaksi suunnittelija Outi Salo LänsiUudenmaan pelastuslaitokselta ja tämän varahenkilöksi liiton koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa. Pelastustoimen viestintäverkostoon liiton viestintäyhdyshenkilöksi nimettiin viestintäpäällikkö Siiri L’Ecuyer ja tämän varahenkilöksi koulutuspäällikkö Petri Lindh. Pelastusopiston neuvottelukuntaan nimettiin liiton varsinaiseksi edustajaksi toiminnanjohtaja Ari Keijonen ja tämän varajäseneksi paloinsinööri Juhani Carlson Kymenlaakson pelastuslaitoksesta. Finnish Security Awards -palkintoraatiin vuodelle 2019 nimettiin liiton edustajaksi koulutuspäällikkö Camilla Volanen. Päätettiin osallistua OIL SPILL -hankkeeseen liitännäispartnerina ja nimettiin liiton yhteyshenkilöksi toiminnanjohtaja Ari Keijonen. Päätettiin osallistua Toimintakyvyltään rajoittuneiden henkilöiden turvallisuuden jatkuva parantaminen -hankkeeseen ensin aiesopimuksen ja sittemmin yhteistyösopimuksen mukaisesti. Nimettiin koulutuspäällikkö Camilla Volanen liiton yhteyshenkilöksi hankkeeseen. Hyväksyttiin sopimuspalopäällikköseminaarien opetussuunnitelma 2019. Myönnettiin jaoston johtokunnalle lupa ryhtyä toimenpiteisiin V Sopimuspalopäällikköseminaarin käynnistämiseksi. Edellytettiin, että seminaarin taloudessa noudatetaan liittohallituksen kokouksen 4/15 (43 §) päätöksiä. Päätettiin jättää Yhdenvertaisuus-toimikunnan perustaminen ohjesääntöesityksineen liiton toimiston jatkovalmisteluun. Jatkovalmistelussa pyydettiin kiinnittämään huomiota mm. toimikunnan jäsenten lukumäärään (vrt. liiton muut toimikunnat), toimikunnan tehtäviin ja tavoitteisiin, toimikunnan mahdolliseen määräaikaisuuteen jne. Lisäksi pyydettiin selvittämään, kuinka toimikunnan työ nivoutuisi mm. pelastusalan naisverkostoon ja kuinka yhdenvertaisuus ylipäänsä saadaan luontevaksi osaksi Palopäällystöliiton toiminnan kokonaisuutta.

Uudet jäsenet (Liittohallituksen kokoukset 1/19 – 3/19)

Riskienhallinta

Forsman Tero, palotarkastaja, Etelä-Karjalan pelastuslaitos Hankala Ullastiina, koulutussuunnittelija, Pirkanmaan pelastuslaitos Hertteli Saija, palotarkastaja, Pirkanmaan pelastuslaitos Huovinen Anton, paloturvallisuusasiantuntija, L2 Paloturvallisuus Oy Rautiainen Tittariina, suunnitteluassistentti, PKT-Turva Oy Heininen Antti, paloturvallisuusasiantuntija, L2 Paloturvallisuus Oy Innanen Sakari, paloesimies, Pohjanmaan pelastuslaitos

Yritysturvallisuus Läspä Tarmo, palomestari, Fennovoima Toivonen Outi, hallituksen varajäsen, SSPL Helkaharju Jari, yrittäjä/hallituksen puheenjohtaja, Helkaharju Oy Geleit Arto, palokalustonhoitaja, Olkiluoto TVO laitospalokunta Hirvonen Niko, teollisuuspalopäällikkö, Stora Enson Kiteen saha

Pelastustoiminta

Honkala Jarno, palopäällystöopiskelija Mäki Juho, va. paloesimies, Keski-Suomen pelastuslaitos Wallius Jan, palokunnanpäällikkö, Långvik FBK Lintunen Petteri, palomestari, Pohjois-Savon pelastuslaitos Läderberg Vesa, palomestari, Päijät-Hämeen pelastuslaitos Miettinen Aki, sotilaspalopäällikkö, Karjalan lennosto Salonen Maarit, palopäällystöopiskelija Vapamaa Kimmo, ruiskumestari, Päijät-Hämeen pelastuslaitos Schwartz Matti, paloesimies, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Peijonen Kati, viestiliikennesuunnittelija, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Ovaska Jorma, ryhmänjohtaja, Sodankylän VPK

Vapaaehtoispalokuntatoiminta

Kiili Ilkka, palokunnanpäällikkö, Kotkan VPK Westerlund Marcus, palopäällikkö, ABB teollisuuspalokunta Sarimo Simo, palokunnan varapäällikkö, Tampereen VPK Lahdenperä Juho, hälytysosaston päällikkö, Piikkiön VPK Pasila Laura, naisosaston johtaja, Tapanilan VPK Levo Mikko, hälytysosaston varapäällikkö, Leppävaaran VPK Talvenmaa Mikko, palokunnanpäällikkö, Rauman VPK

Varautuminen ja väestönsuojelu

Jyrki Koivunen, pelastusupseeri evp., Merivoimien varikon pelastusupseeri Saarinen Ari, valmiuspäällikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos

Kannattajajäsenet UPM-Kymmene Oyj

Tervehdimme palopäällystöä Imatran seutu Vuoksen Saha Oy Puh: 0400-557739

Maalausliike V. Lääperi Oy

Parikkalan Autorahti Oy

Imatra Puh: 05-4725 101

Ristiharjuntie 100, 59100 Parikkala P: 0400-752628

Parturi-Kampaamo Hiusnikkarit

Sukkulakatu 6 B, 55120 Imatra puh. 010 836 1000

Joensuun seutu

Puh: 040 - 1823243

Tervehdimme palopäällystöä Joensuun seutu Suunnittelutoimisto Pauli Nuutinen Ky Jokikatu 7, 80220 Joensuu Puh.: 010 4232500

Joen Purkupalvelu Oy Värttinätie 8, 80260 Joensuu P: 045 2336322

Kone ja Kuljetus Arto Putkonen Puhos Puh: 0400-680006

Biker School Joensuu Oy Koneasennus Kujala Oy

Koskikatu 13, 80100 Joensuu Puh: 0500-955 800 Kuljetus- ja huoltopalvelut Jormanainen Ky Niittylahti Puh:0500 – 759 261

Auto- ja Pienkonekorjaamo A. Kauhanen Joensuu Puh: 013 123 555

Jokilaaksojen seutu

Vestia Oy | Ylivieska | (08) 410 8700 | www.vestia.fi |

Merijärven kunta Merijärvi - hyvä paikka elää www.merijarvi.fi

  

  www.paloranta.fi

  

Tilaviljasekoitus OsKa Oy Kiinteistöhuolto Harry Pönkkö Pyhäsalmi P: 0400 681 074

Tilitoimisto Virve Väntsi Vieskankatu 4, 84100 Ylivieska Puh: 08 425529

Tervehdimme palopäällystöä Jokilaaksojen seutu

Raahen Kukka ja Hautaustoimisto A. Paldanius Ky Sovionkatu 10, 92100 Raahe www.raahenkukka.com puh (08) 2238 261

Nivalan Pienkone ja Rauta Ky Toritie 16, 85500 Nivala P: 08 440641

Paakinahon Liikenne Oy www.paakinaho.fi Puh: 0400 580 524

Paterak Oy Siikajoki Puh: 0400-585429

Vieskan Automaalaus Oy Korjaamontie 27 84100 Ylivieska Gsm: 050 3594149

Rakennusliike Työmies Oy Ylivieska Puh: 050 5886556

Reisjärven Jätehuolto ja Koneurakointi Oy Puh: 040 577 2973

Lieksan-Nurmeksen seutu

Sähkö Jarska Oy Laiduntie 9. 83900 JUUKA Puhelin: 050-3097140

Veljekset Kokkonen Ky

Tervehdimme palopäällystöä Oulun seutu Oulun Peltityö

www.turvatekija.fi

LVI Tornberg Oy Puh: 041 5060742

Oulun Säiliökuljetus Oy

Pohjoisen rehtiä kalaa

Fair nor

Attendo Lehtorannankoti

Meirami

ABC Tupos Liminka 41

Tervehdimme palopäällystöä Seinäjoen seutu Laurin Metalli Oy Puh:044-3321395, 050-3321395

Kauhava

Tiedekatu , 60100 Seinäjoki www.epec.fi

Nautaportti Oy

Olli Riihimäki Oy

Mantelan Linjavaunu Oy

Hakkolantie 237, 61270 Luopajärvi Puh: 040 5444808

Paanatie 34, 61550 Orismala Puh: 0400-662289

www.rautaketonen.fi

Kone ja Energia Jukka Vuolle Ky Seinäjoentie 568, 61110 Vuolle Puh: 0500-265356

Korpiforest Oy

Pihlaja Forest Oy

JP Metsäkoneurakointi Oy Lapua puh: 0400 192 145

Korpilaser Oy

JSM-Sähkö Oy Metsäkyläntie 208, 66330 Hakko P: 050 3493672

Tervehdimme palopäällystöä Kankaanpään seutu Kuljetus Viinamäki Ky

Sähköasennus Jari Sillanpää Oy

Vatajankoski Puh: 044 270 1569

Puhelin: 0500 819719

Koneurakointi A&P Oy Ylä-satakunnantie 11, 39930 Karvia

puh: 0400-341493

Kankaanpää

Koneurakointi Ari ja Arto Mattila Honkajoki Puh: 050 – 438 4780

Kuljetus T. Roskala Ky Puh: 0400-326 635 www.roskala.com

Porin seutu Taxi Pasi Lamminen Pori Puh.: 040 773 4763

Suomen Materiaalikonepalvelu Oy Mäkipuistontie 3, 28430 Pori Puh.: 0400-125687

Maaurakointi Seppä Oy puh.0400-563 386

Raskaskonehuolto J.P. Rajala Satakunnankatu 44, 28130 Pori puh.0400-468801

Metsäurakointi Jokihaara Ky Noormarkku Puh: 040 5495290

Laite- Ja Sammutinhuolto Salli Ky Noormarkku Puh: 050 533 5728

Länsirannikon Energiaporaus Oy Pori Puh: 040 8408247

Teljänkatu 8 D 1, Pori 02-6418500 www.pk-laskenta.fi 43

Tervehdimme palopäällystöä Lahden seutu Taksi Mäki Ky

Silta 10 Oy

Puh: 0400-882 219

Lounasravintola Huili

Ongelmajätepalvelu Mäentie Oy Uurastajantie 4, 15880 Hollola Puh. (03) 780 8081 www.ojp.fi

Tilausajot ja valmismatkat Puh: 0400-848238

KUUSITUNTURI LAHTI OY * SÄHKÖ- JA TELEURAKOINTI * HUOLTO- JA KUNNOSSAPITOTYÖT * ANTENNITYÖT JA KUITUHITSAUKSET * PALOILMOITINTYÖT * LÄMPÖKUVAUKSET etunimi.sukunimi@kuusitunturi.fi Huoltotyöt 0400-686 435 Jari Sievänen Paloilmoitintyöt 0400-728 780 Jere Saarilahti

Koskisen konserni Tehdastie 2 16600 Järvelä 020 553 41

www.koskisen.fi ARKYHTYMÄ OY Viipurintie 45, 15150 LAHTI Puh. vaihde (03) 877 600, Fax. (03) 877 6040 arkyhtyma@arkyhtyma.fi

www.arkyhtyma.fi

Tervehdimme palopäällystöä Lahden seutu

Mittarakentajat T. Mäkinen Oy Siperianhaara 12, 15300 Lahti Puh:0400 490 659 timo@mittarakentajat.fi

”VARATTU”

Nahkhiir Ky

Nuorisokoti Jaloverso

Siivouspalveluja Salme Hoitaa

www.nahkhiir.fi

Kuljetus Jere Laine Ky

www.matkakeidas.fi

www.lahdenpaikka.fi

Puh: 040 526 5458 www.nordstaff.fi

Nosto-ovien myynti ja huolto Väinö Ripatti Puh: 0500-446 280 vaino.ripatti@outlook.com

www.koivistonauto.fi

www.venttiseiska.fi

Paperikuu

RaRefix

Ropet Ky

JimBit

Asianajotoimisto Kurki-Suonio Ky Lahti • Puh:03 884 920

Creactive Oy www.creactive.fi

Tervehdimme palopäällystöä Uudenkaupungin seutu

UKITAXI

TAKSI

UKITAXI OY Puh. 0400 535 424

Tel. +358 400 535 424 Matti Leivo matti@ukitaxi.fi • www.ukitaxi.fi

Lepäistentie 825, 23500 Uusikaupunki puh: 050 4646800 P:050 365 6551 p:050 365 6594 www.jjsprinkler.fi Taivassalon Autohuolto Ky Suominen Turuntie, 23310 Taivassalo Puh: 02 878220

Uudenkaupungin Huonekaluliike Oy Puh: (02) 842 4233

www.biolinja.fi

Tervehdimme palopäällystöä Uudenkaupungin seutu Autopeltityö Nurmi Tammitie 35, 23500 Uusikaupunki P: 040 8378400

Autokorjaamo ja varaosaliike Kanervan Autoliike Ky P: 02-841 2556

Metallityö M. Mäkelä Oy Tummamäentie 201 23200 Vinkkilä Puhelin: 02 4332510

Uudenkaupungin Romuliike Oy Puh.02 842 3308 www.romuliikeankelo.fi

J&E-Taksi

Kauppapuutarha Verso Oy

Laitila Puh:040-988 5156

Kalannintie 189, 23200 Vehmaa Puh: 040 7051616

Fallinranta Oy www.fallinranta.com

Kuutola

Vilppula-

Mänttä-Vilppulan seutu

Luisu Oy

Kapearaiteisen rautatien rakentamisen muistomitali vuodelta 1897. Medal to commemorate the building of the narrow gauge railway 1897.

Vilp

Patsaan paljastustilaisuus 1938

Vilp

Unveiling of a statue in 1938

Wurst Racing Oy

Steel-Line Oy Hietarannantie 2, 35700 Vilppula Puhelin:03-471609

Tampereen seutu

Sarankulmankatu 14, 33900 Tampere Puh:0201 616 200

Jaakon Matkat

Pistä kehosi kuntoon

Puh:050-4776990

www.kehoharmonia.com

Metsä-Haliseva Oy Puhelin: 03-3738846 Rämsööntie 1142, 37350 Rämsöö

Kiinteistöhoito- jaLogo 1. remontointi Esa Sivusalo

Taksi Ecaro

Muista palovaroitin!

Puh:045-224 7836

Harri Sunila Oy

Tervehdimme palopäällystöä Tampereen seutu

NORDIC

GASTROPUB

Asiakaskohtelun aatelia! w w w . g a s t r o p u b n o r d i c . fi

O t ava l an k atu 3 33100 Tamp ere +35832121766

Hydraulic Press Channel

www.prolampo.fi Isännöinti Levonen www.isannointilevonen.fi

Tervehdimme palopäällystöä Lappeenrannan seutu

J-Tielinen Oy

Myllymäen Auto ja Konehuolto Ky Alaniitynkatu 12 D, 53550 Lappeenranta Puh:045-2124547 www.myllymaenautojakone.fi

VK Pipe installation Oy Kartiopuu Oy Kankaanrannantie 270, Lappeenranta Puh. 020 722 9520

Koneurakointi Jurvaset Savitaipale Puh:0400 155021

Kuljetusliike P. Timperi Oy Hytti Puh: 040 506 6242

Luumäen Urakointi ja Talohuolto Oy

Autoilija Mikko Hämäläinen Lappeenranta Puh: 0400-505721

Kilmeri Oy www.arkidea.fi

Kainuun seutu Veljekset Hannonen Oy Tolosenmäki P: 050 3004060

Hinauspalvelut Mehtonen Oy

Teppanan Fysikaalinen hoitolaitos Ky Kuurnantie 9-11 87200 Kajaani Puh. 0440 629 290

Kylmä- ja kodinkonehuolto Manninen Oy Puh:08-8712150, 0400-281991

Puhelin: 08-629151

Kainuun Vasemmisto

Tervehdimme palopäällystöä Kainuun seutu

Me olemme Terrafame Rakennamme parhaillaan yhtä maailman suurimmista akkukemikaalien tuotantolinjoista. Bioliuotukseen perustuva tuotantoprosessimme on ainutlaatuinen ja sen hiilijalanjälki on alhaisempi kuin perinteisissä tuotantomenetelmissä. Malmivaramme ja tuotantolaitoksemme sijaitsevat Sotkamossa. Nikkelivarantomme ovat Euroopan suurimmat.

www.terrafame.fi

Sotkamon kunta www.sotkamo.fi

Autogrilli Rasti Juntunen

Hautaus ja Kukka Kesia

Suomussalmi P: 044 2009300

Hyryntie 36, 89400 Hyrynsalmi Puh: 050 3621081

www.kuhmonrengas.fi 50

SAVE THE DATE:

5151

2.–3.10.2019

Messukeskus Helsinki

2.10. klo 16–19 Afterwork, jossa lavalle nousee Vesala!

LUOMME HUOMISEN TURVALLISUUTTA

TURVALLISUUSTEKNOLOGIAN JA -PALVELUIDEN FOORUMI

finnsec.fi | #finnsec19

FinnSec on johtava turvallisuusteknologian ja -palveluiden foorumi. Tapahtuma kokoaa Messukeskukseen Helsinkiin alan ammattilaiset ja päättäjät sekä yritysten turvallisuudesta vastaavat. Varmista paikkasi syksyn maksuttomassa huipputapahtumassa rekisteröitymällä ennakkoon ja tutustu laadukkaaseen ohjelmaan sekä näytteilleasettajiin osoitteessa finnsec.fi!

Avoinna: ke 2.10 – to 3.10. klo 9–17 Samanaikaisesti Messukeskuksessa: Kiinteistö, Avita Audiovisual Expo ja Cyber Seurity Nordic