Issuu

sppl.fi 2/2021

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE

Yritysturvallisuusfoorumi – Yhdessä kohti turvallista tulevaisuutta! 24.–26.11.2021 m/s Silja Symphonylla Yritysturvallisuusfoorumi tuo tänäkin vuonna yhteen turvallisuusalan asiantuntijat ajankohtaisten aiheiden äärelle. Päivien teemoina ovat ennakointi ja kriisinkestävyys liiketoiminnan jatkuvuuden elinehtona sekä älyteknologia ja omatoimisuus riskienhallinnassa. Tapaa kollegoitasi yritysturvallisuuden eri sektoreilta, kartuta tietojasi ja kasvata ammatillista verkostoasi. Tule mukaan kasvavaan joukkoomme!

Lue lisää ja ilmoittaudu: www.yritysturvallisuusfoorumi.fi

Puheenjohtajan tervehdys

Varallaolokiistat käynnistivät pysyvän muutoksen Sisältövaroitus: aion nyt kirjoittaa aiheesta, joka herättää tunteita. #sopimuspalokunnat #varallaolo #helsinginpelastuskoulu pelastajakoulutus

opimuspalokuntatoiminnalla ja pelastajakoulutuksella on yhteys. Parin viime vuoden ajan noin puolella Suomen pelastuslaitoksista on ollut eri asteisia varallaolokiistoja. Tiivistetysti kyse on ollut siitä, että vuosikymmeniä käytössä ollut sopimushenkilöstön varallaolojärjestelmä on riitautettu. Osa sopimuksenmukaista varallaoloa tehneistä on katsonut, että viiden minuutin varallaolossa oleminen, 30 prosentin työaikakorvauksilla, on käytännössä kokonaan työaikaa ja siitä tulisi maksaa täysi palkka. Eri oikeusasteet ovat olleet samaa mieltä. Pelastuslaitokset ovat nuolleet näppinsä, maksaneet korvauksia, purkaneet varallaolojärjestelyjä ja rakentaneet pelastustoiminnan valmiuttaan enemmän ammattihenkilöstön varaan. Uusia virkoja on perustettu kymmeniä. Taloustieteen termeillä varallaolokiista oli markkinoiden häiriöön tai sekasortoon johtanut tapahtuma, disruptio. Nyt häiriintyivät työvoima-

markkinat. Koulutettuja pelastajia ei ole enää riittävästi saatavilla. Kesälle 2021 vuosilomansijaisia ei saatu palkattua riittävästi, ja joidenkin pelastuslaitosten virantäytöissä paikkoja on ollut avoimena jopa enemmän kuin hakijoita. Disruptiosta seuraa yleensä pysyviä muutoksia. Nyt muuttuvat sekä sopimuspalokuntajärjestelmä että pelastajien koulutusmäärät. Veikkaus jatkosta on seuraava: Pelastuslaitokseen työsopimussuhteessa olevien henkilöiden käyttö varallaolossa loppuu. Yksittäisten sopimushenkilöiden varallaolon korvaa välittömässä valmiudessa oleva ammattihenkilöstö ja palokuntayhdistysten kanssa tehtävät palokuntasopimukset. Pelastajakoulutuksen oppilaspaikkoja lisätään merkittävästi, mutta korjausliike on 2–3 vuotta myöhässä. Uudenmaan alueella on jatkossakin säännöllistä pelastajakoulutusta. Ruotsinkielisestä pelastajakoulutuksesta tehdään pysyvä, säännöllinen ratkaisu. Palopäällystöliiton keskeisimpiä tavoitteita on yhteiskunnan turvallisuuden edistäminen. Haluamme olla arvostettu turvallisuuspoliittinen keskustelija. Koulutetun

pelastusalan henkilöstön riittävyys ja sopimuspalokuntajärjestelmän elinvoimaisuus osana alueen pelastustoimen järjestelmää ovat kriittisen tärkeitä avunsaannin varmistamiseksi. Puhutaan yhteiskunnan turvallisuudesta, ja Palopäällystöliitonkin on syytä olla huolissaan. Ruotsinkielisen koulutuksen puute pelastajatasolla tarkoittaisi sitä, että muutaman vuoden kuluttua olisi pulaa ruotsinkielisestä palopäällystöstä. Toivotan viisautta päättäjille ja voimia puolustaa riittävä resursointi kaiken tämän muutoksen toteuttamiseksi. Tiesittekö muuten, että tätä kirjoittaessa (19.5.) Utsjoella aurinko on jo noussut pysyvästi, laskeakseen seuraavan kerran vasta 27.7. Eihän kaamoksesta ole montaakaan viikkoa, ja nyt on vihreää joka paikassa! Kyllä Suomi kaikkine vuodenaikoineen on hieno maa. Nautitaan siitä täysin siemauksin! Hyvää kesää ja rentouttavia lomapäiviä Palopäällystöliiton jäsenistölle, Veli-Pekka Ihamäki puheenjohtaja

PALOPÄÄLLYSTÖ SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE 2/2021

PÄÄTOIMITTAJA Veli-Pekka Ihamäki

TOIMITUSKUNTA Toiminnanjohtaja Ari Keijonen Koulutusjohtaja Tomi Timonen Viestintäpäällikkö Siiri Pohjoinen Viestinnän tuottaja Niki Räsänen Koulutuspäällikkö Mikko Poutala Koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa Koulutussuunnittelija Vili Heinikoski Kehittämispäällikkö Antti Kinnunen Projektipäällikkö Outi Klemetti-Talvinen Projektipäällikkö Saku Sutelainen Koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi Talous- ja hallintoassistentti Jaana Kovero

TAITTO Zerren Design Oy

PAINO

3. Pääkirjoitus 5. Toiminnanjohtajan katsaus 6. "Liiton luottamustehtävissä toimiminen hyödyttää myös työtehtävissä" 8. Pelastusalan post-traumatyöpajat tarvitsevat jatkumoa: ”Tarpeellisuuden sijaan puhuisin työpajojen välttämättömyydestä” 10. MentalFireFit-hankkeen syksyn 2021 tapahtumia 10. Toimikuntien ajankohtaiset kuulumiset 11. Miksi yhdenvertaisuudesta on niin vaikeaa puhua ääneen – ja miksi juuri siksi siitä on opittava puhumaan? 12. Pelastustoimen tasa-arvoja yhdenvertaisuusasioiden toimintaohjelmaluonnos on lähtenyt lausunnoille 12. Sosiaali- ja terveysalan turvakorttikoulutuksen uudistus starttasi 14. Kehittämispäällikön kuulumisia – kuuluuks tää? 15. Hankkeiden kuulumiset 16. Toimikuntien kuulumiset 17. Pasi Uurasmaa palasi Suomen Palopäällystöliittoon 19. Palopäällystöliiton riskienhallintapalveluiden kuulumisia 19. Tulitöiden kurssinjohtajakoulutukset jatkuvat syksyllä 20. Sammuvaa, kytevää vai liekehtivää? Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsaus on julkaistu 21. Ajankohtaiset asiat löytyvät Howspacesta – näin pääset työtilaan! 22. Jäseninfo

S. 8

Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2021, ISSN 1795-3812

ILMOITUKSET Palojulkaisut Oy puhelin 045 114 4178 ilmoitukset@sppl.fi

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin 0440 345 112 toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi www.sppl.fi

24. Hyvä hallintotapa -sarja Esteellisyys ja käsittelyn joutuisuus hallinnossa 25. Uudet jäsenet 26. Liittohallituksen kokoukset 27. Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston terveiset 28. Tervehdys ja terveiset Vapaaehtoispalokunta toiminta-jaostosta! 29. Palopäällystöpäivien ohjelma 33. Palopäällystöliiton jäsenkyselyn ensimmäiset otokset 2021 34. Liittohallituksen kokoukset 34. Riskienhallinta-jaosto: Vuokratalojen turvallisuuden parantaminen teknisin ratkaisuin 35. Turvallisuutta ja riskienhallintaa sairaalaympäristössä 36. Pelastustoiminta-jaoston johtokunnan esittelyt 36. Pelastustoiminta-jaoston ajankohtaiset kuulumiset 38. Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto: Virtuaalinen varautumisen kevät tuo toivoa tuleviin tapaamisiin 38. Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto: Kainuun evakuointisuunnitelman laadinta 2020–2021 40. Yritysturvallisuus-jaosto: Kehittämistä 42. Yritysturvallisuus-jaoston johtokunnan esittelyt 44. Tervehdimme palopäällystöä

Toiminnanjohtajan katsaus

Tulevaisuuden tekijät kohtaavat Palopäällystöpäivillä K

oronatalven ja -kevään jälkeen liiton toimiston katseet ovat vahvasti syksyn toiminnassa. Lähtökohtaisesti ajatuksena on palata vihdoin normaaliin toimintaan. Se näkyy erityisesti lähikoulutustilaisuuksien ja muiden kohtaamistapahtumien palaamisena – toki tietysti mahdollisten senhetkisten terveysturvallisuussuositusten mukaisesti. Todettakoon, että paljon puhuttu ”uusi normaali” on liitossa jo ihan ”vanhaa normaalia”, kun koulutusta ja muuta toimintaa on jo vuosia toteutettu monikanavaisesti ja hybridisti. Syksyn osalta odotamme erityisesti jo kahdesti siirrettyjen Palopäällystöpäivien toteutumista. Tämän Palopäällystö-jäsentiedotteen myötä meillä on ilo julkistaa päivien mielenkiintoinen ja poikkeuksellisen ajankohtainen ohjelma. Päivät alkavat varautumisen erikoisseminaarilla, jossa skenaarioiden kautta siirrytään vaativasta pelastustehtävästä poikkeusoloihin – miten roolitukset ja yhteistoiminta kehittyvät eskaloituvissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa? Toinen päivä aloitetaan ministeritasoisesti pureutumalla tilannekuvaan, sen tuottamiseen ja kriisijohtamiseen. Aamupäivän aikana kuullaan myös katsaus siitä, mitä pelastustoimessa muualla Euroopassa tapahtuu, esimerkiksi kuinka muutosprosesseja viedään läpi sekä millaista osaamista ja suorituskykyä tarvitaan jatkossa. Kansallisiin asioihin palataan iltapäivällä, kun arvioidaan, kuinka tulevaisuuden toimintaympäristö ja käynnissä olevat suorituskyky- ja koulutusuudistushankkeet kohtaavat toisensa ja millaiseksi haluamme kehittää esimerkiksi alan johtamis- ja vuorovaikutuskulttuuria. Kolmantena päivänä ollaan päivän polttavissa kysymyksissä, kun yhteisesti mietitään, miten toimintavalmius ja osaavan henkilöstön riittävyys turvataan. Päivän polttavia asioita käsitellään muitakin, niitä on jo jonossa, mutta niiden julkistamiseksi menemme kesän yli, jotta ajankohtaisista kaikkein polttavimmat pääsisivät käsittelyyn. Tällä kertaa Palopäällystöpäivät pidetään Turvallisuus- ja FinnSec-messujen yhteydessä 5.–7.10. Helsingin Messukeskuksessa. Tiedossa on massiivinen kokonaisuus, johon osallistuminen kannattaa. Kokonaisuutta ja

houkuttelevuutta lisää myös nyt jo kolmannen kerran toteutettava Road Rescue -koulutustapahtuma, jossa opitaan uusia tieliikennepelastamisen tekniikoita ja taktiikoita, tuliteriä ja eri käyttövoimin varustettuja Renaulteja hyödyntäen. Ilmoittautuminen on avattu nettisivuillamme, ja kun ilmoittaudut viimeistään 10.8., saat kotiisi postitse pienen kiitoksen. Syksy on siis uuden oppimisen, vuorovaikutuksen ja eri kohtaamisten aikaa – puolentoista vuoden tauon jälkeen. Koko liiton toimiston puolesta voin sanoa, että odotamme Sinua ja tapaamistamme! Innostuneena tulevasta syksystä – ja toivottavasti paluusta normaaliin – tekisi mieli kuvailla syksyn tapahtumia laajemminkin, mutta varattu tila taitaisi loppua kesken. Yhden tapahtuman haluan nostaa kuitenkin esille: Yritysturvallisuusfoorumin, joka järjestetään marraskuun lopulla laivalla. Perinteisesti ”foorumilaiva” on lastattu yritysturvallisuusväellä, mutta nyt toivomme mukaan entistä enemmän pelastustoimen edustajia, jotta tärkeä tavoitteemme lisätä vuoropuhelua elinkeinoelämän ja pelastustoimen kesken toteutuisi. Foorumin ohjelma on rakennettu palvelemaan tätä tavoitetta. Tämänkin tilaisuuden ilmoittautuminen on jo käynnissä, joten Stig ombord! Yritysturvallisuusfoorumi on muuten loistava yhteistyön tulos, jota Palopäällystöliiton lisäksi ovat tehneet Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Finnsecurity ja Suomen Paloinsinöörien yhdistys. Asiantuntijatoiminnan puolella on jälleen annettava kiitos omien asiantuntijatoimikuntiemme jäsenille ja liiton nimeämille edustajille eri työryhmissä ja toimikunnissa. On ilo seurata osaavaa ja sitoutunutta toimintaanne ja konkreettisia aikaansaannoksianne. Kevään aikana olemme omista hankkeistamme saaneet valmiiksi ja ”kenttätyötä” palvelemaan Keikkakeskustelun ja Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsauksen. Sote-turvakorttikoulutuksen uudistus etenee aikataulussa, ja käynnistymässä ovat esimerkiksi Muutosjohta-

misen tukeminen pelastustoimessa -hanke sekä arktisen pelastustoiminnan ArcResc-hanke. Lisäksi tuemme aloitteestamme toteutettavaa hanketta uhka- ja väkivaltatilanteisiin varautumiseksi. Kevään yhteistyön helmistä haluan mainita Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston järjestöpäivän. Tavoitteena on, että jatkossa tekisimme entistä enemmän tarkoituksenmukaista yhteistyötä kunkin tahon vahvuuksia hyödyntäen. Tässä näen paljonkin mahdollisuuksia kaikkia palvelevaan toimintaan. Toisena helmenä nostan esille yhteistyön kahdestakin näkökulmasta sisäministeriön pelastusosaston kanssa. Ensinnäkin on ollut eriomaista toteuttaa ja tuottaa sisältöjä yhdessä Pelastustoimen suorituskykyhankkeeseen liittyen, mahdollistaa vuoropuhelua ja näin palvella kaikkia alan toimijoita. Toisekseen olemme saaneet olla mukana vaikuttamassa, viimeksi onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelmaan liittyen. Kesälomakausi on käynnistynyt. On aika pistää työkoneet ja -kännykät hiljaiselle, palautua kevään työrupeamasta, nauttia kesästä ja ladata akut kohti syksyä. Nautinnollisia ja huolettomia kesäpäiviä jäsenistöllemme ja kumppaneillemme! Ari Keijonen toiminnanjohtaja

Kuva: Ossi Pietiläinen

"Liiton luottamustehtävissä to hyödyttää myös työtehtävissä" Ilpo Tolonen on pitkän linjan palopäällystöliittolainen, joka on tullut tunnetuksi niin intohimoisena vesisukellustoiminnan kehittäjänä kuin myös Vuoden palomiehenä 2017. Kysyimme Ilpolta, millaisena aika Palopäällystöliiton luottamustehtävissä ja oman uran käännekohdat näyttäytyvät näin muutama vuosi luottamustehtävistä vetäytymisen jälkeen.

ekä Riskienhallinta-jaoston ensimmäisenä puheenjohtajana että Vesisukellustoimikunnan pitkäaikaisena puheenjohtajana toiminut Ilpo Tolonen on nähnyt Palopäällystoliiton toimintaa laajalla skaalalla. Muutama vuosi luottamustehtävistä vetäytymisen jälkeen Tolonen muistelee toimintaa lämmöllä. Ennen kaikkea luottamustehtävissä toimiminen on antanut Toloselle perspektiiviä pelastusalan monipuoliseen tarkasteluun. – Työura ja osallistuminen sekä kansalliseen että kansainväliseen yhteistoimintaan ja järjestötoimintaan antoivat loistavan kokonaiskuvan pelastustoimen eri aloilta, varsinkin liittyen öljyvahinkojen torjuntaan, vaarallisten aineiden onnettomuuksien ehkäisyyn ja vesisukellustoimintaan. Kuva: Pelastustieto

Entistä laajempi tutustuminen pelastusalaan vuorostaan tarjosi Toloselle aina ajantasaista tietoa sekä omiin eri työtehtäviin että paloalan järjestötehtäviin, työtehtäviin erilaisissa toimikunnissa ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Vesisukelluskoulutuksen kehittäjäksi Nykyaikaisen vesisukelluskoulutuksen kehittämiseen Tolonen lähti mukaan kolmisenkymmentä vuotta sitten: Hangon edustalla joulukuussa 1990 tapahtuneen Finnpuskun onnettomuuden jälkeen Valtioneuvosto edellytti Pelastusopistoa nimeämään työryhmän selvittämään, miten hylyn sisäinen pelastustoiminta huomioidaan pelastusalan koulutukKuka: Ilpo Tolonen Ikä: 65 vuotta Asuinpaikka: Kotka Roolit Palopäällystöliitossa: Onnettomuuksien ehkäisy -jaoston eli nykyisen Riskienhallinta-jaoston puheenjohtaja ja liittohallituksen jäsen 2005–2015, Vesisukellustoimikunnan puheenjohtaja 2004–2019 Työtehtävät: palomies 1984, paloesimies 1987, palomestari 1992, apulaispalopäällikkö 2003, pelastuspäällikkö 2008 Koulutus: pelastussukeltajakurssi 1983, esimiesluokka 1987, palomestarikurssi 1992 ja paloinsinööritutkinto 2003 Pelastusopistossa Perhe: naimisissa ja kaksi aikuista lasta, yksinkertainen vaari Harrastukset ja vapaa-aika: Olen harrastanut liikuntaa koko ikäni kuten kaiketi muutkin paloalalla. Vapaa-aika kuluu mukavasti mökillä Pyhtään Koukkusaaressa. Muuta: Vuoden palomies 2017

sessa. Työssään esimerkiksi alueellisia vesisukelluskursseja kouluttanut Tolonen nimettiin työryhmän jäseneksi. Työryhmä teki työtä käskettyä ja valmisteli esityksen pelastussukelluskoulutuksen opetussuunnitelmasta ja pelastussukelluksen turvamääräyksistä. Kun työryhmä oli saanut työnsä päätökseen, havaittiin tarve perustaa Vesisukellustoimikunta pohtimaan ja järjestämään sukellustoimintaan liittyvää ajankohtaiskoulutusta sekä keskustelufoorumiksi eri viranomaissukeltajien välille. Perustamisesta tehtiin esitys Palopäällystöliiton liittohallitukselle ja toimikunnan ensimmäinen kokous pidettiin tammikuussa 1995. Toimikunnassa olivat edustajat pelastuslaitosten lisäksi Merivoimista ja Rajavartiolaitokselta. Tolonen toimi Vesisukellustoimikunnan puheenjohtajana vuodesta 2004 vuoteen 2019 saakka. Jo ennen Vesisukellustoimikuntaa tai Finnpuskun onnettomuuden jälkeen perustettua työryhmää Tolonen oli kiinnostunut pintapelastamisen kehittämisestä: – Olin kehitellyt yhdessä kotkalaisen paloesimies Matti Revon kanssa pintapelastukseen ensimmäistä opetuspakettia pelastusalalle jo aiemmin. Osana kehitystyötä pidettiin esimerkiksi pintapelastuskursseja Espoon Pelastusopiston luokille. Koulutuspaketti valmistui vuonna 1992, mutta Tolosen mukaan merkittävää työtä oli tehty jo paljon ennen tätä. – Pioneerityön oli kuitenkin tehnyt jo Kalle Lehtivuori, kun hän rummutti pintapelastuksen asiaa alan piirissä 80-luvulla. Hän toimi myös Finnpuskun onnettomuuden jälkeen perustetun työryhmän puheenjohtajana. Pintapelastuksen koulutuspaketin valmistumisen jälkeen Pelastusopiston tuleva rehtori Lauri Pajulahti pyysi Tolosta käynnistämään vuosia tauolla olleen vesisukelluskoulutuksen Pelastusopistossa, joka oli aloittamassa toimintansa vuonna 1992. Vesisukelluskoulutusta opiskelijoille kehittänyt Tolonen toimikin Pelastusopiston ensimmäisellä vesisukelluskurssilla sekä kurssinjohtajana että pääkouluttajana.

Aktiivinen palopäällystöliittolainen Palopäällystöliiton toiminta Tolosta alkoi kiinnostaa heti hänen suoritettuaan Pelastusopiston esimiesluokan vuonna 1987. Tuolloin silloi-

oimiminen ä" nen Kotkan palopäällikkö Keijo Asplund otti palokuntansa nuoret esimiehet mukaan liiton opintopäiville. – Palomestarikurssin jälkeen eräillä opintopäivillä minut valittiin silloisen I-jaoston johtokuntaan ja nuorena miehenä sen sihteeriksi. Katkeamattoman johtokuntauran jälkeen Tolonen valittiin vuonna 2005 juuri perustetun Onnettomuuksien ehkäisy -jaoston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Nykyisin Riskienhallinta-jaoston nimellä tunnetun jaoston toimintaa hän johti vuoteen 2015 saakka. – Riskienhallintajaoston puheenjohtajuus antoi oivan näkymän rakenteelliseen palonehkäisyyn etenkin, kun olin aloittanut riskienhallinnan pelastuspäällikkönä Kymenlaakson pelastuslaitoksella vuonna 2008. Jo tätä ennen Tolonen oli vastannut Kotkassa ja Haminassa vaarallisista aineista ja niihin liittyvästä teollisuudesta ja satamista sekä varastoista. Lisäksi hän oli toiminut CTIF:n kemikaalikomission Suomen edustajana ja valtioneuvoston nimeämässä turvallisuustekniikan neuvottelukunnassa (TENK) SPPL:n ja Suomen pelastusjohtajien yhdistyksen edustajana. – Koen, että liiton luottamustehtävissä toimiminen hyödyttää myös työtehtävissä, Tolonen kiteyttää.

Koukkusaaressa linnun pönttöjen asennuksessa. Lippahattu on Pelastusopiston ensimmäisen palomestarikurssin lippis, joka annettiin minulle I-kurssin vierailtua Kotkassa muutama vuosi sitten.

Niki Räsänen viestinnän tuottaja Suomen Palopäällystöliitto

Vaikka viimeisimmästä luottamustehtävästä luopumisesta on kulunut jo muutama vuosi, toiminta pelastusalan hyväksi ei ole päättymässä: taannoin Ilpo Tolonen teki lahjoituksen Pelastusopiston vesisukelluskurssilaisten stipendirahastoon. Millainen tarina lahjoituksen taustalla on?

ukeltaminen ulkomailla edellytti kansainvälisesti tunnettua sukeltajakorttia, jota ei saanut automaattisesti Pelastusopiston sukeltajakursseilta. Kurssilaisille oli hankittu urheilusukellusliittojen kautta urheilusukeltajien kortteja. Asia vaivasi minua ja Matti Repoa. Niinpä kehittelimme Valtion pelastusopiston sukeltajakortin. Kortissa esitettiin englanniksi sukelluskurssin avovesiharjoitusten tunnit, teoriatunnit sekä allasharjoitusten tunnit. Pelastusopiston rehtori Lauri Pajulahdelta luvan korttien jakeluun vuonna 1992. Kolmen vuo-

sikymmen aikana sukeltajakortteja on jaettu yli 500 ja ne on toimitettu lähes omakustannushintaan. Vuosi sitten vastuu korttien toimittamisesta kuitenkin siirtyi Pelastusopistolle, joten tuli aika sulkea myös korttien maksuliikennettä varten perustettu pankkitili. Päätin lahjoittaa tilillä olleet 700 € Palopäällystöliitolle jaettavaksi vuosittain Pelastusopiston vesisukelluskurssin parhaalle sukeltajalle esimerkiksi sadan euron suuruisina stipendeinä. Samalla toivoin lahjoitetun summan olevan pesämunana, jota liitto voisi kartuttaa vuosien mittaan.”

Ajankohtaista

Pelastusalan post-traumatyöpajat tarvitsev

”Tarpeellisuuden sijaan puhu välttämättömyydestä” Post-traumatyöpaja on vielä tuore käsite pelastusalalla. Työpajoja on järjestetty Suomessa vuosina 2019 ja 2021. Rahoittajina ovat toimineet Palosuojelurahasto (2019 ja 2021) ja Palosuojelun edistämissäätiö (2019). Työpajojen myötä on vahvistunut käsitys, että pelastusala tarvitsee oman vakiintuneen post-traumatyöpajan.

raumapsykoterapeutti Markku Andelin on ollut mukana yhteensä 20 kertaa poliisin post-traumatyöpajassa ja vuonna 2021 myös pelastusalan post-traumatyöpajassa. ”Tarpeellisuuden sijaan puhuisin työpajojen välttämättömyydestä pelastusalalla. Työpajat tulisi liittää kiinteäksi osaksi organisaatioiden työhyvinvointiin. Kysymys ei ole pelkästään pelastusalan henkilöstön hyvinvoinnista vaan myös onnettomuuksien uhrien hyvästä hoidosta”, Andelin painottaa.

Tausta Posttraumatyöpajat (Post Critical Incident Seminar) kehitettiin USA:ssa FBI:n käyttöön vuonna 1985. FBI huolestui kalliisti koulutettujen agenttien siirtymisestä muihin tehtäviin muutaman vuoden sisällä siitä, kun agentit olivat joutuneet aseenkäyttötilanteisiin. Suomessa poliisit Juha Järvelin ja Pasi Härkönen kävivät Yhdysvalloissa tutustumassa malliin ja vakuuttuivat työpajoista. He toivat ne suomalaisten käyttöön ja poliisi pilotoikin oman post-traumatyöpajan vuonna 2010. Nyt vuonna 2021 post-traumatyöpaja on vakiinnuttanut paikkansa poliisin työssä jaksamisen edistämisessä ja henkisen kuormituksen poistamisessa. Jo vuosia poliisi on järjestänyt työpajan kahdesti vuodessa. Vuonna 2021 Poliisihallitus on myöntänyt varat kolmeen post-traumatyöpajaan koronavuoden kuormituksen vuoksi. Pelastusalalla jatkuvuutta ei vielä ole, vaan työpajat on tähän asti järjestetty aina erillisellä Palosuojelurahaston (2019 ja 2021) ja Palosuojelun edistämissäätiön (2019) rahoituksella. 8

Pelastus- ja ensihoitoalan kuormitustekijöiden tunnistaminen Kokemukset kuormittavista tehtävistä vaikuttavat yksilöllisesti. Kuormitukseen vaikuttaa sen hetkinen elämäntilanne ja aikaisemmat kokemukset. Kuormittavan kokemuksen vaikutusta lisää, jos tukea ei löydy työyhteisöstä tai esihenkilöltä – tai jos tehtävien rajauksissa on epäselvyyttä tai ristiriitaa. Myös läheltä piti -tilanteet katsotaan usein kuormittaviksi kokemuksiksi. Työvuosien kuluessa purkamattomat henkisesti kuormittavat tehtävät kasautuvat. Tällöin puhutaan kumulatiivisesta stressistä. Toleranssi eli kyky kestää stressiä ja kuormitusta heikentyy. Tämä voi aiheuttaa oireita esimerkiksi univaikeuksina, infektiokierteinä, epämääräisinä selkävaivoina ja äkkipikaisuutena. Stressioireet vaikuttavat ihmiseen kokonaisvaltaisesti kotona ja työpaikalla. Ne heijastuvat kollegoihin ja lähimmäisiin.

Posttraumatyöpajan rakenne ja merkitys Posttraumatyöpaja on kolmipäiväinen internaatti: työpajoista ei poistuta välillä. Yöpyminen, luennot ja tapaamiset järjestetään samassa paikassa. Näin osallistujat pääsevät syventymään ja keskittymään kokemuksiinsa rauhassa. Työpajat koostuvat kolmesta osasta: luennoista, vertaistuesta ja yksilökeskusteluista.

Luentojen avulla osallistujat saavat tietoa traumaattisesta stressistä ja kuormituksesta, kehon fysiologisista reaktioista sekä selviytymiskeinoista ja voimavaroista. Vertaistuki on toinen tärkeä elementti. Osallistujat saavat vertaistukea vertaisilta, jotka ovat jo aikaisemmin itse osallistuneet työpajaan ja joilla on omia kokemuksia henkisesti kuormittavista työtehtävistä. Osallistujat saavat vertaistukea myös toisiltaan. Kolmas osa-alue on traumapsykoterapeuttien yksilökeskustelut ja tarvittaessa EMDR-terapia. EMDR eli silmänliiketerapia vähentää Käypä hoito -suositusten mukaan jo varhaisessa vaiheessa traumaperäisen stressihäiriön oireita. EMDR on kehitetty vaikeiden kokemusten ja elämää häiritsevien muistojen lieventämiseen. Työpajojen kuntouttavaa otetta tukee yhteisöllinen ilmapiiri, joka tukee vaikeista kokemuksista puhumista. Kolmen päivän aikana on tarkoitus löytää omia voimavaroja ja kirkastaa selviytymiskeinoja.

Osallistujien kokemuksia Vuoden 2021 pelastusalan post-traumatyöpajasta kertyi osallistujakokemuksia, jotka puhuvat työpajojen tarpeen puolesta. ”Nyt työpajan jälkeen koen, että minulla on mahdollisuus kehittyä näissä kaikissa osa-alueissa. Oloni on kevyempi ja nautin elämästä. Tunnen pystyväni hallitsemaan vireystasojani ja sen ansiosta stressi ja hermostuneisuus ei hallitse elämääni. Varmasti olen työpajan jälkeen parempi isä, puoliso ja työntekijä, mutta ennen kaikkea opin kehittämään itseäni henkisellä tasolla ja kuuntelemaan herkemmin omaa mieltäni ja kehoani.” ”Työpajassa on todellinen luottamuksellisuus ja avoimuus, vertaistuki tätä kautta on uskomaton. Tulee ymmärrys, että en olekaan asioitteni kanssa yksin. Jo se helpottaa hieman omaa taakkaa tai ainakin se tuo siihen ymmärrystä. Työpajassa avautuu ymmärrys siitä kuinka paljon oma työ vaikuttaa siviili-

vat jatkumoa:

uisin työpajojen

Ajankohtaista elämään: parisuhteeseen, perhe-elämään, omaan käyttäytymiseen ja niin edelleen. Työpajaan hakeutuminen on todellista rohkeutta: erilaista, mitä pelastus- ja ensihoitoalalla on totuttu, mutta mielestäni vielä rohkeampaa kuin mitkään sankariteot. ” ”Vaikutukset ovat suuria niin henkilökohtaiseen elämään, kuin työssä jaksamiseenkin. Itselläni uupumuksen aiheuttamat fyysiset oireet kuten korkea leposyke, rytmihäiriöt, univaikeudet ja huimaus vähenivät työpajan jälkeen merkittävästi. Osa oireista loppui kokonaan. Ahdistus työtä kohtaan lieveni ja hyväksyntä itseäni kohtaan kasvoi. Opin, että en ole huono, vaikka tunnen näin, vaan se on ihan normaali reaktio ja seurausta työn aiheuttamasta traumasta ja stressistä. Vaikutukset on olleet niin suuria, ettei sitä oikein voi sanoin kuvata. Vaikutukset tuntuvat kaikilla elämänalueilla.” ”Mielestäni jokaisen pelastusalalla yli kymmenen vuotta työskennelleen tulisi osallistua työpajaan. Työpaja oli ehkä jopa raskaampi, kuin mihin olin valmistautunut. Työpajan jälkeinen olo oli kuitenkin ennenkokemattoman kevyt.”

Posttraumaattinen kasvu ja tiedolla johtaminen Työpajan tarkoituksena on purkaa työperäisiä henkisesti kuormittavia traumakokemuksia, löytää selviytymiskeinoja tulevaisuuteen ja vahvistaa ammatillista kasvua. Tavoitteena on tukea pelastusalan henkilöstön työkykyisyyttä ja parantaa työhyvinvointia. Palosuojelurahasto (PSR) rahoittaa tutkimusta post-traumapajojen vaikuttavuudesta. Tutkimuksen toteuttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK). Tutkimuksella lisätään tietoisuutta työpajoista ja niiden tärkeydestä ensilinjan kaikille ammattiryhmille. Samalla voidaan arvioida, ovatko henkisen huollon ja henkisen työkyisyyden tukemisen toimenpiteet tällä hetkellä riittäviä. Laadukkaan tutkimuksen toteuttaminen on tärkeää, kun muodostetaan tietoa työpajojen merkityksestä työkykyisyyden tukemiselle.

Yhteiskunnallinen merkitys Pelastus- ja ensihoitohenkilöstö tarvitsee alalle räätälöityjä ja työn ominaispiirteitä ymmärtäviä, työkykyisyyttä tukevia ja kuntouttavia toimintamalleja, kuten post-traumatyöpajatoimintaa. Äkillistä ja traumaattista henkistä kuormitusta ei vielä ole riittävästi huomioitu psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistamisessa. Pelkkä auttamisen halu tai kutsumus ei riitä suojautumaan työn henkisesti kuormittavilta tapahtumilta. Henkilöstön jaksaminen on avainasemassa tarkastellessa pelastusalan palvelun laatua. Kehitettäessä toiminnan laatua ja turvallisuutta voidaan lähtökohtaisesti huolehtia henkilöstön kokonaisvaltaisesta fyysisestä, henkisestä ja sosiaalisesta työkyvystä. Hyvinvoiva henkilöstö parantaa työyhteisön työhyvinvointia ja motivoi kehittämään organisaation turvallisuuskulttuuria havainnoimalla poikkeamista ja vaaratilanteista psykologisesti turvallisessa työyhteisössä. Saku Sutelainen projektipäällikkö MentalFireFit-hanke, Suomen Palopäällystöliitto Laura Leinonen TKI-asiantuntija XAMK Ammattikorkeakoulu

MentalFireFit-hankkeen syksyn 2021 tapahtumia Jälkipurkuohjaajakoulutus (defusing ja vertaispurku) järjestetään Espoon Korpilammella 12.–14.10.2021. Valtakunnallinen jälkipurkuohjaajien täydennyskoulutus järjestetään 21.–22.10.2021 Tampereella ja verkossa. Ensimmäisen koulutuspäivän (21.10.) teemana ovat Valtakunnalliset asiat ja kouluttajana on Riikka Vikström Vantaan sosiaali- ja krisiisipäivystyksestä. Toisen koulutuspäivän (22.10.) vetää psykoterautti Markku Andelin. Molempiin koulutuksiin ilmoittaudutaan Palopäällystöliiton verkkosivujen koulutuskalenterin kautta: sppl.fi/koulutukset Lisäksi tarjoamme esimerkiksi pelastuslaitoksille työpajapäiviä ja luentoja psyykkisestä suorituskyvystä ja jälkipurkutoimien käytöstä pelastusalalla. Koulutuspäivässä voidaan käydä läpi esimerkiksi seuraavia aiheita: • Henkisesti kuormittavien tilanteiden ja stressin aiheuttamat mielen reaktiot • Jälkipurkutoimet pelastusalalla • Psyykkisen suorituskyvyn merkitys työkykyisyydessä • Kokonaishyvinvoinnin huomioiminen työ- ja siviilielämässä • Työpaja palatutumisesta Työpajapäivän tilaamisen tiimoilta voi olla yhteydessä MentalFireFithankkeen projektipäällikköön Saku Sutelaiseen 31.7.2021 mennessä: saku.sutelainen@sppl.fi , p. 044 756 7112

Miksi yhdenvertaisuudesta on niin vaikeaa puhua ääneen – ja miksi juuri siksi siitä on opittava puhumaan? Seuratessa tasa-arvoja yhdenvertaisuuskeskustelua vaikuttaa usein siltä, että aihe nähdään irrallisena, pelkästään eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten etujen ajamisena. Jos ei itse koe kuuluvansa mihinkään vähemmistöön, voi tuntua siltä, että aihe kuuluu ” joillekin muille” – tai jopa, että yhdenvertaisuuteen ja tasaarvoon liittyvien asioiden esille nostaminen tuntuu kritiikiltä ja syytöksiltä omaa toimintaa kohtaan.

hdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät kuitenkaan ole mitään sen ihmeellisempää kuin hyvää työkaveruutta, hyvää johtamista ja kaikille fyysisesti ja henkisesti turvallista tilaa. Niitä varmasti jokainen toivoo omalle kohdalleen. Vaikka erilaiset suunnitelmat, kyselyt ja mittaamiset ovatkin tärkeitä välineitä, en usko, että niillä koskaan saadaan esiin koko totuutta siitä, miten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuvat yhteisössä. Vaikka kukaan ei olisi koskaan näkyvästi tai suoraan käyttäytynyt syrjivästi toista kohtaan, se ei takaa sitä, että tila todellisuudessa olisi turvallinen. Ilmapiiri, kulttuuri ja kokemusmaailma pitävät sisällään paljon muutakin kuin työpaikalla nykyhetkessä tapahtuvat teot ja sanat. Näennäinen yhdenvertaisuus voi myös olla seurausta siitä, miten taitavasti ihmiset osaavat pitää piilossa ne osat itsestään, joiden pelkäävät altistavan syrjinnälle. Olen itse ollut tilanteessa, jossa olen yhtäkkiä tajunnut, että toinen ihminen kokee tarvetta peitellä omaa identiteettiään seurassani. Vaikka tietenkin on jokaisen oma valinta, mitä puolia itsestään paljastaa, on joku minussakin saanut aikaan sen, että toinen ei ole kokenut oloaan riittävän turvalliseksi ollakseen oma itsensä. Tuolloin tajusin, ettei riitä, jos yhdenvertaisuus asuu vain omassa sisäisessä arvomaailmassani, koska se ei välttämättä näy toiselle. Toiselle ihmiselle minä saatoin olla potentiaa-

linen syrjijä, pilkkaaja tai juorujen levittäjä. Ymmärsin, miten tärkeää on sanoittaa ympärilleen turvallista tilaa ja tuoda omat arvonsa näkyviksi. Tämä havainto pysäytti myös sen takia, että turvallisen tilan puuttuminen on valitettavasti hyvin tuttu ilmiö, mutta en siltikään ollut ymmärtänyt omaa rooliani sen luomisessa muille. Naisten turvallisuudentunteesta on puhuttu viime aikoina paljon, erityisesti illalla kotiinsa kävelemässä olleen englantilaisen Sarah Everardin murhan jälkeen. Lontoossa maaliskuussa 2021 tapahtuneen murhan jälkeen naiset eri puolilta maailmaa nostivat esiin asioita, joita ovat joskus tehneet kävellessään yksin kotiin. Samat asiat ja teemat nousivat esille naisten kertomuksissa ympäri maailman. On normaalia, että sovimme laittavamme viestin, kun olemme päässeet turvallisesti kotiin; ettemme kuuntele musiikkia kuulokkeista yksin liikkuessamme ja että pidämme puhelinta soittovalmiina tai avaimia nyrkkirautana. Joudumme miettimään, olemmeko liian humalassa tai onko hame liian lyhyt, jottei meitä syyllistetä, jos jotain tapahtuu. Sitten nämä pelot ohitetaan ja niitä vähätellään toteamalla, että eivät kaikki miehet, #notallmen. Kyse ei olekaan siitä, että tilastollisesti uskoisimme jokaisen vastaantulevan miehen olevan raiskaajamurhaaja. Kyse on siitä, ettemme tiedä, kuka on, ja kuka taas ei ole. Ja tämän ilmiön ymmärtäminen on mielestäni keskeisimpiä asioita kaikessa yhdenvertaisuustyössä. Jos ei ole koskaan kuulunut mihinkään vähemmistöön eikä vähemmistöön kuulumisen takia joutunut syrjityksi, pelkäämään tai muuttamaan omaa käyttäytymistään muiden seurassa, voi olla vaikeaa ymmärtää, miltä turvallisen tilan puuttuminen tuntuu. Turvallista tilaa ei voi mitata vain sillä, tapahtuuko turvattomuutta aiheuttavia asioita. Turvallinen tila syntyy vasta, kun ihminen pystyy luottamaan sen olemassaoloon ja tuntee olonsa turvalliseksi. Turvallisen tilan vaatiminen ei myöskään tarkoita, että syyttäisi muita turvattomuuden luomisesta. Se on pyyntö siitä, että meistä jokainen tekisi aktiivisesti turvallista tilaa näkyväksi. Se on esimerkiksi sitä, että puuttuu aina rasistiseen tai muuten syrjivään kielenkäyttöön

Jos yhdenvertaisuus asuu vain omassa sisäisessä arvomaailmassani, koska se ei välttämättä näy toiselle. ja kertoo, että sitä ei hyväksytä työyhteisössä. Se on sitä, ettei kommentoi hameeseen pukeutunutta kollegaa seksistisesti ja oleta, että se on sallittua toisen naurahtaessa (kiusaantuneena). Se on sitä, ettei loukkaannu, jos omasta käytöksestä huomautetaan, vaan on sen sijaan valmis korjaamaan omaa toimintaansa. Se on ymmärrystä siitä, että meistä jokaisen sanoilla on merkitystä ja valtaa. Ja että vielä enemmän valtaa on niillä sanoilla, jotka usein jätetään sanomatta. Pidetään kaikki huolta tänäänkin, että ympärillämme on turvallista olla. Ja tehdään se näkyväksi sekä sanoilla että teoilla. Kirjoittaja on entinen palopäällikkö ja nykyinen turvallisuusalan lehtori, joka haluaa luoda yhdenvertaista ja kaikille turvallista työelämää. Anja Aatsinki

Riskienhallinta-jaoston johtokunnan jäsen Palopäällystöliiton edustaja valtakunnallisessa pelastusalan tasa-arvoja yhdenvertaisuustyöryhmässä

Ajankohtaista

Pelastustoimen tasa-arvoja yhdenvertaisuusasioiden toimintaohjelmaluonnos on lähtenyt lausunnoille Sisäministeriö on lähettänyt pelastustoimen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelmaluonnoksen lausunnoille. Toimintaohjelman tavoitteena on pelastusala, joka edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta aktiivisesti, suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Toimintaohjelmaluonnos on lausuntokierroksella 24.5.−30.6.2021.

Kuva: Aleksi Peurala 12

oimintaohjelmaluonnos sisältää kuvauksen pelastustoimen tasa-arvoja yhdenvertaisuusasioiden nykytilasta sekä määrittää tavoitteet niiden edistämiseksi. Lisäksi toimintaohjelmaluonnokseen on liitetty tasa-arvoja yhdenvertaisuustyön sanasto. Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa on laajasti sitouduttu edistämään toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on myös osa pelastustoimen strategiaa.

Monimuotoinen pelastustoimi näkyisi entistä parempana asiakaspalveluna Toimintaohjelmatyön aikana toteutetussa nykytilan kartoituksessa vahvistui jo tiedossa oleva käsitys siitä, että pelastustoimi on vahvasti sukupuolen mukaan eriytynyt toimiala. Naisten osuus kokoaikaisesta, täyspalkkaisesta henkilöstöstä on vain 13 %. En-

sihoitotehtävissä naisia on noin kolmannes. Pelastustoimessa työskentelee myös hyvin vähän maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Pelastajakoulutusta on tällä hetkellä tarjolla ainoastaan suomen kielellä, mikä vaikeuttaa palveluiden turvaamista molemmilla kansalliskielillä. Myös saamenkieliseen palvelutarjontaan tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Alan koulutuksessa tulisi kiinnittää huomiota myös toimintarajoitteisten ja vammaisten henkilöiden pelastamiseen ja huomioimiseen turvallisuusviestinnässä. − Pelastustoimen tulisi edustaa koko väestöpohjaa. Alan monimuotoisuudella on entistä suurempi merkitys ihmisten eriarvoistumisen torjumisessa ja turvallisuuden tunteen lisäämisessä kaikissa väestöryhmissä. Pelastustoimi nauttii tällä hetkellä todella korkeaa luottamusta, mutta sen eteen tulee tehdä jatkuvasti töitä, muistuttaa pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.

Pelastustoimen tulisi edustaa koko väestöpohjaa. Alan monimuotoisuudella on entistä suurempi merkitys ihmisten eriarvoistumisen torjumisessa ja turvallisuuden tunteen lisäämisessä kaikissa väestöryhmissä. Pelastustoimen henkilöstön monimuotoisuus näkyisi entistä parempana asiakaspalveluna. Pelastustoimen henkilöstön monimuotoisuudella ylläpidetään myös alan houkuttelevuutta. Kun pelastustoimi edustaa sitä väestöpohjaa, jolle se palveluja tuottaa, löytyy henkilöstössä itsessään ymmärrystä eri väestöryhmien tarpeista.

Pelastustoimen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilaan suhtaudutaan vakavasti Nykytilan kartoituksessa nousi myös esiin, että alalla on häirintää: miehiä häiritsee asiakas ja naisia kollega. Lisäksi huomattiin, että lakisääteisten velvoitteiden täytäntöönpano on suunnitelmien, kiintiöiden ja häirintään puuttumisen osalta toteutuu alalla puutteellisesti. Alalla on myös tarvetta lisätä osaamista

syrjinnän estämisestä ja yhdenvertaisuuskysymyksistä sekä organisaatioiden sisällä että valtakunnallisesti. − Nykytilan kartoituksessa esiin nousseet puutteet ja epäkohdat ovat huolestuttavia ja niihin suhtaudutaan vakavasti. Pelastustoimen on keskeisenä turvallisuusviranomaisena huolehdittava, että yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisen toiminnan periaatteet toteutuvat toiminnassamme sekä henkilöstön että palvelutuotannon osalta. Pelkkä toimintaohjelma ei yksin korjaa tilannetta, vaan toimenpiteitä tulee myös edistää alalla aktiivisesti ja järjestelmällisesti tilanteen korjaamiseksi, Kohvakka korostaa. Tavoitteena tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta aktiivisesti edistävä pelastusala Toimintaohjelmaluonnos määrittelee pelastustoimen yhteiset tavoitteet, vastuut ja toimenpiteet, joilla ala voisi edistää tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta. − Tasa-arvoja yhdenvertaisuusasiat koskettavat kaikkia pelastusalan toimijoita ja siksi asioita tulee myös edistää kaikkien alan toimijoiden kesken. Toivomme saavamme kattavasti lausuntoja sekä alan sisältä että eri väestöryhmiltä, joille palveluja tuotamme. Vain sitä kautta saamme alalle parhaan mahdollisen toimintaohjelman, Kohvakka kertoo. Lausunnoilla oleva toimintaohjelmaluonnos koskisi pelastusalan valtiollisia toimijoita, pelastuslaitoksia, järjestöjä ja sopimuspalokuntia. Toimintaohjelman toimeenpanosta ja seurannasta vastaisi pelastusalan tasa-arvoja yhdenvertaisuustyöryhmä. Työryhmässä ovat edustettuina aluehallintovirastot, pelastuslaitokset, Pelastusopisto, Helsingin pelastuskoulu, Suomen Pelastusalan ammattilaiset, Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Sopimuspalokuntien liitto sekä Suomen Pelastusalan naiset ry. Suomen Palopäällystöliitto on lähettänyt tiedon lausuntopyynnöstä jäsenistölleen myös sähköpostitse toukokuussa 2021. Lisätietoja: työryhmän puheenjohtaja, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, p. 0295 488 400, kimmo.kohvakka@intermin.fi työryhmän tasa-arvoja yhdenvertaisuuskoordinaattori, pelastusylitarkastaja Mira Leinonen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, p. 0295 016 572, mira.leinonen@avi.fi

Ajankohtaista

Kehittämispäällikön kuulumisia – kuuluuks tää? Aloitin kehittämispäällikön tehtävässä helmikuun alussa 2020. Ehdin työskennellä normaalisti Iso Roobertinkadun toimistolla ainoastaan 1,5 kuukautta, kunnes koronapandemia mullisti työskentelytavat ympäri maailmaa.

oikkeusolojen alusta lähtien olenkin työskennellyt pääasiassa Hyvinkään kotikonttorilta käsin, joten odotuksissani olleita pelastusalan ihmisten kohtaamisia ja epävirallisempia jutusteluja tapahtumien yhteydessä ei ole vielä ehtinyt kertyä. Nykyajan digivempeleet ovat kuitenkin mahdollistaneet etätyöskentelyn tavalla, jota en etukäteen kyllä osannut kuvitellakaan. Teamsit, Zoomit ja Polycomit ovat tulleet tutuiksi, mutta edelleen monesti mukavin tapa luotailla jotakin asiaa on ollut Haluatko miljonääriksi -ohjelmasta tuttu kilauta kaverille -menetelmä. Olen tosin kilautellut monesti lähes tuntemattomille ihmisille esimerkiksi pelastuslaitoksille, Pelastuslaitosten kumppanuusverkostoon, sisäministeriöön tai Pelastusopistolle. Mukavia ja auttamishaluisia ihmisiä on löytynyt joka paikasta, ja samalla moni jalostumaton ajatus on kehittynyt valmiimmaksi. Kiitos kaikille puheluihini ja viesteihini vastanneille. Työni tärkeintä sisältöä on ollut kaikenlainen asiantuntijatoiminta joka tavalla tai toisella on liittynyt erilaisiin hankkeisiin, uusien hankkeiden kehittelyyn, lausuntoasioihin, aloitteisiin, webinaarijärjestelyihin, toimikuntien toimintaan ynnä muuhun sellaiseen. Hankkeita on kehitelty muun muassa seuraavista aiheista: pelastustoimen innovaatioekosysteemi, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, pelastustoimen johtamiskulttuurin kehittäminen, digitaaliset kaksoset (digital twins) ensiauttajien avuksi (VTT vetoinen EU Horisontti 2020 -hankehakemus) ja arktisen alueen pelastustoiminnan kehittäminen. Aina tehty valmistelutyö ei ole tuottanut hedelmää, mutta olen mieltänyt, että jo

matkakin on ollut tärkeä kehittymisen ja oppimisen kannalta. Itse ajattelen työkentäkseni koko suomalaisen pelastusalan kehittämisen, ja sitä hommaa on mahdoton tehdä ilman toimivaa yhteistyötä eri tahojen kanssa. Olenkin havainnut, että on tärkeää tunnistaa asiat, joissa joku muu on asiantuntija ja ottaa näihin henkilöihin yhteyttä jo varhaisessa vaiheessa. Olen saanut olla monessa mukana ja samalla myös oppinut paljon – kenties eniten itsestäni. Mukavaa on kuitenkin ollut ja on kiva huomata, että kehitystä monella saralla on tullut. Itsenäisessä asiantuntijatyössähän jo perusasioiden oppimiseen saattaa vierähtää useampi vuosi. Työpaikan vaihtajana ongelmanani on ollut myös se, että lomia ei ole ollut käytössä totuttuun tapaan. Ansaitut kesälomat kuitenkin jo siintävät näköpiirissä ja koronakin toivon mukaan väistyy kesän aikana. Lomalla aion noudattaa Nalle Puhin neuvoa: ” Tee Ei Mitään. (Se on sinulle hyväksi.)” Tuleva syksy tulee olemaan osaltani hieman erilainen, sillä jään pitämään perhevapaita syksyn ajaksi. Samalla perheemme siirtyy pitämään kortteeria kotikaupunkiini Ouluun. Ilona-vaimoni menee erikoistumaan OYS:n sisätautipolille, ja minä saan viettää laatuaikaa lastemme kanssa. Opettavaiset ajat siis jatkuvat. Hienoa ja rentouttavaa kesää kaikille toivottaen, Antti Kinnunen kehittämispäällikkö Suomen Palopäällystöliitto

Hankkeiden kuulumiset Hankkeista tiedotetaan monikanavaisesti eli hyödyntäen Palopäällystöliiton verkkosivuja, Howspace-alustaa, Twitteriä, Facebookia ja Linkediniä sekä Palopäällystö-lehteä. Perustiedot käynnissä olevista ja menneistä hankkeista löytyvät verkkosivuiltamme osoitteesta: sppl.fi/ asiantuntijatoiminta/hankkeet. Pääsääntö on, että viimeistään hankkeen lopputuotokset lisätään hankesivuille, josta materiaalit ovat sitten saatavilla. Keikkakeskustelu mallista myös ruotsinkielinen versio – Keikkadiskussion

alosuojelun edistämissäätiö on myöntänyt apurahan Keikkakeskustelu-toimintamallin ruotsinkielisen version tuottamiseen. Tulossa on siis ohje sekä tarra, joita toimitetaan pelastuslaitoksille, kun materiaalit ovat valmiit. Materiaalit lisätään sivulle: sppl.fi/keikkakeskustelu, josta ohjeen ja posterin voi halutessaan myös printata.Jäsenkyselyssä Keikkakeskustelu-mallista tuli positiivista palautetta. Keikkakeskustelua pidetään hyvänä ja toimivana tapana läpikäydä keikkoja tai harjoituksia. Keikkakeskusteluun kannattaakin ehdottomasti tutustua ja ottaa se käyttöön myös oman toiminnan kehittämistyössä.

Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsaus Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsaus on valmistunut. Tutkimusraportti ja muut materiaalit löytyvät osoitteesta: sppl.fi/tulevaisuuskatsaus. Aiheesta on tulossa vielä MDI:n kanssa tehty podcast, jonka julkaisusta tiedotetaan erikseen Palopäällystöliiton verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Laajemman jutun Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsauksesta löydät lehden sivulta 20.

Toimintamalli sähköautopaloon Palanut sähköauto voi syttyä uudelleen monta kertaa, joten sen sammutustyöt vaativat erityistoimenpiteitä. Toimintamallin luonti sähköautopaloon -hankkeessa testataan erilaisia siirtomalleja, joiden avulla palanut sähköauto saadaan siirrettyä parkkihallista ulos mahdollisimman sujuvasti. Hankkeessa hyödynnetään pelastuslaitoksissa jo kehitettyjä ja kehittelyssä olevia siirtomalleja, ohjeita ja videoita. Tavoitteena on löytää parhaiten toimivat välineet siirtoon. Tämän lisäksi työstetään ohje sähköautopalotilanteisiin. Palosuojelun edistämissäätiö tukee tätä Suomen Palopäällystöliiton projektia.

Muutosjohtamisen tukeminen pelastustoimessa Muutosjohtamisen tukeminen -hankkeen tavoitteena on kehittää muutosjoustavuutta ja työelämätaitoja pelastustoimen uudistuvassa työympäristössä. Toukokuun aikana kasataan hankkeen ohjausryhmää ja haetaan korkeakouluharjoittelijaa avustamaan hankkeen toteuttamisessa. Syksyllä 2021 hankkeen tiimoilta tullaan aloittamaan webinaarisarja, joka käsittelee muutosjohtamista ja onnistuneita muutosjohtamistapauksia. Vuoden 2022 aikana luvassa on muutosjohtamisvalmennusta pelastusalalle.

1515

Ajankohtaista

Toimikuntien kuulumisia Pelastusalan tieliikennepelastamisen toimikunta

oimikunta on tehnyt liittohallitukselle ja edelleen sisäministeriölle esityksen Uusi ohje työskentelystä tiealueella pelastustoiminnassa.

Road Rescue 2021 Road Rescue -koulutustapahtuma järjestetään lokakuussa Turvallisuusmessujen yhteydessä. Koulutuksessa päästään jälleen harjoittelemaan tieliikennepelastamista uusien ajoneuvojen kanssa. Aiemmista kerroista poiketen tapahtuma on tänä vuonna yksipäiväinen ja rasteja on 4. Tuttuun tapaan Renault tukee meitä uusilla autoilla ja uuttakin on luvassa.

Kouluttajina toimivat jälleen pelastusalan parhaat asiantuntijat. Varaa kalenteriin jo päivämäärät 6.–7.10.2021. Samalla voit tutustua kattavaan messutarjontaan. Katso lisätiedot ja ilmoittaudu sppl.fi/roadrescue2021.

Vesisukellustoimikunta

kaksi vuotta ja 3) puolet jäsenistä on erovuorossa kerrallaan. Ohjesäännöllä jämäköitetään toimikunnan toimintaa ja mahdollistetaan jäsenrotaatio. Toimikunnan jäsenet nimeää liittohallitus. Asiantuntijajäsenten (sisäministeriö, Pelastusopisto, Rajavartiolaitos) edustus säilyy ennallaan.

Sukellusseminaarin suunnittelu on käynnistetty ja tapahtuma pidetään 1.-2.12.2021. Tapahtumapaikka julkaistaan myöhemmin. Vesisukellustoimikunnalle on kesäkuussa tulossa käyttöön toimintaa raamittava ohjesääntö. Ohjesääntö noudattaa muiden toimikuntien jo olemassa olevien ohjesääntöjen sisältöä. Merkittäviä muutoksia nykyiseen on kolme: 1) toimikunnan varsinaisten jäsenten määrä on maksimissaan kuusi, 2) jäsenpestin on kesto

Ehdota webinaari-ideaa! Palopäällystöliitto järjestää ketterästi webinaareja pelastusalan ajankohtaisista aiheista. Jos sinulla on mielessä aihe tai tiedät hyvän esittäjän, tee ihmeessä ehdotus! Me hoidamme tekniikan, järjestelyt ja opastamme esitystekniikan käytössä. Muista myös Palopäällystöliiton YouTube-kanava Suurin osa Palopäällystöliiton järjestämistä webinaareista julkaistaan tapahtuman jälkeen

Palopäällystöliiton YouTube-kanavalla. Kanavamme viimeisimpiä sisältöjä ovat esimerkiksi Putoamisvaarallisella alueella työskentely pelastustoimessa -ohjetta käsittelevä webinaari sekä Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsauksen julkistustilaisuus. Ota kanava seurantaan:

youtube.com/palopaallystoliitto Webinaari-ideoihin, toimikuntiin ja hankkeisiin liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä toimiston henkilökuntaan esimerkiksi sähköpostitse – sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi@sppl.fi

Ajankohtaista

Pasi Uurasmaa palasi Suomen Palopäällystöliittoon Koulutuspäällikön tehtäviin huhtikuun alussa palannut Pasi Uurasmaa on iloinen paluustaan Palopäällystöliittoon. – Palaan oikein iloisin mielin. Minulla oli mahdollisuus kokeilla jotain uutta. Kun kaikkien vaiheiden jälkeen tuli mahdollisuus palata takaisin tuttuun ympäristöön ja tehtäviin, en halunnut jättää sitä käyttämättä, tiivistää Pasi Uurasmaa tunnelmansa. Työnkuvalta Pasi odottaa pitkälti samoja teemoja, kuin mitä aikaisemmassa työsuhteessa oli ennen lähtöä uusiin haasteisiin kesällä 2020. – Työnkuvani on hyvin samanlainen kuin aiemmin. Vastuullani on pelastustoimeen liittyvä koulutus, ja lisäksi olen monipuolisesti mukana liiton muussakin toiminnassa, aivan kuin ennenkin. Mitä sitten uusvanha työntekijä aikoo tarjota Palopäällystöliitolle? – En usko persoonani juuri muuttuneen, joten sama vanha Pasi laittaa itsensä likoon. Pyrin tekemään parhaani positiivisuutta ja alan arvoja unohtamatta, Pasi tiivistää.

asi Uurasmaa aloitti Suomen Palopäällystöliitossa koulutuspäällikkönä 1.4.2021. Pasin vastuulla on pelastustoimeen, erityisesti pelastustoimintaan liittyvä koulutus. Lisäksi hän on mukana vastuualueelleen kuuluvissa asiantuntijatehtävissä ja riskienhallintapalveluissa. Camilla Volanen siirtyi uusiin työtehtäviin toukokuun alusta alkaen. Palopäällystöliiton väki toivottaa Camillalle onnea ja menestystä uusiin tehtäviin sekä Pasin tervetulleeksi takaisin mukaan!

Viimeinen lyhyt kokemus kansainvälisestä hanketoiminnasta on jakamisen arvoinen liiton asiantuntijatoiminnan kehittämiseen. Pasi lupaa myös, että muitakin uusia näkemyksiä on tarttunut mukaan. Aika, jota elämme näyttää Palopäällystöliiton ja työtehtävien kannalta mielenkiintoiselta. – Uskon, että tilanteen normalisoituessa koulutustilaisuuksia järjestetään paljon hybriditoteutuksina. Näin mahdollistetaan entistä useamman osallistuminen. Uskon kaikkien jo kaipaavan myös lähitoteutuksia, esimerkiksi

Palopäällystöpäivien alaa yhteen kokoavaa tunnelmaa. Poikkeukselliset ajat haastavat laajemmin myös koko pelastus- ja turvallisuusalaa. – Toivon, että emme menetä uskoa tulevaan ja pysymme yhtenäisenä. Vaikka tulevaisuus on yleisesti hieman sumea, pelastustoimi uudistuu. Liitto on ketterä toimija ja reagoi nopeasti eteen avautuviin mahdollisuuksiin pelastusalan aktivoinnissa, kiteyttää Pasi Uurasmaa terveisensä koko pelastusalalle.

SosTer-turvallisuuskorttiuudistus etenee aikatalussa S osiaali- ja terveysalan turvallisuuskorttikoulutuksen uudistukseen liittyen on kevään aikana järjestetty kolme kurssinjohtajien työpajaa. Kurssinjohtajien työpajoihin on osallistunut neljästä kymmeneen aktiivista kurssinjohtajaa omien töidensä ohella. Suuri kiitos heille todella hienoista ajatuksista ja ideoista uudistuksessa käytettäväksi! Maaliskuun työpajassa työstimme osaamisperusteisille oppimistavoitteille soveltuvaa asiasisältöä. Huhtikuun työpajassa osallistujien tehtävänä oli miettiä, mitkä asiat sopisivat itsenäisesti verkossa opiskeltaviksi ja mitkä ovat tarkoituksenmukaisempaa opiskella lähiopetuksessa. Työpajan

annin pohjalta olemme SPEKin verkkopedagogi Raakel Saarisen kanssa työstäneet kolmen tunnin mittaista SosTer-verkkokoulutusta. Toukokuun työpajassa kurssinjohtajat pääsivät testaamaan työryhmän kokoamaa verkkokoulutuksen prototyyppiä. Koulutusuudistuksen myötä perinteisen seitsentuntisen SosTer-turvallisuuskorttikoulutuksen rinnalle syntyy hybridikoulutus, joka koostuu kolmen tunnin itsenäisestä verkko-opiskelusta ja neljä tuntia kestävästä lähikoulutusosasta. Hybridikoulutus olisi tarkoitus saada kurssinjohtajien käyttöön alkusyksystä. Verkkokoulutuksen lisäksi uudistus vaikuttaa kurssinjohtajien käytössä olevaan

koulutusmateriaaliin (PowerPoint-esitys ja oppikirja) sekä kurssinjohtajakoulutukseen. Koulutusuudistuksen myötä ne kurssinjohtajat, joiden kurssinjohtajaoikeudet ovat vanhentuneet alkuvuoden aikana, saivat oikeuksilleen jatkoaikaa vuoden loppuun saakka. Uudistettu kurssinjohtajakoulutus on osa Suomen Palopäällystöliiton koulutustarjontaa alkusyksystä lähtien. Myös kurssinjohtajakoulutukset löytyvät verkkosivujemme koulutuskalenterista: sppl.fi/ koulutuskalenteri. Outi Klemetti-Talvinen projektipäällikkö Suomen Palopäällystöliitto

Ajankohtaista

Palopäällystöliiton uutena koulutussuunnittelijana on aloittanut Vili Heinikoski Tehtävässään Vili Heinikoski tuottaa täydennyskoulutusmateriaalia tulitöiden kurssinjohtajakoulutukseen.

ili Heinikoski on aloittanut Palopäällystöliiton uutena koulutussuunnittelijana huhtikuun lopussa. Heinikosken tehtävään kuuluu tulitöiden täydennyskoulutusmateriaalin tuottaminen. Työsuhde on määräaikainen ja se kestää 9.7.2021 saakka. Millaisesta henkilöstä on kyse ja minkälaista osaamista uusi koulutussuunnittelija tuo Palopäällystöliittoon? Lue alta Vilin vastaukset!

Oma henkilökohtainen tausta lyhyesti, mistä tulet ja millainen ihminen olet? Asun Espoon Haukilahdessa vaimoni sekä koirani kanssa. Vapaa aikaani käytän paljon ulkoiluun, ja kesäisin vietämme aikaa purjeveneeni parissa. Nautin ihmisten seurasta ja tykkään oppia uutta jatkuvasti. Olen ollut aina kiinnostunut turvallisuusalan asioista, joita opiskelen tällä hetkellä Laurea-ammattikorkeakoulussa.

Mikä on roolisi Palopäällystöliitossa? Koulutussuunnittelija, jonka tehtävänä on luoda katto- ja vedeneristysalan tulitöiden koulutuspaketti tulityökurssinjohtajille. Minkälaisissa tunnelmissa aloitat Palopäällystöliitossa? Olen tosi innoissani, työpaikka on erittäin mielenkiitoisen oloinen ja tapaamani ihmiset ovat olleet kaikki mukavia ja kannustavia.

Oma ammatillinen tausta lyhyesti, minkälainen työkokemus ja koulutus? Olen taustaltani palomies ja lähihoitaja. Työskentelin lähihoitajana mielenterveyspalveluiden parissa vuosina 2010–2013. Vuonna 2013 pääsin Pelastusopistoon. Sen jälkeen olen työskennellyt Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella palomiehenä ja ensihoitajana. Palomiehenä työskennellessäni toimin myös öljyntorjunta-aluksen kipparina, koska minulla on kotimaanliikenteen laivurinkirja. Olen palomiehen työni ohella toiminut myös ambulanssissa. Viime vuosina olen toiminut apukouluttajana monella SPEKin kurssilla ja muissa turvallisuuteen liittyvissä koulutuksissa. Lisäksi olen ollut noin 40

tulityökorttikoulutuksen kurssinjohtajana. Tällä hetkellä opiskelen turvallisuuden- ja riskienhallinnan tradenomiksi (AMK) toista vuotta Leppävaaran Laureassa.

Mitä tuot Palopäällystöliittoon ammatillisesti ja henkilökohtaisesti? Tuon tuoretta näkökantaa kentältä sekä palomiehen että kurssinjohtajan ominaisuudessa. Toivon tuovani positiivisen tekemisen ilmapiirin työpaikalle.

Mitä odotat Palopäällystöliitolta työnantajana ja työyhteisönä? Odotan Palopäällystöliitolta mielenkiintoisia työtehtäviä, joista pystyn oppimaan ja joita pystyn kehittämään itse paremmiksi. Työyhteisöltä odotan kannustavaa ilmapiiriä, joka rohkaisee tekemään työni niin hyvin kuin kykenen.

Muut terveiset henkilöstölle, jäsenistölle ja muille? Toivon hyvää ja turvallista kesää kaikille ja voimia jaksaa pandemian loppuun positiivisin mielin.

Ajankohtaista Palopäällystöliiton riskienhallintapalveluiden kuulumisia

Palopäällystöliitto lanseerasi kevään aikana kaksi uutta koulutuskonseptia Opi kriisistä

otta voitte siirtyä kriisin jälkeiseen aikaan uudistuneena, kriisistä on otettava irti kaikki mahdollinen oppi. Oppiminen ei tapahdu itsestään. Houkutus jättää kriisi taakse ja paiskata ovi perässä kovaa kiinni on suuri, mutta tällöin jätätte käyttämättä kriisin tarjoaman mahdollisuuden uudistua. Kriisistä oppimisen on oltava tavoitteellista ja suunniteltua, mikä onnistuu parhaiten huolellisella valmistautumisella. Sen valmistautumisen aika on nyt. Valmistaudu siis siirtymään uuteen aikaan. Muuta kriisi mahdollisuudeksi oppimalla siitä. Kriisistä oppimisen tukemiseksi tarjoamme valmennuspalvelua, jonka parissa organisaationne tarkastelee kriisikokemusta ja rakentaa siltaa uuteen aikaan. Valmennus kehittää myös organisaationne valmiutta ennaltaehkäistä ja kohdata tu-

levaisuuden kriisejä. Koronakriisi ei ole valitettavasti varmastikaan viimeinen kriisimme.

Tulevaisuustaajuus Korona on muuttanut maailmaa, ei pysäyttänyt sitä. Vaikka hyvät strategiat ja visiot kestävät isojakin muutoksia, ne on syytä arvioida uudelleen kriisin jälkeiseen aikaan siirryttäessä. Kriisistä uudistuminen edellyttää katsetta taustapeiliin, mutta ehdottomasti myös luotaavaa silmäystä kaukoputkella eteenpäin. Määränpää on nimittäin saattanut muuttua, poistua horisontista tai vaihtaa paikkaa. Tarjoamallamme Tulevaisuustaajuus työpajalla voidaan tukea organisaationne visio- ja strategiatyöskentelyä. Menetelmä on Sitran kehittämä, ja sen tarkoituksena on edistää tulevaisuusajattelua.

Tulitöiden kurssinjohtajakoulutukset jatkuvat syksyllä

euraavat tulitöiden kurssinjohtajakoulutukset järjestetään kaksipäiväisinä peruskursseina syksyllä. Syksyn kurssinjohtajakoulutukset löytyvät koulutuskalenteristamme: sppl.fi/koulutukset. Tervetuloa koulutukseen! Huomaathan, että viimeiset tulitöiden koulutusuudistuksen myötä vaadittavat täydennyskoulutukset pidettiin kesäkuun alkupuolella, eikä täydennyskouluttautuminen ole mahdollista enää syksyllä.

Ajankohtaista

Sammuvaa, kytevää vai liekehtivää? Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsaus on julkaistu Sopimuspalokuntatoiminnan elinvoimaisuus on useiden haasteiden edessä. Suomen Palopäällystöliiton julkaisema tutkimus tuotti tarkastelun sopimuspalokuntien nykytilasta ja tulevaisuusskenaarioista.

aasteita sopimuspalokunnille aiheuttavat muun muassa alue- ja 3. Yhteistyön vahvistamiselle on selkeä tilaus. väestörakenteen muutokset, kysymykset palokuntalaisten riit- 4. Palokuntayhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen, hyvinvoinnin vahvistaminen ja tukeminen sekä monipuolinen viestävyydestä sekä osaamis- ja kuntovaatimukset. Nyt julkaistu tutkitintä ovat oleellisia teemoja palokuntatoiminnan jatkuvuuden mus tarjoaa tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi ja avaa näkökulmia näkökulmasta. sopimuspalokuntien mahdollisiin kehityskulkuihin. Lisäksi se luo pohjaa yhteiskunnalliselle keskustelulle toiminnan tulevaisuudesta. 5. Tarve joustaville toimintamalleille korostuu tulevaisuudessa.

Tulevaisuustarkastelun havainnot tiivistyvät viiteen johtopäätökseen ja kehittämissuositukseen: 1. Sopimuspalokuntatoiminnasta tarvitaan selkeä kokonaiskuva, josta ilmenevät myös eri toimijoiden roolit, vastuut ja velvollisuudet kokonaisuudessa. 2. Kehittämisen kansallista tahtotilaa on vahvistettava, ja siihen sitoutuminen tulee varmistaa kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti.

Sopimuspalokuntatoiminnan ja pelastustoimen tulevaisuuden toimintakyky ratkaistaan tämän päivän päätöksillä ja toimenpiteillä. Päätöksiä tehdään paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti. Suomen Palopäällystöliiton tilaaman sopimuspalokuntien tulevaisuustarkastelun toteutti Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n sekä Juha Heikkala Consultingin asiantuntijoiden muodostama konsortio. Tutkimuksen rahoitti Palosuojelurahasto. Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsauksen pääset lukemaan verkkosivuiltamme: sppl.fi/tulevaisuuskatsaus

Ajankohtaiset asiat löytyvät Howspacesta – näin pääset työtilaan! M

uistathan, että Palopäällystöliiton ajankohtaiset kuulumiset, koulutustiedotteet sekä muu jäsenille suunnattu viestintämme löytyy nykyisin Palopäällystöliiton Howspace-työtilasta. Aina kun työtilaan päivitetään uutta sisältöä, muistutamme jäseniä sähköpostikutsulla, jonka kautta Howspace-työtilaamme pääsee. Päivitämme työtilaa aina kuun vaihteessa ja puolivälissä. Sähköpostikutsu on ensimmäisen kuvan mukainen tumman-

sinisellä taustalla oleva tekstilaatikko. Punaista palkkia klikkaamalla pääset työtilaan, johon ei tarvitse erikseen kirjautua. Mikäli et muista nähneesi kutsuja sähköpostissasi, tarkistathan roskapostisi ja muut-kansion, joihin kutsu saattaa toisinaan eksyä. Howspacen tsekkaaminen aina sähköpostikutsun saatuasi pitää sinut varmasti ajan tasalla!

Kuva yllä: Tältä näyttää Howspace-työtilamme Ajankohtaista-sivu. Kuva oikealla: Huhtikuun lopussa jäsenillemme lähtenyt Howspace-kutsu näytti tältä. Punaista palkkia klikkaamalla pääsee siirtymään Howspace-työtilaamme, tuolloin lukemaan työtilaan juuri päivitetyn koulutusviestimme.

Punainen Kukko kiittää!

alopäällystöliiton veriryhmä Punainen Kukko ojensi kätensä vuonna 2020 yhteensä 26 kertaa. Kiitos kaikille luovuttaneille! Tänä vuonna tavoitteemme on yli 30 luovutusta, mainitse siis verta luovuttaessasi Punainen Kukko ja liity veriryhmäämme. Muistathan, että verenluovuttajia tarvitaan tasaisesti ympäri vuoden, noin 800 joka arkipäivä, myös koronapandemian aikana. 21

Jäseninfo

Jäsenyys tuo ulottuvillesi useita etuja ja huomattavia alennuksia! Palopäällystöliiton jäsenetuja ovat muun muassa: • Palopäällystö-lehti neljä kertaa vuodessa sähköisenä tai paperisena • Palopäällystöliiton ja yhteistyötahojen koulutustapahtumat jäsenhintaisina • Asiantuntijaverkostoon kuuluminen • Neuvonta ja avunanto pelastus- ja turvallisuusalan kysymyksissä • Mahdollisuus vaikuttaa pelastus- ja turvallisuusalan kehittymiseen

isäksi alla on lueteltu yhteistyökumppaniemme tarjoamat jäsenedut:

ELIXIA ELIXIA tarjoaa Suomen Palopäällystöliiton jäsenille jopa 20 prosentin alennuksen 12 kuukauden sopimuksista. Alennus huomioidaan jäsenyyden kokonaishinnassa. Käytä etukoodia sarrmidote liittymistilanteessa saadaksesi edun käyttöösi. Hyödynnä etusi suoraan liittymällä: elixia.fi/liity-jaseneksi. Voit liittyä jäseneksi myös lähimmässä ELIXIA-keskuksessa. Etu on käytettävissä jäsenyyden minimihintaan asti. Minimihinnat 37–40 €/kk. Jos olet jo ELIXIAn jäsen ja sinulla on etu käytössäsi, ei sinun tarvitse tehdä mitään, etu säilyy sinulla. Jos taas olet ELIXIAn jäsen, mutta et ole ottanut etua käyttöön, ota yhteys asiakaspalvelu@ elixia.fi

Tallink ja Silja Line Tallink Silja ja Club One tarjoaa Suomen Palopäällystöliiton jäsenille mahdollisuuden liittyä Club One -jäseneksi veloituksetta, mikäli et vielä ole jäsen. Pääset liittymään suoraan ohjelman keskimmäiselle, Silver-tasolle. Silver-tason etuihin kuuluu alennukset reittimatkoista ja risteilyistä. Alennuksen suuruus vaihtelee eri tasoilla ja lähdöillä. Tutustu etuihin tarkemmin Club One -sivustolla osoitteessa clubone.fi. Surffaa siis osoitteeseen clubone.fi/erikoisliittyminen ja avaa ovet iloiselle Itämerelle! Kirjautumiseen tarvitset yhdistyksesi jäsennumeron: 10735. Mikäli olet jo Club One -jäsen, nykyinen asiakasnumerosi pysyy voimassa. Ilmoitathan asiakasnumerosi ja maininnan SPPL jäsenyydestäsi osoitteeseen erikoisliittymiset@tallinksilja.com. Etu on kertaluonteinen.

Hintatiedot ja varaukset:

Puh. 0600 152 68 (1,75 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm), tai osoitteesta: https://www. tallinksilja.fi/fi/etsi-matka Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Etu palokunnille

Tallink Silja tarjoaa palokunnille Tallinkin ja Silja Linen normaalihintaisista risteily- ja reittimatkoista 18 prosenttia alennuksen koskien henkilö- ja hyttipaikkoja, autopaikkoja sekä laivojen kokoustilavuokria. Hotellipakettien osalta alennus on noin 10 prosenttia, koskien Tallink Hotels -ketjuun kuuluvia hotelleja. Tallink Hotels -ketjuun kuuluvat Tallink City Hotel, Tallink Spa & Conference Hotel, Tallink Express Hotel ja Tallink Hotel Riga. Matkavarausta tehdessä täytyy alennuksen saadakseen ilmoittaa asiakasnumero 65585.

If Henki- ja tapaturmavakuutus Suomen Palopäällystöliiton jäsenille jopa 15 prosentin alennuksella nyt vaivattomasti verkosta. Primus-, henki- ja tapaturmavakuutuksen hankkiminen on jäsenillemme nyt entistäkin vaivattomampaa. Edullisen ja joustavan vakuutuksen voit ostaa koko perheelle verkosta: henkivakuutuskuntoon.fi. Jäseneduistasi ja Ifin vakuutuspalveluista saat lisätietoja Ifin asiakaspalvelusta 010 19 19 19 (arkisin 8–20), netistä if.fi tai lähimmästä konttorista. Ifin voimassa olevat vakuutusedut näet osoitteesta if.fi/sppl

Ylläs-Ski Jos sinulla on pelastusalan koulutus, olet pelastustoiminta- ja ensivastetoimintakelpoinen, osaat käyttää GPS:ää ja olet valmis uhraamaan osan loma-ajastasi palokunnan varallaoloon, olet tervetullut viettämään edullisesti lomaa Lappiin Ylläkselle (Äkäs-

lompoloon). Hae ennen lomaasi jäsenyyttä Äkäslompolon VPK:sta. Tarjoamme sinulle ilmaisen majoituksen paloasemalla tavanomaisine mukavuuksineen sekä vapaalla suksihuoltotilat ja hissilipun. Yhteydenotot ja varaukset Matti Kärnä, puh. 041 457 2583. Iso-Ylläs tarjoaa liiton jäsenille Iso-Ylläksen vuokraamosta etuna välinevuokrahinnan porrasta alempana, eli esimerkiksi kolmen päivän vuokra kahden päivän hinnalla jne. Alennukseen oikeutetulla tulee olla Palopäällystöliiton jäsenkortti.

Sokos Hotels Sokos Hotellit ja Radisson Blu -hotellit tarjoavat liiton jäsenille majoitusetuja. Tutustu hotelliketjujen tarjoamiin monipuolisiin vaihtoehtoihin. Jäsenedut löytyvät linkistä: sokoshotels.fi/fi/ tarjoukset/liiton-jäsenedut

Holiday Club Holiday Club tarjoaa liiton jäsenille vähintään 15 prosentin alennuksen Holiday Club -kylpylähotellien, Villas- ja Chalets-huoneistojen sekä loma-asuntojen päivän hinnoista. Lisäksi Holiday Club voi tarjota kampanjaluonteisia lisäetuja. Kohteet: • Holiday Club Saimaa hotelli, villas ja lomaasunnot • Holiday Club Tampereen kylpylä, hotelli ja loma-asunnot • Holiday Club Katinkulta, hotelli, villas ja loma-asunnot • Holiday Club Kuusamon Tropiikki, hotelli, villas ja loma-asunnot • Holiday Club Salla, hotelli ja loma-asunnot • Holiday Club Saariselkä, hotelli ja lomaasunnot • Holiday Club Ylläs Saaga, hotelli ja chalets¨ Loma-asuntokohteet: Airisto, Rönnes, Ähtäri, Hannunkivi, Punkaharju, Pyhä, Ruka, Pyhäniemi, Tahko, Himos, Levi, Ellivuori. Hotellivaraukset voi tehdä Holiday Club Online -varausjärjestelmän kautta kampanjakoodilla: Palopäällystö15. Lomaasuntovaraukset tehdään soittamalla Holiday

Clubin asiakaspalvelunumeroon puh. 0300 870 900, ma-pe 8-18, la 10-15, varauskoodi: Palopäällystö 15. Lisätietoa www.holidayclub.fi

St1 St1 Mastercard

St1 Mastercardilla tankkaat edullisemmin ja saat parhaan maksutapaedun jokaiselta litralta kaikilla yli 400 St1- ja Shell-asemalla Suomessa. Maksutapaetu vaihtelee ja on 1.1.2021 alkaen -2,5 snt/l kaikista polttonesteistä. Lisäksi kortilla saa muitakin etuja. Lue lisää St1 Mastercardista osoitteessa st1.fi

Saat kortin heti käyttöösi:

1. Lataa St1 Way -sovellus. 2. Hae sieltä St1 Mastercardia. 3. Voit käyttää St1 Mastercardia heti näyttämällä St1 Way -sovellukseen tullutta korttia kassalla tai mobiilitankkaamalla sovelluksen kautta. 4. Kun kortti on tullut postissa, voit maksaa myös sillä asemillamme. Vaihtoehtoisesti voit hakea korttia myös suoraan verkosta. • Tilinhoitomaksu 0 €/kk, St1 Mastercardissa ei ole kuukausittaista tilinhoitomaksua, kun käytät sitä vähintään kerran kuukaudessa St1 Way sovelluksessa tai St1- tai Shell -asemalla. Muutoin tilinhoitomaksu on 3 €/ kk. Kuukautena, jona et käytä korttia ollenkaan ei myöskään tule tilinhoitomaksua. • Parhaat maksutapaedut kaikilla St1- ja Shell-asemilla Suomessa • Saat kortin heti käyttöösi St1 Way -sovelluksessa • Jopa 45 päivää korotonta maksuaikaa • Maksa osissa • Maksa helposti ja turvallisesti Apple Paylla • Maksa laskusi helposti e-laskulla

St1 Käteisalennuskortti

St1 Käteisalennuskortti on jokaisen tielläliikkujan vakiovaruste, jolla tankkaat aina edullisesti. Käteisalennuskortti oikeuttaa päivittäin muuttuvaan alennukseen tolppahinnoista. Alennus vaihtelee asemittain ja on 0,5snt/l– 2,5snt/l, aina kuitenkin vähintään 0,5snt/l. Kortti syötetään automaattiin ennen maksuvälinettä tai esitetään kassalla ennen maksua. Rekisteröidy ja tilaa maksuton kortti täältä.

St1-yrityskortit

St1:ltä saa myös yrityskortit ilman vuosi- ja tilinhoitomaksuja kevyeen ja raskaampaan käyttöön. Lisätietoa korteista saa St1 Asiakaspalvelusta puh: 0800 131 031 tai kortit@st1.fi

Viking Line Viking Lineltä erikoishinnoitellut risteilyt jäsenten vapaa-ajan matkoille. Varaukset vikingline.fi tai Viking Linen myyntipalvelusta p. 0600 41577 (2,01 €/puh + pvm). Risteilykohtainen tuotetunnus mainittava varauksen yhteydessä: • Helsinki–Tukholma–Helsinki / Turku–Tukholma–Turku FKKRY • Helsinki–Tallinna–Helsinki, piknik-risteily FKKRYP • Helsinki–Tallinna–Helsinki, miniristeily FKKRYM • Päivä/ilta Tallinnassa -matka FKKRYH • Autopaketti: Helsinki–Tukholma ja Turku– Tukholma/Turku–Ahvenanmaa FKAUTO. Varaudu esittämään jäsenkorttisi lippuja lunastaessasi sekä laivatermimaalissa.

TAHKOcom Palopäällystöliiton jäsenillä on mahdollisuus vuokrata kolmea Tahkovuorella sijaitsevaa mökkiä erikoishintaan. Jäsenetu on 10 prosenttia kyseisen ajankohdan normaalihintaisesta mökkivuokrasta. Mökkejä on kolme ja vuokraustoiminta on järjestetty Keskusvuokraamo TAHKOcom Oy:n kautta www.tahko. com/fi/kauppa/tahkocom/. Alennuksen saat koodilla Tammisalo. Lisätiedot: Jyri Suorsa, Tammisalon VPK, 050 518 4796, jyri.suorsa@tammisalonvpk.fi

Facebook & YouTube: @Palopaallystoliitto LinkedIn: Suomen Palopäällystöliitto - The Finnish Association of Fire Officers Instagram & Twitter: @sppl_ry

Hyvä hallintotapa -sarja

Esteellisyys ja käsittelyn joutuisuus hallinnossa

len aikaisimmissa artikkeleissani käsitellyt pelastusviranomaisen toimivaltaa sekä siihen sidottua päätöksentekoa. Hyvä hallinto ei kuitenkaan ole pelkästään muodollisten päätösten tekemistä, vaan siihen liittyy erilaisia teknisluonteisia toimia, jotka kuuluvat päätöksenteon prosessiin. Osa näistä liittyy koko hallintomenettelyprosessiin ja toiset puolestaan ovat sidottuja varsinaiseen päätöksentekoon ja sen jälkeiseen aikaan. Ennen varsinaista hallintomenettelyn alkamista viranomaisen ratkaistavaksi tulevat esteellisyyskysymykset. Hallintolain (434/2003) 27 §:n nojalla viranomainen ei saa käsitellä tai olla mukana käsittelemässä sellaista asiaa, jossa hän on esteellinen. Mitä esteellisyydellä sitten tarkoitetaan? Esteellisyys tarkoittaa sitä, että viranomaisen päätöksentekoa saattaisi ohjata jokin ulkopuolinen vaikute, joka voi muun ohella olla joko suoraan viranomaiselle itselle tai hänen läheiselleen aiheutuva hyöty. Esteellisyyssäännöksillä pyritään takaamaan viranomaisen puolueettomuus asian käsittelyssä ja turvaamaan, ettei päätöksenteko suosisi jotakin osapuolta epäoikeudenmukaisella tavalla. Todellisuudessa esteellisyys ei vaadi puolueellisen päätöksen tekemistä, vaan puolueettomuuden vaarantuminen itsessään on esteellisyysperuste. Hallintolain 28 § luettelee tyhjentävästi esteellisyysperusteet sekä esteellisyyden henkilöpiirin. En käsittele tässä yhteydessä kaikkia esteellisyysperusteita. Hallintolain 28.1 §:n 1 kohdan mukainen ensimmäinen esteellisyysperuste on asianosaisjääviys, jossa viranomainen käsittelee itsensä tai hänen läheisensä asiaa. Pelastusviranomainen on esteellinen, jos hän esimerkiksi suorittaa palotarkastuksen kohteeseen, jonka omistaa hänen puolisonsa sisarus. Puolison sisarus kuuluu hallintolain 28.2 §:n kolmanteen ryhmään läheisistä. Siispä pelastusviranomainen ei saa tehdä kyseistä palotarkastusta

tai olla läsnä sitä tehdessä. Jos pelastusviranomainen suorittaisi palotarkastuksen, koko prosessia rasittaisi virhe ja päätös voi olla kokonaisuudessaan pätemätön. Ulkopuolisen silmin voisi näyttää siltä, että viranomainen olisi voinut katsoa asiassa puutteita läpi sormien herkemmin kuin muissa kohteissa, vaikka asia ei todellisuudessa olisi ollutkaan näin. Esteellisyys ulottuu myös sukulaissuhteen ulkopuolelle, sillä myös viranomaiselle erityisen läheinen henkilö aikaansaa esteellisyyden. Erityisen läheisenä henkilönä on pidetty esimerkiksi seurustelukumppania sekä hyvää ystävää tai muuta vastaavaa. Hallintolain 28.1 §:n 4 kohdan mukaan muun ohella esteellisyyden aiheuttaa palvelussuhde tahoon, jolle on odotettavissa hyötyä tai haittaa päätöksessä. On siten perusteltua kysyä, voiko pelastusviranomainen toimittaa oman työpaikkansa paloasemaan palotarkastuksen? Jos asiaa tarkastellaan yksinomaan hallintolain 28.1 §:n 4 kohdan nojalla, pelastusviranomainen olisi asiassa palvelussuhdejäävi. Kuntalain (410/2015) 97.3 §:ssä on kuitenkin säädetty rajoitus, jonka mukaan palvelussuhde kuntaan ei tee viranomaista automaattisesti esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen. Koska hallintolaki on toissijainen muihin säädöksiin nähden, sovelletaan asiassa kuntalain säännöstä hallintolain sijaan, jolloin pelastusviranomainen voi toimittaa oman työpaikkansa paloasemalla palotarkastuksen. Jos puolestaan kyseessä olisi henkilön harrastukseen kuuluvan vapaapalokunnan paloasema, tilanne olisi toinen ja viranomainen olisi asiassa esteellinen. Viranomaisen on itse tunnistettava ja ratkaistava oma esteellisyytensä ja tarvittaessa vetäydyttävä pois asian käsittelystä. Hyvään hallintoon kuuluu olennaisena osana myös asian viivytyksetön käsittely. Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus ilman aiheetonta viivytystä saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa. Vastaava säännös on tuotu myös hallintolain 23 §:ään. Kumpikaan säännös ei vielä sellaisenaan aseta mitään täsmällisiä aikoja asian käsittelylle. Käytännössä säännökset tarkoittavat, että viranomaisen on asian laatu huomioiden pyrittävä ratkaisemaan asia mahdollisimman tehokkaasti ja joutuisasti. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että mitä suurempi on asianosaisen jokapäiväiseen elämään aiheutuva merkitys, sitä joutuisampaa asian käsittely on oltava. Hyvänä ohjeena voitaisiin käyttää julkisuuslain (621/1999) 14.4 §:n mukaista määräaikaa, jonka mukaan tietopyyntö on käsi-

Esteellisyys tarkoittaa sitä, että viranomaisen päätöksentekoa saattaisi ohjata jokin ulkopuolinen vaikute, joka voi muun ohella olla joko suoraan viranomaiselle itselle tai hänen läheiselleen aiheutuva hyöty

teltävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun viranomainen on vastaanottanut asiakirjan saamista koskevan pyynnön. Vain erityisistä syistä määräajasta voitaisiin poiketa, kuitenkin enintään kuukaudella tietopyynnöstä. Käytännössä julkisuuslain mukainen viivytyksettömyys tarkoittaa tiedon antamista heti tai muutaman työpäivän kuluessa. Hallintolain 23 §:n nojalla pelastusviranomainen ei voi palotarkastuksen jälkeen venyttää palotarkastuspöytäkirjan laatimista ja sen toimittamista asianosaisille ilman aiheellista perustetta. Tämä tarkoittaa sitä, että selvissä ja helpoissa valvontatoimenpiteissä päätösasiakirjan laatimista ei voida venyttää viikoilla, vaan se on toimitettava asianosaisille muutamassa työpäivässä. Sen sijaan, jos tarkastuksella on sen kompleksisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi tullut ilmi asioita, jotka vaativat laajaa selvittämistä, voi päätöksen tekemiseen kulua pidempi, mutta kuitenkin kohtuullinen aika. Tätä samaa periaatetta sovelletaan myös viranomaisen tiedonantovelvollisuuteen silloin, kun esimerkiksi hallinnon asiakas pyytää viranomaisen kantaa häntä koskevassa asiassa. Periaate pätee riippumatta siitä, koskeeko asia esimerkiksi palokuorman laadun tulkintaa vai lastenrattaita porraskäytävässä. Yllä käsitellyt asiat tiivistäen: Jos sinusta tuntuu, että voisit olla asiassa esteellinen, tarkista asia hallintolain 28 §:stä ennen kuin aloitat hallintomenettelyn. Jos asiassa on edelleen epäselvyyttä, jättäydy menettelyn ulkopuolelle ja anna toisen henkilön hoitaa hallintomenettely. Mitä viivytyksettömyyteen tulee, tee pöytäkirja heti äläkä jätä sitä viikkojen päähän odottamaan parempaa hetkeä. Jos tarvitset asian selvittäminen aikaa, ole yhteydessä asianosaiseen ja kerro siitä. Sebastian De Caro, hyvän hallinnon puolesta

Uudet jäsenet UUDET JÄSENET 1/21 Riskienhallinta Haapiainen Hanne, paloinsinööri, Etelä-Savon pelastuslaitos Ketola Matias, palotarkastaja, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Yritysturvallisuus Niemistö Jaana, asiantuntija, Incident Management Solutions Finland Oy Okkonen Ville, yksikönpäällikkö, Securitas Oy Pihl Jani, toimitusjohtaja, Kiwa Inspecta Suikkanen Antti, vuoropalomestari, Stora Enso tehdaspalokunta / Imatra

Pelastustoiminta Kyyriäinen Mikko, paloesimies, Helsingin pelastuslaitos Luoma-Aho Janne, vs. ruiskumestari, Keski-Suomen pelastuslaitos Meriläinen Joona, vs. paloesimies, Jokilaaksojen pelastuslaitos Puurunen-Määttä Vuokko, palopäällystöopiskelija Rehnström Linda, ensihoitaja, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Salmi Eevakaisa, palopäällystöopiskelija / palomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos

PALOKUNTAASEMATUNNUKSET Olkapoletit, paikka vaakunalle tai lisätunnuksille

Tyhjä paikka vaakunalle tai lisätunnuksille, hinta: 31,65 €/pari Brodeeratulla vaakunalla tai lisätunnuksella, hinta: 34,65 €/pari

Olkapoletit

Hinta: 28,85 €/pari

Olkavarsilaatat

Vapaaehtoispalokuntatoiminta Strien Georg, palokunnanpäällikkö, Kauklahden VPK

Hinta: 24,85 €/kpl

UUDET JÄSENET 2/21

Hihalaatat

Riskienhallinta Asikainen Tarja, palotarkastaja, Päijät-Hämeen pelastuslaitos

Yritysturvallisuus Huhtala Reijo, palomies, Lapin pelastuslaitos Kuivasniemi Mika, sähkökunnossapitoasentaja / yksikönjohtaja, Westenergy Oy Ab / Vaasan VPK

Hinta: 28,85 €/pari

Nimilaatat

Pelastustoiminta Kaltiainen Tero, turvallisuusteknikko, Polvijärven paloasema Leino Markku, yksikönjohtaja, Finavia / Paattisten VPK / Naantalin VPK Piippo Timo, vt. palomestari, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos

Vapaaehtoispalokuntatoiminta Lääti Jarmo, palokunnanpäällikkö, Liikkalan VPK Pajunen Lauri, palokunnanpäällikkö, Huhtamon VPK

Hinta: 17,30 €/kpl

Palopäällystöliitosta myös metallimerkit, kokardit, lakkilaatat jne. Tilaukset: puh. 0440 344 112, www.sppl.fi, toimisto@sppl.fi

Lisätiedot: Jaana Kovero, jaana.kovero@sppl.fi 25

Liittohallituksen kokoukset LIITTOHALLITUS 1/21 Vuoden ensimmäinen kokous pidettiin 27.1. Teams-etäyhteydellä, kokoukseen osallistui yhdeksän henkilöä.

okousmuodollisuuksien jälkeen valittiin liiton 1. varapuheenjohtajaksi Ville Mensala ja 2. varapuheenjohtajaksi Katja Ahola. Liittohallituksen esittelijäksi ja sihteeriksi valittiin Ari Keijonen sekä kirjuriksi Jaana Kovero. Työvaliokuntaan nimettiin liittohallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki ja varapuheenjohtajat Ville Mensala ja Katja Ahola sekä toiminnanjohtaja Ari Keijonen. Hyväksyttiin tilinkäyttöoikeudet, käytiin läpi liiton toimihenkilöt sekä voimassa olevat ohje- ja muut säännöt. Vahvistettiin, että ohjesäännöt ovat voimassa.

Vahvistettiin 13 jäsenkandidaatin jäsenyys. Tämän jälkeen todettiin liiton muodostuvan 1965 jäsenestä sekä 12 kannattajajäsenestä. Vahvistettiin liiton antama lausunto: Palomieshissit ja evakuointihissit. Nimettiin liiton edustajaksi Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn (PVAT) kehittäminen Suomessa -hankkeeseen varsinaiseksi jäseneksi riskienhallintapäällikkö Harri Pyyhtiä, Jokilaaksojen pelastuslaitos, ja tämän varajäseneksi paloesimies Janne Karttunen, Satakunnan pelastuslaitos. Käytiin läpi ja hyväksyttiin 1.1.2021 tilanteen mukainen Edustajaluettelo. Pelastusalan tieliikennepelastamisen toimikunnan erovuoroisten tilalle valittiin puheenjohtajaksi Juha Virolainen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, sekä uusiksi jäseniksi Jarno Joensuu, Satakunnan pelastuslaitos, Roni Sillanmäki, Varsinais-Suomen pelas-

tuslaitos, ja Samuli Piipponen, Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Edellä mainitut ovat erovuorossa vuoden 2022 lopussa. Sisäministeriön pelastusosaston asiantuntijajäseneksi vaihtui Tommi Luhtaniemi. Myös Metropolia-ammattikorkeakoulun asiantuntijajäsen tulee vaihtumaan, mutta seuraajaa ei ollut vielä nimetty. Korkeanpaikan työskentelyn toimikunnan ja Vesisukellustoimikunnan kokoonpanot jatkoivat nykyisillä kokoonpanoillaan siihen saakka, kunnes ohjesääntöjen päivitystyöt ovat valmistuneet. Vahvistettiin Neljän Feeniksin Killan ohjesäännön päivitys, jossa killan vuosikokouksesta on ilmoitettava sen jäsenille vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta joko sähköpostitse tai liiton jäsentiedotteessa. Kutsuttiin koolle kevätliittokokous perjantaiksi 23.4.2021 klo 14.00 Teams-etäyhteyksin.

LIITTOHALLITUS 2/21 Vuoden toinen kokous pidettiin 23.3. Teamsetäyhteydellä, kokoukseen osallistui kymmenen henkilöä.

okousmuodollisuuksien jälkeen vahvistettiin kahdeksan jäsenkandidaatin jäsenyys. Todettiin, että kahtena edellisenä vuonna jäsenmaksun on laiminlyönyt 23 henkilöä. Aiemman käytännön mukaisesti kahden peräkkäisen jäsenmaksun laiminlyöneet erotetaan liiton jäsenyydestä. Tämän jälkeen todettiin liiton muodostuvan 1933 jäsenestä ja 12 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin Tuliristi nro 111, Erityisansioristit nro 71 ja 72, kolme Ansioristiä sekä neljä Ansiomitali.

Vahvistettiin liiton antamat lausunnot Valtakunnallinen ohje pelastuslaitoksille vapaaehtoisten voimavarojen hyödyntämiseksi pelastustoiminnassa, Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen lainsäädäntöön sekä eräihin muihin lakeihin tehtävistä muutoksista soteuudistuksesta johtuen, Eduskunnan hallintovaliokunnan pyytämä asiantuntijalausunto, sekä Siviilikriisinhallintalain nojalla nimitettävien asiantuntijoiden rekrytointia koskevan sääntelyn tarkistaminen. Paloturvallisuusviikon ohjausryhmään 2021– 2022 nimettiin liiton edustajaksi varsinaiseksi jäseneksi viestintäpäällikkö Siiri Pohjoinen ja tämän varajäseneksi koulutusjohtaja Tomi Timonen. Pelastustoimen ja siviilivalmiuden yhteistyörakenteen johtajakokouksen toimikaudelle 2021–

2022 nimettiin liiton edustajaksi toiminnanjohtaja Ari Keijonen. Varusteiden ja kaluston puhdistus- ja desinfiointimenetelmien arviointi ja kehittäminen -hankkeen ohjausryhmään nimettiin liiton edustajaksi kehittämispäällikkö Antti Kinnunen ja hänen varajäsenekseen koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa. Hyväksyttiin tilinpäätös, eli tuloslaskelma ja tase, tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan sekä kevätliittokokouksen vahvistettavaksi. Käsiteltiin varainhankinnan kehitysnäkymiä. Hyväksyttiin toimintakertomus vuodelta 2020 esitettäväksi liittokokoukselle. Vahvistettiin liiton alaisuudessa toimivan sosiaali- ja terveysalan turvallisuustoimikunnan kokoonpano.

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto

Vapaaehtoispalokuntatoimintajaoston terveiset Jaostomme johtokunnan toiminta on lähtenyt keväällä liikkeelle vauhdikkaasti ja tavoitteena on, että osallistumis- ja toimintamahdollisuuksia saadaan syksystä alkaen paremmin tarjolle myös jaoston laajalle jäsenkunnalle.

ohtokunnan alkuvuoden kokouksissa olemme päässeet jo työn makuun ja suunnittelemaan myös tulevaa, koronan jälkeistä aikaa. Olemme myös päättäneet jaoston johtokunnan jäsenten vastuualueista. Johtokuntamme kokoonpano seuraavanlainen:

johtopäätökset ovat erittäin mielenkiintoisia, ja annetut suositukset tukevat toteutuessaan sopimuspalokuntien elinvoimaisuuden kehittämistä. Tutkimukseen voitte tutustua tarkemmin Palopäällystöliiton verkkosivuilla: sppl.fi/tulevaisuuskatsaus

Varsinaiset jäsenet

Tulevaa ohjelmaa ja koulutusta

Mikko Nurmi, puheenjohtaja Pekka Sippola, varapuheenjohtaja Mika Gröndahl, sihteeri Marko Nieminen, kilpailuvastaava ja liittohallituksen varajäsen Mari Latvala

Syksyn ohjelmasta voi jo tässä vaiheessa nostaa esiin Neljän Feeniksin killan järjestämän tapaamisen Hyvinkäällä 7.8.2021. Kiltatapaamisen lisäksi järjestetään samassa paikassa myös veteraanipaloautotapahtuma. Tapahtumaan ja sen järjestelyihin liittyen voitte olla yhteydessä jaostomme varapuheenjohtajaan Pekka Sippolaan. Pääsemme myös viimein aloittamaan järjestyksessään viidenVarajäsenet nen Sopimuspalopäällikköseminaarin, jonka lähtölaukaus tapahtuu 15.10.2021 Turussa. Seminaarin johtajana toimii Varsinais-Suomen Jaana Turunen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Mika Kontio. Hänen myötään seAntti Rautava minaari tulee myös varmasti kehittymään ja uudistumaan. SeminaariViestintävastaavan tehtävät jakautuvat johtokunnan varajäseninä toi- kokonaisuus antaa vielä entistäkin parempia eväitä tähän koulutuskokonaisuuteen mukaan lähteville sopimuspalokuntien päällystön jäsenille. mivien Jaanan ja Antin kesken. Näiden lisäksi suunnitelmissa on jaoston oman syysopintopäivän järjestäminen, mutta palataan siihen lähemmin myöhemmässä vaiheessa. Sammuvaa, kytevää vai liekehtivää? Jaoston johtokunnan puolesta toivotan Teille kaikille oikein hyvää Palopäällystöliiton toteuttama Sopimuspalokuntien tulevaisuuskat- kesää ja toivottavasti kohdataan syksyllä Palopäällystöliiton eri tilaisaus -tutkimushanke on valmistunut ja se julkaistiin 27.4.2021. Tämä suuksissa. Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston edellisen puheenjohtajan Ilkka Horellin aloitteesta toimeenpantu tutkimushanke toteutettiin Palosuo- Mikko Nurmi jelurahaston avustamana ja yhteistyössä Suomen Sopimuspalokuntien puheenjohtaja Liiton kanssa vuosien 2020 ja 2021 aikana. Tutkimuksen tulokset sekä Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto 27

Hallinto ja tukipalvelut -jaosto Pelastuslaitosten ICT -webinaari 20.4.2021 Hallinto ja tukipalvelut -jaosto järjesti huhtikuussa webinaarin, jossa käsiteltiin pelastuslaitosten tietojärjestelmien ja tietoliikennepalvelujen tulevaisuutta. Webinaarin tavoitteena oli tuoda esille, miten eri vaiheessa olevat kehittämishankkeet tulevat vaikuttamaan pelastuslaitosten toimintaan ja työn järjestelyihin sekä millaisiin muutoksiin on syytä varautua. Vaikuttavatko hyvinvointialueet tässä ja miten? Tätä jäämme edelleen pohtimaan. Mika Kontion osuuden (Pelastuslaitosten yhteinen ICT, pelastustoimen tietohallinto – mitä on vireillä ja miten saadaan käyttöön?) voit katsoa Palopäällystöliiton YouTubekanavalta: youtube.com/palopaallystoliitto Jukka Kangasvieren luentomateriaali (TUVE:n käyttöönotto pelastuslaitoksella) on saatavissa Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tukipalvelujen eTUVE-työtilasta (Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston nimetyille käyttäjille) tukipalvelujen 21.4.2021 kokousmateriaaleista.

Johtokunnan viimeisimmän kokouksen yhteenveto Jaoston johtokunta kokoontui 16.4.2021. ICT-webinaarin lisäksi keskustelussa oli tuleva Muutosjohtamisen tukeminen pelastustoimessa -hanke. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajaksi lupautui pelastusjohtaja Markus Aarto (Hallinto ja tukipalvelut -jaoston johtokunnan varapuheenjohtaja). Pohdimme mahdollisia luennoitsijoita muutosjohtamishankkeen syksyn webinaareihin. Jaoston johtokunnan kokousten yhteenvedot pääset lukemaan heti niiden ilmestymisen jälkeen Palopäällystöliiton Howspace-työtilan Hallinto ja tukipalvelut -jaostosivulta.

Hallinto ja tukipalvelut -jaoston johtokunta Jaoston johtokunta uudistui syyskokouksessa 2020 merkittävästi. Esittelyjemme jälkimmäisessä osassa pääsette tutustumaan johtokuntamme varapuheenjohtajaan, viestintävastaavaan sekä 1. varajäseneen. Markus Aarto, varapuheenjohtaja Nimeni on Markus Aarto Nimike: pelastusjohtaja Työnantaja: Lapin pelastuslaitos Kuka olen: Lappiin rakastunut keski-ikäinen, jolla on johdossaan pelastuslaitos, jonka alue kattaa lumoavimman kolmanneksen Suomesta Roolini jaostossa: varapuheenjohtaja Koulutustausta: oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari

Kimmo Markkanen, viestintävastaava Nimeni on Kimmo Markkanen Nimike: tukipalvelupäällikkö Työnantaja: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Kuka olen: yleishenkilö pelastuslaitoksen toiminnoissa ja erityisesti toimintaa tukemassa, päätoimisesti alalla noin 30 vuotta eri tehtävissä Roolini jaostossa: viestintävastaava ja aiemmin lausuntovastaava Koulutustausta: DI tietoliikennetekniikka ja sivuaineena yritysturvallisuus, Insinööri (AMK) tietotekniikka, palomestaritutkinto, alempi päällystökurssi, rakennusinsinööri, täydennyskoulutuksena muun muassa turvallisuusjohdon koulutusohjelma ja johtamisen erikoisammattitutkinto.

Olli-Veikko Kurvinen, 1. varajäsen Nimeni on Olli-Veikko Kurvinen Nimike: toiminnanjohtaja Työnantaja: Helsingin Pelastusliitto Kuka olen: Kolmannen polven stadilainen, jolle meri ja luonto ovat tärkeä osa identiteettiä. Työura sisältänyt asiantuntijaorganisaatioiden johtamista puolustusvoimissa, finanssisektorilla ja nyt pelastusalan kattojärjestössä. Roolini jaostossa: varajäsen Koulutustausta: Kauppatieteiden majuri. Ekonomi Vaasan yliopistosta, ylempi korkeakoulututkinto Maanpuolustuskorkeakoulusta. Ressun kasvatteja (yo)

PA LO

ÄT IV

ÄLLYSTÖPÄ Ä P

I 5 .– 7

. .10

NYT EARLY BIRD -HINNOIN, KUN ILMOITTAUDUT 10.8. MENNESSÄ Syksyn 2021 Palopäällystöpäivillä kohdataan enemmän tulevaisuuden haasteita kuin koskaan ennen. Tiedämme hyvin, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta sellaisena kuin me sen ymmärrämme, on isojen haasteiden edessä. Peruspalveluiden tarjonnassa halutaan puhua yhdenvertaisuudesta, mutta samalla julkisten palveluiden tuottaminen on yhä haastavampaa monestakin syystä. On aika katsoa eteenpäin! 5.10.2021, VARAUTUMISEN PRE-SEMINAARI

Palopäällystöpäivät avaa pre-seminaari, joka käsittelee viranomaistoimijoiden vastuita, velvoitteita ja toimivaltuuksia sekä toimintaa kuviteltujen skenaarioiden avulla siirryttäessä kohti poikkeusoloja.

7.10. 2021, PÄIVÄNPOLTTAVAT AIHEET

6.10.2021, TILANNEKUVA, KANSAINVÄLISYYS JA SUORITUSKYVYN JOHTAMINEN

Torstaina pohditaan mitä voimme oppia koronakriisistä tilannekuvan muodostamisen ja kriisijohtamisen näkökulmasta sekä miten organisaation suorituskykyä ja osaamista johdetaan. Kuulemme myös, millaisia kehityssuuntia pelastustoimessa on muualla Euroopassa.

Perjantaina keskustellaan muun muassa pelastustoiminnan palveluiden turvaamisesta ja pelastustoimea vaivaavasta akuutista henkilöstöpulasta.

Ilmoittaudu ja lue lisää ajantasaisesta tilanteesta: sppl.fi/ppp2021 #ppp2021 #pelastusala #yhteistyössä Facebook & YouTube: @Palopaallystoliitto LinkedIn: Suomen Palopäällystöliitto - The Finnish Association of Fire Officers Instagram & Twitter: @sppl_ry

29 29

PA LO

ÄT IV

ÄLLYSTÖPÄ Ä P

I 5 .– 7

. .10

Tiistai 5.10.2021

Osallistumismaksut

Osallistuminen paikan päällä Yksi päivä jäseniltä 225 €, muilta 265 € (10.8. jälkeen 270/310 €) Kaksi päivää jäseniltä 395 €, muilta 435 € (10.8. jälkeen 475/515 €) Kolmen päivän paketti jäseniltä 525 €, muilta 565 € (10.8. jälkeen 630/670 €)

Osallistuminen verkossa Yksi päivä jäseniltä 185 €, muilta 220 € (10.8. jälkeen 220/260 €) Kaksi päivää jäseniltä 265 €, muilta 300 € (10.8. jälkeen 315/355 €) Kolmen päivän paketti jäseniltä 355 €, muilta 375 € (10.8. jälkeen 400/440 €)

Majoitus Olemme varanneet osallistujille majoituskiintiöt Original Sokos Hotel Triplasta ja Scandic Pasilasta. Teethän varaukset hyvissä ajoin, jotta saat toivomasi majoituksen.

Original Sokos Hotel Tripla 1hh 130 €/yö ja 2hh 150 €/yö Varaukset myyntipalvelusta, p. 0300 870 000 tunnuksella BPPP2021. Teethän varaukset 2.8.2021 mennessä, sillä sen jälkeen kiintiöstä vapautuu huoneita muiden käyttöön. Viimeiset kiintiövarattavat huoneet vapautuvat 6.9.2021.

Scandic Pasila 1hh 130 €/yö ja 2hh 150 €/yö Varaukset myyntipalvelusta puh. (09) 4282 6210 tunnuksella BSPL051021. Varattavissa 30.9. mennessä tai hotellin varaustilanteen mukaan.

@palopaallystoliitto

Tulevaisuuden tekijöille sppl.fi/ppp2021

Varautumisen pre-seminaari: Siviiliviranomaisten toiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa

09.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 10.00 Avaus Veli-Pekka Ihamäki, Suomen Palopäällystöliitto 10.15 Valtioneuvoston tervehdys 10.30 Poikkeusolojen riskianalyysin rakentaminen Alpo Nikula, sisäministeriö 11.00 Skenaario 1/3: Vaativa pelastustehtävä Pasilan asemalla Marko Nieminen, Hätäkeskuslaitos Markku Ahola, Helsingin kaupungin pelastuslaitos Katja Peräjoki, HUS 12.00 Lounas 13.00 Skenaario 2/3: Tilannekuva synkkenee Mika Pöyry, ylikomisario, Helsingin poliisilaitos Rami Ruuska, sisäministeriö Arto Muukkonen, Väylävirasto 14.30 Kahvi 15.00 Skenaario 3/3: Kohti poikkeusoloja Alpo Nikula, sisäministeriö Sampo Kemppainen, valtioneuvoston kanslia Vesa Laitonen, Kaartin jääkärirykmentti 15.40 Hätäkeskuspalvelujen tuottaminen poikkeusoloissa Marko Nieminen, Hätäkeskuslaitos 16.00 Pelastuslaitoksen näkökulma poikkeusoloihin Juha Alander, Kanta-Hämeen pelastuslaitos 16.20 Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma poikkeusoloihin Lasse Ilkka, sosiaali- ja terveysministeriö 16.40 Poliisin näkökulma poikkeusoloihin Konsta Arvelin, Poliisihallitus 17.00 Entä jos...? Tilaisuuden yhteenveto Katja Ahola, Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto

@palopaallystoliitto

@sppl_ry

Keskiviikko 6.10.2021 PPP2021, 1. päivä

Torstai 7.10.2021 PPP2021, 2. PÄIVÄ

08.00 Rekisteröityminen Palopäällystöpäiville ja aamukahvi 09.00 Pelastustoiminnan palvelutuotannon 09.00 Tervetuloa Palopäällystöpäiville 2021 turvaaminen Miten toimintavalmius ja pelastustoimintaan Maria Ohisalo, sisäministeri osallistuvan henkilöstön riittävyys varmistetaan Tilannekuva ja kriisijohtaminen tulevaisuudessa? Alustus Alustukset Mikko Poutala, Suomen Palopäällystöliitto Pekka Tähtinen, pelastuslaitosten kumppanuus- Keskustelu verkosto Maria Ohisalo, sisäministeri Ilkka Horelli, Sopimuspalokuntien tulevaisuus Kimmo Kohvakka, sisäministeriö katsaus -hankeen ohjausryhmä Veli-Pekka Ihamäki, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Keskustelu 10.30 Lounastauko ja messuihin tutustuminen Pasi Ryynänen, sisäministeriö 12.30 What is going on in the European Fire and Rescue services? Markus Aarto, Lapin pelastuslaitos Stephan Wevers, Federation of European Fire Officers FEU Peter Johansson, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos presentations from the European countries Mervi Parviainen, Pelastusopisto 14.00 Kahvitauko Kari Alanko, Pirkanmaan pelastuslaitos 14.30 Suorituskyvyn hallinta ja johtaminen 10.30 Tauko Pelastusalla on yhteiset arvot ja arvotyön merkitys on kiistä- 11.00 Päivänpolttavat aiheet mätön. Suorituskykyhanke pyrkii luomaan yhdenmukaisia 12.30 Palopäällystöpäivien yhteenveto, lounas toimintatapoja, ja koulutusuudistushanke luo pohjaa elinikäiselle ja tutustuminen messuihin oppimiselle. Nyt on aika keskustella siitä, millaista johtajuutta ja sihenkilötyötä vaaditaan korkean suorituskyvyn osaavalta Tarkempi ohjelma löytyy osoitteesta sppl.fi/ppp2021 organisaatiolta. Alustukset Sirkka Hagman, Business Development, Black Donuts Engineering Tomi Kasurinen, Dream Leader Pirjo Ahonen, Novetos Keskustelu, jossa alustajien lisäksi Jani Pitkänen, Helsingin kaupungin pelastuslaitos Mika Kontio, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kim Nikula, Suomen Pelastuslastusalan ammattilaiset 15.50 Päivän yhteenveto 16.00 Messujen get-together 17.30 Esiintyjä 19.00 Päätös

sppl.fi/ppp2021 #ppp2021 #pelastusala #yhteistyössä

Suomen Palopäällystöliitto - The Finnish Association of Fire Officers

PA LO

ÄT IV

ÄLLYSTÖPÄ Ä P

I 5 .– 7 . 1 0

Tänä vuonna Palopäällystöpäivillä ei ole omaa näyttelytoimintaa, vaan osallistujilla on mahdollisuus tutustua pohjoismaiden suurimpaan pelastusalan messutapahtumaan Turvallisuus-messuilla. Samanaikaisesti paikalla on myös Road Rescue 2021. Lisätietoa: sppl.fi/roadrescue2021

32 32

Facebook & YouTube: @Palopaallystoliitto LinkedIn: Suomen Palopäällystöliitto - The Finnish Association of Fire Officers Instagram & Twitter: @sppl_ry

Palopäällystöliiton jäsenkyselyn ensimmäiset otokset 2021 P

alopäällystöliitto toteutti keväällä 2021 perinteisen jäsenkyselyn. Kyselyyn tuli reilut 370 vastausta. Jäsenkyselyn tarkempi analysointi on käynnissä. Jo tässä vaiheessa voimme jakaa paloja jäsenkyselyn tuloksista. Vastaajien ikäjakauma oli seuraava: –24-v. alle 1 % 25–34-v. 8 % 35–44-v. 20 % 45–54-v. 26 % 55–64-v. 28 % +65-v. 18 % Suurin edustus oli pelastuslaitoksilta (45 prosenttia vastanneista) ja sopimuspalokunnista (18 prosenttia vastanneista). Alta löydät tiivistettynä jäsenkyselyn keskeisiä tuloksia.

Palopäällystöliiton kolme (3) keskeisintä ydintehtävää Vastaajilta kysyttiin Palopäällystöliiton kolmea keskeisintä ydintehtävää. Keskeisimpänä nähtiin opintopäivät ja seminaarit (60 prosenttia vastaajista), toiseksi keskeisimpänä lausunnot ja aloitteet (43 prosenttia vastaajista) ja sen jälkeen turvallisuuspoliittinen vaikuttaminen ja jäsenistön näkemysten edustaminen päätöksenteossa (43 prosenttia vastaajista) sekä jäsenistön kouluttaminen (40 prosenttia vastaajista).

Arvio Palopäällystöliiton nykyisestä toiminnasta Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan Palopäällystöliiton nykyistä toimintaa. Asteikkona oli 1–6 (1 = täysin eri mieltä, 6 = täysin samaa mieltä). Parhaat keskiarvot saivat seuraavat väittämät: • Arvostan henkilökohtaisesti Palopäällystöliiton toimintaa. (keskiarvo 5,1) • Palopäällystöliiton toiminta on yleisesti arvostettua pelastus- ja turvallisuusalalla. (keskiarvo 4,9) • Palopäällystöliiton toiminta on organisoitua. (keskiarvo 4,8) • Palopäällystöliitto on verkostoitunut ja yhtei työ eri tahojen kanssa toimii. (keskiarvo 4,7)

Kehittämistarvetta nähtiin muun muassa seuraavilla osa-alueilla: • Palopäällystöliiton toiminta on yleisesti tunnettua pelastus- ja turvallisuusalan ulkopuolella. (keskiarvo 3,6) • Koen voivani vaikuttaa liiton toimintaan. (kes kiarvo 3,7) • Vastaajista 62 prosenttia näki Palopäällystöliiton yhteistyön eri yhteistyötahojen kanssa riittävänä, 26 prosenttia ei osannut sanoa ja 12 prosenttia näki tarvetta yhteistyön lisäämiselle. Avoimissa vastauksissa toivottiin rohkeampaa ravistelua arvojen mukaiseen toimintaan, kansainvälistymisen kehittämistä, rohkeutta arvojen mukaiseen toimintaan ja yhteistyön lisäämistä muun muassa opiskelijoiden ja poliisin kanssa.

Tyytyväisyys Palopäällystöliiton toimintaan vuosien 2018–21 aikana Liiton toiminnassa tyytyväisimpiä oltiin seuraaviin teemoihin: Toimiston toiminta (keskiarvo 5,0) Viestintä (keskiarvo 4,9) Opintopäivät ja seminaarit (keskiarvo 4,8) Verkkokoulutukset/webinaarit (keskiarvo 4,7) Verkkosivut (keskiarvo 4,7) Tyytyväisyys oman jaoston toimintaan oli myös korkealla, keskiarvolla 4,5.

Osallistuminen Palopäällystöliiton toimintaan Vastaajista 27 prosenttia osallistuu Palopäällystöliiton tilaisuuksiin useammin kuin kerran vuodessa, 58 prosenttia osallistuu satunnaisesti ja 15 prosenttia kerran vuodessa. Eniten vastaajat olivat osallistuneet verkkoluennoille (56 prosenttia vastanneista) ja Palopäällystöpäiville (45 prosenttia vastanneista). Isoimpana haasteena osallistumiselle nähtiin ajankäyttö (55 prosenttia vastanneista). Jatkossa vastaajat haluaisivat osallistua erityisesti Palopäällystöpäiville: 72 prosenttia osallistujista haluaisi osallistua jatkossa Palopäällystöpäiville. Toiseksi eniten vastaajat osallistuisivat verkkokoulutuksiin/webinaareihin (58 prosenttia vastanneista) ja muihin seminaareihin ja opintopäiviin (56 prosenttia vastanneista).

Suosituimmat viestintäkanavat Vastaajista suuri osa toivoo jatkossa tietoa sähköpostitse (88 prosenttia vastanneista) ja Palopäällystö-lehdestä (63 prosenttia vastanneista) sekä sppl.fi-verkkosivuston kautta (49 prosenttia vastanneista). Vuoden 2021 aikana Palopäällystöliitto käyttää jäsenviestinnässä vahvasti Howspace-työtilaa. Työtilan kautta jäsenistö saa kaksi kertaa kuukaudessa sähköpostiin kutsulinkin, jonka avulla pääsee lukemaan ajankohtaisia kuulumisia ja seuraamaan muita ajankohtaisia asioita.

Suosituimmat jäsenedut Jäseneduista hyödynnetyin on ollut Palopäällystö-lehti (97 prosenttia vastanneista) ja vuosikalenteri (63 prosenttia vastanneista). Kattavammin ajantasaisista jäseneduista pääset lukemaan lehden sivulta 22–23.

Lopuksi Palopäällystöliitto sai vastauksissa sekä kiitosta että kehitysehdotuksia. Osa kehitysehdotuksista oli konkreettisia ja nopeasti korjattavia, osa pidemmän tähtäimen korjauksia. Kiitämme jokaista aikaansa ja ajatuksiaan antanutta. Käymme Palopäällystöliiton toimistolla huolella läpi jäsenkyselyn ja teemme toimenpiteitä, jotta Palopäällystöliitto palvelee jatkossa yhä vahvemmin sekä nykyisiä jäseniään että uusia jäseniä. Vastaajista 96 prosenttia suosittelisi toimintaamme kollegoilleen! Suuri kiitos jokaiselle! Teemme työtä, jotta saamme pidettyä luvun lähellä kolminumeroista! Jäsenet lähettivät vastauksissaan myös terveisiä muille jäsenille, tässä poiminta niistä: Näin korona-aikana jaksamista meille kaikille Palopäällystön jäsenille ja heidän läheisilleen! Jos sinulla on ajatuksia Palopäällystöliiton sisällöntuotantoon – esimerkiksi juttuvinkkejä tai teemoja, joita toivoisit vahvemmin käsiteltävän, voit olla niistä yhteydessä Palopäällystöliiton toimiston väkeen. Niki Räsänen, viestinnän tuottaja, ensisijainen viestintäyhteyshenkilö 15.9. saakka: niki.rasanen@sppl.fi Jaana Kovero, talous- ja hallintoassistentti, jäsenasiat ja -etuudet: jaana.kovero@sppl.fi 33

Riskienhallinta-jaosto Riskienhallinta-jaoston tämänkertaiset jutut käsittelevät turvallisuustyötä niin kodeissa kuin sairaalaympäristössäkin.

Vuokratalojen turvallisuuden parantaminen teknisin ratkaisuin SPEKin ja ARAn (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) Vuokratalojen turvallisuuden parantaminen teknisin ratkaisuin -kustannushyötyanalyyttinen tutkimus alkaa olla loppusuoralla.

eskeinen haaste on iältään vanhemmat vuokra-asuntokiinteistöt, joissa peruskorjauksia ei ole tehty tai ei tulla tekemään, jolloin myös  paloturvallisuutta parantavat parannukset jäävät toteutumatta. Tutkimushankkeessa haluttiin selvittää, miten turvallisuustasoa saadaan kustannustehokkaimmin nostettua aikana, jolloin erityisryhmiin kuuluvien asukkaiden määrä on kasvussa. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten vuokratalojen turvallisuutta kannattaisi

jatkossa kehittää ja mitkä keinot olisivat tehokkaimpia erityisesti paloturvallisuuden edistämiseksi. Selvitys tehtiin tapaustutkimuksena, johon valittiin kolme eri-ikäistä vuokratalokokonaisuutta, joiden nykyisiä paloturvallisuusratkaisuja arvioidaan. Tutkimuksessa vertailtiin erilaisten paloturvallisuustekniikoiden, kuten sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien ja liesiturvalaitteiden, kustannusten ja hyötyjen välistä suhdetta vuokrataloympäristössä.

Kustannushyötylaskelmien avulla selvitettiin, tuottaako paloturvallisuustekniikkaan investoiminen kustannushyötyjä yhteiskunnalle. Kustannuksia ja hyötyjä arvioidessa mukana on muun muassa henkeen, terveyteen ja omaisuuteen kohdistuvat välittömät ja välilliset kustannukset. Tapaustutkimusten yhteydessä havaitsimme, että 70 % vuokrataloasunnoista, joissa kiinteistön omistaja ei huolehdi palovaroittimista, on ilman toimivaa, alle 10 vuotta vanhaa, oikein asennettua palovaroitinta. Siten tarkastellut vuokra-asunnot osuvat palokuolemien riskiprofiiliin. Kohdekäyntejä tehtiin myös asuntoihin, joissa kiinteistön omistaja huolehtii palovaroittimista. Tällöin puutteellisten palovaroitinten osuus oli 20,3 %. Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että kustannustehokkain ratkaisu vuokraasumisessa olisi tukea taloudellisesti palovaroittimien, alkusammuttimien sekä liesihälytinten tai mahdollisesti myös liesivahtien asentamista. Samalla ne tulisi siirtää kiinteistön omistajan vastuulle. Jos erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden (”erityisryhmien”) osuus väestöstä kasvaa, nousee samalla liesivahdin kustannushyödyt. Siten olisi suositeltavaa, että erityisesti erityisryhmille kohdennetussa asumisessa kuten senioriasunnoissa ja vastaavissa, asennettaisiin asumisen turvaksi aktiivisia turvalaitteita eli liesivahti ja korkean riskin kohteissa myös automaattinen sammutuslaitteisto. Asukkaan toimintaa edellyttävä alkusammutuskalusto sen sijaan ei ole yhtä tehokas erityisryhmien asumisessa kuin tavanomaisessa. Loppuraportin voi lukea SPEKin verkkosivuilta: spek.fi/vaikuttaminen/tutkimukset/ julkaisut

Kuva: Kari Telaranta

Kohdekäyntien yhteydessä kiinnitettiin palovaroittimia asuntoihin, joissa oli puutteita niissä. 34

Kari Telaranta 2. varajäsen Riskienhallinta-jaosto

Turvallisuutta ja riskienhallintaa sairaalaympäristössä Reilun vuoden Keski-Suomen sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkönä toiminut Jarkko Jäntti on tehnyt pitkän uran pelastuslaitoksella. Hän toimi pitkään myös Palopäällystöliiton Riskienhallinta-jaoston johtokunnassa.

urvallisuuspäällikön tehtävissä Jäntti on muun muassa vartiointitoiminnan vastuuhenkilö, sairaanhoitopiirin palopäällikkö ja suojelupäällikkö sekä tallentavan kamerajärjestelmän vastuuhenkilö. Näiden lisäksi työnkuvaan kuuluvat monet työryhmät ja yhteistyö niin sairaanhoitopiirin sisällä kuin yhteistyöorganisaatioiden kanssa. – Sairaanhoitopiirin palopäällikön sekä suojelupäällikön toiminnassa aiempi tausta pelastuslaitoksella auttaa selkeästi. Olen mukana uudisrakentamisessa sekä erikokoisissa muutos- tai perusparannustöissä. Näissä aut-

Kuva: Jarkko Jäntti

Vaikka Jäntin työhön liittyy paljon suunnittelutyötä, voivat vaikkapa rakennushankkeet viedä joskus korkeallekin. taa se, että poistumisturvallisuuteen sekä pelastuslaitoksen toimintaedellytyksiin liittyvät asiat ovat hyvin tiedossa, kertoo Jäntti. – Yksi asia, johon joudun puuttumaan usein, on poistumisturvallisuus. Se on huomioitava niin rakennushankkeissa kuin päivittäin sairaalan alueella kulkiessani, kertoo Jäntti. – Sairaanhoitopiirissä on saatu koulutettua iso määrä turvallisuusvastaavia. He tarkkailevat omassa yksikössään turvallisuuteen liittyviä asioita. Näin saadaan turvallisuusasiat jalkautettua paremmin jokapäiväiseen työhön jokaisessa yksikössä. Sairaalaympäristö on niin iso kokonaisuus, että turvallisuuden osalta on oltava koko ajan hereillä. Pelastuslaitoksen valvontatoiminnan kanssa tehtävää yhteistyötä Jäntti pitää hyvänä ja tarpeellisena. Vuosittaisten palotarkastusten lisäksi on tärkeä tehdä sisäisiä palotarkastuksia. Näissä turvallisuusvastaavat ovat mukana. – Turvallisuus on onneksi monelle sisäänrakennettu ja he ovat aktiivisia. Monet sairaalan työntekijät tekevät havaintoja esimerkiksi

turvallisuuspuutteista ja kertovat parannusehdotuksia. Joskus pieneltäkin tuntuva asia voi kertautuessaan ollakin merkittävä parannus turvallisuuteen, tai voisi olla merkittävä riski, jos se sivuutettaisiin. Aiemmin luodut verkostot ovat Jäntille työssään tärkeitä. Yksittäisten ihmisten tapaamisen merkitys voi konkretisoitua vasta vuosia myöhemmin jossain työasiassa. – On hyvä tietää, kuka tietää tai keneltä voin kysyä lisätietoja sekä neuvoja. Pidän yhteyttä aktiivisesti vanhoihin verkostoihini ja luon uusia. Palopäällystöliiton toiminnan kautta olen saanut luotua kattavan verkoston, jota voin hyödyntää varmasti jatkossakin työssäni. Sairaalan turvallisuustyössä on onnistuttu, kun mitään ei erikoista ei ole havaittavissa henkilökunnan käyttäytymisessä. Tällöin asiakkaan ei tarvitse miettiä, onko hän turvassa, jos toimintakyky on alentunut esimerkiksi jonkun operaation takia. Elina Haapala viestintävastaava Riskienhallinta-jaosto

Puheenjohtajalta Y

ksi Riskienhallinta-jaoston tämän vuoden tavoitteista on aloittaa Riskienhallinnan Tunti turvaa -verkkoluennot. Johtokunnan huhtikuussa pidetyssä kokouksessa tartuimme asiaan kaksin käsin. Kokouksen jälkeen valmistelu on edennyt ja jaoston ensimmäinen Tunti turvaa -verkkoluento pidetiin kesäkuun alussa. Koronapandemian myötä verkkoon on siirtynyt monenlaisia tilaisuuksia. Jotta ihmiset osallistuvat verkon yli järjestettäviin

tilaisuuksiin, tulee ohjelman olla ainakin ajankohtainen. Ensimmäisellä Riskienhallinnan Tunti turvaa -verkkoluennolla aiheena oli pelastuslain uudistamisen esiselvityshanke ja siinä onnettomuuksien ehkäisy ja valvontajaoston valmistelutyö. Valvontajaosto on tehnyt hyvää työtä. Valmistelutyön tuotoksena valmistuneen muistion lausuntoaika päättyy juuri sopivasti ennen verkkoluentoa, ja verkkoluennolla kuultiin tuoreeltaan ensimmäisiä lausuntopalautteita.

Riskienhallinnan Tunti turvaa -verkkoluennot saavat jatkoa syksyllä. Kannustan hyppäämään mukaan linjoille ja osallistumaan aktiivisesti keskusteluun. Erittäin mielelläni otan vastaan tuleviin verkkoluentoihin ideoita ajankohtaisista ja kiinnostavista aiheista. Aurinkoista kesää! Teemu-Taavetti Toivonen puheenjohtaja Riskienhallinta-jaosto 35

Pelastustoiminta-jaosto

Pelastustoiminta-jaoston johtokunnan esittelyt JANNE ASO Nimeni on: Janne Aso Nimike: palomestarin virka, asemamestarin tehtävä Työnantaja: Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kuka olen: Uudehko raisiolainen, jolla ikää 45 v. Pelastustoimen kenttä tullut tutuksi jauhesammuttajan kokoisesta saakka, niin sopimus- kuin vakinaiselta puolelta. Vastaan Varsinais-Suomessa Loimaan ja Salon paloasemien toiminnoista, niin päätoimisten kuin sopimuskentän osalta. Olen toiminut pitkään työsuojeluvaltuutettuna pelastuslaitoksen toimihenkilöiden puolella. Roolini jaostossa: jäsen, tiedotusvastaavan tehtävään perehtymässä

HEIKKI HAVUKAINEN Nimeni on: Heikki Havukainen Nimike: palomestari Työnantaja: Pirkanmaan pelastuslaitos Kuka olen: Pirkanmaan pelastuslaitoksella olen työskennellyt vuodesta 2003, viimeiset 15 vuotta päivystävänä palomestarina. Operatiivisen johtamisen ja suunnittelun lisäksi työtehtävät pitävät sisällään luottamusmieshommia. Ammatillisessa mielessä sydäntä lähellä on johtamisen lisäksi kouluttaminen. Erinäisiä kursseja on tullut vedettyä useita kymmeniä ja myös omalta kohdaltani pidän tärkeänä itsensä jatkuvaa kehittämistä. Hälytyksistä mieluisimpia ovat rakennuspalot ja maastopalot, koska ne tarjoavat haasteita niin taktisesti kuin logistisestikin. Lempäälässä asun ja harrastan sairaanhoitoa, säbää, SPR-toimintaa ja viskinmaistelua. Palopäällystöliiton toiminnassa toivon pystyväni pitämään edelleen yllä perinteisen operatiivisen toiminnan ja sen johtamisen arvostusta ja merkitystä. Paljon on hyviä hankkeita ja muoti-ilmiöitä kuten pitääkin, mutta perustoiminnan tulee olla keskiössä. Roolini jaostossa: ei erityistä roolia

JARNO MAJANIEMI Nimeni on: Jarno Majaniemi Nimike: palomestari Työnantaja: Pirkanmaan pelastuslaitos Kuka olen: Olen 51-vuotias, tamperelainen, pitkän linjan pelastusalan työntekijä. Pelastustoimen parissa olen aloittanut 38 vuotta sitten liittymällä palokunnan nuoriso-osastoon. Pirkanmaan pelastuslaitoksella olen työskennellyt nyt yli 20 vuotta eri tehtävissä. Tällä hetkellä olen operatiivinen kenttäpalomestari. Roolini jaostossa: Toimin Suomen palopäällystöliiton pelastustoimintajaoston johtokunnan varsinaisena jäsenenä. Tällä hetkellä olen liiton edustajana Pelastusopiston Sammutustekniikka rakennus- ja liikennevälinepaloissa -hankkeen ohjausryhmässä. Aiemmin olen toiminut liiton Pelastusalan henkisen työsuojelun toimikunnassa. Koulutustausta: pelastajantutkinto 1994, sairaanhoitaja 2000, pelastustoimen alipäällystötutkinto 2005 ja pelastustoimen päällystötutkinto insinööri AMK 2012 36

Pelastustoiminta ajankohtaiset ku

Kesän ka aktiivisee syksyyn K

uluneen kevätkauden reunaehdot ovat jatkuneet koronaepidemian määrittäminä. Palopäällystöliiton ja Pelastustoiminta-jaoston koulutustoiminta painottui kevään ajan webinaaritapahtumiin. Saimme aikaiseksi monipuolisia ja mielenkiintoisia alustuksia sekä erinomaista keskustelua useiden turvallisuustoimijoiden kesken. Kiitos kaikille tilaisuuksien mahdollistajille ja osallistujille ‒ näitä jatketaan myös tulevana syksynä. Webinaarien lisäksi jäsenistömme ja yhteistyötahomme kaipaavat kohtaamisia. Luottavaisin mielin rakennamme syksyn tapahtumakalenteria kohtaamisten mahdollistamiseksi koulutus- ja seminaaritapahtumissa. Tieliikennepelastamisen Road Rescue 2021 -koulutustapahtuman valmistelut etenevät suunnitelmallisesti. Palopäällystöliitto yhdessä liiton Tieliikennepelastamisen toimikunnan kanssa valmistelee kahta samansisältöistä koulutuspäivää 6.‒7.10. Helsingin Messukeskukseen Turvallisuusmessujen ja FinnSec-messujen yhteyteen. Tarjolla on erinomaisen mahdollisuus päästä harjoittelemaan viimeisimpiä tieliikennepelastamisen tekniikoita uusimpien välineiden ja uusien autojen kanssa yhteistyökumppaneidemme mahdollistamana. Kouluttajina toimivat kentän asiantuntijat ja osaajamme, joten Palopäällystöliiton viestintäkanavat seurantaan ja ilmoittautumaan ‒ osallistujapaikkoja on tarjolla rajoitetusti. Onnettomuuksista oppiminen tarjoaa mahdollisuuden osaamisen ja

a-jaoston uulumiset:

autta en tietoisuuden kehittämiseen niin operatiivista työtä tekeville kuin myös laajemmin pelastustoiminnan, palontutkinnan ja onnettomuuksien ehkäisyn kehittämistyölle kokonaisuutena. Keikkakokemuksia tulee jakaa toimijoiden kesken ‒ on tärkeää, että kokemuksista keskustellaan ja niitä analysoidaan aktiivisesti. Näin toimimalla voimme oppia yhdessä. Onnettomuuksista oppimiseen liittyen Pelastustoiminta-jaosto tiivistää yhteistyötä liiton muiden jaostojen kanssa. Syksylle valmistellaan onnettomuuksista oppimisen seminaaripäivää, jonka ohjelma tarkentuu alkusyksyn aikana. Palopäällystöliiton Howspacealustalla päivitetään Pelastustoimintajaoston työtilaa. Sieltä löydätte muun muassa uuden johtokuntamme jäsenesittelyt ja ajankohtaiskuulumiset jaoston toiminnasta. Tutustukaapa meihin yhteisten asioiden ja jäsenistömme edustajiin. Työtilassa pääsee esittämään koulutustoiveita, kentän kuulumisia ja ideoita pelastustoiminnan kehittämiseksi. Tuokaa osaamisenne ja näkemyksenne osaksi laajaa asiantuntijaverkostoa ‒ olkaa mukana vaikuttamassa pelastustoiminnan ja turvallisuusalan kehitystyössä. Poikkeuksellisen syksyn ja kevään jälkeen odotettu kesä on viimein käsillä. Turvallista kesää työnne parissa ‒ ja erinomaisia kesäpäiviä meille kaikille. Terveisin, Ville Mensala puheenjohtaja Pelastustoiminta-jaosto

OLLI KORTENIEMI Nimeni on: Olli Korteniemi Nimike: palomestari Työnantaja: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kuka olen: Olen vuodesta 1981 useissa eri tehtävissä sairaankuljettajasta palopäällikköön töitä tehnyt pitkän linjan palomies. Asun Vantaalla, harrastan matkailua, moottoripyöräilyä sekä pyrin mahdollisimman useasti pääsemään konsertteihin ja keikoille kuuntelemaan livemusiikkia. Tällä hetkellä työskentelen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluksessa palomestarina. Työtehtäviini kuuluvat päivystävän palomestarin tehtävät. Keskeisin vastuualue muissa työtehtävissä on pelastustoiminnan toimintaedellytysten tarkastelu vaativissa rakennuskohteissa rakennusten suunnittelu-, rakentamis-, käyttöönotto- ja käyttövaiheessa. Roolini jaostossa: Palopäällystöliiton jäseneksi olen liittynyt muistaakseni -91 ja Pelastustoiminta-jaoston johtokunnan toimintaan tulin mukaan 2014. Pyrin johtokunnan jäsenen roolissa tuomaan esille pitkällisen ja laaja-alaisen kokemukseni alalta tavoitteena osaltani kehittää pelastustointa ja -toimintaa. Palopäällystöliiton toiminta tarvitsee jatkuvasti lisää aktiivisia ammattilaisia, siksi toivon mahdollisimman monen innostuvan mukaan liiton toimintaan kehittämään alaa omalla panoksellaan. Koulutustaustani: • Johtamisen erikoisammattitutkinto • Palopäällystön koulutusohjelma, insinööri AMK • Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja AMK • Paloesimiehen tutkinto • Palomiehen tutkinto • Puhelinasentajan tutkinto

VILLE MENSALA Nimeni on: Ville Mensala Nimike: pelastusjohtaja Työnantaja: Keski-Suomen pelastuslaitos Kuka olen: Pelastustoimen luottopakki ‒ oppija, kehittäjä ja mahdollistaja. Roolini jaostossa: puheenjohtaja (myös liittohallituksessa) Koulutustausta: hallintotieteen maisteri, palopäällystötutkinto (insinööri amk), pelastajatutkinto, sairaanhoitaja

OLLI HEIKKILÄ Nimeni on: Olli Heikkilä Nimike: pelastuspäällikkö Työnantaja: Kanta-Hämeen pelastuslaitos Kuka olen: Olen 37-vuotias ja toimin pelastuspäällikkönä KantaHämeen pelastuslaitoksessa. Minulla on monipuolista kokemusta pelastustoimen päällystötehtävistä yli kymmenen vuoden ajalta. Erityisesti pidän toiminnan ja työn kehittämisestä innovatiivisella otteella – yhteistyössä. Tasapainoa työtehtäville tuovat metsästys ja kalastus harrastus. Roolini jaostossa: varajäsen Koulutustausta: insinööri YAMK, teknologiaosaamisen johtaminen; insinööri AMK, palopäällystön koulutusohjelma 37

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto

Virtuaalinen varautumisen kevät tuo toivoa tuleviin tapaamisiin

Kainuun evakuo laadinta 2020–2

lemme järjestäneet kevään aikana kaikille avoimia Tunti turvaa -konseptin mukaisia webinaareja. Aiheet ovat polveilleet Lapin tulvatilanteisiin varautumisesta EU:n pelastuspalvelumekanismin ulottuvuuksiin sekä kansallisten ja pelastuslaitoskohtaisten tutkimushankkeiden kokonaisuuksista pelastustoimen materiaalisen varautumisen yksityiskohtiin. Tilaisuudet on taltioitu, ja ne löytyvät liiton YouTubekanavalta. Webinaarit jatkuvat jälleen elokuussa. Pyrimme tarttumaan kiinnostaviin ja ajankohtaisiin aiheisiin, joita jaostomme aktiivit ovat jäsenkyselyssämme toivoneet. Webinaarien tarkemmat ajankohdat ja aiheet löydät kätevästi liiton verkkosivujen koulutuskalenterista: sppl.fi/koulutuskalenteri. Jaoston vuosittainen päätapahtuma on varautumisseminaari, joka järjestetään tuttuun tapaan Palopäällystöpäivien pre-seminaarina. Toivottavasti tilaisuus voidaan järjestää lokakuussa – olisi kiva nähdä sinuakin pitkästä aikaa! Katja Ahola puheenjohtaja Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään tiistaina 5.10.2020 klo 17.30, Messukeskus tila 103. (Messuaukio 1, Helsinki).

Näkymä Vuokatinvaaralta.

Kainuun pelastuslaitoksen alueella laadittiin uusi evakuointisuunnitelma välillä 9/2020–5/2021. Evakuointisuunnitelman laadintaprosessiin sisältyvät myös koulutus ja toiminallinen harjoittelu, joka toteutetaan välillä 5/2021–9/2021.

arve suunnitelman uudistamiselle oli todettu jo aiemmin, mutta asiaa pysähdyttiin konkreettisesti tarkastelemaan vuonna 2019. Tarkastelun yhteydessä ilmeni, että pelastuslaitoksen viranhaltijat eivät olleet tiedostaneet evakuointisuunnitelman olemassaoloa ja keskeistä sisältöä tai hyödyntäneet suunnitelmaa pelastustoiminnassa. Suunnitelmassa oli vain vähän yhdyspintaa pelastuslaitoksen muihin suunnitelmiin. Se oli jäänyt irralliseksi ja erilliseksi asiakirjaksi. Suunnitelma ei myöskään sisältänyt suojaväistösuunnitelmaa, sillä pelastusviranomaisten suojaväistösuunnitelman laadintavelvoite oli tullut pelastuslakiin vuonna 2018, edellisen evakuointisuunnitelman valmistumisen jälkeen.

ointisuunnitelman 2021

on perehdytty pääsääntöisesti ympäristönsuojeluasetuksen 713/2014, 1 §:n kohdassa 11 määriteltyjen ja ympäristölupaa edellyttäviin eläinsuojien tuotantoeläimiä koskevan suojaväistön toteuttamiseen, jotka sisältyvät pelastuslain 379/2011, 36 §:ssä määriteltyyn suojaväistön toteuttamiseen. Samassa yhteydessä on perehdytty tuotantoeläinten osalta myös valmiuslain 1552/2011, 121 §:ssä määriteltyyn väestönsiirtämisen tilanteeseen, jonka osalta lainsäädäntö ei tunnista tuotantoeläimiä, jotka ovat omaisuutta (näkökulmana mahdollinen tuotantoeläinten lopettaminen eläinsuojelulain perusteella). 5. Kainuun kuntien palveluntuotantoon sisältyvien ateria- ja puhtaanapitopalveluiden toteuttaminen. Keskeisenä asiasisältönä ruokahuollon varautuminen ja joukkoruokailun rooli osana päivittäistavarahuoltoa (näkökulmana ruokahuollon varautuminen ja jatkuvuudenhallinta).

Loppuyhteenveto

Myrskytuhoja Kainuussa elokuussa 2020.

Evakuointisuunnitelman rakenne ja yhdyspinnat muihin suunnitelmiin Kainuun evakuointisuunnitelma laadittiin pelastusviranomaisen johdolla tasavertaiseen kumppanuussuhteeseen perustuen. Kainuun pelastuslaitos on toiminut evakuointisuunnitelman laadinnan aikana koollekutsuvana, koordinoivana ja asiantuntija-apua antavana viranomaisena. 1. Kainuun pelastuslaitoksen ja Kainuun kuntien evakuointisuunnitelma sisältää lainsäädännössä ja sisäministeriön ohjeessa määritellyt sisällöt sekä evakuointikeskusten sisällöllisen toiminnan suunnittelun. Suunnitelma luo ”sateenvarjon”, jonka mukaan muut työhön osallistuneet tahot ovat yhteensovittaneet omat suunnitelmansa (näkökulmana väestön suojaaminen). 2. Kainuun alueen hoitolaitosten suojaväistötoimenpiteiden toteuttaminen siten, että toimintamalli skaalautuu pelastus-

lain 379/2011, 15 §:ssä määritellyn pelastussuunnitelman sisältövaatimuksien, suojaväistön (379/2011, 36 §) ja väestön siirtämisen (1552/2011, 121 §) vaatimuksien mukaisesti. Suojaväistösuunnitelma sisältää hoitolaitoksien potilas- ja henkilökuntamäärien luetteloinnin, kuljetusjärjestelyjen erityispiirteiden tunnistamisen sekä mahdollisen paikalleen suojaamisen valmiuslain 1552/2011, 121 §:n mukaisessa väestön siirtämisen tilanteessa (näkökulmana hoitolaitoksessa olevan kantaväestön suojaaminen). 3. Kainuun alueella sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuottavan toimijatahon kotiin vietävien palveluiden piirissä olevien asiakkaiden määrittäminen, jotta muodostuu vastuurajapinta kotona asuvan väestön osalta sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja tuottavan tahon ja kunnan välillä (näkökulmana vastuurajapinnan määrittäminen). 4. Kainuun alueella sijaitsevien maatalouden tuotantorakennusten ja -eläinten kokonaislukumäärä sekä tuotantomuodon määrittäminen. Suunnitelman laadinnassa

Kainuun evakuointisuunnitelman laadinta on ollut merkittävä ponnistus sekä pelastuslaitokselle että suunnitteluun osallistuvien kuntien ja viranomaistoimijatahojen edustajille. Prosessin aikana myös Kainuun kunnat päivittivät valmiussuunnitelmansa. Kuntakohtaisesti laaditut evakuointisuunnitelmat on nyt liitetty kuntien valmiussuunnitelmiin liitteinä. Kunnat vastaavat niiden päivittämisestä itse. Evakuointisuunnitelman laadintaprosessia edisti se, että Kainuun pelastuslaitoksen toiminta-alueella sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottaa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (sama toimintaalue). Se mahdollisti suunnitelman sisällön ja toimintojen samankaltaistamisen muun muassa evakuointikeskusten tila- ja toimintamalliratkaisujen sekä hälytys- ja johtamiskäytännöistä sopimisen osalta koko pelastuslaitoksen toiminta-alueella. Kykenimme suunnitelman laadinnalla edistämään merkittävällä tavalla Kainuun pelastuslaitoksen, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän sekä Kainuun kuntien valmiussuunnitelmien ja toimenpiteiden yhteensopivuutta. Evakuointisuunnitelman laadinta alueellisen yhteisen varautumisen keinoin edisti myös Kainuun maakunnan alueen kokonaisvaltaista häiriö- ja kriisinsietokyvyn kehittämistä. Juha Kärkkäinen valmiuspäällikkö Kainuun pelastuslaitos

Yritysturvallisuus-jaosto UPM Kymin Sellutehdas. Tuotannon jatkuvuus ja varautuminen on korostunut kaikilla organisaatioiden tasoilla. Nyt on oikea aika viedä kehitysehdotukset päätöksentekoon!

Yritysturvallisuus-jaosto – yritysturvallisuuden äänitorvi Kohti kesää ja valoisampaa aikaa

Kehittämistä Painopisteet ovat tällä hetkellä seuraavat: Tällä hetkellä pelastus- yhteisen tilannekuvan muodostaminen alalla on käynnissä useita ajankohtaisista hankkeista - palvelutasopäätösprosessissa elinkeinokehityshankkeita. Tässä elämän huomioiminen yhtenä asiakkaana pelastustoimea suunniteltaessa on poiminto niistä, joihin - pelastusviranomaisten suorittaman valolemme Yritysturvallisuus- vonnan yhdenmukaisuus - yhdessä kampanjointi eli elinkeinoelämä ja jaostona kytkeytyneet pelastustoimi voisivat yhdessä kampanjoida erilaisten turvallisuusteemojen puitteissa. tavalla tai toisella ja nimenomaisesti yhteistyön Ministeriön suorituskykyhanke näkökulmasta.

Elinkeinoelämän keskusliitto ja sisäministeriö ovat aktivoineet Pelastustoimen ja elinkeinoelämän kumppanuusmalli -kehityshankkeen.

ämä hanke kuuluu isompaan kokonaisuuteen – Turvallinen ja onnettomuuksista vapaa arki 2025: Ihmisten käyttäytymisestä johtuvien onnettomuuksien vähentyminen. Tavoitteena on muun muassa, että yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemiseksi lisääntyy ja se, että teollisuuden ja elinkeinoelämän strateginen kumppanuusmalli on luotu vuoteen 2023 mennessä. Osallistujina on toistakymmentä yrityskentän edustajaa ja Pelastuslaitosten kumppanuusverkostosta kolme edustajaa. Hanketta vetää sisäministeriön Jari Lepistö yhdessä EK:n Markku Rajamäen kanssa. Tällä hetkellä työryhmä on jäsentänyt kahden kokouksen jälkeen painopisteet, joihin halutaan paneutua. Ajatuksia on herätetty kahdella kysymyksellä: 1) Millaista lisäarvoa pelastustoimi tuottaa ja sen pitäisi tuottaa yrityksille? ja 2) Millaista lisäarvoa yritykset ja pelastustoimi yhdessä voisivat tuottaa yhteiskunnalle?

Hankkeessa on yleisesti keskusteltu yritysten näkökulmien ja roolien huomioimisesta. Tässä kokonaisuudessa on tänä vuonna käynnistyneistä työpaketeista oltu yhteydessä kahteen. Työpaketista 4, jonka teemana on Tutkimus pelastustoimen asiakastarpeista, on hankevetäjän kanssa keskusteltu yritysten näkökulmista. Lisäksi työpaketin 5, Pelastustoimen harvaan asuttujen alueiden palvelutuotannon uudet ratkaisut, vetäjää on informoitu yhdestä esimerkkitoiminnasta ns. kummipalokuntakonseptista.

Yhteistyön merkitys jatkuvuuden hallinnassa Tämän aiheen on Pelastustoimen kumppanuusverkosto jalkauttanut Kuntaliiton toimijoiden kautta eteenpäin. Tarkoitus on syksyn Turvallisuus-messuilla tuoda ohjelmakokonaisuus erilaisten teemojen kautta esille. Vesa-Pekka Tervo kumppaneineen rakentaa tilaisuuden sisältöä. Suunnittelu on käynnissä ja Yritysturvallisuus-jaostolta on pyydetty elinkeinoelämän näkökulmia.

Näissä kaikissa tilaisuuksissa korostuu yhteistyön merkitys, sillä totta on se, että yhdessä olemme enemmän!

Palopäällystöliiton verkkosivuja aiheiden osalta. Luennoista lähetetään myös erikseen kalenterikutsut, joiden kautta pääset liittymään mukaan.

Yritysturvallisuusfoorumi YTF 24.–26.11.2021 Suomen Palopäällystöliiton, Finnsecurityn, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Suomen Paloinsinööriyhdistyksen järjestämä Yritysturvallisuusfoorumi tuo tänäkin vuonna yhteen turvallisuusalan asiantuntijat ajankohtaisten aiheiden äärelle. Päivien teemoina ovat ennakointi ja kriisinkestävyys liiketoiminnan jatkuvuuden elinehtoina sekä älykäs teknologia kiinteistöjen riskienhallinnassa. Näissä kaikissa tilaisuuksissa korostuu yhteistyön merkitys, sillä totta on se, että yhdessä olemme enemmän!

Päätteeksi Yritysturvallisuus-jaosto tekee määrätietoisesti mahdollisimman laaja-alaista työtä yhteistyön eteen. On erityisen hienoa havaita, että kaikissa foorumeissa ja toimikunnissa yhteistyö on helppoa ja aihe koetaan tärkeäksi.

Tunti turvaa

Valoisaa aikaa kaikille – ollaan yhteyksissä

Tunti turvaa -verkkoluennot jatkuvat myös syksyllä tuttuun tapaan jokaisen kuun ensimmäisenä maanantaina klo 14.30. Seuraa

Kalle Seppänen puheenjohtaja Yritysturvallisuus-jaosto

Yritysturvallisuus-jaosto Exit näkyvissä – miltä lähitulevaisuus koronan jälkeen näyttää?

ihdoinkin rokotuskattavuus on laajentunut ja kokonaistilanne on muutoinkin parantunut. Korona liittyy vahvasti yritysten toiminnan jatkuvuuteen, ja sitä kautta varautuminen on avautunut yritysten johdolle kaikilla tasoilla. Nyt jos koskaan yrityksissä on oikea hetki tuoda päätettäväksi varautumisen kehitystoimia. Mahdollisuuden ikkuna on auki – mutta sulkeutuu ehkä jo ensi vuonna. Olen kuullut, että todennäköisesti työnteon paikka muuttuu monessa yrityksessä pysyvästi joustavaksi. Tämän ansiosta esimerkiksi normaalien flunssien aikana voidaan henkilöstöä ryhmittää jo ennakoivasti etä- ja läsnäoloon. Myös matkustaminen tulee vähenemään pysyvästi ja digialustojen käyttö lisääntyy. Tällainen toive esitetään myös koulutusten järjestäjille. Kokemuksia ja oppeja kerätään jo nyt ja aiheeseen varmasti palataan eri tilaisuuksissa niin tänä kuin tulevana vuonna.

Yritysturvallisuus-jaoston johtokunnan esittelyt Raine Dahlqvist Projektipäällikkö / Safetymaster Oy Kuka olen: Työtehtävät painottuvat turvallisuus- ja kiinteistöpuolelle, minulla on pitkä työtausta vakuutusyhtiössä. Olen toiminut myös konsulttina, turvallisuuspäällikkönä ja teollisuuspalopäällikkönä. Vapaa-aikana kalastelen, kuntoilen ja mökkeilen. Roolini jaostossa: Pitkä ja monialainen kokemus liitossa ja jaostossa, koulutusvastaava

Jussi Lång Turvallisuuspäällikkö / KIP Service Oy, Kokkolan suurteollisuusalue Kuka olen: Haluan jakaa omaa osaamistani ja oppia muilta, sekä vaikuttaa asioihin, jotta kaikki pääsisivät turvallisesti töistä kotiin. Vapaa-ajalla rentoudun kotihommissa ja koitan olla miettimättä, miten kaupassa sammuttimet ja kamerat on sijoiteltu. Roolini jaostossa: Johtokunnan jäsen Koulutustausta: Tietotekniikan insinööri, palopuolen kaikki peruskurssitukset sopimushenkilöstölle, kemikaaliturvallisuus, turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto, vartija, vartioimisliikkeen vastaava hoitaja

Tuija Kilpeläinen Turvallisuuspäällikkö / Metsä Board Oyj Kuka olen: Työtehtävät ovat vieneet HSEQ-tehtävissä laidasta laitaan mm. teknologiateollisuudessa sekä petrokemian ja kemian teollisuudessa. Muutospainotteiset kehittämishankkeet, omistajan vaihdokset tai uuden tuotantoyksikön rakentaminen. Olen intohimoinen talviuimari. Roolini jaostossa: Yritysturvallisuusjaoston johtokunnan jäsen - ensimmäistä kertaa tässä roolissa, jäsen vuodesta 2016 Koulutustausta: DI, kemian prosessitekniikka

Kalle Seppänen Yritysturvallisuuspäällikkö / UPM Kuka olen: Työtehtäviini kuuluu yritysturvallisuuspäällikön tehtävät (security, palo ja kriisinhallinta) sekä konsernin palopäällikön rooli. Palokuntatoiminnassa olen ollut mukana kohta 40 vuotta. Mökkeily ja rakentaminen eri muodoissa sekä metsätyöt ovat vahvasti mukana vuosikellossani. Roolini jaostossa: Toimin noin kymmenen vuoden ajan Kilpailulautakunnassa Jehu-kisojen tiimellyksissä. Sieltä siirryin Yritysturvallisuus-jaoston johtokuntaan ja nyt toimin ensimmäistä kautta jaostomme puheenjohtajana sekä liittohallituksen jäsenenä. Koulutustausta: sähköasentaja, automaatioinsinööri, turvallisuusjohtaminen 42

Veera Jämsén

Olli Aromaa

Johtaja / Fintraffic Raide Oy Kuka olen: Olen toiminut eri turvallisuusalan tehtävissä reilu kymmenen vuotta, pisimmät pätkät Palopäällystöliitossa ja Finraililla/Fintrafficissa. Nykyiset työtehtävät liittyvät lähemmin operatiiviseen toimintaan ja projektihallintaan, mutta turvallisuus on edelleen lähellä sydäntä. Vapaa-ajan täyttää 2-vuotiaan poikamme kanssa puuhailu ja liikkuminen. Roolini jaostossa: Viestintävastaava, varapuheenjohtaja Koulutustausta: Turvallisuusalan tradenomi, HTM

Turvallisuuspäällikkö / Elisa Oyj Kuka olen: Työtehtävissä vastaan paloturvallisuudesta sekä tuotannon työturvallisuudesta. Turvallisuustekniikka kuuluu myös vastuulleni sekä näihin kaikkiin kuuluvat lukuisat oheistehtävät. Liiton toiminnassa haluan vaikuttaa ja verkostoitua kollegoihin, joista on useasta matkan varrella tullut hyviä ystäviä. Työmatkapyöräilen, matkustelen etenkin Alpeilla ja liikun aktiivisesti. Roolini jaostossa: Sihteeri Koulutustausta: Palomies, lääkintävahtimestari, rakennusmestari, rakennusinsinööri, palopäällystötutkinto, DI

Pasi Repola Suojelupäällikkö / Stora Enso Oulu Oy Kuka olen: Vastuualueelleni kuuluvat mm. erilaisten riskien- ja varautumissuunnitelmien laadinta, seuranta ja toteuttaminen poikkeustilanteissa. Ennakoivaa turvallisuustyötä teemme laaja-alaisesti yhdessä alueen toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Palo- ja alueturvallisuus on kiinteä osa suojelutoimintaa ja johdan työssäni tiivistä 13 hengen turvallisuuden ammattilaisten ryhmää. Lisäksi suojelutoimintaa kuuluu osana tehdaspalokunnan OTO-henkilöstöä. Työuraa Stora Ensolla on takana jo yli 20 vuotta. Kotona elämääni pitää vireänä neljän lapsen ja yhden koiran kokonaisuus. Harrastuksina meillä on asuntovaunuilu, kalastus, metsästys sekä retkeily. Roolini jaostossa: Johtokunnassa mukana toista vuotta, lausuntovastaava ja mukana rakentamassa Palopäällystöpäivien ohjelmaa Koulutustausta: Insinööri (palopäällystö, AMK), turvallisuusjohtaminen, tekniikan erikoisammattitutkinto, YAMK meneillään

...ja onhan YTF nyt merkitty kalenteriisi? Yritysturvallisuusfoorumi – Yhdessä kohti turvallista tulevaisuutta! 24.–26.11.2021 m/s Silja Symphonylla Yritysturvallisuusfoorumi tuo tänäkin vuonna yhteen turvallisuusalan asiantuntijat ajankohtaisten aiheiden äärelle. Päivien teemoina ovat ennakointi ja kriisinkestävyys liiketoiminnan jatkuvuuden elinehtona sekä älyteknologia ja omatoimisuus riskienhallinnassa. Tapaa kollegoitasi yritysturvallisuuden eri sektoreilta, kartuta tietojasi ja kasvata ammatillista verkostoasi. Tule mukaan kasvavaan joukkoomme!

Lue lisää ja ilmoittaudu: www.yritysturvallisuusfoorumi.fi

43 43

Palopäällystö-lehti 2/2021