Issuu

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE

sppl.fi 1/2020

UUSIA

HENKILÖITÄ PALOPÄÄLLYSTÖLIITOSSA

FIREBOX ALKUSAMMUTUS KOULUTUSLAITE  Kauko-ohjattu langaton sytytys ja kaasunhallinta  Ympäristöystävällinen ja turvallinen  Portaaton liekkien voimakkuuden säätö  Nopea ja helppo koulutuksen valmistelu

• Käyttöjännite 12V,polttoaltaan vesitilavuus 15-20 ltr • Polttoaineena nestekaasu (1-2 kpl 11kg pulloa) • Ulko mitat Lev*Pit*Syv. n. 50* 100* 70 cm • Rakenne ruostumatonta terästä

PRESSO CENTER

Puh.(019)340451 Fax.(019)340460

www.PRESSOCENTER.fi @: presso.center@kolumbus.fi

An ASSA ABLOY Group brand

www.sello.fi

PÄÄKIRJOITUS

K J

atse kohti kevättä liiton yhteisten tavoitteiden mukaisesti

oulukuussa suuri kunnia ja paljon uutta oppimista osui kohdalleni, kun liittokokous valitsi minut Suomen Palopäällystöliiton uudeksi puheenjohtajaksi. Palopäällystöliittoa seitsemän vuotta luotsannut puheenjohtaja Jari Sainio jätti jälkeensä hyvässä iskussa olevan liiton, ja samalla suuret puheenjohtajan saappaat täytettäväksi. Kahden kuukauden perehtymisen perusteella Palopäällystöliitolla menee oikeastaan aika hyvin. Jäsenmäärässä ei ole tapahtunut notkahduksia. Vuosittaiset tapahtumat ja koulutukset ovat kiinnostavia ja pureutuvat pelastustoimen ajankohtaisiin asioihin. Palopäällystöliitto on aktiivinen turvallisuuspoliittinen keskustelija, jota kuunnellaan ja jonka kanssa halutaan tehdä yhteistyötä. Käytännön työstä vastaa motivoitunut ja osaava liiton toimiston väki, kokeneen toiminnanjohtajan johdolla. Talous on tasapainossa ja vakaalla pohjalla. Kiitos Jari omasta osuudestasi puheenjohtajana kaiken tämän kehittämisessä ja ylläpitämisessä! Palopäällystöliiton luottamushenkilöiden strategiaseminaari järjestettiin tämän vuoden tammikuussa. Edellisestä oli kulunut jo useampi vuosi. Liittohallitus ja kaikkien kuuden jaoston johtokuntien varsinaiset jäsenet tuulettivat Palopäällystöliiton nykytilaa suhteessa strategiaamme sekä pohtivat myös sisäisen ja ulkoisen viestinnän nykyisiä ja uusia keinoja. Seminaari palveli myös luottamushenkilöiden perehdytystilaisuutena. Tuoreena puheenjohtajana voin vain ihailla ja kehua sitä intoa ja motivaatiota, jolla vapaaehtoiset luottamushenkilöt Palopäällystöliiton asioita hoitavat. Huippuasiantuntijuutta ja hienoa työtä, jota tehdään rakkaudesta lajiin. Jokainen jaosto hoitaa oman vastuualueensa. Liittohallituksen ja puheen-

johtajan rooliksi jää johtaa Palopäällystöliittoa siten, että liitto on enemmän kuin vain kuuden jaoston summa. Ulospäin liiton tulee olla yksi ja yhtenäinen. Siksi myös jaostojen välisen yhteistyön parantaminen entisestään oli yksi seminaarin kehittämiskohteista. Kevään huipputapahtuma lähestyy: Palopäällystöpäivät ovat jo parin viikon kuluttua. Helsingin Mall of Triplan konferenssikeskus valmistui ajallaan, ja pääsemme uudenkarheisiin tiloihin keskelle Helsinkiä. Myös ohjelma ja esiintyjät ovat sitä samaa huippulaatua, johon viime vuosina olemme saaneet tottua. Kaikki merkit viittaavat siihen, että rikomme jälleen osallistujaennätyksiä. Toivottavasti mahdollisimman moni jäsenistä pääsee paikalle! Myöhemmin keväällä kilpaillaan Palokuntien suomenmestaruuksista Raaseporin Tammisaaressa, läntisellä Uudellamaalla. Kilpailupaikka on Uudenmaan prikaatin Dragsvikin varuskunta-alueella. Uudenmaan prikaati ja Finlands Svenska Brand- och Räddningsförbund ovat LänsiUudenmaan pelastuslaitoksen yhteistyökumppaneita kilpailujärjestelyissä. Tervetuloa sinnekin, nauttimaan mielenkiintoisista kisoista kilpailijana tai katsojana. Molemmista tapahtumista lisää toisaalla tässä lehdessä. Sote- ja pelastustoimen uudistuksen tilanne on pelastuslaitosten kannalta samanlainen kuin vuosi sitten. Tai kaksi vuotta sitten. Oikeastaan koko viime vuosikymmen on tuntunut samalta. Odottelemme, tapahtuuko mitään. Parasta mitä voimme tehdä, on keskittyä päivittäistehtävien hoitamiseen ja kehittää itse omaa työtämme uudistuksien tulemisista ja peruuttamisista riippumatta.

Sosiaali- ja terveystoimeen verrattuna pelastustoimen ongelmat ja murheet ovat kovin pieniä. Se ei tarkoita, etteikö myös tämän toimialan muutostarpeita tulisi huomioida. Pelastustoimenkin keskeiset haasteet ovat samoja kuin sotessa: rahoituksen riittävyys, Suomen laajuinen väestöllinen rakennemuutos, väestön ikääntyminen, huoltosuhteen muutos epäedulliseksi ja teknologian tuomat hyödyt ja haasteet. Tulemme seuraamaan uudistuksen etenemistä tällä palstalla, pysy mukana! Virkeää kevättä toivottaen ja tapaamisiin Palopäällystöpäivillä! Veli-Pekka Ihamäki puheenjohtaja

PALOPÄÄLLYSTÖ SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE 1/2020

PÄÄTOIMITTAJA

3. Pääkirjoitus 5. Toiminnanjohtajan katsaus 6. Kuulumisia vuosikymmenen vaihteesta 8. Vuonna 2020 alkanut MentalFireFit-hanke jatkaahenkisen huollon käytäntöjen yhtenäistämistä Suomessa 9. Korkeanpaikantyöskentelyn toimikunnan kuulumisia 10. Uusia henkilöitä Palopäällystöliitossa 12. Väikkärin kirjoittamista ja johtamisoppia Terveisiä terrorismiasiantuntijavaihdosta

Veli-Pekka Ihamäki

TOIMITUSKUNTA Toiminnanjohtaja Ari Keijonen Koulutusjohtaja Tomi Timonen Viestintäpäällikkö Siiri L’Ecuyer Koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa Koulutuspäällikkö Mikko Poutala Koulutuspäällikkö Petri Lindh Kehittämispäällikkö Antti Kinnunen Projektipäällikkö Saku Sutelainen Koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi Talous- ja hallintoassistentti Jaana Kovero

14. 14. Rakenteellisen palonehkäisyn asiantuntijaseminaari Pietarissa 15. Alueellisen yhteisoperaation toteuttaminen

TAITTO Zerren Design Oy Kannen kuva: Victor Lang, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

PAINO Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2019, ISSN 1795-3812

ILMOITUKSET Palojulkaisut Oy puhelin 045 114 4178 ilmoitukset@sppl.fi

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin (09) 2522 9200 toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi www.sppl.fi

18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 26. 28. 29. 29. 30. 31. 32. 33. 34. 36. 38. 39. 40.

Tulityökoulutus 2021 Luvassa merkittäviä uudistuksia Hyvä hallintotapa-sarja: Oikeuslähdeopista Pelastustoiminta:Yhteistyö tiivistyy Vapaaehtoispalokuntatoiminta: Sopimuspalopäällikköseminaarista tulevaisuuden johtajia sopimuspalokuntiin Varautuminen ja väestönsuojelu: Varautumisessa havaittu paljon uudistustarpeita Hallinto ja tukipalvelut:: FEU-valmistelut ovat täydessä käynnissä Yritysturvallisuus: Yritysturvallisuutta Palopäällystöpäivillä Riskienhallinta: Korostamme yhdessä tekemistä ja vuorovaikutuksen tehostamista Palopäällystöpäivät on suunnattu tulevaisuuden tekijöille FEU 25 vuotta -juhlakokous ja -seminaari lähestyvät Pelastuskortti (Rescue Sheet) jokaiseen autoon Suomessa Turvallisuutta autoilijoille ja pelastushenkilöstölle Pieni, mutta suuri paloturvallisuusriski litiumionakku on tärkeä kierrättää oikein Huomionosoitukset Kouluttajan pedapakki: vuorovaikutteinen oppiminen oli positiivinen yllätys Neljän Feeniksin Killan syystapaaminen Uudet jäsenet Kutsut: Palokuntien SM 2020 ja Palopäällystö-Golf 2020 Liittohallituksen kokoukset Tätäkin on tehty Tervehdimme palopäällystöä

TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS

Liiton luottamushenkilöt vahvasti sitoutuneita toiminnan kehittämiseen L

iiton luottamushenkilöt – liittohallituksen ja jaostojen johtokuntien jäsenet – kokoontuivat tammikuun lopulla kehittämisseminaariin, jonka asialistalla olivat muun muassa liiton viestintäkäytäntöjen kehittäminen sekä liiton strategian arviointi, kuinka se toteutuu, kuinka sitä voidaan toteuttaa vielä paremmin – ja onko strategia ylipäänsä vielä ajantasainen ja houkutteleva tulevaisuusnäkymien kannalta. Lisäksi oman pohdintansa saivat luottamushenkilön vastuut ja velvollisuudet toiminnan kokonaisuudessa. Liiton asiantuntijatoiminnan tehostamiseen hankittua Howspace-työskentelyalustaa harjoiteltiin niin ikään käyttämään. Työskentelyn myötä ei jäänyt epäselväksi, kuinka sitoutunut, kehittämisorientoitunut ja vastuullinen luottamushenkilöstö liitolla on. Viestinnän osalta keskeisiä tuloksia oli muun muassa se, että saimme ulkoisen viestinnän hyödynnettäväksi konkreettisia sisältöjä, erityisesti turvallisuusviestinnän ja liiton asiantuntijaroolin yhdistämiseksi. Strategiapohdintaa teimme learning cafe -tyyppisesti (kiitos Pelastusopiston, työskentelytapa napattu teiltä), ja sen yhteenvetoa työstämme parhaillaan toimistolla. Kotiin vietäväksi tuli lisäksi joukko isompia ja pienempiä ideoita muun muassa jäsenhankintaan, joita vähitellen otamme käyttöön. Seminaarista haluan nostaa vielä yhden teeman esille: kuvaako liiton nimi Suomen Palopäällystöliitto riittävän hyvin nykyistä toimintaamme niin sisäisten kuin ulkoisten kohderyhmien kannalta, vai olisiko jokin uusi kuvaavampi nimi löydettävissä? Entistä useammin saamme palautetta siitä, että nimi antaa mielikuvan ammatillisesta edunvalvonnasta, kun liiton toiminta-ajatus kiteytyy jäsenistön osaamisen ja ammatillisen yhteisöllisyyden kehittämiseen sekä asiantuntijana toimimiseen yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi. Ja jäsenistömme koostuu sääntöjemme mukaisestikin hyvin laajasti turvallisuuden eri osa-alueilta. Onko sinulla näkemystä, onko nimiasiaa syytä jatkopohtia, kenties nimiehdotustakin? Vai löytyisikö napakka ”aputoiminimi” virallisen nimen rinnalle? Laita vaikka sähköpostiini ajatuksiasi. Kaikkinensa nimen vaihtaminen on iso, perustavaa laatua oleva kysymys. Ja tässä yhteydessä tunnustus Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL:lle onnistuneesta ja perustellusta nimenmuutoksesta!

Vuodenvaihteen jälkeinen aika on myös edellisen vuoden toiminnan arviointia ja tulosten koontia, vaikka muutoin kuluvan vuoden osalta eletäänkin vilkkainta toimintasesonkia. On mukava todeta, että viime vuosi onnistui toiminnallisesti jälleen kerran hyvin ja ylitimme asetetut tavoitteemme. Koulutustilaisuuksia järjestettiin yhteensä 56 (suunnitelma 53), niissä oli osallistujia 2 985 (2 850) ja koulutettavapäiviä saavutettiin 4 141 (4 000). Lisäksi luentoja ja koulutustapahtumia on seurattu suora-

Kuva: Ossi Pietiläinen

toistopalveluissa tai ladattu verkkotaltioinneista. Asiantuntijatoimintamme pysyi vahvana, ja muun muassa hankkeemme Henkinen työsuojelu ja jälkipurku on tuonut uutta puhumisen ja henkisen hyvinvoinnin edistämisen kulttuuria pelastustoimeen. Tärkeässä asemassa edelleen ovat olleet liiton asiantuntijaelimet, joiden jäsenet ovat antaneet parasta osaamistaan pelastustoimen ja turvallisuuden kehittämiseksi. Iso työmaa, joka jatkuu edelleenkin, on tulitöiden turvallisuuskoulutusuudistus. Uudet oppimisympäristöt ja erilaiset oppimistyylit otetaan koulutusuudistuksessa huomioon. Valmistelutyö saadaan loppukesästä päätökseen, ja uudistuneet kurssinjohtajakoulutukset pyörähtävät käyntiin syksyllä. Taloudellisesti edellisvuosi sujui varsin tasapainoisesti, ja tuloslaskelma osoittaa kohtuullista ylijäämää.

Henkilöstörintamalla on taas tapahtunut ja tapahtumassa. Koulutuspäällikkömme Camilla Volanen jäi äitiyslomalle ja vanha tuttavamme Mikko Poutala sijaistaa Camillaa tämän vuoden loppuun. Uudeksi kehittämispäälliköksemme valittiin Antti Kinnunen, kun Sami Kerman siirtyi ministerin erityisavustajaksi. Antti esitellään toisaalla tässä lehdessä. Koulutuspäällikkömme Pasi Uurasmaa lähtee kesän jälkeen palveluksestamme, ja Pasin työtehtävät jaetaan olemassa olevan henkilökunnan kesken. Saku Sutelainen jatkaa liiton palveluksessa seuraavat kaksi vuotta MentalFireFit-hankkeen parissa. Viestintäpäällikkömme Siiri L’Ecuyer jää huhtikuun alusta elokuun loppuun opintovapaalle. Palopäällystöliitossa toimii viestinnän harjoittelijana keväällä ja kesällä filosofian ylioppilas Niki Räsänen.

Ja lopuksi vielä kaksi tärkeää mainintaa: Vuoden ykköstapahtuma Palopäällystöpäivät on jo ovella – olethan ilmoittautunut mukaan! Näyttää siltä, että ajankohtainen ohjelma, mukavat puitteet ja ihan parhaat osallistujat muodostavat kokonaisuuden, jota ei voi jättää väliin. Nähdään Triplassa #ppp2020-merkeissä! Toinen tärkeä tapahtuma on FEU:n 25-vuotisjuhla toukokuussa Turussa. Osallistujia noin 20 maasta, ja meille kaikille avoin kv-seminaari, jonne toivomme mahdollisimman monen liiton jäsenen tulevan verkostoitumaan ja keskustelemaan Euroopan turvallisuudesta. Hyvää ja aktiivista kevättä, nähdään tilaisuuksissamme! Ari Keijonen toiminnanjohtaja

Kuulumisia vuosikymmenen Vuosikymmenen vaihdos toi säpinää myös Palopäällystöliittoon. Vuoden 2019 lopulla palkittiin Vuoden Sopimuspalokunnan päällikkö ja Vuoden Palomies. Vuoden Palomies -tunnustus kohdistui Palopäällystöliiton työntekijään. Samoin vuoden 2019 lopulla vaihtui liiton puheenjohtaja. Laajemmat tarinat alla mainitusta poiminnoista löydät Palopäällystöliiton verkkosivuilta sppl.fi/ajankohtaista. Suomen Palopäällystöliiton puheenjohtaja vaihtui Suomen Palopäällystöliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin vuoden 2019 syysliittokokouksessa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki. Suomen Palopäällystöliiton puheenjohtajana vuodesta 2012 toiminut Jari Sainio valittiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ry:n hallituksen puheenjohtajaksi. V-P Ihamäki näkee sekä edeltäjänsä Jari Sainion että muiden aikaisempien puheenjohtajien luoneen Palopäällystöliitosta vahvan aatteellisen toimijan. Jo rakennetulta pohjalta on helppo jatkaa eteenpäin, jäsenistöä vahvasti osallistaen. – Palopäällystöliitto on ajassa mukana ja seuraa aikaansa, mikä on näkynyt ajankohtaisina teemoina toiminnassa, Ihamäki totesi valinnan jälkeen. Esimerkiksi yhdenvertaisuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyvät teemat Ihamäki näkee tärkeinä asioina, joiden takana uudenkin puheenjohtajan on helppo seistä. – Liitto on jäsenistönsä yhdistys, jossa kaikki ovat enemmän tai vähemmän pelastusalan ammattilaisia. Liiton tapahtumissa esiintyvät arvot ja asiat esiintyvät myös pelastuslaitoksilla, Ihamäki kiteytti.

”Puheenjohtaja on mahdollistaja” Palopäällystöliiton puheenjohtajana seitsemän vuoden ajan toiminut Jari Sainio oli haikeissa tunnelmissa. Vaikka hän on itse aikanaan ollut luomassa hyväksi toteamiaan sääntöjä puheenjohtajuuskauden määräaikaisuudesta, ovat viimeiset seitsemän vuotta kuluneet nopeasti. – On ollut hieno olla mukana tekemässä tätä hommaa upean liiton kanssa. Fiilis on nostalginen, tuumasi Jari Sainio. V-P Ihamäki valittiin Suomen Palopäällystöliiton puheenjohtajaksi syysliittokokouksessa tiistaina 10.12.2019. Suomen Palopäällystöliiton puheenjohtajakausi on kolmivuotinen, ja kausia voi nykyisten sääntöjen mukaan olla samalla puheenjohtajalla 6

kaksi peräkkäin. Suomen Palopäällystöliitto kiittää Jari Sainiota kuluneista yhteisistä vuosista ja toivottaa puheenjohtaja Ihamäen lämpimästi tervetulleeksi!

Mikko Poutala palasi Palopäällystöliittoon Mikko Poutala aloitti Suomen Palopäällystöliitossa koulutuspäällikön sijaisena vuoden 2020 alussa. Mikko on aiemmin työskennellyt Palopäällystöliitossa vuosina 2017–2018. Töiden ohella Mikko jatkaa opintojaan kriisijohtamista käsittelevän opinnäyteyönsä parissa. Mikko Poutala opiskelee uudistavaa johtamista (tradenomi, ylempi AMK) Lahden Ammattikorkeakoulussa. – Uudelle vuosikymmenelle siirryttyä pelastusalalle tarjoutuu mahdollisuus luoda nahkaansa uudelleen. Alalla on yhteinen ymmärrys siitä, että sen tulee löytää oma identiteettinsä ja vastauksia siihen, mitä oma tekeminen tarkoittaa 2020-luvun digitalisoituvassa maailmassa, mitä palveluja pelastustoimi tuottaa ja miten se palvelee turvallisuutta, Poutala listasi ajatuksiaan 2020-luvun pelastustoimesta. Miltä vuosi 2020 näyttää kiteytettynä? – On tulossa hieno vuosi, joka on täynnä mahdollisuuksia edistää liiton toimintaa ja ydintavoitetta yhteiskunnan turvallisuuden parantamisesta, Mikko Poutala kiteytti.

Vuoden Palomies 2019 Saku Sutelainen: ”Koko MentalFireFit -teema voittaa tässä” Suomen Palopäällystöliiton projektipäällikkö Saku Sutelainen valittiin joulukuussa 2019 Vuoden Palomieheksi. – Totta kai tämä on isoin tunnustus itselleni koskaan, ja onhan tämä palkinto kovasta työstä, jota on tehnyt pelastusalalla henkisen huollon puolesta, totesi Saku Sutelainen. – En kuitenkaan osaa ottaa tätä täysin itselleni. On mahtavaa, että tämä aihe eli henkinen huolto ja MentalFireFit-teema voittaa tässä, Sutelainen tuumasi. Vuoden Palomies -palkinto merkitsee paljon myös Suomen Palopäällystöliitolle Vuoden Palomies 2019 -tunnustuksen

kohdistuminen Suomen Palopäällystöliiton projektipäällikölle Saku Sutelaiselle oli viesti myös työnantajalle. Palopäällystöliiton koulutusjohtaja Tomi Timonen kokee, että palkitseminen antoi hyvän ponnistuslaudan myös MentalFireFit-teemaiselle jatkohankkeelle, joka alkoi heti vuoden 2020 alussa. – Tunnustus merkitsee henkilölle itselleen varmasti paljon. Työnantajana meistä on hienoa, että voimme mahdollistaa tällaisten osaajien ja aiheesta kiinnostuneiden esiintulon. On hienoa, että voimme tukea työn tekemistä asiassa, johon tuntee vahvaa paloa, kuvaili koulutusjohtaja Tomi Timonen. – Tämä on aina henkilökohtainen palkinto, joka samalla osoittaa sen, että liitto on koko pelastustoimen asialla – hankkeessa ei puhuta vain palopäällystöstä, esimiestyöstä tai johtamisesta, vaan käsitellään koko pelastustoimea. Sekä Sakua että nykyistä työnantajaa palkinto ohjaa ja kannustaa jatkamaan samalla linjalla. – Palkinto vaikuttaa käsitykseen, että liiton panostukset johtamistyön, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin eteen eivät ole menneet hukkaan, Timonen tuumasi.

Vuoden sopimuspalokunnan päälliköksi valittiin Köyliön VPK:n päällikkö Kari Simula Vuoden sopimuspalokunnan päälliköksi valittiin joulukuussa Köyliön VPK:n päällikkö Kari Simula. Kari Simula on toiminut Köyliön VPK:n päällikkönä vuodesta 2004 ja kehittänyt päällikköuransa aikana Köyliön VPK:n toimintaa monipuolisesti. Vuoden Sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustus jaetaan vuosittain sopimuspalokuntatoimintaa edistäneelle henkilölle. Vuoden Sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustuksen tarkoituksena on kohottaa sopimuspalokuntien päälliköiden arvostusta, kiittää tunnustuksen saajaa tekemästään työstä sekä kannustaa sopimuspalokuntien päälliköitä kehittämään aktiivisesti sopimuspalokuntien toimintaa.

Lue lisää: sppl.fi/ajankohtaista

vaihteesta

Vuonna 2020 alkanut MentalFireFit-hanke jatkaa henkisen huollon käytäntöjen yhtenäistämistä Suomessa Vuosi 2020 käynnistyi vauhdilla uudella #MentalFireFit-hankkeella. Hanke on jatkoa vuonna 2019 päättyneelle Henkinen työsuojelu ja jälkipurku -hankkeelle.

entalFireFit-hankkeen aikana on tarkoitus edistää pelastusalan posttraumatyöpajojen toteutumista ja tuoda psykososiaalisen tuen keinoja kaikkiin ensilinjan auttajien organisaatioihin.

MentalFireFit 2020–2021 jatkuu siitä, mihin edellinen hanke päättyi MentalFireFit-hanke rakentuu työpaketeista, jotka tehdään tiiviissä yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kesken. Yksi hankkeen työpaketeista on suunnattu pelastusalan johdolle ja esimiehille. Tarkoituksena on tiedon lisääminen henkisen hyvinvoinnin johtamisesta. Aiheesta järjestetään koulutusta verkossa ja lähijaksoilla sekä tehdään tutkimusta. Toinen työpaketeista koostuu pelastustoimen henkilöstölle ja työyhteisöille suunnatuista kou-

lutusluennoista sekä moninäkökulmaisesta verkkokurssista. Koulutuksen tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä traumaattisten tilanteiden ja kumulatiivisen stressin vaikutuksista, reaktioista sekä niistä palautumisesta. Hankkeen keskeisiin tavoitteisiin kuuluvat myös pelastustoimen henkisen työsuojelun henkilöstön täydennyskoulutus ja verkostoitumisen tukeminen sekä jälkipurkutoiminnan kehittäminen ja edistäminen. Erityisesti Pohjanmaan poliisilaitoksella käytössä olevaa yksilöllistä vertaispurkua (one-on-one -mallia) juurrutetaan pelastusalalle ja muille ensilinjan auttajille. Tämä vertaistukeen perustuva toimintamalli on Pohjanmaan poliisilaitoksella lisännyt henkilöstön ja johdon tietoisuutta traumaattisten tilanteiden jälkeisestä stressistä sekä sen kumulatiivisuudesta. Keskusteluilmapiiri on poliisilaitoksella parantunut, työn erityispiirteiden tunnistaminen helpottunut ja avun hakemisen kynnys madaltunut. Jälkipurkuhenkilöstön (defusing-oh-

jaajat) säännöllinen koulutus huomioidaan hankkeessa ja sitä pyritään edistämään maanlaajuisesti. Vielä toistaiseksi kaikilla alueilla ei ole koulutusta lainkaan ja toisaalla taas panostetaan jälkipurkuhenkilöstöön usean vuosittaisen koulutuspäivän verran. Hankkeessa on myös tarkoitus käynnistää valtakunnallinen työryhmä ja verkkoalusta, joiden avulla voi koordinoida henkisen hyvinvoinnin koulutuksia ja tarvetta maanlaajuisesti vähintään jälkipurkujen osalta. MentalFireFit-hankkeen tiimoilta on käynnissä ja tulossa useita sekä alueellisia että valtakunnallisia koulutuksia. Lisätietoa: Saku Sutelainen, projektipäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto, saku.sutelainen@sppl.fi sppl.fi/koulutukset

Korkeanpaikantyöskentelyn toimikunnan kuulumisia

Ohje korkealla työskentelystä pelastustoimessa A:72 päivitystyö on käynnistynyt Korkealla työskentelyn ohjeen A:72 päivitystyö on aloitettu. Päivityksen tarve on ollut pelastustoimen kentällä tiedossa jo jonkin aikaa. Palopäällystöliitto perusti 13.11.2017 kentältä tulleen aloitteen perusteella Korkeanpaikantyöskentelyn toimikunnan.

oimikunnan tehtävänä on kehittää pelastusalan korkealla työskentelyn käytänteitä. Jäseninä toimikunnassa on pelastuslaitosten sekä alan oppilaitosten korkealla työskentelyn kärkiosaajia. Toimikunta totesi jo vuonna 2018, että keskeinen keino kehittää pelastustoimen korkealla työskentelyä on päivittää toimintaa ohjaava ohje vastaamaan jo käytössä olevia menetelmiä. Näin toimikunnan keihäänkärjeksi asettui ohjeen päivittämiseen keskittyvä työ.

Ministeriön johtama työryhmä on kokoontunut tätä kirjoittaessa vasta kahdesti, joten päivitystyö on vielä alkutekijöissä. Toimikunta teki virallisen esityksen sisäministeriölle ohjeen päivitystyön käynnistämisestä 20.12.2018. Päivityksen tarpeisiin ja sisältöihin toimikunta haki kentän laajaa näkemystä järjestämällä Palopäällystöpäivien yhteydessä keväällä 2019 korkealla työskentelyn seminaarin. Seminaari oli suunnattu pelastuslaitoksissa korkealla työskentelystä vastaaville henkilöille. Toi-

mikunnan jäsenet pohjustivat ajatuksia päivittämistarpeista ohjeeseen ja seminaarin osallistujat pääsivät antamaan oman näkemyksensä aiheeseen pientyöryhmien muodossa. Sisäministeriötä seminaarissa edusti pelastusylitarkastaja Rami Ruuska, joka sai samalla lisänäkemyksiä ohjeen uusimistarpeeseen. Sisäministeriö on lokakuussa 2019 perustanut työryhmän päivittämään ohjetta korkealla työskentelystä pelastustoimessa. Työryhmää johtaa Rami Ruuska. Työryhmään kuuluu edustajia ammattiliitoista, pelastuslaitoksista, Pelastusopistolta, Työterveyslaitokselta sekä Palopäällystöliiton toimikunta. Ensimmäisen kerran työryhmä kokoontui 3.12.2019 Jyväskylässä. Kyseessä on nimenomaan hyvin aikaa kestäneen, mutta jo 15 vuotiaan ohjeen päivitys, ei ”räjäytys”. Keskeisin sisältöpäivitys, mitä kevään 2019 seminaarissakin tuotiin esille, on osaamisen jakaminen tasoihin ja sen aiheuttamat muutokset koulutukseen, harjoitteluun, kalustoon ja toimintavalmiuteen. Ministeriön johtama työryhmä on kokoontunut tätä kirjoittaessa vasta kahdesti, joten päivitystyö on vielä alkutekijöissä. Työsuunnitelmassa päivitystyön kestoksi on arvioitu ainakin kuluva vuosi 2020. Työryhmä tiedottaa työn etenemisestä säännöllisesti. Harri Pyyhtiä riskienhallintapäällikkö, Jokilaaksojen pelastuslaitos Korkeanpaikantyöskentelyn toimikunnan puheenjohtaja

Uusia henkilöitä Palopäällystöliitossa Kehittämispäälliköksi Antti Kinnunen

uomen Palopäällystöliiton kehittämispäällikkö Antti Kinnunen aloitti tehtävässään 1.2.2020. Antti Kinnunen on tiedekorkeakoulututkinnon suorittanut pelastusalan vahva osaaja, joka on jo ehtinyt näyttää kyntensä Palopäällystöliiton toiminnassa ja tapahtumissa. Henkilökohtaiselta taustaltaan Antti on 38-vuotias perheenisä Hyvinkäältä. – Olen alun perin paljasjalakanen oululainen, mutta etelämpänä on tullut asuttua jo rapiat kymmenen vuotta. Ykköslajina minulla on suunnistus, jossa ikitavoitteena on kehittyä nykyistä paremmaksi. Ihmisenä olen aktiivinen, utelias ja oma-aloitteinen. Tykkään työskennellä yhteistyössä ihmisten kanssa, mutta olen kova myös itse fundeeraamaan asioita eri kanteilta, kuvailee Antti itseään.

Niki Räsänen aloittaa Palopäällystöliiton viestintäharjoittelijana: ”Polulla pysymistä enemmän arvostan uusille reiteille eksymistä”

iki Räsänen aloittaa Suomen Palopäällystöliiton viestintäharjoittelijana maaliskuussa. Harjoittelu kestää elokuulle 2020. Harjoittelun tarkoitus on tarjota mahdollisuus perehtyä pelastus- ja turvallisuusalan viestintään. Harjoittelupaikkana Suomen Palopäällystöliitto toivoo opiskelijamaailmasta uusia ja raikkaita ajatuksia alan viestintään. Minkälaisissa tunnelmissa olet valinnan jälkeen? Erittäin innostuneissa! Harjoittelusuunnitelmani muodostui todella monipuoliseksi, mitä harjoittelulta eniten toivoinkin. Palopäällystöliiton kompakti työyhteisö mahdollistaa sen, että saan olla monessa mukana. Uskon, että edessä on kovin opettavainen kevät ja kesä. Mistä tulet ja millainen ihminen olet? Olen utelias nälkämaan kasvatti. Tiedonjano minut veti perässään opiskelemaan Helsinkiin ja nyt tänne Suomen Palopäällystöliittoon 10

harjoitteluun. Eniten elämääni rikastuttavat juuri uudet kokemukset: polulla pysymistä enemmän arvostan uusille reiteille eksymistä. Oma ammatillinen tausta lyhyesti, minkälainen työkokemus ja koulutus? Viestinnän alan kokemukseni löytyy journalismin puolelta: olen toiminut Kainuun Sanomien kesätoimittajana sekä aikaisemmin varusmiestoimittajana Puolustusvoimien Ruotuväki-lehdessä. Onkin mahtavaa päästä nyt laajentamaan osaamistani enemmän tiedottamisen puolelle! Tällä hetkellä opiskelen Helsingin yliopistossa suomen kieli pääaineenani. Mitä tuot Palopäällystöliittoon? Toivon tuovani Palopäällystöliittoon ennen kaikkea tuoreita näkemyksiä viestinnän toteuttamiseen ja intoa uuden kokeilemiseen. Ideointikyky on suurin voimavarani viestijänä. Mitä odotat Palopäällystöliitolta työnantajana ja työyhteisönä? Eniten odotan pääseväni tutustumaan pelastusalaan kokonaisuutena, sillä ala on minulle ennestään suhteellisen tuntematon – uusien asioiden oppiminen ja uusien ihmisten tapaaminen sytyttää aina. Tämän kaiken uuden keskellä pienestä työyhteisöstä on varmas-

Antti on aikaisemmin työskennellyt pelastajana ensin Oulussa ja sen jälkeen Pirkanmaalla. Hän valmistui Tampereen yliopistosta hallintotieteen maisteriksi vuonna 2015 ja palopäällystökurssin hän sai valmiiksi 2017. Palomestarina Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella Antti ehti olla kaksi vuotta, ennen kuin siirtyi Palopäällystöliittoon. Uuden kehittämispäällikön tehtäviin kuuluvat muun muassa seuraavat tehtävät: •

liiton asiantuntijatoiminnan koordinointi, kehittäminen ja johtaminen

•

kansainvälisten asioiden edistäminen pelastusalalla

•

vaikuttamistyön kehittäminen yhdessä jäsenistön kanssa

•

pelastuslaitosten ja laajemmin pelastusalan äänen kuuluviin saaminen yhteistyössä jäsenistön kanssa

ti hyötyä. Työyhteisöltä odotan, että pääsen tutustumaan jollain tavalla jokaisen työtehtävään ja toivottavasti tekemään yhteistyötä heidän kanssaan. Lisäksi odotan monipuolisia harjoittelu-/työtehtäviä. Muut terveiset henkilöstölle, jäsenistölle ja muille? Jos teillä on ideoita tai tarinoita kerrottavaksi, nykäiskää hihasta ja autan mielelläni niiden jatkojalostuksessa!

Palopäällystöliiton MentalFireFit-hankkeen harjoittelijana aloittaa Petteri Rusi: ”Odotan innolla kohtaamisia uusien ja vanhojen tuttujen kanssa”

etteri Rusi aloittaa Suomen Palopäällystöliiton MentalFireFit -hankkeen harjoittelijana maaliskuussa 2020. Harjoittelu kestää kuusi viikkoa. Harjoittelun tarkoitus on tarjota harjoittelijalle mahdollisuus perehtyä pelastusalan psyykkiseen työhyvinvointiin. Harjoittelupaikkana Suomen Palopäällystöliitto toivoo opiskelijamaailmasta uusia ja raikkaita ajatuksia. Pyysimme Petteri Rusia kertoman itsestään. Hei, olen Petteri Rusi. 42-vuotias, naimisissa oleva, kahden alakouluikäisen lapsen isä Asikkalasta. Perhe, työ ja opiskelu vie ison osan valveillaoloajasta, mutta pyrin kuitenkin säännöllisesti näkemään myös ystäviä ja pitämään huolta omasta fyysisestä kunnosta. Valmistuin pelastajaksi 2001, lähihoitajaksi 2006 ja tällä hetkellä opiskelen AMKensihoitajaksi Metropolia-amk:ssa. 2005 suoritin Helsingin pelastuskoulun vesisukelluskurssin. Aloitin työurani Mäntsälän pelastuslaitoksella 2001. Vuonna 2008 siirryin Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sisällä

Vantaalle, pelastuskeskukseen töihin. Vuonna 2012 suoritin HEMS-Pelastajan peruskurssin ja 2014 aloitin HEMS-Pelastajana FinnHEMS lääkärihelikopterissa Vantaan ja Turun tukikohdissa. Aloitan Suomen Palopäällystöliitossa ensihoitajaopintoihin liittyvän mielenterveystyön harjoittelujakson. Koska minulla on jo työpaikka, pyrin siihen, että koulu ja harjoittelut tukevat mahdollisimman paljon nykyistä työtäni. Iän myötä minua on alkanut kiinnostaa henkilökohtainen yleisen suorituskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen sekä siihen luonnollisesti kuuluva henkinen hyvinvointi. Kerroin työnantajalleni (Keski-Uudenmaan pelastuslaitos) halusta lähteä mukaan jälkipurkutoimintaan ja mahdollisuudesta osallistua Suomen Palopäällystöliiton Defusing- ohjaajakoulutukseen. Työnantaja näytti vihreätä valoa ja toivotti tervetulleeksi mukaan toimintaan. Harjoitteluun liittyen otin Palopäällystöliiton Saku Sutelaiseen yhteyttä hyvän kolle-

gan ja ystävän suosituksesta. Palopäällystöliiton ja MentaFireFit-hankkeen parissa odotan saavani harjoittelulta ponnahduksen oman alan työhyvinvoinnin ihmeelliseen maailmaan. Toivon, että pystyn tulevaisuudessa käyttämään oppimaani työnantajan ja työyhteisön hyväksi, sekä luonnollisesti myös oman henkilökohtaisen suorituskyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Odotan innolla, että pääsen tutustumaan Palopäällystöliiton toimintaan, tapaamaan uusia ja vanhoja tuttuja ympäri Suomen. Tulkaa rohkeasti juttelemaan aiheesta tai aiheen vierestä.

Laura Leinonen aloittaa MentalFireFit-hankkeen projektityöntekijänä: ”Haluni kehittää henkistä huoltoa löysi paikkansa”

nautiskelee koti- ja mökkimaisemissa seesteisissä olosuhteissa.

hyvää keskusteluyhteyttä ja rakentaa toisiamme tukevaa yhteistyötä.

Millainen ammatillinen taustasi on?

Muut terveiset henkilöstölle, jäsenistölle ja muille?

entalFireFit-hankkeen tavoitteena on edistää valtakunnallisesti henkisen työsuojelun merkityksen huomioimista ja jatkuvuuden takaamista pelastusalalla. Hankkeessa juurrutetaan henkisen työsuojelun ymmärrystä ja osaamista pelastusalalle. Hankkeessa tehdään myös laadukasta kotimaista tutkimusta henkiseen työsuojeluun kytkeytyvistä asioista pelastusalalla. Hanketyöntekijänä aloittanut Laura Leinonen kertoi tunnelmiaan valinnan jälkeen: Minkälaisissa tunnelmissa olet valinnan jälkeen? Aika kuplivissa... Olin hiukan yllättynyt, että valinta kohdistui minuun ja samalla onnellinen, että pääsen olemaan mukana minulle tärkeän aiheen parissa. Olen kiitollinen, että haluni kehittää henkistä työsuojelua löysi paikkansa. Mistä tulet ja millainen ihminen olet? Olen 45-vuotias, Lahdesta kotoisin ja nykyisin Imatralla asuva ensihoitaja. Perheeseeni kuuluu puoliso, kolme poikaa ja vallaton parsonrusseli Elli. Olen positiivisesti tulevaisuuteen suuntaava pohdiskelija, joka

Tällä hetkelle viimeistelen YAMK-opinnäytetyötäni ensihoidon kehittämisen ja johtamisen opinnoista. Koulutukseltani olen ensihoitaja AMK ja kuvataiteilija. Olen työskennellyt ensihoitajana Eksoten ensihoidossa viisi vuotta valmistumisestani lähtien ja asemapaikkani on tällä hetkellä Ruokolahdella. Aikaisemmin työskentelin lehtikuvaajana ja vapaana taiteilijana kymmenisen vuotta. Mitä tuot MentalFireFit-hankkeeseen? Ammatillisesti suhtaudun hankkeeseen sitoutuen aikatauluun ja tulosvaatimuksiin. Tavoitteena on, että saamme yhdessä tehtyä sen, mikä on luvattu ja ehkä vähän enemmänkin. Sisällöllisesti uskon tutkitun tiedon antavan vahvan perustan ja ihmisten yhdessä tekemisen kyvyn voimaan. Henkilökohtaisesti uskon tuovani välittömyyttä, rentoutta ja kykyä kuunnella herkällä korvalla, miten saamme hankkeen onnistumaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Keskustelua tullaan jatkamaan henkilöstön kanssa ja yhteyttä voi ottaa matalalla kynnyksellä aiheen tiimoilta. Vaikka ensihoitotyössä on työperäisissä kuormitustekijöissä paljon samaa, on asioihin vielä syvennyttävä ja perehdyttävä. Palo- ja pelastustoiminnassa on jo nyt uutta sukupolvea, jolle puhuminen vaikeista asioista sujuu matalammalla kynnyksellä ja jolle mielenterveyden vaikeudet eivät ole niin häpeällisiä. Sen lisäksi pidempään alalla olevilla työntekijöillä kuormaa alkaa olemaan jo siinä määrin, että he ymmärtävät, että henkisen työperäisen kuormituksen kantamisesta ei mitalia saa. Imatralla 20.2.2020 Laura Leinonen

Mitä odotat XAMK:lta ja Suomen Palopäällystöliitolta? Työnantajan odotan antavan mahdollisuuden toteuttaa sekä puitteet ja riittävän tuen, jotta hanke vastaa organisaation tarpeisiin ja tavoitteisiin. Työyhteisöltä odotan rentoa asiantuntijuutta, jonka pohjalta voimme yhdessä luoda 11

Väikkärin kirjoittamista ja johtamisoppia

Terveisiä terrorismiasiantun Palosuojelurahaston myöntämän kuuden kuukauden apurahan turvin aloitin opintovapaan lokakuussa. Olen työni ohessa opiskellut hallintotieteiden maisteriksi ja reilu vuosi sitten aloitin sotatieteen tohtoriopinnot. Sain idean väitöskirjan tekoon ollessani Suomen Palopäällystöliiton lähettämänä eurooppalaisessa terrorismiasiantuntijavaihdossa. Vaihdossa ja sen aikana käymissäni keskusteluissa tuli tunne, että terrorismin kaltaista väkivaltaa tulisi tutkia myös pelastusalan sekä moniammatillisen yhteistyön kautta.

okakuussa 2019 aloitin myös kansainvälisen turvallisuuden johtamisen opinnot Sveitsin Genevessä. Geneva Centre for Security Police (GCSP) on hyvin kansainvälinen, turvallisuuteen keskittynyt instituutti. Kurssini koko on 22 henkeä, osallistujia on viidestä eri maanosasta. Olen ainoa skandinaavinen opiskelija eikä eurooppalaisiakaan ole kuin muutama lisäkseni. Opiskelu on mielenkiintoista, luennoitsijat laadukkaita ja ilmapiiri kurssilla hyvin avoin. Päivät tosin venyvät itselläni välillä hyvinkin pitkiksi. Viikot on jaettu eri teemoihin ja päivisin on luentoja, ryhmätöitä sekä erilaisia keskustelutilaisuuksia. Omaa roolia viestijänä sekä median kuluttajana saa haastaa lähes päivittäin, aiheet ovat vaihtelevia, mutta liittyvät tavalla tai toisella turvallisuuteen. Satunnaisesti ohjelman ulkopuolelta tulee jokin erityisen kiinnostava aihe, josta järjestetään lyhyt tietoisku. Esimerkkinä tästä oli Yhdysvaltojen ja Iranin kiristyneet välit, joista GCSP:n Lähi-Idän asiantuntija piti mielenkiintoisen luennon.

Suomeen verrattuna opiskelussa painotetaan enemmän opiskelijoiden jo olemassa olevaa osaamista ja sen keskinäistä jakamista. Täällä ei vanhan kliseen mukaan ole huonoja kysymyksiä tai kommentteja vaan kaikkia mielipiteitä arvostetaan. Täällä odotetaan luennoitsijoiden sekä kurssilaisten kesken kunnioittavaa käytöstä ja keskustelutaitoja. Käytännössä tämä ilmenee muun muassa hieman Suomea muodollisemmalla pukeutumisella. Sain asunnon GCSP:n kautta ja se on sijainniltaan loistavassa paikassa. Aamulla kävelen koululle noin viisi minuuttia. Asumiskustannukset ovat Sveitsissä korkeat, muu hintataso lähellä Suomen hintoja. Palosuojelurahaston apurahan avulla täällä ollessani teen toista mahdollisen väitöskirjan artikkelia. Artikkelissani tutkin neljän terrorismin kaltaisen väkivaltatilanteen edistymistä ja seikkoja, jotka ovat vaikuttaneet johtamiseen ja viranomaisten yhteistyöhön. Pyrin kirjoittamaan yleensä aamulla ennen koulua hetken ja lisää koulun jälkeen. Lisäk-

si itseopiskelupäivät ja viikonloput on täysin pyhitetty artikkelin kirjoittamiselle. Vieressä sijaitsevan toisen oppilaitoksen kirjasto on meidän käytössämme, kuten myös tarvittaessa YK:n kirjasto. Myös kaukolainat onnistuvat kirjaston kautta sujuvasti.

Mahdollisuuksien mukaan suosittelen kaikille edes lyhyttä pätkää opiskelua ulkomailla. Mikäli tuntuu siltä, ettei siitä saa itse mitään uutta, kannattaa lähteä ulkomaille jakamaan omaa osaamistaan.

ntijavaihdosta Kokemuksena kurssi ja artikkelin kirjoittaminen ovat olleet maistuvia. Toki kotoa poissaolo ja työmäärä rasittavat, mutta toistaiseksi kaikki tuntuu vaivan arvoiselta. Kurssi antaa hyvät valmiudet ymmärtää kansainvälistä turvallisuutta sekä eri turvallisuustoimijoita. Kurssilaiset ovat mukavaa sakkia ja kansainvälinen ympäristö sekä motivoi, että parantaa kielitaitoa. Varsinaiset vapaapäivät ovat jääneet itsellä vähiin, mutta toiveissa olisi päästä keväällä kiertämään enemmän Sveitsiä. Tähän asti viikonloput ovat menneet artikkelin kimpussa. Mahdollisuuksien mukaan suosittelen kaikille edes lyhyttä pätkää opiskelua ulkomailla. Mikäli tuntuu siltä, ettei siitä saa itse mitään uutta, kannattaa lähteä ulkomaille jakamaan omaa osaamistaan. ´Itse tosin tähän asti olen ollut täällä pitkälti saamassa oppia. Kokemukseni mukaan, tulevaisuudessa pelastusala kamppailee muiden alojen kanssa työntekijöiden saatavuudesta. Yhä useampi pelastaja opiskelee työn ohessa toista ammattia. Halu kehittää itseään on työaikaa suurempi motivaattori. Lisäksi nuoret pelastajat ovat valmiita ja uskaltavat vaihtaa pelastuslaitosta saadakseen monipuolisempia työtehtäviä sekä haasteita uralleen. Usein nämä alan- tai talonvaihtajat ovat henkilöitä, joilla motivaatio uuden oppimiseen on jo lähtökohtaisesti suurempi. Haasteena onkin saada käännettyä tuo halu uuden oppimiseen ja kehittämiseen palvelemaan pelastusalaa paremmin. Jotta muualla hankittua koulutusta hyödynnettäisiin paremmin pelastusalalla, alan ulkopuolinen osaaminen tulisi nähdä resurssina. Alan kehittymisen kannalta olisi tärkeää, että eri laitosten ja viranomaisten välillä keskityttäisiin siihen, mitkä asiat meitä yhdistävät. Harmillisen usein eroavaisuudet on vain helpompi havaita ja näihin eroavaisuuksiin usein vedotaan, mikäli niiden katsotaan tukevan omaa käsitystä. Katse kannattaa myös välillä suunnata pois omalta toimialueelta tai jopa Suomesta. En väitä, että maailmalla asiat tehdään paremmin kuin Suomessa, mutta tehdäksemme asiassa johtopäätöksiä täytyy meidän tuntea myös muiden maiden pelastusalaa. Opintovapaani päättyy keväällä, jonka jälkeen palaan takaisin Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle palomiehen tehtäviin. Riippumatta työajasta ja työtehtävästä – Stay Safe. Tero Ihatsu

Rakenteellisen palonehkäisyn asiantuntijaseminaari Pietarissa Suomen Palopäällystöliitto järjesti 20.–21.1.2020 pelastustoimen rakenteellisen paloturvallisuuden asiantuntijoille tarkoitetun seminaarin yhteistyössä Venäjän hätätilaministeriön alaisen Pietarin paloyliopiston kanssa. Venäläiset asiantuntijat olivat vastaavassa seminaarissa Suomessa marraskuussa 2019 tutustumassa suomalaiseen tapaan toteuttaa rakenteellista paloturvallisuutta.

eminaarin tavoitteena oli jakaa osaamista maiden toimintatavoista ja parhaista käytänteistä. Lisäksi seminaari laajentaa maiden ja osallistujien kansainvälistä asiantuntijaverkostoa. Suomalaista asiantuntijuutta oli edustettuna Kymenlaakson, Helsingin ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksista, Palopäällystöliitosta sekä Pelastusopiston päällystöopiskelijoista. Lähdimme matkaan maanantaina aamutuimaan junalla kohti Pietaria. Saavuimme Pietariin Finljandskin rautatieasemalla, jossa meitä vastassa oli Pietarin paloyliopiston kansainvälisen yksikön isäntä Sergei Ilnitskiy. Ensimmäiseksi meidät toivotettiin tervetulleeksi Venäjälle ja Pietariin. Rautatieasemalta menimme syömään. Meitä odotti erittäin runsas venäläinen lounaspöytä. Lounaan jälkeen oli siirtyminen yliopistolle. Ensin vierailimme yliopiston museossa. Museo oli vielä hieman keskeneräinen, mutta avasi meidän silmiä Venäjän palontorjunnan historiasta. Museokierroksen jälkeen siirryimme yliopiston kansainväliselle osastolle, jossa tapasimme juuri aloittaneen paloyliopiston uuden rehtorin kenraali Bogdan Vasilevich Gackalyukin sekä muita seminaariin osallistuvia Venäläisiä kollegoita.

Suomalaisia sähköasennuksia. 14

Olimme venäläiseen tyyliin ”pyöreän” pöydän ääressä ja keskustelimme venäläisestä rakenteellisesta paloturvallisuudesta. Saimme havaita eroja suomalaisen ja venäläisen paloturvallisuuden eroista sekä määräyksistä. Hieno oli huomata, kuinka venäläiset kollegat olivat kaivaneet erinomaisia ja meitä kiinnostavia asioista esille seminaariin. He avasivat meille erilaisia raportteja ja esityksiä venäläisestä paloturvallisuudesta. Eremitaašin paloturvallisuudesta vastaavan yksikön johtaja Olga Sushkova piti meille erinomaisen esitelmän museon paloturvallisuudesta ennen seuraavan päivän suunniteltua Eremitaašin kohdekäyntiä. Pitkän päivän jälkeen meillä oli vuorossa venäläinen perinteinen illallinen. Tarjolla oli erilaisia paikallisia herkkuja. Illallisen täytti mukava puheensorina. Juttelimme ja tutustuimme naapurimaan kollegoihin ruokailun lomassa. Pitkän päivän jälkeen yliopiston auto vei meidät hotellille. Hotelli sijaitsi Vasilinsaaressa Nevan läheisyydessä. Tiistaiaamu alkoi aamiaisella jonka jälkeen siirryimme Eremitaašin museolle. Museo on eräs maailman suurimmista taide- ja kulttuurihistoriallisista museoista. Nyt pääsimme näkemään edellispäivän teorian päälle todellisuudessa, kuinka massiivisesta

rakennuksesta oikein on kysymys. Siinä oli suomalaisilla asiantuntijoilla ihmettelemistä, kun kiertelimme museon eri osastoja ja kohteita. Museoilla on paljon suojeltavaa ja huomioitavaa paloturvallisuudessa. Museossa on Venäjän kansallisaarteita, jotka ovat rahassa mittaamattoman arvokkaita. Söimme lounasta museon sisällä olevassa ravintolassa, joka ei ole yleisesti yleisölle avoinna. Siellä ravintolassa on vieraillut ja ruokaillut itse presidentti Putinkin. Lounaan jälkeen tutustuimme Finljandskin rautatieaseman ja Venäjän rautateiden paloturvallisuusasioihin. Käytössä on palojuniakin. Vierailun virallinen osuus päättyi kierrokseen rautatieasemalla. Tämän jälkeen meillä oli muutama tunti aikaa tutustua Pietarin suurkaupunkiin, ennen junan lähtöä takaisin Suomeen. Seminaari avasi silmiä maiden paloturvallisuuden eroista ja huomasimme kuinka molemmilla mailla on vielä kehitettävää omissa toimintatavoissa. Seminaari on mielestämme erinomainen esimerkki rajat ylittävästä yhteistyöstä paloturvallisuuden hyväksi. Hienoa oli päästä mukaan tähän yhteistyökuvioon. Päällystöopiskelijat Timo Nyholm & Jari Lehtonen

Alueellisen yhteisoperaation toteuttaminen: yleisjohtamista, yhteensovittamista, koordinaatiota vai mutkat suoriksi…

Havaintoja ja pohdintaa uuden vuosikymmenen alussa

”Tilanne heinäkuussa 2010. Torstai-iltana 29.7. lähestyi Venäjältä Karjalan kannasta pitkin ensimmäinen rajuilma, joka myöhemmin nimettiin Astaksi. Puolenyön aikaan Asta saavutti Suomen itärajan ja kulki yön aikana luoteeseen Suomen ylitse runsaassa 4,5 tunnissa. ” Kuusi päivää myöhemmin vierailee Veera, jota seuraavat vielä Sylvi ja Lahja…

oikkeuksellinen sää ja kesän 2010 myrskyt olivat alkusysäys alueellisen toiminnan ja toimintamallien kehittämiselle monella alueella. Onnettomuustutkintakeskuksen laatima raportti sisälsi kaikkiaan 14 kehittämiskohdetta, joista useat liittyivät tilanteen hallintaan ja niihin varautumiseen alueellisella sekä kansallisella tasolla. Mukana olleet pelastuslaitokset suorittivat myrskyn aikana tehtäviä, jotka niille eivät varsinaisesti kuuluneet. Hommat saatiin hoidettua ja apua annettua kuntalaisille, vaikkakin tieltä raivatut puut oli saadun palautteen perusteella ehkä pätkitty väärän mittaisiksi. Tehtävätaktinen ajattelu ja halu auttaa vaikuttivat siihen, että mentiin hieman toisen tontille. Tuolloin vedettiin mutkia suoriksi – hyvää tarkoittaen. Koettiin, että hommat pitää hoitaa ja apua antaa. 15

Nyt noin 10 vuotta tapahtuneen jälkeen on hyvä pysähtyä pohtimaan, missä mennään. Käsittelen tässä tekstissä havaintojani ja kokemuksia, joita olen vuosikymmenen saatossa tehnyt alueellisesta varautumisesta sekä siihen liittyvistä ilmiöistä, jotka edelleen vaativat konstailematonta ja avointa keskustelua. Näkökulmat ovat ainoastaan kirjoittajan omia, eivätkä edusta minkään organisaation kantaa.

”Käsitenippologiaa” – johtamisesta toiminnan tasoihin Käsitellään aluksi johtamiseen ja toiminnan tasoihin liittyviä kokonaisuuksia käsitteiden kautta. Lähdetään liikkeelle termistä yleisjohtaminen. Yleisjohtaminen integroituu laajojen ja yhteistyötä vaativien tilanteiden hallintaan ja johtamiseen. Pelastuslaissa yleisjohtaminen on määritetty seuraavasti: ”Jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilanteen yleisjohtajana toimii pelastustoiminnan johtaja. Yleisjohtaja vastaa tilannekuvan ylläpitämisestä ja toiminnan yhteensovittamisesta…” Poliisiasetuksessa on myös maininta yleisjohtajasta: ”Paikallispoliisin tilanne- tai johtokeskuksessa on päällystöön kuuluva yleisjohtaja, joka vastaa operatiivisen kenttätoiminnan johtamisesta. Johtokeskuksen yleisjohtajan toimialue voi koostua useamman poliisilaitoksen alueesta…” Kolmannessa esimerkissä otetaan lainaus suoraan Wikipediasta ja se kuuluu seuraavasti: ”Yleisjohtaja voi Suomessa tarkoittaa yleisesti johtotehtävissä olevaa henkilöä, jonka toimenkuva on yleinen ja joka ei johda mitään erityistä toimialaa yrityksessä tai organisaatiossa. Yleisjohtajalla voidaan myös tarkoittaa ihmistä, joka kelpaa kaikenlaisiin johtotehtäviin...-” Kuten yllä olevat esimerkit osoittavat, käsitteissä on huomattavia eroja. Miten tämä näyttäytyy käytännössä? Palaan havaintoihini myöhemmin.

Johtamisesta toiminnan tasoihin eli teknisestä strategiaan… vai miten se nyt menikään? Otan esimerkit pelastustoimesta ja sotatieteistä. Jos arvon lukija etsii edellä mainittujen toimialojen yleisimpiä määritelmiä, niin – yllätysyllätys – toiminnan tasot on määritetty kunkin oman tradition mukaan ja eri tavalla. Tätä ”käsitenippologiaa” olen pohtinut monesti löytämättä selkeää ja vankkaa perustelua. Kysynkin, miksi käsitteiden pitää

johtamiseen liittyvät tukija esikuntapalvelut ovat hyvin samankaltaisia riippumatta organisaatiosta ja toimintaympäristöstä. erota? Mistä kumpuaa eri toimialojen viehtymys määritellä yhteistoimintaan hyvin kiinteästi liittyvät käsitteet ja toimintamallit kunkin oman tradition mukaan ja vieläpä niin, että ne varmasti poikkeavat toisistaan? Eri käsitteiden käyttäminen muun muassa toiminnan tasoista, menetelmistä ja niillä toimivista johtajista hämmentävät kentällä. Asia selkeytyy toki suunnittelupöydällä ja lukuisten palaverien jälkeen, mutta jos tilanne on aikaintensiivinen ja vaatii nopeaa reagointia, syntyy yleensä turhaa kitkaa ja hitautta. Pahimmassa tapauksessa hitaus voi vaarantaa jopa ihmishenkiä, omaisuutta ja koko operaation tehokkaan toteuttamisen. Toki on todettava, että rakentava keskustelu käsitteiden osalta avaa myös oivia mahdollisuuksia yhteisen ymmärryksen muodostamiseen ja lisäämiseen. Tästä esimerkkeinä ovat jo vuosia yhteisessä käytössä olleet varautumisen ja kokonaisturvallisuuden sanastot, jotka on laadittu yhteistyössä eri toimialojen asiantuntijoiden voimin. Tietojohtamisen asiantuntijat toteavat, että 90 prosenttia organisaatioiden toiminnoista on samoja ja ainoastaan 10 prosenttia eriytyviä . Onko johtopäätös se, että lähes kaikki edellä mainitut käsitteet ovat toimialariippuvaisia ja kuuluvat tuohon 10 prosenttiin? Itse en usko tähän. Kokemukseni mukaan johtamiseen liittyvät tukija esikuntapalvelut ovat hyvin samankaltaisia riippumatta organisaatiosta ja toimintaympäristöstä. Tätä on kokeiltu eri ympäristöissä ja uskallan sanoa, että toimii. Esimerkkinä nostan esiin dokumentoinnin, tiedon hankinnan ja prosessoinnin, viestinnän, tilannekuvan ja erilaisten järjestelmien käytön. Edellä mainitut työvaiheet ovat varsin tyypillinen osa nykypäivän tietotyöläisen arkea.

Yleisjohtamisesta… ”No, sitten vain käsketään” tai ”toimivaltainen viranomainen johtaa/vastaa” ovat hyvin usein kuulemiani lausahduksia. Itse pidän edellä mainittuja kommentteja varsin oikeina, mutta kysymys kuuluu; mitä sitten tapahtuu käytännössä – miten toiminnat käynnistetään, kuka huolehtii/vastaa, millä

välineellä/järjestelmällä, ketä pitää tavoittaa, miten suunnittelu käynnistetään, missä paikassa, millaista tukea tilanteessa toimivat johtajat saavat ja miten viestintä yhteensovitetaan? Joillakin toimialaoilla ja alueilla toimintamallit ovat jo olemassa. Hyvään suuntaan ollaan siis etenemässä. Kun tilanne edellyttää seuraavan tason toimintaa ja toiminnan tason nostoa (kenttäjohtaminen -> yleisjohtaminen), siirrytään monesti osittain harmaalle ja tuntemattomalle alueelle. Yleistäen: johtajat ja asiantuntijat eivät tunnista vastinparejaan toisessa organisaatiossa, kieli ja ”työslangi” eroavat – kenen kanssa aloitan tilanteen hoitamisen ja missä? Kuvaisin vallitsevaa tilannetta hieman kärjistäen sanoilla hämmennys ja epämääräisyys – aikaa ja energiaa kuluu. Työkalut ja toimintamallit muuttuvat, konteksti ja toimintaympäristö laajenevat tai sitä on vaikea hahmottaa. Viittaan tässä kokemusteni lisäksi lukuisiin valmiusharjoituskertomuksiin ja erilaisiin raportteihin – havainto ei ole pelkästään oma. P20, L1 tai poliisin yleisjohtaja ei terminä kerro välttämättä kuntakonsernin tekniselle johtajalle tai asiantuntijalle mitään – ainakaan tilanteen mahdollisesti kaoottisessa alkuvaiheessa. Mistä epämääräisyys ja hämmennys oikein kumpuavat, kenen syy? Ei mielestäni kenenkään. Meille ei vain ole muodostunut vielä riittävän laajaa kokemusta, vakiintuneita käytäntöjä ja koulutusta tälle toiminnan tasolle. Toisaalta riittävän laajojen tilanteiden tapahtumatiheys on jakautunut epätasaisesti, jolloin yhteismitallista vertailua on vaikea tehdä. Ne alueet ja toimijat, jotka ovat joutuneet ”myrskyn silmään” ovat selkeästi erotettavissa valmiustasoltaan. Toki yhteisoperaatioiden hallintaa ja toimintojen yhteensovittamista on harjoiteltu esimerkiksi valmiusharjoituksissa ja muissa laajoissa häiriötilanneharjoituksissa. Strategista johtamista käsitteleviä koulutuksia ja siihen liittyviä työkaluja kyllä löytyy, mutta konteksti ja taso on aivan toinen. Alussa viittasin vuoden 2010 tilanteeseen. On todettava toimintamallien kehittyneen, mutta kansallisesti katsottuna alueet ovat edelleen hyvin erilaisessa vireessä. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisussa vuonna 2018 tämä tiivistettiin mielestäni hyvin osuvasti seuraavasti: ”Ei yhteistä koordinaatiota – tuoko maakuntauudistus apua? Miten yhteinen varautuminen ja eri osapuolten mukaan ottaminen on tapahtunut, vaihtelee suuresti hallinnonaloittain ja alueittain. Lisäksi kehitetyt toimintamallit eivät ole yhteensopivia vaan eri hankkeissa on rakenneltu omia ratkaisuja.”

Osassa alueita on muodostettu erilaisia varautumisen ja turvallisuuden yhteistyöverkostoja. Huomionarvoista on, että osassa nämä yhteistyöfoorumit toimivat alueellisen valmius- ja turvallisuussuunnittelun lisäksi myös käytännön toimijoina häiriötilanteissa. Ydinpelaajat on valittu niin, että he vastaavat jo oman työnsä puolesta varautumisesta ja tilanteen johtamisesta omissa organisaatioissaan. Ja mikä onkaan tehokkaampaa kuin se, että mahdollisia yhteisoperaatioita toteuttavat osallistuvat itse turvallisuus- ja valmiussuunnitteluun.

PALOKUNTAASEMATUNNUKSET Olkapoletit, paikka vaakunalle tai lisätunnuksille

Lopuksi… Alueellisen yhteisoperaation (yleis)johtaminen, yhteensovittaminen ja käytäntöjen koordinointi vaativat toimijoilta selkeän ymmärryksen käsitteistä sekä toiminnan ja johtamisen tasoista. Johtajien ja asiantuntijoiden tulee toimia samalla toiminnan tasolla ja ennen kaikkea löytää toisensa – loppu kokemukseni mukaan hoituu kyllä. Päivittäistilanteissa kenttäjohtamisen tasolla poliisin, pelastuslaitoksen ja ensihoidon johtajat ovat jo rutinoituneita yhteistoimintaan. Voisiko tietojohtamisen professorin ajatuksen ”se mikä toimii mikrotasolla, toimii myös makrotasolla” siirtää ajatuksellisesti kenttäjohtajilta yleisjohtajille? Mielestäni voi, samat toiminnot mutta skaala on toinen – viittaan edelleen 90/10-sääntöön. Päivittäiset onnettomuudet hoidetaan tyylikkäästi, keskushallinnolla on vakiintuneet toimintamallit, väliin jäävät alueet. Strategisen johtamisen ja kenttäjohtamisen välissä on tilaa. Tyhjiötä ei alueellisella tasolla voi mielestäni olla. Kokemukseni mukaan olemme vakaasti matkalla kohti alueellisten yhteisoperaatioiden maailmaa ja parempaa hallintaa. Meille on kertynyt hyvää tietoa ja kokemusta tästä toiminnan tasosta vuodesta 2010 lähtien. Haaste on, miten tämän tason toiminnot vakiinnutetaan käytäntöön ja osaksi kokonaisketjua niin että suorituskykyä löytyy joka alueelta. Ja mikä sitten loppujen lopuksi toimiikaan? Ei voi tietää ennen kuin kokeillaan ja harjoitellaan, mieluummin ennen seuraavaa tilannetta. Teksti: Joni Henttu SM, Palopäällystö ins. (AMK), majuri evp. Kirjoittaja on työskennellyt varautumisen ja pelastustoimen eri tehtävissä jo vuosikymmenten ajan. Henttu toimii myös aktiivisena kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijana. Henttu työskentelee 1.3. alkaen Lapin aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen -vastuualeen johtajana. Lähteet: Grönroos Mauri: Mahdollisuuksien aika – kohti virtuaalista organisaatiota. Transatlanta, Vammala Heinä- elokuun 2010 rajuilmat. Onnettomuustutkintakeskuksen raportti, S2/2010Y, 27.9.2011 Talvitie Roosa, Rantanen Hannu, Hämäläinen Eeva: Kunnan rooli turvallisuudessa korostuu, Kunnallisen kehittämissäätiön julkaisu 20, 2018 Valtonen Vesa: Turvallisuustoimijoiden yhteistyö operatiivis-taktisesta näkökulmasta, akateeminen väitöskirja, MPKK taktiikan laitos, julkaisusarja 1 n:o 3 2010 Ehdotus pelastustoiminnan johtamisen suunnitteluperusteiden kehittämiseksi, SM:n julkaisu 21/2018

Tyhjä paikka vaakunalle tai lisätunnuksille, hinta: 31,65 €/pari Brodeeratulla vaakunalla tai lisätunnuksella, hinta: 34,65 €/pari

Olkapoletit

Hinta: 28,85 €/pari

Olkavarsilaatat

Hinta: 24,85 €/kpl

Hihalaatat

Hinta: 28,85 €/pari

Nimilaatat

Hinta: 17,30 €/kpl

Palopäällystöliitosta myös metallimerkit, kokardit, lakkilaatat jne. Tilaukset: puh. 0440 344 112, www.sppl.fi, toimisto@sppl.fi

Pelastuslaki 29.4.2011/379 Valtioneuvoston asetus poliisista 19.12.2013

Tulityökoulutus 2021

Luvassa merkittäviä uudistuksia Tulityökoulutuksessa on käynnissä jo toinen peräkkäinen merkittävä uudistus. Uudistusten tavoitteena on aina ylläpitää vahinkotilastojen positiivista kehitystä, säilyttää koulutus houkuttelevana ja huolehtia samalla koulutuksen kustannustehokkuudesta. Edellinen uudistus yhdisti sinisen ja mustan kortin koulutukset. Muutokset herättivät silloin voimakasta kritiikkiä, mutta sattuneiden vahinkojen perusteella on arvioitavissa, että yhdistäminen on ollut onnistunut. Tulityövahinkojen määrä on jopa jatkanut laskuaan.

änä päivänä näyttää siltä, että olemme menossa kohti kahta koulutusmallia. Lähiopetus ja yhdistetty verkkokoulutusja lähiopetusmahdollisuus. Ensimmäinen koulutuskerta tulee säilymään lähiopetuksena, mutta täydennyskoulutuksen voi jatkossa valita joko lähiopetuksena tai osittain verkossa suoritettavana. Koulutusuudistus tarkoittaa samalla enemmän opiskeltavaa kurssinjohtajille, mutta asiakaslähtöisempää koulutusta asiakkaalle. Toimialakohtaisia lisäaineistoja tuotamme vuodesta 2021 alkaen. Täydennyskoulutukset tullaan tarjoamaan verkossa toteutettavaksi, mutta kurssilaisille ne ovat vapaaehtoisia ja valinnaisia. Kurssinjohtajat ovat selvityksen perusteella yleisesti sitä mieltä, että useita erilaisia pakollisia koulutussisältöjä ei kannata luoda. Vaarana olisi, että erilaisten sisältöjen jälkeen tilaajan olisi vaikeaa muodostaa kuvaa työntekijän osaamisen tasosta.

Palautteissa tulleiden ideoiden kannustamana rakennamme aineiston käsittelyn tulityölupalomakkeen ympärille. Kurssien hallinnoinnin osalta pyrimme automatisoimaan ja helpottamaan kurssinjohtajien työtä. Aineistot ja järjestelmät ovat valmiina tämän kesän aikana siten, että pääsemme kouluttamaan kurssinjohtajille uutta sisältöä syksyllä 2020. Kurssinjohtajien osalta Tulityötoimikunta teki 12.2. päätöksen, että kaikkien kouluttajien koulutusoikeuksia jatketaan tämän vuoden loppuun asti. Uusi aineisto otetaan tulityökursseilla käyttöön 2021.

Tulityökurssi pelastustoimessa Sain palautetta pelastusalalla työskentelevältä kurssinjohtajalta, ja myöhemmin myös vakuutusyhtiön edustaja tulityötoimikunnasta varmisti asian: poliisilla ja pelastustoimella ei ole tällä hetkellä riittävästi osaamista arvioida tulitöihin liittyviä tulipaloja. Palautteet liittyivät tulityövahingon tutkintaan ja kirjaamiseen sekä esimerkiksi vastuullisen osapuolen hahmottamiseen. Olemme jo useamman vuoden ajan käyneet Poliisiammattikorkeakoulussa kouluttamassa tuhotyörikosten tutkintakurssille osallistuvia poliiseja sekä vakuu-

tus- ja pelastusalan edustajia. Koulutuksista huolimatta esimerkiksi Prontoon kirjatuista 155 tulityövahingosta 90 tapauksessa ei ole tiedossa, onko työntekijällä ollut voimassa oleva tulityökortti. Sitä ei ole siis osattu tai muistettu kysyä. Tulityöturvallisuuden kehittämiseksi ja vastuukysymysten selvittämiseksi tilanteeseen täytyy saada parannus. Kyseessä on erityistä vaaraa aiheuttava työ, joka on kirjattu pelastuslakiin ja jonka tekijällä tulee olla turvallisuuskoulutus. Toiveena on, että Pronto-kirjauksia tekevä henkilö ymmärtää paremmin tulityön vaikutukset tulipalon taustalla. Näin tapahtuman kulku saadaan paremmin selvitettyä ja tilastoihin kirjatut tiedot hyödyttävät jatkossa myös määräysten laadintaa ja koulutuksen suunnittelua. Asian korjaamiseksi esitän, että jokaisen esimiehen ja mestarin tulee käydä päivän mittainen tulityökurssi: alaa opiskelevien mielellään Pelastusopistolla ja virassa olevien laitoksella. Jokaiselta laitokselta löytyy varmasti kurssinjohtaja vetämään nämä koulutukset, ja jos ei löydy, niin Palopäällystöliitto auttaa mielellään. Lisätiedot: Petri Lindh, koulutuspäällikkö, 044 722 5112

Hyvä hallintotapa -sarja

Oikeuslähdeopin ymmärtäminen on keskeinen viranomaisen taito O

len Sebastian De Caro, aiemmin useita vuosia palotarkastajana työskennellyt ja nykyisin teollisuudessa pelastusoikeuden parissa työskentelevä hallintobyrokraatti. Kirjoitan Palopäällystö-lehteen sarjan, jossa käsittelen hyvän hallinnon vaatimuksia pelastusviranomaisen näkökulmasta. Oma kiinnostukseni hallinto-oikeuteen sai alkunsa siitä, kun työskentelin palotarkastajana ja aloin pohtia oman toimivaltani rajoja: • Voinko antaa korjausmääräyksen suojaetäisyyksistä, kun laki tai muu säännöstö ei tarjoa tähän suoraa vastausta? • Mitä tehdään, kun asiakas kolmatta vuotta peräkkäin rikkoo samoja korjausmääräyksiä? • Onko korjausmääräys ehdoton? Minusta alkoi tuntua siltä, että pelastuslaitoksella jokainen tulkitsi pelastuslakia omien näkemysten mukaan, hallintolain (434/2003) menettelysäännöistä puhumattakaan. Tästä havainnosta lähti ajatus hakeutua oikeustieteellisiin opintoihin. Opintojeni aikana keskityin laajasti pelastusoikeuteen ja sen soveltamiseen. Hyvää hallintoa ja hallintomenettelyä ei tule pelätä, vaikka se voi näyttäytyä monimutkaisena. Menettelysäännöksillä tuetaan viranomaisen päätöksentekoa ja niillä pyritään harmonisoimaan muun ohella päätösten sisältöä. Ydinkysymyksenä hallintooikeudessa on vallan tasapainottaminen ja yksilön suojaaminen tarpeettomalta julkisen vallan käytöltä. Julkisen vallan käytöllä tarkoitetaan viranomaisen yksipuolista puuttumista asiakkaan tai asianomainen vapauspiiriin esimerkiksi hallintopäätösten, normien tai ohjeiden antamisen kautta. Jotta päätöksenteko olisi hyvää ja johdonmukaista, tulee ensiksi ymmärtää oikeuslähdeoppia yleisellä tasolla. Käsittelen seuraavaksi eri säädösten välistä suhdetta kotimaisessa oikeudessa lähtien valtiota ohjaavasta sääntelystä aina yksittäisen viranomaisen ohjeeseen. En käsittele tässä yhteydessä eurooppalaista valtiosääntöä ja hallintotoimintaa. Perustuslain 2 §:n mukaan Suomi on oikeusvaltio. Tätä ilmentää sen 3 §:ssä asetettu niin sanottu vallan kolmijako, jossa erote-

taan lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta toisistaan. Keskeisimmät toisiaan tasapainottavat julkisen vallan käyttöä ohjaavat perustuslakiin kirjatut normit ovat 2.3 §:ssä oleva lainalaisuusperiaate sekä 21 §:ssä oleva oikeusturvan tae. Perustuslain 2.3 §:n mukaan vallan käyttö on aina sidottu voimassa olevaan oikeuteen. Toisin sanoen viranomaisen julkisen vallan käytön tulee aina perustua lakiin. Laissa annetaan viranomaiselle toimivalta, kuten pelastusviranomaiselle on valvonnan osalta pelastuslain (379/2011) 78 §:ssä tehty. Sen sijaan perustuslain 21 §:ssä on muun ohella säädetty mahdollisuudesta saattaa viranomaisen tekemä toimi riippumattoman tuomioistuimen arvioitavaksi. Perustuslaki nauttii kotimaisessa oikeudessa etusijaa ja tätä ilmentää sen 106 §:ssä säädetty perustuslain kanssa ristiriidassa olevien lain säännösten väistyminen. Lisäksi perustuslain 107 §:ssä säädetään, että perustuslain tai muun lain kanssa ristiriidassa olevat lakia alemman asteiset normit ja ohjeet väistyvät. Perustuslakia hierarkkisesti seuraa kansallinen lainsäädäntö. Lait eivät ole kuitenkaan keskenään samanarvoisia, vaan ne jakautuvat yleislakeihin ja erityislakeihin. Pääsääntönä on, että yleislaki väistää erityislakia. Tätä ilmentää esimerkiksi hallintolain 5.1 §:n mukainen toissijaisuus, jonka mukaan muissa laeissa olevat hallintolakia poikkeavasti säännellyt normit tulevat sovellettaviksi hallintolain normien sijaan. Esimerkiksi pelastuslain 80.4 §:ssä säännellään pöytäkirjan sisällöstä hallintolakia poikkeavasti, joten hallintolaki täydentää palotarkastuspöytäkirjan muotosääntöjä. Myös säännöksen voimaantuloajalla on merkitystä, sillä uudempi laki saa etusijaa vanhemman lain osalta. Esimerkiksi pelastuslain 112.2 §:llä kumottiin vanha pelastuslaki (468/2003). Vasta lakien jälkeen tulee sovellettavaksi asetukset. Kansallisen lainsäädännön nojalla voidaan antaa asetuksia, jotka väistyvät silloin kun ne ovat ristiriidassa lain kanssa. Esimerkiksi pelastuslain 11.3 §:ssä on annettu sisäministeriölle asetuksenantomahdollisuus pelastustien merkitsemisestä. Tässä kohden on hyvä palauttaa mieleen pe-

rustuslain 107 §, joka itsessään kieltää lain kanssa ristiriidassa olevan asetuksen käsittelemisen. Jos esimerkiksi sisäministeriö säätäisi normin, jonka mukaan moottoritien liikennemerkin pohjaväri olisi vihreän sijaan keltainen, olisi normin soveltaminen kiellettyä ja siten asetus merkityksetön. Vasta lain ja asetuksen jälkeen on vuorossa viranomaisen omat ohjeet ja tulkinnat. Viranomainen voi antaa omia tulkintojaan ja suosituksiaan myös ilman lain valtuutusta, mutta asiassa on huomattava, ettei viranomaisen antamaa ohjetta pidetä tällöin oikeussääntönä tai oikeudellisesti sitovana. Asiassa on kuitenkin huomattava, että viranomaista sitoo virkavastuu. Julkista valtaa käyttäessäsi vastaat siitä, että päätöksesi perustuu voimassa olevaan oikeuteen. Oikeuslähdeopin ymmärtäminen onkin keskeinen hallintoviranomaisen taito Voit harjoitusmielessä testata oikeuslähdeoppia konkreettisesti. Lähde esimerkiksi liikkeelle siitä, onko sinulla toimivaltaa määrätä nestekaasupullon poistamista kellarista alkaen asetuksesta ja päätyen perustuslakiin. Sitten voit yrittää käänteisesti lähteä liikkeelle perustuslaista ja tarkastella, onko sinulla oikeutta määrätä veneessä olevan sammuttimen huoltoa ja tarkastusta. Annan ensi numerossa vastauksen tähän pähkinään. Sebastian De Caro, hyvän hallinnon puolesta.

Jaostojen kuulumiset

Pelastustoiminta: Yhteistyö tiivistyy

Vuosi 2020 käynnistyi Pelastustoiminta-jaoston osalta aktiivisissa merkeissä. Palopäällystöliitto on tehnyt kahden vuoden ajan yhteistyötä autonvalmistaja Renaultin kanssa ajoneuvotekniikan ja tieliikennepelastamisen kehittämisen osalta. Yhteistyötä syvennettiin, kun Pelastustoimintajaoston ja liiton asiantuntijatoimikuntana toimivan Pelastusalan tieliikennepelastamisen toimikunnan jäsenistöä osallistui Renaultin Annual Tertiary Safety -seminaariin 15.–16.1.2020.

anskassa Guyancourtissa sijaitsevassa Renaultin teknologiakeskuksessa järjestetyssä seminaarissa oli Suomesta mukana 14 henkilöä. Seminaariosuuden lisäksi järjestettiin käytännön workshop-päivä, jossa Renault tarjosi yhdessä pelastuskalustovalmistajien kanssa seminaarin kansainvälisille osallistujille mahdollisuuden harjoitella tieliikennepelastamisen tekniikoita uusilla autoilla ja uusimmilla työkalumalleilla. Suomalainen pelastustoiminnan asiantuntijuus ja ammatillinen osaaminen noteerattiin jälleen kerran. Osaajiemme työskentelyä seurattiin erityisellä mielenkiinnolla.

Mitä opittiin – mitä tulevaisuudessa? Toimintaympäristö muuttuu ja pelastajien haasteet monimuotoistuvat ajoneuvojen teknistyessä kovaa vauhtia. Osaamisen kehittäminen onkin jatkumo, jota pitää viedä suunnitelmallisesti eteenpäin. Kollegiaalinen ajatustenvaihto, toimintatapojen ja -mallien vertailu sekä mahdollisuus harjoitella moderneilla ajoneuvoilla tieliikenteen uusien haasteiden mukaisesti olivat osallistujien mielestä erinomaista seminaarin antia. Tulevaisuus näyttääkin hyvältä. Tieliikennepelastaminen tulee olemaan jatkossakin Pelastustoiminta-jaoston yksi tärkeä käytännönläheinen aihealue koulutustapahtumissa. Toimiva yhteistyö Renaultin kanssa jatkuu ja tulevaisuuden uudet koulutustapahtumat ovat jo suunnitteilla. Liiton viestintäkanaville päivitämme lisäinformaatiota tulevista tapahtumista.

…ja se helmi Seminaarimatkalla meillä oli mahdollisuus tutustua myös Pariisin pelastuslaitoksen toimintaan. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen Erottajan pelastusasemalla työskentelevä palomies-ensihoitaja Karim Lounes oli matkallamme ”paikallisoppaana”. Pariisissa kasvanut ja ennen Suomeen muuttoaan Pariisin pelastuslaitoksella palomiehenä työskennellyt Karim mahdollisti hienoja kokemuksia porukallemme. Paloasemavierailut ja henkilöstön tapaamiset sekä Ranskan pelastustoimen ja yhteiskunnan avaaminen omien kokemuksien kautta olivat todellisia helmiä. Osallistujaporukaltamme iso kiitos järjestelyistä Karimille, Pariisin ja Helsingin Pelastuskoulun läpikäyneelle ammattilaiselle, sekä liiton koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaalle. Seminaarimatkalta päällimmäiseksi jäi myös auttajien asenne ‒ pelastustoimen ammattilaisten ja vapaaehtoisten auttajien ylpeys omasta työstään. Mielestäni tavoiteltava tahtotila. Aurinkoista talven ja tulevan kevään jatkoa. Terveisin, Ville Mensala puheenjohtaja Pelastustoiminta-jaosto

Vapaaehtoispalokuntatoiminta: Sopimuspalopäällikköseminaarista tulevaisuuden johtajia sopimuspalokuntiin Järjestyksessään viides Sopimuspalopäällikköseminaari käynnistyy loppuvuodesta 2020 Sopimuspalopäällikköseminaarin tavoitteena on • antaa palokuntien johtotehtävissä toimiville eväitä toiminnan strategiseen suunnitteluun ja vapaaehtoisten johtamiseen • auttaa luomaan verkostoja palokuntatoiminnassa mukana olevien välille sekä • oppia toimimaan ja vaikuttamaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja tilaisuuksissa.

Strategisen suunnittelun ja johtamisen lisäksi tulevaisuuden sopimuspalokuntien johtajien tulee osata luoda, rakentaa ja vahvistaa brändiä. Sopimuspalopäällikköseminaarien tavoitteena on antaa sopimuspalokuntien johtajille mahdollisuus kasvaa ja kehittyä sekä kehittää henkilökohtaisia johtamistaitoja. Seminaari antaa laadukkaiden alustusten ja syvällisten keskustelujen kautta välineitä yhä parempaan käytännön johtajuuteen ja oman johtajakuvan kehittymiseen.

Seminaari sisältää viisi puolen vuoden välein järjestettävää lähijaksoa ja näiden välissä laadittavat välitehtävät. Neljäs lähijakso järjestetään Keski-Euroopassa. Lisätietoa seminaarista voi kysyä koulutusjohtaja Tomi Timoselta tomi.timonen@sppl. fi, 044 733 4112. Lähde Sinäkin mukaan sopimuspalokuntien monipuolisimpaan johtajakoulutukseen!

Sopimuspalopäällikköseminaarin suorittaneiden mietteitä

-seminaari oli tavallaan tienavaaja koko seminaarijärjestelmälle. Seminaari antoi erinomaisen kuvan sen hetkisen tilanteen VPKkentästä ja miten erilaiset VPK:t painivat erilaisten asioiden kanssa. Yksi keskeisimpiä asioita oli miten toimia päättäjien kanssa. Tuli selväksi, miten rakentaa suhteet pelastuslautakuntaan, muihin virkamiehiin ja poliittisiin päättäjiin. Tuli selväksi, että ne puheet "mä olen tällainen vähän savua saanut, en mä mitään tiedä", olivat ohi. Risto Salo, Tammisalon VPK, I Sopimuspalopäällikköseminaari

pin seminaarissa uudenlaista ajattelutapaa asioihin ja parasta on verkostoituminen. Ei kannata jättää väliin tätä mahdollisuutta. Suosittelen! Kai Vainio, Kiukaisten VPK, III Sopimuspalopäällikköseminaari

eminaariin osallistuminen oli monipuolinen ja opettava kokemus. Seminaarin luennot käsittelivät palokunnan johtamista monesta eri näkökulmasta. Harjoitustyöt pakottivat miettimään myös tuttuja asioita uudella tavalla. Ulkomaanjaksolla pääsin perehtymään itävaltalaiseen VPK-toimintaan, joka jätti lähtemättömän vaikutuksen. Seminaari antoi myös hyvää ja käytännönläheistä ohjausta juhla- ja tapakulttuuriin ja lisäsi esiintymisvarmuutta. Voin lämpimästi suositella seminaaria kaikille, jotka haluavat syventää osaamistaan sopimuspalokuntatyön monimuotoisuudesta. Petri Aalto, Turun VPK, II Sopimuspalopäällikköseminaari

eminaariin hakeuduin, kun sen jo käyneet ystävät kehuivat seminaarin antia ja kehottivat hyppäämään kyytiin. En ole päätöstä katunut päivääkään, enkä sitä, että sovin kustannusten jaosta oman palokunnan, alueyhdistyksen ja itseni kesken. Jokainen euro oli sijoituksen väärti. Monesti kysytään, ”no mitä siellä sitten oli?” ja vastaus ei ole lyhyt, sen takaan. Parasta antia oli laajan verkoston rakentuminen, yhteisten kokemusten jako ja sparraus sekä asiakokonaisuuksien käsittely, joita ennen en ollut tullut miettineeksi. Kun ottaa vastuuta palokuntayhdistyksessä, tulee vastaan monenlaista kivaa, mutta myös kuraa. Seminaari auttaa tuon kuran lapioimisessa, luo tukiverkoston pahanpäivän varalle ja opettaa hyvin paljon uutta, miten tehdä asioita toisin. Viimeksi mainittu onkin ehkä se kipein oppi, että en olekaan aina oikeassa ja on muitakin järkeviä mielipiteitä samasta asiasta. Seminaari siis kasvattaa, jopa tämänkin ikäistä miestä. Mika Gröndahl, Veikkolan VPK, IV Sopimuspalopäällikköseminaari

Jaostojen kuulumiset

Varautuminen ja väestönsuojelu: Varautumisessa havaittu paljon uudistustarpeita Tätä kirjottaessani viimeistelemme jaostomme vuoden päätapahtumaa, Triplassa 25.3. pidettävää varautumisaiheista Palopäällystöpäivien pre-seminaaria. Ilmoittautuneita on jo runsaasti ja tila on jo vaihtunut suurempaan. Saamme varmasti laajalla joukolla hyvää keskustelua varautumisesta kolmivaiheisen skenaarion ja alustusten kautta.

arautumisessa on meneillään paljon mielenkiintoisia asioita. Nostan tässä esille pelastuslain kokonaisuudistuksen, jossa on oma työryhmä kokoamassa näkemyksiä poikkeusoloihin varautumiseen ja väestönsuojeluun liittyvistä pelastuslain luvuista 10 ja 11. Tavoitteeksi on asetettu tehdä esityksiä uudistustarpeista niin, että pelastustoimen vastuulla oleva varautuminen kytkeytyy tiiviisti pelastustoiminnan kansallisen ja kansainvälisen valmiuden järjestelmiin. Työssä voidaan tietenkin hyödyntää väestönsuojeluselvitystä, pelastustoimen uudistushankkeen tuotoksia ja pelastustoimen poikkeusolojen riskianalyysihanketta. Jäsenistössämme on tähän aiheeseen erittäin laajaa osaamista ja paljon näkemyksiä sen kehittämiseksi, odotan myös edellä mainitun seminaarin tuovan aiheeseen mielenkiintoisia näkökulmia.

Konkreettinen kehitystyö Varautumisessa on lainsäädännön kehittämisen lisäksi meneillään paljon konkreettista kehitystyötä. Paikallisen ja alueellisen varautumisen kehittämiseen haetaan yhteistä mallia, joka huomioi tarpeen varautua lyhytkestoiseen ja paikalliseen tai pitkäkestoiseen ja laaja-alaiseen häiriötilanteeseen niin normaali- kuin poikkeusoloissa. Yhtenevä toimintamalli toisi paljon etuja eikä vähäisimpänä olisi asiasta viestiminen kansalaisten suuntaan. Ihmisillä on samat perustarpeet kuten ruoka, suoja ja terveys. Eri tilanteissa eri tarpeet korostuvat, esimerkiksi talven laaja-alaisessa sähkökatkossa lämmön, ruoan merkitys korostuu, kun taas esimerkiksi onnettomuustilanteissa ensihoito ja sosiaali- ja kriisiapu ovat ensiarvoisessa asemassa. Miten tällaisia palveluita tuottavat yksiköt rakennetaan yhtenäisellä mallilla vas-

Paikallisen ja alueellisen varautumisen kehittämiseen haetaan yhteistä mallia.

taamaan tarpeeseen eri tilanteissa? Saamme tähän varmasti parhaiten vastauksia työskentelemällä yhdessä viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa. Juhani Carlson puheenjohtaja Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto

Hallinto ja tukipalvelut: Hallinto ja tukipalvelut: FEU-valmistelut ovat täydessä käynnissä

25th ANNIVERSARY Turku 2020

allinto ja tukipalvelut -jaoston johtokunnan väkeä osallistui tammikuun lopussa pidettyyn luottamushenkilöseminaariin, jossa katseet suunnattiin rohkeasti eteenpäin. Seminaarissa tarkasteltiin liiton strategiaa peilaten sitä toimintaympäristömme kehityssuuntiin, pureuduttiin

vaikuttamistoiminnan parantamiseen ja ideoitiin sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehityspolkuja.

FEU 25 vuotta Jaoston johtokunta kokoontui vuoden en-

simmäiseen kokoukseen helmikuun lopussa. Toukokuussa Turussa järjestettävä FEU:n 25-vuotisjuhlakokouksen suunnittelu ja ennakkojärjestelyt täyttävät ainakin jaoston puheenjohtajan kalenteria enenevissä määrin kevään aikana. Turussa on kova yritys järjestää upeampi kokous kuin perustamiskokous 25 vuotta sitten Tampereella. Ennen tätä pelastusalan väki kokoontuu Palopäällystöpäiville Helsinkiin. Edellisten vuosien tapaan #ppp2020 tarjoaa korkeatasoisen ja ajankohtaisen ohjelman. Teemu-Taavetti Toivonen Hallinto ja tukipalvelut -jaosto

Jäseninfo Olethan jo tutustunut Howspace-työtilaan?

sana liiton vuorovaikutuksen edistämistä olemme ottaneet kokeilukäyttöön Howspace-työtilan. Howspacen kautta saat liiton ajankohtaiset kuulumiset sähköisesti kahdesti kuukaudessa. Howspacen tarkoitus on toimia vuorovaikutuksellisena alustana tiedonkulkua ja yhteisöllisyyttä lisäävänä kanavana Suomen Palopäällystöliiton toimiston, jaostojen ja jäsenten välillä. Howspacen sisältö on suunnattu erityisesti jäsenistölle. Otamme mieluusti vastaan palautetta ja kehitysehdotuksia liiton viestinnän kehittämiseen!

Howspacen käyttö: • • •

Saat kahdesti kuukaudessa sähköpostitse henkilökohtaisen linkin, jota klikkaamalla pääset lukemaan kuulumisia. Rekisteröitymistä ei tarvita. Jos et ole vielä saanut yhtäkään sähköpostia, tarkistathan roskaposti- ja muut mahdolliset kansiot. Ongelmatilanteissa olethan yhteydessä: toimisto@sppl.fi / jaana.kovero@sppl.fi / siiri.lecuyer@sppl.fi

Jäsentietojen päivitys onnistuu kätevästi

mien jäsentietojen tarkastelu ja muutos tapahtuu seuraavasti: • pääset tarkastelemaan ja muuttamaan tietojasi Palopäällys- töliiton jäsenrekisterin kautta. Ilmoitathan mikäli työpaikkasi, tittelisi, osoitteesi, puhelinnumerosi, sähköpostisi tai tutkinto-

•

si muuttuvat. Näin varmistat, että saat ajankohtaista tietoa liiton toiminnasta ja tapahtumista myös jatkossa. Palveluun kirjautuaksesi tarvitset jäsenkortistasi löytyvän jäsennumerosi. Mikäli olet unohtanut salasanasi ja sähkö- postiosoitteesi on muuttunut, tai muissa ongelmatilanteissa apunasi on: toimisto@sppl.fi

Asiantuntijuuden edistäminen on liiton prioriteettilistalla korkealla

siantuntijuuden edistäminen ja kehittäminen on Palopäällystöliiton toimistolla prioriteettilistalla korkealla. Asiantuntijaviestinnän edistämiseen ja ylläpitoon käytetään viestintäkanavista ensisijaisina Howspace-työtilaa, onlinekokouksia ja mobiililaitteista löytyviä pikaviestijärjestelmiä (WhatsApp). Asiantuntijuuden kehittämiseen ja edistämiseen liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä liton toimiston väkeen: toimisto, toimisto@sppl.fi ja viestintäpäällikkö Siiri L’Ecuyer, siiri.lecuyer@sppl.fi Muut yhteystiedot ja lisätietoa: sppl.fi

Palopäällystökalenteri teki paluun!

alopäällystökalenteri 2020 ilmestyi vuodenvaihteessa. Jäsenistöltä saamamme palautteen perusteella toimme vuoden tauon jälkeen Palopäällystökalenterin taas jokaiselle halukkaalle.

Jaostojen kuulumiset

Yritysturvallisuus: Yritysturvallisuutta Palopäällystöpäivillä

ynkkä ja lämmin talvi alkaa olla takana, ja lämpimän ja aurinkoisen kevään voi jo lähes aistia. Varma kevään merkki on Palopäällystöpäivät #ppp2020, joka tänä vuonnakin kokoaa yhteen yritysturvallisuusjengin yhdessä muu pelastusalan kanssa. Yritysturvallisuus-jaosto on mukana teemaohjelmalla, jossa käsitellään yritysten ja pelastustoimen yhteistyötä onnettomuuksien ennaltaehkäisyn toimintaohjelmaluonnoksen hengessä. Viime kevään Palopäällystöpäivillä Yritysturvallisuus-jaosto halusi herätellä keskustelua viranomaisten ja yritysmaailman yhteistyön merkityksestä. Napakka ja vuorovaikutteinen teemaohjelma nosti esiin aiheen tärkeyden. Keskustelua tulikin todella hyvin ja käytiin alustajien luentojen yhteydessä aktiivisia dialogeja aiheesta. Tilaisuuden jälkeen yritysturvallisuusjaoston johtokunnan jäsen Kalle Seppänen totesi, että olisi mieluusti nähnyt paikalla myös pelastusjohtajia tai -päälliköitä. ”Toivoisin, että pelastuslaitosten edustajia jakautuisi tasaisemmin kaikkiin eri esityksiin Palopäällystöpäivillä. Tämä toisi lisäarvoa vuorovaikutukselle ja Palopäällystöpäivien tavoitteelle”, Kalle Seppänen totesi. Yritysturvallisuus-jaosto jatkaa mielellään laaja-alaista keskustelua ja tarjoaa ideoita pelastustoimen kokonaisvaltaisen riskianalyysin pohjaksi, kriisinkestävän Suomen rakentamiseksi. Tämän vuoden Palopäällystöpäivien Yritysturvallisuus-jaoston tee-

maohjelmassa jatketaan samalla aihealueella keskustelua. Yhteistoiminta Yrityksen ja Pelastuslaitoksen välillä -teeman alle on rakennettu hyvin yhteistyötä avaava teemoitus Pelastustoiminnan onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelmaluonnos-linjausta mukaillen. Näkökulmaa on haettu tänä vuonna pelastusviranomaisen ja sitä valvovan viranomaisen suunnalta. Esimerkein avataan hyviä käytänteitä yhteistyöstä pelastuslaitoksien ja yrityksen välillä. Sisältö on käytännön läheinen ja skaalautuva soveltuen niin suurten kuin pienempienkin toimijoiden näkökulmaan. Tarkemmin aihe jakaantuu otsikoiden Riskienhallinta, Koulutustoiminta ja Operatiivinen toiminta alle. Aiheen alustajina toimivat kokeneet ammattilaiset; riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta ja pelastusylitarkastaja Mika Kurvinen Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta.

Kevät jatkuu ajankohtaisilla Tunti turvaa -luennoilla Yritysturvallisuus-jaoston Tunti turvaa luennot ovat saaneet kevään aikana suursuosion. Tammikuussa Tunti turvalla -luennolla esittäytyi jaoston johtokunta ja esiteltiin tu-

levan vuoden toiminnan tavoitteet ja päätapahtumia. Helmikuun luento ”Muuttuva tulityökoulutus” keräsi erittäin paljon kuulijoita kiinnostavan ja kansantaloudellisesti merkityksellisen aiheen ympärille. Palopäällystöliiton koulutuspäällikkö Petri Lindh avasi uuden tulityökoulutuksen muutoksia ja uudistusprojektin edistymistä. Aihetta oli verkossa kuulemassa yli 100 asiasta kiinnostunutta. Petrin kiinnostava luento on katsottavissa edelleen Palopäällystöliiton YouTubekanavalla: youtube.com/palopaallystoliitto. Kevään luennot järjestetään aina kuun ensimmäisenä maanantaina klo 14.30. Virittäydythän siis taajuuksille myös 6.4. ja 4.5.2020. (Lisätietoa ja linkit Tunti turvaa -tietoiskuihin: Henriikka Majoniemi, henriikka.majoniemi@sppl.fi) Palopäällystöpäivillä nähdään! Mikko Parikka, puheenjohtaja, Yritysturvallisuus-jaosto Kuva alla: Vuoden 2019 Palopäällystöpäivillä Hämeenlinnassa Yritysturvallisuus-teemaohjelmassa aktiivista, mutta mietteliästä keskustelua yritysten ja viranomaisten yhteistyöstä.

Tammikuun Tunti turvaa-luennolla esiteltiin jaoston johtokunta:

Mikko Parikka Puheenjohtaja

Matti Helkamo Puheenjohtaja

Veera Jämsén Viestintävastaava

Olli Aromaa Sihteeri

Kalle Seppänen #ppp2020-vastaava

Raine Dahlqvist Koulutusvastaava

Pasi Repola Lausuntovastaava

Mikko Poutala Toimiston edustaja

Jaostojen kuulumiset

Riskienhallinta: Korostamme yhdessä tekemistä ja vuorovaikutuksen tehostamista

ällä kertaa johtokunta esittäytyy kertoen omista painopistealueistaan työssään sekä verkostoitumisen merkityksestä. Esittelyssä ovat niin varsinaiset kuin varajäsenetkin. Riskienhallinta-jaoston johtokunnassa aloitti viime vuoden lopulla Anja Aatsinki, joka kertoo omassa esittelyssään hieman myös taustastaan.

Kari Telaranta, johtava asiantuntija, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

akityöhöni SPEKissä sisältyy rakennetun ympäristön tiimin vetäminen, erityisinä painopistealueina asumisen turvallisuus ja uusien teknologioiden hyötykäyttö sekä toisaalta niihin liittyviin uhkiin varautuminen. Palopäällystöliiton luottamustehtävissä pyrin edistämään riskienhallinta -jaoston jäsenistön asiantuntemuksen hyötykäyttöä liiton lausunnoissa ja muussa toiminnassa. Tähän liittyen on jaoston johtokunnassa jo keskusteltu uudesta Howspace-alustasta ja sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista lisätä osallisuutta jaoston toiminnassa. Tänä vuonna tavoitteenamme on myös lisätä jaostojen välistä yhteistyötä. Olen riskienhallinta -jaoston johtokunnan puheenjohtaja. Jaoston jäsenistöä saattaa kiinnostaa, että sisäministeriössä on käynnistynyt pelastuslain uudistamisen esiselvityshanke. Se on organisoitu neljään eri jaostoon, joista yksi on onnettomuuksien ehkäisyn ja valvonnan jaosto. Jaoston tavoitteena on vuoden loppuun mennessä tarkastella muun muassa asumisen palo- ja poistumisturvallisuutta, vastuita, pelastussuunnittelua, valvontaa sekä pelastuslain suhdetta muuhun sääntelyyn. Kerron tästä lisää sitä mukaa, kun tietoa on saatavissa hankkeen etenemisestä.

Martti Honkala, kehittämispäällikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos

P 26

irkanmaan pelastuslaitoksella kehittämisyksikön tehtäväkenttä on hyvin

monipuolinen tulevaisuuden palvelutarpeiden arvioinnista päivittäisen toiminnan kehittämiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen yhdessä vastuualueiden ja toimintayksiköiden kanssa. Tavoitteena on toiminta- ja uudistumiskykyinen organisaatio. Kehittämistehtävissä hyödynnetään olemassa olevaa tutkimustietoa sekä korkeakoulujen ja muiden keskeisten sidosryhmien tietotaitoa ja osaamista. Pelastuslaitosten välinen yhteistyö on merkittävästi lisääntynyt. Yhteistyön rakentamisessa ja ylläpitämisessä verkostoituminen antaa eväitä uusille ajatuksille, ideoille ja näkemyksille. Kaikkea ei kannata yksin tehdä ja uusi näkökulma voi viedä kehitysidean lähemmäksi toteutumista. Kuluvana vuonna tärkeimpinä tavoitteina kehittämisyksikön vastuuhenkilönä minulla on ohjata ja edistää osaamisen kehittämisen toimintamallin käyttöönottoa ja pelastuslaitoksen omavalvontaohjelman valmistelu toiminnan arvioinnin ja -ohjauksen prosessien ja systemaattisuuden kehittämiseksi. Juuri valmistuneen pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen tarkistuksen kehittämisehdotukset tulevat olemaan merkittävässä osassa lähivuosien tehtävissä. Tampereen kaupunkiseudun nopea kasvu ja sen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja toisaalta haja-asutusalueiden väkikato ja väestön ikääntyminen poikii selvitys- ja suunnittelutarpeita pelastustoimen palveluiden järjestämismalleihin ja palveluiden tasoon. Riskienhallinta-jaoston toimintasuunnitelmasta nousee vahvasti esille jäsenistön asiantuntijuuden ja osaamisen hyödyntäminen sekä ammattitaidon kehittäminen. Uusien työkalujen, menetelmien ja tutkimustulosten hyödyntäminen ja käyttöönotto edellyttävät paljon viestintää ja konkreettista jalkauttamistyötä. Pelastustoimen palveluiden suunnittelussa riskianalyysien ja -analyysimenetelmien kehittäminen ja yhdenmukaiset perusteet auttavat löytämään vaikuttavia onnettomuuksien ehkäisyn keinoja ja optimoimaan pelastustoiminnan palveluja.

Marjo Oksanen, riskienhallintapäällikkö, Päijät-Hämeen pelastuslaitos

äijät-Hämeessä riskienhallintaosaston toimintaan kuuluvat valvontatehtävät, turvallisuusviestintä, asiantuntijatehtävät ja palontutkinta. Päijät-Hämeessä on tarkoitus ottaa uusi palvelutasopäätös käyttöön vuonna 2021. Sen päivitys on edellyttänyt paljon kirjoitustyötä jokaiselta osastopäälliköltämme ja varmaan työllistää muutosten myötä meitä kaikkia vielä pitkin kevättä. Palvelutasopäätöksen pohjana olevan riskianalyysin päivittäminen on ollut pääsääntöisesti riskienhallintapäällikön vastuulla ja siihen liittyvä työ onkin ollut lähes päivittäistä viimeisten kuukausien ajan. Olen huomannut työn edetessä itsessäni (kauhukseni) orastavaa mielenkiintoa tilastointia ja tilastoja kohtaan. Iitin kunta siirtyy Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen vuonna 2021 ja myös tämä muutos otetaan kaikessa tulevaisuuden suunnittelussa huomioon. Viestinnän onnistuminen tulee olemaan iso osa sujuvaa muutosta ja siihen tullaan panostamaan. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen työtyytyväisyys on viime vuoden lopulla tehdyn tutkimuksen mukaan aivan huikean hyvällä tasolla. Omalla osastollamme pientä tyytymättömyyttä kohdistettiin laitoksen sisäiseen tiedonkulkuun sekä yllättäen työn henkiseen kuormittavuuteen. Näihin kahteen asiaan täytyy tämän vuoden aikana keksiä ratkaisuja yhteistyössä koko henkilöstön kanssa. Verkostoituminen kannattaa. Keskisuurena pelastuslaitoksena meillä ei ole resursseja suunnitella ja kehittää kaikkea itse. Yhteistyöllä muiden kanssa saamme pienellä omalla panoksellamme paljon tuloksia aikaan. Verkostoissa tieto kulkee ja hyödynnämme ketterästi muiden hyviä käytäntöjä ja ideoita omassa työssämme.

Pauliina Kopra, johtava palotarkastaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

änä vuonna tärkeimpiä asioita työssäni on palvelutasopäätöksen valmistelu sekä palveluiden tuotteistamiseen liittyvän hankkeen läpivienti. Turvallisuusviestintä on keskeinen osa työtäni jälleen loppuvuodesta! Riskienhallinta-jaoston työskentelyssä näen tärkeänä jäsenistön aktivoimisen yhteiseen turvallisuustyöhön. Palopäällystöliiton Riskienhallinta-jaostoon kuuluu huikea määrä alamme huipputekijöitä, joiden ammattitaitoa hyödyntämällä voitaisiin osallistua näkyvämmin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja viedä meille tärkeitä asioita eteenpäin aina säädösvalmisteluun saakka. Verkostomainen työskentely tulee korostumaan jatkossakin. Verkostoista on hurjasti hyötyä myös omassa työssäni, ne muun muassa auttavat löytämään hyviä jo muualla koettuja käytäntöjä sekä välttämään jo toisten tekemät mahdolliset virheet. Työssä tarvittavan tiedon määrä kasvaa ja sitä tulee kovalla vauhdilla koko ajan lisää. Verkostojen yksi hyvä puoli on siinä, ettei itse tarvitse hallita kaikkea vaan voi hyödyntää toisia asiantuntijoita ja toisten alojen ammattilaisten tietoa heidän omista säädöksistä ja ajankohtaisista asioista. Vaikka turvallisuus on pieniä tekoja, niin yhteistyöllä ratkaistaan usein isommatkin haasteet!

Jarkko Jäntti, riskienhallintapäällikkö, Keski-Suomen pelastuslaitos

olme tärkeintä tavoitetta omassa työssäni vuodelle 2020 ovat 1) toimintaympäristöanalyysin tuottaminen ja 2) poikkeusolojen riskianalyysi ja 3) jatkuvasta laadukkaasta tietotuotannosta huolehtiminen. Kaikkia noita tarvitaan Keski-Suomen pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen 2021-2022 pohjaksi. Riskienhallinta-jaoston johtokunnan toimintasuunnitelmasta haluaisin nostaa esille, että jaosto kokonaisuudessaan osallistuu osana liiton muuta toimintaa aktiivisesti turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ja säädösvalmisteluun. Verkostoitumisesta on hyötyä päivittäin omassa työssäni. Olen toiminut vuodesta 2006 pitkäjänteisesti Pelastustoimen tietojohtamisen perustana toimivan tilastointija resurssitietokanta PRONTO:n järjestelmäryhmässä ja perustan päätöksentekoni mieluiten aina tutkittuun tietoon. Jatkan pelastuslaitosten kumppanuusverkoston

alaisen PelaTKI-verkoston riskianalyysityöryhmän puheenjohtajana ja varajäsenenä tässä Palopäällystöliiton Riskienhallintajaoston johtokunnassa. Olen toiminut Palotutkimusraadin toiminnanjohtajana. Minulla on verkostot tutkimuslaitoksiin, alueen muihin viranomaisiin, pelastusalan sisällä muihin pelastuslaitoksiin, aluehallintovirastoon, Pelastusopistolle ja sisäministeriöön, maakunnan johtaviin virkamiehiin sekä päättäjiin yli toimialarajojen. Minulla on jo jossain määrin myös kansainvälisiä yhteyksiä, erityisesti onnettomuuksien ehkäisyn ja terroristisiin tekoihin varautumisen ammattilaisiin.

Anja Aatsinki, palopäällikkö, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

len valmistunut vuonna 2011 turvallisuusalan tradenomiksi ja aloittanut työt palotarkastajan viransijaisuudessa alkuvuodesta 2012. Ennen tätä olen ollut erinäisissä turvallisuusalaan liittyvissä tehtävissä, kuten kouluturvallisuushankkeessa projektityöntekijänä ja lentokentällä turvatarkastajana. Palotarkastajaksi päädyin hieman vahingossa, kiitos houkuttelevan työpaikkailmoituksen. Aiempi käsitykseni työn sisällöstä oli melko suppea ja saatoin jopa joskus todeta, ettei minusta ainakaan mitään palotarkastajaa tule. Loppuvuodesta 2013 minut valittiin johtavan palotarkastajan tehtävään. Toimin noin viisi vuotta yhden tiimin esimiehenä ja vastasin myös yleisötapahtumien valvontaa tekevän pienemmän tiimin ohjaamisesta. Reilu vuosi sitten meillä tuli hakuun palopäällikön tehtävä, johon kuului myös onnettomuuksien ehkäisyn johtaminen. Osittain tehtäväni vastaavat riskienhallintapäällikön tehtäviä ja niiden lisäksi toimin myös Käpylän ja Malmin pelastusasemien hallinnollisena päällikkönä. Palopäällystöliittoon liityin vasta muutama vuosi sitten ja Riskienhallinta-jaoston johtokunnassa aloitin viime vuoden lopulla. Liiton toiminnassa minua kiinnostaa erityisesti verkostoituminen. Alalla on aivan valtavasti osaamista ja hyviä käytäntöjä, mutta keskinäinen tiedonkulku ja toisilta oppiminen voisi olla vielä nykyistä paljon joustavampaa. Palopäällystöliitto tarjoaa ainutlaatuisen laaja-alaisten ammattilaisten verkoston, johon on ilo kuulua. Johtokunnan työskentelyssä olen erityisesti pitänyt siitä, että pääsee osallistumaan lausuntojen valmisteluun. Toivonkin, että pystymme tulevaisuudessa olemaan entistä vuorovaikutteisempia sekä muiden jaostojen että ennen kaikkea muiden Riskienhallinta-jaoston jäsenten kanssa.

Anja Aatsinki, palopäällikkö, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Elina Haapala, viestintäsuunnittelija, Tampereen kaupunki

massa työssäni on tänä vuonna muutoksia ja tätä juttua kirjoittaessa olen siirtynyt toisen organisaation viestintään määräajaksi. Palaan viestintäsuunnittelijan työhön Pirkanmaan pelastuslaitokselle vuoden lopulla. Jatkan työkuvioiden muuttumisesta huolimatta Riskienhallinta-jaostossa johtokunnan varajäsenenä sekä sihteerinä ja viestintävastaavana. Isoimmat odotukset itselläni vuoden 2020 osalta Riskienhallinta-jaostossa kohdistuvat vuorovaikutuksen tehostamiseen. Toivon, että saamme jäsenistölle toimivan ja helppokäyttöisen kanavan, jonka kautta vuoropuhelua voidaan käydä. Täten saadaan entistä paremmin esille se, mitä toiveita ja odotuksia jäsenillä on ja toisaalta saamme asiantuntijoiden äänet paremmin kuuluviin. Palopäällystöliitolla on tähän sopiva alusta koekäytössä ja saamme rakennettua sinne Riskienhallintajaoston vuorovaikutuksen tarpeisiin varmasti sopivaa sisältöä. Mielestäni verkostoituminen on oleellinen osa työntekoa. Eikä se ole mitenkään toimialasta kiinni. Omaa työtäni helpottavat kollegat, joilta voin kysyä vinkkejä ja neuvoja tai sparrailla ajatuksiani. Haluan kuitenkin ajatella verkostoitumisen positiivisuuden kautta ja nähdä sen mahdollisuutena, en velvollisuutena. Välillä pelastusalalla moititaan sisäisesti toimintaa siitä, että teemme asioita omissa lokeroissamme. Moittimisen sijaan tarvitsemme taitoa ja halua tehdä asioita yhdessä. Ja taitoa nähdä se kaikki hyvä yhteistyö, mitä olemme jo tehneet ja teemme joka päivä.

Palopäällystöpäivät

.3.

Pelastusalan ykköstapahtuma

PA L

ÄÄ L LY S TÖ PÄ IVÄ

S I N K I 2 5 .– 27

on suunnattu tulevaisuuden tekijöille Pelastusala on osa ympäröivää yhteiskuntaa, ja aika-ajoin onkin tärkeä tarkastella asioita oman roolin ulkopuolelta. Alan ykköstapahtuma Palopäällystöpäivät tarjoaa ainutlaatuisen alustan vuorovaikutukselle ja osaamisen kehittämiselle valtakunnallisesti.

alopäällystöpäivien teema on tulevaisuuden tekijöille, joten myös oleellisena kohderyhmänä ovat tulevaisuuden tekijät ja esikuvat ympäri Suomen. Tapahtuma alkaa keskiviikkona Varautumisen pre-seminaarilla. Asiantuntija-alustukset ja kommenttipuheenvuorot johdattelevat normaaliolot–häiriötilanteet–poikkeusolotteemaiseen trilogiaan. Skenaario etenee epätodennäköisellä, mutta täysin mahdollisella suurella junaonnettomuudella kivenheiton päässä Palopäällystöpäivien pitopaikasta. Torstaista perjantaihin Palopäällystöpäivät pureutuvat koko yhteiskuntaa puhuttaviin teemoihin. Hyvinvointiyhteiskunnan kehit-

tyminen kohti 2030-lukua haastaa Suomen miettimään uusia ratkaisuja: miten julkisia palveluja tuotetaan ikääntyvälle väestölle? Pelastusalaa tulee kehittää, mutta kenen ehdoilla ja miksi? Miten tiedolla johtaminen tukee kehitystä? Mitä tarkoittaa suorituskyvyn hallinta ja johtaminen? Lisäksi paneudutaan useisiin päivänpolttaviin puheenaiheisiin. Lämpimästi tervetuloa mukaan Palopäällystöpäiville Helsinkiin 25.–27.3.2020. Nähdään maaliskuussa Helsingissä! Suomen Palopäällystöliiton väki sppl.fi/ppp2020

Toimintaansa Palopäällystöpäivillä esittelevät mm:

Mediayhteistökumppani

FEU 25 vuotta -juhlakokous ja -seminaari lähestyvät 25th ANNIVERSARY Turku 2020

EU (Federation of the European Union Fire Officers Association) perustettiin Tampereella 6.6.1995 pidetyssä kokouksessa. Eurooppalaisten palopäällystöliittojen yhteenliittymä kokoontuu 25-vuotisjuhlakokoukseensa Turkuun 13.–16.5.2020. Perinteisten kokousmuodollisuuksien ja

juhlaillallisen lisäksi luvassa on kaikille avoin kansainvälinen seminaari Euroopan turvallisuuden kehitysnäkymistä 2020-luvulla. Seminaari järjestetään torstaina 14.5.2020 klo 13.00–16.00. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset: sppl. fi/feu25

Kokouksen ja seminaarin valmisteluiden tahti tiivistyy tapahtumaa kohti mentäessä. Majoitus- ja kokouspaikkana toimii Radisson Blu Marina Palace -hotelli. Osa tapahtumissa järjestetään muissa Turun keskustan tapahtumatiloissa ja sään salliessa vieraat pääsevät nauttimaan myös Turun kauniista saaristosta. Puolisoille on luvassa omaa ohjelmaa, jossa tutustutaan suomalaiseen peruskouluun, Kultarantaa ja Naantalia unohtamatta. Tapahtuman suunnittelusta toimistolla päävastuun kantavat Jaana ja Pasi.

Pelastuskortti (Rescue Sheet) jokaiseen autoon Suomessa

Turvallisuutta autoilijoille ja pelastushenkilöstölle Vaihtoehtoiset energianlähteet tulevat vakiinnuttamaan paikkaansa myös tieliikenteessä yhä enemmän. Autojen energianlähteeksi on useita eri vaihtoehtoja kuten esimerkiksi kaasu, sähkö, bensiini ja diesel. Ajoneuvon käyttövoimana voi myös olla yhdistelmä eri vaihtoehdoista.

joneuvoja ei voi kuitenkaan erottaa toisistaan kovinkaan helposti. Ajoneuvot näyttävät rakenteeltaan aivan samalta ulkoisesti, mutta niissä voi olla merkkejä tai symboleja, joista ilmenee auton energianlähde. Nämä symbolit kuitenkin vaihtelevat automalleittain, eikä mitään yhteistä linjaa niiden merkitsemiseen eri autonvalmistajilla ole. Erilaiset energianlähteet aiheuttavat erilaisia riskejä onnettomuustilanteissa. Bensiini on syttymisherkempää kuin diesel, ja täyssähköauto (muun muassa akuston palo) käyttäytyy täysin eri tavalla palotilanteessa verrattuna perinteisiin voimanlähteisiin. Autoihin on jo tällä hetkellä saatavilla pelastuskortti, josta ilmenee yhdellä vilkaisulla ajoneuvon energianlähde, turvavarus-

teet sekä pelastustyössä huomioon otettavat rakenteelliset tekijät. Pelastuskortin avulla pelastushenkilöstö saa nopeasti tietoonsa onnettomuusauton rakenteen ja energialähteen. Kortissa olevat tiedot parantavat pelastushenkilöstön työturvallisuutta huomattavasti. Pelastuskortti on A4-kokoinen, vakiomallinen kaavakuva ajoneuvosta. Pelastuskortti laitetaan kuljettajan puoleiseen häikäisysuojaan ja sen paikka on vakioitu kaikissa maissa, missä se on käytössä. Koska paikka on sama joka maassa, pelastushenkilöstö löytää sen nopeasti hätätilanteessa. (Autoliitto.) 12/2019–1/2020 välisenä aikana suoritettiin kyselytutkimus kahden eri pelastuslaitoksen operatiiviselle henkilöstölle. Tutkimuksen tulosten mukaan pelastuskortissa olevat tiedot nopeuttavat ajoneuvon purka mista vaativassa tieliikenneonnettomuusteh tävässä arviolta noin seitsemän minuuttia. Näin ollen myös onnettomuudessa osallisena oleva henkilö saa nopeammin tarkoituksenmukaista hoitoa. Lisäksi 100 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että pelastuskortissa olevat tiedot parantavat pelastushenkilöstön työturvallisuutta. Tutkimus järjestettiin osana pelastusalan päällystö AMK-tutkinnon opinnäytetyötä, jonka tavoitteena on saada pelastuskortti jokaiseen autoon Suomessa. Opinnäyteyön tuloksena on laitettu vireille kansalaisaloite helmikuussa 2020. Kansalaisaloitteen tavoitteena on, että sen pohjalta aloitetaan lainvalmistelun muutos tai lisäys, jossa pelastuskortti tulisi

ajoneuvon määräaikaiskatsastuksen osaksi. Lisäys tulisi Ajoneuvolain (2002/1090) 6. lukuun koskien ajoneuvon määräaikaiskatsastusta (53 §). kansalaisaloite.fi/fi/aloite/6020 Petri Partanen palopäällystöopiskelija, kansalaisaloitteen tekijä Pohjois-Savon pelastuslaitos

Pieni, mutta suuri paloturvallisuusriski litiumionakku on

tärkeä kierrättää oikein K

ierrätyksestä puhuttaessa on tärkeä keskustella myös turvallisuudesta. Teknologian tarjoamat hyödykkeet helpottavat arkea, mutta aiheuttavat myös turvallisuusriskejä. Esimerkiksi älylaite saa virtansa litiumionakusta. Tämän niin kutsutun riskijätteen kokonaisvaltaisessa kierrättämisessä paloturvallisuus on hyvin keskeinen asia. Kierrätysketjun alkupään turvaaminen on erittäin tärkeää, sillä se on ketjun heikoin ja haavoittuvin lenkki.

Energialähteen erityispiirteet tulee ymmärtää Vastaavasta akkutyypistä virran saavat lukuisat työkalut sekä lisääntyvissä määrin useat arjen piensähkölaitteet. Pieni ja energinen akkukennosto voi vikaantua esimerkiksi mekaanisen altistuksen ja ylilataamisen seurauksena, tai jos akun jännite laskee alle minimijännitteen. Tällöin akku voi kuumeta, turvota tai jopa syttyä palamaan aiheuttaen vakavan paloturvallisuusuhan, josta eivät edes kaikki pelastusalan ammattialaiset ole tietoisia.

Litiumionakusta virtaa saavan laitteen turvallisen käyttämisen, säilyttämisen ja kierrättämisen perustana on ymmärrys energialähteen piirteistä. Litiumionakullinen laite on tärkeä säilyttää suojassa iskuilta ja suurilta lämmönvaihteluilta. Käytöstä poistettujen varastoissa tai kaapeissa säilytettävien laitteiden litiumioniakut onkin tärkeä irrottaa laitteista sekä kerätä ja kierrättää paloturvallisesti. Turvallisuuden tukemiseksi Suomessa on innovoitu tuotteita, joiden turvin paloturvallinen kierrättäminen on nyt mahdollista. Esimerkiksi tuotteen oma tehdaspakkaus tai paloturvallinen suojapussi antaa usein riittävän suojan paloturvallisuudelle. Yleisesti litiumakullinen laite tai irtoakku on tärkeä kierrättää paloturvallisesti. Myös varastojen kätköissä ikääntyvien laitteiden litiumioniakut voivat muuttaa kemiaansa ja alkaa reagoida itsenäisesti. Valvomattomana akut aiheuttavat turvallisuusriskin. Jani Viljanen turvallisuusasiantuntija Ea-Technica Oy

Suomen Palopäällystöliitto tarjoaa yrityksille

asiantuntijapalveluita, koulutusta ja julkaisuja! Tilaa koulutus omaan organisaatioosi tai osallistu avoimiin koulutuksiimme. Tarjoamme esimerkiksi: • Turvallisuusvastaavien koulutus (6 h) • Turvallisuuskoulutus koko henkilökunnalle, sis. turvallisuuskävelyn (2 h) Lisätiedot: koulutuspäällikkö Mikko Poutala, mikko.poutala@sppl.fi tai 044 722 5112 www.sppl.fi

Huomionosoitukset

Ansioristi Nenonen Antti, turvallisuusalan kouluttaja, Hyria koulutus Oy Lehtonen Jyrki, tekninen päällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Valtonen Sinikka, henkilöstöjohtaja, Turun kaupunki Heikkinen Pauli, toiminnanjohtaja, Suomen Punainen Risti Rasila Jorma, palopäällikkö, Jokilaaksojen pelastuslaitos Kankaanpää Pekka, toimialuepäällikkö, Jokilaaksojen pelastuslaitos

Ansiomitali

Ansioristi

Kopra Pauliina, johtava palotarkastaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Tuomainen Timo, paloesimies, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Kuusela Anssi, aluepalvelupäällikkö, Laurea AMK Siipola Pasi, paloesimies, Jokilaaksojen pelastuslaitos Tölli Markku, paloesimies, Jokilaaksojen pelastuslaitos Järvitalo Jukka, ensihoitaja, Jokilaaksojen pelastuslaitos Hautala Heikki, kotihoidon / lähihoidon opiskelija, Jokilaaksojen pelastuslaitos Ansiomitali

Kouluttajan pedapakki:

Hae seuraavan koulutukseen! Kouluttaj an pedapakki

18.8.–15.11.202

Lisätiedot ja ilm oittautumiset ww

Vuorovaikutteinen oppiminen oli positiivinen yllätys w.sppl.fi/pedap akki

Koulutusosaaminen ja etenkin vuorovaikutustaidot ovat välttämättömiä taitoja tämän päivän työelämässä. Syksyllä 2019 Suomen Palopäällystöliitto toteutti yhteistyössä Hämeen Ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa paljon toivotun kouluttajakoulutuksen, johon hakeutui yhdeksän ennakkoluulotonta ja innostunutta henkilöä eri pelastusalan tehtävistä. Tässä osallistujien yhteenvetoa koulutuksesta.

oulutuksen luonteeseen kuuluen sen aikana vaihdettiin hyvin vilkkaasti ajatuksia ja kokemuksia, joista saimme hyviä ideoita sekä kehitysajatuksia omiin koulutuksiin. Ryhmän dynamiikka toimi hienosti ja tuntui että olisimme olleet jo pitkäänkin tekemisissä toistemme kanssa.

Neljä lähipäivää ja verkkotapaaminen Lyhyen kurssin sisältö oli positiivinen yllätys. Koulutuksessa perehdyttiin varsin kattavasti erilaisiin osallistaviin opetusmenetelmiin. Perinteiset PowerPoint-luennot loistivat poissaolollaan ja tilalle tuotiin vuorovaikutteista

oppimista, jonka keskiössä on opiskelija itse. Kehitimme aidosti omia vuorovaikutus- ja dialogitaitojamme sekä opimme antamaan ja ottamaan palautetta oikealla tavalla. Käytännönharjoitteiden avulla havainnollistimme, miten ihminen oppii ja kuinka tärkeää on oikeasti kuunteleminen ja mitä esimerkiksi vartalon asento kertoo meistä ja viestin vastaanottamisesta koulutustilanteissa. Kurssi opettajan johdolla oli rakennettu hienosti oppilaslähtöiseksi oppimiskokonaisuudeksi, joka antoi mahdollisuuden itse toteuttaa ja tuoda omia ajatuksia/kokemuksia miten koulutan nyt ja miten kehityn jatkossa. Osa meistä koulutti työkseen tai harrastuksen parissa kohtalaisen paljon vuoden

Pedapakilla uusia eväitä kouluttamiseen

arjassaan ensimmäinen Kouluttajan pedapakki käynnistyi syksyllä yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton ja HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa. Elokuisena aloituspäivänä oli kouluttajan mieli vähintäänkin yhtä jännittynyt kuin ympäri Suomea saapuneiden osallistujien, mutta kuitenkin vahva osallistujayhteisö oli muodostunut jo ensimmäisen tunnin aikana. Neljän yhteisen lähipäivän aikana perehdyttiin oppimiseen vaikuttaviin tekijöihin ja niiden parempaan huomioimiseen koulutuksissa. Koulutuksia suunniteltiin ja rikastettiin erilaisin aktivoivin opetusmenetelmin. Jokainen osallistuja sai ja joutui hiomaan koulutussuunnitelmiaan yhteisessä verkkosessiossa, jossa myös harjoiteltiin vertaispalautteen voimaa verkossa työskennellen. Koin myös, että vertaistyöskentely laajensi hienosti yhteistä osaamispääomaa kouluttajina.

Vuorovaikuttamiseen pureuduttiin ryhmädynamiikan kautta edeten dialogisiin harjoituksiin. Dialogisesti työskennellen kehittyi ymmärrys ja tietoisuus vertaisuuden, vastavuoroisuuden, symmetrian, kuuntelun ja tiedustelun merkityksestä vuorovaikutustilanteissa. Viimeisenä lähipäivänä paneuduttiin arviointiin sekä monen suuntaiseen palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen aktivoivin menetelmin työskennellen. Erikseen valokeilaan on nostettava se, että osallistujat olivat äärimmäisen sitoutuneita oman koulutusosaamisen kehittämiseen ja erityisesti kaikkien läsnä oleva osallistuminen oli käsin kosketeltava iloni. Sanna Ruhalahti, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu “Kyllä aloittelijakin sai hyvää koulutusta ja vinkkejä miten pidetään koulutuspäivä.”

aikana. Kurssin aikana teimme paljon itsetutkiskelua. Jokainen meistä oivalsi useita uusia asioita ja sai laajennettua näkemyksiään kouluttajana. Huomasimme, kuinka herkästi tulee suoriuduttua ja tehtyä koulutukset sillä vanhalla totutulla tavalla, vaikka olisi monia muita keinoja ja mahdollisuuksia suorittaa tiedon jakamista.

Perustietoa jokaiselle Pedagogiset opinnot eivät palvele pelkästään päätoimista kouluttajaa, vaan ovat hyvää perustietoa kaikille esimiestyötä tekeville. Koimme yhdessä ja yksilöinä lukuisia oivalluksia oppimisesta, vuorovaikutuksesta, arvioinnista ja monista muista teemoista. Kuuntelemisen, vuoropuhelun ja erilaisten tekniikoiden hyödyntäminen opetustilanteissa on tätä päivää eikä niitä saa – eikä voi jättää huomioimatta. Suurin kiitos kuuluu kyllä loistavalle ja motivoivalle kouluttajallemme Sanna Ruhalahdelle, jonka sydämellinen ja henkilökohtainen ote kouluttajana oli loistava. Voimme ehdottomasti suositella koulutusta kaikille! Kim Halmela, Helsingin kaupungin pelastuslaitos Esa Heinonen, Päijät-Hämeen pelastuslaitos Niko Hirvonen, Stora Enso Wood Products Oy Ltd, Kiteen saha Sakari Innanen, Pohjanmaan pelastuslaitos Petri Kautto, Päijät-Hämeen pelastuslaitos Esa Koskimaa, Päijät-Hämeen pelastuslaitos Jarmo Kouhia, Päijät-Hämeen pelastuslaitos Reijo Korhonen, Kainuun pelastuslaitos Suvi Vimpari, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos

Neljän Feeniksin Killan syystapaaminen K

illan syystapaaminen pidettiin 16.11.2019 Eckerö Line M/S Finlandialla. Tomi Timonen Palopäällystöliiton toimistolta aloitti päivän kertomalla liiton ajankohtaisista asioista. Tästä Markku Savolainen jatkoi kertomalla HAKAn uusista mahdollisuuksista. Ennen satamaan tuloa siirryimme ravintolapalveluiden piiriin nauttimaan kattavan ja herkullisen ”loumiaisen”. Saapuessamme Tallinnan satamaan otti laivan sairaanhoitaja Kari Hannula ryhmämme huomaansa. Paluumatkan ajan hän esitteli kattavasti

laivan turvajärjestelyitä ja -toimintoja. Kerrontaa siivitti kiertely ympäri laivaa komentosillalta ”paloaseman”, putkan ja konehuoneen kautta hänen omaan toimistoonsa, ensihoitoasemalle. Kiitos Kari, esittely oli loistava. Ennen Helsingin satamaa ehdimme vielä shoppailemaan. Helsinkiin saavuttuamme jatkoimme päivää liiton toimistolla Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston jaostokokouksella. Pekka Sippola Kiltakomentaja

Paloalan ammattilainen - liittosi on JHL 185x24mm_Palopaallysto2014.indd 1

10.1.2014 13:04:24

Safety above all

Syvennä osaamista ja paranna tiimisi turvallisuutta Bronto Skyliftin räätälöitävillä huolto- ja koulutuspalveluilla.

Ota yhteyttä ja kysy lisää! 33

Uudet jäsenet LH 6/19 - 2/20

Riskienhallinta Jääskeläinen Jarkko, palotarkastaja, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Yritysturvallisuus Käyhkö Petri, Head of Corporate Security, Kesko Oyj Eskelinen Jussi, yrittäjä, Sammu-Kaluste Oy Hietanen Markku, yrittäjä / ammatillisten aineiden opettaja, Oy Learning Center Finland Ltd

Pelastustoiminta Putkinen Petri, ensihoitaja AMK / sopimuspalokunnan yksikönjohtaja, Eksote / Parikkalan VPK Rankinen Ville, ylipalomies, Lapin pelastuslaitos Tolonen Risto, ylipalomies, Lapin pelastuslaitos Koskinen Kimmo, opiskelija, Pelastusopisto Voutilainen Kimmo, palopäällystöopiskelija, Pelastusopisto Lehtonen Jari, palomies-ensihoitaja/päällystötutkinnon opiskelija, Helsingin kaupungin pelastuslaitos Tallberg Clas, palomestari, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Penttilä Juha, palomestari, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Vapaaehtoispalokuntatoiminta Haanpää Petri, liikennepäivystäjä / palokunnanpäällikkö, Turun VPK Leino Joni, palokunnan varapäällikkö, Noormarkun VPK Tervo Rauno, puheenjohtaja, Tervolan VPK Juntikka Sauli, ryhmänjohtaja / varapäällikkö, Tervolan VPK Salonen Miska, palokunnanpäällikkö, Pornaisten VPK Kontsas Kalle, palokunnanpäällikkö, Valkeakosken VPK Alho Jari, koulutuspäällikkö, Jämijärven VPK Muukkonen Jari, vanhempi sammutusmies, Imatran VPK

Varautuminen ja väestönsuojelu Tuominen Milla, väestönsuojelusuunnittelija, Helsingin pelastuslaitos

Hallinto ja tukipalvelut Hirvonen Minna, koulutusjohtaja, Pelastusopisto Dalén Ari-Tapio, asemamestari, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Hakonen Sami, suunnittelija, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

ANNA MATERIAALIEN ELÄMÄN JATKUA. It starts here. Stena Recycling Oy Pajakatu 7-9, 11130 Riihimäki Puh. 010-7780 164 stenarecycling.fi

Liipasintie 8, 70460 Kuopio p. 017 - 264 7220 www.savonpalokalusto.fi

YHDESSÄ JO 100 VUOTTA VÄESTÖN SUOJANA.

BRANDS OF

VÄ I S TÖ GROUP www.temet.fi

Palokuntien SM 2020

TARUUS ES

PALOKUN T

SUOMEN M IEN

JE H

U M A L JA

Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailuryhmät Suomenmestaruuskilpailuun Tammisaareen lauantaina 23.5.2020. Kilpailun järjestää Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos. Kilpailussa noudatetaan 1.1.2011 voimaan tulleita sääntöjä. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Kilpailun teema on pelastustoimi ja puolustusvoimat tieliikenteessä. Kilpailuryhmiä pyydetään ilmoittautumaan viimeistään 24.4.2020 Palopäällystöliittoon sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl.fi. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: - kilpailuryhmän nimi - kilpailusarja - yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti - laskutusosoite Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Tarkemmat tiedot: www.palokuntiensmkilpailut.fi Osallistumismaksu on 200 €/joukkue sekä yleisessä että veteraanisarjassa, ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen yhteydessä. Lämpimästi tervetuloa!

Palopäällystö-Golf 2020 Suomen Palopäällystöliitto toivottaa jäsenet ja sidosryhmät tervetulleIksi osallistumaan Palopäällystö-golfiin perjantaina 12.6.2020. Pelipaikkana toimii tänä vuonna Naantalissa sijaitseva Kultaranta Resort, jonka tasokkaat väylät on suunniteltu erityisesti tavallisen klubipelaajan tarpeita ja toiveita vastaaviksi. Kilpailun sarjat: HCP 0 – 18 HCP 18,1 – 36

Tasoituksellinen lyöntipeli Pistebogey

Lisäksi erikoiskilpailuina lähimmäksi lippua ja suorin draivi.

Kilpailuaikataulu:

- Kokoontuminen ja aamukahvi Klubilla alkaen klo 7.30 - Kilpailun avaus ja ohjeet klo 8.30 - Yhteislähtö klo 9.00 - Lounas ja palkintojen jako n. klo 14.00 Osallistumismaksu on 45 € sisältäen rangepallot, aamukahvit ja lounaan. Maksu paikan päällä caddiemasterille.

Ilmoittautumiset kilpailuun pyydetään viimeistään 4.6.2020 sähköpostilla: tomi.timonen@sppl.fi. Ilmoitathan samalla pelastuslaitoksesi tai sidosryhmäsi, kotiseurasi ja tasoituksesi. Kilpailuun otetaan mukaan 40 osanottajaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Osallistujilla on mahdollisuus majoittua paikan päällä. Majoitusvaraukset suoraan Kultaranta Resortista puh. 075 326 6000. Huoneiden hinnat harjoituskierroksen kanssa 1hh 140€/yö ja 2hh 195€/yö. Pelkkä majoitus 1hh 100€/yö ja 2hh 130€/yö. Lisätietoja kilpailusta antavat mielellään Tomi Timonen, 044 7334112 ja yhteyshenkilö Pertti Väisänen 045 78717252 tai pertti.vaisanen@gmail.com Tervetuloa avaamaan kesän kisakautta Palopäällystö-Golfiin!

Palopäällystöliitto kiittää kaikkia vuoden 2020 Palopäällystökalenterin ilmoittajia!

PEL

O MEN

USKE

WEDA-PUMPUT MEILTÄ! TALHU.FI

Liittohallituksen kokoukset

LIITTOHALLITUS 6/19 Vuoden 2019 kuudes ja samalla viimeinen kokous pidettiin 10.12. Helsingin pelastuskoululla Jouluseminaarin yhteydessä, kokoukseen osallistui kahdeksan henkilöä.

okousmuodollisuuksien jälkeen vahvistettiin seitsemän jäsenkandidaatin jäsenyys. Tämän jälkeen todettiin liiton muodostuvan 1980 jäsenestä ja 12 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin Erityisansioristi nro 67, sekä neljä Ansioristiä ja kuusi Ansiomitalia. Todettiin lausuntopyynnöt 1) Pelastustoimen tietohallintostrategialuonnos ja 2) SPEK-opas turvallisista avausratkaisuista poistumisreiteillä. Merkittiin tiedoksi, että Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistyöryhmässä pelastustoimen järjestöjä edustaa tutkimuspäällikkö Tuula Kekki Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Onnettomuuksien ehkäisyn koordinointiryhmään liiton edustajaksi nimettiin koulutusjohtaja Tomi Timonen ja tämän varajäseneksi koulutuspäällikkö Mikko Poutala. Palosuojelun edistämissäätiön hallitukseen nimettiin varsinaiseksi edustajaksi toiminnanjohtaja Ari Keijonen ja tämän varajäseneksi pelastuspäällikkö Jorma Alho, Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Lisätty todellisuus arjen palosuojelun ja -turvallisuuden edistämisessä projektin ohjausryhmään nimettiin liiton koulutusjohtaja Tomi Timonen. Jaostojen edustajat esittelivät toimintasuunnitelmansa. Vahvistettiin jaostojen vuoden 2020 toimintasuunnitelmat.

LIITTOHALLITUS 1/20 Vuoden ensimmäinen kokous pidettiin 9.1. Teams-etäyhteydellä, kokoukseen osallistui yhdeksän henkilöä.

okousmuodollisuuksien jälkeen vahvistettiin kuuden jäsenkandidaatin jäsenyys. Tämän jälkeen todettiin liiton muodostuvan 1983 jäsenestä sekä 12 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin kaksi Ansioristiä sekä kolme Ansiomitalia. Valittiin liiton 1. varapuheenjohtajaksi Torbjörn Lindström ja 2. varapuheenjohtajaksi Mikko Parikka. Liittohallituksen esittelijäksi ja sihteeriksi valittiin Ari Keijonen. Työvaliokuntaan nimettiin liittohallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki ja toiminnanjohtajan Ari Keijonen sekä varapuheenjohtajat Torbjörn Lindström ja Mikko Parikka.

Käytiin läpi voimassa olevat ohje- ja muut säännöt. Vahvistettiin, että ohjesäännöt ovat voimassa. Käytiin läpi ja hyväksyttiin 1.1.2020 tilanteen mukainen Edustajaluettelo. Kutsuttiin koolle kevätliittokokous torstaiksi 26.3.2020 klo 17.15, Sokos Hotel Triplaan Helsinkiin.

LIITTOHALLITUS 2/20 Vuoden toinen kokous pidettiin 31.1. m/s Silja Symphonylla luottamushenkilöseminaarin yhteydessä, kokoukseen osallistui seitsemän henkilöä.

okousmuodollisuuksien jälkeen vahvistettiin 11 jäsenkandidaatin jäsenyys. Todettiin, että kahtena edellisenä vuonna jäsenmaksun on laiminlyönyt 32 henkilöä. Aiemman käytännön mukaisesti kahden peräkkäisen jäsenmaksun laiminlyöneet erotetaan liiton jäsenyydestä. Tämän jälkeen todettiin liiton muodostuvan 1961 jäsenestä ja 12 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin yksi Ansioristi sekä yksi Ansiomitali. Vahvistettiin liiton antama lausunto Turvalliset avausratkaisut poistumisreiteillä. Palosuojelurahaston hallitukseen Palopäällystöliitto osallistui yhteisen ehdokkaan nimeämiseen: varsinainen jäsen Jari Hyvärinen ja tämän varajäsen Brita Somerkoski. Pelastuslain uudistamisen esiselvityshankkeen seurantaryhmään Palopäällystöliitto osallistui yhteisten jäsenten nimeämiseen seuraavasti: Marko Hasari ja hänen varajäsenekseen Veli-Pekka Ihamäki sekä Silvio Hjelt ja hänen varajäsenekseen Hannu Murtokare. Pelastusalan tieliikennepelastamisen toimikunnan työskentelyn kehittämiseksi kokoonpanoa kasvatettiin enimmäismääräänsä eli kuuteen jäseneen. Toimikunnan uusiksi jäseniksi nimettiin Samu Kemppi, Juha Virolainen ja Esa Koskimaa. Puheenjohtajana jatkaa Tommi Luhtaniemi sekä jäseninä Mikko Saastamoinen ja Ari Tuulenkari. Merkittiin myös tiedoksi, että Pelastusopiston nimeämä uusi asiantuntijajäsen on Pekka Heiskanen, sisäministeriön pelastusosaston ja Metropolia Ammattikorkeakoulun nimeämät aiemmat asiantuntijajäsenet jatkavat. Korkeanpaikan työskentelyn toimikunnan kokoonpanoon valittiin Aleksi Pulkkinen, Janne Karttunen ja Juha Ronkainen jatkamaan toimikunnassa 2020–2021. Merkittiin tiedoksi, että puheenjohtajana jatkaa Harri Pyyhtiä ja jäseninä Sami Huovila ja Vesa Olkkonen. Vesisukellustoimikunnan kokoonpanoon valittiin Riku Koskinen ja tämän varajäseneksi Samu Valdolin. Toimikuntaan valittiin myös Jere Mäki-Patola. Käynnistettiin valmistelu Vesisukellustoimikunnan ohjesäännön harmonisoimiseksi muiden toimikuntien ohjesäännön mukaiseksi. Päätettiin liittohallituksen vuoden 2020 kokousaikataulu.

TÄTÄKIN ON JO TEHTY Suomen Palopäällystöliitossa on toteutettu kattavia ja koko pelastusalaa hyödyttäviä hankkeita, joiden materiaalit ovat yhä yhteisessä käytössä.

Kestävä pelastustoimi

Kestävä pelastustoimi Pelastustoimen ympäristö- ja ilmasto-ohje

estävä pelastustoimi -hankkeessa tuotettiin paketti pelastustoimen ympäristö- ja ilmasto-ohjelmien laatimiseen ja toteuttamiseen. Valmiin ohjelman avulla pelastustoimen toimijat saivat yksinkertaiset työkalut toimintansa ympäristö- ja ilmastonäkökulmien huomioimiseen sekä seurantaan. Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena oli ympäristönäkökulmien huomioiminen muun muassa pelastustoiminnassa, asemapalvelussa, ajoneuvokalustossa ja tehokkaammassa jälkivahinkojen torjunnassa. Toimenpiteet, joiden toteuttaminen on yksinkertaista sekä kustannusneutraalia tai edullista, ovat ensisijaisia. Osallistuttamalla henkilöstöä ohjelman käyttöönottoon vaikutetaan myös henkilöstön ympäristötietoisuuteen, -asenteisiin ja -käyttäytymiseen.

Lue lisää: sppl.fi/kestavapelastustoimi

Väkivalta- ja uhkatilanteet T uotimme vuonna 2016 Palosuojelurahaston pelastustoimen erityispiirteet huomioivan koulutuspaketin väkivalta- ja uhkatilanteiden ennaltaehkäisemiseen ja niihin varautumiseen. Paketti soveltuu sekä pelastustoimessa että ensihoidossa työskenteleville. Palopäällystöliitosta saatava

UATP/NCT S

e mitä tieliikennepelastamisesta on opittu viisi tai kymmenen vuotta sitten, ei välttämättä pidä enää paikkaansa. Siksi Palopäällystöliitto tarjoaa yhdessä Metropolia

koulutusaineisto on parhaimmillaan osana perehdytettyjen kouluttajin toteuttamaa koulutusta. Koulutuspaketin käyttöön perehdytettiin hankkeen aika lähes 60 kouluttajaa, jotka työskentelevät pelastuslaitoksissa joko pelastustoiminnan tai ensihoidon palvelu-

tuotannossa. Palopäällystöliiton väkivalta- ja uhkatilanneasiantuntijoiden vetämää kouluttajakoulutusta ja hankkeessa tuotettua koulutusaineistoa voi tiedustella liiton toimistolta: Tomi Timonen, koulutusjohtaja, tomi. timonen@sppl.fi

Ammattikorkeakoulun kanssa päivitettyä tieliikennepelastamisen täydennyskoulutusta uusien autojen teknologian (NCT) mukanaan tuomiin haasteisiin. Koulutuksessa

käsitellään esimiehen, pelastajien ja ensihoidon näkökulmista uusien autojen tekniikkaa ja käsittelyä onnettomuustilanteissa. Lisätietoja: sppl.fi/nct

Tervehdimme palopäällystöä Porvoo-Mäntsälä-Loviisa seutu

OP Koti Mäntsälä Oy LKV

Hautaustoimisto Begravningsbyrå Nyman & Co Oy Ab Piispankatu 28, 06100 Porvoo Puh: 019-5746600

Vaihtolava- ja konttivuokraus HIAB-palvelut

Johnny Salomaa 0400 491 849 Metsätie 12 Skogsvägen, 06100 PORVOO • BORGÅ e-mail: johnny.salomaa@pp.inet.fi

Ab Elinstallation Per Juslin Oy Långvarpintie 6, 06950 Emäsalo Puh: 040-5010289

Ab Tikander Sea-Service Oy

Behmboat Ky Kb

Virpekintie 52, 07900 Loviisa Puh: 0400 – 674 358

Itätuulentie 7, 06150 Porvoo Puh: 0400-702 842

Hautaustoimisto Lindqvist

Itä-Uudenmaan Ruoppaus

Kuningattarenkatu 17, Loviisa Puh:(019) 532 710

www.ruoppaus.com Puh: 0500 - 568 041

Puutavaraa Johansson Robert Tmi Ylikentie 59, 07310 Sannainen Puh: 0400-441599

ME-Teräs

Metsäkone Meronen Ay

Taksipalvelu Riitta Heikkilä

Ratakatu 4, 06100 Porvoo Puh: 019 580910

Sälinkää Puh: 0400-158262

Mäntsälä Puh: 0440-600806

E-S Tuomikoski Oy Kotkakorven Maansiirto Oy Mäntsälä Puh: 0400-301531

Henkilökuljetus Sopari Oy Porvoo 0400- 999 334 040- 566 0157

Piha-Center Mustonen Oy

Porlammin Potka Oy

Trafikant Leif From

www.piha-center.fi Puh: 0400 455 299

Suurikyläntie 164, Porlammi Puh: 050 5487034

Sannainen P: 0400 - 120 172

Niemen Remonttiapu Oy

Pip-Tuote Oy

Metsätie 17, 04530 Ohkola Puh: 050-3838162

Porvoo Puh: 0400 895 368

Ky Teemu Potkonen Puh: 040-173 9238

Tervehdimme palopäällystöä Lohja-Vihti-Karkkila seutu

Purkusepät Oy

Asennuspalvelu Marko Seppälä

Audite Oy

Huolto- Ja urakointipalvelu Taponen

Hynell Oy

Hyrsylän Maatalouspalvelu Oy

Kirjansitomo Kingbook Ky Puh: 050-3041464

Kuljetus A. Taponen Oy

Makko-Muovi Ky

Metsäkoneurakointi Pekka Liiri Oy Puh: 0400-628541

Pusula Puh: 0400-471052

www.makko-muovi.fi Oy Lafora Ab

www.rudus.fi

Kuljetus L & R Komulainen Oy Otalampi Puh: 0400-878997

Multa-Matti Oy Pekka Olin Oy

Paavolan tila

Otalampi Puh: 050-5257515

RRI Isännöinti Tmi/Lohja

Rakennus P. Lilja Ky

Riitin Talli Oy

Urheiluhieroja Marjo Pasanen Puh: 0440-828894

Uudenmaan Laatuurakointi J. Sieppi Oy Puh: 0400-595208

Virkkalan Kukkapuoti

Huhtatie 3 A 23 Nummela Puh: 0440-513126

Luotettava kumppanuus rakentamisen perustaksi www.constructor-group.com

+47 67 11 26 00

Artic Trans Oy

Sisäilmatiiminä edistämme sisäilmasta sairastuneen asemaa

E.G.W Hitsaus Oy

Chef´s Service

JT Suhari Oy

www.egw.fi

Kasten Logo Download

www.virkkalankukkapuoti.fi Antennityöt Getawork Oy Puh: 040 540 3297

Karkkilan LVI-Valvonta

Puh: 040-7363858

KH-Partio Oy

Nyhkäläntie 53, 03600 Karkkila

Kuljetusliike Matti Halén Oy Vihti Puh: 040-7715143

JAKOVA OY

Maanrakennus V.Perälä Oy

Puh: 050-350 6011

Munck Oy Pisteenkaari 4, 03100 Nummela Puh. 020 7981 280 www.munck.fi

Mureena Oy

Oy Hyperberry Ab

Maanrakennus Jari Auvinen Ky SMP Finland Oy AB

Asennus Hastell

Taksi Mikko Luukkala Puh: 050-3249000

Trmi-Rakennus Oy Otalampi Puh: 045-8888484

Energiatodistukset Energia-avustukset www.energiaspektri.fi

O.RINNE OY www.rinneoy.fi

The elements that make up the logo may not be changed, separated, or used as in 41 relationship between the elements, must not be repositioned.

Tervehdimme palopäällystöä Lohja-Vihti-Karkkila seutu

Hyvinkää-Riihimäki seutu

Hyvinkää

Ristavaara Oy Kiinteistömikot Oy Käräjäkatu 7 C 50, Riihimäki puhelin: 040 747 1699

Kuljetus Heikki Eerikäinen Oy

Räyskälä-Säätiö

Rakennusliike Rahu Oy Puh. 040-5454792

Lokapalvelu Juha Tastula

Riihimäen keilahalli Pohjolankatu 6, Riihimäki Puhelin 040 535 3587

Nastakiekko Oy Uudenkyläntie 450, Hyvinkää Puh: 020 7209699 Kaikki rakennusalantyöt

Pienkuljetus Oy Kultasaarentie 16, 05950 Hyvinkää Puh: 019 462036

www.suomenterastekniikka.fi

www.konehuoltoheikkonen.fi

Ilonummentie 89, 12350 Turkhauta Gsm. 0400-205 672 www.levityspalvelutastula.com

Tervehdimme palopäällystöä Nurmijärvi-Klaukkala seutu Maalausliike Pertti Paajanen Oy Hongisojantie 273 Nurmijärvi P: 0400-486041

Moto Pro Oy Puh: 040-524 5874

NSP-Sähköpalvelu Oy Ketunkopintie 1 05100 Röykkä Puh:0500 439 224

Puusepänliike Veijo Packalén Oy Kotipuistontie 42, 01940 Palojoki P: 0500-810652

Rakennus Remontti Raimo Hämäläinen Puh: 040 5826921

Autoilija Matti Ahlstedt Palojoki Puh: 0400-880803

Kuljetus Timo Åberg Oy

H&H Tuominen Oy

Klaukkala Gsm. 0500 450646

Ilvesvuorenkatu 11 Nurmijärvi puh: 019 448 425

Maalaus Koivunen Oy Toukolantie 3 Klaukkala Gsm 044 527 9 544

SS-Mototeam Ky Hyttikuja 4, 05200 Rajamäki Puh: 0500-362962

Tilipalvelu Siltanen Kuonomäentie 349, Klaukkala Puh: 050-5116005

”VARATTU”

Hyvää kevättä AJ-Kuormaus Oy P: 050-3626177

Klaukkala

Hämeenlinnan seutu

Loka-auto Veijo Känkänen

MST-Siivous

Turenki puh: 0400 636 727

Parola Puh: 040 4510617

Kuorma-Autoilija Haanpää Mika Parola Puhelin 0400 208230

LVI-Asennus Hannu Nieminen HÄMEENLINNA Puh: 040 841 6229

Lahden Roi Trans Oy Janakkala Puh: 0400-869266

Maanrakennus Leinamo Oy puh: 040-5148599 Ilmanvaihdon puhdistustyöt Nokiboys Jukka Matero Hattula p:050 – 520 7584

Rakennus Tarak Oy

Sähköpiste Rajala ky

Taimiviidakko Oy

Taksi Kirsi Lamberg

Timanttiurakointi Vuorela

Renko 0400-463440

Kastanjatie 4 Hämeenlinna Puh: 0400-845088

Renko puh: 050 5255810

Turenki Puh: 0400-306236

Lammi Puh: 040 1662668

Tmi Tuukka Uotila

Vaate-Pirtti Oy

Indigit Oy

Renko Puh 044-2131332

Lamminraitti 26, 16900 Lammi Puh: 03 6332175

Louhinta, Rakenteet ja Räjäytykset Mauri Inkilä, GSM 040 749 2309

Kuljetusliike Eino T Lahti Ky Ohrapolku 7, 14200 Turenki Puh: 0500-493198

Tervehdimme palopäällystöä Lahden seutu Transport-logistic Finesto Oy

Taksi Mäki Ky Puh: 0400-882 219

Siivouspalveluja Salme Hoitaa

Asianajotoimisto Kurki-Suonio Ky Lahti • Puh:03 884 920

Automaalaamo Rasi Oy

Autokorjaamo Mäkelä Ari

www.koivistonauto.fi

Koskisen konserni Tehdastie 2 16600 Järvelä 020 553 41

www.koskisen.fi

Creactive Oy www.creactive.fi

Tilausajot ja valmismatkat Puh: 0400-848238

KUUSITUNTURI LAHTI OY * SÄHKÖ- JA TELEURAKOINTI * HUOLTO- JA KUNNOSSAPITOTYÖT * ANTENNITYÖT JA KUITUHITSAUKSET * PALOILMOITINTYÖT * LÄMPÖKUVAUKSET etunimi.sukunimi@kuusitunturi.fi Huoltotyöt 0400-686 435 Jari Sievänen Paloilmoitintyöt 0400-728 780 Jere Saarilahti

ARKYHTYMÄ OY Viipurintie 45, 15150 LAHTI Puh. vaihde (03) 877 600, Fax. (03) 877 6040 arkyhtyma@arkyhtyma.fi

www.arkyhtyma.fi

www.matkakeidas.fi

Tervehdimme palopäällystöä Kerava-Järvenpää-Tuusula seutu

Jeesus Kristus on vapahtajamme Kotipalvelu Hoiva & Harja Oy Kerava – Tuusula - Järvenpää Puh: 0400- 478 846

Koti- ja Siivouspalvelu Helena Rosenberg Puh: 040-513 0764

Kuljetusliike Pekka Aarnio Oy Versokuja 2, 04410 Järvenpää Puh: 0400-461306

www.sinettikauppias.fi

Hyvää kevättä Mirkun moppi Puh: 040 7038073

Kuusamon seutu Canoptic Oy

Husky Fun Kuusamo Kivirannantie 118a, Kuusamo Puh 040-5908578

Hyvinvointi Tupa

Kuusamon Koiratrimmaus

Kalavehenmaan Safarit

Nissinjärventie 1 B 1, Kuusamo Puh: 040 4119860

Kuusamon Kukka ja Hautaus Heikkilä Puh: 08 8522246

www.mikrotukipalvelu.fi www.miniq.fi

Lomakylä Atimo Kemijärventie 547, Kuusamo Puh. 040 0323961

Makesstore

Rakennusliike Kuura Oy

Teron KotitalkkariPalvelut Puh: 044 2453026

Työ- ja Konepalvelu Laakkonen Oy

0440-608442 aarnionarhi@gmail.com

Majoitusta Kuusamon keskustassa

www.autonosa.com

www.goilo.com

Tervehdimme palopäällystöä Kuusamon seutu Puh: 0400-803 783

LVI-Kuusamo Oy www.koillismaanlasi.fi

monipuolisia islanninhevospalveluita tutustu tarjontaamme www.nurminiemenratsutila.fi

Airotie 4 G 93600 Kuusamo Puh. 08-8514056

www.koilliskem.fi

tilaukset: raija.kauppinen@gmail.com

Ilomantsin seutu

Kuljetus Kainulainen Oy

Taksi Jouni Hassinen

Mantsin Kehys

Karhunkuja 2, 82900 Ilomantsi Puh: 040 5032414

Ilomantsi Puh: 0400-378164

Kalevalantie 18, 82900 Ilomantsi Puh: 013 881597

Kokkolan seutu

T:mi Viitasalo Maria

Kuljetus Rv Line Oy Ab

Halmeentie 7, 69100 Kannus Puh: 050 3494469

Kokkola Puh: 0500-265457

Tervehdimme palopäällystöä Alajärvi-Alavus seutu Alavuden Sementtivalimo

Arswood Oy

Ojalankankaantie 20, Alavus Puh: 0400-232091

Vesterintie 3, 63100 Kuortane puh: (050) 5717 609

Kiinteistö Huolto Pentti Selkämaa Tuurintie 2, Alavus P: 0400-664210

Kukkakauppa ja Hautaustoimisto Pielikki

Kuortaneen Kaivin Oy

Ostolantie 13, Ähtäri P:06-5331874

Automyynti Timo Ylä-Kaarre Kuninkuja 3, Alavus as. Puh. 0500-666532

Eeva-Maijan Kukka Ky

Heikin Grilli

Koulutie 3, 63700 Ähtäri Puh: 06 5330256

Maneesintie 1, 62600 Lappajärvi

Maanrakennus V. Lahti Oy

Rakennusliike Pitkäkangas Oy Ahonmäentie 126, Menkijärvi Puh: 0400-567203

Dahlbontie 256, 61170 Sääskiniemi Puh: 0400-264964

Kaivu & Kuljetus R. Peura Oy Puh: 0400-981193, 0400-761457

Viinikan Kone Oy

Yli-Kaatiala Forest Oy

Lehtimäentie 801, 63700 Ähtäri Puh: 0400-616324 www.viinikankone.netsivu.fi

Kaatialantie 93, 63230 Lentilä puh: 050 5055567

A-Pesu Oy

Alavuden Kiinteistöpalvelu Ky Ponnenniementie 114, Alavus Puh: 0400-364789

Ikaalinen-Parkano seutu Suomen Interflex Oy

Soutajantie 8, 39500 Ikaalinen puhelin (03) 45 86 700 www.sahkopeltoniemi.fi

Komppi

Siirtoliima Oy Puh: 040-545 7633

Autoilija Sakari Rönni

Kuljetus Kivimäki Oy

Metsäkuljetus Kurula Ky

Riitiala p: 0400-333422

Nerkoontie 21, 39810 Linnankylä p: 040 8493596

Ikaalinen Puh: 0400-231439

Arkkitehtuuritoimisto Jyrki Kihlakaski Ky Ikaalinen Puh 03-4588116

Varkauden seutu

Elfore Oy

Insinööritoimisto Malvi Oy

Lampitie 13, 79700 Heinävesi Puh: 040 961 2408

Puh: 040-583 4004 www.malvi.fi

J-PV Kuljetus Varkaus

Kotipalvelu Riitta Laakkonen

Tervehdimme palopĂ¤Ă¤llystĂśĂ¤ KankaanpĂ¤Ă¤n seutu

AO-PaljukĂ¤rry

Siivouspalvelu Tuhkimo Puh: 045 6487440

Puutarha Rauno Nieminen Puh. 02 545 3276 www.niemisenpuutarha.fi

â€?VARATTUâ€?

www.ta ks il e p o n i

i.fi

www.invisio.fi

TJS-Autopaja Teikantie 13, 38700 KankaanpĂ¤Ă¤ Puh: 040-729 1212

Koneurakointi Ari ja Arto Mattila Honkajoki Puh: 050 â€“ 438 4780

Koneurakointi ja -korjaus Lehtinen

Kuljetus Jouni Ylilammi Oy

Imatran seutu

www.rautjarvi.fi

Imatrankoski

Imatran Autopurkamo

Imatran KylĂ¤sepĂ¤t

Rasilan Ovihuolto Oy

Varikkokuja 5, 55100 Imatra Puh: (05) 432 8467

Linnansuontie 3, 55100 Imatra Puh: 045-2493 200

Jauhinkiventie 1, Ruokolahti Puh: 050 3094009

Vuoksen Hoiva- ja Kotipalvelut Puhelin: 044 988 1572 www.vuoksenhoiva.fi

Parturi-Kampaamo Hiusnikkarit

Borealis Point

EasyFit Rovaniemi

Puh: 040 - 1823243

Sukkulakatu 6 B, 55120 Imatra puh. 010 836 1000

Rovaniemen seutu Arctic Car Customs Oy

Arctic Circle Souvenir www.arcticsouvenir.fi

Arkkitehtipalvelu Hilkka Ahola Ky Luotettavaa lĂśytĂśtavara huolintaa jo vuosien ajan valtakunnallisesti.

J&J Taivalkoski Oy

Pohjois-Suomen LĂśytĂśtavarapalvelu Oy

Asunnonvuokraus Salmilehto Kiehiset Ay

â€?VARATTUâ€?

Puhelinpalvelu 0600 03392

Kodinkonehuolto J. Vesterinen

Kone- Ja korjauspalvelu OjanperĂ¤ Karjatie 12, 96900 SaarenkylĂ¤ puh: 040 716 5118

Suhanko Forest Oy Ltd

TKV Catering puh: 0400- 69 62 92

SinetĂ¤n kylĂ¤yhdistys ry

Kuljetus Kouva Oy

Vuokraamme toimitaloamme kĂ¤yttĂśĂśnne Puh: 040-573 6652

Laitepalvelu J.S. Ky

AR-KiinteistĂśpalvelu Oy

Lapin Turvapalvelut Oy Lapin Sisustuspalvelu Oy

Puh: 040 8654018 www.lapinturvapalvelut.fi

Tervehdimme palopäällystöä Rovaniemen seutu Leppikilpi Oy

MKY kuljetus Oy

Monipuoliset ompelutyöt Ompeluputiikki Ruustinna Puh: 050 3523315

Rakennusliike Arto Konttila Oy Maamiehenkatu 30, Rovaniemi Puhelin:0400-526803

Maanrakennus Heikkilä Oy

Maanrakennus S. Kursula Oy

Kiviseläntie 51, 97670 Kivitaipale Puh: 040 5208063

Suopellontie 3, 96100 Rovaniemi puh: 040 596 3239

Ranua Puh:045-850 5210

RovaLappi Kodit Oy

Rovaniemen Pelti-Seppo Oy

Rosa Markkinointi Oy Kiittää asiakkaitaan menneistä

Hostel Tikka Kotatuli

Puh: 040-158 9602 www.korteniemi.fi

Kairatie

Maansiirtoliike Härkönen Naka Consulting Oy

Öljypoltinhuolto Ilkka Lahtinen Oksatie 1, 96910 Rovaniemi Puh. 050 4933 113

Kiinteistö Oy Marttiinin Vanha Puukko

Pihla – ikkunat ja ovet myy Martti Kuoksa Puh: 050-344 6516

Erottaja

Rovaniemen Kaupunkikiinteistöt Oy

Insinööritoimisto Peritek Oy Koivikkotie 5 A 1, 96300 Rovaniemi Puh: 040 5045378 KAUKOMAA OY

Kansankatu 3, 96100 Rovaniemi

• • • •

Puh. 040 636 1959 www.beebike.fi www.kaukomaa.fi

maarakennuspalvelut kalliokiviainesten myynti ympäristörakentaminen vesijohto- ja viemäröintityöt

Antti Kaukonen 0400 190 187 Jussi Kaukonen 0400 290 869

Tervehdimme palopäällystöä Rovaniemen seutu

Puh: 016-362 566

Jokilaaksojen seutu Asennuspalvelut Ari Honkakoski Puh: 0400-767 116

Handiman Ky

Auto ja konekorjaus J Korpi Tmi

Autokorjaamo Himanka Oy

Hannu Kallio Oy

Isokummun Lammastila

Kotihiiren Tupa

Kuljetus Myllylä Oy

Konehuolto Juha Korri Oy

Kone Harmi Ky

Lasseworks

Leo Nieminen Oy

Jari Nordström Ky

E. Pohjola Oy

Bestko Oy

JK-Maanrakennus & Huolto Oy

Puh: 040 584 8627

Keltalan Konepalvelu Ky

LS-Kuljetus Ky

Ylivieska Puh: 040 - 822 2087

Jalkaterapeutti Anna-Mari Pahkala Puh: 044-282 3397

Kaivinkoneurakointi J. Jyrkkä Puh: 040-847 1383

Jokilaaksojen Nuohouspalvelu MetsänUrakointi

Liikennekoulu Dexman Oy

JKR-Motors Oy Kuokkatie 8, 85500 Nivala puh: 044 268 1146

HP rakennus ja sisustus

Maatila Maija ja Mikko Siipo

Nuohous Hautakoski

Nival Elektro Oy

Nivalan Taksiasema A-P Auraus Petri Nahkala Puh: 040 - 910 2874

Kavitec Reisjärvi

EVÄSKONTTI Vanhatie 44, 86100 PYHÄJOKI

040 553 7110

Kaikki hyvä on lähellä.

Lauran e Hyvinvointipist

Tervehdimme palopäällystöä Jokilaaksojen seutu Rakennusliike Työmies Oy Ylivieska Puh: 050 5886556

Nooran Taksi

Tilaviljasekoitus OsKa Oy

Raahen Kukka ja Hautaustoimisto A. Paldanius Ky Sovionkatu 10, 92100 Raahe www.raahenkukka.com puh (08) 2238 261

Jalkojenhoitola RuusuHelmi Kalliontie 32, 85500 Nivala Puh: 0400-420119

”VARATTU”

Motorwheel Lipikantie 3, 84100 Ylivieska myynti@motorwheel.fi Puhelin: 044 293 0285 www.motorwheel.fi

North Piping Power

www.weldline.fi

PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT 2020 – TULEVAISUUDEN TEKIJÖILLE SPPL.FI/PPP2020

PA L

L LY S TÖ P

IVÄ

ÄÄ OP

SIN K

2 I 25.–