Issuu

sppl.fi 4/2022

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE

SUOJAA VÄESTÖNSUOJA PIILEVÄLTÄ PALOVAARALTA Roihu-rajoitin PYV-1 on palorajoitin, joka varmistaa väestönsuojan turvallisuuden tulipalotapauksissa. Tuote asennetaan väestönsuojan ylipaineventtiiliin, jossa se estää liekkien ja savukaasun etenemisen.

REAGOI JO 72 CELSIUSASTEESSA! � Vaivaton asentaa, erillisiä asennuskehyksiä tai työkaluja ei tarvita ‫ �﹮‬Soveltuu eri aikakausien ylipaineventtiileihin, joissa läpiviennin Ø 160 mm ‫ �﹮‬Voidaan asentaa myös Ø 160 mm ja Ø 200 mm tulo- tai poistoilmanläpivientiin ‫﹮‬

� Varmatoiminen automatisoitu mekanismi

CE-sertifioitu ja -merkitty paloturvallisuustuote

Roihu®-palorajoitin on palotestattu EN 1366-2 standardin mukaisesti. Tuote täyttää palonkestoluokan EI 120 (ve i ↔ o) S vaatimukset.

JÄLLEENMYYJÄT Temet Finland Oy 󰍎󰍎 Hannuksenpelto 3, 02270 Espoo 󰄠󰄠0207 600 700 󰖟󰖟 www.temet.fi

Malkit Oy | Karhitek Oy

Puheenjohtajan tervehdys

PL 1 9 3 2 – 2 0 2 2 SP

Kuva tulevaisuuden pelastajasta L

uonnos pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutuksen uudistamisesta oli syksyllä lausuntokierroksella. Palopäällystöliiton lausunto vahvistettiin liittohallituksessa 11.11.2022. Oli tärkeätä lausua. Tärkeämpää oli, että Palopäällystöliiton koulutusjohtaja oli valmistelevassa työryhmässä. Näin liiton jäsenistö pääsi jo valmisteluvaiheessa kertomaan näkemyksiään. Niitä tulikin paljon, kiitos kaikille! Kiitos myös työryhmän asettaneille liiton kutsumisesta mukaan, mitä pidän puheenjohtajana välttämättömänä. Koulutuksesta keskusteltaessa käydään oikeastaan useita eri keskusteluja. Ne limittyvät toisiinsa, mutta eivät ole ihan sama asia. Koulutusuudistushankkeessa uudistetaan koulutusjärjestelmää vastaamaan kansallisia tarpeita ja toimintaympäristön muutoksia. Tämän alakeskustelu on pelastajan suorituskykyvaatimukset: kirjoitustaitoa, koodaustaitoa, digitaitoja, korkeakoulutasoisia opintoja jo pelastajatasolle? Vai sittenkin kädentaitoja, fyysistä toimintakykyä ja ketteryyttä? Stereotypia pelastajasta on reipas ja suoraselkäinen, aina keinot keksivä ja kaikenlaisia työkaluja käyttävä monitoimi-ihminen, joka pystyy menemään sellaisiinkin paikkoihin, jonne muut eivät enää pysty tai uskalla. Vastaa myös työnantajan tarvetta. Muuttuuko toimintaympäristö niin digitaaliseksi, että kädentaitoja ei 30 vuoden kuluttua enää tarvittaisi? En usko. Hakeutuuko AMK-tasoisiin opintoihin riittävästi kädentaitajia? Epäilen. Pelastajaksi kouluttautumisen tulisi mahdollistaa AMK-tasoiset jatko-opinnot, mutta AMK-tutkinto ei saa olla minimivaatimus. Toinen keskustelu käydään siitä, että missä uudistettua koulutusta pitäisi antaa. Vain yhdessä paikassa (keskittämisedut), yhdessä oppilaitoksessa mutta eri toimipisteissä, vai myös täydentävinä alueellisina kursseina. Maantieteelle emme voi mitään. Väestö on keskittynyt muualle kuin Kuopioon. Pelastusalan houkuttavuus lisääntyy myös sillä, että oppilaitos on lähellä. Erityisen tärkeää tämä on maahanmuuttajataustaisille. Kolmas debatti on parissa vuodessa kehittynyt yhteinen käsitys pelastajapulasta, ja miten se ratkaistaan. Pulasta vallitsee yksimielisyys, keinoja olisi useita. Yhteinen nimittäjä on rahan puu-

te. Neljäs keskustelu käsittelee ruotsinkielisen koulutuksen järjestämistä. Tai että sitä ei järjestetä, vaikka pitäisi. Vähemmälle huomiolle on jäänyt keskustelu siitä, että nyt uudistetaan koko pelastustoimen koulutusjärjestelmää, ei vain pelastajien. Ongelma on siis kompleksinen. Onneksi joistain asioista voidaan olla yhtä mieltä. Koulutuksen laajuutta tulee kasvattaa nykyisestä. Opintopolun tulee kestää koko uran. Ensihoitokoulutus tulee pitää mukana. Opiskelijapaikkoja tulee lisätä, ja opintojen laadusta ei tule tinkiä. Suomen Palopäällystöliiton rooli valmistelussa on toimia aktiivisena, yhteistyöhakuisena vaikuttajana. Jäsenistömme on mukana suunnittelemassa koulutusta, antamassa sitä, rekrytoimassa valmistuneita ja tarjoamassa näille usein elinikäistä uraa. Jäsenistön näke-

myksillä on painoarvoa, ja lopputulos on jäsenistölle kriittisen tärkeä! Palopäällystöliiton toiminnassa koulutus on yksi terävimpiä keihäänkärkiä. Sitä tehdään tulevaisuudessakin yhteistyössä koko pelastusalan kanssa, ja yhteensovittaen pelastustoimen koulutusjärjestämään. Palopäällystöliiton juhlavuoden päätti jouluseminaari 13.12. Helsingissä. Oli upeaa nähdä niin moni liiton jäsen paikalla nostamassa glögimaljaa 90-vuotiaalle, perinteiselle mutta liikkeissään ketterälle Palopäällystöliitolle! Rauhallisin ja rentouttavin jouluntoivotuksin, V-P Ihamäki Puheenjohtaja

PALOPÄÄLLYSTÖ SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE 4/2022

PÄÄTOIMITTAJA Veli-Pekka Ihamäki

TOIMITUSKUNTA Toiminnanjohtaja Ari Keijonen Koulutusjohtaja Tomi Timonen Viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Sami Kerman Kehittämispäällikkö Antti Kinnunen Koulutuspäällikkö Mikko Poutala Koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa Turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski Projektipäällikkö Saku Sutelainen Hankepäällikkö Joel Kauppinen Koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi Talous- ja hallintokoordinaattori Jaana Kovero

3. 5. 6. 8. 9. 9. 10. 12. 13. 14.

Pääkirjoitus Toiminnanjohtajan katsaus Hyvinvointialueet valmiina, täältä tulee pelastustoimi! Hei hyvinvointialueuudistus, mekin olemme täällä! Riskienhallinta-jaoston puheenjohtajalta Palopäällystöliitto kouluttaa 2023 Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston terveiset Monipuolista koulutustarjontaa Pelastustoiminta-jaostossa Liittohallitus Yritysturvallisuusfoorumi keräsi ennätyksellisen osallistujamäärän

14.

TAITTO Zerren Design Oy

PAINO Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2022, ISSN 1795-3812

ILMOITUKSET Palojulkaisut Oy puhelin 045 114 4178 ilmoitukset@sppl.fi

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin 0440 345 112 toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi www.sppl.fi

18. Onnettomuuksissa ja kriiseissä kansalaisten tiedontarve kasvaa – onko some viranomaiselle tilanteessa uhka vai mahdollisuus? 20. Sankarikin saa särkyä 21. Hätäkeskustoimintaa säätelevä lakiesitys ja koulutusuudistus 22. Hätäpuhelut tieteellisen tutkimuksen kohteena 23. Suomen maastopalomuodostelman (FI GFFF-V) valmiussiirto Kreikkaan 1.–31.8.2022 27. Pelastustoimi ja sodan uhkakuvat 28. Palopäällystöpäivien 2023 ohjelma 30. MentalFireFit kääntyy kohti loppusuoraa 31. Sopivat varusteet on työturvallisuuskysymys 32. ArcResc-tapaaminen Kiirunassa 34. Palokuntien varautumisen alkusoittoa 35. Hyvinvointialueen ensimmäiset potilaat? 36. Hilsen fra Odense – Tervehdys Odensesta! 39. Pelastustoiminnan toimintaympäristö muuttuu – osaamisen kehittäminen korostuu 40. Uudet jäsenet 40. Uudet edustukset 42. Tervehdimme palopäällystöä

Toiminnanjohtajan katsaus

PL 1 9 3 2 – 2 0 2 2 SP

Osaamisen edistäminen keskiöön heti vuoden alusta E

dellisessä katsauksessani ykkösaiheenani oli pelastustoimen siirtyminen hyvinvointialueille sellaisella painotuksella, että siirtymä olisi sujuisi jouhevasti ja pelastuslaitosten sisäisen toiminnan dynamiikka vuorovaikutusmekanismeineen jatkuisi vähintäänkin nykyisellä tasolla. Tarkastelin asiaa erityisesti osaamisen kehittämisen näkökulmasta, jotta esimerkiksi koulutuksiin osallistuminen mahdollistuisi vuodenvaihteen jälkeenkin sujuvasti ja häiriöttömästi. Ajattelen, että osaamisen kehittämiselle ja sitä kautta organisaation toimintakyvyn ylläpitämiselle – ja mieluummin sen tehostamiselle – on nyt nivelvaiheessa erityinen tarve ja mahdollisuus. Kyse on paitsi pelastustoimen suorituskyvystä myös sen yhteiskunnallisesta painoarvosta. Miten sitten Palopäällystöliitto aikoo toimia uudistuvassa toimintaympäristössä? Tulevan vuoden ja lähivuosien aikana panostamme korostetusti johtamis- ja esihenkilövalmiuksien parantamiseen. Samaan aikaan jatkamme vähintäänkin aikaisemman kaltaisella ponnekkuudella myös onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastustoimintaosaamisen kehittämistä, ja myös toimintamme psyykkisen työhyvinvoinnin eteen saa jatkoa. Pelastustoimen poikkeusolojen varautumisen ja siviilivalmiuden näkökulmat ovat niin ikään aiempaa näkyvämmin esillä toiminnassamme. Myös vaikuttamistyö on yhä enemmän toimintamme keskiössä. Eduskuntavaalit ovat jo muutaman kuukauden kuluttua, ja tulevassa hallitusohjelmassa ja muussa päätöksenteossa ratkaistaan pelastustoimenkin kannalta tärkeitä kehityssuuntia. Olemme yhdessä SPEKin, SSPL:n ja pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kautta tuottaneet yhteiset hallitusohjelmatavoitteet turvallisuuden edistämiseksi ja pelastusalan kehittämiseksi. Katsomme, että 1) pelastusalan lähipalvelut on varmistettava, 2) väestönsuojelua ja varautumista on kehitettävä ja 3) asumisen turvallisuutta on parannet-

tava. Yhteisiin tavoitteisiimme voi tutustua tarkemmin nettisivuillamme.

Palopäällystöliitto haluaa tehdä siirtymävaiheesta hyvinvointialueille mahdollisimman jouhevan ja ketterän myös koulutuksiin osallistumisten osalta. Ensi kevään ”tolokun” Palopäällystöpäiville voi ilmoittautua jo nyt ennen vuodenvaihdetta, ja myös muuta tulevaa kouluttautumista varten voi hankkia osallistumisoikeutta koulutusseteli-tyyppisesti. Pyrimme tällä siihen, että jo etukäteen, vielä tämän vuoden puolella, voi sujuvoittaa osallistumista ensi vuoden toimintaan. Lue tästä lisää nettisivuiltamme.

Niin, tolokun Palopäällystöpäivät tulikin jo mainittua. Oulun kaupunginteatteri tarjoaa mitä loistavimmat olosuhteet niin ohjelman toteuttamiselle, vuorovaikutukselle kuin näyttelyllekin. Palopäällystöpäivien ohjelma on jo julkistettu, ja eipä ajankohtaisempaa tai puhuttelevampaa sisältöä voisi juurikaan toivoa. Ilmoittaudu mukaan vuoden tärkeimpään tapahtumaan nettisivuillamme, ja pistä merkille joustavat osallistumismaksuvaihtoehdot jo tämän vuoden puolella ja early bird -hinnoittelu pikaisesti ilmoittautuville. Varaa kalenteristasi päivät 21.–23.3.2023. Oulussa – Pohjolan valkeassa kaupungissa – nähdään! Ja huom., Ouluun on helppo ja nopea päästä millä tahansa kulkuvälineellä!

Kulunut vuosi on ollut myös liiton asiantuntijatoimintojen osalta vilkasta aikaa. Työryhmätyöskentely on ollut aktiivista, ja muun muassa lausuntoja on annettu aiempaa enemmän. Olemme hyödyntäneet Howspace-työskentelyalustaa paljon, jotta olemme voineet saada jäsenistön ääntä ja vaikuttamismahdollisuuksia esille.

Hyvä esimerkki on ollut vaikkapa koulutusuudistushanke. Pitkin hanketta olemme udelleet jäsenistön näkökulmia, ja näitä näkökulmia on voitu tuoda mukaan itse hanketyöskentelyyn, ovatpa näkökannat olleet sitten puolesta tai vastaan tai siltä väliltä koskien koulutuksen tasoa jne. Lopullistakin lausuntoa varten kuulimme erikseen jäsenistöä, ja kantamme muodostui enemmistön mukaan. Saimme yhteensä satoja rakentavia kommentteja ja ajatuksia. Kiitos näistä – on ollut ilo kokea jäsenistön aktiivinen osallistuminen ja vastuullisuus alan kehittämiseksi!

Joulu on jo ovella. On siis hyvä aika kiittää jäsenistöä ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta, joka on monin tavoin ollut poikkeuksellisen vaiherikas, valitettavasti osin pilvinenkin. Henkistä kriisinsietokykyä edistää lepo ja hengähtäminen. Toivottavasti joulu tarjoaa meille kaikille siihen mahdollisuuden ja edes pienen irrottautumisen työstä. Rentouttavaa joulun ja uudenvuoden aikaa! Ari Keijonen toiminnanjohtaja

Kuva: Ossi Pietiläinen

Hallintojaosto

Hyvinvointialueet valmiina, Mitä tilattiin ja mitä toisaalta saatiin? Mistä lähdetiin liikkeelle ja mihin on päädytty? Summaisimme, että ison hallinnollisen uudistuksen kynnyksellä kokonaisuuden hahmottaminen ei aina ole ollut helppoa.

yvinvointialueuudistuksen lainsäädännön vahvistamisen jälkeen on tapahtunut paljon ja monesta valmistelussa mukana olleesta tuntuu, että mihin viimeiset puolitoista vuotta on mennyt ja miten saamme asiat riittävän valmiiksi? – Uudistukseen oli toki varauduttu, mutta ehkä yksi ensimmäisistä ajatuksista oli, että joko taas, toteaa Itä-Uudenmaan pelastusjohtaja Peter Johansson. –Jonkin verran ICT-asioista ymmärtävänä kireä aikataulu järjestämisvastuun siirrossa herätti huolta. Yllättävintä oli, kuinka paljon teknistä velkaa kunnat ovat jättäneet, kertoo sisäministeriössä työskennellyt Sami Hakonen. – Varsinkin Uudenmaan erillisratkaisun myötä hyötyjen näkeminen on haastavaa. Ensihoitosynergiakin tuntui jääneen taka-alalle, vaikka se oli uudistuksen keskeisiä perustei-

ta, pohtii Länsi-Uudenmaalla valmistelua johtava Kimmo Markkanen. – Uudistus oli odotetun kaltainen. Lapissa pelastuslaitos on toiminut vuosia alimitoitetuilla resursseilla. Rahoituksen lisääntyminen vuodelle 2023 herätti toiveen, että palvelutasopuutteet korjataan. Hallintorakenne muuttuu Lapin liitosta Lapin hyvinvointialueelle, mutta rakenne ja osa päätöksentekijöistä säilyy ennallaan, kertoo Lapin pelastusjohtaja Markus Aarto. – Uudistus on nähtävä mahdollisuutena ja kokonaisturvallisuuden työkaluna. Uudistuksella tehostetaan toimintaa ja lisätään tuottavuutta. Erityisen tärkeä uudistus on kuitenkin yksilöille – asukkaille parempia palveluja ja pelastusalalle kehittämistä, kertoo Helsingin pelastusliiton toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen. Markus Aarto

-6-

Pelastustoimi vahvana toimijana Millainen pelastustoimen rooli ja merkitys onkaan jatkossa? Jatkossa olemme sote-palveluiden kanssa samassa organisaatiossa. Yhteistyölle ei ole ainakaan rakenteellisia esteitä. Loppu on kiinni asenteista ja halusta tehdä parempaa yhteistyötä ja tuottaa parempia palveluita asiakkaillemme. Pelastusalan on toisaalta pidettävä puolensa, ja alan vetosekä pitovoimankin on oltava kunnossa. – Pelastusalan yhtenäisyyden eteen tulee tulevaisuudessa tehdä paljon työtä. Esimerkiksi tiedolla johtamisen mantraa on toisteltu vuosia, mutta tehdäänkö tiedosta perusteluja vaikkapa pelastuslaitoksen rahatarpeille. Pelastustoimen brändiä (ja toimintaa) tulee koko ajan parantaa, jotta tulevaisuudessa alalle saadaan houkuteltua työntekijöitä, toteaa Palopäällystöliiton kehittämispäällikkö Antti Kinnunen. – Maahanmuuttajataustaisia on Helsingissä jo yli 20 % asukkaista. Lisäksi kotona asuvien seniorien ja muistisairaiden määrä lisääntyy. Uudistus tiivistää sote- ja pelastusalan järjestöjen yhteistyötä, miettii Kurvinen. – Pelastustoimen on huolehdittava omasta edunvalvonnasta, ettei toimiala jää jalkoihin. Yhteistoimintaa ja -työtä pelastuslaitosten ja koko toimialan osalta pitää edistää. Vastakkainasettelua toimialan sisällä tulee välttää. Epäkohtiin voi puuttua rakentavasti ja oikeita reittejä pitkin, miettii Hakonen. – Pelastuslaitos on aidosti rinnasteinen sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Pelastustoimen näkemykset ja tarpeet huomioidaan paremmin kuin osana monialaista kuntaorganisaatiota, toteaa Markkanen. – Pelastusalan on oltava aktiivinen ja ottaa oma roolinsa hyvinvointialueilla. Sitä kautta saamme paikan kokonaisuudessa, ja hyvinvointialuejohtajat ja poliitikot kokevat meidät tärkeinä, miettii Johansson. – Osana hyvinvointialuekokonaisuutta pelastuslaitokset ovat todennäköisesti yhteneväisempi kokonaisuus, joiden johtaminen on koordinoidumpaa. Tärkeää on, että kansalaisten luottamus toimintaan säilyy jatkossakin korkealla tasolla ja, että pelastustoimi saa ansaitsemansa arvostuksen myös rahoituksen tasolla, toteaa Aarto. – Pelastusliitot ovat asiantuntija- ja palve-

täältä tulee pelastustoimi! luorganisaatioita. Ne ovat varmasti mielellään mukana niissä harjoituksissa ja kehittämishankkeissa, joissa asukasturvallisuutta ja viihtyvyyttä parannetaan, toteaa Kurvinen.

Lopuksi – mistä olikaan kyse? Miten ihmeessä tämän valtavan uudistuksen voisi tiivistää lyhyesti? Muutos antaa aidosti mahdollisuuden kehittää pelastusalaa. Markkanen ja Johansson kuvailevat muutosta työlääksi. Myös Aarto kertoo hyvinvointialueelle siirtymisen olleen raskas ponnistus. – Keskentekoisuutta tulee sietää vielä pitkään. Toisaalta muutos avaa mahdollisuuksia ajatella ja toimia uudella tavalla, toteaa Markkanen. – Työmäärästä huolimatta koko uudistus on tuonut alueen päättäjät lähemmäksi pelastustoimea, joka antaa mahdollisuuden vaikuttaa asioihin poliittisella tasolla entistä paremmin, miettii Johansson. – Meillä on tässä samalla mahdollisuus korjata ongelmia, joita ei aiemmin ole korjattu. Uudistus luo pelastuslaitoksille tukevaa selkänojaa ja pelastusjohtajalle mahdollisuuden keskittyä sisällölliseen toimialajohtamiseen, pohtii omaa rooliaan Aarto. – Muutos on ollut laajuudeltaan vaikeasti hahmotettava. Kuitenkin tarpeellinen ja toivottavasti ainakin osaltaan pelastustoimea yhtenäistävä, miettii Hakonen. – Uskon, että muutos aiheuttaa ennakoimattomia asioita, joita ratkotaan vielä pitkään. Toki yhteiskuntakin jatkaa koko ajan muuttumistaan, toteaa Kinnunen.

Kimmo Markkanen

teksti: Elina Haapala, viestintäsuunnittelija, Pirkanmaan hyvinvointialue

Antti Kinnunen

Peter Johansson

-7-

Yritysturvallisuus-jaosto

Hei hyvinvointialueuudistus, mekin olemme täällä! Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille ensi vuoden alusta. Uudistuksen myötä valtion ohjaus pelastustoimessa vahvistuu. Kuntien sijaan pelastustoimen järjestämisestä vastaa jatkossa 21 hyvinvointialuetta. Yritysten huolena on se, pystyykö pelastustoimi pitämään paikallisuuden keskittämisessä, ja onko elinkeinoelämä ylipäätänsä huomioitu muutoksessa.

Yritykset paikallisena voimavarana

ritysten näkökulmasta hyvinvointialuemuutoksessa suurimpana huolena on se, että paikalliset yritykset jäävät taka-alalle. Esimerkiksi poliisitoimi on keskitetty jo aiemmin, ja yrityksissä on koettu, että palvelut ja yhteistyömallit ovat karanneet liian etäälle. Paikallista yritystoimintaa sekä elinkeinoelämän ja pelastustoimen yhteistyötar-

-8-

peita niin ennakollisessa kuin operatiivisessa toiminnassa ei saa unohtaa muutoksessa. Yritysten taloudellinen merkitys alueiden kehitykselle olisi oltava selkeästi mukana uusien toimintamallien sisäänajossa.

Asiakasymmärrystä yksilöstä yrityksiin Kuntavetoisessa järjestelmässä yritykset ovat pystyneet tuomaan näkemyksensä palvelutasopäätöksiin kuntien päättäjien kautta, kun oman kunnan kriittiset toimijat ovat olleet tiedossa. Mikä tulee olemaan kuntien rooli palvelutasopäätöksissä jatkossa ja miten keskittämisessä huomioidaan yritysten tarpeet? Vastauksia voisi hakea asiakasymmärryksen kautta. Niin sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin pelastustoimessakin asiakaskäsitteenä on ollut vahvasti yksilö ja yksilön hyvinvointi. Ajatusta tulisi kääntää siihen, että yritykset huomioidaan asiakkaina niin tässä hyvinvointialuemuutoksessa kuin pelastustoimen strategiassa. Hyvinvointiorganisaatiossa on jatkossakin tunnistettava huoltovarmuuskriittiset toimijat sekä taloudelliset vaikuttajat ja huomioida nämä voimavarat.

Hallintomuutoksesta kohti tulevaa Kun hyvinvointialueiden rakentaminen saadaan pian hallinnollisesti maaliin, mitä seuraavan sadan päivän aikana tapahtuu? Pelastusviranomaisten resurssia on kulunut paljon hallintomuutoksen valmisteluun ja tärkeää on, että vuoden vaihteen jälkeen päästään keskittymään jälleen oman laitoksen toimintaan ja johtamiseen. Voisiko nyt olla aikaa myös pelastustoimen ja elinkeinoelämän yhteistyön kehittämiseen niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti? Hyviä käytänteitä on jo nyt olemassa pelastustoimen ja yritysten yhteistyön tiivistämisestä – esimerkiksi Kymenlaakson Kymen Turva varautumisverkosto tai Etelä-karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunta EKTURVA. Otetaan näistä mallia eri alueille sekä syvennetään yhteistyötä kaikilla tasoilla. Teksti: Kalle Seppänen (Yritysturvallisuus-jaoston johtokunnan puheenjohtaja, yritysturvallisuuspäällikkö UPM) ja Veera Jämsén (Yritysturvallisuus-jaoston johtokunnan viestintävastaava, turvallisuuspäällikkö Fortum)

Riskienhallinta-jaosto

Jaoston puheenjohtajalta O

nnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät järjestettiin taas lähitapahtumana ja mahdollistimme tapahtumaan osallistumisen myös etänä. Kaksi edellistä kertaa opintopäivät pidettiin koronapandemiasta johtuen etäyhteyksin webinaarina. Opintopäivien paluu lähitapahtumaksi oli toivottu ja odotettu. Opintopäivien rinnalla järjestettiin yhdessä Pelastustoiminta-jaoston kanssa Vaativa kaupunkirakentaminen ja pelastustoiminta -seminaari. Kaupunkikehityksen tulevaisuudesta kuultiin asiantuntevat puheenvuorot ja paneelikeskustelussa keskusteltiin paljon kaupungistumisesta ja turvallisuudesta. Kaupunkiympäristön muutokset, kuten tiivistyminen, rakenneratkaisut, maanalainen

rakentaminen sekä korkearakentaminen, edellyttävät meiltä uuden oppimista ja osaamista - suorituskyvykkyyttä. Pelastustoimen strategiset tavoitteet tulevat ohjaamaan palveluiden järjestämistä ja antavat myös vahvan nojan palvelujen kehittämiselle. Suorituskykyhankkeessa selvitettiin onnettomuuksien ehkäisytyön suorituskykyä ja tämän hetken keskeisimmät kehitystarpeet ovat tiedossa. Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä hankkeen loppuraportti antaa meille pohjan lähteä työstämään konkreettisia yhdenmukaisia toimintamalleja, joilla kurkotellaan kohti strategisten tavoitteiden päämääriä. Palosuojelurahasto on myöntänyt Pe-

lastusopistolle erityisavustusrahoituksen Onnettomuuksien ehkäisyn osaamisen kehittäminen -hankkeelle ajalle 1.10.2022 – 31.10.2024. Uskon, että hanke tulee olemaan yksi onnettomuuksien ehkäisytyön suorituskykyä parantava asia. Palopäällystöliitto on mukana hankkeessa ja allekirjoittanut toimii ohjausryhmässä liiton edustajana. Tämä hanke on yksi polku vaikuttaa onnettomuuksien ehkäisytyöhön ja suorituskykyyn nyt ja tulevaisuudessa. Hyvää ja rauhallista joulunaikaa! Teemu-Taavetti Toivonen puheenjohtaja, Riskienhallinta-jaosto

Palopäällystöliitto kouluttaa 2023 15.–16.3. Valtakunnallinen jälkipurkuohjaajien koulutuspäivä 21.–23.3. Palopäällystöpäivät, Oulu 12.–14.4. Opetusalan turvallisuusfoorumi, laiva 20.4. Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusfoorumi, laiva 26.–27.4. Tulitöiden kurssinjohtajapäivät, Helsinki 10.5. Road Rescue, Pori 11.5. Road Rescue, Pori 23.–24.5. Turvallisuusviestinnän opintopäivät, Hämeenlinna 27.5. Palokuntien suomenmestaruuskilpailut, Helsinki 10.–11.10. Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät, Helsinki 11.–12.10. Turvallisuus-messut, Helsinki 15.–17.11. Yritysturvallisuusfoorumi, laiva 22.–23.11. Palontutkinnan opintopäivät, Jyväskylä 12.12. Jouluseminaari, Helsinki -9-

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto

Jaoston terveiset Tervehdys kaikille Palopäällystöliiton jäsenille!

apaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston johtokunta jatkaa entisellä kokoonpanolla, kun 15.10.2022 Helsingissä pidetyssä jaostokokouksessa jatkokauden saivat Mari Latvala ja Marko Nieminen.

Muina ajankohtaisina aiheina haluan nostaa esiin vahvasti etenevän V Sopimuspalopäällikköseminaarin, joka jatkui 3. jaksolla Helsingissä 14-16.10.2022. Seminaari vieraili mm. Eduskunnassa, sisäministeriös-

Jaoston johtokunta ja heidän vastuualueensa Mikko Nurmi Mika Gröndahl Mari Latvala Marko Nieminen Markku Savolainen

Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja ja lausuntovastaava Koulutusvastaava Kilpailuvastaava Sihteeri ja viestintävastaava

Jaoston johtokunnan varajäseninä jatkavat Antti Rautava ja Jaana Turunen.

-10-

sä sekä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella. Jakson pääteemoina olivat johtaminen sekä tähän hetkeen hyvin osuva varautuminen. Sopimuspalokuntien uusimuotoinen syysopintopäivä järjestettiin Porissa 17.9.2022. Aiheena Turvallisuuskeskuksen harjoitusalueella oli täydentävät sammutusmenetelmät ja osallistujia oli hienosti yhteensä 30. Alue tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet koulutusten järjestämiseen kaikkine oheispalveluineen. Ensi syksynä otetaan uusiksi, joten seuratkaa liiton viestintää. Tavataan liiton tapahtumissa! Palokuntaterveisin Mikko Nurmi

-11-

Pelastustoiminta-jaosto

Jaosto tarjoaa monipuolista koulutusta Jaostokokous

elastustoiminta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous pidettiin 19.10.2022 Sokos Hotel Triplassa Helsingissä Vaativa kaupunkirakentaminen ja pelastustoiminta -seminaarin päätteeksi. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja valittiin jaostolle johtokunnan jäsenet. Uusi johtokunta on järjestäytynyt ja päättänyt tehtävienjaosto.

Rope Rescue -koulutuskiertueen onnistunut avaus Palopäällystöliiton ja Keski-Suomen pelastuslaitoksen yhteistyössä järjestämä putoamisvaarallisella alueella työskentelyn (PVAT) koulutuskiertue järjestettiin loka‒marraskuussa neljällä paikkakunnalla, Seinäjoella, Rovaniemellä, Kajaanissa ja Kangasalla. Kiertueen pääkouluttajana toimi paloesimies Sami Huovila Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Palautteet ovat olleet erinomaisia. PVAT-toiminnan teoriaan ja käytäntöön pureutuva koulutuspäivä keräsi hyvin osanottajia niin päätoimista kuin sopimushenkilöstöä eri pelastuslaitoksista.

-12-

Kiertueen jatko on valmistelussa ja vuodelle 2023 on suunnitteilla neljä uutta koulutustilaisuutta. Paikkakunnat ja aikataulu tullaan julkaisemaan liiton koulutuskalenterissa, joten laittakaan liiton viestintäkanavat seurantaan.

Pelastustoiminnan Tunti turvaa -webinaarit Jatkamme Pelastustoiminnan Tunti turvaa -webinaareja toimintavuoden 2023 aikana.

Aiheet ja aikataulu kevätkaudelle julkaistaan liiton koulutuskalenterissa. Vielä ehtii mukaan vaikuttamaan ‒ ja tuomaan kentän ääntä kuuluviin. Ajankohtaisista aiheista ja alustajista voi vinkata jaoston johtokuntaa tai liiton toimiston henkilöstöä. Tervetuloa taas linjoille. Erinomaista loppuvuotta meille kaikille! Teksti: Ville Mensala puheenjohtaja

Pelastustoiminta-jaoston johtokunta toimikaudella 2022‒2023: Puheenjohtaja Ville Mensala, pelastusjohtaja, Keski-Suomen pelastuslaitos. Jäsenet Jarno Majaniemi, palomestari, Pirkanmaan pelastuslaitos (varapuheenjohtaja). Heikki Havukainen, palopäällikkö, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos (sihteeri). Janne Aso, asemamestari, Varsinais-Suomen pelastuslaitos (viestintävastaava). Olli Korteniemi, palopäällikkö, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Varajäsenet 1. varajäsen: Olli Heikkilä, pelastuspäällikkö, Kanta-Hämeen pelastuslaitos. 2. varajäsen: Kari Nurminen, asemamestari, Helsingin kaupungin pelastuslaitos.

Kuva: Ossi Pietiläinen

Liittohallitus LIITTOHALLITUS 4/22 Vuoden neljäs kokous pidettiin 7.9. liittohallituksen työseminaarin päätteeksi Scandic Helsinki Hubissa, kokoukseen osallistui kymmenen henkilöä.

okousmuodollisuuksien jälkeen käytiin läpi jaostojen kuulumiset. Vahvistettiin 15 jäsenkandidaatin jäsenyys ja todettiin liiton muodostuvan 1940 jäsenestä sekä 12 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin Erityisansioristit nro. 78, 79 ja 80, 12 Ansioristiä, sekä 14 Ansiomitalia, ja liiton pöytästandaari nro I/12. Vahvistettiin liiton antamat ja käsittelyssä olevat lausunnot: Valtakunnalliset strategiset tavoitteet pelastustoimen järjestämiselle vuosille 2023–2026, Luonnos hallituksen esityk-

seksi laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta ja turvallisuusselvityslain 19 §:n muuttamisesta turvauhkiin varautumiseksi, Hallituksen esitysluonnos laiksi eräistä paloturvallisuuslaitteista sekä eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain 1 §:n muuttamisesta, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi, sekä Luonnos hallituksen esitykseksi

vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen täydentämisestä. Vahvistettiin Vesisukellustoimikunnan ja Korkeanpaikantyöskentelyn toimikunnan kokoonpanot. Muutettiin Korkeanpaikantyöskentelyn toimikunnan nimi Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn toimikunnaksi. Päätettiin kutsua koolle liiton syysliittokokous tiistaiksi 13.12.2022 klo 12.00, paikkana Juhlasali G18 (Yrjönkatu 18, Helsinki). Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat. Hyväksyttiin yhteiset hallitusohjelma- ja vaikuttamistavoitteet liittohallituksen työseminaarin esittämässä muodossa.

-13-

Yritysturvallisuusfoorumi keräsi ennätyksellisen osallistujamäärän Yritysturvallisuusfoorumi keräsi lokakuussa tärkeiden turvallisuusasioiden äärelle yli 170 osallistujaa, joka on kaikkien aikojen ennätys! Foorumi seilasi Helsingin ja Ruotsin välillä, Tukholman päässä osallistujat pääsivät tutustumaan Skyddmessuihin.

-14-

oorumin teemana oli iskunkestävä yritys. Esityksissä pohdittiin eri näkökulmista mistä iskunkestävyys muodostuu ja miten sitä kehitetään. Tapahtuman järjestelyistä vastasi Palopäällystöliitto yhdessä SPEK:n, Finnsecurityn ja Suomen Paloinsinööriyhdistyksen kanssa.

Hybridivaikuttamista ja maailmanpoliittista tilannetta Avauspuheenvuoron piti Helsingin kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen aiheesta

”Yritys on yhtä iskunkestävä kuin sen heikoin lenkki”. Pia esitteli huhtikuussa toteutetun Yrityksiin kohdistuva hybridivaikuttaminen -tutkimuksen tuloksia, jonka mukaan hybridivaikuttaminen on lisääntynyt neljän vuoden takaisesta. Hybridiuhkien torjuminen edellyttää viranomaisten ja yritysten yhteistyötä. Yritykset kestävät suhteellisen hyvin käytettävyyden häiriöitä, kuten sähkön ja vedenjakelun häiriöitä, mutta häiriöiden kestäessä yli vuorokauden ongelmat lisääntyvät. Yhtenä suurimpina uhkana tutkimuksen näkökulmasta nähtiin ihmisen liika avoimuus ja sinisilmäisyys.

m/s Silja Symphonyllä 26.–28.10.2022 Heti avauksen jälkeen foorumissa päästiin niin sanottuun syvään päätyyn, kun Inclusin toimitusjohtaja Mikaeli Langinvainio avasi maailmanpoliittista tilannetta ja skenaarioita siitä, miten tilanteet voivat mahdollisesti kehittyä tulevina kuukausina ja vuosina. Yritysten johtamisessa ja varautumisessa on tunnistettava nousevat globaalit riskit, kuten hallitsemattomat kyberhyökkäykset, ilmastopakolaisuuden massasiirtymät tai energialähteiden häiriöt. Viestinä oli myös se, että viestintä näistä synkistäkin asioista tulisi olla avointa, sillä se lisää turvallisuuden tunnetta.

Iskunkestävyyttä sisäisen kriisiviestinnän ja vastuullisuuden kautta Foorumin aiheet jatkuivat sisäisestä kriisiviestinnästä ja kansainvälisen yrityksen kriisinkestävyydestä. Kriisijohtamisen ja -viestinnän asiantuntija Petri Launiainen Gestionilta avasi sisäisen kriisiviestinnän merkitystä. Asiakkaiden ja sidosryhmien lisäksi myös yrityksen oma henkilöstö täytyy pitää kartalla kriisitoimista ja niiden seurauksista. Hyvin toteutettu sisäinen kriisiviestintä vähentää

vahinkoja ja helpottaa palautumista. Lisäksi se parantaa yhteishenkeä, työnantajakuvaa sekä helpottaa myös johtamista. Yritysturvallisuus-jaoston puheenjohtaja Kalle Seppänen (Senior Manager, Corporate Security & Fire Prevention) UPM:sta toi iskunkestävyyteen kansainvälisen yrityksen näkökulman. Kalle tarkasteli esityksessä iskunkestävyyttä muun muassa vastuullisuuden kautta – vastuullisuus, varautuminen ja yrityksen iskunkestävyys varmistavat hyvän liiketoiminnan. Toisaalta terve liiketoiminta mahdollistaa korkeatasoisen varautumisen.

-15-

Esityksessä korostettiin myös yhteistyön merkitystä niin paikallisten toimijoiden kuin viranomaisten kanssa sekä harjoitusten toteuttamista matalalla kynnyksellä.

Psykologinen turvallisuus herätti ajatuksia Päivien ehkä keskustelluin aihe oli psykologinen turvallisuus, jonka maailmaan johdatteli Sandvikilta Niklas Normia (Strategy Execution and Change Lead) ja Sini Adamson (EHS Manager). Maailman muuttuessa yhä epävakaammaksi, kompleksisemmaksi ja hektisemmäksi tarvitsemme psykologisesti turvallisen ympäristön, jotta pystymme välttämään suuret vahingot, minimoimaan riskit ja nousemaan ylös, kun kaadumme, ja toipumaan takaiskuista. Turvallisuus luodaan koko hen-

kilöstön kanssa yhdessä, sillä jos haluamme oikeasti parantaa turvallisuuttaa, siihen tarvitaan jokaisen ajatuksia ja ääntä. Tämä ei ole mahdollista, jos yrityksessä on pelon ilmapiiri, joka ohjaa hiljaisuuteen. Psykologista turvallisuutta tuhoavat muun muassa syyllistävä tapa puhua, mikromanagerointi, epäselvä viestintä ja vaikeiden keskustelujen välttäminen. Jokaisen tulisikin miettiä, onko meillä kulttuuri, jossa ihmiset voivat tuoda esille omat ideat, kuunnellaanko ne ja aloitetaan toimenpiteet, jotta turvallisuus paranee. Tämä on mahdollista, jos meillä on psykologisesti turvallinen ympäristö, mikä vaatii osallistamista, avointa ilmapiiriä, lupaa epäonnistua, tervettä palautekulttuuria, kunnioittavaa puhetta toisia kohtaan, rohkeita johtajia ja sitä, että tavoitteet ovat selkeät. Niklaksen ja Sinin sanoin ”Timantit hiotaan yhdessä”!

Yritysturvallisuusfoorumin yhteydessä vierailtiin Tukholmassa järjestettävillä Skydd 2022 -messuilla, joka on vuoden suurin pohjoismainen turvallisuusalan messutapahtuma. Messujen erityisinä teemoina olivat tänä vuonna turvallisuustekniikka ja paloturvallisuus.

-16-

Psykologisesta turvallisuudesta jatkettiin aihetta turvallisuuden tunteeseen toimitusjohtaja (Conflict Control) Sami Sallisen johdolla. Esityksessä keskityttiin pelon tunteeseen ja miten sitä hallitaan. Pelko ohjaa käyttäytymistä ja se vaikuttaa niin yksilö-, yritys- kuin yhteiskuntatasolla. Voidaakseen hallita pelkoa on hyvä ymmärtää miksi ja mitä pelätään.

Meiran paahtimon tulipalosta oppia Joulun aikaan 2021 Meiran Vallilan paahtimolla syttyi ullakkotilassa levinnyt tulipalo, jota sammutettiin vaikeissa olosuhteissa kovassa pakkassäässä. Aihetta esittelivät Meiran tuotanto- ja logistiikkajohtaja Antti Koski, logistiikka- ja turvallisuuspäällikkö Juha Strang sekä palomestari Sami Lappalainen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta. Esityksessä kuultiin, miten tilanne tulipalossa eteni, minkälainen merkitys Meiran omatoimisella varautumisella oli pelastustoiminnan tukemisessa ja minkälaisia toimenpiteitä liiketoiminnan jatkuvuus edellytti. Tilanteessa korostuivat etukäteisharjoittelun tärkeys sekä tiivis yhteistyö viranomaisen ja henkilöstön välillä. Kohteen osaava henkilöstö nopeutti pelastustoiminnan aloitusta, mutta tämän lisäksi pelastusturvallisuutta parantavat laitteet pitäisi olla kunnossa. Kyseisessä tapauksessa erityisesti savunpoistokaavioiden ja savunpoiston laukaisun merkinnät olivat puutteelliset – nyrkkisääntönä voisi pitää sitä, että opasteiden tulisi olla niin yksinkertaiset, että kuka tahansa tietäisi ensimmäistä kertaa nähdessä, mitä mistäkin tapahtuu. Tiedottaminen sujui hyvin henkilökunnan, asiakkaiden ja median suuntaan. Lisäksi tehtaan toimintojen ennallistaminen sujui yllättävänkin hyvin – ennallistamisessa varmistettiin ensin turvallisuus estämällä lisävahingot, varmistamalla sähköturvallisuus ja käynnistämällä paloilmoitinjärjestelmä uudelleen. Myös palonaikainen toiminta on tärkeää toiminnan uudelleenkäynnistämisen näkökulmasta. Tapauksessa muun muassa sammutusvesien ohjaaminen oli ensi arvoisen tärkeää, muuten jälkitoimet olisivat olleet vielä hankalammat. Toiminnan ylösnostoon ei ole valmista sapluunaa, se on tehtävä tilanteen mukaan – tässä auttavat ennakkovarautuminen ja kriisisuunnitelmat. Huomionarvioista oli havaita myös se, että hädän hetkellä ihmiset auttavat ja ottavat vastuuta enemmän kuin normaalisti. Erittäin tärkeää on myös koko henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen. Oppeina tunnistettiin lisäksi

harjoitukset, ohjeistusten selkeys, henkilöstön osaamisen ennakkokartoitus, rakenteelliset ja tekniset turvajärjestelyt, henkilöstön kouluttaminen sekä turvallisuusorganisaatioon panostaminen. Kiitos Meiralle oppien jakamisesta! Rikotaan 200 osallistujan raja ensi vuonna!

Kiitos kaikille osallistujille, näytteilleasettajille ja yhteistyökumppaneille.

Ensi vuoden Yritysturvallisuusfoorumi järjestetään 15.-17.11.2023 – varaa päivät kalenteristasi jo nyt! Rikotaan yhdessä 200 osallistujan raja!

Kirjoittajat: Veera Jämsén, turvallisuuspäällikkö/Fortum, Yritysturvallisuus-jaoston johtokunnan viestintävastaava Matti Helkamo, Siemens Osakeyhtiö/ tapahtuman järjestelytoimikunnan pj

-17-

Sosiaalinen media

Onnettomuuksissa ja kriiseissä kansalaisten tiedontarve kasvaa

Onko some viranomaiselle

tilanteessa uhka vai mahdollis Sosiaalinen media tarjoaa viranomaiselle ketterän kanavan tiedon jakamiseen ja monen suuntaiseen vuorovaikutukseen eri ryhmien kanssa. Samalla some asettaa viranomaisviestinnälle uudenlaisia haasteita ja voi pahimmillaan heikentää kansalaisten viranomaisia kohtaan kokemaa luottamusta. Some pelastaa -tutkimushankkeessa tarkastellaan somen käyttöä viranomaisten onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä tuotetaan näin uutta ymmärrystä somen käytön haasteista ja mahdollisuuksista viranomaisten kriisinhallinnassa.

ämän päivän Suomessa sosiaalinen media tavoittaa kansalaiset laajasti, kaikissa ikäryhmissä. Se ei myöskään ainoastaan tarjoa uusia viestintämahdollisuuksia vaan muokkaa jatkuvasti myös tiedonmuodostuksen tapoja, yhteisöjä ja merkityksiä. Vaikka iso osa some-sisällöistä tarjoaa käyttäjilleen lähinnä ajankulua ja viihdettä, monelle some on myös keskeinen uutisten lähde sekä väline seurata ja osallistua poliittiseen keskusteluun. Yhteisöllisenä kanavana se merkitsee useille myös

Kuva: Nick Fewings

-18-

mahdollisuutta nähdä itsensä laajemman yhteisön jäsenenä.

Sisällöntuotannon oltava käyttäjälähtöistä Sosiaalinen media on tehnyt asioiden julkisesta puimisesta hektistä. Erityisesti suurta yleisöä koskettavien ja puhuttavien laajojen kriisien puntarointi alkaa somessa lähes reaaliajassa. Somessa kuka tahansa voi olla sisällön

tuottaja, jakaja ja vastaanottaja. Käyttäjälähtöinen sisällöntuotanto nouseekin somessa media-ammattilaisten tuottaman ja ohjatun sisällöntuotannon rinnalle – ja usein myös sen ohi. Sisältöjä ei vain pakata tiettyyn muotoon ja toimiteta tuottajalta kuluttajalle, vaan aineistot ja merkitykset kiertävät dynaamisesti (Valaskivi & Sumiala, 2014). Ylen iltauutisissa sanottu on somessa ennen säätiedotusta, ja vastaavasti poliitikkojen twiittejä analysoidaan A-studiossa.

Tutkija Aino Harinen Kuva: Ella Hiltunen, Pelastusopisto

suus? Väärä ja oikea tieto pitää osata erottaa toisistaan Kehitys asettaa viranomaisviestinnälle uusia vaatimuksia. Erityisesti hädän ollessa suuri kansalaisten tiedon ja tuen tarve korostuu, ja samalla lukuisat tulkinnat tapahtumista vaikeuttavat luotettavan tilannekuvan muodostamista. Luotettavaa tietoa on kyettävä keräämään ja jakamaan nopeasti. Tiedon puute ei myöskään estä erilaisten tapahtumakuvausten leviämistä somessa, vaan ”informaatiotyhjiö” täyttyy nopeasti myös joko tahallisesti tai tahattomasti (dis- ja misinformaatio) jaetusta puutteellisesta ja virheellisestä tiedosta. Väärän tiedon lisäksi somessa voidaan jakaa tosiasioita sisältävää tietoa haitallisessa tarkoituksessa (malinformaatio). Somea voidaan käyttää myös maalittamisessa eli sisäministeriön määritelmän mukaisesti tilanteisiin, joissa ”yksi tai useampi toimija kehottaa ja yllyttää suurta joukkoa hyökkäämään yhden ihmisen kimppuun eri tavoin, esimerkiksi lähettämällä vihaviestejä”. Haastavuudestaan huolimatta sosiaalinen media on luonut viranomaisviestinnälle myös uusia mahdollisuuksia. Etenkin poikkeuksellisissa tilanteissa tavoittavan, saavuttavan ja monikanavaisen viestinnän merkitys korostuu, ja kansalaisten tiedon ja tuen tarpeisiin on vastattava niissä kanavissa, missä he ovat. Somesta on viranomaiselle hyötyä päätöksentekoa tukevan tilannekuvan raken-

Haastavuudes- taan huolimatta sosiaalinen media on luonut viranomaisviestinnälle myös uusia mahdollisuuksia.

tamisessa, missä viranomaista auttavat usein myös kansalaisten jakamat some-päivitykset. Lisäksi kriisiajan viranomaisviestinnällä on yhteiskunnallista luottamusta rakentava ulottuvuutensa (Cairney & Wellstead, 2021). Ideaalitilanteessa avoimen ja toimivan poikkeustilanneviestinnän seurauksena saavutetaan kollektiivista toimijuutta, joka tukee kriiseistä selviytymistä ja toipumista.

Some pelastaa -tutkimushankkeella uutta ymmärrystä somen hyödyntämiseen Tämän päivän informaatiotulvassa viranomaisviestinnänkin tulee olla erottuvaa, puhuttelevaa ja kiinnostavaa. Lisäksi asiantuntijoiden ja viranomaisten rinnalle ja ohitsekin on muodostunut somen myötä uusia valta-asemia. Sosiaalisen median vaikuttajat voivat vaikuttaa kansalaisten kriisitietoisuuteen ja ohjata heidän käyttäytymistään, joten viranomaisten ja vaikuttajien välistä yhteistyötä tarvittaneen tulevaisuudessa yhä enemmän. Tämä kaikki edellyttää viranomaisilta rohkeutta sekä valmiutta ottaa riskejä, kokeilla ja oppia virheistä. Suomessa on tarvetta tutkitulle tiedolle so-

siaalisen median hyödyntämisestä suuronnettomuustilanteiden viranomaisviestinnässä. Tähän tiedontarpeeseen pyrkii nyt osaltaan vastaamaan Some pelastaa -tutkimushanke, joka toteutetaan Vaasan yliopiston, Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteistyönä elokuusta 2022 elokuuhun 2023. Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten somea voidaan hyödyntää suuronnettomuuksiin liittyvässä viestinnässä ja tätä tukevassa kriisi- ja onnettomuusjohtamistyössä. Tuloksena syntyy uutta ymmärrystä somen hyödyntämisestä niin tilannekuvan muodostamisessa, tiedon jakamisessa kuin yhteisöllisyyden ja luottamuksen vahvistamisessa. Lisäksi tuotetaan kansainvälisten ja kansallisten tapausesimerkkien analyysillä sekä asiantuntijoita osallistavilla menetelmillä suosituksia viranomaisten onnettomuus- ja kriisiviestintään somessa. Teksti: Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto (teksti laadittu Harri Jalosen, Pirjo Jukaraisen ja Alisa Puustisen 24.8.2022 tietokäyttöön.fi -sivustolla julkaistun blogikirjoituksen ”Sosiaalinen media haastaa viranomaisviestintää” pohjalta) -19-

Työpajalta

Sankarikin saa särkyä Poliisitoimen esimerkin myötä pelastusalalle tuotu post-traumatyöpaja herättää ajatuksia, keskustelua ja tunteita alan sisällä ja mediassakin. Kolmipäiväinen työpaja tarjoaa ammattiapua, tietoa ja vertaistukea traumaattisten tilanteiden aiheuttamaa kuormaa kantaville työntekijöille.

elastajan työ sisältää suorastaan määritelmällisesti tilanteita, jotka voivat suurella todennäköisyydellä traumatisoida kokijansa. Monen on helppo tunnistaa tilanteet, jotka ovat potentiaalisesti traumatisoivia: lapset onnettomuuden uhreina, autettavan menehtyminen, kollegan joutuminen uhriksi, tapahtunut virhe tai tuttavan kohtaaminen tehtävällä. Ja niin edelleen. Mutta myös tavallisemmat työssä kohdatut tilanteet voivat kasautuessaan aiheuttaa vakavaksi muotoutuvaa kuormitusta. Näin ollen psyykkiset haavat ovat enemmän sääntö kuin poikkeus pelastusalalla.

Kuinka suhtautua psyykkisiin säröihin? Viime vuosina keskustelu on lisääntynyt aiheesta, onko fyysistä suoriutumista ja suorituskykyä korostavalla pelastusalalla tilaa ja lupaa tunnistaa sekä auttaa työn aikaansaamissa psyykkisissä säröissä. Vaikkakin aiheen positiivinen muutos on jo käynnissä, on matkaa jäljellä. Joutuuko pelastaja edelleen miettimään, kuinka vaikea tilanne täytyy kohdata, jotta uskaltaisi kertoa työn jättämistä psyykkisistä haavoista, jotka eivät välttämättä arpeudu ilman tukea tai hoitoa?

Jokaisen tarina on yksilöllinen, ja työssä tulleet psyykkiset haavat hieman omannäköisiä. Ihmisyys on kuitenkin jaettua, ja traumatisoitumisessa psyykkisenä ilmiönä on samankaltaisuutta kaikilla. Pelastaja ei myöskään ole vain pelastaja, vaan myös yhtä aikaa kaikki muut roolinsa elämässään. Ihmisyyteen kuuluu, että työ vaikuttaa myös muuhun elämään - ja päinvastoin.

Fyysinen ja psyykkinen puoli ovat saumaton kokonaisuus Ideaalisti psykososiaaliset tukitoimet eivät kulkisi omana erillisenä sarakkeena fyysisen hyvinvoinnin tuesta. Pelastajan toiminta- ja suorituskyvyssä fyysinen ja psyykkinen puoli eivät ole kaksi erillistä asiaa, vaan saumaton kokonaisuus. Yhden puolen kärsimys ei voi olla vaikuttamatta myös toiseen.

Onko fyysistä suoriutumista ja suorituskykyä korostavalla pelastusalalla tilaa ja lupaa tunnistaa sekä auttaa työn aikaansaamissa psyykkisissä säröissä? Sankarin viitta on kohtuuttoman raskas kantaa, jos sen alle jää yksin. Näennäinen vahvuus, jossa mikään ei saa tuntua miltään, kääntyy helposti itseään vastaan. Vahvimmaksi itsensä kuvitelleesta sankarista voi helposti tullakin haavoittunut sankari. Ja silloin on täysin sallittua hakea tukea. Teksti: Sanna Korpela, psykologi, PsM, projektitutkija Teksti: Hilla Nordquist, dosentti, FT, MSc DM, TtM Kirjoittajat työskentelevät tutkijoina Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toteuttamassa Pelastusalan Post-traumatyöpajan vaikuttavuuden arviointi –hankkeessa. Hanketta rahoittaa Palosuojelurahasto.

-20-

Kolumni

Hätäkeskustoimintaa säätelevä lakiesitys ja koulutusuudistus Hallituksen esitys laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi on parhaillaan eduskunnan hallintovaliokunnan käsittelyssä. Perustuslakivaliokunta antaa asiasta hallintovaliokunnalle lausuntonsa. Hätäkeskuslaitos oli mukana työryhmässä, joka tuki sisäministeriötä hallituksen esityksen valmistelussa. Parhaillaan odotetaan hallintovaliokunnan kuulemisia lakiesitykseen liittyen.

yös luonnos pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutuksen uudistamisesta on parhaillaan lausunnolla. Lausunnot annettiin 14.11.22 mennessä ja tarkoitus on, että pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka luovuttaa lausuntojen pohjalta muokatun hankeraportin sisäministerille tämän vuoden loppuun mennessä.

Lakiesitys herättää keskustelua Lakiuudistus on tarpeen, koska meillä on nykyisen hätäkeskustoimintaa koskevan lain jälkeen tullut Euroopan unionin tietosuoja-asetus (GDPR) ja siihen liittyen myös uusi tietosuojalaki. Nämähän ovat jo nyt lainsäädäntöä, joita on noudatettava ja näiltä osin on tärkeää, että hätäkeskustoimintaa koskeva laki myös muutetaan ajantasaiseksi näiltä osin. Hallituksen esityksessä on asioita, jotka eivät muuta nykyistä tilannetta. Hätäkeskustoimintaa osallistuvien viranomaisten operatiiviset roolit pysyvät ennallaan. Päivystystehtävien hoitaminen ja niissä tarvittavat tiedonsaantioikeudet säilyvät samankaltaisina kuin tälläkin hetkellä. Viranomaiset edelleenkin vastaavat riskiarvio-ohjeistuksista. Erica-hätäkeskustietojärjestelmän kehittäminen säilyy edelleenkin Hätäkeskuslaitoksen päävastuulla. Suurimmat muutokset koskevat rekisterinpitäjyyttä. Nykyisen kahden rekisterinpitäjän sijasta jokaisesta toimialasta tulee rekisterinpitäjä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella hyvinvointialueella sosiaali- ja terveystoimi sekä pelastustoimi tulevat olemaan rekisterinpitäjiä niiden omien tietojen osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että

hätäkeskustoimintaa koskevassa suunnittelu- kehittämis- ja koulutustoiminnassa on rekisterinpitäjien kanssa sovittava toimintamallit, miten tarvittavia tietoja voidaan näissä toiminnoissa käyttää. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Erica-hätäkeskustietojärjestelmää on kehitettävä siten, että tulevaa toimintamallia voidaan tehokkaasti hyödyntää. Nimenomaan tiedonsaantioikeuksista on Hätäkeskuslaitoksen sisällä käyty vilkasta keskustelua ja on myös esitetty hyvin suoraviivaisia tulkintoja, joiden mukaan oikeastaan mitään tietoa ei enää saisi käyttää päivystystehtävää hoidettaessa. Päivystystoiminnassa tarvittavia tietoja käytetään lakiehdotuksen mukaan edelleen samalla periaatteella kuin niitä on nytkin tarkoitus käyttää. Sen sijaan suunnittelu-, kehittämis- ja koulutustoimintaa koskien tulee tapahtumaan muutoksia ja nämä

muutokset tarkoittavat laajaa ja tiivistä yhteistyötä kaikkien rekisterinpitäjien kanssa.

Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen kehittäminen Hätäkeskuslaitoksen näkökulmasta nykyistä hätäkeskuspäivystäjätutkintoa (taso 4) kehittämällä saavutetaan päivystäjän työn edellyttämät osaamisvaatimukset myös tulevaisuudessa. Koulutusmääriä on viime vuosina saatu nostettua, nykyisen tutkinnon perusta on hyvä ja laadukas, työnantajan näkökulmasta työvoiman saatavuuden ennustettavuus on hyvä, tutkinnon hakijamäärät ovat hyvällä tasolla ja nykyinen tutkinto antaa henkilöille avoimet jatko-opintokelpoisuudet. Yhteistyössä oppilaitosten kanssa nykyistä tutkintoa kehittämällä pidetään yllä hyvää hätäkeskuspäivystäjien ammattikunnan osaamistasoa. Lausunnolla olevassa luonnoksessa on lähdetty siitä, että hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen nykyinen laajuus ja taso säilyisivät ennallaan, joten tämä on hyvin linjassa Hätäkeskuslaitoksen näkemyksen kanssa. Teksti: Taito Vainio Hätäkeskuslaitoksen johtaja

-21-

Tutkimus

Hätäpuhelut tieteellisen tutkimuksen kohteena Hätäpuhelutallenteet kiinnostavat myös puheentutkijoita. Väisänen tutkii väitöskirjassaan perättömiä hätäpuheluja ja pyrkii selvittämään niiden tyypillisiä piirteitä.

hmisääni on vaikuttava viestintäväline. Voimme välittää sen avulla toisillemme sanallista sisältöä, mutta lisäksi se voi antaa muille sanattomasti tietoa tunteistamme, asenteistamme ja jopa terveydentilastamme. Voimme kuulla äänestä esimerkiksi sen, jos joku on vihainen, sarkastinen tai jos hänellä on flunssa. Pienillä äänen muutoksilla voimme viestiä myös toisillemme pelosta, hädästä ja kiireestä. Normaalisti kohtaamme arjessamme hädänalaista puhetta vain harvoin, mutta hätäkeskuspäivystäjille se on osa heidän työtään. He vastaavat päivittäin lukuisiin hätäpuheluihin, joissa ilmoittajien tunnetilat voivat vaihdella huomattavasti. Hätäpuhelujen vuorovaikutustilanteita tutkimalla voidaan saada arvokasta tietoa hätäpuhelujen etenemisestä, hädänalaisesta puheesta ja siitä, millaisia tyypillisiä piirteitä liittyy erilaisiin hätäilmoituksiin.

Autenttiset olosuhteet auttavat tutkimuksessa Puheentutkimuksen kentällä hätäpuhelutallenteet ovat erityislaatuinen tutkimusaineisto, ja niiden pohjalta on tehty monia mielenkiintoisia tutkimuksia. Aiemmin on tutkittu muun muassa sitä, miten ilmoittajan puheesta välittyvät tunnetilat, kuten pelko ja suru, vaikuttavat hätäkeskuspäivystäjän arvioon hätäilmoituksen kiireellisyysluokituksesta. Itä-Suomen yliopistossa valmistuneessa väitöstutkimuksessa puolestaan tarkasteltiin stressiä ilmoittajan puheesta, ja sen todettiin yhdistyvän muun muassa puhekorkeuden nousuun. Tutkimukset ovat osoittaneet, että puheentutkimus on mahdollista myös hätäpuhelutallenteista, vaikka niiden äänenlaatu ei useimmiten vastaa läheskään laboratorio-olosuhteissa tehtyjä äänityksiä. Tallenteiden tutkimuksellinen etu näkyy erityisesti siinä, että ne mahdollistavat ihmisäänen ja hädänalaisen puheen tutkimisen autenttisissa olosuhteissa. Hätätilanteiden mallintaminen laboratorioissa olisi käytännön toteutuksen sekä eettisyyden puolesta erittäin haastavaa.

Akustinen vertailu paljastaa Hätäkeskuspäivystäjien tehtävänä on selvittää hädänalaisuus ensisijaisesti sanallisesti. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että hädänalaisuus on mahdollista tunnistaa myös ilmoittajan äänestä. Hädänalaisen puheen ohella toinen mielenkiin-

-22-

toinen tutkimuskohde ovatkin perättömät hätäilmoitukset, joissa ilmoittaja pyytää (ja saa) apua paikalle tekaistulla verukkeella. Tällaiset perättömät ilmoitukset ovat ongelma, sillä ne sitouttavat ja kuormittavat pelastus- ja viranomaistoimea tarpeettomasti ja voivat pahimmillaan viivästyttää tai estää avun saannin toisaalla. Väitöskirjassani tutkin perättömiä ilmoituksia ja tarkastelen niihin liittyviä akustisia piirteitä vertailemalla niitä todenperäisiin hätäilmoituksiin. Lisäksi tutkin valheen tunnistamista sekä siihen liittyviä uskomuksia. Tutkimusten mukaan ihmisillä näyttäisi olevan vahvoja ja stereotyyppisiä olettamuksia siitä, miten henkilö käyttäytyy valehdellessaan. Yleisin mielikuva valehtelijasta onkin se, että valehtelija välttelee katsetta ja on hermostunut. Uskomukset valheen merkeistä ovat usein kuitenkin virheellisiä ja ihmiset ovat melko huonoja tunnistamaan valheita. Myöskään viranomaiset eivät ole olleet muita parempia tunnistamaan valheita ja myös heillä on paljon virheellisiä käsityksiä valheen tunnistamisesta.

Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että hädänalaisuus on mahdollista tunnistaa myös ilmoittajan äänestä.

Tulkinnoissa oltava varovainen Vaikka tutkimukseni tarkoituksena onkin tuottaa tietoa uskomuksista ja perättömistä hätäilmoituksista, on tärkeää tunnistaa myös sen rajoitteet. Tulosten soveltamisessa tulee olla varovainen, sillä ei ole olemassa yhtä universaalia merkkiä valehtelusta, joka toistuisi kaikilla samanlaisena. Mikään yksittäinen merkki ei siis kerro sitä, onko hätäpuhelu perätön vai ei. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla on mahdollista oppia tunnistamaan uskomuksia ja suhtautumaan niihin kriittisesti. Tutkimus tuottaa perustietoa aineistosta, mikä voi osaltaan auttaa viranomaisia toimimaan asiantuntijatyössään. Teksti: Anne Väisänen Väitöskirjatutkija, vokologi Itä-Suomen yliopisto

Kuva hätäkeskuspäivystäjien tutkintokoulutuksesta. Kuva: Pelastusopisto, kuvaaja Antti Karppinen

-23-

Suomen maastopalomuodostelman (FI GF valmiussiirto Kreikkaan 1.–31.8.2022 K

utsuun vastasivat useat jäsenmaat ja Kreikan maastopalokausi 2021 niistä valikoituivat Bulgaria, Saksa ja oli maan historian toiseksi Romania heinäkuulle, sekä Ranska, Norja ja Suomi elokuulle. Itä-Suomen pelastuslaitospahin, palanutta aluetta n. ten (Kympe, Etelä- ja Pohjois-Karjala sekä 130.000 ha ja pahimmillaan 65 Etelä- ja Pohjois-Savo) EU-rahoitteisen maassamanaikaista paloa, lämpötilan topalomuodostelman henkilöstö valittiin ensisijaisesti tälle valmiussiirrolle ja ainoastaan ollessa yli +40°C. Tämä muodostelman johtajat (Head of Mission) sekä logistikot valittiin ulkopuolisina, Pelastusovuoksi Kreikan viranomaiset piston kansainvälisen pelastustoiminnan rosolivat pyytäneet Euroopan terista hakumenettelyn kautta. pelastuspalvelumekanismin Valmiussiirron tarkoitus? (European Civil Protection Mechanism) kautta kansainTarkoituksena oli auttaa kreikkalaisia maastopalojen sammutuksessa sekä omalta osaltaan välistä apua pahimmalle ylläpitää sammutusvalmiutta 12h/vrk kahden maastopalokaudelle 1.7.–31.8.22. ryhmän toimesta.

-24-

Lisäksi tarkoitus oli tutustua Kreikan pelastustoimeen, saada koulutusta kreikkalaisten tavasta sammuttaa maastopaloja, maastopaloihin liittyvästä turvallisesta työskentelystä sekä verkostoitua paikallisten kreikkalaisten palomiesten kanssa. Vastavuoroisesti järjestettiin kreikkalaisille Suomen pelastustoimen, koulutusjärjestelmän sekä metsäpaloihin ja niiden sammuttamiseen tähtäävät luennot. Lisäksi jaettiin tietoa keikan jälkeisen huollon, suojavarusteiden ja "puhdas paloasema" -ajattelun tärkeydestä. Tarkoitus oli myös tuoda kotiin oppia hyvistä käytännöistä, joilla voidaan kehittää maastopalojen sammutustoimintaa Suomessa sekä tulevassa FI GFFF-V muodostelmassa. Komennuksen tarkoituksena oli niin ikään edistää EU:n Civil Protection Mechanismin

FFF-V)

toimintaa ja tuoda esiin sen tärkeyttä vastaavassa yhteistoimintaoperaatiossa.

Toiminta kohteessa Muodostelman valmiussiirto jaettiin kahteen rotaation niin, että vaihto tapahtui 15.8. Suomalaisten kanssa samassa ”tukikohdassa” oli

2. rotaation 15.-31.8. miehitys sekä paikalliset yhdysupseerit.

valmiudessa myös norjalaisten maastopaloihin erikoistunut ryhmä Telemarkin alueelta. Norjalaiset myös asuivat samassa hotellissa sekä kulkivat samalla linja-autolla hotellin ja tukikohdan väliä suomalaisten kanssa. Tukikohtana toimi vanha koulu, josta muodostetaan vuosittain 1.5.–31.10. niin sanottu kausipaloasema, johon siirretään paikallisia palomiehiä sekä niin kutsuttuja kausipalomiehiä. Hotellin ja tukikohdan välinen ajomatka oli noin 40 minuuttia. Maastopalojen sammutustehtäviä osui suomalaisille kaksi/rotaatio. Yhteistä näille tehtäville oli kova kuumuus sekä jyrkkä ja vaikeakulkuinen maasto. Toisen rotaation toisella keikalla nousua oli esimerkiksi yli 600 metriä. Kaikki sammutustoiminta hoidettiin paikallisen yhteysupseerin alaisuudessa, joka puolestaan sai käskynsä pelastustoiminnan johtajalta. Samainen yhteysupseeri oli koko ajan suomalaisten mukana ja asui jopa samassa hotellissa. Kreikassa maastopaloindeksi (Daily Fire Risk Index) on suuressa roolissa ja muun muassa valmiussiirtoja alueen sisällä tehdään tähän indeksiin perustuen. Ensimmäisen kolmen viikon aikana lämpöä riitti, kohoten auringos-

sa parhaimmillaan +58,4 asteeseen torstaina 18.8. Maanantaina 22.8. Kreikassa alkoivat elokuulle epätyypilliset sateet, jotka jatkuivat toisen rotaation valmiussiirron loppuun asti. Tänä aikana ei maastopaloja syttynyt, vaikkakin kovia ukkosia tuona aikana ilmeni.

Huomioita toiminnasta Hellenic Fire Service on erittäin hierarkkinen järjestelmä, eikä heillä tunneta samanlaista johtamiskulttuuria tilannekeskus-, toiminta-alueen johtoelin- ja johtokeskustoimintoineen kuten meillä. Myös työsuojelussa, työturvallisuudessa, kalustossa sekä varus- ja kalustohuollossa oli suuria eroavaisuuksia suomalaiseen pelastustoimeen verrattuna. Mainitsemisen arvoista on, että Kreikassa työnantaja kustantaa yhden FFP2-maskin vuodessa ja loput tulee hankkia itse. Myöskään varushuolto tai -pesu ei kuulu työnantajalle, vaan jokainen huolehtii niistä itse. Samoin sammutusjalkineet joudutaan itse hankkimaan, ainakin jos haluaa sellaiset, joilla voi kivikkoisessa ja vuoristoisessa maastossa liikkua. Ja kaikki nämä hankinnat ja toiminnot 600-700 euron kuukausipalkalla.

-25-

Pelastusajoneuvojen pienet vesisäiliöt sekä säiliöautojen puute kiinnittivät suomalaisittain huomiota. Varsinainen sammutustaktiikka perustui palon haltuunottoon sekä leviämisen estämiseen, mutta tähän käytettiin pääsääntöisesti ilma-aluskalustoa. Sen jälkeen vasta alettiin paloa sammuttamaan. Muun muassa toisen rotaation toista maastopaloa oli maajoukkojen ohella sammuttamassa kuusi lentokonetta ja kaksi helikopteria.

Mitä opittiin? Kreikkalaisten käyttämä 1” sammutusletku oli helppo käsitellä ja kuljettaa mukana. Vyyhdissä olevaa letkua pystyi yksi mies kantamaan

-26-

160 metriä olkapäillään, molempien käsien ollessa edelleen vapaina. Letku oli muutenkin kestävää ja miellyttävä käyttää, eikä sido kahta miestä työskentelyyn. Suomalaisten varustus oli huipputasoa alkaen kevytsammutusasuista, moottorimaskeista, hanskoista ja niin edelleen. Paikallisten yhdysupseerien rooli oli merkittävä, samoin paikallisten järjestämä Host Nation Support -toiminta oli tarkoituksenmukaista. Valmiussiirto oli laatuaan ensimmäinen, eikä näin ollen vertailukohtaa aikaisempiin siirtoihin ole. Kaikki oli enemmän tai vähemmän uutta, mutta siitä huolimatta ne harvat keikat, jotka moduulille sattui, hoidettiin mallikkaasti, ja niistä sekä keikan jälkeisistä huol-

loista saatiin kiitosta ja arvostusta. Vaikka suomalaiset eivät olekaan metsäpalojen erityisosaajia, varsinkaan Kreikan olosuhteissa, ei peruspelastajan taitoja, moniosaamista tai motivaatiota tarvitse missään vaiheessa hävetä. Paikalliset asukkaat arvostivat suuresti suomalaisten maassa oloa ja kiittelivät kaupoissa ja ravintoloissa sammutusavun antamista. Teksti: Peter Johansson, Head of Mission 1.-15.8. ja Teksti: Petri Lyttinen, Head of Mission 15.-31.8.2022

Pelastustoimi ja sodan uhkakuvat Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut meistä jokaisen tapaa katsoa omaa turvallisuusympäristöämme.

aavoittuvuuksia sodan uhkaa vastaan on helppo tunnistaa niin monissa oman arjen kuin työelämänkin ympyröissä. Samaan aikaan myös valtiolliset uhkakuvakartat ovat muotoutuneet uuteen uskoon. Tämä tarkoittaa pelastustoimen osalta uudenlaisia painotuksia toiminnan suunnittelussa ja myös pitkän aikavälin resurssien allokoinnissa. Väestönsuojelu ja varautuminen nousevat uudella tavalla agendalle. Keväällä laadittu Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta viitoittaa selkeästi väestönsuojelun ja varautumisen kehittämistarpeista: ”Väestönsuojelusta vastaavien viranomaisten ja muiden toimijoiden keskinäistä tehtäväjakoa ja varautumisjärjestelyiden koordinaatiota on tarve selkeyttää ja valmiussuunnittelua kehittää niin valtakunnallisella kuin alueellisella tasolla johtamis- ja tilannekuvatoimintojen, materiaalisten valmiuksien ja logististen järjestelyjen osalta.” Ukrainan sodan opetukset konkretisoivat monta sellaista asiaa, joita suomalaisten toisen maailmansodan maailmaan sijoittuvat

-27-

sotakokemukset eivät ole meidän mieliimme painaneet. Erityisen keskeiseksi nousevat kysymykset sodan säännöistä siviilien pelastustoiminnan kannalta sekä uusien teknologioiden aiheuttamat uhat.

Sodassakin on säännöt – mutta noudatetaanko niitä? Sodan oikeussääntöjen perustan muodostavat Geneven sopimukset vuodelta 1949. Geneven sopimusten ensimmäinen lisäpöytäkirja (1977) rajoittaa sodankäyntiä ja vahvistaa siviilien suojelua. Sodan oikeussäännöt kieltävät muun muassa kaikki sodankäyntitavat ja -keinot, jotka eivät tee eroa siviilien ja sotilaiden tai siviili- ja sotilaskohteiden välillä, aiheuttavat tarpeetonta kärsimystä ja liiallisia vammoja tai aiheuttavat vakavia tai pitkäaikaisia vahinkoja ympäristölle. Valitettavasti Ukrainan sodan kuluessa olemme huomanneet, että näitä sodan sääntöjä ei välttämättä noudateta tai niiden noudattamista kierretään väittämällä sotaa muuksi kuin sodaksi. Tämä ei tee tyhjäksi sitä, että nyt nähdyt kansainvälisten sopimusten loukkaukset tekevät näistä teoista kansainvälisen oikeuden mukaan rikoksia. Niiden tutkiminen ja syyllisten saaminen aikanaan oikeuden eteen on toki oma lukunsa.

Väestönsuojelua ohjaa Geneven sopimus Väestönsuojelun kansainvälisellä tunnuksella tarkoitetaan oranssinvärisellä pohjalla olevaa tasasivuista sinistä kolmiota. Tunnusta käytetään aseellisen selkkauksen aikana suojaamaan väestönsuojelutoimintaa siten kuin sen käytöstä määrätään Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjassa. Väestönsuojelumerkin käytöstä säädetään Suomessa kansallisella lailla ja merkin väärinkäyttö on rangaistavaa. Sisäministeriön suostumuksella väestönsuojelumerkkiä käytetään väestönsuojelutoiminnan tunnuksena myös rauhan aikana. Väestönsuojelun käytännön työ on tuntunut kaukaiselta näkymältä viimeisten vuosikymmenien aikana. Ukrainan opit pakottavat meidät kuitenkin miettimään paitsi materiaalista varautumistamme väestön suojaamiseksi, myös humanitaarisen oikeuden osaamisen vahvistamista. Osaamisen kehittäminen vahvaan oikeusvaltiolliseen toimintaan myös kriisien aikana on tärkeä koulutuksellinen haaste. Kevään 2023 Oulun Palopäällystöpäivien Varautumisen seminaarin teema on Pelastustoimi sodassa. Tervetuloa kanssamme oppimaan lisää tästä tärkeästä aiheesta! Varautumisterveisin, Harriet Lonka Kirjoittaja on TKI-asiantuntija Laurea ammattikorkeakoulussa ja mukana kehittämässä väestönsuojelun ja humanitaarisen oikeuden koulutusta kumppanien kanssa.

-27-

PA LO

ÄT IV

21.

Tervetuloa

28-

ÄLLYSTÖPÄ PÄ

3 .– 2 3 . 3

Nopean varaajan etuhinnat voimassa 20.1.2023 saakka Tiistai 21.3.2023

Varautumisen seminaari: pelastustoimi sodassa 09.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 10.00 Tilaisuuden avaus

Katja Ahola, Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston puheenjohtaja 10.05 Avauspuheenvuoro

10.30 Keskustelu: Tuli-isku 2020: näkökulmia tuhovaikutuksesta ja yhteiskunnan varautumisesta

Miltä kirjan teemat ja skenaariot näyttävät 19 vuotta sen kirjoittamisen jälkeen? Miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut näkökulmia varautumiseen ja sodan uhkaan? Keskustelijoina ovat kirjan kirjoittaneet pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, sisäministeriö ja prikaatikenraali Vesa Valtonen. Kommenttipuheenvuoroja aiheeseen kuullaan muun muassa kyberturvallisuuden näkökulmasta (Catharina Candolin, OP-ryhmä) ja CBRN-näkökulmasta (Karri Kinisjärvi, Puolustusvoimat).

12.00 Lounas

13.00 Median rooli sodassa

Ohjelmaosuudessa keskustellaan median toiminnasta taitelukentällä ja median yhteistyöstä viranomaisten kanssa sodan sattuessa.

14.15 Kahvi

14.45 Mitä on suoja ja mitä on suojautuminen?

Ohjelmaosuudessa puhutaan väestönsuojien tilannekuvasta, käydään keskustelua moninaisista näkökulmista väestön suojautumiseen ja väestönsuojiin liittyen, ja tarkastellaan suojaamista yhteiskunnallisena kysymyksenä ja tehtävänä.

16.15 Tilaisuuden päätös

18.00 Suomen Palopäällystöliiton kevätliittokokous. Radisson Blu Oulu

Keskiviikko 22.3.

Palopäällystöpäivät 2023

9.00 Rekisteröityminen ja tapahtuma-alue avautuu 10.00 Tervetuloa tolokun Palopäällystöpäiville Juontajat Sami Kerman ja Päivi Kääntä-Piispanen

Avauspuhe

Yhteistyöllä hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta asukkailla ja yhteisöille

Maaliskuussa hyvinvointialueet ovat tuottaneet palveluita reilun kahden kuukauden ajan. Miltä uudistus näyttää ensimmäisten kuukausien jälkeen ja millaiset ovat tulevaisuudennäkymät juuri eduskuntavaalien alla? Aiheesta keskustelemassa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.), pelastusjohtaja Petteri Jokelainen ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisjohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto sekä kolmen suurimman puolueen puoluesihteerit Kristiina Kokko (KOK), Antton Rönnholm (SDP) ja Arto Luukkanen (PS). Keskustelua täydennetään videokommenteilla eri hyvinvointialueilta.

11.30 Lounastauko ja tutustuminen kumppaniyrityksiin 13.00 Ensihoito ja ensivaste – Miltä tulevaisuus näyttää? Mikä on ensihoitopalvelun kansallinen visio ja tavoitetila? Miten eri toimijoiden väliset synergiat nähdään tulevaisuudessa? Näillä linjauksilla on suuret vaikutukset muun muassa pelastajakoulutuksen sisältöihin ja sitä kautta pelastusalan koulutusuudistuksen toimeenpanoon. Alustus aiheeseen Sirkku Pikkujämsä, lääkintöneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö Aiheesta on keskustelemassa Pikkujämsän lisäksi joukko ensihoidon ja pelastustoimen ammattilaisia. Mukana ovat muun muassa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksen toimialajohtaja Mirja Annala, Helsingin yliopistollisen sairaalan linjajohtaja, ensihoidon ylilääkäri Markku Kuisma, Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Matti Isotalo ja Pelastusopiston edustaja.

Tulevaisuuden tekijät kohtaavat Oulussa 21.3.–23.3! Save the Date!

Tolokun Palopäällystöpäiville – tiedät mistä puhutaan ja miksi! Kuva: visitoulu.fi

14.30 Kahvitauko ja tutustuminen kumppaniyrityksiin

10.00 Tauko ja tutustuminen kumppaniyrityksiin

Työyhteisöissä kohdataan jatkuvasti isompia ja pienempiä kriisejä. Ihmiset kokevat nämä tilanteet eri tavoin, osa jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut, toisille asioiden jäsentely on huomattavasti raskaampaa ja pitkäkestoisempaa.

Pienpisarasammutusmenetelmä on ollut vallitseva sammutustekniikka lähes 30 vuotta, mutta se ei ole läheskään aina palon hallinnan tai työturvallisuuden kannalta paras vaihtoehto. Rakennuspalon sammuttamista tulee käsitellä laajemmin myös sammutustaktiikan, pelastustoiminnan johtamisen, rakenteellisen paloturvallisuuden, palontutkinnan ja työturvallisuuden näkökulmasta.

15.15 Työyhteisön selviäminen kriiseistä

Pelastustoimessa samoin kuin sosiaali- ja terveystoimessa on ollut päällä jatkuva, pandemian aiheuttama kriisitilanne keväästä 2020. Samanaikaisesti on käyty läpi historiallisen suuri hallintouudistus, johon on liittynyt muun muassa henkilöstön siirtymisiä uusiin yksiköihin, uusien taitojen opettelua ja uudenlaisia vaatimuksia. Myös asiakkaiden odotuksen palvelun laatua kohtaa ovat kohonneet samalla kun alat kärsivät työvoimapulasta. Miten organisaation toipumista voidaan tukea hektisessä arjessa? Aiheesta ovat keskustelemassa työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitokselta, MentalFireFit-hankeen projektipäällikkö Saku Sutelainen Palopäällystöliitosta, pelastusjohtaja Markus Aarto Lapin pelastuslaitokselta ja henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen PohjoisPohjanmaan hyvinvointialueelta.

16.30 Yhteenveto päivän ohjelmasta Get together

19.00 Oulun kaupungin vastaanotto

Torstai 23.3.

Palopäällystöpäivät 09.00 Pelastustoimi kansainvälistyy

10.30 Rakennuspalojen sammutustekniikka murroksessa

Aiheesta alustavat yliopettaja Ismo Huttu Pelastusopistolta ja palopäällikkö Pasi Paloluoma Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Alustuksen jälkeen keskusteluun liittyvät eritysasiantuntija Tommi Luhtaniemi sisäministeriöstä (toimintavalmius ja suorituskyky), tutkija Juha Laitinen pelastusopistolta (työturvallisuus) ja projektijohtaja Antti Määttänen LähiTapiolasta (kokonaisvahinkoajattelu).

12.00 Lounas ja tutustuminen kumppaniyrityksiin

13.00 Päivät polttavat, ajankohtaistakin ajankohtaisemmat aiheet! 14.30 Palopäällystöpäivien yhteenveto ja Palopäällystöpäivien 2024 julkistaminen Päätöskahvi

Lisätiedot ja ilmoittautuminen

sppl.fi/ppp2023 Etuhinnat voimassa 20.1.2023 saakka

Osuuden aluksi sisäministeriön pelastusosaston EU- ja kansainvälisten asioiden yksikön johtaja Pauliina Eskola ja erityisasiantuntija Teemu Veneskari alustavat mitä KV-asioissa on meneillään ja miten valmisteltavat asiat konkretisoituvat lähitulevaisuudessa. Tämän jälkeen siirrytään keskusteluun, jossa tarkastellaan kansainvälisyyttä pelastuslaitoksen ja toimintaan osallistuvan henkilön näkökulmasta. Mitä kansainvälinen toiminta antaa ja vaatii? Osataanko kansainvälistä toimintaa hyödyntää vai voisiko sitä kehittää kansallisen suorituskyvyn parantamiseksi? -29-

MentalFireFit

MentalFireFit kääntyy kohti loppusuoraa

entalFireFit-hanke on seilannut mukavassa myötätuulessa reilut neljä vuotta ja nyt alkaa viimeinen vuoden puolikas. Ehdottomasti positiivisin tulos on post-traumatyöpajojen saaminen pelastusalalle. Kaikki pelastusjohtajat lähtivät tukemaan posttraumatyöpajojen jatkuvuutta. Suuri sivu on kääntynyt työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämisessä. Iso kiitos asian edistämisestä Markus Viitaniemelle ja Pohjois-Karjalaan pelastuslaitoksen monelle muulle taustavaikuttajalle. Psyykkinen suorituskyky ja työssä jaksaminen hivuttautuvat enenevästi muutenkin pelastuslaitoksiin. Jälkipurkutoimet ja työnohjaus kiinnostavat yhä laajemmin. Yksilöllinen vertaispurku on post-traumatyöpajojen lisäksi rantautunut pelastukseen MentalFireFit-hankkeen myötä ja on saavuttanut suosiota niillä pelastusalueilla, joilla se on päässyt vauhtiin. Vertaispurkua tehdään mahdollisuuksien mukaan juuri silloin, kun puhumiselle on tarve. Se mahdollistaa henkilökohtaisen ja nopean sekä toisaalta kauaskantoisen jälki-

-30-

purun kuormittavista työtehtävistä. Pirkanmaalla on tehty pitkään kiitettävästi töitä työhyvinvoinnin ja jälkipurkujen eteen. Tulevaisuudessa positiiviset tuulet työssä jaksamisen eteen tuskin laantuu pelastusjohtajan vaihdoksen myötä. Ainakin ensihoitajien työnohjaus tulee starttaamaan jo tänä vuonna. Jälkipurkutoimien ja psyykkisen kuormituksen vähentämiseen kohdentuvat toimet saattavat olla merkittävässä roolissa, kun jatkossa taistellaan työvoimasta pelastusalueilla. Fyysisen toimintakyvyn rinnalle toivoisin psyykkisen suorituskykyyn myös henkilöstön panostamista, kuten Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on toimittu. Tukitoimet saattavat kuulostaa haihattelulta, mutta kukaan ei kyseenalaista toimivaa teknistä tukea, kun ajoneuvo tai tekninen väline rikkoutuu. Mielen kuormitukseen vaatii panostusta ennen kuin se menee rikki. Koska rikkinäisen mielen korjaaminen se vasta kallista onkin. Palopäällystöliiton pelastusalan henkisen työsuojelun toimikunta teetti tänä syksynä

työhyvinvointikyselyn. Se tavoitti kaksikymmentä pelastuslaitosta ja tuotti yli 650 vastausta jokaiselta pelastusalan työntekijätaholta. Kyselystä nousi selkeästi esille kolme teemaa. Vastaajista yli 60 %:n piti palkkaus- ja palkitsemisasioita, sisäistä viestintää ja johtamista kehitettävinä kohteina pelastusalalla. Vastaajien runsas määrä ja monipuolisuus niin maantieteellisesti kuin ammatillisesti yllätti positiivisesti, joten kyselyn tuloksiin paneudutaan laajemmin erillisessä raportissa. Vielä hetki tehdään siis psyykkisen suorituskyvyn edistämistä, jälkipurkutoiminnan kehittämistä, työnohjausta ja post-traumatyöpajojen integrointia eri pelastusalueilla. Pari vertaispurkuohjaajakoulutusta ja muutaman luennon ehtisi vielä toteuttaa maksutta MentalFireFit-hankkeessa, joten laittakaa viestiä tulemaan. Mukavaa loppuvuotta, Saku ”Mentaalimies” Sutelainen MentalFireFit -projektipäällikkö

Kolumni

Sopivat varusteet on työturvallisuuskysymys

ansainvälinen syöväntutkimusjärjestö IARC arvioi pelastajien työn kesällä 2022 virallisesti syöpävaaralliseksi työksi. Tämä tarkoittaa, että koko toimialamme tarvitsee entistä suurempia ponnisteluja, jotta altistuminen vähenee. Altistuminen tapahtuu useimmiten karsinogeeneille, näitä löytyy tutkijoiden mukaan esimerkiksi paloasemilta ja varusteista. Naiset pelastusalalla törmäävät usein varustekysymyksiin: milloin varusteet ovat liian isoja, milloin ne eivät istu. Yleinen harhaluulo varusteiden osalta onkin, että naiset ovat vain pieniä miehiä, joille sopivat varusteet saadaan järjestämällä punttia ja hihoja lyhentämällä. Näin ei kuitenkaan ole, sillä naisten ja miesten vartaloiden mittasuhteet ja kehojen rasvaprosentit ovat erilaiset. Tämä tarkoittaa sitä, että varusteet tulee mitoittaa näiden mittasuhteiden mukaisesti sekä huomioida esimerkiksi varusteiden sisään rakennettavissa suojauksissa erilaiset altistukselta suojattavat kehonalueet. Aihetta on tutkittu paljon USA:ssa, jossa naisten määrä pelastustoiminnassa on ollut riittävän suuri, että se on mahdollistanut tieteellisen vertaisarvioidun tutkimuksen tekemisen. Yleiskäsitteenä näissä tutkimuksissa puhutaan pelastajien antropometrisistä eroavaisuuksista. Edellä mainituista syistä markkinoilla on olemassa varusteita niin naisille kuin miehille. Pelastusalan naiset ry:lle tulevien yhteydenottojen perusteella ja tekemien selvityksien mukaan naisille kohdennettuja sammutusvarusteita ei pelastuslaitoksilla tai sopimuspalokunnissa ole ollut saatavilla ja aihepiiri ylipäätänsä on ollut huonosti tunnettu. On kuitenkin huomioitava, että pelastustoiminnassa naisia toimii meillä Suomessa jo palomestareina, alipäällystössä, pelastajina ja sopimuspalokuntien hälytysosastoissakin naisten osuus on 9 % luokkaa. Vuonna 1996 Iso-Britanniassa tapahtunut työtapaturma, jossa oli osallisena kaksi pelastajaa ja joka johti naispelastajan kuolemaan, on kansainvälisesti ollut tapaus, joka on toiminut herättäneenä varusteiden kehittämiseen. Fleur Lombard-niminen pelastaja kuoli pistoliekkiin myymäläpaloa sammuttaessaan ja ruumiinavauksessa tehtyjen havaintojen perusteella hänen vakavammat palovammat vakavasti loukkaantuneeseen kollegaan nähden johtuivat epäsopivista varusteista. Tämä johti massiiviseen varusteprojektiin ensin Iso-Britanniassa ja sittemmin laajemmin Euroopassa. Nyt Iso-Britanniassa on tarjolla erilaisille vartaloille yhteensä 56 sammutusvarustevaihtoehtoa. Syöpävaarallisuus on asia, mikä meidän tulee ottaa alana vakavasti ja toimia määrätietoisesti altistumisen vähentämiseksi. Samalla kun toimimme, on meidän huolehdittava järjestelyissämme ja varusteissa kaikkien toimijoiden huomioonottaminen - siis se, että paloasemilla altistusta voivat minimoida kaikki paloaseman käyttäjät ja että tarjolla on kullekin sopivia varusteita, sillä sopivat varusteet on työturvallisuuskysymys. One size doesn’t fit all. Teksti: Mira Leinonen, Pelastusalan naiset ry:n puheenjohtaja

-31-

ArcResc-hanke

ArcResc-tapaaminen Kiirunassa Arktisten alueiden pelastustoiminnan suorituskyvyt: osaamisen ja yhteistyön edistäminen -hankkeen käytännön toimenpiteet käynnistyivät syyskuun lopussa Kiirunan hanketapaamisella. Tapaamiseen saapui osallistujia Islannista, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta. Paikalla oli yhteensä 20 henkilöä. Lisäksi etänä mukana oli Kanadasta Yokon First Nations Wildfire -organisaation edustaja. Kymmenen tunnin aikaeron takia etäosallistuminen järjestettiin ainoastaan iltaohjelmiin.

rcResc-tapaamiset rakennetaan hankesuunnitelman mukaisten teemojen ympärille paikallisen toimintaympäristön ja toiminnan sekä vuodenajan mukaan yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Hanketapaamisten tavoitteena on verkostoitua ja kehittää kansainvälistä yhteistyötä arktisten maiden pelastustoimijoiden kesken sekä tutustua erilaisiin toimintamalleihin, oppia toisilta, ideoida uutta ja parantaa pelastustoiminnan tiedonvaihtoa ja tehokkuutta. Kiirunan tapaamisessa käsiteltiin muun muassa arktista toimintaympäristöä, maastopelastamista, kaivosteollisuutta sekä Kiirunan kaupungin muuttoa. Kaivostoiminta on Kiirunassa läsnä kaikkialla, ja kaupungin elinkeinoelämä perustuu kaivosteollisuuteen. Alueellinen viranomaisyhteisharjoitus Giron 2022. Kuvan rastilla simuloitiin räjähdysonnettomuutta.

-32-

Maanalaisen kaivoksen louhinta on edennyt kaupungin keskustan alle ja aiheuttanut liikettä maaperässä, jonka takia muun muassa rakennusten perustukset ovat halkeilleet ja iso osa kaupungista joutuu muuttamaan kolme kilometriä itään. Tällä hetkellä uutta kaupungin keskustaa on rakennettu jo puolenkymmentä korttelia. 31 vanhaa kulttuurihistoriallisesti tärkeää rakennusta, kuten kirkko, siirretään kokonaisina kaivoksen päältä pois. Uuden

keskustan lähistölle on rakennettu myös uusi paloasema ja harjoitustalo esimerkiksi savusukelluksen harjoittelua varten. Pelastustoimen näkökulmasta uudisrakentaminen parantaa turvallisuutta, koska rakennukset ovat uusia ja ne rakennetaan nykystandardien mukaisesti. Uutta kaupunkia rakennetaan ja vanhaa puretaan ainakin vuosikymmenen ajan. Purettavat rakennukset tarjoavat ainutlaatuisen harjoitusympäristön vuosiksi eteenpäin. Kiirunassa on laajoja erämaa- ja vuoristoalueita. Tunnetuimpia kohteita alueella ovat Kebnekaise, Abisko ja Riksgränsen, jotka ovat suosittuja seikkailu- ja matkailukohteita eri vuodenaikoina. Abiskon ja Riksgränsenin kylissä on paloasemat, joissa toimii paikalli-

sia osa-aikaisia palomiehiä. Maastopelastus on Ruotsissa poliisin tehtävä, mutta poliisi ei välttämättä aina ennätä paikalle ja käytännössä pelastamisen hoitaa usein pelastuslaitos tai vapaaehtoinen vuoristopelastusryhmä. Usein samat henkilöt ovat mukana sekä pelastustoimessa että vuoristopelastusryhmässä, ja myös vuoristopelastajien varusteita säilytetään paloasemilla. Kiirunan pelastuslaitoksella on maastopelastusta varten kaksi telakuorma-autoa, jotka ovat talvisin Abiskossa ja Riksgränsenillä. Vuoristopelastajat liikkuvat yleensä moottorikelkoilla tai helikopterilla tilanteen mukaisesti. Tapaamisen viimeisenä iltana järjestettiin työpaja, jossa pohdittiin pienryhmissä neljällä rastilla arktista toimintaympäristöä ja sen pelastustoiminnalle asettamia vaatimuksia ja pelastustoiminnan kykyä vastata vaatimuksiin. Pelastustoiminnan järjestämisessä on eroja erityisesti eri onnettomuustyyppeihin vastaavissa organisaatioissa ja vastuuviranomaisissa. Eri paikkojen toimintaympäristöistä löytyi sekä yhdistäviä että erottavia tekijöitä. Yhdistäviä tekijöitä ovat erityisesti kylmyys, pitkät välimatkat, vaatimaton infra ja pienet resurssit. Keskusteluissa nousi selkeästi esille myös haavoittuvan ja monimutkaisen teknologian aiheuttamat riskit sekä harvoin tapahtuvien onnettomuuksien vaativuus. Tapaamisesta kerätyn palautteen mukaan

Kiirunan Palopäällikkö Thomas Winnberg kertoi Kebnekaisen lento-onnettomuudesta, jossa norjalainen Herkules-rahtikone törmäsi rinteeseen.

osallistujat kokivat tämänkaltaisen verkostoitumisen kiinnostavana ja hyödyllisenä. Seuraavaksi hanketyö keskittyy etenkin kevään Norjan ja Kanadan tapaamisten järjestelyihin. Suunnitteilla on myös eri maiden pelastustoimien esittelyyn liittyvä webinaarisarja, joka olisi avoin kaikille kiinnostuneille. Tiedot tu-

levasta saat ilmoittautumalla hankkeen postituslistalle: sppl.fi/arcresc. Löydät meidät myös Instagramista @arcrescproject. Joel Kauppinen Hankepäällikkö, ArcResc-hanke, Suomen palopäällystöliitto

Tutustuminen kaivostoimintaan 1365 metrin syvyydessä kaivostoiminnan aloituskorkeudesta mitattuna. Kaivoksessa on 500 kilometriä maanalaisia tunneleita.

-33-

Palokuntien varautumisen alkusoittoa Sopimuspalokunnat ovat olennainen osa pelastustoimen resurssia. Tilanteiden kiristyessä resursseista tulee pulaa. Nykyisessä turvallisuustilanteessa sekä mm. näköpiirissä olevassa mahdollisessa sähköpulassa kysytään myös palokunnilta jo ennakkoon suunniteltuja varautumistoimenpiteitä. On järkevää tehdä valmisteluja ja olla valmiina, kun jotain sattuu.

alokunnissa on ensimmäiseksi tehtävä itselleen selväksi, mihin varaudutaan. Helpointa on aloittaa yleisimmästä ja selvimmästä uhasta, eli sähkökatkoista. Parin tunnin katko ei aiheuta suuria ongelmia, mutta miten toimivatkaan paloaseman lukituksen ohjausjärjestelmät, kenellä on avaimet lätkän sijaan? Pidemmässä sähkökatkotilanteessa alkaa kiinteistö jäähtyä ja kaikki sähköä vaativat toiminnot putoavat pois päältä. Varmaa on, että ellei ole etukäteen hankittua tai yksilöityä ja sovittua varasähköntuottovälinettä, sellaista ei mistään tuolloin enää saa. Varautumisen aloittaminen tuntuu aina vaikealta. Hyvä ajatus on ensin keskustella alueen pelastuslaitoksen yhteyshenkilöiden kanssa, mihin kannattaisi ja sovitaan varauduttavan. Palokuntasopimus määrittää minimitason ja toivottavasti myös varautumisesta aiheutuvien kustannusten jaon. Palokuntayhdistysten johdon tulee muistaa, mihin he ovat sopimuksessa sitoutuneet. Tämä koskee myös pelastuslaitosta, sillä so-

-34-

pimus sitoo kumpaakin osapuolta ja ehtoja ei voi muuttaa yksipuolisesti. Kaikki edellä mainittu tarkoittaa myös taloudellisten asioiden ratkaisemista yhdessä. Jos sopimuksessa sanotaan jotain varautumisesta, siinä tulee näkyä myös, miten kustannukset jaetaan ja kuka vastaa mistäkin. Näin ei todennäköisesti ole monestikaan. Alueelliset riskiarviot ovat hyvä pohja, mutta varautumisen taso ja toimenpiteet ovatkin se iso kysymys. Pitkäkestoiset tilanteet yleisesti ovat haaste, niin pelastuslaitoksille, kuin sopimuspalokunnillekin. Neuvon aina aloittamaan helpoimmasta ja yleisimmästä uhkaskenaariosta ja etenemään sitten resurssien ja järkevyyden mukaisesti vaikeampiin ja epätodennäköisempiin tilanteisiin. Erittäin tärkeä osa varautumista on yksilön oma, henkilökohtaisen elämän varautuminen. On todella vaikeaa lähteä tekemään työtä kodin ulkopuolelle, jollei kotona ole asiat mietittynä ja varautuminen kunnossa. Pelastuslaitosten suhtautumien sopimus-

palokuntiensa varautumiseen vaihtelee maassamme todella paljon. Tiedon salaisuus tai keskeneräisyys ei saa olla este näiden asioiden hoitamiselle. Rehti ja suora keskustelu uhkista, skenaarioista, varautumisen tasosta ja korvauksista pitää käydä. Pelastuslaitoksen kannalta on elintärkeää, että sopimuskumppani ja sen henkilöstö on sitoutunut ja valmis toimimaan vaativimmissakin haastavissa olosuhteissa. Kun keskustelut on käyty ja ennen kuin aletaan tehdä toimenpiteitä pitää saada suunnitelmat kuntoon. Pitää sopia henkilöstön varaukset, tehdä sopimukset ja hoitaa monen monituista pikku juttua kuntoon. Henkilöstö pitää sitouttaa ja valmentaa, henkinen kriisinsietokyky viilata kuntoon. Tieto mm. henkilövarauksen tilanteesta pitää tulla henkilölle itselleen. Liian usein tämä tieto jää jonnekin prosessiin ja on kaikille jollain lailla epäselvä. Eli kun tehdään, niin tehdään kunnolla, reilusti ja avoimesti. Tietoa jakaen ja yhdessä toimien. Palokuntien varautuminen nostaakin esiin paljon kysymyksiä. Helposti käy niin, että tehtävä alkaa tuntua nopeasti joko liian suurelta tai turhalta. Melkoinen kokonaisuus hoidettavaksi, mutta aloitetaan niistä helpoimmista ja ratkaistavissa olevista kysymyksistä; nyt! Teksti: Mika Gröndahl, johtaja, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Hyvinvointialueen ensimmäiset potilaat? Mira Leinonen kysyi lokakuussa Pelastustiedon blogissa, mikä on hyvinvointialueiden inhimillinen hinta? Tekstissään hän viittasi pelastusalan henkilöstössä, ja etenkin päällystössä näkyviin, ylikuormituksesta kertoviin merkkeihin. Kenenkään ei kuulu menettää terveyttä työnsä vuoksi.

yvinvointialuevalmistelu on vaatinut paljon huomiota. Erilaisia valmistelutehtäviä ja esityksiä on laadittu lyhyillä varoitusajoilla ja siinä ohessa on yritetty selvitä myös normaaleista virkatehtävistä. Omat haasteensa on peliin tuonut myös käsillä oleva energiakriisi, pandemia ja Euroopassa käytävä sota. Mutta voisiko ylikuormituksen juurisyyt juontaa hyvinvointialuevalmistelua ja taannoisia kriisejä pidemmälle? Onko meille nyt vain käymässä niin kuin sille Olivier Clercin kertoman tarinan sammakolle, joka säätelee lämpötilaansa kattilassa olevan veden noustessa ja lopulta nuukahtaa? Olemme oppineet melko hyvin tunnistamaan ja hallitsemaan operatiiviseen työhön liittyviä riskejä ja kuormitustekijöitä. Työvuoron aktiivitunteja seurataan, tehtävillä käytetään asianmukaisia suojavarusteita, altistumisia sairauksia aiheuttaville aineille vältetään ja henkistä kuormaakin käsitellään nykyään asiaankuuluvin menetelmin. Asiantuntija- ja esihenkilötyön kuormitustekijät ovat pääsääntöisesti näkymättömiä ja ylikuormitustilanteeseen ajaudutaan usein hiljalleen. Työtä on runsaasti ja muistettavien asioiden määrä on suuri. Sähköposti syöttää liukuhihnan tavoin uusia tehtäviä, vaikka edellisetkin ovat vielä kesken. Kiire on jatkuvaa eikä etäpalavereiden tiukka rytmitys tarjoa mahdollisuutta taukojen pitämiseen. Valmistelua vaativia töitä joudutaan hoitamaan palaverien ohessa tai varsinaisen työpäivän jälkeen, ja mobiililaitteiden ansiosta työasioita voidaan hoitaa vielä ennen nukkumaanmenoa sängyssä. Asiantuntijatyön kuormittavuus ei ole yksin pelastusalan päällystön ongelma. On kuitenkin hyvä pohtia, onko pelastuslaitosten työkulttuurissa joitain sellaisia erityisiä piirteitä, jotka altistavat kuormitukselle? Tässä muutama mieleen noussut ajatus:

• Olemme pelastusalalla aktiivisia kehittämään uutta, mutta emme osaa samalla luopua vanhasta. • Meillä vastuualueet usein periytyvät ja kasautuvat, vaikka henkilö siirtyisi organisaation sisällä tehtävästä toiseen. • Kasvavaa työkuormaa jaetaan jo valmiiksi kuormittuneiden niskaan, sen sijaan että rekrytoisimme lisätyövoimaa. • Olemme tottuneet siihen, että kaikki keikat ja tehtävät hoidetaan välittömästi. • Syytämme ongelmista huonoa esimiestyötä ja samalla unohdamme itsemme johtamisen. Havainnot perustuvat omiin havaintoihin ja keskusteluihin eri laitosten kollegoiden kanssa, mutta eivät ole missään nimessä keskustelun loppu vaan sen alku. Jotta voimme hallita riskejä, meidän on ensin tunnistettava ne. Työkulttuuripohdintojen tueksi annan lämpimän lukusuosituksen Arto Hietasen väitöskirjalle (2021), joka tarkastelee turvallisuusviranomaisten työyhteisötaitoja ja niiden johtamista. Parhaillaan on valmisteilla myös Samuli “Hemmo” Tairan väitöskirja pelastusalan organisaatiokulttuurista ja johtamisesta. Tutkimukset itsessään eivät itsessään vielä asioita muuta, mutta ne antavat eväitä ja suunnan kehittämiselle. Uudet hyvinvointialueet aloittavat vuoden vaihteessa, mutta ei tarvitse olla mikään Einstein ymmärtääkseen, että eivät kiireet siihen loput. Kisa jatkuu ja uudet kiireet odottavat nurkan takana. Jos tunnet itsessäsi tai näet työtovereissasi uupumisen merkkejä, havahdu heti tilanteeseen. Pidetään huolta omasta ja työkavereiden jaksamisesta ja siirrytään uusille hyvinvointialueille mieluummin työkykyisinä työntekijöinä, kuin sen ensimmäisinä potilaina. Mikko Puolitaival Riskienhallintapäällikkö, Satakunnan pelastuslaitos

-35-

Hilsen fra Odense – Tervehdys Odensesta! Vuoden 2022 Pohjoismaista opintoviikkoa vietettiin 22.-26.8.2022 Tanskan Odensessa. "The Finnish Delegation", kuten matkana aikana Suomen ryhmittymää alettiin kutsua, tutustui pohjoismaiseen yhteistyöhön ja kollegoihin Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta. Tässä muutamia poimintoja matkalta kuvareportaasin muodossa. ”The Finnish Delegationin” muodostivat Niclas Wickström (Helsingin pelastuslaitos), Lasse Matilainen (Hätäkeskuslaitos) ja Eemu Hyvönen (Varsinais-Suomen pelastuslaitos) KUVAT OIKEALLA: Maanantaina 22.8. ensimmäinen vierailumme kohdistui Storbæltin sillalle. Silta (valm. 1998) kulkee Korsørin ja Nyborgin kaupunkien välissä ajoneuvo- ja raideliikennettä pitkin. Pituutta sillalla on vajaat 7 kilometriä ja korkeutta noin 254 metriä. Tutustuimme vaativan rakentamisen paloturvallisuuteen, joka mukailee perinteisiä toimintamalleja. Tiloissa minimoidaan palokuorman määrä mahdollisimman pieneen ja sen toteutumista valvotaan säännöllisellä itsearvioinnilla. Paloturvallisuus muuten siltarakenteessa perustuu toiminnalliseen mitoitukseen perusperiaatena, että silta kestää primääri-, sekundääri- ja tertiäärirakenteiden palosuojauksen ansiosta ”palaa” tunteja. Lisäksi pelastustoiminnan toimintaedellytykset on suunniteltu riittävän suurella kohdevasteella molemmista suunnista.

KUVA YLLÄ: Odensen keskuspaloasemalla sijaitsee johtoyksikön 3 sammutus- ja säiliöautoa, 2 puomitikasta ja kemikaalintorjuntayksikkö, raivausyksikkö ja sukellusyksikkö. Välittömässä minuutin lähtövalmiudessa ovat johto-, sammutus-, säiliö- ja puomitikasyksiköt, sekä erikoisyksiköt. Loput ajoneuvot ovat porrastettavissa viiden minuutin välein sopimuspalokuntalaisten toimesta. Yksiköiden vahvuudet ovat Suomea vastaavaa luokkaa, kuten sammutusauto vahvuudella 1+3. Pelastajan koulutus Tanskassa kestää tyypillisesti vain muutamia kuukausia. Virkaan on mahdollista päästä myös meritoituneen toimenpidepalkkaisuran jälkeen eli ikään kuin eräänlaisella oppisopimustoiminnan kautta. -36-

KUVA YLLÄ: hämärtyvä Odensen ilta hotelimme edustalta, johon ikuistui myös legendaarinen isäntämme Kennyn virka-auto.

KUVA YLLÄ: Tiistaina 23.8. tutustuimme Odensen pelastuslaitoksen uuteen XVR-simulaatioluokkaan, jossa kaikki pelastustoiminnan johtamiseen osallistuvat henkilöt harjoittelevat johtamistoimintaa. Suomessa Pelastusopistolta on kyky hyödyntää vastaavaa ohjelmistoa ja se onkin esimerkiksi allekirjoittaneen opiskeluaikana osoittautunut mainioksi alustaksi harjoitella johtamistoimintaa. Årsmødeä eli tanskalaisen pelastustoimen vuosijuhlaa juhlittiin 24.-25.8. Odensessa. Vuosijuhla koostuu erilaisista työpajoista ja kalustomessusta. Kalustomessuilla pääsimme tutustumaan alan viimeisimpiin uutuuksiin.

KUVA YLLÄ: rakennuksen ulkopuolelle tehty liitäntämahdollisuus käsisammuttimelle, jolloin maallikon ei tarvitse mennä palavaan tilaan, vaan voi liitännän kautta suorittaa sammutustoimia.

KUVA YLLÄ: aurinkovoima tekee tuloaan pelastustoimeenkin.

KUVA YLLÄ: Kuvassa yksi ratkaisu sähköautojen stabilointiin ja sähköautopaloje n jäähdyttämiseen. Salkussa oleva pistooli saa sähköauton luulemaan olevansa latauksessa, jolloin auto ei lähde liikkeelle. Laite näyttää myös sähköauton varauksen. Taaempana kuvassa keltainen kelkka, johon liitetään letku ja voidaan työntää sähköauton alle jäähdyttämään akkupaloa. -37-

KUVA OIKEALLA JA YLLÄ: robotiikkaa valjastettuna pelastustoimen tarkoitusperiin. A-kuvassa suunniteltu robotti sähköautojen siirtämiseen ja B-kuvassa sammutusrobotti, jolla kyky vaahdottaa ja kuljettaa letkukalustoa hankalissakin paikoissa. KUVA ALLA: (Kuva Torbjörn Lindström) ”The Finnish Delegation” eli Suomen joukkue pohjoismaisessa maaottelussa! Oikealta vasemmalle Niclas, Eemu ja Lasse. Kilpailutehtävänä joukkueiden piti johtaa sähköauton tulipalo ruuhkautuneessa keskustamiljöössä. Palo uhkasi levitä myös viereiseen kerrostaloon.

Haluamme kiittää Tanskan ja Suomen palopäällystöliittoja, sekä toiminnanjohtaja Ari Keijosta ja isäntäämme Kennyä unohtumattomasta matkasta! Se tarjosi meille korvaamattomia uusia ystäviä ja kokemuksia! -38-

Ensi vuoden pohjoismainen opintoviikko järjestetään Suomessa ja tämä kannattaakin jo nyt laittaa ylös, sillä paikkoja on rajoitetusti! Opintoviikko avaa monia mahdollisuuksia laajentaa käsitystä pohjoismaisesta

pelastustoimesta. Suosittelemme kaikkia lämpimästi hakeutumaan mukaan! The Finnish Delegationin puolesta Eemu

Pelastustoiminnan toimintaympäristö muuttuu ‒ osaamisen kehittäminen korostuu Vaativa kaupunkirakentaminen ja pelastustoiminta

alopäällystöliiton Riskienhallinta-jaoston perinteisen Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivien yhteydessä järjestettiin oheisohjelmana Pelastustoiminta-jaoston Vaativa kaupunkirakentaminen ja pelastustoiminta -seminaari. Jaostojen yhteistyössä järjestämät opintopäivät pidettiin 18.‒19.10.2022 Sokos Hotel Triplassa Helsingissä. Osallistujille tarjottiin yhteisiä luentoja sekä molempien jaoston osaamisalueiden asiantuntijoiden alustuksia rinnakkaisohjelmana. Opintopäivien ensimmäisenä päivänä käsiteltiin kaupunkikehitystä ja rakenteellista paloturvallisuutta sekä rakennusvalvonnan, suunnittelijoiden ja pelastusviranomaisten yhteistyötä. Lisäksi osallistujat pääsivät tutustumaan luentojen kautta tarkemmin kahteen vaativaan rakennuskohteeseen. Tampereen Kansi ja Areena -hanke sekä kauppakeskus Tripla Helsingissä edustivat erinomaisesti vaativan kaupunkirakentamisen tuomia erityispiirteitä niin kohteen rakennusvalvonnan ja suunnittelijoiden kuin pelastusviranomaisten näkökulmasta.

Toisena päivänä perehdyttiin hisseihin operatiivisen pelastustoiminnan näkökulmasta, Virve 2.0:n ja sen sisäpeittoon sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kohdetuntemusta parantavaan Top 20 -toimintamalliin. Opintopäivien anti oli erittäin hyvä operatiivista kenttäjohtamista tekevälle henkilölle. Tilaisuuksissa oli läsnä suunnittelutoimistojen edustajia, kaupunkien rakennusvalvonnan edustajia sekä pelastustoimen valvontayksiköiden edustajia. Tämä olisikin ollut hyvä tilaisuus operatiivisille johtajille vaihtaa ajatuksia siitä, miten suunnittelijat voisivat yhä paremmin auttaa heitä onnistumaan sammutus- ja pelastustoiminnassa. Lisäksi paloteknisillä suunnittelijoilla on paljon tietoa nykyisistä pelastustoimintaa helpottavista laitteistoista ‒ toisaalta operatiivinen henkilöstö voi tuoda jotain uutta niiden käyttämiseen erilaisissa kohteissa. Toiveissa onkin, että jatkossa myös operatiivinen väki löytäisi laajemmin tämänkaltaiset opintopäivät. Jarno Majaniemi palomestari Pirkanmaan pelastuslaitos

-39-

Uudet jäsenet ja edustukset UUDET JÄSENET 4/22 Riskienhallinta Aittakumpu Olli, palotarkastaja, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Ala-Tainio Petri, turvallisuusalan opettaja, Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä

Yritysturvallisuus Kettunen Jani, turvallisuus- ja kunnossapitoinsinööri, varapalopäällikkö, Stora Enso Varkauden tehdaspalokunta Törrönen Heikki, työturvallisuus- ja tulityökorttikouluttaja, valmentaja, turvallisuusvastaava, Anakom-koulutus- ja valmennuspalvelut

Pelastustoiminta Hassinen Marko, yrittäjä, Fire and Rescue Innovation Finland; yksikönjohtaja, Pohjois-Savon pelastuslaitos Martin Roland, palomestari, Neste Oyj palokunta Moilanen Markus, opiskelija, Pelastusopisto Rasilainen Aki, palomies, vs. paloesimies, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Vaherlehto Eemil, opiskelija, Pelastusopisto Virkkala Kimmo, palomestari, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Wickström Niclas, palomies, Helsingin pelastuslaitos

Vapaaehtoispalokuntatoiminta Jylhänlehto Mika, koulutuspäällikkö, Lahden VPK Korhonen Janne, ryhmänjohtaja, varapuheenjohtaja, Lahden VPK Pietilä Tuomas, koulutuspäällikkö, Rauman VPK Tiuttu Ville, palokunnan varapäällikkö, hallituksen jäsen, Huittisten VPK Lisätiedot: Jaana Kovero, jaana.kovero@sppl.fi

UUDET EDUSTUKSET 4/22 Miehittämätön ilmailu pelastustoimessa ja viranomaisyhteistyössä -hanke, Pelastusopisto Jani Björn, palokunnanpäällikkö, Mikkelin VPK varajäsen Terence Sam, palomestari, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos

-40-

Palopäällystöliiton väki toivottaa

Hyvää joulua ja turvallista uutta vuotta 2023!

Kun on aihetta juhlaan Palopäällystöliiton verkkokaupasta löydät upeita lahja- ja muistoesineitä erilaisiin tilaisuuksiin. Esimerkiksi talven juhliin tarjoamme lahjaideoita laidasta laitaan, muun muassa käytännöllisiä teleskooppivartisia makkaratikkuja kätevissä suojakoteloissaan, heijastavia reppuja lisäämään turvallisuutta sekä paljon muuta... Käy tutustumassa verkkokaupassamme: sppl.fi/verkkokauppa

-55-

21.

PA LO

ÄT IV

ÄLLYSTÖPÄ Ä P

. 3 .– 2 3 . 3

Tervetuloa Tolokun Palopäällystöpäiville - tiedät mistä puhutaan ja miksi! Nopean varaajan etuhinnat voimassa 20.1.2023 saakka. Lisätiedot ja ilmoittautuminen sppl.fi/ppp2023

Facebook & YouTube: @Palopaallystoliitto LinkedIn: Suomen Palopäällystöliitto - The Finnish Association of Fire Officers Instagram & Twitter: @sppl_ry