Issuu

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENLEHTI

Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt lisäävät varautumisen tarvetta, s. 6 Kokonaisturvallisuus rakennetaan paikallisesti ja yhteistyöllä, s. 30

sppl.fi 3/2026

FIREBOX ALKUSAMMUTUS KOULUTUSLAITE  Kauko-ohjattu langaton sytytys ja kaasunhallinta  Ympäristöystävällinen ja turvallinen  Portaaton liekkien voimakkuuden säätö  Nopea ja helppo koulutuksen valmistelu

• Käyttöjännite 12V,polttoaltaan vesitilavuus 15-20 ltr • Polttoaineena nestekaasu (1-2 kpl 11kg pulloa) • Ulko mitat Lev*Pit*Syv. n. 50* 100* 70 cm • Rakenne ruostumatonta terästä

PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 www.PRESSOCENTER.fi @: presso.center@kolumbus.fi

ABLOY® CUMULUS

Uusi tapa avata lukot

ABLOY CUMULUS on avaimeton kulunhallintaratkaisu ammattilaisten käyttöön. Se mahdollistaa lukkojen avaamisen turvallisesti, kustannustehokkaasti ja vaivattomasti älypuhelimen avulla. Bluetooth®teknologian avulla avaus onnistuu myös täysin uudella tavalla – koskematta älylaitteeseesi lainkaan. Katso miten: abloy.fi/abloycumulus

PÄ Ä K I R JO I T US

Luottamusta ei voi varastoida M

aailma on muuttunut yhä epävarmemmaksi. Siksi turvallisuuden suurin haaste ei ole yksittäinen kriisi vaan kyky elää jatkuvassa muutoksessa. Meidän yhteinen tehtävämme on rakentaa yhteiskuntaa, joka kestää myös yllätykset. Turvallisuusalan ammattilaisina olemme tottuneet valmistautumaan odottamattomaan. Silti toimintaympäristön muutos haastaa meidät katsomaan turvallisuutta ja varautumista uudella tavalla. Kyse ei ole yksittäisten uhkien torjunnasta vaan toimintakyvyn ylläpitämisestä jatkuvassa muutoksessa. Yritysmaailmassa turvallisuutta on joskus pidetty välttämättömänä kuluna. Tänään turvallisuus on kilpailukykytekijä. Asiakkaat odottavat toimitusvarmuutta, henkilöstö turvallista työympäristöä ja sijoittajat ennustettavaa toimintaa. Näiden kaikkien taustalla on hyvä riskienhallinta. Turvallisuuden tulee olla olennainen osa organisaation toimintakulttuuria. Sen tulee näkyä johtamisessa, osaamisessa ja kyvyssä tehdä päätöksiä myös silloin, kun kaikkea tietoa ei ole saatavilla. Yhteiskunnan turvallisuus rakentuu ennen kaikkea siitä, että ihmiset ja organisaatiot kykenevät jatkamaan toimintaansa häiriöiden keskellä.

Osaaminen on huoltovarmuuden ytimessä Turvallisuusalan osaamiselle on kasvavaa kysyntää myös yritysmaailmassa. Resilienssi ei ole enää viranomaistermistöä vaan osa yritysjohtamisen sanastoa. Huoltovarmuudenkin näkökulmasta osaaminen on kriittinen resurssi. Varastoihin voidaan hankkia polttoainetta, lääkkeitä ja materiaaleja. Osaamista on vaikea ostaa hätätilanteessa.

Yhteistyö ei synny kriisin hetkellä. Se syntyy vuosien aikana rakennetuista suhteista, yhteisistä harjoituksista ja keskinäisestä luottamuksesta.

siihen, että viranomaiset toimivat. Luottamus siihen, että tieto on oikeaa. Luottamus siihen, että yhteistyökumppanit kantavat vastuunsa. Turvallisuuden näkökulmasta luottamus on pääomaa, joka syntyy hitaasti mutta voi kadota hetkessä. Toivottavasti meidän turvallisuustoimijoiden luottamuspankissa on runsaasti katetta. Vain siten voimme yhdessä yrittää pärjätä tulevaisuuden yllättävissä turbulensseissa, joita takuulla on luvassa. Varautumisen tärkein varanto on luottamus, jota rakennetaan ennen kuin sitä todella tarvitaan. May the force be with you!

Huoltovarmuudesta keskusteltaessa ajatukset suuntautuvat helposti varastoihin, logistiikkaan ja kriittiseen infrastruktuuriin. Ne ovat tärkeitä, mutta eivät yksin riitä. Todellinen huoltovarmuus punnitaan tilanteessa, jossa ihmiset auttavat toisiaan. Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut kyky toimia yhdessä. Tätä voimavaraa ei saa pitää itsestäänselvyytenä. Jokainen teko, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä, vahvistaa myös huoltovarmuutta. Yritykset, pelastustoimi, Poliisi, Puolustusvoimat, kunnat, hyvinvointialueet ja järjestöt muodostavat verkoston, jonka vahvuus näkyy erityisesti häiriötilanteissa. Yhteistyö ei synny kriisin hetkellä. Se syntyy vuosien aikana rakennetuista suhteista, yhteisistä harjoituksista ja keskinäisestä luottamuksesta.

Katja Ahola liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja puheenjohtaja Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto

Luottamuspankissa on oltava katetta Luottamus nousee hyvin usein kriisitilanteiden tärkeimmäksi voimavaraksi. Luottamus

PA LO PÄ Ä L LYS TÖ - L EH DEN S I SÄ LTÖ 3 / 2026 3.

Pääkirjoitus

Toiminnanjohtajan katsaus

Ilmastonmuutos ja lisääntyvät sään ääri-ilmiöt lisäävät varautumisen tarvetta

Orimattilan kunta panostaa varautumiseen

10. SUOJA26 osoitti väestönsuojanhoitajan merkityksen 12. Riskienhallinta-jaosto: Väestönsuojien rakentaminen Suomessa muuttuvassa turvallisuusympäristössä 14. Sopimuspalokuntatoiminta-jaosto: HÄLY 26 suurleirillä opeteltiin varautumisen taitoja 15. Pelastustoiminta-jaosto: Vaikuttavuus syntyy suorituskyvystä 16. Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto:: Pohjois-Savon Kylävara-työtä viitoitettiin Kuopiossa 18. Yritysturvallisuus-jausto: Kokonaisturvallisuus rakennetaan paikallisesti ja yhteistyöllä 20. EoE-asiantuntijavaihdon kuulumisia Alankomaista

22. Kolumni: Ukrainan naiset muuttuvassa tilanteessa – sodan keskellä 23. Kolumni: Kokonaisturvallisuus puhuttaa 24. Opiskelijan kolumni: Opintoja, vapaa-aikaa ja edunvalvontaa sopivassa suhteessa 25. Hankkeet: SONE-hanke kehittää sopimushenkilöstön ja neljännen sektorin osallistamista väestönsuojeluun

25. Hankkkeet: Pelastusalan sanasto on julkaistu 26. Henkilökuvassa Jere Mäki-Patola 27. Nimitysuutisia 28. Jehumalja: Ruskon VPK on palokuntien suomenmestari 2026 31. Palopäällystöliitto online 32. Liittohallituksen kokoukset 32. Uudet edustukset 33. Uudet jäsenet 34. Luottamushenkilöstön rotaatio takaa vaihtuvuuden 34. Kokouskutsut 36. Tervehdimme palopäällystöä 48. Syksyn tapahtumat ja koulutukset

PALOPÄÄLLYSTÖ

Anna palautetta! Anna toimituskunnallemme palautetta Palopäällystölehdestä. Mistä asioista tai näkökulmista toivoisit saavasi lukea? Tai haluaisitko itse kirjoittaa lehteen? sppl.fi/anna-palautetta-lehdesta

PÄÄTOIMITTAJA hallituksen puheenjohtaja Mika Kontio TOIMITUSKUNTA toiminnanjohtaja Ari Keijonen • koulutusjohtaja Tomi Timonen • viestintäpäällikkö Terhi Kallio • kehittämispäällikkö Mikko Poutala • koulutuspäällikkö Olli Korteniemi • erityisasiantuntija Saku Sutelainen • erityisasiantuntija Joel Kauppinen • hankepäällikkö Tanja Nyqvist • hankepäällikkö Milla Tuominen • johtava turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski • hankepäällikkö Mauri Salo • koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi • talous- ja hallintokoordinaattori Jaana Kovero • KANSIKUVA: Fýr Romu, Varsinais-Suomen pelastuslaitos • TAITTO Zerren Design Oy • PAINO Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2026, ISSN 1795-3812 • ILMOITUKSET Palojulkaisut Oy, puhelin 045 114 4178, ilmoitukset@sppl.fi SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki, puhelin 0440 345 112, toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi, sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi, www.sppl.fi, Facebook: @SPPL - Suomen Palopäällystöliitto, Instagram: @SPPL_ry, Viestipalvelu X: @SPPL_ry Youtube: @palopaallystoliitto, Linkedin: @Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsföreningen

TO I M I N N A N JO H TA JA N K AT SAUS

Syksy on oppimisen, osallistumisen ja vaikuttamisen aikaa

alopäällystöliiton syyskausi on pyörähtänyt käyntiin ja varsin ripeällä otteella niin koulutus- kuin asiantuntijatoimintojenkin osalta. Koko syyskausi pitää sisällään lukuisia isompia ja pienempiä koulutustilaisuuksia kohdistettuna eri kohderyhmien tarpeisiin. Ajantasaisen koulutustarjonnan löydät perinteisesti verkkosivuiltamme ja ajankohtaistiedotteistamme. Vahva toivomukseni on, että ottaisit nämä säännölliseen seurantaasi ja levittäisit näistä ja niiden sisällöistä tietoa omassa työyhteisössä ja verkostoissasi. Liiton asiantuntijatoiminnot ovat saaneet vahvan jalansijansa pelastustoimen kentässä. Perinteisten lausuntojen ja kuulemisten lisäksi asiantuntijatoimikuntiemme ja hankkeidemme rooli, merkitys ja vaikuttavuus ovat kasvaneet. Asiantuntijuutemme näkyvyyden kasvun myötä saamme ehdotuksia uusista toimikunnista ja hankkeista, mistä olemme luonnollisesti otettuja, kun liittoon luotetaan. Näiden tarve, niihin kohdistuvat tavoitteet ja sopivuus liiton ”pirtaan” arvioidaan aina paitsi liitossa sisäisesti myös verkostossamme, jotta voimme palvella pelastustoimen ja turvallisuuden kokonaisuutta. Keväällä saimme useammankin hankkeen päätökseen, ja nyt kesäkauden päätyttyä on käynnistynyt uusina hankkeina ArcResc Wildfire yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun sekä Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitosten kanssa, Mental SWAT, jossa kehitetään pelastustoimen kriisi-interventiomalli, Arvioiva valvontamenetelmä ARVI 2.0, Sopimuspalokunnat ja neljäs sektori väestönsuojelutehtävissä (SONE) sekä Yläpohjien palo-osastoinnin toimivuus ja ratkaisut -koulutuskiertue. Pelastustoiminnan johtamisen simulaatioharjoittelu (PetoJoSim) on siirtymässä tärkeään kenttäkoulutusvaiheeseen. Aikamoista tiedon ja osaamisen tuotantoa kaikkinensa. Näiden kaikkien edistymistä kannattaa seurata verkossa, ja kaikkiin näihin sisältyy myös koulutuksellisia elementtejä. Syksyn aikana liikkeelle lähtee tuiki tärkeä Palopäällystö-barometri-kysely. Ensi keväänä on pelastustoimen ja turvallisuuden

kannalta tuiki tärkeät eduskuntavaalit, ja barometrin avulla haluamme saada jäsenistömme käsityksiä vaikuttamistyöhömme. Vastaamalla voit siis vaikuttaa. Aikaisemmista barometreistä on annettava kiitos kaikille vastaajille, sillä barometrin tulokset ovat olleet kysyttyjä ja niiden varaan on ollut helppo luoda Palopäällystöliiton käsityksiä.

Syksyn jaostokokoukset ja liittokokous merkitsevät sitä, että kolmannes liiton luottamushenkilöstöstä on jälleen vuotuisessa rotaatiossa eli erovuorossa. Oletko kenties itse kiinnostunut luottamustehtävästä? Jos kyllä, niin kerro kiinnostuksestasi joko jaoston puheenjohtajalle tai minulle. Ja jos tehtävä ei suoranaisesti kiinnosta itseäsi, aina voit olla vaikuttamassa kokouksessa ja antaa kannatuksesi sopivaksi katsomallesi kandidaatille. Jaostokokoukset ja liittokokous ovat siis osallistumisen ja vaikuttamisen paikkoja. Erovuoroiset henkilöt ja kokousten kutsut löydät toisaalta tästä lehdestä. Kertauksena liiton säännöistä, että erovuoroinen henkilö voidaan valita kerran uudelleen seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Tällä varmistetaan riittävä vaihtuvuus. Poikkeuksena on tapaus, että henkilö on valittu kesken kauden eronneen tilalle, jolloin tätä ”tuurauskautta” ei lasketa varsinaiseksi kaudeksi. Luottamushenkilötehtävien lisäksi Palopäällystöliitto tarjoaa mahdollisuuksia muuhunkin toimintaan. Myös liiton asiantuntijatoimikuntien väkeä koskettaa rotaatiosäännös vaihtuvuuden turvaamiseksi, lisäksi asiantuntijuutta haetaan jäsenistön keskuudesta aina, kun liitolla on mahdollisuus nimetä edustajiaan eri työryhmiin ja ohjausryhmiin. Olemme iloisia, että asiantuntijatehtävät kiinnostavat.

Henkilöstömme osalta on jälleen tapahtunut uutisoitavaa. Reilun kuusi vuotta liitossa kehittämispäällikkönä ollut Antti Kinnunen on siirtynyt ilmailupuolen pelastuspalvelun tehtäviin; lämmin kiitos Antille sitoutunees-

ta kehittämistyöstä ja työtoveruudesta! Antin seuraajaksi olen nimittänyt toimistoltamme Mikko Poutalan ja Mikon seuraajaksi Vili Heinikosken. Heidän uudet nimikkeensä ovat kehittämispäällikkö ja johtava turvallisuusasiantuntija. Vilin seuraajan rekryssä olemme parhaillaan haastatteluvaiheessa. SONE-hankkeessa jatkaa sanastohankkeesta tuttu Milla Tuominen. ARVI-hanketta saamme toteuttamaan Ville Lindroosin Varsinais-Suomesta. Onnittelut ja menestystä tehtävissä uusille tekijöillemme!

Vaikka julkinen talous on edelleen haasteellista, toivon, että esteet kuitenkin näyttäytyisivät mahdollisuuksina: kaikki ei ole värjäytynyt punakynällä, vaan vaikkapa koulutuksiin osallistumisen mahdollisuuksia kannattaa etsiä ja kysellä. Pidetään osaamisestamme ja kilpailukyvystämme sekä pitoja vetovoimatekijöistämme kiinni, ja tässä esihenkilötasolla on tärkeä rooli muistaa se ja toimia sen mukaisesti! Jaksamista ja työiloa syksyn toimintakaudelle! Ari Keijonen toiminannjohtaja

Kuva: Joel Kauppinen

SÄ Ä N Ä Ä RI - I L M I ÖT

Ilmastonmuutos ja lisääntyvät sään ääri-ilmiöt lisäävät varautumisen tarvetta Ilmastonmuutos ja luontokadon eteneminen synnyttävät ison uhan turvallisuudelle. Meteorologi Kerttu Kotakorpi näkee työssään sääolosuhteiden ja luonnon muuttumisen. Ihmisten ja yhteisöjen – kuten yritysten, kuntien, kylien ja pelastustoimen – on sopeuduttava ja varauduttava ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin myös Suomessa. Kotakorpea pääset kuulemaan Yritysturvallisuusfoorumissa 18.11.2026.

uomalaisista sään ääri-ilmiöistä puhuttaessa Kerttu Kotakorpi mainitsee ensi alkuun tänäkin kesänä koetut matalat vedenpinnat, talvikauden suuret lämpötilavaihtelut

Tornionjoen tulva 2023. -6-

ja kerralla tulevat runsaat sademäärät. ”Ilmastonmuutos koskettaa ihan meitä kaikkia, se ei pysähdy Suomen rajojen ulkopuolelle”, Kotakorpi alleviivaa. ”Se näkyy

esimerkiksi ruoan tuotannossa ja sitä kautta ruoan hinnassa.” Kotakorven mukaan ilmastonmuutos ja luontokadon eteneminen synnyttävät valta-

Kuva: Tatu Laukkanen / Lapin Elinvoimakeskus

SÄ Ä N Ä Ä RI - I L M I ÖT

van uhan turvallisuudelle meillä ja maailmalla. Suomessakin sään ääri-ilmiöt lisääntyvät helleaalloista rankkasateisiin. ”Kaikki vuodenajat ovat muutoksessa ja erityisen suurta epävarmuutta liittyy talviin. Sään vaihtelun ennakoitavuus heikkenee”, Kotakorpi selventää.

Sään vaihtelun yllätystekijät Sään yllätyksellisyys tuo tarpeen sääolosuhteisiin varautumiselle vuodenajasta riippumatta. Sääilmiöt itsessään eivät ole Suomessa uusia, mutta niitä on eri vuodenaikoihin kuin aiemmin. Talvella lämpötila voi nousta plussan puolelle sulattaen luontoa suojaavan lumikerroksen, jonka perään alkaakin pitkä armoton pakkasjakso. Tai talvimyrskyt pääsevät kaatamaan metsää, kun juuristoa tukeva routa on päässyt sulamaan, kuten koettiin viime jouluna läntisessä Suomessa. Sadonkorjuuaikaan saattaakin puolestaan tulla runsaat vesisateet pilaten sadon. Ja kun lumimäärät jäävät talvella pieniksi, pääsevät pohjavedet ja pintavesien pinnat laskemaan kesällä huomattavasti normaalia alemmalle tasolle. ”Meidän on pakko hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua tuleviin muutoksiin. Tämä on helpompaa, kun ymmärtää, mistä kaikki juontuu”, Kotakorpi taustoittaa.

Vedenkierto muuttuu Kotakorpi pitää tärkeänä kertoa vedenkierrosta. ”Vedenkierto muuttuu meillä, se vain on niin. Ja siihen emme pysty vaikuttamaan, vain varautumaan.” Ilmaston lämpeneminen lisää kuumuutta mutta myös rankkasateita, joten vedenkierto tehostuu. Lämmin ilma lisää veden sitoutumista ilmaan, jolloin sateet lisääntyvät, mutta samalla se lisää kuivuutta, koska haihtuminen tehostuu. ”Veden määrän vaihtelevuus lisääntyy Suomessakin. Perinteisesti talviajan lumet sulaessaan täyttävät meillä vesivarastot, ja syksyllä uudestaan. Nyt asia on muuttunut. Jos talvella ei ole lunta, vesivarannot eivät pääse täyttymään. Etelä-Suomessa kaivot ovat kuivuneet jo useampana kesänä.”

Kerttu Kotakorpi

On siis varauduttava ajoittaiseen veden vähyyteen. Toisaalta talvella voi tulla johonkin hetkeen paljonkin lunta. Tähänkin on varauduttava. Pelastuslaitoksen näkökulmasta on tärkeää ymmärtää se, että tulvat muuttuvat. Hulevesitulvia on aikaisempaa enempää ja vesistötulvia ympäri vuoden. ”Perinteisesti keväät ovat olleet lumisessa ilmastossa pahinta tulva-aikaa, mutta nyt vesistötulvia on milloin vain”, Kotakorpi kertoo.

Osallistu pelastustoimelle suunnattuun Tulvat ja padot -webinaarisarjaan marraskuussa: sppl.fi/tulvat-japadot-webinaarit

Paikallinen varautuminen Kotakorven mukaan Suomessa olisi paljon instituutiotasolla tehtävää siinä, miten mietitään kattavasti ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja siihen varautumista.

Pelastuslaitoksen näkökulmasta on tärkeää ymmärtää se, että tulvat muuttuvat.

”Vaikka tämä kesä ei ollut niin kuuma, niin lämpötila on nousemassa ja helleputket pitenemässä. Se vaikuttaa suoraan ihmisten terveyteen ja kuolleisuuteen, samoin kuin nykyisten viljelykasvien ja puuston elinvoimaan”, hän antaa esimerkin. Kasvit ovat kuitenkin tehokkaita lämmön säätelyssä ja veden hallinnassa. Metsässä on helteellä paljon miellyttävämpää kuin kaupungin paahteisilla kaduilla. ”Luonnon näkökulmasta parasta olisi se, että meillä olisi mahdollisimman luonnonmukaisia ympäristöjä. Tulvahan syntyy helpoiten kaupungin asfalttiympäristössä, ja kuivuus ojitetuissa metsissä ja pelloilla. Mitä enemmän pystymme palauttamaan vedenkierron luonnollista tilaa, sitä paremmin se auttaa vahinkojen torjumisessa”, Kotakorpi neuvoo.

-7-

SÄ Ä N Ä Ä RI - I L M I ÖT Kuva: Joel Kauppinen

Puustotuhon raivauksia Hossassa elokuussa 2024. Kunnat ovat tässä merkittävässä roolissa – monet sopeutumisen tai hillinnän toimista on paikallisia. Tähän olisikin toivottavaa saada valtiolta suuntaviivoja – kuntien lisäksi myös taloyhtiöille. Kunnissa päätetään viherkerroin eli mikä osa pinta-alasta on vehreää. Tämä vaikuttaa suoraan veden hallintaan. Kunnat myös omistavat metsiä, jotka auttavat sopeutumisessa ilmastonmuutokseen. ”Paljon on tehtävissä sään ääri-ilmiöihin varautumisessa. Kaupunkialueelle tehty niitty voi aluksi näyttää suttuisalta, mutta pian silmä tottuukin näkemään sen kauniina kukkaketona, joka samalla tasoittaa vedenkiertoa, hillitsee helteen kuumuutta ja auttaa luontokadon torjunnassa.”

Yritysten sopeutuminen ilmaston yllätyksiin tärkeää Yritysten varautumisessa Kotakorpi neuvoo yksinkertaistamaan toimitusketjut mahdollisimman suoraviivaisiksi. Tällä hän tarkoittaa sitä, että toimitusketjuihin kohdistuisi mahdollisimman vähän sään aiheuttamia uhkia. Tärkeää on myös olla hyvin selvillä, mitä kautta ja miten tuotteet kuljetetaan. ”Esimerkiksi tänäkin kesänä niin Panaman kanavassa kuin Euroopan joissa on ra-

-8-

joitettu kulkua ja kuljetuksia veden vähyyden vuoksi. Iso-Britanniassa oli junakuljetuksissa pidempi tauko, koska helteen takia paisuneita raiteita ei voitu käyttää.” Sään ääri-ilmiöt liittyvät suoraan energian riittävyyteen, ja ne ovat isoja kustannusasioita. Tämä näkyy niin yrityksissä kuin yksityistalouksissa. Vesivoimaan vaikuttaa veden määrä, tuulivoimaan korkea- ja matalapaineet ja aurinkovoimaan päivänpaistetunnit. Koko talviaika on merkittävin, kun energian tarve kylmillä pakkasjaksoilla on suurin, mutta tuulen määrä vaihtelee ja auringonvalon määrä on vähäinen. ”Korostaisin tässäkin sitä yllätyksellisyyttä. Mitä enemmän yrityksellä kaikki on hanskassa ja mitä vähemmän on liikkuvia osia, sitä vähemmän on riskejä”, Kotakorpi tiivistää. Yrityksissä ylipäätään yllätyksiin sopeutuminen on tärkeää. ”Tarjolla on tietoa hypoteeseista, mutta aika monet organisaatiot ovat vahvasti ylhäältä johdettuja, kun taas ympäristöasiat kuuluvat yhdelle henkilölle, jolloin ympäristötietoisuus organisaatiossa ei pääse tehokkaasti leviämään. Ilmastonmuutokseen varautuminen kuuluu nostaa yritysten puhetavan keskiöön kaikilla tasoilla.”

On ylipäätään tärkeää tiedostaa ja ymmärtää se epävarmuus, mikä ilmastonmuutoksen ennusteisiin liittyy. Varaudummeko lähitulevaisuuteen vai kymmenien vuosien päähän? ”Nyt meillä on lämpenevä trendi, mutta on myös se mahdollisuus, että Amoc* romahtaa ja meillä sen jälkeen kylmenee radikaalisti.”

Tule kuuntelemaan Kerttu Kotakorpea Yritysturvallisuusfoorumiin, 18.–20.11.2026: ytf.fi

Terhi Kallio viestintäpäällikkö Suomen Palopäällystöliitto *) Atlanttinen merivirtasysteemi, joka ylläpitää sitä, että Pohjois-Eurooppaan tulee Atlantilta lämmintä ilmaa.

K U N T I EN VA R AU T U M I N EN

Orimattilan kaupunki panostaa varautumiseen –

Palopäällystöliiton kanssa toteutettava koulutus vahvistaa valmiuksia häiriötilanteisiin Orimattilan kaupunki käynnistää syksyllä 2026 laajan varautumiskoulutuksen yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton kanssa. Tavoitteena on vahvistaa kaupungin kykyä turvata kuntalaisten palvelut erilaisissa häiriötilanteissa sekä kehittää organisaation päätöksentekoa ja johtamista muuttuvassa toimintaympäristössä.

arautumisen merkitys on kasvanut viime vuosina nopeasti. Sään ääri-ilmiöt, kyberturvallisuusuhat, infrastruktuurin häiriöt ja kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset korostavat kuntien vastuuta yhteiskunnan toimintakyvyn ylläpitäjänä.

Varautumisella varmistamme, että pystymme ylläpitämään keskeiset palvelut, viestimään luotettavasti ja tekemään päätöksiä nopeasti myös muuttuvissa tilanteissa. ”Orimattilan kaupungin tehtävänä on huolehtia siitä, että kaupunkilaisten arki toimii myös silloin, kun kohtaamme häiriötilanteita. Kyseessä voi olla myrskyjen aiheuttamat sähkökatkot, tietoliikenneverkkojen

häiriöt tai vesihuollon poikkeustilanteet. Varautumisella varmistamme, että pystymme ylläpitämään keskeiset palvelut, viestimään luotettavasti ja tekemään päätöksiä nopeasti myös muuttuvissa tilanteissa”, Orimattilan vs. kaupunginjohtaja Lilli Peltonen toteaa. Orimattilassa varautumista halutaan kehittää pitkäjänteisesti ja käytännönläheisesti. Kaupunki näkee varautumisen osana hyvää johtamista, ennakointia ja palveluiden jatkuvuuden turvaamista. Koulutukseen osallistuu kaupungin johtoa ja palvelualueiden avainhenkilöitä. Tavoitteena on muodostaa yhteinen tilannekuva kaupungin nykyisestä varautumisen tasosta sekä tunnistaa kehittämiskohteita eri palvelualueiden ja toimintojen välillä. "Kunnan varautuminen ei ole vain suunnitelmia kansioissa vaan ennen kaikkea kykyä toimia, tehdä päätöksiä ja johtaa toimintaa silloin, kun olosuhteet muuttuvat nopeasti. Tavoitteena on vahvistaa tätä kykyä koko organisaatiossa", kertoo koulutusta koordinoiva kehittämispäällikkö Mikko Poutala Palopäällystöliitosta. Mikko Poutala kehittämispäällikkö Suomen Palopäällystöliitto

Lue koko juttu Palopäällystöliiton turvallisuuskoulutuspalvelujen sivustolta: luoturvallisuutta.fi

"Varautumiskoulutuksen avulla vahvistamme yhteistä toimintamallia, jotta pystymme turvaamaan kaupunkilaisten palvelut myös silloin, kun toimintaympäristö muuttuu nopeasti”, Orimattilan vs. kaupunginjohtaja Lilli Peltonen kertoo.

-9-

H A L L I N TO JA T U K I PA LV ELU T -JAOS TO N K U U LU M I S I A

SUOJA26 osoitti väestönsuojanhoitajan merkityksen Tammikuussa 2026 Helsingin Suutarilassa toteutettiin poikkeuksellinen väestönsuojaharjoitus, jossa 45 vapaaehtoista vietti vuorokauden asuinkiinteistön väestönsuojassa. Helsingin Pelastusliiton järjestämän SUOJA26-harjoituksen tavoitteena oli selvittää, miten tavallisen asuinkiinteistön väestönsuoja saadaan käyttöön ja miten suojautuminen käytännössä sujuu, kun mukana on eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Kuvat: Annika Laine / Heka

arjoitus toteutettiin Hekan S1-luokan väestönsuojassa yhteistyössä useiden asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Harjoitukseen osallistui myös VTT:n tutkijoita ja Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Harjoituksen aikana simuloitiin väestönsuojan käyttöönottoa, suojautumista sekä erilaisia häiriötilanteita. Osallistujat rakensivat suojan käyttökuntoon, ottivat käyttöön ilmanvaihtolaitteet, järjestivät majoittumisen ja ylläpitivät toimintaa vuorokauden ajan. Harjoituksen aikana toteutettiin muun muassa sähkökatkoja sekä kemikaalivaaratilannetta simuloivia tapahtumia, jotka edellyttivät suojatoimenpiteitä ja käsikäyttöistä ilmanvaihtoa.

Mikäli väestönsuojien käyttövalmiutta halutaan aidosti kehittää, tulisi väestönsuojanhoitajien koulutukseen, nimeämiseen ja harjoitteluun kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

Kenellä johtovastuu? Vaikka tekniset ratkaisut toimivat pääosin hyvin, keskeisin havainto liittyi ihmisten toimintaan. Harjoituksen alkuvaiheessa toiminta oli hajanaista. Osallistujat ryhtyivät tekemään erilaisia tehtäviä, mutta kokonaisuudesta puuttui selkeä johtaminen. Tilanne muuttui nopeasti, kun yksi osallistujista otti johtovastuun, organisoi työnjaon ja muodosti vuorojärjestelmän. Johtamisen selkeytyessä myös toiminta muuttui järjestelmälliseksi ja tehokkaaksi. -10-

H A L L I N TO JA T U K I PA LV ELU T -JAOS TO N K U U LU M I S I A

Havainto oli merkittävä. Vaikka väestönsuojan käyttöönottoon liittyy runsaasti teknisiä tehtäviä, onnistuminen ei lopulta ollut riippuvainen laitteista tai rakenteista vaan ihmisten kyvystä organisoitua ja toimia yhdessä. Osaava johtaja loi tilanteeseen järjestyksen, vastuut, työvuorot ja toimintarutiinit. Samalla osallistujien kokema turvallisuuden tunne vahvistui.

Väestönsuojanhoitajat SUOJA26 nostaa esiin kysymyksen väestönsuojanhoitajien asemasta. Aiempi lainsäädäntö velvoitti kiinteistöt nimeämään väestönsuojanhoitajan ja huolehtimaan tämän koulutuksesta. Velvoite poistui pelastuslain uudistuksen yhteydessä vuonna 2011. Harjoituksen havaintojen perusteella koulutetun vastuuhenkilön merkitys ei kuitenkaan ole vähentynyt. Päinvastoin väestönsuojien käyttöön liittyvät tekniset järjestelmät, monimuotoinen asukaskunta ja kasvava varau-

tumisen tarve korostavat osaavan johtamisen merkitystä. Harjoitus osoitti myös käytännön harjoittelun arvon. Ensimmäiset sähkökatkot aiheuttivat epävarmuutta, mutta tilanteiden toistuessa osallistujien reagointi nopeutui selvästi. Harjoittelu muutti epävarmuuden toimintakyvyksi. Samalla osallistujat saivat konkreettisen käsityksen siitä, mitä väestönsuojassa toimiminen todellisuudessa tarkoittaa. SUOJA26:n tärkein johtopäätös voidaan tiivistää yksinkertaisesti: toimiva väestönsuoja ei synny pelkästään rakenteista, laitteista tai suunnitelmista. Tarvitaan myös henkilö, joka osaa johtaa käyttöönottoa ja toimintaa poikkeusoloissa. Mikäli väestönsuojien käyttövalmiutta halutaan aidosti kehittää, tulisi väestönsuojanhoitajien koulutukseen, nimeämiseen ja harjoitteluun kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Harjoituksen perusteella juuri tällä tekijällä voi olla ratkaiseva vaikutus suojautumisen onnistumiseen.

Jaostokokous Hallinto ja tukipalvelut -jaoston jaostokokous pidetään 9.11.2026 klo 16 Teamsillä. Katso koko kutsu s. 35. Tervetuloa mukaan aktiiviseen toimintaan!

Koko raportti löytyy verkosta: www.helpe.fi/suoja2026-harjoitus

Lyhennelmä raportista: Kimmo Markkanen palveluyksikköjohtaja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos lausuntovastaava Hallinto ja tukipalvelut -jaosto

-11-

RI S K I EN H A L L I N TA-JAOS TO N K U U LU M I S I A

Väestönsuojien rakentaminen Suomessa muuttuvassa turvallisuusympäristössä Ihmisenä toivoisi, että ihmiskunta olisi niin viisas, ettei väestönsuojia tarvittaisi. Historia ja nykyinen turvallisuusympäristö ovat kuitenkin osoittaneet toisin.

äestönsuojia tarvitaan edelleen suojaamaan väestöä sotilaallisilta uhkilta, kuten räjähdyksiltä, sirpaleilta, säteilyltä ja terveydelle vaarallisilta aineilta sekä esimerkiksi ydinvoimalaitosonnettomuuksien aiheuttamilta vaaroilta. Väestönsuojat ovat keskeinen osa suomalaista kokonaisturvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Suomessa on yhteensä noin 4,8 miljoonaa suojapaikkaa 50 500 väestönsuojassa. Suomalainen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen kattava. Väestönsuojien suunnittelua ja rakentamista on pitkään ohjannut lainsäädäntö. Nykyiset suojat ja niiden rakentamista ohjaava lainsäädäntö ovat vuosikymmenten aikana tehtyjen ratkaisujen ja kompromissien tulosta. Jos nyt suunniteltaisiin niin sanotusti tyhjältä

pöydältä mahdollisimman toimiva väestönsuoja, ilman nykyisen sääntelyn asettamia lähtökohtia, lopputulos voisi olla hyvin erilainen. Venäjän vuonna 2022 käynnistämä hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut merkittävästi eurooppalaista turvallisuusajattelua. Ukrainan sota on osoittanut konkreettisesti, että siviiliväestön suojaaminen on edelleen ajankohtainen turvallisuuskysymys. Suomessa väestönsuojien on ajateltu olevan suojakäytössä muutamasta tunnista enintään muutamaan vuorokauteen. Ukrainan kokemukset ovat kuitenkin herättäneet kysymyksen siitä, vastaako Suomen nykyinen malli kaikilta osin todellisia uhkatilanteita. Ukrainassa yhteiskunnan toimintoja pyritään jatkamaan sodasta huolimatta. Esimerkiksi koulupäivän aikana voidaan joutua siirtymään suojaan välittömän uhan ajaksi ja koulupäivä jatkuu suojassa. Useissa Suomen kouluissa väestönsuoja on kuitenkin mitoitettu rakennuksen pinta-alaan perustuen, eikä suojaan välttämättä mahdu kaikki oppilaat ja henkilökunta. Ukrainassa monet asukkaat hakeutuvat yöksi valmiiksi suojaan, esimerkiksi maanalaisille metroasemille, ja palaavat aamulla arkeensa.

Kokemukset herättävät kysymyksiä myös Suomen väestönsuojelun tulevaisuudesta. Tarvitaanko esimerkiksi kevyempiä sirpalesuojatyyppisiä ratkaisuja drooniuhkaan varautumiseksi? Entä jos uhkana ovat ohjukset, joita vastaan kevyempi suoja ei riitä? Onko järkevää rakentaa useita pieniä talosuojia vai tulisiko ihmisiä koota suurempiin yhteissuojiin? Nämä ovat hyviä kysymyksiä, joihin ratkaisuja joudutaan tulevaisuudessa etsimään poliittisten linjausten ja muuttuvan turvallisuusympäristön perusteella. Oleellisinta väestönsuojaamisessa ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuudessa ovat kaikkien tahojen yhdessä toteuttamat toimenpiteet. Jokainen voi omalta osaltaan tehdä pieniä asioita varautumisen hyväksi, esimerkiksi kotivaran muodossa. Suojautumisessa nopea varoittaminen on ratkaisevan tärkeää ja suojien käyttöönoton on oltava nopeaa ja harjoiteltua. Kattava käyttöönotto- ja käyttösuunnitelma sekä säännöllinen harjoittelu tukevat tehokasta suojautumista myös pitkäkestoisissa häiriötilanteissa. Suojautuminen voi olla yhtäjaksoisesti pitkäkestoista tai, kuten edellä mainittiin, toistuvaa ja lyhytkestoista. Arki suojissa tulisi Kuva: Pekka Paltemaa

-12-

RI S K I EN H A L L I N TA-JAOS TO N K U U LU M I S I A pyrkiä järjestämään mahdollisimman helpoksi, erityisesti jos suojia joudutaan käyttämään säännöllisesti. Nykyisin Suomen väestönsuojien viestiyhteydet ulkomaailmaan on suunniteltu ensisijaisesti tukemaan väestönsuojelun johtamisorganisaatiota. Nopea tiedonkulku on nykypäivänä erittäin suuressa roolissa ja myös poikkeustilanteissa ihmisten tiedontarve säilyy. Väestönsuojissa tulisikin mahdollistaa hyvät viestiyhteydet myös suojautuville henkilöille. Turvallisuusympäristön muutosten myötä väestönsuojat ovat saaneet viime aikoina ansaitsemaansa huomiota. Vaikka väestönsuojien rakentamista ohjaavat säädökset määrittävät vähimmäistason, suojien suunnittelussa ja rakentamisessa voidaan huomioida erilaisia toteutusvaihtoehtoja, joilla voidaan vastata entistä paremmin nykyisiin ja tuleviin turvallisuushaasteisiin. Haasteita voi olla myös käytännön toteutuksissa. Esimerkkinä pitkäkestoisen toistuvan suojautumisen osalta kuivakäymälöiden jätehuolto voi osoittautua haasteelliseksi, erityisesti suurien suojien osalta. Nyt onkin hyvä aika kehittää kattavaa väestönsuojajärjestelmäämme vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Näin Suomi voi säilyttää asemansa väestönsuojelun mallimaana ja toimia esimerkkinä myös muulle maailmalle.

Kimmo Vähäkoski paloturvallisuusasiantuntija Jensen Hughes

Jensen Hughesin asiantuntijat ovat käytettävissä väestönsuojiin liittyvissä asioissa, erityisesti tulkintaa edellyttävien asioiden osalta.

Jaostokokous Riskienhallinta-jaoston jaostokokous pidetään 7.10.2026 klo 16.15 Hämeenlinnassa. Tervetuloa mukaan aktiiviseen toimintaan!

T ilaa uusi A lkusammu tuskoulu tusopas Opas on päivitetty kokonaisuus, joka tarjoaa ajantasaisen ja käytännönläheisen rungon alkusammutuskoulutuksen toteuttamiseen. Opas on suunnattu erityisesti alkusammutuskouluttajille, mutta se tukee myös kaikkia organisaatioita, jotka kehittävät henkilöstönsä valmiuksia toimia tulipalotilanteissa.

Lue lisää näistä teemoista Palopäällystöliiton blogista: sppl.fi/blogi

Farsol Solutions Farsol Solutions

IHMISTEN, YMPÄRISTÖN YMPÄRISTÖN JAIHMISTEN, OMAISUUDEN SUOJAAMISEEN JA OMAISUUDEN SUOJAAMISEEN

TEOLLISUUS / SATAMAT / VAARALLISTEN AINEIDEN RATAPIHAT / ILMAILU TEOLLISUUS / SATAMAT / VAARALLISTEN AINEIDEN RATAPIHAT / ILMAILU PELASTUSLAITOKSET / PUOLUSTUSVOIMAT PELASTUSLAITOKSET / PUOLUSTUSVOIMAT

farsol.fi

Farsol Oy ratkaisut Palavien nesteiden onnettomuuksien hallintaan Sammutusvaahtojärjestelmien puhdistukset ja PFAS- analyysit Fluorivapaisiin sammutusvaahtoihin siirtymiseen

ystöpäivillä!

pääll Nähdään palo FARSOL Oy Jaakko Valtonen +358 50 458 6804 jaakko.valtonen@farsol.fi

-13-

S O PI M US PA LO K U N TATO I M I N TA-JAOS TO N K U U LU M I S I A

HÄLY 26 -suurleirillä opeteltiin varautumisen taitoja Heinäkuussa Varsinais-Suomen Maskussa järjestetty kansainvälinen Palokuntanuorten suurleiri HÄLY 26 keräsi viikoksi reilut 3500 palokuntalaista oppimaan ja opettamaan uutta pelastustoimen tärkeistä aiheista. Leirille osallistui vajaa tuhat kansainvälistä osallistujaa yhdeksästä eri maasta, joten ympäristö oli heinäkuun helteille todellakin otollinen oppimiselle niin palokunta-asioista kuin kulttuurin saralla.

Minttu Lallukka. -14-

ÄLY 26 -leirillä järjestettiin muiden kurssien ohella myös totutusti varautumiskurssi ja tänä vuonna kurssi olikin nuorten keskuudessa halutumpi kuin aiempina vuosina. Varautumiskurssille osallistui yli 40 nuorta, heistä puolet eri puolilta Eurooppaa. Varautumiskurssi rakentuu väestönsuojelun ja omatoimisen varautumisen teemojen ympärille pitäen sisällään sopivassa suhteessa teoriaa valtion varautumisesta, vaarallisista aineista ja niiden torjumisesta, yksilön varautumisesta ja käytäntöä väestönsuojista, sopimuspalokuntien roolista väestönsuojeluorganisaatioissa sekä mittauspartiotoiminnasta. Tänä vuonna osana kurssia kaikki nuoret suorittivat myös väestönsuojanhoitajan tutkinnon sekä saivat hyvää oppia sotilaallisesta varautumisesta entiseltä Afganistanin joukkojen komentajalta. Minttu Lallukka Muurlan VPK:sta kirjoittaa varautumiskurssista seuraavasti: ”Kurssi oli monipuolinen ja mielenkiintoinen. Opin väestönsuojista erilaisia faktoja ja kivana lisänä kurssissa oli väestönsuojanhoitajan tutkinto. Arkeen sain kurssilta vinkkejä varautumiseen ja häiriötilanteita varten. Lisäksi nuoriso-osaston kouluttajana pystyn jakamaan opittuja asioita eteenpäin.” Akseli Järvinen Selänpään VPK:sta lisää: ”Ajankohtaiset ja laadukkaat materiaalit tukivat kurssia ja ovat myös käytännössä hyödyllisiä. Erityisen mukavaa kurssilla olivat monipuoliset käytännönharjoitukset. Arjessa oppeja pääsi heti hyödyntämään, kun oman paloaseman väestönsuojaan pääsi tutustumaan aivan uusin silmin.”

Akseli Järvinen. Kurssipalautteen perusteella nuoria innosti kurssilla erityisesti mittauspartiotoiminta – varsinkin se, että etsittiin oikeaa säteilylähdettä – väestönsuojan käytännöt sekä tietysti perinteinen jauhesota puvut tiivistettyinä. HÄLY 26:sen järjestelyistä vastasi Länsi-Suomen Pelastusalan liitto.

Jaostokokous Sopimuspalokuntatoiminta-jaoston jaostokokous pidetään 24.10.2026 klo 12.15 Turussa. Katso koko kutsu s. 35. Tervetuloa mukaan aktiiviseen toimintaan!

Ilkka Taivassalo ryhmänjohtaja pitkäaikainen varautumiskurssin johtaja nuorten leireillä Leppävaaran VPK

PEL A S T US TO I M I N TA-JAOS TO N K U U LU M I S I A

Vaikuttavuus syntyy suorituskyvystä Kuva: Kristian Eloluoto / Varha

elastustoiminnan vaikuttavuutta tarkastellaan usein onnettomuuksien määrän, vasteaikojen tai kustannusten kautta. Ne ovat tärkeitä mittareita, mutta eivät yksin kerro, kykeneekö pelastustoimi täyttämään perustehtävänsä myös tulevaisuudessa. Tai mikä perustehtävä edes tulevaisuudessa on? Vaikuttavuuden ytimessä on suorituskyky – kyky pelastaa ihmisiä, suojata ympäristöä, turvata yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja vastata nopeasti erilaisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Valmistelussa oleva pelastustoiminnan strategia vuoteen 2035 tunnistaa krooniset toimintaympäristön muutokset. Väestön ikääntyminen, kaupungistuminen, ilmastonmuutos, teknologinen kehitys ja kansainvälisen turvallisuusympäristön epävarmuus muuttavat pelastustoimen tehtäväkenttää. Niin sanotut piilevät muutokset ovat keskeisimpiä selvittää. Mitä suorituskykyä tarvitsemme 2035? Samalla odotukset palveluiden laadusta ja saatavuudesta säilyvät korkeina maan eri osissa. Suorituskyky muodostuu henkilöstöstä, kalustosta, johtamisesta, toimintamalleista, kumppanuuksista ja tiedon hyödyntämisestä. Lopulta ratkaisevaa on, kuinka hyvin järjestelmä vastaa erilaisiin tehtäviin – rakennus-

paloista liikenneonnettomuuksiin, luonnonilmiöihin, hybridiuhkiin ja yhteiskunnan kriittisten toimintojen häiriöihin. Keskeisin haaste liittyy henkilöstön riittävyyteen ja osaamiseen. Pelastustoimen vaikuttavuus perustuu osaaviin ammattilaisiin ja sopimushenkilöstöön, ja näiden riittävästä reservistä. Suorituskyvyn kannalta ratkaisevaa ei ole vain henkilöstön määrä, vaan myös kyky kehittää ja kohdentaa osaamista jouhevasti. Toinen keskeinen näkökulma on resilienssi. Pandemia, globaali turvallisuustilanne ja sään ääri-ilmiöt ovat osoittaneet, että häiriöt voivat olla samanaikaisia ja pitkäkestoisia. Vaikuttava pelastustoimi on tehokas aina. Kolmas haaste on talouden kiristyminen. Palveluiden tarve ei vähene, vaikka resurssit ovat tiukassa tarkastelussa. Vaikuttavuutta on arvioitava realistisesti suhteessa tavoitellun suorituskyvyn kautta. Kysymys ei ole vain pelastustoimen kustannuksista, vaan siitä, mitä tarpeita ja vaatimuksia yhteiskunnalla suorituskyvyille on. Strategian keskeinen viesti voidaan tiivistää yhteen ajatukseen: vaikuttavuus syntyy kyvystä vastata yhteiskunnan tarpeisiin kaikissa tilanteissa. Sen tulee kyetä vastaamaan myös kansainväliseen osaamiseen ja tarpeisiin. Olemme osa sotilasliittoa, mutta

etenkin pitkäkestoisissa tilanteissa meidän tulisi kyetä sovittamaan suorituskykymme myös pelastustoimen osalta kansainvälisesti esimerkiksi EU-kontekstissa. Se edellyttää pitkäjänteisiä investointeja henkilöstöön, osaamiseen, johtamiseen ja suorituskyvyn kehittämiseen sekä parempia tapoja mitata ja johtaa suorituskykyä. Onnistuminen ratkaistaan siinä, pystymmekö ylläpitämään ja kehittämään suorituskykyä muuttuvassa toimintaympäristössä myös niukkenevilla resursseilla. Eemu Hyvönen palopäällikkö Varsinais-Suomen pelastuslaitos viestintävastaava Pelastustoiminta-jaosto

Jaostokokous Pelastustoiminta-jaoston jaostokokous pidetään 28.10.2026 klo 16.15 Hämeenlinnassa. Katso koko kutsu s. 35. Tervetuloa mukaan aktiiviseen toimintaan! -15-

VA R AU T U M I N EN JA VÄ E S TÖ N S UOJ ELU -JAOS TO N K U U LU M I S I A

Kylävara-hankkeen projektipäällikkö Ritva Pihlaja esiintyi Kuopiossa elokuussa.

Pohjois-Savon Kylävara-työtä viitoitettiin Kuopiossa Pohjois-Savon Kokonaisturvallisuuden klusteri -hanke ja Pohjois-Savon kylät ry järjestivät yhteisen tilaisuuden ”Kylävara Pohjois-Savossa – Turvallisuus tehdään kylissä” Kuopiossa 21.8.2026. Tapahtuma keräsi suuren joukon maakunnallisia, alueellisia ja paikallisia kylätoimijoita yhteisen asian äärelle Pohjois-Savon maakuntatalolle.

ylävara on Suomen kylät ry:n monivuotisen hankkeen tuloksena syntynyt kyläturvallisuuden ja -varautumisen kehittämisen toimintamalli. Malli on saamassa valtakunnallisen statuksen ja näkyvissä on jopa -16-

Kylävara-työn kehittämiseen korvamerkitty pysyvä rahoitus Suomen kylien työhön. Puheenvuorossaan Kylävara-hankkeen projektipäällikkö Ritva Pihlaja alleviivasi, että kyseessä ei ole vain varautuminen poik-

keusoloihin. Olennainen osa kylävara-konseptia on luoda yhteisen toiminnan kautta luottamusta, yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta, turvallisuuden tunnetta. Tavoitteena on, että arki sujuu kylissä, tapahtui mitä tahansa. Kehittämisen lähtökohtana ovat kunkin kylän omat tarpeet, riskit ja voimavarat. Etelä-Savossa pelastuslaitos on erityisesti panostanut kyläturvallisuustyöhön. Riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä kertoi maakunnan kylien turvallisuuden ja varautumisen kehittämisen hankkeesta, jossa kylien toiminta integroidaan osaksi koko-

VA R AU T U M I N EN JA VÄ E S TÖ N S UOJ ELU -JAOS TO N K U U LU M I S I A

naisturvallisuusketjua. Jämsä korostaa paikallisten olosuhteiden tuntemisen merkitystä. Kyläturvallisuustoiminta ei konkretisoidu sanelemalla, vaan ottamalla kylät mukaan, lähtemällä liikkeelle kylien omista voimavaraoista, kylien ehdoilla. Lähestymistapa on tuottanut hyvää tulosta. Marraskuussa 2025 käynnistetty hanke on tuottanut jokaiseen mukana olevaan kylään oman kyläturvaryhmän, useita kyläturvataloja sekä kyläradioita. Toimintaan on sitouduttu hyvin. Pohjois-Savossa käynnistyneistä kyläturvallisuuden hankkeista kuultiin Leppävirran TUPA-hankkeesta, jonka tavoitteena on luoda toimintamalli kylävarautumiseen yhden kunnan alueella. Projektipäällikkö Paula Lapin mukaan hankkeen vastaanotto on ollut hyvä, ja sen kautta on syntynyt uutta yhteisöllisyyttä. Hankkeessa on järjes-

Etelä-Savossa pelastuslaitos on erityisesti panostanut kyläturvallisuustyöhön.

tetty koulutuksia ja harjoituksia, rakennettu yhteistyötä niin kunnan ja kylien kuin eri kylien välillä sekä kartoitettu kylätalot ja niiden varustelu. Kyläradiot, joiden osalta Leppävirralla on tehty jo tähänkin mennessä uraauurtavaa työtä, ovat nousseet työssä tärkeään asemaan. Kylien vanhoja turvallisuussuunnitelmia on päivitetty ja käynnistetty uusien tekeminen. Riskien arviointi yhdessä kyläläisten kanssa on toiminut tässä työssä tärkeänä lähtökohtana. Seminaarin päätti vilkas keskustelu, johon seminaarilaiset johdattivat Hyvil Oy:n kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo ja Pohjois-Savon valmiuspäällikkö Antti Haataja. Keskustelun tavoitteena oli antaa eväitä seuraaviin askeleisiin kohti Kylävaraa Pohjois-Savossa. Keskustelussa nousi esiin muun muassa tarve luoda kokonaiskuva niin kyläturvallisuudesta kuin sen roolista osana kokonaisturvallisuutta ja koko kokonaisturvallisuuden ketjua. Keskusteltiin tiedon saamisen tarpeista ja tiedon jakamisesta sekä näihin liittyvistä rajoituksista, sekä

osallisuuden ja omistajuuden näkökulmista. Haasteena todettiin niukat resurssit niin viranomaisten työssä kuin kyläläisten arjessa. Kaikessa toiminnassa on otettava huomioon, mihin rajallisia resursseja on kulloinkin järkevää käyttää. On kuultava kansalaisten huolia, pyrittävä ymmärtämään paikallisia olosuhteita, tunnistettava eri toimijoiden roolit sekä hahmotettava kunkin toimijan oikeudet ja vastuut. Kokonaisturvallisuus on otettu mukaan poikkileikkaavaksi teemaksi Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa. Maakuntaohjelma antaa hyvän selkänojan myös kyläturvallisuustyön kehittämiseen. Pohjois-Savon aluekehityspäällikkö Heikki Sirviö nostikin kyläläiset ja kylätoimijat avainasemaan siinä, miten Pohjois-Savon kaltaisessa maakunnassa kansalaisyhteiskunta pystytään kytkemään mukaan turvallisuustyöhön.

Jaostokokous Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston jaostokokous pidetään 6.11.2026 klo 15.00 Teamsillä. Tervetuloa mukaan aktiiviseen toimintaan!

Harriet Lonka hankejohtaja Pohjois-Savon liitto johtokunnan jäsen Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto Ann-Mari Karvinen puheenjohtaja Pohjois-Savon Kylät ry

Sopimuspalokunnat osana kyläturvallisuutta: Porvoon Vessööseen rakennetaan kriisiajan kokoontumistila

tä-Uudellamaalla ilmestyvä Itäväylä-lehti uutisoi huhtikuussa Porvoon Vessööseen rakennettavasta, alueen ensimmäistä kriisiajan kokoontumistilasta. Hanke toteutetaan Wessö FBK:n vanhalle paloasemalle, joka kunnostetaan kyläkeskukseksi sähkökatkojen, myrskyjen ja muiden häiriötilanteiden varalle. Tavoitteena on tulevaisuudessa tarjota saaren noin viidellesadalle vakituiselle asukkaalle sekä kesäaikaan alueella oleskeleville asukkaille paikka, josta saa tarvittaessa lämpöä, sähköä, ruokaa ja tilapäisen yöpymismahdollisuuden 72–96 tunnin ajaksi. Vanhan paloaseman remontti on käynnissä, ja tilaan suunnitellaan muun muassa varastotiloja kuivamuonalle, majoitusvälineitä sekä varavoimaratkaisuja. Hanke perustuu vapaaehtoispalokunnan ja kyläyhteisön omaan varautumistyöhön, ja se toimii pilottina Itä-Uudenmaan kylävarautumisessa.

Projekti on saanut alkusysäyksen Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunnille suunnatusta varautumiskoulutuksesta ja se etenee palokunnan hälytystoiminnasta saadun rahan sekä ulkopuolisen rahoituksen turvin. Hanketta ovat tukeneet muun muassa Aktiasäätiö Porvoo ja William Thuringin säätiö. Kylävarautumista koordinoi maaseudun kehittämisyhdistys Silmu ry.

Itäväylä-lehden artikkelin pohjalta Juha Alander projektipäällikkö, ISF-hanke Pirkanmaan pelastuslaitos viestintävastaava Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto -17-17-

Y RI T YS T U RVA L L I S U US -JAOS TO N K U U LU M I S I A

Kokonaisturvallisuus rakennetaan paikallisesti ja yhteistyöllä Turvallisuusympäristön muutos on nostanut varautumisen, fyysisen turvallisuuden ja alueellisen yhteistyön takaisin kokonaisturvallisuuden keskiöön. Yritykset ovat tässä kokonaisuudessa paljon enemmän kuin suojattavia kohteita – ne ovat paikallisen kriisinsietokyvyn rakentajia.

uomalainen kokonaisturvallisuus perustuu yhteistyöhön. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteisellä toiminnalla. Periaate on tuttu, mutta sen käytännön sisältö on muuttunut. Kyberturvallisuuden rinnalle on noussut jälleen kysymys fyysisestä suojaamisesta, paikallisesta toimintakyvystä ja siitä, miten häiriöihin vastataan silloin, kun resurssit ovat tiukilla.

Yritys voi olla koko alueen kannalta kriittinen Yritysten varautuminen nähdään usein jatkuvuussuunnitteluna: varaosina, toimitusketjuina, henkilöstön osaamisena ja kriittisten toimintojen ylläpitona. Ne muodostavat edelleen perustan. Samalla on tunnistettava, että teollisuuslaitos, energiakohde, logistiikkakeskus tai paikallinen palveluntuottaja voi olla häiriötilanteessa koko alueen toimintakyvyn kannalta ratkaiseva. Kokonaisturvallisuus ei toteudu vain kansallisissa strategioissa. Se näkyy kunnissa, tuotantolaitoksilla ja kriittisten palve-

-18-

Alueelliset turvallisuusfoorumit ovat erittäin tärkeitä osana kokonaisturvallisuuden toimintaa.

Valmiusryhmä voi koostua esimerkiksi suojaryhmästä, liikenne- ja kulunvalvontaa tukevasta ryhmästä sekä havainnointikyvykkyyttä kehittävästä ryhmästä. Ratkaisevaa on, että tehtävät, varusteet, koulutus, johtaminen ja yhteys yrityksen turvallisuusorganisaatioon määritellään jo normaalioloissa. Arvo syntyy valmistautumisesta, ei vasta kriisin hetkellä. Tiedoksi, että syksyn Yritysturvallisuusfoorumissa 18.–20.11.2026 on aiheeseen liittyvä mielenkiintoinen työpaja, ytf.fi.

ja kriittisten tilojen suojaaminen ovat jälleen vahvasti turvallisuuskeskustelussa. Tallentava kamera tai hälyttävä järjestelmä ei riitä, ellei havaintoon liity päätöksentekoa ja uskottavaa toimintamallia. Toimintaympäristössä, jossa hybridi vaikuttaminen, drooniuhat, toimitusketjujen häiriöt ja paikalliset onnettomuudet voivat limittyä, yrityksen on tiedettävä, mitä sen on havaittava, kuka arvioi tilanteen ja kuka toimii. Fyysinen turvallisuus toimii vasta sitten, kun havainto, tilannekuva, päätös ja vaste muodostavat yhtenäisen ketjun. Turvallisuustekniikat ovat kuitenkin vain apuvälineitä ja ihmisten turvallisuustietoihin, -taitoihin ja sitä kautta asenteisiin on tärkeä edelleen panostaa.

Fyysinen turvallisuus ja vaste kuuluvat yhteen

Pelastustoimi kokoaa toimijat yhteen

Turvallisuusvyöhykkeet kuten aitaaminen, lukitukset, kulunvalvonta, kameravalvonta

Pelastusviranomaisella on kokonaisturvallisuudessa erityinen asema. Se tuntee alueen-

Paikallissryhmän suojavarusteita ja monipuolinen ensiapureppu

Y RI T YS T U RVA L L I S U US -JAOS TO N K U U LU M I S I A sa toimijat: tehtaat, energiakohteet, maatilat, konepajat ja muut paikallisesti merkittävät kohteet. Tämän vuoksi pelastustoimella on luonteva rooli myös alueellisen yhteistyön käynnistäjänä ja kokoajana. Alueelliset turvallisuusfoorumit tarjoavat tähän konkreettisen työkalun. Niissä yritykset, kunnat, viranomaiset, järjestöt ja kriittiset palveluntuottajat voivat käsitellä keskinäisriippuvuuksiaan, harjoitustarpeitaan ja yhteisiä toimintamallejaan. Kun ihmiset tuntevat toisensa ennen kriisiä, myös tiedonvaihto ja yhteinen tilannekuva vahvistuvat sekä onnettomuuksia ennaltaehkäisy tehostuu.

Kuvat: Tuomo Linjala

Varautuminen on yhteinen kyvykkyys Yritykset eivät ole kokonaisturvallisuudessa vain riskejä tai valvonnan kohteita. Ne ovat osa yhteiskunnan toimintakykyä, paikallista huoltovarmuutta ja kriisinsietokykyä. Kun yritysten oma varautuminen, pelastustoimen alueellinen osaaminen, viranomaisten tilannekuva ja järjestöjen koulutuskyky yhdistyvät, syntyy kyvykkyys, jota mikään toimija ei voi rakentaa yksin. Muuttunut turvallisuusympäristö muistuttaa lopulta yksinkertaisesta asiasta: kriiseissä pärjäävät parhaiten ne, jotka ovat rakentaneet yhteistyön, roolit ja toimintamallit valmiiksi jo normaalioloissa.

Esimerkit Espoon verkkoalueen valmiusryhmien varusteista. Kalle Seppänen Senior Manager, Security & Fire Safety, UPM puheenjohtaja Yritysturvallisuus-jaosto Tuomo Linjala Corporate Security Manager, Fortum varajäsen Yritysturvallisuus-jaoston johtokunta

Jaostokokous Hallinto ja tukipalvelut -jaoston jaostokokous pidetään 4.11.2026 klo 16 Helsingissä. Katso koko kutsu s. 35. Tervetuloa mukaan aktiiviseen toimintaan!

Yritysturvallisuusfoorumi 18.–20.11.2026 Helsinki–Tukholma–Helsinki

Yritysturvallisuusfoorumi (YTF) tuo vuosittain yhteen yritysturvallisuuden toimijat eri sektoreilta: yrityksistä, viranomaisista ja järjestöistä. Tule tapaamaan kollegoitasi ja kasvata ammatillista osaamistasi! Ohjelman teemana on Häiriöiden maailma. Avauspuheenvuoro

CASE Tampereen autohallipalo: Kun tulipalo pysäyttää liiketoiminnan ja aiheuttaa miljoonavahingot

Ilmastonmuutos ja lisääntyvät sään ääri-ilmiöt

TEEMAPAJAT (1/hlö)

• Ilkka Ahtiainen, uutispäätoimittaja, MTV Oy • Kerttu Kotakorpi, meteorologi

Toimitusketjut kriisissä: Toimitusketjujen riskienhallinnan merkitys suomalaisissa yrityksissä • Eerik Klemetti, Senior Manager, BearingPoint

Pelikenttä muuttuu: Yritysten rooli keskiössä digitaalisen huoltovarmuuden rakentamisssa

• Markus Asikainen, puolustus- ja turvallisuusliiketoiminnan johtaja, Gofore Oy

• Miten data muuttaa turvallisuuden johtamisen? • Miten suojaamme energiainfrastruktuurin häiriöiltä ja uhilta? • Akkuturvallisuus teollisuusympäristössä

VIERAILUKOHTEET TUKHOLMASSA (1/hlö) • Suomen suurlähetystö: Ruotsin turvallisuustilanne ja Lähi-idän tilanne • SSF Svenska stöldskyddsföreningen: Physical access to buildings and cyber security for small and medium enterprises

Tutustu koko ohjelmaan ja ilmoittaudu! >> ytf.fi

-19-

K A N SA I N VÄ L I S Y YS

EoE-asiantuntijavaihdon kuulumisia Alankomaista Alankomaiden turvallisuusinstituutti (Netherlands Institute for Public Safety), tuttavallisemmin NIPV, järjesti kesäkuussa juhannuksen jälkeisellä viikolla kansainvälisen asiantuntijavaihdon, Exchange of Experts (EoE). Vaihto pidettiin NIPV:n pelastuskoululla.

IPV:n asiantuntijavaihtoon osallistui 13 vierailijaa kahdeksasta maasta. Suomesta mukana olivat Pelastusopistolta opettaja Jari Vehkala ja Palopäällystöliitosta allekirjoittanut eli erityisasiantuntija Joel Kauppinen. Vaihto kesti neljä päivää. Kaksi ensimmäistä päivää vietettiin vaihtoporukan kesken onnettomuuksista oppimisen ja akkupa-

lojen maailmassa. Kolmantena ja neljäntenä päivänä osallistuimme kansainväliseen paloturvallisuus- ja tutkimuskongressiin. Erinomaisesta ohjelmasta ja järjestelyistä vastasivat viestintäasiantuntija Tamara van der Coer, professori Ricardo Weewer ja professori Lieuwe de Witte. Vaihto oli rahoitettu Euroopan unionin Exchange of Experts -ohjelmasta.

Akkupalot ovat kuuma teema Pääaiheena asiantuntijavaihdossa käsittelimme akkupaloja, niihin liittyviä keissejä ja uusia akkupalojen tutkimustuloksia. Nostan tähän lyhyesti kolme ajatusta litiumioniakkupaloihin liittyen. Voit tutustua laajemmin näihin ajatuksiin blogikirjoituksissa, joihin pääset jutun lopun linkistä.

Kuvat: Joel Kauppinen

Johtavan tutkimusinsinööri Adam Barowyn mukaan, jos kevyt sähköajoneuvo palaa junassa, alkuvaiheessa kannattaa keskittyä vaunun nopeaan evakuoimiseen. -20-

K A N SA I N VÄ L I S Y YS

Akkupalon sammutusvesiä ei saa päästää luontoon eikä vesistöihin vaan ne pitää kerätä ja käsitellä.

Asiantuntijavaihdon aikana Hollannissa oli ennätyshelteet. NIPV:n pelastuskoulurakennus oli ilmastoitu, mikä mahdollisti tilaisuuden järjestämisen suunnitellusti.

1. Suljetun tilan litiumakkupaloon kannattaa suhtautua kaasupalona. Akkupalossa akussa on meneillään terminen karkaaminen, missä vapautuu palavia kaasuja, etenkin vetyä. Reaktiot voivat olla kiivaita, erittäin kuumia ja tilaan voi syntyä kova paine, mikä levittää palavia kaasuja esimerkiksi viereisiin tiloihin. Maailmalla on useita dokumentoituja esimerkkejä, missä akun termisestä karkaamisesta on seurannut räjähdys. Akkupalotilanteissa on syytä välttää purkausaukkojen, kuten ovien edessä olemista. Sammuttamistaktiikkaa valittaessa täytyy punnita, onko järkevää yrittää sammuttaa paloa vai onko parempi estää palon leviäminen muihin tiloihin tai ympäristöön. 2.Kevyiden sähköajoneuvojen akkupalot ovat vakava turvallisuusriski raideliikenteessä. Useat kaupungit, kuten Lontoo ja Madrid, ovat jo kieltäneet kevyiden sähköpotkulautojen kuljettamisen raideliikenteessä. Amerikkalaisen paloturvallisuustutkimuskeskuksen (UL Fire Safety Research Institute) kokeissa pienen sähkömopon akkupalossa savu levisi nopeasti, noin puolessa minuutissa, koko junanvaunuun, ja näkyvyys hävisi koko vaunussa muutamassa minuutissa. Palon nopea kehittyminen ja savun leviäminen johtaa siihen, että turvalliseen poistumiseen käytettävä aika on lyhyempi kuin vaunun evakuoimiseen kuluva aika.

3.Sprinklerit voivat pelastaa viereiset autot sähköauton akkupalossa autosuojissa. Tsekin paloturvallisuusinstituutissa (Technical Institute of Fire Protection) tehtiin sähköautojen tutkimuspolttoja autosuojassa. Sprinklatussa tilassa palavan auton viereiset ajoneuvot säilyivät käytännössä koskemattomina. Ilman sprinklausta viereiset ajoneuvot paloivat, mutta viereisen sähköauton akussa ei käynnistynyt terminen karkaaminen akun lämpötilan jäädessä 50 asteeseen, eli sitä voitiin käsitellä tavallisena autopalona.

Lopuksi vielä muistutus siitä, että litiumioniakkupalon sammutusvedet ovat myrkyllisiä. Ne voivat olla niin emäksisiä, että ne aiheuttavat iholla palovammoja. Lisäksi niiden fluoridipitoisuudet voivat olla vesieliöille tappavia ja alumiinipäästöt ovat erittäin myrkyllisiä kaloille. Akkupalon sammutusvesiä ei saa päästää luontoon eikä vesistöihin vaan ne pitää kerätä ja käsitellä.

Lue lisää näistä teemoista Palopäällystöliiton blogista: sppl.fi/blogi

Joel Kauppinen erityisasiantuntija Suomen Palopäällystöliitto

uroopan unionin Exchange of Experts (EoE) -ohjelman tavoitteena on vahvistaa siviiliturvallisuustoimijoiden yhteistyötä ja toiminnan vaikuttavuutta Euroopassa ja muissa EU:n pelastuspalvelumekanismissa mukana olevissa maissa. Vaihtoon voivat hakea niin viranomaiset, tutkijat kuin järjestötoimijatkin, jotka toimivat pelastustoimessa tai onnettomuuksiin varautumisessa. Vaihto voi olla esimerkiksi opintomatka EOE-tilaisuuteen, vierailu ulkomaiseen organisaatioon tai sellaiselle kurssille, mitä kotimaassa ei ole tarjolla. Vaihtoon voi lähteä yksittäiset ihmiset tai pienet ryhmät. Sen pituus voi olla muutamasta päivästä kolmeen kuukauteen. EoE-ohjelmasta maksetaan osallistujien matkat, majoitus ja ruokailut. Suomessa EoE-toimintaa koordinoi Pelastusopisto. Jos sinulla on idea oman EoE-tapahtuman järjestämiseksi, kannattaa ensin tutustua tarkemmin www.exchangeofexperts.eu -verkkosivuun ja sitten olla yhteydessä Pelastusopistoon (cp@pelastusopisto.fi). Asiantuntijavaihto on erinomainen mahdollisuus tutustua ja verkostoitua ulkomaisten kollegoiden kanssa.

-21-

KO LU M N I

Ukrainan naiset muuttuvassa tilanteessa – sodan keskellä S

ota muuttaa yhteiskuntaa tavalla, jota on vaikea ennakoida. Ukrainassa muutos näkyy konkreettisesti myös pelastustoimessa. Helsingin pelastuslaitoksen viestintäasiantuntija Nina Järvenkylä vieraili toukokuussa Ukrainassa ja kertoo saaneensa pysäyttävän kokemuksen paikassa, jossa sota oli jälleen näyttänyt julmimman puolensa. ”Ohjus oli osunut asuintaloon vain pari tuntia ennen saapumistamme”, Järvenkylä kertoo. Paikalla tehtiin etsintä- ja raivaustöitä, ja sodan jäljet olivat kaikkialla näkyvissä. Keskustelimme SESUn eli Ukrainan valtiollisen pelastuspalvelun robotiikka- ja droneyksikön johtajan kanssa. Yksi hänen kertomistaan asioista jäi erityisesti mieleeni: suuri osa robottioperaattoreista on naisia. Myös tuolloin paikalla olleista operaattoreista useat olivat naisia.

Naiset pelastusalalla Pelastusalan naiset ry puheenjohtaja Mira Leinonen on tuonut esiin, että Ukrainassa oli ennen sotaa hyvin vähän naisia pelastusalalla. Sodan aikana naisten osuus SESUn henkilöstöstä on noussut yli 20 prosenttiin. Muutos on ollut nopea ja ennen kaikkea poikkeusolojen vauhdittama. Kun osa pelastustoimen henkilöstöstä on siirtynyt rintamalle ja osa on menehtynyt sodassa, myös henkilöstön koulutusta ja tehtävien jakoa on jouduttu järjestämään lyhyessä ajassa uudelleen. Sota on haastanut perinteiset roolit ja rakenteet. Tehtäviä, joita on totuttu pitämään miesten tehtävinä, tekevät nyt yhä useammin naiset. Kyse ei kuitenkaan ole vain siitä, että naiset paikkaavat sodan aiheuttamaa henkilöstövajausta. He ovat ottaneet haltuun myös uusia teknisiä ja vaativia rooleja. Robotiikka on tästä hyvä esimerkki. Raunioihin, joihin ihmisen lähettäminen olisi liian vaarallista, voidaan lähettää robotti. Droneilla voidaan puolestaan tarkastella tuhoalueita ja muodostaa tilannekuvaa. Kyse ei ole vain tekniikasta, vaan ennen kaikkea

-22-

ihmisistä, jotka osaavat käyttää sitä vaativissa ja vaarallisissa olosuhteissa.

Varautuminen pelastustoimessa

Erikoistehtävät osaamisen mukaan

Pelastuslaitosten näkökulmasta nämä havainnot herättävät myös ajatuksia siitä, miten varaudumme tulevaisuuteen. Ukrainan kehitys osoittaa, kuinka nopeasti muutos voi tapahtua, kun yhteiskunta joutuu poikkeusoloissa arvioimaan uudelleen omia rakenteitaan. Sota on Ukrainassa muuttanut valtavasti ihmisten rooleja. Se on samalla osoittanut, että pelastustoimen tulevaisuudessa tarvitaan monenlaista osaamista ja monenlaisia tekijöitä. Naisilla on siinä tulevaisuudessa – ja jo nyt – merkittävä rooli. Kun ohjus on osunut asuintaloon ja aikaa on kulunut vain muutama tunti, ei ole varaa miettiä, kuka perinteisesti kuuluu mihinkin tehtävään. On tiedettävä, mitä tehdään, osattava tehdä se ja uskallettava mennä paikalle. Ukrainassa tämän näkee juuri nyt poikkeuksellisen konkreettisesti.

Järvenkylä oppi matkallaan myös jotakin olennaista SESUn tehtäväjaosta. Räjähdeasiantuntijat sekä robotiikka- ja droneoperaattorit eivät ole pelastajia siinä merkityksessä kuin Suomessa pelastajat yleensä ymmärretään, vaan heidät on koulutettu nimenomaan omiin erikoistehtäviinsä. Pelastajat vastaavat varsinaisista pelastustehtävistä, kuten tulipalojen sammuttamisesta sekä ihmisten etsinnästä ja pelastamisesta raunioista. Tehtäviä on siis eriytetty osaamisen ja koulutuksen perusteella.

Tasa-arvo maanpuolustuksessa Ukrainan-kokemus muistuttaa myös siitä, että tasa-arvo ei ole vain tasa-arvopolitiikkaa. Sota ja muut poikkeusolot tekevät näkyväksi sen, että tasa-arvo on samalla yhteiskunnallinen ja maanpuolustuksellinen kysymys. Yhteiskunnan on kyettävä hyödyntämään koko käytettävissä oleva osaaminen erityisesti silloin, kun olosuhteet muuttuvat nopeasti. ”Raunioiden keskellä ei ollut olennaista se, kuka oli mies ja kuka nainen. Olennaista oli osaaminen ja kyky tehdä oma tehtävä silloin, kun sitä tarvitaan”, Järvenkylä toteaa.

Kuva: Nina Järvenkylä

Terhi Karhuniemi kunniajäsen Pelastusalan naiset ry evp viestintäpäällikkö

KO LU M N I

Kokonaisturvallisuus puhuttaa V

enäjän hyökkäyssota on alkanut näkyä yhä laajemmin myös muissa Euroopan maissa. Droonisodankäynnin kiihtyminen on tarkoittanut sitä, että drooneja harhautuu myös muualle kuin Venäjälle tai Ukrainaan. Myös Suomeen on harhautunut muutama drooni ja mediassa on käyty vilkasta keskustelua väestön varoittamiseen liittyen. Erityisesti vaaratiedote Uudellemaalle 15.5.26 kirvoitti keskustelua asian tiimoilta.

Vaaratiedote osana väestön varoittamista Suomen järjestelmä on vanhanaikainen. Vaaratiedotteet annetaan TV:n ja radion kautta, ja nykyään lisäksi käytetään 112 Suomi -mobiilisovellusta, jota ei ole kehitetty vaaratiedotteiden antamista varten. Olin itse sisäministeriön palveluksessa, kun vuonna 2008 esitettiin vaaratiedotejärjestelmän uudistamista solupohjaiseen järjestelmään. Solupohjaisessa järjestelmässä (esim. Cell Broadcast) vaaratiedote voidaan lähettää kaikkiin valittujen tukiasemien peittoalueella oleviin puhelimiin ilman, että käyttäjällä tarvitsee olla mitään erityistä sovellusta puhelimessaan. Asia ei silloin 18 vuotta sitten johtanut järjestelmän hankintaan. Uhkakuvat tulkittiin silloin sellaisiksi, että investoinnille ei ollut tarvetta. Varautumiselle on ollut hyvin ominaista, että jotakin riittävän uhkaavaa on tapahduttava ennen kuin varautumiseen löytyy rahoitusta. Onneksi tämä ajattelutapa on muuttumassa ja jo muuttunutkin.

voidaan taata kaikissa oloissa. On huomattava, että väestön varoittamiseen kuuluu koko prosessi uhkan havaitsemisesta, vaara-alueen määrittämisestä, vaara-alueen ihmisten varoittamisesta, vaara-alueen ihmisten suojautumisesta aina vaaran poistumiseen saakka. Tämän prosessin on oltava nykyaikana todella nopea ja suoraviivainen ja toimintamallin pitää olla samanlainen kaikissa tilanteissa. On käytävä keskustelua varoittamisperiaatteista niin, että myös väestö tietää, mihin varoittaminen perustuu ja mitä heiltä odotetaan. On myös huomattava, että väestön varoittaminen tuntuu olevan aina väärä päätös. Jos varoitetaan, kysytään, miksi varoitettiin ja jos ei varoiteta, kysytään, miksi ei varoitettu. Tämä on tullut esiin myös muualla Euroopassa riippumatta siitä, millaisia järjestelmiä väestön varoittamiseen käytetään.

Usean rinnakkaisen järjestelmän tavoitteena on varoittamisen kattavuuden turvaaminen. Viranomaisen vaaratiedotepäätöksen toteuttajana ja välittäjänä Hätäkeskuslaitoksen rooli on selkeä. Olennaista on se, miten väestön varoittamisprosessi saadaan mahdollisimman nopeaksi ja tarkoituksenmukaiseksi, niin että se soveltuu erilaisiin tilanteisiin mahdollisimman hyvin. Taito Vainio ylijohtaja Hätäkeskuslaitos

Solupohjainen järjestelmä tulee Parhaillaan rakennetaan Cell Broadcast -teknologiaan perustuvaa FI-Alert-järjestelmää. Lisäksi 112 Suomi -mobiilisovellukseen ollaan kehittämässä ilmavaaraominaisuutta.

Väestön suojaaminen on olennainen osa kokonaisturvallisuutta On sanomattakin selvää, että väestöä on kyettävä varoittamaan ja suojaamaan erilaisilta uhilta, jotta yhteiskunnan toimivuus

-23-

O PI S K EL I JA N KO LU M N I

Opintoja, vapaa-aikaa ja edunvalvontaa sopivassa suhteessa Olen Veeti Pyhältö, toisen vuoden päällystökurssi N25:n opiskelija ja Pelastusopiston opiskelijayhdistyksen puheenjohtaja tämän vuoden alusta lähtien.

tilanteissa, rakenteiden palonkestävyys ja onnettomuustyyppien erityispiirteet eivät ole kevyttä luettavaa, mutta ne ovat tärkeitä työkaluja, jonka varassa pelastustoiminta toimii.

Opiskelijatoiminta

Lähijaksot Kuopiossa tuovat arkeen oman rytminsä. Kun päivän harjoitukset on tehty ja teoriat luettu, kurssilaiset katoavat urheilukentille, pelikentille, läksyjen ääreen ja toistensa seuraan. Olemme joskus käyneet edustamassa opiskelijabileissäkin. Meistä kukaan ei ole Kuopiosta kotoisin. Silti olemme löytäneet toisistamme porukan, jonka kanssa ei tule tylsää hetkeä. Esimerkiksi uimahallissa käynnistä on tullut osalle porukastamme viikoittainen harrastus.

piskelijayhdistyksen puheenjohtajana olen saanut istua monen pöydän ääressä. Joskus pöytä on ollut Letkupubissa hallituksen kokouksessa, toisinaan Pelastusopiston neuvottelutilassa. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu kokousten järjestäminen ja niiden johtaminen, mutta myös paljon sellaista, mitä ei ulospäin huomaa: aikataulujen sovittelua, kokouspäivien järjestelyä ja erilaisten kyselyiden hoitamista.

Opiskelu Puheenjohtajuuden rinnalla opiskelen päällystökurssilla, jossa teoria ja käytäntö kulkevat käsi kädessä. Mielestäni se on juuri oikea tapa oppia. Käytännön harjoittelu tuo tervetullutta vastapainoa niille päiville, jolloin teoria tuntuu raskaalta. Johtaminen onnettomuus-

Vapaa-aika

Sopimuspalokunnat Muutama meistä – minä mukaan lukien – on liittynyt Kuopiossa sopimuspalokuntiin. Se on tapa pitää yllä pelastustoiminnan taitoja ja sopimuspalokunnassa pääsee myös harjoittelemaan lisää koulussa opittuja taitoja. Kurssimme on paljon muutakin kuin luentoja ja harjoituksia. Se on yhteisö, joka on monelle

Kuva: Rami Laakkio

Päällystökurssilla harjoitellaan myös käytännön taitoja. -24-

kaukana kotoa, mutta tuntuu silti omalta. Olenkin iloinen, että meidän kurssimme on löytänyt paljon yhteistä tekemistä ja saanut luotua hyvän yhteishengen. Tykkäämme tehdä yhteisiä asioita, myös vapaa-ajalla. Turvallista syksyä kaikille! Veeti Pyhältö opiskelija, AMKN25 pelastusalan päällystötutkinto Pelastusopisto puheenjohtaja Pelastusopiston opiskelijayhdistys ry

Pelastusopiston opiskelijayhdistys ry

elastusopiston opiskelijayhdistys ry on vuonna 1964 perustettu opiskelijoiden etua ajava yhdistys, jolla on vahva edustus Pelastusopiston toimielimissä ja toimivat neuvotteluyhteydet Pelastusopiston johtoon. Vuonna 2025 yhdistyksen nimi uudistui, mutta sen arvot ja tavoitteet säilyivät ennallaan. Yhdistyksen jäseninä ovat kaikki Pelastusopiston eri koulutuslinjojen opiskelijat. Yhdistys järjestää jo perinteeksi muodostuneet kastajaiset sekä muita tapahtumia, jotka vahvistavat yhteisöllisyyttä ja opiskelijoiden viihtyvyyttä. Yhdistyksen tärkeimpänä tehtävänä on toimia linkkinä opiskelijoiden ja Pelastusopiston henkilöstön välillä. Lisäksi yhdistys ylläpitää perinteikästä Letkupubia, joka on opiskelijoiden yhteinen olohuone. Pubin toimintaa ja viihtyvyyttä pyritään kehittämään jatkuvasti opiskelijoiden toiveiden mukaisesti.

H A N K EK U U LU M I S I A

SONE-hanke kehittää sopimushenkilöstön ja neljännen sektorin osallistamista väestönsuojeluun K

esäkuun alussa Palopäällystöliitossa alkoi uusi hanke: Sopimuspalokunnat ja neljäs sektori väestönsuojelutehtävissä (SONE). Se kestää 1,5 vuotta vuoden 2027 loppuun asti. SONE-hanke sai alkunsa useissa kartoituksissa esiin tulleista haasteista liittyen sopimuspalokuntien hyödyntämiseen väestönsuojelussa. Sopimuspalokuntien tärkeä rooli on tunnistettu juhlapuheissa ja teorian tasolla, mutta konkretiaa on ollut vain vähän

olemassa. Lisäksi Ukrainan sodan opit ovat tuoneet näkyväksi neljännen sektorin roolin osana väestönsuojelua erityisesti silloin, kun viranomaisten voimavarat ovat olleet rajoitetut. Alueet, joissa järjestöjä ja neljättä sektoria on hyödynnetty, ovat pärjänneet muita paremmin. SONE-hankkeen tavoitteena on kehittää konkretian tasolla sopimushenkilöstön ja neljännen sektorin hyödyntämistä väestönsuojelussa kehittämällä kokonaisvaltainen

koulutusohjelma. Sitä ennen suunnitelman tueksi tehdään kysely sekä sopimuspalokunnille että pelastuslaitoksille heidän näkemyksistään ja tarpeistaan. SONE-hankkeen rahoittaa Palosuojelurahasto.

Lue lisää SONEhankkeesta: sppl.fi/sone

Pelastusalan sanasto on julkaistu P

elastusalan sanastossa on määritelty noin 1000 pelastusalaa koskevaa termiä, ja se on käännetty ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja venäjäksi. Pelastusalan sanasto valmisteltiin Suomen Palopäällystöliiton hankkeessa vuosien 2023–2026 aikana. Hankkeen rahoitti Palosuojelurahasto. Pelastusalan sanasto yhdenmukaistaa alan kirjavaa terminologiaa ja tukee pelastustoimen kehittämishankkeita ja materiaaleja. Sanaston pohjana käytettiin vuonna 2006 julkaistua Palo- ja pelastussanastoa. Lisäksi hyödynnettiin määritelmiä muista sanastoista, viranomaisten ohjeista, säädöksistä ja alan standardeista soveltuvin osin. Käytännön sanastotyö toteutettiin 26 eri työryhmässä, joihin osallistui lähes 100 pelastusalan ja sidosryhmien asiantuntijaa. Kiitämme isosti kaikkia sanaston valmisteluun osallistuneita! Vanha sanasto oli hyvin tulipalokeskeinen, joten päivitettyyn sanastoon on lisätty uusia osa-alueita, kuten CBRNE, vesi- ja meripelastustoiminta, putoamisvaarallisella alueella työskentely, pelastustoiminta liikenneonnettomuuksissa, turvallisuusviestintä sekä pelastusalan kansainvälinen toiminta.

Sanastossa olevien termien käsitesuhteita on kuvattu 98 eri käsitekaavioissa. Tässä yksi esimerkki niistä.

Tutustu pelastusalan sanastoon ja lataa se Palopäällystöliiton sivustolta: sppl.fi/pelastusalan-sanasto

Milla Tuominen hankepäällikkö Suomen Palopäällystöliitto -25-

H EN K I LÖ K U VA S SA

Vedessä ja vesillä pelastusryhmänjohtaja Jere Mäki-Patola Jere Mäki-Patola saattaa tulla useammallekin mieleen, kun puhutaan pelastustoimen monipuolisesta ja kokeneesta vesisukeltajasta.

Jere Mäki-Patola Pohjois-Savon pelastuslaitoksen sukellusharjoituksessa.

Kuva: Jouni Turunen

ere Mäki-Patola on työskennellyt Pohjois-Savon pelastuslaitoksella vuodesta 2009 lähtien, ja toimii siellä nyt pelastusryhmänjohtajana sekä on mukana vesisukellusringissä. Aktiivisesta vesisukeltamisesta kertovat osaltaan edustus Sukeltajaliiton turvallisuustyöryhmässä ja Palopäällystöliiton Vesisukellustoimikunnassa sekä kouluttaminen Pelastusopiston vesisukelluskursseilla.

”Sukeltaminen ja vesillä liikkuminen ovat minulle enemmänkin elämäntapa kuin työ”, Mäki-Patola toteaa. Mäki-Patolan osaaminen pohjautuu jo aikaan, jolloin hän työskenteli viiden vuoden ajan Merivoimien raivaajasukeltajana ja erikoistoimintaosaston veneenkuljettajien kouluttajana. Osaamista Mäki-Patola ylläpitää muun

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan Vesisukellusseminaariin 2026: sppl.fi/vesisukellusseminaari-2026/

-26-

muassa oman yritystoiminnan kautta, jonka myötä hän tarjoaa palveluitaan sukellustöihin, maastoräjäytyksiin ja pihapuiden kaatoihin. Harrastuksiin kuuluu puolestaan purjehdus, metsästys, kalastus ja muu luonnossa ja vesillä liikkuminen. Hän on ollut myös mukana Vapepan erikoissukellusryhmän toiminnassa. Aiemmin pääharrastuksena olleelle tekniikkasukeltamiselle ei nykyarjessa enää aika riitä. ”En pystyisi ylläpitämään tämänkaltaista ammattiosaamista ilman yritystoimintaani ja harrastuksiani. Siinä on selkeä win-win-tilanne joka lailla”, Mäki-Patola selventää. Ajoittain aika meinaa olla kortilla töiden ja muiden velvoitteiden kanssa. Purjevene on hyvä paikka vetäytyä hälinästä perheen kanssa omaan kuplaan. Sukeltajaliiton turvallisuustyöryhmässä Mäki-Patola on mukana koordinoimassa sukellusturvallisuuteen liittyvää koulutusta, valistusta ja sukellusonnettomuuksien tutkintaa. ”Saan melko hyvän ja ajantasaisen kuvan suomalaisesta sukeltamisesta kuuluessani Vesisukellustoimikuntaan ja turvallisuustyöryhmään, sekä katsoessani alaa myös työsukeltamisen näkökulmasta.” Palopäällystöliiton Vesisukellustoimikunnassa Mäki-Patola aloitti vuonna 2018 ja toimii nyt sen puheenjohtajana. Toimikunta kehittää vesisukellustoimintaa sekä edistää vesisukellustoimintaa tekevien viranomaisten yhteistyötä. Se järjestää muun muassa vuosittain kaksipäiväisen Vesisukellusseminaarin. Tänä vuonna seminaari pidetään 27.–28.10. Hämeenlinnassa. ”Palopäällystöliitto tarjoaa oivallisen verkoston vesisukellustoiminnan kehittämiseen. Mukaan Vesisukellustoimikuntaankin voi kysyä vapautuvia paikkoja, koska edustuksessa on kahden vuoden määräajat”, Mäki-Patola vinkkaa.

Terhi Kallio viestintäpäällikkö Suomen Palopäällystöliitto

A JA N KO H TA I S TA L I I TOS TA

Nimitysuutisia Palopäällystöliitossa on tehty uusia nimityksiä kesän jälkeen kehittämispäällikkömme Antti Kinnusen siirtyessä seuraaviin tehtäviin. Iso kiitos Antille kuluneista vuosista!

ikko Poutala on nimitetty Suomen Palopäällystöliiton (SPPL) kehittämispäälliköksi 1.9.2026 alkaen. Poutala siirtyi työhön SPPL:n koulutuspäällikön tehtävistä. Kehittämispäällikkönä Poutala vastaa liiton kehittämis-, asiantuntija- ja osin kansainvälisen toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. "On hienoa päästä jatkamaan näin hienossa organisaatiossa uuden tehtäväkentän parissa. Arvostan sitä, että Palopäällystöliitto pystyy tarjoamaan yhä vaan uusia haasteita ja

On hienoa päästä jatkamaan näin hienossa organisaatiossa uuden tehtäväkentän parissa. Mikko Poutala mahdollistamaan ammatillista kasvua työntekijöilleen”, Poutala kiittelee. Poutala on toiminut Palopäällystöliiton koulutuspäällikkönä vuosina 2017–2018 ja yhtäjaksoisesti vuodesta 2020 lähtien. Sitä ennen hän ehti työskennellä Helsingin kau-

pungin pelastuslaitoksella palomies-sairaankuljettajana, suunnittelijana ja johtavana palotarkastajana. Koulutukseltaan Poutala on pelastaja sekä turvallisuusalan tradenomi (AMK) ja uudistavan johtamisen tradenomi (ylempi AMK). Vili Heinikoski on nimitetty Suomen Palopäällystöliiton (SPPL) johtavaksi turvallisuusasiantuntijaksi 1.9.2026 alkaen. Heinikoski on aiemmin ollut SPPL:n turvallisuusasiantuntija. Heinikosken tehtävänä on jatkossa Palopäällystöliiton yritysturvallisuuskoulutus- ja riskienhallintapalvelujen tulosvastuullinen johtaminen sisältäen kehittämisen, myynnin ja markkinoinnin sekä näiden toteuttaminen osana liiton toimintaa. ”Odotan mielenkiinnolla tulevaa haastavaa tehtävää, ja kiitän Palopäällystöliiton johtoa luottamuksesta”, Heinikoski kertoo. Heinikoski tuli vuonna 2022 Palopäällystöliittoon suunnittelijaksi ja siirtyi siitä liiton

Odotan mielenkiinnolla tulevaa haastavaa tehtävää, ja kiitän Palopäällystöliiton johtoa luottamuksesta Vili Heinikoski

turvallisuusasiantuntijaksi. Tätä ennen hän on ollut Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella pelastajana. Koulutukseltaan Heinikoski on pelastaja sekä turvallisuuden ja riskienhallinnan tradenomi (AMK). Onnittelemme Mikko ja Viliä uusista tehtävistään! -27-

J EH U M A L JA

Ruskon VPK on palokuntien suomenmestari 2026 Palokuntien suomenmestaruudesta ja Jehumaljasta kilpailtiin 23. toukokuuta helteisessä Turussa. Yleisen sarjan voitti Ruskon VPK ja veteraanisarjan Tirilän VPK. Suomen Palopäällystöliiton omistaman kilpailun järjestelyistä vastasi Varsinais-Suomen pelastuslaitos yhteistyökumppaneineen.

ehumalja matkasi pitkästä aikaa Länsi-Suomeen, kun Ruskon VPK katkaisi kaakkoissuomalaisten palokuntien 11 kilpai-

lun menestysputken. Ruskon VPK voitti mestaruuden 1980- ja 1990-luvuilla peräti yhdeksän kertaa, mutta kymmenes voitto saikin

Kilpailuryhmä siirtämässä laivan kansimiestä ensiapupaikalle kalustokilpailussa. -28-

odottaa itseään 33 vuotta. Ruskon kilpailuryhmässä kisasivat Tommi Mattila, Markus Takala, Tuomo Mattila ja Nenna Mattila.

J EH U M A L JA

Kuvat: Fýr Romu, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Jehu-taitokilpailu: Kilpailuryhmä matkalla saareen sammuttamaan palavaa rakennelmaa. Kokonaiskilpailun toiseksi sijoittui Tirilän VPK ja kolmanneksi tuli Kotkan VPK 2 -joukkue. Yleiseen sarjaan osallistui 30 kilpailuryhmää ympäri Suomea. Kilpailuryhmien välisen tietokilpailun voitti Kotkan VPK 1 -joukkue. Henkilökohtaisen tietokilpailun paras oli Simo Sarimo (Kotkan VPK 1), toiseksi tuli Janne Nieminen (Anjalan VPK 1) ja kolmanneksi Henri Häk-

kinen (Tirilän VPK). Tietokilpailuun osallistui kaikkiaan 143 henkilöä. Tietokilpailuun voi osallistua myös varsinaiseen kilpailuryhmään kuulumattomia henkilöitä ja heitä oli tälläkin kertaa mukana kahdeksan henkilöä. Ruskon VPK oli sekä taito- että kalustokilpailun paras kilpailuryhmä. Parhaaksi ryhmänjohtajaksi valittiin ansaitusti Ruskon Tommi Mattila.

Katso kaikki tulokset: sppl.fi/palokuntiensm/tulokset

Veteraanisarjan voitto meni jo kolmannen kerran peräkkäin Tirilän VPK:lle. Tirilän kilpailuryhmässä kisasivat Ville Hirvonen, Vesa Monto, Olli Hirvonen ja Jarmo Virta. Toiseksi tuli Kotkan VPK ja kolmanneksi Oulun VPK. Veteraanisarjassa kilpaili 11 kilpailuryhmää. Veteraanisarjan pisteet lasketaan ainoastaan kalusto-osuudessa, mutta kilpailuryhmän jäsenet voivat halutessaan osallistua myös henkilökohtaiseen tietokilpailuun. Tänä vuonna peräti 15 veteraanisarjan kilpailijaa osallistui myös henkilökohtaiseen tietokilpailuun.

-29-

J EH U M A L JA

M/S Jehun komentosillan palon sammutus sammutuskeihäällä kalustokilpailussa.

TIESITKÖ? Tämän vuotinen kilpailu oli peräti neljäs Turussa järjestetty kilpailu. Aiemmin Turussa on kilpailtu vuosina 1961, 1981 ja 2000. Varsinais-Suomessa on muutoinkin järjestetty Jehu-kilpailua ahkerasti: Raisiossa vuosina 1971 ja 1985, Salossa vuosina 1958 ja 1994 sekä Uudessakaupungissa vuosina 1969 ja 2007.

Kilpailussa kolme osa-aluetta Jehumalja-kilpailu jakaantuu kolmeen osaan: tieto-, taitoja kalustokilpailuun. Tietokilpailussa kukin kilpailija laatii vastauksensa itsenäisesti sekä henkilökohtaiseen että joukkuekilpailuun. Taitokilpailussa arvioidaan sekä ryhmänjohtajan että pelastusryhmän toimintaa annettuun tehtävään ilman ajanottoa. Kalustokilpailussa kilpailuryhmä suorittaa etukäteen tuntemattomat tehtävät "kuin hälytyksen" ja käytetty aika ratkaisee tuloksen. Kilpailun tämänvuotinen teema oli pelastustoiminta saaristo- ja meriolosuhteissa. Tietokilpailun kysymykset liittyivät tänä vuonna muun muassa savu- ja vesisukellukseen, pintapelastukseen, vesipelastukseen, ensivastetehtäviin, tieliikennepelastamiseen, -30-

putoamisvaarallisella alueella työskentelyyn ja täydentäviin sammutustekniikoihin. Taitokilpailun tehtävänä oli saaressa palava pieni rakennelma. Kilpailuryhmän ensimmäinen tehtävä oli laatia reittisuunnitelma, merkitä reitti merikorttiin sekä valita mukaan oikeanlainen kalusto. Taitokilpailu oli suunniteltu jokirantaan ja kilpailuryhmien yllätykseksi noin 200 metrin siirtymä ”saareen” tehtiin pelastuslaitoksen veneellä. Veneen rantauduttua ryhmänjohtajan tehtävänä oli tiedustella kohde. Muu kilpailuryhmä teki imujohtoselvityksen, perusselvityksen kahdella työjohdolla ja sammutti palavan rakennelman. Kalustokilpailun tehtävänä oli keskisuuri liikennevälinepalo. Telakan laituriin kiinnittyneessä 30-metrisessä moottorialuksessa

oli havaittu savua, eikä aluksessa huoltotöitä tehneeseen kansimieheen saatu enää yhteyttä. Kilpailuryhmän tehtävänä oli pelastaa kansimies aluksen muonavarastosta savusukeltamalla ja siirtää hänet rankalaudalla ensiapupaikalle. Lisäksi piti tiedustella aluksen kajuutta ja siirtää syttyvä materiaali ulkotilaan sekä sammuttaa komentosillan tulipalo sammutuskeihästä käyttämällä. Veteraanisarjan kalustokilpailussa ei ollut tarpeen käyttää paineilmahengityslaitetta, sillä muonavarasto todettiin varmistuksen jälkeen savuttomaksi. Lämpimät onnittelut kaikille kilpailussa menestyneille! Suuri kiitos järjestelyihin osallistuneille sekä kilpailijoille! Seuraavan kerran Jehumaljasta kisataan 22.5.2027 Joensuussa.

Henriikka Majoniemi koulutuskoordinaattori Suomen Palopäällystöliitto

PA LO PÄ Ä L LYS TÖ L I I T TO O N L I N E Blogi

Verkkokauppa

Algoritmi palotarkastajan työkaluna

Alkusammutuskoulutusoppaan uusi painos on julkaistu

”Miten pelastusviranomaisen valvontaa voidaan kohdentaa nykyistä johdonmukaisemmin riskin perusteella?” pohtii hankepäällikkönä toiminut Kari Telaranta blogitekstissään. Pelastuslaki edellyttää jo nyt, että pelastustoimen valvonnan tulee perustua riskien arviointiin. Vaikeampi kysymys on, miten riskiperusteisuus toteutetaan siten, että se on samanaikaisesti ymmärrettävää, läpinäkyvää, valtakunnallisesti vertailukelpoista ja myös käytännössä käyttökelpoista. Tähän kysymykseen haettiin vastausta algoritmisen mallin avulla Valvonta-

kohteiden luokittelu ja valvontavälit -hankkeessa, joka päättyi tänä kesänä. Hanketta hallinnoi Suomen Palopäällystöliitto ja sen rahoitti Palosuojelurahasto.

Lue blogista Kari Telarannan loppuajatukset aiheesta ja lataa raportti avuksesi: sppl.fi/blogi-fi/ algoritmi_palotarkastajan_tyokaluna

Webinaaritallenne

Älä hengitä savua: uusi vaara-aluemalli ja johtamisohje maastopaloihin Itä-Suomen johtokeskuksen päivystävä paEsitys on tallenne keväältä 2026 ja lomestari Antti Koskela ja Pelastusopiston on osa Palopäällystöliiton Tunti turvaa vanhempi opettaja Raimo Savola esittelevät -webinaarisarjaa. uutta kansainväliseen tutkittuun tietoon ja Katso tallenne Youkaksiosaiseen tutkimukseen perustuvaa vaaTubesta: youtu.be/ ra-aluemallia ja johtamisohjetta maastopaofiYz-mG-aw loihin.

uomen Palopäällystöliitto on julkaissut uuden painoksen Alkusammutuskoulutusoppaasta. Kyseessä on päivitetty kokonaisuus, joka tarjoaa ajantasaisen ja käytännönläheisen rungon alkusammutuskoulutuksen toteuttamiseen. Opas kokoaa yhteen turvallisen ja tehokkaan alkusammutuksen opetuksen keskeiset periaatteet. Sen tavoitteena on varmistaa, että koulutuksen osallistujat osaavat toimia turvallisesti ja tehokkaasti tulipalon alkuvaiheessa sekä tunnistavat ympäristön riskejä. Opas on suunnattu erityisesti alkusammutuskouluttajille, mutta se tukee myös kaikkia organisaatioita, jotka kehittävät henkilöstönsä valmiuksia toimia tulipalotilanteissa.

Tilaa Alkusammutuskoulutusopas Palopäällystöliiton verkkokaupasta hintaan 16,25 euroa: sppl.fi/ tuote/alkusammutuskoulutusopas/ -31-

A JA N KO H TA I S TA L I I TOS TA

LIITTOHALLITUS 2/26 Vuoden toinen kokous pidettiin 26.3. Teams-etäyhteydellä. Kokoukseen osallistui seitsemän henkilöä.

okousmuodollisuuksien jälkeen käytiin läpi jaostojen kuulumiset ja vahvistettiin 22 jäsenkandidaatin jäsenyys. Todettiin liiton muodostuvan 1904 jäsenestä ja 13 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin Erityisansioristit nro 103, 104 ja 106, 10 Ansioristiä sekä 18 Ansiomitalia. Vahvistettiin liiton antamat lausunnot: Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta, Omatoimisen varautumisen edistäminen, tietopyyntö, Ehdotus uudeksi valmiuslaiksi; työryhmän mietintö. Hyväksyttiin tilinpäätös eli tuloslaskelma ja tase sekä tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunnot kevätliittokokouksen vahvistettavaksi. Käsiteltiin varain-

hankinnan kehitysnäkymiä. Hyväksyttiin vuosikertomus vuodelta 2025 esitettäväksi liittokokoukselle. Nimettiin Vesisukellustoimikunnan jäseniksi Jere Mäki-Patola, pelastusryhmänjohtaja, Pohjois-Savon pelastuslaitos (puheenjohtaja, erovuoro 2026), Niko Vainio, palomestari, Helsingin pelastuslaitos (2027), Marko Siekkinen, vs. paloesimies, Pirkanmaan pelastuslaitos (2027), Jani Reunamo, paloesimies, Varsinais-Suomen pelastuslaitos (2026), Riku Seppä, palomestari, Etelä-Savon pelastuslaitos (2027), Pekka Pakarainen, vanhempi pelastaja, Kainuun pelastuslaitos (2026). Sekä asiantuntijajäseniksi Arthur Heickell, luutnantti, sukeltajaupseeri, Suomenlahden merivartiosto, Juho Leppäkorpi, luutnantti, Länsi-Suomen merivartiosto, Tomi Wuorimaa, ylilääkäri, Rajavartiolaitos, Harri Mäkitalo, apulaisjohtaja, Sukelluslääketieteen keskus, Tommi Luhtaniemi, pelastusylitarkastaja, sisäministeriön pelastusosasto, Tuomas Saarilehto, komentajakapteeni, Rajavartiolaitoksen esikunta, Antti-Jussi Käkelä, kapteeniluutnantti, Puolustusvoimat ja Pelastusopiston asiantuntija.

LIITTOHALLITUS 3/26 Vuoden kolmas kokous pidettiin 28.5. Teams-etäyhteydellä. Kokoukseen osallistui 10 henkilöä.

okousmuodollisuuksien jälkeen käytiin läpi jaostojen kuulumiset ja vahvistettiin 19 jäsenkandidaatin jäsenyys. Todettiin liiton muodostuvan 1861 jäsenestä ja 13 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin Erityisansioristi nro 105, neljä Ansioristiä sekä viisi Ansiomitalia. Vahvistettiin liiton antamat lausunnot: Luonnos kansalaisaloitteeksi laiksi vapaaehtoistoiminnan turvaamisesta hallinnossa, Ähtärin onnettomuuden tutkintaraportin luonnos

Osa lausunnoistamme löytyy osoitteesta: sppl.fi/lausunnot

UUDET EDUSTUKSET 2/26

Pelastustoimen strategia 2027–2035 -hanke

Tietojohtamisen koulutus-, arviointi- ja kehittämishanke

Mika Kontio, liittohallituksen puheenjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto, varajäsen Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Joel Kauppinen, erityisasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

CTIF:n kansallinen komitea Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen Markus Aarto, liittohallituksen 1. varapuheenjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Paloturvallinen puurakentaminen -hanke Juhan-Petteri Laakso, hankepäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Veden pisarakoon vaikutus sammutustyön tehokkuuteen ja turvallisuuteen (PISARA-hanke) Olli Korteniemi, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

-32-

hankkeen työryhmään: Kalle Seppänen, Yritysturvallisuus-jaoston puheenjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen Katja Ahola, liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

UUDET EDUSTUKSET 3/26 Pelastustoimen strategiahankkeen ohjausryhmä Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Pienten modulaaristen ydinreaktoreiden vaikutus pelastustoimintaan, SMR-PELA-projekti Janne Kumpulainen, erityisasiantuntija, Satakunnan pelastuslaitos

A JA N KO H TA I S TA L I I TOS TA

UUDET JÄSENET 2/26 Hallinto ja tukipalvelut

Leinonen Mirka, kehittämispäällikkö, Pirkanmaan hyvinvointialue, pelastus- ja ensihoitopalvelut

Pelastustoiminta

Huhtamella Toni, pelastusmestari, Jääkäriprikaati Ilvesmäki Jaakko, vanhempi sopimuspelastaja, Tampereen VPK; päällystöopiskelija Kannisto Matti, palomestari, Kanta-Hämeen pelastuslaitos

Varautuminen ja väestönsuojelu

Hinttaniemi Tero, turvallisuusasiantuntija, Helsingin satama Oy Koskinen Mika, valmiussuunnittelija, Keski-Suomen pelastuslaitos Lehtiranta Anna, viestintäyksikön päällikkö, Helsingin pelastuslaitos Rahunen Janne, toimitusjohtaja, Kata Safety Oy; sopimusryhmänjohtaja, PohjoisKarjalan pelastuslaitos Rupponen Mika, pelastaja, Pirkanmaan pelastuslaitos; turvallisuuden ja riskienhallinnan amk-opiskelija

Lahdenperä Joonas, palomestari, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

UUDET JÄSENET 3/26

Lehtinen Jussi, ryhmänjohtaja, Elimäen VPK; pelastaja, Kymenlaakson pelastuslaitos

Hallinto ja tukipalvelut

Redlin Salla, tilannekeskuspäällikkö, Helsingin pelastuslaitos Riipinen Minna, palomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos Seppälä Juha, palopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos Tiensuu Mikko, palomestari, Kanta-Hämeen pelastuslaitos Tuulenkari Ari, kalustoesimies, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos Veteläinen Joose, palomestari, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos

Riskienhallinta

Leino Venla, turvallisuuden ja riskienhallinnan opiskelija, Laurea-ammattikorkeakoulu Mikkola Joel, palotarkastaja, Helsingin pelastuslaitos Pitkänen Kirsi, henkilöstöjohtaja/ työsuojelupäällikkö, Salon seudun koulutuskuntayhtymä

Sopimuspalokuntatoiminta

Rautio Ossi, palokunnanpäällikkö, Hiirolan VPK Roininen Arto, palokunnanpäällikkö, Ventelän VPK

Högmander Olli, palvelujohtaja, Varsinais-Suomen hyvinvointialue Vehkala Mimmi, tutkimusjohtaja, Pelastusopisto

Pelastustoiminta

Englund Oona, projektityöntekijä, palotarkastaja, Pirkanmaan pelastuslaitos Granberg Jari, palomestari, Helsingin pelastuslaitos

Riskienhallinta

Laine Jari, lehtori, Koulutuskeskus Salpaus Lensu Suvi, palotarkastaja, Pirkanmaan pelastuslaitos Sihvola Debora, palotarkastaja, Helsingin pelastuslaitos

Sopimuspalokuntatoiminta

Latovehmas Pertti, palokunnanpäällikkö, Tammelan VPK Mäenpää Janne, palokunnanpäällikkö, Vihdin VPK Ojaniemi Marko, opettaja, Sedu; yksikönjohtaja, Jalasjärven paloasema Suhonen Ville, puheenjohtaja, Tainionkosken VPK; myyntipäällikkö, Teknosafe Oy

Varautuminen ja väestönsuojelu Kuosa Marke, koulutusasiantuntija, Siviilipalvelukeskus/KEHA-keskus

Sahlman Jenni, valmiussuunnittelija, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

Yritysturvallisuus

Bjon Tom, lehtori, Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Hyttinen Jommi, pelastuspäällikkö, Finavia

Koskinen Heli, palotarkastaja, Pirkanmaan pelastuslaitos; yksikönjohtaja, Sääksjärven VPK

Katajisto Mikko, turvallisuusinsinööri, Yara Suomi / Yara teollisuuspalokunta

Syväniemi Tero, palomies, PohjoisPohjanmaan pelastuslaitos

Lisätiedot: Jaana Kovero, jaana.kovero@sppl.fi

Katila Tommi, ruiskumestari, PäijätHämeen pelastuslaitos

Palopäällystökalenteri siirtyi historiaan

alopäällystöliiton jäsenenä olet usean vuoden ajan saanut Palopäällystökalenterin joulupostimme mukana. Koska maailma on digitalisoitunut ja paperisia kalentereita käytetään yhä vähemmän, kartoitimme viime vuonna kalenteria toivovien jäsenten määrän. Saatujen vastausten perusteella joudumme ikäväksemme toteamaan, että Palopäällystökalenteria ei enää jatkossa paineta. Pahoittelemme hienon jatkumon päättymistä. Tämä on kuitenkin kestävämpi ratkaisu myös luonnon kannalta.

-33-

A JA N KO H TA I S TA L I I TOS TA

Luottamushenkilöstön rotaatio takaa vaihtuvuuden O

lisitko kiinnostunut Palopäällystöliiton luottamushenkilön tehtävästä eli paikasta jaoston johtokunnassa? Toivomme, että aiheesta kiinnostuneet ilmaisevat rohkeasti kiinnostuksensa sähköpostitse: toimisto@ sppl.fi, aihe: Luottamushenkilöstö. Luottamushenkilövalinnat tehdään syksyn jaostokokouksissa. Tarkemmat kutsut jaostokokouksiin näet seuraavalta sivulta. Luottamushenkilön toimikausi jaoston johtokunnassa on kolme vuotta. Luottamushenkilö voi toimia samassa tehtävässä enintään kaksi perättäistä kolmivuotiskautta. Listattuna erovuoroisuudet merkinnällä 1. tai 2. kerran erovuorossa. Toisen kerran erovuorossa olevan tilalle on valittava uusi henkilö kyseessä olevaan tehtävään. Luottamushenkilövalinnat tehdään jaostokokouksissa, jotka pidetään loka-marraskuun 2026 aikana. 0. kerran erovuorossa tarkoittaa, että henkilö on edustanut edellisen luottamushenkilön kesken päättyneen kauden loppuajan. Jaostojen johtokunnissa muun muassa suunnitellaan Palopäällystöliiton toimintaa ja vaikutetaan sitä kautta alan osaamiseen ja kehittämiseen. Johtokuntien kokouksia on noin 4–6 kertaa vuodessa.

Erovuoroiset 2026 Jaostojen johtokuntien erovuoroiset Hallinto ja tukipalvelut

Markus Aarto, puheenjohtaja,

0. kerran erovuorossa Sanna Aivio, varsinainen jäsen, 0. kerran erovuorossa Kimmo Markkanen, varsinainen jäsen, 2. kerran erovuorossa

Pelastustoiminta

Heikki Havukainen, puheenjohtaja, 1. kerran erovuorossa Markus Kuosmanen, varsinainen jäsen, 0. kerran erovuorossa Eemu Hyvönen, 1. varajäsen, 0. kerran erovuorossa

Juha Kärkkäinen, varsinainen jäsen, 2. kerran erovuorossa

Yritysturvallisuus

Kalle Seppänen, puheenjohtaja, 2. kerran erovuorossa Tuija Kilpeläinen, varsinainen jäsen, 2. kerran erovuorossa Jaostokokoukset esittävät ehdokkaan ja tämän varahenkilön liittohallitukseen.

Liittohallituksen erovuoroiset Hallinto ja tukipalvelut:

Riskienhallinta

Teemu-Taavetti Toivonen, puheenjohtaja, 2. kerran erovuorossa Mikko Puolitaival, varsinainen jäsen, 2. kerran erovuorossa Eetu Kivioja, 2. varajäsen, 0. kerran erovuorossa

Sopimuspalokuntatoiminta

Ilkka Horelli, puheenjohtaja, 1. kerran erovuorossa Antti Rautava, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa Juha Kylmälä, 1. varajäsen, 1. kerran erovuorossa

Varautuminen ja väestönsuojelu Katja Ahola, puheenjohtaja, 2. kerran erovuorossa Juha Alander, varsinainen jäsen, 2. kerran erovuorossa

Markus Aarto, varsinainen jäsen, 0. kerran erovuorossa (Kimmo Markkanen, varajäsen, 2. kerran erovuorossa)

Sopimuspalokuntatoiminta:

Ilkka Horelli, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa (Marko Nieminen, varajäsen, 2. kerran erovuorossa) Lisätiedot: Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, ari.keijonen@sppl.fi Jaana Kovero, talous- ja hallintokoordinaattori, jaana.kovero@sppl.fi Tutustu jaostojen johtokuntiin ja jaostojen toimintaan: sppl.fi/ jaostojen-johtokunnat

Kokouskutsu syysliittokokoukseen 2026

uomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsförbund ry:n syysliittokokous järjestetään tiistaina 8.12.2026 klo 12.00. Paikkana Kansallissali, Helsinki (Aleksanterinkatu 44 A, 2. krs., Helsinki).

-34-

Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:ssä mainitut asiat. Katso liiton säännöt tarkemmin: sppl.fi/saannot

A JA N KO H TA I S TA L I I TOS TA

Jaostokokouskutsut 2026 Hallinto ja tukipalvelut -jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään maanantaina 9.11.2026 klo 16.00. Kokous järjestetään etäyhteyksin Teamsin välityksellä. Ilmoittautumiset sähköpostitse toimisto@ sppl.fi. Lähetämme kokouslinkin sähköpostitse viimeistään kokouspäivän aamuna. Pelastustoiminta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään keskiviikkona 28.10.2026 klo 16.15. Paikkana Original Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna (Possentie 7, Hämeenlinna). Riskienhallinta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään keskiviikkona 7.10.2026 klo 16.15. Paikkana Original Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna (Possentie 7, Hämeenlinna).

Sopimuspalokuntatoiminta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään lauantaina 24.10.2026 klo 12.15. Paikkana Original Sokos Hotel Wiklund, Turku (Eerikinkatu 11, Turku). Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään perjantaina 6.11.2026 klo 15.00. Kokous järjestetään etäyhteyksin Teamsin välityksellä. Ilmoittautumiset sähköpostitse toimisto@sppl.fi. Lähetämme kokouslinkin sähköpostitse viimeistään kokouspäivän aamuna. Yritysturvallisuus-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään keskiviikkona 4.11.2026 klo 16.00. Paikkana Ilmalankuja 3, Helsinki.

Kokouksissa käsitellään liiton sääntöjen 15 §:ssä mainitut asiat, muun muassa valitaan jaostojen johtokuntiin uudet jäsenet erovuoroisten tilalle. Palopäällystöliiton jäsenenä olet lämpimästi tervetullut jaostokokoukseen! Tule mukaan rohkeasti jaostojen toimintaan ja pääset sitä kautta vaikuttamaan koko Palopäällystöliiton toimintaan.

Tervetuloa kokouksiin!

Katso liiton säännöt tarkemmin: sppl.fi/saannot

Kutsu jouluseminaariin ja jouluglögille tiistaina 8.12.2026 klo 13.00–17.00 Kansallissali, Aleksanterinkatu 44, Helsinki Tervetuloa Suomen Palopäällystöliiton vuosittaiseen jouluseminaariin ja perinteen mukaisille jouluglögeille Helsinkiin! Ohjelma ja ilmoittautuminen avataan liiton verkkosivuille myöhemmin syksyllä: sppl.fi Suomen Palopäällystöliiton jäsenille tarkoitettu syysliittokokous pidetään ennen jouluseminaaria klo 12.00 alkaen.

-35-

Syksyn 2026 tapahtumat ja koulutukset KOULUTUKSET 7.–8.10. Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät, Hämeenlinna 27.–28.10. Vesisukellusseminaari 2026, Hämeenlinna 28.–29.10. Pelastustoiminnan johtamisen koulutuspäivät, Hämeenlinna 18.–19.11. Palontutkinnan opintopäivät, Jyväskylä 18.–20.11. Yritysturvallisuusfoorumi, Helsinki–Tukholma–Helsinki 8.12. Jouluseminaari ja jouluglögit, Helsinki 3.2. Ulkoinen pelastussuunnitelma (UPS) – Kaikille hyötyjä!, Espoo 13.–15.4. Palopäällystöpäivät 2027 ja Varautumisen foorumi, Tampere

SOPIMUSPALOKUNTATOIMINTA 23.–25.10. VI Sopimuspalopäällikköseminaari, alkaa Turussa 24.10. Sopimuspalokuntien opintopäivä ja Neljän Feeniksin Killan tapaaminen, Turku

WEBINAARIT 5.–26.11. Tulvat ja padot -webinaarisarja, Teams

ROAD SHOW Syksy 2026, Yläpohjien palo-osastoinnin toimivuus ja -ratkaisut koulutuskiertue yhteistyössä eri pelastuslaitosten kanssa 2026–2027, Pelastuslaitoksille suunnattu tieliikennepelastamisen koulutuskiertue: alustavasti Rovaniemi, Kajaani, Mikkeli, Vaasa, Seinäjoki, Turku ja Lahti

MENTAALI HYVINVOINTI 21.–22.10. Jälkipurkuohjaajakoulutus (defusing), Vantaa

KOKOUKSET 7.10. Riskienhallinta-jaoston jaostokokous, Hämeenlinna 24.10. Sopimuspalokuntatoiminta-jaoston jaostokokous, Turku 28.10. Pelastustoiminta-jaoston jaostokokous, Hämeenlinna 4.11. Yritysturvallisuus-jaoston jaostokokous, Helsinki 6.11. Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston jaostokokous, Teams 9.11. Hallinto ja tukipalvelut -jaoston jaostokokous, Teams 8.12. Suomen Palopäällystöliiton liittokokous, Helsinki

Katso kaikki Palopäällystöliiton tapahtumat: sppl.fi

Palopaallysto-lehti-3_2026