Palopaallysto-lehti-1_2026

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENLEHTI

Hangonsilmä-harjoitus kokosi toimijat Hankoon s. 6

Mika Kontio, liittohallituksen uusi puheenjohtaja s. 18

Palopäällystöpäiville ilmoittaudutaan nyt! s. 30

sppl.fi 1/2026

SUOJAA VÄESTÖNSUOJA

PIILEVÄLTÄ

PALOVAARALTA

Roihu-rajoitin PYV-1 on palorajoitin, joka varmistaa väestönsuojan turvallisuuden tulipalotapauksissa. Tuote asennetaan väestönsuojan ylipaineventtiiliin, jossa se estää liekkien ja savukaasun etenemisen.

REAGOI JO 72 CELSIUSASTEESSA!

� Vaivaton asentaa, erillisiä asennuskehyksiä tai työkaluja ei tarvita

� Soveltuu eri aikakausien ylipaineventtiileihin, joissa läpiviennin Ø 160 mm

� Voidaan asentaa myös Ø 160 mm ja Ø200 mm tulo- tai poistoilmanläpivientiin

� Varmatoiminen automatisoitu mekanismi

CE-sertifioitu ja -merkitty paloturvallisuustuote

Roihu®-palorajoitin on palotestattu EN 1366-2 standardin mukaisesti. Tuote täyttää palonkestoluokan EI 120 (ve i ↔ o) S vaatimukset.

Temet Finland Oy ���� Hannuksenpelto 3, 02270 Espoo ����0207 600 700 ���� www.temet.fi

Palopäällystöpäivät lähestyvät – tule mukaan!

Arvoisat Palopäällystöliiton jäsenet ja Palopäällystö-lehden lukijat!

Painotuoreen uusimman Palopäällystö-lehden teemana on yhteistyö. Teema sopii erinomaisesti tarkasteltavaksi monestakin eri suunnasta, mutta ehkäpä kaikkein tärkeintä on – ainakin uudelle hallituksen puheenjohtajalle – kuitenkin tunnistaa Palopäällystöliiton kehittämiselle parhaat yhteistyön keinot ja siten mahdollistaa parhaat saavutettavissa olevat yhteistyön tulokset.

Yhteistyöstä odotetaan lähtökohtaisesti laajempia tuloksia kuin yksin yrittäen. Henkilökohtaisesti epäilen usein siilomaisten organisaatiorakenteiden kykyyn tuottaa kehittyviä palveluita ja laajoja sekä vaikuttavia innovaatioita. Sen sijaan luotan mielelläni työskentelytapana muun muassa pyöreän pöydän keskusteluihin asioiden edistämiseksi ja kaikkien osatekijöiden huomioimiseksi. Tämä laajentaa yksittäistä ajattelua ja vahvistaa lopulta yhteistyöllä yhteistä suuntaa kohti vaikuttavuutta. Edelleen tämä yhteistyön tekemisen keino edistää usein kykyä omaksua uusia asioita, astua ehkä epämukavuusalueellekin, mutta samalla mahdollistuu oma kehittyminen yhteisen kehittämisen rinnalla. Yhteistyön vaalimisen peruste on selkeä: yhdessä tehden olemme enemmän kuin yksin toimien.

Suomen Palopalopäällystöliitolla on yhdistyksenä ja jäsenistönsä kautta merkittävä yhteiskunnallinen rooli turvallisuuden asiantuntijana. Asiantuntijat niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin tuottavat pelastustoimen ammatillisen äänen turvallisuuden hyväksi ja luovat samalla jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä ympärilleen tarvittavaa turvallisuuden tunnetta. Tur-

vallisuuden tunnetta ja itse turvallisuutta kehitetään monialaisesti. Pelastustoimikaan ei voi suoriutua kaikista tehtävistään yksin, vaan yhteistyön eri muodot – niin elinkei-

noelämän, kuntien, järjestöjen kuin muiden viranomaisten kanssa – ovat tarpeen jokapäiväisessä työssämme mutta myös pitkäaikaisessa kehittämisessä.

Luotan mielelläni työskentelytapana muun muassa pyöreän pöydän keskusteluihin asioiden edistämiseksi ja kaikkien osatekijöiden huomioimiseksi.

Vaikuttavan yhdessä tekemisen meininki on joskus pienistä teoista kiinni. Aina ei jaksaisi lähteä ulos ja verkostoitua yhteistyön eteen. Mutta mitäpä jos nyt lähdetään ja pyydetään rohkeasti yhteistyökumppaneitammekin mukaan Palopäällystöpäiville Tampereelle. Varautumisen foorumi mukaan lukien, kolme yhteistä päivää luovat mahdollisuuksien maailmaa. Tervetuloa!

Mika Kontio liittohallituksen puheenjohtaja

3. Pääkirjoitus

5. Toiminnanjohtajan katsaus

6. Sopimuspalokuntatoiminta-jaosto: Suuronnettomuusharjoituksilla ylläpidetään ja kehitetään laaja-alaista yhteistyötä – Hangonsilmä kokosi toimijat Hankoon

12. Hallinto ja tukipalvelut -jaosto: Mikä on lakisääteistä ja mikä ei?

14. Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto: HUS Valmiuskeskus kokoaa Etelä-Suomen SOTE-varautumisen yhteen

16. Riskienhallinta-jaosto: Nelikolmonen velvoittaa yhteistyöhön

17. Yritysturvallisuus-jaosto: Johtokunta tutustui terästuotantoon

18. Mika Kontio, liittohallituksen uusi puheenjohtaja

20. Kokemuksia Päällystön pajan pilotista Peurungalla

22. Pelastusalan johtamisen maisterikoulutus alkaa syksyllä!

24. Mielen hyvinvointi

26. Pelastusalan ja pedagogiikan vuosittainen kohtauspaikka

28. En myndighetsgemensam lägescentral stärker Ålands resiliens

30. Palopäällystöpäivät ja Varautumisen foorumi, ohjelma

36. Opintomatka Japaniin

40. Yhteistyötä yli hankkeiden

41. Hätäkeskuslaitos panostaa uudella organisoitumisella tiedolla johtamiseen ja yhteistyöhön

42. Suomen Palopäällystöliiton uusi liittohallitus on järjestäytynyt

43. Liittohallituksen kokoukset ja kevätliittokokous

44. Vuonna 2025 myönnetyt ansiomerkit

46. Edustukset eri toimielimissä

48. VI Sopimuspalopäällikköseminaari

50. Tervehdimme palopäällystöä

Anna palautetta!

Anna toimituskunnallemme palautetta Palopäällystölehdestä. Mistä asioista tai näkökulmista toivoisit saavasi lukea? Tai haluaisitko itse kirjoittaa lehteen? sppl.fi/anna-palautetta-lehdesta

PÄÄTOIMITTAJA hallituksen puheenjohtaja Mika Kontio TOIMITUSKUNTA toiminnanjohtaja Ari Keijonen

• koulutusjohtaja Tomi Timonen • viestintäpäällikkö Terhi Kallio • kehittämispäällikkö Antti Kinnunen

• koulutuspäällikkö Mikko Poutala • koulutuspäällikkö Olli Korteniemi • erityisasiantuntija Saku Sutelainen • erityisasiantuntija Joel Kauppinen • hankepäällikkö Tanja Nyqvist • hankepäällikkö Joonas Kortelainen • turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski • hankepäällikkö Juha Gröhn • hankepäällikkö Kari Telaranta • koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi

• talous- ja hallintokoordinaattori Jaana Kovero KANSIKUVA: Rajavartiolaitos TAITTO Zerren Design Oy • PAINO Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2025, ISSN 1795-3812 ILMOITUKSET Palojulkaisut Oy, puhelin 045 114 4178, ilmoitukset@sppl.fi

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki, puhelin 0440 345 112 , toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi, sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi, www.sppl.fi, Facebook: @SPPL - Suomen Palopäällystöliitto, Instagram: @SPPL_ry, Viestipalvelu X: @SPPL_ry Youtube: @palopaallystoliitto, Linkedin: @Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsföreningen

Palopäällystöpäivät 2026 – tulevaisuus tehdään tänään!

Palopäällystöpäivien valmistelut alkavat olla loppusuoralla, ja yksityiskohtia hiotaan parhaillaan, jotta alan ykköstapahtuma jälleen kerran vähintään vastaisi, kenties jopa ylittäisi, osallistujien odotukset. Kuten aina, teemme tätäkin tapahtumaa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti, hymyssä suin, missiomme mukaisesti osaamista ja alan yhteisöllisyyttä edistäen ja kaikkien osallistujien hyväksi. Toimistolle Palopäällystöpäivät merkitsee reilun vuoden mittaista valmistelurupeamaa luottamus- ja asiantuntijaelinten tuella.

Kaiken ytimessä on aikaansaada laadukas, alan osaamis- ja kehittämistarpeita vastaava ohjelma. Jo etukäteen rohkenen ilmaista, että olemme jälleen onnistuneet tehtävässämme. Ohjelma on superhoukutteleva! Näet sen osoitteessa sppl.fi/ppp.

Monipuolinen ja ajankohtainen ohjelma käynnistyy tuttuun tapaan Varautumisen foorumilla, jossa turvallisuusympäristön ja uhkien kehityksen kautta tarkastellaan tiedolla johtamista ja kuntien varautumista. Foorumin kantavana teemana on Väestön suojaamista yhdessä – käytännön ratkaisuja arkeen.

Itse Palopäällystöpäivien ohjelma rakentuu teeman Tulevaisuus tehdään tänään ympärille. Kahden päivän aikana tarkastellaan muun muassa ennusteita ja ennakointia pelastustoimen päätöksenteon tueksi ja kehittämiseksi, pureudutaan hybridivaikuttamisen haasteisiin sekä paikkatiedon ja tekoälyn hyödyntämiseen. Digitalisaatio, robotiikka ja uudet teknologiat näkyvät useissa puheenvuoroissa.

Käsittelyssä on niin ikään rikollisuuden vaikutus pelastustoimintaan, huoneistopalon yllätyksellisyys, tekoälyn hyödyntäminen keikka-arvioinnissa sekä päätöksenteko paineen alla. Myös kestävän kehityksen teemat ovat esillä.

Tuote- ja palvelu-uutuudet ovat tärkeä osa Palopäällystöpäiviä. Jälleen kerran on mukana noin 40 pelastus- ja turvallisuusalan näytteilleasettajaa, jotka tuovat osuutensa oppimis- ja vuorovaikutustapahtumaamme.

Onkohan nyt tarjolla kenties Palopäällystöpäivien historian monipuolisin ohjelma? Itse uskon niin. Olipa päätyösi onnettomuuksien ehkäisyssä, pelastustoiminnassa, varautumisessa ja väestönsuojelussa tai hallinnossa, kaikille on tarjolla puhuttelevaa sisältöä ja kotiin viemistä. Palopäällystöpäivien tarkempaan sisältöön pääset tutustumaan verkkosivuillamme.

Tehdään Palopäällystöpäivistä 2026 ennen muuta yhdessä mieleenpainuva ja alamme kehityksen kannalta vaikuttava tapahtuma, jota vaan ei tälläkään kertaa voi jättää väliin. Vielä kerran: tervetuloa mukaan 14.–16.4. Tampereelle!

Sitten viime Palopäällystö-lehden ilmestymisen jälkeen liitto on saanut uuden puheenjohtajan Mika Kontion. Toivotan Mikan tervetulleeksi luotsaamaan liittohallitusta ja siten johtamaan liiton johtamista. Toiminnanjohtajalle liittohallituksen puheenjohtajan vaihtuminen on ehkä vähän jännittäväkin paikka, kun oma esihenkilö vaihtuu.

Mikan kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä jo vuosien ajan – nyt se vaan jatkuu uusissa rooleissa. Kahden kuukauden perusteella voin sanoa, että yhteistoiminta on ollut innostavaa. Mikan painotus mahdollisuuksien näkemisessä on motivoivaa ja tukee vahvasti liiton menestymistä.

Myös liittohallituksessa ja jaostojen johtokunnissa on tapahtunut sääntöjen rotaatiopykälän mukaisia muutoksia. Toivotan kaikille uusille luottamushenkilöille menestystä liiton, pelastustoimen ja turvallisuuden eteen tehtävässä työssä.

Hanketoiminnassamme tapahtuu. Lähiaikoina päätöksensä saavat hybridivaikuttamisen ja sanastohankkeemme. Jälleen kerran pelastustoimi ja muu turvallisuus saavat hyödynnettäväkseen tärkeää aineistoa.

Näiden hankkeiden mallikkaasta lop-

puunsaattamisesta haluan lausua parhaimmat kiitokseni Juha Gröhnille ja Milla Tuomiselle!

Ja uusia hankkeita on jälleen käynnistymässä. Pelastustoiminnan johtamisen simulaatioharjoitushanke on käynnistymässä, ja sitä tulee vetämään palomestari Mauri Salo Keski-Suomen pelastuslaitoksesta. Samoin on käynnistymässä hanke Sopimuspalokunnat ja neljäs sektori väestönsuojelutehtävissä, jonka hankepäällikön tehtäviin sanastohankkeesta siirtyy Milla Tuominen.

Pirteää kevättalvea – Palopäällystöpäivillä nähdään!

Ari Keijonen toiminnanjohtaja

Suuronnettomuusharjoituksilla

ylläpidetään ja kehitetään laaja-alaista yhteistyötä – Hangonsilmä kokosi

toimijat Hankoon

Viranomaisyhteistyö Suomessa on ollut kansainvälisesti ajateltuna aktiivista ja hyvin onnistunutta. Yhteistyö yhteiskuntaa koettelevissa häiriö- ja poikkeustilanteissa korostuu normaaliaikoihin ja tilanteisiin verrattuna. Hangonsilmäsuuronnettomuusharjoituksessa laajaa yhteistyötä testattiin merellisissä olosuhteissa viime syksynä.

Harjoituksen keskeiset tavoitteet

• Suuren meripelastustapahtuman pelastustoiminnan johtaminen

• Onnettomuuspaikalla tapahtuvan toiminnan sekä ilmatoiminnan johtaminen

• Ihmisten pelastaminen vedestä/aluksesta meripelastushelikoptereiden ja pintayksiköiden toimesta

• Evakuointikeskuksen sekä kokoamiskeskusten perustaminen ja niissä toimiminen

• Viranomaisten ja muiden harjoitukseen osallistuvien välinen yhteistoiminta

Onnistuakseen myös häiriö- ja poikkeusoloissa viranomaisyhteistyön on oltava jatkuvaa ja sitä on harjoiteltava. Pohjatyö tehdään etupainotteisesti ja rauhallisissa olosuhteissa. Perinteisen viranomaisyhteistyön lisäksi keskusteluihin on noussut entistä enemmän yhteistyö muiden kuin viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa.

Hangonsilmässä

Hangonsilmä-suuronnettomuusharjoitus, joka järjestettiin Hangossa 8.10.2025, on mainio esimerkki laajasta ja onnistuneesta viranomaisyhteistyöstä, jonka rinnalla varsin merkittävä rooli oli myös muilla yhteistyökumppaneilla. Harjoitus oli Suomenlahden

Viranomaisyhteistyötä harvemmin pääsee harjoittelemaan tässä mittakaavassa

merivartioston johtama laajamittainen viranomaisharjoitus, jossa simuloitiin matkustajalaivan onnettomuus.

”Hangonsilmässä testattiin erityisesti Hangon evakuointikeskuksen toimivuutta

suuronnettomuustilanteessa”, kertoo harjoituksen johtajana toiminut kapteeniluutnantti Jukka-Pekka Lumilahti Suomenlahden merivartiostosta.

Skenaariossa matkustaja-aluksella syttyi tulipalo, joka kehittyi niin hankalaksi, että aluksen päällikkö päätti evakuoida matkustajat maihin. Harjoitus eteni askel askeleelta aluksen omien paloryhmien aloittaessa sammutustoimet, joihin liitettiin Helsingin pelastuslaitoksen sekä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen MIRG-ryhmät Vartiolentolaivueen helikopterikuljetuksella. Alkutilanne eteni lopulta sammutusveden hallintaan sekä samanaikaisesti matkustajien evakuointiin haverialuksen päällikön päätöksellä. Evakuoinnit toteutettiin alus- ja

SOPIMUSPALOKUNTATOIMINTA-JAOSTON KUULUMISIA

ilma-aluskalustolla Hangon satamaan perustettuun evakuointikeskukseen (Voimakasiini) ja sieltä edelleen kokoamiskeskukseen kaupungin toiselle laidalle.

”Viranomaisyhteistyötä harvemmin pääsee harjoittelemaan tässä mittakaavassa”, kertoo harjoitukseen osallistunut johtava palotarkastaja Jukka Saari Län-

si-Uudenmaan pelastuslaitokselta. ”Viranomaisyhteistyössä laadittu perustamissuunnitelma on juuri päivitetty ja harjoituksen keskiössä oli sen koestaminen realistisella skenaariolla. Harjoituspäivänä myös keli toi oman mausteensa tähän.”

Sää oli harjoituksen aikaan syksyisen tuulinen ja sumuinen.

Osallistujat

Harjoitukseen osallistui maalialuksena Suomen ympäristökeskuksen merentutkimusalus Aranda sekä 15 yhteistyötahoa – yhteensä noin 400 henkilöä, joista 142 vapaaehtoista kansalaista maalihenkilöinä.

Lääkärihelikopterin FH10 miehistö toimi harjoituksessa hoitojohtajana ensihoidon organisaatiossa. Ensihoidon ja sosiaali- ja kriisikeskuksen toimesta maalihenkilöille valmisteltiin vammakuvaukset erillisillä lapuilla, mutta maskeerausta ei toteutettu. Maalihenkilöt evakuoitiin joko vinssaamalla heidät vartiolentolaivueen helikoptereihin tai pinta-aluksiin, joilla edelleen perustettuun evakuointikeskukseen.

”Alkuvaiheessa organisoitiin kaksi sisääntuloa Voimaksiiniin sekä sisätilojen suunnittelu ja valmistelu. Nämä ehdittiin toteuttaa ja briifata toimivat yksiköt ennen potilaita. Tällä vältettiin kaaos hoitopaikalla. Potilaiden kirjaus onnistui ja se toteutettiin Merlot Medi SURO -sovelluksella”, kertoo HUS Akuutti Ensihoidon apulaisylilääkäri Susanne Ångerman (lääkärihelikopteri FH10).

Evakuointikeskuksen perusti Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos yhdessä tehtävään osallistuneiden sopimuspalokuntien kanssa. Evakuointikeskuksessa toimivat pe-

Harjoitukseen osallistujat ja keskeiset tehtävät

• Suomenlahden merivartiosto: harjoituksen suunnittelu, kokonaisjohtovastuu ja meripelastuksen johtaminen

• Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja alueen sopimuspalokunnat: harjoituksen suunnittelu, evakuointikeskuksen perustaminen, avustaminen kokoamiskeskuksen perustamisessa ja ensihoito

• Finntraffic ANS: Ilmatoiminnan johtaja (ACO) -toiminta

• Hangon kaupunki: kriisiviestintä ja Hangon kaupungin johtamistoiminta kaupungin alueella

• Hangon satama: satamatoiminnot sekä evakuointikeskuksen toiminnan mahdollistaminen

Painostus oli resurssien

saamiseksi kuljetukseen, jotta punaisella merkatut ihmiset saadaan liikkeelle millä tahansa keinolla .

lastuslaitoksen lisäksi ensihoito, poliisi, sekä sosiaali- ja kriisipäivystys (SOKRI). Evakuointikeskus toimi monialaisiin merionnettomuuksiin varautumisen yhteistoimintasuunnitelman (MoMeVa) mukaan suunnitellun evakuointikeskuksen mukaisesti, jossa maalihenkilöt hoidettiin vammakuvausten perusteella.

Evakuointikeskukseen saapui ihmisiä kahden sisäänkäynnin kautta sykleissä sekä meri- että ilmateitse. Välittömästi sisäänkäynnin jälkeen suoritettiin evakuoitujen ihmisten primääriluokittelu heidän vammakuvausten perusteella vihreisiin (kävelevä), keltaisiin (ei pysty liikkumaan) ja punaisiin (ei noudata kehotusta). Vihreille potilaille oli oma kokoamishuone, jossa poliisi ja SOKRI toimivat yhteistyössä. Vihreiden sekundääriluokittelu toteutettiin samassa yhteydessä, jolloin heikentyneen voinnin henkilöt siirrettiin hoitotiloihin. Punaiset ja keltaiset toimitettiin omille hoitopaikoilleen, joissa itsenäiset hoitopaikan alijohtajat organisoivat omat tiiminsä. Hoitojohtaja linjasi annettavat hoidot resurssien mukaisesti ja tuki ensihoi-

• Helsingin kaupungin pelastuslaitos: MIRG-toiminta, lääkäriyksikkötoiminta

• HUS: ensihoito, lääkintätoimet ja tilannekeskuksen toiminta

• Hätäkeskuslaitos: hälyttäminen ja hätäkeskustoimintojen turvaaminen

• Keskusrikospoliisi: DVI-uhrintunnistus ja toiminta evakuointikeskuksessa

• Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue: ensihoito, sosiaali- ja kriisitoiminta (SOKRI), toiminta evakuointi- ja kokoamiskeskuksissa

• Länsi-Uudenmaan poliisi: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito, toiminta evakuointi- ja kokoamiskeskuksissa

• Suomen Meripelastusseura: ihmisten evakuointi meripelastusyksiköillä

• Varsinais-Suomen pelastuslaitos: MIRG-toiminta

• Vartiolentolaivue: ACO-toiminta, ihmisten evakuointi meripelastusyksiköillä

• Luotsausyhtiö Finnpilot: ihmisten evakuointi veneyksiköllä

SOPIMUSPALOKUNTATOIMINTA-JAOSTON

tajia ja kuljetusjohtajaa potilaiden hoitoonohjauksessa vammaprofiilien mukaisesti.

”Yhteistyö kuljetusjohtajan kanssa oli tiivistä. Painostus oli resurssien saamiseksi kuljetukseen, jotta punaisella merkatut ihmiset saadaan liikkeelle millä tahansa keinolla”, Ångerman kertoo.

Ensihoidon luokittelemien henkilöiden jatkokuljetus simuloitiin HUSin toimesta.

”Luoviakin ratkaisuja oli kuljetuksissa käytettävä”, Ångerman muistelee. ”VPK-resurssi oli siinä erittäin arvokas. Potilaiden kuljetukseen käytettiin niin ambulansseja kuin miehistökuljetusautoja, Finnhemsin helikoptereita (FH20, FH30) ja Vartiolentolaivueen helikopteria – toki virtuaalisesti.”

Potilaita kuljetettiin TYKSiin ja HUS-sairaaloihin. FH10- ja EHE10-lisäyksiköt miehitettiin ja ne lähtivät vastaan ambulansseja ja nostivat hoidon intensiteettiä kohtaamispaikoilla ajoreittien varrella.

Luokittelemattomat eli vihreät potilaat

kuljetettiin SOKRIn toimesta jatkohoitoon kokoamiskeskukseen, jonka perustamisen hoitivat Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja SOKRI. Kuljetukset toteutettiin linja-autoilla. Kokoamispaikassa tarjottiin ihmisen perustarpeet jatkotoimia varten. SOKRIn toimien jälkeen maalihenkilöiden osuus harjoituksesta päättyi. Harjoituksen johto saattoi huokaista helpotuksesta; ketään ei jäänyt kadoksiin.

Opit

Merellä harjoitukseen osallistuivat monet eri viranomaiset ja vapaaehtoiset. Perussuunnitelma toimi varsin hyvin, vaikka kehitettävääkin luonnollisesti löytyi.

Meripelastuskeskuksiin perustuva johtamisjärjestelmä mahdollistaa laajankin onnettomuuden johtamisen, mutta se myös korostaa onnettomuuspaikan johtajan roolia onnettomuuspaikalla tapahtuvassa pelastus-

toiminnassa.

”Tärkeää on myös pystyä lukemaan onnettomuustilannetta. Hangonsilmässä hankalien olosuhteiden takia evakuointia olisi voinut nopeuttaa esimerkiksi hyödyntämällä läheistä Russarön saarta enemmänkin. Tällä kertaa lisähaasteen evakuointiin toi myös iso aallokko, mutta toisaalta sen johdosta konkretisoitui selkeästi, millaisissa olosuhteissa tietynlaiset pelastusveneet pystyvät toimimaan”, Lumilahti ynnää.

Pelastustoimi harjoitteli evakuointi- ja kokoamiskeskuksen perustamista sekä niiden yleisjohtoa ja maalla tapahtuvan toiminnan yhteensovittamista.

”Harjoitus palveli nähdäkseni hyvin tarkoitustaan ja siinä tehtyjen havaintojen osalta suunnitelmaa voidaan tarkentaa ja parantaa tarpeellisin osin, esimerkiksi suunniteltujen tilaratkaisujen ja tilannejohtamista tukevien toimintaohjeiden osalta”, Saari toteaa. ”Harjoitteleva joukko oli mukana hyvällä

asenteella ja harjoituksessa oli tekemisen meininkiä. Erityiset kiitokset kuuluvat harjoituksessa mukana olleille maalihenkilöille, sopimuspalokunnille sekä viranomaisille!”

Ångerman nostaa esiin vuorojen pituuden: ”Pitkittyneessä tilanteessa suuronnettomuushenkilöstön vaihtotarve havaittiin ja otettiin opiksi, että jatkossa on hyvä olla varasuunnitelma miehistön vaihtoon noin kahdeksan tunnin kohdalla, kun primaarihenkilöstö alkaa uupua.”

Oman haasteensa tuo jatkossakin Hangon sijainti. Mereltä se on aivan keskeinen, mutta maalta katsottuna Hanko on kuitenkin pitkän niemen päästä, jonne kulkeminen vie oman aikansa.

Antti Rautava luotsi, valmiuskoordinaattori Finnpilot viestintävastaava Sopimuspalokuntatoiminta-jaosto

MOMEVA

Monialaisiin merionnettomuuksiin varautumisen yhteistoiminta-suunnitelma (MoMeVa) on tarkoitettu hallinnollisen johtamisen tueksi varautumisessa merellisiin suur- tai monialaonnettomuuksiin.

Yhteistoimintasuunnitelma selkeyttää eri toimijoiden roolia merellisissä suur- ja monialaonnettomuuksissa ja siinä määritellään keskeisten yhteistoimintaa edellyttävien toimintojen valtakunnalliset toimintamallit.

Yhteistyösuunnitelmalla vahvistetaan kunkin toimialan sisäisen sekä toimialojen välisen operatiivisen valmiussuunnittelun, koulutuksen ja toiminnan perusteita.

Kansainvälisesti vastaavista suunnitelmista käytetään monesti termiä MRO-plan, Mass Rescue Operation Plan (Rajavartiolaitos).

Mikä on lakisääteistä ja mikä ei?

Pelastustoimen tehtävät ovat melko tarkoin lakiin kirjatut ja sinällään selkeästi hahmotettavissa. Kyse on kiireellisistä tehtävistä ihmisten, omaisuuden tai ympäristön pelastamiseksi ja suojaamiseksi onnettomuuden satuttua tai sen uhatessa (pelastuslaki (379/2011) 2a § 1 mom. 2 k.). Usein julkisessa keskustelussa pelastustoimen tehtävistä viitataankin nimenomaan näihin lakisääteisiin tehtäviin. Mainittujen tehtävien lisäksi pelastustoimi suorittaa vuosittain huomattavan määrän tehtäviä, jotka eivät kytkeydy tapahtuneeseen onnettomuuteen tai sen välittömään uhkaan.

Oma havaintoni on, että pelastustoimesta on entistä enemmän tullut viimekätinen viranomainen, jolle ohjataan tehtäviä, jotka eivät muille viranomaisille kuulu. Yleisimpiä näistä lienevät erilaiset ihmisten pelastamiset toimintahäiriöisistä hisseistä, paloilmoitinlaitteistojen vikatilanteet, joissa

yhteyshenkilöitä ei tavoiteta ja monet muut. Meillä Lapissa joukkoon voi vielä lisätä erilaiset autolla hiihtoladuille kiinnijäämiset, matkaansa kyllästyneiden ihmisten noudot erämaista ja vaikkapa polkupyörän kumin puhkeamiset valtateillä. Mikään inhimillinen ei liene pelastustoimelle vierasta.

Mihin vedetään raja?

Se, millaisia tehtäviä pelastustoimi lopulta suorittaa on tietysti paljon kulloisenkin operatiivisen päällystön harkinnassa, mutta rajanveto ei aina ole helppoa. Vaikka tilanteessa ei ole onnettomuutta tai edes sen välitöntä uhkaa, tilanteen jatkuminen ja pitkittyminen voi sen sellaiseksi muuttaa. Riittävän pitkä aika hississä voi helposti johtaa ensihoidon tarpeeseen, tai hinauksen odottaminen hiihtoladulla kovassa pakkasessa aikaa myöten pelastustoiminnan tarpeeseen. Vikaantunutta paloilmoitinta saatetaan tarvita juuri silloin, kun se on vikatilassa jne.

Oman mausteensa siihen, mitä tehtäviä tulisi hoitaa, tuo vielä se, että tilanteissa on aina mukana inhimillinen ulottuvuutensa. Pelastustoimen perusarvojen (ammatillisuus, inhimillisyys ja luotettavuus) mukaan toimittaessa tämäkin on osa päätösharkintaa. Se, että ihminen on joutunut inhimillisesti hankalaan tilanteeseen, jossa pelastustoimi voisi auttaa, on huomioon otettava arvo ja monesti avun antaminen lisää luottamusta pelastustoimeen ja sen palveluihin. Joku auttaa, kun muut levittelevät käsiään.

Kokonaan toinen asia on sitten se, että moni lopulta pelastustoimelle päätyvä tehtävä on seurausta muun – usein kaupallisen – palvelun heikkouksista. Meillä Lapissa on usein niin, että hissiyhtiön päivystäjä pitää majaansa satojen kilometrien päässä tai paloilmoitin laitteesta vastuussa olevia tahoja ei ole muistettu päivittää hätäkeskukseen. Myydään palvelua, joka ei toimi tai suhtaudutaan välinpitämättömästi omiin velvollisuuksiin. Oma lukunsa ovat vielä ne, jotka katsovat oikeudekseen kuormittaa veronmaksajina yhteiskunnan palveluverkkoa, vaikkei todellista hätää olekaan. Esimerkiksi erämaista maastopelastettavien joukossa on paitsi uusavuttomia myös niitä, joiden todellinen motiivi helikopteri- tai mönkijäkyydille on se, että siten pääsee yhteiskunnan kustannuksella ihmisten ilmoille. He siis kuormittavat muutoinkin ohutta palvelukykyä saadakseen itselleen perusteetonta etua.

Lopulta en oikein usko, että pelastustoimessa on mahdollista koskaan eksaktisti määritellä, mikä on lakisääteistä ja mikä ei. Enkä tiedä onko se ihmisten inhimillisen kohtelun välttämättömyys huomioiden edes tarpeellista. Vaikka sisäministeriön peruslogiikka on yhdenmukaistaa ja tasapäistää eri asioita pelastustoimessa, on paikallisille olosuhteille, tarpeille ja empatialle aina jätettävä sijansa.

Hyvinvointialueiden tekemä laskutus

Sen sijaan hyvinvointialueiden oikeutta laskuttaa niistä tehtävistä, jotka selvästi eivät ole aiheutuneesta onnettomuudesta tai sen uhasta johtuvia, tulisi merkittävästi laajentaa. Olen toki sitä mieltä, että oikeiden pelastustehtävien hoitaminen tulee demokraattisessa valtiossa olla valtion kustannuksella hoidettava ja ilmainen palvelu, mutta pelastuslain nykyiset säännökset eivät mahdollista asiakkaan laskuttamista edes silloin, kun pelastustoimen palveluita käytetään räikeästi väärin. Oikeus laskuttaa edes kohtuullisessa määrin asiakasta tai muuta vastuuvelvollista johtaisi joko pelastustoimen tehtävien määrän laskuun tai siihen, että alirahoitettu pelastustoimi saisi pientä helpotusta omiin resursseihinsa. Molemmat ovat ylikuormitetun kentän näkökulmasta tärkeitä asioita, ja lopulta kyse on siitä, että ”tarpeettomille” tehtäville sidotut resurssit ovat pois niiltä, joita kohtaa oikea onnettomuus tai muu hätä. Ainakin harva-alueella seuraava pelastustoimen vapaa resurssi saattaa olla kymmenien kilometrien päässä, eikä kykene reagoimaan riittävällä aikaikkunalla henkeä ja terveyttä uhkaaviin päällekkäistehtäviin.

Kun pelastuslain uudistus on tätä kirjoitettaessa jämähtänyt lainsäädäntöprosessiin, suoritteiden maksullisuutta koskevien säännösten laajentamiselle olisi nyt jopa luonteva mahdollisuus. Eri asia sitten on, halutaanko sitä käyttää. Itse toivoisin niin!

Markus Aarto pelastusjohtaja Lapin pelastuslaitos puheenjohtaja Hallinto ja tukipalvelut -jaosto

Palokuntien SM 2026

Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien

kilpailuryhmät suomenmestaruuskilpailuun Turkuun lauantaina 23.5.2026.

Kilpailun järjestää Varsinais-Suomen pelastuslaitos.

Kilpailun teema on pelastustoiminta saaristo- ja meriolosuhteissa.

Kilpailuryhmät kilpailevat vahvuudella 1+3.

Kilpailusarjat ovat yleinen sarja ja veteraanisarja.

Kilpailussa noudatetaan 1.1.2026 voimaan tulleita sääntöjä.

Veteraanisarjan kilpailuryhmän jäsenten yhteenlaskettu ikä tulee olla vähintään 194 vuotta.

Kilpailuryhmien on ilmoittauduttava viimeistään 17.4.2026

Palopäällystöliittoon sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl.fi.

Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi:

- kilpailuryhmän nimi

- kilpailusarja

- yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti

- laskutusosoite.

Samasta palokuntayhteisöstä on mahdollista ilmoittaa useampi kilpailuryhmä.

Ilmoittautumisista tulee vahvistus sähköpostilla.

Osallistumismaksu on 200 €/kilpailuryhmä sekä yleisessä että veteraanisarjassa ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen yhteydessä.

Tarkemmat tiedot: sppl.fi/palokuntiensm Varsinais-Suomen pelastuslaitos

HUS Valmiuskeskus kokoaa Etelä-Suomen

SOTE-varautumisen yhteen

Arjen häiriötilanteista poikkeusoloihin – valmius rakentuu yhteistyöstä ja tiedonkulusta

Kun yhteiskunta kohtaa häiriöitä tai poikkeusoloja, sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakyky nousee ratkaisevaan rooliin. Etelä-Suomessa tätä kokonaisuut-

ta koordinoi HUS Valmiuskeskus, jonka tehtävä on ohjata alueen sote-toimijoiden varautumista kriiseihin – oli kyse sitten laajasta sähkökatkosta, evakuoinneista tai poikkeusoloista. Valmiuskeskuksen keskeistä roolia lukijoille avaa tässä jutussa HUS Valmiuskeskuksen suunnittelupäällikkö Kimmo Parhiala.

HUS-yhtymään kuuluva Etelä-Suomen so-

Kyky toimia poikkeusoloissa rakentuu siitä, että normaaliolojen toimintamallit ja tiedonkulku ovat kunnossa”

siaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskus toimii kahdella tasolla. Yhtäältä se vastaa HUSin omasta varautumisesta ja valmiuden koordinoinnista, toisaalta se hoitaa laissa säädettyjä tehtäviä koko Etelä-Suomen yhteistyöalueella (E-S YTA). Toiminta perustuu erityisesti lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021), joka määrittää YTA-tasoisen varautumisen rakenteet ja vastuut.

”Valmiuskeskuksen tehtävät jakautuvat selkeästi YTA-alueen ja HUS-yhtymän sisäisiin kokonaisuuksiin. Molemmissa korostuu ennakointi, yhteistyö ja tilannekuvan hallinta”, Parhiala kuvaa.

Kolme toimintoa, yksi yhteinen tilannekuva

Valmiuskeskuksen työ nojaa kolmeen toisiaan täydentävään toimintoon. Operatiivinen ydin on ympärivuorokautisesti toimiva HUS Tilannekeskus, joka vastaa ajantasaisen tilannekuvan ylläpidosta ja johdon tukemisesta häiriötilanteissa. Tilannekuvan kiinteitä osia ovat muun muassa hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveystoimen erilaiset kuormitus- ja kapasiteettitiedot sekä häiriöilmoitukset alueilla havaituista palvelutuotantoon vaikuttavista poikkeamista. Saatua tieto myös jaetaan Tilannekeskuksen PAVAT-järjestelmän kautta muille hyvinvointialueille. Kaiken keskiössä on potilashoito ja sen saumaton jatkuvuus. Tavoitteena on varmistaa potilasketjun toimivuus erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja aina sosiaalipalveluihin sekä vainajien säilytykseen asti.

Suunnittelu- ja analyysitoiminto puolestaan katsoo pidemmälle. Se vastaa valmiussuunnittelusta, tilannekuvajärjestelmien kehittämisestä sekä toimintaympäristön laajemmasta analyysistä. Kolmantena kokonaisuutena toimii pääkäyttöryhmä, jonka vastuulla ovat korkean varautumisen kriittiset tietojärjestelmät, kuten esimerkiksi VIRVE-radioverkon alueellinen SOTE-pääkäyttö. Järjestelmät ovat keskeisiä, ja osa pääkäyttöryhmän rahoituksesta tulee suoraa kansalliselta tasolta.

Näiden toimintojen rinnalla valmiuskeskuksessa työskentelevät turvallisuus- ja valmiusjohtaja sekä valmiusylilääkäri. Tiivis yhteistyö HUSin lääkintäpäällikön kanssa varmistaa, että lääketieteellinen näkökulma on aina kiinteä osa varautumista.

Yhteistyö hyvinvointialueiden ja pelastustoimen kanssa

Valmiuskeskuksen arki rakentuu laajalle yhteistyölle. Etelä-Suomen hyvinvointialueet, pelastuslaitokset ja muut viranomaiset ovat keskeisiä kumppaneita, sillä sote-varautuminen ei tapahdu tyhjiössä. Pelastustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnat nousevat esiin erityisesti tilanteissa, joissa väestön turvallisuus on uhattuna.

”Evakuointien suunnittelu on hyvä esimerkki teemasta, jossa yhteistyö on välttämätöntä. Joillain alueilla sote- ja pelastussektorit ovat hallinnollisesti lähellä toisiaan, mikä helpottaa myös yhteistä valmiussuunnittelua ja tilannekuvan jakamista. SOTE-näkökulmasta evakuoinnit ovat erityisen haastava suunnittelukokonaisuus, sillä sairaaloiden ja hoivalaitosten evakuointi vaatii erikoiskalustoa sekä henkilöstöä siirtokuljetuksiin”, toteaa suunnittelupäällikkö Parhiala.

Tilannekuvan osalta Parhiala näkee myös paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Tietoa on olemassa, eikä sen jakamiselle ole useinkaan merkittäviä esteitä – kyse on ennen kaikkea toimintamalleista ja yhteisestä tahdosta.

Johtokeskukset ja tulevaisuuden yhteistyö

Pelastustoimi otti vuonna 2025 käyttöön YTA-rajat ylittävät alueelliset 24/7-johtokeskukset. Sosiaali- ja terveydenhuollossa vastaavaa roolia hoitavat yliopistollisten sairaaloiden yhteydessä toimivat sote-valmiuskeskukset. Vaikka aluerajat ovat samat, roolit eivät ole täysin yhteneväisiä.

”Valmiuskeskuksilla ei ole samanlaista johtokeskusvastuuta kuin pelastustoimella, mutta operatiivinen tilannekeskus antaa meille vahvan roolin tilannekuvan ylläpidossa ja johdon tukemisessa”, toteaa Kimmo Parhiala.

Vakioituja yhteistyömuotoja on vasta muotoutumassa, mutta näkymät ovat lupaavat. Parhialan mukaan erityisesti aktiivinen, toistuva yhteistyö voisi tuottaa merkittäviä tuloksia väestön suojelun näkökulmasta. Koska lainsäädäntö ei suoraan velvoita tällaiseen yhteistyöhön, se on rakennettava toimijoiden omalla aloitteellisuudella. Ensihoito nousee esiin konkreettisena esimerkkinä

toiminnosta, jossa rajapintayhteistyö voisi kehittyä nopeasti.

Katse vuoteen 2026: tiedonkulku etusijalle

Kun katse suunnataan tulevaan, Parhiala nostaa esiin kolme YTA-tason kärkiteemaa SOTE-varautumisessa. Ensimmäisenä on häiriötilanteiden tiedonkulku ja alueellinen hälyttäminen.

”Monet häiriöt koskettavat yhtä aikaa sekä sotea että pelastustoimea. Jos tiedonkulku ei toimi, vaikutukset näkyvät nopeasti esimerkiksi kotihoidossa tai ensihoidossa.”

Toisena teemana on sodan ajan suunnittelu, jota Ukrainan sota on pakottanut tarkastelemaan uudelleen. Suunnittelua ei voida tehdä siiloissa, ja samalla se palvelee myös muita vakavia uhkatilanteita. Kolmantena kokonaisuutena on valmiuslain uudistus, jonka vaikutukset ulottuvat laajasti eri toimijoiden vastuisiin ja suunnitelmiin.

Lopulta kaikki palautuu arkeen.

”Valmius ei synny vain paperilla. Kyky toimia poikkeusoloissa rakentuu siitä, että normaaliolojen toimintamallit ja tiedonkulku ovat kunnossa”, Kimmo Parhiala tiivistää.

Juha Alander väitöskirjatutkija

Maanpuolustuskorkeakoulu viestintävastaava Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto

Nelikolmonen velvoittaa yhteistyöhön

Ammattilaisten puhekielessä vilahtelee usein viittauksia lakipykäliin, kun puhutaan tiettyyn lainkohtaan perustuvasta toiminnasta. ”Ysipykälä” viittaa nuorisolain mukaisen monialaiseen yhteistyöhön ja ”42-tarkastus” pelastuslain 42 §:n mukaisen ilmoituksen perusteella tehtävään tarkastuskäyntiin. Pelastuslain 42 § onkin yksi tunnetuimmista ja arjessa näkyvimmistä pykälistä koko laissa.

Pelastuslain 43 §

Nelikakkosen vieruskaveri on sen sijaan jäänyt hieman naapurinsa varjoon. Sen toteutuksesta pelastuslaitokset ovat saaneet moitteita myös valvovalta viranomaiselta. Kyseessä on onnettomuuskehityksen seurantaa koskeva lainkohta. Siitä kannattaa kuitenkin lukea muutakin kuin otsikko.

Pelastuslain 43 § ei nimittäin velvoita pelkästään seuraamaan onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä, vaan tekemään niistä myös johtopäätöksiä, sekä ryhtymään

ehkäiseviin toimenpiteisiin ja tarvittaessa tekemään havaintoja ja esityksiä muille viranomaisille ja toimijoille.

Puhumme paljon onnettomuuksien ehkäisyn riskiperusteisesta kohdentamisesta. Pelastuslaitos voi kohdentaa valvontaa, antaa korjausmääräyksiä, käynnistää kehittämishankkeita, päivittää ohjeita ja hioa turvallisuusviestintäesitysten sisältöjä. Silti monessa tapauksessa todellinen vaikutusmahdollisuus onnettomuusriskiin on jossain muualla. Energiaverkon eristevikoja ei korjaa pelastuslaitos vaan energiayhtiöt, ja vastaavasti jarru- ja laakerivioista alkavia ajoneuvopaloja voi ehkäistä auton omistajan lisäksi katsastus, huoltoverkostot ja ajoneuvojen valmistajat.

Onnettomuuksien ehkäisy on yhteistyötä

Pelastuslaitoksilla on kuitenkin ainutlaatuinen näkymä erilaisten onnettomuuksien syntyyn ja seurauksiin. Emme voi ratkaista

kaikkea itse, mutta voimme tunnistaa ilmiöitä, tulkita tietoa ja käynnistää yhteistyötä niiden tahojen kanssa, joilla on todelliset mahdollisuudet vaikuttaa riskeihin. Onnettomuuksien ehkäisy on joukkuepeliä, ja jos et pelissä pysty itse laukomaan maalia, on kiekko osattava syöttää oikeaan lapaan. Olisi upeaa, että myös pelastuslain 43 § tulisi niin tutuksi, että se vakiintuisi puhekieleen. ”Nelikolmosen” pohjalta tehtävä analyysi- ja yhteistyö voi olla se hopealuoti, jolla tulipalojen määrä puolitetaan. Onnettomuusseuranta ei ole kuitenkaan päätepiste vaan lähtökohta. Tiedolla on arvoa vasta, kun se johtaa toimintaan.

Mikko Puolitaival vastuualuejohtaja, pelastuslaitos toimialue – onnettomuuksien ehkäisy Satakunnan pelastuslaitos viestintävastaava, Riskienhallinta-jaosto

Johtokunta

tutustui terästuotantoon

Palopäällystöliiton Yritysturvallisuusjaoston johtokunta aloitti kuluvan vuoden yritysvierailulla Outokummun Tornion tehtaille ja Kemin kaivokselle. Tehdasvierailu Torniossa käynnistyi kirpeässä pakkassäässä lämpömittarin näyttäessä Tornion tehtaiden pääportilla -25 asteen lukemaa.

Vierailu sujui leppoisissa merkeissä yhteen Suomen suurimmista teollisuusalueista tutustuen. Outokumpu Tornion tehtaat koostuu neljästä päätuotantolinjasta, tuotantoa tukevista laitoksista sekä Röyttän satamasta. Tornion tehtaiden päätuotteena valmistetaan ruostumatonta terästä. Tehdasalueen pinta-ala on yli 600 hehtaaria, ja alueella sijaitsee yhteensä viisi Seveso-direktiivin alaista turvallisuusselvityslaitosta. Outokummun Tornion tehtaat on merkittävä alueellinen työllistäjä ja tehdasalue työllistää yli 2000 ihmistä ja alueellisesti arviolta yli 8000 ihmistä.

Outokumpu panostaa merkittävästi turvallisuus- ja ympäristöasioihin. Tämän huomaa alueella turvallisuusajattelun ja turvallisuuskulttuurin korostamisella. Alueen työturvallisuustaajuus on alan huipputasoa ja lisäksi Tornion tehtaiden alueella on varauduttu laajasti erilaisiin turvallisuusuhkiin. Myös alueen pelastusvarautuminen on massiivista ja alueen turvana toimii yli kolmensadan henkilön pelastus- ja ensiapuryhmien kokonaisuus.

Toinen vierailupäivä suuntautui Kemin kaivokselle, joka on Euroopan Unionin alueen ainoa kromikaivos. Kromia tarvitaan ruostumattoman teräksen raaka-aineena. Kemin kaivoksella malmia louhitaan maanalaisesta kaivoksesta, josta malmi nostetaan maan päällä sijaitsevalle rikastamolle jatkokäsittelyyn.

Outokumpu Tornion tehtaiden ja Kemin kaivoksen suuri koko kaikkine turvallisuusjärjestelyineen oli vaikuttava kokonaisuus koko johtoryhmän mielestä. Lämpimät kiitokset isännillemme!

Tuija Kilpeläinen turvallisuuspäällikkö viestintävastaava Yritysturvallisuus-jaosto

Juhana Jääskeläinen Tornio turvallisuuspäällikkö Outokumpu

johtokunnan jäsen Yritysturvallisuus-jaosto

Yritysturvallisuusjaoston johtokunta tutustumassa terässulaton panostusprosessiin.

Mika Kontio, liittohallituksen uusi puheenjohtaja

Palopäällystöliittoon valittiin syysliittokokouksessa joulukuussa 2025 uusi

liittohallituksen puheenjohtaja, vs. konsernijohtaja Mika Kontio Pirkanmaan hyvinvointialueelta. Kontiolla on pitkä ura pelastusalalta. Palopäällystöliitossa hän on ollut V Sopimuspalopäällikköseminaarin johtaja vuosina 2021–2023.

Onneksi olkoon valinnasta Suomen Palopäällystöliiton hallituksen puheenjohtajaksi ensimmäiselle kolmivuotiskaudelle. Millaisia ajatuksia sinulla on tähän tehtävään?

Palopäällystöliiton puheenjohtajana kuuntelen kehittämisessä tarkasti jäsenistön ääntä. Tämä antaa kehittämiselle perustan, mutta samaan aikaan avoin keskusteluyhteys kansallisesti ja kansainvälisestikin eri toimijoiden kanssa tuottaa ajatuksia sekä kehittämisaihioita liittohallituksen pöytään tulevaisuuden hyväksi.

Henkilökohtaisesti en usko siilomaisten rakenteiden kykyyn tuottaa tehokkaasti laajoja ja vaikuttavia innovaatioita. Sen sijaan uskon työskentelytapana round table -malliin. Tämä laajentaa yksittäistä ajattelua ja vahvistaa lopulta yhteistä suuntaa kohti vaikuttavuutta. Tämä tapa toimia vaatii usein kykyä omaksua uusia asioita, astua ehkä epämukavuusalueellekin, mutta samalla mahdollistuu oma kehittyminen yhteisen kehittämisen rinnalla. Joka tapauksessa yhdessä olemme enemmän, kuin yksin toimien.

Sinulla on monipuolinen tausta pelastustoimesta. Miten hyödynnät tätä puheenjohtajatehtävässäsi? Aloitat Pirkanmaan hyvinvointialueen konsernijohtajana virallisesti huhtikuun alussa. Tätä ennen olet

ollut Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja, Varsinais-Suomessa pelastuspäällikkönä ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hankejohtaja, Pelastusopiston hallintojohtaja ja henkilöstöjohtaja, Salon kaupungin palopäällikkö sekä Mikkelissä palomies-sairaankuljettajana ja Mikkelin VPK:n sopimuspalokuntalaisena.

On helpompi ymmärtää asioita, mutta on myös helpompi kehittää, kun tietää, että mitä eri ammattilaiset työssään tekevät. On se sitten onnettomuuksien ehkäisyä, resurssienhallintaa, operatiivista toimintaa unohtamatta sopimuspalokuntatoimintaa. Jos en olisi 12-vuotiaana hypännyt VPK:n nuoriosastolle ja saanut siementä turvallisuusajatuksen kehittämiseen tai päässyt treenaamaan samanikäisten kanssa, en olisi tässä nyt. Kaikella on ollut rooli ammatillisen kehittymiseni kannalta. Kaikista ammateista kannattaa aina ammentaa opit seuraavaan tehtävään.

Mikä merkitys Palopäällystöliitolla on mielestäsi pelastus- ja turvallisuusalalle ja ehkä koko suomalaiselle yhteiskunnalle?

Suomen Palopalopäällystöliitolla on yhdistyksenä ja jäsenistönsä kautta merkittävä yhteiskunnallinen rooli pelastustoimen asiantuntijana. Asiantuntijat niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin tuottavat

pelastustoimen ammatillisen äänen turvallisuuden hyväksi ja luovat samalla ympärilleen tarvittavaa turvallisuuden tunnetta, kun elämme jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Hyvinvointialueuudistuksessa pelastustoimen ja ensihoidon merkittävyys osana itsehallinnollisia hyvinvointialueita on tunnistettu pelastustoimen palveluiden lisäksi myös muun muassa varautumisen asiantuntijana ja esimerkiksi osaltaan yritysturvallisuuden edistäjänä. Myös sopimuspalokuntien vahvuudet osana hyvinvointialueiden palveluiden verkkoa on tunnistettu pelastustoimen tehtäviä laajempana mahdollisuutena, ja koko henkilöstön osaaminen esimerkiksi CBRNE-tilanteiden varalle yhteistyössä terveydenhuollon kanssa on syventänyt laajempaa valmiutta vastata yhteistyössä vaikeisiinkin onnettomuustyyppeihin. Pelastustoimi on kasvanut kyvykkyydellään aiempaa suuremmaksi ja arvostus on korkea.

Vaikka alueiden talous osittain haastaakin pelastustoimen palveluverkkoa, niin Palopäällystöliitto kehittää jäsenistönsä osaamista ja ammatillista yhteisöllisyyttä sekä toimii asiantuntijana yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi. Palopäällystöliitolla on kykyä koota ja yhdistää asiantuntijanäkemykset yhteiseksi turvallisuuden tekijäksi.

Sinut on juuri valittu myös Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) vs. konsernijoh-

tajan paikalta konsernijohtajaksi. Onnitte lut siitä! Mitä lisäarvoa uskot voivasi tuoda Palopäällystöliitolle ja sen jäsenistölle tuolta näköalapaikalta?

Aiemminkin olin Pirhan pelastusjohtajana johtoryhmän jäsen. Pirhassa johtoryhmän jäsenet sitoutetaan hyvinvointialuekonser nin kokonaisuuteen toisen toimialatehtävän kautta. Nyt kun siirryin konsernijohtajan tehtäviin, sain vielä laajemmin vastuualueita, jotka ovat läpileikkaavia kaikkiin meidän palveluihimme, eli sosiaali- ja terveystoimeen, pelastukseen ja tukipalveluihin. Lisäarvoa ja valtava rikkaus on se, että pääsee näkemään näille kaikille alueille. Pystyn tukemaan pelastustoimen kehittymistä paikalliselle tasolla ja siten myös valtakunnallisella tasolla Palopäällystöliiton kautta.

HENKILÖKUVA

Palopäällystöliitolla on kykyä koota ja yhdistää asiantuntijanäkemykset yhteiseksi turvallisuuden tekijäksi.

hyvin yhtenäisiä, ja toimimme kaikki veroeuroilla. Samoja tekijöitä on laajemmassa näkökulmassa ja se tuo meille kaikille leveämmät hartiat.

Hyvinvointialueuudistuksessa parasta on pelastustoimen integroitumismahdollisuus sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Meillä on yhteiset asiakkaat ja yhteiset kunnat. Myös päätöksentekojärjestelmämme ovat

Itse ajattelen, että alallemme on hyväksi, ettei katsota asioita vain omasta perspektiivistä ja luupista, vaan on monialaista näkymää ja mielellään myös monialaista osaamista ja yhdessä tekemisen mahdollisuuksia.

Sinulla on isoja rooleja työssäsi. Miten tasapainotat elämääsi eli huilaat ja lataudut?

Aina välillä huomaan, että onkohan tullut liikaa kerättyä asioita ja pitäisikö vähän huilata. Sitten kun olen pitänyt sen huilipäivän, niin on tosi kiva taas jatkaa. Yleensä aina olen kuitenkin liikkeessä. Se on varmaan identiteettini. Jos on ollut liian monta vapaata peräkkäin niin alan kaivata tekemistä. Oura-sormus on hyvä. Se kertoo jaksamisen ja stressitason, ja insinööritaustainen kun olen, niin seuraan sitä paljon. Aamuisin olen oikein hyvässä kunnossa ja aamupäivisin teen eniten töitä. Tärkeintä on tuntea itsensä, että milloin on vapaapäivän tarpeessa ja milloin on energiaa puskea vaikeidenkin asioiden läpi. Huilipäivinä tykkään ulkoilla, rakennella ja puuhastella mökillä. Ja oma perhe on myös tosi tärkeä ja läheinen.

Terhi Kallio viestintäpäällikkö

Suomen Palopäällystöliitto

Kokemuksia Päällystön pajan pilotista Peurungalla

Päällystölle suunnattu posttraumatyöpaja kokosi Peurunkaan tammikuisella pakkasviikolla 11 pelastus- ja ensihoitoalan esihenkilötehtävissä työskentelevää henkilöstöä ympäri Suomen. Taustoja oli monenlaisia. Pajan teemana oli esihenkilötehtävissä työskentelevien kumulatiivinen stressi, oli sitä sitten siviilistä, työelämästä tai molemmista.

Oma kimmokkeeni hakeutua pajaan oli kesällä 2025 tapahtunut hälytystehtävä, jossa olin pelastustoiminnan johtajana ja onnettomuudessa menehtyi lähisukulainen. Tämän lisäksi useampi muu syksyn aikana tapahtunut asia tuntui kerryttäneen kuormaa (entisen työtoverin kuolema, lähiesihenkilön kuolema, avioero) psyykettä rasittamaan. Vaikka minulla ei ollut mitenkään erityisen

ahdistunut olo, ajattelin, että ei tuosta ainakaan haittaa ole, ja ennemmin kuntoutan päätä etukäteen kuin vasta kuorman kaataessa alleen.

Tiivis rupeama

Pajassa kuultiin vertaistukihenkilöiden kertomuksia, miksi ovat pajaan aikanaan

hakeutuneet sekä mitä kokivat pajasta saaneensa. Myös osallistujat kertoivat taustansa sekä koko ryhmälle että pienryhmätyöskentelyssä. Pienryhmien lisäksi ohjelmassa oli ammattitaitoisten psykoterapeuttien tapaaminen (kaksi kertaa per osallistuja), hierontaa sekä vapaa-ajan ohjelmaa tiistaina kylpylässä ja keskiviikkona ranta- ja savusaunalla. Yhdessä oltiin pitkiä päiviä kahdeksasta iltayhdeksään, ja jopa ”en ole puhujaluonne” tai ”en tykkää puhua omista asioistani” -tyyppiset henkilöt vapautuivat ja käytiin erittäin hyvää keskustelua niin virallisesti kuin epävirallisestikin.

Psykoterapiassa oli käytössä muun muassa silmänliiketerapia EMDR, jossa käsittelin kesän hälytykseltä jääneitä näkyjä ja ahdistavia tunteita. Vaikka etukäteen moni

Paatuneimmatkin tuppisuut saivat suunsa auki ja kertoivat sen tuntuvan erittäin hyvältä

pahastikin ennakkoluuloinen kertoi saaneensa hoidosta apua, en silti odottanut mitään – hyppäsin vain mukaan ja luotin järjestelmään. Kyseiset kaksi hetkeä käsiteltiin selkeästä silmille pomppaavasta näkymästä ja ahdistavasta tuntemuksesta sumuisen harmaaksi muistoksi. Eli menetelmä todella toimi ja kerroinkin kokeneeni tulleeni huijatuksi, kun niin nopeasti ja tehokkaasti aivot muuttivat mielikuvat ikään kuin tavallisiksi muistoiksi. Myös muuhun kuormitusta aiheuttaneeseen tuntemukseen sain apua ja uskoa tulevaan.

Jos

mietit pajaan hakeutumista – hae! Voin

vastata muutamaan kysymykseen puolestasi

”En kai minä tuollaista tarvitse?”

Kyllä tarvitset. Kaikilla sinivilkkualalla työskentelevillä on satavarmasti ”kiviä selkärepussa” sen verran, että asioiden käsittely varhaisessa vaiheessa olisi parempi ratkaisu. Vaikka itse ei huomaa ongelmaa, voi vaikka kotona joku olla toista mieltä. Yhden osallistujan lapsi oli videopuhelussa epäillyt vanhempansa käyttäneen huumeita, kun muutos oli niin positiivinen. Tämä siis jo keskiviikkoiltana, kahden päivän jälkeen.

”Kai minä nyt ilman tuotakin pärjään?”

Minäkin olisin pärjännyt omien asioideni kanssa ilmankin, mutta pajan jälkeen tajusin, miten kevyt olo on, vaikkei se raskaalta juuri tuntunut mennessäkään. Pärjää moni fyysisissäkin testeissä ilman ulkopuolista apua, mutta miksi tarvitsisi, kun kerran ilmaista apuakin voisi saada?

”Mutta kun en minä kenellekään vieraalle halua jauhaa omista asioista.”

Ei kysymys, mutta vastaan silti. Ei halunnut monikaan, mutta sitä kun huomasi, että muutkin jauhaa, rupesi todella monessa asiassa tulemaan yhtymäkohtia ”ai sullakin on ollut tuollaisia fiiliksiä tästä asiasta!” Paatuneimmatkin tuppisuut saivat suunsa auki ja kertoivat sen tuntuvan erittäin hyvältä. Usealla oli ennakkoluuloja pajaa kohtaan, mutta ne karisivat ryhmädynamiikan lisääntyessä ”vain elämää” -leirin aikana. Ehdoton rikkaus oli samanhenkiset ihmiset samanlaisissa tilanteissa mutta eri ikäisiä erilaisilla taustoilla.

Kiitos ammattitaitoisille järjestäjille/ohjaajille sekä ”kanssapajoittajille” loistavasta kokemuksesta ja taakan keventämisestä!

Katso SPPL:n psyykkisen työhyvinvoinnin tapahtumat osoitteesta: sppl.fi/ psyykkinen-tyohyvinvointi

pelastuslaitos

Hae mukaan Palopäällystöliiton mentorointiohjelmaan

Palopäällystöliiton uusi mentorointiohjelman kierros käynnistyy keväällä 2026. Mentorointiohjelma tarjoaa jäsenillemme tukea ammattiin tai harrastukseen liittyvään kehittymiseen ja ajatusten jäsentelyyn.

Mitä mentorointi on?

Mentoroinnissa mentori tukee aktorin ammatillista kehittymistä, ajattelua ja ymmärtämistä. Mentoroinnista saa kokemusperäistä tietoa ja viisautta kahdenkeskisten keskusteluiden kautta.

Aktoriksi kannattaa hakea erityisesti, jos olet urasi alkuvaiheessa tai vaihtanut uusiin tehtäviin ja haluat kehittää osaamistasi.

Mentoreiksi haemme jo syvempää osaamista omaavia henkilöitä.

Mentoroinnin sisältö

Mentoroinnin sisältöä ei ole tarkkaan rajattu vaan se määrittyy aktorin ja mentorin kesken. Maksuton mentorointiohjelma on tarkoitettu kaikille jäsenillemme ja se kestää noin vuoden.

Hakeminen aktoriksi tai mentoriksi

Mentorointiohjelman haku on avoinna toukokuun 2026 loppuun asti sekä aktorin että mentorin rooliin. Hae mukaan kirjoittamalla vapaamuotoinen hakemus sähköpostitse Palopäällystöliiton erityisasiantuntija Joel Kauppiselle: joel.kauppinen@sppl.fi.

Kuvaile lyhyesti taustaasi ja kerro, mihin kaipaisit mentorointia tai mihin teemoihin koet, että sinulla olisi annettavaa mentorina. Myös lisätietoja ohjelmasta voit kysyä Joelilta.

Lue lisää: sppl.fi/mentorointi

MAISTERIKOULUTUS

Pelastusalan johtamisen maisterikoulutus alkaa syksyllä!

Pelastusalan johtamisen maisterikoulutus käynnistyy Itä-Suomen yliopistossa Kuopion kampuksella syksyllä 2026. Yhteishaku on nyt keväällä 10.3.–24.3.2026. Kerromme tässä artikkelissa maisterikoulutuksen rakenteesta ja akateemisesta opiskelusta.

Pelastusalan johtamisen maisterikoulutuksen rakenne

Hallintotieteiden tai yhteiskuntatieteiden maisterin (opiskelija saa valita) tutkintoon tähtäävän pelastusalan johtamisen maisterikoulutuksen laajuus on 120 opintopistettä (op), ja kokonaisuus koostuu syventävistä opinnoista (95 op) ja vapaasti valittavista opinnoista (25 op) sekä mahdolli-

sista täydentävistä opinnoista. Opintojen painopisteitä ovat erityisesti pelastusalan johtaminen ja strategisuus, muuttuva ja uudistuva julkinen hallinto, verkostotyö, ennakointi, vaikuttavuus ja tietoperustaisuus.

Syventävissä opinnoissa on 30 op yhteisiä opintojaksoja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastusalan taustaisille opiskelijoille, mikä luo vahvan moniammatillisen oppimisympäristön. Pelkästään pelastusalan joh-

Maisterikoulutuksen kampuspäivät toteutuvat pääosin Itä-Suomen yliopiston Snellmania-rakennuksessa Kuopiossa.

tamisen maisterikoulutuksen opiskelijoille tarkoitettuja opintojaksoja on 30 op. Lisäksi syventäviin opintoihin kuuluu maisteritutkielma (pro gradu), joka on laajuudeltaan 30 op, sekä 5 op menetelmäopintoja.

Valinnaisissa opinnoissa on tarjolla kokoelma esimerkiksi kauppatieteiden, oikeustieteiden, taloustieteen, terveystaloustieteen, työ- ja organisaatiopsykologian sekä sosiaalipsykologian opintojaksoja. Valinnaiset opinnot täydentävät ja vahvistavat opiskelijan osaamista niin työelämän osaamisvaatimusten kuin hänen henkilökohtaisten uratavoitteidensa suuntaisesti.

Pelastusalan johtamisen maisterikoulutus täydentää pelastusalan koulutuspolkua

Pelastusalan koulutuspolun voidaan nähdä täydentyvän nyt alkavan maisterikoulutuksen myötä, sillä se on ensimmäinen nimenomaisesti pelastusalalle suunnattu ylempi korkeakoulututkinto. Koulutukseen hakevalla tulee olla suoritettuna alempi korkeakoulututkinto, esimerkiksi pelastusalan päällystötutkinto (AMK).

Pelastusalan johtamisen maisterikoulutus on yliopistokoulutusta. Yliopiston tehtävänä on lain mukaan tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva ylin opetus. Koulutuksessa sovelletaan johtamis- ja organisaatiotutkimuksen sekä hallinto- ja yhteiskuntatieteiden teoreettisia ja metodologisia lähtökohtia pelastusalan toimintaympäristössä.

Maisterikoulutus tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden perehtyä perusteellisesti oman alansa kysymyksiin ja toimintalogiikkaan. Opinnoissa tietoa ei vain sovelleta, vaan sitä tarkastellaan kriittisesti ja tulkitaan tuoreista näkökulmista. Opiskelija oppii analysoimaan monimutkaisia ilmiöitä ja tekemään johtopäätöksiä, jotka perustuvat harkittuun ja perusteltuun tiedon arviointiin.

Keskeistä on kyky hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja kehittää uusia tapoja jäsentää asioita. Näitä taitoja tarvitaan sekä tutkimuksessa että asiantuntijatyössä ja ne tukevat osallistumista oman alan keskusteluihin ja kehittämistyöhön. Opiskelija harjaantuu toimimaan osana asiantuntijayhteisöä, esittämään perusteltuja näkemyksiä ja arvioimaan eri ratkaisuvaihtoehtoja.

Maisterikoulutus on myös askel kohti tohtorikoulutusta, jossa korostuu uuden tiedon ja teorian tuottaminen. Pelastusalan johtamisen maisterikoulutuksen suoritettuaan voi hakeutua opiskelemaan tohtorin tutkintoa esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmaan.

Millaista opiskelu käytännössä on?

Maisterikoulutuksen suunnittelussa on alusta alkaen pohdittu opiskelijaystävällisyyttä. Olemme tietoisia, että aikuisopiskelijoilla on samanaikaisesti useita arjen velvoitteita. Koulutuksen rakenteet on siksi suunniteltu mahdollisimman hyvin erilaisiin elämäntilanteisiin soveltuviksi, vaikkakin opinnot vaativat runsaasti ajallista panostusta jokaiselta opiskelijalta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lähiopetuspäivät Kuopion kampuksella ajoittuvat harkittuihin ajankohtiin, eikä niitä ole aivan kuukausittain. Lähipäivät muodostuvat tyypillisesti parista peräkkäisestä päivästä. Lähiopetuksen välissä on verkossa tapahtuvaa opetusta ja opiskelua monessa muodossa. Verkko-opiskelu sisältää sekä aikataulutettuja yhteisiä tapaamisia että ajasta ja paikasta riippumatonta itsenäistä työskentelyä. Lisäksi opintoihin sisältyy tavoitteellista ryhmätyöskentelyä ja seminaarityöskentelyä.

Pelastusalan johtamisen maisterikoulutuksessa opiskelu on luultavammin monille erilaista kuin mihin on aiemmissa opinnoissa tottunut. Teoreettisuus ja tutkimus ovat vahvasti läsnä, ja opiskelussa tarvitaan itsensä johtamista, tiedonhankintataitoja, kriittistä ajattelua ja tahtoa tarkastella ilmiöitä pintaa syvemmältä. Akateemiseen opiskeluun perehdytään ensimmäiseksi alkavalla opintojaksolla, eli opiskelutaitojen herättelyyn ja vahvistamiseen on myös kiinnitetty huomioita.

Hakukelpoisuusvaatimukset

Valintaperusteena on alempi korkeakoulututkinto, jonka lisäksi tai osana aiempaa korkeakoulututkintoa hakija on suorittanut vähintään 25 op johtamisen ja/tai hallinnon korkeakoulutasoisia opintoja. Esimerkiksi pelastusalan päällystötutkinto (AMK) antaa hakukelpoisuuden. Lisäksi hakijalle tulee olla vähintään kolmen vuoden soveltuva pelastusalan työkokemus.

Tullakseen valituksi hakijan tulee saada ennakkotehtävästä vähintään 1 piste. Ennakkotehtävästä voi saada 0–3 pistettä. Ennakkotehtävä julkaistaan Opintopolussa yhteishaun alkaessa. Haussa on mahdollista saada lisäpisteitä tietyistä aiemmin suoritetuista opinnoista, lisätiedot Opintopolussa (kts. viereinen QR-koodi)

Opiskelu edellyttää myös opiskelijan rooliin heittäytymistä. Tämä ei ole itsestäänselvyys, etenkään silloin, kun korkeakoulutukseen hakeudutaan jo vakiintuneen ammatillisen uran jälkeen. Opiskeluryhmässä ei ole läsnä hierarkioita, eikä kenenkään tarvitse olla se osaavin ammattilainen, joksi on työelämässä kenties jo profiloitunut. Opiskelijalla on oikeus olla opiskelijan roolissa, eikä tarvitse olla valmis. Tämä vaatii usein oman ajatusmaailman tietoista työstämistä ja myös luottamusta siihen, että toiset tekevät saman työn.

Uuden äärellä

Myös Itä-Suomen yliopistossa ollaan uuden äärellä pelastusalan johtamisen maisterikoulutuksen alkaessa. Ensimmäinen opiskelijaryhmä toimii myös tärkeänä tiedonlähteenä, sillä koulutuksen sisältöjä ja rakenteita tar-

kastellaan ja päivitetään jatkuvasti opiskelijapalautteen, yhteiskunnallisten muutosten, uuden tutkimustiedon, työelämätarpeiden sekä yhteistyömahdollisuuksien perusteella. Tavoittelemme nyt ja jatkossa ajantasaista, laadukasta ja työelämärelevanttia maisterikoulutusta.

Hilla Nordquist yliopistonlehtori, dosentti, pelastusalan johtamisen maisterikoulutuksen vastuuhenkilö, hilla.nordquist@uef.fi Itä-Suomen yliopisto

Nina Lunkka yliopistonlehtori, STJ-laitoksen koulutuksesta vastaava varajohtaja, nina.lunkka@uef.fi

Itä-Suomen yliopisto

Mielen hyvinvointi

Pelastusalalla on viime vuosina enenevästi aloitettu puhumaan psykologisesta puolesta fyysisen rinnalla. On tunnistettu, kuinka psykologista kuormitusta voi syntyä yhtäältä hyvin traagisten, poikkeuksellisen rankkojen keikkakokemusten myötä ja toisaalta pidempiaikaisena kumulatiivisena kuormittumisena. Erilaisia tukimuotoja keikkakokemusten ja kumulatiivisten vaikutusten käsittelyyn on rakennettu ja systematisoitu.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toimesta olemme keskittyneet tutkimukselliseen puoleen psykologisten näkökulmien osalta. Aiemmassa hankkeessa tutkimme pelastusalan posttraumatyöpajaa ja nyt vuodenvaihteessa päättyneessä RescTRUST-hankkeessamme perehdyimme psykologisen suorituskyvyn kupruihin toimintaympäristön muutoksissa, työyhteisö-

jen kohtaamiin tragedioihin ja moraaliseen stressiin. Tutkimusten lisäksi rakensimme verkkokoulutuksen näiden teemojen ympärille. Verkkokoulutuksen teknisestä toteutuksesta vastasi verkkopedagogi Joonas Lahelma.

Maksuton verkkokoulutus

Miten pitää mieli mahdollisimman hyvässä toimintakyvyssä jatkuvasti eri tavoin muuttuvan toimintaympäristön keskellä? Kuinka pitää mielen fokus kirkkaana, kun ympäristö on jatkuvassa, vaikeasti ennustettavassa liikkeessä? Miten toimia itseä ja muita auttaen, kun työyhteisö joutuu yllättävän, traagisen tapahtuman keskelle, joka koskettaa laajasti? Entä mitä ihmettä on moraalinen stressi ja miten se voi pelastusalaan liittyä?

Näihin kysymyksiin syvennymme RescTRUST-hankkeessa tehdyssä Pelastusalan psykologinen suorituskyky -verkkokoulutuksessa. Avoin ja maksutta käytettävissä oleva

verkkokoulutus löytyy rekisteröitymisen avulla osoitteesta: tinyurl.com/RESCTrust

Miehistölle ja päällystölle on omia kohdennettuja osioitaan ja mukana on erilaisia tehtäviä, joita voi suorittaa yksin tai yhdessä kollegoiden kanssa. Verkkokoulutuksen voi suorittaa joko kokonaisuudessaan tai poimia itseä eniten kiinnostavat osuudet. Verkkokoulutus on suomenkielinen, ja ruotsinkielinen tekstitys on saatavilla. Verkkokoulutus on myös saatavilla kuunneltavana versiona esimerkiksi pitkiä ajomatkoja ajatellen sekä suomeksi että ruotsiksi.

RescTRUST-hanke sai avustusta Palosuojelurahastolta.

Sanna Hannula (os. Korpela) projektitutkija, psykologi RescTRUST-hanke (päättynyt 31.12.2025) Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Luo itsellesi tunnus ja tutustu Pelastusalan psykologinen suorituskyky -verkkokurssiin: tinyurl.com/RESCTrust

Farsol Oy ratkaisut

Palavien nesteiden onnettomuuksien hallintaan

Sammutusvaahtojärjestelmien puhdistukset ja PFAS- analyysit

Fluorivapaisiin sammutusvaahtoihin siirtymiseen

SCANIA SUOMI OY

Erityismyynti

Palo- ja pelastusajoneuvot

Petri Surakka puh. 010 555 5273

www.scania.fi

Pelastusalan ja pedagogiikan vuosittainen kohtauspaikka

Joka kevät, siinä huhti-toukokuun vaihteessa pelastus- ja sivistystoimen työntekijät, tutkijat ja asiantuntijat kokoontuvat yhteiseen Opetusalan turvallisuusfoorumiin. Ensikertalaiselle foorumi on näköalapaikka: Minä siis en olekaan yksin. Oikeinko näin moni taho ja toimija ponnistelee paremman turvallisuuskulttuurin puolesta?

mutta toisaalta myös ratkaisujen esittämistä. Tapahtuman suunnittelua helpottaa, että foorumiin on aina saatu paljon osallistujia – jopa niin paljon, etteivät laivojen kokoustilat tahdo aina riittääkään”, sanoo foorumin puheenjohtaja, erikoistutkija Brita Somerkoski.

Opetusalan toimijoille Opetusalan turvallisuusfoorumilla avautuu ikkuna pelastustoimen asiantuntemukseen: riskienhallintaan, turvallisuuskulttuurin kehittämiseen ja siihen, miten turvallisuustaitoja voidaan opettaa lapsille ja nuorille vaikuttavasti.

Lähekkö foorumille?

Paikka verkostoitumiselle

Koulun tavoitteena on inhimillinen hyvä, kasvu ja oppiminen. Suomessa näitä yhteisiä kasvun tavoitteita toteuttavia oppilaitoksia on reilut 3000. Koulussa turvallinen koulupäivä toteutuu noin 190 päivänä vuodessa. Silti kouluja voidaan pitää haavoittuvina organisaatioina, joissa suurin osa toimijoista on alaikäisiä. Turvallisuus ei ole vapaaehtoista. Opetusalan turvallisuusfoorumin ydinajatus on selkeä: lasten ja nuorten turvallisuus rakentuu arjen valinnoista, ja näitä valintoja tehdään sekä kouluissa että pelastustoimen arjessa.

Kultaa ja kunniaa

Foorumilaiset osaavat valmistautua juhlaan, sillä vakiintuneen ohjelman mukaan tilaisuuden alussa julistetaan Opetusalan turvallisuuspalkinnon ja turvallisuuden tunnustuspalkinnon saajat. Opetusalan turvallisuuspalkinto myönnetään oppilaitokselle tai organisaatiolle monipuolisesti turvallisuuskulttuurin kehittämisestä. Turvallisuuden tunnustuspalkinnoilla puolestaan palkitaan henkilöitä, jotka ovat yksilöinä kehittäneet koulun turvallisuuskulttuuria vaikuttavasti, pitkäjänteisesti ja

esimerkillisesti. Foorumin suunnittelutyöryhmä valitsee palkinnonsaajat yhteistyössä keskustelemalla ja äänestämällä.

”Palkinnon tavoitteena on kiittää onnistuneesta turvallisuustyöstä ja rohkaista muitakin toimijoita turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Palkinto on mainio tapa yhdistää eri alojen toimijoita”, sanovat Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen ja koulutusjohtaja Tomi Timonen.

Lisää ymmärrystä koulumaailman toimintaympäristöstä

Pelastusalan ammattilaisille Opetusalan turvallisuusfoorumi tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää entistä paremmin koulumaailman toimintaympäristöä – sen rajoitteita, tarpeita ja arjen realiteetteja.

”Monelle osallistujalle ja myös itselleni tuli yllätyksenä, miten monipuolinen asiantuntijoiden joukko on suunnittelemassa Opetusalan turvallisuusfoorumia. Pelastuslaitosten, ammattiliittojen sekä koulutus- ja sivistysalan asiantuntijoiden suunnittelutyöryhmän yhteiset keskustelut tuottavat vuosittain foorumiin puhujia, joilta odotetaan ongelmien ja huolten esiin nostamista

Kun turvallisuusviestinnän toimijat tapaavat vuoden ensimmäisinä kuukausina, saattaa helposti kuulla kysymyksen: ”Lähekkö foorumille?”

Risteilynä toteutettava foorumi on hyvä paikka verkostoitumiselle. Kukaan ei karkaa kesken pois ja on mahdollisuus jakaa kokemuksia. Yhteistyö ei jää pelkäksi keskusteluksi. Foorumi synnyttää konkreettisia toimintamalleja, materiaaleja ja koulutuksia, jotka tukevat koulujen turvallisuustyötä ja vahvistavat pelastuslaitosten roolia arjen turvallisuuden kumppanina. Kun opettajat ja pelastusalan asiantuntijat toimivat yhdessä, syntyy ratkaisuja, jotka ovat sekä pedagogisesti toimivia että turvallisuusteknisesti kestäviä.

Opetusalan turvallisuusfoorumi muistuttaa, että turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide vaan yhteinen kulttuuri. Pelastus- ja opetusalojen yhteistyö tekee tästä kulttuurista vahvemman – ja ennen kaikkea turvaa lasten ja nuorten arkea.

Brita Somerkoski turvallisuuspedagogiikan dosentti puheenjohtaja Opetusalan turvallisuusfoorumi

FIREBOX ALKUSAMMUTUS KOULUTUSLAITE

 Kauko-ohjattu langaton s ytytys ja k aas unhallinta

 Ympäris töys tävälline n ja turvalline n

 Portaaton lie k kie n voimak kuude n s äätö

 N ope a ja he lppo koulutuks e n valmis te lu

• K ä yttöjä nnite 12V ,polttoa lta a n ve s itila vuus 15-20 ltr

• P olttoa ine e na ne s te ka a s u (1-2 kpl 11kg pulloa )

• U lko mita t Le v*P it*Syv. n. 50* 100* 70 c m

• R a ke nne ruos tuma tonta te r ä s tä

P RE S S O C E NT E R Puh (019)340451 Fax (019)340460

www.PRES S OCENTER.fi @: pre s s o.ce nte r@k olumbus .fi

ABLOY® CUMULUS Uusi tapa avata lukot

ABLOY CUMULUS on avaimeton kulunhallintaratkaisu ammattilaisten käyttöön. Se mahdollistaa lukkojen avaamisen turvallisesti, kustannustehokkaasti ja vaivattomasti älypuhelimen avulla. Bluetooth®teknologian avulla avaus onnistuu myös täysin uudella tavalla – koskematta älylaitteeseesi lainkaan.

Katso miten: abloy.fi/abloycumulus

En myndighetsgemensam lägescentral stärker Ålands resiliens

Bakgrund och säkerhetspolitiskt läge

Det säkerhetspolitiska läget i världen, och i synnerhet i Europa, har stadigt försämrats sedan Rysslands ockupation av Krym i februari 2014. Rysslands fullskaliga anfallskrig mot Ukraina, som inleddes den 24 februari 2022, ledde till kraftigt ökade spänningar i Europa och inte minst i Östersjöregionen. Utvecklingen placerar vår närregion i en gråzon där hybridhot kontinuerligt manifesteras genom cyberattacker, desinformationskampanjer, gränskränkningar och instrumentaliserad migration, med syfte att skapa osäkerhet och splittring i samhället. Parallellt med detta uppstår regelbundet störningssituationer till följd av olyckor och andra oavsiktliga händelser, såsom extremväder. I januari 2019 drabbades Åland och

närområdet av den mycket kraftiga stormen Alfrida/Aapeli. Stormens konsekvenser blev omfattande och stora delar av elinfrastrukturen slogs ut, vägnätet blockerades av nedfallna träd och det långvariga strömavbrottet slog hårt mot telefoni och elektronisk kommunikation. Händelsen blottlade vissa brister i myndigheternas förmåga till samordning och gemensamma arbetsstrukturer. Det saknades färdiga planer för samverkan och den ledningsorganisation som etablerades vid Räddningsverket i Mariehamn utformades som en ad hoc-lösning. Trots att mycket fungerade väl präglades arbetet av oklara ansvarsförhållanden och avsaknad av styrdokument, vilket ledde till att organisationen i hög grad tvingades förlita sig på personkännedom och improvisation.

Mot denna bakgrund gav Ålands landskapsregering under hösten 2024 i uppdrag

att verkställa en gemensam lägescentral för de åländska myndigheter som ansvarar för samhällets säkerhet och funktionalitet samt individens grundläggande behov. Uppdraget syftade till att skapa en permanent, samordnande funktion för lägesbild, informationsdelning och ledning vid såväl vardagliga störningar som större samhällskriser.

Etableringen av den gemensamma lägescentralen I ett tidigt skede identifierades fem centrala delområden. Dessa områden utgjorde grunden för det fortsatta utvecklingsarbetet.

Det första området rörde omvärldsbevakning kopplad till operativ verksamhet. Behovet av att utveckla en systematisk och kontinuerlig omvärldsbevakning prioriterades. Alarm- och lägescentralens befintliga verksamhet bedrev redan omvärldsbevakning på

en grundläggande nivå, men arbetet behövde breddas och fördjupas. Arbetsgruppen identifierade gemensamma behov, myndighetsspecifika krav samt relevanta informationskällor för att skapa en mer heltäckande lägesbild.

Det andra området handlade om utveckling av ledningsutrymmen och funktioner. Den gemensamma lägescentralen utformades för att kunna stödja både enskilda myndigheters ledning och samordning vid situationer som involverar flera aktörer. Målet var en flexibel struktur som möjliggjorde självständig operativ verksamhet, samtidigt som den snabbt kunde skalas upp för gemensamma insatser och lägesgenomgångar vid större händelser och evenemang.

Det tredje området avsåg den fysiska utformningen av lägescentralen. Ålands landskapsregering avsatte medel i 2024 års budget för att införskaffa nödvändig utrustning, inklusive inventarier och teknisk hårdvara anpassad efter de deltagande myndigheternas behov. För att säkerställa en ändamålsenlig uppbyggnad genomfördes studiebesök vid andra lägescentraler, vilket gav värdefulla erfarenheter och goda exempel.

Det fjärde området rörde temporär re-

SVENSKA KOMMITT

sursförstärkning och kostnadsfördelning. Behovet av att snabbt kunna förstärka personalresurser vid särskilda händelser klargjordes. En tydlig princip fastställdes. Den myndighet som efterfrågar förstärkningen bär också den ekonomiska kostnaden. Lösningen visade sig vara både praktisk och rättvis och implementerades i verksamheten.

Det femte och sista området omfattade standardiserat stabsarbete. För att arbetet i lägescentralen ska vara effektivt och strukturerat behöver en gemensam modell för stabsarbete implementeras. Modellen ska tydliggöra roller och funktioner för informationsinhämtning, operativt stöd, kommunikation och samband, uppföljning samt tillgång till expertkunskap. Ett standardiserat arbetssätt stärker organisationens förmåga att hantera flera parallella uppgifter och att leda verksamheten på ett systematiskt sätt.

Lärdomar

Inrättandet av den gemensamma lägescent ralen visade sig vara ett lärorikt, stimulerande och värdefullt arbete. Erfarenheterna bekräf tar att en myndighetsgemensam funktion av

detta slag passar väl in i de åländska förhållandena. Behovet har funnits länge, men först nu har det realiserats i praktiken. Den redan etablerade samverkan mellan lokala myndigheter, i kombination med god personkännedom och korta beslutsvägar, bidrog starkt till ett smidigt genomförande och en gemensam förståelse för uppdragets mål.

Lägescentralen utgör en viktig pusselbit i Ålands långsiktiga arbete med att stärka samhällets resiliens. Tidigare händelser, såsom stormen Alfrida, större bränder och det försämrade säkerhetsläget i närområdet, tydliggör behovet av en samordnande funktion för lägesbild, informationsdelning och insatsledning. Den myndighetsgemensamma lägescentralen möter detta behov och bör betraktas som en självklar och integrerad del av landskapsregeringens arbete för ökad resiliens och stärkt civilförsvarsförmåga.

Karl Nordlund ordförande Svenska kommittén biträdande räddningschef Ålands räddningsmyndighet

PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄ T

14 .–16.4.2026

Tampere-talo

15.–16.4.2026

Palopäällystöpäiville

Palopäällystöpäivät

Jyväskylään – tiedät

Tervetuloa

mistä puhutaan ja miksi!

Monipuolinen ja ajankohtainen ohjelma käynnistyy tuttuun tapaan varautumisen teemalla, jonka isoina aiheina on ilmastonmuutokseen ja aurinkomyrskyihin varautuminen.

Palopäällystöpäivät 15.–16.4.2026 on pelastusalan suurin ja tärkein vuosittainen tapahtuma, joka kokoaa yhteen ajankohtaisten aiheiden äärelle satoja varautumisen ja pelastus- ja turvallisuusalan ammattilaisia sekä näiden sidosryhmiä.

Tampere-talolla on monipuolista ohjelmaa kahdessa salissa, joista jokainen voi poimia sisällöt omien mielenkiintojensa mukaan. Luvassa on myös kansainvälisiä asiantuntija-alustuksia Alankomaista ja

Toisena päivänä keskustelun alla on pelastustoimen suhde Natoon, tiedonhallinnon haasteet sekä viranomaistoimintaa vaikuttaminen disinformaation keinoin. Viimeisen päivän isoina aiheina on pelastusalan tärkeimmät työkalut - keho ja mieli sekä opit Ruotsia viimevuosien aikana järkyttäneistä räjähdysonnettomuuksista, joiden taustalla on tahallisuus. Ohjelmaan on jätetty aikaa myös Päivän polttaville aiheille sekä luonnollisesti riittävästi väljyyttä keskusteluille alan tärkeiden kumppaneiden kanssa.

Päivien teeman – Tulevaisuus tehdään tänään! – mukaisesti ohjelmaa on muun muassa näissä kategorioissa: johtaminen pelastustoimessa ja teknologia

Majoitus

Vastuullisuus ja kestävä kehitys

Olemme sijaitsevista Sokos hotelleista. Varaukset kiintiötunnuksella PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT myyntipalvelusta puh. 020 1234 640 tai e-mail sales.jyvaskyla@sokoshotels.fi.

Inhimilliset tekijät

Viimeinen myymättä jääneet huoneet vapautetaan.

Osallistumismaksut

HUOM! Ennakkovaraajan hinnat -15 % voimassa 9.2.2024 saakka.

Kolmenpäivänkokonaisuus (ti-to) liiton jäsenille 548 euroa ja muille 638 euroa (10.2. alkaen 645 ja 750 euroa)

Tampere-talo 14.4.2026

Varautumisen foorumi

Huoneiden

Solo Sokos Hotel Paviljonki, 8.–11.4. 155 euroa ja kahden hengen huone alk. 165 euroa / vuorokausi.

Kahdenpäivänosallistuminen (ti-ke tai ke-to) jäsenille 382 euroa ja muille 442 euroa (10.2. alkaen 450 ja 520 euroa)

Yhdenpäivänosallistuminen jäsenille 234 euroa ja muille 264 euroa (10.2. alkaen 275 ja 310 euroa)

Palopäällystöpäivät alkavat perinteiseen tapaan Varautumisen foorumilla tiistaina 14. huhtikuuta.

Original huone alk. 135 euroa ja kahden hengen huone alk. 160 euroa / vuorokausi. Jokainen ja -kuluistaan

Ilmoittaudu:

Tämän vuoden teemana on Väestön suojaamista yhdessä – käytännön ratkaisuja arkeen.

Opiskelija-jaeläkeläisjäsenten osallistumismaksu 47 euroa päivä (10.2. alkaen 55 euroa).

Osallistumismaksu sisältää osallistumisoikeuden tilaisuuteen sekä ohjelman mukaiset tarjoilut.

Varautumisen foorumi kokoaa yhteen turvallisuuden, pelastustoimen, kuntien ja hyvinvointialueiden asiantuntijat sekä kaikki varautumisesta ja väestönsuojelusta kiinnostuneet.

Lue lisää ja ilmoittaudu: sppl.fi

Tapahtuman ohjelma tarjoaa ajankohtaista tietoa ja käytännön ratkaisuja, jotka tukevat niin viranomaisten, kuntien, järjestöjen kuin yritystenkin varautumistyötä.

Facebook: @SPPL - Suomen ;Palopäällystöliitto Instagram & X: @SPPL_ry

LinkedIn:@Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsföreningen

youtube:@palopaallystoliitto | www.sppl.fi | toimisto@sppl.fi

Tervetuloa mukaan!

Varautumisen foorumi 14.4.2026

TILA: DUETTO 1

9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.30 Avaussanat

• Katja Ahola, johtokunnan puheenjohtaja, Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto, SPPL

• Mika Kontio, liittohallituksen puheenjohtaja, SPPL

9.40 Valtioneuvoston tervehdys

• Anna-Kaisa Ikonen, kunta- ja alueministeri (kok.)

TEEMA: Tiedolla johtaminen

9.50 KEYNOTE:

Mihin varaudumme? – Turvallisuusympäristön ja uhkien kehitys

• Vesa Valtonen, prikaatikenraali, Pääesikunta

10.30 Kansainväliset opit väestönsuojien rakentamisen vauhdittajana

• Ilkka Kivisaari, puheenjohtaja, Väestönsuojayhdistys

10.40 TAUKO

11.00 Riskianalyysi tiedolla johtamisen tueksi myös varautumisessa

Häiriötilanneanalyysi osana pelastustoimen riskianalyysikokonaisuutta

• Minna Halen, projektipäällikkö, Länsi-uudenmaan pelastuslaitos

Häiriötilanneanalyysin tuottaman tiedon soveltaminen

Case: Pelastuslaitos

• Anne-Mari Nyman, valmiussuunnittelija, Helsingin pelastuslaitos

Kommentti:

Tiedolla johtaminen varautumisen verkostotyön kehittämisessä

• Harriet Lonka, FT, dos., hankejohtaja, kokonaisturvallisuuden klusteri

11.50 LOUNAS

13.00 KEYNOTE:

Kognitiivinen turvallisuus – ihmismieli osana huoltovarmuutta

• Lilly Korpiola, tietokirjailija, johtamisen, viestinnän ja turvallisuuden asiantuntija

13.45 Kommentit: Väestönsuojaaminen käytännössä

• Juha Alander, väitöskirjatutkija, Maanpuolustuskorkeakoulu Tilapäiset väestönsuojat

• Timo Tolkki, valmiuspäällikkö, Helsingin kaupunki

14.15 Sisäministeriön uudet oppaat väestönsuojien toiminnan suunnittelusta ja kunnossapidosta

• Ira Pasi, projektipäällikkö, sisäministeriö

14.30 KAHVI

TEEMA: Kuntien varautumisen tukeminen

15.00 Onko vastaus väestönsuojelun yhteistyöryhmä?

• Juha Kärkkäinen, pelastuspäällikkö, Pohjois-Savon pelastuslaitos

15.20 Valmiutta yli kuntarajojen

• Samu Ekroos, varautumispäällikkö, Turun seudun itäiset kunnat

15.40 Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö varautumisessa

• Terhi Virtanen, erityisasiantuntija, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy 16.00 Loppusanat

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON KEVÄTLIITTOKOKOUS

16.30–17.00 Duetto 1, Tampere-talo

YHTEISLENKKI

17.30 LÄHTÖ: Tampere-talo

• kevyt 5 km

• kävely 3 km

GET TOGETHER

19.00 Sorsapuistosali, Tampere-talo

19.45 • Palava maa -dokumentti, 90 min

Palopäällystöpäivät 15.4.2026

TILA: SORSAPUISTOSALI

8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.00 TILAISUUDEN AVAUS

Tervetuloa rakentamaan pelastustoimen tulevaisuutta

Suomen Palopäällystöliiton tervehdys

• Mika Kontio, liittohallituksen puheenjohtaja, SPPL

Haastattelussa

• Mika Kontio

• Kimmo Kohvakka, pelastusylijohtaja, sisäministeriö

9.25 Muuttuva väestö, muuttuvat tarpeet: Ennustemallit pelastustoimen päätöksenteon tukena

Väestöennusteita

• Rasmus Aro, johtava asiantuntija, MDI

Alueelliset ennustemallit ja pelastustoimen tulevaisuuden palvelukyky

• Jaakko Kaartinen, tutkimusjohtaja, Taso Research Oy Kommentit

10.20 TAUKO

10.30 Pelastustoimen kehittäminen: joustavaa ennakointia vai jähmeää polkuriippuvuutta?

Toimintaympäristö ja toimialan strategiset kehittämistarpeet

• Teija Mankkinen, neuvotteleva virkamies, sisäministeriö Pelastusalan TKI-yhteistyöverkoston toiminta

- periaatteita ja tavoitteita

• Mimmi Tolvanen, tutkimusjohtaja, Pelastusopisto Maisteriohjelma tutkimus- ja kehittämistoiminnan mahdollistajana

• Hilla Nordquist, FT, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto Kommentit

11.20 Uusia ratkaisuja ja yhteistyömahdollisuuksia

11.30 LOUNAS

13.00 Iltapäivän ohjelman esittely

13.05 Hybridivaikuttaminen haastaa myös pelastustoimea

• Jarno Limnell, kansanedustaja (kok.)

13.35 Paikkatiedon mahdollisuudet pelastustoimessa

• Jussi Nikander, TkT, Senior University Lecturer, Aalto-yliopisto 14.15 Tekoälyn hyödyntäminen pelastustoimessa

Tekoälytutkimus vaikuttavuusarvioinnin tehostamiseksi pelastustoimessa

• Heidi Huuskonen, kehittämispäällikkö, Etelä-Karjalan pelastuslaitos

• Emilia Rönkkö, TKT, dos., tutkimusryhmän johtaja, Oulun yliopisto

Tekoäly ja data viranomaisten riskiarvioinnissa

• Jani Kiviranta, projektipäällikkö, XAMK

TILA: DUETTO 1

13.05 Paikkatietopohjaiset ja visuaaliset työkalut vaativilla pelastustoimen tehtävillä. Case: Lumivyörymaasto

• Joonas Kortelainen, hankepäällikkö, SPPL

13.30 Hur organiserad brottslighet påverkar räddningsväsendets operativa roll och funktion

i Sverige

• Johan Szymanski, brandchef, förvaltningsdirektör, Uppsala brandförsvar

14.25 Hybridiuhkiin varautumisen testausmalli –Pelastustoiminnan valmiuden turvaaminen hybridiuhissa -hankkeen loppuseminaari

• Juha Gröhn, hankepäällikkö, SPPL

Pidätämme oikeuden ohjelman muutoksiin.

Palopäällystöpäivät 15.4.2026

TILA: SORSAPUISTOSALI

14.50 PALKITSEMISET

• Vuoden 2025 palokuntanuoriso-osasto

• Pelastusalan viestintätekopalkinto

15.00 KAHVI

15.30 Tekoäly ja digitalisaatio – tulevaisuuden visiointia

• Lauri Vasankari, Senior AI consultant, AI scientist, 61N

16.00 Pelastustoimen digitalisaatio ja robotiikan hyödyt

• Teemu Veneskari, pelastuspäällikkö, Kymenlaakson pelastuslaitos

16.20 VR väestönsuojien käyttöönoton tukena, AR kodin paloturvallisuuden parantamisessa

• Jani Kiviranta, projektipäällikkö, XAMK

16.35 Uudet teknologiat kentällä: Drone-in-a-Box (DIB)

• Timo Petman, vanhempi konstaapeli, valtakunnallinen UAS -koordinaattori, Poliisiammattikorkeakoulu

16.50 JOHTAMISAKATEMIA JÄRJESTÄÄ

Wrap-up – Päivän yhteenveto

• Mika Kontio, liittohallituksen puheenjohtaja, SPPL

17.00 Päivän päätös

PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVIEN VASTAANOTTO

19.00 Sorsapuistosali, Tampere-talo

TILA: DUETTO 1

15.30 Vastuullisuutta pelastustoimen

- 16.45 hankintoihin

ALUSTUS

• Saila Eskola, juristiosakas, PTCServices

KESKUSTELU

• Saila Eskola

• Iivari Kalliomäki, puheenjohtaja, Suomen Palokalustoliikkeiden yhdistys ry

• Anna Helminen, toimitusjohtaja, Teknosafe Oy

• Samuli Ketola, kalustoinsinööri, Pirkanmaan pelastuslaitos

Keskustelun juontaa:

Teija Sukusaari, valmiussuunnittelija, Satakunnan pelastuslaitos

Palopäällystöpäivät 16.4.2026

TILA: SORSAPUISTOSALI

8.30 Aamukahvit, tuote-esittelyalue aukeaa

9.00 Päivän avaus

9.05 Tekoäly keikkojen arvioinnissa, vol. 2

• Timo Muhonen, tekoälyasiantuntija, Intoutin.ai

KESKUSTELU

• Eemu Hyvönen, apulaispalopäällikkö, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

• Ari Toivonen, johtava asiantuntija, Erillisverkot Oy

• Timo Muhonen, tekoälyasiantuntija, Intoutin.ai

• Mauri Salo, palomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos

10.10 KAHVI

10.40 CASE

Apartment fire surprises and nearly causes disaster in Stockholm city

• Johan Szymanski, brandchef, förvaltningsdirektör, Uppsala brandförsvar

11.20 Tactical pause – Decision-Making Under Pressure

• Jasper Brouwer, MSc. Fire Service Psychologist, Blue Wave Training and Coaching

12.00 LOUNAS

13.30 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMIKUNTA JÄRJESTÄÄ

Rasisminvastainen toiminta viranomaistoiminnassa: CASE poliisi

• Kalle da Silva Gonçalves, rikoskomisario, Helsingin poliisilaitos Kommentit

• Kestävän kehityksen toimikunta & yleisökeskustelu 14.10 Kulttuuriperintö: Miten suojelemme yhteistä historiaa? Kulttuuriperintö ja varautuminen

• Tiina Mertanen, museopalvelujohtaja, Museovirasto Pelastustoimen palvelukonsepti

• Vesa-Pekka Tervo, pelastustoimen kehittämispäällikkö, Hyvil Oy

• Jani Jämsä, riskienhallintapäällikkö, Etelä-Savon hyvinvointialue 14.40 Tilaisuuden päätös

• Palopäällystöpäivät 2027 julkaisu 14.50 PÄÄTÖSKAHVIT

Jyväskylään

Palopäällystöpäiville

Tervetuloa

Monipuolinen ja ajankohtainen ohjelma käynnistyy tuttuun tapaan varautumisen teemalla, jonka isoina aiheina on ilmastonmuutokseen ja aurinkomyrskyihin varautuminen.

Osallistumismaksut

Toisena päivänä keskustelun alla on pelastustoimen suhde Natoon, tiedonhallinnon haasteet sekä viranomaistoimintaa vaikuttaminen disinformaation keinoin. Viimeisen päivän isoina aiheina on pelastusalan tärkeimmät työkalut - keho ja mieli sekä opit Ruotsia viimevuosien aikana järkyttäneistä räjähdysonnettomuuksista, joiden taustalla on tahallisuus.

Kolmen päivän kokonaisuus (ti–to)

Ohjelmaan on jätetty aikaa myös Päivän polttaville aiheille sekä luonnollisesti riittävästi väljyyttä keskusteluille alan tärkeiden kumppaneiden kanssa.

SPPL:n jäsenille 645 €, muille 750 €

Kahden päivän osallistuminen (ti–ke tai ke–to)

SPPL:n jäsenille 450 €, muille 520 €

Yhden päivän osallistuminen

SPPL:n jäsenille 275 €, muille 310 €

Majoitus

Olemme varanneet osallistujille kiintiöitä lähellä sijaitsevista Sokos hotelleista. Varaukset kiintiötunnuksella

SPPL:n opiskelijajäsenet

PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT myyntipalvelusta puh. 020 1234 640 tai e-mail sales.jyvaskyla@sokoshotels.fi.

25 €/pvä

Viimeinen varauspäivä on 11.03.2024, jonka jälkeen kiintiöstä myymättä jääneet huoneet vapautetaan.

SPPL:n eläkeläisjäsenet

55 €/pvä

Majoitus

Olemme varanneet osallistujille majoituskiintiön Tampere-talon kanssa saman katon alla sijaitsevasta Courtyard by Marriott Tampere City -hotellista.

Huoneiden hinnat alkaen:

Osallistumismaksut

• Standard-huone yhdelle henkilölle 157 €/vrk

• Standard-huone kahdelle henkilölle 177 €/vrk

HUOM! Ennakkovaraajan hinnat -15 % voimassa 9.2.2024 saakka.

Huoneiden hinnat kiintiötunnuksella:

Osallistumismaksu sisältää osallistumisoikeuden tilaisuuteen sekä ohjelman mukaiset tarjoilut. Hintoihin ei lisätä arvonlisäveroa.

Solo Sokos Hotel Paviljonki, 8.–11.4. yhden hengen huone alk. 155 euroa ja kahden hengen huone alk. 165 euroa / vuorokausi.

Original Sokos Hotel Aleksandra 10.–11.4.yhden hengen huone alk. 135 euroa ja kahden hengen huone alk. 160 euroa / vuorokausi.

Jokainen vastaa itse omista majoitusvarauksistaan ja -kuluistaan

Ilmoittaudu:

Lue lisää ja ilmoittaudu: sppl.fi

Linkin huonevarauksiin ja varausohjeet löydät Palopäällystöpäivien tapahtumasivulta: sppl.fi/ppp

Kolmenpäivänkokonaisuus (ti-to) liiton jäsenille 548 euroa ja muille 638 euroa (10.2. alkaen 645 ja 750 euroa)

Kahdenpäivänosallistuminen (ti-ke tai ke-to) jäsenille 382 euroa ja muille 442 euroa (10.2. alkaen 450 ja 520 euroa)

Majoituskiintiö on voimassa 13.3.2026 asti, ja huoneita on saatavilla rajoitetusti.

Yhdenpäivänosallistuminen jäsenille 234 euroa ja muille 264 euroa (10.2. alkaen 275 ja 310 euroa)

Osallistuja vastaa itse omista majoitusvarauksistaan ja -kuluistaan.

Opiskelija-jaeläkeläisjäsenten osallistumismaksu 47 euroa päivä (10.2. alkaen 55 euroa).

Osallistumismaksu sisältää osallistumisoikeuden tilaisuuteen sekä ohjelman mukaiset tarjoilut.

youtube:@palopaallystoliitto | www.sppl.fi | toimisto@sppl.fi Lue lisää ja ilmoittaudu: sppl.fi/ppp

Facebook: @SPPL - Suomen Palopäällystöliitto; Instagram & X: @SPPL_ry

LinkedIn:@Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsföreningen

Facebook: @SPPL - Suomen ;Palopäällystöliitto Instagram & X: @SPPL_ry LinkedIn:@Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsföreningen youtube:@palopaallystoliitto | www.sppl.fi | toimisto@sppl.fi

Palopäällystöpäivillä mukana

Mediayhteistyökumppani:

Opintomatka Japaniin

Palopäällystöliitto järjesti jäsenilleen opintomatkan Japaniin tammi-helmikuun vaihteessa. Matkaan saatiin 11 henkilön ryhmä, jolla oli monipuolista osaamista pelastustoimesta, varautumisesta ja hallinnosta.

Matka jakautui kahteen osaan. Ensimmäinen osa oli suurkaupunki Tokiossa, toinen osa Hokkaidolla Sapporossa ja Noboribetsussa.

Matkaa tuki Scandinavia-Japan Sasakawa Foundation.

Savusukellusvarustus näyttää hyvin suojaavalta.

JÄSENMATKA

Tokion pelastuskoululla uudet oppilaat tutustuivat käytännössä, miten lämpö nousee ylös.

Juuri ennen Sapporoon saapumista Hokkaidolle oli satanut paljon lunta.

oli kehitetty ST-putkea vastaava tuote. Tätä kutsuttiin Cobraksi.

Muistaminen on tärkeä osa japanilaista kulttuuria. Tokion pelastuslaitoksen päällikön toimistosta näkee keisarillisen palatsin puistoon.

Pääsimme tutustumaan sekä Tokion että Sapporon hätäkeskuksiin. Molemmissa hätäkeskuksissa pystyttiin siirtämään kuvaa hätäpuhelun soittajan puhelimesta hätäkeskukselle.

Sapporossa illastimme Hokkaido–Suomi-seuran kutsumana. Pöydän päässä on seuran puheenjohtaja, joka on aiemmin toiminut suurlähettiläänä Suomessa Japanin suurlähetystössä.

JÄSENMATKA

Hokkaidolla vapaaehtoiset huolehtivat palopostien käytettävyydestä talvisin.

Teksti: Joel Kauppinen erityisasiantuntija

Suomen Palopäällystöliitto

Kuvat: Joel Kauppinen ja Antti Kinnunen

Pelastustoiminnan johtajan ja ryhmänjohtajien varusteisiin kuului muun muassa megafoni.

Sapporossa pelastusajoneuvoissa oli ketjut paikoillaan.

JÄSENMATKA

Palontutkinnan opettamisessa käytetään kuvan kaltaisia simulaattoreita. Japanissa on vahva piirroshahmo- tai Yuruchara-perinne. Myös pelastuslaitoksilla on omat piirroshahmonsa.

Yhteistyötä

yli hankkeiden

Pelastustoimen kehittämisessä on parhaillaan käynnissä useita erisuuntaisia hankkeita, jotka tähtäävät samaan päämäärään: riskiperusteiseen, paremmin suunniteltuun, yhdenmukaiseen ja vaikuttavaan onnettomuuksien ehkäisytyön suunnitteluun.

Palosuojelurahaston rahoittamat kehittämishankkeet, Tanja Nyqvistin johtama Onnettomuuksien ehkäisyn suunnitelmaohjeen laadinta -, Minna Halénin vetämä Riskianalyysin kehittäminen tiedolla johtamisen tueksi - ja Kari Telarannan työstämä Valvontakohteiden luokittelu ja valvontavälit -hankkeet ovat kulkeneet rinnakkain ja ennen kaikkea yhdessä.

Yhteistyön perusajatus on ollut alusta lähtien selkeä: riskianalyysin tuottama tieto

ja valvontavälien ohjautuminen tietoperusteisesti ovat keskeisiä osia onnettomuuksien ehkäisytyön suunnittelua, siksi hankkeiden tulee puhua samaa kieltä. Tämä linjaus on näkynyt niin yhteisissä kokouksissa kuin arkisessa materiaalien vaihdossa ja luonnosten kommentoinnissa. Hankkeiden vetäjät korostavat, että yhteisten suuntaviivojen kautta pelastuslaitoksille voidaan tarjota selkeä ja helposti käyttöönotettava kokonaisuus, ei montaa erillistä suuntausta tai järjestelmää.

”On vain viisasta vetää samat suuntaviivat näissä. Ne sitten paremmin palvelevat pelastuslaitoksia, eivätkä aiheuta ristikkäisyyksiä”, Nyqvist painottaa. Hankkeiden välisellä yhteistyöllä luodaan selkeyttä, yhtenäisiä toimintatapoja ja parempaa palvelua pelastuslaitoksille ja koko yhteiskunnalle. ”Yhdenmukaisuutta luodaan myös yhteisellä termistöllä sekä uusien tietojärjestelmien potentiaalin hyödyntämisellä”, Halén toteaa. Siksi hankkeet tekevät yhteistyötä myös muun muassa Pelastusalan sanastohankkeen ja OEJ-tietojärjestelmä-hankkeen kanssa.

Kohti yhtenäistä ja vaikuttavaa valvontaa

Valvontavälit hanke tarjoaa dataperusteisen rungon, Riskianalyysi-hanke tarjoaa suunnitteluperusteet, kun taas suunnitelmapohjan laatimishanke tuo eväitä näiden soveltamisen kokonaisuuksien hallinnan näkökulman. "Monipuolinen tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen on keskeistä riskiperusteisen toiminnan kehittämisessä", Telaranta lisää keskusteluun.

Yhdessä nämä hankkeet tukevat pelastustoimelle asetettuja strategisia tavoitteita: yhdenmukaisuutta, vaikuttavuutta ja entistä laadukkaampaa turvallisuustyötä.

Tanja Nyqvist hankepäällikkö

Suomen Palopäällystöliitto

Minna Halén projektipäällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Kari Telaranta hankepäällikkö

Suomen Palopäällystöliitto

Hätäkeskuslaitos panostaa uudella organisoitumisella tiedolla johtamiseen

ja yhteistyöhön

Hätäkeskuslaitoksen vuosi on lähtenyt käyntiin vilkkaasti. Olemme uudistamassa organisaatiota tällä kertaa tuottavuustavoitteiden saavuttamiseksi. Kaksi hätäkeskuksen päällikköä jäi ansaitulle eläkkeelle viime vuoden lopulla ja tämän vuoden keväällä kolmas on jäämässä eläkkeelle ja neljäs vuoden lopussa. Organisaatiota muutetaan siten, että muodostamme kolme hallinnollista aluetta Etelä-Suomen, Länsi-Suomen sekä Pohjois- ja Itä-Suomen alueen. Etelä-Suomen alue muodostuu Keravan hätäkeskuksen ja johtokeskuksen toiminnoista, Länsi-Suomen alue Turun, Porin ja Vaasan hätäkeskusten toiminnoista ja Pohjois- ja Itä-Suomen alue Oulun ja Kuopion hätäkeskusten toiminnoista. Jokaiselle alueelle tulee johtaja ja jokaiseen hätäkeskukseen hätäkeskuksen päällikkö. Nykyiset apulaispäälliköiden virat lakkautetaan. Etelä-Suomen alueella on kaksi hätäkeskuksen päällikköä, joista toisen pääasiallisena vastuualueena on hätäkeskustoiminta ja toisen johtokeskustoiminta.

Tiedolla johtaminen keskiössä

Tänä vuonna Hätäkeskuslaitoksessa keskitytään tiedolla johtamiseen. Tiedolla johtaminen on tiedon systemaattista analysointia sen hyödyntämiseksi päätöksenteossa. Tavoitteena on, että johtamisen laatu paranee, kun päätökset perustuvat tietoon. Tavoitteenamme on sujuvampi ja selkeämpi työ, parempi läpinäkyvyys, kustannusten alentuminen, organisaation ongelmanratkaisukyvyn kehittyminen ja laadukkaampi toiminta, joka perustuu ennusteisiin. Tiedolla johtamisen tueksi olemme kehittäneet suorituskykymittarit. Suorituskykymittareita seurataan säännöllisesti siten, että joitakin mittareita seurataan kuukausitasolla, joitakin kvartaa-

litasolla ja joitakin vuositasolla. Tavoitteena on löytää poikkeamat mahdollisimman nopeasti ja myös tehdä korjaavia toimenpiteitä välittömästi.

Yhteistyöllä parempaa palvelua

Laadukas hätäkeskustoiminta edellyttää yhteistyötä kaikilla tasoilla. Viime vuoden tapaan jokaisen hätäkeskuksen tulostavoitteena on myös tänä vuonna järjestää viranomaispäivä, johon kutsutaan hätäkeskustoimintaan osallistuvia viranomaisia mukaan. Viime vuoden päivät saivat hyvää palautetta ja operatiivisen tason yhteistyölle ja tietoisuuden lisäämiselle on tarve. Hätäkeskusten toimialueet ovat melko suuria, joten viranomaispäivä pyritään kullakin hätäkeskusalueella järjestämään eri puolella aluetta kuin viime vuonna. Hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten keskinäisen ymmärryksen lisäämiselle on tarvetta, jotta ymmärretään, miksi viranomainen toimii siten kuin toimii. Ymmärryksen lisääminen parantaa mahdollisuutta kehittää toimintaa vielä nykyistäkin paremmaksi.

Taito Vainio

ylijohtaja

Hätäkeskuslaitos

Organisaatiota muutetaan siten, että muodostamme kolme hallinnollista aluetta EteläSuomen, Länsi-Suomen sekä Pohjois- ja Itä-Suomen alueen.

Suomen Palopäällystöliiton uusi liittohallitus on järjestäytynyt

Liittohallitus

PUHEENJOHTAJA

Mika Kontio, konsernijohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue (erovuorossa 2028)

1. varapuheenjohtaja Markus Aarto, pelastusjohtaja, Lapin pelastuslaitos

2. varapuheenjohtaja Katja Ahola, valmiuspäällikkö, Palta

Palopäällystöliiton uutena hallituksen puheenjohtajana aloitti ensimmäisellä kolmivuotiskaudellaan vuoden 2026 alussa vs. konsernijohtaja Mika Kontio, Pirkanmaan hyvinvointialueelta. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Pirkanmaan pelastusjohtajana, Varsinais-Suomessa pelastuspäällikkönä, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hankejohtajana, Pelastusopiston hallintojohtajana ja henkilöstöjohtajana sekä Salon kaupungin palopäällikkönä, Mikkelissä palomies-sairaankuljettajana ja sopimuspalokuntalaisena Mikkelin VPK ry:ssa. Lue Kontion haastattelu tämän lehden sivulta 18.

Liittohallituksen järjestäytymiskokouksessa 14.1.2026 valittiin 1. varapuheenjohtajaksi pelastusjohtaja Markus Aarto Lapin pelastuslaitokselta ja 2. varapuheenjohtajaksi valmiuspäällikkö Katja Ahola Paltasta. Katso liittohallituksen kaikki jäsenet alta.

Lähde mukaan

JÄSENET

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto Katja Ahola, valmiuspäällikkö, Palta (erovuorossa 2028)

varajäsen Juha Alander, valmiuspäällikkö, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos (virkavapaalla), väitöskirjatutkija, Maanpuolustuskorkeakoulu

Yritysturvallisuus-jaosto

Kalle Seppänen, yritysturvallisuuspäällikkö, UPM (erovuorossa 2027)

varajäsen Jussi Lång, turvallisuuspäällikkö, KIP Service Oy

Hallinto ja tukipalvelut -jaosto

Markus Aarto, pelastusjohtaja, Lapin pelastuslaitos (erovuorossa 2026)

varajäsen Kimmo Markkanen, tukipalvelupäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Sopimuspalokuntatoiminta-jaosto

Ilkka Horelli, ylijohtaja, Lounais-Suomen elinvoimakeskus (erovuorossa 2026)

varajäsen Marko Nieminen, palokunnanpäällikkö, Lahden VPK

Pelastustoiminta-jaosto

Heikki Havukainen, palopäällikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos (erovuorossa 2028)

varajäsen Timo Nyholm, palomestari, Lapin pelastuslaitos

Riskienhallinta-jaosto

Teemu-Taavetti Toivonen, vs. pelastusjohtaja, Pirkanmaan pelastuslaitos (erovuorossa 2027)

varajäsen Pauliina Kopra, pelastusylitarkastaja, Lupa- ja valvontavirasto

Katso jaostojen johtokuntien jäsenet edellisestä

Palopäällystö-lehdestä tai osoitteesta: sppl.fi/jaostojen-johtokunnat

Tallinnan maratonille

tai puolikkaalle syyskuussa 2026

Tukholman sijasta kokeilemme nyt Palopäällystömaratonia ja puolikasta Tallinnassa.

Matkat Hki–Tallinna–Hki hoituvat laivalla ja Tallinnassa yövymme hotellissa, matkaan lähdetään perjantaina 11.9. ja kotiin palataan sunnuntaina 13.9.

Matkan yksityiskohdat hintoineen täsmentyvät vielä, mutta ilmoitathan jo nyt kiinnostuksesi asiasta, niin saat heti täsmennettyä tietoa, kun sitä on saatavilla. Matkat, majoitus ja juoksumaksu tulevat omakustanteisiksi, bonuksena liitto hankkii juoksijoille yhtenäisen juoksuasun.

Yhteydenotot ja ilmoittautumiset ari.keijonen@sppl.fi.

LIITTOHALLITUS 1/26

Vuoden ensimmäinen kokous pidettiin 14.1. Teamsetäyhteydellä ja liiton toimistolla. Kokoukseen osallistui yhdeksän henkilöä.

Kokousmuodollisuuksien jälkeen valittiin liiton 1. varapuheenjohtajaksi Markus Aarto ja 2. varapuheenjohtajaksi Katja Ahola. Liittohallituksen esittelijäksi valittiin Ari Keijonen ja sihteeriksi Jaana Kovero. Työvaliokuntaan nimettiin liittohallituksen puheenjohtaja Mika Kontio ja toiminnanjohtaja Ari Keijonen sekä varapuheenjohtajat Markus Aarto ja Katja Ahola. Hyväksyttiin tilinkäyttöoikeudet, käytiin läpi liiton toimihenkilöt sekä voimassa olevat ohjesäännöt ja muut säännöt. Vahvistettiin, että ohjesäännöt ovat voimassa.

Vahvistettiin 11 jäsenkandidaatin jäsenyys. Tämän jälkeen todettiin liiton muodostuvan 1910 jäsenestä sekä 13 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin yksi Ansioristi ja yksi Ansiomitali.

Todettiin, että liitto vastaa seuraaviin lausuntopyyntöihin:

- Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain ja rakentamislain muuttamisesta

- Ohjeluonnos pelastustoiminnan fyysisistä toimintakykyvaatimuksista

- Ehdotus uudeksi valmiuslaiksi; työryhmän mietintö

- Omatoimisesta varautumisesta Suomessa -esite Hyväksyttiin 14.1.2026 tilanteen mukainen edustajaluettelo.

Kevätliittokokous 2026

Päätettiin kutsua koolle kevätliittokokous tiistaiksi 14.4.2026 klo 16.30 Palopäällystöpäivien yhteyteen Tampere-taloon. Kevätliittokokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat.

Nimettiin Tieliikennepelastamisen toimikuntaan Samu Kemppi, Keski-Suomen pelastuslaitos (puheenjohtaja, erovuorossa 2026), Marko Salminen, Pohjanmaan pelastuslaitos (jäsen, 2026), Ari Tuulenkari, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos (jäsen, 2026), Samuli Piipponen, Helsingin pelastuslaitos (jäsen, 2027), Jarno Joensuu, Satakunnan pelastuslaitos (jäsen, 2027), Pasi Wiiala, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos (jäsen, 2027).

Lisäksi asiantuntijajäseniksi Juha Virolainen, sisäministeriön pelastusosasto ja Markus Vaara, Pelastusopisto.

Nimettiin Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn toimikuntaan Sami Huovila, Keski-Suomen pelastuslaitos (puheenjohtaja, erovuorossa 2026), Aleksi Pulkkinen, Varsinais-Suomen pelastuslaitos (2027), Risto Tolonen, Lapin pelastuslaitos (2027), Janne Karttunen, Satakunnan pelastuslaitos (2026), Toni Keto, Keski-Uudenmaan, pelastuslaitos (arvalla 2026), Saku Tauriainen, Kymenlaakson pelastuslaitos (arvalla 2027). Asiantuntijajäseniksi Tommi Luhtaniemi, sisäministeriön pelastusosasto ja Petri Partanen, Pelastusopisto.

Nimettiin Venetoiminnan toimikuntaan Ville Tuovinen, Pohjois-Savon pelastuslaitos (puheenjohtaja), Sebastian Henriksson, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Niutanen, Keski-Suomen pelastuslaitos, Kimmo Mattila , Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos, Dan Karvonen, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Jari Granberg, Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Lisäksi asiantuntijajäseniksi Ville Estlander, sisäministeriö, Panu Kanniainen, Poliisi, Marko Seppä, Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Toimikunta arpoo erovuoroiset ensimmäisessä kokouksessaan.

Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsförbund ry:n kevätliittokokous järjestetään tiistaina 14.4.2026 klo 16.30 Palopäällystöpäivien yhteydessä Tampere-talossa, Duetto 1 -salissa (Yliopistokatu 55, 33101 Tampere).

Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat.

Tervetuloakokoukseen!

Vuonna 2025 myönnetyt ansiomerkit

Liittohallituksen kokous 1/25

Ansioristi

Majoniemi Henriikka, koulutuskoordinaattori, Suomen Palopäällystöliitto

Timonen Tomi, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Uurasmaa Pasi, palomestarin tutkinto

Ansiomitali

Kaisto Kimmo, toimittaja, Palo- ja pelastustieto ry

Kauppinen Joel, Suomen Palopäällystöliitto

Kinnunen Antti, Suomen Palopäällystöliitto

Kyrenius Pekka, hallituksen jäsen, HVSSY Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry

Poutala Mikko, Suomen Palopäällystöliitto

Sutelainen Saku, Suomen Palopäällystöliitto

Liittohallituksen kokous 2/25

Tuliristi nro 118

Hyvärinen Jari, pelastusjohtaja, Päijät-Hämeen pelastuslaitos

Erityisansioristi nro 95

Saarinen Jouni, kunniajäsen, Salon VPK

Erityisansioristi nro 96

Suvanto Jaakko, kunniapäällikkö, Salon VPK

Ansioristi

Hyvönen Vesa Kimmo, palopäällikkö, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Joensuu Jarno, pelastusryhmänjohtaja, Satakunnan pelastuslaitos; palokunnanpäällikkö, Noormarkun VPK

Paatelma Vesa Juhani, apulaispalopäällikkö, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Porola Heikki, ylikomisario, Helsingin poliisi

Puolitaival Mikko, vastuualuejohtaja, Satakunnan pelastuslaitos

Salonen Martti, palokunnanpäällikkö, kalustonhoitaja, Padasjoen VPK

Taavitsainen Mika, palokunnanpäällikkö, Savion VPK

Ansiomitali

Frantti Sauli, palokunnanpäällikkö, Tarvasjoen VPK

Heiskala Matti, ryhmänjohtaja, Noormarkun VPK

Koskela Esa, ryhmänjohtaja, Noormarkun VPK

Kärkkäinen Katja, palotarkastaja, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Latva Aimo, osastonjohtaja/ryhmänjohtaja, Noormarkun VPK

Litjo Ismo, vanhempi sopimuspelastaja, kalustovastaava, Tarvasjoen VPK

Salo Mikko, pelastusryhmänjohtaja, Satakunnan pelastuslaitos

Seppälä Tanja-Maria, palotarkastaja, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Välimäki Martti, palokunnanpäällikkö, Karvian VPK

Liittohallituksen kokous 3/25

Tuliristi nro 119

Keijonen Ari, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Tuliristi nro 120

Mustakangas Ilkka , palomies-sairaankuljettaja, työsuojeluvaltuutettu, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos; toiminut kolme kautta SPAL ry:n puheenjohtajana

Erityisansioristi nro 97

Korkiamäki Jari, yksikön päällikkö, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Erityisansioristi nro 98

Enqvist Kaj, brandchef, Österbottens räddningsverk

Ansioristi

Hanhineva Antti Kalevi, apulaispalopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos

Miettinen Jouko, pelastusryhmänjohtaja, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

Sainio Marko, palokunnanpäällikkö, Kiukaisten VPK

Ansiomitali

Alatalo Lauri, palotarkastaja, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Degerman Nils Luukas, palomies, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Ek Vesa Kari Aulis, apulaispalopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos

Helander Tarmo, palomestari, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Holmström Kristian, palokunnanpäällikkö, Tuusulan VPK

Hoppania Jukka, suojeluesimies, Fortum Loviisan voimalaitoksen palokunta

Kartano Kimmo, pelastustoimen asiantuntija, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Mäntyharju Martti, palokuntaveteraani, Kiukaisten VPK

Niittymaa Ville, puheenjohtaja, Kiukaisten VPK

Oksanen Sampsa, johtava palotarkastaja, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Puoskari Mikko Sakari, palomies, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Seppälä Katja, palotarkastaja, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Sydänhelmi Arto, palotarkastaja, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Tuikka Jaakko Tapani, asemamestari, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos

Liittohallituksen kokous 4/25

Erityisansioristi nro 99

Stenbäck Peter, signalmästare, Räddningsverket i Östra Nyland

Ansioristi

Hiilovaara Veijo, palokunnanpäällikkö evp., Halikon VPK

Kahila Sami, rakennuttajapäällikkö, Kymen Tuki

Korpas Harri, pelastaja, Kymenlaakson pelastuslaitos

Kouki Timo, paloinsinööri, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos

Laatsalo Rami, hallituksen puheenjohtaja, Tammisalon VPK

Moilanen Veli-Matti, 1. varapäällikkö, Tammisalon VPK

Rouvali Saku, palokunnanpäällikkö, Jokivarren VPK

Ansiomitali

Falkstedt Joni, varapäällikkö, Espoon VPK

Heikkilä Harri, ryhmänjohtaja, Halikon VPK

Jokinen Jarkko, paloesimies, Keski-Suomen pelastuslaitos

Kari Sami, ryhmänjohtaja, varapäällikkö, ABB Teollisuuspalokunta

Kolppo Juhana, palomestari, Kymenlaakson pelastuslaitos

Kähkönen Tero, palopäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Köttö Markku, ajoneuvovastaava, Tammisalon VPK

Lampinen Aaro, palomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos

Lampiranta Toni, ryhmänjohtaja, Myllykosken palokunta

Lehto Juha-Pekka, 2. varapäällikkö, Tammisalon VPK

Nyman Eero, pelastusylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Piispa Tero, pelastaja, Kymenlaakson pelastuslaitos

Puhakka Toni, paloinsinööri, Kymenlaakson pelastuslaitos

Pyhältö Jari, varapäällikkö, Espoon VPK

Rauhanen Juuso, palokunnanpäällikkö, Euran VPK

Saranpää Rami, varapäällikkö, Euran VPK

Savolainen Tuomas, asemamestari, Kymenlaakson pelastuslaitos

Tammisto Timo, palokunnan apulaispäällikkö, Jokivarren VPK

Teilas Jouni, pelastaja, Kymenlaakson pelastuslaitos

Liittohallituksen kokous 5/25

Tuliristi nro 121

Johansson Peter, pelastusjohtaja, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos

Tuliristi nro 122

Lokka Seppo, pelastusjohtaja, Etelä-Savon pelastuslaitos

Tuliristi nro 123

Kohvakka Kimmo, pelastusylijohtaja, sisäministeriön pelastusosasto

Erityisansioristi nro 100

Aalto Esa, päätoimittaja, Palo ja pelastustieto ry

Erityisansioristi nro 101

Nurminen Kari, asemamestari, Helsingin pelastuslaitos

Erityisansioristi nro 102

Korteniemi Olli, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Ansioristi

Helin Mika, paloinsinööri, Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Koskinen Riku, palomestari, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Lauronen Markku, riskienhallintapäällikkö,

Kanta-Hämeen pelastuslaitos

Mattila Seppo, kunniapäällikkö, Jaalan VPK

Myllymäki Jarmo, palomestari, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Sand Juhani, hyvinvointialuejohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue

Summanen Kari, Sulkavan PVPK, sopimuspalokunnan päällikkö; Sulkavan Palomieskerho ry, yksikönjohtaja

Taskinen Janne, palomestari, Helsingin pelastuslaitos

Terho Seppo, palotarkastaja, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Tervala Valtteri, Länsi-Helsingin sopimuspalokunta, varapuheenjohtaja; Haagan VPK, puheenjohtaja

Ansiomitali

Eskola Pauliina, pelastustoimen yksikön johtaja, sisäministeriö

Heikkilä Olli, pelastuspäällikkö, Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Heinikoski Vili, turvallisuusasiantuntija,

Suomen Palopäällystöliitto

Hellgren Eero, palomestari, Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Kuosmanen Markus, palopäällikkö, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Lindström Pirkko, hallintopäällikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos

Vuorensyrjä Ilkka, paloesimies, Kanta-Hämeen hyvinvointialue

AJANKOHTAISTA LIITOSTA

Edustukset eri toimielimissä 2026

Alkusammutuskoulutustyöryhmä

SPEK (LH 1/10, 5 §/2)

Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Association of Fire Brigades of the European Union (AFBEU), 2026

(LH 1/26, 11 §/2)

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

CTIF:n kansallinen komitea

SPEK (LH 5/22, 56 §/1)

Veli-Pekka Ihamäki, liittohallituksen puheenjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

varajäsen: Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

FEU-neuvosto, 2026

(LH 1/26, 11 §/1)

Mika Kontio, liittohallituksen puheenjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Torbjörn Lindström, pelastusjohtaja, Pohjanmaan pelastuslaitos varadelegaatti: Markus Aarto, pelastusjohtaja, Lapin pelastuslaitos

Innovaatiopalkintoraati

Palosuojelurahasto (LH 1/26, 11 §/4)

Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

varajäsen: Outi Ohtamaa, pelastusylitarkastaja, Luova

Leviämismallit ja tietopalvelut pelastustoimen johtamisen tukena (APLI), 1.1.2025–28.2.2027

Pelastusopisto (LH 3/25, 41 §/1)

Joel Kauppinen, erityisasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Paloilmoitinsuositustyöryhmä

Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiö (LH 5/19, 55 §/3)

Olli Korteniemi, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Palokuntayhdistys toimii -oppaan päivitystyön ohjausryhmä

SSPL (LH 3/24, 38 §/5)

Juha Kylmälä, palokunnanpäällikkö, Riihimäen VPK

Palo- ja Pelastustieto ry:n hallitus, 2024–2026 (LH 1/24, 11 §/3)

Markus Viitaniemi, pelastusjohtaja, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos varajäsen: Terhi Kallio, viestintäpäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Palo- ja Pelastustieto ry:n yhdistyskokoukset, 2026

(LH 1/26, 11 §/3)

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Palosuojelun Edistämissäätiön hallitus, 2026–2028 (LH 5/25, 63 §/2)

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

varajäsen: Katja Ahola, valmiuspäällikkö, Palta

Palosuojelurahaston hallitus, järjestöjen edustaja, 1.3.2023–28.2.2026

SM/PEO (LH 2/23, 22 §/1)

Mika Kontio, konsernipalvelujohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue

varajäsen: Kai Vainio, Kiukaisten VPK

Palosuojelurahaston innovaatiopalkintoraati, 15.4.2023–28.2.2026

Palosuojelurahasto (LH 3/23, 33 §/1)

Outi Ohtamaa, erityisasiantuntija, sisäministeriön pelastusosasto varajäsen: Pasi Uurasmaa, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastusalan kansallisen työturvallisuushankkeen työryhmän asettaminen, 5.5.2025–31.12.2026

Sisäministeriö (LH 3/25, 41 §/2)

Saku Sutelainen, erityisasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Olli Korteniemi, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastusalan TKI-yhteistyöverkosto

Pelastusopisto (LH 1/25, 11 §/4)

Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Joel Kauppinen, erityisasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastusalan vuoden viestintäteko -raati, Palokärki, 2026–2028

Palo- ja pelastustieto ry (LH 5/25, 63 §/1)

Terhi Kallio, viestintäpäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Joel Kauppinen, erityisasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastuslain toisen vaiheen uudistamishanke

Sisäministeriö (LH 4/24, 50 §/1)

Veli-Pekka Ihamäki, pelastusjohtaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

varajäsen: Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastusopiston neuvottelukunta, 1.6.2023–31.5.2027

Sisäministeriö / Pelastusopisto (LH 3/23, 33 §/2)

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

varajäsen: Terhi Kallio, viestintäpäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastustehtävissä edellytettävän henkilökohtaisen osaamispäiväkirjan integroiminen

HAKAan (HAKA 3.0)

SPEK (LH 3/24, 38 §/2)

Juha Kylmälä, palokunnanpäällikkö, Riihimäen VPK varajäsen: Joel Kauppinen, erityisasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden yhteistyörakenteen johtajakokous

Sisäministeriö (LH 2/21, 23 §/2)

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastustoimen muistotaulutyöryhmä

Sisäministeriö (LH 5/22, 56 §/3)

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastustoimen viestintäverkosto

Sisäministeriö (LH 3/19, 34 §/2)

Terhi Kallio, viestintäpäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

PTJ 2.0 ja OKA-analyysi

Pelastusopisto (LH 3/24, 38 §/3)

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen

Palopäällystöliitto

RescTRUST-hankkeen ohjausryhmä

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (LH 3/23, 33 §/3)

Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Saku Sutelainen, erityisasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

Sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) seurantakomitea

Sisäministeriö (LH 2/22, 23 §/1) varajäsen: Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen

Palopäällystöliitto

Sopimuspalokuntien koulutuksen kehittämisverkosto

Pelastusopisto (LH 5/17, 52 §/3, edustajan muutos: LH 5/20, 53 §/4, toinen edustajan muutos: LH 3/21, 33 §/1, edustajan muutos: LH 4/24, 50 §/4)

Olli Korteniemi, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Sortumapelastamisen kansallinen toimintamalli ja koulutuspolku (SOPE-hanke) hanke, 1.5.2024–30.9.2026

Pelastusopisto (LH 4/24, 50 §/2)

Olli Korteniemi, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Vili Heinikoski, turvallisuusasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

SR 234 Palokuntakalusto (ent. Palotekninen komitea TK 108)

Suomen standardisoimisliitto (LH 2/06, 19 §/1)

Mikko Särmä, paloinsinööri, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Suljetusta tilasta pelastamisen hanke (STP-hanke), 1.9.2025–31.9.2027

Pelastusopisto (LH 4/25, 52 §/1)

Antti-Pekka Nevasaari, alueturvallisuuspäällikkö, Metsä Group Oyj

varajäsen: Jyrki Koivunen, HSE-valvoja, 360 Solution (Rauma Marine Constructions)

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hallitus, pelastusalan valtakunnallisten järjestöjen vastuualue, 2026–2028

(LH 4/25, 56 §)

Mika Kontio, liittohallituksen puheenjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön valtuusto

(SPPL:n kirje 2.5.2016, LH 1/17, 7 §/2)

Pauli Nurminen, riskienhallintapäällikkö, Keski-Suomen pelastuslaitos varajäsen: Torbjörn Lindström, pelastusjohtaja, Pohjanmaan pelastuslaitos

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kampanjoiden ohjausryhmä, 2025–2028

SPEK (LH 1/26, 11 §/5)

Terhi Kallio, viestintäpäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tulityötoimikunta

SPEK (LH 5/17, 52 §/4 ja LH 4/18, 40 §/2)

Kari Hakala, opettaja, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova

Mikko Parikka, riskienhallintapäällikkö, Stora Enso Imatran tehtaat

Teollisuuden pelastusryhmien työkyvyn ja työturvallisuuden edistäminen -hanke (IndustryRescueFit)

(LH 1/25, 11 §/5)

Mikko Poutala, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Turvallisuusalan järjestöforum

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Vahinkoalan auktorisointiryhmä

Olli Korteniemi, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

varajäsen: Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Vapaaehtois- ja sopimuspalokuntatoiminnan kehittämistyöryhmä

Sisäministeriö (LH 1/25, 11 §/1)

Ilkka Horelli, ylijohtaja, Lounais-Suomen elinvoimakeskus

varajäsen: Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Vuoden palomies -toimikunta, 2025–2026

Vuoden palomies -toimikunta (LH 1/25, 11 §/6)

Mika Haverinen, pelastuspäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos

Jarno Joensuu, pelastusryhmänjohtaja, Satakunnan pelastuslaitos

VI

Haluatko kehittyä vuorovaikuttajana ja johtajana tai haluatko kehittää oman palokuntasi toimintaa?

VI

Sopimuspalopäällikköseminaari käynnistyy

lokakuussa – lähde mukaan!

Sopimuspalopäällikköseminaari on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat kehittää omien palokuntiensa toimintaa sekä kehittyä vuorovaikuttajina ja johtajina. Olitpa sitten palokunnan päällikkö tai muuhun päällystöön kuuluva, ryhmänjohtaja, palokuntayhdistyksen puheenjohtaja tai hallituksen jäsen –seminaari on tarkoitettu juuri sinulle!

Seminaarin tavoitteet

Sopimuspalopäällikköseminaarien tavoitteena on antaa palokuntien johtotehtävissä toimiville eväitä toiminnan strategiseen suunnitteluun ja vapaaehtoisten johtamiseen sekä auttaa toimimaan ja vaikuttamaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja tilaisuuksissa. Seminaarin tarkoitus on myös luoda verkostoja palokuntatoiminnassa mukana olevien välille. Strategisen suunnittelun ja johtamisen lisäksi tulevaisuuden sopimuspalokuntien johtajien tulee hallita taidot brändin luomiseen, rakentamiseen tai vahvistamiseen.

Seminaarin lähijaksot ja teemat

1. Lähijakso 23.–25.10.2026, Turku: Palokuntatoiminta, toimintaympäristö ja vuorovaikutus

2. Lähijakso 23.–25.4.2027, Tampere: Strateginen suunnittelu ja johtaminen

3. Lähijakso 29.–31.10.2027, Helsinki: Sidosryhmätoiminta ja vaikuttaminen, johtajakuvan rakentuminen

4. Lähijakso huhtikuu 2028, Saksa: Kansainvälisyys osana palokuntatoimintaa

5. Lähijakso lokakuu 2028, Hämeenlinna: Pelastustoimen tulevaisuus ja lähiyhteisön voimavarat

Lähijaksot alkavat perjantaina pääsääntöisesti klo 10.00 ja päättyvät sunnuntaina klo 13.00 mennessä (ulkomaan jakso to-su).

Seminaarin kouluttajat

Sopimuspalopäällikköseminaarin johtajana toimii Mika Kontio, joka työskentelee tällä hetkellä Pirkanmaan hyvinvointialueen konsernijohtaja. Seminaarin luennoitsijat ovat omien alojensa asiantuntijoita.

Osallistumismaksu

Seminaarin lähijaksojen hinnat ovat 550 euroa/jakso (pl. ulkomaan jakso). Seminaarijakson hinta sisältää korkeatasoiset luennot sekä oh¬jelman mukaiset ruokailut. Majoitus veloitetaan erikseen. Ulkomaan lähijakson hinta määräytyy matkakohteen varmistumisen jälkeen.

Ilmoittautuminen 31.5.2026 mennessä sppl.fi/kalenteri/vi-sopimuspalopaallikkoseminaari

Lähijaksot ja välitehtävät

Viikonloppuihin sijoittuvien viiden lähijakson teemat käsittelevät palokuntatoiminnan

nykytilaa, palokuntien tämän päivän haasteita sekä luotsaavat keskusteluja palokuntien tulevaisuudesta. Kahden vuoden aikana suoritettavan seminaarin lähijaksojen välillä tehdään välitehtäviä, jotka syventävät ja laajentavat lähijaksoilla käsiteltyjä teemoja.

Seminaarimatka Keski-Eurooppaan

Seminaarin neljäs lähijakso suuntautuu ulkomaille. Alustavan suunnitelman mukaan jakson aikana tutustutaan pelastustoimen järjestelmään sekä paikalliseen palokuntatoimintaan ja -kulttuuriin Saksassa. Ulkomaanmatka on ollut poikkeuksetta kaikille seminaarilaisille unohtumaton matka toisen maan palokuntakulttuuriin.

Keskusteluja, alustuksia ja vierailuja

Seminaarin tavoitteena on osaltaan luoda sopimuspalokuntien johtajille yhteinen alusta, jossa voi kasvaa ja kehittyä sekä kehittää ja syventää omia johtamistaitoja. Seminaari antaa laadukkaiden alustusten ja syvällisten keskusteluiden kautta välineitä parempaan käytännön johtajuuteen ja oman johtajakuvan kehittymiseen. Sopimuspalopäällikköseminaarien tavoitteena on myös osaltaan pyrkiä laajasti kehittämään sivutoimisesti ja vapaaehtoisesti toimivien palokuntien toimintaedellytyksiä. Seminaarit antavat mitä parhaimmat edellytykset syvällisiin keskusteluihin ja ajatustenvaihtoihin palokuntien toiminnan kehittämiseksi. Jokaisella seminaarijaksolla järjestetään myös vierailuja mielenkiintoisiin kohteisiin.

Lisätietoja antaa Palopäällystöliitossa koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi, puh. 0440 343 112 ja henriikka.majoniemi@sppl.fi

Sopimuspalopäällikköseminaarin käyneiden

mietteitä:

"Sopimuspalopäällikköseminaari on yksi pelastusalan parhaista koulutuskokonaisuuksista, johon minulla on ollut mahdollisuus osallistua. Seminaarin luennot ja sen aikana käydyt keskustelut syvensivät ymmärrystä sopimuspalokuntatoiminnasta sekä toimintaympäristöstä ja toiminnan edellytyksistä. Seminaarin kautta sain myös monia uusia palokuntaystäviä eri puolilta Suomea."

Ilkka Horelli, Turun VPK, III Sopimuspalopäällikköseminaari

"Parasta seminaarin aikana oli tutustuminen eri puolelta valtakuntaa olevien palokuntien jäseniin. Palokuntien monimuotoisuus on hämmästyttävää. Seminaarilaisten tutustumisen ansiosta oli helppo kysyä, miten teidän palokunnassanne on jokin asia hoidettu. Pyörä kun oli jo muualla keksitty, eikä tarvinnut asiaa itse pohtia, kun valmiita ratkaisua löytyi jo muualta."

Markku Savolainen, Asolan VPK, III Sopimuspalopäällikköseminaari

"Minulle seminaari tarjosi inspiroivia ja voimaannuttavia puheenvuoroja sekä esityksiä, mahdollisuuden verkostoitua ja saada vertaistukea, konkreettisia työkaluja itsensä ja palokunnan johtamiseen sekä yhteistyön kehittämiseen. Mieleenpainuvin kokemus oli, kun syvennyimme palokuntatoimintaan yhdessä lähipiirimme tärkeimpien ihmisten, omien puolisoidemme, kanssa. Tuo hetki kosketti syvältä ja antoi omalle harrastustoiminnalle uutta merkitystä ja näkökulmaa."

Juha Kylmälä, Riihimäen VPK, V Sopimuspalopäällikköseminaari

"Minulle seminaari tarjosi huippuluentoja alansa parhailta osaajilta, työkaluja itseni, oman palokunnan ja palokuntatoiminnan kehittämiseen sekä etenkin Saksan-matkalla ainutkertaisia kokemuksia. Seminaariveljien ja -sisaren kanssa oli mukava yhdessä kehittyä ja kehittää. "

Mari Latvala, Huittisten VPK, V Sopimuspalopäällikköseminaari

"Seminaari oli matka omaan johtajuuteen ja palokunnan toimintamalleihin. Seminaarin aikana kävimme yhdessä muiden seminaarilaisten kanssa paljon keskusteluita joko aiheesta tai aiheen vierestä. Nämä keskustelut laajensivat myös omaa ajattelutapaa. Seminaarin yhteishenki ja luottamuksen ilmapiiri oli erinomainen ja sieltä saadusta verkostosta saa aina apua erilaisiin kysymyksiin, kun sen tarve on. Seminaarin päätösviikonloppu oli tunteikas ja ikimuistoinen ja sitä oli mukava viettää läheisten kanssa. Seminaari jatkaa elämään myös virallisen osuuden jälkeen esim. yhteisten tapaamisten merkeissä."

Marko Nieminen, Lahden VPK, V Sopimuspalopäällikköseminaari

Kutsu

45. Suomen paloveteraanien valtakunnallinen Kuusapilakongressi 12.–13.5.2026, M/S Viking Grace, Turku

Paikka: M/S Viking Grace -risteily Turun satamasta

Aika:

12.5. klo 19.00, kokoontuminen ja hyttikorttien jako Viking Line -terminaalissa

13.5. klo 19.50, paluu Turun satamaan

Ohjelmassa mm.:

• emeritusprofessori Timo Soikkanen

• kirjailija Hannu Salmi kertoo kirjoittamastaan kirjasta “Tunteiden palo”, joka käsittelee Turun palon vaiheita todella elävästi ja yksityiskohtaisesti

• V-S pelastuslaitoksen edustaja kertoo pelastuslaitoksen nykytilanteesta

• Kuusapilakokous

Hinta: 80–180 euroa riippuen omasta hyttivalinnasta. Hintaan sisältyy matka 2-hengen ikkunallisessa hytissä, kuohuviini tervetuliaistilaisuudessa, aamukahvi/-tee sekä sämpylä/makea pulla kokoustilassa, kahvia ja hedelmiä koko kokouksen ajan, buffet-ruokailu 13.5.

Ilmoittautuminen: viimeistään 15.3. sähköpostilla rapi@netti.fi (ilmoitathan nimen lisäksi osallistujien syntymäajan) Kongressin järjestää Turun Palolaitoksen Veteraanit ry.

Lisätiedot tupv.fi

Palopäällystöliiton vuoden 2026 koulutuksia ja tapahtumia

9.–10.4. Maatilojen palotarkastus -erikoiskurssi, Hollola

14.–16.4. Pelastusalan posttraumatyöpaja, Laukaa

14.4. Varautumisen foorumi / PPP26, Tampere

14.–16.4. Palopäällystöpäivät 2026, Tampere

22.4. Tulitöiden kurssinjohtajien täydennyskoulutus, Teams

27.–29.4. Opetusalan turvallisuusfoorumi 2026, Tallink Silja, Helsinki–Tukholma–Helsinki

7.5. Kriisiviestintä tulikasteessa – Viestijän taidot varautumisessa, Helsinki

7.–8.5. RRP 2026 – Rope Rescue Picnic -tapahtuma, Pori | Yhteistyössä High Adventure

9.5. MC Fire Officers ja Hymyilevän Motoristin KevätPäivä 2026, KymiRing, Iitti

23.5. Palokuntien suomenmestaruuskilpailut 2026, Turku

27.–28.5. Tulitöiden kurssinjohtajapäivät, Tampere

12.6. 23:s Palopäällystö Golf, Kytäjä

22.–24.9. Resilienssipaja – Pelastusalan posttraumatyöpaja, Peurunka 23.–25.10. VI Sopimuspalopäällikköseminaari alkaa, Turku 18.–20.11. Yritysturvallisuusfoorumi, Helsinki–Tukholma–Helsinki

WEBINAARIT

8.4. Työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukeminen pelastuslaitoksilla | Yhteistyössä SM:n Pelastusalan kansallinen työturvallisuushanke 21.4. Tunti turvaa: Älä hengitä savua – maastopalojen tulevaisuus: Uusi vaara-aluemalli ja johtamisohje 21.5. Henkilöstön perehdytys sekä osaamisen varmistaminen ja todentaminen | Yhteistyössä SM:n Pelastusalan kansallinen työturvallisuushanke

TULOSSA SYKSYLLE 2026

Tieliikennepelastamisen kouluttajamatkat Saksaan ja Ranskaan: 14.–16.9. Guyancourt, Pariisi, Ranska 21.–21.10. Crash Days, Münster, Saksa syyslokakuu, Rescue Days, Saksa

Lue lisää tapahtumistamme ja ilmoittaudu mukaan! sppl.fi/koulutukset