Issuu

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE

LLYSTÖP Ä Ä PÄ

ÄT IV

PA LO

sppl.fi 1/2022

I 3 0.3.–

. 4 . 1

SUOJAA VÄESTÖNSUOJA PIILEVÄLTÄ PALOVAARALTA Roihu-rajoitin PYV-1 on palorajoitin, joka varmistaa väestönsuojan turvallisuuden tulipalotapauksissa. Tuote asennetaan väestönsuojan ylipaineventtiiliin, jossa se estää liekkien ja savukaasun etenemisen.

REAGOI JO 72 CELSIUSASTEESSA! � Vaivaton asentaa, erillisiä asennuskehyksiä tai työkaluja ei tarvita ‫ �﹮‬Soveltuu eri aikakausien ylipaineventtiileihin, joissa läpiviennin Ø 160 mm ‫ �﹮‬Voidaan asentaa myös Ø 160 mm ja Ø 200 mm tulo- tai poistoilmanläpivientiin ‫﹮‬

� Varmatoiminen automatisoitu mekanismi

CE-sertifioitu ja -merkitty paloturvallisuustuote

Roihu®-palorajoitin on palotestattu EN 1366-2 standardin mukaisesti. Tuote täyttää palonkestoluokan EI 120 (ve i ↔ o) S vaatimukset.

JÄLLEENMYYJÄT Temet Finland Oy 󰍎󰍎 Hannuksenpelto 3, 02270 Espoo 󰄠󰄠0207 600 700 󰖟󰖟 www.temet.fi

Malkit Oy | Karhitek Oy

Puheenjohtajan tervehdys

PL 1 9 3 2 – 2 0 2 2 SP

Pelastustoimi on sivussa valokeilasta – vai onko sittenkään? V

älillä minulle tulee kiusallinen tunne siitä, että pelastustoimen edustajat ovat Suomen kansallisurheilussa parasta ykkösketjua. Puhun oman toiminnan vähättelystä, köyhäilystä ja naapurikateudesta. Lähtökohta on lamaannuttava: jos emme itse arvosta toimintaamme, niin voivatko muutkaan arvostaa? Hyvinvointialueiden valmistelussa ja aluevaalikeskusteluissa meitä pelastusalan ammattilaisia nakersi se, että pelastustoimea ei käsitelty yhtä laajasti kuin sosiaalija terveystoimea. Meillä niitä haasteita nyt vaan sattuu olemaan murto-osa sote-sektoriin verrattuna, uutisarvo on pienempi. Toki tulevien vuosien 80 miljoonan euron rahoitusvaje ja 2 400 pelastajan koulutustarve ovat isoja asioita, mutta niiden vuoksi ei käynnistetty yhtä itsenäisen Suomen historian suurimmista rakenneuudistuksista. Sote-sektorin palvelutuotantokyky

tuli tiensä päähän monissa kunnissa jo vuosia sitten, tarve ison luokan rakenneuudistukselle oli ilmeinen. Samaan aikaan pelastustoimi oli jo alueellistettu. Kustannustehokkuus parani kohisten. Verkostoyhteistyö lisäsi yhdenmukaisuutta ja vähensi päällekkäisen työn määrää, koska yhden keksimä pyörä kelpasi sellaisenaan muillekin. Ruoskimme itseämme myös viestinnän epäonnistumisesta. Viestinnästä jotain ymmärtävät ovat kilvan todistaneet, miten pelastustoimi jäi vaaliuutisoinnissa lapsipuolen asemaan, sote johti retoriikkaa eikä pelastustoimi kiinnostanut ketään. Väärin sammutettu. Näinkö oikeasti tapahtui? Viimeisinä viikkoina ennen aluevaaleja jokainen toimittaja osasi sanoittaa uudistuksen koskevan myös pelastustointa. Vaalit voittaneen puolueen puheenjohtaja nosti vaaliten-

tissään kansallisen pelastajatarpeen esille ja alleviivasi pelastustoimen ja ensihoidon synergiaa. Koskaan aikaisemmin ei ole ollut näin paljon innokkaita poliitikkoja, jotka haluavat kuulla lisää pelastustoimen arjen haasteista. Pelastuslaitosten etu on, että hyvinvointialue on fokusoitunut vain kahteen toimialaan. Päättäjien on tunnettava tonttinsa. Olen vankasti sitä mieltä, että pelastuslaitokset tulevat hyvinvointialueilla saamaan ansaitsemansa painoarvon. Me emme ole viestinnässä epäonnistuneita, syrjäytyneitä tai muutenkaan koulukiusattuja. Pelastustoimella ei ole mitään hävettävää viestintänsä, imagonsa tai esiintymisensä suhteen edes naapureihinsa verrattuna, päinvastoin. Lopetetaan köyhäily! Ollaan ylpeitä siitä, että olemme hyviä – ja siitä, mitä kaikkea saamme aikaiseksi asukkaiden turvallisuuden hyväksi!

Tätä kirjoittaessani on 14.2. eli kansainvälinen ystävänpäivä. Wikipedia tietää kertoa, että kansainvälisestä Valentinuksen päivästä poiketen suomalainen ystävänpäivä on yleisemmin ystävien muistamisen, ei vain rakastavaisten juhlapäivä. Koronapandemia on etäännyttänyt ihmissuhteita. Kohtaamiset ovat Teams-ympyröitä kuvaruudulla, vanhoja käsiä ja jaettuja diaesityksiä. Kevään paras paikka työperäisten ystävyyssuhteiden henkiin herättämiseksi, livenä ja kasvokkain, on Tripla Helsingin Pasilassa, ja ajankohta siinä maalis-huhtikuun vaihteessa keskiviikosta perjantaihin. Kyllä, puhun Palopäällystöpäivistä! Joko olet ilmoittautunut? Tapaamisiin Palopäällystöpäivillä, Veli-Pekka Ihamäki puheenjohtaja

PALOPÄÄLLYSTÖ SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE 1/2022

PÄÄTOIMITTAJA Veli-Pekka Ihamäki

TOIMITUSKUNTA Toiminnanjohtaja Ari Keijonen Koulutusjohtaja Tomi Timonen Viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Sami Kerman Viestinnän asiantuntija Niki Räsänen Kehittämispäällikkö Antti Kinnunen Koulutuspäällikkö Mikko Poutala Koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa Turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski Projektipäällikkö Saku Sutelainen Koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi Talous- ja hallintoassistentti Jaana Kovero Hankekoordinaattori Milla Hallikas Korkeakouluharjoittelija Niklas Liiri

TAITTO Zerren Design Oy

PAINO Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2022, ISSN 1795-3812

ILMOITUKSET Palojulkaisut Oy puhelin 045 114 4178 ilmoitukset@sppl.fi

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin 0440 345 112 toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi www.sppl.fi

3. 5. 6. 8.

Pääkirjoitus Toiminnanjohtajan katsaus Tervetuloa Palopäällystöpäiville Helsinkiin! Sopimuspalomiehen vakava loukkaantuminen herätti – pelastustoimen työturvallisuuteen kuusi suositusta 9. Suositusten ytimessä on koulutus – jonka toteuttamisesta on pidettävä kiinni 11. Turvallinen ilmapiiri on kaikille hyväksi 12. Palokuntien liput ja tunnukset tutkimuksen kohteena

Rauman palokunnantalon vihkiäisiä vietettiin syyskuussa 1902. Talo rakennettiin Wapaaehtoisen Palokunnan paloasemaksi ja se valmistui vuonna 1901. Talon salkoon nostettiin VPK:n varsinaista kantolippua edeltänyt signaalilippu. Kuva: Museovirasto.

14. Arktisen alueen pelastustoimintaa edistävä ArcResc-hanke on käynnissä! 15. Valvonnan prosessin uudistaminen, kankeaa byrokratiaa vai sittenkin parempaa oikeusturvaa? 16. MentalFireFit II -hankkeen kuulumisia: työnohjauksesta jaksamista – sekä itselle että muille 18. Joel Kauppinen luotsaa ArcResc-hanketta vuodet 2022 ja 2023 19. Suomen Palopäällystöliiton uusi viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö on Sami Kerman 20. Muutosjohtamisen tukeminen pelastustoimessa hankkeen kuulumiset 20. Toimintamalli sähköautopaloon 21. Kehitä ammattiosaamista Palopäällystöliiton mentorointiohjelman avulla 22. Turvallisuusviestinnän opintopäivillä pureudutaan erilaisten kohderyhmien ymmärtämiseen 23. Hyvä hallintotapa -sarja: Hallintopäätösten tiedoksianto 24. Liittohallituksen kokoukset 25. Uudet jäsenet ja edustukset 26. Pelastustoiminta-jaosto: Koulutustoiminta webinaarien muodossa - Palopäällystöpäivillä kohtaamisia 27. Riskienhallinta-jaosto: Rakennusalan riskienhallintaosaamista jaoston johtokuntaan 28. Yritysturvallisuus-jaosto – verkostotyöskentelyä; Jaostomme toiminta vuonna2022 29. Yritysturvallisuusfoorumi 2021 ja 2022 30. Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto: Varautumisen s eminaari paneutuu iskunkestävän Suomen perusteisiin 31. Hallinto- ja tukipalvelut -jaosto: puheenjohtajalta: Mahdollisuuksien muutos 32. Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto: Jaoston toimintaa vuodelle 2022 33. Palkitut 34. Jäseninfo 35. Tervehdimme palopäällystöä

Toiminnanjohtajan katsaus

PL 1 9 3 2 – 2 0 2 2 SP

Kaikki tiet vievät Palopäällystöpäiville N

yt viimein kaikkien koronarajoitusten jälkeen on niin valoisaa, että Palopäällystöpäivät toteutuvat. Tervetuloa Triplaan Helsinkiin 30.3.–1.4.2022! Palopäällystöpäiville on ilmoittautunut jo nyt huikea määrä osallistujia ja näytteilleasettajia. Odotettavissa on uuden oppimista, vaikuttamista ja kohtaamisten merkitystä ja riemua. Jos vielä et ole ehtinyt ilmoittautua, niin käy verkkosivuillamme ja klikkaile itsesi mukaan – olet lämpimästi tervetullut! Palopäällystöpäivät alkaa jo perinteeksi muodostuneella koko päivän mittaisella Varautumisen seminaarilla, jonka teemana on Iskunkestävä Suomi varautuu. Päivän keskusteluissa tarkastellaan laaja-alaisesti asiantuntijanäkemyksin kansallista varautumista muuttuneiden jännitteiden ja uhkakuvien maailmassa. Päivää suunnitellessamme emme osanneet arvatakaan, kuinka päivänpolttavaksi teemamme muodostuu. Kahden seuraavan päivän ajan paneudutaan uudistuviin pelastustoimen strategisiin tavoitteisiin, pohditaan henkilöstön hyvinvoinnin ja osallisuuden merkitystä organisaation suorituskykyyn ja luodaan tuore katsaus hyvinvointialueiden valmisteluun. Palopäällystöliiton täyttäessä 90 vuotta on myös hyvä aika keskustella, millaisena liitto nähdään nyt ja tulevaisuudessa. Palopäällystöpäivien tarkempi ohjelma on toisaalla tässä lehdessä. Päivien merkitys ja kokemus niistä muodostuvat monista tekijöistä, mutta pelkkien puhujien, alustajien ja työskentelytapojen osalta odotettavissa on jälleen mitä houkuttelevin tapahtuma, ja sen eteen toimistomme ja luottamushenkilöstömme ovat tehneet parhaimpansa. Tehdään Palopäällystöpäivistä ennen muuta yhdessä mieleenpainuva ja alamme kehityksen kannalta vaikuttava tapahtuma, jota vaan ei tälläkään kertaa voi jättää väliin. Vielä kerran: tervetuloa mukaan!

Aivan keskeinen osa Palopäällystöliitto-kokonaisuutta on luottamuselimet ja niiden toiminta. Liittohallitus johtaa johtamista, ja jaostojen johtokunnat ovat oman toimintasektorinsa asiantuntijaelimiä ja tuottavat siten asiantuntijuutta, viestintää ja muun muassa syötteitä liiton koulutukseen. Niin liittohallitus kuin johtokunnatkin osallistuvat aktiivisesti liiton toiminnan suunnitteluun. Maaliskuussa liiton luottamuselimet kokoontuvat yhteiseen työkokoukseen, jossa arvioidaan liiton nykyistä strategiaa visoineen, missioineen ja palvelulupauksineen. Tästä alkaa loppuvuoden kestävä strategiatyö, ja myös jäsenistön näkemyksiä kysytään matkan varrella. Se lienee varmaa, että strategia päivittyy, mutta kuinka paljon se uudistuu, niin sen tiedämme syksyn kuluessa. Varmaa on, että toimintaympäristömme muuttuu, ja siksi strategian tarkistaminen on nyt ajankohtaista. Yhteiskokouksia pidetään noin parin vuoden välein. On tärkeää, että luottamuselimillä on yhteinen kuva liiton tavoitteista, toiminnasta ja tavoitteista. Tärkeää on myös vahvistaa jaostojen välistä yhteistoimintaa ja yhteistoimintaa liiton toimiston kanssa. Ehkäpä myös sitoutuminen luottamushenkilötehtävään vahvistuu yhteisissä tapaamisissa.

Palataanpa tiivistetysti viime vuoteen, kun toiminnan ja talouden tulokset ovat nyt tiedossa. Korona varjosti ikävästi koko viime vuotta, mutta siitä huolimatta liitto saavutti ylivoimaisesti enemmän osaamisensa kehittämisestä kiinnostuneita kuin koskaan aikaisemmin: eri koulutus- ja vuorovaikutustapahtumissa oli yli 7 600 osallistujaa. Kuten arvata saattaa, yksittäistapahtumia lukuun ottamatta kaikki tämä tapahtui verkossa. Asiantuntijatoiminta tärkeine hankkeineen ja asiantuntijaelimineen sekä muut toi-

minnot voitiin hoitaa liki koronariippumattomasti, ja ne toteutuivatkin suunnitellusti. Talouden osalta päästiin hieman ylijäämän puolelle. Varsinainen toiminta oli vahvasti alijäämäistä, mutta onneksi omatoimisella varainhankinnalla talous kurottiin tasapainoiseksi.

Liiton toimistolle on tullut aiemminkin paluumuuttajia. Nyt toivotamme takaisin tervetulleeksi Sami Kermanin, joka aloitti helmikuun lopulla liiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkönä. Jäsentutkimusten mukaan liitolta toivotaan vankempaa vaikuttamista. Samin aiemman Palopäällystöliitto-kokemuksen ja viimeisimmän ministerin erityisavustajakokemuksen myötä voimme vahvistaa liiton yhteiskuntasuhteita ja vaikuttamista pelastustoimen ja turvallisuuden hyväksi. Aurinkoisia kevättalven päiviä – Palopäällystöpäivillä nähdään! Ari Keijonen toiminnanjohtaja

Kuva: Ossi Pietiläinen

Ajankohtaista Tervetuloa Palopäällystöpäiville Helsinkiin! Aikaisempien vuosien tapaan alustukset ja keskustelut ovat varmuudella korkeatasoisia ja ajankohtaisia. Tarkempi ohjelma on nähtävissä verkkosivuillamme: sppl.fi/ppp2022. Vaikka #ppp2022 tarjoaa mahdollisuuden seurata tilaisuutta striimattuna, on vuorovaikutus parhaimmillaan paikan päällä ja livenä. Ole siellä missä kollegatkin ovat, nähdään Pasilassa maaliskuun lopussa!

alopäällystöpäivien ja Varautumisen seminaarin ohjelman osalta ajankohtaisista aiheista ei ollut pulaa, joten sisällön ja toteutuksen suhteen on tehty erityisen tarkkaa harkintaa, sillä haluamme tarjota osallistujille sisällön lisäksi mahdollisuuden ajatusten vaihdolle. Luonnollisesti mukana on myös mahdollisuus tutustua uutuuksiin näyttelyalueella. Maailmanlaajuinen pandemia ja geopoliittisen tilanteen kiristyminen ovat tuoneet varautumisen merkityksen kaikkien muidenkin kuin alan ammattilaisen ajatuksiin. Kuinka paljon huoltovarmuutta ja materiaalista varautumista voidaan rakentaa kansainvälisten verkostojen varaan? Entä missä menee tällä hetkellä eurooppalainen yhteistyö varautumisen suhteen ja mitä huoltovarmuudesta huolehtimisen haasteesta seuraa uusien hyvinvointialueiden toimijoille? Näistä aiheista keskustellaan yhdessä asiantuntijoiden kanssa Palopäällystöpäivät käynnistävässä Varautumisen seminaarissa. Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hanke ja valmistumassa olevat pelastustoimen valtakunnallisten strategiset tavoitteet ovat osa -6-

pelastustoimen uudistamista. Uudistamisen tavoitteena on tehokas ja yhtenäinen pelastustoimi, jonka toteutuminen edellyttää kaikkien sitoutumista ja tekemisen päämäärän kirkastamista. Sen tueksi yhteisten tavoitteiden merkitystä omassa toiminnassa kirkastetaan kevään Palopäällystöpäivillä Arvoliiton vaikuttavuustyöpajassa. Moni onkin jo viestinnästämme huomannut, että Palopäällystöliitolla on käynnissä 90. toimintavuosi. Palopäällystöpäivillä juhlavuotta vietetään yhdessä jäsenten ja sidosryhmien kanssa pohtimalla liiton toimintaa nyt – ja ennen kaikkea tulevaisuudessa. Pandemia on muuttanut työelämän asiantuntijoiden mielestä työtä pysyvästi. Samanaikaisesti kilpailu työvoimasta kiristyy ja koskettaa jo nyt myös pelastusalaa. Vaikka pelastustoimen työtehtävistä on löydettävissä helposti ihmisten kaipaamaa merkityksellisyyttä, niin työhyvinvointi tulee korostumaan henkilöstön pitovoimatekijänä. Mistä asioista työhyvinvointi kostuu ja millaisia keinoja meillä onkaan käytettävissä sen parantamiseksi? Kehittäminen ei ole vain johdon ja esihenkilöiden tehtävä vaan se kuuluu kaikille. Palopäällystöpäivillä aiheesta on

ÄT IV

Palopäällystöpäivät 2022 – ohjelmajohtajan sana

ÄLLYSTÖPÄ PÄ

Veli-Pekka Ihamäki puheenjohtaja Suomen Palopäällystöliitto

elastusalan suurtapahtuma Palopäällystöpäivät on kahden vuoden tauon jälkeen vihdoin tulossa! Merkitse päivämäärä kalenteriisi, sillä nyt kun jälleen kohdataan, niin täältä et halua olla poissa. Suomen Palopäällystöliiton toimiston väki yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa on jälleen tehnyt parhaansa. Tavoite on, että Sinä saisit nauttia laadukkaasta, ajankohtaisesta ja puhuttelevasta ohjelmasta. Kiitos valmistelijoille jo etukäteen, hyvältä näyttää! Myös kulkuyhteydet kaikkialta Suomesta ovat erinomaiset, ovathan Palopäällystöpäivät käytännöllisesti katsoen rautatieasemalla, vasta avatussa Mall of Triplan yhteydessä olevassa hotellissa Helsingin Pasilassa. Edellisten Palopäällystöpäivien osanottajamäärä Hämeenlinnassa – liki 400 osallistujaa – oli mahtava, mutta sekin ennätys on tehty rikottavaksi.

PA LO

I 3 0. 3.– 1.4

alustamassa ja keskustelemassa Tamoran toimitusjohtaja Jaana Utti. Palopäällystöpäivien päätteeksi Päivän polttavat -ohjelmassa luomme katsauksen hyvinvointialueuudistuksen etenemiseen pelastustoimen näkökulmasta – kuitenkaan muita juuri maalis-huhtikuun vaihteessa puhuttavia teemoja unohtamatta! Tomi Timonen koulutusjohtaja Suomen Palopäällystöliitto

Näytteilleasettajille Palopäällystöpäivät ovat mainio tilaisuus kohdata kerralla iso joukko pelastus- ja turvallisuusalan keskeisiä päätöksentekijöitä Palopäällystöpäivillä on loistavan ohjelman lisäksi näyttely, jossa pelastus- ja turvallisuusalan yritykset pääsevät esittelemään tuotteitaan ja palveluitaan. Palopäällystöpäivät kokoavatkin jälleen saman katon alle sekä myyjät että ostajat.

alopäällystöpäivien ytimessä on kohtaamisten muodostaminen: päivillä pelastus- ja turvallisuusalan parhaat asiantuntijat kokoontuvat tuttuun tapaan yhteen. Myös näytteilleasettajatoiminta kuuluu olennaisesti Palopäällystöpäivien kokemukseen, ja päivillä verkostoidutaan tunnetusti myös pelastus- ja turvallisuusalan yritysten kanssa. Päiviltä kerätyissä palautteissa osallistujat usein kiittelevät näytteilleasettajien läsnäoloa Palopäällystöpäivillä.

– Näytteilleasettajatoiminnalla Palopäällystöliitto haluaa tarjota pelastus- ja turvallisuusalan kaluston, välineiden ja palveluiden tarjoajille mahdollisuuden päästä esittelemään omaa toimintaansa ja tuotteitansa. Tämä koetaan tärkeäksi, sillä nämä tuotteet muodostavat merkittävän osan pelastustoimen palvelukokonaisuutta, sanoo Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen. Juuri kevään 2022 Palopäällystöpäivillä näytteilleasettajien merkitys korostuu entisestään, sillä alan messutapahtumiin tai Palopäällystöpäiville ei ole kokoonnuttu kahteen vuoteen. Monilla toimijoilla onkin patoutunutta tarvetta päästä esittelemään tuotteitaan – ja juuri tätä päästään Palopäällystöpäivillä kasvotusten purkamaan! Tänä vuonna Palopäällystöpäivillä onkin laitettu paukkuja myös näytteilleasettajien ja päivien kävijöiden vuorovaikutuksen parantamiseen. Palopäällystöpäivien osana järjestetään esimerkiksi osallistujille ja näytteil-

leasettajille yhteinen Get together -tilaisuus näyttelytilassa. Lisäksi muun muassa kaikki ohjelmassa olevat kahvit ja muut tauot on keskitetty näyttelytilaan. Näytteilleasettajille Palopäällystöpäivät ovatkin kustannustehokas tapa kohdata iso joukko pelastus- ja turvallisuusalan päätöksentekijöitä kerralla. Lisäksi on hyvä muistaa, ettei Palopäällystöpäivien tarjoama näkyvyys rajoitu vain itse tapahtumaan vaan näkyvyyttä saa myös esimerkiksi Palopäällystöliiton jäsen- ja ajankohtaisviestinnän alustassa Howspacessa sekä Palopäällystö-lehdessä. – Palopäällystöpäiville ovat tervetulleita näytteilleasettajaksi kaikki, jotka myyvät palveluita tai tuotteita pelastustoimelle tai kiinteistöjen turvallisuuden eteen. Haluamme pitää Palopäällystöpäiviä matalan kynnyksen mahdollisuutena omien tuotteiden esittelyyn myös esimerkiksi uusille ja pienemmille yrityksille, joilla ei välttämättä ole vielä tarvetta tai mahdollisuutta lähteä isommille messuille.

-7-

Ajankohtaista Sopimuspalomiehen vakava loukkaantuminen herätti – pelastustoimen työturvallisuuteen kuusi suositusta Vaikka pelastustoimen työturvallisuus Suomessa on yleisellä tasolla hyvässä kunnossa, petrattavaakin löytyy. Tämän osoitti esimerkiksi Kerimäellä toukokuussa 2021 sattunut onnettomuus, jossa loukkaantui vakavasti sammutustöissä ollut sopimuspalokuntalainen. Onnettomuus tutkittiin perinpohjaisesti ja sisäministeriö antoi tutkinnan pohjalta suosituksensa työturvallisuuden parantamiseksi.

erimäellä vappupäivänä 2021 tapahtuneen rakennuspalon sammutustöiden yhteydessä loukkaantui vakavasti sopimuspalokuntalainen tämän jäätyä jumiin palavien rakenteiden alle. Tapahtuman seurauksena sisäministeriö asetti tutkintalautakunnan analysoimaan onnettomuuteen johtaneet seikat. Tutkinta valmistui loppuvuodesta 2021, ja sen pohjalta annettiin kuusi suositusta, joilla pelastustoimen työturvallisuutta voitaisiin edistää. Tutkintaraportin kenties merkittävin suositus pitää sisällään valtakunnallisen pe-

lastuslaitosten välisen työturvallisuuden raportointijärjestelmän kehittämisen. Tutkintalautakunnan puheenjohtajana toiminut Jarkko Häyrinen näkee, että uusi järjestelmä toisi valtakunnallista yhtenäisyyttä pelastustoimen kehittämiseen. Häyrisen mukaan pelastustoimen nykyisin käytössä oleva PERA-järjestelmä on suhteellisen vähäisessä käytössä valtakunnallisella tasolla. 20 pelastuslaitosta on ottanut käyttöönsä PERA-järjestelmän, mutta käytännössä vain pieni osa sitä käyttää. Tämä johtuu kahdesta syystä. Ensinnäkin pelastus-

Saunarakennus tulessa ja tulipalo levinnyt maastoon (valvontakameran kuva). -8-

laitosten työturvallisuuden raportointikulttuureissa on suuria eroja ja toisaalta PERA kilpailee pelastuslaitosten omien kaupunkien työturvallisuuden raportointijärjestelmien kanssa. – Toinen olennainen ongelma on se, että PERA-järjestelmässä ei voida jakaa tietoa työturvallisuuspoikkeamista palvelua käyttävien pelastuslaitosten kesken. Vaikka näillä laitoksilla on yhteinen järjestelmä, ne eivät näe toistensa työturvallisuuden poikkeamailmoituksia eivätkä voi tätä kautta jakaa tietoa työturvallisuudesta toisilleen. Tutkintalautakunta päätyikin siihen tulokseen, että yhteisen raportointijärjestelmän kautta johtopäätösten tekeminen pelastustoimen työturvallisuuden edistämiseksi valtakunnallisella tasolla helpottuisi huomattavasti. – PERA-järjestelmän eteen on tehty runsaasti töitä. Uutta yhteistä raportointijärjestelmää kehittäessä olisikin hyvä pohtia, miksi

kaikki pelastuslaitokset eivät ole sitä ottaneet käyttöön, miksi sen käyttöön ottaneet eivät sitä aktiivisesti käytä ja miksi tehtyjä ilmoituksia ei voi jakaa muiden käyttäjien kanssa. Näin pyritään luomaan järjestelmä, johon pelastuslaitosten on helppo sitoutua sen sijaan että palvelu jäisi taas vähälle käyttöasteelle.

Pelastustoimintaa halutaan suoraviivaistaa johtamista ja viestintää kehittämällä Tutkintalautakunta suosittaa myös, että jatkossa johtovastuun siirtämistä pelastustehtävillä harkitaan aiempaa tarkemmin.

– Tämä suositus yksinkertaistettuna tarkoittaa sitä, että pelastustoimintaa johtaisi aina se henkilö, jolla on tilanteessa tosiasiallisesti parhaat mahdollisuudet johtaa pelastustoimintaa. Mikäli toinen henkilö on johtokeskuksessa, tämä johtaisi pelastustoimintaa, kunnes hälytysajoa ajanut henkilö on saapunut kohteeseen ja ottaa vastaan johtovastuun. Häyrinen kertoo, että pelastustoimen teoriakoulutuksessa on jo pitkään opetettu, että pelastustoiminnan johtovastuuta ei anneta, vaan se otetaan vastaan. Teorian ajatuksena on, että pelastustoiminnan johtovastuu otetaan vastaan silloin, kun vastaanottavalla henkilöllä on tosiaasialliset edellytykset joh-

taa tilannetta, ja johtamista varten on annettu riittävä tilanneselvitys. Vaikka näin on opetettu pitkään, todellisuus on ollut hyvin erilainen. – Käytännössä on aika selvää, että jos toisen henkilön pitää ajaa hälytysajoa samaan aikaan kun toinen henkilö on rauhallisissa oloissa johtokeskuksessa, rauhallisissa oloissa olevan henkilön tulisi johtaa tilannetta siihen asti, kunnes on saavuttu kohteeseen ja saatu tarvittavat tiedot pelastustoiminnan johtamista varten, muistuttaa Häyrinen. Eräs tutkinnan merkittävä löytö liittyy viestintään eri viranomaistahojen kesken. Häyrisen mukaan viestintää poikkeustapauksissa tulisi selkeyttää.

Suositusten ytimessä on koulutus – jonka toteuttamisesta on pidettävä kiinni Kerimäen onnettomuustutkinnan pohjalta annetuista suosituksista viiden toteuttaminen kulminoituu koulutukseen. Suositusten antamisen lisäksi olisikin tärkeää varmistaa, että suositukset voidaan toteuttaa. Esimerkiksi pelastusalan työturvallisuuden poikkeamaraportoinnin yhtenäistämistä on odotettu jo vuosia.

erimäen onnettomuuden tutkintalautakunnan suosituksista saadaan hyvä pohja pelastustoimen työturvallisuuden seuraaville kehitysaskelille. Suosituksissa mainitaan sekä raportointijärjestämä että koulutus, joita kehittämällä pelastustoimi voisi olla nykyistä turvallisempi työpaikka tulevaisuudessa. Näin ajattelee Vuoden Palomies Juha Höök, joka korostaa erityisesti poikkeamaraportoinnin merkitystä. – Jos meillä ei ole tietoa siitä, millaisia läheltä piti -tilanteita tai tapaturmia työvuoroissa sattuu, meidän on hankalaa suunnata koulutusta oikeaan suuntaan. Koulutuksella Höök viittaa nimenomaan pelastuslaitoksilla toteutettavaan sisäiseen koulutukseen, jota kehittämällä myös työturvallisuuden poikkeamia olisi mahdollista vähentää: kun tapaturma-alttiita tilanteita harjoitellaan ennakkoon, on tapaturmien määrää mahdollista leikata. Yhteisestä, kaikissa pelastuslaitoksissa käytössä olevasta raportointijärjestelmästä puolestaan saisi tilastoja sekä valtakunnallisella tasolla vaaratilanteita aiheuttavista tekijöistä että laitoskohtaisista poikkeamista. Toisaalta valtakunnallista tilastoa voisi hyödyntää myös Pelastusopisto perus- ja täydennyskoulutuksiensa suunnittelussa.

Höök näkeekin, että asian edistämisessä pallo on tällä hetkellä sisäministeriöllä: – Ministeriön tulisi luoda pelastusalalle oma työturvallisuuden malliohjeistus, jonka määrittämä taso pelastuslaitosten tulee minimissään täyttää – ja tämän toteuttamiseksi ministeriön olisi velvoitettava kaikilta yhteisen raportointijärjestelmän käyttöä sekä yhteisten suositusten toimeenpanoa ja seurantaa. Pelastuslaitosten sisäistä koulutusta Höök kehittäisi entistä järjestelmällisemmäksi. Sen lisäksi, että on dataa siitä, mitä asioita viikkokoulutuksissa on hyvä käydä läpi, tarvitaan koulutuksen laadun ja osaamisen tason järjestelmällistä mittaamista. – Jokaisessa pelastuslaitoksessa tulisi olla päätoiminen koulutuskoordinaattori organisoimassa sisäistä koulutusjärjestelmää, valvomassa koulutuksen laatua ja tarkkailemassa osaamista. Tällä hetkellä pelkästään saman pelastuslaitoksen eri asemilla ja näiden asemien eri vuoroillakin osaamistason vaatimukset voivat olla hyvin erilaisia. Koulutuksen laadun ja osaamisen tulisi olla yhdenmukaista sekä pelastuslaitosten sisäisesti että alalla yleisesti. Työturvallisuuden ja toiminnan tehokkuuden kannalta Höökistä on erityisen tärkeää myös se, että operatiivisen toiminnan vuorot

saisivat keskittyä perustehtäväänsä: operatiiviseen toimintaan sekä pelastustoiminnan osaamisen ylläpitoon. – Osaamista vaaditaan niin paljon, että tulee olla täysin varma, että asiat ovat hallussa, jotta työn tekeminen on turvallista ja tehokasta. Niki Räsänen viestinnän asiantuntija Suomen Palopäällystöliitto

Juha Höök. Kuva: Pelatustieto. -9-

Ajankohtaista sessa tulisi kiinnittää lisähuomiota siihen, miten pulaan joutuneeseen kollegaan tulisi suhtautua pelastettavana potilaana samalla itse sammutus- ja raivaustyötä suorittaen.

Tutkinnoille harvoin tarvetta

Palopaikka järven suunnasta. Kuva: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos. – Tässä tapauksessa eri viranomaiset keskustelivat radiossa, mutta eivät ymmärtäneet toisiaan täysin: Pelastustoiminnan johtaja kertoi ensihoidon kenttäjohtajalle, että henkilöitä on rakennuksen alla. Ensihoidon kenttäjohtaja tulkitsi viestin niin, että henkilöitä on töissä rakennuksen alla. Ensihoidon kenttäjohtajan näkemystä tukivat tilanteen esitiedot, joissa kerrottiin, että tilanteessa ei ollut loukkaantuneita. ”Ei loukkaantuneita” toistettiin esitiedoissa myös siinä vaiheessa, kun kohteeseen hälytettiin toisen kerran ensihoitoyksikkö sortuman jälkeen. Häyrinen muistuttaa, että viestintää tulee ajatella kaksisuuntaisena, niin lähettäjän kuin vastaanottajan näkökulmasta. – Tutkintalautakunta totesi, että viestinnässä tulisi tällaisissa poikkeustapauksissa olla menettely, jolla viestin lähettäjälle ja vastaanottajalle tulee selväksi, että jotain poikkeuksellista on tapahtunut. Näin vastaanottaja ymmärtää tiedustella lisätietoja tapahtuman luonteesta tarjotakseen tarvittavan avun. Tätä voi verrata esimerkiksi meri- ja lentoliikenteen mayday-kutsuun. Nykytilanteessa tällaista menettelyä ei ole ja tutkintalautakunta näki tämän kehittämisen arvoisena asiana viranomaistoimintaan. -10-

Kollegaa on osattava auttaa tarpeen vaatiessa Tutkintalautakunta peräänkuuluttaa lisäksi oman henkilöstön pelastamisen harjoittelun lisäämistä. – Pelastustoiminta perustuu harjoitteisiin, joiden kautta pyritään luomaan luotettavia toimintamalleja sekä tiettyä automaatiota toimintaan. Harjoittelussa on jo huomioitu kollegan ensihoito pelastamisen jälkeen, muttei niinkään sitä, kuinka kollega pelastetaan. Näin ollen pelastajilla ei välttämättä ole niin sanotusti selkärangassa, mitä kollegan joutuessa vaaraan esimerkiksi palavien rakenteiden alle jäädessä tulee varmistaa. Tällaisessa tapauksessa tulee etenkin varmistaa vaaraan joutuneen hapensaanti. Kerimäen tapauksessa pelastajan ollessa jumissa palavien rakenteiden alla ei hänelle kyetty antamaan lisähappea esimerkiksi toisen maskin tai lisäilmaventtiilin kautta. Häyrinen linjaa, että oman henkilöstön pelastamisen harjoittelussa tällaisten pienten, mutta tositilanteessa merkittävien seikkojen huomioiminen vahvistaisi pelastajien osaamista poikkeustilanteissa merkittävästi. – Kiteytettynä voisi todeta, että koulutuk-

Kerimäen onnettomuuden tutkinnan harvinaisuudesta kertoo se, että vastaavanlainen tutkinta on viimeksi tehty vuonna 2006. Häyrisen mukaan pelastajien loukkaantumisista puhuttaessa ei kuitenkaan kannata tuijottaa liikaa varsinaisten tutkintojen määrään. – Jonkinlaisia viitteitä pelastajien loukkaantumisista voi saada Pronto-järjestelmästä, jota ei kuitenkaan ole tarkoitettu suoranaisesti työturvallisuuden raportointiin. Viidentoista vuoden väli tutkinnoissa ei suoraan kumuloi pelastajien loukkaantumisten määrään. Häyrisen mukaan pelastustoimen työturvallisuuden tasoa Suomessa onkin nykytiedon valossa hankala arvioida kokonaisvaltaisesti. – Pelastustoimen työturvallisuudesta on yleisesti vaikea tehdä johtopäätöksiä, sillä pelastustoimella ei vielä ole käytössä yhteistä työturvallisuuden raportointijärjestelmää, jonka kautta tietoja voitaisiin jakaa. Viitteitä voi löytyä pelastuslaitoskohtaisesti, mutta valtakunnallisia vastauksia on vaikeampaa löytää. Niklas Liiri viestinnän harjoittelija Suomen Palopäällystöliitto Artikkelin kuvat ovat kuvakaappauksia tutkintalautakunnan raportista.

Turvallinen ilmapiiri on kaikille hyväksi Muistatko ensimmäisiä askeleitasi pelastustoimessa? Ensivaikutelman sanotaan olevan tärkeä, eikä siihen saa toista tilaisuutta. Kun uusi opiskelija saapuu oppilaitokseen ja myöhemmin työpaikkaan, ovat aistit herkillä. Uudesta ympäristöstä imuroidaan kaikki saatavilla oleva tieto, miten täällä toimitaan ja mitä minulta odotetaan.

usia opiskelijoita ja työntekijöitä kaivataan pelastustoimessa kipeästi, pitämään toimialaa tehokkaana ja vaikuttavana arjen ja poikkeusolojen turvaajana. Syrjintään ja häirintään liittyvä mainekriisi onkin antanut pelastustoimelle tilaisuuden reflektoida, millaisia signaaleja säteilemme ihmisille, jotka ovat potentiaalisia opiskelijoitamme ja työntekijöitämme – ja toisaalta samalla myös tällä hetkellä alalla oleville.

”Omien etuoikeuksien tunnistaminen on tärkeää, sillä se antaa perspektiiviä muiden kohtaamille vaikeuksille ja parantaa mahdollisuuksia toisten ihmisten empaattiseen kohtaamiseen.”

Poliisiammattikorkeakoulun valintakoekirja vuosien 2022 ja 2023 hakujaksoille sisältää rikosylikonstaapeli Noora Halmeenlaakson artikkelin Ihan homona parannettavaa. Artikkelissaan Halmeenlaakso kertoo matkastaan poliisin ammattiin ja työyhteisöön seksuaalivähemmistöön näkökulmasta. Se, että tämä aihe halutaan ottaa osaksi valintakoema-

teriaalia, on hyvin vahva signaali yhdenvertaisuuden merkityksestä toimialalle. Se on myös tärkeä ensivaikutelma, joka halutaan välittää ammattiin hakeutuvalle. Voin vain kuvitella, kuinka merkittävä tämä asia on seksuaalivähemmistöön kuuluvalle ammattiin hakeutuvalle.

Syrjinnälle altistuvia on kuunneltava Halmeenlaakson artikkeli antaa hyvin henkilökohtaisen ja vaikuttavan kurkistuksen siihen, mitä kaikkea vähemmistöasemassa oleva kokee. Jotta tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta voidaan edistää, on kuunneltava syrjinnälle altistuvia. Tähän Halmeenlaakson artikkeli antaa myös pelastustoimen ammattilaisille mahdollisuuden. Kuuntelemisen lisäksi on ymmärrettävä omia etuoikeuksiaan, sillä ihmisellä on taipumus tehdä yleistyksiä omaan kokemuspohjaansa perustuen. Oletukset ja ennakkoluulot tarjoavat omat sudenkuoppansa, vaikka tarkoitusperät olisivatkin hyviä. Tämä saattaa esimerkiksi ilmetä niin, että haluaa, että kaikki olisivat avoimia myös siviilielämästään töissä ja että kaikki seksuaalivähemmistöön kuuluvat tulisivat kaapista. Tämäkin kaunis ajatus kuitenkin kumpuaa heteronormatiivisesta lähtökohdasta ja typistetystä oletuksesta siitä, että kaikki homoseksuaalit vain haluaisivat kaapista ulos. Meistä jokaisen on tunnustettava ne rajat, joihin oma ymmärrys yltää.

”Kenenkään ei tietenkään tarvitse kertoa itsestään tai elämästään enempää kuin tuntuu mukavalta tai tarpeelliselta, eikä se, että päättää olla kertomatta vaikkapa homoudestaan tarkoita, että olisi jotenkin huonompi homo. On kuitenkin kaikkien työyhteisön jäsenten vastuulla luoda ilmapiiri, jossa jokainen voi kertoa arkeensa liittyvistä asioista työpaikalla pelkäämättä kiusaamista, ulossulkemista tai muuta syrjintää. Kyse on oikeudesta olla oma, kokonainen itsensä.” tilanteessa yllä olleet siviiliasusteet eivät miellyttäneet virkapukuisia, eikä niitä katsella hyvällä täällä.

Yhdenvertaisuudessa parannettavaa Pelastustoimen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilanne ei ole kaikilta osin kehuttava. Sen korjaaminen vaatii kulttuurillisen tason muutosta, eikä se tapahdu sormia napsauttamalla. Mutta onko kuitenkin kyse melko yksinkertaisesta asiasta? Kyse on sellaisen turvallisen ilmapiirin luomisesta, jossa jokainen voi kertoa ja olla halutessaan kertomatta arjestaan työpaikan ulkopuolella. Ilmapiirin, jossa ensivaikutelmasta lähtien kokee itsensä tervetulleeksi opiskelijana tai ammattilaisena. Kuulostaisiko hyvältä? Kirjoittajan ensimmäiset askeleet pelastustoimessa sisälsivät tiukat sanat siitä, miten

Mikko Poutala koulutuspäällikkö Suomen Palopäällystöliitto Tekstissä olevat lainaukset ovat otteita Noora Halmeenlaakson artikkelista Ihan homona parannettavaa, joka on julkaistu osana Poliisiammattikorkeakoulun vuosien 2022 ja 2023 hakujaksoille tehtyä valintakoekirjaa. Kirja on luettavissa verkossa: polamk.fi/valintakoekirja. -11-

Ajankohtaista

Palokuntien liput ja tunnukset tutkimuksen kohteena Palosuojelun edistämissäätiö on käynnistänyt palokuntien lippuja ja tunnuksia koskevan tutkimuksen ja historian kirjoittamisen. Hanke käynnistyi syksyllä 2021 ja aloitteen tutkimushankkeet toteuttamisesta teki säätiön hallituksen jäsen, teollisuusneuvos Kari Kallonen.

yön tavoitteena on laatia yleisesitys palokuntien lippujen historiallisesta taustasta, lippujen käyttötarkoituksesta, suunnittelusta, suunnittelijoista, symboleista, lahjoittajista ja lippuihin liittyvistä seremonioista, naulaamisesta, vihkimisestä ja käytöstä. Kun Suomen ensimmäinen vapaaehtoinen palokunta perustettiin Turkuun vuonna 1838, yksi ensimmäisistä päätöksistä oli suunnitella yhdistykselle oma tunnus eli lippu. Se oli esikuvana muillekin perustetuille palokunnille, ja useimmat saivat oman lippunsa jo 1800-luvulla, mutta lippuja on otettu käyttöön aivan viime aikoihin saakka. Myös vuodesta 1861 alkaen perustetut vakinaiset palokunnat ja sittemmin tehdaspalokunnat ovat hyödyntäneet lippuperinnettä oman identiteettinsä rakentamisessa. Tänä päivänä muutamilla pelastuslaitoksillakin on jo oma lippunsa.

Käytännöllinen työkalu Lipuilla on ollut alunperin hyvin käytännöllinen merkitys. Ne ovat toimineet viestinnän välineinä. Ne ovat osoittaneet sammutustyön aikana päälliköiden ja yksiköiden sijainnin, ja niillä on annettu neuvoja ja ohjeita sammuttajille. Vähitellen vapaaehtoiset palokunnat ottivat liput käyttöönsä seremoniallisessa tarkoituksessa. Palokunnan kanto- tai marssilippu kulki kulkueitten edessä, ja niillä kunnioitettiin erilaisia tilaisuuksia. Niistä tuli yhteisöllisyyden ja identiteetin tunnuksia. Lippuihin liittyy usein myös kunniamarssi, joka kuului etenkin vapaaehtoisten palokuntien soittokuntien vakio-ohjelmistoon. Työn toiseen osaan, johon kerätään palokuntien lipuista keskeisimmät tiedot ja valokuvat ja laaditaan niistä matrikkeli-tyyppinen hakemisto, tarvitaan pelastusalan toi-

Kymenlaakson pelastuslaitoksen lippu otettiin käyttöön vuonna 2007. Lipun on suunnitellut Kari Kemppainen ja se vihittiin juhlallisesti käyttöönsä maaliskuussa 2007. Kuva: Kymenlaakson aluepelastuslaitos. -12-

mijakentän apua. Näin varmistetaan, että lippukirjasta saadaan kattava ja että jokainen lippu saa sille kuuluvan valtakunnallisen arvostuksen ja näkyvän paikan.

Hyvin dokumentoitu aihe Hyvä lähde lippuja koskevien tietojen saantiin on lippukirja, joka on laadittu lipun naulauksen ja vihkimisen yhteydessä. Muita ”matrikkeliin” tarvittavia tietoja ovat: lipun kuvaus (heraldiikka), symboliikka ja värit, lipun koko, lipputanko ja nupin kuvaus, lippualoitteen ajankohta ja aloitteen tekijä(t), lipun suunnittelija(t), lipun tekijä(t), lipun lahjoittaja(t), lipun valmistumisaika, lipun luovutukseen liittyvät tapahtumat eli naulaus ja vihkiminen/siunaaminen (myös paikka, aika ja suorittajat), lipun luovuttaja ja vastaanottaja ja lippuun mahdollisesti liittyvät tarinat. Lippujen historian ja ”matrikkelin” tietoja kerää FT, dosentti Juhani Kostet, joka on kirjoittanut aikaisemmin useita pelastusalan historioita. Lippututkimuksen tekemistä ja aineiston keruuta tukee ohjausryhmä, johon hankkeen takana olevat järjestöt – Palosuojelun edistämissäätiö, Suomen Palopäällystöliitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö – sekä Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto ovat asettaneet omat asiantuntijansa. Ohjausryhmässä ovat mukana Marko Hasari (asiamies, Palosuojelun edistämissäätiö), Pertti Heikkilä (SPEK), Iiro Hyrsky (Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto), Kari Kallonen (Palosuojelun edistämissäätiö), Ari Keijonen (SPPL) ja Markku Savolainen (SPEK) Vielä kerran: koska tiedon saanti erilaisista lähteistä on vaikeaa varsinkin pandemian aikana, ohjausryhmä toivoo, että pelastuslaitokset, sopimuspalokunnat, vapaaehtoiset palokunnat, teollisuuspalokunnat jne. toimittaisivat tarvittavan aineiston sähköisesti joko Suomen Palopäällystöliittoon (ari.keijonen@ sppl.fi) tai tutkijalle (ajkostet@gmail.com). Juhani Kostet

Kuvas suorit Palopä herald tunnu nouda Palopä

Kuvassa oikealla: Suomen Palopäällystöliiton lipun naulaus suoritettiin liiton 60-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 1992. Palopäällystöliiton lipun keskeisen tunnuksen on suunnitellut heraldikko Ahti Hammar 1950-luvulla. Merkin käyttö lipun tunnuksena on tuottanut onnistuneen kokonaisuuden, joka noudattaa myös heraldiikan periaatteita. Kuva: Suomen Palopäällystöliitto.

Iso kuva: Tornion VPK perustettiin vuonna 1891. Palokunnan 70-vuotisjuhlaa vietettiin heinäkuussa 1961. Lapin läänin palokuntalaiset kokoontuivat juhlimaan läänin vanhinta palokuntaa ja marssivat lippujen suojissa juhlaparaatissa Hallituskadulla. Kuva: Museovirasto. JOKA Journalistinen kuva-arkisto Kaleva.

Kuvassa oikealla: Helsingin VPK 70-vuotisjuhlaparaati. Palokuntalaiset marssivat VPK:n toisen johdolla. Lippu oli käytössä vuodesta 1931 alkaen ja se oli tarkka kopio ensimmäisestä vuonna 1864 käyttöön otetusta lipusta. Uuden lipun lahjoitti palokunnalle kauppias Robert Ekman. Kuva: Museovirasto. Pietisen kokoelma 1934.

-13-

Ajankohtaista

Arktisen alueen pelastustoimintaa edistävä ArcReschanke on käynnissä! P

alopäällystöliiton hallinnoimassa Capacities of the Rescue Services in the Arctic: Advancement of Knowledge and Cooperation -hankkeen (ArcResc) keskiössä on arktisten maiden pelastustoiminnan ja yhteistyön kehittäminen. Kaksivuotinen hanke rakentuu seitsemän pääteeman ympärille. Teemat ovat arktinen ympäristö ja onnettomuusskenaariot, toimintamallit, resurssit ja kalusto, ilmastonmuutokseen liittyvät ilmiöt, maastopalot, ihmisen pelastaminen, alkuperäiskansat sekä kansainvälinen ja rajat ylittävä yhteistyö. Hankkeessa keskitytään pääasiassa maa-alueilla ja sisävesillä tapahtuviin toimintoihin. Tavoitteena on löytää parhaat toimintamallit, oppia, tehostaa pelastustoimintaa

-14-

Tavoitteena on löytää parhaat toimintamallit, oppia, tehostaa pelastustoimintaa sekä rakentaa pysyvä yhteistyöverkosto. sekä rakentaa pysyvä yhteistyöverkosto. Hanke koostuu työpajoista, webinaareista, ekskursioista ja loppuseminaarista. Tällä hetkellä hankkeessa rakennetaan kansainvälistä yhteistyöverkostoa ja valmistellaan ensimmäisiä työpajoja. Hankkeen rahoittaa ulkoministeriö (IBA-rahoitus).

Hankkeen nettisivu on avattu osoitteeseen sppl.fi/arcresc. Sivuilta näet muun muassa aikataulusuunnitelman ja voit tilata uutiskirjeen, jonka avulla pysyt parhaiten hankkeen tilaisuuksien ja toimenpiteiden kuulumisten eturintamassa. Arktisten maiden pelastustoimintaa tuodaan esille myös hankkeen Instagram-tilillä, joka löytyy nimellä @arcrescproject. Tervetuloa mukaan osallistumaan ArcResc -hankkeen toimintaan! Joel Kauppinen hankepäällikkö ArcResc-hanke, Suomen Palopäällystöliitto

Valvonnan prosessin uudistaminen, kankeaa byrokratiaa vai sittenkin parempaa oikeusturvaa? A

sian selvittäminen. Asianosainen. Kuuleminen. Hallintopäätös. Hallintoasian ratkaisu. Hallintopakkokeinot. Asettaminen. Todisteellinen tiedoksianto. Julkisen vallan käyttöön liittyvä termistö koetaan usein vaikeaselkoisena, hämmentävänä ja ajoittain jopa pelottavana. Tässä artikkelissa käydään läpi miten haasteellisesta termistöstä huolimatta asiakkaille sekä pelastusviranomaisille varmistetaan riittävä oikeusturva. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuuspalvelualue päätti vuonna 2020, että pelastusviranomaisten tekemät määräaikaiset valvontaprosessit yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti. Valvontaprosessin uudistuksessa keskitytään neljän eri kokonaisuuden yhdenmukaistamiseen, jotka ovat: vireilletulo, asian selvittäminen, kuuleminen ja asian ratkaisu sekä jälkivalvonta. Vireilletulolla tarkoitetaan käytännössä sitä tapaa, miten ja koska asiat tulevat pelastusviranomaisten käsittelyyn. Yhdenmukaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että asiat tulevat vireille samalla tavalla ja samoilla määrityksillä riippumatta siitä minkä pelastusviranomaisen alueella asiakas asioi. Uudistuksessa korostetaan asian siirron merkitystä sellaisissa tapauksissa, kun pelastusviranomainen vastaanottaa käsittelyynsä asian mihin liittyen toimivalta on jollain toisella viranomaisella. Pelastusviranomaisille hieman vieraana terminä osana valvontaprosessia on asian selvittäminen. Asian selvittäminen tarkoittaa käytännössä jonkun hallinnollisen asian selvittämistä esimerkiksi asiakirjoista, valvontakäynnillä tai vaikkapa selvityspyynnöllä. Niin sanottu perinteinen palotarkastus on siis yksi tapa selvittää jotakin asiaa. Osana hyvää oikeusturvaa on riittävä dokumentaatio, joten on erittäin tärkeää, että pelastusviranomaiset laativat tehdystä asian selvittämisestä tarvittavat pöytäkirjat, jotka toimitetaan asiakkaalle viipymättä.

Kuulemisella annetaan mahdollisuus asiakkaalle esittää asian selvittämisessä tehtyihin havaintoihin liittyen omat kantansa ennen kuin asiassa siirrytään ratkaisuun. Uudistetussa valvontaprosessissa kuuleminen tehdään lähes poikkeuksetta kirjallisesti, asiakkaiden sekä pelastusviranomaisten oikeusturvan takaamiseksi. Ensimmäinen asiakirja siis joka asiakkaalle lähetetään, on kuulemiseen käytettävä pöytäkirja. Samalla asiakasta ohjataan ja neuvotaan korjaamaan jo mahdolliset havaitut puutteet. Mikäli ohjauksella ja neuvonnalla ei saada puutteita korjattua joutuu pelastusviranomainen antamaan havaintoihin liittyvät korjausmääräykset eli käyttämään julkista valtaa. Korjausmääräykset annetaan päätösvaiheen pöytäkirjalla. Uudessa valvontaprosessissa painopiste on suuressa osassa valvon-

toja selkeästi ennemminkin kuulemisvaiheen ohjauksessa ja neuvonnassa kuin ratkaisuvaiheen määräyksissä. Pelastusviranomaisten tekemän valvonnan näkökulmasta valvonnan prosessin uudistamisessa on kyseessä selkeä paradigman muutos. Hallintolain asettamat velvoitteet otetaan aikaisempaa vahvemmin huomioon. Samalla parannetaan asiakkaiden sekä viranomaisten oikeusturvaa sekä yhdenmukaistetaan pelastusviranomaisten tarjoamia palveluita. Riku Leppänen johtava valvonnan suunnittelija Helsingin kaupungin pelastuslaitos Valvonnan asiantuntijaverkoston puheenjohtaja

-15-

Ajankohtaista

Pelastusalan henkisen työsuojelun toimikunta kokoontui helmikuussa pohtimaan laaja-alaisesti työhyvinvointia pelastusalalla Teams-kokouksen muodossa. Toimi yhteyttä matalalla kynnyksellä, jotta asioita voidaan viedä eteenpäin yhdessä.

MentalFireFit II -hankkeen kuulumisia:

työnohjauksesta jaksamis sekä itselle että muille MentalFireFit II -hanke on lähtenyt alkuvuodesta vahvasti edistämään posttraumatyöpajoja koko pelastusalalle. Huhtikuun lopulla on posttraumatyöpaja pelastusalan päätoimisille työntekijöille ja toukokuussa sopimuspalokuntalaisille. Tietoisuuden saattaminen etenkin sopimuspalokuntalaisille työpajasta on haasteellista ja vaatii paljon työtä. Miten saattaa tietoisuus jokaisen aseman kahvipöytään? -16-

entalFireFit-hanke on sitkutellut etätyön kourissa koko olemassaolonsa ajan. Etätyö alkaa puuduttamaan, sillä pandemia on verottanut monen etätyöläisen voimavaroja. Teams-kokousten henkinen läsnäolemattomuus tylsistyttää. Onneksi monia koulutuksia on saatu järjestymään, kun tahtotaso ja turvallisuudesta huolehtiminen ovat olleet riittävän korkealla. Työssä jaksamista on tukenut myös Palopäällystöliiton hyvä henki. Draivia löytyy ja tukea saa, kun sitä muistaa itsekin pyytää. Työnohjaus on ollut itselleni valtava tuki, kun jaksaminen on ollut koetuksella. On ollut mukava pohtia omaa

purkaa omaa kuormitusta vertaistuellisessa ryhmässä. Ryhmässä esihenkilöt ovat huomioineet kollegoilta hyviä käytänteitä sekä muilta pelastusalueilta että omasta organisaatiosta. Lisäksi he pohtivat yhdessä monipuolisesti esihenkilötyön haasteita pelastusalalla. On mielenkiintoista, miten vähän pelastusalalla osataan vielä hyödyntää työnohjauksen hyödyllisyyttä osaamiseen, vertaistukeen ja työn kuormitukseen liittyvissä haasteissa. Jatkossa hanke tarjoaa ryhmätyönohjausta pelastusalan esihenkilöille sekä kahden pelastusalueen jälkipurkuohjaajille.

Hyvä viestintä hälventää epätietoisuutta

dossa. Toimikunnan jäsenet toivovat, että heihin otettaisiin

mista –

Pandemian lisäksi hyvinvointialueiden muovaantuminen aiheuttaa jännitteitä myös pelastusalalle. Ensihoito on karkaamassa sairaanhoitopiireille – mitä se tulevaisuudessa tarkoittaa? Odotus tulevasta saattaa jättää asioita pöydälle. Pysähtyneisyys ei liene hyve pelastusalalla. Sisäisen viestinnän rooli korostuu tilanteissa, joissa vahva epätietoisuus valtaa henkilöstöä. Osalla pelastusalueista kahvipöydissä ollaan huuli pyöreänä, kun ei tiedetä, mitä on seuraavaksi tulossa. Osalla alueista tiedottaminen puolestaan on selkeämpää ja ketterämpää. Tosin ulospäin viestiminen on uusi musta, johon panostetaan, mutta sisäinen viestintä on saattanut jäädä ammoisille ajoille. Henkilöstön hyvinvoinnin kannalta sisäinen viestintä ja laadukkaan tietoisuuden jakaminen on ensiarvoisen tärkeää, muuten huhut valtaavat nurkkapöydätkin. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella sattunut todella ikävä työtapaturma puhututtaa vielä pitkään. Tällaiset inhimillisesti vas-

Pelastusalan henkisen työsuojelun toimikunta

elastusalan henkisen työsuojelun toimikunta aloitti toimintansa loppuvuodesta 2021. Toimikuntaan valittiin henkilöt pitkäaikaisen henkisen työsuojelun ja jälkipurkutoiminnan edistämisen, työnohjausosaamisen ja posttraumatyöpajakokemuksen perusteella. Toimikuntaan kuuluvat lääkintämestari Sanna Kauppinen (Pirkanmaan pelastuslaitos), palomestari Antti Kosonen (Kymen pelastuslaitos), paloesimies Markus Nuuttila (Kanta-Hämeen pelastuslaitos) ja ensihoitaja Emma Virtanen (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos).

tenmieliset tapahtumat jättävät syvät jäljet mieleen, mutta laaja kollegiaalinen tuki myös yhdistää pelastusalaa. Henkisesti kuormittavat tapahtumat saattavat nostaa myös omasta työhistoriasta lähellä piti -tilanteita mieleen. Toivottavasti pelastuslaitoksissa uskalletaan puhua psyykkisen suorituskyvyn reaktioista ja ennakoida toimintasuunnitelmia vastaavien tilanteiden varalle. Valoa ja voimia kevääseen, Saku Sutelainen projektipäällikkö MentalFireFit-hanke, Suomen Palopäällystöliitto

Kuva: Teemu Heikkilä

työtä toisen kanssa. Työnohjauksesta olen saanut lisää virtaa ja uusia näkökulmia työn tekemiseen. Pieniä murheita on kuultu ja samalla vahvistettu omia vahvuuksia. Usein pienet solmut ovat auenneet ja uusi suunta ja into on löytynyt. Työnohjausta olen itsekin osana hanketta pitänyt etenkin ensihoidon esihenkilöille, jotka ovat viihtyneet ryhmässä jo pari vuotta. Työnohjaus on antanut heille tukea omaan esihenkilötyöhön. Osallistujat ovat saaneet -17-

Ajankohtaista

Joel Kauppinen luotsaa ArcResc-hanketta vuodet 2022 ja 2023 Hankepäällikön roolissa Joel vastaa Arktisten alueiden pelastustoiminnan suorituskyvyt: osaamisen ja yhteistoiminnan edistäminen -hankkeen (ArcResc) toteuttamisesta.

oel Kauppinen on aloittanut Palopäällystöliiton täysiaikaisena hankepäällikkönä tammikuussa 2022. Tehtävässään Joel vastaa arktisten alueiden pelastustoiminnan kehittämiseen tähtäävästä ArcResc-hankkeesta. Hanke kestää vuoden 2023 loppuun saakka. Millaisesta henkilöstä on kyse ja minkälaista osaamista uusi hankepäällikkö tuo Palopäällystöliittoon? Lue alta!

Oma henkilökohtainen tausta lyhyesti, mistä tulet ja millainen ihminen olet? Olen alkujaan kotoisin Oulusta, mutta kasvanut ja tehnyt kepposet Iissä. Nykyisin elän monipaikkaista elämää. Virallinen tukikohta löytyy tällä hetkellä Äkäslompolosta. Olen asunut myös Itävallassa, Pohjois-Norjassa ja Georgiassa. Ainakin omasta mielestä olen avarakatseinen ja ratkaisukeskeinen. Työssä selvitän asioiden taustoja ja perustan toimintaani tie-

don pohjalle. Pyrin jakamaan tietoa ja huomioimaan myös hiljaisemmat toimijat. Tasapuolisuus on minulle tärkeä arvo. Mikä on roolisi Palopäällystöliitossa? Toimin Arktisten alueiden pelastustoiminnan suorituskyvyt: osaamisen ja yhteistoiminnan edistäminen -hankkeen hankepäällikkönä eli vastaan hankkeen toimenpiteiden toteuttamisesta. Minkälaisissa tunnelmissa olet aloittanut työskentelyn Palopäällystöliitossa? Sekä Palopäällystöliiton toiminta että hankkeen teemat ovat erittäin mielenkiintoisia. Lisäksi työyhteisö ja liiton sidosryhmätoiminta vaikuttavat olevan positiivisessa vireessä. Suomessa pelastusala on nopeassa muutoksessa ja koen, että kaikilla pelastustoimen toimijoilla on nyt suuri merkitys uudistusten onnistumisessa. Palopäällystöliitossa koen olevani näköalapaikalla kehittämässä alaa. Oma ammatillinen taustasi lyhyesti, minkälainen työkokemus ja koulutus? Viime vuodet olen työskennellyt muun muassa aluekehitykseen, reittiturvallisuuteen ja öljyntorjuntaan liittyvissä hankkeissa. Vuoden 2021 työskentelin sisäministeriössä toteute-

tussa suorituskykyhankkeessa, jossa tehtäväni oli tutkia ja hakea ratkaisuja harvaan asuttujen alueiden pelastustoimen ongelmiin. Olen tehnyt myös palomiehen työtä reilun vuosikymmenen pääasiassa Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen paloasemilla, mutta pätkät myös Lapissa ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Pelastusalan historiani alkaa Iin palokuntanuorisotoiminnasta vuodesta 1992. Nykyisin olen mukana Äkäslompolon VPK:ssa. Olen opiskellut maantiedettä Oulun yliopistossa. Suuntauduin aluekehitykseen ja aluepolitiikkaan sekä geoinformatiikkaan. Maisterin paperit otin ulos kesällä 2015. Lisäksi olen käynyt Pelastusopiston pelastajakurssin 47. Mitä tuot Palopäällystöliittoon (ammatillisesti ja henkilökohtaisesti)? Ammatillisesti koen tuovani työyhteisöön pohjoiseen toimintaympäristöön sekä yhteisöihin liittyvää tietoa ja kokemusta, paikkatieto-osaamista ja toivottavasti myös uusia näkökulmia asioihin. Henkilökohtaisesti tuon liittoon vajaat 80 kilogrammaa lisää massaa, josta reilu 50 kilogrammaa on vettä. Mitä odotat Palopäällystöliitolta a) työnantajalta ja b) työyhteisöltä? Palopäällystöliitolta odotan sujuvaa arkea ja positiivista suhtautumista pelastustoimen kehittämiseen. Ihan kaikkia työkavereita en ole vielä tavannut, mutta eiköhän jossain vaiheessa kaikki tule tutuiksi. Työyhteisö on vastaanottanut minut hymyilevin suin. Muut terveiset henkilöstölle, jäsenistölle ja muille? Toivon, että minun kanssani voi olla tekemisissä rennosti ja matalalla kynnyksellä, oli kyse sitten asiasta tai sen vierestä. Toivottavasti myös nähdään.

Joel Kauppinen aloitti Arktisten alueiden pelastustoiminnan suorituskyvyt: osaamisen ja yhteistoiminnan edistäminen -hankkeen täysiaikaisena hankepäällikkönä 1.1.2022. Tehtävässään Joel vastaa hankkeen toimenpiteiden toteuttamisesta. Työsuhde on määräaikainen ja kestää 31.12.2023 saakka. -18-

Suomen Palopäällystöliiton uusi viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö on Sami Kerman Sisäministerin erityisavustajan tehtävissä työskennellyt Kerman on aloittanut uudessa tehtävässään helmikuussa.

alopäällystöliitto on vahvistanut yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiantuntemustaan, kun liiton uutena viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkönä on helmikuussa aloittanut Sami Kerman. Roolissaan Kerman vastaa Palopäällystöliiton viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista sekä näiden kehittämisestä. Kerman palasi Palopäällystöliittoon muutaman vuoden tauon jälkeen: vuonna 2019 hän siirtyi Palopäällystöliiton kehittämispäällikön tehtävästä sisäministeri Maria Ohisalon erityisavustajaksi. Ennen erityisavustajan tehtäväänsä Kerman ehti työskennellä Palopääl-

lystöliitossa reilun kymmenen vuoden ajan. Koulutukseltaan hän on diplomi-insinööri. Kerman kertoo, että vuodet päätöksenteon ytimessä ovat kartuttaneet osaamista sekä sisäministeriön hallinnonalasta kokonaisuutena että pelastusalan roolista osana tätä kokonaisuutta. Lisäksi erityisavustajan tehtävä on mahdollistanut pääsyn yhteiskunnallisen vaikuttamisen näköalapaikoille, joilta myös tuttuun pelastusalan toimintaympäristöön on saanut uutta näkemystä. – On mukava palata vanhaan kasvattiseuraan mahtavien työkavereiden kanssa tekemään työtä pelastustoimen ja suomalaisten turvallisuuden parissa. Uskon, että kokemukset politiikan päivätyöstä läpi koronakriisin ja kaksien poikkeusolojen antavat ainutlaatuista osaamista, jota käyttää liiton ja sen jäsenten eduksi, Kerman toteaa. Uusi viestintä- ja yhteiskuntasuhdepääl-

likkö tuokin mukanaan osaamista ja kontakteja, joiden avulla Palopäällystöliiton asiantuntemus laajenee entisestään. – Toisaalta, kun olen työskennellyt liitossa yli kymmenen vuoden ajan, valmius myös tarttua tehtäviin heti ensimmäisestä päivästä lähtien on vahva. Haluan omalla panoksellani tukea myös liiton koulutus- ja kehittämistoimintaa, mihin uusi tehtävä antaa hyvän roolin, Kerman päättää.

Sami Kerman on aloittanut työsuhteessa Suomen Palopäällystöliitossa viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkönä 20.2.2022. Hänen vastuulleen kuuluu Palopäällystöliiton viestintä sekä yhteiskuntasuhteet sekä näiden kehittäminen. Palopäällystöliiton väki toivottaa Samin tervetulleeksi takaisin mukaan!

Kuva: Kimmo Kaisto / Pelastustieto

-19-

Ajankohtaista

Muutosjohtamisen tukeminen pelastustoimessa -hankkeen kuulumiset Muutosjohtamisen tukeminen pelastustoimessa -hankkeen tavoitteena on kehittää erilaisten muutoksien johtamisesta ja koordinoimisesta vastuussa olevien henkilöiden muutosjohtamisen ja -viestinnän taitoja pelastusalan uudistuvassa työympäristössä. Palosuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa on järjestetty syksyn 2021 sekä kevään 2022 aikana kaikille avoimia muutosjohtamisen verkkoluentoja ja maksutonta muutosjohtamisvalmennusta.

Muutosjohtamisvalmennukset hakevat muotoaan

eväälle 2022 suunnitellut Muutosjohtamisen työkalupakki -lähivalmennukset eivät toteutuneet suunnitellusti, koska osa valmennusryhmistä jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Myös pahentunut koronatilanne hankaloitti järjestelyjä, ja ensimmäinen valmennusryhmä joutui aloittamaan valmennuksen tammikuussa etäyhteydellä. Etävalmennuspäivä sujui kuitenkin hyvin, ja siitä saatiin hyvää palautetta osallistujilta.

Tarkemmat tiedot tulevista muutosjohtamisen valmennuksista julkaistaan Palopäällystöliiton koulutuskalenterissa osoitteessa:

Helmikuussa lähetettiin pelastuslaitoksille erillinen kysely, jolla kartoitettiin muutosjohtamisvalmennuksesta kiinnostuneiden toiveita tulevien valmennusten ajankohdista ja toteutustavoista. Kyselyn avulla pyrittiin varmistamaan, että peruuntuneet valmennusryhmät voitaisiin korvata myöhemmin vuoden 2022 aikana mahdollisimman monelle sopivalla tavalla.

sppl.fi/koulutukset

Muutosjohtamisen verkkoluentoja katsottavissa Youtubessa

yksyllä 2021 alkanut muutosjohtamisen verkkoluentosarja jatkui muutaman luennon verran myös keväällä 2022. Luennoilla on kuultu muutosjohtamisen asiantuntijoita sekä erilaisissa muutoksissa mukana olleita pelastustoimen henkilöitä, jotka ovat luennoilla kertoneet hyvän muutosjohtamisen osatekijöistä.

Case: Toimiva pelastuslaitos -kehittämisprojekti Jani Pitkänen, pelastuskomentaja, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Muutosjohtamisen luentojen tallenteita voi katsoa Palopäällystöliiton Youtube-kanavalla osoitteessa youtube.com/palopaallystoliitto. Löydät sieltä muun muassa näiden luentojen tallenteet:

Muutosjohtaminen on taitolaji ja sitä voi oppia Petri Virtanen, hallintotieteen professori, Vaasan yliopisto toimitusjohtaja, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö

Viestintä muutosjohtamisen tukena Terhi Virtanen, hankepäällikkö, Etelä-Savon pelastuslaitos ja Kuntaliitto Palvelut Oy Henkilöstön näkökulma muutosten johtamiseen Hannu Moilanen, lainopillinen erityisasiantuntija, väitöskirjatutkija (OTT), Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry & Kim Nikula, järjestön johtaja, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry

Miten lisäämme muutosvoimaa – voiko muutoksen tekeminen onnistua? Jouni Pousi, erikoistutkija, Turvallisuuskomitean sihteeristö

Toimintamalli sähköautopaloon H

ankkeessa on vuoden 2021 aikana testattu erilaisia palaneen sähköauton siirtotapoja. Testit on videoitu ja videot ovat helmikuussa 2022 editointivaiheessa. Tavoitteena on, että videot ja muut hankkeessa tuotetut materiaalit saadaan julkaistua kevättalven aikana. Hankkeen taustaa: Palanut sähköauto voi syttyä uudelleen monta kertaa, joten sen sammutustyöt vaativat erityistoimenpiteitä. Toiminta-

-20-

mallin luonti sähköautopaloon -hankkeessa testataan erilaisia siirtomalleja, joiden avulla palanut sähköauto saadaan siirrettyä esimerkiksi parkkihallista ulos mahdollisimman sujuvasti. Hankkeessa hyödynnetään pelastuslaitoksissa jo kehitettyjä ja kehittelyssä olevia siirtomalleja, ohjeita ja videoita. Tavoitteena on löytää parhaiten toimivat välineet siirtoon. Tämän lisäksi työstetään ohje sähköautopalo-

tilanteisiin. Palosuojelun edistämissäätiö tukee tätä Suomen Palopäällystöliiton projektia. Lisätietoja hankkeista voit tiedustella myös kehittämispäällikkö Antti Kinnuselta (antti.kinnunen@sppl.fi). Antti Kinnunen kehittämispäällikkö Suomen Palopäällystöliitto

Kehitä ammattiosaamista Palopäällystöliiton mentorointiohjelman avulla Suomen Palopäällystöliitto käynnistää keväällä 2022 mentorointiohjelman, jonka tavoitteena on tukea ohjelmaan osallistuvien ammatillista kasvua ja itsensä kehittämistä. Maksuton mentorointi on tarkoitettu kaikille Palopäällystöliiton jäsenille. Haemme nyt mentoriohjelmaan mentoroitavia eli aktoreita, mutta myös mentoreita mahtuu edelleen mukaan.

Palopäällystömentorointi pähkinänkuoressa

entorointi on menetelmä, jossa kokeneempi mentori jakaa tietoaan ja osaamistaan kokemattomammalle mentoroitavalle eli aktorille. Mentorin tehtävänä on tukea aktoria erilaisissa omaan uraan ja ammattitaitoon liittyvissä pohdinnoissa sekä innostaa ja kannustaa tätä. Vuoden kestävään Palopäällystömentorointiin kuuluu kaikille mentori–aktori-pareille yhteinen aloitustapaaminen, välitapaaminen sekä lopputapaaminen. Lisäksi parit järjestävät vähintään kuusi keskinäistä tapaamista itselleen sopivina ajankohtina. Mentoroinnin aloitustapaaminen järjestetään Palopäällystöliiton toimistolla Helsingissä keskiviikkona 13.4., ja siihen sisältyy asiantuntijan pitämä alustus hyvän mentoroinnin osatekijöistä. Tarkempi kellonaika ilmoitetaan osallistujille myöhemmin. Tilaisuuteen voi osallistua tarvittaessa myös etänä, mutta suosittelemme osallistumista paikan päällä. Väli- ja lopputapaamisen ajankohdat sovitaan erikseen osallistujien kanssa. Mentorit valitsevat hakuajan päätyttyä yhdessä Palopäällystöliiton edustajien kanssa itselleen sopivat aktorit. Valinnoissa pyritään siihen, että mentori–aktori-parit eivät tulisi samasta organisaatiosta.

Miksi hakea aktoriksi? Mentoroinnin kautta mentoroitava eli aktori voi oivaltaa tärkeitä asioita omasta ammatillisesta osaamisestaan ja vahvuuksistaan. Mentorin kanssa käydyt kahdenkeskiset keskustelut voivat kirkastaa omia uratavoitteita, antaa uusia näkökulmia ja auttaa kehittymään omassa työssä. Mentorilta voi myös oppia ainutlaatuista hiljaista tietoa, joka usein jää työelämässä piiloon. Mentoroinnissa lähdetään liikkeelle aktorin henkilökohtaisista toiveista ja tavoitteista, ja siksi jokainen mentorointiprosessi on erilainen. Mentorointi sopii erityisen hyvin työuransa alussa oleville henkilöille tai uudessa tehtävässä aloittaneille, mutta aktoreiksi voivat hakea kaikki ammatillista sparrausta, tukea ja uusia näkökulmia kaipaavat Palopäällystöliiton jäsenet.

Miksi hakea mentoriksi? Mentorointisuhde perustuu molemminpuoliseen luottamukseen ja tasavertaisuuteen, ja myös aktori voi tarjota mentorilleen mielenkiintoisia näkökulmia työhön sekä henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehitykseen. Mentori voi oppia kyseenalaistamaan omia ajatuksiaan sekä havaitsemaan uudenlaista työuraansa liittyvää merkityksellisyyttä.

Mentorointiprosessin kautta voi myös kehittää omaa asiantuntija- tai esihenkilötyöhön liittyvää osaamista. Mentoreiksi haetaan pelastus- tai turvallisuusalalla toimivia tai toimineita henkilöitä, jotka voivat tuoda omaa erityisosaamistaan ja näkökulmiaan aktorien kehittymisen tueksi. Mentorin ei tarvitse olla senioriasemassa organisaatiossaan vaan tärkeämpää on erityisosaaminen ja halu jakaa tuota osaamista. Hae siis mukaan, jos siis haluat oman kokemuksesi kautta tukea ammatillista sparrausta kaipaavia ja pystyt sitoutumaan mentorointiin vuodeksi.

Hae mukaan! Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi aktorin tai mentorin rooliin 24.3.2022 mennessä sähköpostitse: antti.kinnunen@sppl.fi. Kuvaile lyhyesti taustaasi ja kerro, mihin kaipaisit mentorointia tai mihin asiaan juuri sinulla olisi annettavaa. -21-

Ajankohtaista

Turvallisuusviestinnän opintopäivillä pureudutaan erilaisten kohderyhmien ymmärtämiseen Kuinka voisimme entistä paremmin huomioida erilaisten kohderyhmien erityispiirteet turvallisuusviestinnässä? Vastausta esimerkiksi tähän kysymykseen pohditaan kevään 2022 Turvallisuusviestinnän opintopäivillä.

hdenvertaisuus, erityisyys ja monimuotoisuus ovat Turvallisuusviestinnän opintopäivien teemoja keväällä 2022. Muuttuvassa maailmassa ja Suomessa erilaisten kohderyhmien ymmärtämisen tarve korostuu entisestään. Siispä myös turvallisuusviestinnässä on tärkeä ymmärtää erilaisia näkökulmia, jotta viestintä on mahdollisimman tavoittavaa. Oulussa 18.–19.5.2022 järjestettävät opintopäivät pyrkivät vastaamaan esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Miten suunnitella turvallisuusviestintää eri kohderyhmille? Kuinka turvallisuusviestinnän keinoin voi-

-22-

daan kannustaa erilaisia kohderyhmiä toimimaan aktiivisesti oman turvallisuutensa puolesta? Tavoite on, että tänäkin vuonna Turvallisuusviestinnän opintopäivät tarjoavat osallistujilleen työkaluja entistä tavoittavampaan turvallisuusviestintään. Alustusten ja työpajojen myötä pelastusalan turvallisuusviestinnän tekemistä tuodaan yhdessä uudelle tasolle. Opintopäivät on suunnattu pelastuslaitosten turvallisuusviestintää, viestintää ja koulutuksia tuottavalle ja suunnittelevalle henkilöstölle sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Tilaisuuden kehittämispainotteisen luonteen vuoksi ja laadukkaimman mahdollisen yhteistyön takaamiseksi toivomme osallistujia jokaiselta pelastuslaitokselta. Tilaisuuden järjestävät Suomen Palopäällystöliitto ja pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuusviestinnän työryhmä yhteistyössä. Tervetuloa kehittämään pelastusalan turvallisuusviestintää ja toimivia viestintäkäytäntöjä ammattitaitoisen ja uudistumiskykyisen porukan kanssa! Ilmoittautuminen on käynnissä verkkosivuillamme: sppl.fi/tuvi2022

Hyvä hallintotapa -sarja

Hallintopäätösten tiedoksianto

iranomaisen päätöksenteko ei pääty varsinaisen päätöksen kirjalliseen muotoon viemiseen, vaan päätös tulee voimaan vasta sen jälkeen, kun se on asianmukaisesti saatettu asianosaisille tiedoksi. Olen aiemmissa kirjoituksissani käsitellyt päätökseen liittyvää sisältöä sekä sen vaatimuksia. Tässä kirjoituksessa käsittelen, millä tavoin päätös on annettava tiedoksi asianosaisille sekä tiedoksiantoon liittyviä oikeusvaikutuksia ja niissä esiintyvien puutteiden ja virheiden vaikutuksia. Alkuun on syytä todeta, että tiedoksiantotapoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Pelastusviranomaisen tiedoksiantotavat ovat kirjoittajan kokemuksen mukaan yleensä hallintolain näkövinkkelistä menettelyllisesti virheellisiä. Hallintolaki (434/2003) sääntelee 9 ja 10 luvuissa päätöksen tiedoksiantoa tarkasti. Lain 54.1 §:n mukaan viranomaisen on annettava viipymättä tiedoksi päätös sellaiselle asianosaiselle ja muulle tiedossa olevalle taholle, joilla on asiassa oikeus hakea oikaisua tai muutosta valittamalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viranomaisen ratkaisu on annettava tiedoksi jokaiselle asianosaiselle, jonka etuuteen, oikeuteen tai velvollisuuteen ratkaisu vaikuttaa. Samaisen säännöksen mukaan myös valituskiellon alaiset päätökset on annettava asianosaisille tiedoksi. Tiedoksiannon piiri on myös suoraan asianosaisuutta laajempi, sillä päätös on annettava tiedoksi kaikille sellaisille tahoille, joilla on oikeus hakea päätökseen oikaisua tai muutosta ja jotka ovat viranomaisen tiedossa. Säännös velvoittaa viranomaista antamaan tiedoksi myös muita asiakirjoja kuin varsinaisen asian ratkaisun, mutta jätän ne tässä kirjoituksessa käsittelemättä. Tiedoksianto on viranomaisen velvollisuus, josta ei voida poiketa. Ratkaisun tiedoksiannolla on merkittävä oikeudellinen vaikutus, sillä velvoittava tai rajoituksia aikaansaava päätös on täytäntöönpanokelpoinen vasta asianmukaisen tiedoksiannonjälkeen. Asiassa on huomattava, että oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 13 §:n mukaan muutoksenhakuaika alkaa kulumaan vasta päätöksen tiedoksiannosta, joka on sidoksissa päätöksen lainvoimaisuuteen. Lainvoimaisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa päätökseen ei voida enää hakea muutosta säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin. Toisin sanoen ennen kuin päätös on annettu asianosaisille asianmukaisesti tie-

doksi, sillä ei ole juridista sitovuutta. Asia ei ole pelastusviranomaisen kannalta ihan näin mustavalkoinen, sillä esimerkiksi pelastusviranomaisen pelastuslain (379/2011) 81 §:n nojalla tekemää keskeyttämispäätöstä tai muuta päätöstä, joka on annettu esimerkiksi ensiksi suullisesti, on lain 104.3 §:n mukaan noudatettava heti, riippumatta muutoksenhausta tai päätöksen lainvoimaisuudesta. Tämä on kuitenkin poikkeus, johon voidaan turvautua vain silloin, kun virheellinen menettely aiheuttaa välitöntä tulipalon tai muun onnettomuuden vaaraa. Tällainen päätös on kuitenkin aina annettava viipymättä myös kirjallisesti. Hallintolaki tuntee useita tiedoksiantotapoja, joista yleisimmin käytetyt ovat tavallinen ja todisteellinen tiedoksianto. Näiden lisäksi hallintolaki tuntee yleistiedoksiannon, jota sivutaan pintapuolisesti. Hallintolain 59 §:n mukaan tavallinen tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle. Tavallinen tiedoksianto lähetetään siten, ettei kirjettä tarvitse kirjata tai sen lähetystä muulla tavoin varmentaa. Jotta tavallista tiedoksiantoa voitaisiin käyttää, tulee viranomaisella olla vastaanottajan postitiedot. Asianosaisen katsotaan saaneen tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä. Tavallinen tiedoksianto voidaan toimittaa myös sähköpostitse sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) 19 §:n nojalla silloin kun asianosainen antaa siihen suostumuksensa. Tällöin päätös katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Tiedoksianto oikeushenkilöille annetaan toimittamalla päätös oikeushenkilön ilmoittamaan osoitteeseen. Hallintolain 60 §:n mukaan päätös on annettava tiedoksi todisteellisesti, mikäli päätös on velvoittava tai päätöksen tiedoksisaannista alkaa kulua muutoksenhakuaika. Lain esitöiden (HE 72/2002 vp, s. 114) mukaan velvoittavina päätöksinä pidetään kaikkia sellaisia päätöksiä, joissa esimerkiksi asetetaan jokin toiminnallinen velvoite. Todisteellinen tiedoksianto toimitetaan vastaanottajalle postitse saantitodistusta vastaan tai vaihtoehtoisesti luovuttamalla asiakirja todisteellisesti suoraan vastaanottajalle tai tämän edustajalle. Todisteellinen tiedoksianto katsotaan annetun tiedoksi

saantitodistuksesta. Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 18 §:n mukaan asiakirja voidaan myös toimittaa sähköisesti asianosaisen suostumuksella. Tällöin asianosainen voi noutaa asiakirjan viranomaisen palvelimelta vahvalla tunnistautumisella tai muulla tietoturvallisella ja todisteellisella varmenteella. Tiedoksianto katsotaan annetun tiedoksi, kun päätös on noudettu viranomaisen palvelimelta. Hallintolain 62 §:n mukaista yleistiedoksiantoa voidaan käyttää silloin, kun tavallista tai todisteellista tiedoksiantoa ei voida käyttää tai silloin kun asiakirja on annettava tiedoksi yli kolmellekymmenelle tiedossa olevalle henkilölle. Tätä voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun vastaanottaja esimerkiksi pakoilee tai häntä ei muusta syystä tavoiteta. Pelastusviranomaisen antama päätös voidaan käytännössä aina katsoa velvoittavaksi ja toiminnallisia velvoitteita aiheuttavaksi silloin, kun se määrää jonkin asian joko pelastuslain tai kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) nojalla. Lisäksi pelastusviranomaisen antama määräys on aina sellainen, johon voidaan hakea muutosta valittamalla. Näin ollen tiedoksiannosta alkaa aina kulumaan muutoksenhakuaika. Hallintolain näkökulmasta jokainen palotarkastuspöytäkirja tai muu vastaava dokumentti, jossa annetaan kohteelle määräys joko korjata tai keskeyttää toiminta, on aina annettava kirjallisesti todisteellisesti tiedoksi. Kirjoittajan mielestä tiedoksiantotapojen mielekkyydestä olisikin syytä käydä keskustelua, jossa huomioitaisiin todisteellisen tiedoksiannon byrokraattinen hitaus ja korkeat kustannukset. Sebastian De Caro, hyvän hallinnon puolesta

-23-

Liittohallituksen kokoukset LIITTOHALLITUS 5/21 Vuoden viides ja samalla viimeinen kokous pidettiin 23.11. Teams-etäyhteydellä, kokoukseen osallistui kahdeksan henkilöä.

okousmuodollisuuksien jälkeen vahvistettiin 15 jäsenkandidaatin jäsenyys. Todettiin liiton muodostuvan 1941 jäsenestä ja 12 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin Tuliristi nro 113, Erityisansioristit nro 73 ja 74, 11 Ansioristiä sekä 30 Ansiomitalia. Vahvistettiin liiton antamat lausunnot Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta, Kysely pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyn suorituskyvyn nykytilan arvioimiseksi ja Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain, kaivoslain 40 ja 50 §:n ja ydinenergialain 23 §:n muuttamisesta. Nimettiin kilpailulautakuntaan toimikaudeksi 2022–2024 puheenjohtajaksi Peter Johansson sekä jäseniksi Marko Konttinen, Marko Nieminen ja Tommi Virtanen. Pelastusopiston esitystä odoteltiin vielä ja jätettiin nimettäväksi seuraavaan kokoukseen. Päätettiin kutsua koolle liiton syysliittokokous tiistaiksi 14.12.2021 klo 11.45. Syysliittokokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat. Käsiteltiin syysliittokokouksessa esiteltävät asiat, kuten toimintasuunnitelma 2022, jäsenmaksut, talousarvio 2022, henkilövalinnat, tilintarkastajat, kunniapuheenjohtajuus ja kunniajäseniksi kutsuminen, sekä muut liitto-

-24-

kokousasiat. Käytiin läpi ja vahvistettiin jaostojen toimintasuunnitelmat vuodelle 2022, pois lukien Yritysturvallisuus-jaosto, jonka jaostokokousta ei ollut vielä järjestetty liittohallituksen kokoukseen mennessä. Jätettiin Yritysturvallisuus-jaoston toimintasuunnitelman käsittely seuraavaan kokoukseen.

LIITTOHALLITUS 1/22 Vuoden ensimmäinen kokous pidettiin 28.1. Teams-etäyhteydellä, kokoukseen osallistui yhdeksän henkilöä.

okousmuodollisuuksien jälkeen valittiin liiton 1. varapuheenjohtajaksi Ville Mensala ja 2. varapuheenjohtajaksi Katja Ahola. Liittohallituksen esittelijäksi ja sihteeriksi valittiin Ari Keijonen sekä kirjuriksi Jaana Kovero. Työvaliokuntaan nimettiin liittohallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki ja toiminnanjohtaja Ari Keijonen, sekä varapuheenjohtajat Ville Mensala ja Katja Ahola. Hyväksyttiin tilinkäyttöoikeudet, käytiin läpi liiton toimihenkilöt sekä voimassa olevat ohje- ja muut säännöt. Vahvistettiin, että ohjesäännöt ovat voimassa. Vahvistettiin 15 jäsenkandidaatin jäsenyys. Tämän jälkeen todettiin liiton muodostuvan 1943 jäsenestä sekä 12 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin Erityisansioristi nro 75 ja yksi Ansioristi. Vesisukellustoimikunta oli valmistellut kirjeen, jossa ilmaistaan huoli ja jossa pyydetään Pelastusopistoa vastaamaan, mihin

toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä vesisukelluskoulutuksen turvaamiseksi. Hyväksyttiin Vesisukellustoimikunnan valmistelema kirje lähetettäväksi Pelastusopistolle. Käytiin läpi ja hyväksyttiin 1.1.2022 tilanteen mukainen Edustajaluettelo. Hyväksyttiin Pelastusalan tieliikennepelastamisen toimikunnan esitys, että toimikunta voisi jatkaa ennallaan ja erovuoroisuudet siirtyisivät vuodella eteenpäin, koska sähköautopalohanke on kesken ja Road Rescue on siirtynyt ja muuttunut alueellisesti järjestettäväksi. Toimikunnan jäsenet 2022: Juha Virolainen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, puheenjohtaja (erovuorossa 2022), Jarno Joensuu, Satakunnan pelastuslaitos (2023), Roni Sillanmäki, Varsinais-Suomen pelastuslaitos (2023), Samuli Piipponen, Helsingin kaupungin pelastuslaitos (2023), Samu Kemppi, Keski-Suomen pelastuslaitos, jäsen (2022), Esa Koskimaa, Päijät-Hämeen pelastuslaitos, jäsen (2022), Harri Miinin (varalla Aleksi Malinen), Metropolia-ammattikorkeakoulu (asiantuntijajäsen), Tommi Luhtaniemi, sisäministeriön pelastusosasto (asiantuntijajäsen), Pekka Heiskanen, Pelastusopisto (asiantuntijajäsen). Täydennettiin kilpailulautakuntaan toimikaudeksi 2022–2024 Pelastusopiston edustajaksi Kirmo Savolainen. Käytiin läpi ja vahvistettiin Yritysturvallisuus-jaoston toimintasuunnitelma vuodelle 2022. Kutsuttiin koolle kevätliittokokous perjantaiksi 1.4.2022 klo 15.00 Palopäällystöpäivien yhteyteen Sokos Hotel Triplaan. Päätettiin, että mikäli koronan aiheuttamat kokoontumisrajoitukset ja -suositukset ovat voimassa, kokoukseen voi osallistua myös Teams-etäyhteyksin. Kevätliittokokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat.

Uudet jäsenet ja edustukset UUDET JÄSENET 5/21 Riskienhallinta Hakonen Susanna, palotarkastaja, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Honkanen Markus, palotarkastaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yritysturvallisuus Arkkukangas Keijo, teollisuuspaloesimies, Securitas / Kipservice Oy Ennevaara Anssi, Senior Business Advisor, Koivukonsultointi Huttunen Jorma, turvallisuusmanageri, Colliers Finland Oy Kilpinen Marko, toimitusjohtaja, Incident Management Solutions Finland Oy Mäkinen Jesse, turvallisuusalan kouluttaja ja yrittäjä, Safe Training Finland Oy Terho Seppo, palotarkastaja, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Toivola Tiina, yrittäjä, turvallisuuskonsultti, Turvallisuuskonsultointi Toivola Åfors Anders, asiantuntija, turvallisuussuunnittelija, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitos

Pelastustoiminta Järvenpää Kristian, palomies, Maarianhaminan pelastuslaitos; opiskelija, Pelastusopisto Mäkelä Tuomo, kalustonhoitaja, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos; opiskelija, Pelastusopisto Vehniäinen Petri, pelastuspäällikkö, Kainuun pelastuslaitos

Vapaaehtoispalokuntatoiminta Hemminki Ilkka, riskienhallintaosaston johtaja, Tammisalon VPK

Hallinto ja tukipalvelut

UUDET EDUSTUKSET 5/21 Sopimuspalokuntalaisten siviiliosaaminen ja hyödyntäminen pelastustoimessa, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto Tommi Virtanen, palokunnan varapäällikkö, Kiskon VPK Palokuntien lippukirja -ohjausryhmä, Palosuojelun edistämissäätiö Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto FEU-delegaatit, 2022 Veli-Pekka Ihamäki, puheenjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto Torbjörn Lindström, kehittämispäällikkö, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Peter Johansson, pelastusjohtaja, ItäUudenmaan pelastuslaitos varadelegaatti Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Koski Anssi, ensihoitopäällikkö, Kymenlaakson pelastuslaitos

UUDET JÄSENET 1/22 Riskienhallinta Aaltonen Katri, palotarkastaja, Helsingin kaupungin pelastuslaitos Hakala Tapio, työsuojelupäällikkö, Kokkolan kaupunki Heinonen Jussi-Pekka, palotarkastaja, Lapin pelastuslaitos Topi Kimmo, sairaanhoitaja / turvallisuuskouluttaja, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Yritysturvallisuus Heinikoski Vili, turvallisuusasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto Kallio Hannu, operatiivinen päällikkö, Naantalin Satama Oy

Pelastustoiminta Kauppinen Joel, hankepäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto / Äkäslompolon VPK Partanen Joonatan, palomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos Väyrynen Matti, paloesimies, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Vapaaehtoispalokuntatoiminta Antin Johan, koulutuspäällikkö, Lappvik FBK Kaunisranta Jessica, yksikönjohtaja, Lappvik FBK Pihlajaniemi Mika, VPK:n puheenjohtaja, Honkajoen VPK Sundström Kurt, yksikönjohtaja, Lappvik FBK Suomalainen Heikki, sopimuspalokunnan päällikkö, Haagan VPK

Varautuminen ja väestönsuojelu Kivimäki Jouni, maneesimestari, Sorin Sirkus / Stunt Rigging Tampere Oy Lisätiedot: Jaana Kovero, jaana.kovero@sppl.fi

UUDET EDUSTUKSET 1/22 Poistumisturvallisuusselvityksen laatimisopas -ohjausryhmä, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Katri Aaltonen, palotarkastaja, Helsingin kaupungin pelastuslaitos Palo- ja Pelastustieto ry:n hallitus, 2022–2023 Markus Viitaniemi, pelastusjohtaja, PohjoisKarjalan pelastuslaitos varajäsen Sami Kerman viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto Palo- ja Pelastustieto ry:n yhdistyskokoukset, 2022 Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto Onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelman koordinointiryhmä, Sisäministeriö Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto -25-

Pelastustoiminta-jaosto

Koulutustoiminta webinaarien muodossa ‒ Palopäällystöpäivillä kohtaamisia K

oronarajoitteet muokkasivat Pelastustoiminta-jaoston koulutuskalenterin uusiksi kevään osalta. Odotettu Road Rescue 2022 -koulutustapahtuma jouduttiin valitettavasti jälleen perumaan tammikuulta. Uusi ajankohta on 27.‒28.4.2022, ja tapahtuma toteutetaan kahtena samansisältöisenä koulutuspäivänä. Tarkemmat tiedot löytyvät Palopäällystöliiton verkkosivuilta: sppl.fi/ roadrescue2022. Terveysturvallisuus edellä mennään ‒ tilanteisiin sopeudutaan ja koulutuspalveluissa panostamme webinaareihin, joilla voimme tukea ammatillisen osaamisen kehittämistä. Lisää lähitapahtumia suunnitellaan syksylle ja luvassa on ainakin koulutuskiertue putoamisvaarallisella alueella työskentelystä. Pelastustoiminnan Tunti Turvaa -webinaarisarja starttasi tammikuussa ja jatkuu läpi toimintavuoden 2022. Kevätkauden ohjelma on julkaistu ja webinaarikohtaiset tiedot löytyvät Palopäällystöliiton verkkosivuilta sppl.fi/pe_tuntiturvaa. Vuoden ensimmäisten kuukausien webinaareihin on löytänyt kiitettävästi jäsenistöä ja ajankohtaisista pelastustoiminnan aiheista kiinnostuneita. Asiantuntevat alustukset ja monipuoliset keskustelut ovat tuoneet positiivista palautetta osallistuneilta. Jatkamme mielenkiintoisten aiheiden parissa ‒ syksyn koulutuskalenteri rakentuu kevään aikana. Tervetuloa linjoille. Palopäällystöliiton jäsenistön, yhteistyötahojemme ja kaikkien toiminnastamme kiinnostuneiden yhteinen vuoden ykköstapahtuma on Palopäällystöpäivät 2022. Tulevaisuuden tekijöille ‒ tämän vuoden Palopäällystöpäivien teema kuvaa hyvin toimialamme tilannetta. Rakennamme pelastustoimen tulevaisuutta hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Palopäällystöpäivien ohjelma luotsaa ajatuksia tulevaan. Pelastustoimen valtakunnalliset strategiset tavoitteet ja pelastustoimen vaikuttavuus muokkaavat toimialamme asemoitumista turvallisuuden tekijöinä yhteiskunnassa. Ihmiset tekevät muutoksen ja toimivan arjen ‒ hyvinvoiva henkilöstö on tärkein voimavaramme. PPP2022 vie tulevaisuuden tekijät toimialamme ytimeen. Pitkän tauon jälkeen kollegoiden kohtaamisia kaivataan ja keskusteltavaa varmasti riittää. Pysytään terveinä ja toivottavasti näemme runsain joukoin Palopäällystöpäivillä. Terveisin, Ville Mensala puheenjohtaja Pelastustoiminta-jaosto

-26-

Riskienhallinta-jaosto Puheenjohtajalta

alopäällystöpäivät ja varautumisen seminaari maalis-huhtikuun taitteessa tarjoaa jälleen ajankohtaisia mielenkiintoisia aiheita. Palopäällystöpäivien ohjelmassa tartutaan yhdessä pelastustoimen valtakunnallisiin strategisiin tavoiteisiin ja tarkastellaan henkilöstön hyvinvoinnin ja osallisuuden merkitystä organisaation suorituskykyyn. Vaikuttavuus puhuttaa aina ja Palopäällystöpäivät tarjoaa riskienhallinnan ammattilaisille näkökulmia pelastustoimen vaikuttavuustyöhön. Varautumisen seminaarin teemana on Iskunkestävä Suomi varautuu. Päivän ohjelma

pureutuu laajalla näkökulmalla kansalliseen varautumiseen muuttuvien uhkakuvien maailmassa. Palopäällystöpäivien aiheet tukevat meitä pelastustoimen johtamisessa ja myös hyvinvointialueiden valmistelussa. Valmistelutyö on pelastuslaitoksissa täydessä vauhdissa ja valmistelutyö koskettaa varsin isoa joukkoa pelastuslaitosten päällystöstä. Palopäällystöpäivät onkin loistava paikka käydä kollegoiden kanssa keskusteluja ja vaihtaa ajatuksia hyvinvointialueuudistuksen valmistelutyöstä. Riskienhallinnan Tunti turvaa -verk-

koluennot saivat hyvän vastaanoton ensimmäisenä vuotena. Tänä vuonna Riskienhallinnan Tunti turvaa -verkkoluennot ovat jo käynnistyneet, ja vuoden aikana verkkoluentojen tarjonta tulee olemaan monipuolinen. Jaostojen Tunti turvaa -verkkoluennot ovat kiinteä osa Palopäällystöliiton tarjoamaa asiantuntijuutta ja osaamista lisäävää vuorovaikutteista koulutustarjontaa. Teemu-Taavetti Toivonen puheenjohtaja Riskienhallinta-jaosto

Rakennusalan riskienhallintaosaamista jaoston johtokuntaan

iskienhallinta-jaoston johtokunnan uutena varajäsenenä aloittanut Yrjö Juustila on päivittäin tekemisissä onnettomuuksien ehkäisyn ja riskienhallinnan kanssa. Skanska Talonrakennus Oy:n alueellisena HSE-päällikkönä toimiva Juustila on pitkän linjan turvallisuusasiantuntija. Työssään hän on konkreettisesti nähnyt, miten ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä ja hyvällä suunnittelulla voidaan välttää monia vakavia vahinkoja.

Käytännön työkokemuksesta vankka pohja Juustila on toiminut rakennusalalla 1980-luvun alusta alkaen eri tehtävissä, alkaen kirvesmiehen töistä ja päätyen ylemmän toimihenkilön hallinnollisiin tehtäviin. Päätoimisena terveys- ja turvallisuusasiantuntijana Juustila on toiminut vuodesta 2007 saakka. Työkokemuksen lisäksi hän on suorittanut turvallisuusalan eri opintoja, joista merkittävimpänä Master of Safety -koulutusohjelma Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa. – Kokemukseni käytännön rakennustöistä on luonut vankan pohjan, jota pystyn hyödyntämään nykyisessä työssäni. Eri työtehtävien tuntuma on jäänyt lihasmuistiini, mikä

auttaa merkittävästi ainakin työturvallisuusriskien hallinnan suunnittelua. Työnsä myötä Juustila päässyt tutustumaan useiden eri alojen toimintatapoihin riskienhallinnassa. 11 vuotta Työturvallisuuslaitoksen Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmän jäsenenä antoivat mahdollisuuden tutustua tarkemmin ja ottaa oppia eri alojen hyvistä turvallisuusmalleista. Tätä kokemusta Juustila pyrkii myös tuomaan Riskienhallinta-jaoston johtokuntaan. – Uskon, että tuomani yritystason asiantuntijuus on tärkeää. Yhteistyö ja verkostoituminen eri alojen välillä edesauttaa myös riskienhallintaa ja sitä myöten yleisesti ihmisten turvallista elämää niin töissä kuin vapaa-ajallakin.

– Pelastus- ja rakennusalan tehtävissä muodostuneet tiedot ja taidot ovat tukeneet toisiaan, ja olen pystynyt hyödyntämään molempien hyviä käytänteitä rakentaessani parempaa turvallisuuskulttuuria. Vuonna 2022 Riskienhallinta-jaoston puheenjohtajana toimii Teemu-Taavetti Toivonen. Johtokunnan jäseniä ovat Anja Aatsinki, Pauliina Kopra, Marjo Oksanen ja Mikko Puolitaival. Varajäseniä ovat Yrjö Juustila ja Kari Telaranta.

Pelastustoiminta tutuksi Limingan VPK:sta Täysin yritysmaailman puolelta Juustila ei Palopäällystöliiton toimintaan ponnista, vaan pelastustoimen tehtävät ovat tulleet tutuiksi sopimuspalokuntatoiminnan kautta. Palokuntaura sai alkunsa ”kasvattajaseura” Limingan VPK:ssa, jonka puheenjohtajana ja yksikönjohtajana hän toimi useita vuosia. -27-

Yritysturvallisuus-jaosto

Yritysturvallisuus-jaosto – verkostotyöskentelyä Vuonna 2022 yhtenä yhteistyömme avaimena on verkostotyöskentely, joka vihdoinkin on alkamassa jopa kasvokkain!

Jaostomme toiminta vuonna 2022

uomen Palopäällystöliiton Yritysturvallisuus-jaoston tehtävänä on toimia teollisuuden ja elinkeinoelämän sekä julkishallinnon turvallisuustehtävissä toimivien henkilöiden yhteistyötahona. Tälle toiminnalle on ilman muuta tarvetta, ja sitä tapahtuukin niin jaoston sisällä kuin muissakin verkostoissa. Meidän jäseniämme on jo mukana useissa järjestöissä ja kehittämisryhmissä. Yleisesti voikin todeta,

että mielellämme näkisimme lisää pelastustoimen viranhaltijoita toiminnassamme, jäsenenä ja/tai osallistujana tilaisuuksissa. Jaostomme esittely löytyy Palopäällystöliiton verkkosivuilta (sppl.fi/yritysturvallisuus-jaosto) sekä Youtube-kanavalta (bit.ly/ yritysturvallisuus-jaosto). Päätimme lisätä systematiikkaa jaoston johtokuntatyöskentelyyn ja aloitimme sen

Security-turvallisuus kuuluu jo monen paloturvallisuusvastaavan työkenttään.

-28-

käymällä kohta kohdalta läpi toimintasuunnitelmamme. Nimesimme tehtäviin vastuuhenkilöt ja aikataulut ja päätimme seurata toteutumista jokaisessa kokouksessa. Näin varmistamme, että toimintamme edistää Palopäällystöliiton liittohallituksen vahvistamaa toimintasuunnitelmaamme. Lisäksi otimme käyttöön työparimenetelmän, jossa vastuuroolit on nimetty työparille: • koulutusvastaava Tuomo Linjala, (työpari: Raine Dahlqvist) • jäsentoiminnasta vastaava Tuija Kilpeläinen, (Mikko Poutala) • lausunnoista vastaava Pasi Repola (ei työparia, menetelmät ovat kehitysvaiheessa) • viestintävastaava Veera Jämsén, (Jussi Lång) • puheenjohtaja Kalle Seppänen, (varapuheenjohtaja Veera Jämsén) Lisäksi yhdessä liiton toimiston kanssa perustettu pienryhmä suunnittelee Yritysjäsenyyden uuden mallin, jossa on tarkoitus pohtia ko. jäsenyyden roolitusta. Onko se kannatusjäsenmuotoinen vai saako yritys laajan kattauksen palveluita vai jotain siltä väliltä, niin ja mikä on jäsenyyden hinta? Tänä vuonna käsitellään myös Teollisuuspalopäällikköseminaarin tulevaisuutta. Seminaareja on aikoinaan pidetty, ja ne ovat olleet hyväksi todettuja. Viime aikoina seminaareja ei kuitenkaan ole järjestetty, ja nyt onkin aika selvittää, millainen konsepti olisi tarpeen. Teollisuuspalopäällikön tehtävä alkaa olla katoava perinne, sillä kyseiseen tehtävään on tullut jatkuvasti lisää monia turvallisuusasioita, kuten security, työsuojelu jne. Tästä syystä ”vain” palosuojeluun ei enää pystytä keskittymään ja täydennyskoulutuksen tuleekin tukea nykyrooleja.

Lisäksi olemme miettimässä alueellista yhteistyöpäivää elinkeinoelämän ja pelastustoimen kanssa. Tiedämme, että korona-aika on aiheuttanut runsaasti jo olemassa olevien foorumien tapaamisvelkaa ja siksi tänä vuonna painopiste onkin suunnittelussa ja tarvekartoituksen näkökulmissa. Koulutustoiminnassa hyväksi koettu Tunti turvaa -konsepti onkin ilahduttavasti laajentunut muidenkin liittomme jaostojen valikoimiin. Omalta osaltamme kevään 2022 aiheet ja luennoitsijat ovatkin jo netissä nähtävillä: sppl.fi/yt_tuntiturvaa Yritysturvallisuusfoorumi on vakiintumassa laadukkaaksi verkostotapahtumaksi, ja ohessa onkin artikkeli aiheesta.

Koulutukseen liittyy yhteistyö alan oppilaitosten kanssa. Elinkeinoelämä voisikin tehdä enemmän yhteistyötä alan opiskelijoiden kanssa esimerkiksi projektitöissä ja opinnäytetöissä, koska yhteistyössä opiskelija oppii yritysten näkökulmaa ja se hyödyttää varmuudella tulevaisuudessa. Jatkamme käytäntöjä Pelastusopiston kanssa ja aloitamme yhteistyön valikoidusti muiden kanssa. Sieltä tulevat alan tulevaisuuden päättäjät! Tulityöturvallisuus on yksi peruskivi paloturvallisuuden prosesseissa. Tämän kehittämiseen meillä on näköalapaikka, koska jaostomme edustajia on SPEKin tulityötoimikunnassa: Mikko Parikka / Stora Enso sekä Kari Hakala / Areva.

Päätteeksi Yritysturvallisuus-jaosto jatkaa määrätietoisesti työtä yhteistyön edistämiseksi, ja uskon, että tulevissa kasvokkain verkostoitumisissa aihe nytkähtää jälleen piirun verran eteenpäin. Otamme mielellämme vastaan, edelleen jaettavaksi, kokemuksia onnistuneista yhteistyöaiheista – pienistä ja isoista. Talven riemua kaikille – ollaan yhteyksissä, Kalle Seppänen puheenjohtaja Yritysturvallisuus-jaosto

Yritysturvallisuusfoorumi 2021 ja 2022

ritysturvallisuusfoorumi – YTF – toteutettiin marraskuun 2021 lopussa perinteisesti Tukholman risteilyn muodossa. Liekö järjestäjien pelisilmää vai ei, mutta viikko–kaksi tapahtuman jälkeen maa alkoi taas sulkeutua koronan vuoksi ja koko tapahtuma olisi ollut uhattuna. Yritysturvallisuusfoorumin järjestäjinä toimivat Palopäällystöliitto, SPEK, Finnsecurity sekä Suomen Paloinsinöörit ry, ja tapahtuma keräsi kaikkiaan lähes 150 osallistujaa, mikä on YTF:n uusi ennätys.

Päivien avaajaksi oli saatu Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies, ja hänen jälkeensäkin ohjelma jatkui korkeatasoisilla, turvallisuutta laaja-alaisesti eri kulmista luotaavilla esityksillä. Tapahtuman teemoina olivat ennakointi ja kriisinkestävyys liiketoiminnan jatkuvuuden elinehtona. Lisäksi tärkeänä aiheena käsiteltiin älyteknologian roolia tukemassa nykyaikaisten kiinteistöjen käyttöä koko niiden elinkaaren aikana. Suurta kiitosta saaneiden

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies Yritysturvallisuusfoorumin 2021 avauspuheenvuorossa. Kuva: Kimmo Kaisto / Pelastustieto.

luentojen lisäksi ohjelmassa oli useampi mielenkiintoinen teemapaja, jotka tarjosivat oivan mahdollisuuden niin saada viimeisintä tietoa alaa koskevista asioista kuin myös jakaa omia kokemuksia. Tapahtuman ohessa pidettiin myös minimessut, joilla osallistujat pääsivät tutustumaan paikalla olleiden yritysten näyttelyihin. Tapahtuman jälkeen järjestäjät lähestyivät osallistujia vielä asiakastyytyväisyyskyselyn muodossa. Palaute tapahtumasta oli hyvin positiivista. Tapahtuma täytti odotukset, osin jopa ylitti ne ja taisi olla monella jopa vuoden ammatillinen kohokohta, kun vihdoinkin oli mahdollisuus päästä tapaamaan kollegoita sekä tutustua uusiin alan ammattilaisiin. Toki järjestäjien haaviin tarttui myös ideoita siitä, miten vuoden 2022 tapahtumasta tehdään vielä entistäkin parempi. Päivät pitenevät ja Palopäällystöpäivät lähestyvät kovaa vauhtia. Nyt on kuitenkin jo hyvä hetki merkitä ylös tämän vuoden Yritysturvallisuusfoorumin ajankohta, joka on 26.–28.10.2022. Tämänvuotisen YTF-tapahtuman erikoisuutena on mahdollisuus vierailla samalla Tukholmassa järjestettävillä Skydd-messuilla, jotka ovat vuoden suurin turvallisuusalan messutapahtuma. Nähdään valkoisella laivalla runsain joukoin! Matti Helkamo puheenjohtaja Yritysturvallisuusfoorumin suunnitteluryhmä -29-

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto

Varautumisen seminaari paneutuu iskunkestävän Suomen perusteisiin Miten kansalliset voimavarat riittävät, miten eurooppalaista yhteistyötä kehitetään ja miten varautumisen resurssit ja vastuut kotimaassa tulevaisuudessa jaetaan? Tätä kysytään Palopäällystöliiton Varautumisen seminaarissa.

uomessa materiaalisesta ja immateriaalisesta huoltovarmuudesta huolehtiminen

on osa kansallisen varautumisemme kokonaisuutta. Tämä näkökulma ohjaa keskustelua Palopäällystöpäivien 2022 yhteydessä järjestettävässä Varautumisen seminaarissa Triplassa 30.3.2022. Suomen iskunkestävyyden perustana on kokonaisturvallisuuden malli, jonka ytimessä on hallinnonalojen välinen yhteistyö ja toisaalta vastuiden jako. Tämän vuoksi seminaarissa valotetaan niin puolustus-, ulko- kuin sisäasiainhallinnon merkitystä ja rooleja iskunkestävyyden turvaamisessa. Lisäksi tarkastellaan sitä,

miten kansallisen tason toimet, eurooppalainen yhteistyö ja toisaalta alue- ja paikallistason toiminta luovat pohjaa varautumiselle. Huoltovarmuusjärjestelmämme vahvuus on verkostomainen yhteistyö yritysten, hallinnon ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan kesken. Huoltovarmuus saa tukensa tästä organisoitumisesta, mutta se ei poista vastuuta jokaisen toimialan ja toiminnan omasta varautumisen suunnittelusta ja jatkuvuuden hallinnasta. Siksi Suomen iskunkestävyyden turvaaminen on jokaisen oma ja kaikkien yhteinen tehtävä.

Toimitusketjujen merkityksen ymmärrys luo pohjan huoltovarmuudelle ja iskun kestävyyden turvaamiselle

lemme vahvasti verkostoituneet eri toimialoilla niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Näin toteaa johtaja Sauli Savisalo Huoltovarmuuskeskuksen infrastruktuuriosastolta ja korostaa, että omavaraisuus ei ole enää huoltovarmuudellisen varautumisen ytimessä: – Tiedonvaihto, materiaaliset asiat, tietotekniikka, energia, osaaminen – kaikissa näissä olemme vahvasti riippuvaisia kansainvälisistä toimittajista. Riippuvuus on myös kaksisuuntaista. Meidän pitää huolehtia siitä, että ruokaa ja tavaraa riittää. Toisaalta kansantaloutemme on riippuvainen siitä, että vienti globaaleille markkinoille toimii. Vienti on myös sekundäärisesti merkityksellinen huoltovarmuuteen, sillä sen toimivuus vaikuttaa esimerkiksi kuljetusten hintoihin, mikä taas muodostaa huoltovarmuuden pohjan. Varmuusvarastoinnin merkitys taas on keskeinen toimitusketjujen puskuroinnissa. Varastoinnin pitää palvella toimitusketjua eikä sitä, että pitkäaikaisesti sillä taattaisiin jonkun tietyn hyödykkeen saatavuus. – Huoltovarmuuteen kuuluu olennaisesti myös sietokyky, johon liittyvät resilienssi ja varamenetelmät. Mikäli ulkoisten toimitusketjujen ja puskuroinnin ketju epäonnistuu, kansakunnan pitää pystyä myös sietämään tästä seuraavia toimimattomuuksia. Suomen huoltovarmuusjärjestelmän vahvuus onkin perinteemme, jossa kansalaiset osallistuvat aktiivisesti varautumistoimintaan. Tässä näkyy ehkä vähän sama asia kuin maanpuolustuksessa: maanpuolustustahto ja yhdessä tekemisen perinteemme on vahva. Tämä on aika olennainen ero, kun meitä vertaa moniin muihin Euroopan maihin, pohtii Savisalo. -30-

Osaaminen korostuu entisestään tulevaisuudessa Keskinäisriippuvaisessa yhteiskunnassa eri toimialojen kytkentöjen ymmärtäminen on avainasemassa. Huoltovarmuus rakennetaan yhdessä, ja rakentaminen ei onnistu ilman laaja-alaista osaamista ja ymmärrystä yhteiskunnan toiminnasta ja sen ohjauksesta. – Kun pandemia iski, kuka olisi kuvitellut, että kumipyöräliikenne pysähtyy Suomesta ja Suomeen. Tämä meni monimutkaisen riippuvuuden kautta: pandemian torjunta pysäytti matkustajaliikenteen ja söi kannattavuuden varustamoilta ja koko liikenne uhkasi pysähtyä parissa päivässä. Tässä pitää ymmärtää kokonaisuutta, jotta pystytään vaikuttamaan juuri siihen kohtaan, jossa häiriön leviämisen ketju pystytään katkaisemaan. Tässähän on vähän sama juttu, kuin suuren rakennuksen tulipaloa sammutettaessa: pitää ymmärtää, miten tuli leviää sekä, missä kohtaa ja miten sen leviäminen on katkaistavissa, Savisalo sanoo ja jatkaa: – Pitää ymmärtää, mikä huoltovarmuuden taso pitää olla missäkin ja minkälaisia riippuvuuksia kansalaisten pärjäämiseen sillä on. On pystyttävä ennakollisesti sanomaan, mihin kohdistaa huomio ja missä toteuttaa toimet vaikuttavasti ja oikea-aikaisesti. Tilannetietoisuuden ylläpito ja huoltovarmuustilanteen seuranta ovat tässä avainasemassa, mutta tämä kaikki on tehtävä monialaisessa yhteistyössä eri tahojen kesken. Huoltovarmuuden parantamisen keskeinen keino on harjoittelu eli juuri se toiminta, jota pooliorganisaatiossa toteutetaan. Tässä avainsana on sitkeys, huoltovarmuustyö

Sauli Savisalo

on pitkäjänteistä puurtamista. Tähän ei auta hernekeittopurkkien varastointi. Nytkin koronan jälkeen on kysymys siitä, miten yhteiskunta palautetaan normaaliin toimintakuntoon niin, että erilaiset palveluiden ja hyödykkeiden toimitusketjut saadaan jälleen toimimaan ja varautuminen niissä hyvälle tasolle. Savisalo summaa lopuksi, että Suomessa volyymit ovat nousseet valtavasti. Huoltovarmuuskeskus pooleineen on konsultoivana tahona. Valtaosa työstä tehdään elinkeinoelämän toimesta, mutta myös ministeriöissä esimerkiksi lainsäädännöllä ja elinkeinopolitiikan ohjaamisella. Alueellisella tasolla päävastuun kantavat alueiden ja kuntien johto. He ovat vastuullisia huoltovarmuuden ylläpidosta kokonaisvaltaisesti. Huoltovarmuudesta huolehtimisen haaste seuraa myös uusien hyvinvointialueiden toimijoita. Tulevaisuuden huoltovarmuus pitää rakentaa toimivalla yhteistyöllä, vaikka rakenteet muuttuvatkin. Harriet Lonka viestintävastaava Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto

Hallinto- ja tukipalvelut -jaosto Puheenjohtajalta

Mahdollisuuksien muutos K

un pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023, tulee se olemaan toinen hyvinvointialueen kahdesta toimialasta sosiaalija terveystoimen kanssa. Emme ole siis organisaatiokaavioissa alistettuna tai vähäisemmässä roolissa vaan rinnakkain toisen toimialan kanssa. Moni jaostomme jäsenistä on vahvasti mukana valmistelutyössä ja tuntee sitäkin syystä tietävänsä, mitä uudistus merkitsee ja miten se pelastuslaitosten toimintaan tulee vaikuttamaan. Mutta miten muu pelastuslaitosten henkilöstö – niin päätoiminen kuin sopimusperusteinenkin: pitääkö heidän olla huolestuneita uudistuksen tuomista muutoksista? Muutos voi aina tuntua pelottavalta, jos ei varmasti tiedä, mitä se merkitsee juuri minulle. Vaikuttaako muutos minuun, ja miten? Säilyykö asemani muuttumattomana? Minusta tuntuu, että tietoa on jaettu kaikilla tulevilla hyvinvointialueilla ja pelastuslaitoksilla. Mikäli asia kiinnostaa, niin varmasti löytää infoa muutoksesta, ja miten se pelastustoimeen vaikuttaa. Yksilöllä on aina viime kädessä vastuu olla itse kiinnostunut ja hakea tietoa, mikäli tuntuu siltä, ettei ole saanut mielestään riittävästi tietoa. Pelastustoimi on tehnyt oman alueellista-

misensa jo vuonna 2004 tai sitä aikaisemmin. Olemme kehittäneet toimintojamme siitä lähtien vastaamaan kunkin pelastuslaitoksen toimintaympäristöä. Tältä osin pelastustoimea, ehkä Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta, ei tarvitse rakentaa täysin uudelleen.

Meillä on annettavaa Pelastustoimella on paljon annettavaa uudistukselle. Meillä on kokemusta siitä, miten usean kunnallisen toimijan yhdistäminen toimii ja siitä, mitä haasteita prosessissa on tullut vastaan. Toivonkin, että kiireisessä valmistelussa on aikaa kuulla ja varsinkin kuunnella niitä oppeja, joita pelastustoimi tähän valmisteluun voisi antaa. Valmistelu etenee eri puolilla maatamme hiukan eri tahtiin, ja tulevien organisaatioiden rakenteet poikkeavat luonnollisesti toisistaan. Uskon, että kaikissa organisaatioissa on yksi yhteinen piirre: poliittinen päätöksenteko tulee lähemmäs pelastustointa. Monen kollegan vastuisiin on kuulunut toimia pelastuslautakunnan tai vastaavan esittelijänä ja kenties talousarvion laadinnan yhteydessä käydä kaupunginhallituksessa tai -valtuustossa. Uudessa järjestelmässä lienee monissa organisaatiossa

niin, että pelastusjohtaja istuu mukana niin hyvinvointialueen hallituksessa kuin myös valtuustossa heidän kokoustaessaan. Tämä muuttaa perusasetelmaa siten, että pelastustoimi ei enää ole se pieni toimiala verrattuna kuntien ja kaupunkien sosiaalija terveystoimeen tai sivistystoimeen, vaan edelleen pienenä, mutta siitä huolimatta toisena hyvinvointialueen kahdesta toimialasta. Asioitamme nousee herkemmin hyvinvointialueen ylimmälle poliittiselle tasolle, mikä vaatii erityisesti pelastustoimen ylimmältä johdolta enemmän vaikuttamista sekä työtä toimiessamme toisenlaisessa poliittisessa ympäristössä. Tämä mahdollistaa myös pelastustoimen henkilöstölle mahdollisuuden olla mukana valmistelussa ja päätöksenteossa entistä tiiviimmin. Olemme aktiivisia, otamme aktiivisen roolin valmistelussa ja tuomme aktiivisesti pelastustoimen hyvät käytänteet muiden hyödynnettäväksi. Muutos ei ole meille haaste tai uhka, muutos on meille iso mahdollisuus! Hyvää alkanutta vuotta 2022 jäsenistöllemme! Peter Johansson puheenjohtaja Hallinto ja tukipalvelut -jaosto

Jaoston johtokunnan uuden jäsenen esittely Nimeni on Elina Haapala

Nimike: suunnittelija, kansalaisviestintä

Työnantaja: Pirkanmaan hyvinvointialue

Kuka olen: Työminäni on pikkutarkka, innostuva ja luova viestinnän ammattilainen. Olen siirtynyt pelastusalalta Pirkanmaan hyvinvointialueen viestintään. Ammatti-identiteetti uudessa työssä on vielä ehkä rakentumassa, mutta mielenkiinto sisältöjen monipuoliseen paketointiin viestinnän keinoin on valtava. Ja se saa minut syttymään jokaiseen työpäivääni. Innostun ihmisistä, joiden kanssa voi ongelmien luetteloinnin sijaan huomata ison määrän ratkaisuja. Työn lisäksi koen suurta intohimoa jalkapalloon, käsitöihin sekä kahviin. Vapaa-aikani käytän suurelta osin kahden lapseni kanssa. Käytän myös aikaani vapaaehtois- ja vertaistukityöhön potilasjärjestöjen kautta. Roolini jaostossa: 2. varajäsen

Koulutustausta: Insinööri (YAMK), Tradenomi, AmO

-31-

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto

Jaoston toimintaa vuodelle 2022 T

änä vuonna yhtenä painopistealueenamme on Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston jäsenistön täydennyskoulutuksen kehittäminen ja uudistaminen yhdessä liiton henkilöstön kanssa. Uusimuotoisesta koulutuksesta saatiin jo hyvää kokemusta viime syksynä järjestetyiltä verkkoluennoilta, joilla oli parhaimmillaan yli 130 osallistujaa. Tänä keväänä on verkkoluentoja tarkoitus jatkaa ja vaikka et ehtisikään johonkin koulutuksista mukaan livenä, niin ne ja monet muut mielenkiintoiset webinaarit ovat katsottavissa myös jälkeenpäin palopäällystöliiton Youtube-kanavalta: youtube.com/palopaallystoliitto. V Sopimuspalopäällikköseminaari aloitti taipaleensa viime vuoden lokakuussa, ja osallistujien antamien hyvien palautteiden perusteella seminaarin johtaja Mika Kontio tiimeineen sai viitosseminaarin hyvään vauhtiin. Seminaarin opiskelu jatkuu tänä vuonna kahdella lähijaksolla, joista ensimmäinen järjestetään 8.–10.4.2022 Tampereella. Palokuntien SM-kilpailut, tuttavallisemmin Jehumalja, saadaan toivottavasti järjestettyä parin ”pakollisen” välivuoden jälkeen. Vuodesta 1952 järjestetty kilpailu mittaa palokuntien sammutus- ja pelastustietoja/-taitoja sekä palokaluston käyttöä. Kilpailu on avoin kaikille maamme pelastustoimen yhteisöille. Tänä vuonna kilpailut järjestetään lauantaina 21.5. Raaseporissa ja järjestämisvastuussa on Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos. Jos kynnys on korkea koko kilpailuun

osallistumiseen, niin helpoin tapa tutustua kilpailuun ja sen ilmapiiriin on osallistua pelkkään tietokilpailuun. Palopäällystöliitto ja sen Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto toivovat runsasta osanottoa kilpailuun! Lisätietoja kilpailusta löytyy osoitteesta: palokuntiensmkilpailut.fi Haluamme myös kehittää entisestään Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston tiedottamista ja viestintää noin 450 jäsenemme suuntaan. Tähän tarvitsemme myös teidän tukeanne, ja me kaikki jaoston johtokunnan jäsenet otamme mielellämme vastaan ideoita ja ajatuksia viestintämme ja toki myös muun toimintamme kehittämiseksi. Olemme viime vuonna saaneet mukavasti uusia jäseniä Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaostoon, mutta mukaan mahtuu vielä enemmän. Jos siis palokuntasi päällystössä tai yksikönjohtajissa on vielä liittoon kuulumattomia henkilöitä, niin toivota heidät tervetulleeksi mukaan. Liitto myös muistaa uuden jäsenen hankinnasta lahjalla, josta löydät lisätietoja liiton verkkosivuilta: sppl.fi/ hanki_jasen. Tavataan liiton toiminnassa! Palokuntaterveisin, Mikko Nurmi puheenjohtaja Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston johtokunta vuonna 2022 Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston johtokunta jatkaa tänä vuonna lähes entisellä henkilöstöllä, kun lokakuun jaosto kokouksessa kuusivuotiskautensa hienosti hoitaneen Pekka Sippolan paikalle valittiin Markku Savolainen. Jaoston johtokunta ja heidän vastuualueensa Mikko Nurmi puheenjohtaja Mika Gröndahl varapuheenjohtaja ja lausuntovastaava Mari Latvala koulutusvastaava Marko Nieminen kilpailuvastaava Markku Savolainen sihteeri ja viestintävastaava Jaoston johtokunnan varajäseninä jatkavat Antti Rautava sekä Jaana Turunen, joka valittiin tehtävään toiselle kaudelle.

FIREBOX ALKUSAMMUTUS KOULUTUSLAITE  Kauko-ohjattu langaton sytytys ja kaasunhallinta  Ympäristöystävällinen ja turvallinen  Portaaton liekkien voimakkuuden säätö  Nopea ja helppo koulutuksen valmistelu

• Käyttöjännite 12V,polttoaltaan vesitilavuus 15-20 ltr • Polttoaineena nestekaasu (1-2 kpl 11kg pulloa) • Ulko mitat Lev*Pit*Syv. n. 50* 100* 70 cm • Rakenne ruostumatonta terästä

PRESSO CENTER

Puh.(019)340451 Fax.(019)340460

www.PRESSOCENTER.fi @: presso.center@kolumbus.fi

-32-

Palkitut Ikääntyneiden kävelyturvallisuutta edistävä reitti palkittiin valtakunnallisella sosiaalija terveysalan turvallisuuspalkinnolla Kevyen liikenteen väyliin maalaamalla merkitty reitti yhdistää iäkkäiden asumista, harrastuksia ja sote-palveluita. Reittiopastuksen taustalla ovat Savitaipaleen kunta, Savitaipaleen vanhaintuki ry sekä Eksote.

iaisen polku – turvallinen reittiopastus ikääntyneille on valittu vuoden 2021 sosiaalija terveysalan turvallisuuspalkinnon saajaksi. Kyseessä on Savitaipaleen kunnan, Savitaipaleen vanhaintuki ry:n ja Eksoten yhdessä suunnittelema reitti, joka yhdistää iäkkäiden asumista ja harrastuksia, sote-palveluita ja asiointia sekä tarjoaa virkistystä. Ikääntyneille turvallinen asiointi- ja ulkoilureitti on merkitty maalaamalla pinkki raita niille kevyen liikenteen väylille, joilla reitti kulkee. Reitti sijoittuu vakiintuneille kulkureiteille ja parantaa niiden turvallisuutta. Reittiopastuksen kehittänyt Ikäystävällinen asuminen -hanke on toteutettu osana Ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmaa.

Tunnustuspalkinnot kuopiolaiselle palvelukodille sekä Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan Varsinaisen palkinnon lisäksi Sosiaali- ja terveysalan turvallisuustoimikunta myönsi vuonna 2021 kaksi tunnustuspalkintoa. Tunnustuksen saivat Kuopiossa toimiva Palvelukoti Sipuli sekä Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Yleislääketieteen osasto Y0 ja palliatiivinen poliklinikka. Palvelukoti Sipulin henkilöstö on erityisen sitoutunutta turvallisuustyöhön ja onnettomuuksien ehkäisyyn. Palvelukodissa pieniinkin turvallisuuteen liittyviin poikkeamiin puututaan herkästi, mikä luo turvallisen ympäristön sekä asukkaille että henkilökunnalle. Turvallisuusorientoituneen toiminnan taustalla on tiivis turvallisuuskoulutusyhteistyö Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kanssa:

yhteistyö alkoi jo ennen palvelukodin toiminnan käynnistymistä vuonna 2017, ja on jatkunut siitä saakka vuosittain koulutuksilla, joihin osallistuu koko henkilöstö. Koulutuksista saadut opit joutuivat testiin vuonna 2019 tapahtuneessa onnettomuustilanteessa, jossa sähkökiukaan ohjausyksikkö syttyi palamaan palvelukodissa. Turvallisuustaitoisen henkilökunnan ansiosta tilanteesta kuitenkin selvittiin säikähdyksellä. Kokkolassa sijaitsevan Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Yleislääketieteen osasto Y0 ja palliatiivinen poliklinikka puolestaan sai tunnustuksen vuorokohtaisesta turvallisuuskävelystä, jonka avulla pidetään huolta yksikön yleisestä turvallisuudesta.

Kyseessä on toimintamalli, jossa ennen jokaista alkavaa työvuoroa tarkistetaan tilojen turvallisuus. Turvallisuuskävelyyn kuuluu esimerkiksi tarkistaa, että portaikot, ovien takana olevat tilat sekä aulat, käytävät ja ikkunat ovat asianmukaisesti kiinni tai lukossa. Lisäksi tarkistetaan, ettei kenenkään saataville ole jäänyt asiaankuulumatonta välineitä, kuten teräviä instrumentteja. Kunkin turvallisuuskävelyn suorittaja on merkitty valmiiksi työvuorolistaan, ja jokainen turvallisuuskävely kuitataan tehdyksi. Mahdolliset puutteet merkitään turvallisuuskävelystä jäävään dokumenttiin, jota esihenkilöt seuraavat – ja tarvittaessa puuttuvat toimintaan ja kehittävät toimintaa.

Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinnon taustat

urvallisuuspalkinnon taustalla on sosiaalija terveysalan turvallisuustoimikunta, johon kuuluvat Suomen Palopäällystöliitto, sosiaalija terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuntaliitto, Mehiläinen hoivapalvelut, pelastustoimi, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Tehy sekä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto. Toimikunnan puheenjohtaja on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö Jussi Rapeli. Turvallisuustoimikunta myöntää vuosittain Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinnon esimerkillisestä työstä alan turvallisuuden kehittämiseksi. Palkinnon voi saada onnettomuuksien ehkäisytyöstä, tapahtumasta tai toiminnasta, jolla on estetty tai rajoitettu vahinkojen määrää, ansiokkaasta toiminnasta sosiaalija terveydenhuoltoalan turvallisuuden kehittämiseksi tai alan turvallisuutta edistävän laitteen, toimintatavan tai vastaavan kehittämisestä. Palkintoa on jaettu vuodesta 2005 alkaen.

Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinnon 2021 vastaanottivat Eksoten projektipäällikkö Kirsi Koskelainen, Savitaipaleen Vanhaintuki ry:n toiminnanjohtaja Viivi Järvinen, Savitaipaleen kunnan palvelujohtaja Kristiina Pihlajamäki sekä Savitaipaleen kunnan tekninen johtaja Vesa Roiko-Jokela.

-33-

Jäseninfo

Punainen Kukko Palopäällystöliiton veriryhmä Punainen Kukko ojensi kätensä vuonna 2021 yhteensä 33 kertaa. Kiitos kaikille luovuttaneille! Muistathan mainita verta luovuttaessasi Punainen Kukko, niin luovutuksesi kirjautuu veriryhmällemme. Tavoitellaanko yli 50 luovutusta tänä vuonna? Muistathan, että verenluovuttajia tarvitaan tasaisesti ympäri vuoden, noin 800 joka arkipäivä, myös koronapandemian aikana.

Ajankohtaiset asiat löytyvät Howspacesta – näin pääset työtilaan! M

uistathan, että Palopäällystöliiton ajankohtaiset kuulumiset, koulutustiedotteet sekä muu jäsenille suunnattu viestintämme löytyy nykyisin Palopäällystöliiton Howspace-työtilasta. Aina kun työtilaan päivitetään uutta sisältöä, muistutamme jä-

seniä sähköpostikutsulla, jonka kautta Howspace-työtilaamme pääsee. Päivitämme työtilaa aina kuun vaihteessa ja puolivälissä. Sähköpostikutsu on kuvan mukainen tummansinisellä taustalla oleva tekstilaatikko. Punaista palkkia klikkaamalla pääset työti-

laan, johon ei tarvitse erikseen kirjautua. Mikäli et muista nähneesi kutsuja sähköpostissasi, tarkistathan roskapostisi ja muut-kansion, joihin kutsu saattaa toisinaan eksyä. Howspacen tsekkaaminen aina sähköpostikutsun saatuasi pitää sinut varmasti ajan tasalla!

Helmikuussa jäsenillemme lähtenyt Howspace-kutsu näytti tältä. Punaista palkkia klikkaamalla pääsee siirtymään Howspace-työtilaamme, tuolloin lukemaan työtilaan juuri päivitetyt ajankohtaiset kuulumisemme.

-34-

Palopäällystöliitto kiittää kaikkia vuoden 2022 Palopäällystökalenterin ilmoittajia!

-3533

OLEMME YLI 20-VUOTTA MYYNEET PUHDISTUSJÄRJESTELMIÄ AMBULANSSI- JA PALOLAITOKSILLE

NOPEAT JA HELPPOKÄYTTÖISET VAAHDOTUSJÄRJESTELMÄT TAI PERINTEISET LEVITYSJÄRJESTELMÄT - LISÄBONUKSENA KUSTANNUKSET PUTOAVAT NOIN 30-50% Vuodessa TAVALLINEN PAINEPESU ILMAN HARJAA

Presco System

AMBULANSSIEN DESINFIOINTIIN

Nanokeraaminen suojakilpi autollesi

Antaa näyttävän vedenhelmeilyn Yli 25 vuoden kehityksen tulos Helpottaa puhtaanapitoa 3-5 vuoden takuukäsittelyt Voidaan pestä kaikilla autonpesuaineilla Hylkii likaa ja antaa syvän kiillon Ei jälkitarkastuksia

Ma-Fra Batsan 2.0 DESINFIOINTIAINE KONE- tai KÄSISUMUTUKSEEN Voit tulostaa käsiteltyyn autoon PDF-todistuksen: Tämä asiakirja todistaa tehdyn desinfioinnin biosidi -standardit täyttävällä menetelmällä riippumattoman ISO 17025:2005 -sertifioidussa laboratoriossa testatuilla kemikaaleilla UNI EN 1276 - UNI EN 13697 - UNI EN 14476 • • •

Valmistuttaja: House of Ghost Killer Oy www.ghostwash.com - 03-53 400 53

Tavallisilla pesuaineilla

Tuote ei sisällä aldehydejä eikä halogeeneja Tuote ei sisällä lämpöherkkiä aineita Tuotteen vaikuttava aine on Saksan liittovaltion riskinhallintaelimen BfR suosittelema käytettäessä elintarvikkeiden kanssa

KÄSITTELYAIKA Noin 5 MIN.

Auton hoitoon yli 1000 nimikettä varastossamme!!! Presco Oy - 36600 PÄLKÄNE www.presco.fi - www.ghostwash.com - 03-53 400 53 - facebook.com/prescofinland

Lorem ipsum