Issuu

KAUPPA KAMARI OULUN KAUPPAKAMARI NUMERO 03 SYYSKUU 2021

OULU2026 PIRISTÄÄ MYÖS ALUEEMME TALOUTTA

MARS MATKAAN JA MAAILMALLE! NOPEAT SYÖVÄT HITAAT. SIINÄ FINNAIRIN VIESTI NIILLE YRITYKSILLE, JOTKA VIELÄ PANTTAAVAT PÄÄTÖKSIÄÄN MATKUSTAMISESTA , S. 25

Kuinka ulkopuolinen näkemys voi auttaa toteuttamaan villeimmätkin unelmasi?

Kunnianhimoisimmat yrittäjät ovat luottaneet tukeemme jo yli 30 vuoden ajan. EY Private neuvonantajamme löydät osoitteesta ey.com

SUOMEN YRITTÄJÄYSTÄVÄLLISIN PANKKI

Tuomas, yksityispankkiiri Outi, sijoituspäällikkö Markus, sijoituspäällikkö Jorma, lakimies

Kokeile laskuria Iilaakso.fi Sari, asiakkuuspäällikkö

Henri, asiakkuuspäällikkö

Terttu, myyntijohtaja

Minna, asiakkuuspäällikkö

TUTUSTU MEIHIN JA VARAA-AIKA saastopankki.fi/optia-yrityksille

SÄÄSTÖPANKKI OPTIA | saastopankki.fi/optia

PÄÄKIRJOITUS

Väyläverkon investointisuunnitelma jättää Pohjois-Suomen huomioimatta Lausuntokierroksella oleva Väyläviraston investointiohjelma pohjautuu parlamentaariseen 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Ensivaikutelman perusteella pohjoisen olennaisimmat hankkeet jäisivät suurelta osalta toteuttamatta. Erityisen suuri puute suunnitelmassa on maakunnan keskeisimmän liikenteellisen kärkihankkeen, Oulu-Liminka-Ylivieska -kaksoisraiteen sivuuttaminen. Lisäksi VT 4:n puuttuminen Pohjois-Suomen osalta investointiohjelmasta ei tue juuri tehtyä TEN–T ydinverkkokäytäväpäätöstä. Väyläviraston investointiohjelman lausuntokierros herättää paljon kysymyksiä, sillä Pohjois-Suomen osalta rautatieverkoston kehitystyö on polkenut pitkään paikallaan. Hukkuvatko pohjoisen kehittämiskohteet etelän kasvukolmion hankeaaltoon ja kehittäminen yltää pääradan osalta vain Tampereen ratapihalle? Painetta pohjoisen raideliikenteen kehittämiselle lisäävät alueen suurhankkeet ja matkailun vahva kasvu. Pohjois-Suomessa on suunnittelussa ja käynnistymässä yli 15 miljardin eu-

ron edestä teollisuuden suurhankkeita, mikä tulee lisäämään logistiikkaa kaikilla väylillä - myös rautateillä. Päärata on tulossa osaksi eurooppalaisen TEN-T-liikenneverkon ydinverkkokäytäviä (Pohjanmeri-Itämeri), ja liityntäyhteyksineen se muodostaa entistä merkittävämmän pohjoisen ulottuvuuden kuljetuskäytävän Ruotsiin ja Norjaan, aina Jäämerelle saakka. Kytkeytyminen Haaparannan puolella Ruotsin rataverkkoon avaa mahdollisuuksia myös henkilöliikenteessä. VR:n mukaan matkustajamäärät ovat kasvaneet 40 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2020. Eniten matkustettiin Helsingin ja Oulun sekä Helsingin ja Rovaniemen välillä. Junamatkustuksen suosio kasvaa muun muassa ympäristösyistä, ja junayhteys Tornion ja Haaparannan välillä voisi innostaa myös ulkomaisia turisteja. Viime vuoden keväästä alkaen Haaparannalta on ollut junayhteys esimerkiksi Bodeniin eli Pohjois- ja Etelä-Ruotsin välisiin kaukojuniin. Lisäksi Euroopan komissio on myöntänyt Oulu–Laurila–Tornio– Haaparanta raideliikenteen kehittämiseen tukea.

Rautatieinfrainvestoinnit ovat merkittävä ja vaikuttava keino elvyttää taloutta ja tukea positiivista työllisyyskehitystä. Investoinneilla nykyiselle rataverkolle tuetaan keskeisellä tavalla myös vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä sekä edistetään yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta oleellisia ilmastotavoitteita.

JARI P. TUOVINEN, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari

SYYSKUU 2021

KAUPPAKAMARI

Kasvun taustavoima

Kun mikään ei ole varmaa, on kaikki mahdollista Vientikauppa on joukkuepeliä. Autamme löytämään oikeat rahoitusratkaisut, joiden avulla teet kilpailukykyisen tarjouksen rasittamatta yrityksesi kassaa. 

OULUN KAUPPAKAMARI WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA Jari P. Tuovinen VASTAAVA TOIMITTAJA Mika Kulju TOIMITUSSIHTEERI Anni Alavahtola KONSEPTI JA ULKOASU PunaMusta Oyj TAITTO Jan Åqvist KANNESSA Finnairin toimitusjohtaja Tomi Manner. Kuva: Meeri Utti. PALAUTTEET: anni.alavahtola@chamber.fi 4 KAUPPAKAMARI SYYSKUU 2021

ILMOITUSMYYNTI Novia Finland Oy Isokatu 56, 90100 Oulu ilmoitukset@noviafinland.fi Puh. 08 552 8807 JULKAISIJA Oulun Kauppakamari, Sepänkatu 20, 90100 Oulu ILMESTYMINEN Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa. PAINO PunaMusta Oy, Oulu JAKELU Noin 1700 kpl -Jäsenyrityksiin -Sidosryhmille -Kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO Oulun kauppakamarin www-sivuilla ISSN 1458-6002

SISÄLTÖ

OULUN KAUPPAKAMARI

KUVA: MEERI UTTI

Numero 3 / SYYSKUU 2021

PÄÄKIRJOITUS Väyläverkon investointi suunnitelma jättää Pohjois-Suomen huomioimatta

6 8 14 18 20 22

OULU2026 KULTTUURIPÄÄKAUPUNKI Hanke tuo elinvoimaa koko alueelle TOPI MANNER Finnairin toimitusjohtaja: Nopeat syövät hitaat PETER VESTERBACKA Tallinnan tunneli on tahdon asia

HAURUN JÄTEAUTO OY Näyttää suuntaa digitaaliselle jätehuollolle KULJETUSLIIKE EERO SJÖGREN OY Kuljetuksia ympäristöystävällisemmäksi toimintatapoja muuttamalla

VÄHÄLÄ YHTIÖT Mukana logistiikka-alan vihreässä kehityksessä

ARTIKKELI 6G Flagship ratkoo Oulun yliopiston johdolla langattomien järjes- telmien tulevaisuuden haasteita

28 31

MEDKIT Voitti Vetovoima 2021-palkinnon LAKIPALSTA Paikallisten lakitoimistojen asiantuntijat ratkaisevat jäsentemme ongelmia

SYYSKUU 2021

KAUPPAKAMARI

Oulu2026 piristää myös taloutta

Oulu2026:n kulttuuri-ilmastonmuutos kiteytyy kolmen kantavan teeman alle: Rohkeasti reunalla, Vastakohtien voima ja Villisti kaupunki.

TEKSTI: SAMI KORKALA, KUVAT: OULU2026

OULU ON EUROOPAN KULTTUURIPÄÄKAUPUNKI VUONNA 2026. KYSE EI OLE PELKÄSTÄÄN OULUSTA, KULTTUURISTA JA VUODESTA 2026, SILLÄ OIKEIN TOTEUTETTUNA HANKE TUO LISÄÄ ELINVOIMAA KOKO ALUEELLE, TÄSTÄ PITKÄLLE TULEVAISUUTEEN.

KAUPPAKAMARI

SYYSKUU 2021

Oulu osasi vetää oikeista naruista kulttuuripääkaupunkihakemuksessaan. ”Me näemme kulttuurin työkaluna ja ponnahduslautana monille muille asioille, jotka vievät koko seutua eteenpäin”, Oulu2026 -hankejohtaja Piia Rantala-Korhonen sanoo. Tavoitteena on, että Oulu2026 tuo seudulle kulttuurin avulla pysyvästi elinvoimaa, kansainvälisyyttä sekä luovaa ajattelua kaikkeen tekemiseen. Hankkeessa on mukana Oulun lisäksi 32 kuntaa. ”Ehkä Savonlinnan ja Tampereen hakemuksissa pidättäydyttiin enemmän perinteisessä kulttuuritapahtuma-ajattelussa.”

Talous ja kulttuuri saamapuolella Aiempiin kokemuksiin peilaten on perusteltua odottaa kulttuuripääkaupunkihankkeesta taloudellista piristysruisketta. Esimerkiksi Turun kulttuuripääkaupunkihankkeeseen sijoitetut 55 miljoonaa euroa toivat aluetalouteen 260 miljoonaa euroa. ”Turku 2011 näkyi kasvuna ennen kaikkea matkailupalveluissa ja kulttuurialalla. Kun taloudellista toimeliaisuutta tulee joillekin aloille, se saa talouden pyörät pyörimään muutenkin.” Yleensä ottaen kulttuuripääkaupunkihankkeista voi odottaa panostetun euron tulevan takaisin noin kuusinkertaisena. Elinvoiman ja viihtyisyyden lisääntyminen taas auttaa pitämään kiinni osaajista. Oulu2026:tta viedään eteenpäin tilanteessa, jossa kulttuuriala on alamaissa koronan takia. Pandemia täsmensi Oulu2026:n suunnitelmia. ”Olemme puhuneet muun muassa kulttuurialan jälleenrakentamisesta ja siitä, miten voimme auttaa kulttuurikenttää selviämään pandemiasta.” Oulu2026 tulee joka tapauksessa parantamaan kulttuurialan toimintaympäristöä muun muassa kehittämällä tiloja. ”Lisäksi pyrkimyksenä on leventää kulttuuriammattilaisten toimenkuvaa", Rantala-Korhonen sanoo.

Monenlaista yhteistyötä Oulu2026 verkostoituu yritysten kanssa moninaisilla tavoilla.

Piia Rantala-Korhonen.

”Tulemme tekemään eritasoisia yhteistyökampanjoita, joista hyötyvät julkinen ja yksityinen sektori sekä kansalaisjärjestöt." Oulu2026:n markkinointi kasvaa festivaalivuoden lähentyessä. ”Kansainvälinen mediapeitto tulee olemaan valtava ja se antaa häkellyttäviä mahdollisuuksia.” Rantala-Korhonen uumoilee, että esimerkiksi aidossa pohjoisessa ruokakulttuurissa on paljon potentiaalia matkailun suhteen. ”Koska meillä ei ole Louvrea eikä Eremitaasia, on mietittävä mitä ainutlaatuisia asioita matkailija voi kokea tällä seudulla. Pohjoinen ruoka on sellainen asia." Arctic Food Lab -projekti pyrkii tekemään pohjoisesta houkuttelevan ruokamatkailukohteen ja luomaan aidosta pohjoisen ruuasta käsitteen.

Luovuudesta on moneksi Jossain päin Suomea saatettiin tuhahdella, kun insinöörien tyyssijaksi mielletty Oulu valittiin kulttuuripääkaupungiksi Tampereen ja Savonlinnan ohi. Kulttuuripääkaupunki ei kuitenkaan ole palkinto paikallisista kulttuurisaavutuksista. Se

on pikemminkin kannustin, joka annetaan sen perusteella, minkälaiseksi alue haluaa tulla. Oulun hankkeessa tehtiin suuri työ, jotta kaikki mukanaolijat tietävät ennalta, mitä kulttuuripääkaupunki mahdollistaa. ”Nyt on hyvä lähteä rakentamaan konkretiaa, sillä koko verkosto pelaa samaan maaliin”, Rantala-Korhonen sanoo. Oulu haluaa tehdä kulttuuri-ilmastonmuutoksen. Hakemuksessa korostettiin muun muassa luovan työn monialaisuutta sekä infrastruktuurin ja digitaalisen kulttuuritarjonnan kehittämistä. Itse hakemuksen kirjoittaminen oli viimeinen osuus mittavassa prosessissa, joka käsitti paljon keskustelua, kohtaamisia, selvittelyä ja tutkimista. ”Hakutiimissä oli tarkoituksella erilaista osaamista ja ajattelua. Siksi mukana oli muun muassa insinööri, antropologi ja valtiotieteilijä.”

SYYSKUU 2021

KAUPPAKAMARI

Ei tehdä asioista liian monimutkaisia

OSTAMME ROMUSI maksamme hyvin.

Tilaa nouto tai tuo itse.

Oulu n ti e 2 0 , 9 1 9 0 0 Liminka S oi t a : 0 8 2 3 7 4 8 9 0 0 w w w.r o m u ta .fi

KAUPPAKAMARI

SYYSKUU 2021

Ratkaisevia siirtoja www.kuljetuspolar.fi

NIMITYSUUTISIA

Mari Viirelä palvelusektorin johtajaksi TEKSTI: MIKA KULJU Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtajana aloittaa lokakuun alussa Mari Viirelä, joka on viimeksi toiminut Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjillä EU-hankkeiden vetäjänä. Pitkän uran muun muassa Nokian palveluksessa tehnyt Viirelä on koulutukseltaan YAMK. "Odotan työltäni ennen kaikkea sujuvaa yhteistyötä eri sidosryhmien ja yritysten kanssa. Palvelusektorilla on monia isoja asiakokonaisuuksia pinnalla, jotka haastavat yrityksiä. Yksin ei kukaan pysty asioita ratkaisemaan, mutta hyvällä yhteistyöllä voimme saada tuloksia aikaiseksi ennemmin tai myöhemmin. Palvelusektori käsittää laajan toimialakirjon ja olenkin innoissani päästessäni syventämään palvelualan tuntemustani", kertoo Viirelä. "Työhön kuuluu monipuolisia tehtäviä, mikä on itselleni tärkeää työssä. Lisäksi koen kauppakamarin työn merkityksellisenä – ilman yrityksiä yhteiskunta näivettyy ja siksi on hienoa saada

Tervetuloa Oulun Matkailufoorumiin 12.10.2021

olla mukana vaikuttamassa elinkeinoelämään Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa", jatkaa Viirelä. Viirelä on ollut Nuorkauppakamarin kautta mukana Oulun kauppakamarin valiokunnissa vuosina 2012-2014, ja kohtaamisia kauppakamarin jäsenten kanssa on tullut eri työryhmissä. Hän katsoo Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien palveluksessa saadusta työkokemuksesta olevan suurta hyötyä uudessa tehtävässä. "Yrittäjillä ja kauppakamarilla on yhteinen tavoite turvata yritysten toimintaa vaikuttamalla elinkeinoelämän päätöksiin. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu on maantieteellisesti laaja alue ja täällä on omat piirteet yrityskentässä sijainnista riippuen. Koen, että taustani Yrittäjillä on antanut minulle hyvän käsityksen alueiden erityispiirteistä sekä myös ymmärryksen, miten kiperästi esimerkiksi työvoimansaatavuus haastaa yrityksiä tietyillä toimialoilla", päättää Viirelä.

Mari Viirelä on Oulun kauppakamarin uusi palvelusektorin johtaja.

Vuosittain järjestettävä Oulun Matkailufoorumi toteutetaan 12.10. Oulussa klo 9-11.30, jolloin alueen matkailuyritysten edustajia, matkailun kehittäjiä ja päättäjiä kokoontuu väljästi ja turvallisesti Ouluun Hotelli Lasaretin Aurora-saliin. Tilaisuuden teemana on Kestävää kasvua kotimaasta: • Tiedolla johtamisen merkitys matkailualueelle • Kulttuuripääkaupunkivuodesta veturi Oulun seudun matkailun kasvulle • Miltä näyttää kokous-, kongressi ja tapahtumamatkailun tulevaisuus? Lähitilaisuuteen on rajoitettu osallistujamäärä. Tilaisuuteen voi osallistua myös etänä striimin välityksellä.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.businessoulu.com/fi/ tapahtumat/oulun-matkailufoorumi

SYYSKUU 2021

KAUPPAKAMARI

LIIKENNE

Mars matkaan ja maailmalle! NOPEAT SYÖVÄT HITAAT. SIINÄ FINNAIRIN TOIMITUSJOHTAJA TOPI MANNERIN VIESTI NIILLE SUOMALAISYRITYKSILLE, JOTKA VIELÄ PANTTAAVAT PÄÄTÖKSIÄÄN LIIKEMATKUSTAMISESTA JA PERINTEISISTÄ ASIAKASTAPAAMISISTA. MONISSA KILPAILIJAMAISSA OLLAAN JO LIIKKEELLÄ EIKÄ SUOMIKAAN SAA JÄÄDÄ LÄHTÖKUOPPIIN. TEKSTIT: TIMO SORMUNEN, KUVAT: MEERI UTTI

Harvan yritysjohtajan pesti on osunut markkinatilanteen osalta yhtä jyrkkään saumakohtaan kuin Finnairin toimitusjohtajalla Topi Mannerilla. Hän tuli mainiossa nosteessa olleen lentoyhtiön johtoon vuoden 2019 alussa, mutta sai runsasta vuotta myöhemmin todeta koronapandemian käytännössä pysäyttävän lentoliikenteen ympäri maailmaa. Muiden lentoyhtiöiden tavoin Finnair sakkasi kovaa ja korkealta, mutta nyt horisontissa kajastaa jo valoa. Monissa maissa sisäinen lentoliikenne on palautumassa pandemiaa edeltävälle tasolle ja reittejä avataan jatkuvasti myös rajat ylittävässä liikenteessä. ”Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa matkustetaan jo täyttä vauhtia. Aasia tulee todennäköisesti joitakin kuukausia jäljessä, mutta rokotukset etenevät sielläkin”, Manner kertoo. Euroopassa lentomäärät palautuivat jo kesällä lähes 70 prosenttiin pandemiaa edeltäneestä tasosta. Suomi on kuitenkin Mannerin mukaan tässä kohtaa selvästi jäljessä muuta Eurooppaa ja avautui vapaa-ajan matkustukselle vasta heinäkuun lopussa. ”Esimerkiksi heinäkuussa Suomen vastaava luku oli alle 40 prosenttia lennoista eli olemme avautumisessa muuta Eurooppaa selvästi

KAUPPAKAMARI

SYYSKUU 2021

jäljessä. Kokonaisuudessaan lentoliikenne palautunee entiselleen aikaisintaan vuoden 2023 aikana”, Manner toteaa. Menetetty matkailukesä käy kalliiksi Yksi lentoliikenteen tärkeä buusteri on ollut EU:n vihreä todistus, joka on helpottanut rokotettujen ja koronan jo sairastaneiden matkustamista unionin sisällä. Lisäksi monissa Euroopan maissa otettiin jo viime keväänä käyttöön koronapassi, jolla helpotettiin mm. matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan ahdinkoa. Näin saatiin rohkaistettua ja palautettua myös osa elintärkeistä matkailijavirroista. Suomessa passista käydään keskustelua vasta nyt. ”Matkailuala työllistää Suomessa yli 140 000 ihmistä ja nyt menetimme jo toisen hyvän matkailukesän”, hän huokaa. Samalla Manner toki tunnustaa, että itse pandemiaa on hoidettu Suomessa kohtuullisen hyvin, ja kuolemantapauksien määrä on pystytty pitämään suhteellisen pienenä. Korona-exitistä pisteitä kuitenkin ropisee selvästi vähemmän. Yhteiskuntaa ja palveluja olisi pitänyt pystyä avaamaan muiden Euroopan maiden tavoin ripeämpään tahtiin.

LIIKENNE

”Lisäksi rokotukset ovat edenneet monia Euroopan maita hitaammin. Myös pikatestien osalta olemme poikenneet monista maista”, Manner harmittelee. Lähtökuopista kiireesti liikkeelle Toimitusjohtajan isona huolena onkin se, että kuluttajien ohella myös suomalaisyritykset jäävät tuijottamaan liian pitkäksi aikaa THL:n tautitilastoja ja panttaavat matkustuspäätöksiä viikko viikolta ja kuukausi kuukaudelta eteenpäin. Samalla hukataan monia markkinamahdollisuuksia. ”Liikematkustus on palautunut esimerkiksi Yhdysvalloissa nopeampaa tahtia kuin uskottiin. Myös Keski-Euroopassa ja etenkin Saksassa ollaan ennakoitua paremmassa vauhdissa”, Manner huomauttaa.

nopeat syövät hitaat ja osa on ottanut sen vuoksi jopa varaslähtöjä. ”Monia asioita voi hoitaa etänä, mutta uusien asiakkuuksien ja kauppojen kohdalla se on vaikeaa. Nyt haetaan selkeää kilpailuetua siitä, että asiakkaita ja yhteistyökumppaneita tavataan myös kasvokkain”, Manner toteaa. Toimitusjohtajan oma matkustuskalenteri kuuluu täyttyneen viime kuukausina tasaista tahtia ja näyttää loppuvuoden osalta jopa kiitettävän kiireiseltä. Samaan hän kannustaa nyt muitakin. ”EU:n vihreällä todistuksella matkustaminen on Euroopassa turvallista ja sujuvaa. Täysin rokotetut voivat matkustaa käytännössä ihan samaan tapaan EU:ssa kuin ennen pandemiaa, ilman testejä tai karanteeneja. Tätä ei välttämättä ole Suomessa vielä oivallettu”, Manner huomauttaa.

Tämä signaali kannattaakin kuulemma nyt noteerata yrityskentällä. Muu maailma on jo liikkeellä eikä Suomessakaan kannata enää kyykistellä lähtötelineissä. Kilpailu on kovaa,

SYYSKUU 2021

KAUPPAKAMARI

LIIKENNE

Finnair kuuluu voittajajoukkueeseen Pandemia on ollut ennennäkemättömän kova isku koko ilmailualalle ja osalle lentoyhtiöistä se on jo tiennyt lippuluukkujen lopullista sulkeutumista. Mannerin mukaan jatkossa pärjäävät ne yhtiöt, joilla on selkeä strategia, vahva tase ja talous, sitoutunut henkilöstö sekä palveluun tyytyväinen uskollinen asiakaskunta. ”Pandemiasta selviävät isot verkostoyhtiöt sekä Lufthansan, British Airwaysin, KLM:n, Air Francen ja Finnairin kaltaiset toimijat. Toki niidenkin on sopeutettava toimintaansa ja parannettava jatkuvasti kustannustehokkuuttaan. Halpalentoyhtiöistä muun muassa Ryanairilla ja WizzAirilla on merkittävät kasvusuunnitelmat ja yhtiöt ovat tekemässä myös isoja koneinvestonteja”, Manner ynnäilee. Moni on ehtinyt kuluneiden puolentoista vuoden aikana myös miettiä, onko Finnairin Aasian liikenteeseen perustuva strategia ollut sittenkin liian kriisiherkkä. Manner on toista mieltä.

KAUPPAKAMARI

SYYSKUU 2021

”Meillä on edelleen tarjottavana lyhin ja nopein lentoreitti Aasian ja Euroopan välillä, joka on myös hiilidioksidipäästöjen osalta muita kevyempi sekä matkustaja- että rahtiliikenteessä. Väestönkasvu ja talouden painopiste on jatkossa Aasiassa, joten pitkällä tähtäimellä se on kestävä valinta. Aasian ja Euroopan välisten liikennevirtojen ohjautuminen Helsingin kautta on myös kansallinen etu, sillä se mahdollistaa laajat lentoyhteydet ja tuo työtä Suomeen”, hän muistuttaa. Keskeinen osa tulevaa nousua on myös Helsinki-Vantaan lentoasemalaajennus, joka valmistuessaan tulee tarjoamaan entistä paremman matkustajakokemuksen ja lisäämään sitä kautta myös Finnairin suosiota Aasian reitillä. ”Itse asiassa Helsinki-Vantaan työmaa on ollut yksi koronavuoden valopilkku. Rakennustyöt ovat edistyneet ennakoitua nopeammin.”

LIIKENNE

Edessä iso ilmastohaaste Pandemian jälkeen lentoliikenteellä on edessään ilmastonmuutokseen liittyvä kehityshaaste, joka koettelee alan yhtiöiden taseita ja investointikykyä. IPCC:n ilmastoraportteja on vuosien varrella analysoitu Finnairissakin tarkasti ja suuntaviivat ovat selvät. Yhtiö aikoo olla hiilineutraali vuonna 2045. Nettopäästönsä se aikoo puolittaa vuoteen 2025 mennessä. Linjaukset tehtiin vuoden 2020 alussa ja ne ovat tuoreimman IPCC-raportin myötä osoittautumassa entistä osuvammiksi. ”Lentoliikenteessä hiilineutraalius on todella kova haaste, sillä vastassa ovat monessa kohtaa fysiikan lait”, Manner muistuttaa. Finnairissa tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa uutta lentokone- ja moottoriteknologiaa, alati parempaa polttoainetehokkuutta, koneiden keventämistä, biopolttoaineita, eri liikennemuotojen yhteistyötä sekä päästökauppaa ja kompensaatioita. Myös sähkökäyttöiset lentokoneet nousevat siivilleen ennakoitua nopeammin ja esimerkiksi rahtiyhtiö DHL ottaa niitä käyttöön jo vuonna 2024. Myös Finnair on etujoukoissa ja mukana kehitysprojektissa, jonka tavoitteena on saada pieni 20-paikkainen matkustajakone siivilleen 2026. ”2030-luvun alussa tällä saralla on otettu jo merkittäviä kehitysaskeleita. Sähköinen lentäminen voi olla myös keino pitää yllä Suomen sisäistä matkustajalentoliikennettä ja maakuntakenttiä”, Manner lisää.

SYYSKUU 2021

KAUPPAKAMARI

SYYSKUU 2021

Tallinnan tunneli on tahdon asia KOVA TAHTO VIE VAIKKA LÄPI HARMAAN KIVEN, MUISTUTTAA VANHA KANSANVIISAUS. SE ON MYÖS YRITTÄJÄ PETER VESTERBACKAN OHJENUORANA JÄTTIMÄISESSÄ HELSINKI– TALLINNA -TUNNELIHANKKEESSA. JOS YHTEISTÄ TAHTOA LÖYTYY JA TÖIHIN PÄÄSTÄÄN ENSI VUONNA, VOISI KOKO SUOMEA HYÖDYTTÄVÄ RATAYHTEYS AVAUTUA 2024–2025. TEKSTIT: TIMO SORMUNEN, KUVAT: MEERI UTTI Moni hanke ja projekti on painunut pandemian aikana pakkaseen, jätetty säästöliekille tai haudattu lopullisesti. Kovin kuhina on hetkeksi laantunut myös yrittäjä Peter Vesterbackan vetämän Finest Bay Area Developmentin Tallinnan tunnelihankkeen ympäriltä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että jättimäinen projekti olisi jäädytetty tai jätetty odottamaan parempia aikoja. Suunnittelutyö jatkuu ja parhaillaan hankkeesta tehdään ympäristövaikutusten arviointia myös Viron puolella. Vaikka matkan varrella on riittänyt vastatuulta ja kovaakin kritiikkiä muun muassa hankkeen kiinalaiskumppaneista, on Vesterbackan oma usko hankkeen potentiaaliin ja nopeaan rakennusaikatauluun vain vahvistunut. Yksi tärkeä merkkipaalu ohitettiin hänen mukaansa alkukesällä, kun Viro ja Suomi sitoutuivat yhteistyöhön tunnelihankkeen edistämiseksi. Aiesopimuksen myötä projektille voidaan hakea EU:n TEN-T-rahoitusta ja tätä naapurusten yhteisymmärrystä odottivat kuumeisesti myös monet yksityiset rahoittajat.

silta ja Rail Baltica ovat mukana myös Viron hallituksen infraohjelmassa”, Vesterbacka iloitsee. Yksityinen projekti ainoa realistinen vaihtoehto Nopeisiin liikkeisiin tottunutta liikemiestä liki kaksi vuotta ja selvästi odotettua kauemmin kestänyt aiesopimusprosessi on ehtinyt myös tuskastuttaa. Toki matkan varrelle on osunut myös yllättäviä käänteitä, kuten hallitusten vaihdoksia. ”Yhtä hidasta ja epämääräistä näyttää olevan muidenkin isojen julkisten raidehankkeiden, kuten Suomi-radan ja tunnin junan suunnittelu. Jos tunneli halutaan toteuttaa jossain järjellisessä aikataulussa ja budjetissa, on se tehtävä yritysvetoisesti. Julkisilta toimijoilta tällaiset projektit eivät välttämättä onnistu kovin hyvin, kuten vaikkapa Länsimetrossa ja Rail Balticassa on nähty”, hän tiivistää. Valtiovetoisena ja osin EU-rahoitukseen tukeutuvana tunnelia saataisiin kuulemma odotella seuraaville vuosikymmenille – pelkkään

”Nyt molemmat maat suhtautuvat hankkeeseen positiivisesti. Lisäksi tunneli, Saarenmaan

SYYSKUU 2021

KAUPPAKAMARI

KUKA: Helsinki-Tallinna -tunnelihanketta toteuttavan Finest Bay Area Developmentin vetäjä sekä Finest Future Oy:n hallituksen pj. F-Liigan hallituksen jäsen. Ikä 53. KOULUTUS: Kauppatieteiden yo, kauppatieteiden kunniatohtori Åbo Akademi HARRASTUKSET: Salibandy, kävely PERHE: Vaimo ja kaksi lasta

suunnitteluunkin on sanottu kuluvan aikaa liki kymmenen vuotta. Valtioitakin toki tarvitaan mukaan muun muassa lupa-asioihin ja sääntelyyn. ”Suomi ja Viro ovat kuitenkin sanoneet suoraan, ettei niillä ole tähän julkisia varoja. Hankkeen toteuttamista ne eivät kuitenkaan ole kieltäneet, sillä kyse on ollut vain yksittäisten ministerien ja virkamiesten, ei valtioiden virallisista mielipiteistä. Mitään toista kilpailevaa tunnelihanketta ei tällä hetkellä ole edes olemassa”, Vesterbacka muistuttaa. Tunnelit valmiiksi kahdessa vuodessa Sopimusviivästysten myötä hankkeen alkuperäiset aikataulut alkavat käydä jo kireiksi, mutta Vesterbacka on silti optimisti. Teknisesti tunneli on mahdollista kaivaa valmiiksi parissa vuodessa. ”Jos töihin päästäisiin ensi vuonna, oltaisiin yhä alkuperäisessä aikataulussa eli junayhteys avautuisi vuoden 2024 lopulla tai viimeistään jouluna 2025”, neitsytmatkalle liput jo varannut Vesterbacka ynnäilee. Hankkeen tiukalle aikataululle onkin selvä syy: jokainen viivästysvuosi tarkoittaa noin miljardin euron lovea tunnelille lasketuissa tuotoissa. ”Ei meillä ole kiire, mutta haluamme päästä liikkeelle ja edetä nopeasti.” Moni on pitänyt rakennusaikatauluja epärealistisina, mutta Vesterbacka muistuttaa niiden perustuvan asiantuntijayritysten laskelmiin. Lisäksi töitä tehdään riittävällä kalustolla ja samaan aikaan useassa eri kohdassa. Louhintatyöt alkaisivat Helsinki-Vantaan lentokentältä ja Espoosta Otaniemen-Keilaniemen alueelta. Työläin osuus odottaisi Viron rannikolla. Toteutuessaan rakennushanke tarjoaa tuhansille käsipareille molemmissa maissa.

KAUPPAKAMARI

SYYSKUU 2021

Tarjolla suora väylä vientimarkkinoille Kriitikot sanovat vähintääm 15 miljardia maksavan Helsinki-Tallinna -tunnelin palvelevan lähinnä pääkaupunkiseutua sekä turismia ja työmatkapendelöintiä, taittuuhan kaupunkien väli parhaimmillaan alle puolessa tunnissa. Hankelaskelmien mukaan 85 prosenttia kapasiteetista olisi henkilöliikennettä ja loput rahtia. Vesterbacka kuitenkin muistuttaa, että kyse on paljon isommasta kokonaisuudesta. Tunnelin myötä Tallinnasta ja Helsingistä rakentuu Kööpenhaminan ja Malmön kaltainen talousja työssäkäyntialue. Samalla myös koko muu Suomi, sen elinkeinoelämä ja yritykset saavat Rail Baltican kautta kiinteän, nopean ja varman yhteyden Euroopan markkinoille. ”Koronapandemia herätti entistä useamman suomalaisen siihen faktaan, että olemme todellakin saari, jonka arki, tavaraliikenne ja huoltovarmuus ovat lopulta laiva- ja lentoliikenteen varassa. Tässä mielessä pandemia on ollut hankkeelle vain eduksi”, Vesterbacka huomauttaa. Rahtia saadaan entistä enemmän laivoista ja rekoista suoraan raiteille. Sen myötä tavarat kulkevat vientimarkkinoille selvästi aiempaa nopeammin ja vähemmillä päästöillä kuin laiva- ja maantiereiteillä. ”Käytännössä kuljetusajat puolittuvat nykyisestä, kustannukset pienenevät ja toimitusvarmuus paranee, mikä kohentaa myös suomalaisyritysten kilpailukykyä. Eli kyllä junissa kulkee paljon muutakin kuin vain matkalaukkuja ja olutlaatikoita. Kyse on lopulta siitä, mitä tulevaisuudelta halutaan”, hän muistuttaa.

UUDET JÄSENET

Uudet jäsenet UUDET JÄSENET

Oulun kauppakamari on saanut paljon uusia jäseniä kuluvan vuoden aikana. Listan yrityksistä näet kokonaisuudessaan kotisivuiltamme oulunkauppakamari.fi/ajankohtaista/tiedotteet/ Toivotamme uudet jäsenet lämpimästi tervetulleiksi mukaan verkostoomme!

AMMATTINA RAKENTAMINEN www.rpjm.fi

HAURU

Älykkyys kurkkii jo jäteastioihinkin TEKSTI: SAMI KORKALA, KUVA: HAURUN JÄTEAUTO OY

HAURUN JÄTEAUTO OY NÄYTTÄÄ SUUNTAA TULEVAISUUDEN DIGITAALISELLE JÄTEHUOLLOLLE. OULULAINEN OSAAMINEN, NYKYAJAN VASTUULLISUUS JA OPTIMOINTI YHDISTYVÄT HAURUN PALVELUSSA NIIN, ETTÄ SIITÄ ON HYÖTYÄ SEKÄ PALVELUN SAAJALLE ETTÄ TARJOAJALLE. Kempele otti ensimmäisenä kuntana Suomessa käyttöön digitaalisen Hauru Smart -jätehuoltoratkaisun kaikkiin kiinteistöihinsä. Hauru asensi kevätpuolella kunnan jäteastioihin ja syväkeräyssäiliöihin langattomasti dataa lähettävät pinnanmittausanturit. Ne mahdollistavat oikea-aikaisen ja älykkään jätehuollon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jätteet kerätään silloin kun sille on tarvetta. Jäteautot eivät siis tyhjennä astioita kalenterin, vaan tarpeen mukaan. Asiakkaan ei puolestaan tarvitse tuskailla ylitsepursuavien jäteastioiden kanssa. – Kokemukset ovat olleet hyviä, sillä olemme pystyneet jättämään turhat käynnit pois. Jäteautoille tulee ajoa tulee kaikkinensa noin 25% vähemmän kuin perinteisellä tavalla kerättäessä, oululaisen Haurun Jäteauto Oy:n toimitusjohtaja Mikko Hauru kertoo. Haurun Jäteauto Oy:n toimitusjohtaja Mikko Hauru esittelee Jaete-anturilla varustettua jäteastiaa. Kaikkiaan antureita on asennettu yli 700 jäteastiaan ja syväkeräyssäiliöön.

Lisäksi älyjärjestelmä auttaa tehostamaan kierrättämistä. Yhtiö palvelee Kempeleen kuntaa pelkästään ympäristöystävällisillä kaasuautoilla ja kuljettaa nykyisin myös kunnan vaihtolavat ja jätepuristimet biokaasun voimalla. Yritys hankki ensimmäisen kolmesta kaasutoimisesta jäteautostaan vuonna 2018. – Korvaamme dieselkalustoamme kaasukäyttöisellä. Paikallisen biokaasun tankkausasema Ruskossa on vain muutaman sadan metrin päässä toimitiloistamme.

KAUPPAKAMARI

SYYSKUU 2021

Älykkyys kohenee datan myötä Älykäs jätehuolto ei ole pelkkää sensoridataan reagointia, sillä Hauru Smart luo jäteautoille tehtäviä älykkäästi. – Esimerkiksi 40-prosenttisen täydet jäteastiat voidaan tyhjentää joulupyhien alla, jos seuraava mahdollinen tyhjennys menee kauas, Hauru kertoo. Mitä pitemmältä ajalta jäteastioista kertyy dataa, sitä paremmaksi ennustettavuus muodostuu. Tällöin voidaan optimoida jäteastioiden määrä ja tyhjennyssykli juuri oikeanlaiseksi. Järjestelmä ymmärtää myös sen, jos vaikkapa taloyhtiön kolmesta muovinkeräysastiasta yksi on täynnä ja kaksi lähes tyhjänä. – Se laskee keskiarvon yhden jakeen astioiden täyttöasteesta. Hauru Smart -verkossa on tätä nykyä 92 taloyhtiötä. Suuria vuokratalotoimijoita on nyt mukana kaksi, kolmas liittyy mukaan lokakuun alussa. Digitalisoitu jätehuolto on toimiva ratkaisu etenkin sesonkiluonteiselle toiminnalle, jossa jätteen määrä vaihtelee kausittain. Haurun palveluita käyttävät myös Oulun kaupungin tytäryhtiö Nallikari Seaside, Maikkulan Kartano ja Oulun Kiertokaari Pudasjärven ja Oulun kierrätysastioissaan. Qstock-festivaaleilla tehtiin innovatiivinen kokeilu, jossa selvitettiin mm. tapahtuman jätteen koostumusta ja syntypaikkaa. Oululaista osaamista alusta loppuun Älykästä jätehuoltoa kehittävä ja tarjoava Wastebook Oy hyödyntää palveluissaan iProtoXi Oy:n kehittämää Jaete-anturia, joka pystyy mittaamaan pinnan lisäksi tarvittaessa myös sijaintia, asentoa, kosteutta ja lämpötilaa.

OSAO x TYÖPAIKAT osao.fi

– Tuote on 100% suomalainen. Viime vuoden keväällä pääsimme testaamaan ja kehittämään palvelua Wastebookin kanssa. Ylpeä täytyy olla, että oululaiset yritykset pystyvät tekemään yhdessä tällaista, Hauru sanoo. Anturin toiminta perustuu radiotekniikkaan. – Tuote kestää siksi jäteastian olosuhteet ja sen mittaustarkkuus pysyy hyvänä. Anturitiedon liikkuminen varmasti ja saumattomasti on todella tärkeää palvelussamme. Digitaalisella jätehuoltopalvelulla voisi kuvitella olevan markkinoita muuallakin maailmassa, sillä kierrätyksen vaateet kiristyvät yleisesti.

Kun etsit ratkaisua omaan tai henkilöstösi osaamisen kehittämiseen, rekrytointiin tai työhyvinvointiin, me autamme. Suunnitellaan yhdessä tarpeisiinne parhaiten soveltuvat ratkaisut. Ota yhteyttä! www.osao.fi/palvelut-tyopaikoille

Ekoajaminen paljastui tutkimuksessa merkittäväksi keinoksi vähentää logistiikan ympäristövaikutuksia. Auton mittalaitteet antavat paljon tietoa ajokäyttäytymisestä.

TEKSTI: SAMI KORKALA, KUVA: LABORATORIO ULEÅBORG

Logistiikalle vihreää valoa kuljettajien avulla

LOGISTIIKAN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYDEN EDISTÄMINEN EI OLE PELKÄSTÄÄN TEKNINEN ASIA. KULJETUSLIIKE EERO SJÖGREN OY:N TOTEUTTAMASSA HANKKEESSA SELVISI, ETTÄ TOIMINTATAPOJA, KÄYTÄNTÖJÄ JA ASENTEITA MUUTTAMALLA ON MAHDOLLISTA TEHOSTAA LOGISTIIKAN VIHREYTTÄ HUOMATTAVASTI. Business Finlandin rahoitusta saaneessa hankkeessa päädyttiin mm. selvittämään pro gradu -työn avulla kuljettajien motivaatiota taloudelliseen ajotapaan liittyen. Muita hankkeessa selvitettyjä kohteita olivat mm. työajanseurantajärjestelmä, www-sivut ja taloushallinnon raportointi.

KAUPPAKAMARI

Jaakko Sassalin heinäkuussa julkaistussa kauppatieteen alan gradussa on haastateltu laajasti kuljettajia, mikä tekee siitä poikkeuksellisen. "Muun muassa ajokäyttäytymistä, olosuhteiden vaikutuksia, lastaamista ja purkamista sekä yhteistoimintaa asiak-

SYYSKUU 2021

kaiden kanssa selvitetään kuljettajien ja vihreän ajotavan näkökulmista", Eero Sjögren Oy:n projektinjohtaja Jaana Kokko sanoo.

Vaikuttavuutta koko alalle Kokko hyppäsi projektinjohtajaksi Oulun Autokuljetus Oy:n toimitusjohtajan paikalta ja tuntee OAK:n osakasyrityksen hyvin jo 20 vuoden ajalta. Silti yrityksen päivittäiseen toimintaan tutustuminen on avannut silmiä. "Oman osaamiseni ja kehittymiseni kannalta on ollut todella tärkeää päästä pureutumaan kuljetusyrityksen arkeen", Kokko näkee. Hankkeen tuloksista pääsevät nauttimaan muutkin, sillä niitä esitellään lähikuukausina logistiikka-alan tilaisuuksissa. ”Pro gradun lisäksi aihe on herättänyt tutkimuksellista mielenkiintoa myös kansainvälisesti. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa onkin tekeillä aiheesta tutkimusartikkeli yhdessä ruotsalaisten logistiikan tutkijoiden kanssa”, Kokko kertoo. Lisäksi nyt saatuja tietoja on tarkoitus viedä käytäntöön jatkohankkeessa, joka on parhaillaan viriämässä. "Uskon, että saamme sen kautta aidosti vaikuttavuutta koko alalle."

technopolisglobal.com

Mahdollisuutesi Sepänkadulla! Ydinkeskustassa vapautuu elokuussa 1300 m2 toimistotilaa. Mahdollista jakaa myös pienempiin toimistoihin. Kysy lisää! MAIJA VÄYRYNEN p. +358 40 584 4747 maija.vayrynen@technopolis.fi

TERHI LUTTINEN p. +358 40 719 9561 terhi.luttinen@technopolis.fi

PALAUTTAA ARVON

Ruskonniityntie 4, 90630 Oulu p. 020 781 7640 www.kuusakoski.com

Myös tiedon täytyy kulkea Rahti voi kulkea ympäristöystävällisemmin, kun tieto liikkuu sekä kuljetusyrityksen sisällä että logistiikkayrityksen ja asiakkaan välillä. Kaksisuuntainen ja avoin viestintä kuljetusalan sisällä on tutkimuksen mukaan tärkeä seikka. Kuljettajia tulee kuulla mm. reittisuunnittelussa, sitouttaa heitä yrityksen toimintaan ja avata yrityksen päätöksentekoa monella tavalla. Tutkimus ehdottaa, että kuljettajien motivointi taloudellisen ajotapaan kannattaa tehdä positiivisuuden kautta ja mieluummin ennakoivasti. "Taloudellisen ajotavan koulutus täytyy tehdä kuljettajia kiinnostavaksi." Logistiikkayrityksen ja asiakkaan yhteistyöllä voi lisätä kuljetusten ympäristöystävällisyyttä esimerkiksi huomioimalla sujuvuuden lastaus- ja purkuajoissa.

"Kuljettajaystävällisyyteen ja työhyvinvointiin panostaminen näkyy taloudellisuutena ja ympäristöystävällisyytenä", Kokko sanoo. Yleensä ottaen hän näkee hyväksi keinoksi toiminnan kehittämisen käytännön tekijöiden kokemuksen avulla. "Kentältä ne oikeat vastaukset saadaan, kun mennään sisälle työn arkeen ja motivaatiotekijöihin." Kokko muistuttaa, että logistiikan päästöjen vähentäminen ei ole pelkästään kuljetusalan asia. "Mielestäni kaikki kuljetusketjuun (tilaaja, kuljetusliike, asiakas) osallistuvat voisivat omalla kohdallaan miettiä, miten saisivat pienennettyä kuljetusten päästöjä. Se edellyttää käytäntöjen hiomista ja sekä kuljetusyritysten että koko kuljetusketjun kanssa."

Työn mielekkyys vaikuttaa Sassalin laadulliseen tapaustutkimukseen haastateltiin kaikkiaan 17:ää kuljettajaa sekä yrityksen johtoa. Opinnäytteen ohjasi Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun logistiikan tutkijatohtori Timo Pohjosenperä. Hänen lisäkseen gradun tarkastajana toimi logistiikan professori Jari Juga. Hankkeessa oli mukana Eero Sjögren Oy:stä myös varatoimitusjohtaja Brita Sjögren. Tutkimuksessa selvisi, että kuljettajien ajokäyttäytymiseen vaikuttavat työn mielekkyys, jaksaminen, kiinnostus ympäristöä kohtaan sekä oppiminen. Lämpösäädeltyihin kuljetuksiin erikoistunut oululainen perheyritys Eero Sjögren Oy työllistää noin 30 henkilöä. Jaakko Sassalin pro gradu -työ Kuljettajien motivaatiotekijöitä vihreässä logistiikassa löytyy Internetistä Oulun yliopiston Jultika -julkaisuarkistosta.

SYYSKUU 2021

KAUPPAKAMARI

päästöluokitukseltaan Euro6-luokkaa.

Vihreyttä suuremmilla kierroksilla Vähälä on mukana logistiikka-alan vihreässä kehityksessä.

TEKSTI: SAMI KORKALA, KUVAT: VÄHÄLÄ YHTIÖT

SCHENKER -YRITYSKAUPAN MYÖTÄ VÄHÄLÄ YHTIÖT PALVELEE ENTISTÄ TEHOKKAAMMIN JA VIHREÄMMIN. VASTUULLISUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN OVAT VAHVISTUVIA TRENDEJÄ MYÖS LOGISTIIKKA-ALALLA. Pitkään vähäpäästöisten logistiikkaratkaisujen edelläkävijöihin Suomessa kuulunut Vähälä Yhtiöt jatkaa heinäkuussa solmitun yrityskaupan johdosta toimintaansa Schenker Oy:n tytäryhtiönä. Vähälä Yhtiöiden toimitusjohtaja Ville Vähälä uskoo, että osana maailmanlaajuisesti toimivaa DB Schenkeriä yhtiö saa vietyä tehokkaasti eteenpäin logistiikan tehostamista ja päästöjen vähentämistä. Suuren toimijan edut tulevat näkymään monissa asioissa. "Asiakkaamme saavat jatkossa entistä kattavammat logistiikkapalvelut." Schenkerin Daimler-yhteistyö on hyvä esimerkki siitä, mitä iso toimija mahdollistaa. Logistiikkajätti otti ensimmäisenä Suomessa käyttöönsä Daimlerin valmistamat täyssähköiset FUSO eCanter -jakeluautot Turussa ja Helsingissä. DB Schenker kertoo kotisivuillaan olevansa innovatiivisten logistiikkaratkaisu-

KAUPPAKAMARI

jen edelläkävijä ja sitoutunut kehittymään johtavaksi vihreiden logistiikkapalvelujen tarjoajaksi. "Uskoisin, että Schenker näki panostuksemme ympäristöasioihin positiivisena", Vähälä näkee. Yrityksillä on pitkä yhteinen historia. Vuonna 1937 alkunsa saanut perheyritys Vähälä Yhtiöt on tehnyt Keski- ja Pohjois-Suomessa yhteistyötä DB Schenker -verkoston kumppanina jo vuodesta 1956 lähtien. Vuonna 2020 Vähälä Logistics Oy:n liikevaihto oli noin 57 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa sillä oli noin 280. DB Schenkerillä taas on kaikkiaan 74 200 työntekijää yli 130 maassa ja yli 2 100 toimipisteessä. Vedystä odotetaan paljon Vähälä Yhtiöt on investoinut kaasukäyttöiseen ja täyssähköiseen jakelukalustoon sekä pitkiin HCT-ajoneuvoyhdistelmiin. Yhtiön oma kalusto on

SYYSKUU 2021

Sähkö on toimiva käyttövoima etenkin kaupunkialueiden logistiikassa, missä ei tarvita pitkiä siirtymiä. "Meillä on Oulun seudulla ja Keski-Suomessa käytössä sähkötoimisia pakettiautoja, jotka ovat hyviä etenkin pakettien jakelussa taajama-alueella", Vähälä kertoo. Viime vuonna yhtiö kuljetti paketteja Oulussa myös sähköavusteisella pyörällä kaupungin älyliikennehankkeen puitteissa. Kokeilu nähtiin toimivana. "Pyörällä saa ajaa myös kävelykadulle. Lisäksi terminaalimme on näppärästi lähellä keskustaa." Kaupunkialueiden jakeluliikenne on kasvussa verkkokaupan lisääntymisen ansiosta. Pitempiin ja raskaampiin kuljetuksiin Vähälällä on vaihtoehtona kaasutoimista kuljetuskalustoa. "Olemme kehittänet kalustoamme siihen suuntaan, että pystymme jatkossa tarjoamaan täysin päästöttömiä logistiikkavaihtoehtoja asiakkaillemme." Vähälä odottaa, että vetytoimiset sähköautot tulevat lyömään läpi logistiikan saralla. "Niiden tankkaaminen on helppoa ja toimintasäde laaja", Vähälä vertaa. Kehitys on kiivasta Siinä missä jakeluautot sukkuloivat ympäriinsä, logistiikka-alan vihreä kehitys kulkee eteenpäin kuin raiteilla. "Se juna menee kovaa – tuotteet ja käytännöt kehittyvät jatkuvasti. Seuraavat 5-10 vuotta tulee olemaan murrosvaihe päästöttömyyden osalta. Tässä on toimittava ennakoivasti, jotta pysyy kehityksen mukana", Vähälä näkee. Vähälä Yhtiöihin kuuluvat Vähälä Logistics Oy ja sen tytäryhtiöt Lauri Vähälä Oy ja Kiitoterminaali Oy siirtyvät yrityskaupassa Schenkerille. Tämä vahvistaa Schenkerin asemaa Keski- ja Pohjois-Suomessa. Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen ja Saksan kilpailuviranomaisten ja ministeriöiden hyväksyntää.

ARTIKKELI

teemme työtä yhdessä myös lukiolaisten kanssa”, kommentoi Janne Hietaniemi Solved the Cleantech Companysta. Roelof Aalpoel Screenteciltä kertoi, että nuorten odotukset ovat yleensä erilaiset kuin mitä työtehtävät todellisuudessa ovat, ja siksi nuorten kanssa oli mukava keskustella aiheesta. Yritykset kokevat toimintamallin heille vaivattomaksi ja tapahtumakonseptin toimivaksi: ura- ja yritystarinat toteutetaan joko etukäteen valmistellun esityksen tai haastattelun muodossa.

BusinessOulu kannustaa mukaan vaikuttamaan yhdessä nuorten kanssa. Lisätietoja antaa projektipäällikkö Tiina Haapaniemi, tiina.haapaniemi@businessoulu.com.

”Yrityksenä haluamme tukea tämäntyyppisiä tapahtumia. Haastattelu oli erittäin hyvä idea, sillä se vähentää yrittäjän aikaa ja vaivaa merkittävästi. Uskon, että yritystarinat ovat tärkeitä nuorelle kuulijoille ja työuraansa miettiville”, kommentoi Mikko Ahokas Macon Oy:stä. Työn Taitajat madaltaa kynnystä siirtyä työelämään

Mitä ja miksi kertoisit nuorelle työstäsi? TEKSTI: SIRPA VEPSÄ, KUVA: BUSINESSOULU Työn Taitajat on Oulussa kehitetty nuorisovaikuttamisen toimintamalli yritysten ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on työllisyyden parantaminen ja osaavan työvoiman varmistaminen yrityksille. Samalla, kun nuorille jaetaan tietoa eri ammateista ja nuorten omien vahvuuksien hyödyntämisestä, ollaan kasvattamassa yrityksille osaavaa työvoimaa tulevaisuuden tarpeisiin. Ensimmäisellä toimintakaudellaan Työn Taitajat tavoitti noin 1600 lukiolaista. Tänä syksynä myös yläkoululaiset pääsevät osaksi ohjelmaa. Toiminnassa on esitelty jo yli 40 uratarinaa eri yrityksistä ja organisaatioista. Tulevaisuuteen katsovia yrityksiä tarvitaan lisää!

Viesti suoraan tuleville työntekijöille Usea yritysedustaja on todennut, että tämäntyyppistä toimintaa on kaivattu. Nyt on tilaisuus avata nuorille uusia aloja ja toimintaa titteleiden takana. Yrityksille tehdyn kyselyn mukaan merkittävimpinä asioina Työn Taitajat -toiminnassa nähdään yrityksen tunnetuksi tekemisen lisäksi tietoisuuden lisääminen eri ammateista ja toimialoista. Työelämätaidot ja osaamisen varmistaminen yrityksiin nähdään myös tärkeinä. Kaikki kyselyyn vastanneet yritykset haluavat olla jatkossakin mukana toiminnassa. ”Solved rakentaa kestävämpää maailmaa nuorille, joten on luonnollista, että

Oppilaitoksille Työn Taitajat on uusi ketterä tapa toimia. Työelämäpäivä ja Työelämäoppitunti ovat nyt Oulussa osa lukioiden oppilaanohjausta. Oppilailta saadun palautteen mukaan Työn Taitajat on onnistunut madaltamaan kynnystä siirtyä työelämään sekä vakuuttanut nuoria siitä, että omaa osaamista kannattaa tarkastella laajemmin. Jokaisen osaamiselle on paikkansa Oulun seudun monipuolisessa yrityskentässä. ”Ilmapiiri oli kannustava ja sain konkreettisia vinkkejä työelämään ja opiskelupaikan valintaan. Sain varmuutta tulevaisuuteen, enää ei pelota niin paljoa”, lukion ensimmäisen luokan oppilas kommentoi. Työn Taitajat on myös motivoinut nuoria hankkimaan tietoa useammista yrityksistä sekä syventämään tietoa jo nyt tunnetuimmista yrityksistä, kuten Nordea ja Valio. He ovat saaneet tietoa myös itse työn hakemisesta ja työhaastatteluista. Tapahtumat ovat saaneet kiitosta aitoudestaan, käytännönläheisyydestään ja informatiivisuudestaan.

SYYSKUU 2021

KAUPPAKAMARI

ARTIKKELI

VUONNA 1958 PERUSTETTU OULUN YLIOPISTO ON YKSI SUURIMMISTA POHJOIS-SUOMEN VETOVOIMATEKIJÖISTÄ. OULUN KAUPPAKAMARI ON OLLUT OULUN YLIOPISTON YHTEISTYÖKUMPPANI ALUSTA SAAKKA. TÄSSÄ NELIOSAISESSA ARTIKKELISARJASSA KÄSITELLÄÄN OULUN YLIOPISTON HISTORIAA, VARAINKERUUTA, TUTKIMUSTA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ.

6G-tutkimus taipuu myös paikalliseen yhteistyöhön KUUDENNEN SUKUPOLVEN TIETOLIIKENNEVERKKO SAATTAA TUNTUA VIELÄ KAUKAISELTA ASIALTA, MUTTA JONAKIN PÄIVÄNÄ SEN TAAJUUDET RESONOIVAT YLEISESTI PÄIVITTÄISEN ELÄMÄN TAUSTALLA. SUOMEN AKATEMIAN LIPPULAIVAHANKE 6G FLAGSHIP RATKOO OULUN YLIOPISTON JOHDOLLA LANGATTOMIEN JÄRJESTELMIEN TULEVAISUUDEN HAASTEITA JA HALUAA VERKOSTOONSA MUKAAN TOIMIJOITA MONELTA ALALTA. TEKSTI: SAMI KORKALA, KUVAT: OULUN YLIOPISTO

Aurinko ei laske koskaan 6G Flagshipissä, sillä 4+4-vuotisessa ja 250 miljoonan rahoituksella toimivassa ohjelmassa on mukana tutkimuslaitoksia, yrityksiä ja julkisia toimijoita maailman kaikilta aikavyöhykkeiltä. Vuonna 2018 aloittaneessa lippulaivassa seilaa maailman terävimmän älykkäiden langattomien verkkojen tutkimuksen mukana myös siihen liittyvien sovellusten ja palveluiden kehittäminen. Suurten toimijoiden kanssa ratkotaan esimerkiksi älykkäisiin energiaverkkoihin ja autonomiseen liikenteeseen liittyviä asioita, mutta mukaan halutaan myös ihan tavallisia yrityksiä eri aloilta. "Katsomme Oulun alueen yrityksiä tietysti vähän niin kuin lähivaloilla. Meihin voi ot-

KAUPPAKAMARI

taa yhteyttä matalalla kynnyksellä ja kysyä kaikki yksinkertaisetkin kysymykset", Jaakko Sauvola lupaa.

lakin voidaan 6G:n ja 5G:n avulla kehittää sovellutuksia, joilla on maailmanlaajuiset markkinat.

Hän on lippulaivan ekosysteemin johtaja ja professori Oulun yliopistossa.

Lisää nopeutta ja älykkyyttä

"Dialogi yritysten ja meidän välillä voi johtaa hankkeisiin, jotka tuottavat 5G- ja 6G-teknologiaan pohjautuvia sovellutuksia." Suomen 6G-tutkimukseen rahoittamisen voi yksinkertaistaa niinkin, että sen vastapainoksi halutaan lisää vientiä.

Lippulaivan strategisiksi liiketoiminnan painopistealoiksi valitut liikenne, energia, terveys ja teollisuus kielivät, että 6G tulee 2030-luvulla tehostamaan ja optimoimaan arkista ympäristöä sekä työntekoa monella tavalla. Osin tämä tapahtuu huomaamattamme.

"Jos tulee nyt oma-aloitteisesti mukaan ekosysteemiimme, voi olla etujoukoissa, kun tekniikan mahdollisuudet realisoituvat globaaleilla markkinoilla", Sauvola sanoo. Perinteisesti paikallisesti toimivilla aloil-

"Kyseessä ei ole 4G steroideilla, vaan tekniikka, jonka avulla älykäs yhteiskunta pääsee toteutumaan", täsmentää lippulaivahankkeessa varajohtajana toimiva Oulun

SYYSKUU 2021

6G Flagshipin kumppanuustasot Affiliate level Ensimmäisen tason kumppanina pääsee ilmaiseksi mukaan verkostoon ja saa kattavasti tietoa meneillään olevista hankkeista. Pioneer-level Toisen tason kumppani on mukana projektitasolla, jolla viedään 5G- ja 6G-teknologioita pilottiprojekteihin ja testeihin. Co-Creator Korkean tason kumppaneiksi ohjelmaan pääsee kutsusta kehittämään 6G:tä pitkällä tähtäimellä. Tämän tason kumppanit ovat yleensä tutkimuslaitoksia ja suuria yrityksiä,

– Periaatteenamme on, että kaikkea mitä teemme lippulaivahankkeessa täytyy peilata YK:n

joilla on huippuosaamista alalta.

kestävän kehityksen tavoitteisiin, sanoo hankkeen varajohtaja professori Ari Pouttu.

yliopiston professori Ari Pouttu. Esimerkiksi älyliikenne, teollisuuden älykkäät toiminnanohjausjärjestelmät, älykkäät energiaverkot ja etäkirurgia mahdollistuvat 5G- ja 6G-tekniikoiden avulla. Aiempaa reaaliaikaisempi sensoritieto, lähellä laitetta tapahtuva teholaskenta sekä tekoäly toteuttavat asioita, joihin aiemmat verkot eivät taivu.

loimalla. 6G:n korkeimmilla radiotaajuuksilla pystyy jopa tutkaamaan pieniä tiloja ja selvittämään mitä materiaaleja niissä on. Tutkimusyhteisön on tarkoitus kehittää mm. korkeita taajuuksia käyttäviä komponentteja ja antenneja. Niiden kehittäminen etenee omalla painollaan, mutta monet muutkin 6G:hen vaikuttavat seikat saattavat vaatia paljon aikaa ja vaivaa.

Pouttu näkee, että muun muassa Ouluun syntynyt autoalan ohjelmistoklusteri sekä teollisuuden automaatio voivat hyötyä huomattavasti 6G:stä.

Esimerkiksi 6G:n maailmanlaajuinen standardointi arviolta vuosina 2026-28 voi olla raskas prosessi, kun vaakalaudalla on teknisten ratkaisujen lisäksi suuren mittakaavan talouspolitiikkaa. Kiina on panostanut alan kehitykseen huomattavasti ja sillä on sanansa sanottavana 6G:hen liittyviin asioihin.

6G-lippulaiva on oikeastaan luonnollinen jatkumo oululaiselle langattomien verkkojen tutkimus- ja kehitystyölle, sillä paikallisella osaamisella on vesileima myös aiempien sukupolvien mobiiliverkoissa. Siinä missä ensimmäiset kaksi mobiiliverkkosukupolvea välittivät lähinnä puhetta ja kaksi seuraavaa kuvaa ja ääntä netissä, 5G ja 6G on optimoitu toimimaan tehokkaasti laitteiden ja prosessien kannalta. Standardointi voi olla vaikeaa 6G eroaa nyt yleistyvästä 5G:stä siinä, että se toimii vielä korkeammilla radiotaajuuksilla ja sitä voidaan ohjata entistä ohjelmistopohjaisemmilla ratkaisuilla. Siksi 6G sopii hyvin kaistanleveyttä, pientä viivettä ja nopeaa laskentaa vaativien prosessien taustalle. Tehokkuutta tuo myös se, että 6G:n resursseja on helpompi jakaa viipa-

"Peli saattaa mennä raa'aksi siinä vaiheessa", Pouttu odottaa. Oma lukunsa on taajuuksien paikallinen sääntely. 5G:n taajuusnippuun kuuluvat matalammat ja kuuluvammat taajuudet huutokaupattiin Suomessa isoille operaattoreille. Esimerkiksi Saksassa näitä taajuuksia myönnettiin paikallisesti lisensoitavaksi, jolloin yksittäiset toimijat voivat käyttää niitä hyödykseen vaikkapa luomalla jalkapallostadionin tai tehdasalueen kattavan verkon. Korkeammat taajuudet eivät yllä kauas eivätkä läpäise kovin hyvin esteitä, mutta voivat lähettää tietoa huomattavasti suuremmalla kaistanleveydellä ja pienemmällä latenssilla.

– Ympäristömme muuttuu uusien tietoverkkojen avulla älykkäämmäksi vanhustenhoidosta teollisuuden prosesseihin, sanoo 6G Flagshipin kumppanuuksia hoitava professori Jaakko Sauvola.

SYYSKUU 2021

KAUPPAKAMARI

Kansainvälistymällä kasvuun – Kauppakamareiden kaverina kansainvälisille markkinoille TEKSTI: MIKA KULJU, KUVA: TEIJA SOINI Yritysten vientiä pitää vauhdittaa ja Suomeen on saatava lisää osaavaa työvoimaa. Siinä kaksi hyvää syytä, miksi Kauppakamarit kautta maan järjestävät kansainvälistymisviikon. Tempaus on lajissaan ensimmäinen ja järjestetään 4.10.–8.10. Ohjelmassa on monenlaisia tapahtumia, webinaareja ja tet-päiviä valtakunnallisesti ja alueellisesti koronan sallimissa rajoissa. Kauppakamarit tulevat haastamaan myös muita toimijoita mukaan tempaukseen. Oulussa kulttuurikaupunki 2026 -hanke, alueen oppilaitokset ja Kalevamedia innostetaan mukaan itselleen sopivilla tavoilla. Keskiössä tulevat olemaan kuitenkin alueen yritykset.

KAUPPAKAMARI

Yritysten kasvun esteenä työvoiman saatavuus ”Meillä on kaksi tärkeää teemaa. Pk-yritysten viennin kasvattaminen ja kansainvälisen työvoiman rekrytointi. Viennin edistämisessä kauppakamarit ovat tehneet pitkään yhteistyötä osana Team Finland -verkkoa. Työvoiman varmistaminen puolestaan on noussut muutamassa vuodessa jälleen monen yrityksen kasvun esteeksi”, näkee Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen. Suomessa on korkea työttömyys ja siitä huolimatta avoinna on ennätysmäärä työpaikkoja.

SYYSKUU 2021

”Suomen väestörakenteen kehitys edellyttää merkittävää työvoiman ja asukkaiden määrän lisäämistä maahanmuuttoa kasvattamalla. Osaavan työvoiman pula koskee niin korkeasti koulutettuja kuin myös perinteisiä kädentaitajia. Tällä hetkellä on akuutti työvoimapula ravintolasektorilla sekä terveydenhoitoalalla”, Tuovinen kertoo. Kansainvälinen osaajapäivä tutustuttaa yrityksiä ja opiskelijoita toisiinsa Kansainvälisen viikon aikana järjestetään myös kansainvälisten opiskelijoiden ja yritysten yhteinen tet- eli työelämääntutustumispäivä.

Viikon ohjelma:

”Kauppakamari järjestää yhdessä oppilaitosten kanssa kansainvälisille o piskelijoille päivän mittaisia tutustumisjaksoja Oulun seudun yrityksissä. Tavoitteena on madaltaa kynnystä yrityksille tarjota harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja kansainvälisille opiskelijoille ja mahdollistaa sitä kautta opiskelijoiden jääminen alueelle pysyvästi,” linjaa Tuovinen. Tällä hetkellä Oulun yliopiston kansainvälisistä opiskelijoista vain noin 40 prosenttia työskentelee Oulun seudulla vuoden päästä valmistumisestaan.

Valtakunnalliset ohjelmat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia verkkotilaisuuksia. Alueellisesti järjestettävä tet-päivä vaatii ennakkoilmoittautumisen. Lisätietoja aiheesta löytyy Oulun kauppakamarin sivuilta osoitteesta www.oulunkauppakamari.fi Tervetuloa mukaan! MAANANTAI 4.10.21 13.00–14.30 KICK-OFF: Viennin uusi arki koronan jälkeen TIISTAI 5.10.21 1 2.00–15.00 Kansainväliset rekrytointiyritykset esittäytyvät Oulun BusinessAsemalla. Käytössä myös tavata -alusta matchmaking-tarkoitukseen. Lisätietoja www.oulutalenthub.fi

Tämäntyyppistä päivää on kokeiltu jo muualla Suomessa ja siitä on saatu hyviä kokemuksia. Kaikki hyötyvät, työ kohtaa tekijänsä, yritys saa potkua kansainvälistymiseen ja uusia pelinrakentajia kaupankäyntiin. Arvokkaita vinkkejä jaetaan käytäntöjen parantamiseksi puolin ja toisin.

KESKIVIIKKO 6.10.21 9.00–11.00 Vientivalvonnan ja pakotteiden ABC 11.30–12.00 EU:n kauppasopimukset ja Pk-yritykset 14.00–16.00 Rahoitus viennin mahdollistajana 14.00–16.00 EU recovery funds and Lithuania

Oulun kauppakamari on mukana Oulu Talent Hub -hankkeessa, jossa kehitetään yritysten valmiuksia kansainvälisen työvoiman rekrytoinnissa.

16.00–18.00 Suomen Latinalaisen Amerikan suurlähettiläät TORSTAI 7.10.21

Kansainvälisen kaupan kannalta Suomi on kuin saari ja sellaisena hyvin riippuvainen muista. ”Maailman muuttuessa tarvitaan uudenlaista yhteistyötä. Meidän pitää alueena katsoa eteenpäin ja varautua tulevaisuuteen, ei menneisyyteen”, kiteyttää Marja Nousiainen, Oulun kauppakamarin Talent Hub - projektikoordinaattori.

9.00–11.00 Virittäydy Viron-kauppaan – Ajankohtaista Virosta ja Viron markkinamahdollisuuksista 15.00–17.00 Seminaari: EU:n ja Kanadan välinen kauppasopimus (CETA) Kansainvälinen osaaja -päivä koko päivän. Opiskelijat ja yritykset tutustuvat toisiinsa. Lisätiedot mm. ilmoittautumisesta www.oulunkauppakamari.fi PERJANTAI 8.10.21 9.00-11.00 Know where you are going: Understanding business culture leads to better sales Lisätiedot www.kauppakamari.fi

ELY-keskuksen rahoitus auttaa yrityksesi kasvuun! Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myöntää rahoitusta Euroopan unionin rakennerahastoista yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin. Rahoitusta voidaan myöntää hankkeisiin, joilla on merkittävä vaikutus yrityksen käynnistämiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen. Osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia ELY-keskus myöntää uuden kasvun luomiseen REACT-EU-rahoitusta, jota kohdennetaan vähähiilistä ja vihreää taloutta sekä digitaalista liiketoimintaa edistäviin hankkeisiin Tuotteiden, palveluiden tai tuotannon kehittämishankkeissa sekä kansainvälistymishankkeissa rahoitus on pääsääntöisesti puolet hankkeen kustannuksista. Investoinneissa tukiprosentti voi olla maksimissaan 35 %. ELY-keskus tarjoaa yrityksille myös koulutus- ja kehittämispalveluita. Yrityksen kehittämisavustusta haetaan sähköisesti. Hakemukset löytyvät www.ely-keskus.fi ja www.suomi.fi/yritykselle -sivustoilta. Suosittelemme, että olet yhteydessä asiantuntijoihimme jo hankkeen ideavaiheessa. Lisätietoja www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa www.suomi.fi/yritykselle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, p. vaihde 0295 038 000

Ajan puhtaasti ja edullisesti oululaisella biokaasulla. www.ruskonbiokaasu.fi Kiertokaari Oy, Ruskonniityntie 10, 90620 Oulu

ely-keskus.fi

MedKit voitti Vetovoima -palkinnon Maineteko-kunniakirja Kiertokaarelle Vetovoima-palkinto jaettiin Oulun kauppakamarin Kevätforumissa toukokuussa. Kuvassa MedKitin toimitusjohtaja Minna Åman-Toivio, Oulun kauppakamarin viestintävaliokunnan puheenjohtaja Tiina Koskela ja Kiertokaaren toimitusjohtaja Sami Hirvonen.

TEKSTI JA KUVA: MIKA KULJU Vuonna 1999 perustettu Vetovoima-palkinto myönnetään Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueella toimivalle yritykselle tai yhteisölle, joka päävalintakriteereiden mukaisesti hyödyntää markkinoinnin eri kilpailukeinoja, markkinoinnin suunnittelu tehdään Pohjois-Suomessa ja yrityksen viestintä on avointa sekä läpinäkyvää.

peasti mukauttamaan liiketoimintansa poikkeukselliseen tilanteeseen ja rakentamaan ainutlaatuisen kasvutarinan. MedKit on myös esimerkki pohjoissuomalaisesta vetovoimasta ja poikkeuksellisesta kansainvälisestä verkostoitumisesta", perusteli Oulun kauppakamarin viestintävaliokunnan ja Vetovoimaraadin puheenjohtaja Tiina Koskela.

Palkinnon valintaprosessissa kymmenen parhaan yrityksen ryhmän valitsee Oulun kauppakamarin viestintävaliokunta, minkä jälkeen seuraa jäsenäänestys. Lopuksi arvovaltainen Vetovoimaraati valitsee voittajan jäsenäänestyksessä kolmen eniten ääniä saaneen yrityksen joukosta.

Tänä päivänä MedKit on kaikkien suomalaista elinkeinoelämää seuraavien ihmisten tuntema menestystarina, jonka taustalla on pitkäjänteinen työ. Vuonna 2008 Minna Åman-Toivio ja hänen aviomiehensä Tuukka Toivio perustivat MedKit Finland Oy:n ensihoidon hoitotarvikkeiden maahantuontia ja myyntiä varten.

"MedKit Finland Oy on voittanut Vetovoima 2021 -palkinnon tunnustuksena ansiokkaasta liiketoiminnan kasvattamisesta. MedKit on onnistunut no-

KAUPPAKAMARI

"Tuukka on ensihoidon ammattilainen, mutta minä tulin tietojenkäsittelyn osaajana alan ulkopuolelta,

SYYSKUU 2021

joten pystyin haastamaan perinteistä markkina-asetelmaa uudenlaisella näkemyksellä. Esimerkiksi oli vallankumouksellista, kun vuoden toiminnan jälkeen avasimme nettikaupan, jossa hinnat olivat nähtävillä. Se ravisteli alan toimintamalleja suuresti", kertoo Åman-Toivio. "Alusta saakka asiakkaat ovat ohjanneet MedKitin kehitystä. Emme ole juurikaan katselleet kilpailijoidemme toimintaa, vaan olemme keskittyneet omaan tekemiseemme. Tästä oli hyötyä, kun osasimme alkuvuodesta 2020 varautua koronan kasvattamaan kasvomaskien ja muiden alan tuotteiden hurjaan kysyntään", jatkaa Åman-Toivio. Uusi aikakausi alkoi 2020 Kokonaan uudelle tasolle MedKit nousikin vuonna 2020, joka oli yritykselle kahden tilikauden vuosi. Ensimmäinen

12 kuukauden pituinen tilikausi päättyi maaliskuussa ja tuolloin liikevaihto kasvoi 6,4 miljoonaan euroon. Toinen yhdeksän kuukauden pituinen tilikausi päättyi joulukuussa huikeasti 32 miljoonan euron liikevaihtoon. Suuret uutiset eivät loppuneet siihen, vaan maaliskuun alussa MedKit Finland Oy ja toinen alan menestyjä Pamark Oy yhdistivät voimansa Pamark Group Oy:ksi, jonka terveydenhuollon puolen brändinä MedKit toimii. Vuoden 2020 yhdistettyjen lukujen perusteella Pamark Groupin liikevaihto on 73 miljoonaa euroa. Åman-Toivion mukaan tavoitteena on jatkaa kannattavaa kasvua, jonka yhtenä tärkeänä rakennusaineksena on kansainvälinen verkosto. "Vuonna 2020 tuotteiden myyminen ei ollut haasteellista, vaan niiden saaminen oli kaikki kaikessa. Se vaati hyviä suhteita suoraan toimittajien avainhenkilöihin ja vahvaa logistiikan osaamista. Pitää muistaa, että tämä on ihmisten välistä kauppaa, ja ihmiset haluavat yleensä tehdä kauppaa hyvien tyyppien kanssa. Nyt tulemme hyödyntämään vuonna 2020 rakennettua verkostoa", korostaa Åman-Toivio. Pamark Groupin asiakkaita ovat muun muassa terveydenhuollon yksiköt,

puolustusvoimat, kunnat, yritykset, kuluttaja-asiakkaat, sairaalat, poliisi, urheiluseurat, rajavartiosto, sairaankuljetustoimijat ja suurteollisuuden toimijat. Kiertokaari on valtakunnallinen edelläkävijä Ensimmäistä kertaa Oulun kauppakamari jakoi Vetovoima-palkinnon yhteydessä myös Maineteko-kunniakirjan, jonka vastaanotti Kiertokaari Oy tunnustuksena ansiokkaasta pitkäjänteisestä ja koko yhteiskuntaa hyödyttävästä liiketoiminnasta. Kiertokaari on ollut edelläkävijä kiertotaloudessa ja valtakunnallisen tason malliesimerkki työstä kestävän kehityksen puolesta. Kiertokaari on myös oman alansa esimerkki pohjoissuomalaisesta vetovoimasta ja viestintäosaamisesta.

liikenteen polttoaineena sekä omassa sähkön- ja lämmön tuotannossa. Liikennebiokaasussa on edelleen hyviä kasvumahdollisuuksia. Samalla tuetaan ilmastotavoitteita ja kestävää kehitystä. Pitkäaikainen kehitystyö jatkuu edelleen erittäin vahvana. Jatkossa panostamme yhä enemmän aitoon materiaalien uusiokäyttöön kiertotaloudessa," päättää Hirvonen.

"On hieno kunnia saada Kiertokaarelle tällainen huomionosoitus pitkäjänteisestä jätehuollon kehittämisestä kohti aitoa kiertotaloutta. Tähän mennessä on päästy hyviin tuloksiin mm. jätteiden hyödyntämisessä energiantuotannossa, sillä esimerkiksi kotitalouksien jäteistä ohjautuu loppusijoitukseen enää alle 0,5 prosenttia", kertoo Kiertokaaren toimitusjohtaja Sami Hirvonen. "Toinen merkittävä teko on biojätteistä tuotetun liikennebiokaasun käytössä

RESCOMILTA IT-RATKAISUT

RESCOMI ON KOKENUT JA OSAAVA IT-RATKAISUJEN JA INTEGRAATIOIDEN TOIMITTAJA. Hyödy palveluistamme ► Tuottavuuden parantaminen IT-ratkaisujen avulla sähköisissä palveluissa, teollisuudessa ja matkapuhelinohjelmistoissa ► IT-ratkaisujen ja ohjelmistojen kehityspalvelut IT-järjestelmiin, palvelinympäristöihin, älypuhelimiin ja logistiikkaprosesseihin ► IT-integraatioiden kehityspalvelut alustoina DellBoomi, IBM Integration Bus, MuleSoft, MQ series, Microsoft BizTalk, Azure Logic Apps, Ensemble Health Share ja SAP NetWeaver

puh. 08 210 4500, www.rescomi.com Softpolis Raahe, Teknologiakylä Oulu

YRITYSKUMMIT

Neljännesvuosisata yrittäjän tukena TEKSTI: KAARLO NURMIRANTA, hallituksen puheenjohtaja, SYK r.y. ”Autamme Suomea auttamalla sen yrittäjiä onnistumaan”. Viime vuonna täyttyi 25 vuotta Suomen Yrityskummit ry:n toimintaa. Muutaman kunta- ja yritysjohtajan ideasta ja samaan aikaan Pirkanmaalla käynnistyneestä yrittäjien tukipalvelusta on kasvanut valtakunnallinen yli tuhannen jäsenen järjestö, joka toimii kaikissa manner-Suomen maakunnissa. Toiminta-ajatuksemme on koota yhteen kokeneita liikkeenjohdon ammattilaisia, yritysjohtajia, asiantuntijoita, muodostaen vapaaehtoisperiaatteella toimiva palveluverkosto yrittäjien tueksi ja jonka jäsenet sitoutuvat arvoihimme: luottamuksellisuuteen, rehellisyyteen, riippumattomuuteen ja asiantuntijuuteen. Rakenteemme perustuu maakuntajakoon ja 21:n alueemme toimintaa johtaa aluekummi. Missiomme on auttaa Suomea auttamalla sen yrittäjiä onnistumaan. TEM:n ja yhteisöjäsentemme tuki auttaa pitämään toiminnan yllä. Järjestönä olemme täysin epäpoliittinen emmekä toimi etujärjestönä. Kuitenkin jo taustamme ja missiomme viestivät että näemme yritystoiminnan ja yrittäjät maamme hyvinvoinnin välttämättömänä moottorina ja pidamme tätä näkökulmaa kaikessa esillä. Oulun Kauppakamari mukana aloituksessa Oulussa: Pohjois-Pohjanmaalle yrityskummitoiminta rantautui vasta noin 10 vuotta sitten. Aiempien yritysten epäonnistuttua olivat SYK ry:n puheenjohtaja Pauli Leimio ja varapuheenjohtaja Jorma Helen yhteydessä Oulun Kauppakamarin toimitusjohtajaan Jaakko Okkoseen. Jaakko tunnettuun tapaansa tarttui heti toimeen ja kutsui koolle täkäläisiä alan ihmisiä kokoukseen SYK ry:n edustajien

KAUPPAKAMARI

kanssa. Tästä syntyi vaiheittain tilanne jossa allekirjoittanut aloitti Pohjois-Pohjanmaan aluekummina ja Risto Luttinen, joka oli jo mentoroinut yrittäjiä, yrityskummina ja nyttemmin aluekummina. Kuluneen 10 vuoden aikana on Pohjois-Pohjanmaalle kasvanut yksi suurista yrityskummialueista, noin 50 yrityskummia, palvellen näinä vuosina satoja yrittäjiä. Enemmistö alueen kunnista, mm. Oulu, ovat yhteisöjäseniämme. Yrityskummin ainut tavoite: asiakasyrittäjän menestys. Suurin yksittäinen asiakassegmenttimme on yksinyrittäjät sekä pienet alle 10 henkilön yritykset eli toimimme pitkälti eri segmenteissä kuin Hallituspartnerit. Eettiset sääntömme määrittävät toiminnan perustan: saavutettu mielihyvä on yrityskummin ainut henkilökohtainen ”palkinto”, myönteinen asiakaskokemus mielihyvän lähde. Asiakastyytyväisyys on tärkeä mittarimme jota seuraamme vuosittain, keräten näin myös kehittämiskohteita. Saamamme palaute on arvostavaa ja NPS- lukumme jatkuvasti korkeat. Asiakkaiden liiketoiminnallisin mittarein seuraamme toiminnan vaikuttavuutta. ”Tuotteemme” on yrityskummipalvelu, työmenetelmämme mentorointi. Jäsenistössämme on paljon konsultteja mutta emme toimi konsulttina asiakasyrityksessä emmekä ole ammattimaisen konsulttitoiminnan kilpailija. Yrityskummi ei tee asiakasyrityksessään töitä, ei hoida projekteja eikä veloita palkkioita. Sensijaan yrityskummi on asiakkaansa tukihenkilö, joka ohjaa yrit-

SYYSKUU 2021

täjää kohti yhdessä asetettua tavoitetta mentorina, kysyen tärkeitä kysymyksiä, kyseenalaistaen, kannustaen, rohkaisten mutta ei työhön osallistuen. Jatkuva uusiutuminen on elinehto. Järjestömme noudattaa rekrytoinnissaan jäsenkriteereitä. Tavoitteemme on jatkuva, maltillinen kasvu mutta on myös kohtalonkysymys huolehtia ikärakenteestamme ja sitä kautta kyvystä uusiutua ja pitää huolta ajanmukaisesta palvelun tasosta alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Jäseneksemme tullaan määritellyn ja koulutuksellisen rekrytointiprosessin kautta jolloin varmistuu toiminnan korkea taso ja siten se tärkein, myönteinen asiakaskokemus ja asiantunteva apu asiakkaillemme. Digitalisaatio pelastaa. Eritoten palvelusektorin yrittäjien kamppaillessa pandemia-ahdingossa olemme joutuneet ikävään tilanteeseen: toiminnallemme on välttämätöntä yhteisöllisyys ja yhteisten kokemusten vaihto mutta kuten koko yhteiskunta, elämme rajoitteiden alla. Olemme silti kyenneet pitämään toiminnan yllä verkon avulla. Nyt on tärkeää saada yhteiskunta käyntiin, ihmiset liikkeelle ja yritysten ovet mahdollisimman rajoitteitta auki. Patoutunutta kysyntää on paljon ja elpyminen nopeaa kunhan siihen vaiheeseen päästään.

LAKIPALSTA

Q&A LAKIMIEHELTÄ TÄLLÄ PALSTALLA PAIKALLISTEN LAKITOIMISTOJEN KOKENEET ASIANTUNTIJAT RATKOVAT JÄSENTEMME ONGELMIA LAIN NÄKÖKULMASTA. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: ANNI.ALAVAHTOLA@CHAMBER.FI Mikä on työntekijän velvollisuus ilmoittaa työnantajalle koronatestituloksistaan (negatiivinen tai positiivinen) ja mitkä ovat työnantajan oikeudet kysyä niitä? Koronavirustesti on terveystarkastus, josta saatu testitulos on terveydentilaa kuvaava yksityisyyden piiriin kuuluva henkilötieto. Testitulos on myös potilastieto, jos terveystarkastuksen suorittaa terveydenhuollon ammattihenkilö. Työntekijällä ei ole velvollisuutta ilmoittaa koronatestituloksistaan työnantajalleen. Tartuntatautilain perusteella tartuntatautiin sairastuneella on velvollisuus ilmoittaa tartunnasta ja siihen liittyvistä seikoista vain asiaa selvittävälle terveydenhuollon ammattihenkilölle. Työterveyshuolto voi antaa potilastietoja työnantajalle vain työntekijän suostumuksella. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan huolehtimaan työpaikan turvallisuudesta, minkä vuoksi työnantajalla voi olla perusteltu syy kysyä työntekijältä koronatestin tulosta. Työntekijää ei voida kuitenkaan pakottaa antamaan kyseistä tietoa. Jos työntekijä ei kerro testituloksestaan, tulee yksittäistapauksittain harkita tiedon puutteen merkitys työn tekemiselle. Työnantaja ei saa syrjiä ketään annetun tai antamatta jätetyn tiedon perusteella. Työnantaja on vaitiolovelvollinen työntekijän terveystiedoista ja niitä saavat käsitellä vain nimetyt henkilöt, joiden tehtäviin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä. Työnantajalla on yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain perusteella oikeus käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja ja tiedot on kerättävä ensi sijassa työntekijältä itseltään.

TEUVO VILJAMAA OTM, DI, HHJ BLF Asianajotoimisto Oy teuvo.viljamaa@law.fi 040 669 4444 www.law.fi

KAUPPAKAMARI

Lähtökohta on, että työntekijällä ei ole ehdotonta oikeutta tehdä etätöitä, eikä toisaalta myöskään velvollisuutta suostua etätyön tekemiseen. Esimerkiksi koronapandemia ei perusasetelmaa muuta. Työnantaja määrittelee sen, mitkä työtehtävät voidaan tehdä etätyössä. Työnantajan velvollisuus on huolehtia työturvallisuudesta työntekijän suojelemiseksi terveydellisiltä vaaroilta. Mikäli esimerkiksi riskiryhmään kuuluvan terveys vaarantuisi lähityössä koronapandemian aikana, osapuolten on suositeltavaa sopia etätyöstä vaikkapa työterveyshuollon arvio pyytäen. Mikäli työtehtäviin kuuluu matkustaminen, työnantaja voi direktio-oikeutensa nojalla määrätä työntekijän matkustamaan myös pandemiatilanteessa. Tällöinkin työnantajan vastuulla on työntekijän työturvallisuus. Työnantajalla on toisaalta myös velvollisuus kohdella työntekijöitä tasapuolisesti: mikäli etätyö on yhdelle työntekijälle mahdollista, sen on oltava mahdollista myös muille vastaavaa työtä tekeville vastaavassa tilanteessa oleville työntekijöille. Jos työnantajalla ei ole oikeutta määrätä työntekijää etätyöhön esimerkiksi työsopimuksen nojalla, työnantajalla on kuitenkin oikeus määrätä työntekijä jäämään pois työpaikalta vaikkapa pandemian vuoksi. Tällöin työnantajan tulee maksaa työntekijälle normaali palkka. On suositeltavaa, että työpaikoissa, joissa etätyö on mahdollista ja sallittua, laaditaan kaikkien saatavilla oleva kirjallinen ohjeistus etätyöstä tai sen sijaan taikka sen ohella työntekijäkohtainen etätyösopimus.

TERHI KARJALA

Kirjoittaja on liikejuridiikkaan ja tietosuojaan erikoistunut juristi BLF Asianajotoimisto Oy:stä, jolla on toimipaikat Oulussa, Helsingissä ja Seinäjoella.

Onko työntekijällä ehdotonta oikeutta vaatia etätyöhön pääsyä tai työnantajalla oikeutta pakottaa työntekijä etätyön tekemiseen?

SYYSKUU 2021

Asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Castrén & Castrén Oy terhi.karjala@castren.org 040 505 6310 www.castren.org Erityisosaaminen: työoikeus, sopimusoikeus, riita-asiat, yhtiöoikeus, insolvenssi

Yhdelle, kahdelle tai useammalle.

www.koulutusonline.fi

koulutusonline.fi

Satoja verkkokursseja pienempään ja suurempaan osaamisen nälkään. Varmista henkilöstön osaamisen jatkuva kehittyminen KoulutusOnlinen monipuolisilla verkkokursseilla. Videoita on jokaisen helppo katsoa ja kuunnella itselleen sopivan mittaisissa jaksoissa milloin vain ja millä tahansa päätelaitteella.

KoulutusOnlinessa on yli 300 verkkokurssia

Jokaiselle yrityksesi oppijalle

• johtamisesta ja esimiestyöstä • työsuhdeasioista • taloudesta • työelämä - ja digitaidoista • myynnistä ja asiakaspalvelusta • viestinnästä • juridiikasta ja ICT:stä.

Tilaa KoulutusOnline itsellesi tai lisenssihinnalla organisaation käyttöön. Hintaan sisältyvät KoulutusOnlinen kaikki yli 300 verkkokurssia.

Ja lisää on tulossa! Kursseilla kouluttavat kauppakamarin omat asiantuntijat ja vahva asiantuntijaverkostomme.

Jäsenetuhinta 1 käyttäjä : 79 € + alv / kk (tutustu 2 viikkoa maksutta) 20 henkilöä: 6 700 € + alv / vuosi 100 henkilöä : 10 900 € + alv / vuosi Kysy lisää: myynti@helsinki.chamber.fi Tiedon työntövoimaa

koulutusonline.fi

KOULUTUKSET

Kamari kouluttaa – osaaminen yrityksen voimavaraksi! SYKSY 2021 - MERKITSE TÄRKEÄT PÄIVÄT KALENTERIISI! SYYS-MARRASKUU

Myynti, markkinointi ja viestintä 24.8., 21.9. 19.10.,23.11. Hyväksytty myyntijohtaja (HMJ), Oulu 9.9. (9-15.30) Huippumyynnin psykologia, etä 16.9. 1. osa Vakuuttavuus ja vaikuttavuus etämyynnissä, etä 23.9./30.9. 2. osa 29.9. (9-16) Nykyasiakkuuden arvon kasvattaminen, Oulu

Työsuhde, palkka ja HR 16.9. (8.30-15.30) Suuri Palkkapäivä, etä 29.9. (9-16) Työhyvinvointikortti, etä 29.10. (8.30-13) HR-vuosikello, etä 2.11. (9-16) Työoikeuspäivä, Oulu

Johtaminen ja esimiestyö 30.9 (9-12) 7.10. (9-15) 12.10. (9-16) 2.11. (12-16) 10.11. (9-16)

Johdon mittarit ja raportointi, Oulu Uuden esimiehen työkalupakki, Oulu Esimiehen fasilitointitaidot, etä Johtamisen ajankohtaispäivä, Espoo, etä HHJ - Hallituksen työkalut asiakasarvon johtamiseen, etä

13.-14.9. HAB – Hyväksytty Advisory Boardin jäsen, etä HHJ-puheenjohtajakurssi 20.-21.9., Oulu HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) -KURSSI

ILMOITTAUTUMINEN KOULUTUKSIIN:

jakso 2.9.

6.10.

9.11.

jakso 16.9.

21.10.

25.11.

JAANA LAHTINEN

jakso 23.9.

3.11.

1.12.

Oulu

Ryhmätyö 6.10. 18.11. 9.12.

29.-30.9. Kirjanpidon ajokortti, etä 30.9. (13-16) Erinomainen kassaennuste datasta, etä 6.-7.10. Alv-ajokortti, etä 14.10. (9-16) Controllerin valmennuspäivä, etä 28.9. (9-16) Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä, Oulu (hybridi) 14.10. (9-14) Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta, Ylivieska 27.-29.10. Talous ja vero 2021 laivaseminaari 4.11. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, Kajaani (hybridi) 18.11. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, Ylivieska (hybridi) 24.11. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, Oulu (hybridi)

Verkko Oulu

1. 2. 3.

Talous ja verotus

jakso 20.10.

30.11.

16.12.

jaana.lahtinen@chamber.fi puh. 050 408 0663, oulunkauppakamari.fi/ Koulutus ja tapahtumat LISÄTIETOJA:

Kansainvälistyminen

RIITTA SCHRODERUS

13.10. (9-16) 2.11., 18.11. 30.11., 16.12.

Vientiprosessi kuntoon, Oulu UUSI: Kauppakamarin kv. valmennus - Kasvua viennillä, etä

riitta.schroderus@chamber.fi p. 050 338 9350, oulunkauppakamari.fi/ Koulutus ja tapahtumat

17.11. (9-12)

Toimitusten sujuva hallinta Incotermslausekkeilla!, Oulu

Muutokset mahdollisia. Koulutusten järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.

KOULUTUKSET

Vientiprosessi kuntoon Aika: 13.10.2021 klo 9.00 - 16.00 Paikka: Oulu tai etä Vienti vetää, mutta yrityksen sisällä kuluu aikaa turhien asioiden

Ohjelma

setvimiseen. Ehkä myös turhia kuluja syntyy? Kiire kulminoituu

• Prosessi, Asiakirjat ja Automatisointi

siihen hetkeen, kun tavaroita jo lastataan pihalla odottavaan rek-

• Tullinimike

kaan. Sitten alkaakin jo jälkiseuranta lisäselvittelyjen muodossa.

• Made in Finland

Tuttu tarina, monessa yrityksessä. Tarjolla on nyt uusi, koko vien-

• Karsi turhat kulut toimitusketjusta – Hintatehtaan

tiprosessia terävöittävä koulutus!

portilla vai asiakkaan varastossa? • Yleisimmät kompastuskivet ja käytännön haasteet

Koulutuksessa haetaan positiivista muutosta toimintatapoihin, oivalluksia tosi elämän käytännön haasteisiin. Päämääränä on kehittää

• Tärkeimmät huomioitavat ennen kaupantekoa ja vientitapahtumaa

vientitoimitusten sujuvuutta ja saada aikaan kestävää ja myönteistä

• Muutama sana toimituslausekkeista

kehitystä omaan toimintaympäristöön, ymmärtämällä vientitapahtu-

• Jälkiseuranta

man eri osien keskinäiset riippuvuudet. Päivään mahtuu alustusta eri

• Yleisimmät ongelmat tavaran saapuessa

aiheista ja työpajaosuus. Koulutuksen jälkeen hallitsette vientitapah-

• Tiedonhaku

tumia ja vientikuluja.

• Pohdintoja ja oivalluksia työpajoissa

Kenelle? Koulutus soveltuu sekä aloitteleville, että pidempään viennin parissa toimineille. Asiantuntijana Marika Nummila, Samex Solutions Oy. Marikalla on pitkä ja vankka ydinosaaminen viennin, tuonnin ja tullauksen parissa. Yli 800 henkilöä yli kolmestasadasta yrityksestä on osallistunut Marikan vetämiin koulutuksiin. Marika saa erinomaista palautetta iloisesta, tehokkaasta ja asiakaslähtöisestä asiantuntijuudestaan.

HHJ-puheenjohtajakurssi Aika: 21.-22.9.2021 (21.9. klo 12.15-16.30, 22.9. klo 8.30-15.30) Paikka: Oulu Pk-yrityksen puheenjohtajakurssi nostaa keskiöön hallituksen johtamisen ja ryhmädynamiikan kehittämisen. Hallituksen puheenjohtajan tulee omata kyky kehittää omaa sekä hallituksen muiden jä-

Sisältö: • Luodaan pohja pk-yritysten hallituksen puheenjohtajan käytännön työlle

senten hallitustyöskentelyn osaamista. Toimiva hallitus on jokaisen

• Hallituksen ydintehtävät ja tehokkuudet

osakeyhtiön voimavara ja suunnannäyttäjä.

• Yrityksen strategia sekä päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmä

Kenelle? Kurssi sopii sekä hallitusten puheenjohtajille että puheenjohtajaksi aikoville. Osallistujilta edellytetään HHJ-kurssin käymistä tai vastaavien tietojen hallitsemista.

• Kokouksen johtaminen ja työjärjestys- Liiketoiminnan kehittäminen ja toimitusjohtajan katsaus • Hallituksen ja puheenjohtajan vuorovaikutussuhteet • Hallituksen puheenjohtajan tehtävät ja vastuut.

Asiantuntijat: partneri, HHJ PJ Antero Virtanen ja KTM, HHJ PJ Minna Metsälä, Partner Ocio Oy

Kirjallisuutta: Hallituksen puheenjohtajan opas: Antero Virtanen, Ismo Salminen (sis. hintaan)

Aiempien kurssien palautteita: "Kiitos paljon, uusia helmiä ja hyvä kokonaisuus." "Asiat ja esimerkit konkreettisia, hyvä! Asiat vietävissä käytäntöön." "Hyvä, vuorovaikutteinen. Kaikki toimi loistavasti eikä tullut tylsää vaihetta." "Hyvä kokonaisuus. Luennoitsijoiden kokemus aiheesta korostuu esityksissä."

KAUPPAKAMARI

SYYSKUU 2021

KOULUTUKSET

Johdon mittarit ja raportointi Aika: 30.9.2021 klo 9.00 - 12.00 Oulu Johtamisen merkitys nopeasti muuttuvassa maailmassa vain kasvaa. Kyseenalaistaminen, autonomia ja empatia ovat tärkeitä uudistuvan johtamisen periaatteita. Strategista ennakointia tulee parantaa tulevaisuuden lukutaidon, visionäärisyyden sekä ajatusjohtajuuden kautta. Miten näitä kaikkia mitataan matkalla päämäärään? Päämäärän mittaaminen ei enää riitä, pitää pysytä mittaamaan matkaa, tekemistä ja ennakoida tulevaa. Mitä mittareita pitää olla ja onko määrällä väliä? Miten valita oikeat mittarit (talous, vastuullisuus, myynti, kehitys, tuotanto, markkinointi….) ja miten johtaa kokoisuutta oikeaan suuntaan? Asiantuntijat Juha Laakkonen on niin liike-elämän kuin vapaa-ajan moniottelija. Laakkonen on toiminut Kaleva Median toimitusjohtajana 2017 alkaen. Hän siirtyi tehtävään Nortal Oy:n toimitusjohtajan paikalta. Aiemmin hän on työskennellyt Lappset Groupissa, viimeksi toimitusjohtajana. Strategista muutosjohtamista Laakkonen on päässyt seuraamaan lukuisten yhtiöiden hallituspaikalta. Juha on myös Tshekin tasavallan kunniakonsuli. Laakkonen on ihmisläheinen ja innostava johtaja, ennen kaikkea vahvan yrityskulttuurin puolesta puhuja. Hänen johtamisfilosofiansa voi kiteyttää kolmeen sanaan: Purpose, passion, profit. Sami Postilla on yli 27 vuoden kokemus taloushallinnon tehtävistä eri rooleissa. Hän on KHT ja toimii partnerina PwC:llä vastuullaan Suomen pohjoinen alue. Tehtävässään hän on toiminut vuodesta 2007 lähtien. Ennen PwC:tä Sami toimi talousjohtajana kansainvälisessä roolissa Pulse Finland Oy:ssä (entinen LK Products Oy ja Filtronic LK Oy). Sami yhdistää kokemuksellaan liiketoiminnan ja taloushallinnon sekä -raportoinnin. Hänellä on vahva kokemus yrityksen johdon raportoinnista, strategisista mittareista, taloushallintoon liittyvistä järjestelmistä ja niiden käyttöönotosta, taloushallinnon konsultoinnista sekä tehokkaiden kontrolliympäristöjen rakentamisesta. Sami luennoi kauppakamarin HHJ-kursseilla yrityksen talouden seurannasta ja ohjauksesta. Ohjelma • Johdon raportointi ja tiedolla johtaminen • Mistä liiketoiminnassamme on kysymys ja mitkä ovat olennaisimmat mittarit • Kuka määrittää mitä seurataan ja analysoidaan? • Seuranta ja suunnittelu – miten tukevat aidosti toisiaan?

SYYSKUU 2021

KAUPPAKAMARI

Yritystoiminnan aloittamiseen, kehittämiseen ja kansainvälistymiseen löytyy apu yhdestä osoitteesta businessasema.com/neuvonta businessoulu.com

SOITA 08 558 558 10

LIIKEIDEA JA YRITYKSEN PERUSTAMINEN

BusinessAseman palvelu‑ neuvonta ohjaa eteenpäin!

HAUTOMOTOIMINTA

• Palveluneuvonta on avoinna BusinessAsemalla

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA

•

Puhelimitse sinua palvellaan numerossa 08 558 55810 ma–to klo 8–18 ja pe klo 8–16.

YRITYSRAHOITUS

•

Voit myös varata ajan etäneuvontaan: businessasema.com/neuvonta

VIENTI JA KANSAINVÄLISTYMINEN LIIKETOIMINNAN VALMENNUKSET INNOVAATIOPALVELUT OMISTAJANVAIHDOKSET SIJOITTUMISPALVELUT TOIMIALAPALVELUT JA VERKOSTOT REKRYTOINTIAPU

arkisin klo 9–15.

K ÄY N T I O S O I T E : B US I N ES SA S E M A , HA L L I T US K AT U 3 6 B , 9 0 1 0 0 O ULU

Muistathan myös sähköiset palvelumme Tarjoamme käyttöösi mm. toimitilaja tonttipörssin, kattavan yrittäjän tietopaketin sekä ajantasaista tietoa esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista. Sähköiset palvelut löydät osoitteesta: businessoulu.com.