Issuu

KAUPPAKAMARILEHTI WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI

Europarlamentaarikko

MIAPETRA KUMPULANATRI:

EU-elvytys avaa suomalaisyrityksille uusia vientisaumoja s. 18

Ilmoituskanava on kyttäilyn sijaan kehittämistä ja riskienhallintaa s. 22

JARNO LIMNÉLL – QUIETON – SIILI

3/2020 DIGITALISAATIO

SÄÄSTÄJÄLLÄ BONUS SUKANVARTEEN POIKIMAAN. Lataa S-mobiili ja ota Säästäjä käyttöön. Lisätietoa Säästäjästä saat osoitteessa s-pankki.fi/saastaja.

S-PANKKI.FI

Asiakkaidemme menestys on tärkein onnistumisemme mittari. Kaikki mitä teemme, tähtää alueemme hyvinvoinnin ja kasvun edistämiseen elinkeinoelämän kehittämisen kautta.

Virtaa yrityselämään! Rantakatu 5 D, 92100 Raahe Tel. +358 (0)44 4393288 E-mail. yrityspalvelut@raahe.fi

www.raahenseudunkehitys.fi

ÄLÄ PYSÄHDY! Aina voit oppia uutta. Jatkuvassa haussa yli 100 koulutusta töissä oleville tai sinne haluaville. Yrityksille tarjoamme räätälöityä palvelua. Tutustu tarjontaan ja hae: osao.fi/koulutustarjonta OSAO Ovi –hakijapalvelu: osao.fi/ovi

osao.fi

PÄÄKIRJOITUS

Vastuullisesti takaisin lähitöihin MAAILMALLA KORONA LEVIÄÄ edelleen ja pitkin kesää tehdyt rajoitusten purkamiset ovat kääntäneet tartunnat Suomessakin uudelleen kasvuun. Ihmisten terveys on ensisijaisen tärkeää, mutta etätyösuositus ei saa johtaa siihen, että kaikki työntekijät ovat kategorisesti etätöissä niillä alueilla, joita etätyösuositus koskee. Etä- ja lähityön tarve ja tilanne tiedetään parhaiten yritys- ja työpaikkakohtaisesti. Organisaatioissa on monenlaisia työtehtäviä. Etä- ja lähityön valintaan vaikuttaa niin tehtävänkuva, työtilanne, toimitilat kuin henkilökohtaiset syytkin. Ei mikään yritys halua vaarantaa työntekijöidensä terveyttä, vaan pitää heidät töissä. Yritykset haluavat säilyttää toimintakykynsä ja pitää talouden pystyssä. Suomelle ja suomalaisille on ensiarvoisen tärkeää, että työpaikat pystytään säilyttämään. Yrityksissä ja muutenkin yhteiskunnassa on syytä pohtia toimintamalleja, jotka takaavat turvallisen työnteon. Työnantajien on huomioitava riittävä kriisivalmius ja tehtävä riskienhallintasuunnitelma sen varalle, että virustilanne muuttuisi nykyistä pahemmaksi. Suunnitelman laatimisessa on erityisen tärkeää hyvä yhteistyö työterveysorganisaation kanssa, sillä alan ammattilaisilla on paras tietämys toimivimmista käytännöistä sekä paikkakuntakohtaista tietoa virustilanteesta.

Koronasta näyttää tulevan pitkäaikainen haaste työelämälle, ja epidemian hallinta on kaikkien yhteinen tehtävä.

Hyvä suunnitelma sisältää ohjeistuksen työpaikalla tai työterveyden kanssa tehtävistä oirekyselyistä, työpisteiden turvaväleistä, suojavälineistä sekä työskentelystä vuoroviikoin. Kannattaa myös huomioida, että vain tietty määrä henkilöitä voi olla samanaikaisesti samoissa toimitiloissa. Hyvässä ohjeistuksessa otetaan kantaa myös käsihygieniaan, sosiaalitilakäytäntöihin ja matkustamiseen koti- ja ulkomailla. Erityisesti pohdittava asia on, pidetäänkö kokoukset edelleen etäyhteyksin ja milloin on tarvetta fyysisille palavereille. On hyvä varautua myös siihen, miten toimitaan, jos työntekijä epäilee sairastuneensa koronavirukseen. Monessa yrityksessä sovittiin keväällä omalla ilmoituksella poissaolon helpottamisesta. Jos suunnitelma sisältää rajauksia, tulee myös pohtia, millä perusteella niitä puretaan. On tarpeen määrittää, kuinka toimitaan, jos koronatilanne pahenee yleisesti tai virus leviää työpaikalla. Esimerkiksi virustilanteen pahentuessa siirtyminen takaisin etätyömalliin voi olla suositeltavaa. Lisäksi koronan leviämisen estämiseksi tehostetun siivouksen ja desinfioinnin malleja kannattaa harkita. Koronasta näyttää tulevan pitkäaikainen haaste työelämälle, ja epidemian hallinta on kaikkien yhteinen tehtävä. Epidemiaan suhtaudutaan kuitenkin hyvin eri tavoin. Jotkut saattavat suhtautua uusiin pelisääntöihin hällä väliä -asenteella, ja toisia taas voi pelottaa ylipäätään työpaikalle palaaminen. Olennaista on muistaa, että jokaisella on oikeus turvalliseen työelämään.

•

JARI. P. TUOVINEN on Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja

3 KAUPPAKAMARI

Logistiikkapalvelujen tuottajana täyden palvelun talo

POHJOISEN REHTIÄ KALAA

Rauanheimo on Kokkolan, Oulun, Porin, Koverharin, Vuosaaren, Haminan ja Kotkan satamissa toimiva ahtaus-, laivanselvitysja huolintaliike. Laajennamme toimintaamme Tornioon vuoden 2021 alusta! Luodaan yhdessä tehokkaita logistiikan kokonaisratkaisuja, ota yhteyttä:

Herkulliset kalatuotteet ja -reseptit: hatala.fi Facebook: HatalaOy • Instagram: @hatala_oy • YouTube: Hätälä Oy

www.rauanheimo.com

Rakennussuunnittelua vuodesta 1983 ARKKITEHTITOIMISTO HML OY Riihikatu 6, 90140 Oulu etunimi.sukunimi@hml.fi / www.hml.fi

puh.

+358405411164

Delivering Exceptional Value Kraton develops, manufactures and markets biobased chemicals and specialty polymers that deliver exceptional value and enhance the lives of people all over the world. As a leading global producer of styrenic block copolymers (SBC) and pine chemicals, we manufacture high-performance materials that differentiate our customers’ products and meet multi-market needs. Our global footprint, reliable supply, extensive expertise and integrated portfolio of high-quality products enable our customers to push the boundaries of performance to power the future of innovation. Visit Kraton.com for more information.

SISÄLTÖ

KUVA LIISA TAKALA

JULKAISIJA OULUN KAUPPAKAMARI SEPÄNKATU 20 90100 OULU WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA JARI P. TUOVINEN VASTAAVA TOIMITTAJA MIKA KULJU TOIMITUSSIHTEERI ANNI ALAVAHTOLA ANNI.ALAVAHTOLA@CHAMBER.FI P. 050 549 9255 KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY TAITTO MARJA SARKKINEN ILMOITUSMYYNTI NOVIA FINLAND OY ISOKATU 56, 90100 OULU P. 08 552 8807 ILMOITUKSET@NOVIAFINLAND.FI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA HELMI-, HUHTI-, SYYS- JA MARRASKUUSSA PAINO PUNAMUSTA OY, OULU JAKELU JÄSENYRITYKSIIN POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA KAUPPAKAMARIN SIDOSRYHMILLE KAUPPAKAMARIN JÄRJESTÄMISSÄ TILAISUUKSISSA

3 PÄÄKIRJOITUS 6 KAUPPAKAMARIUUTISET Näin Suomi nostetaan ylös koronasta Polttoaineveron korotus puree varsinkin pohjoisessa 8 Tietoturva on luottamusbisnestä 11 Eurooppa kasvaa yhdessä

12 QuietOn ei päästänyt volyymia vuotamaan 16 Oulussa tehdään autosta digitaalista kokemusta 18 TEEMA EU-elvytys avaa suomalaisyrityksille uusia vientisaumoja 22 STINA WIKBERG Ilmoituskanava on kyttäilyn sijaan kehittämistä ja riskienhallintaa

22 25 TILASTO

26 Tulevaisuuden suunnittelussa yksi skenaario ei riitä 28 Uudet jäsenet 29 LYHYESTI LUKUINA 30 KOULUTUSKALENTERI

KUVA TOSIBOX

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO OULUN KAUPPAKAMARIN WWW-SIVUILLA ISSN 1458-6002

8 5 KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARIUUTISET

Näin Suomi nostetaan ylös koronasuosta TYÖLLISYYTTÄ ON PARANNETTAVA muun muassa paikallisen sopimisen määräaikaisella kokeilulla, lisäämällä osaamisperusteista maahanmuuttoa merkittävästi sekä korjaamalla työnteon kannusteita. Verotusta on kevennettävä, ei kiristettävä, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Keskuskauppakamarin mukaan budjettiriihessä on tehtävä päätöksiä, joilla vahvistetaan työllisyyttä, kurotaan kiinni julkisen talouden kestävyysvajetta sekä parannetaan vientiyritysten kilpailukykyä ja Suomen houkuttelevuutta yksityisten investointien kohteena. ”Velan ottaminen väliaikaisena toimenpiteenä yllättävän talouskriisin keskellä on ymmärrettävää, jopa kannatettavaa. Velka on kuitenkin maksettava takaisin ja se ei onnistu ilman yksityisen sektorin investointeja ja työpaikkoja”, Romakkaniemi sanoo. Suomen kansainvälisesti vertaillen jäykät työmarkkinat ovat rakenteellisen kilpailukykymme selvin heikkous. Työmarkkinoita jäykistää korkean sosiaaliturvan, tiukan henkilökohtaisen irtisanomissuojan (eli korkean palkkauskynnyksen) sekä vain vähäisesti aktivoivan työvoimapolitiikan yhdistelmä. ”Kriisistä toipuminen ja uusi kasvu vaativat nykyistä suurempaa joustavuutta työmarkkinoilta. Yrityksillä ja työntekijöillä yhdessä pitää olla mahdollisuus sopia työehtojen yksityiskohdista laajemmin

työpaikoilla. Lisäksi työllistämisen kynnystä tulee madaltaa ja työnteon kannusteita korjata paremmiksi”, Romakkaniemi linjaa. Kannusteita työhön tulisi Keskuskauppakamarin mukaan lisätä myös ansiotuloverotusta keventämällä. Tilanteessa, jossa taloutemme tarvitsee kipeästi kasvua ja lisää työtä, pitää veronkevennyksiä käyttää välineenä vahvistaa työllisyyttä ja lisätä yksityistä kulutusta. ”Ehdotamme ansiotuloverotuksen keventämistä määräaikaisesti kautta linjan noin kahdella prosenttiyksiköllä. Veronkevennykset rahoittaisivat osittain itse itsensä dynaamisten vaikutusten ansiosta. Osittain rahoitus voitaisiin toteuttaa tulevina vuosina siirtämällä verotuksen painopistettä haittojen ja kuluttamisen verottamiseen”, Romakkaniemi sanoo. Keskuskauppakamarin mukaan työllisyyteen liittyvät rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä, jotta koronakriisiä ei tule seuraamaan talouden kitulias, menetetty vuosikymmen. Tulevaisuuden kasvu vaatii myös, että osaavan työvoiman saatavuus turvataan ja että Suomi on maa, jossa innovoidaan ja luodaan uutta. ”Osaamistasoa on nostettava. Työntekijöille ja -hakijoille on mahdollistettava osaamisen nopea päivittäminen, TKI-panostuksia on lisättävä ja osaamisperusteista maahanmuuttoa on lisättävä merkittävästi”, Romakkaniemi linjaa.

•

Keskuskauppakamarin ratkaisut akuutin koronakriisin jälkeiseen kasvuun, työllisyyteen ja osaamiseen ovat kokonaisuudessaan luettavissa: https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2020/08/Työtä-ja-hyvinvointia.pdf

6 KAUPPAKAMARI

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

TIIVISTETYSTI RATKAISUT OVAT: 1. Työllisyyttä parantavat rakenteelliset uudistukset 2. Lisää kansainvälisiä osaajia Suomeen 3. Työhön ja kasvuun kannustava verotus 4. Tuottavuutta parantava sote 5. Korkeampi osaamistaso ja riittävästi osaavaa työvoimaa 6. Enemmän TKI-toimintaa ja kasvuhakuisia yrityksiä 7. Sujuvat lupaprosessit investoinneille sekä toimiva liikenneinfra

Polttoaineveron korotus puree varsinkin pohjoisessa

”SUOMALAISEN VIENTITEOLLISUUDEN KILPAILUKYKY VAARASSA.”

TEKSTI MIKA KULJU KUVA JUHA SARKKINEN

SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY on laskenut, että polttoaineveronkorotus nostaa kuljetuskustannuksia Suomessa lähes 80 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämä vastaa yli prosentin kustannusnousua kuorma- ja pakettiautoliikenteessä. Tällä hetkellä kuljetusyritykset maksavat polttoaineveroa yli 700 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on alan liikevaihdosta 10 %. Tilanne asettaa suomalaiset kuljetusyritykset heikompaan asemaan verrattuna ulkomaisiin kilpailijoihin. Negatiivisia vaikutuksia koko kansantalouteen tulee vientiyritysten kilpailukyvyn heikkenemisestä. ”Kyllä veronkorotus herättää suurta ihmetystä ja ristiriitaisia ajatuksia, kun samaan aikaan puhutaan vientiteollisuuden tärkeästä merkityksestä Suomelle. Korona toi jo omat haasteensa, jotka vain kasvavat veronkorotuksen myötä. Haasteet tulevat nimenomaan meidän kaltaisellemme yritykselle, sillä meidän asiakkaamme eivät maksa tätä laskua. Meidän kohdallamme kulut nousevat kuusinumeroisen luvun verran, sillä kilpailu-

tilanteesta johtuen meillä ei ole mahdollista korottaa hintoja”, sanoo puunjalostusta harjoittavan Pölkky Oy:n toimitusjohtaja Petteri Virranniemi. VAIKUTUKSET ULOTTUVAT MONINAISESTI KILPAILUKYKYYN Polttoaineveron vaikutukset hintoihin näkyvät kuljetuksessa ja logistiikassa hyvin eri tavoin liiketoiminnan alasta riippuen. Posti Oy:n aluejohtajan Aila Orabin mukaan yleisesti kaupan ja teollisuuden alalla kuljetusta tarvitsevien asiakkaiden hinnoittelu perustuu kuljetettavaan matkaan ja lähetysten rahdituspainoon ja veloitettaviin hintoihin lisätään voimassa oleva polttoainelisä, mikä nyt nousee. Käytännössä vaikutus Pohjois-Suomessa on suurempi kuin muualla johtuen erityisen pitkistä etäisyyksistä ja ohuista tavaravirroista. ”Asiakkaidemme hinnat nousevat, mikä käytännössä tarkoittaa tuotteiden hintojen nousua kaikilla toimialoilla ja näin vaikuttaa suoraan merkittävästi kansainväliseen kil-

pailukykyymme erityisesti tässä vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa”, kertoo Orabi. Orabin mukaan liikennepolttoaineiden veronkiristykset tulisi toteuttaa osana suunnitelmallista liikenteen vero- ja maksu-uudistusta, johon liittyy myös hallitusohjelman kirjaus ammattibiodieselin käyttöönotosta. ”Tärkein asia on, että Suomen liikenneinfrastruktuuri nostetaan sellaiselle tasolle, että pystymme takaamaan elinkeinoelämän tarpeet, parantamaan liikenneturvallisuutta ja aidosti hyödyntämään digitalisaation mukanaan tuomia etuja ja mahdollisuuksia. Toiseksi tärkein asia on, että suomalaisten yritysten kilpailukykyä ei heikennetä kansallisilla maksuilla, jotka nostavat logistiikan kokonaiskustannuksia.” Oulun Kauppakamarin palvelusektorin johtajan Maria Juurikan mukaan Marinin hallituksen tällä hetkellä poukkoileva energiapolitiikka voi pahimmillaan johtaa investointien siirtämiseen kilpailijamaihin, joissa yritysten toimintaympäristö on suotuisampi. Kotimaisen teollisuuden kannattavuus ja kilpailukyky on vaarassa, kun kilpailijamaat tukevat Suomea avokätisemmin kuljetuksia tai alentavat veroasteita. ”Monet Euroopan maat ovat kevään aikana sopineet mittavista veronalennuksista, joilla tavoitellaan yritysten kannattavuutta, kilpailukykyä ja investointihalukkuutta ja kuluttajien luottamusta talouteen. Tämä on täysin eri linja kuin Marinin hallituksella, joka on tehnyt päätöksen julkisen sektorin menolisäyksestä. Suomalaisten yritysten kilpailukyvyn heikentäminen vähentää yritysten mahdollisuuksia työllistää ja heikentää kuluttajien luottamusta talouteen”, sanoo Maria Juurikka. ”Liikennepolttoaineiden veronkiristykset pitäisi tarkastella osana liikenteen vero- ja maksu-uudistusta. Polttoaineiden veronkorotuksia ei tulisi toteuttaa vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa irrallaan muista toimenpiteistä”, korostaa Maria Juurikka.

•

7 KAUPPAKAMARI

Tosiboxin Limnéll:

Tietoturva on luottamusbisnestä TEKSTI SAMI KORKALA KUVAT TOSIBOX

Koronan myötä digitaalinen turvallisuus on noussut entistä tärkeämmäksi ja siinä suomalainen luotettavuus on valttia, sanoo Tosiboxin toimitusjohtaja Jarno Limnéll.

8 KAUPPAKAMARI

imnéll mittailee viime kuukausina otettua digiloikkaa tietoturvaasiantuntijana, alalla toimivan oululaisen Tosibox Oy:n toimitusjohtajana ja Aalto-yliopiston kyberturvallisuusprofessorina. "Kyllähän se on ollut valtava loikka. Meillä on ollut jo jonkin aikaa välineet ja osaaminen siihen täällä Suomessa, mutta nyt harppaus on otettu pakotettuna", Limnéll sanoo. Verkon kautta on muun muassa tehty etätöitä, opiskeltu, osallistuttu kokouksiin ja ostettu kulutustuotteita enemmän kuin koskaan ennen. Mitä suurempi digiharppaus, sitä suuremmat riskit. Mittava häiriö Internetissä vaikuttaisi välittömästi fyysiseen maailmaan, sillä yhä useammat toiminnot ovat riippuvaisia verkkoon kytketyistä laitteista. Esimerkiksi sähkön ja polttoaineen jakelu voisi häiriintyä dramaattisesti. "Koronan myötä digitaalisen maailman turvallisuus on noussut tärkeämmäksi kuin koskaan aikaisemmin. Se korostuu yksittäisten ihmisten arjessa, yrityselämässä ja politiikassa kansainvälisellä tasolla saakka". Yritykset ovat erittäin riippuvaisia tietoliikenneyhteyksistä. Helsingin seudun kauppakamarin tekemän Elinkeinoelämä ja hybridivaikuttaminen 2018 -selvityksen mukaan yhden päivän katko Internetin saatavuudessa pysäyttäisi toiminnan yli kolmasosalta (38 %) yrityksistä ja tietojärjestelmien käytön estyminen pysäyttäisi 43 prosenttia yrityksistä. Tänä päivänä lukemat saattaisivat olla vielä suurempia. "Selvitys kuvaa riippuvuuden lisäksi hyvin sitä, kuinka haavoittuvaisia yritykset ja koko yhteiskunta ovat tietoliikenteen suhteen".

KASVUHALUJA JA VALOA KVARTAALIN PÄÄSSÄ Turvallisia ja helppokäyttöisiä etäyhteyksiä mahdollistavia tuotteita kehittävä ja myyvä Tosibox aloitti vuoden taloudellisesti hyvin, mutta toisella kvartaalilla korona söi liiketoimintaa. "Kun keväällä Euroopassa suurten kumppaneiden projektit ja bisnes loppuivat kuin seinään, niin tottahan sillä oli vaikutuksensa meidän toimintaamme. Onneksi nyt ilmassa on piristymisen merkkejä", Limnéll arvioi elokuussa. Vuonna 2011 perustettu yritys on globaali toimija, mikä tasasi koronanotkahdusta. "Esimerkiksi Yhdysvalloissa meillä menee tällä hetkellä hyvin ja toiminta kasvaa, samoin Kaukoidän suunnalta – mutta Euroopan tilanne huolestuttaa silti". Tosiboxin tuotteita käytetään yli 120 maassa ja yrityksellä on tytäryhtiöt Yhdysvaltojen lisäksi Saksassa ja Pohjoismaissa. Tosiboxin huipputurvalliset etäyhteydet perustuvat patentoituun teknologiaan, joka tarjoaa käyttäjän datalle yksityisen kaistan tietoverkossa. Viime vuonna 5,5 miljoonan euron liikevaihdolla toimineella yrityksellä on pyrkimyksiä kasvaa aidosti globaaliksi toimijaksi. "Meidän ainutlaatuisella teknologiallamme ja siitä kehitetyillä jatkoratkaisuilla on hyvin merkittävä kasvupotentiaali maailmanlaajuisesti", Limnéll näkee. Uutta strategiaansa viimeistelevä yritys tarvitsee lisää resursseja tuotekehitykseen pystyäkseen jatkokehittämään tuotteita asiakastarpeiden mukaan. Tosibox turvaa yhteyksiä muun muassa kiinteistö- ja teollisuusautomaatiossa sekä turvallisuusalalla.

"Keskitymme yhä enemmän ohjelmistoja palvelupohjaisiin ratkaisuihin, joissa ei tarvita fyysistä laitetta lukoksi ja avaimeksi". Tosiboxin valikoimassa on useita lukkolaitteita kuten reitittimiä ja modeemeita. Niiden verkkoihin pääsee etänä käsiksi vain salausavaimen avulla, joka voi olla vaikkapa USB-tikku. Ratkaisu on turvallinen ja skaalautuva. Koronakevät vei myös etäyhteyksien sepät etätöihin koteihinsa. Kun koronapandemian jälkeinen uusi normaali joskus koittaa, etätyö tulee olemaan aiempaa yleisempää Tosiboxillakin. "Tuskin tulemme palaamaan samanlaiseen fyysiseen läsnäoloon kuin ennen korona-aikaa. Tällä hetkellä tiistait ja keskiviikot ovat meillä konttoripäiviä, muuten voi olla halutessaan etätöissä. Toki seuraamme tarkoin koronatilanteen kehittymistä". PK-YRITYSTEN TIETOTURVA HUOLETTAA Digitalisoituminen etenee niin vauhdikkaasti, että siihen liittyviin turvallisuusasioihin täytyy varautua ennalta jokaisella sektorilla. Limnéll ei halua puhua kyberturvallisuudesta yksittäisiä uhkakuvia maalailemalla, vaan pikemminkin jatkuvana prosessina, jonka tärkeys täytyy ymmärtää politiikan ja yrityselämän johtotasoilla sekä jokaisen ihmisen päivittäisessä toiminnassa. "Kyberturvallisuudella on strategista merkitystä ja turvallisuuteen kuuluu resilienssiajattelu. Täytyy olla niin sanotusti olemassa suunnitelmat B ja C, etteivät hanskat tipu heti ensimmäisen ongelman ilmaannuttua". Kaksi vuotta sitten Tosiboxin toimitusjohtajaksi valittu Limnéll toi mukanaan vankkaa näkemystä ja osaamista, sillä hän on työsken-

9 KAUPPAKAMARI

”MEIDÄN AINUTLAATUISELLA TEKNOLOGIALLAMME JA SIITÄ KEHITETYILLÄ JATKORATKAISUILLA ON HYVIN MERKITTÄVÄ KASVUPOTENTIAALI MAAILMANLAAJUISESTI.”

nellyt aiemmin kyberturvallisuusjohtajana McAfeessa, Insta Groupilla ja Stonesoftilla. "Tietoturvan suhteen on menty Suomessa parempaan suuntaan ja asia on suuryrityksissä keskeinen osa liiketoimintaa. Pikemminkin huolenaiheenani ovat pk-yritykset, joista jotkut voivat ajatella, ettei tietoturva koske heitä". Isossa kuvassa kyberturvallisuudelle luodaan pohja poliittisessa päätöksenteossa. "Meidän poliittisten päättäjiemme tulisi olla kiinnostuneempia digitaalisen maailman turvallisuusasioista ja olla edistämässä alan vientiteollisuutta maailmalle. Näkisin, että suomalaiselle turvateknologialle on kysyntää ja siitä voisi tulla maamme mittakaavassa ihan merkittävä vientiala". DATA JA LUOTTAMUS OVAT KOVAA VALUUTTAA Teknologian ja tietoturvan rooli on korostunut suurvaltapolitiikassa etenkin Yhdysvaltojen ja Kiinan keskinäisessä köydenvedossa. Esimerkiksi kiinalaisen TikTok-somesovelluksen kieltämistä on ajettu Yhdysvalloissa ja Kiinassa puolestaan rajoitetaan monien amerikkalaisten toimijoiden kuten Googlen ja Facebookin käyttöä.

10 KAUPPAKAMARI

Kieltojen takana on se, että toimijat keräävät käyttäjistään valtavat määrät dataa, jota voi hyödyntää monin eri tavoin. "Epäluottamuksen ilmapiiri nostaa päätään ja nyt kysytään, minkä maan teknologiaan voi luottaa, ettei taustalla ole valtiollista toimijaa urkkimassa tai vaatimassa tietojen luovuttamista". Suomalainen luottamuspääoma saattaa jatkossa olla entistä merkittävämpi tekijä tietoturva-alalla. "Luotettavuusteema nousee maailmalla teknologiassa ja turvallisuudessa koko ajan tärkeämmäksi. Tosiboxin ja muidenkin suomalaisten yritysten kannattaa korostaa sitä", Limnéll näkee. Nykyisin sovelluksista ja laitteista käyttäjädataa menee lähinnä amerikkalaisten ja kiinalaisten yritysten käyttöön. "Olen huomannut, että yhä useammin kysellään eurooppalaisten ja eurooppalaisilla pelisäännöillä toimivien ratkaisujen perään. Toivoisin itsekin eurooppalaisia toimijoita muualta tulevien somejättien rinnalle". Yhdysvaltain kongressin heinäkuun lopussa järjestämä kuuleminen Amazonin, Facebookin, Googlen ja Applen johtajille saattaa enteillä sitä, että jatkossa teknologia-

jätit joutuvat toimimaan läpinäkyvämmin. "Oma arvioni on, että ennemmin tai myöhemmin suuria teknologiayhtiöitä tullaan pilkkomaan". KIRJOITTAMINEN ON INTOHIMO Limnéll tuo osaamisensa lisäksi Tosiboxille aimo annoksen näkyvyyttä. Hän on paitsi kysytty puhuja, myös aktiivinen kolumnisti ja verkottunut toimija alallaan. Twitterissä hänellä on yli 14 tuhatta seuraajaa. "Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on yksi tehtävistäni työelämäprofessorina. Seuraan tutkimusta, tuon näkemyksiäni esille eri foorumeilla ja olen valmis keskustelemaan". Hän ehtii kirjoittaa paitsi vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, myös kolumneja muun muassa Kalevaan, Ylelle, MTV:lle, Iltalehteen ja Uusi Suomi -verkkolehteen. "Seuraan aikaani lukemalla paljon, sillä kyberturvallisuuden ja kansainvälisen politiikan aloilla tapahtuu paljon. Kirjoittaminen on minulle suoraan sanottuna intohimo sekä tapa oppia ja jäsennellä ajatuksiani. Fiksu ja rakentavasti kriittinen palaute on parasta, sillä se kehittää omaa ajatteluani".

•

TEKSTI HENNA VIRKKUNEN, EUROPARLAMENTAARIKKO, ENERGIA-, TEOLLISUUS- JA TUTKIMUSVALIOKUNNAN JÄSEN KUVA MIKKO MÄNTYNIEMI

Eurooppa kasvaa yhdessä EUROOPAN PARLAMENTTI on aloittanut syyskautensa puimalla historiallisen suurta talouspakettia, josta EU-maiden johtajat pääsivät sopuun pitkän väännön jälkeen heinäkuussa. Suomessa huomiota on saanut ennen kaikkea EU:n velkarahalla kasattava elvytysrahasto. Sillä haetaan jopa 750 miljardin euron piristysruisketta pandemian jälkeiseen talouteen. Euromääräisesti suurempi on kuitenkin niin sanottu monivuotinen rahoituskehys, eli unionin pitkän aikavälin budjetti (MFF). Sen antamien menolupausten loppusumma nousee pitkälti yli tuhanteen miljardiin. Sovun julkistamisen jälkeen Suomessa on perinteiseen tapaan laskettu niin sanottua nettomaksuosuutta, eli unionille maksamamme ja sieltä saamamme potin välistä erotusta. Tämä ei ole lukuna merkityksetön, mutta kuitenkin korkeintaan puoli totuutta. EU-jäsenyys ei ole maksuosuuksien nollasummapeliä, jossa jokainen unionille siirretty euro on pois suomalaisten hyvinvoinnista. Päinvastoin. Paketin koon, rakenteen ja niistä seuraavan Suomen maksuosuuden lisäksi

olennaista on, miten raha käytetään. Jotta nyt koronakriisin yhteydessä otettavalla velalla voitaisiin luoda edellytykset tulevaisuuden kasvulle, on investoinnit tehtävä oikein. Tämä pätee sekä kotimaiseen että eurooppalaiseen elvytykseen. Euroopan talouskasvun keskeisiä hidasteita ovat innovaatioiden puute, rapistuva infrastruktuuri sekä julkisten ja yksityisten investointien liian matala taso. Olen parlamentissa ajanut kunnianhimoista ja uudistavaa EU-budjettia, jonka painopisteenä on uuden kasvun luominen: investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin, puolustukseen, sekä moderniin infraan, kuten nopeisiin digi-, energia- ja raideyhteyksiin. Tämä vahvistaisi koko Euroopan kilpailukykyä ja menestystä tulevaisuudessa. Nyt hyväksytyssä paketissa tulevaisuuteen katsovat investoinnit jäävät kuitenkin liian vähäisiksi, vaikka kokonaistaso on historiallisen suuri, lähes 1800 miljardia. Siksi EU-parlamentti ei tule pakettia vielä tällaisenaan hyväksymään. Erityisesti parlamenttia hiertävät juuri leikkaukset isoihin eurooppalaisiin ohjelmiin, jotka toisivat kilpailukykyä

koko sisämarkkinalle, sekä liian löperö kirjaus rahoituksen sitomisesta oikeusvaltioperiaatteeseen ja avoimeksi jäänyt suunnitelma velan takaisinmaksusta. Näihin parlamentti hakee vielä muutoksia jäsenmaiden ja parlamentin välisissä jatkoneuvotteluissa. EU-maiden keskinäisen sovun syntyminen kesällä oli kuitenkin tärkeää ennen kaikkea poliittisesti, mutta myös taloudellisesti. Suomen viennistä 60 prosenttia suuntautuu Euroopan sisämarkkinoille, joten Euroopan nopea elpyminen ja yhteisten linjojen hakeminen on ehdottomasti meidän etumme. Ja kun elvytysrahoitusta on kaikkialla Euroopassa määrä suunnata erityisesti hiilineutraaliuden ja digitaalisen talouden edistämiseen, voi arvioida sen avaavan suomalaiselle teollisuudelle varsin hyviä vientimahdollisuuksia. Meillä on merkittävää osaamista sekä puhtaissa teknologiassa että digitaalisissa ratkaisuissa. Samaan aikaan eurooppalaisen kriisivasteen kanssa on tärkeää pitää huoli omasta kotipesästämme. Kesän irtisanomisuutiset sekä niiden taustalle paikannettu kilpailukykyhaaste Suomen on ratkaistava itse. Esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on arvioinut, että työvoimakustannusten Ruotsia ja Saksaa nopeampi nousu uhkaa vähentää teollisuuden tilauksia entisestään. Suomi on edelleen liian kallis maa työllistää eikä kasvava kestävyysvajeemme lupaa ongelmaan helppoja ratkaisuja. Ikäsidonnaiset menot kasvavat samalla kun työikäisen väestön osuus pienenee. Ne hatarat julkistalouden puskurit, joita edellinen hallitus sai jo koottua, ovat menolisäysten myötä muisto vain. Koronavirus on riesanamme vielä pitkään, mutta jo kriisin keskellä meidän on luotava näkymä siitä, millä toimilla pääsemme takaisin kasvun tielle. Vastuu tästä on ensisijaisesti maan hallituksen, jonka on kutsuttava työhön mukaan koko suomalaisen yhteiskunnan kirjo. Työn tulisi alkaa sen tosiasian tunnustamisella, että muuttuneessa tilanteessa Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmalta on pudonnut pohja pois. Kun kriisi aikanaan on ohi, Suomella on edessään toipumisen taival. Se vaatii täysin erilaisen ohjelman kuin sen, johon Marinin hallitus vielä tällä hetkellä nojaa.

•

11 KAUPPAKAMARI

QuietOn ei päästänyt volyymia vuotamaan TEKSTI SAMI KORKALA KUVAT QUIETON

Aktiivisia vastamelukorvatulppia kehittävä oululainen QuietOn reagoi koronaviruksen vaikutuksiin tehostamalla onlinemyyntiä. Start up -yrityksen kasvu jatkuu vahvana, vaikka suunnitelmia piti keväällä muuttaa lennosta. Uusi kolmannen sukupolven tuotekin on kehitteillä.

12 KAUPPAKAMARI

QuietOnin vastamelukorvatulpat auttavat muun muassa matkustamisessa, tyรถnteossa ja nukkumisessa.

13 KAUPPAKAMARI

oronakevään oppi oli meille se, että tällaisessa tilanteessa täytyy tehdä tarvittavat korjausliikkeet nopeasti kylmien faktojen pohjalta, eikä jäädä tunteilemaan ja järkeilemään", QuietOnin perustaja ja tuotepäällikkö Janne Kyllönen sanoo. Yrityksen toimistolla kuulosteltiin maailmaa herkällä korvalla, kun koronaviruksen havaittiin alkuvuonna leviävän Kiinassa. "Sieltä alkoi tulla indikaatiota, että komponenttien toimituskatkoksia saattaa olla luvassa. Aluksi meillä oli tarkoitus varmistaa kriittisten materiaalien saatavuus Puolan tehtaalle. Emme ajatelleet, että virus leviäisi tuolla tavalla". Lentoliikenteen lamaantuminen iski nopeasti QuietOnin liiketoimintaan, kun lentokoneissa tapahtuva myynti tyrehtyi. QuietOnin tuotteita myyvät lennoillaan monet suuret lehtoyhtiöt kuten Singapore Airlines, Lufthansa, Malesian Airways, Air France, ja Cathay Pasific. Kaikkiaan QuietOnin tuotteita on myyty lähes 20 lentoyhtiössä. SUUNNITELMAT UUSIKSI Jos kaikki olisi mennyt alkuperäisen suunnitelman mukaan, QuietOnin tuotteita olisi saatavilla entistä useammilla lentoasemilla ympäri maailmaa. "Tarkoitus oli laajentaa myyntiverkostoa QuietOn Sleep -nukkumistuote edellä. Olimme jo sopineet, että järjestämme displayt ja koulutamme myyjät muun muassa Helsingin, Singaporen, Amsterdamin ja Dubain lentokentillä. Nämä kaikki pilotit menivät koronan takia aivan jäihin", Kyllönen kertoo. Maailman pienimmällä aktiivisella vastamelukorvatulpalla on kymmeniä tuhansia käyttäjiä yli 120 maassa ja paljon potentiaalia kasvattaa myynti moninkertaiseksi. Globaaliksi brändiksi nousua tekevä QuietOn nimitti viime syksynä toimitusjohtajaksi Jussi Lemiläisen ja hallituksen neuvonantajaksi Rovion entisen toimitusjohtajan Mikael Hedin. "He ovat tuoneet toimintaamme järjestelmällisyyttä ja tehoja", yrityksen hallituksen puheenjohtajana toimiva Kyllönen näkee. Huhtikuussa QuietOn ilmoitti keränneen-

14 KAUPPAKAMARI

sä yhteensä 4,5 miljoonan euron siemenrahoituksen joukkorahoituksella ja enkelisijoituksilla. Sen avulla kehitetään nopeasti myyntiä Pohjois-Amerikan lisäksi Aasiassa ja Euroopassa. Seuraava rahoituskierros tukee tuotekehitystä ja markkinointia. "Meillä on tulossa uusi medikaalipuolen tuote, joka voidaan julkistaa ehkä alkuvuodesta. Enempää siitä ei voi vielä kertoa". Viime vuonna lanseerattu toisen sukupolven tuote QuietOn Sleep on edeltäjäänsä pienempi ja kehitetty erityisesti nukkumista varten. "Ehdimme tehdä sillä 3–4 kuukautta hyvää liikevaihtoa. Tuote oli valtava menestys". Kun pandemia hiljensi lentoliikenteen lisäksi mm. hammaslääkärien vastaanottoja ja teollisuutta, se vaikutti huomattavasti vastamelukorvatulppien kysyntään. "Reagoimme myynnin laskuun onneksi heti. Myyntikanavat ja asiakastarve ovat edelleen olemassa, joten uskomme että myynti paranee näillä segmenteillä, kun koronatilanne helpottaa". Yrityksellä oli syytä odottaa, että liikevaihto triplaantuu edellisen vuoden tapaan. Viime vuonna QuietOnin liikevaihto oli 3,7 miljoonaa euroa. "Aluksi näytti, että jäämme puolitoistakertaiseen kasvuun, mutta korjausliikkeiden ansiosta odotamme noin kaksinkertaista kasvua tältä vuodelta", Kyllönen kertoo. ETÄTYÖKULMA JA DIGILOIKKA Yritys lomautti keväällä muutamia myyntipuolen henkilöitä ja keskitti resurssit onlinemyynnin kasvattamiseen. Liikku oli tehtävä ilman varmuutta siitä, käykö parinsadan euron hintaluokassa oleva kulutuselektroniikka kaupaksi taloudellisen epävarmuuden pyörteissä. "Mietimme, että ostetaanko näitä, jos on vaikkapa lomautusuhka päällä. Näköjään ostetaan", Kyllönen huokaa. Etätyön lisääntyminen koronakaranteenin aikana toi uuden särmän markkinointiin. Se otettiin mukaan markkinointiviestiin pohjoisen hiljaisuuden, hyvinvoinnin, terveyden, nukkumisen ja matkustamisen rinnalle. "Etätyökulmalla tehty markkinointivideo on kuvattu meidän olohuoneessamme. Siinä

esiintyy minun lisäkseni videotuotannon projektipäällikkö ja lapsiani, koska koronarajoitusten takia erillisiä näyttelijöitä ei voitu käyttää. Lentomatkustaminen oli alun perin mukana yhtenä käyttötapauksena, mutta vaihdoimme sen tilalle kotikonttorin", Kyllönen kertoo. Verkkokaupan, nettisivujen, digimarkkinoinnin ja metriikan kehittäminen helpottaa ostamista ja antaa yritykselle ajantasaista tietoa markkinoinnin ja myynnin tueksi. "Teetätimme uudet kotisivut ja uuden verkkokaupan, minkä ansiosta ostamisen flow saatiin paremmaksi. Lisäksi metriikka sivujen alla on nyt paljon aiempaa parempi". Datan mittaaminen on osoittautunut tehokkaaksi työkaluksi, sillä se on antanut lisätietoa muun muassa asiakkaista ja kampanjoiden onnistumisesta. QuietOnin oman verkkokaupan lisäksi tuotteita myy verkossa myös Amazon. IDEA LENTOKENTÄLLÄ, OSAAMINEN OULUSTA QuietOn on yksi niistä yritystarinoista, joita entisten Nokian työntekijöiden osaaminen ja verkostot mahdollistavat Oulun seudulla. "Minä olen ollut lähinnä perinteisessä yrittäjän roolissa. Mietin muun muassa käyttäjäkokemusta, tuotteen ulkonäköä ja markkinointiviestiä. Matti Nisula ratkaisi keskeisimmät tekniset ongelmat laitteen kehittämisessä ja Pekka Sarlund taas laittoi rahoituksen ja bisneksen käyntiin", Kyllönen pelkistää. Perustajakolmikosta kaikilla on taustaa Nokialta. Nisula oli Kyllöselle tuttu Microsoftilta ja Sarlundilla on vahva johtajatausta Nokialta sekä kokemusta suuren luokan yritystoiminnasta. Hän on muun muassa Pohjolan Perunan toimitusjohtaja. Idea vastamelukorvatulpista tuli viisi vuotta sitten vilkkaalla lentokentällä, missä Kyllönen kokeili elektroniikkaliikkeen vastamelukuulokkeita. "Huomasin, kuinka rentouttavaa oli saada kaikki matalat jytinät ja taustamelu pois. Samalla mietin, että, mitä jos kuulokkeista tekisi taskukokoiset – sellaiset, joissa virta riittää varmasti ja joiden kanssa voi vaikka nukkua". Muun muassa tuotepäällikkönä työsken-

QuietOn on auttanut monia keskittymään etätöissä ja avokonttorissa.

nellyt signaalifyysikko päätteli, että pienikokoinen vastamelulaite olisi mahdollista toteuttaa ja alkoi ahertaa Nisulan kanssa. Ensimmäinen prototyyppi kehitettiin Oulun Yritystakomon tiloissa ilmaisilla suunnitteluohjelmilla ja netistä tilatuilla osilla. "Matti juotti piirilevyt ja komponentit vapaalla kädellä mikroskoopin alla. Prototyyppi saatiin pysymään koossa kynsilakan ja kuumaliiman avulla, mutta toimi". Rahaa oli palanut tuohon mennessä vain parisataa euroa. Usein vastaavien innovaatioiden kehittäminen prototyyppivaiheeseen vie kuusinumeroisen summan euroja. "Kävimme esittelemässä prototyyppiä Finnairin markkinointipäällikölle. Testattuaan laitetta hän innostui ja sanoi, että kun saatte tehtyä noista hieman nätimmät, niin Finnair haluaa alkaa yhteistyöhön", Kyllönen naurahtaa. QuietOn tuottaa vastamelun analogisen elektroniikan avulla, toisin kuin vastamelulaitteet yleensä.

"Päädyimme siihen virrankulutuksen takia, sillä digitaalisessa ratkaisussa akun koko olisi kasvanut moninkertaiseksi. Tuotteemme on häiriötön, nopea ja tehokas". Alkuvaiheessa mielessä kävi myös bluetooth-kuulokkeiden kehittäminen, mutta siihen kelkkaan lähteminen olisi ollut virhe. "Isot brändit olisivat jyränneet meidät ja kilpailisimme nyt Apple AirPodsien kanssa. Oikeastaan on hyvä, että tuotteemme on selkeä ja kompromissiton". QuietOnin aktiiviset vastamelukorvatulpat on palkittu kansainvälisesti sekä matkustaja- että nukkumistuotteina. MEDIKAALIHYVÄKSYNTÄ KYSYY YHTEISÖLLISYYTTÄ QuietOn työllistää 15 henkilöä ja on vallannut pikkuhiljaa lisää huoneita Polar Electron entisistä toimitiloista Kempeleen Hakamaalta. "Tarkoitus on kasvattaa myyntiä kumppaniverkoston avulla", Kyllönen sanoo.

Kasvukumppanit löytyvät enimmäkseen ulkomailta, mutta tuotekehityksessä Oulun seudun osaaminen on riittänyt hyvin. "Nykyisin työskentelemme tuotekehityksessä tiiviisti PehuTecin kanssa ja mediatuotannoissa kumppanimme on Kuulu. Lisäksi käytämme eri yritysten palveluja mm. teolliseen muotoiluun, testerien kehittämiseen ja online-kanavien ylläpitoon". Älysormuksestaan menestystarinan tehnyt Oura Health on ollut QuietOnille esimerkki ja neuvonantaja. "He ovat näyttäneet, miten start up voi rakentaa brändin ja mennä maailmalle. Lisäksi tällä seudulla on terveysteknologian osaamista. Se on tärkeää, sillä medikaalihyväksynnän saaminen tuotteelle vaatii yhteisöllisyyttä". Osaamista on löytynyt läheltä ja prototyyppejä on voitu valmistaa Sanminan tehtaalla Haukiputaalla. "Onhan se kätevää, kun ei tarvitse mennä tekemään protosarjaa Kaukoitään tai Puolaan saakka".

•

15 KAUPPAKAMARI

Tulevaisuuden auton arvoa määrittävät kulkupelin ohjelmistot. Siililäisten osaamisen ytimessä ovat muun muassa puheohjaukseen ja näyttöihin liittyvät ratkaisut.

Oulussa tehdään autosta digitaalista kokemusta TEKSTI SANNA HÄYRYNEN

Ohjelmistotalo Siili Solutions perusti vastikään Siili Auto -nimisen portfolioyhtiön, joka keskittyy nopeasti kasvavaan autoliiketoimintaan. Oululainen ohjelmistoosaaminen on digitalisoituvalla autoalalla kansainvälisesti kysyttyä.

16 KAUPPAKAMARI

utoala on kovassa myllerryksessä ja tavan autoilija ei vielä ehkä osaa aavistaakaan, mitä autoilun sähköistyminen ja digitalisoituminen tarkoittavat. ”Auto on yhä enemmän ohjelmistoalusta. Ohjelmistot vaikuttavat myös aiempaa enemmän auton arvon määrittymiseen”, sanoo Siili Auton kansainvälisen myynnin päällikkö Juhani Vanhala. Olennaista on, minkälaisia palveluja auton ohjelmisto tarjoaa ja miten se integroituu autoilijan digitaaliseen elämään. Esimerkiksi Netflix-sarjaa voi auton takapenkin näytöistä katsella siitä, mihin kotisohvalla jäi. Siili Auton terävintä osaamisaluetta ovat käyttöliittymäratkaisut, joita hyödynnetään muun muassa näytöissä, puheohjauksessa ja haptiikassa eli tuntoaistiin perustuvassa tiedonkulussa. Kuolleessa kulmassa olevasta autosta voi varoittaa sillä, että kuljettajan penkkiä tärisytetään. Tulevaisuudessa ei myöskään tarvitse välttämättä painaa nappeja, vaan autolle voi antaa käskyjä pelkillä eleillä tai sormen heilautuksella. OMA AUTOALAN PORTFOLIOYHTIÖ Siili Solutions on oiva esimerkki siitä, että oululainen autoteknologia kuuluu maailman huipulle. Siilin ensimmäinen autoalan asiakas seitsemän vuotta sitten oli karttapalvelujen tuottaja Here. Seuraavaksi asiakkaiksi tulivat esimerkiksi näyttöjä ja mittaristoja tekevät komponenttivalmistajat. Nyt Siilin teknologiaa haluavat sekä johtavat eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset autonvalmistajat että kiinalaiset haastajat, kuten Nio. Autoalan asiakkaat ovatkin pörssiyhtiö Siili Solutionsin kansainvälisen liiketoiminnan kärki, jonka ympärille perustettiin oma yhtiönsä Siili Auto tämän vuoden alusta. ”Asiakaskunta oli selkeästi erillään emoyhtiön asiakkaista ja auton käyttöliittymien suunnittelu vaatii varsin erityyppistä osaamista”, sanoo Juhani Vanhala. SUUNNITTELUYHTEISTYÖTÄ Siili Autolla on toimistot Oulussa, Puolassa, Saksassa ja USA:ssa. Suomessa toimisto oli luonteva sijoittaa Ouluun, koska autoteknologiaa kehittävien yritysten verkosto on täällä vahva. Oulussa Siili Autolla on joukko sulau-

tettujen järjestelmien asiantuntijoita sekä graafisen puolen tekijöitä, jotka taitavat esimerkiksi 3D-suunnittelun. ”Vaikkapa auton mittaristo voi tulevaisuudessa olla kolmiulotteinen. Siten selkeytetään kuljettajalle esitettyä informaatiota”, kertoo Oulun-toimistoa luotsaava Timo Posio. Hän kuvailee, että Siili Auto on ”creative technology -talo”. Siililäiset tekevät esimerkiksi prototyyppejä auto- ja komponenttivalmistajien omien design-tiimien kanssa. Suunnittelutyötä tehdään myös Siili Auton ja emoyhtiön rajojen yli sekä yhdessä muiden oululaisten autoteknologian kehittäjien kanssa Automotive Cluster Oulu -keskittymässä. OSAAMINEN KIINNOSTAA Automotive Cluster Oulu on herättänyt Geelyn ja Volvon kaltaisten merkittävien autovalmistajien kiinnostuksen. ”Suomalaisten yritysten on helppo tehdä yhteistyötä keskenään. Se ei vaadi raskaita lakiprosesseja. Pienen maan pienten yritysten kannattaa yhdessä kohdata autoteollisuuden jättiyritykset”, Juhani Vanhala huomauttaa. Oulun autoklusterin sisällä on rakennettu kumppanuuksia ja jätetty asiakkaille yhdessä tarjouksia. Timo Posio kertoo, että mainio esimerkki klusteritoiminnan hedelmistä on Business Finlandin rahoittama ja Tampereen yliopiston vetämä MIVI-projekti (Multimodal In-Vehicle Interaction and Intelligent Information Presentation), jossa on kehitetty uudenlainen rattikonsepti ja käyttöliittymä. Siili Auton lisäksi projektissa on mukana muitakin suomalaisia autoteollisuuden yrityksiä. AUTOT ÄLYPUHELINTEN TIELLÄ Korona on aiheuttanut iskua autoalalle, kun epävarmassa tilanteessa investointeja lykätään eivätkä kuluttajat nyt lähde kovin herkästi autokaupoille. ”Se jää nähtäväksi, miten koronakriisi vaikuttaa autoteollisuuteen ja muuttuvatko jotkin toimintatavat”, Posio pohtii. ”Näemme tilanteen kuitenkin tilapäisenä markkinahäiriönä. Autoalan digitalisaatio on vasta alussa”, Vanhala sanoo. Hän vertaa tilannetta siihen, kun puhelimista tuli älykkäitä ja kolmannet osapuolet alkoivat tarjota sovelluksiaan. Sama kehityskulku on käynnissä autoteollisuudessa. ”Yllin kyllin tulee vielä tapahtumaan ja meillä on kysyntään sopivaa tarjoomaa.”

•

Klusteritoiminnan antia on esimerkiksi projekti, jossa Siili Auto on useiden eri yritysten kanssa kehittänyt uudenlaista rattikonseptia ja käyttöliittymää.

KLUSTERI ON TÄRKEÄ OULULAISILLE YRITYKSILLE BUSINESSOULUN koordinoima Automotive Cluster Oulu on viimeisen vuoden aikana kasvanut hurjaa vauhtia. Mukana on jo yli 70 yritystä sekä Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, OSAO ja VTT. ”On hienoa, että meille on muodostunut näin vahva keskittymä, joka voi tarjota oululaista osaamista maailmalle. Tämä on tärkeää alueen yritysten elinvoimalle ja uudistumiselle”, toteaa BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula. Tammikuussa Automotive Cluster Oulu sai Göteborgista autonvalmistaja Geelyltä Lync & Co -testiauton, joka on kiertänyt oululaisyrityksissä kevään ja kesän kuluessa. Korona-aikana verkossa on järjestetty työpajoja kymmenien oululaisten yritysten ja asiakasyritysten kanssa esimerkiksi Saksaan, Ruotsiin, Kiinaan ja Unkariin. Työpajat jatkuvat syksyllä. ”Autoklusteri pystyy hyödyntämään monitieteellisen yliopiston ja ammattikorkean koulutusta ja innovaatiopalveluja, korkeatasoista yrityskenttää sekä oululaista kokemusta laadukkaiden tuotteiden ja palvelujen tekemisessä globaaleille markkinoille”, Ala-Mursula listaa. Pohjaa oululaiselle innovointikeskittymälle on luotu jo Oulun innovaatioallianssissa, joka yhdistää yritykset sekä tutkimusja koulutuslaitokset. Innovaatioallianssin ICT ja digitalisaatio -ekosysteemissä on opittu, että yhdessä ollaan enemmän kuin yksin.

•

17 KAUPPAKAMARI

TEEMA

EU-elvytys avaa suomalaisyrityksille uusia vientisaumoja TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVA JUKKA-PEKKA FLANDER

EU:n massiivinen 750 miljardin euron koronatukipaketti tuo tervetulleita elvytyseuroja myös Suomeen. Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) kuitenkin muistuttaa jättimäisen elvytyspaketin tarjoavan suomalaisyrityksille myös monia uusia vientimahdollisuuksia. Nopeat kuitenkin syövät hitaat ja siksi liikkeellä on oltava jo nyt.

18 KAUPPAKAMARI

19 KAUPPAKAMARI

äättyneen kesän ylivoimainen EU-uutinen oli pitkän kokoustamisen jälkeen kätilöity jättimäinen elvytyspaketti, jonka on määrä nostaa koronan takia polvilleen notkahtanut euroalue uudestaan jaloilleen. Huippukokouksen tukipakettivääntöä seurasi tarkasti myös euroedustaja Miapetra Kumpula-Natri (sd), jonka mielestä sen saldo jäi Euroopan ja myös Suomen kannalta selvästi plussalle. Avainasia oli, että sopu ylipäätään saatiin aikaiseksi. Se osoitti, että kovassa paikassa EU pystyy edelleen isoihin päätöksiin. Tärkeää oli sekin, että tukipaketin suuruusluokka säilyi huippukokouksessa samana kuin komission ehdotuksessa. Nyt panokset ovat sitä kokoluokkaa, jolla Suomen taloudelle elintärkeitä EU:n sisämarkkinoita voidaan aidosti elvyttää. ”Samaan aikaan sovittu monivuotinen rahoituskehys ei valitettavasti ole riittävän rohkea. Vaikka EU-tasolla ollaan lähes yksimielisiä tulevaisuusinvestointien tarpeellisuudesta, niiden rahoituksesta näyttää olevan tosipaikan tullen helppo karsia. Pettymys oli myös se, että tukien sitominen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäi vielä osittain auki. Tähän on palattava jatkovalmistelussa”, Kumpula-Natri summaa. EU-VAROJEN VALVONTA ENTISTÄ TÄRKEÄMPÄÄ Jotkut ehtivät kesällä myös kummastella, kuinka vähällä julkisella keskustelulla tukipaketti lopulta hyväksyttiin. Kokeneen europarlamentaarikon mielestä EU-elvytys jäi meillä Suomessa paljolti muun koronauutisoinnin alle. Sekin on toisaalta syytä muistaa, ettei koko pakettia edes olisi ilman koronaa.

20 KAUPPAKAMARI

”Poikkeusajat vaativat poikkeuksellisia toimia ja uskon kansalaisten ymmärtävän tämän. Ja eiköhän keskustelukin tule vielä jatkumaan”, tukipaketin parlamentissa työpöydälleen saava Kumpula-Natri ennakoi. Ilmoille on noussut myös epäilyjä, että helpolta tuntuvia tukimiljoonia katoaa epämääräisiin hankkeisiin ja jopa mafiosojen taskuihin. Kumpula-Natrin mielestä pelko ei ole täysin aiheeton. EU-varojen käytön tarkka valvonta onkin nyt entistä tärkeämpää. ”Toisaalta elvytyspaketin tukimiljoonat on sidottu tiukasti kansallisiin elvytyssuunnitelmiin. Jäsenmaat saavat maksuja sillä ehdolla, että ne tekevät aidosti töitä talouden elpymisen eteen ja saavuttavat ennalta asetettuja tavoitteita”, hän tähdentää.

”SUOMEN TALOUS ON LINKITTYNYT MONIN TAVOIN EU:N SISÄMARKKINOILLE. SIKSI EMME VOI SULKEA SILMIÄ JA RAJOJA SEKÄ TOIVOA VAIN PARASTA.” VIENTIYRITYKSET NOPEASTI LIIKKEELLE EU-eurot mielletään julkisessa keskustelussa usein aluekehitys- ja maataloustuiksi, joista elinkeinoelämälle jää lähinnä murusia. Kumpula-Natrin mukaan koronapaketista tulee hyötymään koko Suomi. Meppi muistuttaa, että Suomen viennistä noin kaksi kolmasosaa suuntautuu EU:n sisämarkkinoille. Siksi niiden elvytyksestä on hyötyä myös suomalaisille vientiyrityksille, sillä koronasta johtuva talousturbulenssi ei ole suinkaan vielä ohitse, vaikka ensimmäisestä aallosta selvittiin monia muita maita vähemmin kolhuin. Vientiteollisuuden onkin nyt oltava hereillä ja aloitettava konkreettisten hiilijalanjälkeä pienentävien projektien suunnittelu yhdessä tutkimuslaitosten kanssa. ”Meillä on varmasti kokemusta ja taitoa ideoihin, joilla päästään kestävään nollapäästöiseen yhteiskuntaan. Tällaisiin projekteihin on tarjolla erityisen paljon EU-tukea, sillä liki kolmannes tukipaketista on sidottu ilmastotoimiin.”

Myös sähkönjakeluinfran uudistaminen eri puolilla Eurooppaa voi avata meille aivan uusia markkinoita. ”Esimerkiksi Italia kärsii huonoista sähköverkoista. Jos maa alkaa rakentaa älykästä sähkö- ja energiainfraa, he voivat tilata tätä osaamista ja teknologiaa suomalaisilta”, Kumpula-Natri vinkkaa. ENEMMÄN IRTI DIGITALISAATIOSTA Kumpula-Natri on viime vuosina profiloitunut myös eräänlaisena ”digimeppinä” ja ollut laatimassa mm. EU:n 5G-strategiaa. Hän on myös parlamentin teollisuusvaliokunnan raportoija ja seurannut tätä kautta EU:n datastratetegian kehitystyötä. Kumpula-Natri muistuttaakin, että digitalisaatio on nykyisen komission toinen tärkeä tulevaisuusteema ympäristöön ja ilmastoon keskittyvän Green Deal-ohjelman ohella. ”Vaikka keskeiset digi- ja datajätit tulevat lähes poikkeuksetta Euroopan ulkopuolelta, ei työrukkasia saa nyt pudottaa. Euroopan on vastattava globaaliin kilpailuun, joka on kovaa etenkin Yhdysvaltain ja Kiinan suunnalta. Ajatuksena on luoda toimivia eri alojen data-avaruuksia, jotta teollinen data ja uusien sektoreiden tietovarantoja saataisiin käyttöön siiloutumatta. Samalla se synnyttäisi eurooppalaisia innovaatioita”, hän selvittää. Kumpula-Natrin mukaan EU tuottaa suomalaisyrityksille tärkeää lisäarvoa neuvottelemalla uusia kauppasopimuksia, joissa sovitaan yhä enemmän myös digitalouden asioista. Näin varmistetaan tietoliikenteen vapaus, digitaalisen kaupankäynnin oikeudet ja velvollisuudet sekä yhtenäistetään digitalouden sääntelyä EU:n ja kolmansien maiden välillä. ”Tällä hetkellä suomalaisyritykset joutuvat noudattamaan hyvin erilaisia sääntöjä eri vientimarkkinoilla. Monille markkinoille on myös vaikea päästä protektionististen sääntöjen ja käytäntöjen takia.” Kumpula-Natri vastaa Euroopan parlamentissa pysyvänä raportöörinä uuden WTO e-commerce sopimusneuvotteluista. WTO puitteissa haetaan laajasti yhtenäisiä digitalouden pelisääntöjä. Lisäksi digisäännöistä neuvotellaan kahdenvälisesti Britannian, Indonesian, Chilen, Australian ja Uuden Seelannin kanssa. 5G:n laajentaminen koko Eurooppaan on

KUVA ISTOCKPHOTO

”Muutaman vuoden päästä dataa liikkuu jo niin paljon, että 5G on ainoa ratkaisu. Siksi EU:lta sekä kansallisilta ja yksityisiltä toimijoilta tarvitaan riittävän suuria yhteisiä investointeja ja ponnistuksia tämän tavoitteen saavuttamiseksi.”

”ALUSTATALOUDELLE ON LUOTAVA SELKEÄT SÄÄNNÖT JA KOMISSIO LUONNOSTELEEKIN PARHAILLAAN TÄLLAISTA KOKONAISUUTTA.” yksi onnistumisen avaimista. Kuluvan vuoden aikana kaikki EU-jäsenmaat pitäisi saada opastettua tälle polulle. ”Muutaman vuoden päästä dataa liikkuu jo niin paljon, että 5G on ainoa ratkaisu. Siksi EU:lta sekä kansallisilta ja yksityisiltä toimijoilta tarvitaan riittävän suuria yhteisiä investointeja ja ponnistuksia tämän tavoitteen saavuttamiseksi.”

nannäyttäjä. Vastaavaan sääntelyyn ovat päätyneet monet muutkin maat ja hanketta aikanaan vastustaneet digijätit ovat nekin kääntäneet kelkkansa yksi toisensa jälkeen. ”Keskeistä on, että kuluttajat voivat luottaa verkosta ostamiinsa palveluihin ja tuotteisiin. Yritysten on puolestaan luotettava sähköisesti tehtyihin sopimuksiinsa ja siihen, ettei viranomaiskohtelu ole syrjivää. Digitaloudessa on voitava toimia eri maiden rajojen yli mahdollisimman vapaasti ja turvallisesti”, Kumpula-Natri tähdentää. Edessä onkin vielä paljon työtä, ennen kuin EU-maiden digimarkkinat ovat aidosti yhdistyneet. Vielä enemmän on urakkaa kolmansien maiden kanssa käytävissä kauppaneuvotteluissa.

•

DIGIMARKKINOISSA RIITTÄÄ TYÖSARKAA EU:ssa riittää tulevina vuosina työtä riittää myös digimarkkinoiden ja etenkin digipalveluiden laadun ja turvallisuuden saralla. EU:n taannoinen GDPR-asetus on ollut KumpulaNatrin mukaan monella tavalla tärkeä suun-

21 KAUPPAKAMARI

HENKILÖ

Ilmoituskanava on kyttäilyn sijaan kehittämistä ja riskienhallintaa TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT LIISA TAKALA

Kaikilla yli 50 hengen yrityksillä ja organisaatioilla on ensi vuoden loppuun mennessä oltava ilmoituskanava, jonka kautta voi kertoa niiden toiminnassa havaitsemistaan epäkohdista ja rikkeistä. Keskuskauppakamarin johtaja Stina Wikberg kuitenkin korostaa, että kyttäilyn sijaan kyse on ennen kaikkea yritysvastuusta ja riskienhallinnasta.

22 KAUPPAKAMARI

23 KAUPPAKAMARI

J STINA WIKBERG Ikä 42, kotipaikka Helsinki. Keskuskauppakamarin itsesääntelystä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja. TYÖURAA MM.

Fondiassa, Alma Talentissa ja Talentum Mediassa KOULUTUS:

Oikeustieteen kandidaatti

os yrityksellä on huonoja uutisia, ne kannattaa aina kertoa ensin itse. Varsinkin väärinkäytöksiin, epäeettiseen toimintaan tai suoranaisiin rikoksiin liittyvät väitteet voivat ulkopuolisten levittäminä aiheuttaa yrityksille ja organisaatioille jopa kohtalokkaita mainekolhuja. Pahimmillaan maineen palauttaminen saattaa viedä vuosia eikä välttämättä onnistu silloinkaan, mikäli vanha laiminlyönti nousee tasaisin väliajoin esiin vaikkapa varoittavana esimerkkinä. Keskuskauppakamarin itsesääntelystä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Stina Wikberg muistuttaakin, että yritykset ovat vastuullisuus- ja eettisyysasioissa päivä päivältä tiukemman luupin alla. Vuosikertomuksiin, tiedotteisiin ja verkkosivuille kirjatut lupaukset on lunastettava omassa toiminnassa joka päivä. ”Nyt on todellakin elettävä kuten itse vakuutetaan. Ja kyllä jokaisen esimiehen tai yritysjohtajan pitää tietää heti ensimmäisten joukossa, mikäli jossain kohtaa toimitaan vastoin organisaation yhteisiä pelisääntöjä”, Wikberg tähdentää.

HARRASTUKSET:

Juristikuoro Lain Huuto, jooga, latvian kieli ja kulttuuri PERHE:

Aviomies ja kaksi alakouluikäistä poikaa

ILMOITUSKYNNYS ALEMMAKSI EU-DIREKTIIVILLÄ Havaituista laiminlyönneistä kertominen eteenpäin ei kuitenkaan ole aina helppoa. Yksittäisen työntekijän kohdalla into voi tyssätä jo epävarmuuteen siitä, kenelle asiasta pitäisi ensiksi viestiä. Etenkin pienemmissä työyhteisöissä ”ilmiantaja” saattaa myös paljastua nopeasti, mikä on omiaan nostamaan ilmiantokynnystä. Takaraivossa voivat lisäksi kummitella mahdolliset jälkiseuraamukset: murennanko ilmiannolla muidenkin työn – ja samalla oman ura- ja palkkakehitykseni? Moni voi pohtia sitäkin, saako teosta lopulta sankarin vai luopion maineen. Nämä tulokulmat ovat olleet tärkeitä perusteita myös EU:n viime syksynä hyväksymälle whistleblowing-direktiiville. Se velvoittaa kaikki yli 50 henkilöä yritykset avaamaan kanavan anonyymeille ilmiannoille. Samalla painotetaan, ettei ilmoittavaan henkilöön saa kohdistaa vastatoimia, kuten esimerkiksi lomautusta, irtisanomista, työtehtävien vaihtoa, palkanalennusta, pelottelua tai syrjintää. ”Direktiivillä suojellaan ilmoittajaa, mutta kanavan kautta voi päästä kiinni myös vääriin toimintatapoihin heti tuoreeltaan. Näin se toimii johdon työkaluna riskien- ja maineenhallinnassa”, Wikberg muistuttaa. HYVISSÄ AJOIN KANAVANRAKENNUSTÖIHIN Joissakin yhteyksissä on ehditty jo pelätä, että anonyymistä ilmoituskanavasta tulee eräänlainen kyttäyskanava, joka tarjoaa mahdollisuuden myös kiusantekoon ja mustamaalaamiseen.

24 KAUPPAKAMARI

Wikberg kuitenkin luottaa ihmisten omaan ymmärrykseen ja vastuullisuuteen. ”Vastaava kanava on ollut jo jonkin aikaa käytössä esimerkiksi rahoitusalan yrityksissä ja niitä on avattu myös muilla toimialoilla. Kokemusten perusteella ilmoituksia kertyy vuosittain noin yksi neljääsataa työntekijää kohden eli kyllä ilmoittajat tuntevat myös oman vastuunsa. Lisäksi ne menevät yrityksessä suoraan oikealle vastuuhenkilölle”, hän tähdentää.

”PELKKIEN LAKIVELVOITTEIDEN SIJAAN ILMOITUSKANAVA ON OSOITUS SIITÄ, ETTÄ YRITYS TOIMII VASTUULLISESTI.”

Isommille yrityksille direktiivin täytäntöönpano ei Wikbergin mukaan aiheuta suurempia käytännön haasteita. Velvoiterajan tuntumassa olevien tai ripeästi kasvavien pk-yritysten resurssit voivat kuitenkin olla rajalliset sekä kanavan perustamisessa että vastuuhenkilöiden nimeämisessä. ”Siksi liikkeelle kannattaa lähteä nyt eikä vasta vuoden päästä, kun aikaraja alkaa mennä jo umpeen”, hän muistuttaa. ILMOITUSKANAVA-PALVELUA MYÖS KAUPPAKAMARILTA Pk-yritysten haasteet on otettu vakavasti myös Keskuskauppakamarissa. Mikäli yrityksellä on rajalliset resurssit rakentaa ja avata omaa kanavaa, voi palvelun hankkia myös Keskuskauppakamarista. Uuden Ilmoituskanava.fi-palvelun avulla yritys täyttää direktiivin vaatimukset ja voi samalla tarjota mm. uusille ja vanhoille työntekijöille, alihankkijoille, yhteistyökumppaneille ja vaikkapa osakkeenomistajille luotettavan ja helppokäyttöisen kanavan ilmoitusten tekemiseen. Ilmoituksia käsittelevät vain siihen valtuutetut yrityksen edustajat. Keskuskauppakamarin johtajan Stina Wikbergin mukaan ilmoituskanava.fi:n avulla päästään hyvissä ajoin kiinni epäkohtiin, joista voi olla haittaa yrityksen maineelle ja liiketoiminnalle. ”Samalla voidaan muuttaa ripeästi suuntaa ja viestiä siitä myös ulospäin. Pelkkien lakivelvoitteiden sijaan Ilmoituskanava on osoitus siitä, että yritys toimii vastuullisesti. Se voi lisäksi antaa arvokasta tietoa liiketoiminnan tueksi, mikä tuottaa aina myös kilpailuetua”, Wikberg muistuttaa. LISÄTIETOA ILMOITUSKANAVA-PALVELUSTA: WWW.ILMOITUSKANAVA.FI

TILASTO

Kauppakamarin selvitys: Joka viides pörssiyhtiö hyödynsi yhtiökokousten järjestämiseen annettuja helpotuksia KAUPPAKAMAREIDEN SELVITYKSEN PERUSTEELLA 26 PÖRSSIYHTIÖTÄ, ELI NOIN JOKA VIIDES PÖRSSIYHTIÖ ON SOVELTANUT VÄLIAIKAISEN LAINSÄÄDÄNNÖN MAHDOLLISTAMIA HELPOTUKSIA YHTIÖKOKOUSTEN JÄRJESTÄMISEEN. HELPOTUKSIA OVAT HYÖDYNTÄNEET LÄHES KAIKEN KOKOISET PÖRSSIYHTIÖT. YKSIKÄÄN YHTIÖ EI VIELÄ HYÖDYNTÄNYT REAALIAIKAISTA ETÄ-ÄÄNESTÄMISTÄ. Kauppakamareiden selvityksen perusteella 26 pörssiyhtiötä, eli noin joka viides pörssiyhtiö on soveltanut väliaikaisen lainsäädännön mahdollistamia helpotuksia yhtiökokousten järjestämiseen. Helpotuksia ovat hyödyntäneet lähes kaikenkokoiset pörssiyhtiöt. Yksikään yhtiö ei vielä hyödyntänyt reaaliaikaista etä-äänestämistä. Joka kolmas markkina-arvoltaan suuri yhtiö ja lähes joka viides keskisuuri yhtiö hyödynsi mahdollisuutta velvoittaa yhtiökokoukseen osallistuvat osakkeenomistajat ja asiamiehet äänestämään ennakkoon. Kuusi markkinaarvoltaan pientä yhtiötä puolestaan hyödynsi mahdollisuutta lykätä yhtiökokouksen pitämistä heinä-syyskuulle. Selvitys osoittaa, että väliaikaisen lainsäädännön mahdollistamille helpotuksille oli tilausta. Se mahdollisti osallistujamäärältään suurtenkin yhtiökokousten läpiviennin ilman terveysriskejä. Osakkeenomistajat pystyivät seuraamaan osaa ennakkoäänestykseen perustuneista

kokouksista taas pidettiin ilman reaaliaikaista seurantamahdollisuutta niin, että hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan etukäteen videoidut puheenvuorot julkaistiin yhtiön verkkosivuilla yhtiökokouspäivänä. Yksikään pörssiyhtiö ei hyödyntänyt etäosallistumista, joka olisi mahdollistanut osakkeenomistajien reaaliaikaisen puhe-, kysely- ja äänioikeuden käytön etänä. Vain 14 pörssiyhtiötä ehti pitää varsinaisen yhtiökokouksensa ennen ensimmäisten kokoontumisrajoitusten voimaantuloa. Yli puolet pörssiyhtiöistä lykkäsi yhtiökokoustaan ja loput yhtiöt pitivät yhtiökokouksensa suunniteltuna ajankohtana ylimääräisin varojärjestelyin. Corporate governance -selvityksessä tarkasteltiin yhtiökokousten järjestämistä poikkeusoloissa, hallinnointikoodin noudattamista sekä pörssiyhtiöiden hallitusten työskentelyä. Selvitys kattaa kaikki Helsingin pörssissä kesäkuun 2020 alussa listatut suomalaiset pörssiyhtiöt. Yhteensä tarkasteltuja yhtiöitä oli 122.

pörssiyhtiötä ehti pitää varsinaisen yhtiökokouksensa ennen ensimmäisten kokoontumisrajoitusten voimaantuloa.

VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PITOTAPA, KAIKKI YHTIÖKOKOUKSET

6 14 81

OYL OYL + poikkeusjärjestelyt Väliaikaisen lain mukaiset menettelyt Kokous lykätty 30.6.2020 jälkeiselle ajalle

25 KAUPPAKAMARI

Risto Siilasmaa:

Tulevaisuuden suunnittelussa yksi skenaario ei riitä TEKSTI ANNIKAISA KNUUTILA

F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa oli jo ennen koronaa vahvasti sitä mieltä, että yrityksen hallituksessa ja johdossa pitää laatia tulevaisuuden varalle useita eri skenaarioita, yksi ei riitä. "Skenaarioajattelu on äärimmäisen hyödyllistä juuri nyt, koska on poikkeuksellisen todennäköistä, että jos nyt tekee vain yhden strategisen suunnitelman, vuoden kuluttua voi huomata sen osuneen harhaan".

än kannustaakin yritysten hallituksia ja johtoa tekemään useampia skenaariota sekä niihin liittyviä toimia, ja viemään eteenpäin niitä, jotka ovat kustannus-hyötysuhteeltaan hyviä näissä suunnitelluissa tulevaisuuksissa. Paitsi erilaisia hyvän kehityksen skenaarioita Siilasmaa kannustaa laatimaan myös ikävien vaihtoehtojen skenaarioita. "Ihmettelisin, jos esimerkiksi matkailualalla ei nyt mietitä ikäviäkin skenaarioita. Se varmasti aiheuttaa masennusta ja voimattomuutta, mutta voi myös helpottaa ja voimaannuttaa, jos keskittyy kuitenkin asioihin, joihin voi itse vaikuttaa. Ehdottomasti kannattaa kysyä apua, laajastikin, sillä ihmisillä on halu auttaa", Siilasmaa sanoo ja kertoo tietävänsä sen omasta kokemuksestaan:

26 KAUPPAKAMARI

"Nuorena yrittäjänä ajattelin ensin, etten voi mennä kysymään isojen yritysten edustajilta apua, että heitä eivät kuitenkaan pienen firman asiat kiinnosta, eivät he edes suostu puhumaan kanssani. Sitten ajattelin, että eihän siinä mitään häviä. Oman kokemukseni perusteella uskon, että keneltä tahansa voi mennä pyytämään apua". Millaisia asioita pk-yritys voi strategisia visioita ja skenaarioita laatiakseen sitten seurata? "Seurattavat asiat riippuvat tietysti yrityksen toimialasta ja tilanteesta. Mutta pitää hakea tietoa olennaisimmista yrityksen tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Miettiä vaikka viisi skenaariota ja niihin jokaiseen liittyvät keskeiset tekijät. Vielä erikseen voi pohtia, mitkä asiat etukäteen indikoisivat, mikä valituista skenaarioista toteutuu, ja alkaa seurata niitä. Tällainen lähestymistapa

on rakenteellinen ja systemaattinen". Siilasmaa korostaa, että kun ennalta arvioidaan asioita ja seurataan eteenpäin katsovia indikaattoreita, ollaan valmentautuneempia toimimaan, jos yllätyksiä tulee. "Jos sitten kolmosskenaarion sijaan näyttääkin toteutuvan kakkosskenaario – jos vastatuulen sijaan alkaakin puhaltaa oikealta – ehditään muuttaa yrityksen kurssia, koska tilanteeseen on ainakin osittain valmistauduttu". EI OLE VAIN YHTÄ TAPAA TEHDÄ HALLITUSTYÖTÄ Siilasmaa huomauttaa, että koska elämme poikkeuksellisia aikoja, hallituksen rooli johdon sparraajana ja kokemuksen tuojana korostuu. "Etätyön lisääntyminen ja digitalisaatio ovat ottaneet ison loikan. Myös hallitustyö

KUVA ILMARI FABRITIUS

F-Securen hallituksen puheenjohtajan Risto Siilasmaan aiheena HHJ-juhla-alumniseminaarissa on strateginen visiointi hallituksessa, mutta hän haluaa muistuttaa yrityksiä myös teknologian merkityksen kasvusta.

muuttuu. Nyt on hieno mahdollisuus uudistaa hallitustyötä, tapaa, jolla johto ja hallitus tekevät yhteistyötä. Monet yritykset uudistuksia jo tekevät. Muiden olisi hyvä muistaa, että hallitustyönkin on elettävä ajan ja kehityksen mukana. Korona antoi meille aikamoisen herätyksen: vanha tapa toimia ei riitä". Siilasmaan ”omissa hallituksissa” on mietitty kokouskalenteria uusiksi. Aikaisemman yhden pitkän kuukausittaisten läsnäolokokouksen sijaan tahtia on tiivistetty. Koronaaikana joka toinen kokous on etäkokous, kunhan asiat siihen soveltuvat. "Etäkokous on tehokas, etenkin, jos agendalla on päivitys- ja raportointityyppisiä asioita. Toki esimerkiksi strategian pohdinta hyötyy kasvokkaisesta kokoontumisesta". Siilasmaa ehdottaakin, että yhden kuukausittaisen kokouksen lisäksi voidaan vaikka joka toinen viikko pitää tunnin tai parin mittaisia hallituksen ja johdon kokouksia esimerkiksi koronakriisiin ja yrityksen toimintaan liittyvästä asiasta. Mukaan voidaan pyytää ulkopuolisia alustajia, vaikka yliopistosta tai asiakasyrityksestä. Tällaisiin työkokouksiin voidaan kutsua koko hallitus tai perustaa hallituksen työryhmiä johdon tueksi sparraamaan ja ideoimaan, ei päättämään. "Hallitusten puheenjohtajien, jäsenten ja johdon on oltava uudistamisessa aloitteellisia. On suorastaan ihailtavaa, jos yrityksen toimitusjohtaja ehdottaa hallitukselle sen työtapojen uudistamista. On myös toimitusjohtajan vastuulla auttaa hallitusta toimimaan mahdollisimman hyvin".

HHJ-KURSSILTA OSAAMISTA JA ASENNETTA Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssi (HHJ) täyttää tänä syksynä 15 vuotta. Risto Siilasmaa on HHJ-juhla-alumniseminaarin pääpuhuja aiheenaan ”Strateginen visiointi hallituksessa – harhanäkyjä vai tulevaisuuden hallinnan työkalu”. HHJ-koulutuskokonaisuus on Siilasmaalle tuttu, ja hän sanoo sen olevan ”tosi hieno juttu”. "Tärkeää hallitustyön osaamisen kehittämisen lisäksi on asennemuutos. Kurssilla – vaikka sinne lähtiessään ajattelee jo paljon osaavansakin – moni huomaa oppivansa uutta. Uskon, että sillä on laajempaakin merkitystä: se kannustaa elinikäiseen oppimiseen". Aivan samoin kuin ei ole yhtä tapaa tehdä hallitustyötä, Siilasmaa haluaisi laajentaa hallitusten kouluttamisen tapoja. "Totta kai kannustan hallituksen jäseniä HHJ:n tyyppisille kursseille. Mutta voisi ajatella hallituksiin myös sessioita, joihin tulisi ulkopuolinen asiantuntija puhumaan – esimerkiksi tekoälystä ja koneoppimisesta. Tällainen koulutus ei hyödytä hallituksen jäsentä vain yhteen yritykseen liittyen, vaan auttaa häntä kehittymään muutenkin". HHJ-alumniseminaarissa Siilasmaa arvioikin strategisen visioinnin lisäksi puhuvansa teknologian kasvavasta merkityksestä. "Ei löydy toimialaa, jolle eksponentiaalisesti kasvavilla teknologioilla ei olisi merkitystä. On paneuduttava niiden ennakointiin ja vaikutusten mittarointiin. Se on haastavaa, mutta vaikutuksia on hyvä miettiä kaikissa yhtiöissä".

•

HHJ-ALUMNISEMINAARI 26.11.2020 TAMPEREELLA. YLEISTEEMANA ON ”OIKEILLA ANALYYSEILLÄ MENESTYSTÄ”. WWW.HHJ.FI

27 KAUPPAKAMARI

OULUN KAUPPAKAMARIN UUDET JÄSENET 16.4.–27.8.2020

KAINUU NORTH FINLANDIA TRAVELS OY Majoitus- ja ravitsemistoiminta KALAJOKILAAKSO ISOKUMMUN KEHRÄÄMÖ OY Tekstiilikuitujen valmistelu ja kehruu M-SOLUTIONS OY Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi

Jos näkee aina riskejä voiko hyvä mahdollisuus jäädä käyttämättä? Me autamme asiakkaitamme hyötymään uusista mahdollisuuksista ja hallitsemaan riskejä. Lähimmän asiantuntijamme löydät osoitteesta: ey.com/fi

OULU AQUATOR OY Maa- ja vesirakentamisen tekninen palvelu MEDIRACER OY Lääkintä- ja hammaslääkintäinstrumenttien/ tarvikkeiden valmistus SEP SOLUTIONS OY Viestintälaitteiden valmistus BIOMETA FINLAND OY Tekniikan tutkimus ja kehittäminen CIRCMEAL OY / CIIYOU Elintarvikkeiden valmistus DIGILEAPER OY Liikkeenjohdon konsultointi DIGIZER OY Mainostoimistot ja -palvelut DOMISI OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen FINNADVANCE OY Muu luonnontieteellinen tutkimus ja kehittäminen NE DEVICE SW OY Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi OULUN 2. ROTUAARIN APTEEKKI Apteekit POHJOIS-SUOMEN TOIMITILAT OY Kiinteistönvälitys POHJOLA RAKENNUS OY SUOMI Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen T-NOSTURITALO OY Rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraus ja leasing TILIPALVELU P. KEIMIÖNIEMI Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu RAAHE TRACEGROW OY Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus WOLLER OY Metallituotteiden korjaus ja huolto

www.portofkalajoki.fi

Commercial Director Petri Nikupeteri, +358 44 4691 358 petri.nikupeteri@portofkalajoki.fi

RELEVANT CHARTS

BA 2252, BA3062 Finnish charts; 957, 3 (Gulf of Botnia), 53

28 KAUPPAKAMARI

AIRPORTS

Oulu 130 km Kokkola 90 km

PORT INFORMATION

FIKJO (ID: 11827)

LANDMARKS

Ulkokalla Lighthouse (64*19.88´N 23*26.75´E)

UUDET JÄSENET

LYHYESTI LUKUINA

118 500

Suomessa oli heinäkuussa 118 500 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa.

YRITYSVASTUU 2.0

75%

Pk-yrityksistä 75% oli tyytyväisiä saamiinsa koronatukiin.

33107 kpl

Ely-keskusten yrityksille myöntämä tukimäärä 24.8. mennessä oli 293 miljoonaa euroa.

Ely-keskuksille tuli 33 107 hakemusta yritysten koronarahoituksen (tilanneanalyysi ja kehittämisavustus) saamiseksi.

293 M€

YRITYSVASTUU 2.0 - Johtamisen uusi normaali on kirja yritysten strategisesta vastuullisuudesta ja yhteiskunnallisesta roolista, yritysvastuun johtamisesta sekä sidosryhmien merkityksestä vastuullisen yritystoiminnan kehittämisessä. Teos huomioi viime vuosien aikana esille tulleet asiat ja ilmiöt, kuten yritysten ilmastoheräämisen, sijoittajien entistä aktiivisemman roolin yritysvastuun kirittäjinä, vastuullisen brändin luomisen sekä yritysaktivismin. Kirja kattaa yritysvastuun teemat ja parhaat käytännöt vaatimustenmukaisuudesta vastuulliseen hankintaan. Yritysten rooli yhteiskunnassa on muuttumassa. Taloudellinen tulos on liian kapea mittari yrityksen menestyksen mittaamiselle: yrityksiä arvioidaan myös niiden yhteiskunnalle ja sidosryhmille tuottamien myönteisten ja kielteisten vaikutusten perusteella. Kirjasta saa käytännönläheisiä neuvoja vastuullisuuden johtamiseen ja vastuullisuustyön organisointiin. Se avaa yritysten roolia ilmastokriisin vastaisessa työssä ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa sekä toimii reseptivihkona, kun valmistaudutaan sidosryhmien kanssa käytävään vuoropuheluun, oli kyse sitten kansalaisjärjestöistä tai paikallisyhteisöistä.

LÄHTEET: TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ; PK- YRITYSBAROMETRI SYKSY 2020, TYÖLLISYYSKATSAUS. ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUS; KORONARAHOITUKSEN HAKEMUS- JA PÄÄTÖSMÄÄRÄT 24.8.2020 MENNESSÄ.

29 KAUPPAKAMARI

SYKSY – KOULUTUKSET Kauppakamarin valtakunnallinen Veropäiväkiertue Kajaani 28.10.2020 klo 9.00–16.00 • Ylivieska 02.12.2020 klo 9.00–16.00 • Oulu 03.12.2020 klo 9.00–16.00 KATSAUS VUODEN 2021 TALOUSNÄKYMIIN!

Vuosittainen taloushallinnon ammattilaisten ajankohtaistapahtuma tarjoaa keskeiset lakimuutokset ja -uudistukset sekä muut tilinpäätös- ja veroasiat tiiviinä, käytännönläheisenä pakettina. Tule hakemaan rautaisannos syksyyn ja verkostoidu samalla kollegojen kanssa!

ASIANTUNTIJAT

OHJELMA

Johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää, Keskuskauppakamari. Kujanpää on aikaisemmin toiminut kansainvälisen yritysverotuksen asiantuntijana KPMG:llä. Emmiliina on kiinnostunut erityisesti EU-oikeudellisista verokysymyksistä.

Risto Walden – Ajankohtaista kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä – Yrityksen varojen hankinnan ja voitonjaon verokysymyksiä

KLT Risto Walden, Bilanssi Oy. Risto on innostava ja energinen luennoitsija. Hän kuuluu Suomen eturivin asiantuntijoihin kirjanpidollisella ja verotuksellisella osaamisellaan ja on kirjoittanut useita teemaan liittyviä kirjoja ja artikkeleita. Walden on aiemmin työskennellyt Helsingin kauppakorkeakoulussa ja Verohallinnossa.

Emmiliina Kujanpää – Ajankohtaista verolainsäädännöstä – Verotuksen ajankohtaista oikeuskäytäntöä – Ajankohtaista kansainvälisestä verotuksesta Osallistumismaksu: Jäsenetuhinta 390 € + alv 24 % Hinta 490 € + alv 24 % Maksuun sisältyy ohjelman mukainen luento ja materiaali.

Esimiestyön haastavat tilanteet ja ratkaisumallit, Oulu 30.9.2020 klo 9.00–16.00, Vanha Paloasema, Kauppurienkatu 24, Oulu HYVINVOIVA, OLENNAISEEN KESKITTYVÄ JA TAVOITTEET SAAVUTTAVA TYÖYHTEISÖ!

Esimies arjessa kohtaa paljon myönteisiä asioita ja onnistumisia sekä myös haastavia vaikeita tilanteita. Esimies elää mukana työyhteisön iloissa ja suruissa. Esimiestehtävässä menestymisen ja siinä jaksamisen kannalta olennaista on hyväksyä tehtävään liittyvänä myös vaikeat tilanteet ja niiden ratkaiseminen. Täydellistä työyhteisöä ei ole olemassa. Menestyvä työyhteisö ei ole ristiriidaton, vaan menestyvä työyhteisö on sellainen, jossa on kyvykkyyttä ja valmiutta kohdata ja myös hyödyntää ristiriitoja ja vaikeita tilanteita sekä käsitellä niitä. Työyhteisön ilmapiirillä on merkitystä. Hyvinvoivan ja tavoitteet saavuttavan työyhteisön esimies rakentaa ja edesauttaa omalla toiminnallaan hyvän ilmanpiirin rakentumista. Hyvä ilmapiiri ennaltaehkäisee ristiriitatilanteiden syntymistä ja mahdollistaa myös vaikeiden tilanteiden hyödyntämisen oppimiskokemuksina ja toiminnan kehittämisessä.

30 KAUPPAKAMARI

Esimiestyön haastavat tilanteet -valmennuksessa esimies saa kattavasti välineitä rakentaa työyhteisöä, jossa keskitytään olennaiseen ja omataan kyvykkyyttä käsitellä haastavia, vaikeita tilanteita. Keskiössä on myös esimiehen oma jaksaminen. Päivän aikana esimies saa välineitä ja oivalluksia oman hyvinvointinsa ja ”esimieskuntonsa” ylläpitämiseen. Tilaisuudessa käsitellään konkreettisella tasolla erilaisia esimiesten kokemia ”yleisiä” haastavia tilanteita. Lisäksi osallistujilla on mahdollisuus nostaa tilaisuudessa käsiteltäväksi tapaus- ja tilanne-esimerkkejä. OHJELMA:

– Esimiehen rooli ja tehtävät 2020 -luvulla – Esimiehenä jaksaminen – esimiehen selviytymiskeinot – Tavoitteena olennaiseen keskittyvä hyvinvoiva työyhteisö – Esimerkkejä haastavista tilanteista ja niiden ratkaisumalleista – Miten tästä eteenpäin?

Asiantuntijana toimii ratkaisukeskeinen valmentaja, YTM Henrietta Aarnikoivu. Henrietta on ProTulos Oy:n perustaja. Hänellä on lähes 20 vuoden kokemus esimiehenä ja esimiestyön sekä johtamisen kehittäjänä. Puhujana ja valmentajana hänen onnistumisestaan kertovat erinomaiset asiakaspalautteet ja uskolliset asiakkaat. "Pätevä kouluttaja!" "Henrietta on erinomainen kouluttaja ja hänellä on selkeä ulosanti ja hyvät esiintymistaidot. Oman lisänsä koulutukseen toi Henrietan omakohtainen vahva kokemus esimiestyöstä. Kerrankin kouluttaja, joka jaksoi pitää mielenkiinnon koko koulutuspäivän ajan."

Osallistumismaksu: Jäsenetuhinta 370 € + alv 24 % Hinta 540 € + alv 24 % Maksuun sisältyy ohjelman mukainen luento ja materiaali.

KOULUTUSKALENTERI Merkitse tärkeät päivät kalenteriisi!

SYKSY 2020 (SYYS–LOKAKUU)

TYÖSUHDE, PALKKA JA HR

KANSAINVÄLISTYMINEN

22.09. (9–12) 22.09. (13–16) 22.10. (9–16)

15.09. (9–14) 22.09. (9–12) 02.10. (9–15) 06.10. (9–16)

Palkanlaskijan aamupäivä, Oulu Kun työ vähenee, Oulu Ajankohtaista työoikeudesta, Kajaani

JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ 08.09. (9.30–11) 23.09. (9–16) 30.09. (9–16) 01.10. (9–16)

WEBINAARI: Yritystoiminta ilman toimistoa Hallitus ja talous, Oulu Esimiestyön haastavat tilanteet ja ratkaisumallit, Oulu YSE 1998 ja urakkasopimukset, Oulu

Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) 1. jakso 2. jakso 3. jakso Ryhmätyö 4. jakso

Oulu 03.09. 16.09. 30.09. 08.10. 29.10.

Kuusamo 14.10. 03.11. 09.11. 18.11. 25.11.

Oulu 13.11. 24.11. 02.12. 09.12. 16.12.

Incoterms 2020 – uudistuneet toimituslausekkeet tutuksi!, Oulu WEBINAARI: Remburssi maksuehtona ja myyjän työkaluna! STRIIMI: Vientikaupan keskeiset asiakirjamääräykset Tuonti- ja vientitullaus haltuun, Oulu

MYYNTI, MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ 16.09. (9–16) 07.10. (9–12)

Älykäs myynti – myyntitaitojen kehittämispäivä, Oulu ePrivacy/Sähköisen viestinnän muuttuva sääntely ja uudet tulkintakäytännöt, Oulu

TALOUS JA VEROTUS 03.09. (9–15) 01.10. (9–12) 28.10. (9–16) 29.10. (9–15)

Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä, Oulu Etätyö ja verotus, Oulu Kauppakamarin veropäivä, Kajaani Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä, Oulu

HHJ-Puheenjohtajakurssi 17.–18.9.2020, Oulu

Tutustu myös muuhun tarjontaamme kotisivuillamme www.oulunkauppakamari.fi/koulutus. Muutokset mahdollisia. Koulutusten järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen. Koronatilanne voi vaikuttaa koulutusten toteuttamistapaan. Kouluttaudu turvallisesti kanssamme!

ILMOITTAUTUMISET KOULUTUKSIIN:

Aino Rinta-Säntti Koulutus- ja palveluassistentti aino.rinta-santti@chamber.fi p. 050 477 6090

LISÄTIETOJA:

Riitta Schroderus Palvelujohtaja riitta.schroderus@chamber.fi p. 050 338 9350

31 KAUPPAKAMARI

Kumppanisi yritystoiminnan kehittämisessä Palvelemme yrityksiä kaikissa liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Asiantuntijamme auttavat maksuttomasti mm. rahoitus- ja tukihakemusten laadinnassa. Ota yhteyttä, kun tarvitset apua tai neuvoa!

LIIKETOIMINTAMALLI YRITYKSEN PERUSTAMINEN

Muistathan myös sähköiset palvelumme

SIJOITTUMISPALVELUT

Tarjoamme käyttöösi mm. toimitila- ja tonttipörssin, kattavan yrittäjän tietopaketin sekä ajantasaista tietoa esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista.

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA

LÖYDÄ MEIDÄT

YRITYSRAHOITUS

CHAT

VIENNIN EDISTÄMINEN OMISTAJANVAIHDOKSET LIIKETOIMINNAN VALMENNUKSET

businessoulu.com | businessasema.com yrityspalvelutoulu.fi

TYÖNANTAJAPALVELUT INNOVAATIO- JA VERKOSTOITUMISPALVELUT VIESTINTÄ- JA MEDIAPALVELUT TAPAHTUMA-ASIANTUNTIJA

LÄHETÄ MEILLE

tiedote tai uutisaihe media@businessoulu.com