Issuu

KAUPPA KAMARI OULUN KAUPPAKAMARI NUMERO 01 HELMIKUU 2022

YRITYSTARINA

HENKILÖSTÖJOHTAMINEN KANTAA ILOQIA

RAUTAROUVA JOHANNA RIIHIJÄRVI LIIKUN TOIMITUSJOHTAJA ON TAHTONAINEN JA LIIKUNTABISNEKSEN KULTASORMI

IT-RATKAISUT TEOLLISUUDELLE, PALVELUTUOTANTOON JA TERVEYDENHUOLTOON

MOBIILIOHJELMISTOT • INTEGRAATIOT WEB-OHJELMISTOT • PILVIRATKAISUT

www.rescomi.com | Softpolis Raahe | Teknologiakylä Oulu

OULUN HAUTAUSTOIMISTO Asemakatu 21, Oulu , p. (08) 311 2158 (24 h) www.arvokovaoy.fi

KEMET Electronics Oy

Siikarannantie 3, 89600 Suomussalmi Puhelin 010 295 3118 Sähköpostit etunimisukunimi@kemet.com www.kemet.com Filmikondensaattorien valmistusta Suomussalmella jo vuodesta 1979.

Kanssasi surun kohdatessa

Iin Hautaustoimisto ja kukkakauppa Haminantie 1, Ii , p. (08) 8176 100 Keijun Kukkapuoti Ollilantie 4, Kempele, p. (08) 515 954 Kukka & Lahja Ruusu Kauppakeskus Kapteeni, Oulunsalo, p. (08) 520 9180 Rosea Niittäjäntie 1F, Liminka, p. 050 3721 091

HAUTAUSPALVELUT: OULU • II • KEMPELE • OULUNSALO • LIMINKA

AMMATTINA RAKENTAMINEN www.rpjm.fi

PÄÄKIRJOITUS

Suomen haasteina osaamispula ja väestöpula Tammikuussa julkistetun kauppakamareiden kyselyn mukaan yleisin syy rekrytoida ulkomaalaisia osaajia on se, että Suomesta ei ole saatavilla yrityksen tarvitsemaa osaavaa työvoimaa. Kyselyyn vastanneista Oulun kauppakamarin jäsenyrityksistä noin kolmannes on jo rekrytoinut ulkomaalaisia työntekijöitä ja yli 40 prosenttia aikoo tehdä niin myös jatkossa. Ulkomailta rekrytoivat yritykset tarvitsevat osaajia erityisesti ns. duunaritöihin. Yli 60 prosenttia yrityksistä, jotka aikovat jatkossa rekrytoida ulkomailta kertoivat hakevansa ulkomaalaisia osaajia nimenomaan työntekijätehtäviin. Huolestuttavaa on, että maahanmuuton vauhdittamiseen tähtäävät toimet keskittyvät liikaa asiantuntijoihin ja erityisasiantuntijoihin. Hieman yli 60 prosenttia kyselyn vastaajista tarvitsee osaajia asiantuntijatehtäviin ja 15 prosenttia johtotehtäviin. Ulkomaalaisia osaajia rekrytoineiden yritysten kokemukset ovat erittäin positiivisia – vain noin 5 prosenttia ilmoitti, että heidän kokemuksensa oli negatiivinen. Suurin osa, lähes 60 prosenttia, on rekrytoinut ulkomaalaisia suoraan yrityksen palvelukseen, ulkomaalaista vuokratyövoimaa on käyttänyt hieman yli 20 prosenttia ja noin neljännes on tehnyt kumpaakin. Edelleen kuitenkaan lähes 60 prosenttia yrityksistä ei rekrytoi ulkomailta eikä siis hyödynnä tätä mahdollisuutta. Osaajista käydään kilpailua globaalisti – Suomi ei ole ainoa osaajapulasta kärsivä maa. Pohjoinen sijainti, kylmä ilmasto ja kireä verotus eivät varsinaisesti helpota osaajien houkutte-

lua. Osaajapulan ratkaisemiseksi pitää ottaa käyttöön kaikki keinot. Me yksinkertaisesti tarvitsemme enemmän ulkomaalaisia osaajia Suomeen. Suomen pitääkin saada maahantulon prosessi niin sujuvaksi, että emme ainakaan omin toimin haittaa osaajien maahanmuuttoa.

"OSAAJISTA KÄYDÄÄN KILPAILUA GLOBAALISTI – SUOMI EI OLE AINOA OSAAJAPULASTA KÄRSIVÄ MAA."

Sote-alalla paheneva osaajapula Tammikuussa pidettyjen hyvinvointialuevaalien yhteydessä nousi esille myös sote-alan osaajapula. Pula osaavasta työvoimasta vaivaa tällä hetkellä julkisen puolen lisäksi myös sote-alan yrityksiä. Sote-uudistuksen keskiössä on paheneva ongelma, kun väestö ikääntyy ja hoidon tarve kasvaa, mutta samanaikaisesti työllisten määrä vähenee. Pulaa osaajista on joka puolella maata ja tilanne tulee vain vaikeutumaan lähitulevaisuudessa. Osaajapulan ratkaisemiseksi on lisättävä osaamisperusteista maahanmuuttoa ja joustavoitettava sote-alan koulutustarjontaa. Sote-lakien toimeenpano hyvinvointialueilla ratkaisee sote-uudistuksen onnistumisen: kustannusten kasvun hillitsemisen ja saavutettavien, laadukkaiden ja yhdenvertaisten palvelujen parantamisen. Julkisen sektorin ei ole järkevää tuottaa kaikkia palveluita itse. Sote-palvelut on tuotettava tavalla, joka on veronmaksajille kustannustehokkain ja laadukkain. Asiakkaille tärkeintä on, että he pääsevät nopeasti hoitoon ja saavat laadukasta hoitoa. Sillä tuottaako hoidon julkinen vai yksityinen taho tai järjestö, ei asiakkaan näkökulmasta ole merkitystä.

JARI P. TUOVINEN, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari

HELMIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

PALAUTTAA ARVON

Ruskonniityntie 4, 90630 Oulu p. 020 781 7640 www.kuusakoski.com

MATKALLA KOHTI HIILINEUTRAALIA SATAMAA www.raahensatama.fi

OULUN KAUPPAKAMARI WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA Jari P. Tuovinen VASTAAVA TOIMITTAJA Mika Kulju

ILMOITUSMYYNTI Novia Finland Oy Isokatu 56, 90100 Oulu ilmoitukset@noviafinland.fi Puh. 08 552 8807 JULKAISIJA Oulun Kauppakamari, Sepänkatu 20, 90100 Oulu

TOIMITUSSIHTEERI Anni Alavahtola

ILMESTYMINEN Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa.

KONSEPTI JA ULKOASU PunaMusta Oyj

PAINO PunaMusta Oy, Oulu

TAITTO Jan Åqvist

JAKELU Noin 1800 kpl -Jäsenyrityksiin -Sidosryhmille -Kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa

KANNESSA Kuntokeskus Liikun toimitusjohtaja Johanna Riihijärvi Kuva: Kuntokeskus Liikku PALAUTTEET: anni.alavahtola@chamber.fi

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO Oulun kauppakamarin www-sivuilla ISSN 1458-6002

SISÄLTÖ

OULUN KAUPPAKAMARI Numero 1 / HELMIKUU 2022

3 8 12 16 18 20

KUVA: MEERI UTTI

PÄÄKIRJOITUS Suomen haasteina osaamispula ja väestöpula TUULA HAATAJA Vastuullisuus on suomalaisyrityksille vahva vientivaltti ANU AHOKAS Vuokratyövoimaa, rekrytointi-, työllistä- mis- ja urapalveluja tarjoavan StaffPoint -konsernin toimitusjohtaja JUHA SIPILÄ Lääkkeitä pohjoisen työvoimapulaan TATIN YRITYSKYLÄ Kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille suunnattu oppimiskokonaisuus taloudesta, työelämästä ja yrittäjyydestä KUNTOKESKUS LIIKKU Toimitusjohtaja Johanna Riihijärvi nousi esiin alan näkyvimpänä esitaistelijana

28 32

TEKNOLOGIAYHTIÖ ILOQ Henkilöstöön ja yrityskulttuuriin panostamisella on juuret syvällä iLOQin strategiassa ja johdossa KOLUMNI Kansainvälinen rekrytointi on investointi, jonka voi tehdä taidolla LAKIPALSTA Paikallisten lakitoimistojen asiantuntijat ratkaisevat jäsentemme ongelmia

HELMIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

HALLITUS

Erja Sankari jatkaa Oulun kauppakamarin puheenjohtajana Oulun kauppakamarin syyskokouksessa puheenjohtajana valittiin jatkamaan iLOQin operatiivinen johtaja Erja Sankari ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana Kaleva Median toimitusjohtaja Juha Laakkonen.

laakson kauppakamariosasto) ja Loiste-yhtiöiden toimitusjohtaja Reino Huusko (Kainuun kauppakamariosasto) ovat uusia tehtävissään. Raahen kauppakamariosaston puheenjohtajana jatkaa Jot-Rent Oy:n toimitusjohtaja Jari Riihijärvi.

Muusta puheenjohtajistosta, eli kauppakamariosastojen puheenjohtajista Pudasjärven Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Sami Vartiainen (Koillismaan kauppakamariosasto), Arvo Sijoitusosuuskunnan toimitusjohtaja Jari Pirinen (Kalajoki-

Kauppakamarin hallitukseen erovuoroisten tilalle valittiin uusiksi jäseniksi Temotek Oy:n osakas ja hallituksen jäsen Roosa Toivanen sekä iLOQin henkilöstöjohtaja Minna Tuomikoski.

Puheenjohtaja: Sankari Erja, operatiivinen johtaja, iLOQ Varapuheenjohtaja: Laakkonen Juha, toimitusjohtaja, Kaleva Media Muut varapuheenjohtajat: Vartiainen Sami, varapuheenjohtaja, Koillismaan alueosaston puheenjohtaja, Pudasjärven lämpö Oy Pirinen Jari, varapuheenjohtaja, Kalajokilaakson alueosaston puheenjohtaja, Arvo Sijoitusosuuskunta Riihijärvi Jari, varapuheenjohtaja, Raahen alueosaston puheenjohtaja, Jot-Rent Oy Huusko Reino, varapuheenjohtaja, Kainuun alueosaston puheenjohtaja, Loiste Oy Hallituksen muut jäsenet: Kokko Jaana, projektinjohtaja, Kuljetusliike Eero Sjögren Oy Lahti Lasse, toimitusjohtaja, Raahen Energia Lantto Tomi, toimitusjohtaja, Katri Antell Oy Lapola Mikko, toimitusjohtaja, Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr. Leppänen Harri, ympäristö- ja turvallisuusjohtaja, SSAB Lukkaroinen Joni, toimitusjohtaja, Terrafame Mäkimattila Juha, toimitusjohtaja, Storaenso Polso Mikko, toimialajohtaja, Osuuskauppa Arina Posio Keijo, toimitusjohtaja, Oulun Osuuspankki Simula Aarne, toimitusjohtaja, Wetteri Oy Still Jari, tietohallintojohtaja, F-Secure Oyj Toivanen Roosa, partner, Temotek Oy Tuomikoski Minna, henkilöstöjohtaja, iLOQ Oy

KAUPPAKAMARI

HELMIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

KevätF rum

Oulun kauppakamarin

Työn murros Missä ja miten töitä jatkossa tehdään ja johdetaan?

18.5.2022 Oulun Teatteri Oulun kauppakamarin kevätkokouksen yhteydessä järjestetään Kevätforum. Keynote-puhujana on VTT:n työelämäprofessori Nando Malmelin. Kevätforumin juontajana ja moderaattorina toimii Yle Oulun toimittaja Päivi Annala.

Kevätkokous alkaa klo 16.00 Kevätforum ohjelma: • Keynote-puheenvuoro Nando Malmelin, VTT Radikaali uudistuminen • Yrityspaneeli aiheesta: Työn uudistuminen yrityksissä • Vetovoimapalkinnon jako Kevätforumin jälkeen Mayfest-cocktails! Lisätietoa ja ilmoittautuminen oulunkauppakamari.fi Tervetuloa! Muutokset mahdollisia.

HELMIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

VASTUULLISUUS

Uusi vaihde osaajakisaan ISTUVAA HALLITUSTA ON PATISTETTU PIKAISIIN TOIMIIN NIIN TYÖLLISTÄMISEN KUIN TYÖPERÄISEN MAAHANMUUTON SARALLA. TYÖMINISTERI TUULA HAATAISEN (SD.) MUKAAN SANOISTA ON SIIRRYTTY JO TEKOIHIN JA LISÄÄ ON LUVASSA TULEVAN KEVÄÄN AIKANA. LUPAPROSESSEJA NOPEUTETAAN JA SUOMEEN MIELIVILLE ULKOMAISILLE OSAAJILLE AVATAAN JO KESÄÄN MENNESSÄ PIKAKAISTAT. MYÖS TYÖLLISYYSASTE PYRITÄÄN NOSTAMAAN 75 PROSENTTIIN VUOSIKYMMENEN PUOLIVÄLIIN MENNESSÄ. TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI Sanna Marinin (sd.) hallituksen taival on ollut pitkälti koronakriisin hoitoa eikä urakka osoita päättymisen merkkejä. Vaikka muuta odotettiin, on kuluva talvi kääntänyt tartuntatilastot synkemmiksi kuin kertaakaan kevään 2020 jälkeen. Koronakurimuksen keskellä valopilkkuna on ollut Suomen varsin suotuisia taloustilanne. Pandemian alussa uhkana ollut konkurssiaalto ei käynyt toteen ja monessa yrityksessä kasvuvauhti on ollut viimeisen vuoden aikana jopa ennakoitua kovempaa. Samalla on kuitenkin paljastunut täkäläisten työmarkkinoiden alati paheneva osaajapula, josta kertovat omaa kieltään myös kauppakamareiden kyselyt. Niiden mukaan peräti 75 prosentilla yrityksistä on pulaa osaavasta työvoimasta. Lähes 70 prosenttia puolestaan arvioi, että osaajapula jarruttaa yrityksen kasvua ja liiketoimintaa. Viranomaisprosessit ja vetovoima kuntoon Yrityskyselyiden tulokset huolestuttavat myös työministeri Tuula Haataista (sd). Hän tunnustaa, että osaajaongelman suhteen meillä on nukuttu ruususen

KAUPPAKAMARI

HELMIKUU 2022

unta. Pulma on toki ollut päättäjien pöydällä aiemminkin, mutta siihen ei ole tartuttu riittävän tiukasti. ”Osaavan työvoiman saatavuus on Suomelle niin iso kysymys, että siihen on herätty joka puolella. Yritykset menettävät osaajapulan myötä kasvun edellytyksiä ja tämä vaikuttaa myös ulkomaisten investoijien asenteisiin, kun ne pohtivat Suomea potentiaalisena sijoituskohteena”, Haatainen muistuttaa. Samalla hän tähdentää, että syyllisiä on tässä vaiheessa enää turha etsiä. Nyt on vain laitettava prosessit kuntoon, lisättävä Suomen houkuttavuutta ulkomailta tuleville osaajille – ja mikä vielä tärkeämpää – saatava heidät myös jäämään ja juurtumaan. ”Kilpailu tulee olemaan kovaa, sillä lähdemme liikkeelle takamatkalta moneen muuhun maahan verrattuna”, Haatainen tunnustaa.

VASTUULLISUUS

Pikakaista avuksi jo ensi kesänä Elinkeinoelämä ja sen mukana myös kauppakamarit ovat jakaneet jo pitkään pyyhkeitä suomalaiselle maahanmuuttobyrokratialle, jota on arvosteltu yritysten kannalta aivan liian hitaaksi ja jäykäksi. Myös eri viranomaistahojen keskinäinen yhteistyö on ollut takkuilevaa, mikä on venyttänyt jo valmiiksi hitaita lupaprosesseja entisestään. Haataisen mukaan tätä sekavaa vyyhtiä ollaan nyt purkamassa. Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite on, että työ- ja opiskeluluvan käsittelyaika saataisiin kutistettua kuukauteen ja konkreettisia muutoksia nähdään vielä ennen kesälomia. Avauksia on kuulemma tehty esimerkiksi kansainvälisten rekrytoinnin parantamiseksi, oleskelulupien käsittelyaikaa on saatu nopeutettua, Piilaakso-pilotti on käynnissä ja keväällä on määrä saada voimaan myös kv-opiskelijoita koskevat uudet oleskelulupakäytännöt.

Kesän tullen annetaan myös viisumivelvollisista maista tuleville asiantuntijoille, startup-yrittäjille ja heidän perheilleen eräänlaiseksi pikakaistaksi nimetty palvelulupaus kansallisen pitkäaikaisen viisumin (D-viisumi) 14 vuorokauden käsittelyajasta. Syksyllä puolestaan kevennetään luotettaviksi todettujen työnantajien sertifiointivelvoitetta, mikä vähentää yritysten tiedonhakua ja viranomaisraportointia. ”Maahanmuuttoasioissa on paljon päällekkäisyyksiä eri viranomaistahojen välillä ja näitä olemme nyt perkaamassa. Se tarkoittaa uudistuksia ulkomaalaislainsäädäntöön, lupamenettelyjen sujuvoittamista ja yksinkertaistamista, palvelujen digitalisoimista sekä riittäviä henkilöstöresursseja eri käsittelyportaisiin. Olemme myös perustaneet työ- ja elinkeinoministeriöön työperäisen maahanmuuton yksikön, joka vie asioita hallinnollisesti eteenpäin”, Haatainen listaa.

HELMIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

VASTUULLISUUS

Tulossa liki 40 miljoonan satsaukset Uudistuksiin käytetään myös reippaasti euroja, joista osa tulee EU:lta. Esimerkiksi prosessien digitalisointiin on budjetoitu 20 miljoonaa euroa. Ruuhkien purkamiseen ja hakujärjestelmän kehittämiseen on puolestaan korvamerkitty 18 miljoonaa. ”Kyse on varsin merkittävistä panostuksista ja parannuksista”, Haatainen toteaa. Myös ulkomailta tuleviin opiskelijoihin satsataan entistä enemmän. Tutkinto- ja opiskelijamäärät aiotaan kolminkertaistaa vuoteen 2030 mennessä ja tavoitteena on, että 75 prosenttia Suomeen tulevista opiskelijoista jäisi tänne pysyvästi. ”Tässä tarvitaan paljon yhteistyötä myös yritysten kanssa, jotta tänne tulevat korkeakouluopiskelijat löytäisivät paremmin harjoittelupaikkoja. Heitä kannattaa pestata, vaikka suomen kielen taito olisikin vielä puutteellinen. Tässä yrityksillä olisi parannettavaa jo nyt”, Haatainen toteaa. Ansiosidonnaiseen ei kajota

”EMME AIO KURITTAA NIITÄ JOILLA ON MUUTENKIN JO TIUKKAA” Paikallista sopimista ollaan valmiita edistämään työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa istuva hallitus ei kuitenkaan leikkaa.

Tulevien työllisyystoimien suhteen ministeri on haastatteluhetkellä tammikuussa vielä kieli keskellä suuta, sillä niiden valmistelu jatkuu helmikuun puoliväliin saakka. Tulossa on noin 110 miljoonan euron paketti, jolla vahvistetaan julkista taloutta.

”Emme aio kurittaa niitä, joilla on muutenkin jo tiukkaa”, työministeri toteaa.

Haataisen mukaan myös kauppakamareiden listaamat ehdotukset on matkan varrella käyty läpi ja osa toiveista on myös toteutettu, kuten eläkeputken poisto, perhevapaauudistus sekä kotitalousvähennyksen laajennus ja jatkoaika.

”Se on ollut yksi täsmälääke työllistämiseen, mutta myös opintojen on edistyttävä ja tutkintojen valmistuttava. Kuten muissakin ehdotuksissa, päätöksen tueksi tarvitaan tietoa kokeilun todellisista vaikutuksista”, Haatainen muistuttaa.

KAUPPAKAMARI

HELMIKUU 2022

Kauppakamarit ovat esittäneet jatkoaikaa myös opintotuen alarajan korotukselle, mutta Haatainen on asian suhteen vielä empiväinen.

VASTUULLISUUS

Työllisyystavoite toteutumassa Työministeri Tuula Haatainen kehuu istuvan hallituksen tehneen työllistämisrintamalla kahdessa vuodessa enemmän kuin edeltäjät koko nelivuotiskausillaan. Aiemmin mainitun eläkeputken poistamisen lisäksi hän nostaa ansiolistalle mm. oppivelvollisuuden jatkamisen, pohjoismaisen työvoimapalvelumallin rakentamisen sekä työllisyyspalvelujen siirtämisen vuodesta 2024 lähtien kuntiin, jossa ne ovat lähempänä yrityksiä ja paikallista työvoimaa. ”Kaikkein paras uutinen on kuitenkin työllisyysaste, joka on koronasta huolimatta jatkanut vahvistumistaan. Tulevien työllisyystoimien myötä työllisiä on tulossa 80 000 ja työperäisen maahanmuuton kautta 10 000 lisää. Valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan näyttääkin siltä, että pääsemme alkuperäisessä aikataulussa hallitusohjelmassa kirjattuun 75 prosentin työllisyysasteeseen”, Haatainen iloitsee.

HELMIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

Entistä sujuvammin Suomeen HARMAANTUVA SUOMI TARVITSEE TULEVINA VUOSINA ENTISTÄ ENEMMÄN ULKOMAILTA TULEVIA KÄSIPAREJA. SE VAATII HOUKUTTELEVIEN ELINOLOSUHTEIDEN LISÄKSI NYKYISTÄ SUJUVAMPAA JA NOPEAMPAA TYÖLUPAPROSESSIA, MONIPUOLISIA TYÖ- JA KOULUTUSMAHDOLLISUUKSIA, TEHOKKAAMPAA INTEGROITUMISTA YHTEISKUNTAAN SEKÄ MAAHANMUUTTOON LIITTYVIEN VIRANOMAISPALVELUJEN KESKITTÄMISTÄ YHDELLE LUUKULLE, LISTAA HENKILÖSTÖVUOKRAAJA STAFFPOINTIN TOIMITUSJOHTAJA ANU AHOKAS. TEKSTI: TIMO SORMUNEN KUVAT: ANNA DAMMERT 12

KAUPPAKAMARI

HELMIKUU 2022

Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan Suomessa oli vuoden 2021 lopussa avoinna runsaat 168 000 työpaikkaa. Samaan aikaan työttömänä oli yli 250 000 suomalaista.

saman katon alle on keskitetty mm. maahanmuuttoviraston, verottajan, TE-palveluiden sekä Helsingin kaupungin palvelut. Vastaavia pisteitä pitäisi perustaa nopeasti ympäri Suomea.

Tämä kotimaisia työmarkkinoita jo pitkään riivannut kohtaanto- ja osaajapulaongelma on tullut tutuksi myös StaffPoint -konsernin toimitusjohtaja Anu Ahokkaalle.

”Välillä jopa minun on vaikea selvittää maahanmuuttajille oikeita viranomaisasioimisen polkuja, vaikka lasken itseni alan asiantuntijaksi. Eli prosesseissa on sujuvoittamista.”

Yhtä Suomen suurimmista henkilöstövuokrausyritystä luotsaavan Ahokkaan mielestään nykytilanteeseen ei ole luvassa nopeaa lääkitystä, ellei Suomi muutu selvästi nykyistä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi ulkomaiselle työvoimalle.

Osaajapulaa on kaikilla aloilla Osaajapulasta on maalailtu synkkiä uhkakuvia jo vuosia ennen koronapandemiaa. Tuolloin kovin kysyntä kohdistui pidemmälle koulutettuun ”valkokaulusväkeen” ja asiantuntijoihin.

”Suomi ikääntyy kiihtyvällä vauhdilla ja nykymenolla olemme vuosikymmenen loppuun mennessä todella pulassa. Eläköityvien ikäluokkien tilalle tarvitaan kaikilla toimialoilla uusia osaajia ja lisänä on vielä kasvava hoivapalvelujen tarve, joka kasvattaa erityisesti sote-sektorin työvoimatarpeita”, Ahokas toteaa. Maahanmuuton esteitä ja turhaa byrokratiaa onkin hänen mielestään alettava purkaa jo nyt eikä vasta tulevina vuosina. ”Maahantuloa on helpotettava kaikin keinoin. Esimerkiksi saatavuusharkinnasta pitää luopua ja työlupien pikakaista tulisi avata jo nyt kaikille osaajille, ei pelkästään asiantuntijatehtäviin tuleville”, Ahokas listaa. Sujuvat maahantuloprosessit kaikkien etu Työvälitysalan ammattilainen painottaa myös sujuvien asettautumispalveluiden ja riittävien viranomaisresurssien tärkeyttä. Parhainta olisi, jos koko maahanmuuttoruljanssi asettautumisineen hoituisi yhdeltä luukulta ja digitaalisesti ilman aikaa vieviä ja usein myös turhauttavia virastokäyntejä. ”Osaajapulasta kärsivillä yrityksillä ei ole aikaa odottaa. Asettautumispalveluista pitäisikin rakentaa yhtenäinen ja sujuva kokonaisuus, jossa kaikki perusasiat vaikkapa verotusta, pankkitiliä, asuntoasioita ja kela-korttia myöten hoituvat yhdellä kertaa”, Ahokas tiivistää. Esimerkkinä toimivasta kokonaisuudesta Ahokas mainitsee International House Helsingin, jossa

Nyt pulaa on myös perinteisestä ammattityövoimasta, jota niin ikään pitäisi saada Pohjolan perukoille entistä sujuvammin. ”Tilanne alkoi pahentua keväällä 2021, kun Suomi pääsi ensimmäisen korona-aallon jälkeen taas kasvu-uralle. Tällä hetkellä tilanne rassaa lähes kaikkia toimialoja ja ammattinimikkeitä”, Ahokas kertoo. Haastavin tilanne on ravintola-, ja matkailualoilla, mutta uusia käsipareja kaivataan kipeästi myös teollisuuteen, kauppaan, logistiikkaan, ict-aloille sekä sote-sektorille.

”ITSE ASIASSA ON JO VAIKEA KEKSIÄ TOIMIALAA, JOKA EI KÄRSISI OSAAJAPULASTA.” ”Itse asiassa on jo vaikea keksiä toimialaa, joka ei kärsisi osaajapulasta. Monet työnantajat ovat valmiita kouluttamaan työntekijöitä myös itse. Valintakriteeriksi riittää usein se, että on kielitaitoa ja asenne kohdallaan”, Ahokas toteaa. Samalla hän tähdentää, että täällä jo olevat kansainväliset opiskelijat on saatava myös jäämään ja integroitumaan suomalaiseen työelämään. ”Jokaisella johtajalla onkin vastuu siitä, että yritykset tarjoavat oppimismahdollisuuksia, kesätöitä sekä harjoittelu- ja opinnäytepaikkoja opiskelijoille.”

HELMIKUU 2021

KAUPPAKAMARI

Kohtaanto-ongelmaan kovempia rohtoja

Entä mitä tehdä sitkeälle kohtaanto-ongelmalle?

Matkailu- ja ravintolasektorilla nopeasti muuttuvat ravintolarajoitukset ja lomautukset ovat lisänneet yleistä epävarmuutta. Samalla moni kokenut ammattilainen on suunnannut suosiolla muille aloille.

Työvoiman välittäjä tarjoaa yhdeksi täsmälääkkeeksi osaamisperusteisia lyhytkoulutuksia. Niiden avulla saataisiin nopeaa helpotusta muun muassa kaupan alalle, teollisuuteen, kiinteistönhuoltoon, siivoukseen sekä ravintoloihin.

StaffPoint on välittänyt pelkästään tänä talvena Lapin matkailusesonkiin noin tuhat työntekijää. Apuna ovat olleet vanhat verkostot sekä 15 eri kohdemaahan tehdyt rekrytointikampanjat. ”Sote-sektorilla on puolestaan tehty jo pitkään töitä niukoilla resursseilla. Pandemia on lisännyt tätä painetta entisestään ja noidankehää pahentaa se, ettei hoiva-ala enää houkuta entiseen tapaan opiskelijoita”, Ahokas toteaa.

”Lisäksi ansiosidonnaista työttömyysturvaa pitäisi porrastaa, sillä usein siltä aktivoidutaan ja työllistytään vasta tukijakson lopussa. Merkittävämpi liikkuvuusavustus puolestaan helpottaisi paikkakunnan vaihtoa työn perässä”, Ahokas listaa.

Sote-sektorilla kaivattaisiin myös työtehtävien järkevöittämistä. Samalla olisi hyvä miettiä, tarvitaanko kaikkiin tehtäviin välttämättä sote-alan koulutusta. ”Alalla voisi olla nykyistä enemmän johtajakoulutuksen saaneita ihmisiä. Nyt sote-johtajat ovat pitkälti lääkäritaustaisia”, Ahokas pohtii.

KUKA: Anu Ahokas, 42 Vuokratyövoimaa, rekrytointi-, työllistämis- ja urapalveluja tarjoavan StaffPoint -konsernin toimitusjohtaja. Työeläkeyhtiö Varman ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallituksen jäsen, Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL:n hallituksen puheenjohtaja sekä Keskuskauppakamarin työ-, koulutus- ja osaamisvaliokunnan jäsen. KOULUTUS: Valtiotieteiden maisteri HARRASTUKSET: villakoiran kanssa lenkkeily luonnossa, uinti, lukeminen PERHE: kaksi poikaa

KAUPPAKAMARI

HELMIKUU 2022

KOLUMNI

Suomen harmaantumiseen vastataan osaajien maahanmuutolla Suomi harmaantuu, se on tosiasia. Työikäisen väestön määrä vähenee merkittävästi, jos mitään ei tehdä. Kun tämän tiedon yhdistää jo olemassa olevaan pulaan osaavasta työvoimasta, näyttää tilanne hankalalta. Väestökehityksen mukanaan tuomiin haasteisiin voidaan vastata yrittämällä saada syntyvyys kasvuun, nostamalla tuottavuutta, saamalla kaikki jo olemassa oleva työvoimapotentiaali käyttöön ja kasvattamalla osaamiseen perustuvaa maahanmuuttoa.

Kuva: Liisa Takala

MIKKO VALTONEN, JOHTAVA ASIANTUNTIJA, KESKUSKAUPPAKAMARI

Ennen koronaa vuosittain Suomeen työskentelemään muuttaneiden ulkomaalaisten määrä on ollut hieman alle 15 000. Hallitus on asettanut tavoitteeksi kaksinkertaistaa tämä määrä vuoteen 2030 mennessä. Tämä on kunnianhimoinen, mutta erittäin tärkeä tavoite. Nyt on kysymys siitä, että mitä oikeasti tehdään tavoitteen saavuttamiseksi. Kaunopuheet ja hyvä tahto eivät riitä, vaan onnistuminen mitataan tehtyjen tekojen ja saatujen tulosten kautta. Kauppakamareiden jäsenkyselyssä nousi vahvasti esiin, että yritykset tarvitsevat ulkomaalaisia osaajia eniten työntekijätehtäviin. Duunareita tarvitaan siis enemmän kuin asiantuntijoita ja erityisasiantuntijoita. Tämä on tärkeä huomio siksi, että viime aikoina osaamiseen perustuvan maahanmuuton vauhdittaminen on pyörinyt lähinnä korkeammin koulutettujen

asiantuntijoiden ympärillä. Hallitus rakentaa muun muassa pikakaistaa ja kansallista viisumia, mutta näistä eivät Suomeen tulevat duunarit hyödy. Sen sijaan esimerkiksi saatavuusharkinnasta ei haluta puhua, vaikka se selkeästi hidastaa tai jopa estää matalammin koulutettujen työntekijöiden maahanmuuttoa. Vuosittain noin puolet haetuista työhön perustuvista oleskeluluvista on saatavuusharkinnan piirissä. Osaamiseen perustuvaa maahanmuuttoa pitää edistää kokonaisuutena. Kaikkien työntekijöiden maahanmuuton pitää olla nopeaa ja sujuvaa – oli kyseessä sitten ihan tavallinen ammattiosaaja tai korkeasti koulutettu huippuammattilainen. Liika valikointi johtaa siihen, että osaamiseen perustuvasta maahanmuutosta ei saada hyötyjä irti ja yritykset jäävät ilman tarvitsemaansa työvoimaa. Osaavan työvoiman pula ja Suomen väestökehitys vaativat enemmän osaamiseen perustuvaa maahanmuuttoa - tämä ei ole mielipidekysymys. Suomen pitää olla houkutteleva maa kaikille osaajille ja tänne pitää olla helppoa tulla. Rajoja ja esteitä pystyttämällä sahaamme vain omaa oksaamme. Se mitä tapahtuu tulevaisuudessa, on omissa käsissämme.

HELMIKUU 2021

KAUPPAKAMARI

ARTIKKELI

Mistä lääkkeitä pohjoisen työvoimapulaan tai apua kansainvälistymiseen? – Haastateltavana Juha Sipilä TEKSTI: MARJA NOUSIAINEN, KUVA: EDUSKUNTA

LÄHITULEVAISUUDESSA OSAAJAPULA JA ALUEIDEN VÄLINEN KILPAILU TYÖVOIMASTA TULEVAT KIIHTYMÄÄN. VAIKUTUKSET NÄKYVÄT NIIN KOTIMAASSA KUIN KANSAINVÄLISESTIKIN. POHJOISEN ALUEITA RAKENNETAAN NIIDEN OMILLA VAHVUUKSILLA. POHJOISEN BISNESHALTIJAT -MENTORIVERKOSTO AUTTAA KÄYTÄNNÖN KANSAINVÄLISTYMISEEN LIITTYVISSÄ KYSYMYKSISSÄ. HAASTATELTAVANA ON SYKSYLLÄ PERUSTETUN VERKOSTON SUOJELIJA JUHA SIPILÄ.

Sipilä katsoo maailmaa monelta kulmalta. Kansanedustajana ja ex-pääministerinä, yritysjohtajana, työnantajana ja työntekijänä. Sipilän työmaana on Suomi. Näillä näkökulmilla hän toimii myös syksyllä käynnistyneen Pohjoisen bisneshaltijat -mentoriohjelman suojelijana. Kyseessä on verkosto, jossa ulkomaankaupan ja kansainvälisen työvoiman johtamisen konkarit auttavat yrityksiä, jotka haluavat laajentaa liiketoimintaansa ulkomaille tai haluavat palkata työvoimaa maan rajojen ulkopuolelta. Mukana ollaan yhteisen hyvän nimissä, ei raha edellä, sillä toiminta on maksutonta. Ensimmäiset mentori-mentoroitava-parit aloittivat marraskuussa ja tapaavat puolen vuoden aikana keskimäärin noin kerran kuussa. Kunhan ensimmäinen kierros on käyty, tavoitteena on pyöräyttää vuoden 2022 aikana seuraava ryhmä toimintaan. Tällä hetkellä ver-

KAUPPAKAMARI

HELMIKUU 2022

koston toiminnasta vastaa Oulu Talent -Hubhanke Oulun kauppakamarin ja BusinessOulun johdolla. Tavoitteena on saada aikaan pysyvä verkosto pohjoisen yritysten ja kansainvälistymisen tueksi sekä osaajapulan helpottamiseksi. Elinvoimaa yrityksiin – hyvinvointia kaikille Miten yritykset pärjäävät, mitä jää viivan alle ja minkälaisella verokertymällä tulevaisuuden palveluja rahoitetaan? Pitääkö verottaa enemmän, karsia palveluja vai koettaa saada lisää kakkua jaettavaksi? Ulkomaankaupan kasvattaminen ja yritysten elinvoiman parantaminen auttavat meitä kaikkia. ”Mentoriohjelmat ovat tässä hirveän hyviä. Niiden avulla rohkaistaan yrityksiä ottamaan askeleita oikeaan suuntaan ja toisaalta välttämään sellaisia virheitä, jotka ovat hyvillä neuvoilla vältettävissä”, Sipilä summaa. Alueiden välinen kilpailu osaavasta työvoimasta

ARTIKKELI

kiihtyy. Oulun ja pohjoisten alueiden tulevaisuus rakennetaan monesta tekijästä, joista osa on aivan kohtalonkysymyksiä.

syyden henki. Nämä kaikki ovat tekijöitä, joiden varaan voi rakentaa hyvinvointia ja tulevaisuutta,” Sipilä pohtii.

”Pohjoista rakennetaan

”Osaaminen pitää saada pidettyä kansainvälisesti korkeatasoisena. Näin myös työllisyysaste pysyy riittävällä tasolla. Tässä ovat kaikki opinahjot avainasemassa,” Sipilä näkee.

Hän toivoo myös, että alueen vahvuuksia markkinoidaan rohkeasti paluumuuttajille. Täältä löytyy paljon hyvään elämään tarvittavia eväitä, joita ei ole etelän suurissa kaupungeissa. ”Puhdas ja turvallinen ympäristö, luonto ja siihen liittyvät harrastukset avautuvat heti kotiovelta. Näillä on suuri arvo. ”

myös paluumuuttajia ete-

Pohjoisen vahvuudet työteliäisyys, yrittäjähenki ja käytännönläheisyys Pienen pohjoisen pitäjän kasvattina hän näkee alueemme vahvuuksina työteliäisyyden, käytännönläheisyyden ja soveltavan ratkaisukeskeisyyden. ”Niistä meidän kannattaa pitää kiinni. Ja toisaalta täällä kasvaneita ihmisiä otetaan mielellään etelään töihin juuri noiden ominaisuuksien vuoksi. Lisäksi täällä elää vahva yritteliäi-

sen omilla vahvuuksilla. Alueelle pitää houkutella monenlaista osaamista, lästä ja maailmalta”, Juha Sipilä linjaa.

Millä tavalla paluumuuttajien ja muiden asukkaiden elämää voisi tukea taloudellisesti tai muunlaisin ratkaisuin? ”Sitä pitää pohtia ja katsoa mallia muun muassa Norjasta, jossa harva-alueiden ja Pohjois-Norjan asukkaita on tuettu monella tavalla.

HELMIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

ARTIKKELI

TATin Yrityskylän vaikuttavuus tutkittiin – hyviä uutisia yrityksille TEKSTI: TYTTI HUTTUNEN, KUVA: PETTERI LÖPPÖNEN

Oulun Toppilassa sijaitsee pieni yhteiskunta, Yrityskylä, jonka pyörittämisestä ovat vastuussa 12-vuotiaat. Talous ja nuoret TATin Yrityskylä on kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille suunnattu oppimiskokonaisuus taloudesta, työelämästä ja yrittäjyydestä. Kokonaisuus huipentuu päivään Yrityskylässä, jossa jokaisella on oma ammatti ja oikeat työtehtävät. Yrityskylä Pohjois-Pohjanmaalla vierailee lukuvuoden aikana yhteensä n. 5800 kuudesluokkalaista ja n. 5100 yhdeksäsluokkalaista.

li yhteiskunnassa”, kertoo TAT Pohjois-Pohjanmaan kumppanuuspäällikkö Jari Maijanen.

osallistuu jo 97 000 lasta ja nuorta ympäri Suomen. Oulussa Yrityskylä on toiminut vuodesta 2013 asti.

Yhdeksäsluokkalaisten Yrityskylä sijaitsee Oulun keskustassa, BusinessAsemalla.

”Kun nuoret hakevat ensimmäisiä kesätöitään tai miettivät jatko-opintojaan, heillä on jo käsitystä erilaisista toimialoista ja alueen työmahdollisuuksista”, Maijanen kertoo.

”Yhdeksännellä luokalla oppilailla on edessä Yrityskylä-kokemus elämyksellisellä peliareenalla, jossa nuoret simuloivat oikean yrityksen johtoryhmän toimintaa kansainvälisillä markkinoilla. Minut yllättää joka kertaa se into, jolla nuoret suhtautuvat peliin. He ottavat kilpailun tosissaan!” Maijanen kommentoi. TATin Yrityskylät sijaitsevat tällä hetkellä 13 paikkakunnalla ja toimintaan

Suomessa peruskouluihin vakiintuneen kokonaisuuden vaikuttavuutta tarkasteltiin nyt myös osana TAT Nuorten tulevaisuusraporttia 2021. Raportin mukaan TATin Yrityskylään alakoulussa ja yläkoulussa osallistuneilla on selvästi myönteisempi käsitys yrittäjyyden ja yritysten roolista yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi TATin Yrityskylään osallistuneista useampi aikoi hakea kesätöitä. ”Tulokset ovat todella vaikuttavia. Meillä lapset ja nuoret pääsevät tutustumaan käytännönläheisellä tavalla alueen työnantajiin, toimialoihin ja siihen, miten talous ja yhteiskunta toimivat. Aitojen yritysten avulla nuoret hahmottavat, mikä on yritysten roo-

KAUPPAKAMARI

HELMIKUU 2022

”Tiedän tapauksen, jossa Yrityskylässä eräässä yrityksessä työskennellyt nuori mainitsi myöhemmin kesätöitä hakiessaan hakemuksessaan, että on jo työskennellyt kyseisen yrityksen toimitusjohtajana kuudennella luokalla”, sanoo Maijanen hymyillen.

KOLUMNI

Matikkaa tarvitaan joka ammatissa ja elämässä ESA PELLIKAINEN, VARATOIMITUSJOHTAJA, OULUN KAUPPAKAMARI

tava nopeasti ja voimakkaasti. Jos et osaa perusasioita, osaaminen loppuu soveltavissa asioissa heti alkuunsa.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkisti arvionsa yhdeksäsluokkalaisten matematiikan osaamisesta keväällä 2021. Vakavaan huoleen antaa aihetta myös viime viikolla julkistettu raportti matematiikan, fysiikan ja kemian maisteritutkinnoista ja auskultoinneista 2010-luvulla. Matemaattisten aineiden opettajiksi valmistuneiden määrä on laskenut lähes 40 prosenttia. Olen vuosien saatossa lukuisat kerrat nostanut tämän uhan esille ja niin on moni muukin. Itselläni on ehkä painavimpana näkökulmana ollut teollisuuden osaajatarpeet ja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden keskeinen merkitys opiskeltaessa eri teollisuuden aloille. Pelkästään teknologiateollisuudessa tarvitaan kymmenen vuoden aikana 130 000 uutta osaajaa. Matemaattis-luonnontieteel-

listen aineiden perusymmärrykselle on tarvetta teollisuudessa, toimit sitten johtotehtävissä, tuotekehityksessä tai tuotannossa. Ja vaikka teollisuudessa automatisaatio ja robotiikka ovat laajasti käytössä, tarvitaan osaavat ja ymmärtävät ihmiset niitä ohjaamaan. Matematiikan osalta on lisäksi muistettava, että sitä tarvitaan melkein joka ammatissa, olit sitten myyjä, yrittäjä, kirvesmies, kokki, sairaanhoitaja, maanviljelijä, kuljettaja, sotilas, elämystuottaja, kulttuurialan toimija jne. Matematiikan osaaminen on perusoikeus Matematiikan perustaidot yhteen- ja vähennyslaskuissa sekä kerto- ja jakolaskuissa prosenttilaskuja unohtamatta ovat välttämättömiä aivan tavallisessa arkielämässä. Sen vuoksi matematiikan opetuksen ongelmiin on puutut-

Osaamisessa on eroja. On erittäin hyvin matematiikkaa taitavia, on keskinkertaisia ja on heikkoja. Kuulemma; ”Parhaat hallitsevat peräti ylioppilaskokeen lyhyen oppimäärän tehtäviä, mutta heikoimmilla on vaikeuksia jopa kolmosluokan tehtävissä.” Apua osaamispuutteisiin on tarjottu kovin vähän ja riittääkö enää opettajiakaan. Jotenkin tuntuu, että elämässä tarvittavat perustaidot ovat opetussuunnitelmissa hämärtyneet. Kielet ja matikka pitäisi ainakin minun elämänkokemuksella olla oppimisen keskiössä. Yleissivistyksen näkökulmasta ja tiettyjen ammattien näkökulmasta tarvitaan muut luonnontieteet ja ”reaaliaineet”. Monissa ammateissa kädentaitojakin tarvitaan. Nykynuorten kunto ja liikunnan harrastamattomuuden kytkös on oma iso haasteensa. Kaikissa maailman megatrendien ratkaisuissa tarvitaan matemaattis-luonnontieteellistä osaamista. Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen julkisti juuri, että korkeakouluihin lisätään yli 2000 aloituspaikka ympäri Suomea. Ko. aloituspaikoissa pärjää vain, jos osaa matikkaa. ”Matikkakeitolle” tarvitaan nyt enemmän keittäjiä ja syöjiä.

HELMIKUU 2021

KAUPPAKAMARI

Rautarouva

Johanna Riihijärvi viihtyy edelleen kuntosalin lattian tasolla.

KAUPPAKAMARI

HELMIKUU 2021

KUNTOKESKUS LIIKKU

LIIKKU-KUNTOKESKUSKETJUN PERUSTAJA JA TOIMITUSJOHTAJA JOHANNA RIIHIJÄRVI NOUSI ESIIN ALAN NÄKYVIMPÄNÄ ESITAISTELIJANA, KUN KORONASULUT LAITTOIVAT KAUPALLISIA LIIKUNTAPAIKKOJA KYYKKYYN. TEKSTI: SAMI KORKALA KUVAT: SAMI KORKALA JA LIIKKU

Moni sanoisi jo kohteliaasti ”ei” uusille haastattelupyynnöille, mutta Riihijärvellä riittää aikaa puhua asiasta perjantaipäivänä virka-ajan jälkeen. ”Koen, että on tärkeää pitää alaa esillä”, oululainen Riihijärvi huokaa. Mutta miksi juuri hän on antanut kasvot asialle? Suomessa olisi monia muitakin kuntosaliketjuja, kaupallisia liikuntapalveluita ja niiden yrittäjiä. ”Me olemme etuoikeutetussa asemassa etenkin pieniin kuntosaleihin verrattuna, sillä Liikulla on taustalla iso omistaja ja mahdollisuus taitavien lakimiesten apuun. Koen velvollisuudekseni puolustaa koko alaa, sillä eivät kuntosalit ja kuntokeskukset ole mielestäni keskenään kilpailijoita. Taistelemme yhdessä passiivista elämäntyyliä vastaan.” Riihijärvi on liikuntabisneksen kultasormi. Hän oli kehittämässä Oulun Palloiluhallista suosittua premium-tason liikuntakeskus Hukkaa ja perusti myöhemmin puolisonsa Heikki Riihijärven kanssa Liikun, joka oli Suomen ensimmäinen budjettisali. Hänellä on paljon sanottavaa kaupallisesta liikunta-alasta bisneksenä ja alan vaikeuksista korona-aikana. "Minusta liikunta-ala kaipaa arvostusta päättäjien taholta. Ei tämä ole mitään salipirkkojen puuhastelua vaan terveyttä ja hyvinvointia edistävää liiketoimintaa, jossa on monen työpaikka ja usein yrittäjien koko omaisuus kiinni. Lisäksi ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on yksi sote-uudistuksen prioriteeteista, mutta en kuule kenenkään keskustelevan keinoista tai vaikka yksityisen liikunta-alan palvelujen hyödyntämi-

sestä ennaltaehkäisyn keinona." Kaiken kaikkiaan monipuolisten liikuntamahdollisuuksien ylläpitäminen on sekä yksilöiden että yhteisön etu. "Liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle 3-7 miljardia euroa vuosittain. Liikuntaa ei pitäisi yleensä ottaen nähdä kuluna, vaan investointina." Työpaikoilla tapahtuu samaa kuin yhteiskunnassa isossa mittakaavassa. Henkilöstö pysyy liikunnan avulla terveempänä ja tyytyväisempänä. "Meidän asiakkaistamme monet maksavat työpaikoilta saamillaan liikuntaseteleillä. Kyllä hyvät liikuntamahdollisuudet vaikuttavat yrityksiinkin."

Draamaa ja riskiä Liikun yritystarina ei tarvitse erikseen kuorrutusta, sillä draaman kaari teki matkalla jyrkkiä kaarroksia. Riihijärvi joutui lähtemään Hukasta riitauduttuaan sen kehittämiseen liittyvistä asioista. Hieman myöhemmin hän otti vastaan työn Helsingistä, mutta pääkaupunkiseudulla reissaaminen ja perhe-elämä pienten lasten kanssa osoittautuivat liian raskaaksi yhdistelmäksi. "Hioimme Liikun konseptia pari vuotta. Eräänä päivänä Heikki sanoi, ettei keksi yhtään syytä, miksi se ei onnistuisi." Kauppatieteiden maisterina Riihijärvi paaluttaa, että liiketaloudellinen pohja on aina mietittävä kuntoon ennen muita asioita. Heidänkin oli pakko tehdä niin, sillä ensimmäinen Liikku oli riski.

HELMIKUU 2021

KAUPPAKAMARI

KUNTOKESKUS LIIKKU

Liikku oli Suomen ensimmäinen tarkkaan konseptoitu budjettisali.

"Panttina oli Heikin isän omakotitalo ja saimme esimerkiksi neuvoteltua salilaitteiden ensimmäisen leasingmaksun myöhemmäksi." Liikun huokeus on saavutettu muun muassa automatisoimalla kulunvalvonta ja jäseneksi liittyminen. ”Säästämme tietysti henkilöstökuluissa, mutta saamme verkosta myös paljon dataa markkinoinnin ja toiminnan kehittämisen tueksi”, Riihijärvi kertoo. Budjettisaleilla ei ole yleensä esimerkiksi saunoja tai ohjattuja ryhmäliikuntatunteja. Liikku on säästynyt kaikkein pahimmalta pandemia-aikana mm. väljien tilojensa ja konseptinsa ansiosta. Korona on silti kouraissut Liikkuakin. ”Kaiken kaikkiaan ketjun kasvustrategiaa on jouduttu useaan otteeseen viilaamaan maltillisemmaksi. Koska olemme joutuneet lykkäämään uusien salien avaamista ja muokkaamaan ennusteita epävarman toimintaympäristön vuoksi, ovat negatiiviset vaikutukset liikevaihtoon kaikkiaan miljoonaluokkaa.” Ilman koronan tuomaa epävarmuutta Liikku-saleja saattaisi olla nyt yli kymmenen enemmän. Suomeen pitäisi kaiken järjen mukaan mahtua vielä monia jäsenyyssaleja. "Tilastojen mukaan 14% suomalaisista on jonkun kuntokeskuksen jäsenenä. Kasvun varaa on vielä."

KAUPPAKAMARI

HELMIKUU 2022

Liikku oli muutakin kuin yksi oivallus Riihijärven ideat tarkkaan mietityistä salikonsepteista ovat kypsyneet tekemisen, uteliaisuuden ja monien kokemusten kautta. Heikki Riihijärvi siirtyi 1990-luvun puolivälissä Jokereiden SM-liigajoukkueesta Ranskaan, jossa Riihijärvet asuivat vuosia. "Huomasimme ulkomailla, että kuntosalibisnestä voi tehdä monella tavalla." "Lisäksi olen uteliaana ihmisenä lukenut aina paljon eri aihepiireistä. Heikki sanoo, että minulla on pää täynnä turhaa tietoa." Pitkäaikaiseen harrastukseensa kouluratsastukseen, liiketoimintaan ja urheiluun Riihijärvi suhtautuu intohimoisesti. "Niistä ahmin kaiken saatavilla olevan tiedon." Avara katse on varmasti auttanut, sillä tuskin liikuntabisneksessä pääsee pitkälle vain täyttämällä markkinassa tyhjiöltä näyttävän aukon. "Tässä täytyy myös osata lukea hiljaisia signaaleja yhteiskunnassa", Riihijärvi sanoo. Kolmenkympin kuukausijäsenyys kuntokeskukseen tuntui ennen Liikun perustamista vielä utopialta, sillä monien kuntokeskusten kuukausihinnat huitelevat yli kaksi kertaa korkeam-

KUNTOKESKUS LIIKKU

malla. "Kun avasimme ensimmäisen salimme Alasintielle 2010, monet tulivat vähän epäuskoisina katsomaan sitä. Asia kääntyi meidän eduksemme ja ylitimme odotukset moninkertaisesti", Riihijärvi muistelee. Terveys- ja hyvinvointialan konserni Cor Group osti Liikun liiketoiminnan vuonna 2016 ja yhdessä perustettiin uusi Kuntokeskus Liikku Oy. Kauppa antoi muun muassa taloudellista selkänojaa ja osaamista laajentumisen taustalle. Riihijärvet ovat edelleen vastuussa päivittäisistä toiminnoista sekä osakkaina Cor Groupin ja SPM-Investin kanssa. Perustajat eivät ole linnoittautuneet toimistoon, vaan ovat mukana toiminnassa myös salin lattian tasolla. Treenaamassa, töissä ja kyselemässä asiakkaiden kuulumisia. Vaikka liiketoimintakauppa toi taloudellista riippumattomuutta se ei näy pröystäilynä. Ikuiseksi heppatytöksi itseään luonnehtiva Riihijärvi on voinut jatkaa tavoitteellista kouluratsastusharrastustaan, lasten opiskelumaksut Yhdysvalloissa eivät ole ongelma ja matkoille voi lähteä luottokorttia vinguttamatta.

Kaikki kivet voi kääntää Riihijärven edesmennyt isä Seppo Rounaja tunnettiin miehenä, joka sai asiat järjestymään monilla rintamilla, niin politiikassa, yrityselämässä kuin urheilussakin. Jotain samaa on myös Jo-

hanna Riihijärvessä, ja se on näkynyt toiminnassa vaikeana aikana. Siinä missä monelta suunnalta kuului voivottelua, Riihjärvi oli valmis kääntämään kaikki kivet. Hän kampesi syksyllä Kajaanin Liikun ovet auki valittamalla onnistuneesti Kainuun soten yhtymähallituksen sulkupäätöksestä. Loppuvuodesta hän valitti liikuntatilojen sulkupäätöksestä kaikkien niiden alueiden hallinto-oikeuksiin, joissa Liikun toimipiste oli sulkujen takia kiinni. ”Kun joulun alla tuli taas uusia sulkuja, minulla meni huuruun. Tuollainen perustelematon sulku loukkaa yrittäjien perustuslaillisia oikeuksia. Sulkemisessa ei ollut vaikuttavuutta eikä suhteellisuudentajua eikä se perustunut edes tutkittuun tietoon koronan leviämisestä kuntosaleilla”, Riihijärvi hymähtää. Tammikuun lopulla hän pyysi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tilastoja kuntosaleille jäljitetyistä koronatartunnoista. ”Rajoituksia määrättiin, vaikka sellaista tietoa ei edes ollut olemassa. Sain THL:ltä viestin, että kuntosaleilta tai liikuntapaikoista tulleita tartuntoja ei tilastoida. Rajoitukset vedettiin siis aivan mutun ja mielikuvien perusteella." ”Sulkupäätöksiä tehtäessä pitäisi miettiä ovatko sulkemisesta koituvat haitat suuremmat kuin hyödyt. Sain monia sydäntäsärkeviä viestejä asiakkailta, joille kuntosaliharjoittelu on heidän vaivojensa takia ainoa tapa harrastaa liikuntaa. Eivät kaikki pysty tuosta vain lähtemään ulos reippailemaan."

iLOQ on haka henkilöstöasioissa Yrityskulttuuri auttaa pitämään ja houkuttelemaan osaajia iLOQ ei ole vielä värvännyt Oulun tuotekehitykseen huippuosaajia ulkomailta. "Senkin aika tulee vielä", henkilöstöjohtaja Minna Tuomikoski sanoo.

OULULAINEN TEKNOLOGIAYHTIÖ ILOQ KASVAA KOVAA VAUHTIA. SILTI UUDET TYÖNTEKIJÄT KASVAVAT HYVIN KIINNI ILOQ-PERHEESEEN JA YHTIÖN TOIMINTAKULTTUURIIN. TEKSTI: SAMI KORKALA KUVAT: ILOQ

Kyse ei ole sattumasta, vaan määrätietoisesta työstä. Henkilöstöön ja yrityskulttuuriin panostamisella on juuret syvällä iLOQin strategiassa ja johdossa. "Sillä on paljon merkitystä, että johtoporras toimitusjohtaja Heikki Hiltusesta lähtien uskoo hyvän henkilöstöjohtamisen merkitykseen. Joka asiaa ei tarvitse olla perustelemassa", iLOQin henkilöstöjohtaja Minna Tuomikoski sanoo. Älylukitusjärjestelmiä suunnitteleva ja valmistava iLOQ kilpailee etenkin ohjelmistokehityksen puolella samoista osaajista monien kansainvälisesti toimivien yritysten kanssa. Osaaminen on kilpailuetu, ja huippuosaajista käydään kovaa kisaa. "Työnantajamaineemme on niin hyvä, että olemme saaneet vapaisiin paikkoihin korkeatasoisia hakijoita. Lisäksi olemme onnistuneet hy-

KAUPPAKAMARI

HELMIKUU 2022

vin sitouttamisessa ja lähtijöitä on ollut vähän." iLOQin digitaalinen lukitusratkaisu on elektromekaaninen innovaatio, eikä alan osaajia ei kasva joka oksalla.

Välittämisen kokemus on tärkeä Vuonna 2003 perustettu iLOQ on lähes tuplannut henkilöstömääränsä 225:een viimeisen kolmen vuoden aikana. Nykyisin iLOQilla on toimipiste 10 maassa ja omaa henkilöstöä 12 eri maassa. Välimatkoista ja koronasta huolimatta yhtiössä on onnistuttu pitämään yllä iLOQ-family -tunne. "Sain Saksan ja Tanskan toimipisteiltä samanlaiset vastaukset, kun kysyin henkilöstöltä työpaikan vahvuuksia: iLOQ-henki, yhteisöllisyys ja johtaminen", Tuomikoski iloitsee.

ILOQ

Hän nostaa esille tärkeänä tekijänä sen, että henkilöstönäkökulma on merkittävä osa yrityksen strategiaa. iLOQilla ”unique human experience” ohjaa johtamista, hyvän henkilöstökokemuksen ja sitä kautta erityisen kulttuurin rakentamista. "Yksilön täytyy kokea, että häntä arvostetaan ja hänestä välitetään aidosti. Kaikki tähtää siihen, että sisäinen työnantajakuvamme on hyvä. Vasta sen päälle voidaan rakentaa ulkoista työnantajakuvaa." Neljä vuotta iLOQilla HR-asioista vastannut Tuomikoski tiesi jo entuudestaan, että yrityksessä työskennellään hyvässä ilmapiirissä. "Perustaja on onnistunut luomaan yhtiöön vahvan yhdessä tekemisen fiiliksen." Tuomikosken rakentama tiimi loi HR-käytänteet ja prosessit sekä auttoi vahvistamaan ja ylläpitämään yrityskulttuuria. Toimilla varmistettiin, että henkilöstöasiat pysyvät mukana kasvun pyörteissä. Lisäksi sisäisestä viestinnästä vastaava Tuomikoski on ollut kehittämässä viestinnän kanavia, käytäntöjä ja foorumeita, joita yrityksessä ei vielä neljä vuotta sitten ollut. Ne auttavat paitsi jokapäiväisessä työssä, myös perehdyttämisessä sekä läpinäkyvyyden ja avoi-

muuden kehittämisessä. "Kyllä tässä jo näkee oman käden jäljen, mikä on tosi palkitsevaa." Hän vetää kolmen henkilön HR-tiimiä, joka tulee lähiaikoina vahvistumaan kahdella uudella tekijällä.

Perehdyttämiseen on satsattu iLOQilla uuden työntekijän sisääntulo vaikuttaa lähes juhlalliselta tapahtumalta. "Kantava ajatus on, että työntekijä tuntee itsensä tervetulleeksi. Rekrytoinnin ohella perehdyttämiseen on panostettu paljon. Sitä kehitetään myös jatkuvasti palautteen perusteella." Uuden työntekijän ensimmäisenä työpäivänä tiimi ja esimiehet ovat tietoisia asiasta. Perehdytyssuunnitelma on valmisteltu ja työpisteessä odottaa uusi työkone, puhelin ja iLOQ-tavaraa. "Olemme saaneet paljon kiitosta uusien työntekijöiden vastaanotosta." Sisäänajoa helpottaa myös e-learning-alusta, josta työntekijä voi opiskella työhön liittyviä yleisiä asioita omaan tahtiinsa.

Kimi Räikkönen on iLOQin brändilähettiläs.

HELMIKUU 2021

KAUPPAKAMARI

ILOQ

Kimi Räikkönen, Lukas Hradecky ja iLOQin tiimi.

"Ensimmäiselle parille viikolle mietimme, keitä hänen on hyvä tavata ja mihin asioihin pitää tutustua, mutta annamme uudelle työntekijälle myös aikaa ihmetellä itsekseen. On tärkeää, että toimintatavat ja kulttuuri tulevat tutuiksi." Oulussa järjestettävä iLOQ Days -tapahtuma on myös havaittu hyväksi tavaksi kulttuurin ylläpitämiseen ja perehdyttämiseen. Huolellinen perehdyttäminen voi vaikuttaa työläältä, mutta saattaa näkyä jo pian henkilön työtehona ja tyytyväisyytenä.

tekemisen tasolle. "Pelillistimme esimerkiksi strategian kommunikoinnin henkilöstölle F1-aiheisesti." Yhteisöllisyyttä eri toimipisteiden välillä on pystytty pitämään yllä virtuaalisesti. Toimipaikkojen välinen musiikkivideohaaste kasvoi sisäiseksi Oscar-gaalan ja Euroviisujen hybridiksi. "Ruotsi tietysti voitti Euroviisut videollaan Final Lockdown. Tällaisilla tapahtumilla ja haasteilla voidaan kehittää kulttuuria, vaikka koronan takia olemme tavanneet nyt vähemmän kasvotusten."

iLOQ on myös iloinen työpaikka iLOQin laajalle levinneet reissupostaukset marraskuisessa somevirrassa kipinöivät onnistumista ja ryhmähenkeä. Oma tilauslento vei Suomesta yli 150 työntekijää palkintomatkalle Saksaan, jossa he tapasivat myös kaikkien muiden maiden kollegat. Perillä ohjelmassa oli bisnesseminaarien lisäksi Bayer Leverkusenin jalkapallo-ottelu, joukkueen suomalaismaalivahti Lucas Hradeckyn sekä formulalegenda Kimi Räikkösen tapaaminen. "Teemme kovasti töitä, mutta osaamme myös pitää hauskaa. Pääsimme yrityksenä tavoitteeseemme ja palkitsimme henkilöstön tällaisilla elämyksillä, joita voisi olla vaikeampi päästä kokemaan yksityishenkilönä", Tuomikoski kertoo. iLOQ on tehnyt vuodesta 2019 sakka yhteistyötä Räikkösen kanssa, joka on nykyisellään yhtiön brändilähettiläs. Kansainvälisen näkyvyyden ohella F1-maailmasta on saatu teemoja myös

KAUPPAKAMARI

HELMIKUU 2022

Viisi asiaa nousee useimmiten esiin Vaikka iLOQ kasvaa kovaa vauhtia ja sillä on toimipisteitä eri mantereilla, samat asiat nousevat aina esiin henkilöstökyselyssä. "Työn ja vapaa-ajan tasapaino, hyvä palkkataso, työn merkityksellisyys, hyvä ilmapiiri ja hyvä johtaminen", Tuomikoski luettelee. "Nämä asiat pysyvät kärjessä, mutta niiden järjestys vaihtelee hieman. Esimerkiksi nyt korona-aikana työn ja vapaa-ajan tasapaino on noussut tärkeimmäksi." Kyselyssä kartoitetaan merkityksellisimpiä asioita henkilöstön sitoutumisen ja motivaation kannalta. "Sen avulla voidaan seurata, miten nimenomaan meidän henkilöstöllemme tärkeät asiat toteutuvat ja mitkä asiat vaativat kehittämistä."

ILOQ

Työn ja vapaa-ajan pitäminen tasapainossa nopeasti kasvavassa teknologiayhtiössä on helpommin sanottu kuin tehty. "Kannustamme siihen monilla tavoin ja johto näyttää esimerkkiä omalta osaltaan. Asiaan täytyy kiinnittää huomiota, sillä kasvuyrityksessä on luonnollisesti paljon keskeneräisyyttä." Henkilöstön hyvinvointi lähtee johtamisesta. "Henkilöä tuetaan kokonaisvaltaisesti – tarpeen vaatiessa myös yksityiselämän puolta."

viä. Huomasin, kuinka tärkeää on ihmisten aito kohtaaminen, arvostaminen ja hyvä kohtelu.

Tuomikoski kauppakamarin hallitukseen Tuomikosken osaaminen hyödyttää jatkossa maakunnan elinkeinoelämää laajemminkin, sillä hän aloitti juuri Oulun kauppakamarin hallituksen jäsenenä.

iLOQin henkilöstö saa halutessaan matalan kynnyksen terapiatukea esimerkiksi yksityiselämän kriisin kohdalla.

"Uskon, että voin tuoda lisäarvoa kauppakamarin hallituksen toimintaan. Pystyn katsomaan asioita henkilöstön, osaamisen kehittämisen ja osaajien houkuttelemisen näkökulmasta", Tuomikoski arvioi.

"Lisäksi työterveyshuoltomme on tavallista laajempaa. Tukea on tarjolla psykoterapiaa myöten."

"Näkökulmien ja ajatusten lisäksi pyrin aina puhumaan siitä, mitä konkreettisesti voidaan tehdä."

Tuomikosken ajatukset henkilöstöasioissa jalostuivat aikoinaan PKC Groupilla. Hän vastasi nopeasti kasvaneen yrityksen HR-puolesta globaalisti, mutta joutui olemaan mukana myös silloin, kun toimintaa ajettiin alas.

Näyttää siltä, että Tuomikosken saaminen hallitukseen oli taivaassa lukittu liitto.

"Se oli valtavan kasvattavaa ja antoi perspektii-

"Olen seurannut kauppakamarin toimintaa pitkään mielenkiinnolla, mutta en ole tullut hakeneeksi hallitukseen. Nimeni oli noussut esiin keskusteluissa ja minua pyydettiin mukaan".

Erja Sankari iLOQin operatiiviseksi johtajaksi Oulun kauppakamarin puheenjohtaja Erja Sankari aloitti helmikuussa iLOQin operatiivisena johtajana. Sankarista tuli myös iLOQin johtoryhmän jäsen. Ennen iLOQille tuloaan Sankari on työskennellyt Nokialla Global Supply Chain -yksikön johtajana. Nykyinen operatiivinen johtaja Esa Myllylä jää eläkkeelle kevään 2022 aikana. Sankari vastaa iLOQin globaalin toiminnan, sisäisten käytäntöjen ja toimintatapojen kokonaisvaltaisesta johtamisesta ja kehittämisestä sekä johtamisjärjestelmien eteenpäin viemisestä.

”iLOQ on tunnettu ja arvostettu yritys. Odotan innolla, että saan tuoda omaa asiantuntemustani ja auttaa vahvistamaan iLOQin asemaa johtavana toimijana ohjelmistoalustojen ja pilvipohjaisten palveluiden alalla”, Erja Sankari toteaa. ”Haluan kiittää Esaa koko johtoryhmän ja iLOQin puolesta hänen kovasta työstään ja omistautumisestaan hänen kiitettävän uransa aikana iLOQissa. Me toivotamme hänelle onnellista ja rauhallista eläkkeelle siirtymistä. Odotan innolla yhteistyötä Erjan kanssa ja saumatonta vastuiden siirtoa varmistaaksemme yhtiömme strategioiden jatkuvan toteuttamisen”, sanoo iLOQin toimitusjohtaja Heikki Hiltunen.

HELMIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

KOLUMNI

Kansainvälinen rekrytointi on investointi, jonka voi tehdä taidolla Rekrytointi on yritykselle ja organisaatiolle aina investointi. Se on investointi tulevaan, osaamiseen, organisaation kehittymiseen ja yrityksen menestymiseen, joskus myös kansainvälisille markkinoille suuntaamiseen. Kansainvälisen työntekijän rekrytointi on tavanomaista suurempi investointi, jossa epävarmuustekijät eivät liity ainoastaan työssä suoriutumiseen. Maailmalta Suomeen saapuva osaaja jättää taakseen kotimaansa, muuttaa hänelle uuteen ympäristöön ja yhteiskuntaan, jättää ystävänsä, ehkä jopa perheensä, taakseen – siis kaiken sen, minkä hän tietää, tuntee ja osaa. Kansainvälinen työntekijä on toki voinut asua Suomessa jo jonkin aikaa, jopa vuosia, mutta vaihtoehto palata takaisin kotimaahan, kaiken tutun ja rakkaan pariin, on koko ajan läsnä.

MONIKA LUUKKONEN, ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ, JOY – JATKUVAN OPPIMISEN PALVELUT, OULUN YLIOPISTO

Kansainvälisen osaajan mukana uuteen kotimaahan muuttaa usein myös puoliso ja lapset. Heidän viihtymisensä uudessa kotikaupungissa vaikuttaa paljon rekrytoinnin onnistumiseen. On työnantajan etu, että koko perhe kokee asettumisen uuteen ympäristöön vaivattomaksi ja tuntee arkensa rullaavan täällä sujuvasti. Kansainvälisen työntekijän perehdyttämisessä on syytä katsoa laajempaa kuvaa. Hyvin hoidettu kotouttaminen on muutakin kuin vain lupaprosesseissa ja pankkitilin avaamisessa neuvomista. Perehdytys suomalaiseen yhteiskuntaan sekä arkeen uudessa kotikaupungissa, on vähintä, mitä rekrytoiva yritys tai organisaatio voi tehdä taatakseen

KAUPPAKAMARI

HELMIKUU 2022

kansainväliselle tulokkaalle hyvän alun uudelle elämälle täällä Suomessa. Jos yrityksen omat resurssit eivät riitä perehdyttämään kansainvälisiä työntekijöitä uuden kotipaikan arjen ihmeisiin, on hyvä tietää, että osaavaa apua tähän on saatavissa vaikkapa Oulun yliopiston jatkuvan oppimisen palveluista. Loppuun asti taiten tehty kansainvälinen rekrytointi edesauttaa investoinnissa menestymistä. Ei kannata unohtaa myöskään suomen kielen opintojen pariin kannustamista. Vaikka työssä pärjäisikin englannilla, on paikallisen kielen taitaminen, edes auttavalla tasolla, tärkeää, jotta muualta muuttanut oppii ymmärtämään itseään ympäröivää yhteiskuntaa, sen tapoja ja toimintaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että ulkomailta tänne juuri muuttaneen elämässä on jo muutenkin paljon uuden omaksumista, eikä uuden kielen oppimiseen välttämättä ole heti valtavasti voimavaroja. Olemme yliopistolla pyrkineet auttamaan tässä kehittämällä kansainvälisille työntekijöille suunnattuja suomen kielen kursseja, jotka voi aloittaa joustavasti työn ohessa ilman, että kieliopinnoista muodostuu yksi kuormittava asia lisää. Olemme sen tosiasian edessä, että osaava työvoima alkaa meillä Suomessa loppua ja kansainväliset rekrytoinnit ja työpaikkojen kansainvälistyminen on väistämätön tulevaisuutemme. Omasta mielestäni olemme tässä kuitenkin erittäin mielenkiintoisten – ja osaltaan tervetulleidenkin – muutosten äärellä!

KATSAUS

LUKUSUOSITUS

Tuoretta tietoa

NÄIN SOTE-UUDISTUS ONNISTUU

Naisjohtajakatsaus Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmissä säilyi ennätystasolla 27 prosentissa, käy ilmi Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksesta. Toimitusjohtajina naisia on yhä vähän. Naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista pysyi ennallaan kahdeksassa prosentwissa. ”34 prosenttia vuonna 2021 nimitetyistä johtoryhmien jäsenistä on naisia. Vaikka kehitys onkin oikeansuuntaista, naisten vastuualueet johtoryhmissä eivät valitettavasti kovinkaan usein tue urapolkua kohti toimitusjohtajan tehtävää”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala.

Kustannusten kasvun hillitsemisen tulee olla keskeisessä roolissa, kun tulevaisuuden sote-palveluita järjestetään. Sote-lakien toimeenpano hyvinvointialueilla ratkaisee koko uudistuksen onnistumisen. Kauppakamarit tarjoavat ratkaisuissaan kuusi keinoa, joilla hyvinvointialueet onnistuvat sotessa. Johanna Sipola, johtaja, Keskuskauppakamari

Määrän uskotaan kasvavan tulevaisuudessa. ”Erityisesti teollisuudessa ja it-alalla naisten vähäistä osuutta liiketoimintajohtajista selittävät koulutusvalinnat. Viime vuosien aikana naisten osuus tekniikan- ja it-alan opiskelijoista on kasvanut merkittävästi, ja tämä tulee varmasti näkymään tulevaisuudessa myös näiden alojen naisjohtajien määrän kasvuna”, sanoo Kajala.

IT2022-EHDOT

Ville Kajala, johtava asiantuntija, Keskuskauppakamari

IT-alan yleiset sopimusehdot helpottavat it-projekteista sopimista, kun puitteet ovat valmiina. Ehdoista hyötyvät erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset, joilla ei ole omia juristeja sopimuksia laatimassa. IT-2022ehdot on nyt päivitetty.

Lue lisää kauppakamari.fi

Lue lisää: it-ehdot.fi

Noin neljä kertaa vuodessa julkaistava naisjohtajakatsaus tarkastelee naisten sijoittautumisesta pörssiyhtiöiden johtoon. Uusin katsaus tarkastelee naisten osuutta pörssiyhtiöiden toimitusjohtajina ja johtoryhmissä.

Minna Aalto-Setälä, lakimies, Keskuskauppakamari

HELMIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Metallinkierrätyksellä kustannussäästöjä Romuta Oy on metallinkierrätysalan toimija, joka on kasvanut reipasta vauhtia Pohjois-Pohjanmaan metallinkierrätyksen kärkiyritykseksi. Romuliikkeen päätoimipaikan keskeinen sijainti Limingassa terästehtaiden ja vientisataman läheisyydessä mahdollistaa kustannustehokkaan metallinkeräyksen laajalta toimialueelta. Romutan asiakaskunta koostuu konepaja- ja prosessiteollisuuden yrityksistä, purkuliikkeistä ja kuluttajista, ja sen tarjoamat palvelut kattavat kaikki yritysten tarpeet. Kierrätyspalveluihin kuuluvat vaihtolavat, keräysvälineet ja logistiikanpalvelut. Vanhojen prosessilaitteiden romutus voidaan toteuttaa “avaimet käteen”- periaatteella purkutyöstä kuljetuksiin. Kuluttajat voivat tuoda vanhat autot ja nurkkaromut suoraan kierrätyspihalle, tai tilata niille noudon koura-autolla. Yritys on kasvanut suunnitelmallisesti ja yrityksen vahvoihin arvoihin pohjautuen. Romutalla uskotaan, että asiakkaan tulee voida luottaa kierrätyskumppaniinsa, jonka kanssa

se toimii. Romutan toiminnan on sertifioinut Bureau Veritas ja yrityksellä on sen myötä johtamis-, työturvallisuus- ja ympäristöstandardit. ”Olemme monelle yritykselle tärkeä lenkki vastuullisessa liiketoiminnassa. Jätteiden kierrätyksellä on suuri merkitys tämän päivän yritystoiminnassa. Vihreät arvot, hiilijalanjäljen pienentäminen ja korkea kierrätysaste ovat myös kilpailuvaltteja monelle yritykselle. Me mahdollistamme asiakkaillemme merkittäviä kustannussäästöjä, sekä parannuksia kestävän liiketoiminnan eri osa-alueilla”, toimitusjohtaja Jyrki Mutanen kertoo.

”Olemme monelle yritykselle tärkeä lenkki vastuullisessa liiketoiminnassa.” Metalliromu on hyvin pitkälle ”bulkkitavaraa”, eli sen hinta on maailmalla kaikille lähes sama. Asiakkaan saama hyöty tuleekin kierrätyskumppanin tarjoaman palvelun myötä. Oikealla kohdepaikkalajittelun suunnittelulla

voidaan vaikuttaa logistiikan ja keräyskaluston kuluihin tai nopeuttaa romuun sitoutuvan rahan kiertoa. ”Palveluasenne, ekologisuus ja tehokkuus ovat asioita, joista emme ole valmiita antamaan periksi. Olemme huomanneet, että myös asiakkaamme arvostavat näitä arvoja. Siksi asiakkuudesta syntyykin usein pitkäkestoinen ja toimiva yhteistyö, joka kestää projektista toiseen”, jatkaa Jyrki Mutanen. ROMUTAMME KAIKEN!

KASVU OPEN

Uutta virtaa yritykseen - hae mukaan sparraukseen! Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Kasvupolku®-ohjelmissa* sparrataan yritysten liiketoimintaa paremmaksi, ratkaistaan yrittäjien kasvuhaasteita ja tehostetaan verkostoitumista. Sparraus on maksutonta. “Saimme hyviä ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemyksiä yhtiön kasvuun ja kansainvälistymiseen. Antoisaa oli, että mukana oli kasvuyrittäjiä, joiden kanssa pääsi keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia.” -Niko Karsikas, Cajo Technologies Oy

Hakuaika 14.2.-20.3.2022. Lue lisää ja hae mukaan: https://kasvuopen.fi/kasvupolut/ *Kasvupolku® on ohjelmakokonaisuus, joka sisältää 2-3 tapahtumapäivää ja digitaalista työskentelyä. Kasvupolulla tapaat 6-8 sinulle valittua asiantuntijaa ja vertaisyrittäjiä.

HELMIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

LAKIPALSTA

Q&A LAKIMIEHELTÄ TÄLLÄ PALSTALLA PAIKALLISTEN LAKITOIMISTOJEN KOKENEET ASIANTUNTIJAT RATKOVAT JÄSENTEMME ONGELMIA LAIN NÄKÖKULMASTA. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: ANNI.ALAVAHTOLA@CHAMBER.FI

Voiko työnantaja lomauttaa työntekijän sillä perusteella, että työt vähenevät koronan vuoksi? Lomauttamisen edellytyksistä on säädetty työsopimuslaissa. Lain mukaan työnantaja saa lomauttaa työntekijän ensiksikin siinä tapauksessa, että tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Koronaviruksen seurauksena työ ei kuitenkaan yleensä ole vähennyt olennaisesti ja pysyvästi, vaan pikemminkin tilapäisesti. Toki poikkeuksiakin on. Tilapäistä häiriötä silmälläpitäen työsopimuslaissa on säädetty lomautus mahdolliseksi myös, mikäli työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti, eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Työn tai työn tarjoamisedellytysten katsotaan lomauttamisen perusteena vähentyneen tilapäisesti, jos niiden voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää. Tilapäisestä vähentymisestä on kyse, mikäli vähentymisen vaikutus kestää vähintään kolme kuukautta. Arvion lomautuksen kestosta tekee työnantaja. Tämä lomautusperuste soveltuu erittäin hyvin koronaviruksen aiheuttamaan häiriöön. Lomautus voidaan toteuttaa joko siten, ettei lomautusaikana työskennellä lainkaan taikka siten, että työaikaa vähennetään osittain. Tällöin työntekijän työpanos kohdistetaan siihen määrään työtä, mikä on jäljellä. Työnantaja ja työntekijä voivat lisäksi sopia määräaikaisesta lomauttamisesta, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilanteen vuoksi. Säännös mahdollistaa joustavan lomautuksen.

KAUPPAKAMARI

HELMIKUU 2022

Määräaikaisia työntekijöitä koskee lisäedellytys. Määräaikaisia työntekijöitä koskeva lomautus on mahdollinen edellyttäen, että määräaikainen työntekijä sijaistaa vakituista työntekijää ja lomautuksen edellytykset koskisivat vakituista työntekijää, mikäli tämä olisi työssä. Mikäli näin ei ole, työnantaja ei voi päättää lomautuksesta yksipuolisesti. Ennen lomauttamiseen ryhtymistä työnantajan on aina selvitettävä mahdollisuudet töiden uudelleen järjestelemiseen. Toisin sanoen on selvitettävä, olisiko työnantajalla tarjota työntekijän tehtäväksi jotain muuta työtä tilapäisen esteen ajaksi. Myös koulutusmahdollisuuden järjestäminen tulisi selvittää. Ennen lomauttamista työnantajan on vielä syytä varmistaa, onko työhön sovellettavassa työehtosopimuksessa lomautusta koskevia erityismääräyksiä, joita on noudatettava työsopimuslain määräysten sijasta. Työehtosopimuksen määräykset voivat koskeva esimerkiksi lomautusilmoitusaikaa. Työsopimuslain mukaan lomautusilmoitusaika on tällä hetkellä 14 vuorokautta. Vuonna 2021 lomautusilmoitusaikaa lyhennettiin poikkeuksellisesti viiteen vuorokauteen, mutta tämä poikkeus päättyi viime vuoden lopussa. Työnantajien, joiden palveluksessa on säännönmukaisesti yli 20 henkilö, on lisäksi noudatettava yhteistoimintalakia. Tämä tarkoittaa toisin sanoen yhteistoimintaneuvottelun käymistä ennen lomautuspäätöksen tekemistä. Yhteistoimintaneuvottelun ajalta samoin kuin lomautusilmoitusajalta on työntekijöille maksettava työsopimuksen mukaisesti määräytyvä palkka. Yleisten lomautusperusteiden varjoon on jäänyt työsopimuslain säännös, jonka mukaan lomautuksesta voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä. Neuvottelut tulee käydä siten, että

LAKIPALSTA

kunkin työntekijän kanssa sovitaan lomautuksesta henkilökohtaisesti paitsi milloin työntekijä on valtuuttanut toista henkilöä käymään kyseisen neuvottelun puolestaan. Erityisesti pienissä työpaikoissa, missä työnantajan taloudellinen kantokyky on vähäinen, on vaivatonta neuvotella lomautuksesta suoraan kunkin työntekijän kanssa. Neuvottelun yhteydessä on syytä myös varmistaa yhdessä työntekijän kanssa miten lomautuksesta sopiminen vaikuttaa työntekijän työttömyysetuuteen lomautusajalta. Lomautuksesta sopiminen on syytä dokumentoida huolellisesti ja vahvistaa kummankin sopijapuolen allekirjoituksilla.

Varatuomari Anssi Puutio PPV Lex Oulu anssi.puutio@ppvlex.fi 040 5450 898

Työsopimuslaissa ei ole erityissäännöksiä lomautuksesta nuoria työntekijöitä koskien. Myös nuoret työntekijät ovat siten lomautuksen piirissä. Useilla työpaikolla on myös työmarkkinatuella olevia harjoittelijoita. Työmarkkinatuella olevaa harjoittelijaa ei koske työsopimuslaki, joten työharjoittelijaa ei ole mahdollista lomauttaa kuten muita työntekijöitä.

Kirjoittajalla on liki 30-vuoden kokemus yritysten lakiasioista. Hänen eritysalojaan ovat omistajayrittäjien neuvonta, sopimukset ja konfliktinhallinta.

Työntekijöiden lomautusjärjestyksestä ei ole määräyksiä työsopimuslaissa. Työmarkkinoilla noudatetaan kuitenkin periaatetta, jonka mukaisesti viimeksi lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan palveluksessa osan työkyvystään menettäneitä ottaen lisäksi huomioon työsuhteen keston ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrän. Lomautusaikana työntekijä voi ottaa muuta työtä. Lomautus voidaan keskeyttää lomautuksen aikana, mikäli siitä on sovittu ennen lomautusta tai sovitaan keskeyttämisen yhteydessä.

HELMIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

ILMOITUSTAULU

KIRJAVINKKI

Lyhyesti lukuina

Yli 28 000 kpl Vuonna 2021 työ oli yleisin syy muuttaa Suomeen. Työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin yli 28 000. Luvussa ovat mukana sekä ensimmäiset oleskeluluvat että jatkoluvat.

8 529 kpl Oppilaitosyhteistyö -käsikirja yrityksille Käsikirjasta löydät kiteytetysti opiskelijayhteistyön vaihtoehdot, oppilaitosten asiantuntija-, tutkimus- ja tuotekehityspalvelut ja mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen. Kysymykset ohjaavat pohtimaan jokaista aihealuetta ja yrityksesi oppilaitosyhteistyötä. Käsikirjan avulla teet yrityksellesi konkreettisen suunnitelman, jonka viet käytäntöön yhdessä oppilaitosten kanssa. KILPAILU osaavasta työvoimasta kiristyy entisestään. Syntyvyys Suomessa on laskenut yhtäjaksoisesti lähes kymmenen vuoden ajan ja työvoimasta siirtyy jo nyt selvästi enemmän eläkkeelle kuin uusia työntekijöitä tulee tilalle. Tämän lisäksi suuret kaupungit houkuttelevat yhä kiihtyvällä tahdilla osaajia omille alueilleen. Käsikirjan tavoitteena on aktivoida yrityksiä lisäämään yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi jokaisen yrityksen on syytä laatia itselleen oma oppilaitosyhteistyösuunnitelma oppilaitoksissa opiskelevien nuorten kesätyö-, harjoittelu- ja lopputyöpaikkoja varten. Vain tällä yhteistyöllä voi saavuttaa sen tavoitteen, että koulutetut osaajat myös jäävät alueelle. Käsikirjan suunnittelu käynnistettiin Hämeen kauppakamarissa keväällä 2019. Aineiston laadintaan ovat osallistuneet kauppakamarin valiokuntien jäsenet ja alueen oppilaitokset.

KAUPPAKAMARI

HELMIKUU 2022

Ensimmäisiä työntekijän oleskelulupia haettiin 8 529 vuonna 2021. Työntekijän oleskelulupaa hakevat esimerkiksi kokit, sairaanhoitajat, siivoojat ja ravintolatyöntekijät. Erityisasiantuntijat, eli esimerkiksi ITasiantuntijat, jättivät 1 605 ensimmäistä oleskelulupahakemusta.

15 vrk Ensimmäisen erityisasiantuntijan työperusteisen oleskeluluvan Suomeen sai vuonna 2021 keskimäärin 15 vuorokaudessa, startup-yrittäjän luvan 24 vuorokaudessa ja työntekijän luvan 75 vuorokaudessa. Lähde: Maahanmuuttovirasto

Uudet jäsenet Alkuvuonna 2022 Oulun kauppakamari sai paljon uusia jäseniä Listan yrityksistä näet kokonaisuudessaan kotisivuiltamme oulunkauppakamari.fi/ajankohtaista/tiedotteet/ Toivotamme uudet jäsenet lämpimästi tervetulleiksi mukaan verkostoomme!

OSAAMINEN

Tarvittiinko maailmanlaajuinen pandemia, että myyntiosaaminen alkoi vastata muuttunutta ostamistapaa? Monessa yhtiössä yksi toimintaa ohjaavista arvoista on asiakaslähtöisyys, mutta silti myyntiorganisaatio on toiminut, miten sille on parhaiten sopinut. Ostajat tekevät tätä nykyä jo yli 80 % ostoprosessistaan itsenäisesti. Perinteiset vaiheet, eli tarpeen tunnistaminen, tiedonhaku, vaihtoehtojen vertailu, harkinta ja hankinta ovat pääosin ostajan vastuulla, ja monesti vasta vertailu- ja harkintavaiheessa myyjät pääsevät mukaan. Mitä tämä muutos tarkoittaa myyntiorganisaatioiden kannalta? No sitä, että on huolehdittava entistä paremmin, että markkinoinnin keinoin ollaan mukana ostoprosessin eri vaiheilla. Ostajat toimivat itsenäisemmin, hakevat tietoa ja vertailevat eri toimijoita verkossa. Uusien asiakkaiden hankinnan kanssa ollaan pitkälti verkkosisältöjen varassa. Asiakkaan ensikohtaaminen yhtiösi kanssa tapahtuu siis todennäköisesti netissä. Oletko varmistanut, että löydytte? Tuleeko sisältönne vastaan somessa, ja vielä tärkeämpää, hakukoneissa? Jos et ole mukana näissä, tiput potentiaalisten tarjoajien listalta heti kättelyssä. Tärkeää on myös miettiä, millä tavalla ollaan asiakkaalle näkyvillä. Näytetäänkö ja kuulostetaanko alan modernilta huippuammattilaiselta, vai ajastaan jäljessä olevalta perässähiihtäjältä? Tästä eteenpäin ammattimaisesti läpiviety myyntiprosessi on keskeinen osa onnistumista. Ensivaikutelma tehdään vain kerran, joten mieti tarkkaan, millaisen olon haluat jättää ostajalle ensimmäisestä etäpalaverista. Olitko valmistautunut? Oliko materiaalit räätälöityjä? Kerroitko mitä seuraavaksi tapahtuu, ja varasit seuraavan ajan kalenteriin? Myyjänä olet linkki ostajan ja oman tarjontasi välillä, ja sillä, kuinka myyntiprosessin veit läpi, on suuri vaikutus lopputu-

lokseen. 74 % ostajista valitsee myyjäksi sen joka on ensimmäiseksi pystynyt tuottamaan hänelle selkeää lisäarvoa ja hyödyllistä tietoa. Tulevaisuudessa rutiininomaiset myynnin työvaiheet tulevat poistumaan. Tätä nykyä myyjä käyttää työpäivästään 37 % itse myyntityöhön, eli asiakkaiden kanssa viestimiseen. Muu aika menee CRM-kirjauksiin, tarjouslaskentaan ja kalenteriaikojen sopimiseen. Nämä työvaiheet voi jo nyt automatisoida. Onhan sinun yrityksesi ottanut askeleita kohti asiakaslähtöisyyttä?

KATI VIIKILÄ, MYYNTIJOHTAJA, MYYNNINMAAILMA OY HELMIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

KOULUTUKSET

Kamari kouluttaa – osaaminen yrityksen voimavaraksi! KEVÄT 2022 - MERKITSE TÄRKEÄT PÄIVÄT KALENTERIISI! HELMI-HUHTIKUU

Työsuhde, palkka ja HR 16.2.-18.3.

Palkanlaskentaosaajan valmennuskokonaisuus, Helsinki/etä Uusi YT-laki käytännönläheisesti, etä Työsuhdepäivä, Oulu/etä Esihenkilöpäivät 2022, Helsinki/etä Esihenkilön työkalupakki, Oulu Uudistuvat perhevapaat, etä

7.3. (9-12) 30.3. (9-16) 9.-10.3. 5.4. (9-16) 7.4. (8.30-12)

Johtaminen ja esimiestyö 1.3. (12-15.30) 2.-3.3. 9.3. (12-16) 29.3.-26.4. 12.4. (9-12)

Osakassopimus, Helsinki/etä Hyväksytty Advisory Boardin (HAB) -jäsen, Helsinki/etä Näin onnistut yrityskaupassa, Helsinki/etä Tiimivastaavan ajokortti, Helsinki Miten vastuullisuus voidaan valjastaa uusiutumisen ja kasvun moottoriksi, Helsinki/etä

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) -KURSSI

Oulu

1. jakso

3.2.

27.4.

2. jakso

17.2.

11.5.

3. jakso

24.2.

17.5.

17.3.

24.5.

24.3.

8.6.

Ryhmätyö 4. jakso

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN HHJ PUHEENJOHTAJAKURSSI 18.-19.5.

Kansainvälistyminen 23.2. (9-14) 2.3. (9-12) 16.3. (9-12) 31.3. (12-16) 7.4. (9-16)

Remburssin ehdot ja asiakirjat, Oulu/etä Ulkomaantyöskentelyn eri tilanteet, etä Kansainvälisen kauppasopimuksen perusteet, etä Minimoi logistiikkasopimuksiin ja -ketjuun liittyvät riskit Vientikaupan keskeiset asiakirjamääräykset, Helsinki/etä

Myynti, markkinointi ja viestintä 1.3. (9-12) Monikanavaisen digikampanjan suunnittelu ja toteutus, etä 8.3. (9-12) Myyntihenkilöstön sopimusoppi, etä 14.4. (9-12) LinkedIn markkinoinnin ja työnantajakuvan kanavana 20.4. (12-16) Jari Parantainen: Tuotteista palvelusi, tuplaa katteesi, etä

Talous ja verotus 16.-17.2. Kirjanpidon ajokortti® (peruskurssi), etä 2.3. (9-16) Strateginen talousjohtaminen, etä 9.-10.3. Kirjanpidon jatkokurssi, Helsinki/etä 24.3. (9-12) Edustus-, markkinointi- ja henkilöstökulut arvonlisäverotuksessa, Helsinki/etä 29.3. (9-16) Näin tulkitset ja analysoit talouden tunnuslukuja, Oulu/etä 19.4. (9-15.30) Financial Assistant – talousassistentin valmennuspäivä, etä 20.4. (9-11.30) Kulujen edelleen veloitus arvonlisäverotuksessa, etä 22.4. (9-12) Kassavirtalaskelman idea, etä 27.4. (9-14) Kirjanpitäjän päivä, Oulu/etä

IT JA DIGI 15.2. (9-12) Mikä muuttuu IT 2022-sopimus ehdoissa?, etä 21.3. (12-16) Tietosuojavastaavien ajankohtaispäivä, etä 23.3. (9-11) Tietoturvakriisit ja viestintä, etä 28.4.-8.6. Whistleblowing-koulutussarja ILMOITTAUTUMINEN KOULUTUKSIIN: JAANA LAHTINEN jaana.lahtinen@chamber.fi puh. 050 408 0663, oulunkauppakamari.fi/ koulutus-ja-tapahtumat/ tulevat-koulutukset/

LISÄTIETOJA: RIITTA SCHRODERUS riitta.schroderus@chamber.fi p. 050 338 9350 Muutokset mahdollisia. Koulutusten järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.

KAUPPAKAMARI

HELMIKUU 2022

KOULUTUKSET

Johdon mittarit ja raportointi Aika: 28.04.2022 klo 9.00 - 12.00 Paikka: Oulu/etä Johtamisen merkitys nopeasti muuttuvassa maailmassa vain kasvaa.

Sami Postilla (KHT) on yli 27 vuoden kokemus taloushallinnon tehtävis-

Kyseenalaistaminen, autonomia ja empatia ovat tärkeitä uudistuvan joh-

tä eri rooleissa. Hän on toiminut partnerina PwC:llä vastuullaan Suomen

tamisen periaatteita. Strategista ennakointia tulee parantaa tulevaisuu-

pohjoinen alue vuodesta 2007 lähtien. Ennen PwC:tä Sami työskenteli

den lukutaidon, visionäärisyyden sekä ajatusjohtajuuden kautta. Miten

talousjohtajana kansainvälisessä roolissa Pulse Finland Oy:ssä.

näitä kaikkia mitataan matkalla päämäärään? Kuitenkaan päämäärän mittaaminen ei enää yksistään riitä. Pitää pystyä mittaamaan matkaa,

Sami yhdistää kokemuksellaan liiketoiminnan ja taloushallinnon sekä

tekemistä ja ennakoida tulevaa. Mitä mittareita tulee olla ja onko mää-

-raportoinnin. Hänellä on vahva kokemus yrityksen johdon raportoin-

rällä väliä? Miten valita oikeat mittarit (talous, vastuullisuus, myynti,

nista, strategisista mittareista, taloushallinnon järjestelmistä ja niiden

kehitys, tuotanto, markkinointi….) ja kuinka johtaa kokonaisuutta oi-

käyttöönotosta, taloushallinnon konsultoinnista sekä tehokkaiden kont-

keaan suuntaan?

rolliympäristöjen rakentamisesta. Sami luennoi Oulun kauppakamarin HHJ-kursseilla yrityksen talouden seurannasta ja ohjauksesta.

Tule kuulemaan lisää ja keskustelemaan aiheesta aamupäivän koulutuksessamme!

Ohjelma: Johdon raportointi ja tiedolla johtaminen

Asiantuntijoina toimivat toimitusjohtaja Juha Laakkonen, Kaleva Media

Mistä liiketoiminnassamme on kysymys ja mitkä ovat olennaisimmat

Oy ja KHT, aluejohtaja Sami Posti, PwC.

mittarit? Kuka määrittää mitä seurataan ja analysoidaan?

Juha Laakkonen on niin liike-elämän kuin vapaa-ajan moniottelija. Hän

Seuranta ja suunnittelu – miten tukevat aidosti toisiaan?

on toiminut Kaleva Median toimitusjohtajana vuodesta 2017 alkaen. Juha siirtyi tehtävään Nortal Oy:n toimitusjohtajan paikalta. Aiemmin hän on työskennellyt Lappset Groupissa, viimeksi toimitusjohtajana. Strategista muutosjohtamista Laakkonen on päässyt seuraamaan lukuisten yhtiöiden hallituspaikalta. Juha on myös Tshekin tasavallan kunniakonsuli. Laakkonen on ihmisläheinen ja innostava johtaja, ennen kaikkea vahvan yrityskulttuurin puolestapuhuja. Hänen johtamisfilosofiansa voi kiteyttää kolmeen sanaan: Purpose, passion, profit.

TONTTI SYÖTTEELTÄ Jotsi Oy olavi.lohi@gmail.com puh. 0400437881

HELMIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

KOULUTUKSET

Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssi Hallitustyö koostuu useista eri osa-alueista. HHJ®-kurssilla käsitellään

Kurssipalautteista poimittua:

mm. hallituksen kokoonpanoa, roolia, vastuita, riskienhallintaa sekä työs-

”Paras koulutus mihin olen urallani osallistunut!”

kentelytapoja: raportointia, strategiatyötä ja palkitsemisjärjestelmiä.

”HHJ on avannut silmät monessa asiassa.” ”Hyvä kurssi, suosittelen mielelläni tätä eteenpäin.”

Hallitustyöskentely avataan kurssilla erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta, hyvin

”Selkeytti hallituksen roolia”

käytännönläheisesti ja monipuolisten yritysesimerkkien avulla. Samalla selvitäm-

”Ryhmätyöt antoisia ja hyödyllisiä”

me asiantuntijoiden ja hallitusammattilaisten johdolla, mitä on hyvä hallitustyö ja millaisia työkaluja hallitustyöskentelyn kehittäminen vaatii. Tervetuloa

Ilmoittautuminen

mukaan!

palvelu.hhj.fi/kauppakamarit/oulun-kauppakamari/hhjkurssi-2022-4-oulu-myos-eta/

Aikataulu

Oulu etä

1. jakso

Hyvä hallintotapa

27.4. klo 12.00 – 17.50

2. jakso

Hallituksen ja hallitustyön organisointi 11.5. klo 12.00 – 17.20

3. jakso

Strategiatyö

17.5. klo 12.00 – 17.10

Ryhmätyö Ryhmätyö

24.5. klo 12.00 – 16.30

4. jakso

8.6. klo 12.00 – 19.00

Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

Hyväksytty hallituksen jäsen®-puheenjohtajakurssi Aika: 18.-19.5.2022 Paikka: Oulu/etä Pk-yrityksen puheenjohtajakurssi nostaa keskiöön hallituksen johtamisen ja ryhmädynamiikan kehittämisen. Hallituksen puheenjohtajalla tulee olla kyky kehittää sekä omaa että hallituksen muiden jäsenten hallitustyöskentelyn osaamista. Toimiva hallitus on jokaisen osakeyhtiön voimavara ja suunnannäyttäjä. Asiantuntijoina toimivat Hallituspartneri, KTM, HHJ PJ Antero Virta-

Jakso 2: Hallitustyö, yhteistyö ja vuorovaikutus

nen ja KTM, HHJ PJ Minna Metsälä, Ocio Oy.

19.5.2022 klo 8.30-16.00

Ohjelma:

Avaus

Jakso 1: Puheenjohtajan peruskysymykset 18.5.2022 klo

- Mitä ensimmäisestä päivästä jäi päällimmäisenä mieleen?

12.15 - 16.30

Tuloksellisuuden varmistaminen - Puheenjohtaja ja liiketoiminnan kehittäminen

Avaus ja esittelyt

Laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden varmistaminen

- Kurssin missio, puheenjohtajan työstä sanottua ja ohjelma

- Valvontavelvollisuus ja riskienhallinta

- Osallistujan nimi, taustaorganisaatio, mitä odottaa kurssilta

Hallitustyö erityistilanteissa

- Osallistujien vastaukset ennakkokysymyksiin oppimisalustalta

- Miten puheenjohtajan työ voi muuttua erityistilanteissa?

Ryhmätyöt:

Hallitustyön tehokkuus

1. Mitkä ovat hallituksen ydintehtävät? (jakso 1)

- Hallituksen osaamisvaatimukset

2. Mitä puheenjohtajan on tiedettävä strategiasta? (jakso 1)

- Hallitus ja tehokas päätöksenteko

3. Millä tavoin puheenjohtaja kehittää yrityksen liiketoimintaa? (jakso 2)

- Hallituksen tehokkaat työtavat

4. Mitä ovat hallituksen puheenjohtajan tärkeimmät tehtävät? (jakso 2)

- Hallitus ja tehokas yhteistyö

Omistajien ja hallituksen tehtävät sekä vastuut

- Hallitus ja tehokas vuorovaikutus

- Omistajien, hallituksen ja toimitusjohtajan tehtäväjako

- Onnistuminen hallituksen puheenjohtajana

- Omistajan ja hallituksen ydintehtävän puheenjohtajan kannalta

Yhteenveto ja keskustelu

Tulevaisuuden varmistaminen

- Todistusten jako ja keskustelu

- Strategiaprosessi ja strategian toteutuminen hallituksen ja puheenjohtajan näkökulmasta

Kurssipalautteista poimittua

Yhteenveto ja seuraavan päivän ohjelma

”Erinomaisen käytännönläheinen”, ”Kiitos!”, ”Alustajilla paljon käytännön ko-

- Iltapohdiskelu: Mitä ensimmäisestä päivästä jäi

kemusta ja se näkyi todella positiivisesti alustuksissa”, ”Hyvä, tiivis paketti”

päällimmäisenä mieleen? palvelu.hhj.fi/kauppakamarit/oulun-kauppakamari/hhj-puheenjohtajakurssi-2022-05-oulu

KAUPPAKAMARI

HELMIKUU 2022

VUODEN KOULUTTAUTUJA

Ammattiopisto Luovista Vuoden kouluttautuja TEKSTI JA KUVA: MIKA KULJU

Oulun kauppakamari on palkinnut Vuoden kouluttautujan, joka on tällä kertaa vahva alueellinen ja valtakunnallinen toimija: "Ammattiopisto Luovi on vuoden 2021 laadullisesti ja määrällisesti kouluttautunein jäsenyrityksemme. Kunniamaininnat menevät Junnikkala Oy:lle ja Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy:lle", kertoo Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja Riitta Schroderus. Vuoden kouluttautuja on palkittu vuodesta 2004 lähtien. Palkittuja yrityksiä ovat olleet muun muassa Arina, Elektrobit, JOT Automation, Ojala Group, Junnikkala, Kaleva, Sievin Jalkine ja Pölkky Oy. Ammattiopisto Luovin johtaja Hannu Koivula on erittäin otettu kauppakamarin myöntämästä huomionosoituksesta: "Olemme palkinnosta ylpeitä, sillä haluamme olla moderni ja kehittyvä toimija. Haluamme toimintaamme syötteitä ulkoapäin, sillä emme voi jäädä elämään omaan kuplaamme. Oulun kauppakamarin kanssa yhteistyö on ollut sujuvaa ja vuorovaikutteista. Lisäksi haluan kiittää henkilöstöämme sitoutuneisuudesta organisaatiomme kehittämiseen koulutusten kautta", sanoo Koivula. Ammattiopisto Luovi on Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos, joka toimii 28 paikkakunnalla yhteensä noin 800 työntekijän voimin. "Henkilöstön jatkuva kouluttaminen on tärkeää sen vuoksi, että pysymme esimerkiksi lainsäädännön suhteen ajan tasalla. Meillä on koulutuksista pitkä perinne, ja Oulun kauppakamarin palveluja olemme arvostaneet muun muassa kouluttajien tason, laadukkaiden materiaalien ja saavutettavuuden ansiosta", kertoo Luovin henkilöstöjohtaja Riitta Anttila.

Vuoden kouluttautujan palkitsemistilaisuudessa Ammattiopisto Luovin johtaja Hannu Koivula ja henkilöstöjohtaja Riitta Anttila sekä Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja Riitta Schroderus ja varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen.

Faktoja Oulun kauppakamarin koulutusvuodesta 2021: - useita kymmeniä koulutustilaisuuksia eri muotoisina eri aihealueista; osallistujia 950 - asiakastyytyväisyys 4,4/5, NPS 84 - lähes kaikkiin koulutuksiin myös etäosallistumismahdollisuus - kehitettiin uusia valtakunnallisia verkkovalmennuksia, kuten Kasvua viennillä ja Hyväksytty talouspäällikkö - koulutusten perusmenestystekijöitä: valtakunnallinen monimuotokouluttaja, tuotteiden ja palveluiden korkea laatu, monipuolinen koulutustarjonta (myös alueellinen), hyvä hinta-laatusuhde, asiakaspalvelu sekä tyytyväiset asiakkaat

HELMIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

Yritystoiminnan aloittamiseen, kehittämiseen ja kansainvälistymiseen löytyy apu yhdestä osoitteesta SOITA 08 558 558 10 TAI TULE KÄYMÄÄN BUSINESSASEMALLA

PALVELUMME LIIKEIDEA JA YRITYKSEN PERUSTAMINEN HAUTOMOTOIMINTA

BusinessAseman palveluneuvonta ohjaa eteenpäin!

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA

• Palveluneuvonta on avoinna BusinessAsemalla arkisin klo 9–15.

YRITYSRAHOITUS

• Puhelimitse sinua palvellaan numerossa 08 558 55810 ma–to klo 8–18 ja pe klo 8–16.

VIENTI JA KANSAINVÄLISTYMINEN LIIKETOIMINNAN VALMENNUKSET INNOVAATIOPALVELUT

• Voit myös varata ajan etäneuvontaan: businessasema.com/neuvonta KÄYNTIOSOITE: BUSINESSASEMA, HALLITUSKATU 36 B, 90100 OULU

OMISTAJANVAIHDOKSET SIJOITTUMISPALVELUT TOIMIALAPALVELUT JA VERKOSTOT REKRYTOINTIAPU

businessasema.com/neuvonta businessoulu.com

Tutustu myös sähköisiin palveluihimme osoitteessa businessoulu.com.