OULUN KAUPPAKAMARIN LEHTI WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI
1/2017 KUNTAVAALIT & VEROTUS 2017
KUNNILLA PITÄÄ OLLA SELKEÄ PÄÄMÄÄRÄ Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen arvioi kevään kuntavaaleja. s. 6
Uudet kunnanvaltuutetut pääsevät heti päätämään s. 10
Uusi kaupunginjohtaja Päivi Laajala:
ELINVOIMASTA HUOLEHTIMINEN ENTISTÄ TÄRKEÄMPÄÄ s. 16
ETIIKKAPALKINTO HÄTÄLÄ OY:LLE • RAKENNUSALAN DI-KOULUTUS PALAA OULUN YLIOPISTOON
TERVETULOA YRITTÄJÄN ILTAKOULUUN
MENESTYSTARINOITA JA VALMENNUSTA YRITTÄJÄLLE LähiTapiolan järjestämä Yrittäjän Iltakoulu on inspiroitumista ja verkostoitumista, mielenkiintoisia puhujia jotka tuovat yrittäjyyteen tuoreita ja yllättäviäkin näkökulmia. Ajatuksiaan menestyvään yrittäjyyteen kertomassa Kari Ketonen. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittaudu, paikkoja rajoitetusti: www.lahitapiola.fi/iltakoulu OULU keskiviikkona 1.3. klo 17.30 alkaen, Aurora-sali, Hotelli Lasaretti, Kasarmintie 13
Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Lähde: EK:n tilastot.
PÄÄKIRJOITUS
Yhdessä parempaan Suomeen Suomi juhlii monin tavoin tänä vuonna 100-vuotista itsenäisyyttään. Syitä juhlimiseen onkin paljon ja erityisen hienoa on, että myös Suomen taloudessa on selviä elpymisen merkkejä. Kansantalous on vihdoin kääntynyt kasvusuuntaan. Alkaneelle vuodelle Oulun kauppakamarin painopisteitä ovat hallitusohjelman toteuttamisen varmistaminen, erityisesti julkishallinnon talouden tasapainottamisessa ja byrokratian keventämisessä. Tavoitteena on, että talous saadaan tasapainoon ilman, että verotusta kiristetään. Alueellisina tavoitteina Kauppakamarilla on energiaomavaraisuuden parantaminen ja luonnonvarojen hyödyntäminen, alueen vetovoima, kaupan ja matkailun kasvattaminen sekä yritysten kansainvälistymisen edistäminen. Näitä asioita edistetään vaikuttamistyöllä ja ennen kaikkea aktiivisella valiokuntien työskentelyllä. Tämä on myös poliittisesti merkittävä vuosi. Keväällä on kuntavaalit, samaan aikaan aluehallintouudistus etenee ja kesällä väliaikaiset maakuntahallinnot valmistautuvat uuteen maakuntahallintoon. Kauppakamarien kuntavaaliohjelma, “Paluu tulevaisuuteen”, keskittyy neljään teemaan: kuntien talouden korjaamiseen, byrokratian purkamiseen, kilpailukykyä tukevien liikenneratkaisujen luomiseen sekä osaavan työvoiman saannin turvaamiseen. Kuntien raskasta velkataakkaa on purettava rakenteita järkeistämällä ja kustannuksia karsimalla. Niiden on tehostettava toimintaansa ja kevennettävä hallintoaan vastaamaan jäljelle jäävien tehtävien määrää. Kauppakamarit vaativat byrokratian keventämisessä myös mm. ylettömän yksityiskohtaisten kaava- ja rakennusmääräyksien purkamista ja lupaprosessien nopeuttamista. Liikenteeseen liittyvissä ratkaisuissa kauppakamarit painottavat yritysvaikutusten arvioinnin merkitystä. Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen koulutus on yksi kuntien tärkeimmistä tehtävistä. Kuntien elinvoiman ja alueiden kilpailukyvyn kannalta on keskeistä, että kunnat varmistavat ammatillisella koulutuksella osaavan työvoiman saatavuuden yrityksille. Puhemies Maria Lohela kiteytti Suomen taloushaasteet Suomen itsenäisyyspäivänä pitämässään puheessa: ”Nykyisten väestöennusteiden mukaan seuraavien 15 vuoden aikana eläkkeelle siirtyy vuosittain 20 000 henkilöä enemmän kuin uusia nuoria tulee työelämään. Eläkeläisten määrä kasvaa siis rajusti, samalla kun työntekijöitä on yhä vähemmän. Tämä kehitys pakottaa uudistamaan suomalaista yhteiskuntaa. Joistakin hyvinvointipalveluista voidaan joutua luopumaan, toisia voidaan kehittää esimerkiksi digitalisaation avulla.” Talouden hennon kasvun ei saa antaa syytä tyytyväisyyteen ja jättää välttämättömät rakennemuutokset tekemättä. Hallitusohjelmassa on hyviä strategisia tavoitteita ja kärkihankkeita. Uhkana on, että ne yksi toisensa jälkeen vesittyvät julkisessa ja poliittisessa käsittelyssä. Nyt, jos koskaan, on kaikessa pidettävä etusijalla Suomen etu – yhdessä. Vain toteutus ratkaisee. JARI P. TUOVINEN toimitusjohtaja Oulun kauppakamari
3 KAUPPAKAMARI
Betamet Group on koti- ja ulkomaisiin asennusprojekteihin, kunnossapitoon ja konepajatoimintaan keskittyvä yritys. Ydinosaamistamme ovat koneasennukset, teollisuusputkistot, ruostumattoman teräksen käsittely ja tuotteistus, ilmalaiteasennukset, automaatio ja kunnossapito sekä levitystelojen huolto ja valmistus. Konsernin liikevaihto vuonna 2016 oli 35 miljoonaa euroa. Palveluksessamme työskentelee 230 henkilöä. www.betamet.fi
Betamet Oy Betamet Piping Oy Betamet Automation Oy Betamet Service Oy Betamet Rolls Oy Betamet GmbH
SISÄLTÖ 1/2017
6 JULKAISIJA OULUN KAUPPAKAMARI UUSIKATU 53 90120 OULU WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI OSOITTEENMUUTOKSET ANNI ALAVAHTOLA anni.alavahtola@chamber.fi PÄÄTOIMITTAJA JARI P. TUOVINEN VASTAAVA TOIMITTAJA ARMI LAHDENKAUPPI KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY TAITTO MARJA SARKKINEN 3 PÄÄKIRJOITUS
KUVAPANKIT SHUTTERSTOCK ILMOITUSMYYNTI OULUN VIESTINTÄTAITO OY PUH. 0400 683 257 armi.lahdenkauppi@viestintataito.fi ILMESTYY HELMI-, HUHTI-, ELO- JA MARRASKUUSSA PAINO ERWEKO OY, OULU JAKELU YRITYKSIIN POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA
6 HENKILÖ Anu Vehviläisen mukaan fiksu kunta katselee pitkälle tulevaisuuteen ja sillä on selkeä päämäärä 10 TEEMA Kevan Timo Kietäväinen: Soten siirto maakunnille selkeyttää kuntien päätöksentekoa
15 Keskuskauppakamari vaatii kunnallisverolle verokattoa
24 Rakennusalan DI-koulutus palaa Oulun yliopistoon
16 Oulu saa Päivi Laajalasta uuden kaupunginjohtajan
27 Tilintarkastusala murroksessa
19 Kaupunginjohtaja Matti Pennaselle Suomi 100 vuotta -erikoisansiomerkki
28 Suurkampus syntyy Linnanmaalle
20 Vuoden 2017 Etiikkapalkinto Hätälä Oy:lle
34 Oulun kauppakamari kouluttaa
ISSN 1458-6002
16
24
5 KAUPPAKAMARI
HENKILÖ
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen arvioi kevään kuntavaaleja
Kunnilla pitää olla selkeä
PÄÄMÄÄRÄ TEKSTI HEINO YLISIPOLA KUVAT LAURA KOTILA, VALTIONEUVOSTON KANSLIA
Huhtikuun yhdeksäs päivä Suomessa käydään historialliset kuntavaalit. Samaan aikaan eduskunnassa käsitellään esitystä, jonka mukaan noin 40 prosenttia kuntien tehtävistä ja keskimäärin 57 prosenttia käyttömenoista siirtyy uusille, vuonna 2019 aloittaville maakunnille.
6 KAUPPAKAMARI
7 KAUPPAKAMARI
ANU VEHVILÄINEN Kunta- ja uudistusministeri Sipilän hallituksessa sekä Keskustan kansanedustaja. Aiemmin Vehviläinen on toiminut mm. liikenneministerinä Kiviniemen sekä Vanhasen II:ssa hallituksessa ja Keskustan varapuheenjohtajana 2014–2016. Koulutukseltaan Vehviläinen on filosofian maisteri.
8 KAUPPAKAMARI
tekee järkevää maankäyttö- ja liikennepolitiikkaa. ”Toivon, että uudet kuntapäättäjät ovat uudistusYritysten pitää kokea, että kunta on vetovoimaikykyisiä ja ennakkoluulottomia kuntalaisia, joiden nen. Kunnassa on saatavilla hyvää ja osaavaa ensimmäisiä tehtäviä on tehdä kuntastrategia, jolla työvoimaa. Kuntalaiset voivat hyvin ja ovat koulukunta menestyy. Kuntapäättäjien tehtäväpaletti on tettuja. Kunnassa pitää pystyä harrastamaan, niin uudennäköinen, kun vanhoista tehtävistä sosiaaliurheilua kuin kulttuuriakin”, määrittelee Vehviläija terveyshuolto (sote) siirtyy maakunnille”, kertoo nen yrittäjille hyvää kuntaa. kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hän toivoo, että kunnat myös erikoistuisivat, (kesk.). verkostoituisivat yritysten ja muiden kuntien kansHän uskoo, että valituilla kuntapäättäjillä riittää sa sekä miettisivät omia vahvuuksiaan. työtä aivan riittävästi sivistyksen ja koulutuksen, ”Vastakkainasettelu kuntien ja valtion väliltä maankäytön ja kaavoituksen, ympäristönhuollon poistuu, kun sote ja maakuntahallinto tulevat. ja kunnan elinvoimaisuuden kehittämisessä. Kuntien pitää tehdä strategisia valintoja, mitkä Vehviläisen mukaan sote-uudistusta ja maakunovat keskeisisä tehtäviä tahallintoa helpottaa se, että kunnassa soten jälkeen. Suomessa ei ole nyt yhtään ”KUNNAN Mikä on meidän kuntamkriisikuntaa. UUDISTUMISKYKY me, mikä on sen tarina? ”Kunnat ovat paremmasKunta ei enää hoidakaan sa kunnossa kuin vuosikauON SEN OMIEN kaikkea, sillä se maailma siin. Arviointimenettelyssä PÄÄTTÄJIEN KÄSISSÄ, siirtyy pian historiaan.” ei ole tällä hetkellä yhtään SITÄ ON KUNNALLINEN kuntaa. Kuntien selviytyITSEHALLINTO” SOTE TUO mistä on osittain auttanut, YRITTÄJILLE UUSIA että valtio ei ole tehnyt MAHDOLLISUUKSIA kuluvalla hallituskaudella Vehviläinen arvioi, että kuntien valtionosuusleiksote-ratkaisu tarjoaa paljon mahdollisuuksia yrikauksia. Lisäksi kunnat itse ovat sopeuttaneet tyksille ja yhdistyksille. Kaavoituksella ja maantalouttaan parempaan ja kestävämpään kuntoon.” käytöllä on jo tähänkin asti tuettu yrittäjyyttä. Alkaneelle vuodelle 13 kuntaa jopa laski Hallitus viimeistelee kasvupalvelulakia. Nykyisveroprosenttiaan. Vehviläisen mukaan veroproten Ely-keskusten työvoima- ja yrittäjyyspalvelut sentin korotuksia ei tehdä helposti; se on usein se kootaan yhteen kasvupalveluiksi, jotka siirtyvät viimeinen keino. maakuntien järjestämisvastuulle. Vaikka kuntataloudessa on tapahtunut myön”Itse palveluiden tuottajina voivat olla yritykset, teistä kehitystä, niin monella kunnalla on vielä yhdistykset ja kuntapohjaiset yhtiöt.” taloudellisia haasteita. Veronmaksajain keskusliiKunnilta, eri yhteistyöorganisaatioilta ja ton mukaan kuluvalle vuodelle 47 kuntaa korotti valtiolta siirtyy 18 maakunnalle yhteensä 400 kunnallisveroprosenttejaan. Vuonna 2016 korottaorganisaation tehtävät ja 215 000 henkilötyövuotta. via kuntia oli 45. Suurin siirtymä tulee sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioista, joita ovat kuntien sosiaali- ja KUNNAT EIVÄT LIITY PAKOLLA terveystoimi sekä 19 sairaanhoitopiiriä. YHTEEN Vehviläinen uskoo, että maakuntahallinto ei tuo Suomessa on tällä hetkellä 311 kuntaa, joista manuutta byrokratiaa. ner-Suomessa 295. Maakuntamalli voi Vehviläisen ”Ei tule uutta hallintohimmeliä, vaikka valtava mukaan siirtää kuntaliitoksien tekoa 2020-luvulle. määrä kuntien tehtäviä kootaan yhteen paikkaan, ”Kunnat eivät liity pakolla yhteen”, vakuuttaa maakuntaan. Maakunnista tulee hyvin monialaisia Vehviläinen. toimijoita. Kuntalaisten kokonaisveroaste ei saa Hän vetää parlamentaarista Tulevaisuuden nousta. Kun uudistus alkaa 2019, niin kaikkien kunta -työryhmää, joka on juuri määrittelemässä, kuntien veroprosentti laskee 12,3 prosenttia. millainen elinvoimaisen kunnan pitäisi olla. Kunnallisvero vaihtelee sen jälkeen 4,5 prosentista ”Kaikki kunnat joutuvat uudistumaan. Kunnan kymmeneen prosenttiin.” uudistumiskyky on sen omien päättäjien käsissä, Tässä vaiheessa maakunnille ei tule verotusoisitä on kunnallinen itsehallinto. Kunnilla on edeskeutta. Vehviläisen mukaan hallitus on linjannut, sään lähivuosina megamuutoksia, kuten työelämän että maakuntaveron käyttöönotosta tehdään laaja murros, digitalisaatio, globalisaatio. Fiksu kunta selvitys. katselee pitkälle eteenpäin tulevaisuuteen ja sillä ”Selvityksen teko on syytä aloittaa tällä on selkeä päämäärä.” vaalikaudella, mutta se voi mennä yli seuraavien Vehviläinen toivoo, että myös yrittäjät lähtisivät eduskuntavaalien. Kun kyse on periaatteellisesti joukolla ehdolle kuntavaaleihin. Hän toivoo, että suuresta kysymyksestä, pidän tärkeänä, että kaikki yrittäjätaustaiset kuntapäättäjät toisivat oman osaapuolueet ovat selvitystyössä mukana parlamentaamisensa vahvistamaan kunnan elinvoimasuutta. risen ohjausryhmän kautta. ”Kunta on mahdollistaja, kun se esimerkiksi
Yhteistyössä parhaat ratkaisut Fennia on jo viidettä vuotta peräkkäin yritysasiakkaiden eniten suosittelema vakuutusyhtiö (EPSI Rating 2016). Työeläkevakuutuksissa kumppanimme on Elo, Suomen suosituin työeläkevakuuttaja. Asiantuntijamme palvelevat sinua paikallisesti Marko Kokko, p. 010 503 3224, marko.kokko@fennia.fi Petri Liikala, p. 010 503 3237, petri.liikala@fennia.fi Asko Määttä, p. 010 503 3211, asko.maatta@fennia.fi Juha Pitkänen, p. 010 503 2585, juha.pitkanen@fennia.fi Marika Säkkinen, p. 020 703 5905, marika.sakkinen@elo.fi
9 KAUPPAKAMARI
SHUTTERSTOCK
TEEMA
10 KAUPPAKAMARI
Uudet kunnanvaltuutetut
pääsevät heti päättämään Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo, että kevään kuntavaalien ajankohta on poikkeuksellinen kunnallisen itsehallinnon yli 150-vuotisessa historiassa. TEKSTI HEINIO YLISIPOLA
U
udet valtuustot pääsevät heti rakentamaan ja päättämään vuoden 2018 budjetista. Vanhassa mallissa, kun vaalit pidettiin syksyllä, budjetit oli lyöty jo lukkoon. Soten jälkeisessä maailmassa odottavat uudenlaiset tehtävät. Kun päätettävistä asioista poistuu yli puolet, sen mieltäminen voi olla aluksi vaikeaa. Kietäväinen tuntee kuntamaailmaa hyvin, sillä hän toimi Kuntaliiton varatoimitusjohtajana vuodesta 1993, kunnes hän keväällä 2016 siirtyi työeläkevakuuttajan Kevan toimitusjohtajaksi. Kevan sijoitusten markkina-arvo oli viime vuoden
lopussa 48,5 miljardia euroa. Henkilöasiakkaita Kevalla on 1,2 miljoonaa. Hän uskoo, että soten siirto maakunnille selkeyttää kuntien poliittista päätöksentekoa. ”Jäljelle jää sotenkin jälkeen paljon tehtäviä koulutuksesta kaavoitukseen, joissa kunta on päätöksentekijä. Jäljelle jäävissä tehtävissä kuntien päätösvalta ja -vastuu kasvavat.” Kietäväisen mielestä olisi jo aika käydä keskustelua tulevaisuuden kunnasta. Kuntien on hänen mielestään entistä tärkeämpää keskittyä tukemaan alueidensa kasvu- ja elinvoimaa. Samalla kuntien pitää verkottua yrityselämän ja järjestöjen kanssa.
11 KAUPPAKAMARI
KEVA
pitää olla kunnossa. Hän myöntää, että maantieteelle kunnat eivät voi mitään: toiset ovat syrjässä ja toiset hyvien kulkuyhteyksien varrella. Perinteisiltä kulkuväyliltä syrjässäkin voi menestyä. Esimerkkinä Kuusamon Ruka ja Kittilän Levi, jotka elävät matkailusta. Sievi elää kenkäteollisuuden ympärillä. Keitele elää sahatavaran ja Vieremä metsätyökoneiden valmistuksella. Kietäväisen mukaan moni kunta, kuten koko Suomi, elää työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman kanssa: työpaikat ja työntekijät sijaitsevat kaukana toisistaan. Kaikilla työttömillä ei ole myöskään sitä osaamista, jota työmarkkinoilla tarvitaan. ”Kuntien pitää panostaa aikuiskoulutukseen, jotta se vastaisi työmarkkinoiden Kunnan kilpailukyky on monen tekijän summa, sanoo Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen. uusia tarpeita. Miten kunta hoitaa pitkäaikaistyöttömät, onko kunnilla jatkossa riittävästi keinoja ”Teknisellä puolella kunnat ovat tehneet siihen? Kunnan kilpailukyly on monen jo vuosikausia ulkoistuksia esimerkiksi katekijän summa. Viihtyvyyteen, ympäristöön tujen hoidosta. Esimerkiksi katuvalaistuksen ja kulttuuriin panostaminen on tärkeää. led-valoineen kunnat voisivat ostaa palveluna Mikä on arjen sujuvuus: miten paljon aikaa yksityisiltä yrityksiltä.” kuluu työmatkoihin ja mitä kunnassa voi tehdä työajan ulkopuolella? Mikä on kunnan KUNNAN PERUSASIOIDEN PITÄÄ toiminnallinen tehokkuus?” OLLA KUNNOSSA Kietäväinen painottaa, että kunnan perusMYÖS HENKISTÄ TOIMINTAKYKYÄ asioiden pitää olla kunnossa: toimiva infra, Kietäväinen muistuttaa, että kunnat tartoimivat palvelut, asunnot ja osaavan työvoivitsevat veroeurojen lisäksi myös henkistä man saanti, jotta kunta olisi elinvoimainen toimintakykyä. ja vetovoimainen niin asukkaille ”Itsehallinnon perusta on kansalaisten itkuin yrityksillekin. Myös sehallinto omassa kotikunnassaan. Demokrakeskustetian pitää pelata. Kunnissa pitää vallita avoin luyhteyden valmistelukulttuuri. Tarvitaan kylätoimintaa yrittäjien ja kaupunginosatoimintaa. Toimiva yhteikanssa söllisyys perustuu siihen, että kuntalaiset kokevat oikeasti voivansa vaikuttaa kuntansa asioihin. Digitalisaatio on hyvä työväline kai-
12 KAUPPAKAMARI
kissa näissä. Se mahdollistaa, että voidaan toimia uudella tavalla.” Sote-ratkaisu antaa Kietäväisen mukaan pienille kunnille pienen hengähdystauon. Kuntarakenne ei ole kuitenkaan valmis. Hän uskoo kuntien lukumäärän vähenevän, mutta toivoo sen tapahtuvan vapaaehtoisuuden kautta. ”Ajatusmaailmaani ei istu se, että Helsingissä piirrellään karttoja kuolevista kunnista. Kunnille pitää antaa mahdollisuus itse päättää, koska ne liittyvät toisen kunnan kanssa. Yhteisöllisyyden, paikallisuuden merkitys kasvaa, kun digitalisaatio ja globaalit haasteet ovat arkipäivää kaikissa kunnissa.” Uusien kuntapäättäjien Kietäväinen toivoo olevan koko kunnan, seudun ja alueen asialla. Kehitys tapahtuu yhdessä ja verkostoitumalla. KUNTAA OSATTAVA JOHTAA VERKOSSA Kunnanjohtajilta vaaditaan Kietäväisen mukaan kykyä verkostoitua ja johtaa kuntaa verkoissa. ”Se on erilaista johtamista kuin takavuosina, jolloin painopiste oli kunnan omien palvelujen rakentamisessa. Nyt pitää toimia yhteistyössä monen eri tahon kanssa. Jokainen kunta on yritysmaailman tapaan eräänlainen konserni. Kunnan- tai kaupunginjohtaja on yhteisöjohtaja.” Kietäväinen pitää todennäköisenä, että tulevat maakunnat hakeutuvat Kuntaliiton jäseniksi. Työmarkkinakysymyksiä hoitava Kuntatyönantajakin muuttuu Kuntien ja maakuntien työnantajaksi ja itsenäistyy Kuntaliitosta. ”Kuntaliitollakin on edessään uudistutumisprosessi. Mallia voi katsoa vaikkapa Ruotsista, siellä kuntien ja maakuntien etujärjestönä toimii Kunta ja maakunta.” Kevan rooliin sote tuo suuria muutoksia, kun uudet maakuntakonsernit tulevat Kevan asiakkaiksi. Keva vakuuttaa jo nyt kuntien, valtionhallinnon, Kelan ja evankelis-luterilaisen kirkon työntekijät.
Kunnallisvero ei saa lähteä nousuun sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola.
Kuntiin lisää yritysmyönteisiä valtuutettuja TEKSTI HEINIO YLISIPOLA KUVA KARL VILHJÁLMSSON
K
eskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola arvioi, että yrittäjäkentän yhteinen tavoite kevään kuntavaaleissa on, että valtuustoihin äänestetään yritysmyönteisiä valtuutettuja, jotka ymmärtävät yritysten merkityksen kuntien elinvoimalle. ”Kaikissa kunnan päätöksissä on otettava huomioon päätösten vaikutukset yritysten toimintaedellytyksille ja kilpailukyvylle.” Sipolan mukaan elinvoimainen kunta on sellainen, jossa talous on kunnossa, byrokratia on mahdollisimman vähäistä, liikenne sujuu ja kunta luo hyvät puitteet yrittämiselle. ”Esimerkiksi kunnallisvero ei saa lähteä nousuun sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen, kaavoituksen ja lupaprosessien on oltava sujuvia ja työssäkäyntiliikenteen toimivaa.” Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen koulutus nousee kuntien suurimmaksi tehtäväksi. Koulutuksen pitää vastata työmarkkinoiden tarpeisiin ja koulutuksella on varmistettava osaavan työvoiman saatavuus.
YRITYSPALVELUISTA ASIAKASLÄHTÖISEMPIÄ Sipolan mukaan sote- ja maakuntauudistuksella pitää olla myönteisiä vaikutuksia yrittäjien toimintaympäristöön. Uudistuksen jälkeen yritysten palveluiden on oltava sujuvia ja entistä asiakaslähtöisempiä.
”UUDISTUS ON KUNNILLE HYVÄ HETKI ESIMERKIKSI LYHENTÄÄ LUPAPROSESSIEN KÄSITTELYAIKOJA” Merkittävä osa yrityspalveluista keskitetään maakuntien kasvupalveluihin, mutta kunnille jää hoidettavaksi elinvoimaisuus ja esimerkiksi yritysten kannalta tärkeä kaavoitus. ”Uudistus on kunnille hyvä hetki parantaa ja tehostaa omaa toimintaansa ja esimerkiksi lyhentää lupaprosessien käsittelyaikoja”, painottaa Sipola. Sote-uudistuksen valinnanvapaus luo
yrityksille uusia mahdollisuuksia osallistua sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoon. KUNTA KIINNI HYVÄÄN KASVUKIERTEESEEN Sipola toivoo, että kunnat löytäisivät vahvuutensa, oman tapansa luoda elinvoimainen ja yritysmyönteinen kunta. Perusasioiden kuten koulujen, päiväkotien, infran ja asuntopolitiikan on oltava kunnossa. ”Usein elinvoimaisuus on kierre, hyvässä ja pahassa. Jossain tapauksessa kyse voi olla yrittäjämyönteisen asenteen luomisesta, mutta jossain tapauksessa elinvoimaisuus saattaa vaatia isompia kokonaisuuksia ja esimerkiksi kuntaliitoksia”, sanoo Sipola. Sipolan mukaan on mahdollista, että Suomessa tarvitaan kuntaliitoksia. Jotta kunta voi säilyä itsenäisenä, sen pitää olla elinvoimainen. ”Velkarahalla kuntia ei voida pitää hengissä. Elinvoimaisuuteen on paljon mittareita, mutta on vaikea nähdä, miten tulevaisuus olisi taattu kunnissa, joissa syntyvyys on hyvin pientä. Meillä oli esimerkiksi viime vuonna 25 kuntaa, joissa syntyi alle 10 lasta.”
13 KAUPPAKAMARI
Tj-koulun kv-valmennukset saavat huippupa-
lautetta. Ohjelma ohjaa selättämään kansainvälistymisen konkreettisia haasteita ja tunnistamaan oikeat kotiläksyt. Seuraavan ohjelman käynnistys kesäkuussa. KANSAINVÄLISTYMISVALMENNUS + ULKOMAANKAUPAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 12 PV + KEHITTÄMISTYÖSKENTELY
Yhteistyössä OSAO:n Oppisopimusyksikön
Uskalla
kansainvälistyä
kanssa, osallistujalle maksuton (58 eur tutkintomaksu).
Lisätietoa hakemisesta ja kustannuksista:
Pekka Pirnes, p. 040 8308 286 pekka.pirnes@tjkoulu.fi
Markku Rytivaara, p. 040 8308 289 markku.rytivaara@tjkoulu.fi
WWW.TJKOULU.FI
SUOMI ANSAITSEE AMMATTILAISENSA. HE ANSAITSEVAT SUOMI 100 -ERIKOISMERKIN. Rakennustyöntekijöitä, hoitajia, toimitusjohtajia, laatupäälliköitä, optikkoja, myyjiä, IT-osaajia… Yrityksesi on täynnä ammattilaisia, jotka rakentavat Suomea – ja yritystäsi. Palkitse heidät Suomi 100 -erikoisansiomerkillä. Keskuskauppakamarin Suomi 100 -erikoisansiomerkkiä myönnetään Suomen juhlavuoden 2017 ajan työstä yrityksen, elinkeinoelämän ja isänmaan puolesta. Työsuhteen pituus ei ole edellytyksenä ansiomerkin myöntämiselle.
ansiomerkit.fi
14 KAUPPAKAMARI
KUVA RONI REKOMAA
Kunnallisverolle asetettava verokatto Keskuskauppakamari vaatii, että kunnallisverolle tarvitaan verokatto, joka rajoittaa kuntien mahdollisuutta nostaa kunnallisveroa sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä. Verokatolla kuntien veronkorotusten enimmäismääräksi asetettaisiin 0,25 prosenttiyksikköä vuosina 2020 ja 2021. “Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä esillä ollut verokatto kunnallisverolle pitää palauttaa valmisteluun.Tarvitsemme mekanismin, jolla voidaan varmistaa, että kokonaisveroaste ei lähde nousuun uudistuksen takia”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä painottaa. Kuntien verotulot alenevat maakuntiin siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaavasti. Kunnallisveroprosentteja lasketaan arviolta 12,5 prosenttiyksikköä vuonna 2019. Lisäksi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan 0,5 miljardilla eurolla vuoden 2016 tasosta.
Hallitus on osaltaan sitoutunut takaamaan valtionosuusjärjestelmällä, että kuntien rahoitusasema ei heikkene. Keskuskauppakamari vaatii kuntia toteuttamaan uudistukset siten, että ne noudattavat hallituksen linjaa eikä kokonaisveroaste nouse. KUNTIEN BYROKRATIAA KARSITTAVA Kuntien tehtävät vähentyvät tulevina vuosina arviolta alle puoleen sote- ja maakuntauudistuksen myötä. Kauppakamarit muistuttavat, että kuntien kustannuksia ja byrokratiaa on karsittava samassa suhteessa. “Kuntien raskasta velkataakkaa on purettava rakenteita järkeistämällä ja kustannuksia karsimalla. Kuntien ei tule ottaa uusia tehtäviä poistuvien tehtävien tilalle, vaan niiden on tehostettava toimintaansa ja kevennet-
tävä hallintoaan. Tyhjäkäyntiin ei ole varaa”, Penttilä sanoo. “Kunnista on viimeisten vuosikymmenien aikana tullut hallinnollisia koneistoja, joiden merkitys kuntalaisille ja kunnan identiteetille on heikentynyt. Kunnilla on nyt mahdollisuus palata aikaisempaan rooliinsa, ja palvella yrityksiä ja asukkaita entistä paremmin”, sanoo Keskuskauppakamarin elinkeino- ja kuntapolitiikasta vastaava johtaja Johanna Sipola. Kauppakamarien mukaan tärkeintä on, että tulevaisuuden kunnassa talous on kunnossa, byrokratia on mahdollisimman vähäistä, liikenne sujuu ja koulutus vastaa työelämän tarpeita.
•
15 KAUPPAKAMARI
Elinvoimasta huolehtiminen entistä tärkeämmälle sijalle TEKSTI KARI AROKYLÄ KUVA LAURA KOTILA, VALTIONEUVOSTON KANSLIA
Oulun uusi kaupunginjohtaja Päivi Laajala: Sote- ja maakuntauudistus mullistaa kuntien aseman, tehtävät ja roolin.
P
äivi Laajala aloittaa huhtikuun alussa Oulun kaupunginjohtajana. Seesteisemmissä oloissakin voisi uuteen työhön ryhtyä. Sote- ja maakuntauudistus merkitsevät Oululle – kuten muillekin kunnille – isoa myllerrystä. Kaiken lisäksi heti virkakauden alussa kuntavaalien jälkeen käynnistyy uusi valtuustokausi. Sote- ja maakuntauudistus siirtää noin puolet Oulun kaupungin nykyisistä tehtävistä, henkilöstöstä ja taloudesta perustettavan maakunnan vastuulle. Muutos on niin merkittävä, että Laajalan mielestä on syytä pohtia peruskysymyksiä. Millainen Oulu – tulevaisuuden kunta – halutaan? Mitä Oulu jatkossa erityisesti kehittää ja mihin Oulu panostaa? Laajala toteaakin, että uuden valtuuston on tarkistettava kaupunkistrategia ja hallinto vastaamaan maakunnan perustamisen jälkeistä tilannetta. Muutamia asioita voi kuitenkin nostaa esille jo nyt. ”Yritysten kannalta on varmasti myönteistä, että elinvoima ja elinkeinopolitiikka kohoavat kaupungin tehtävien joukossa yhä keskeisemmälle sijalle. Elinvoima sisältää monia asioita, kuten hyvän maapolitiikan ja rikkaan kaupunkikulttuurin”, hän pohtii. ”Myös koulutus sekä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nousevat entistä tärkeämmiksi tehtäviksi.”
16 KAUPPAKAMARI
VUOROVAIKUTUS TÄRKEÄÄ Ensimmäisen virkavuotensa ohjelmaan Päivi Laajala kertoo kuuluvan muun muassa Oulussa toimiviin yrityksiin perehtymisen. Apuna tässä on kaupungin elinkeinopolitiikan toteutuksesta ja erilaisista kehityspalveluista vastaava BusinessOulu-liikelaitos. Kaiken kaikkiaan Laajala pitää yritysten ja kaupungin välistä mutkatonta vuorovaikutusta hyvin tärkeänä. Sitä hän haluaa itse ylläpitää muun muassa vierailemalla yrityksissä ja osallistumalla erilaisiin elinkeinoelämän tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Hyvä vuorovaikutus ei kuitenkaan yksin riitä. Uusi kaupunginjohtaja sanookin, että kaupungin on huolehdittava yritysten tarvitsemien palvelujen sujuvuudesta, pystyttävä tekemään tarvittaessa nopeita päätöksiä, pidettävä omat toimintatapansa selkeinä ja hoidettava muun muassa kaavoitusasiat hyvin. ”Tärkeää myös on, että kaupungin vastuuhenkilöt on helppo tavoittaa eli yhteydet toimivat ”, hän lisää. POHJOISEN VETURI Oulua Päivi Laajala luonnehtii pohjoisen alueen veturiksi, jonka vahvuudesta on hyötyä koko Pohjois-Suomelle ja myös naapurimaiden pohjoisille alueille. Oulussa
on ollut omat vaikeutensa Nokian matkapuhelintoimintojen ja muunkin ICT-alan rajun notkahduksen jälkeen. Pahin on silti selvästi jo takana. Kaupunki ponnistaa nyt tulevaisuuteen varsin lupaavista asemista. Mistä tekijöistä tämä asema sitten rakentuu? Lista on Laajalan mukaan pitkä: yritysten keskuudessa vallitsee innovatiivinen ote – Oulussa on monissa asioissa oltu edelläkävijöitä. Elinkeinorakenne on monipuolinen eikä enää muutaman toimialan tai yrityksen varassa. Työvoima on osaavaa, sitoutunutta ja nuorekasta. Ja kaupunki kasvaa. ”Oulu on myös aina ollut tunnettu hyvästä yhteistyön kulttuurista, joka on edelleen voimissaan. Mukana ovat yritykset, yliopisto, ammattikorkeakoulu, kaupunki ja muut keskeiset toimijat. Oululaista yhteistyötä hämmästellään ja jopa kadehditaan muualla Suomessa”, hän toteaa. Kaikki ei kuitenkaan ole Oulussa hyvin. Ehkä pahin pulma on, että työttömyys pysyy sitkeästi korkealla tasolla. Varsinkin nuorten on vaikea päästä töihin käsiksi. Kaupungin verotulot eivät kasva. Kaupungin lainamäärä henkeä kohti alkaa lisäksi olla huolestuttavan korkea. Muun muassa näihin pulmiin täytyy seuraavalla valtuustokaudella keskittyä. Päivi Laajala seuraa kaupunginjohtajana eläkkeelle jäävää Matti Pennasta.
PÄIVI LAAJALA Oulun kaupunginjohtaja 1.4.2017 alkaen • Virka on määräaikainen: kuusi vuotta • Toiminut aiemmin muun muassa valtiovarainministeriön ylijohtajana ja Oulun apulaiskaupunginjohtajana • Koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri, sosionomi ja hallintonotaari • Syntynyt 1961 Haapajärvellä • Perheeseen kuuluu puoliso Heikki Talkkari
17 KAUPPAKAMARI
HR-toiminnan tukeminen
Omistaja-arvon kasvattaminen
Riskienhallinta
Verkostonhallinta, osto- ja myyntitoiminnan tukeminen
Kasvun ja investointien tukeminen Likviditeetin hallinta ja sijoittaminen
Maistuisiko pala kasvua? Kun idea on vain investointia vaille valmis, me leivomme sopivan ratkaisun yrityksesi kasvua siivittämään. Valitse tarjoomastamme yrityksesi tarpeita vastaava palanen – tai vaikka useampikin! Lue lisää kasvurahoituksesta osoitteessa op.fi/kasvu tai ota yhteyttä OP Oulun Yrityskonttoriin oulun.yritys@op.fi tai puh. 010 2535 320. Selvitetään yhdessä, mitä ratkaisuja voimme tarjota juuri sinun yrityksellesi. www.op.fi/oulu www.facebook.com/opoulu OP Ryhmän 010-yritysnumero: kiinteän verkon lankaliittymistä ja kotimaisista matkapuhelinliittymistä 0,0835 e/puhelu + 0,167 e/min (hinta sisältää ALV:n).
Kaupunginjohtaja
Pennaselle
Suomi 100 vuotta -erikoisansiomerkki TEKSTI KARI AROKYLÄ KUVAT JUHA SARKKINEN
Ansiomerkin kaupunginjohtaja Matti Pennaselle luovuttivat Oulun kauppakamarin puheenjohtaja Timo Levo ja toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen. Kuvassa Jukka Haapalainen Kalevasta (oik.) ja Raimo Seikkala Rescomista (vas.).
O
ulun kauppakamari on luovuttanut Oulun kaupunginjohtajalle Matti Pennaselle Keskuskauppakamarin myöntämän Suomi 100 vuotta -erikoisansiomerkin. Satavuotismerkillään Keskuskauppakamari palkitsee merkittävästä työstä yritysten, elinkeinoelämän ja isänmaan hyväksi. Ansiomerkin luovuttivat Pennaselle Oulun kauppakamarin puheenjohtaja Timo Levo ja toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen. Kymmenen vuotta Oulua luotsannut ja tänä keväänä eläkkeelle jäävä kaupunginjohtaja sai Suomi 100 vuotta -erikoisansiomerkin kymmenen ensimmäisen palkitun joukossa Suomessa. Timo Levo kiittelee Pennasen olevan Oulun uudistumisen merkittävä moottori, joka on tehnyt erinomaista yhteistyötä yritysten kanssa. Hänellä on Levon mukaan suuret ansiot Oulun ja koko Pohjois-Suomen elinkeinoelämän tukemisessa ja haastamisessa. ”Pennasen aikana Oulussa on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka ovat ravisuttaneet julkishallinnon ja elinkeinoelämän rakenteita. Hänen johdollaan Oulu on selvinnyt niistä erinomaisen hyvin”, hän toteaa. HAASTAMISTA JA KEHITTÄMISTÄ Matti Pennasen toiminnassa on Levon mukaan keskeistä ollut elinkeinoelämän mahdollisuuksien ja merkityksen korostaminen, haastaminen kasvuun sekä kaupungin yrityspalveluiden ja vetovoimatekijöiden kehittäminen. Puheenjohtaja Levo muistuttaa, että Ouluun on liitetty viisi ympäröivää kuntaa, väkiluku on ylittänyt 200 000 asukkaan rajan ja ICT-alan rakennemuutoksesta selvittiin kaupungin – etenkin BusinessOulu-liikelaitoksen – panostuksella ja en-
nakkoluulottomalla asenteella. Ja onpa kaupungin keskustaan saatu nykyaikainen kallioparkkikin. Ouluun on myös syntynyt yli 300 startup-yrityksen yhteisö ja etabloitunut yli kymmenen kansainvälistä yritystä alueen ICT-erityisosaamisen ansiosta. Lisäksi kaupunkiin ovat asettuneet usean pankin digitalisaation kehittämiskeskukset sekä syntynyt uusia mobiililaitteita ja -palveluja tuottavia yrityksiä. ”Myös Oulun Innovaatioallianssin toiminta on käynnistetty. Tässä yhteistyömallissa ovat mukana Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, VTT, Technopolis ja Oulun kaupunki. Oulun kauppakamari osallistuu OIA:n strategiseen ohjaukseen asiantuntijakumppanina”, kertoo puheenjohtaja Levo. Pohjoisuus on Oulussa käännetty mahdollisuuksiksi muun muassa aloittamalla Arctic Europe -ohjelma, jonka julkistamistilaisuutta syyskuussa 2016 kunnioitti Norjan kuningas Harald V. Keskuskauppakamarin ansiomerkkejä on myönnetty vuodesta 1929 asti, ja niillä on valtion tunnustama asema. Suomi 100 vuotta -erikoisansiomerkki on osa satavuotisen Suomen juhlintaa.
19 KAUPPAKAMARI
Etiikkapalkinto Hätälä Oy:lle – pitänyt kunniassa perheyhtiön arvot TEKSTI KARI AROKYLÄ
Etiikkapalkinnon Riku Isohätälälle luovuttivat Kauppaklubin hallituksen jäsen Anne Keränen ja Oulun Eteläisen Rotaryklubin presidentti Aulis Martinmäki. Kuvassa vasemmalla rehtori Jouko Niinimäki.
Suomen suurin kalayritys nojaa yhdessä tekemiseen, kasvun tavoitteluun ja laatuun.
H
ätälä Oy:n kalatehtaassa Oulun Kaakkurissa vallitsee tavanomaisen kiireinen hyörinä. Tehtaan tilat ovat käyneet sen verran ahtaiksi, että toimitusjohtaja Riku Isohätälän työhuone on sijoitettu vuokrakonttiin varsinaisen rakennuksen ulkopuolelle. Kontissa istuu kuitenkin tyytyväinen mies: Hätälä on kasvanut Suomen suurimmaksi kala-alan yritykseksi, jonka tuotteita on kauppojen hyllyillä koko maassa. ”Ja tulevaisuuden näkymätkin vaikuttavat valoisilta”, myhäilee Isohätälä. Muitakin syitä tyytyväisyyteen on. Isohätälän mieltä lämmittää vuoden 2017 Etiikkapalkinto, joka vastikään myönnettiin Hätälälle. Vuosittain jaettavan palkinnon ta-
20 KAUPPAKAMARI
kana ovat Oulun Kauppaklubi ja Oulun Eteläinen Rotaryklubi. Nämä myös järjestävät vuotuisen Arvoseminaarin, jonka yhteydessä palkinto aina luovutetaan. Etiikkapalkinto myönnetään sääntöjensä mukaisesti yritykselle, yhteisölle tai yksityishenkilölle, joka on omalla esimerkillään pitkäjänteisesti edistänyt eettisiä arvoja, ja jonka toiminnalla on alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävät positiiviset vaikutukset. Vuoden 2017 Etiikkapalkinnon saajaa valittaessa haluttiin erityisesti korostaa perheyritysten edustamaa yrittäjyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Palkintolautakunnan puheenjohtaja, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki, kiitteli Hätälää juuri perheyritys-
ten perinteisten arvojen kuten yhdessä tekemisen ja korkean laadun painottamisesta. JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ Palkintolautakunta kehui myös Hätälän pyrkimystä kehittää jatkuvasti toimintaansa. ”Yhtiö ei ole pysähtynyt paikoilleen, vaan on tehnyt vuosien varrella merkittäviä investointeja ja kasvattanut toimintaansa menestyksekkäästi. Yksi sen toimintaperiaatteista on pyrkiä aktiivisesti eteenpäin. Tällä hetkellä yhtiön suunnitelmissa on kasvattaa yhteistyökumppaneidensa määrää Suomessa sekä laajentaa toimintaansa myös kansainvälisille markkinoille”, totesi rehtori Niinimäki.
“ARKIPÄIVÄN YHTEISHENKI JA YHTEISTOIMINTAKYKY SYNTYVÄT JOKAISEN VILPITTÖMÄSTÄ PYRKIMYKSESTÄ OIKEUDENMUKAISUUTEEN JA SIITÄ, ETTÄ ITSE KUKIN ON HALUKKAAMPI ENSISIJAISESTI TARJOAMAAN PARASTAAN, ENNEMMIN KUIN VAIN OTTAMAAN JA HYÖTYMÄÄN LYHYTNÄKÖISESTI YHTEISTYÖKUMPPANEISTAAN.” (Oulun Kauppaklubin ohjesäännöt liike-elämän eettisille periaatteille, 1 §)
Toimitusjohtaja Riku Isohätälä arvioi itsekin, että vanhat perheyrityksen arvot ja toimintatavat ovat kulkeneet Hätälässä mukana yhtiön alusta alkaen. ”Töitä pitää tehdä ahkerasti ja ihmisiä kohdella tasa-arvoisesti. Tuotteiden täytyy olla laadukkaita. Pitää myös pyrkiä saamaan aikaan kasvua ja työllisyyttä. Ja on muistettava, että yksin ei kukaan saa kovin paljon aikaan. Hyvät tulokset tulevat koko porukan yhteistyöllä ja panoksella”, hän korostaa. YHTIÖ EI MYYNNISSÄ Isohätälä sanoo myös, että Hätälässä on noudatettu periaatetta, jota jotkut ovat kutsuneet pöhköksikin. Yhtiötä ei ole myyty, vaikka ostajia olisi ollut. ”Minusta yrityksiä myydään liian heppoisasti. Toki siinä voi saada taskut täyteen rahaa, mutta eikö ole paljon parempi kehittää ja kasvattaa yritystään”. Hätälä on jo lähes kahdeksankymmentä vuotta vanha yritys. Sen toiminta alkoi Juho Isohätälän yhden miehen kala- ja omenakaupasta Oulun kauppatorilla. Nyt Hätälässä työskentelee jo saman suvun neljäs polvi. Vaatimattomasta alusta on kasvanut Suomen suurin kalayritys, jonka palveluksessa on noin 180 ihmistä – sesonkiaikoina jopa yli 300 – ja jonka liikevaihto tavoittelee 100 miljoonaa euroa vuodessa.
21 KAUPPAKAMARI
TILASTO
Naiset nousevat hallituksiin, harvoin liiketoimintajohtoon NAISTEN NOUSU PÖRSSIYHTIÖIDEN JOHTOON ETENEE EPÄTAHTIIN. HALLITUKSISSA NAISTEN OSUUS ON ENNÄTYSLUVUISSA, SUURISSA PÖRSSIYHTIÖISSÄ 32 PROSENTISSA JA KAIKISSA 25 PROSENTISSA. TOIMITUSJOHTAJIAKIN ON ENTISTÄ USEAMPI. SEN SIJAAN JOHTORYHMISSÄ NAISTEN OSUUS ON LASKENUT. TEKSTI SANNA KRANJC KUVAT JULIA KOIVULANAHO
Liiketoimintajohdosta naisia on vain 10 prosenttia. Lukua painaa se, että suurimman toimialan, teollisuustuotteiden ja -palveluiden, liiketoimintajohdossa nainen on harvinaisuus. Naisten osuus johtoryhmissä on suurempi nuoremmissa ikäluokissa kuin vanhemmissa – tulevaisuus näyttää siis valoisammalta. Muutosta voivat edistää myös työnantajat. “Yrityksissä tulisi tehdä strateginen ja tavoitteellinen päätös naisjohtajuuden edistämisestä. On paikannettava mahdolliset lasikatot ja huolehdittava, että johtajauralla olevat naiset saavat kokemusta liiketoiminnoista ja linjajohdosta. Työn ja yksityiselämän yhteensovittamista voi helpottaa esimerkiksi työaikajoustojen avulla. Mentoroinnin järjestäminen on myös hyvä keino”, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa kannustaa.
TOIMITUSJOHTAJIEN SUKUPUOLIJAKAUMA PÖRSSIYHTIÖISSÄ
NAISTEN OSUUS JOHTORYHMISSÄ
Suomen naisten osuus hallituksissa ja johtoryhmissä on kärkiluokkaa.
PÖRSSIYHTIÖIDEN HALLITUKSEN KOKOONPANO 2003
2010
2016
Suomalaisten pörssiyhtiöiden 124 toimitusjohtajasta kuusi on naisia. Loput 118 toimitusjohtajaa ovat miehiä.
93 %
7%
83 %
17 %
25 %
75 %
Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on noussut noin yhden prosenttiyksikön vuosivauhtia viime vuosina.
LÄHDE: KESKUSKAUPPAKAMARIN NAISJOHTAJASELVITYS NAISET NOUSEVAT HALLITUKSIIN, HARVOIN LIIKETOIMINTAJOHTOON 22 KAUPPAKAMARI
UUDET JÄSENET 22.10.2016–2.2.2017
ELFGROUP KYBERTURVALLISUUSPALVELUT OY
KALAJOKILAAKSO
Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi
SUOMEN ENERGIANEUVONTA OY
HUKKA OY/LIIKUNTAKESKUS HUKKA
Kone- ja prosessisuunnittelu
STEPPENWOLF OY
KIINTEISTÖ OY KANAVAPALATSI
Liikkeenjohdon konsultointi
Asuntojen ja asuinkiinteistöjen hallinta
SÄÄSTÖPANKKI OPTIA, KUUSAMON KONTTORI
Mittaus-, testaus- ja navigointivälineiden valmistus
Urheilulaitosten toiminta
KOILLISMAA
SAROKAL TEST SYSTEMS OY
LINJA ARKKITEHDIT OY
VAPO OY POHJOINEN Turpeen nosto
Arkkitehtipalvelut
Rahoituspalvelut
MARJA OJANIEMI, AMMATINHARJOITTAJA
OULU
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen
RAAHE
toiminta
ALTE INVEST OY Kiinteistöalan toiminta
MST CONSULTING OY
MAALAUSLIIKE HAANPÄÄ OY
Muu liikkeenjohdon konsultointi
Maalaus POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS
NORDIC OPTION OY Rahoituspalvelut
Työvoima- ja elinkeinoasiain hallinto PROVENTIA EMISSION CONTROL OY
OULUN TYÖTERVEYS OY Terveyspalvelut
Muiden osien ja tarvikkeiden valmistus
OU-VEL OY
moottoriajoneuvoihin ASIANAJOTOIMISTO SIRKKU KYLMÄNEN KY
DEMECA OY Kone- ja prosessisuunnittelu KOSKELAN TAIMITARHA Metsänhoito METAENERGIA OY Kone- ja prosessisuunnittelu
Muu kustannustoiminta
Asianajotoimistot
Asiantuntija lähelläsi Yritysjärjestelyt
VIETÄ VAUHDIKAS VIRKISTYSPÄIVÄ VIRPINIEMESSÄ!
Olipa kyseessä • yritysosto • yrityksen tai sen liiketoiminnan myynti • sukupolvenvaihdos • fuusio tai muu uudelleenjärjestely olemme apunasi ja tukenasi valmistelemassa ja toteuttamassa liiketoimintaasi hyödyttävää yritysjärjestelyä. Suomessa käytössäsi on yli 100 yritysjärjestelyjen asiantuntijaa, maailmanlaajuisesti yli 3000. Heistä lähimmät löydät Oulusta.
Tilintarkastus
Liiku luonnossa, liiku sisällä – rakenna juuri teille sopiva virkistyspäivä! 24.5. | 25.5. | 26.5. | 30.5. | 31.5. | 1.6.2017
Verokonsultointi
Valitse lajien tarjottimelta sopivat vaihtoehdot ja tuo henkilöstösi viihtymään yhdessä. Lue ja varaa: WWW.VIRPINIEMI.FI
PwC Suomi: PwC, Kirkkokatu 2, 90100 Oulu Puhelin 020 787 7100
Virpiniementie 525, KIVINIEMI | p. 08 561 4200 23 KAUPPAKAMARI
Edunvalvonta tuotti myönteisen lopputuloksen Rakennusalan DI-koulutus palaa Oulun yliopistoon. Koulutus alkaa vuoden 2018 syksyllä. TEKSTI KARI AROKYLÄ KUVA JUHA SARKKINEN
O
petusministeriön tammikuinen päätös palauttaa rakennusalan diplomiinsinöörikoulutus Oulun yliopistoon on saanut seudulla aikaan tyytyväistä hyrinää. Erityinen syy myhäilyyn on Tapani Mäkikyröllä, joka julkisti selvityksensä rakennusalan DI-koulutuksen tarpeesta ja järjestämisestä viime kesänä. Selvitys asettui vahvasti puoltamaan kertaalleen lopetetun koulutuksen aloittamista uudelleen Oulun yliopistossa. Opetusministeriö päätyi samalle kannalle ja myönsi yliopistolle takaisin rakennus- ja yhdyskunta-
24 KAUPPAKAMARI
tekniikan koulutusvastuun, jonka se menetti vuonna 1996. ”Olen tyytyväinen ja helpottunut, että lopputulos oli nyt näin myönteinen”, iloitsee selvitysmiehenä toiminut Mäkikyrö. ELINKEINOELÄMÄ VAIKUTTI Koulutusvastuun palauttamiseen vaikutti merkittävästi se ahkera edunvalvonta ja vaikuttaminen, jota Oulun alueen elinkeinoelämä harjoitti. Mäkikyrön selvitystehtävän taustavoimina oli Oulun kauppakamarin
lisäksi muun muassa joukko rakennusalan yrityksiä ja valtakunnallisia järjestöjä sekä Pohjois-Pohjanmaan liitto. ”Opetusministeriön päätökseen vaikutti varmasti elinkeinoelämän selvityksessä vahvasti ilmaisema tarve rakennusalan DIkoulutukselle”, hän uskoo. Samaa mieltä on Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki. ”Yliopiston tehtävänä on järjestää sellaista koulutusta, jota yhteiskunnassa tarvitaan. Rakennusalan DI-koulutusta selvästi kaivataan täällä. Alan koulutus Aalto-yliopistossa
ja Tampereen teknillisessä yliopistossa ei ole kattanut pohjoisen tarvetta, eikä sitä ole pystytty tyydyttämään täydennyskoulutuksella tai muilla järjestelyillä”, hän huomauttaa. VETÄVÄ KOULUTUSOHJELMA Koulutus alkaa Oulun yliopistossa vuoden 2018 syksyllä. Aloituspaikkoja kandi- ja maisteriohjelmissa tulee olemaan yhteensä noin kuusikymmentä. Mäkikyrön selvityksen mukaan Pohjois-Suomessa tarvitaan noin viisikymmentä uutta rakennusalan diplomi-insinööriä vuosittain. Sekä Jouko Niinimäki että Tapani Mäkikyrö – itse rakennusalan diplomi-insinööri ja eläköitynyt Oulun rakennusvalvonnan johtaja – uskovat, että alkava koulutus vetää opiskelijoita. Niinimäki muistuttaa, että rakennusalan työllisyystilanne näyttää vankalta myös tulevaisuudessa – ja nykyisin nuoret miettivät koulutusta valitessaan myös opintojen jälkeistä työllistymistään. Niinimäki kehuu rakentamista myös kiinnostavaksi ja monipuoliseksi insinöörialaksi. Tapani Mäkikyrö haluaa kuitenkin korostaa myös uuden koulutusohjelman markkinoinnin tärkeyttä. ”Koulutusta täytyy markkinoida ja siitä pitää viestiä niin nuorille kuin yrityksillekin. Sen tarjoamista tulevaisuuden
mahdollisuuksista täytyy muistaa kertoa riittävän laajasti”. SUUNNITTELU KÄYNNISSÄ Oulun yliopisto suunnittelee parhaillaan koulutuksen sisältöä. Pohjana se hyödyntää muun muassa uusinta tutkimustietoa. Valmista pitäisi tulla tämän vuoden aikana. Rehtori Niinimäki kertoo, että täkäläisen rakennusalan koulutuksen ja tutkimuksen on tarkoitus sisältää joitakin erityispiirteitä, vaikka tietyt standardit ison osan koulutuksesta määrittelevätkin. Mitä nämä erityispiirteet ovat, sitä hän ei halua vielä tarkemmin ryhtyä ennakoimaan. ”Tietysti yliopiston strategia tätä osaltaan ohjaa. Voisi ajatella, että Oulussa nostettaisiin esille vaikkapa arktinen rakentaminen, kestävät järjestelmät ja materiaalit, ICT:n rooli rakentamisessa sekä rakenteiden terveys ja niiden yhteys rakennusfysiikkaan”, pohtii Niinimäki. Kokonaan uusia mahdollisuuksia avaa Oulun ammattikorkeakoulun muuttaminen Linnanmaan kampusalueelle. Korkeakoulujen yhteistyö voi avata uudenlaista yhteistyötä ammattikorkeakoulun AMK-tutkinnon ja yliopiston kanditutkinnon opetuksessa. Lisäksi osa DI-tutkintoa lukemaan tulevista voisi olla taustaltaan AMK-tutkinnon suorittaneita.
Yritysten kehittämispalvelut antavat
YRITYKSELLESI SIIVET Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia uusia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä sekä työllisyyttä. Yritysten kehittämispalvelut koostuvat liiketoiminnan analyysista sekä konsultointi- ja koulutuspalveluista. Palveluiden toteuttajiksi on valjastettu maan parhaat voimat. Tutustu palveluihin osoitteessa www.yritystenkehittamispalvelut.fi
Ota yhteyttä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Päivi Lappalainen 0295 023 643 Jari Uusinarkaus 0295 037 141 nimi.sukunimi@ely-keskus.fi
25 KAUPPAKAMARI
26 KAUPPAKAMARI
AJANKOHTAISTA
TILINTARKASTUSALA MURROKSESSA TYÖSUHDE TUTUKSI – ESIMIEHEN SELVIYTYMISOPAS JOKAISEN ESIMIEHEN ja työsuhdetietoutta tarvitsevan ajantasainen ja konkreettinen tietopaketti työlainsäädännön keskeisimmistä asioista. Suositun kirjan uudistetussa painoksessa on huomioitu muutokset muun muassa työsopimuslaissa, vuosiloman ansainnassa ja vuosilomakustannusten korvaamisessa, vuorotteluvapaalaissa sekä työnantajan takaisinottovelvoitteessa. Kirjassa käydään läpi työsopimuksen tekemiseen ja ehtojen muuttamiseen liittyvät asiat, poissaoloihin liittyvät osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sekä työsuhteen ongelmatilanteet ja niihin puuttuminen sekä työsuhteen päättäminen. Oppaan loppuun on koottu myös esimiehen yleisimmin tarvitsemia asiakirjamalleja. Kirjan kirjoittajalla, Helsingin seudun kauppakamarin lakimiehellä Kirsi Parnilalla on yli 15 vuoden kokemus yritysten avustamisesta työoikeudellisissa ongelmissa. Hän on arvostettu kouluttaja ja kirjoittanut useita suosittuja kirjoja. +
OPPAASTA LÖYTYY ESIMIEHEN YLEISIMMIN TARVITSEMAT ASIAKIRJAMALLIT
Tilintarkastusala on muutosten kourissa. Tilintarkastuslaki on osittain uudistettu viimeisen kahden vuoden aikana pariin otteeseen ja viime kesänä implementoitiin EU:n tilintarkastusasetukset kansalliseen lainsäädäntöön. Tilintarkastuslain viimeisimmät muutokset koskivat mm. yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen (listatut yhtiöt ja pankit) eli ns. PIE-yhtiöiden tilintarkastajan toimikausien enimmäiskestoksi 10 vuotta. Samassa yhteydessä rajoitettiin tilintarkastajan vapaata siirtymistä tarkastettavan asiakkaan taloushallinnon johtotehtäviin. Karenssiaika on lähtökohtaisesti 1 vuosi ja PIE-yhtiöissä 2 vuotta. Tämän säännöksen rikkomisesta on tilintarkastuslaissa määritetty 50 tuhannen euron ulosottokelpoinen seuraamusmaksu. Käytännön tasolla merkittävä muutos oli tilintarkastusvalvonnan keskittäminen Patentti- ja rekisterihallitukseen. Tilintarkastusasiakkaamme noteeraavat, että 31.12.2016 tai sen jälkeen päättyviltä tilikausilta annettavien tilintarkastuskertomusten pituus tuplaantuu entisiin verrattuna. Uusissa kertomuksissa on korostettu tilintarkastajien suunnitteluun ja arviointeihin liittyviä seikkoja. Mielestäni uusien kertomusten omituisuutena on pidettävä sitä, että aikaisempaan verrattuna uudessa kertomuksessa ei mainita lainkaan hallinnon tarkastusta, vaikka se on monissa, varsinkin suuremmissa yrityksissä olennainen osa tilintarkastusta. Nähtäväksi jää, ennakoiko tämä tulevaa lakiuudistusta. Keväällä 2016 työ- ja elinkeinoministeriö asetti virkamiehistä koostuvan työryhmän tulevaa uudistusta varten. Työryhmän toimikausi päättyy kuluvan vuoden huhtikuussa ja
sen tehtävänä on selvittää mm. kuuluuko jatkossa hallinnon tarkastus tilintarkastettaviin kohteisiin ja onko tarvetta muuttaa lakisääteisen tilintarkastuksen rajoja nykyisestä. Tarkastusrajojen suhteen ovat lausuntoja antaneet mm. Taloushallintoliitto ja Suomen Yrittäjät, jotka ovat esittäneet rajojen nostamista merkittävästi jopa EU:n sallimiin enimmäisrajoihin (liikevaihto 12 Me, tase 6 Me). Finanssialan keskusliitto taas puolestaan on esittänyt nykyisten rajojen pysyttämistä ennallaan. Ensiksi mainittujen tahojen rajojen nostotavoite tuntuu oudolta. Ensiksikin tilintarkastuskustannukset ovat pk-yrityksissä niin alhaisia, että voi perustellusti väittää hyötyjen olevan suuremmat kuin kustannukset. Toiseksi taloushallinnon sähköistymisen ja koulutuspoliittisten leikkausten vuoksi mm. taloushallinnon perusosaaminen on mielestäni kärsinyt. Käytännön tasolla tämä ilmenee, ettei ymmärretä talouden perusterminologiaa ja kirjanpitosäännöksiä riittävästi. Tästä syystä tarkastustyöhön kuuluu aikaisempaa enemmän ohjausta ja neuvontaa, mikä sinänsä ei ole uusi asia. Mikäli nykyiset tilintarkastusrajat nousevat merkittävästi, tulee se vaikuttamaan negatiivisesti markkinoiden tilinpäätösinformaation luotettavuuteen, joita mm. rahoitussektori, tavaran- ja palvelujen toimittajat sekä verottaja hyödyntävät toiminnassaan. Haluavatko pk-yrittäjät todella, että vero- tai rikostarkastaja on ensimmäinen ulkopuolinen henkilö, joka arvioi ja jonka kanssa käydään läpi yrityksen taloushallinnon luotettavuutta – tuskinpa.
Jari Nurkkala, KHT Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy
27 KAUPPAKAMARI
Suurkampus syntyy Linnanmaalle Yliopisto ja ammattikorkeakoulu lyövät Oulussa hynttyitä yhteen. Kysymys on molempia hyödyttävästä tilaratkaisusta, mutta myös muusta yhteistyöstä. KUVAT OULUN YLIOPISTO
L
innanmaalle muodostuu muutaman vuoden kuluttua suurkampus, jonka sisällä toimivat niin Oulun yliopisto kuin Oulun ammattikorkeakoulu. Kampus syntyy, kun ammattikorkeakoulu siirtää ison osan toiminnoistaan yliopistolta vapautuviin tiloihin. Molempien korkeakoulujen rehtorit ovat rakentumassa olevasta kokonaisuudesta innoissaan ja uskovat sen synnyttävän monenlaista myönteistä. Yliopiston rehtori Jouko Niinimäki kuvailee kahden korkeakoulun kampusta vetovoimaiseksi kokonaisuudeksi, joka
28 KAUPPAKAMARI
jättää opiskelijoille läpi elämän kestävän kampuskokemuksen. ”Yhteisöllisyys, opiskelu, oikea asenne, hyvät eväät elämään”, hän listaa Linnanmaan antia. Niinimäki korostaa, että yliopiston kannalta kysymyksessä on strateginen ratkaisu: yksi iso kampus on vetovoimaisempi ja kilpailukykyisempi kuin kaksi pienempää. UUDET TILAT AMMATTIKORKEALLE Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso on kollegansa kanssa samoilla
linjoilla kampuksen eduista. Hän painottaa myös, että ammattikorkeakoulu saa käyttöönsä uudet, ajanmukaiset ja digitaaliseen oppimiseen soveltuvat tilat. Paaso muistuttaa lisäksi, että nyt Oulun ammattikorkeakoulu pääsee kokoamaan liki kaikki toimintonsa kahteen paikkaan – Linnanmaalle ja Kontinkankaalle. Tällä hetkellä koulun tilat ovat kahdeksassa pisteessä eri puolilla kaupunkia. ”Kontinkankaalle jää sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus. Linnanmaalle muuttaa kaikki muu paitsi pelialan GameLab, joka pysyy kaupungin keskustassa. Kahden
ison kampuksen malli on ollut tavoitteenamme jo pitkään”, hän kertoo.
MONENLAISTA YHTEISTYÖTÄ Yliopiston rehtori Jouko Niinimäki arvioi Linnanmaan suurkampuksen antavan mahdollisuuden lisätä ja monipuolistaa olennaisesti oululaisten korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Hän huomauttaa, että nyt kouluja erottaa noin kymmenen kilometrin välimatka. Se ei kuulosta kovin suurelta, mutta käytännössä etäisyydellä on yllättävän iso merkitys. ”Meillä voi jatkossa olla esimerkiksi yhteisiä erikoistiloja ja voimme käyttää osittain samoja palveluja. Tämä tuo säästöjä molemmille osapuolille. Toki myös tiettyä yhteistyötä koulutuksessakin voi olla”, hän pohtii. Niinimäki muistuttaa kuitenkin, että niin yliopisto kuin ammattikorkeakoulu lähtevät siitä, että korkeakoulujen nykyinen duaalimalli säilyy. Samaa sanoo Jouko Paaso. ”Jos duaalimallia joskus sitten alettaisiin purkaa, on Oulu suurkampuksen ansiosta hyvissä asemissa hyödyntämään uutta tilannetta”, hän lisää.
D qlqqc jY`galmk cYknmmf d `]eh cmaf dmmd]lcYYf7 EY auttaa perhe- ja kasvuyrityksiä tunnistamaan rahoitusmahdollisuudet, jotka tekevät haastajasta suunnannäyttäjän. 231 000 ey:läisen verkostomme palvelee 152 maassa, Suomessa 22 toimipisteessä. cYknmngaeYY&]q&Ô ]q&[ge'Ô
¡ *() ¡ *()/ =jfkl Qgmf_ Gq& 9dd Ja_`lk J]k]jn]\& 9)/(),Õ
TALOUS VAUHDITTI RATKAISUA Rehtori Paaso myöntää, että päätöstä muuttaa Linnanmaalle vauhdittivat taloudelliset seikat. Ammattikorkeakoulujen rahoitusta on leikattu reippaasti ja säästöjä pitäisi löytää. Yksi keino tähän on juuri kahden kampuksen malli. Sen toteuttamiseen avautui mahdollisuus, kun yliopistolla oli tilaa, josta se oli valmis luopumaan. ”Noin vuosi sitten Suomen Yliopistokiinteistöjen toimitusjohtaja otti yhteyttä. Siitä tämä lähti liikkeelle”, muistaa Paaso. Oulun ammattikorkeakoulu muuttaa suunnitelmien mukaan keväällä 2020 yliopistolta vapautuviin tiloihin, jotka ensin remontoidaan perusteellisesti. Koulun tilat pienenevät samalla. Rehtori Paaso laskee, että tällä hetkellä koululla on käytössään eri puolilla kaupunkia noin 60 000 neliömetriä. Määrä putoaa uuden kampuksen myötä noin 40 000 neliöön, joista 23 000 sijaitsee Linnanmaalla ja loput 17 000 Kontinkankaalla. Tilojen kutistuminen ei kuitenkaan huolestuta Paasoa. Hän sanoo olevansa vakuuttunut, että peruskorjauksen jälkeen – johon Suomen Yliopistokiinteistöt investoi merkittävästi – ammattikorkeakoulu saa käyttöönsä hyvät ja asianmukaiset tilat.
on puhdasta energiaa auringosta
29 KAUPPAKAMARI
KOMPASSI BLOGI- JA APSIVINKIT
LYHYESTI LUKUINA
Shareville Shareville on sosiaalinen sijoitusverkosto, jossa voit käydä kauppaa osakkeilla ja rahastoilla sekä jakaa tietoa täysin uudella tavalla. shareville.fi
515 MILJ. €
Lehmätkin lentäis Sosiaalisen median ja koulutusteknologian asiantuntija Harto Pönkä kirjoittaa sosiaalisen median käytöstä opetuksessa ja organisaatioissa. harto.wordpress.com
WordDive Mobiilisovellus on suunniteltu auttamaan nopeasti alkuun uuden kielen käytössä. Palkittu suomen parhaana mobiilipalveluna. worddive.com/fi/ mobiilisovellus
Veroperusteiden muutoksen seurauksena verotus kevenee vuonna 2017 423 miljoonalla eurolla, mikä kohdistuu etenkin pieni- ja keskituloisille.
45% 12. päivä on yleinen eräpäivä, kun omaaloitteiset verot on ilmoitettava sähköisesti.
30 KAUPPAKAMARI
Työn verotukseen ehdotetaan muutoksia siten, että verotus kevenee indeksitarkistuksen lisäksi 515 miljoonalla eurolla.
423 MILJ. €
Vuonna 2017 asuntoja ensiasunnon velan korosta 45 % on vähennyskelpoista.
12. PÄIVÄ
Tunne oikea hetki – yrityskaupalla kasvuun Finnveran tavoitteena on edistää rahoituksen keinoin yritysten omistajanvaihdoksia. Tarjoamme lainoja ja takauksia kauppahinnan maksamiseen, investointeihin tai käyttöpääomaan. Hyville yrityskaupoille löytyy rahoitus!
Lue lisää Ƥnnvera.Ƥ/omistajanvaihdos
VAIKUTTAVAA PAINAMISTA. ESITTEET / LEHDET MYYNTIKATALOGIT SUORAPOSTITUSMATERIAALIT LOMAKKEISTOT / KÄYNTIKORTIT JULISTEET / ROLL-UPIT
erweko.fi
kotimaista kalustemuotia! Inspiroivasta, tyylikkäästä ja käytännöllisestä mallistostamme nykyaikaiset ja toimivat kiintokalusteet kaikkiin koteihin ja tiloihin. Varaa suunnitteluaika helposti ja nopeasti:
topi-keittiot.fi keittiö/kylpyhuone/kodinhoito/liukuovet/säilytys 31 KAUPPAKAMARI
Tee mitä rakastat! Opiskele Oulun ammattikorkeakoulussa. atttikorkeakoulussa. Hae 15.3.–5.4. RDPN À
Kirkkokatu 5, 90100 OULU
SUHDANTEIDEN ENNUSTETAAN PARANEVAN VÄHITELLEN Suomalaisyritysten suhdannenäkymät seuraavalle puolelle vuodelle ovat jonkin verran aiempaa valoisammat. Yleisen suhdannetilanteen arvioidaan vähitellen kohentuvan. Vastaajayritykset arvioivat tuotantonsa ja myyntinsä kasvavan jonkin verran. Henkilöstön ennustetaan pysyvän likimain ennallaan. EK kysyi yrityksiltä tammikuussa arvioita suhdannekehityksestä vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla. Tiedustelu koskee Suomessa tapahtuvaa toimintaa. Suhdannebarometrin mukaan viime vuoden alussa alkanut hidas käänne parempaan vauhdittui hieman vuoden 2016 loppua kohti. Tämänhetkistä tilannetta kuvataan rakentamisessa keskimääräiseksi. Teollisuudessa ja palveluissa suhdanteita arvioidaan elpymisestä huolimatta hieman keskimääräistä heikommiksi. Koko elinkeinoelämän yleisiä suhdannenäkymiä mittaava saldoluku nousi tammikuussa jonkin verran positiiviseksi. Yleisen suhdannetilanteen arvioidaan elpyvän vähitellen vuoden alkupuoliskolla. Suhdanneodotukset olivat vahvimmat rakentamisessa. Suhdannenäkymien saldoluku oli tammikuussa +19 (lokakuussa +1). Palveluiden suhdannenäkymät olivat tammikuun tiedustelussa tasolla +13 (lokakuussa +4). Teollisuuden näkymät paranivat lukemaan +7 (lokakuussa -1). Teollisuuden saamien uusien tilausten määrä kasvoi vähän viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Lähikuukausina tilausten kasvun arvioidaan nopeutuvan. Tilauskanta on edelleen keskimääräistä matalammalla tasolla. Rakentamisessa tilausten määrän ennustetaan myös kasvavan vähän alkuvuonna. Tilauskanta on hieman alle tavanomaisen. Sekä teollisuudessa että rakentamisessa tuotannon määrä on kasvanut jonkin verran viime vuoden lopulla. Lähikuukausina kasvun ennustetaan jatkuvan teollisuudessa kohtalaisena, rakentamisessa jopa melko ripeänä. Palvelualoilla myynti on myös kasvanut jonkin verran. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla kasvun ennustetaan jatkuvan kohtalaisena. Kapasiteetin käyttöaste on teollisuudessa pysynyt lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Tammikuussa kapasiteetti oli kokonaan hyödynnettynä 73 prosentilla vastaajista (lokakuussa 75 %). Työvoiman määrä on kasvanut vähän rakentamisessa ja palvelualoilla. Teollisuudessa työvoiman lasku pysähtyi loppuvuonna. Lähikuukausina henkilöstömäärä pysyisi teollisuudessa ja palveluissa vakaana, rakentamisessa se kohoaisi jonkin verran. Myyntihintojen odotetaan pysyvän ennallaan teollisuudessa ja rakentamisessa, kun taas palveluissa hinnat kohoaisivat vähän. Kannattavuusodotuksissa on paljon hajontaa yritysten välillä. Keskimäärin kannattavuus säilyisi lähikuukaudet nykytasollaan paitsi teollisuudessa, jossa se vahvistuisi vähän. Kysynnän kuvataan piristyneen vähän, mutta monilla yrityksillä markkinatilanne on vielä heikko. Koko elinkeinoelämässä noin kolmasosa yrityksistä kuvaa kysyntäänsä vaatimattomaksi. Rekrytointivaikeudet ovat säilyneet ennallaan – rakentamisessa ja eräillä palvelualoilla ne ovat merkittäviä, teollisuudessa selvästi vähäisempiä. Rahoituksen saatavuus koettiin toiminnan esteeksi vain 2–4 prosentissa päätoimialojen vastaajayrityksistä. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Tammikuussa 2017 tehtyyn tiedusteluun vastasi 1 324 yritystä, jotka työllistävät Suomessa lähes 310 000 henkilöä.
•
32 KAUPPAKAMARI
Arizona Chemical Oy, A SUBSIDIARY OF KRATON CORPORATION
Kehitämme ja valmistamme älykkäitä ja resurssitehokkaita mäntyöljypohjaisia tuotteita. Niillä korvataan fossiilisia raaka-aineita tuhansissa arkipäivän hyödykkeissä. Kehitämme jatkuvasti uusia ratkaisuja, jotka auttavat asiakkaitamme saavuttamaan kestävyystavoitteensa.
NYSE - KRA www.kraton.com
SUSTAINABLE SOLUTIONS. ENDLESS INNOVATION.
33 KAUPPAKAMARI
OULUN KAUPPAKAMARIN KOULUTUKSIA KEVÄT 2017 • MERKITSE TÄRKEÄT PÄIVÄT KALENTERIISI! TYÖSUHDE, PALKKA JA HR (Oulu)
MUUTA AJANKOHTAISTA (Oulu)
06.04. (9–16) Vuosilomalaki & sairauspoissaolot 16.05. (9–16) Kauppakamarin palkkapäivä
16.03. (9–16) Haastavat asiakastilanteet 21.03. (9–12) Ajankäytön hallinta – viisas pääsee vähemmällä
JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ (Oulu) 21.02. (9–16) Esimiestyön rajat – oikeudet ja velvollisuudet haastavissa työyhteisötilanteissa 28.02. (9–16) Hyödynnä hankintalain muutokset – onnistu myynnissä julkiselle sektorille 04.04. (9–16) Sisälogistiikan tehostaminen – lisää euroja viivan alle! 06.04. (9–12) Miten yrityksesi tulee valmistautua uuteen tietosuoja-asetukseen? 19.04. (9–12) Yrityksen arvonmääritys – oman pääoman ja liiketoiminnan arvonmääritys 19.04. (13–16) Yrityskauppojen ja –järjestelyien verotus Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ), Oulu 1. jakso: 04.05. Hyvä hallintotapa 2. jakso: 09.05. Hallituksen ja hallitustyön organisointi 3. jakso: 17.05. Strategiatyö Ryhmätyö: 30.05. Ryhmätyö 4. jakso: 08.06. Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus
HAASTAVAT ASIAKASTILANTEET 16.3.2017 Tervetuloa koulutukseen, jossa keskitytään asiakaspalvelutyön ja vuorovaikutustilanteiden haasteisiin. • Miten kohdata kiukkuinen asiakas? • Mitä on rajattomuus asiakastyössä? • Miten luodaan hyvä kontakti ja vuorovaikutus?
AJANKÄYTÖN HALLINTA 21.3.2017 Hukutko sähköpostiisi? Onko työpäiväsi täynnä jatkuvia keskeytyksiä ja tehottomia palavereja? Jos nämä kuulostavat liiankin tutuilta, niin Tunnista ja tuhoa työpäivien aikasyöpöt – asiantuntijan käytännöllinen ajanhallinta voi olla juuri se, mitä tarvitset.
KANSAINVÄLISTYMINEN (Oulu)
Kenelle? Koulutus on suunnattu asiantuntijoille, esimiehille ja toimihenkilöille, joiden tärkeimmät työvälineet ovat sähköposti, puhelin ja palaverit. Tilaisuus tarjoaa osallistujille käytännönläheisiä ja testatusti toimivia ajanhallintakeinoja. Koulutus on ollut hyvin suosittu ja sen on käynyt jo yli 5.500 suomalaista ja jopa 92 % suosittelisi koulutusta kollegalleen tai ystävälleen.
23.03. (9–13) Kansainvälisten työkomennusten verotuksesta ja työnantajavelvoitteista 03.05. (9–16) Vienti-ilmoittaminen tänään
MITEN YRITYKSESI TULEE VALMISTAUTUA UUTEEN TIETOSUOJA-ASETUKSEEN? 6.4.2017
18.–19.05.
HHJ-puheenjohtajakurssi
MYYNTI, MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ (Oulu) 09.-10.05.
Key Account Manager (KAM)-ajokortti
TALOUS JA VEROTUS (Oulu) 02.03. (9–16) 29.03. (9–16) 23.03. (9–12) 26.–27.04. 19.05. (9–16) 23.05. (9–12) 23.05. (13–16) 31.05. (9–16)
Mitä voit lukea tilinpäätöksestä? Controllerin valmennuspäivä Ostoreskontra – tulkintatilanteet ja ratkaisut Kirjanpidon ajokortti® Kirjanpitäjän päivä Edustus-, markkinointi- ja henkilöstökulut verotuksessa Osingonjako ja muu varojenjako verotuksessa Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksen ajankohtaiset kysymykset
TIETOTEKNIIKKA & WEBINAARIT (Oulu) 23.02. (9–16) Controllerin excel-raportointi 25.04. (9–16) Excel henkilöstö- ja palkkahallinnon työkaluna Katso webinaaritarjontamme www.oulunkauppakamari.fi/koulutus/ tietotekniikka_webinaarit
Uusi tietosuoja-asetus vaikuttaa merkittävällä tavalla jokaisen suomalaisen yrityksen ja organisaation toimintaan asettamalla uusia velvoitteita tietosuojakäytöntöihin. Tule kuulemaan, miten tietosuoja-asetus vaikuttaa konkreettisesti yrityksesi toiminaan ja miten asetuksen voimaantuloon voidaan valmistua jo hyvissä ajoin. Tilaisuudessa käydään käytännönläheisesti läpi uuden tietosuojaasetuksen keskeinen sisältö ja selvitetään, mitä uudistuksia asetus tuo mukanaan nykyiseen lakiin verrattuna. Pääpaino on siinä, mikä muuttuu käytännön tekemisessä ja miten asetuksen soveltamiseen voi parhaiten valmistautua. Asetusta aletaan soveltaa 25.5.2018.
Ilmoittautuminen koulutuksiin: Jaana Lahtinen, jaana.lahtinen@chamber.fi, p. 050 408 0663, www.oulunkauppakamari.fi/koulutus Lisätietoja koulutuksista: Riitta Schroderus, riitta.schroderus@chamber.fi, puh. 050 338 9350
Oulun kauppakamari | www.oulunkauppakamari.fi | #kevätforum2017 Oulun kauppakamari juhlii 100-vuotiasta Suomea KevätForumissa teemalla vienti.
2017
Vienti vetämään!
Lämpimästi tervetuloa vuotuiseen päätapahtumaamme. Seminaarin teemana on tänä vuonna ”Vienti vetämään”. Seminaariosuuden jälkeen nautimme maittavan illallisen Toivo-ravintolassa. Nähdään KevätForumissa!
10.5.2017 | Radisson Blu, Oulu | Tervetuloa! 34 KAUPPAKAMARI
POHJOIS-POHJANMA
AN
K A SV U P O L K U ® Tervetuloa murtamaan enna kkoluulot kasvusta Pohjois-Pohjanmaa n Kasvupolun starttiin 28.2. klo 8. 30-11.00 Tule sytyttämään kasvun kip inäsi ja kuulemaan innostavia kasvutarinoita alueen menestyjiltä. Startissa mukana hallitusamma ttilainen Seppo Laine, Lehto Group Oyj:n liiketoimintajohtaja Ask o Myllymäki sekä Balmuir Oy:n per ustaja Heidi Jaara. Tilaisuude ssa tulet saamaan vastaukset siihen mik ä on Pohjois-Pohjanmaan Kas vupolku ja miksi Kasvupolku-sparra ukseen kannattaa hakea mu kaan. Kasvu Open kokemuksia ker tomassa Mikko Haapala, Pro fin Oy:stä Niin, ja tapahtuma on maksu
LYYTI.FI/REG/KASVU-OPEN-
ton!
STARTTIKIERTUE-2017
POHJOIS-POHJANMAAN KASVUP OLUN sparraukseen valitaan mukaan 15 suurimman kasvupotentiaalin omaavaa yritystä, jotka saavat kahden päivän ajan maksutonta tukea liike toiminnan kehittämiseen yrityselämän asia ntuntijoilta.
HA E HE TI MU KA AN OS OIT TE ES SA
KASVUOPEN.FI/HAE
35 KAUPPAKAMARI
LAADUKASTA PALVELUA YRITYKSESI KEHITTÄMISEEN BusinessOulu on yritysten kasvun ja kansainvälistymisen kumppani. Tarjoamme kasvuun tähtääville yrityksille maksuttomia palveluita: • • • • • • •
Liikeidea ja liiketoimintamalli Yrityksen perustaminen Yritysrahoitus Vienti Omistajanvaihdokset Liiketoiminnan valmennukset Innovaatiopalvelut
sähköisiin u t s u t u t ja ä Lue lisä uillamme. iv s o k k r e v e m palveluihim
www.businessoulu.com