Issuu

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 4 JOULUKUU 2017

Espoo tähtää rohkeaan uudistumiseen

Tulevaisuudessa tiimikaverina voi olla robotti

Yhteiset pelisäännöt kiteyttävät Espoo-tarinan. 12

4/2017 palstat

pitkä wieteri

Pelisäännöt selviksi Sosiaali- ja terveystoimessa otetaan käyttöön yhteiset pelisäännöt. Mitä mieltä olette niistä, Katja Rantala, Pasi Sipola ja Mari Sarvi?

ESPOON KAUPUNKI toimijana ja työnantajana sekä

3 terveiset 14 hetkinen Espoota 19 kuntalaisella töissä 20 pitkin ja poikin 23 tikusta asiaa, kysymys & vastaus 24 kestävä kehitys, kilpailu

kädenjälki

3D avaa uusia ulottuvuuksia 3D-kaupunkimallinnus tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia hyvin erilaisiin käyttökohteisiin.

Työtä muutosten keskellä

virtaa työhön

Robotti tulevaisuuden työkaverina? Työ muuttuu mielekkäämmäksi rutiinitehtävien automatisoituessa. Osaamisen kehittämiseen pitää nyt kuitenkin panostaa vahvasti.

pomotentti

Museo yllättää! Kaupunginmuseo tarjoaa visionsa mukaan merkityksellisiä kohtaamisia. Maarit Henttonen, mitä aiot kehittää ja edistää museonjohtajan virassasi?

kaupungin henkilöstö ovat muutosten keskellä. Kun pohdin, mitä nykyisten palvelujen sähköistäminen ja toisaalta täysin uudet sähköiset palvelut mahdollistavat, miten kaupungistuminen ja kansainvälistyminen tai mahdollinen sote- ja maakuntauudistus vaikuttavat Espooseen, näen paljon mahdollisuuksia, mutta myös riskejä ja uhkia. Joidenkin muutosten vaikutuksia on hankala ennakoida. Mitä ne tarkoittavat henkilöstölle? Työnantajan vaihtumista? Työyhteisön muuttumista? Uusia tehtäviä samalla, kun entiset poistuvat, kenties uusia tekniikoita ja työtapoja? Nykyhetken ja tulevaisuuden taidoista tärkeimpänä pidän kykyä ihmetellä ja oppia uutta. Antiikin filosofi Herakleitos (noin 535–475 eKr.) totesi: ”Kaikki virtaa, mikään ei ole pysyvää.” Tämä tuntuu erityisen todelta tänään. Minulla on monia tapoja selviytyä muutosten keskellä; yhtäältä antaudun houkutukseen pitäytyä entisessä, enkä siis käytä muutokseen liittyviä mahdollisuuksia. Toisaalta saatan heittäytyä tulevaisuuden ihannekuvan vietäväksi ja kadottaa tuntuman, miten se ihannekuva saavutetaan. Tässäkin on keskitie, jossa turvallinen menneisyys ja innostava tulevaisuus lyövät kättä. Muutoksen keskellä tarvitsen ankkurin, jonka kautta tai avulla arvioin muutosta. Mikä ei kuitenkaan tässä muutoksessa muutu? Olennaista on olla läsnä tässä ja nyt. Muutoksista, odotuksista ja peloista huolimatta. Työskennellä ja antaa parhaansa juuri tänään.

Kimmo Sarekoski henkilöstöjohtaja

ajassa

Espoo-tarina on päivitetty. Edessä on paljon innostumisia ja onnistumisia sekä tietenkin haasteita.

WIETERI on Espoon kaupungin henkilöstölehti • JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä • PÄÄTOIMITTAJA Satu Tyry-Salo • TOIMITUSNEUVOSTO Heli Holm, Outi Huida, Tuuli Tammivuori ja Taina Vehviläinen • TUOTTAJA Anna Haikarainen, Otavamedia OMA • ULKOASU JA TAITTO Otavamedia OMA • PAINO PunaMusta • REPRO Aste Helsinki • ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) • YHTEYSTIEDOT wieteri@espoo.fi Kansikuvassa Mari Sarvi, Pasi Sipola ja Katja Rantala (kuva: Markus Sommers )

2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JOULUKUU 2017

KIRJOITTAJA PITÄÄ TÄRKEIMPÄNÄ TULEVAISUUDEN TAITONA KYKYÄ IHMETELLÄ JA OPPIA UUTTA.

Jussi Helimäki

Uusi tarina tsemppaa isoon ponnistukseen

terveiset

Ajankohtaisia asioita

Taru Turpeinen

Roskien keruu tavaksi

Espoo rakentaa kestävää kasvua > KOULUT KUNTOON on valtuusto

kauden kärkitavoite. Koulujen ja päivä kotien tilojen parantamiseen käytetään muun muassa tyyppikoulu- ja päivä kotiratkaisuja, koulurahastoa ja School as a Service -mallia, jota on jo sovel lettu Otaniemen kampusalueelle sijoi tetuissa lukioissa. Toimitilainvestoinnit painottuvat kouluihin ja päiväkoteihin. Kokonaisuudessaan Espoon kehit tämiseen investoidaan ensi vuonna 280 miljoonaa euroa ja yhteensä 2,7

miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Investoinnit sisältävät Raide-Jokerin, metron kehityskäytävän sekä aluekeskusten ja kaupunkiraken teen kehittämisen edellyttämät liiken neväylien ja joukkoliikenteen hankkeet. Kunnallisvero pidetään 18 prosen tissa ja kiinteistöverot pysyvät vuoden 2017 tasolla. Lainakannan kasvu pysäh tyy vuonna 2020, mutta lainakanta alkaa pienentyä vasta vuoden 2022 jälkeen.

> NIITTYMAAN PÄIVÄKODISSA työskentelevä lastenhoitaja Susanna Kolunkulma on kerän nyt roskia luonnosta jo vuosia. Susanna kuuluu Roska päivässä -liikkeeseen, ja hän kannustaa kaikkia siivoamaan ympäristöä keräämällä ainakin yhden roskan päivässä. Kävelylle lähtiessään Susanna ottaa mukaan roskapussin ja kaupungilta lainatut roskapihdit. Jos hän kävelee töihin, niin mat kalla tienvarren roskat löytävät tiensä bussi pysäkkien roskiksiin. Pyöräillessä saa hyvää polvijumppaa, kun pysähtyy noukkimaan roskat maasta. – Kun noukit maasta, käytä polvia, älä selkää, hän neuvoo. Susanna on innostanut Niittymaan päiväkodin lapsia keräämään roskia yhteisillä ulkoiluretkillä. Puuhasta voi tehdä hauskan tapahtuman. Esimerkiksi viime vuonna he kipaisivat roskakävelylle tonttulakit päässä. Lisätietoa Facebookissa ja osoitteessa www.roskapaivassa.net

pysyvän i s je o iv a o tk a lu a H ä? Liiku! in e k ir v ja a in r o u n ino IVERTAISIN ke LIIKUNTA ON YL a auttaa nt vinvointia. Liiku lisätä aivojen hy tiaan ja en nukseen, dem stressiin ja masen osoluja. aiv ää ikääntyneitä adhd:hen ja pirist inen pim op llä luovuus ja Liikkuvalla ihmise in m m painuvat helpo paranevat, ja asiat aivo a ull av llisen liikunnan mieleen. Säännö . ua ist ta i jopa kaksinker solujen määrä vo

sta aivohuoltoa on juo Kaikkein parasta hin vä en tta n hikeä nosta tai liikkua muute tia ut inu m a viikossa 45 tään kolme kerta kerrallaan.

n Instituutin Lähde: Karoliinise , nsen: Aivovoimaa Ha rs ylilääkäri Ande . Atena Kustannus

kädenjälki

teksti Anna Haikarainen kuva Markus Sommers

3D avaa huikeita ulottuvuuksia

3D-mallinnus on yleistynyt kaupunkisuunnittelussa ja tarjoaa nyt todella monipuolisia mahdollisuuksia hyvin erilaisiin käyttökohteisiin.

K Fakta 1 Tietomalleja on käytetty rakennusten ja infran suunnittelussa jo vuosia. Havainnollisten mallien avulla saa paremman arvion suunnittelun vaikutuksista. Eri suunnitelmat saadaan sovitettua niiden avulla yhteen, ja mallin sisältämä tieto mahdollistaa erilaiset laskennat ja analyysit.

Fakta 2 Lähes koko Espoosta on jo saatavilla ajan tasalla oleva 3D-nykytilamalli ja erilaista dataa, kuten värjätty pistepilvi ja viisto kuvaus. Nykytilamalli voi sisältää kantakartan kohteita ja tietoja vaikkapa rakennuksista, putkista ja johdoista. Espoon karttapalvelusta voi hakea yksinkertaistettua kaupunkimallia vapaasti käytettäväksi.

Fakta 3 Tekninen toimiala osallistuu aktiivisesti kaupunkimallin kehitystyöhön, erilaisiin projekteihin ja valtakunnallisiin kehityshankkeisiin, kuten kiinteistö- ja rakennusalan KIRA-digi-ohjelmaan.

4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

aupunkimallia voi lyhyesti kiteytettynä kutsua käyttöliittymäksi kaupungin tietoihin. 3D-kaupunkimallissa kaupunkitieto liittyy 3D-malliin. Sen avulla voi kaupunkikuvaa tarkastella visuaalisesti: mallissa voi esittää monenlaista dataa, ja kuvakulmaa kääntelemällä saa havainnollisen käsityksen kokonaisuudesta. – Meidän tehtävämme on lisätä omat suunnitelmamme nykytilamallin päälle, arkkitehdit Jussi Partanen ja Tapani Honkanen kaupunkisuunnittelukeskuksesta kertovat. Tapani on ollut mukana kehittämässä Espoon kaupungin nykytilamallia eli mallia, joka pysyy ajan tasalla kaupungin prosesseissa. Hän on myös mukana muun muassa Kuntaliiton kaupunkimallihankkeessa. Jussi kehittää menetelmiä, joilla kaupunkimallia tuotetaan kaavasuunnitelmista nykytila malliin upotettuna. Mallinnuksia työstää vastaava suunnitteluavustaja Mauno Salo. Koko Espoosta on käytettävissä paikkatietoa, jota voidaan hyödyntää malleissa. Eri tietoja voi myös tarkastella eri tarkkuustasoilla. – Malliin voi liittää mukaan vaikkapa rakennusten energiatietoja tai maaperäkartan. Mallien avulla voi tarkistaa, miten vesi nousee eri alueilla, miten pitkälle rakennettava torni näkyy tai kannattaako katolle asentaa aurinkopaneelit. Sen avulla voi myös tehdä laskelmia melutasoista tai testata erilaisia valaistuksia, Tapani selvittää. Suur-Matinkylän alueella käynnistyi alkuvuonna hanke, jossa tarkastellaan täydennysrakentamisen periaatteita. Hankkeen on tarkoitus valmistua ensi vuonna. Yksittäisen visiosuunnitelman sijaan työssä tehdään kaupunkimallityökalu, jonka läpi suunnitelmia voi tarkastella tulevaisuudessa automatisoidusti. – Projektin tavoite on antaa asukkaille,

JOULUKUU 2017

toimijoille, päätöksentekijöille ja suunnittelijoille suuntaa-antavaa tietoa, miten Matinkylän lähiötä kannattaa tulevaisuudessa täydennysrakentaa ja miten se muuttaisi ympäristöä. Mallin avulla saa selville esimerkiksi skenaarioita asukasmääristä, autopaikkatarpeista ja taloudellisista tunnusluvuista, Jussi kuvaa. Kaupunkimallia hyödynnetään myös hankkeen vuorovaikutusvälineenä. Tavoitteena on kytkeä se nettisivuihin, joilla täydennysrakentamisesta saa tietoa ja joilla siitä voi antaa palautetta. Vastaavasti Leppävaaran uusista suunnitelmista on toteutettu aiemmin kaupunkimallipilotti, jolla on kerätty kommentteja kuntalaisilta.

Nyt ideat lentämään ja hyöty irti 3D-mallinnusta on käytetty jo noin 20 vuoden ajan kaupunkisuunnittelussa, mutta tähän asti sitä on tehty manuaalisesti, jolloin myös hintalappu on ollut korkea. – Nyt olemme murroskohdassa: tavoitteena olisi tuottaa nykytilamallin ja uusien ohjelmien avulla enemmän ja nopeammin malleja suunnitelmista, vaikka lopputuote onkin vielä 2D-kartta, Tapani sanoo. Myös valokuvista voidaan tuottaa hyvinkin tarkkoja 3D-malleja. – Ne antavat kivannäköistä dataa, joka toimii hyvin silloin, kun esitellään olemassa olevaa ympäristöä, Tapani selvittää. Kaupunkimalli toimii kuitenkin parhaiten vasta silloin, kun se on laajasti hyöty käytössä. – Esimerkiksi opetustoimessa se voisi tuoda hyötyä, samoin erilaisissa pelillistämishankkeissa. Ottakaa vaan meihin rohkeasti yhteyttä, jos haluatte ideoida, mihin kaikkeen 3D:tä voi hyödyntää, Jussi ja Tapani kutsuvat.

”Ottakaa vaan meihin rohkeasti yhteyttä, jos haluatte ideoida, mihin kaikkeen 3D-kaupunkimallia voisi hyödyntää”.

–3D-kaupunkimallin avulla saa kattavamman kuvan suunnittelun vaikutuksista, kertoo arkkitehti Tapani Honkanen kaupunkisuunnittelukeskuksesta.

ajassa

teksti Marianna Salin kuvat Marjo Koivumäki kuvitus Seesa Lippo

Perusturvajohtaja Juha Metso (vas.), sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja teknisen toimen johtaja Olli Isotalo iloitsevat siitä, että valtuusto yhteistuumin niputti yhteen kaikki kunnianhimoiset tavoitteet seuraavalle neljälle vuodelle.

6 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JOULUKUU 2017

Uusi tarina tsemppaa isoon ponnistukseen Espoo-tarina on päivitetty. Se kannustaa nopeasti kasvavaa kaupunkia rohkeisiin uudistuksiin. Edessä on paljon innostumisia ja onnistumisia sekä tietenkin haasteita.

äähenkilö ponnistelee kohti yleviä päämääriään risti riitaisista lähtökohdista. Tämä asetelma on toistunut suosituissa tarinoissa kautta aikojen, ja juuri näin alkoi myös Espoo-tarinan ensimmäinen kausi reilut neljä vuotta sitten. Tulevaisuuden haaveita varjosti tiukka kulukuri, mutta johtamista ja palveluja haluttiin silti kehittää vahvasti. Tuli uusi sairaala, palvelutori, koulu kokeiluja ja melkein metrokin. Espoolaiset olivat kyselyiden mukaan yhä tyytyväisempiä kaupungin tarjoamiin palveluihin, ja henkilöstö tunsi tarinan vuosi vuodelta paremmin. Lopulta se oli liiankin tuttu. – Siinä ei ollut enää samanlaista jännitettä lähtötilanteen ja tavoitteiden välissä kuin alussa, toteaa Espoon strategiajohtaja Jorma Valve. Hän

”Vanhassa tarinassa ei ollut enää riittävää jännitettä lähtötilanteen ja tavoitteiden välissä.” – Jorma Valve

käynnisti uuden käsikirjoituskierroksen, ja syyskuussa julkistettiin päivitetty Espoo- tarina. Luvassa on nyt takuulla jännitteitä.

Vauhdikasta kasvua monikielisesti Kaupungistuminen jatkuu Suomessa, ja Espoon odotetaan kasvavan lähivuosina lähes 4 900 asukkaalla vuodessa. – Tänä syksynä kouluihin tuli 900 lasta enemmän kuin niistä lähti, ja tämä suuntaus näyttäisi jatkuvan, kertoo sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä. Kaupungin verotulot eivät kuitenkaan kasva samaa tahtia kuin väestö, koska väestö ikääntyy. Samaan aikaan vieraskielisten asukkaiden määrä lisääntyy ja Espoo-tarinan mukaan peräti kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Nyt lähes joka kuudes espoolainen on vieraskielinen. Asetelma vaatii siis uusia ratkaisuja niin työllistymiseen kuin vanhusten kotihoitoonkin, mutta yhtä lailla lasten ja nuorten palveluihin. Toisin kuin edellisen Espoo-tarinan alussa, valtuusto on jo ehdottanut toimen piteitä. – Lisäämme muun muassa lukion aloituspaikkoja sekä englanninkielisten päiväkotien ja koulujen oppilaspaikkoja, Aulis sanoo. Osa toimenpide-ehdotuksista koskee Espoon kaikkia palveluja, kuten se, että englannista tehdään kaupungin kolmas asiointikieli.

Jos toimenpidelistan lukeminen hengästyttää, kannattaa kuvitella, miltä tuntuisi, jos samat ideat lentäisivät yksitellen ja satunnaisessa järjestyksessä kaupungin tehtävälistalle seuraavan neljän vuoden aikana. Jukka pitääkin hienona, että valtuusto on asettanut tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset yhdellä kertaa ja yhdessä, jolloin virkamiesten on helppo ryhtyä pitkäjänteiseen työhön. – Meidän tehtävämme on varmistaa, että kokonaisuus on taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä, Jukka sanoo. Hän muistuttaa, että Espoo-tarinan päämääränä on pitää Espoo Euroopan kestävimpänä kaupunkina.

Koulut kuntoon uusin keinoin Kauden ykköstavoite on selvä: koulut kuntoon. Tämä tarkoittaa, että kouluille ja päiväkodeille on saatava terveet ja toimivat tilat sekä sisäilmakohteiden ja hätäväistöjen >

Pitkä tehtävälista ohjaa töitä Valtuusto on jalostanut Espoo-tarinasta kaiken kaikkiaan 42 tavoitetta ja 112 toimenpidettä. – Varmasti siinä riittää tekemistä koko valtuustokaudelle, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä naurahtaa.

8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

”Espoo-tarinan päämääränä on pitää Espoo Euroopan kestävimpänä kaupunkina.” – Jukka Mäkelä

JOULUKUU 2017

Espoon kaupungin tärkeimmät tavoitteet: • Taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti Euroopan kestävin kaupunki. • Talous tasapainossa. • Koulut kuntoon. • Viisi kestävää kaupunkikeskusta asumiseen, asiointiin, työntekoon ja opiskeluun. • Kaupunki palveluna -mallin ykköskaupunki. • Hiilineutraali vuonna 2030. • Työllisyysaste 75 %:iin ja työttömyys 5 %:iin – erityishuomio nuoriin ja maahanmuuttajiin. • Englannista kolmas asiointikieli.

”Kuullaan asukasta” ESPOO-TARINAA ALETTIIN päivittää jo

””Lisäämme muun muassa lukion aloituspaikkoja sekä englanninkielisten päiväkotien ja koulujen oppilaspaikkoja.”

viime vuoden syksyllä. Ensin henkilöstö kertoi mietteitään ja heidän jälkeensä asukkaat, vanhan ja uuden valtuuston jäsenet, yrittäjät sekä vielä erikseen esimiehet. Uusi valtuusto aloitti tämän vuoden kesäkuussa ja hyväksyi Espootarinan syyskuussa. Pelkästään asukaskysely toi yli 20 000 ideaa ja kommenttia Espootarinan pohjaksi. – Monesti kun puhutaan kaupunki kehityksestä, sanotaan, että tarvitaan valtavasti pöhinää, mutta kun espoolaisilta kysyttiin, he korostivat asuinalueensa

lähiluontoa ja turvallisuutta, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sanoo. Hän pitää tärkeänä, että asukkaita ja asiakkaita kuullaan myös palveluja kehitettäessä. – Sosiaali- ja terveyspalveluissa olemme harjoitelleen asiakkaan kuuntelemista erityisesti muutaman viime vuoden ajan, kertoo perusturvajohtaja Juha Metso. Hän painottaa, että jokaista asiakasta on kuunneltava yhä huolellisemmin. – Olemme myös opettelemassa yhä perhekeskeisempää lähestymistapaa, jotta osaamme toivottaa läheisetkin tervetulleiksi, kun he haluavat osallistua ja tukea asiakkaitamme ja potilaitamme.

– Aulis Pitkälä

lukumääräksi on tultava tulevaisuudessa pyöreä nolla. On ilmeistä, että tavoitteen saavuttaminen kysyy runsaasti voimavaroja. – Ei pelkästään euroja vaan osaamista, teknisen toimen johtaja Olli Isotalo tähdentää. Hänen mukaansa uusia rakennuksia on turha rakentaa tai vanhoja korjata, jos rakentamisen ja ylläpidon ongelmakohtia ei ensin tunnisteta ja ratkaista. – Etsimme ratkaisuja yhdessä kaikkien toimialojen ja kumppaneiden kanssa, Olli sanoo. Toimivasta yhteistyöstä on hyviä esimerkkejä, jotka koskevat erityisesti tilojen käyttöä. On muutettu omista huoneista monitilatoimistoihin, luotu muunneltavia tiloja kouluille ja kerätty palveluja jaettuihin tiloihin. – Tilankäyttöä tehostetaan edelleen, ja samalla kehitetään toimintatapoja. Yhtä ei voi koskaan kehittää ilman toista.

Rohkeaa kokeilua ja vähemmän hukkaa Tilankäytön luovia ratkaisuja edustaa muun muassa Haukilahden lukio vuokratiloissa Otaniemessä, ja Aulis pitää sitä myös erin-

10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

omaisena esimerkkinä rohkeasta kokeilukulttuurista, jonka hän toivoo vahvistuvan edelleen kaikissa työyhteisöissä. – Jokainen on oman työnsä ja työyhteisönsä kehittäjä, ja asioita voi kehittää myös yhdessä kuntalaisten kanssa, hän toteaa. Perusturvajohtaja Juha Metso korostaa, että hyvän idean toteutus ei välttämättä edes lisää kustannuksia, päinvastoin. – Voimme tehdä asiat fiksummin ja vähentää hukkaa, Juha sanoo. Tämä sopii neuvoksi kaikille, sillä talouden tasapainottaminen eli kulukuri jatkuu, jotta lisävelkaantuminen pysähtyisi suunnitelmien mukaisesti vuonna 2020.

Vaativat tavoitteet jokaiselle Neljä vuotta sitten tuoretta Espoo-tarinaa levitettiin ja tarkennettiin kullakin toimialalla ja kussakin tulosyksikössä, kunnes jokainen tiesi, miten oma työ suhteutui tarinaan. Sosiaali- ja terveystoimessa jopa asiakkaat ja vierailijat näkevät seinätaulut, joissa jokainen yksikkö esittelee oman tulkintansa Espoo-tarinasta ja sitä edistävistä tavoitteista ja mittareista. – Esimerkiksi sairaalan kuntoutusosastolla voidaan mitata, montako tuntia päi-

JOULUKUU 2017

”Tilankäyttöä tehostetaan edelleen, ja samalla kehitetään toimintatapoja.” – Olli Isotalo

vässä potilas tekee kuntoutumista edistäviä asioita. Parhaimmillaan mittaaminen voi kannustaa niin henkilöstöä kuin potilastakin, Juha sanoo. Jorman mukaan tuoretta Espoo-tarinaa levitetään edellisen tarinan tapaan, ja työ on jo käynnissä. Hän kertoo huomanneensa, että Espoo-tarina, siis tarinamuotoinen strategia, leviää perinteistä strategiaa paremmin. – Moni on sanonut, että tarinaan vii tataan ja siitä puhutaan vuosi vuodelta enemmän. Siihen on helppo palata, Jorma sanoo. Tarinan toteuttamista hän pitää joka tapauksessa isona urakkana koko henkilöstölle, ja samaa mieltä ovat toimialajohtajat. – On ihan oikein, että tavoitteet ovat vaativia ja haastavia. Tylsäähän se olisi, jos asettaisimme itsellemme tavoitteita, jotka täyttyvät itsestään, Juha toteaa.

”Voimme tehdä asiat fiksummin ja vähentää hukkaa.” – Juha Metso

Kaupunki palveluna – City as a Service KIIHTYVÄ KAUPUNGISTUMINEN on tuonut Espooseen uusia

käsitteitä: School as a Service, Mobility as a Service ja City as a Service. Onneksi käsitteet toimivat suomeksikin. Kun koulua ajatellaan palveluna, tarkoitetaan tavallisesti sitä, että koulu ei ole sidottu perinteiseen, kaupungin omistamaan koulurakennukseen. Oppia voi myös vuokratussa tilassa, joka jaetaan muiden käyttäjien kanssa ja jonka käyttötarkoitusta on helppo muuttaa. Silloin kun liikkuminen käsitetään palveluna, autoa tai polkupyörää ei välttämättä tarvitse omistaa. Auton saa käyttöönsä tarvittaessa joko kuljettajan kanssa tai ilman, ja maksu hoituu helposti esimerkiksi kännykkäsovelluksella. Yhä useammin puhutaan myös koko kaupungista palveluna. Silloin ei mitata niinkään sitä, miten pian asukas pääsee lääkärin vastaanotolle, vaan sitä, miten pian hän saa asiantuntevaa apua vaivaansa – tavalla tai toisella. Digitaalisia työkaluja hyödynnetään yhä enemmän. – Kasvokkain palveluun jää yhä paremmin aikaa, jos voimme palvella digitaalisesti niitä, joille se sopii parhaiten. Monille varmasti sopii, sanoo perusturvajohtaja Juha Metso.

pitkä wieteri

teksti Susanna Haanpää kuva Markus Sommers

Espoo-tarina kiteytyy yhteisissä pelisäännöissä – Uudet pelisäännöt kuuluvat meille kaikille, pohtivat henkilöstöpäällikkö Katja Rantala (vas.), aikuissosiaalityön päällikkö Pasi Sipola ja sairaanhoitaja Mari Sarvi.

12 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JOULUKUU 2017

Sosiaali- ja terveystoimessa otetaan käyttöön Näin me toimimme -pelisäännöt, joilla halutaan tukea avointa vuorovaikutusta, positiivista työilmapiiriä ja hyvää yhteistyötä jokaisena työpäivänä. Selkeät pelisäännöt auttavat myös tarttumaan todellisiin ongelmakohtiin, toteavat henkilöstöpäällikkö Katja Rantala ja aikuissosiaalityön päällikkö Pasi Sipola Sotetista sekä sairaanhoitaja Mari Sarvi Matinkylän terveysasemalta. KATJA: Näin me toimimme -pelisäännöt antavat henkilöstölle ja työyhteisölle yhteisen toiminnan pohjan, jota käsitellään osastoilla ja käytetään työhönottotilanteissa sitouttamaan uusia työntekijöitä. Periaatteiden pohjana on Espoon Code of Conduct, eli yhdessä sovitut eettiset toimintatavat. MARI: Pidän hyvänä, että isona työnantajana kaupunki on kiteyttänyt toiminnan tavoitteet selkeästi. Toiminnassa on toki jatkuvasti kehitettävää, mutta tällaiset linjaukset auttavat siinä työssä. PASI: Perusasiat on nyt sanoitettu näkyviin. Tämä on sopiva jatke Espoo-tarinan kehittämiselle yhdessä henkilöstön kanssa. Periaatteet kuuluvat meistä jokaiselle, ja näin pääsemme kaikki rakentamaan Espoo-tarinaa arjessamme.

Mitä mielestänne tarkoittaa pelisääntöjen kohta ”Olen ihmisiksi”? KATJA: Meistä jokainen on esimerkki ja kuin peili; muut kohtelevat minua kuten itse kohtelen heitä. Periaatteet sopivat apuvälineeksi hankalissa tilanteissa, jotta asioita uskalletaan käsitellä niin, etteivät asiat tai ongelmat henkilöidy. MARI: Pidän tärkeänä ystävällistä kohtelua: miten kohtaamme muut työntekijöinä tai esimiehinä. Toisaalta on oltava myös uskallusta antaa kehittävää ja rakentavaa palautetta, olipa henkilön titteli tai asema mikä tahansa. Myös kiitosta on kiva saada!

Entäpä kohta ”Hoidan hommat”? PASI: Tämä on mielestäni palvelulupaus niin asiakkailleni, esimiehilleni kuin työ kavereillenikin. Lupaan hoitaa hommani ja otan vastuun omista töistäni sekä hahmotan oman osuuteni kokonaisuudessa. MARI: Olen samaa mieltä. Työntekijälläkin on vastuu omien töiden hoitamisesta, eikä niin, että pelkästään esimies sanelee jokaisen tehtävän. Esimiehetkin ovat työntekijöitä. KATJA: Kun työ koetaan omaksi, sitä on intohimo tehdä ja sitä voidaan kehittää. Ideoiden ei tarvitse olla isoja asioita, vaan havaintoja arjesta – miten päivittäisiä tehtäviä voisi tehdä entistä paremmin. PASI: Nykypäivää tosiaan on, että työn tekijät ovat mukana ideoimassa, eikä ohjaus tapahdu ylhäältä alaspäin. Kaikki ideat eivät kuitenkaan välttämättä toteudu tai ainakaan heti, ja tämäkin on hyvä ymmärtää.

Miten käsitätte pelisäännön ”Otan opiksi ja uudistun”? KATJA: Ajatuksena on, että jaamme toisillemme kokemuksiamme ja pohdimme, miten parhaat käytännöt saataisiin jalkautettua ja miten eri osastot tai tiimit pääsevät yhdessä kohti tavoitteitaan. PASI: Toisin sanoen sparraamme toisiamme ja jaamme tietoa. Koska absoluuttisia totuuksia ei ole, rohkenemme nostaa esiin kysymyksiä ja vaalimme kokeilukulttuuria. Uskallamme myös epäonnistua!

MARI: Tarpeen on miettiä kyllä myös, miten meistä kukin ottaa palautteen vastaan. Miten suhtaudumme esimerkiksi kritiikkiin niin, ettemme ottaisi sitä itseemme väärällä tavalla? KATJA: Jollei tee virheitä, ei tee mitään muutakaan. Virheistä kannattaa oppia yhdessä.

Miten kohta ”Rakennan Espoon mainetta” toteutuu arjessa? KATJA: Työhyvinvointia ei tule valmiina hanasta, vaan se on meidän jokaisen vastuulla – ei siis pelkästään esimiehen. Espoolla on työnantajana hyvä maine, mikä ei ole itsestään selvää. Espoossa on nyt imua, ja esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista pidetään hyvää huolta. MARI: Tämä on tärkeää, sillä he ovat tulevia työkavereitamme. Muutoinkin positiivisen asenteen tuominen töihin sekä ylpeys omasta työstä ja sen tekemisestä on oleellista hyvän ilmapiirin kannalta. PASI: Ennakoivaa rekrytointia on tehty systemaattisesti jo vuosien ajan. Lisäksi Espoon organisaatio on melko matala ja jopa ketterä tietyiltä osin. Nämä ja edellä mainitut asiat yhdessä luovat hyvää kuvaa myös ulospäin. Pelisäännöt löydät Essin sivulta Toimialat.

PASI: Kyllä, tämä pätee kaikkiin eli niin työkavereiden, yhteistyökumppaneiden, esimiesten kuin asiakkaidenkin kohtaa misiin.

hetkinen Espoota teksti Anna Haikarainen kuva Markus Sommers

k as Par

äh s etä ey kuvasi ja yht

tie t osi ete s-postilla: wi

ri @ esp oo.fi.

Kuvaa hieno Espoohetki!

uv .L aj llä ulka istaan tää

Koulussa kampuksella Espoon kaupungin ja Aalto-yliopiston yhteistyö innovatiivisen oppimisen kehittämisessä laajeni, kun Pohjois-Tapiolan lukion opiskelijat aloittivat opiskelunsa Aalto-yliopiston kampuksella Otaniemessä syyslukukauden alussa. Opiskelijat arvostavat uudenlaista oppimisympäristöä ja ovat innokkaasti tarttuneet yliopistoyhteistyön ja kampuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Haukilahden lukio on toiminut siellä jo vuoden ajan.

14 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI JOULUKUU 2017

virtaa työhön!

teksti Anna Haikarainen kuvat Markus Sommers

Tulevaisuudessa tiimikaverina voi olla robotti Digikehitys tuo uusia jännittäviä mahdollisuuksia, joihin kannattaa tarttua. Työntekijät pääsevät keskittymään vaativampiin tehtäviin, kun robottityökaveri raksuttaa tylsimmät työt kuntoon vierellä.

spoo haluaa olla Suomen edelläkävijä digipalvelujen kehittämisessä. Kokeilukulttuuria on edistetty viime valtuustokaudella ja vuodesta 2014 alkaen muun muassa digiagendan vauhdittamana. Valtioneuvoston ja valtiovarainministeriön koordinoimassa digikuntakokeiluverkostossa Espoon kaupunki toimii sparraajan roolissa. Myös 6Aika-hankkeessa kehitystyötä tehdään tiiviisti muiden kaupunkien kanssa. – Startupien kanssa kehitämme esimerkiksi kuntalaisille suunnattuja palveluja. Jo toteutettuja kokeiluita ovat digitalisoitu museonäyttely näyttelykeskus WeeGeessä ja Sellon kirjaston kokeilu, jossa asiakas voi paikantaa muun muassa kirjaston tiloja ja aineistoja Paikasto-sovelluksella, kehittämispäällikkö Valia Wistuba konserniesi kunnasta kertoo. – Kouluissa on kokeiltu lasten vuorovaikutustaitoja kehittävää sovellusta. Ison Omenan palvelutorille tarjosimme asiakas- ja vaikuttamiskanavasovellusta.

16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

Kokeiluun lähdettäessä tutkitaan, mitä uusi ratkaisu vaatii kaupungilta. Digipalvelun on annettava hyötyä mahdollisimman laajalle joukolle, ja siksi sitä myös testataan m onipuolisesti. – Henkilöstön digiosaamisen varmistaminen on tärkeää, kun käyttöön tulee uusia päätelaitteita ja sovelluksia. Kannattaa tuoda rohkeasti esiin, jos tarvitsee apua työtaitojensa kehit tämiseen, Valia kannustaa.

Valitse oma digikokeilusi yhteisestä kalenterista Valia uskoo, että kehitys kulkee nopein harppauksin eteenpäin jo seuraavan parin vuoden aikana. Tulevaisuudessa tiimikaverina voi olla robotti virtuaali todellisuudessa. – Tekoälyä voi hyödyntää ennalta ehkäisevissä palveluissa, ja teemme joitakin kokeiluita tälläkin saralla hallitusti. Palvelurobotit, joissa on sekä oppivaa ohjelmistoa että rautaa sen ympärillä, voisivat antaa informaatiota

JOULUKUU 2017

ja tukea esimerkiksi kouluissa eri kielillä. – Niissä on myös videoyhteys, joten ne voisivat avustaa vanhuksia arkiaskareissa kotona. Palvelurobotteja on jo kokeiltu 6Aika-hankkeessa kirjastoissa, ja kiinnostus niihin on kovaa. Kulkuvälineiden hyödyntäminen yli palvelurajojen tukisi kestävän kehityksen periaatteita. Samaa kulkuvälinettä voisi käyttää esimerkiksi aamulla ja iltapäivällä koulukuljetuksiin, kotihoidon asiakaskäynteihin, ruokapalveluun ja vanhusten ja vammaisten päivätoimintaan. – Tavoitteemme on löytää fiksuja vaihtoehtoisia tapoja henkilö- ja tavaraliikenteeseen, erityisesti ruuhkaaikoina. Valia kannustaa kaikkia osallis tumaan rohkeasti mukaan ideointiin ja kokeiluihin. – Kokeilukalenteri on tulossa Espoo. fi-sivuille vuoden vaihteessa, joten sieltä voi jokainen löytää kiinnostavan kokeiluhankkeen. >

Asukkaiden asiointi helpottuu, ja heille voidaan kohdentaa tĂ¤smĂ¤palvelua.

Digikehittämispäällikkö Harri Luttinen: ”Kehitystä tehdään lyhyillä ja ketterillä askelilla” SIVISTYSTOIMESSA TUTKITAAN, millaisiin

uomiin sähköinen asiointi on hakeutumassa. Digitarinaa päivitetään nyt vähintään neljän vuoden tähtäimellä. – Avustushakemukset voisivat olla ensimmäisiä uusia sähköisesti hoidettavia palveluja. Myös tekoälyn kehittymistä ja chatbottien hyödyntämistä on kiinnostavaa seurata, digikehittämispäällikkö Harri Luttinen sanoo. (Chatbotit ovat tekoälyä hyödyntäviä ohjelmia, jotka vastaavat automaattisesti viesteihin ja käyvät keskustelua.) – Ohjelmistorobotiikkaa eli itseoppivaa ohjelmistoa hyödynnämme takuulla enemmän erilaisissa päätöksenteon ja talouden prosesseissa. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen laskutus on työläs prosessi, jota voisi automatisoida. Oppilasvalintojen tekoa voisi myös helpottaa ohjelmistorobotiikalla. Selvitettävänä on myös, kuinka dataa voi hyödyntää oppimiseen ja miten lapsia ja nuoria voisi kannustaa ja ohjata sen avulla opinnoissaan.

Työntekijät tärkeitä asiantuntijoita kehityksessä Vaikka tekniikka ei enää rajoita palvelujen kehittämistä, kaikkea ei Harrin mukaan

kuitenkaan kannata lähteä suin päin digitalisoimaan. – Takaisinmaksuaika on aina huomioitava kaikissa hankinnoissa. Taustalla olevien prosessien on oltava sujuvia, ja kustannus tehokkuus tuleekin suurimmaksi osaksi niiden toimivuudesta. Suurten tietojärjestelmähankkeiden aika on ohi, nyt digikehitystä tehdään lyhyillä ja ketterillä askelilla. – On tosi tärkeää ottaa työntekijät mukaan. He näkevät käytännössä, mikä omassa työssä helpottuu, kun manuaalisesti hoidettavia tehtäviä jää pois. Kehitys tapahtuu jatkuvana mittauksen ja toiminnan kehittämisen syklinä.

Suomi.fi näyttää suuntaa Syksyllä kansalaisten käyttöön avautui Suomi.fi-verkkopalvelu, jonka kautta voi hoitaa jatkossa julkiset palvelut yhdestä paikasta. – Uskon, että tulevaisuudessa asiointi hoituu tällä tavoin yhden luukun kautta. Erityisryhmille kohdennamme henkilökohtaista palvelua. Asiakkaiden tietosuojasta huolehtiminen on aina tärkein huomioitava asia palveluja kehitettäessä.

– Olisi mielenkiintoista nähdä, miten esimerkiksi kaupunkisovelluksen avulla voisi kohdentaa palvelutarjontaa ja osallistaa asukkaita, Harri visioi. Tekoäly ja automaatio muuttavat työtä alalla kuin alalla pidemmällä tähtäimellä. Tulevaisuudessa inhimilliset taidot, kuten analyyttinen laaja-alainen ajattelu, luovuus, empatia ja etiikka, korostuvat. Tehtäviä, joissa kanssakäyminen on tiivistä ihmisten kanssa, ei robotti tai tekoäly pysty Harrin mukaan millään korvaamaan. – Työ muuttuu entistä mielekkäämmäksi rutiinitehtävien automatisoituessa. Osaamisen kehittämiseen pitääkin nyt panostaa vahvasti.

Ropsu-robotti tuli jäädäkseen kotihoitoon ROPSU-OHJELMISTOROBOTTI on ollut käy-

tössä Espoon keskuksen alueen kotihoidossa vuoden verran. – Aluksi kyseessä oli kolmen kuukauden pilottikokeilu, mutta kokemukset olivat niin hyviä, että toteutus jätettiin toimimaan sellaisenaan, kehityspäällikkö Pirjo Huttunen kertoo. Ropsu on ohjelmistorobotti, joka automatisoi vuokratyövoiman tilausprosessin ja auttaa työvuorojärjestelyissä. Se yhdistää tietoja kolmesta eri järjestelmästä ja tunnistaa sellaiset kotihoidon työvuorot, joista puuttuu työntekijä. Se tilaa tarvittavat vuokratyöntekijät ja osoittaa heille asiakasreitit. Robotti raportoi toimenpiteistään kotihoidon esimiehelle. Ohjelmistorobotille sopii pikkutarkka, monotoninen työ. Ihmiskollegoille vapautuu aikaa vaativampiin tehtäviin ja asiakaspalveluun.

18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

– Ropsu on erittäin pidetty, koska se hoitaa virheettömästi kaikki ihmistyöntekijöille stressaavimmat ja ikävimmät työt. Kollegat eivät enää suostu luopumaan Ropsusta, joka säästää aikaa seitsemän henkilötyöpäivää kuukaudessa, Pirjo kiteyttää hyödyt. Ropsu ei nuku yölläkään, vaan tarkkailee jatkuvasti työvuorotilannetta. Se säästi työtä noin 34 000 euron edestä kuluneena vuonna, joten se on jo nyt maksanut takaisin hankinta- ja ylläpitokustannuksensa.

Miltä näyttää Ropsun tulevaisuus? Toimintamallina kotihoidon ohjelmisto robotti on uusinta uutta. Ropsu voitti julkisen sektorin palveluinnovaatioiden sarjan kansallisessa Quality Innovation Award -kilpailussa. Sille on suunniteltu lisäominaisuuksia ja -tehtäviä, jotka odottavat järjestel-

JOULUKUU 2017

mätoimitusten kilpailutuksen valmistumista. – Kun hankintaprosessi saadaan toivottavasti pian hoidettua, on jatko nopeaa. Uusien ominaisuuksien tuottaminen onnistuu parissa viikossa. Jatkossa Ropsu olisi Pirjon mukaan helppo ottaa käyttöön neljällä muulla kotihoidon alueella Espoossa. Se voisi hoitaa työvuorosuunnittelun esimerkiksi Espoon pitkäaikaishoidossa ja sairaaloissa. Ropsulle on suunniteltu merkittävää roolia myös tietojen siirrossa potilastietojärjestelmän ja useiden erillisten sähköisen asioinnin tietojärjestelmien välillä. – Kotihoidon työntekijät antoivat ohjelmistorobotille ristimänimen Ropsu ja pyysivät minut sen kummiksi. Odotankin nyt innolla Ropsun 1-vuotissyntymäpäiviä joulukuussa, Pirjo naurahtaa.

kuntalaisella töissä

teksti Mika ”Nixon” Nikula kuva Markus Sommers

Nimi: Mika ”Nixon” Nikula Tehtävänimike: tuotantopäällikkö, Espoon kulttuurikeskus

Espoon kulttuurikeskuksen uudet kasvot

len pyörinyt musiikki- ja kulttuurialan erilaisissa hommissa kohta 20 vuotta. Elokuussa siirryin Espoon kulttuurikeskukseen tuotantopäälliköksi hoitamaan talon hallintoa ja ohjelmaa. Työpäiväni pituus vaihtelee hyvinkin paljon riippuen pyörivästä ohjelmistosta. Täällä on moneen taipuvat konsertti- ja teatterisali, erilaisten yleisötilaisuuksien järjestämisen mahdollistavat lämpiötilat sekä galleriatila. Salien pääkäyttäjinä toimivat Tapiola Sinfonietta, Espoon Kaupunginteatteri, useat espoolaiset kulttuuriyhteisöt sekä kulttuurikeskuksen oma tuotantoyksikkö. Ohjelmiston rungon muodostavat salien pääkäyttäjien tilaisuudet, laadukkaat omat tuotantomme sekä kansainvälisen tason festivaalit, kuten April Jazz, Espoo Ciné, Piano Espoo, VocalEspoo sekä Kutitus-lastenfestivaali. Saleissa järjestetään myös muun muassa valta kunnallisia kiertueita, tanssiesityksiä, Espoon musiikkiopiston oppilaskonsertteja, seminaareja ja yleisöluentoja. Viimeisimpänä suurena onnistumisen hetkenä koimme YLEn ja Tapiola Sinfoniettan kanssa yhteistyössä toteutetun Nenäpäivän Beatles-konsertin Tapiolasalissa. Toivon, että pystyn jatkossa edesauttamaan monipuolisen kulttuuritarjonnan kasvattamista Espoossa.”

Kulttuurikeskuksessa Lokakuun loppuun mennessä vuonna 2017

fakta 1 Tilaisuuksia (salit+lämpiöt+galleria)

494 kpl

10 %

muut Espoon musiikkiopiston 9 % oppilaskonsertit

5 %

seminaarit

Mika ”Nixon” Nikula on aiemmin työskennellyt muun muassa Pop Median julkaisujohtajana ja Elävän musiikin yhdistyksen ELMUn ohjelmapäällikkönä.

16 %

klassinen musiikki

14 %

rytmimusiikki

11 %

tanssi

12 % teatteri

23 %* elokuva

fakta 2

fakta 3

Kävijöitä

Henkilökunta (vakituinen)

117 943

Kävijöistä lapsia ja nuoria

37 103 19

pitkin ja poikin LUKU AVATTUNA

71 911

Taina Vehviläinen

paikkaa hampaisiin

Palvelussuhdeasiantuntijat Emma Metso ja Jennica Söderholm palvelevat HR-neuvomossa 13 muun asiantuntijan kanssa.

i HR-neuvomo: p. 09 816 33000 (arkisin klo 9–15), hr-neuvomo@espoo.fi

TYÖSUHDEASIAT

HR-neuvomo neuvoo ja konsultoi palvelussuhdeasioissa ESSISTÄ LÖYTYY PALJON tietoa, mutta kaikkiin kysymyksiin

ei sieltä löydy suoraa vastausta. Hankalissa ja monitulkintaisissa asioissa voi pyytää apua HR-neuvomosta. Esimiehiä tuetaan työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkinnassa, ja työntekijöitä neuvotaan esimerkiksi henkilöstöetuihin ja työkokemuslisiin liittyen. – Kaikkiin asioihin ei välttämättä ole yhtä oikeaa ratkaisua. Tällöin annamme perustellun suosituksen siitä, miten toimia, palvelussuhdeasiantuntija Jennica Söderholm kertoo. Esimiehet saavat HR-neuvomosta tukea vaikeissa henkilöstö tilanteissa. Tilanne kartoitetaan yhdessä HR-neuvomon asiantuntijan kanssa. Lopullisen ratkaisun tekee kuitenkin aina esimies. – Rohkaisemme esimiehiä olemaan yhteydessä jo varhaisessa vaiheessa. Usein HR-neuvomoon otetaan yhteyttä vasta, kun tilanne on kärjistynyt, palvelussuhdeasiantuntija Emma Metso huomioi. Uutena mahdollisuutena esimies voi tilata HR-neuvomon asiantuntijan omaan yksikköönsä kouluttamaan palvelussuhdeasioista.

20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2017

> SUUN TERVEYDENHUOLTO

juhlii Espoossa 80-vuotista taivaltaan: kouluhammashoito alkoi vuonna 1937. Viime vuonna joka kolmas espoolainen kävi hammashoitoloissamme: asiakkaita oli 90 000 ja käyntejä lähes 230 000. Tyypillisimpiä toimenpiteitä olivat hampaiden tarkastus ja paikkaus: pora viuhui 71 911 kertaa. Suomalaisten suun terveys lähti kohenemaan 1960-luvulla: fluoripurskuttelut ja sittemmin fluorihammastahna tekivät tehtävänsä. Harva tarvitsee enää tekohampaita. Yksi uhka kutenkin väijyy: olemme Pohjoismaiden laiskimpia hampaiden harjaajia. Yksi syypäistä saattaa olla ksylitoli, johon Suomessa uskotaan vahvasti. Ksylitoli on hyvä juttu, mutta se ei pidä ikeniä kunnossa. Aikuisilla onkin paljon hoitamattomia iensairauksia, joilla puolestaan on yhteys sydänsairauksiin, aivoinfarkteihin ja diabetekseen. Siispä hammasharjat heilumaan, aamuin illoin!

FAKTAA

Espoo-tarinassa valtuusto linjasi tavoitteeksi sen, että englannista tulee kaupungin kolmas palvelukieli suomen ja ruotsin rinnalle. Espoosta on näin tulossa ensimmäinen suomalainen kaupunki, jonka kanssa voi asioida helposti kolmella kielellä. Perustuslain mukaan Suomen kansalliskieliä ovat suomi ja ruotsi.

hyvä hetki

Olli Häkämies

Englannista kolmas asiointikieli Museolehtori Tiina Hero (vas.) palvelee Kulttuurineuvolan asiakkaita Ison Omenan palvelutorilla myös englanniksi.

Syinä englannin ottamiseksi asiointikieleksi ovat vieraskielisen väestön kasvava osuus sekä kansainvälisten yritysten ja työntekijöiden palvelu. Espoon asukkaista 15 prosenttia on vieraskielisiä, ja Espoo haluaa olla kansainvälinen arjessa. Pelkästään Aalto-yliopiston henkilökunnasta tuhat on muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Opiskelijoista vieraskielisiä on jopa 3 500.

Espoossa on 42 000 vieraskielistä, mutta määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä, sillä uusista tulijoista peräti 70 prosenttia on vieraskielisiä.

Yli puolet Suomen vieraskielisistä asuu pääkaupunkiseudulla. Espoon kansainvälisyyttä kuvastaa myös se, että Suomen 9 000 kiinalaisesta kolmasosa asuu Espoossa. Yksi maailman suurimmista metropoleista, Shanghai, on Espoon ystävyyskaupunki.

Englannin käyttöä kaupungin palveluissa laajennetaan vähitellen valtuustokauden eli seuraavien neljän vuoden aikana. Eteneminen määritellään käynnistyvässä projektissa, josta vastaa elinkeino johtaja Tuula Antola konserniesikunnasta.

Kerro työssä kokemastasi hyvästä hetkestä, ota meihin yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi

Koko elämän kirjo arkistoissa ”KAUPUNGINARKISTOSSA SAA usein

nauttia hyvistä asiakaspalveluhetkistä. Erityisesti muistan tilanteen, jossa asiakas haki tietoa lapsuudestaan kasvatuskodissa. Ne lyhyet merkinnät, jotka löytyivät huoltolautakunnan luetteloista sotavuosilta, kertoivat asiakkaalle tärkeän tiedon. Oli hienoa auttaa tässä inhimilliseltä merkitykseltään suuressa asiassa, ja tunnelma oli liikuttunut asiakaspalvelutiskin molemmin puolin. Vaikka aina kysymys ei ole yhtä isoista asioista, tärkeitä tietoja haetaan jatkuvasti esimerkiksi neuvola

korteista, arkkitehtikuvista ja koulutodistuksista. Kesällä selvitimme kaupunginmuseolle, miten reittiliikenne ulkoilusaariin on aikoinaan alkanut. Oli hauska löytää ensimmäisen Tuulikkiveneen hankintapäätös ja reittikartta vapaa-aikalautakunnan pöytäkirjoista.” KATI SÄÄKSJÄRVI asiakirjahallinnon suunnittelija – Arkistoihimme on talletettu laaja espoolaisen elämän kirjo, josta oppii aina uutta, Kati Sääksjärvi sanoo.

pomotentti

teksti Tarja Västilä kuva Markus Sommers

1 Maarit Henttonen, mitä aiot kehittää ja edistää museonjohtajan virassasi? Toimintatapoja muutetaan asiakas lähtöisimmiksi: asiakkaat otetaan tiiviimmin mukaan suunnitteluun. Haluamme osallistaa heitä yhteis työprojektein, kuten sosiaalisen median avulla. Tiedon ja sisällön saatavuutta parannetaan. Digitalisoimme dataa, pyrimme hyödyntämään uusia teknologioita ja kehitämme digitaalisia tiloja. Museo ei ole vain näyttely seinien sisällä, vaan asiak kaille tarjotaan kulttuuriperintöä eri muodoissa. Avaamme historiaa, ilmiöitä ja paikkoja. Tärkeää on brändin kehittä minen. Espoolla on yhteinen stra tegia, paikallinen Espoo-tarina ja KulttuuriEspoo 2030, jossa linjataan kulttuurin tulevai suutta. Työyhteisötaitoja kehitetään oppivan pro jektiorganisaation tavoin. Uusi organisaatiorakenne on tukemassa muutosta.

2 Mikä on museon vetovoimatekijä? Museokohteena meidän on ero tuttava. On tunnistettava eri asia kasryhmät ja vastattava tarpei siin ja odotuksiin. Digitaalisuus on megatrendi: kehitämme avoimia, älykkäitä palveluita täydentämään näyttelykäyntiä ja muita museon palveluita. Näyttely voidaan kuvata, ja siten vanhuksetkin pääsevät sinne esteettömästi muualla kuin museo tiloissa. Päiväkoti-ikäiset käyvät KAMUssa laulaen Espoota läpi. Tarjoamme myös kulttuuriympä ristön lukutaitoa oppilaitoksille.

”Avoimet, älykkäät digiratkaisut täydentävät museopalveluita.” Kaupungin monikulttuurisuus tuodaan näkyvästi esille. KAMUn uusi näyttely, Särkynyt elämä – Espoo sisällissodassa, peilau tuu tarinoiden ja ihmisten kautta tähänkin aikaan. 3 Mitä muita tehtäviä museolla on? Olemme viranomaistaho kulttuu riympäristöön liittyvissä tehtä vissä. Museovirasto on antanut Espoolle etuoikeuden hoitaa aluettaan. Autamme viranomai sia, yhteisöjä ja yksityisiä kulttuu riympäristöön, rakennusperinnön suojeluun, hoitoon, kehittämiseen ja restaurointiin liittyvissä asioissa resurssien mukaan. Museo osallistuu kaavoitus- ja lupaprosesseihin, jotta historialli sesti merkityksellinen rakennus kanta säilyisi tuleville sukupolville. Pitkä, rikas asutushistoria on vai

kuttanut Espoon identiteettiin ja auttaa kehittämään kaupunkia. Dokumentoimme nykyai kaa haastatteluin ja valokuvin. Kun osaamme lukea ympäristöä, ymmärrämme sen historiaa. Esi merkiksi monet kartanokokonaisuu det ovat pirstoutuneet tai hävin neet tiivistyvän kaupunkirakenta misen myötä. Kartanokulttuurin vaikutukset ovat kuitenkin vielä osin nähtävissä ja rikastuttamassa ympäristön monimuotoisuutta. 4 Millainen on tulevaisuuden museo? Museon pitää uudistua menestyäk seen. Yritämme muuttaa käsitystä perinteisestä museosta. On tär keää, että asiakkaat yllättyvät posi tiivisesti ja ovat itse aktiivisesti mukana. KAMUn lisäksi talomuseo Glims on suosittu kohde. Sen vetovoima perustuu Espoon juuriin, alkuperäi sellä paikalla oleviin rakennuksiin. Kun merellisen Espoon helmi, saa ristomuseo, avautuu ensi vuonna, kävijät pääsevät itsekin tekemään kaikenlaista. Digitaalisesti Pentala on avoinna muulloinkin kuin kesäisin.

Museo yllättää! Visionsa mukaan Espoon kaupungin museo tarjoaa merkityksellisiä kohtaamisia historiasta ammentaen, nykyhetkeen peilaten ja tulevaisuuteen tähyten.

22 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JOULUKUU 2017

kysymys & vastaus

Milloin verokortti pitää toimittaa palkanlaskentaan?

spoon kaupunki saa vuoden 2018 verotustiedot suoraan verotta jalta kaikkien niiden henkilöiden osalta, joiden palvelussuhde on voi massa joulukuussa 2017. Palkansaajan ei tarvitse toimittaa verokorttia palkanlaskentaan, jos hän hyväksyy, että työnantaja käyttää vero kortin A-vaihtoehtoa, kertoo palkanlas kentaesimies Tiina Rönnqvist.

Lähetä verokorttisi palkan laskentaan vain, jos sinulla on muu tosverokortti tai haluat käytettävän verokortissa olevaa vuosikohtaista (B) tulorajaa. Muutosverokortin saat helposti verottajan sähköisestä asiointipalvelusta osoitteesta www.vero.fi. Jokainen huolehtii itse verokort tinsa toimittamisesta omaan palkan

laskentatiimiinsä. Palkanlaskennan yhteystiedot löydät Essin Henkilöstöosiosta. Verokortit on toimitettava maanantaihin 22.1.2018 mennessä. Uudet verokortit tulevat voimaan helmikuun alusta. Vuoden 2017 vero kortti on voimassa siis vielä tammikuun 2018. Verokortin tuloraja nollautuu vuodenvaihteessa, ja tulojen laskenta alkaa uudelleen alusta.

tikusta asiaa

7,5 hyvää lisävuotta elämään! TIETEELLISET TUTKIMUKSET osoittavat, että

rakkaus, kiintymys ja sosiaaliset taidot tukevat terveyttä. Kiitollinen elää pitempään, katkera kuolee ennen aikojaan – ihan oikeasti! Kokeilepa viittä yksinkertaista keinoa: • Ole osa yhteisöä: Yhteys toisiin ihmisiin on yksi hyvän elämän kulmakivi. Luo ja ylläpidä yhteyksiä kotona, töissä, koulussa ja lähiyhteisössä. Hyviin ihmissuhteisiin kannattaa antaa aikaa päivittäin. • Nauti liikkumisesta: Haukkaa ulkoilmaa. Lähde kävelemään tai hölkkäämään – ota myös ystävä mukaan. Pyöräile, hiihdä, tanssi tai pelaa kaveriporukassa. Valitse itsellesi sopiva liikkumismuoto ja nauti sen tuomasta hyvästä olosta.

• Ole läsnä: Ole utelias. Huomaa vuodenaikojen vaihtelu, auringonlasku, sateenkaari, puistossa loikkiva jänis. Tartu hetkeen, olitpa menossa töihin, viettämässä vapaa-aika tai juttelemassa ystävän kanssa. Jaa kokemuksesi muiden kanssa. Ole tietoinen ympäristöstäsi ja omista tunteistasi. • Opi uutta, haasta itsesi: Kokeile jotakin uutta. Löydä jo unohtunut harrastus uudelleen. Osallistu kurssille. Ota uusi työtehtävä. Kudo, korjaa, soita tai kokkaa. Aseta itsellesi haaste ja nauti sen saavuttamisesta.

• Laita hyvä kiertämään: Tee hyvä teko ystävälle tai ventovieraalle. Kiitä. Hymyile. Katso ympärillesi: hyvillä teoilla lisäät onnellisuutta ympäristössäsi ja saat myös itsellesi hyvän olon. Hyvinvoiva Espoo -kehitysohjelma lähtee näiden teesien pohjalta kampanjoimaan pitemmän ja paremman elämän puolesta keväällä 2018.

Teesien alkuperäisidea: The National Health Service (NHS), Iso-Britannia

kestävä kaupunki

teksti Kati Särkelä

Sinä voit pelastaa elämän Verenluovutus voi olla joulusi tärkein lahja. Se on helppo ja ainutlaatuinen tapa auttaa. VERENLUOVUTUS ONNISTUU helposti

Veripalvelun Ison Omenan toimipisteessä, 3. kerroksen palvelutorilla. Samassa kerrok sessa sijaitsevat myös kirjasto ja terveys keskuksen palvelut. – Espoon Veripalvelutoimisto muutti uusiin tiloihin huhtikuussa 2017, vastaava sairaanhoitaja Teija Santala kertoo. – Nyt työmatkalaiset pääsevät meille hissillä suoraan bussi- ja metroterminaalista. Myös jouluostoksilla olevat pääsevät hel posti ja kuivin jaloin Veripalvelun tiloihin. Verenluovutus antaa rauhallisen ja merkityksellisen hetken joulukiireiden kes kelle. Luovuttamiseen kannattaa varata noin tunti, vaikka tavallisesti lyhyempikin aika riittää. Kahvin ja purtavan ääressä voi sitten kerrata, mitä ostettavaa vielä jäi ja kuinka tärkeää se tavara olikaan.

VeriRyhmästä intoa ja iloa luovuttamiseen Espoo on ollut kolmisen vuotta Veripalvelun kumppanikaupunki. Kaupunkilaisia ja kau pungin työntekijöitä on kannustettu veren luovutukseen ja perustamaan luovuttaja porukoita, VeriRyhmiä. Useita VeriRyhmiä onkin syntynyt. Kaupungin eri toimipis teistä luovuttamassa ovat käyneet esimer kiksi hankintapalvelujen PunaPosket ja neuvoloiden Aputipat. Myös jokaisessa Espoon lukiossa on oma VeriRyhmä, ja lukiolaiset ovatkin aktiivinen luovuttaja ryhmä Ison Omenan toimipisteessä. Vaikka Espoo on Suomen toiseksi suu

rin kaupunki, luovutusikäisistä espoolaisista verta käy luovuttamassa noin 3,3 %, kun vastaava luku on Turussa 4,7 % ja Tampe reella 4,2 %. – Työ-, kaveri- tai sukulaisporukan yhtei nen VeriRyhmä voisi kannustaa säännölli seen luovuttamiseen. Kun ryhmä on perus tettu, löytyy aina joku muistuttamaan sään nöllisistä käynneistä ja hyvä työ ei jää aiko miseksi, Teija ehdottaa. VeriRyhmän jäsenet voivat käydä luo vuttamassa myös yksin ja mainita ryhmän, johon kuuluvat. Jos luovuttamaan lähtijöitä on enemmän, vähintään neljä, Veripalvelu voi järjestää kyydin lähimmälle luovutus paikalle. Rekisteröitynyt VeriRyhmä saa muun muassa starttimateriaalipaketin, Arabian Pisara-mukin yhteyshenkilölle sekä veri ryhmäpinssit. VeriRyhmä voi olla suurikin, vaikkapa koko yritys tai yhteisö, luovutta massa kannattaa kuitenkin käydä noin 4–6 henkeä kerrallaan.

Helppo tapa auttaa Potilaat Suomessa tarvitsevat joka arkipäivä noin 800 verenluovuttajan apua. Verivalmis teita annetaan kaikenikäisille potilaille – syntymättömistä vauvoista vanhuksiin. Usein luovutetun veren avulla voidaan pelastaa elämä. Luovutettu veri jaetaan osiin, ja potilaille annetaan vain sitä veren osaa, jota hän tar vitsee. Näin yksi luovutuskerta voi auttaa jopa kolmea ihmistä.

Mitä mieltä? MIKÄ IHASTUTTI, MIKÄ VIHASTUTTI, MITÄ PUUTTUI LEHDESTÄ?

Kerro meille mielipiteesi tästä numerosta, niin voit vaikuttaa Wieterin aihevalintoihin ja kehittämiseen. Ota yhteyttä Essissä tai s-postilla: wieteri@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi leffalippua. Vastausaika päättyy 31.1.2018.

”Kun istuu lastenklinikalla huoneessa, jossa parhaimmillaan neljä lasta saa verituotteita, niin ymmärtää, miksi on tärkeää tehdä luovuttamisesta tapa. KIITOS!” - Tommi Espoon Veripalvelu on avoinna arkisin: • maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12–19 • tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 11–18 • tapaninpäivänä 26.12. klo 12–17 Varaa aika luovuttamiselle yksin tai yhdessä: www.ajanvaraus.fi/veripalvelu Kysyttävää veren luovuttamisesta? maksuton infopuhelin 0800 0 5801 Testaa voitko luovuttaa: www.sovinkoluovuttajaksi.fi Ison Omenan toimipisteen lisäksi liikkuva veripalvelu järjestää luovutus tilaisuuksia Sellossa ja Entressessä. Perustakaa VeriRyhmä ja ilmoittautukaa mukaan: www.veripalvelu.fi/ryhmat

Lämmintä ja rauhallista joulua! Toivottaa Wieterin toimitus