ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 3 SYYSKUU 2014
14 PITKÄ WIETERI
Hyöty irti Kunta10tutkimuksesta
16 VIRTAA TYÖHÖN
Uusi talo mylläsi työtavat
06 AJASSA
Sähköä ilmassa
Tietotekniikka tuli päiväkotiin!
19 MUN MAANANTAI
Kai Fogelholm: ”Mottoni on do it now!”
16
3 /2014 palstat 03 12 19 20 23 23 24 24
terveiset & tauon paikka hetkinen Espoota mun maanantai pitkin ja poikin tikusta asiaa haaste kestävää kehitystä lukijakilpailu
14 PITKÄ WIETERI
Hyöty irti Kunta10tutkimuksen tuloksista Miten se onnistuu, Luontotalon johtaja Riitta Pulkkinen ja työhyvinvointiasiantuntija Sinikka Niska-Virta?
04
16
KÄDENJÄLKI
VIRTAA TYÖHÖN
Sillanrakentaja kodin ja koulun välillä
Uusi talo mullistaa työtavat
Kurdin kielen kiertävä opettaja Hossein Janei kokee, että hänen tärkein tehtävänsä on sovittaa yhteen erilaiset kulttuurit.
Viherlaakson muistipalvelukeskus avasi ovensa maaliskuussa uudistaen samalla koko hoivatyön kulttuuria.
04
22 POMOTENTTI
Selkeä toimintatapa sisäilman ongelmiin Miten pitää toimia, jos epäilee ongelmia työpaikan sisäilmassa, Tilakeskuksen tutkimuspäällikkö Jaakko Mentunen?
”Talo elää tavallaan…” V
eikkaan, että julkisuudessa keskustellaan lähiviikkoina julkisesta taloudesta ja kuntauudistuksesta. Espoo saanee oman osansa Helsingin seudun kuntajakoselvityksestä ja metropolikaavailuista. Mieleen tulee sananlasku ”vieras tulee ajallaan, talo elää tavallaan”. Tärkeintä meille Espoossa on tehdä omat työt hyvin, huolehtia asukkaiden palveluista, kaupungin kehittämisestä ja tuottavuuden parantamisesta. Erityisesti hallintolähtöiset pakkoliitosselvitykset ovat minusta esimerkki sivustajohtamisesta, jollaisella ei ole juuri koskaan saavutettu mitään hyvää. Minusta johtaminen tapahtuu edestä, ja onnistuminen edellyttää hyvää vuorovaikutusta ja yhteistä tarinaa. Asukaspalveluiden laadun ja tuottavuuden parantaminen ei sivustajohtamalla tai ohikulkijoiden neuvoilla onnistu! Espoo-tarinaa toteuttavien kehitysohjelmien ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelu on edennyt hyvin. Onnistuminen edellyttää koko henkilöstön panosta. Meistä jokaisella on velvollisuus kehittää omaa työtä entistä asiakaslähtöisemmäksi ja tuottavammaksi. Tuottamattoman työn karsiminen parantaa tuloksia, työhyvinvointia ja arjen sujuvuutta. Keskeistä on keskinäinen arvostus ja dialogi. Iso kehittämiskokonaisuus on tilaaja-tuottajamalli, joka on tullut yhden polun päähän. Sillä on saavutettu tuottavuuden paranemista ja sisäiset palvelut ovat omana toimintonaan jäsentyneet. Samalla on huomattu tehtävien päällekkäisyyttä ja roolien epäselvyyttä. Seuraava askel on selkiyttää johtamisjärjestelmää ja organisointia. Valmistelemme yhteistyössä toimialojen kanssa muutosesityksen talousarvion yhteyteen.
Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja
06 Tietotekniikka tuli päiväkotiin! Koulumestarin päiväkodissa tietotekniikka on jo täyttä arkea niin lapsille kuin aikuisillekin.
23 ”Olisi harmi, jos hyvät ideat jäisivät jakamatta. Kerro onnistumisistasi muille.”
WIETERI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Satu Tyry-Salo TOIMITUSNEUVOSTO Citha Dahl, Heli Holm, PirkkoLiisa Merikoski, Ann-Marie Nystedt ja Johanna Pajakoski TUOTTAJA Anna Haikarainen, Otavamedia Asiakasviestintä ULKOASU JA TAITTO Otavamedia Asiakasviestintä PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT wieteri@espoo.fi
2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 3 SYYSKUU 2014
PÄÄKIRJOITTAJA ON SITÄ MIELTÄ, ETTÄ TYÖN TUOTTAVUUS JA TYÖHYVINVOINTI KULKEVAT KÄSI KÄDESSÄ.
kuva Ari Heinonen/Otavamedia
AJASSA
Ajankohtaisia asioita syksyllä 2014
terveiset
ASIAKASLÄHTÖISYYTTÄ PALVELUIHIN
Vielä ehdit osallistua innovaatiokilpailuun > KAUPUNGINJOHTAJAN INNOVAATIOKILPAILU järjestetään
tänä vuonna kolmatta kertaa. Se kannustaa kehittämään työntekoa ja palveluja entistä asiakaslähtöisemmäksi. Kilpailussa haetaan erityisesti innovaatioita, joilla parannetaan kuntalaisten palvelua tai työn tuottavuutta esimerkiksi kehittämällä työskentelytapoja. Kilpailusarjoja on kaksi: innovaatiot ja potentiaaliset innovaatiot eli ideat. Voittaja saa palkinnoksi 3 000 euroa ja ideakilpailun voittaja 2 000 euroa. Hakemukset arvioi Laatukeskus. Kilpailuun voivat osallistua kaikki työntekijät joko yksin tai työporukalla. Niin pienet kuin suuret innovaatiot ja ideat ovat tervetulleita kisaan. Kilpailuaika jatkuu 31.10.2014 asti. Lisätietoja, kilpailulomakkeen tilausohje sekä aiheesta tehty video Essissä: Yhteiset > Laatu ja kehittäminen > Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailu
YLÖS JA LIIKKUMAAN!
Tsemppiä syksyyn!
> TULE MUKAAN Tsemppi-hyvinvointimessuille Töölön kisahalliin 8.10.2014 klo 12–18. Messuilla pääsee kokeilemaan monipuolisesti eri liikuntalajeja sekä kuuntelemaan huippuluentoja hyvinvoinnin kehittämisestä. Pääkaupunkiseudun kunnat ja HUS-kuntayhtymä järjestävät tapahtuman yhteistyössä henkilöstölleen. Tapahtuma on maksuton. Olipa lähtötilanne mikä tahansa, liikunnan puute tai yksipuolisuus, työergonomian parantaminen, painonpudotus, kunnon kohottaminen, työyhteisössä viihtyminen, taukoliikunnan lisääminen tai uusien harrastusten löytäminen, Tsemppi tarjoaa paljon ideoita ja tietoutta arjen hyvinvoinnin parantamiseen. Työyhteisöt voivat esimiehen päätöksellä viettää messuilla yhteistä tyhyiltapäivää. Tapahtumaan voi myös osallistua itsenäisesti omalla ajalla. Tervetuloa Tsemppiin!
Tietoa ohjelmasta ja ilmoittautumisesta Essissä: Palvelut > Henkilöstö > Työhyvinvointi
kuva Shutterstock
TAUON PAIKKA
Hyödynnä porrastreenin paikat! > PORTAIDEN KÄVELY kohot-
taa tehokkaasti kuntoa, ja portaita on helppo harppoa useaan otteeseen päivän lomassa, niin töissä kuin vapaa-ajallakin. 70-kiloisella reipastahtinen portaiden nousu kuluttaa noin 600 kilokaloria tunnissa. Tämä on saman verran kuin vauhdi-
kas uinti tai salibandy. Kaloreiden kulutusta voi kiihdyttää, jos kantaa mukanaan esimerkiksi painavaa reppua tai kauppakassia. Nousemalla kahden kerroksen portaat voi pudottaa vuodessa jopa 2,5 kiloa vyötäröltä. Porrastreeni nostaa sykettä, vilkastuttaa verenkiertoa ja
vahvistaa erityisesti alavartalon lihaksia. Myös hapenottokyky paranee, erityisesti jos nouset rappusia kovaa vauhtia. Portaita harppomalla olet lisäksi usein nopeammin perillä määräpaikassa, kun hissiä odottelemalla. Tavataan portaissa!
3
kadenjalki
TEKSTI ANNA HAIKARAINEN KUVA JONNE RÄSÄNEN/OTAVAMEDIA
Sillanrakentaja kodin ja koulun välillä
Hossein Janei on työskennellyt kurdin kielen kiertävänä opettajana vuodesta 1997 Espoossa. Hossein näkee, että hänen tärkeä tehtävänsä on sovittaa yhteen kodin ja koulun erilaiset kulttuurit.
H
osseinin opetusryhmäläiset ovat ekaluokkalaisista lukioikäisiin. – Oppilaani tai heidän vanhempansa ovat kotoisin Irakista, Iranista, Syyriasta ja Turkista. Tänä päivänä suurin osa oppilaista on syntynyt Suomessa, kun vielä kymmenen vuotta sitten heidän synnyinmaansa oli kurdialueella, syntyjään iranilainen Hossein kertoo. Tärkeä osa opetuksen antia on kurdin kielen oppimisen ohella oman kulttuurin vaaliminen sekä sen sovittaminen valtakulttuuriin. – Koen roolini sillanrakentajaksi koulun ja kodin välillä. Kotona ja koulussa on kaksi eri maailmaa, mistä voi syntyä ristiriitoja. Puhumme täällä, miksi koulussa toimitaan tietyllä tavoin ja kotona toisella tavalla. Hossein tapaa oppilaiden vanhempia useita kertoja lukukaudessa ja pitää heihin yhteyttä myös puhelimitse. Tapaamisissa hän pyrkii selvittämään vanhemmille, millainen kulttuuri koulussa vallitsee ja mitä opetukseen kuuluu. – Tämä tuo turvallisuuden tunnetta sekä oppilaille että vanhemmille. Suurimpia haasteita sopeutumiseen on uusilla maahanmuuttajilla, jotka eivät vielä hallitse suomen kieltä. Oman kielen oppimisesta on huomattavaa hyötyä monella ta-
voin. Lapset ja nuoret nivoutuvat paremmin osaksi yhteiskuntaa ja voivat hyödyntää kielitaitoaan työelämässä. – Se, että he voivat poimia hyviä puolia omasta kulttuuristaan, vahvistaa heidän identiteettiään. Oman kielen opiskelu edesauttaa oppilaita myös menestymään muissa kouluopinnoissaan. Esimerkiksi suomen kielen oppiminen sujuu heiltä paremmin, Hossein tuo esiin. Yhteys oppilaisiin ei katkea myöhemminkään heidän aikuistuttuaan. Vanhin Hosseinin oppilaista on nyt 34-vuotias. – Aiemmin kurdinkieliset oppilaat eivät uskaltaneet puhua omalla kielellään kouluissa, nyt he ovat ylpeitä omasta kielestään, hän iloitsee. Uskontoa Hossein ei käsittele lainkaan opetuksessaan. Hän haluaa olla varovainen, jottei loukkaisi kenenkään uskonnollista vakaumusta. Suurimpia haasteita Hosseinin työssä on valmiin opetusmateriaalin puute. – Olen laatinut opetusmateriaalia itse sekä yhteistyössä opetushallituksen kanssa. Valmista aineistoa ei ole käytössä, sillä kurdialueen opetusmateriaali ei sovellu tänne. Opetusmateriaalin tulee istua suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Tällä hetkellä minulla on työn alla tästä kaksi digiprojektia. ●
4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 3 SYYSKUU 2014
Hossein Janei Fakta 1: Kurdin kielen opettaja Hossein Janei kiertää kahdeksalla eri koululla Espoossa. Koulut sijaitsevat Espoon keskuksen, Leppävaaran, Espoonlahden, Matinkylän, Olarin, Tapiolan ja Kilon alueella. Fakta 2: Kurdin kieltä opiskelevia oppilaita on liki sata Espoossa. Opetusta järjestetään ekaluokkalaisista lukioikäisiin kaksi tuntia viikossa. Opetusryhmässä tulee olla vähintään kuusi oppilasta. Opetukseen kuuluu myös leikkiä, juhlia ja retkiä. Fakta 3: Espoossa opetetaan noin 33 eri kieltä. Kielten opettajat tekevät paljon yhteistyötä keskenään.
5
ajassa
TEKSTI MARIANNA SALIN KUVAT TOMMI TUOMI/OTAVAMEDIA
Kosketusnäytöllinen älytaulu tuo uusia vaihtoehtoja leikkiin. Lastenhoitaja Suvi Karjalainen ja Aatu seuraavat, mitä Vili piirtää älytaululle.
Tietotekniikka tuli
päiväkotiin! Koulumestarin päiväkodissa tietotekniikka on tuttua niin lapsille kuin aikuisillekin. Henkilöstö käyttää tietokoneita yhä enemmän myös toimistotöissä.
6 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 3 SYYSKUU 2014
7
”Tietotekniikka auttaa päiväkodin väkeä toimistotöissä sekä myös esiopetuksessa ja leikeissä.”
L
astenhoitaja Suvi Karjalaisella on tapana tallentaa läsnä olevien lasten ja aikuisten määrät tietojärjestelmään samalla, kun lapset syövät vieressä aamupalaa. – Ennen kävimme kirjaamassa tiedot henkilökunnan tietokonehuoneessa, ja jos kone oli varattu, piti jäädä odottamaan, Suvi kertoo. Kirjaaminen helpottui Koulumestarin päiväkodissa toissa vuonna, kun jokainen ryhmä sai oman kannettavan tietokoneensa. Samalla helpottui moni muu asia. Esimerkiksi henkilöstön kokoukset merkataan sähköiseen kalenteriin, ja muistiot lähetetään sähköpostitse. – Meillä on lähes 30 työntekijää ja 123 lasta kahdessa kerroksessa. Emme voi jättää tiedonsiirtoa vain kohtaamisten varaan, toteaa päiväkodin johtaja Soili Latvala. Hänen mukaansa myös valtaosa vanhemmista haluaa viestiä päiväkodin kanssa sähköisesti.
8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 3 SYYSKUU 2014
Oppia ja leikkiä Sen lisäksi, että tietotekniikka virtaviivaistaa päiväkodin toimistorutiineja, se on luonteva osa esiopetusta. Eskarilaiset tutkivat muun muassa kalenteria ja päivän sääennustetta aamuisin älytaulun eli suuren kosketusnäytön ääressä. Älytaulu tarjoaa innostavia vaihtoehtoja myös leikkiin. Tämä tulee selväksi, kun nelivuotiaat veljekset, Aatu ja Vili, pääsevät älytaulun ääreen. He kääntävät muistipelin kortteja taulua koskettamalla ja osoittavat pian, että tällaisen tietokoneen ääressä ei istua kyhjötetä vaan pikemminkin pompitaan. Kun viimeinen korttipari löytyy, Suvi vaihtaa taululle piirustusohjelman. – Lapset oppivat käyttämään näitä ohjelmia tosi nopeasti. Osaa tietotekniikka myös kiinnostaa enemmän kuin toisia, hän sanoo. Viisivuotias Emmiina liittyy joukkoon ja
VASEMMALLA
Oma laite, paras laite?
Soili Latvala ja Emmiina kertaavat Multipointnäytön käyttöä. Lapset pääsevät käyttämään päätteen avulla muun muassa nettisivustojen oppimispelejä. OIKEALLA
Vili on innostunut älytaulusta. ALHAALLA
Lapset ilmoittautuvat leikkeihin leikkitaululla.
lupaa esitellä Multipoint-päätettä, siis näppäimistöä ja näyttöä, jotka on liitetty kellarin keskustietokoneeseen. Päätteen avulla lapset pääsevät käyttämään muun muassa nettisivustojen oppimispelejä. Emmiina tietää, että päätteellä voi myös kirjoittaa. Hän kiipeää Soilin syliin ja naputtelee sujuvasti oman nimensä.
Ensin verkko, sitten laitteet
Tiina Tuhkanen kirjaa tietojärjestelmään poissaoloja sillä aikaa, kun lapset ovat päiväunilla.
Koulumestarin päiväkoti oli yksi kolmesta päiväkodista, jotka osallistuivat vuosina 2012 ja 2013 Mekastus-hankkeen pilotointiin. Hankkeen tavoitteena oli hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa aiempaa monipuolisemmin niin toimistotöissä kuin varhaiskasvatuksessakin. Koulumestarin päiväkoti pääsi vauhtiin nopeasti, koska samassa rakennuksessa toimiva koulu tarjosi langattoman verkon heti käyttöön. Päiväkodissa oli jo ennen hanketta ◗
Millainen on paras tietokone? Paras älypuhelin? Paras tabletti? Vastauksia alkaa olla yhtä paljon kuin vastaajia. — Päätelaitteet ovat hyvin henkilökohtaisia, ja käyttäjä haluaa valita ne omien mieltymystensä ja tarpeidensa perusteella, toteaa Espoon kaupungin ICT-johtaja Matti Franck. Hän varautuu tulevaisuuteen, jossa kaupunki tarjoaa suppean valikoiman peruslaitteita ja työntekijä voi halutessaan käyttää omia päätelaitteitaan. Silloin työntekijä voi päättää itse myös siitä, suosiiko hän työssään kannettavaa tietokonetta vai kenties tablettia tai älypuhelinta. Kaupungin tietohallinto varmistaa jo nyt uusia sovelluksia hankkiessaan, että ne toimivat laitteessa kuin laitteessa ja myös sisäisen verkon ulkopuolella. Myös vanhoja sovelluksia kehitetään monipuolisemmiksi. Esimerkiksi Essiin pääsee jo pian periaatteessa kaikilta laitteilta. — Käyttö on kuitenkin saatava kätevämmäksi, Matti huomauttaa. Yksi merkittävä edistysaskel saattaa tulla lähivuosina valtakunnallisesta hankkeesta, jossa kehitetään käyttäjän vahvaa tunnistautumista.
Digimahdollisuudet käyttöön Espoon ICT-toimintamalli uudistuu vuoden 2015 alusta. Samalla määritellään kaupungin digitalisoinnin strategia. Palveluliiketoimeen kootaan EspooICT-yksikkö, joka vastaa palvelujen toiminnasta ja ratkaisukehityksestä. Tavoitteena on tuottaa nopeammin ja parempia ICT-palveluita asukkaiden ja henkilöstön tarpeisiin.
9
Koulutus ohjaa tietokoneen käyttäjäksi Satunnainen tietokoneen käyttö saattaa tuskastuttaa. Pitäisi löytää vuosilomahakemus Essistä, tallentaa se kansioon, täyttää ja lähettää esimiehelle. Mutta miten Essissä toimitaan? Mikä on kansio? Miten sähköpostia käytetään? Entäpä hiirtä? Suunnittelija Jaana Lietzén vastaa muun muassa näihin kysymyksiin Perehdytystä tietotekniikkaan -koulutuksessa. Yhden päivän kurssi on suunnattu sellaisille henkilöille, jotka ovat käyttäneet tietokonetta vain vähän tai ei lainkaan. — Tavoite on, että henkilö saisi varmuutta tietokoneen käyttöön työn arjessa. Työ tulee sujuvammaksi ja aikaakin säästyy, Jaana kertoo. Hänen mukaansa kurssilla edetään rauhallisesti pienessä ryhmässä ja kerrataan asioita tarpeen mukaan. Koulutuksen jälkeen lisää vinkkejä tarjoavat Tietotekniikan perusteet -verkkokurssin opetusvideot. Syksyllä Perehdytystä tietotekniikkaan -kursseja järjestetään noin kerran kuussa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Essi > Palvelut > Henkilöstö > Koulutus ja osaaminen
muutamia älytauluja ja digikameroita, mutta hankkeen myötä valikoima täydentyi kannettavilla tietokoneilla, Multipoint-päätteillä ja uusilla älytauluilla. Nyt älytaulu on jokaisessa yli kolmivuotiaiden lasten ryhmässä. Ahkerassa käytössä on myös piirtoheitintä muistuttava dokumenttikamera, joka siirtää älytaululle kuvan kameran alle lasketusta esineestä. – Sillä voi näyttää esimerkiksi kirjan sivua samalla, kun lukee satua. Näin koko ryhmä näkee kuvat heti, Suvi kertoo.
Taidot karttuivat selvästi Mekastus-pilotin aluksi selvitettiin, millä tasolla henkilöstön tietotekniikkataidot olivat. Jokainen arvioi taitonsa itse alkaen siitä, osaako avata tietokoneen ja lähettää sähköpostia. Aukkoja paikattiin koulutuksella. – Loppukartoituksessa huomasimme, että
”Uudet työtavat ovat vaatineet taitojen ohella totuttelua.”
taidot olivat selvästi parantuneet, Suvi toteaa. Päiväkotiin ei tullut laitteiden myötä omaa tietotekniikkatukihenkilöä, mutta kokeneimmat tietokoneen käyttäjät, kuten Suvi, ovat auttaneet kollegojaan. Apua on tullut myös koulun opettajilta. Uudet työtavat ovat vaatineet taitojen ohella totuttelua. – Henkilöstö ei ensin innostunut esimer-
10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 3 SYYSKUU 2014
kiksi sähköisestä kalenterista, mutta nyt sitä käytetään jo sujuvasti. Tarvittiin vain aikaa sisäistää muutokset, Soili kertoo.
Mediakasvatus harkittua ja rajattua Tietotekniikkataitojen lisäksi päiväkodissa perehdyttiin mediakasvatukseen, siis siihen, miten tietotekniikkaa käytetään lasten kanssa. – Halusimme varmistaa, että mediakasvatus sopii lasten ikään ja kehitystasoon. On tärkeää, että lapsi voi rakentaa uutta tietoa oman tiedon päälle ja kokea onnistumisen iloa, Soili painottaa. Hän muistuttaa, että lapset käyttävät tietotekniikkaa aina vain aikuisten kanssa yhdessä ja rajatusti. Esimerkiksi 3–5-vuotiaiden ryhmässä älytaulu on yksi leikki muiden leikkien joukossa eikä edes joka päivä tarjolla. – Tärkeintä on edelleen, että on aikaa kuunnella lapsia ja ottaa heitä syliin, Soili sanoo.
Älypuhelin sujuvoittaa kotihoitoa Moni mutka oikeni, kun Etelä-Leppävaaran kotihoito otti käyttöön älypuhelimet. Ennen hoitaja kantoi mukanaan asiakkaiden avaimia. Nyt hän avaa sähkölukot älypuhelimellaan. — Työ on sujuvampaa ja turvallisempaa, kun ei tarvitse kuljettaa mukana avainnippua tai ajaa edestakaisin toimistolle avaimia hakemaan ja viemään, kertoo aluevastaava Eija Koskinen. Ennen hoitajan mukana kulki myös paperille tulostettu päivän asiakaslista. Hän kirjasi siihen asiakaskäyntien muistiinpanot, ja naputteli ne vielä asiakastietojärjestelmään vuoronsa päätteeksi toimistolla. Nyt asiakaslista löytyy älypuhelimesta, ja hoitaja voi kirjoittaa muistiinpanonsa suoraan älypuhelimen sovellukseen, joka siirtää ne asiakastietojärjestelmään. — Lyhyet rutiinikirjaukset sopivat erittäin hyvin älypuhelimeen, Eija toteaa. Hän myöntää, että kaikki eivät olleet samaa mieltä, kun uusi toimintatapa otettiin käyttöön vuoden alussa. Osa käytti älypuhelinta ensimmäistä kertaa. — Nyt olen kuullut jo paljon positiivista palautetta. Eijan mukaan käyttökokemuksia kerätään yhä ja tavoitteena on kehittää järjestelmää edelleen. Syksyllä toimintatapa leviää myös kotihoidon muihin yksiköihin.
YLHÄÄLLÄ Suvi ja Aatu odottavat
vuoroaan, kun Vili valitsee muistipelin kortteja älytaululta. VASEMMALLA Dokumenttikamera siirtää
älytaululle kuvan vaikkapa kirjan sivulta tai lelusta, jota lapsi haluaa esitellä isolle joukolle.
Uusille tavoille vähitellen Koulumestarin päiväkodissa on helppo uskoa, että tietokone on tavallinen työkalu siinä missä kynät, paperit ja lelutkin. Mutta onko tietokone mieluisa työkalu päiväkodin väelle? Ei ainakaan kaikille. Soilin mukaan osa työntekijöistä hakeutui pilotin alkaessa pois, sellaisiin päiväkoteihin, joissa tietotekniikkaa ei vielä hyödynnetä. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta
Tossavainen puolestaan tietää, että osa päiväkotien työntekijöistä odottaa tietokoneitaan jo hieman kärsimättöminä. Hänen mukaansa kaikkiin päiväkoteihin tulee lähivuosina langattomat verkot ja kannettavat tietokoneet, ja mediakasvatuksen välineiksi hankitaan ennen kaikkea älytauluja ja tabletteja. – Tavoitteenamme on edistää tietotekniikan käyttöä kaikissa päiväkodeissa ja helpottaa siten työskentelyä, Titta kiteyttää. Espoossa on yli 140 kunnallista päiväkotia, joten aivan hetkessä muutosta ei saada aikaan. Laitehankintojen lisäksi edessä on tietotekniikkataitojen ja mediakasvatuksen koulutusta. Soili arvelee, että osaamista levittävät myös innostuneet työntekijät, kuten Suvi, joka vaihtaa syksyllä työpaikkaa päästäkseen lähemmäs kotiaan. – Meidän harmiksemme, mutta toisen yksikön hyödyksi, Soili naurahtaa. ●
11
hetkinen espoota
KUVA JONNE RÄSÄNEN/OTAVAMEDIA
Luonto tutuksi lapsille Niipperin päiväkodissa pyritään innostamaan monin tavoin lapsia liikkumaan ja tutustumaan lähialueen luontokohteisiin. Kuvassa eskarilaiset retkeilevät Kalajärven suoalueella opettaja Anu Taskisen johdolla. Syksyllä poimitaan myös marjoja ja sieniä sekä geokätköillään. Talvella luvassa on luistelua, mäenlaskua ja hiihtoa. Päivittäin leikitään erilaisia liikunnallisia leikkejä ja pelejä niin sisällä kuin ulkona.
12 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 3 SYYSKUU 2014
Lä ey he tä ku i ja yht vas
st ie iet :w osi s -postilla
te ri@ sk espo . Para o.fi
Kuvaa hieno Espoohetki! uv
ä. aj äll ulk aistaan tä
13
pitka wieteri
TEKSTI KATJA ALAJA KUVAT JONNE RÄSÄNEN/OTAVAMEDIA
Kunta10-
tutkimuksen tulokset työhyvinvoinniksi 01 TYÖHYVINVOINTITUTKIMUS TULEE TAAS Sinikka: ”Syksy tuo mukanaan Kunta10-tutkimuksen. Espoon kaupungin työntekijät ja johto ovat osallistuneet tähän Työterveyslaitoksen työhyvinvointitutkimukseen jo vuodesta 2000. Tutkimus on tärkeä työhyvinvoinnin mittarimme. Espoossa toivotaan, että kyselyyn osallistutaan vilkkaasti. Vastaaminen on keino vaikuttaa työhyvinvointiin: henkilöstö saa kertoa omia kokemuksiaan työyhteisöstä, johtamisesta, työn muutoksista ja terveydestä. Tulokset ovat valmiit alkuvuodesta.”
Työhyvinvointiasiantuntija Sinikka Niska-Virta, Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos
14 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 3 SYYSKUU 2014
Työhyvinvointitutkimuksen tuloksilla voidaan kehittää työntekoa sekä yksiköissä että kaupungin tasolla. – Se edellyttää korkeaa vastausprosenttia ja aktiivista esimiestyötä, korostavat Luontotalon johtaja Riitta Pulkkinen ja työhyvinvointiasiantuntija Sinikka Niska-Virta.
02 KEHITYSKESKUSTELUISSA KEHITETTÄVÄÄ Riitta: ”Minustakin tutkimus on tärkeä, ja kehitettäviin asioihin pitää tarttua. Tutkimus on tapa saada palautetta oman yksikön ja koko kaupungin henkilöstöltä, joten kannustamme ja muistutamme työntekijöitämme vastaamaan siihen. Näitä kyselyjähän tehdään kahden vuoden välein. Viime kyselyssä nousi esiin, että 24-henkisen ympäristökeskuksen henkilöstö kokee kehityskeskustelut vähemmän hyödyllisiksi kuin aiemmin. Puhuimme asiasta yhteisessä tapaamisessa, johon osallistuivat sekä työntekijät että esimiehet. Sen jälkeen päädyimme räätälöimään kehityskeskustelulomaketta. On jännää nähdä, miten asia koetaan nykyisin.”
03 ESIMIES, VALMISTAUDU ENNAKKOON Sinikka: ”On kivaa kuulla, että olette keskustelleet tuloksista yksikössänne. Jäin miettimään sitä, miten sinä esimiehenä valmistauduit keskusteluun tuloksista ja vedit keskustelua. On tärkeää, että esimies pohtii etukäteen, mistä tulokset voivat johtua. Uudistetusta raportista näkee muuten annettujen vastausten hajonnan. Mitä pienempi hajonta on, sitä yhteneväisempiä ovat kokemukset ja päinvastoin. Tästä on apua tulosten tulkitsemiseen. Jos esimies kaipaa apua keskustelun vetämiseen, kannattaa kääntyä vaikkapa toimialojen työhyvinvoinnin asiantuntijoiden puoleen.”
07 STRATEGISEN JOHTAMISEN VÄLINE Sinikka: ”Juuri niin. Itse asiassa johdossa valmistellaan parhaillaan 360-tyyppistä arviointia kaikille esimiehille. Haluan vielä painottaa Kunta10-tutkimuksen merkitystä strategisen johtamisen välineenä. Tulokset kertovat, miten olemme onnistuneet viemään muutoksia läpi kaupungin tasolla ja antavat Riitta: ”Olemme todenneet, että koska emme hyvän pohjan kehittämissaa johtamispalautetta, mietimme muita keinoja työlle.” tämän palautteen saamiseksi. Saamme johtamispalautetta alaisiltamme jo mainituissa kehityskeskusteluissa. Sen lisäksi olisi hyvä, jos saisimme esimiesten johtamista mittaavan 360-arvioinnin käyttöön Espoossa.”
06 MUITAKIN TYÖKALUJA ON
08 TUNNE LUOTTAMUKSESTA Riitta: ”Minusta on hyvä asia, että työntekijöiden työhyvinvointi painaa vaakakupissa. Espoon kaupungin työntekijänä tulee se tunne, että voin luottaa työnantajaani, jos minulle tulee ongelmia. Ratkaisut löytyvät.”
05 PALAUTE KERTOO LAAJEMMIN JOHTAMISEN KULTTUURISTA Sinikka: ”Kyllä, esimiehen näkemyksiä tarvitaan ehdottomasti, sillä muuten työntekijät voivat kuvitella, ettei näkemyksiä ole tai ettei esimies ole perehtynyt tuloksiin. Toit esiin senkin seikan, että johtamiseen liittyvät vastaukset raportoidaan vain yli 50 hengen yksiköistä. Olemme saaneet siitä kriittistäkin palautetta yksiköiltä. Johtamisen tuloksia tulkittaessa pitäisi muistaa, että ne eivät kerro yksittäisten johtajien johtamisesta, vaan johtamisen kulttuurista. Miten sinä koet tämän johtamisasian?”
04 KUUNTELE ALAISIASI Riitta: ”Kysyit siitä keskustelusta. Ennen yksikkötason keskustelua kävin muiden esimiesten kanssa tulokset läpi. Olemme siis käyneet keskustelua suoraan ympäristökeskuksen tasolla, koska johtamisen tuloksia ei raportoida niin pienen yksikön kohdalla kuin omani on. Toki voisimme keskustella asioista vielä omassa tiimissänikin, mutta se ei tunnu meistä tarpeelliselta. Itse keskustelussa esimiehen on maltettava pitää suunsa kiinni, sillä suurin viisaus tulee työntekijöiltä. Riittää, että esimies kertoo näkemyksensä lopuksi.”
Johtaja Riitta Pulkkinen, Villa Elfvikin luontotalo, ympäristökeskus
15
virtaa tyOhOn!
TEKSTI RITVA-LIISA SANNEMANN KUVAT JONNE RÄSÄNEN/OTAVAMEDIA
Uusi talo mullistaa työtavat Reipas laulu kantautuu Viherlaakson muistipalvelukeskuksen käytäville ja kutsuu mukaan yhteiseen hetkeen lasitetulle terassille. Lippajärvelle avautuva näköala on mykistävän kaunis, mutta ihailtavia ovat myös saneeratun talon uudet työtavat.
V
iherlaakson muistipalvelukeskus avasi ovensa maaliskuussa uudistaen samalla koko työkulttuuria. Taloon tuli uusia tehtäväkuvia ja -nimikkeitä, ja myös perinteisiä hoitajien tehtäviä myllättiin uuteen uskoon. – Lähdemme siitä, että kaikilla on laajat tehtäväkuvat. Jokaisen työntekijän pitää olla valmis palvelemaan asukkaita ja omaisia. Kukaan ei voi sanoa, että tämä tehtävä ei kuulu minulle, toteaa palveluesimies Sirpa Kotsalo. Yksi muutoksista näkyy siinä, että talon käytävillä ei liiku valkotakkisia, sillä henkilökunta pitää omia vaatteitaan ja halutessa suojaessua. Tämä vahvistaa tunnetta siitä, että toimitaan kuin isona perheenä. – Meillä keskiössä on asukas, ja hoitajien
16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 3 SYYSKUU 2014
perinteinen rooli on siirretty taustalle. Emme keskity puhumaan vaippojen vaihdosta ja muusta perushoidosta, vaan yhteisestä ajasta ja tekemisestä asukkaiden kanssa, Sirpa kuvailee. Asukkaat ovat keskuksessa vuokralaisina, ja jokaisella on oma yksiö, jonka he ovat saaneet kalustaa omaistensa kanssa haluamallaan tavalla. Lisäksi on kaksi kaksiota, joissa asuu pariskunta. Asukkaiden tiloihin mennään kuin koteihin eikä kuin hoitohuoneisiin.
Laaja tehtäväkuva vaati asennemuutosta työhön Muistipalvelukeskuksessa henkilöstöä on 50, ja suurin osa aloitti uusina työntekijöinä. Jo rekrytointivaiheessa kiinnitettiin huomiota siihen, että henkilöllä on halua sitoutua laajaan tehtäväkuvaan.
Uusi sairaala nousee ihmisiä varten
Asukkaat kokoontuvat päivittäin yhteiseen vapaa-ajan viettoon terassille. Yhteisöllisyys ja yksityisyys kulkevat käsi kädessä.
– Tehtävänimikkeitä myös monipuolistettiin. Taloon palkattiin palveluesimiehen lisäksi palveluvastaava, palveluohjaaja ja -sihteeri sekä uutena ammattiryhmänä hoiva-avustajia, Sirpa kertoo. Henkilökunta viettää kahvi- ja ruokatauot asukkaiden kanssa ja keskittyy heidän päivärytminsä ja yksilöllisten tarpeidensa toteuttamiseen. Juuri muistisairaat tarvitsevat tavallista enemmän hoitajan läsnäoloa. Laajan vastuunkannon soveltaminen arkityöhön on vaatinut asennemuutosta ja ◗
Asiakaskeskeisyys ohjaa Espoon uuden sairaalan suunnittelua ja rakentamista. Kuningasajatuksena on luoda ympäristö, jossa henkilökunta on lähellä potilasta ja tukee kuntoutumista entistä paremmin yhdessä omaisten kanssa. Uusi sairaala alkaa jo saada muotoaan Jorvin kupeessa. Vuonna 2016 valmistuva talo tuo saman katon alle nykyiset Puolarmetsän sairaalatoiminnot, Jorvin kolme terveyskeskusosastoa ja Muuralan päiväsairaalan. — Uudella sairaalalla on kolme isoa kehittämislinjaa: sujuvoittaa hoitoa ja kuntoutusta, helpottaa potilaiden ja omaisten osallistumista hoitojakson aikana sekä ohjata henkilökunnan voimavaroja potilastyöhön, kertoo projektipäällikkö Elina Kylmänen. Henkilöstö on osallistunut alusta pitäen uuden sairaalan suunnitteluun. Monia käytännön kysymyksiä ratkotaan vieläkin päivittäin. Suhtautuminen on ollut innostunutta, vaikka uusien tilojen tiedetään haastavan myös toimintakulttuurin muutokseen. — Järjestämme koulutusta ja perehdytystä uusiin käytäntöihin. Kesän jälkeen Puolarmetsään valmistuu uuden sairaalan mallipotilashuone, jossa pääsee harjoittelemaan toimintaa, esittelee ylihoitaja Tiina Pahikainen. Uuteen taloon tulee vain oman wc:n ja suihkutilan käsittäviä yhden hengen potilashuoneita, mikä on merkittävä muutos aiempaan. 15 potilashuonetta muodostaa pienryhmän, jolla on torimainen kuntoutus- ja ruokailutila sekä aputiloja. Osasto koostuu 3—4 pienryhmästä ja yhteisistä tiloista. — Uskomme, että pienryhmä tuo hoitavat henkilöt lähemmäs potilasta ja helpottaa vuorovaikutusta. Omat huoneet puolestaan parantavat intimiteettisuojaa ja infektioiden torjuntaa sekä mahdollistavat läheisten yöpymisen sairaalassa, Tiina visioi. — Suuri muutos on, että hoitajat saavat mobiililaitteeseensa potilaan kutsuhälytykset, jolloin he voivat olla paremmin yhteydessä potilaisiin, Elina mainitsee. Tukipalveluita kehittämällä, esimerkiksi hoitotarvikkeiden täyttöpalvelulla, vapautuu henkilökunnan aikaa potilaiden hyväksi.
Espoon uusi sairaala • viisi osastoa, 255 potilaspaikkaa. • saattohoitoyksikkö, 15 paikkaa. • polikliinisiä palveluita, esimerkiksi päiväsairaala, kotisairaala, geriatrian poliklinikka, kuntoutustilat ja apuvälineyksikkö.
17
vanhoista tavoista poisoppimista. Palaset ovat loksahdelleet kohdalleen pikkuhiljaa keskustelujen ja kokeilemisen kautta. – Olemme ottaneet tosissamme ajatuksen oman työn kehittämisestä. Hoiva-asuminen ohjaa työntekijöitä pois tehtäväkohtaisesta suorittamisesta ja haastaa tekemään työtä ajatuksen kanssa, Sirpa mainitsee. Ideana on vahvistaa asukkaiden itsemääräämisoikeutta, kognitiivisia taitoja ja kuntoutumista. Asukas voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, syödäänkö tänään ruokasalissa, terassilla, ulkona vai parvekkeella. Vaihtoehdot tuovat mielekkyyttä sekä työntekijälle että asukkaalle.
Omatoimisuuteen kannustusta turhan paapomisen sijaan Laitosmaisuuden karistaminen näkyy niin keskuksen toimintatavoissa kuin myös sisustuksessa. Viehkeät olonurkkaukset nojatuoleineen kutsuvat yhdessäoloon, monitoimitilassa on mahdollisuus yhteisiin askareisiin, kuntosalilla pääsee treenaamaan ja pitkällä ulkoparvekkeella kohentamaan kestävyyskuntoa.
— Asukkaat ovat päähenkilöitä Viherlaakson muistipalvelukeskuksessa, ja jokainen työntekijä on valmis palvelemaan heitä, kertovat aluepäällikkö Minna PartanenBjörk (vas.) ja palveluesimies Sirpa Kotsalo.
”Hoiva-asuminen ohjaa työntekijöitä pois tehtäväkohtaisesta suorittamisesta ja haastaa tekemään työtä ajatuksen kanssa.”
ilmoittavat poistumisaikeissa olevasta asukkaasta antamalla hälytyksen hoitajan kännykkään. – Teknisten laitteiden ideana on lisätä asukkaan turvallisuutta. Muistisairaat eivät välttämättä osaa hälyttää hoitajaa turvarannekkeella, joten modernin hoivateknologian käyttöönotolla tuetaan oikea-aikaisen avun saantia, Sirpa selvittää.
Omaiset tiiviisti mukaan ja asukkaiden toiveet huomioon Muistisairaiden erityistarpeet on otettu huomioon monissa pienissä yksityiskohdissa, mikä on omiaan helpottamaan henkilökunnan työtä ja asukkaan omatoimisuutta turhan paapomisen sijasta. – Esimerkiksi ruokalinjastoissa on käytetty punaista tehosteväriä tarjottimissa ja lautasten reunoissa helpottamaan asukkaan hahmottamista. Kylpyhuoneissa tehosteväri auttaa hahmottamaan kahvat ja muut tarttumakohdat, aluepäällikkö Minna Partanen-Björk esittelee. Kylpyhuoneissa peilit on mahdollista piilottaa rulo-oven taakse, koska osa muistisairaista ei tunne enää omaa kuvaansa, vaan luulee, että kotona on vieras ihminen. Asunnoissa on älylattia, johon voidaan asettaa erilaisia hälytystoimintoja esimerkiksi kaatumisen ja vuoteesta poistumisen varalta. Turvarannekkeet
Asukaslähtöinen palvelukonsepti muuttaa myös omaisten roolin. Läheiset toivotetaan tervetulleeksi osallistumaan yhteiseen arkeen ja olemaan asukkaan tukena. – Järjestämme omaisten kanssa yhteistyökokouksia, joissa luodaan hoito- ja palvelusuunnitelma muistisairaalle. Näin pystymme ottamaan huomioon asukkaan yksilölliset mieltymykset ja toiveet, Minna toteaa. Yksilöllisyys näkyy myös asukkaan päivärytmin kunnioittamisessa. Ruokailuajat on porrastettu niin väljästi, että myös aamuntorkut ennättävät saada aamiaisen ja muut ateriat. Henkilöstö kehittelee virkistys- ja harrastustoimintaa sekä yhteistyötä vapaaehtoisten kanssa. Asukkaille tarjotaan päivittäinen ulkoilumahdollisuus, joka on kytketty henkilökunnan työvuorojen vaihtumisen saumaan. ●
Viherlaakson muistipalvelukeskus • 48 pitkäaikaista ympärivuorokautista hoiva-asuntoa ja 15 lyhytaikaishoidon paikkaa. • Tarjoaa puhelinpalvelua ja muistineuvontaa talon palvelupiirissä oleville sekä päivätoimintaa kotona asuville muistisairaille. • Toimii Elä ja asu -konseptin mukaisesti, kuten myös kaksi vuotta sitten avattu Kauklahden seniorikeskus.
18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 3 SYYSKUU 2014
mun maanantai
TEKSTI KAI FOGELHOLM KUVAT MIKKO KIVINEN JA PIRKKO-LIISA MERIKOSKI
VASEMMALLA Ympäristö-
taide tuo elämyksiä arjen kulkureiteille. Sakari Kannoston Raja-teos on tehty päiväkodeista saadusta kierrätysmateriaalista. KESKELLÄ Kai ja Suvelan
asukaspuiston vastaava ohjaaja Leea Hämäläinen keskustelevat asukaspuiston uusista tiloista, jotka sijoittuvat Suvelaan rakennettavaan uuteen kappeliin.
Kai Fogelholm työskentelee teknisen ja ympäristötoimen esikunnassa projektipäällikkönä ja vastaa valtion asuinalueohjelmasta Espoossa. Hänelle kehittäminen on elämäntapa.
. Maanantai 11.8 0 klo 07.3 sittelyä Sähköpostien kä . oja itt so ja puhelin 0 klo 09.0 kous remonttiin Kirstin koululle, ko intaan liittyen. ja Icehearts-toim klo 11.00 sässä Käynti Voimanpe . Suvelassa klo 12.00 n lukua. Lounas, alan lehtie klo 12.30 n suunnittelua. Syksyn työtehtävie klo 14.00 heilupuiston Kirkkojärvelle, ur n tilannekatsaus. kenttärakennukse klo 15.30 n harrastukset Kotimatkalle, laste kutsuvat.
ALHAALLA Kirkkojärven
urheilupuiston uusi kenttärakennus valmistuu vuoden vaihteessa.
Unelmaduunia
toimistorottana
”A
loitin työt 2001 kaupunkisuunnittelukeskuksessa ja viime syksynä siirryin työt mukanani esikunnan asuntoyksikköön. Lähiöistä en tunnu pääsevän eroon. Kerrostalovaltaiset Suvela ja Kirkkojärvi ovat peruskorjausiässä, ja työmotivaatiota ruokkivia haasteita riittää: poliitikkojen, hallinnon, asukkaiden ja alueen toimijoiden ristiaallokossa pitäisi luovia niin, että löytyy paras mahdollinen etenemispolku.
Lomalta palattuani olen edistänyt Espoon keskuksen Espoo-päiviä ja järjestänyt Icehearts Espoolle tiloja peruskorjattavaan Kirstin kouluun. Tilat näyttäisivät järjestyvän, mutta vielä tarvitaan lisäselvittelyä. Toiminta täydentää yhteistyöverkostoani, yhteistyöstähän kehittämisessä on kyse. Onnistuminen työssä palkitsee, stressiä synnyttää eniten hidas eteneminen, mottoni kun on: do it now!” ●
19
pitkin ja poikin kuvat Espoon kaupunki
LUKU AVATTUNA
51 454 ruokalippua
i Visit Espoo (Espoon Matkailu Oy) on Espoon kaupungin tytäryhtiö. Tutustu kokous- ja tapahtumajärjestäjille suunnattuun verkkopalveluun: kokousespoo.fi. Espoossa ja Kirkkonummella on yli 15 kokous- ja kongressihotellia, kaksi kongressikeskusta (Dipoli ja Espoon kulttuurikeskus), viihtyisiä kartanoita, huviloita ja muita tiloja.
TAPAHTUMAJÄRJESTELYT
Tilaisuus järjestettävänä… apua! > TIESITKÖ, ETTÄ Visit Espoon väki tarjoaa maksuttomasti
apua kokousten ja kongressien suunnitteluun ja ideointiin? Suunnitteletpa sitten isoa tai pientä tapahtumaa, kokous- ja kongressitiimi on luonteva kumppani hommaan. – Meiltä saa asiantuntija-apua kokousten ja kongressien ennakkosuunnitteluun, ja meidän kauttamme voi tiedustella Espoo-aiheista esittelymateriaalia. Tietysti meillä on myös hyvin hanskassa kaikki espoolaiset kokouspaikat ja majoitusvaihtoehdot, kertoo kongressi- ja matkailukoordinaattori Miikka Valo. – Avustamme myös oheis- ja seuralaisohjelmien suunnittelussa. Moni ei varmaan osaa ajatellakaan, mitä kaikkia mahdollisuuksia löytyy ihan tästä läheltä. Siinä me olemme vahvoja. Tarjolla on vaikkapa rekikoira- ja lumikenkäsafareita, saaristoristeilyjä, arkkitehtuurikierroksia tai kulttuurielämyksiä.
20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 3 SYYSKUU 2014
8 655 sähköistä työmatkaseteliä 8 977 lippua urheilu- tai kulttuuritapahtumaan > YHTEISPALVELU MYY kaupungin
henkilökunnalle ja kuntalaisille lippuja ja seteleitä erilaisiin tarkoituksiin. Edellä mainitut huikeat määrät lippuja ovat kulkeneet yhteispalvelupisteiden henkilökunnan näppien kautta alkuvuonna 2014. Kun kyseiset luvut kertoo neljällä, niin päästään huikeaan määrään vuositasolla, yli 200 000 ruokalippua!
5
HALLINTO
KIITÄ TYÖKAVERIA! KUKA ON MIELESTÄSI KIITOKSEN ARVOINEN TYÖKAVERISI?
Ota meihin yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi
Espoo Logistiikka -liikelaitoksen Juhani Nyholm kiittää konesähköasentaja Mikko Kähköstä. Kaverukset ovat kuusi vuotta sitten aloittaneet työt auto- ja konepalveluissa, ja he ovat oppineet paljon toisiltaan. Auto- ja konepalveluissa on yli 1 000 korjaustapahtumaa joka vuosi. Mikko korjaa ns. raskaan puolen ajoneuvoja ja hydraulisia laitteita. ”Kiitos Mikko! Kiitän sinua kaikesta avusta työssä. Sinulta saa aina apua, kun sitä tarvitsee. Sinun kanssasi ei koskaan tule kärhämää, sillä vaikutat omalta osaltasi siihen, että meidän työilmapiiri on aivan loistava. Sinun osaamisesi on erittäin monipuolista. Meillä on hyvä olla töissä, koskaan ei jää yksin tai ilman apua.” Terveisin Juhani Nyholm, konesähköasentaja, Espoo Logistiikka -liikelaitos
Mikko Kähkönen (oik.) ja Juhani Nyholm tekevät töitä rinta rinnan, korjaamon valoisissa ja siisteissä tiloissa.
Vasta julkaistu viestinnän käsikirja auttaa meitä viestimään yhtenäisesti niin, että kuntalaiset ja muut palvelujemme käyttäjät tunnistavat, kenen kanssa he asioivat.
faktaa viestinnästä
1
Meistä jokainen on Espoon käyntikortti Kuntalaisten silmissä olemme aina Espoon kaupungin edustajia. Kokemukset kaupungin palveluista muokkaavat mielikuvaa Espoosta: kuunneltiinko asiaani, miten minuun tai läheiseeni suhtauduttiin, sainko apua.
3
Ammattiapua? Jos kaipaat apua vaikkapa mediaviestintään tai kriisiviestintäsuunnitelman laatimiseen, ota rohkeasti yhteyttä oman toimialasi viestintäväkeen. Kaikki viestinnän ohjeet ja apuvälineet löydät Essistä: Essi > Palvelut > Viestintä.
2
Yhtenäinen ilme on hyvää palvelua Kaikessa viestinnässä käytetään Espoon visuaalista ilmettä, joka muodostuu Espoon tunnuksesta, vaakunasta, typografiasta, väreistä ja kuvamaailmasta. Yhtenäisen ilmeen käyttö auttaa meitä tekemään materiaaleistamme laadukkaita. On myös kuntalaisten kannalta hyvä, että olemme helposti tunnistettavissa.
A ÄN KÄSIKIRJ - VIESTINN PUNKI ESPOON KAU
2014
4 Some
Kaupungilla on lukuisia sosiaalisen median kanavia. Tykkää meistä Facebookissa ja seuraa Twitterissä! Espoo somessa -yhteenveto löytyy osoitteesta espoo.fi/some.
-
5
Minä ja työkaverini
Tehokkaimmillaan työyhteisöviestintä on esimiehen ja tiimien päivittäistä vuorovaikutusta. Jokaisen työntekijän vastuulla on olla aktiivinen, ottaa selvää ajankohtaisista asioista sekä viestiä omiin työtehtäviin liittyvistä asioista muille.
21
pomotentti
TEKSTI JARI KALLIO KUVA JORMA MARSTIO/OTAVAMEDIA
1Miksi sisäilman toimintatapaohjeet laaditaan? Sisäilman ongelmiin liittyy paljon ennakkoluuloja ja epätietoutta, joten mahdollisimman selkeät toimintatavat ovat tarpeen. Monet asiat organisaatioissa ovat muuttuneet, joten sisäilma-asioissa toimimista halutaan selkeyttää. Nyt tehdyt ohjeet on suunnattu esimiehille, mutta seuraavaksi tuotamme koko kaupungin henkilökunnan kattavan sisäilmaohjeen.
3Kuinka kiinteistöjen kunnossapito toimii ongelmatilanteessa? Espoo Kiinteistöistä ilmoitetaan asian käsittelyyn ottamisesta viiden päivän kuluessa ongelman ilmoittajalle. Kiinteistöön tehdään alustava tarkastus. Jos selviä puutteita löytyy, niin kunnossapito korjaa ne, mikäli se on mahdollista. Jos ongelma vaatii laajempaa tai tarkempaa sisäilmaselvitystä, kolmen henkilön sisäilmayksikkö ryhtyy selvittämään ongelmaa.
2Miten pitää toimia, jos havaitsee kosteusvaurioita rakenteissa tai henkilökunta saa oireita, joiden epäillään johtuvan sisäilmasta? Oireista voi ilmoittaa esimiehelle, joka saattaa asian kiinteistönhoitajan tietoon. Joskus vika voi olla vaikka ilmanvaihtolaitteistossa, jonka kiinteistönhoitaja saa korjattua. Jos kiinteistönhoitaja ei onnistu ratkaisemaan ongelmaa, niin hän tekee ilmoituksen asiasta Espoo Kiinteistöpalveluihin.
4Mikä on sisäilmayksikön tehtävä? Sisäilmayksikkö tarkistaa kohteen ja käyttää konsultteja varsinaisiin sisäilmatutkimuksiin. Kaikkia tutkimuskeinoja ei yleensä oteta heti käyttöön, vaan selvitämme ensin
todennäköisimmät asiat ja etenemme sen mukaan, mitä lähtöselvityksessä on havaittu. Jokainen tutkimusvaihe tuo lisätietoa, jonka perusteella seuraavat tutkimusvaiheet voidaan suunnitella.
”Oireista voi ilmoittaa esimiehelle, joka saattaa asian kiinteistönhoitajan tietoon.” 5Miten sisäilmaa tutkitaan? Sisäilman näytemenetelmät eivät anna yksiselitteisiä tuloksia, mikä tekee tilanteen usein hankalaksi. Jos rakenteissa epäillään kosteusvaurioita, voidaan niiden pintaosien kosteutta arvioida pintakosteusilmaisimilla tai rakenteisiin voidaan porata reikiä kosteuden mittaamiseksi syvemmältä. Aistinvaraiset havainnot, kuten näkyvät vauriot ja haju, ovat tärkeitä vauriolähteiden selvittelyssä. Tietämys ja kokemus ovat sisäilmahavainnoissa parhaita työkaluja.
6Kuinka homeongelma saadaan selville? Rakenteiden ja sisäilman mikrobistoa voidaan selvittää materiaali- ja ilmanäyttein. Näytteiden huonona puolena on se, että niiden analysointi vie aikaa, eikä tuloksista suoraan voida vetää johtopäätöksiä sisäilman laadusta. Lopulliset johtopäätökset vaativat muita sisäilmaselvityksiä. 7Onko sisäilma Espoon kiinteistöissä suuri ongelma? Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna sisäilman ongelmat ovat hyvin samantyyppisiä ja -laajuisia. Helsinki ehkä poikkeaa muista sillä, että siellä on vielä vanhempia ja rakenteiltaan erityyppisiä rakennuksia. Espoossa on vuosittain noin 30 uutta sisäilman ongelmakohdetta, joista 5—10 on vakavia. 8Kuinka toimitaan vakavissa tilanteissa? Tarvittaessa perustetaan kohdekohtainen sisäilmaryhmä, jonka tärkeä tehtävä on tiedottaa kaikille osapuolille, kuinka ongelman selvittäminen ja korjaaminen etenee. Ryhmässä on kiinteistön käyttäjien edustaja sekä asiantuntijoita eri toimialoilta, kuten esimerkiksi terveydenhuollosta.
Tilakeskuksen tutkimuspäällikkö Jaakko Mentunen:
Selkeä toimintapa sisäilman ongelmiin Espoo selkiyttää sisäilman ongelmien käsittelyä. Uudet ohjeet jaettiin ensin esimiehille, jotta nämä osaavat toimia heti oikein, kun ongelma havaitaan. 22 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 3 SYYSKUU 2014
tikusta asiaa
haaste
Työn orjasta työn herraksi
Uusia näkökulmia työntekoon
ALOITIN TYÖPÄIVÄNI silmäilemällä sähköposteja, samaan
tapaan kuin useimpina aamuina. Kahlasin läpi lukemattomia viestejä: vastailin kysymyksiin, välitin viestejä eteenpäin sekä etsin tietoa työtiloista, verkkolevyiltä, ties mistä. OSA VIESTEISTÄ oli epäselviä: niistä ei ilmennyt, mitä minun
odotettiin tekevän ja missä aikataulussa. Selvittely vei aikaa. Väliin sain hälytyksiä vanhemmista viesteistä tai tehtävistä, joihin pitäisi reagoida. LYNC ALKOI vilkkuttaa näytön alareunassa. Työkaverilla oli
asiaa. Hetken aikaa viestittelimme ja palasin taas kesken jääneeseen sähköpostiin. ME TIETOTYÖLÄISET surffailemme työpäivän aikana lukemat-
tomia kertoja järjestelmästä toiseen ja teemme montaa asiaa samanaikaisesti. Aivoparkamme kuormittuvat runsaasta informaatiomäärästä, jatkuvista keskeytyksistä, monien tehtävien samanaikaisuudesta ja tekemättömien töiden listasta. Usein työpäivän päättyessä on tunne, että on tullut tehtyä kaikenlaista, mutta silti ei ole saanut aikaiseksi sitä, mitä oli ajatellut. OLEN JO useasti ajatellut ryhtyä työpäiväni herraksi. Reseptin-
hän tiedämme kaikki: suunnittele päiväsi, käytä työvälineitä tehokkaasti, järjestä online-kokouksia, älä vilkuile sähköpostiasi koko ajan ja niin edelleen. Ohjeistusta ovat lehdet ja netti pullollaan. JOKA KERRALLA kuitenkin retkahdan. Olen tässä yhtä huono
kuin laihduttamisessa tai kuntokuureissa. Miten saisin tämän tällä kertaa onnistumaan? Pitäisikö minun haastaa työkaverini mukaan työtapatalkoisiin? Jos kiloklubi auttaa laihduttajaa, voisiko työtapatiimi auttaa meitä tässä?
TIINA TOPAKKA PAKINOI
”Mitäpä jos...” ...laittaisit hyvän ajatuksen jakoon? Pyöritteletkö mielessäsi ideaa, jonka avulla työtäsi voisi tehostaa? Tuntuuko siltä, että ideassa on viisauden jyvä, mutta jotain vielä puuttuu? Tiesitkö, että Essissä on paikka, jossa ideanpoikasia voi työstää joukkovoimalla? Keskustelupalstalla ideoita voivat kehitellä eteenpäin sellaisetkin ihmiset, jotka eivät muuten ole kyseisen asian kanssa tekemisissä. Ideoiden kehittelijä voi saada arvokkaita kommentteja ja tietysti vaikka myöhemmin ilmoittaa ideansa kaupunginjohtajan innovaatiokilpailuun. Keskustelupalsta on paikka, jossa koko ajan tapahtuvia uudistuksia ja edistysaskeleita voitaisiin jakaa myös muille tiedoksi. Olisi harmi, jos hyvät ideat jäisivät vain paikallisiksi ideoiksi. Mitäpä siis, jos kertoisit omista kokemuksistasi muillekin? Kerro, miten olet onnistunut tuunaamaan työtäsi paremmaksi? Virallisiakin aloitteita voi toki edelleen tehdä, mutta keskustelupalstan tarkoituksena on keventää ehdottamisen ja ideoinnin kynnystä ja ennen kaikkea tarjota mahdollisuus joukkovoiman hyödyntämiseen ideoiden kehittelyssä. Parhaimmillaan tämä voisi olla sitä, että jostain vielä jäsentymättömästä ideanpoikasesta hioutuu keskustelun kautta timantti. Isoin porkkana on se, että keskustelun avulla jokainen meistä voi saada uutta puhtia omaan työhönsä. Pienempänä porkkanana kerrottakoon, että rakentavimmat keskustelijat palkitaan vuosittain pienellä lahjalla.
TYÖTAVOISTA JA NIIDEN KEHITTÄMISESTÄ
Lue lisää: Essi > Yhteiset > Yhteistoiminta > Aloitetoiminta
23
kestava kehitys
Ensimmäinen Reilun kaupan koulu REILUN KAUPAN YHDISTYS MYÖNSI HUHTIKUUSSA HÖSMÄRINPUISTON KOULULLE REILUN KAUPAN KOULU -ARVONIMEN.
Hösmärinpuiston koulu sai arvonimen ensimmäisenä peruskouluna Suomessa. Koulun oppilaat ovat esikoululaisista tokaluokkalaisiin. Koulussa opetetaan globaalia vastuuta ja osallistutaan vuosittain Reilun kaupan viikolle. Koulu vaalii kestävän kehityksen arvoja laajasti ekologisesti ja sosiaalisesti, sillä sille on myönnetty aiemmin myös Vihreä lippu - ja Unicef-koulun arvonimet. — Painotamme kestävän kehityksen taitoja, jotka ovat osa arkipäiväämme. Haluamme kasvattaa lapsista globaaleja maailman kansalaisia. Korostamme ihmisarvon, eri kulttuurien, uskontojen ja työn kunnioittamista. Oppilaissamme on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia, kertovat luokanopettaja Maija Hakala (kuvassa oik.) ja rehtori Marjut Tenkanen.
Tänä vuonna koulun pienet oppilaat saivat ensimmäiset Reilun kaupan opetusmateriaalit käyttöönsä. Niiden avulla sellaisenkin opettajan on helppo opettaa, joka ei ole perehtynyt asiaan. Vuonna 2016 kestävän kehityksen arvot ovat entistä painavammin opetussuunnitelmassa mukana. — Haastamme kaikki Espoon kaupungin koulut mukaan kestävän kehityksen opetukseen. Toiminta ei ole vaikeaa eikä tuo lisäkuluja — siihen pitää vaan ryhtyä, Marjut ja Maija kannustavat. Katso video Hösmärinpuiston koulusta: www.espoo.fi > Espoon kaupunki > Tietoa Espoosta > Reilu Espoo
Mitä mieltä? MIKÄ OLI LEHDEN PARAS JUTTU? MISTÄ HALUAISIT LUKEA LISÄÄ?
Kehu tai hauku, kunhan kerrot mielipiteesi meille. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan palkinto, jossa voittaja voi valita yhden kirjan kuvassa näkyvistä vaihtoehdoista. Ota yhteyttä Essissä tai s-postilla: wieteri@espoo.fi. Vastausaika päättyy 31.10.
24 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 3 SYYSKUU 2014