Wieteri 2/2017

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 2 TOUKOKUU 2017

04

Inger pitää valtuuston toiminnan pyörimässä

12

Miten hyvin Palvelutori toimii?

Toiminnallista toipumista

06

Uudessa sairaalassa on tiivistä yhdessä tekemisen meininkiä

22 Sanna Svahn: ”Visiona Suomen parhaat terveys­palvelut”

2 /2017 palstat

12

3 terveiset

Uusien palvelutorien ­tulevaisuus on avoin

14 hetkinen Espoota 19 kuntalaisella töissä 20 pitkin ja poikin 23 tikusta asiaa, kysymys&vastaus 24 kestävä kehitys, kilpailu

pitkä wieteri

Millaisia haasteita Iso Omenan palvelutoriin on liittynyt? Mitä hyötyjä se on tarjonnut, hallinto- ja kehittämis­ johtajat Kirsi Remes ja Harri Kivinen?

16

virtaa työhön

Harjoittelijat oppivat ja opettavat

04

Harjoittelijat tuovat raikkaan tuulahduksen työyhteisöihin. HARRI on työväline, joka auttaa harjoittelun onnistumisessa.

kädenjälki

22

Valtuuston toiminta hyppysissä

”Parasta terveys­ palvelua Suomessa”

Inger Strömberg on toimisto­ sihteerinä pyörittänyt kaupungin­ valtuuston toimintaa jo 43 vuoden ajan.

Mitkä ovat tärkeimmät kehittämiskohteet Espoon terveyspalveluissa ja miten sote etenee, johtaja Sanna Svahn?

pomotentti

06 ajassa

Espoo-tarina johtaa tavoitteisiin

A

alto-yliopistossa tehdyn arvioinnin mukaan Espoo-­ tarina on ollut erinomainen ja myös kansainvälisesti ainutlaatuinen tapa johtaa strategiaa. Asukkaiden tyytyväisyys palveluihin on kasvanut ja henkilöstö on ollut motivoitunutta. Olemme muun muassa onnistuneet vähen­ tämään 65 000 sairaslomapäivää valtuustokauden aikana. ­Esimiehistä yli 90 % kokee, että Espoo-tarina näkyy heidän ­arjessaan. Espoolaisen johtamisen kehittämisen projekti perustettiin tukemaan Espoo-tarinan toimeenpanoa sekä luomaan yhteiset johtamisen kulmakivet kaupungille. Periaatteena oli se, että johtajat ja esimiehet kehittävät itse omaa työtään. Vuonna 2012 luotiin uusi Esimiesareena-foorumi, josta on tullut yhteinen vuosittain järjestettävä tapahtuma kaikille kaupungin esimiehille. Tärkeä oivallus oli, että esimiehillä on toimialasta riippumatta samanlaisia haasteita ja että keskustelujen muodossa saatu vertaistuki on tärkeää. Kasvavassa kaupungissa riittää kehitettävää. Espoolaiseen johtamiseen liittyy hereillä pysyminen ja jatkuva parantaminen. Uusi valtuusto saa syksyllä päätettäväkseen uuden Espoo-tarinan. Sen pohjaksi kysyimme viime syksynä Mun Espoo on -kyselyllä henkilöstön ja asukkaiden näkemyksiä siitä, millainen Espoo on ja millainen sen pitäisi olla. Elokuusta lokakuuhun netissä auki olleeseen kyselyyn vastattiin 6 150 kertaa, ja se keräsi yhteensä 21 600 yksittäistä ehdotusta tai kommenttia. Myönteinen yhdessä kehittämisen henki jatkuu. Onnistumme asioissa, jotka myös asukkaat kokevat tärkeiksi.

Jukka Mäkelä

Toiminnallinen sairaala edistää toipumista

kaupunginjohtaja

Nopeasti hoitoon, kuntoutukseen ja takaisin kotiin. Uudessa sairaalassa on vahva tekemisen meininki. WIETERI on Espoon kaupungin henkilöstölehti • JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä • PÄÄTOIMITTAJA Satu Tyry-Salo • TOIMITUSNEUVOSTO Heli Holm, Arja Karasvirta, Ilkka Paalanen ja Taina Vehviläinen • TUOTTAJA Anna Haikarainen, Otavamedia OMA • ULKOASU JA TAITTO Otavamedia OMA • PAINO PunaMusta • REPRO Aste Helsinki • ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) • YHTEYSTIEDOT wieteri@espoo.fi Kansikuvassa on fysioterapeutti Robert Nyman (kuva: Juho Kuva)

2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

TOUKOKUU 2017

PÄÄKIRJOITTAJA MUISTUTTAA, MITEN TÄRKEÄÄ JATKUVA KEHITTÄMINEN JA TOIMINNAN PARANTAMINEN ON.

terveiset

Ajankohtaisia asioita

Uimarantoje n lämpötila- ja levätiedot lö ytyvät ensi kesänä u udesta ulkoliikunta .fi -palvelusta.

Asetu ehdolle työsuojeluvaaleihin > VAALEISSA VALITAAN työsuojeluvaltuu-

ENERGIAA PÄIVÄÄN

Hyödynnä liikuntaetusi > ESPOO TARJOAA henkilöstölleen monia

liikuntaetuja. Voit osallistua esimerkiksi tiettyihin juoksutapahtumiin alennettuun hintaan. Kesällä tarjolla on myös muun muassa suunnistusta ja jalkapalloa. Nyt on aika ilmoittautua 16.–17.9. järjestettävälle Rantamaratonille. Se järjestetään 10. kerran, ja juhlavuoden kunniaksi reittejä on uudistettu. Matkat ovat 5 km (ei ajan­ ottoa), 10 km, 21,1 km ja 42,2 km. Hinta kaupungin työntekijöille on 10 euroa, ja sen voi maksaa ePassilla. Edun saat, kun ilmoittau-

dut Essin kautta Espoon kaupungin omalla ilmoittautumislomakkeella. ePassin liikunta- ja kulttuuriedun saavat kaikki, joiden työsuhde kestää vähintään 90 päivää. Kaupungin työntekijät voivat myös käydä uimassa ilmaiseksi 100 kertaa vuoden aikana Espoon uimahalleissa. Ilmaiset kunto­ jumpat ja Espoon Kunnon jaostojen järjestämät liikunnat jatkuvat syksyllä eri puolilla Espoota. Tutustu tarjontaan: Essi > Wieteri > Virkistystoiminta

Kankean kropan syynä kireät lonkankoukistajat? JOS ISTUT PÄIVITTÄIN pitkiä aikoja työ-

pöydän ääressä tai auton ratissa, niin selkä, ryhti ja liikuntaharjoittelukin voivat kärsiä kireistä lonkankoukistajista. Jo muutaman tehokkaan venytyksen tekeminen auttaa. Käytä hetki lihasten lämmittelyyn ennen venyttelyä esimerkiksi heiluttelemalla jalkoja seisoma-asennossa eteen ja taakse.

tetut vuosille 2018–2021. Työntekijät valitsevat työpaikkansa edustajiksi työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Ehdolle asettuminen alkaa syyskuussa, ja vaalit pidetään lokakuussa. Ehdokkaaksi voivat asettua kaikki työntekijät työnantajan edustajia lukuun ottamatta. Valtuutettu edustaa työntekijöitä työsuojeluasioissa. Hän perehtyy työsuojelu­ säännöksiin sekä työympäristön ja työ­ yhteisön turvallisuuteen ja terveyteen. Hän osallistuu työsuojelutarkastuksiin ja -tutkimuksiin. Tehtävässä menestymisen kannalta keskeistä on työsuojeluosaaminen, esimerkiksi työsuojelutehtävässä toimiminen tai suoritettu työsuojelun peruskurssi sekä asiakaslähtöinen aktiivinen, ratkaisukeskeinen ja valmentava työskentelyote. Seuraa Essin uutisia.

Askelkyykky polvi lattiassa Liike venyttää sekä lonkankoukistajia että etureisiä. Kun kädet nostetaan ylös, myös vatsalihakset ja rintaranka venyvät. Asetu askelkyykkyyn niin, että taaimmaisen jalan polvi on lattiassa. Lantio on suoraan eteenpäin ja edessä oleva jalka 90 asteen kulmassa. Tuo kämmenet yhteen ja suorista kädet ylös. Pidä rintaranka avoimena ja katse yläviistoon. Hengitä rauhallisesti sisään ja ulos ja anna painovoiman vetää lantiota kohti lattiaa. Pysy asennossa noin 1 minuutti ja toista venytys toiselle jalalle.

kuva iStockphoto

3

kädenjälki

teksti Anna Haikarainen kuva Tommi Tuomi / Otavamedia

Valtuuston toiminta hyppysissä Toimistosihteeri Inger Strömberg tuntee Espoon kaupungin­ valtuuston toiminnan perinpohjaisesti jo pitkältä ajalta. Tänä keväänä kuntavaalit toivat ekstravipinää hänen työhönsä.

I

nger on työskennellyt kaupunginvaltuuston toimistosihteerinä vuodesta 1974 lähtien. Alkuun valtuusto kokoontui joka toinen keskiviikko. – 1970-luvulla kokoukset pidettiin Leppävaaran ammattikoulun liikuntasalissa. Roudasimme mukana isoa matkalaukkua, johon pakattiin kaikki asiakirjat ja muut tarvikkeet, Inger muistelee. Tuolloin ei vielä rajoitettu puheaikaa, ja kokoukset saattoivat venähtää aamuyöhön. 1970-luvun lopussa kokoonnuttiin Kivenlahdessa, kunnes Valtuustotalo valmistui 1979. 1970-luvulla oli räväkkää aikaa: pikkujouluja ja muita kosteita juhlia oli paljon. – Tänä päivänä juhlat ovat hävinneet, eikä viiniä kulu montaa lasia seminaareissakaan.

Ei kahta samanlaista kokousta Inger pitää paljon yhteyttä valtuutettuihin ja vastaa heidän kysymyksiinsä. – Valmistelen kokouksiin lomakkeet, kuten istumajärjestyksen, läsnäolo- ja estelistan. Esityslistan muutosehdotukset lähetän puhtaaksikirjoitettavaksi ja käännettäviksi, jotta kopiot niistä jaetaan kokouksissa. Kutsun myös varavaltuutetut paikalle tarvittaessa. Paikalla kokouksissa ovat Ingerin ja toisen toimistosihteerin lisäksi kielenkääntäjä

Fakta 1 Valtuustokokouksia järjestetään 12 kappaletta vuodessa, joista 6 on kevätkaudella, loput syyskaudella. Heinäkuussa ei kokoonnuta. Ylimääräisiä kokouksia oli ­ 2 viime vuonna. Valtuutetuista 11 oli läsnä kaikissa kokouksissa ajanjaksolla 1.1.2016– 20.3.2017.

4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

Fakta 2 Valtuustokaudella 2013–20.3.2017 jätettiin 92 valtuustoaloitetta ja 69 valtuustokysymystä. Eniten aloitteita, 26 kappaletta, jätettiin vuonna 2016. Ennätys tehtiin kokouksessa 27.2.2017, jossa esiin tuli 6 aloitetta.

TOUKOKUU 2017

ja puhtaaksikirjoittaja. Kokoukset ovat pitkiä tänäkin päivänä. Kokouksen jälkeen Inger päivittää tietoja verkkoon ja eri tilastoihin. Hän oikolukee kokouspöytäkirjat sekä vastaa kokousasiakirjojen arkistoinnista. Kuntavaalit ja valtuutettujen vaihtuminen tarkoittavat Ingerille kiireisiä päiviä koko kevään ajan. – On haaste saada kerättyä kaikkien perustiedot nopeasti vaalien jälkeen. Uudelle valtuustolle järjestetään 11 perehdytystilaisuutta, joiden järjestelyistä Inger vastaa. – Niissä käydään läpi muun muassa valtuuston toimintatapoja. Kesäkuussa uusi valtuusto paneutuu Espoo-tarinaan ja talousasioihin Korpilammella. Eri toimialat esittäytyvät uusille valtuutetuille elokuusta lähtien. Ingerillä on yksi erityisen painava kehitystoive jatkoa varten. – Kokoukset voisivat olla kokonaan sähköisiä, jolloin paksut kopiopaperipinot jäisivät pois. Kaupunginhallituksella näin on ollut jo pitkän aikaa. Hän toivoo myös, että valtuutetut ilmoittaisivat aina ajoissa, jos he eivät pääse paikalle. Se säästäisi monelta turhaa vaivannäköä ja kaupungilta rahaa. ●

Fakta 3 Kokoukset pidetään aina maanantaisin kerran kuukaudessa, lukuun ottamatta talousarviokokousta, joka on keskiviikkona. Kokoukset alkavat klo 17.30 ja päättyvät useimmiten noin klo 23.00. Kokousten kokonaiskesto vuonna 2016–20.3.2017 oli yli 96 tuntia eli noin 4 vuorokautta.

– Pyrin oppimaan tuntemaan uudet valtuutetut aina nopeasti, jolloin asiointi heidän kanssaan on paljon helpompaa, kertoo kaupunginvaltuuston toimistosihteerinä vuodesta 1974 työskennellyt Inger Strömberg.

5

ajassa

teksti Tarja Västilä kuvat Juho Kuva

Toiminnallinen sairaala

edistää toipumista Nopeasti hoitoon, kuntoutukseen ja takaisin kotiin. Uudessa sairaalassa on tekemisen meininki.

6 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

TOUKOKUU 2017

Aulan taideteos kuvastaa ulkopuolella kukoistavaa luontoa. Väljissä tiloissa on rauhaisaa ja valoisaa.

J

o sisään tullessa hämmästyy: valoa tulvii ja tilaa riittää. Katossa helmeilee taiteilija Hanna Vihriälän Ketohanhikki, jonka vihreys heijastelee sairaalakampusta ympäröivää luontoa. Ruuhkaa ei ole silloinkaan, kun rakennusta lähestyy maan alta, kolmikerroksisesta ja tuhatpaikkaisesta pysäköintihallista. Kuusi hissiä vie ylös ja alas, pyörätuolejakin mahtuu useampia. Espoon upouusi sairaala toivotti potilaat tervetulleiksi maaliskuun alussa. Se korvaa Puolarmetsän ja Jorvin terveyskeskusosastot, Muuralan päiväsairaalan sekä Kauniaisten ja Kirkkonummen terveyskeskussairaalat.

Yhdessä potilaan parhaaksi Kolmin aina kaunihimpi: apulaisylilääkäri Kirsti Tolosen, fysioterapeutti Robert Nymanin ja lähihoitaja Kaija Niemisen kanssa on hyvä tutustua sairaalaan lähemmin. Kirsti on entisiä puolarmetsäläisiä, Kaija ja Robert saapuivat lähempää, Jorvin osastoilta. Matka uudelle työpaikalle oli lyhyt: Jorvin ja Espoon sairaalan välille on rakennettu yhdyskäytävä.

− On ollut kiinnostavaa ja myös haastavaa, kun kuviot ja kollegat ovat uusia, miettii Kaija. Kirstin mukaan miellyttävässä ympäristössä työviihtyvyys on parantunut. Robert pitää suurimpana muutoksena sitä, että fysioterapeutit eivät enää työskentele omana yksikkönään. Potilaan parhaaksi tehdään tiivistä yhteistyötä muiden kollegojen kanssa. − Seuraamme potilaan kuntoutumisen etenemistä moniammatillisissa, päivittäisissä palavereissa.

Hoitoa ja hiljaisuutta Yli 75-vuotiaiden muistihäiriöitä tutkitaan muistipoliklinikalla. Uudella geriatrian poliklinikalla tehdään arviointeja sekä hoidetaan ja kuntoutetaan yksilöllisen suunnitelman mukaan. Lisäksi palveluihin kuuluvat ryhmätoiminta ja kotikuntoutus myös etäyhteyksien kautta. Palliatiivisella poliklinikalla hoidetaan potilaita, joilla on parantumaton etenevä sairaus, kuten syöpä. Myöhemmin avautuu geropsykiatrian poliklinikka, joka tarjoaa psykiatrista hoitoa iäkkäille ja jonne lääkärit tulevat HUS:sta. Villa Glims on 15-paikkainen saattohoitoyksikkö pihoineen, parvekkeineen ja sau- >

Vaikka Espoon uudessa sairaalassa on viihtyisää, siellä ei ole tarkoitus viihtyä pitkään. Hoito on tehokasta ja laadukasta.

7

noineen. Omaisten käytössä on keittiö ja huone, joka on ristitty Siriukseksi, taivaan kirkkaimmaksi tähdeksi. − Täällä ja kaikkien muidenkin osastojen huoneissa on nojatuoleja, joista saa vuoteen. Omaisella on näin aina mahdollisuus yöpyä läheisensä luona. Kirsti viitoittaa tietä Hiljaiseen huoneeseen. Valo siivilöityy ikkunan edessä olevan lasitaideteoksen lomitse. Jos kaipaa juttuseuraa, sairaalapastorin huone on seinän takana.

Vesijumpan tahtiin

Uudessa sairaalassa on panostettu myös kauniisiin yksityiskohtiin.

8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

Terapiatiloja on moneen tarpeeseen: on kuntosalia ja harjoittelukeittiötä sekä allas-, musiikki-, toiminta- ja jalkaterapiaa. Sairaalassa sijaitsevat myös hammashoitola ja apuvälineyksikkö. Saunassa lauteet nousevat ja uima-altaan pohjan korkeus on säädettävissä, joten molempiin pääsee pyörätuolilla. Valjaidenkin avulla potilas voidaan nostaa altaaseen. Vesijumppia on ryhmässä tai kahden kesken fysioterapeutin kanssa. Uimavempeleitä riittää: vesijuoksuvöitä, kellukkeita, uimalautoja ja -pötkylöitä. Robertin mukaan henkilökunta on päässyt vaikuttamaan kuntoutus- ja

TOUKOKUU 2017

terapiatilojen suunnitteluun. Lopputulos on onnistunut. − Palautetta on kertynyt jo potilailtakin: yksi sanoi, että kuntoutus olisi hienoissa tiloissa vieläkin täydellisempää, jos olisi terve.

Terapiat motivoivat Musiikkiterapiahuoneessa on juuri soitettu kuvionuoteista Missä muruseni on -biisiä pianolla, paukutettu rumpuja ja kilautettu ksylofonia. Musiikkiterapeutti Sari Laitinen kuntouttaa kaikin tavoin: potilaan rummuttaessa Sari siirtää soitinta asteittain etäämmälle. Kehonhallinta kuntoon! Musisoija voi saada poskeaan vasten myös mp3-soittimella toimivan, värähtelevän tyynyn. − On rentouttavaa, kun Jenni Vartiainen tulee ihan korvan juureen, Sari toteaa. Käytävällä tuoksuu. Harjoittelukeittiös­sä on paistettu kaurakeksejä ja keitetty hyvät kahvit. Turvallisissa olosuhteissa on hyvä treenata, jotta kotonakin onnistuu. Kuntosali on viimeisen päälle, mitään ei puutu. Ovesta pääsee ulos, jossa voi kesällä tehdä vaikkapa tasapainoharjoitteita. Lisäksi osastojen käytäviltä löytyy minikuntosaleja. >

Espoon uusi sairaala faktoina:

uO kk

jala

Musiikkiterapeutti Sari Laitinen käy laulattamassa potilaita osastolla. Musiikkiterapiassa potilailla on myös mahdollisuus soittaa eri instrumentteja.

ar

Uima-altaan äärellä lähihoitaja Kaija Nieminen (vas.), fysioterapeutti Robert Nyman ja apulaisylilääkäri Kirsti Tolonen ihastelevat tilan monikäyttöisyyttä.

M

• Espoon sairaalaa suunniteltiin ja raken­ nettiin vuosina 2013–2016 Jorvin sairaalan entiselle pysäköintialueelle. Talo avautui potilaille maaliskuussa 2017. • Kokonaiskustannukset olivat noin 160 mil­ joonaa euroa. Rakennuksen pinta-ala on ­ 7 hehtaaria. • Potilaspaikkoja viidellä osastolla on 255 (viides osasto avataan myöhemmin) ja saattohoitoyksikkö Villa Glimsissä 15. • Palveluihin kuuluvat myös etäkuntoutus, kotisairaala, poliklinikat, hammashoitola ja apuvälineyksikkö. Yhteistyötä tehdään HUS-Jorvin erikoissairaanhoidon kanssa. • Henkilöstöön kuuluu yli 400 ammatti­ laista, muun muassa noin 30 lääkäriä, 182 sairaan­hoitajaa, 80 lähihoitajaa, 34 fysio­ terapeuttia sekä 10 toiminta-, ravitsemusja musiikkiterapeuttia.

ku va

Juha Metso:

”Arvoa asiakkaille” SAATTAAPA OLLA, että tule­ vaisuudessa kysymykseen ”mitä meillä oli ennen sotea” vastataankin perusturvajoh­ taja Juha Metson sanoin: – Espoon uusi sairaala ja yhteistyö HUS:n kanssa on Suomen suurin sote-uudistus. Jorvin kupeessa sijaitse­ vassa sairaalassa keskitytään ikääntyneiden hoitoon ja kun­ toutukseen. Ytimenä on henki­ löstön uudenlaiset työ- ja toi­ mintatavat, jotka tuovat lisä­ arvoa asiakkaille. – Kuntoutus tähtää sii­ hen, että ikäihmiset selviävät kotona. Potilailla on joka päivä aktiviteettejä, jotka edistävät kuntoutumista ja kotiutumista. Juhan mukaan henkilö­ kunta on paneutunut työhön­ sä upeasti ja näyttänyt, että potilaiden hoitoa ja kuntoutus­ ta on mahdollista kehittää. – Itse olen huomannut vanhankin koiran oppivan uusia temppuja: koen oppinee­ ni paljon yhteistyökumppaneil­ ta, mutta myös arkkitehtuuris­ ta ja taiteesta. Tuliterä sairaala on monin tavoin edelläkävijä: se on toi­ minnallinen, monipuolinen, viihtyisä ja ekologinen. Kestä­ vän kehityksen mukaan tilat ovat muunneltavissa, katolla on aurinkokeräimiä ja hukka­ lämpö otetaan talteen.

9

Valo ja väljyys siivittivät suunnittelua SAIRAALAN PÄÄSUUNNITTELIJANA uurasti arkkitehti Kari Palaste

VPL Arkkitehdit Oy:stä. Sekä arkkitehti että toimisto ovat konkareita terveydenhuollon rakennusten suunnittelussa. Karin kädenjälki näkyy muun muassa Haartmanin päivystyssairaalassa. – Suunnittelun tavoitteena Espoossa oli toiminnallisesti, teknisesti ja esteettisesti korkeatasoinen ja ympäristöönsä sopiva moderni rakennus, joka on lisäksi ihmisläheinen ja helposti lähestyttävä. Sairaalasuunnittelussa erilaiset määräykset, tekniset ratkaisut, potilasturvallisuus ja esteettömyys tuovat oman lisänsä. Kuntoutussairaalassa suunnittelu eroaa muista sairaaloista juuri toiminnallisuuden osalta. – Tiloista tehtiin riittävän väljät. Aulatiloihin ja käytäville mahtuu kun-

tosalilaitteita, lisäksi potilailla on tilaa liikkua apuvälinein. Kuntouttavaan sairaalaan kuuluu luonnonvalo: julkisivuun saatiin paljon ikkunapinta-alaa rakennuksen kampamaisen muodon ansiosta. Valtavan rakennuksen haasteena oli SR-urakka eli suunnittele ja rakenna -malli. Varsinaisen suunnittelun aloittamisesta kului vain kolme vuotta siihen, kun sairaala luovutettiin käyttäjäorganisaatiolle. SR-mallissa yhtäaikaisuus on valttia. Esimerkiksi kun rakennesuunnittelija laati elementtikuvia, niin arkkitehti ja talotekniset suunnittelijat pohtivat samaan aikaan talon toimintoja ja tilojen keskinäistä sijaintia. Isossa kokonaisuudessa oli Karin mukaan säätämistä, mutta innovatiivisessa yhteistyössä kaikki onnistui hyvin.

10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

TOUKOKUU 2017

Fysioterapeutti Robert Nyman opastaa Raija Harjua omatoimisessa harjoittelussa minikuntosalissa. Laitteita on sijoiteltu sairaalan käytävien varrelle. Toimintaterapeutti Heini Laukkanen esittelee yläraajan kuntoutuslaitetta, joka mahdollistaa motoristen taitojen lisäksi kognitio- ja hahmottamisharjoittelun. Liiketoistoja tehdään paljon jo yhden harjoituskerran aikana.

Laitteilla voi kuntoilla omatoimisesti tai ohjatusti. Jatketaan toimintaterapeutin luo. Heini Laukkasen mukaan yläraajan kuntoutuslaitteen ja tietokonepelin avulla aivohalvauspotilas pystyy tekemään kerralla valtavasti liiketoistoja. − Kuntoutuja tekee liikkeet itse, ei siis laite eikä terapeutti. Lisäksi hauskat pelit motivoivat.

Liikkuen ja laulaen kotiin Ensimmäisessä kerroksessa on yhtenä osastona myös kotisairaala. Potilaat ovat omissa kodeissaan ja tarvitsevat muun muassa suonensisäistä antibioottihoitoa. Myös syöpäpotilaita on kotihoidossa. Ylimmissä kerroksissa osastot keskittyvät haavanhoitoon ja psykogeriatriaan, infektioihin, ortopediseen ja neurologiseen kuntoutukseen. Neljä osastoa on jaettu vielä 15 hengen pienryhmiin. Potilaspäätteillä voi katsella tv:tä, surffata netissä ja pitää yhteyttä läheisiin. Taide edistää toipumista: huoneissa ja käytävillä on taideteoksia EMMAn kokoelmista. Käyttötaidetta edustaa Aamu Songin ja Johan Olinin Maljakkopuu, josta voi napata vaasin kukille.

Kirstin mukaan kuntoutuksessa on tapahtunut kulttuurinmuutos: potilas ei enää tule sairaalaan lepäämään, vaan hän osallistuu omaan toipumiseensa. − Vaikka potilaalla on yhden hengen huone, hänet pitää saada sieltä liikkeelle. Tavoite on, että toimintakykyä edistetään vähintään kuusi tuntia päivässä. Omaisten rooli on tärkeä sekä aktiivisuuteen kannustamisessa että siihen osallistumisessa. Tekeminen kertyy osista: terapioista, kuntosalista, yhteisruokailusta, parvekepiipahduksista, kahvila- tai kioskikäynneistä. Omaisen kanssa voi mennä syömään alakerran ravintolaan tai vaikkapa Kaijan avustamana käytäväkävelylle, vessaan tai pesulle. Nekin lasketaan. − Potilaat ovat mukana suunnittelemassa kuntoutusta ja asettamassa myös tavoitteita. Tärkeää on, että sairaalakäynnin jälkeen pärjää arjessa kotona, korostaa Kirsti. Käydään vielä laulamassa. Musiikkiterapeutti Sarin kitaran säestyksellä kymmenkunta potilasta hyräilee: Taakse jäivät nuoruuspäivät, takaisin ei niitä saa. Laulut tuulen, nuo vain kuulen, enkä tiedä kauniimpaa. ●

Kukkatervehdystä varten jokaisella osastolla on maljakko­ puu, josta voi napata vaasin mukaan potilashuoneeseen.

11

pitkä wieteri

teksti Susanna Haanpää kuva Juho Kuva

Uusien palvelutorien

tulevaisuus avoin Kauppakeskus Isossa Omenassa Matinkylässä sijaitsee Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainut Palvelutori, jossa kuntalaisille tarjotaan moni­naisia kunnan ja valtion palveluita yhteisissä tiloissa. Palvelujen kokoamista yhteen myös muissa kaupunkikeskuksissa pohditaan yhteis­­työssä eri toimialojen kanssa, ja lähtökohtana ovat kuntalaisten tarpeet.

Lisää tietoa: www.espoo.fi/palvelutori

12 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

Miten Palvelutori syntyi ja mitä palveluita sieltä saa, hallinto- ja kehittämisjohtajat Kirsi Remes konsernipalveluista ja Harri Kivinen teknisestä ja ympäristötoimesta? HARRI: Palvelutori on merkittävä palvelunavaus Matinkylässä, mutta kehitystyö on vaatinut paljon työtä ja aikaa. Neuvotteluita käytiin pitkään – ensimmäistä kertaa idea tällaisesta tavasta toimia heitettiin ilmaan jo vuonna 2010. Iso virstanpylväs oli se, kun hankesuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2013. Lopulta Palvelutori avattiin elokuussa 2016. KIRSI: Avaamisestaan lähtien Palvelutori on ollut erittäin suosittu, ja asiakasmäärä on suuri: ennen pääsiäistä siellä kävi jo miljoonas asiakas. Yhdessä tilassa on muun muassa terveysasema, kirjasto, yhteispalvelupiste, Kela ja neuvola. Millaisia haasteita Palvelutoriin on liittynyt, entä mitkä ovat sen hyödyt? HARRI: Monta asiaa piti saada sovitettua yhteen, ennen kuin Palvelutori nykymuodossaan pystyttiin avaamaan. Lähtökohdiltaan erilaiset toimintakulttuurit lisäsivät haastetta, kun kaikki piti saada toimimaan kohti yhteistä tavoitetta. Esimerkiksi henkilöstölle asetettiin uudenlaisia vaatimuksia, sillä toimintakulttuuri on erilainen kuin aiemmin. Myös asiakkaiden piti opetella uudenlaisen palvelun käyttäjiksi. KIRSI: Uudenlaisen palvelun ideana on tarjota eri tahojen julkisia palveluita yhdessä, eli asia­kas on kaikkien yhteinen. Kuntalaisen arki helpottuu, kun esimerkiksi neuvola on auki iltaisin ja viikonloppuisin. Kokonaisuutta on kehitetty asiakkaan palvelupolkuna, ja samalla on mietitty tarkasti tehokkuutta sekä tuottavuutta. TOUKOKUU 2017

Onko palvelutorikonsepti kallis tapa tarjota palveluita kuntalaisille? HARRI: Taloudellinen näkökulma on ollut mukana koko ajan, ja palvelutapahtuman yksikkökustannuksia on seurattu tarkasti. Asiakas hoitaa yhdellä käynnillä monta asiaa, mikä pienentää asiointikäynneittäin laskettavia kustannuksia. Kustannukset jaetaan niin, että jokainen toimija maksaa omasta toiminnastaan aiheutuvat kulut. Yhteiset kulut puolestaan jaetaan neliömäärien mukaan. Osalla palveluntarjoa­ jista kustannukset ovat alentuneet, toisilla ei. KIRSI: Palvelutorikonsepti ei ole ollut kalleimpia tapoja toteuttaa näitä palveluita. Yhteisillä laitteilla, sosiaali- ja neuvottelutiloilla sekä asiakkaiden yhteisillä odotustiloilla on saatu synergiaetuja. Lisäksi kustannusseuranta on osa työntekijöiden arkea, ja olemme löytäneet uusia tapoja kehittää toimintaa. Nyt muun muassa hyödynnetään uutta tekniikkaa, kuten mobiilisovelluksia ja kerätään ideoita asiakkailta, miten palvelua voitaisiin entisestään parantaa. Tuleeko palvelutoreja muuallekin Espooseen? HARRI: Vaikka kokemukset ovat kannustavia, ei voida sanoa, miten toiminta etenee tulevaisuudessa. Iso osa tästäkin toiminnasta siirtyy maakunnan vastuulle, ja aika näyttää, mitä palvelutorikonseptille tapahtuu. KIRSI: Konseptiin on satsattu valtavasti. Hyvä, avoin tunnelma on heijastunut asiakkaisiin, ja uskon, että tällainen tapa toimia vie Espoo-tarinaa eteenpäin. Toimintamalli ylittää toimialarajat ja kaikkea ohjaa se, miten kuntalaisia pystyttäisiin palvelemaan paremmin. Toivottavasti maakunta jatkaa tätä yhteistyötä, joka on jo nyt todettu toimivaksi. ●

– Suurin oivallus on ajatus yhteisestä asiakkaasta. Eri toimi­ joiden asiantuntijat perehdyttävät toinen toisiaan, jotta jokaisen toimijan perusasiat ovat kaikilla palvelutorin työntekijöillä tiedossa, huomioi hallinto- ja kehittämisjohtaja Kirsi Remes konserni­ palveluista.

– Palvelutori helpottaa asiak­kaiden arkea, sillä se on laajemmin auki kuin muut toimipisteet, sanoo hallinto- ja kehittämisjohtaja Harri Kivinen teknisestä ja ympäristötoimesta.

13

hetkinen Espoota

kuva Tommi Tuomi /Otavamedia

14 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

TOUKOKUU 2017

k as Par

äh s etä ey kuvasi ja yht

tie te tos i s-postilla: wie

ri@ esp oo.fi.

Kuvaa hieno Espoohetki! uv

.L aj llä ulka istaan tää

Turvapaikanhakijat ikäihmisten arjessa Turvapaikanhakijat avustavat vanhuksia kuntoutumaan erilaisissa ryhmätoiminnoissa, esimerkiksi taidekerhossa, tuolijumpassa ja liikuntaryhmissä. Vuoden alusta käynnistyneessä pilotissa ovat mukana Espoo keskuksen ja Kauklahden palvelukeskukset. Toimintaa on tarkoitus laajentaa syksyllä. Turvapaikanhakijat ovat olleet innostuneita ja sitoutuneita vapaaehtoistyöhönsä, joka auttaa heitä kotoutumaan Suomeen.

15

virtaa työhön!

teksti Susanna Haanpää kuvat Sampo Korhonen

Harjoittelijat

oppivat ja ope  16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

TOUKOKUU 2017

M

arianne Marttila ilmiantoi opiskelujen aikaisen harjoittelupaikkansa, Espoon tapahtuma- ja kulttuuripalvelut kisaamaan Vuoden 2017 paras harjoittelupaikka -tittelistä. Akavan Erityisalojen järjestämässä kilpailussa tapahtuma- ja kulttuuripalvelut voittikin ammattikorkeakouluopiskelijoille suunnattujen harjoittelupaikkojen sarjan. Ilmiantamiseen Mariannea kannusti oma kokemus siitä, että harjoittelijana hänet otettiin vastaan myönteisesti. – Sain vastuuta. Minuun luotettiin ja tunsin itseni tasa-arvoiseksi muiden työntekijöiden keskellä. Hyvät kokemukset harjoittelusta kannustivat pyrkimään alalla eteenpäin. Viime kesänä Marianne valmistui kulttuurituottajaksi (AMK). Karakallion Karatalossa suoritetut harjoittelujaksot tutustuttivat tuottajan työhön perinpohjaisesti. – Sain tehdä muun muassa projektinhallintaa, budjetointia ja sisällöntuotantoa eri hankkeisiin, suunnittelin tapahtumia ja niiden markkinointia sekä pystytin näyttelyitä, hän iloitsee. Tuotantopäällikkö Johanna Vepsä ohjasi Mariannea harjoittelujaksoilla.

– Vuosien varrella harjoittelujen ja oppisopimusten kautta meille on löytynyt paljon hyviä tyyppejä, kertoo tuotantopäällikkö Johanna Vepsä (alh.) kulttuuri- ja tapahtumatuotannosta. Marianne Marttila on tapahtuma- ja kulttuuripalveluissa nykyisin töissä juniorivakanssilla. Tämä tarkoittaa, että kaupunki voi tarjota uransa aloittavalle valmistuneelle henkilölle kaksivuotisen työn poikkeusluvalla.

– Liikutuin, kun Marianne ilmiantoi meidät. Vuoden parhaan harjoittelupaikan kunniakirja kuuluu kuitenkin koko työyhteisölle. Tässä palkittiin yhteinen osaamisemme, hän muistuttaa.

Harjoittelijat tuovat raikkaan tuulahduksen Suurin osa kulttuuri- ja tapahtumatuotantoon haluavista harjoittelijoista ottaa yhteyttä Johannaan suoraan. – Yhteydenoton saapuessa arvioin, onko juuri sillä hetkellä tarvetta juuri tällaiselle harjoittelijalle. Vaikka paikkaa ei sillä kertaa tarjoutuisi, sama hakija voi saada paikan meiltä myöhemmin. Vuosittain paikka voidaan antaa noin kolmelle harjoittelijalle, muutamalle oppisopimusharjoittelijalle ja parille tukityöllistetylle. Erilaisia harjoittelijoita Johanna pitää hienona voimavarana: – Työyhteisön uusiutumisen kannalta uudet ihmiset ovat tärkeitä, sillä he tuovat niin sanotusti tuoreet silmät toimintaamme.

Virheet sallittuja! Johanna muistuttaa, että harjoittelijalle on annettava aikaa paitsi työhön perehtymiseen myös asioiden omaksumiseen. – Olen huomannut, että kuluu keskimäärin kolmisen kuukautta, kun harjoittelija ymmärtää työnsä sisällön ja toiminnan tavat. Lisäksi on hyvä muistaa, että harjoittelija vasta harjoittelee ammatin käytäntöjä, eikä sisäistä välttämättä kaikkea ensimmäisellä yrittämällä: – Harjoittelijan kanssa pitää olla vastuullinen. Esimerkiksi meillä on lupa tehdä virheitä, sillä niistä oppii. Kokeilemme avoimesti uusia näkökulmia ja tekemisen tapoja – samalla opimme itsekin. >

ttavat

Oiva työkalu johdolle – SUOMENKIELISESSÄ VARHAISKASVATUKSESSA harjoittelijoita on

yli 700 joka vuosi. HARRI on tällaisissa harjoittelijamäärissä johtamisen väline, kertoo Tuula Barck, Seilimäen ja ­Tapiolan päivä­kodin johtaja. Hän johtaa harjoittelupaikkojen koordinaattoriryhmää ja on Espoon kaupungin yhteyshenkilö Omnian suuntaan HARRI-harjoittelumallin kehittämisessä. Omnian kanssa yhteistyötä tehdään erityisen tiiviisti siksi, että sieltä kaupungille tulee suuri osa kaikista harjoittelijoista – vuosittain noin 1 000 oppilasta. – Harjoittelujen ennakointi ja hallinta ovat johdon vastuulla, ja HARRI on myös seurantatyökalu. Kaupungin koordinaattoriryhmä ja Omnian työssäoppimisen koordinaattori tapaavat säännöllisesti HARRI-toimintamallin mukaisesti. Oppilaitoksen ja kaupungin entistä tiiviimpi yhteistyö näkyy myös työpaikoilla: – Noin kuukautta ennen harjoittelun alkua päiväkodeissa on tiedossa peräti 80 pro­senttia harjoittelijoista. Henkilöstökin näkee, milloin harjoittelijoita on tulossa, Tuula tarkentaa. Myös harjoittelijat ovat valmiiksi orientoituneita harjoittelujaksoonsa. – He saavat hyvissä ajoin tiedon, missä suorittavat harjoittelun. Lähetämme heille ennen harjoittelun alkamista tervetulotoivotuksena kirjeen, jossa kerromme muun muassa perustietoja työpaikasta ja -tehtävistä.

Vuosittain satamäärin harjoittelijoita saapuu kaupungille töihin opintojensa osana. Onnistuneimmillaan harjoittelujakso tuo tuoreita ideoita työyhteisöön ja vakuuttaa nuoren siitä, että Espoo on vetovoimainen työnantaja. 17

HARRI käytännössä

HARRI tulee apuun Kehittämispäällikkö Kaarina Salonen ja harjoittelu- ja oppilaitosyhteistyöryhmä HARKE ovat olleet mukana kehittämässä toiminta­ tapaa esimiesten sekä oppilaitosten kanssa opiskelijoiden harjoittelujaksoja varten. Kaarina uskoo, että HARRI-harjoittelumalliksi kutsutusta työvälineestä on apua kaikille kaupungin yksiköille ja etenkin niille tulosyksiköille, joissa harjoittelijoita on runsaasti. – Kaupungilla oli viime vuonna harjoittelussa kaikkiaan 2 398 opiskelijaa, joten systemaattiselle tiedon keruulle ja harjoittelujen ennakoinnille on tarvetta. Työyhteisöjemme perustehtävänä on kuitenkin asiakaspalvelu, Kaarina toteaa. HARRI-harjoittelumalli on myös tietovarasto, jossa näkyvät reaaliaikaisesti muun muassa harjoittelupaikat, ohjaajat ja harjoittelijat.

• Taustalla opiskelijan ja työyhteisön ­ ­10 askelta onnistuneeseen työ­ harjoitteluun. • Tulosyksiköissä on nimetyt yhteys­ henkilöt eli HARRI-koordinaattorit. • Tavoitteena on luoda riittävän yhdenmukaiset toimintamallit ­kaupunkitasolle tulosyksiköiden ­erilaiset työkulttuurit huomioiden. • HARRI-harjoittelumalli hyödyttää ­ paitsi opiskelijoita, myös työ­ yhteisöä. • Muutamat oppilaitokset järjestävät ja koordinoivat harjoittelijoiden ohjaajien koulutusta non-stopperiaatteella. • Vuonna 2016 kaupungille tuli harjoitteluun opiskelijoita 46 oppi­ laitoksesta. • Palkalliset harjoittelijat tulee rekrytoida eRekryn kautta.

Työnantajakuvaa ja yhteiskuntavastuuta HARRI-harjoittelumalli on Kaarinan mukaan paitsi koordinoitua harjoittelijoiden ohjaamista harjoittelupaikoille, myös osa Espoon työnantajakuvaa. – Harjoittelujakso kannattaa ajatella ennakoivana rekrytointina; että me olisimme vetovoimainen työnantajavaihtoehto sitten, kun opiskelija valmistuu työelämään. On merkitystä, miten meille tullaan ja miten harjoittelu etenee. Merkityksellistä on myös se, että saamme uusinta tietoa opiskelijoiden mukana työyhteisöihin.

”Kun huolehdimme harjoittelijasta hyvin, näytämme esimerkkiä arvostavasta vuorovaikutuksesta.” Mitä nuoremmasta opiskelijasta on kyse, sitä tärkeämpää on, että harjoittelusta jää hyvä maku kaikille osapuolille. – Kyse on myös yhteiskuntavastuus­tam­me. Onnistunut harjoittelu motivoi nuorta suorittamaan opintonsa loppuun. Kaarinan mukaan harjoittelu on osoitus Espoo-tarinasta käytännössä. – Kun huolehdimme harjoittelijasta hyvin, osoitamme kunnioitusta ja näytämme esimerkkiä arvostavasta vuorovaikutuksesta. Myös kaupungin työntekijöiden tekemää työtä kunnioitetaan, kun harjoittelu sujuu kaikin puolin mukavasti ja laadukkaasti. Opiskelija antaa harjoittelujaksostaan palautetta nimettömänä omalla työajallaan, jotta yksiköihin saadaan tietoa harjoittelujen onnistumisista ja mahdollisista kehittämisen kohteista. – HARRI tekee harjoittelusta ja opiskelijoista kertyvää hiljaista tietoa näkyväksi, ja opiskelijan ja työyhteisön 10 askelta harjoittelupolulla tulevat näin tutuksi. ●

Lisää tietoa HARRI-harjoittelumallista löytyy ESSIstä hakusanalla harjoittelu.

Henkilöstösuunnittelu. Harjoittelijan tehtävät. KOHDATAAN

Tiedotus avoimista harjoittelu­paikoista. Opiskelijan valinta.

3

VALMISTELLAAN

Ohjaajan valinta ja työ­yhteisön informointi. Harjoittelu­jakson tavoitteet.

4

TOIVOTETAAN TERVE­ TULLEEKSI Esimies,

ohjaaja – koko työyhteisö. Annetaan tarvittavat työvälineet ja hoidetaan muut käytännön asiat

5

PEREHDYTETÄÄN

Työ­tehtäviin, työyhteisöön ja sen pelisääntöihin.

18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

TOUKOKUU 2017

6

MAHDOLLISTETAAN OPPIMINEN Annetaan

7

ANNETAAN PALAUTETTA Jatkuva ja

sopivassa määrin vastuuta ja erilaisia tehtäviä.

r­ akentava keskustelu ohjaajan ja opiskelijan välillä.

8

PIDETÄÄN YHTEYTTÄ

Ohjaajan, opiskelijan ja oppilaitoksen vastuuopettajan välinen yhteydenpito.

HARJOITTELUN PÄÄTÖS

SUUNNITTELEMINEN

HARJOITTELUN AIKANA

1 2

TUETAAN HARJOITTELUA

ENNEN HARJOITTELUA

Työyhteisön 10 askelta onnistuneeseen työharjoitteluun

9 10

ARVIOIDAAN

Opiskelijan, ohjaajan ja työyhteisön arviointi. HARJOITTELU ­PÄÄTTYY Annetaan

todistus työharjoittelusta. ­ vaimien tms. palautus ja muut A käytännön asiat. ­Läksiäiset tai muu huomiointi.

kuntalaisella töissä

teksti Tiina Kanniainen kuva Tommi Tuomi / Otavamedia

Ammatti: puutarhuri

Ei pelkkää konttorityötä

”L

ähdin puutarhatöihin 18-vuotiaana ylioppilaana, ja olen koulutukseltani puutarhuri sekä AMK-hortonomi. Työnjohtajaksi viherrakentamiseen tulin vuonna 2013. Ammattinimikkeeni on valvojapuutarhuri, ja teen työtä vihertyöpäällikön sekä viherrakentajien kanssa. Työhöni kuuluvat tulevien työmaiden valmistelu, perehtyminen suunnitelma-asiakirjoihin ja tarvikkeiden tilaaminen työmaille. Lisäksi käymme katselmoimassa työmaita suunnittelijoiden ja eri urakoitsijoiden kanssa. Tilaamme työmaalle työsuorituksia kilpailutetuilta toimijoilta, esimerkiksi valaistuksen ja kivityöt. Viherrakentajat rakentavat uusia leikkipaikkoja ja kunnostavat sekä purkavat vanhoja leikkipaikkoja. Lisäksi rakennamme ulkoilu- ja latureittejä ja viimeistelemme rakennettujen katujen viheralueita. Teemme myös Tilapalveluille pieniä päiväkotien ja koulujen pihojen kunnostustöitä. Työt tulevat meille viheralueiden suunnittelijoilta, ja me luovutamme valmiit alueet puolestamme viherkunnossapidolle. Arvostan ammattitaitoisia työkavereita, joiden kanssa on mukava työskennellä. Puutarhurin ammatissa saa seurata vuodenaikojen vaihtelua ja tutustua upeisiin luontokohteisiin keskellä kasvavaa kaupunkia.” ●

Naisia 7

Viherrakentamisyksikkö Henkilömäärä: 28 vakinaista Miehiä 21 Lisäksi kesäkautena 6 määräaikaista työntekijää ja muutama harjoittelija.

Rakennetut kohteet 2016: Puisto­ kohteita yhteensä 35 kappaletta. Lisäksi joitakin katuviheralueita ja julkisten raken­ nusten viher- ja leikkialueita. Mittavimmat hankkeet olivat Lato­ kasken asukaspuiston perusparannus ja Puutarhapuisto Laaksolahdessa. Puutarhapuiston viimeistelytyöt tehdään kesällä 2017. Oman viherrakentamisen määräraha: 4,8 M€

–Nautin työni monipuolisuudesta ja siitä, että joka päivä ei ole konttorityöskentelyä. Olen työskennellyt ennen kaupungille tuloa puutarhakaupan ja viher­­rakentamisen parissa, valvoja­ puutarhuri Tiina Kanniainen kertoo.

Yleistä: Viheralueita rakennetaan kaiken ikäisille. Talvikautena rakenne­ taan puistopolkuja. Kesäkautena raken­ netaan ja perusparannetaan pääasiassa lasten leikkipaikkoja. Koira-aitauksien lisäksi puistokoh­ teisiin on viime vuosina rakennettu myöskin hulevesialtaita. Vuosien saatossa viherrakentami­ nen on painottunut luonnonmukaisem­ paan suuntaan.

19

pitkin ja poikin LUKU AVATTUNA

40 kuva Kimmo Brandt / Compic

kilometriä Rantaraittia

> RANTARAITIN VARRELLA

ASIAKASPALVELU

i Yhteispalvelupisteiden uudistuksessa ja Ison Omenan palvelutorin suunnittelussa asiak­ kaiden näkökulmaa tuotiin esiin palvelu­ muotoilun avulla. Se on käyttäjälähtöinen ja ketterä tapa kehittää toimintaa ja sopii hyvin kaupunkisuunnitteluun tai sähköisten palve­ lujen parantamiseen.

Palvelumuotoilulla tyytyväisempiä asiakkaita > PALVELUMUOTOILUN AVULLA saadaan tietoa siitä,

miten asiakkaat odottavat palvelun kehittyvän. Palvelumuotoilua käytetään myös johtamisen ja organisaatioiden työn hiomiseen. Palvelumuotoilijat toimivat usein tiimeinä. Haastattelemalla, havainnoimalla ja kokeilemalla he auttavat asiakasta muutoksessa. Palvelumuotoilija voi vaikka havainnoida terveysaseman kävijöitä: miten asiakas toimii sisään tullessaan, löytääkö hän oikealle palvelupisteelle ja miten henkilökunta ottaa hänet vastaan. Millä mielellä asiakas poistuu? Espoo on kilpailuttanut seitsemän palvelumuotoilutoimistoa kumppaneikseen. Jo lyhyellä yhteistyöllä voi saada riittävästi tietoa suunnittelun tueksi: mille asiakasryhmille palvelut tulisi kohdentaa tai miten sähköisistä palveluista saa helppokäyttöisiä.

Lisätietoja: Essi > Työkalut > eKatalogi

20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

TOUKOKUU 2017

on yli 20 kahvilaa tai ravintolaa, 16 venesatamaa, 8 saaristovenelaituria ja 13 uimarantaa, joista kaksi on koirille. Tänä vuonna raitille tulee uusia osuuksia Matinkylään ja Kaitaalle. Rannat ovat tärkeitä virkistysalueita. Rantaraittia ja sen varrella olevia palveluja kehitetään kolmevuotisessa projektissa. Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi asennetaan uusia penkkejä. Roska-astioiden määrät tarkistetaan ja niiden tyhjennyksiä tehostetaan. Raitille pyritään saamaan myös ympärivuotisia vessoja. – Jo tänä kesänä kaupunkipyörillä voi pyöräillä Isosta Omenasta Nokkalan venesatamaan ja jatkaa siitä saaristoveneellä Isoon Vasikkasaareen, kertoo Rantaraitin projektipäällikkö Lennart Pettersson. Uudessa Rantakesä-kokeilussa kuka tahansa saa järjestää yleisötapahtuman rannalla hakematta siihen lupaa.

1

Työturvallisuuslain mukaan työpaikalla on oltava ­riittävästi ensiaputaitoisia työntekijöitä, ensiapuvarustus sekä toimintaohjeet työtapaturmatilanteiden varalle.

Työpaikan ensiapukaapista on löydyttävä ainakin nämä: sideharsotaitoksia, jousto- ja ideaalisidettä, kol­ mioliinoja, pumpulia, laastaria, ensisiteitä, sakset, haka­ neuloja ja puhdistusainetta. Suosituksena on, että kaapista löytyy myös joditabletteja (1 tabletti/työntekijä sekä asiakkaille). Ne ostetaan työ­ paikoille apteekista. Lääkkeitä ensiapukaapissa ei saa olla.

kuva Leena Ko

en skela / Suom

5

TYÖTURVALLISUUS

faktaa ensiavusta hyvä hetki

2 3

i Punainen Rist

Työpaikalla on oltava sen ­ losuhteisiin nähden riittävästi o ensiaputaitoisia työntekijöitä. Työnantaja järjestää lain edel­ lyttämää ensiapukoulutusta

Esimies vastaa oman yksik­ könsä ensiapuvalmiudesta. Tavoitteena on, että vähintään viisi prosenttia henkilöstöstä on saanut ensiapukoulutuksen. Jokaisella työntekijällä on oltava tiedot työpaikan ensiapujärjes­ telyistä ja avun hankkimisesta onnettomuustapauksissa. Esimerkiksi toimistotyössä riittää hätäensiapukoulutus.

4

Hätäensiavun antaminen

5

Lataa puhelimeesi 112sovellus puhelimesi kaupasta.

kuuluu jokaisen kansalaisen perustaitoihin. Jos haluat käydä ensiapukurssin yksityishenkilönä ja vapaa-ajallasi, niin mm. SPR ja työväenopistot järjestävät niitä.

Kun hätätilanteessa soitat sovel­ luksen avulla, niin hätäkeskus saa puhelimesi sijaintietojen avulla heti tarkan tiedon tapahtuma­ paikasta.

Kerro työssä kokemastasi hyvästä hetkestä, ota meihin yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi.

Äiti pelasti kotinsa tulipalolta OLIN PITÄMÄSSÄ turvallisuuskoulutusta,

Turvallisuuskouluttaja Timo Levänen pitää turvallisuus- ja alkusammutuskoulutuksia kaiken ikäisille, leikki-ikäisistä senioreihin.

ja tilaisuuden päätyttyä yksi osallistujista tuli luokseni. Hän kertoi, että heidän koto­ naan oli keittiössä syttynyt tulipalo ja hän oli onnistunut sammuttamaan palon sam­ mutuspeitteellä. Perheen lapset olivat ihmetelleet, miten äiti osasi toimia niin hienosti. Hän kertoi toimineensa kuten aiemmin pitämässäni koulutuksessa oli opetettu. Se oli hyvä hetki. Tuli hyvä mieli, kun sain kuulla, että koulutuksista on konkreettista hyötyä.

Aiemmin toimin pelastuslaitoksella palomies-sairaankuljettajana. Silloin lähdin tehtäviin, kun onnettomuus oli sattunut. Nyt yritän opettaa ihmisille, miten onnettomuuksia voi ehkäistä ennalta ja miten toimia, jos onnettomuus on sattunut. Jokaisella on hätätilanteessa velvollisuus auttaa kykyjensä mukaan ja hätänumeroon 112 soittamalla saa toimintaohjeita ja ammattiavun pai­ kalle.

21

pomotentti

teksti Anna Haikarainen kuva Arto Wiikari / Otavamedia

1 Mitkä ovat tärkeimmät ­kehittämiskohteet Espoon ­terveyspalveluissa? Espoossa on hienoa, kun kaikilla on kaksi työtä: oma työ ja oman työn kehittäminen. Kehittämismyönteisyys näkyy läpi organisaation, ja meillä on täällä tosi osaava henkilöstö. Toivon, että jatkossa henkilöstölle olisi tarjolla enemmän kehityspolkuja. Sote-muutoksen myötä asiakkaiden valinnanvapaus lisääntyy. ­ 11 terveysasemallamme on käytössä hyviä, mutta erilaisia toimintamalleja. Olemme nyt starttaamassa kehittämisprojektia, jossa pyrimme monistamaan näitä ­ideoita ja yhdenmukaistamaan terveysasemien toimintatapoja. Toisena kehityskohteena on sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio, ns. sote-käyttöliittymä. Asiakkaan näkökulmasta täällä on paljon erilaisia siiloja, mikä

näkyy jo verkkosivuiltamme asti. Jatkossa rakennamme palvelua, jossa asiakas on keskiössä. Ensin tulee piirtää tulevaisuuden ideaalimalli ja sitten katsoa, miten siihen päästään askel askeleelta. Muutosta ei kannata rysäyttää kerralla, vaan ensin sitä kokeillaan pilottihankkeessa – toivottavasti jo ensi vuoden alussa. 2  Miten sote-uudistus etenee? Se tuskin toteutuu vielä vuoden 2019 alusta, sillä maakunnassa on vasta muutama henkilö töissä ja jo tietojärjestelmät asettavat rajoitteita. Uskon, että sote toteutetaan siirtymäaikatauluilla. Minusta tämä on hyvä mahdollisuus, sillä muutos pakottaa tarkastelemaan palveluja kilpailukyvyn näkökulmasta. Espoossa olemme edelläkävijäasemassa, sillä täällä toimii jo kaksi yksityistä Mehiläisen terveysasemaa. Visio-

”Uskon, että sote toteutetaan siirtymäaikatauluilla.” namme on tarjota espoolaisille Suomen parhaat terveyspalvelut. Uskon, että toimivin ratkaisu on kombinaatio, johon poimitaan parhaita puolia sekä julkisista että yksityisistä terveyspalveluista. 3  Miten näet hallintohenkilös­tön aseman sote-uudistuksessa? Riittääkö kaikille töitä? Tämä menee ohi oman toimivaltani, mutta nykyiset organisaatiot siirtyvät sellaisenaan maakuntiin, eikä vielä ole puhuttu päällekkäisyyksien vähennyksistä. Jossain kohdissa varmasti tulee tähänkin tarve, mutta uskon siihen menevän aikaa vähintään 5–10 vuotta. 4  Miksi halusit siirtyä ­kaupungille yksityiseltä sektorilta Attendolta? Minua kiinnostavat julkisen organisaation johtamisrakenne, poliittinen päätöksenteko ja itsensä

kehittäminen johtajana. Pidän Espoon avoimesta johtamisvisiosta ja -strategiasta, joissa henkilöstö otetaan mukaan kehittämiseen. Espoo on myös kotikaupunkini. 5  Miten toivot saavasi ­palautetta alaisiltasi? Opin jo aiemmin, että palaute on lahja, ja otan sitä mieluusti vastaan. On tärkeä olla lähellä asukasta ja henkilökuntaa sekä huomioida palaute jo valmisteluvaiheessa. Meillä on avoin positiivisen palautteen kulttuuri, mikä lisää myös työhyvinvointia. 6  Mitä muita terveisiä ­haluaisit kertoa henkilöstölle? Itsensä johtaminen ja oman työn kehittäminen vaativat aktiivisuutta ja kurinalaisuutta. Jokaisen olisi hyvä miettiä, mitkä ovat omat ydintehtävät ja olenko tehnyt niitä asioita tänään. Minulla viiden hengen perheenäitinä itsensä johtaminen ulottuu myös vapaa-aikaan: on pidettävä huolta, että aikaa jää riittävästi perheelle, liikkumiseen ja nukkumiseen. Kaikki voittavat, kun huolehtii omasta jaksamisestaan. Espoossa on ihania ulkoilureittejä – ei siis muuta kuin ylös, ulos ja lenkille! ●

Visio selkeä:

”Parasta  terveyspalvelua  Suomessa” Lääketieteen tohtori Sanna Svahn aloitti terveyspalvelujen johtajana vuoden alusta. Miten Sanna näkee terveyspalvelujen tulevaisuuden Espoossa? 22

tikusta asiaa

kysymys & vastaus

Onko kesälomasi ylibuukattu? Ihana, pitkään odotettu kesäloma lähestyy taas. Perinteisesti olen alkanut jo hyvissä ajoin keväällä suunnitella kaikenlaista kivaa happeningia: reissuja ja mökillä oloa. Kotona ja mökillä odottaa tietysti pitkä lista tekemättömiä töitä: kaapit pitää viimeinkin siivota ja tyhjentää turhasta kirppikselle kuskattavasta tavarasta, pihalle istuttaa nippu uusia kasveja, aita maalata, terassi öljytä ja sohva vaihtaa uuteen. Lasten kanssa haluan viettää ikimuistoista laatuaikaa: kalastaa, käydä patikoimassa, pyörähdellä taidemuseoissa ja huvipuistoissa. Sukulaisia ja vanhoja kavereita on ehdittävä nähdä, ja grilli-iltoja onkin jo merkattu kiitettävästi kalenteriin. Parit häät ja synttärijuhlat ovat tulossa, ja kaiken kukkuraksi olen päättänyt kahmia tänä kesänä myös kaikkien aikojen marjasaaliin… Ruuhkavuosien lisäksi elämän tempo on muuttunut muutenkin kiivaammaksi älypuhelimien ja muun teknisen kehityksen myötä. Kanadalaisen tutkimuksen mukaan ihmisten keskimääräinen keskittymisaika yhteen asiaan oli kahdeksan sekuntia – sekunnin kultakalaa vähemmän. Vielä vuonna 2000 aika oli 12 sekuntia eli kolmanneksen enemmän. Aika suuri muutos noin lyhyessä ajassa. Onko siis ihme, että juuri loman kynnyksellä puuskutan kuin vanha höyryveturi, uupumustani valitellen. Miksi en voisi kerrankin vain rauhoittua hetken paikallani, syvään hengittäen? Ihan hiljaisuudessa, luonnon värejä ja tuoksuja ihastellen. Laittaa oman hyvinvointini välillä etusijalle: nukkua riittävästi ja antaa mielen ja kehon palautua stressistä suoden minulle terveemmän tulevaisuuden. Nauttia vaan hetkestä – niistä ohikiitävistä sekunneista, jotka kohta ovat jo historiaa.

SANNI SISUKAS PAKINOI OMAN HYVINVOINNIN MUISTAMISESTA

kuva iStockphoto

LOMALLA

Mihin

vaivoihin työterveys­ palveluista saa apua?

V

oit olla yhteydessä työterveyspalveluihin kai­ kissa terveyteen ja työkykyongelmiin liittyvissä asioissa. Työterveysasemalta saat yleislääkäri­ tasoista sairaanhoitoa sekä terveyteen ja työkykyyn ­liittyvää neuvontaa ja ohjausta. Tarvittaessa työterveys­ lääkärin harkinnan mukaan voit saada lähetteen erikois­ lääkärin konsultaatioon. Työterveyspalveluiden palvelulupauksen mukaan pääset lääkärin vastaanotolle 1–2 viikossa. Lääkäripäi­ vystystä tai akuuttia sairasvastaanottoa työterveys­ asemalla ei ole, vaan käyntiä varten on varattava aika. Jos esimerkiksi tunnet aamulla itsesi flunssaiseksi tai ­sinulla on muu kiireellistä arviota vaativa asia, voit ot­ taa yhteyttä työterveyspalveluihin. Työterveyshoitajan yleinen puhelinneuvonta kaikille toimialoille vastaa numerossa 09 816 84226 ma–to klo 8–11 ja klo 14–15 sekä perjantaisin klo 8–9. Työterveyshoitaja osaa jo puhelimessa neuvoa, onko lääkärikäynti tarpeel­ linen vai selvitäänkö ongelmasta kotikonstein. Aina lää­ kärikäyntiin ei ole tarvetta. Toiminnan painopiste on työkyvyn tukemisessa ja ennaltaehkäisevissä palveluissa. Lääkäreiden lisäksi työterveyspalveluissa työskentelee fysioterapeutteja ja psykologeja. Palveluihin sisältyvät myös lakisääteiset ja muut työnantajan linjaamat terveystarkastukset sekä työpaikkaselvitykset. Vuonna 2016 työterveyspalveluita käytti 77 % Espoon kaupungin työntekijöistä. Tavallisimmat syyt käynteihin olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenter­ veyteen liittyvät kysymykset. ●

23

kestävä kehitys

teksti Anna Haikarainen © Uudenmaan ELY-keskus ja Maanmittauslaitos

Miten ilmastonmuutos näkyy Espoossa? Vuoteen 2100 mennessä lämpötilan nousu on suurempaa talvella kuin kesällä. Talvisin sataa paljon ja lämpötila sahaa nollan molemmin puolin. Rankkasateet yleistyvät ja voimistuvat erityisesti talvikausina. – JOET TULVIVAT, jäätyneet viemärit eivät

vedä kunnolla ja kaduilla on usein liukas pää­ kallokeli, ennakoi johtava ympäristöasian­ tuntija Leena Sjöblom Ympäristökeskuksesta. Pelkkää jatkuvaa vesisadetta ei sentään ole odotettavissa. Jokunen yksittäinen talvi voi olla vielä erittäin kylmä ja runsasluminen. Kesäisin hellejaksot ovat pidempiä, ja ilmas­ tointi on tarpeen etenkin pienissä asunnoissa, joissa ikkunat ovat etelään päin. Tulviin on Espoossa jo varsin hyvin varau­ duttu rakennusmääräysten ja kaavoituksen osalta. – Rakennukset tulee rakentaa yli kolmen metrin korkeuteen merenpinnasta. Kaavoi­ tuksessa on muun muassa varattu hulevesi­ alueita, jotka vaimentavat kaatosateita. Tei­ den kunto on sen sijaan koetuksella, kun as­ falttipinnoitteet murenevat. Espoota selvästi enemmän elinolosuhteet heikkenevät muualla maailmassa. Ilmastopa­ kolaisuus kasvaa huomattavasti ja tuo uutta asuinpaikkaa epätoivoisesti hakevia ihmisiä myös Espooseen.

Kuvassa on sinisellä korostettu ranta-alueita, joissa on tulvariski.

Kaupunki on jo herännyt asiaan ja asetta­ nut tavoitteeksi vuoteen 2030 mennessä vä­ hentää päästöjä 60 prosenttia asukasta koh­ den (verrattuna vuoden 1990 tasoon). Vuonna 2050 kaupunki ei enää tuota lainkaan hiili­ dioksidipäästöjä. Tavoite on kunnianhimoi­ nen, mutta silti mahdollinen saavuttaa: – Ensinnäkin kehitämme pyöräilyn ja jul­ kisen liikenteen olosuhteita, syntyyhän lii­ kenteestä lähes kolmannes kasvihuonekaa­ supäästöistä. Toiseksi panostamme uusiu­ tuvaan energiaan ja energiansäästöön, jossa erityisen tärkeää on yhteistyö Fortumin kanssa poltto­ aineiden saamiseksi uusiutuviksi tai

Mitä mieltä? MIKÄ IHASTUTTI, MIKÄ VIHASTUTTI, MITÄ PUUTTUI LEHDESTÄ?

Kerro meille mielipiteesi tästä numerosta, niin voit vaikuttaa Wieterin aihe­valintoihin ja kehittämiseen. Ota yhteyttä Essissä tai s-postilla: wieteri@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi leffalippua. Vastausaika päättyy 31.7.2017.

vähäpäästöisemmiksi. Kolmanneksi kaavoi­ tamme k ­ äveltävää, kestävän elämäntavan mahdollistavaa kaupunkia. Tässä monikes­ kinen kaupunkirakenteemme on eduksi, kun yhä useamman espoolaisen palvelut sijaitse­ vat lyhyen kävely- ja pyöräilymatkan päässä. Jokainen meistä voi osallistua ilmastotal­ koisiin luonnollisesti myös omilla valinnoil­ laan. – Ota jalat tai fillari alle aina, kun voit. Vä­ hennä lihan ja maitotuotteiden kulutusta ja suosi kasviksia sekä kotimaisia elintarvik­ keita, Leena vinkkaa. ●