Wieteri 4/2018

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 4 JOULUKUU 2018

6

Kohti hiilineutraalia Espoota

16 Isät hoi!

Nyt isävapaita hyödyntämään

4 Rennosti kuin kotona Kirjasto auttaa, palvelee ja opastaa – ja siellä saa kysyä ihan mitä vaan

palstat

tiesitkö tämän?

Älykästä kaupunkiarkea

ESPOO KUTSUTTIIN YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030

Espoo valittiin vuoden älykkäimmäksi kaupungiksi 2018. Näin se näkyy kuntalaisten elämässä.

-tavoiteohjelmaa toteuttavaksi edelläkävijäkaupungiksi yhdessä Iso-Britannian Cambridgen, Yhdysvaltain Palo Alton, Saksan Heidelbergin ja Intian Noidan yliopistokaupunkien kanssa. Allekirjoitimme sopimuksen ensimmäisenä kaupunkina maailmassa. Kestävän kehityksen työ on tärkeä osa Espoo-tarinan ­toteuttamista. Yhdessä kaupunkilaisten, yhdistysten, yritysten, oppilaitoksien ja yliopistojen kanssa voimme luotettavasti suunnitella sitä, miten YK:n kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan vuonna 2025.

3 terveiset 12 hetkinen Espoota 19 kuntalaisella töissä 20 pitkin ja poikin 23 tikusta asiaa, kysymys & vastaus 24 kestävä kehitys, kilpailu

16

virtaa työhön

Isät vapaalle

04

Espoon kaupungilla pienten lasten isät hyödyntävät isävapaita aiempaa enemmän. Myös työnantaja kannustaa nauttimaan siitä häviävän lyhyestä hetkestä, jolloin lapset ovat pieniä.

kädenjälki

Kysy kirjastosta! Kirjasto auttaa vaikka missä – jopa Kelan lomakkeiden täytössä ja 3D-tulostuksessa.

06 ajassa

Tulevaisuuden Espoo Tavoitteena hiilineutraalius 2030.

22

pomotentti

Espoon vahvuuksia on jo paljon, vaikkapa: • Lapset ja nuoret, eskarit ja koulut, UNESCO Learning City • Yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa ja Espoo Innovation Garden • Hiilineutraali Espoo 2030 • Kestävä Espoo -ohjelma • Euroopan kestävin kaupunki • The Most Intelligent Community in the World • Kera ja hiilineutraali kiertotalous, Neutral Host Pilot (Nokia 5G), geolämpö (ST 1)

Olemme Espoo-tarinassa linjanneet, että Espoo on jatkossakin Euroopan kestävin kaupunki ja hiilineutraali vuonna 2030. Espoo liittyi jo vuonna 2015 kestävän kehityksen ohjelmallaan ensimmäisenä kaupunkina mukaan Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen. Ilmasto-ohjelmassa keskitymme joukkoliikenteen ­palvelutason parantamiseen ja vähäpäästöisen liikkumisen lisäämiseen, pyöräilyn edistämiseen, kiertotalouden tehostamiseen ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Kaavoituksella vaikutetaan monin tavoin energiaratkaisuihin ja liikenteen päästöjen vähentämiseen. Toimenpiteiden etenemistä seurataan vuosittain. YK:n valinta osoittaa, että ketterät kaupungit ja kaupunkiseudut ovat maailmanlaajuisesti avainasemassa kestävää tulevaisuutta rakennettaessa. Tavoitteisiin voidaan päästä eri tavoin, mutta ratkaisut tehdään paikallisesti. Espoo näyttää lähivuosina suuntaa maailman suurimpien ongelmien ratkaisemiseen.

Tukea työn löytämiseen Työllisyyspalvelujen päällikkö Heidi Nihtilä kannustaa oman osaamisen päivittämiseen.

WIETERI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä • PÄÄTOIMITTAJA Satu Tyry-Salo TOIMITUSNEUVOSTO Heli Holm, Outi Huida, Tuuli Tammivuori ja Taina Vehviläinen TUOTTAJA Paula Ristimäki, Otavamedia OMA • ULKOASU JA TAITTO Otavamedia OMA PAINO PunaMusta • REPRO Aste Helsinki • ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) • YHTEYSTIEDOT wieteri@espoo.fi

2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI JOULUKUU 2018

JUKKA MÄKELÄ kaupunginjohtaja

Jukka Mäkelä ­nimitettiin syksyllä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun Vuoden alumniksi.

MIKKO RASKINEN

4 /2018

14

Espoo näyttää suuntaa

terveiset

Ajankohtaisia asioita

Useiden ammattiryhmien palkkoja korotetaan

Konsernihallinto uudistuu

ESPOO KOROTTAA muun muassa

VALTUUSTO PÄÄTTI osana Espoo-tarinaa,

useiden varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien tehtäväkohtaisia palkkoja 1.1.2019 alkaen. – Palkantarkistuksia kohdistuu myös moniin muihin tehtäviin ja niillä pyrimme korjaamaan palkkauksellisia epäkohtia, kertoo henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski. Kaupunki on päättänyt virkaja työehtosopimusten mukaisten

RÄPS, RÄPS

paikallisten järjestelyerien jaosta 1.1.2019 alkaen. Kaupungin ja henkilöstöjärjestöjen neuvottelutulosten kustannusvaikutus on noin 6,8 miljoonaa euroa vuodessa. Tammikuussa 2019 kaupungin työntekijöille maksetaan työmarkkinajärjestöjen sopima kertaerä. Se on suuruudeltaan 9,2 prosenttia ­varsinaisesta kuukausi­palkasta. LISÄTIETOJA saat Essistä.

että kaupungin johtamisjärjestelmä ja sen vaihto­ ehdot arvioidaan. Kuntien rooli ja tehtävät muuttuvat merkittävästi lähivuosina, jos sote- ja maakuntauudistus etenee. Kaupungin organisaatiota halutaan kehittää, jotta pystymme palvelemaan espoolaisia entistä paremmin ja varmistamme Espoon kilpailukyvyn ja kehittymisen tulevaisuudessa. Esimerkiksi pormestarimallista tullaan käymään keskustelua. Ensimmäinen askel on esikunnan ja konsernipalveluiden yhdistäminen konsernihallinnoksi 1.1.2019 alkaen. Valtuusto käsittelee hallintosääntöön vaikuttavat muutokset 10.12.2018. Koko uudistuksen aikataulu ja valmistelu tähtäävät seuraavan valtuustokauden alkuun 1.6.2021. Silloin konsernihallinnon on vastattava koko kaupungin luottamus- ja viranhaltijaorganisaation tarpeisiin. Uudistukset parantavat Espoo-tarinan toimeen­panoa, vahvistavat operatiivista johtamista ja tiivistävät kaupunkiorganisaatiota. Kaupungin johtoryhmä valmistelee asiaa kaupunginjohtajan johdolla. Kaupunginhallitus on nimennyt ohjausryhmäksi valtuuston neuvottelutoimikunnan ja sen puheenjohtajaksi kaupunginhallituksen puheenjohtajan. Arvioinnin tukena käytetään myös ulkopuolisia asiantuntijoita: Jarmo Asikaista FCG:stä ja Jenni Airaksista Kuntaliitosta.

Lepoa ja jumppaa silmille

LÄHTEET: pienipaatospaivassa.fi, terveyskirjasto.fi, tohtori.fi

KIRKKAASTI VALAISTU tietokoneen näyttö

ja sen tuijottaminen ovat iso osa monen työn­ tekijän arkipäivää. Silmät rasittuvat helposti, sillä niiden on sopeuduttava välkkymiseen ja kirkkaaseen valoon, seurattava liikkeillään ruudun tapahtumia ja tarkennettava jatkuvasti eri kohtiin. Silmälihaksilta vaaditaan paljon työtä, ja siksi silmiä kannattaa välillä lepuuttaa. Jos siis notkut koko päivän nenä kiinni ruudussa, anna silmien välillä huilia. Katso muualle kuin näytölle ainakin parinkymmenen minuutin välein tai vilkuile silloin tällöin vaikka ikkunasta ulos. Silmäile samalla ympäröivää työhuonetta ainakin parinkymmenen sekunnin ajan ennen kuin lasket katseesi taas koneelle. Räpyttele silmiäsi usein, jotta ne pysyvät kosteina. Tarpeen tullen kokeile kosteuttavia silmätippoja. Myös taukovoimistelu ja hartioiden rentouttaminen auttavat silmien hyvinvointia, sillä tau-

koliikunnan aikana verenkierto paranee ja jännitys kasvojen lihasten alueella vähenee. Kulmakarvojen ja otsan rypistelykin rentouttaa ja elvyttää verenkiertoa. Varsinaiseen silmäjumppaan löytyy runsaasti erilaisia ohjeita ja videoita verkosta. Tässä yksi ohje, jota voit kokeilla vaikka saman tien: • Vie peukalo aivan nenän eteen niin, että silmät menevät lähes kieroon. Ojenna käsivarsi suoraksi eteen ja kuljeta peukalo niin kauas nenästä kuin mahdollista. Pidä pää paikoillaan ja seuraa katseella peukaloa. Toista viisi kertaa kummallakin kädellä. • Vie peukalo uudelleen nenän eteen. Ojenna nyt käsivarsi niin pitkälle oikealle kuin käsivartta riittää. Pää pysyy paikallaan, vain katse liikkuu. Toista jälleen molemmilla käsillä.

3

kädenjälki

teksti Salla Salokanto kuva Marjo Koivumäki

Valmiina auttamaan Espoon kirjastoissa jokainen työntekijä on myös pedagogi. Se tarkoittaa, että kirjastosta saa apua mitä erilaisimpiin arjen ongelmiin.

K

iinnostaisiko 3D-tulostus, ukulelen soitto tai robottien rakennus ja ohjelmointi? Tarvitsetko apua teknologian käytössä? Onko sinulla mikä tahansa kysymys, jota ratkomaan haluaisit lainata kirjaston asiantuntijan? Kaikki tämä on mahdollista Espoon ­kirjastoissa, joissa asiakkaiden opastus on laajentunut nopeasti. Uusien palveluiden ja työotteen takana on kirjastolain vuonna 2017 voimaan astunut muutos, joka korostaa ­aktiivisena kansalaisena toimimista, yhdenvertaisuutta ja maksuttomuutta. – Kynnys pidetään matalana: neuvonnan ja opastuksen pariin pitää olla helppo pääsy, Espoon kirjastopalveluiden johtaja Jaana Tyrni kertoo. Kirjastoissa opastetaan eri asioiden pariin muun muassa kurssittamalla, mutta opastusta saa myös henkilökohtaisesti ajanvarauksella tai vain saapumalla paikan päälle. Henkilökuntaa voi koska tahansa lähestyä arjen ongelman kanssa. Espoon kirjastojen pedagoginen työote tarkoittaa, että kaikki henkilökunnan jäsenet ovat valmiina neuvomaan, opastamaan ja innostamaan.

Ratkaisut etsitään yhdessä Kirjaston antaman opastuksen kenttä on hyvin laaja. Apua on kysytty ja saatu niin Kelan lomakkeiden täyttöön, puolan opiskeluun kuin yliopistoon pyrkimiseenkin. Laajat

kokonaisuudet haastavat asiakkaan ja työntekijän oppimaan yhdessä. – Minulla ei ole ollenkaan aina valmiita vastauksia, työharjoittelija Eppu Kaipainen kertoo. Hän opastaa asiakkaita harjoittelussaan Entressen kirjastossa lähes päivittäin. – Ratkaisua lähdetään etsimään asiakkaan kanssa yhdessä. Tässä tarvitaan luovuutta. Johtava kirjastopedagogi Reeta Voutilainen on samaa mieltä. Hän suunnittelee ja toteuttaa aikuisasiakkaiden pedagogisia ­palveluita sekä henkilökunnan koulutuksia pedagogiseen työtapaan. – Maailma muuttuu nopeasti, eikä koulutusta voi antaa kaikkeen. Siksi työssä korostuvat pedagogiset ja tiedonhakutaidot. Apua on myös henkilökunnan monialaisesta osaamisesta. Nykyään kirjastoammattilaisten ohella kirjastoissa työskentelee esimerkiksi käsityönopettajia, media-alan ammattilaisia ja sosiaalityöntekijöitä. Työntekijät jakavat osaamista aktiivisesti keskenään. – Erään kollegan kanssa pidämme toisillemme pistokokeita omista osaamisalueistamme, Eppu kertoo. – Osaamme sitten neuvoa asiakkaita, vaikka toinen ei olisi paikalla. Tutkivasta otteesta huolimatta ongelma ei aina ratkea: kaikkia taitoja ja työvälineitä kirjastosta ei löydy. Silloin selvitetään, missä muualla asiakkaan ongelman saisi parhaiten

4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI JOULUKUU 2018

ratkaistua. Opastus on onnistunut, kun asia saadaan eteenpäin.

Hyvin ajan hermolla Kansalaisopistoista ja kursseista kirjaston opastus eroaa siinä, että se alkaa asiakkaiden omista tarpeista. Työntekijät näkevät arjessaan, mikä asiakkaita juuri nyt askarruttaa, ja yhteiskuntaa seurataan tarkalla silmällä. Kun tarve uusille opastuksille huomataan, ideoihin ja tarpeisiin voidaan tarttua nopeasti. Kirjastoille on varattu resursseja ajankohtaisiin koulutustarpeisiin reagoimiseen. 3D-tulostimet hankittiin tämän turvin, ja turvapaikanhakijoiden saapuessa vuonna 2015 lähdettiin kirjastoautolla heti vastaanottokeskuksiin. – Kun huomaamme, että voisimme tehdä robotteja tai että aikuiset kaipaavat tietoa somekuplista ja valeuutisista, pystymme reagoimaan heti, kertoo Reeta. – Ajankohtaisilla opastuksilla voimme ­tukea myös kouluja. Käyttäjienkään mielikuvat eivät aina pysy muutoksen perässä. Kirjastossa harvakseltaan käyvä ei ehkä osaa kuvitella, mikä kaikki niissä nykyään on mahdollista. – Ja mekään emme tiedä, miltä näyttää kirjasto 2030, Jaana nauraa. – Uskon kuitenkin, että ihmiset tarvitsevat aina tilaa, jossa olla tekemisissä toistensa kanssa, oppia ja tutustua uusiin asioihin.

Fakta 2: Viidessä espoolaisessa kirjastossa on Paja, tila, jossa voi käyttää erilaisia laitteita ja työkaluja. Tarjolla muun muassa ompelukoneita, 3D-tulostimia, mediatyöpisteitä ja teknisiä työkaluja. Työntekijät opastavat tarvittaessa. – Pajoissa opitaan itse tekemällä, Reeta Voutilainen kertoo. – Samalla saa kokemuksen siitä, että pystyy todella oppimaan: ”minusta on tähän”.

Fakta 1 Kirjasto on yksi suosituimmista julkisista palveluista: 84 % espoolaisista on käyttänyt kirjastoa viimeisen vuoden aikana. Vain julkinen liikenne, ulkoalueet sekä kuntoradat olivat käytetympiä. Lisäksi 91 % espoolaisista pitää kirjastoja hyvin hoidettuina.

Fakta 3 Kirjastoissa opitaan myös muilta kävijöiltä. Eri-ikäiset ja monista taustoista tulevat auttavat kirjastossa toisiaan matalalla kynnyksellä. – Yhdessä tekeminen auttaa ylittämään ennakkoluuloja. On luontevaa tehdä yhteistyötä, kun on sama kiinnostuksen kohde, Eppu Kaipainen kertoo.

Työvälineet on Ison Omenan kirjastossa koottu Paja-työtilaan. Tällä hetkellä Paja on viidessä espoolaisessa kirjastossa, Jaana Tyrni (vas.) kertoo.

5

ajassa teksti Marianne Salin

Espoon kaupunki ja Fortum ovat sitoutuneet tuottamaan kaukolämmön hiilineutraalisti vuoteen 2030 mennessä.

6 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI JOULUKUU 2018

Hillitään ilmastonmuutosta Tehtävää riittää jokaiselle, kun Espoo tähtää hiilineutraaliksi ja auttaa myös muita kaupunkeja kestävän kehityksen polulla.

7

K

auklahden elä ja asu -seniorikeskus vaihtoi muovitetut, kertakäyttöiset ruokaliinat kankaisiin. Liikuntapalvelut puolestaan hankki Kierrätyskeskuksesta polkupyöriä, joilla liikunnanohjaajat voivat auton sijaan siirtyä työpäivän aikana liikuntapaikasta toiseen. Nämä ovat esimerkkejä teoista, jotka nousivat Espoon kaupungin työntekijöille suunnatun Ekoteko-kilpailun kärkeen. Kilpailussa kerättiin kaupungin työyhteisöistä fiksuja toimintatapoja, joilla säästetään ­energiaa, raaka-aineita ja tuotteita. Näinkö Espoosta tulee hiilineutraali ­vuoteen 2030 mennessä? – Muun muassa näin, vakuuttaa kestävän kehityksen suunnittelija Elina Wanne. Hänen mukaansa edelläkävijöitä tarvitaan kaikilla tasoilla. Samalla tavalla kuin yksi työyhteisö tarjoaa vinkkejä toiselle, ­Espoo jakaa kokemuksia muiden kaupunkien kanssa kautta maailman. – YK on kutsunut Espoon kestävän ­kehityksen edelläkävijäksi 25 kaupungin ­johtajuusohjelmaan, Elina kertoo. Joukkoon kuuluvat maailman huippuyliopistokaupungeista muun muassa ­Cambridge, Heidelberg sekä Palo Alto.

Edelläkävijän roolissa YK:n kestävän kehityksen edelläkävijäkaupungit luovat työkaluja ja mittareita, joiden avulla myös muut kaupungit voivat kehittää kestävästi muun muassa koulutusta, tasa-­ arvoa ja terveyttä sekä hillitä ilmastonmuutosta. Espoo on sitoutunut johtamaan ainakin koulutukseen liittyviä toimenpiteitä. Elina muistuttaa, että kaikki tavoitteet liittyvät lopulta toisiinsa, koska kestävää kehitystä tarkastellaan aina neljästä näkökulmasta: taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta sekä kulttuurisesta.

ESPOOLAISTEN TÄRKEIMMÄT SYYT PYÖRÄILLÄ (2016)

28 %

Myönteiset vaikutukset fyysiseen kuntoon ja terveyteen

21 % 15 % Ulkoilu ja virkistys

Kätevä tapa liikkua

– Ilmastonmuutostakin torjutaan par­ haiten, kun otetaan huomioon kaikki näkökulmat, Elina toteaa. Pienessä mittakaavassa tämä tuli ilmi jopa Ekoteko-kilpailussa. Kun kertakäyttöiset ruokaliinat vaihdettiin kankaisiin, säästettiin ympäristön ohella rahaa, ja kenties ruokailijatkin ilahtuivat. Kun autoilija hyppäsi pyörän selkään, hyödyn keräsi myös kroppa, ehkä mielikin. – Ei jokaisen tarvitse silti väkisin pyöräillä. Tärkeintä on kokonaisuus, joka koostuu kullekin sopivista ilmastoteoista.

Liikenteen päästöt alas Espoon kaupungilla on selvät pääalueet, joilla se pyrkii hillitsemään ilmastonmuutosta. Energiantuotannossa tavoitteena on siirtyä kohti uusiutuvia energialähteitä, kun

8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI JOULUKUU 2018

taas energiankulutuksessa huomio keskittyy suurimpiin hiilidioksidin päästölähteisiin, liikenteeseen ja kaukolämpöön. – Liikenteessä metron tulo oli iso juttu, ja seuraava merkittävä uudistus on RaideJokeri, Elina sanoo. Sähköbussien tuloa on ennustettu jo vuosia, mutta käytännössä on jumituttu koekäytön tasolle. Elinan mukaan tilanne näyttää tällä kertaa valoisalta, koska HSL kilpailuttaa jo Leppävaaran liityntäliikennettä ja edellyttää toteuttajalta sähköbusseja vuoden 2020 alusta alkaen. Hän odottaa sähköautojen lisääntyvän myös henkilö­liikenteessä. Päästöjä voi leikata myös omin jaloin, mihin Espoo kannustaa ihmisiä tiivistämällä viittä kaupunkikeskusta sekä tar­ joamalla kaupunkipyöriä.

Varaudutaan ilmastonmuutokseen

Espoon tavoitteena on lisätä pyöräilyn osuutta liikutuista matkoista.

SAMAAN AIKAAN, kun Espoossa

PYÖRÄTEIDEN MÄÄRÄ 2017:

1 275

KM

UUSIA PYÖRÄTEITÄ 2017:

21

– On tärkeää tarjota mahdolli­suuksia yhdistää kävelyä ja pyöräilyä osaksi pidempää matkaa, Elina toteaa. Hän odottaa eri liikennemuotojen yhdistelyyn uusia pal­­veluita, joita kutsutaan termillä MaaS, Mobility as a Service. Parhaimmillaan matkustaja voisi päästä ovelta ovelle yhdellä maksulla ja lipulla, vaikka vaihtaisi bussista kimppataksiin. – Espoo on juuri rekrytoimassa projekti­ päällikön edistämään MaaS-palveluita ja liikenteen digitalisaatiota. Ratkaisevaa on sekin, että yritykset innostuvat kehittämään uusia palveluita. Esimerkiksi Visit Espoolla on meneillään mielenkiintoinen Perille asti -projekti, jonka tavoitteena on ­parantaa Nuuksion ja Rantaraitin saavutettavuutta erilaisilla kokeiluilla yhdessä kumppanien kanssa.

KM

Päästöjä voi leikata myös omin jaloin, mihin Espoo kannustaa ihmisiä tiivistämällä viittä kaupunkikeskusta sekä tar­joamalla kaupunkipyöriä. Lisää uusiutuvaa kaukolämpöä Elinan mukaan yhteistyötä tarvitaan kaikissa vaiheissa matkalla hiilineutraaliuteen. – Espoo ei yksin pysty vastaamaan ­tämän kokoluokan haasteeseen, vaan muutos ­tulee tehdä asukkaiden ja yritysten kanssa yhdessä. Parhaillaan tehdään suun­ nitelmia yrityskumppaneiden kanssa. >

hillitään ilmastonmuutosta, varaudumme myös siihen, että ilmasto muuttuu. – Ilmasto on jo lämmennyt ja lämpenee edelleen. Samalla sateet ja yksittäiset ääriolosuhteet, kuten hellejaksot, lisääntyvät. Melko todennäköisenä pidetään myös myrskyjen ja rankkasateiden lisääntymistä, luettelee ympäristökeskuksen limnologi Saara Olsen. Hänen mukaansa yksi selkeistä riskeistä on tulva, johon vaikuttavat niin meren pinnan nousu kuin rankka­sateetkin. – On varmistettava, että rannikon asuinalueet pysyvät kuivina ja turvallisina. Esimerkiksi Nuottalahdessa tulvasuojelualueen suunnittelu käynnistyi viime vuonna. Espoolaisten katuja ja kellareita uhkaa meriveden ohella myös satamalla ja sulamalla syntyvä hulevesi. – Espoon hulevesiohjelmassa ­esitetään, millaisin keinoin hulevesiä pystytään viivyttämään ja hallitsemaan valuma-alueilla. Pyritään siihen, että asemakaava-alueilla olisi tarpeeksi viheralueita, siis imeyttävää pintaa, vaikka kaupunkirakennetta tiivistetäänkin, Saara sanoo. Hän huomauttaa, että puiden tuoma varjostus myös auttaisi ihmisiä helteissä toisin kuin paahtava asfaltti. – Eri toimialat selvittävät yhteistyössä, miten esimerkiksi riski­r­yhmät, kuten vanhukset ja lapset, voidaan ottaa huomioon ääri­olosuhteissa ja miten varaudutaan muun muassa lisääntyneeseen ­metsäpaloriskiin. Omat riskinsä on myös kasveilla ja eläimillä. Tutkijat arvelevat, että kasvitautien ja -tuholaisten riski kasvaa muun muassa siksi, että ne kehittyvät lämpimässä yhä nopeammin. – Lämpö voi tuoda myös vieraita lajeja, joiden leviämistä on vaikea ennustaa.

9

ESPOO CATERING: Vähemmän ruokajätettä – pienempi hiilijalanjälki

Ilmanlaatuun ja meluun vaikuttaa eniten liikenne.

Katupöly on merkittävin kaupunki-ilmaamme heikentävä tekijä.

Espoon asukasmäärät ja tieliikennemelualueella asuvien määrät

Puunpoltto heikentää toisinaan pientaloalueiden ilmanlaatua, etenkin kylmällä ja tyynellä säällä.

300 000 250 000 200 000

Asukasmäärä 247 971

269 802

61 380

65 757

2012

2017

150 000

Asukasmäärä liikennemelualueella (yli 55 dB)

100 000 50 000 0

Energiantuotannon osalta ratkaisevassa asemassa on kaukolämpö, josta yhä yli ­puolet tuotettiin viime vuonna hiiltä polttamalla ja lähes 20 prosenttia maakaasulla ­ja öljyllä. Fortum on kuitenkin sitoutunut ­Espoon hiili­neutraaliin tulevaisuuteen jo kaksi vuotta sitten, ja yhteistyö etenee ­Elinan mukaan vauhdikkaasti. Esimerkiksi Suomenojan voimalaitoksella Fortum pumppaa lämpöä talteen ­puhdistetusta jätevedestä, ja Kivenlahdessa ­alkaa marraskuussa biolämpölaitoksen ­rakennustyöt. Yhtiö hakee myös parhaillaan ympäristölupaa Ämmässuolle sijoittuvalle lämpölaitokselle, joka polttaisi pääasiassa puupohjaisia biopolttoaineita.

Leikataan energiankulutusta Samalla, kun fossiilisia polttoaineita korvataan, kehitetään keinoja leikata kaukolämmön kulutusta. Espoon Asunnot on yksi edelläkävijöistä. Tämän vuoden loppuun mennessä jo 5 000 kodissa pitäisi toimia Fortumin järjestelmä, joka ohjaa kiinteistön lämmitystä kunkin asunnon sisälämpötilan ja sääennusteen perusteella. Tavoitteena on leikata päästöjä ja kustannuksia, mutta myös parantaa asumismukavuutta. Fortumin mukaan järjestelmä auttaa myös optimoimaan kaukolämmön tuotantoa.

Kun fossiilisia polttoaineita korvataan, kehitetään samalla keinoja leikata kaukolämmön kulutusta. Ennakkoluulottomin kokeilu kaukolämmön saralla lienee St1:n geolämpölaitos, joka toteutuessaan toisi päästötöntä lämpöä 6,4 km:n syvyisestä kaivosta ja voisi tuottaa jopa kymmenen prosenttia Espoon kaukolämmöstä. Päästöttömän sähkön tuotantoon voi osallistua yritysten ja kaupungin ohella melkeinpä kuka tahansa espoolainen, jolla on oma katto aurinkopaneeleille. Kauppakeskus Sello päätyi asentamaan aurinkopaneeliensa rinnalle kulutusta ja tuotantoa tasapainottavan akun, tai pikemminkin akuston, jota se kuvaa Pohjois-Euroopan suurimmaksi kiinteistöön liitetyksi sähkövarastoksi. – Espoon kaupungilla on tavoite olla paras kumppani ja tarjota toimiva alusta, jossa yritykset voivat kehittää ja kokeilla ratkaisuja ja viedä niitä myös muihin kaupunkeihin ja maailmalle, Elina toteaa.

10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI JOULUKUU 2018

LIHAA JA JUUSTOA vai papua ja

­ orkkanaa? Ruokailija voi kutistaa hiip lijalanjälkeään yksinkertaisin valinnoin, mutta mitä voi tehdä ruoan valmistaja? Johanna Andstenin mukaan paljonkin. Hän työskentelee suunnittelupäällikkönä Espoo Cateringissa, joka valmistaa ja tarjoilee ruoat muun muassa espoolaisiin päiväkoteihin ja kouluihin noin 200 keittiössä. – Meillä ihan ykkösprioriteetti on se, että ruokajätettä ei syntyisi. Vastuu tästä on niin keittiöillä kuin asiakkaillakin, ­ ja vain yhteistyöllä pääsemme hyvään lopputulokseen, Johanna toteaa. Espoo Cateringissa ruokahävikkiä on seurattu hyvin järjestelmällisesti jo lähes kymmenen vuoden ajan. Johannan mukaan suunta on ollut erittäin hyvä muun muassa siksi, että päivän ruoat valmistetaan erissä, jolloin viimeisen erän kokoa voidaan säätää vielä ­viime hetkellä. – Seuraamme myös tarkasti menekkiä. Hernekeittoa ja makaronilaatikkoa menee eri asiakkaille eri määrät, ja meidän on tunnettava asiakkaidemme tavat. Kovin tiukasti ruokamäärää ei voida kuitenkaan mitoittaa, koska viimeisenkin ruokailijan on löydettävä linjastolta kaikki aterian osat. Kotona jämät voisi toki jäähdyttää, pakata jääkaappiin ja lämmittää uudelleen, mutta ammattilaisilta tämä on kiellettyä.

Mikä neuvoksi? Johannan mukaan on kokeiltu sekä ­ruoan myyntiä että lahjoittamista monin eri tavoin. Yksi työkalu on Lunchie-mobiilisovellus, joka välittää asiakkaille tiedon ravintoloiden yli jääneistä annoksista. Johanna kertoo, että keittiöt ja ­koulut myös kampanjoivat yhdessä ­kestävien valintojen puolesta. – On Syö lautanen tyhjäksi -päiviä, ja oppilaat ovat myös tehneet ruoasta ja ruoan ilmastovaikutuksista hienoja oppilastöitä. Osa on kehittänyt myös omia kasvisruokareseptejä #papu­ posset-kampanjassamme.

2010-luvulla kokonaispäästöt ovat laskeneet

14 %

Päästökehityksen suunta on oikea, mutta vauhti liian hidas tavoitteeseen nähden.

Tavoitteena hiilineutraali Espoo

Päästöjen vähentäminen on haastavaa, koska asukasluku kasvaa voimakkaasti.

Espoon kasvihuonekaasupäästöt – Vertailuvuodesta 1990 tavoitevuoteen 2030 1000t co2-ekv. 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1990

2000

2010

2017

2030

KAUKOLÄMPÖ

ÖLJYLÄMMITYS

SÄHKÖLÄMMITYS

KULUTUSSÄHKÖ

LIIKENNE

TEOLLISUUS & TYÖVÄLINEET

JÄTTEIDEN KÄSITTELY

MAATALOUS

My2050 – elämyspeli ilmastonmuutoksesta My2050-pelissä pelaajat seikkailevat Espoon keskuksessa ja Helsingin Kansalaistorilla. Tarina johdattaa pelaajat tutustumaan ilmastonmuutoksen muokkaamaan tulevaisuuteen. Tehtäviä ratkomalla he pääsevät etenemään tarinassa ja keräämään saavutuksia. Tutustu peliin www.my2050.fi.

HIILINEUTRAALI = 80 % vähennystä vuoden 1990 kokonaispäästöistä, loput 20 % kompensoidaan eli rahoitetaan päästöjen vähentämistä toisaalla.

11

hetkinen Espoota teksti Paula Ristimäki kuva Roope Permanto

Muksut bussiin ja menoksi ESPOOLAISEN MAININGIN päiväkodin lapset

pääsivät retkelle kauniisiin syysmaisemiin muksubussin kyydissä. Muksubussi on sähköavusteinen polkupyörä, jonka ohjaimiin hyppää esimerkiksi päiväkodin työntekijä. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen käyttöön on hankittu kolmeksi vuodeksi kolme muksubussia. Niille on arvottu sijoituspaikat eli ”muksubussitallit” kiinnostuneiden varhaiskasvatusyksiköiden kesken. Yhdessä paikassa bussi viipyy kolme kuukautta kerrallaan, ja sitä voivat tänä aikana lainata myös muut lähellä sijaitsevat varhaiskasvatuksen yksiköt. Muksubussilla oppimisympäristö laajenee ihan konkreettisesti. Sillä voi tehdä retkiä lähiympäristöön, luontoon tai vaikka vieraisille naapuripäiväkotiin. Kyytiin mahtuu 7 lasta – ja tässä bussissa sekä kuski että matkustajat käyttävät kypärää!

12 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI JOULUKUU 2018

s t iet et wi osi s-postilla:

k as Par

Lä he ey ht tä k y a j uvasi

e r i@ esp oo.fi.

KUVAA HIENO ESPOOHETKI!

uv aj ä. ulka äll istaan tä

13

tiesitkö tämän?

teksti Anna Haikarainen

Millaista on maailman älykkäin kaupunkiarki? Espoo voitti alkukesästä maailman älykkäimmän kaupungin tittelin Intelligent Community Forum (ICF) -kilpailussa. Esimerkit näyttävät, miksi voitto tuli kotiin ja miten älyratkaisut näkyvät ympäri kaupunkia. PIENETKIN KOKEILUT

älyratkaisujen saralla kytkeytyvät Espoo-tarinan suuriin tavoitteisiin: hyvinvoinnin, kestävän kehityksen, osallisuuden ja elinvoimaisuuden edistämiseen. Lisäksi Espoo kasvaa nopeasti, ja kaupungin kestävän kasvun turvaamiseksi tarvitaan innovointikykyisiä yhteistyökumppaneita.

Matinkylä Palvelutorikonseptisssa julkisia palveluja sijoitetaan saman katon alle, kaupallisten palvelujen yhteyteen ja hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrelle. Ison Omenan palvelutori on asiakastutkimusten mukaan lunastanut hyvin paikkansa kuntalaisten arjen sujuvoittajana. Palvelutori on myös innovaatioalusta yritysten, yhteisöjen ja kuntalaisten yhteistoiminnan kehittämiseen.

14 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI JOULUKUU 2018

Espoon keskus Espoo liittyy YK:n kestävän kehityksen edelläkävijä­kaupunkien verkostoon ja kestävän kehityksen tavoitteiden tutkimus- ja johtajuusohjelmaan Aalto-yliopisto kumppaninaan. Vuoteen 2025 kestävä projekti koskee koko kaupungin toimintaa erityisesti oppimisen, koulutuksen ja innovaatioiden saroilla.

Karamalmi–Kera LuxTurrim5G on Nokian vetämä kolmi­ vuotinen tutkimushanke, jossa ovat mukana muun muassa Aalto-yliopisto ja VTT. Siinä selvitetään, millaista uutta liike­toimintaa huippunopea 5G-teknologia voi mahdollistaa läheiselle katualueelle ja ympäröiviin rakennuksiin. Espoon kaupunki tukee 5G-koeverkon rakentamista älykkäisiin valaisinpylväisiin Karamalmin alueella. Jatkossa verkkoa voidaan laajentaa Keran asemalle.

Otaniemi Tekoälyn hyödyntämistä kokeillaan asiakaspalvelussa sekä monissa rutiinimaisissa töissä, mutta myös tuen kohdentamisessa ennakoivasti riskiryhmiin kuuluville kuntalaisille. Esimerkiksi personoitu palvelupolku voi tarjota oikeanlaisia palveluita asiakkaille oikeaan aikaan ja ennakoivasti. Työn alla ovat myös globaalit eettiset ohjeistukset tekoälyn hyödyntämiselle. Tunnisteiden avulla pyritään osoittamaan, missä ja kenen toimesta tietty algoritmi on käytössä. Koulujen ja yritysten kiihdytetty yhteiskehittäminen eli KYKY on Espoon koulujen ja päiväkotien yritysyhteistyötä, jossa lapset pääsevät testaamaan kehitysvaiheessa olevia opetussovelluksia. Yritykset saavat nopeaa palautetta käyttäjäryhmältä. Näin on kehitetty esimerkiksi positiivista vuorovaikutusta koululaisille opettava Mightyfier-sovellus sekä tilasuunnitteluun osallistava 3DBearsovellus. Molemmat ovat KYKYn avulla päässeet kansainvälisille markkinoille. Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hanke hyödyntää KYKY-mallia toiminnassaan. Sivistystoimi luo ja kehittää kokeilujen kautta syväoppimista ja oppimisen iloa herätteleviä palveluita sekä kestäviä ja älykkäitä oppimisympäristöjä.

Nuuksio ja Rantaraitti Kehitteillä on digitaalisia sovelluksia, joilla kannustamme kaupunkilaisia siirtymään ekologisempiin liikkumismuotoihin. Peput penkkiin -kimppa-autoiluhanke jatkuu tammikuulle. Espoo Marketing Oy kehittää Espoon keskeisten luontokohteiden, Nuuksion kansallispuiston ja Rantaraitin, saavutettavuutta Perille asti -hankkeessa.

Leppävaara Aalto-yliopiston opiskelijat ovat tehneet palvelu-muotoilua yhdessä Espoon kaupungin kanssa. Verkostomaisesti on kehitetty Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan alueen kansainvälistä vetovoimaa opiskelijoille ja tutkijoille. Leppävaarassa kehitettiin palvelumuotoilun keinoin Leppävaaran urheilupuiston saavutettavuutta. Palvelumallit ovat skaalattavissa muualle Espooseen.

Eurooppa Intelligent Community Forum -kilpailun voiton myötä Espoo toimii noin 15 eurooppalaisen kaupungin mentorina Digital City Challenge -ohjelmassa. Make with Espoo -työkalujamme on pyydetty kääntämään enemmän englanniksi.

Suomi Suomen kuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku) yhteinen 6Aika-strategia kehittää avoimempia ja älykkäämpiä palveluita. Artikkelissa mainituista hankkeista muun muassa Perille asti, KYKY ja Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt kuulu­vat laajempaan 6Aikahankekokonaisuuteen.

15

virtaa työhön

teksti Susanna Haanpää kuvat Roope Permanto

Isävapaat ovat yleistymään päin, vaikka niitä ei vielä pidetä niin paljon kuin olisi mahdollista. Olli Panhelainen piti isävapaata kummankin lapsensa aloittaessa päiväkodin.

Miehet isyysvapaalla v. 2016—2018 (tammi—syyskuu) 160 140 120 100 80 60 40 20 0

125 148 145 KOKO KAUPUNKI

3

7

8

39 39 31

15 21 30

52 58 56

16 23 20

KOHA

KOPA

SOTET

SITO

TYT

Miehet hoitovapaalla v. 2016—2018 (tammi—syyskuu)

Miehet vanhempainvapaalla v. 2016—2018 (tammi—syyskuu) 30

20

25 15

20 15

10

10 5 0

5 10 16 20 KOKO KAUPUNKI

3

KOHA

4

KOPA

2

1

4

5

SOTET

4

5

SITO

11

2

3

TYT

2016 2017 2018 / tammi–syyskuu

16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI JOULUKUU 2018

2

0

24 31 30 KOKO KAUPUNKI

2

2

3

KOHA

2

2

KOPA

3

5

6

SOTET

12 16 16

SITO

7

6

TYT

3

Isät, rohkeasti kotiin! Espoon kaupungilla pienten lasten isät viettävät entistä enemmän niin sanottuja isävapaita. Enempäänkin olisi mahdollisuus.

P

idin isävapaata kahteen otteeseen, ­kun tyttäreni olivat vuoden ikäisiä, kertoo asiakirjahallinnon suunnittelija Olli Panhelainen teknisestä ja ympäristö­ • Isyysvapaata voi käyttää yhteensä yhdeksän viikkoa toimesta. siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Nyt 5,5-vuotias Vuokko • Reilun puolen vuoden mittainen ja 2,5-vuotias Hertta ovat jo vanhempainvapaa alkaa äitiysvapaan jälkeen, rutinoituneita päiväkotilaisia. kun lapsi on noin kolmen kuukauden ikäinen. Kun tyttäret olivat taapero­ Vanhempainvapaan voi käyttää isä tai äiti, tai se ikäisiä, perheen äiti palasi töi­ voidaan jakaa. hin ja tuli isän vuoro huoleh­ • Hoitovapaa alkaa, kun lapsi on noin kymmenen tia pikkulapsiperheen arjesta. kuukauden ikäinen. Hoitovapaata voi käyttää isä tai – Yhdistin isyys- ja hoito­ äiti, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. vapaan kesälomiini ja p ­ idin • Isälläkin on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen eli sekä Vuokon että Hertan lyhennettyyn työaikaan aina siihen saakka kunnes ­pikkulapsiaikana noin viiden lapsi siirtyy kolmannelle luokalle. kuukauden mittaisen isä­ • Jos alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti, on isällä vapaan, Olli kertaa. tai äidillä oikeus jäädä tilapäiselle hoitovapaalle enintään neljäksi päiväksi hoidon järjestämiseksi. Yhteinen isä–lapsiaika ­sujui kuten pikkulasten Lähde: isäaikaa.fi kanssa yleensäkin. – Päivät rytmittyivät ruo­ kailujen, kotiaskareiden ja leikkipuistoissa puuhastelujen ja päiväunien mukaan. Arkea pyörittäessä tajusin konk­ reettisesti, miten iso työ pienten lasten hoi­ taminen on, vaikka kyseessä onkin ainutlaa­ tuinen ja erittäin ­antoisa aika. Olli sopi hyvissä ajoin ennen isävapaalle

Erilaisia isävapaita

lähtöään esimiestensä kanssa vapaista ja työ­ tehtävien jakamisesta. Esimiehet suhtautui­ vat isävapaasuunnitelmiin asiallisesti. – Työni järjesteltiin niin, että osa tehtävis­ täni jaettiin kollegoilleni poissaoloni ajaksi, osa jäi odottamaan paluutani. Työtehtävien pariin paluu ei aiheuttanut kummallakaan kerralla päänvaivaa. – Tehtävien haltuun ottaminen sujui ­molemmilla kerroilla yllättävän jouhevasti, kun tulin takaisin töihin, Olli kertoo.

Vanhempien vapaat arkipäivää Espoon kaupungin henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski kannustaa isiä hyödyntämään mahdollisuuttaan pitää isävapaita. – Lasten ensimmäisten vuosien jakso on erittäin tärkeä isäsuhteen kehittymisen kan­ nalta. Siksi ilahduttaakin, että isien pitämien vanhempain- ja hoitovapaiden määrä on meillä selvästi lisääntynyt. Kimmo uskoo, että isävapaiden yleistymi­ seen osaltaan vaikuttaa se, että Espoo on nais­ valtainen työpaikka: naisia on 80 prosenttia kaupungin kaikista 14 000 työntekijöistä. – Espoossa pidetään jopa todennäköisenä sitä, että työntekijä saattaa jossain vaiheessa jäädä äitiys- tai isyyslomalle ja siitä ehkä hoi­ tovapaallekin. Meille on kasvanut myöntei­ nen vanhempainvapaiden kulttuuri, eikä isä­ vapaitakaan vierasteta. >

17

Datan perusteella käy ilmi, ettei isävapaiden pitäminen ole niin yleistä kuin mitä se voisi olla.

Ennen isävapaata KESKUSTELE PERHEVAPAIDEN jakamisesta

Olli suosittelee muitakin isiä käyttämään isyysvapaata edes muutaman viikon.

Työ ja perhe sopivat yhteen Espoon kaupunki on kerännyt vuodesta 2016 tilastoa siitä, miten yleisesti miehet pitävät isyys-, vanhempain- ja hoitovapaata ja miten pitkään näitä vapaita on vietetty. – Datan perusteella käy ilmi, ettei isä­ vapaiden pitäminen ole niin yleistä kuin mitä se voisi olla. Suuntaus on kuitenkin ylöspäin, eli entistä useampi isä hyödyntää tätä mahdollisuutta. Tilaston mukaan lisäystä isävapaiden käyttöön on tullut kymmenisen prosenttia vuosittain. Erilaisia isävapaita käytetään kuitenkin ­lyhempinä pätkinä kuin mitä laissa on ­enimmillään taattu. Usein selittävinä tekijöinä ovat talou­del­liset seikat ja esimerkiksi äidin työtilanne. Toisinaan isä­ vapaiden ­mittaa ­lyhentäväksi tekijäksi ilmoitetaan työ. Esimerkiksi tietyillä kaupungin toimialoilla työntekijän jääminen perhevapaalle merkitsee sijaisuuksien järjestämisen tarvetta. Etenkin työvoimapula-aloilla, eli varhaiskasvatuksessa ja sosiaalipuolella, sijaisten löytyminen saattaa olla todellinen haaste. Kimmon mukaan tällä ei silti saisi olla vaikutusta työntekijän valintoihin perheelämänsä järjestelyissä. – Tällaisten vapaiden pitäminen on ­luvallista, mahdollista ja jopa toivottavaa.

En voi edes ajatella, että työnantajan viesti voisi olla muunlainen kuin rohkaiseva ja perhe­vapaisiin kannustava. Hän muistuttaa, että on työnantajan tehtävä järjestellä työt niin, että isillä on mahdollisuus jäädä isävapaalle niin pitkäksi aikaa kuin he todella haluavat. – Työssä menestymisen edellytys ei ­ole, että tällaisia ainutlaatuisia mahdollisuuksia pitäisi jättää käyttämättä, Kimmo painottaa. Hän korostaa, että perheen ja työn ­yhteensovittaminen on nykyään arkipäivää. Työntekijöille halutaan tarjota mahdollisuus elää täyttä elämää eri elämänvaiheissa. – Työ- ja perhe-elämä eivät ole vastakkaisia, vaan parhaimmillaan toisiaan täydentäviä kokonaisuuden osia.

lapsen toisen vanhemman kanssa. Useimmiten voit saada taloudellista tukea perhevapaiden aikana. OTA SELVÄÄ tuen määrästä.

Laskuri ja lisätietoa löytyy Kelan sivuilta kela.fi/isyysraha. ILMOITA PERHEVAPAASTA

työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen sen aloittamista. Perhevapaita voi myös jaksottaa. ALLE KAHDEN VIIKON

mittaisesta perhevapaasta pitää ilmoittaa viimeistään kuukautta ennen sen aloittamista. Lähde: isäaikaa.fi

Edes muutama viikko Olli Panhelainen kehottaa muitakin isiä hyödyntämään isävapaita niin pitkinä jaksoina kuin se perheelle on mahdollista. – Jälkikäteen olen itsekin miettinyt, että olisi voinut olla vähän pidempäänkin kotona lasten kanssa. Pikkulapsiaika kuluu niin kovin nopeasti. Ja jos perheen tilanne ei salli pitkiä ­isävapaita, sellaista kannattaa viettää edes muutama viikko. Ollin tuttavapiirissä monet miehet ovat viettäneet eripituisia isävapaita. – Ainutkaan ei ole katunut.

18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI JOULUKUU 2018

ESPOON KAUPUNKI on haastettu mukaan Isäaikaakampanjaan, joka on osa sosiaalija terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen hanketta Isä hoitaa — perhevapailta virtaa työntekoon 2016—2018. Hankkeen yhteistyökumppanina on Miessakit ry.

kuntalaisella töissä

teksti Tuuli Tammivuori kuva Mirva Kakko

Nimi: Mika Rantala Tehtävänimike: Projektinjohtaja

Asukkaan asialla Leppävaarassa

T

yöhöni kuuluu kaupunkikehittämisen ja rakenta­ misen johtaminen sekä koordinointi Leppävaa­ rassa. Tärkeimpiä tehtäviäni on pitää kaupungin muut asiantuntijat sekä asukkaat ajan tasalla siitä, mitä Leppävaarassa tapahtuu. Minulla tuli tänä syksynä täyteen 10 vuotta Espoon palveluksessa. Vuosikymmenessä muutosvauhti on kas­ vanut huimasti niin sisäisessä kuin ­ulkoisessa toiminta­ ympäristössä. Esimerkiksi rakentamisen vauhti on nopeu­ tunut. Leppävaaran ­kehityksen kannalta olennaista on ­ollut raideyhteyksien merkityksen korostuminen. Minua motivoi se, että saan tehdä työtä espoolais­ ten eteen. Vuorovaikutus asukkaiden kanssa on erittäin ­tärkeää, ja haluan kehittää sitä edelleen. Ihmiset ovat ­hyvin valveutuneita ja motivoituneita sen suhteen, mitä omassa lähiympäristössä tapahtuu ja miten omaa kau­ punginosaa voisi kehittää. Sosiaalinen media mahdollistaa avoimen ja ajan her­ molla olevan vuorovaikutuksen asukkaiden kanssa. Olen ylläpitänyt Leppävaaran omaa Facebook-ryhmää useam­ man vuoden, minkä lisäksi avasin keväällä henkilökohtai­ sen Twitter-tilin. ­Lisäksi seuraan aktiivisesti muita Espoon kaupunkikehittämiseen liittyviä Facebook-ryhmiä. Välillä on vaikea hahmottaa etukäteen, mitkä asiat herättävät somessa kiinnostusta. Twitterissä toimii se, että kerron uusista ­asioista heti, kun ne eteeni tulevat. Järjestämme yhä myös perinteisiä asukastilaisuuksia. Viime kesästä lähtien asukkailla on ollut mahdolli­ suus tulla juttelemaan kanssani matalalla kynnyksellä leppävaaralaiseen kahvilaan, jossa päivystän joka toinen viikko yhtenä iltana. Olemme saaneet aikaan hyviä keskusteluja Leppävaaran kehittämisestä.

Tällaista näköalapaikkaa ei yksityiseltä puolelta voisi saada, sillä kaikki rakennushankkeet linkittyvät kaupunkiin tavalla tai toisella, Mika toteaa.

Espoon suurimmassa kaupunkikeskuksessa asuu

Asukkaita on

Tällä hetkellä alueella on

NOIN

NOIN

NOIN

LEPPÄVAARA LUKUINA

68 000

ASUKASTA.

Matka Helsingin keskustaan kestää junalla

100 000 30 000 13–17 vuoteen 2050 mennessä.

TYÖPAIKKAA.

MINUUTTIA.

Tulevaisuudessa Leppävaaran yhdistää Keilaniemeen ja Itäkeskukseen 25 km pitkä Raide-Jokeri.

19

pitkin ja poikin

teksti Taina Vehviläinen kuvaaja Kuvatoimisto Kuvio Oy

Verorahoitus 1 630 miljoonaa euroa vuonna 2019

1 630 miljoonaa

LUKU AVATTUNA

TALOUSARVIOEHDOTUKSEN MUKAAN Espoon saama verorahoitus

Espoon asuntojen kiinteistö Magneettikadulla Saunalahdessa.

PALVELU TUTUKSI

Vuokra-asuntoja työntekijöille ESPOON ASUNNOT OY:LLÄ on vuokra-asuntoja, joita Espoon

i Espoon Asunnot toivottaa kaupungin työntekijät tervetulleiksi asunnonhakijoiksi ja asukkaiksi!

kaupungin työntekijät voivat hakea esimerkiksi muuttaessaan pääkaupunki­seudulle muualta Suomesta. Asunnot ovat tavallisia vuokra-asuntoja, joita kaikki espoolaiset ovat oikeutettuja hakemaan. Asuminen ei siis ole sidottu työskentelyyn Espoon kaupungilla. Asuntoja on reilut 15 000, ja ne sijaitsevat ympäri Espoota. Asuntoja on yksiöistä viiden huoneen ja keittiön asuntoihin, kerrostaloista paritaloihin. Suuri osa asunnoista on lähellä palveluja ja saavutettavissa joukkoliikennevälineillä. Asuntoa haetaan kätevimmin Espoon asuntojen nettisivujen kautta täyttämällä asuntohakemus. Hakemukseen on syytä laittaa kaikki oleelliset tiedot asunnon tarpeesta. Asukasvalinnat tehdään asunnon tarpeen kiireellisyyden, tulojen ja varallisuuden perusteella. Hakemukseen kannattaa merkitä työnantajaksi Espoon kaupunki, ja tietyissä tapauksissa esimies voi puoltaa hakemusta vapaamuotoisella viestillä. Tarkemmat menettelyohjeet löytyvät Essin Henkilöstö­ edut-osiosta. Asuntohakemus on voimassa kolme kuukautta jättöpäivästä. Sähköinen asunnonhaku http://www.espoonasunnot.fi/hae_asuntoa Kaupungilla on myös joitakin muita vuokra-asuntoja, joita voi tiedustella asuntoyksiköstä: asuntoyksikko@espoo.fi.

20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI JOULUKUU 2018

vuonna 2019 on kaikkiaan 1 630 miljoonaa euroa. Tähän sisältyvät ansioverotulo, yhteisövero ja kiinteistövero. Lisäksi kunnille maksetaan valtionosuuksia peruspalvelujen järjestämiseen. Espoo saa valtionosuutta 47,9 miljoonaa euroa, mutta maksaa verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasaus­ta 172 miljoonaa euroa vuonna 2019. Vuosina 2013–2019 Espoo on maksanut tasausta eli siirtänyt espoolaisten verotuloja muille kunnille yhteensä 1,2 miljardia euroa. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä muistuttaakin, että valtion­ osuusjärjestelmän tulisi huomioida paremmin kasvukaupunkien palvelu­ tarpeet. Yleinen taloustilanne ja valtion päätökset vaikuttavat verotulojen­ ­kehitykseen. Ensi vuonna verotulojen arvioidaan kasvavan 4,7 prosenttia talouskasvun, työllisyyden ja sopimuskorotusten vaikutuksesta. Tämä on vain arvio, ja esimerkiksi valtiovarainministeriön arvioon yhteisöveron kasvusta sisältyy paljon riskejä. Espoon tulovero­ prosentti on edelleen 18 prosenttia ja kiinteistöverot lain sallimissa alarajoissa. Muita tuloja ovat toimintatulot, jotka sisältävät muun muassa myynti-, maksu- ja vuokratuloja sekä rahoitustuottoja. Näitä saadaan esimerkiksi maanmyynnistä ja vuokrauksesta, rahastojen tuotoista ja kuntalaisilta perittävistä palvelumaksuista. Ja jos oma rahoitus ei riitä, otetaan lainaa. Vuonna 2019 kaupungin investoinneista pystytään rahoittamaan tulorahoituksella 67 prosenttia. Kaupungin lainakanta kasvaa 120 miljoonalla eurolla. Konsernin nettoinvestoinneista noin 35 prosenttia voidaan rahoittaa kaupungin tulorahoituksella korkean investointitason takia. Koko Espoo-­ konsernin lainakanta kasvaa vuonna 2019 yli 423 miljoonaa euroa.

TOIMI FIKSUSTI KRIISITILANTEESSA

HÄTÄ SOITA SSA: NTEE A L I T IKKU 1) MA RTTI 2) PE RKO 3) MA

REAALIAIKAISEN TIEDONVÄLITYKSEN 4

aikakaudella mainekriisit ovat entistä tavallisempia. Mainekriisiä ei voi hallita, mutta sitä voi lieventää avoimella ja tiiviillä vuoropuhelulla sidosryhmien kanssa. Kriisitilanteissa some voi olla myös voimavara – siellä viestisi tavoittaa nopeasti suuren joukon ihmisiä.

PELASTA JA VAROITA vaarassa olevia. 1

Soita 112. Ilmoita poikkeustilanteesta esimiehellesi ja tulosyksikkösi tiedottajalle. Varmista, että viesti menee perille eikä jää esimerkiksi puhelinvastaajaan tai sähköpostiin. TEE VALMIIKSI LISTA kriisitilanteessa 2

tarpeellisista yhteystiedoista. Voit kirjata ne turvallisuuden huoneentauluun, jonka voit tulostaa Essistä kohdasta Yhteiset – Turvallisuus ja tietosuoja. Tärkeimmät puhelinnumerot kannattaa tallentaa myös kännykkään.

hyvä hetki

KRIISITILANTEIDEN HOITAMINEN 3

menee aina muiden työtehtävien edelle! Tilanteen vakavuus ja laajuus määrittelevät sen, johdetaanko toimintaa yksiköstä, toimialalta tai kaupungin tasolta. Toimintaa johtava viranomainen vastaa tilanteen viestinnästä esimerkiksi onnettomuus- ja poliisitutkintatilanteissa. Kunta tiedottaa omista palveluistaan ja niiden muutoksista.

KRIISITILANTEISSA TOIMIMINEN 5

vaatii yhteispeliä. Ota varautuminen puheeksi omalla työpaikallasi. Ohjeita ja apuvälineitä kriisitilanteisiin löytyy Essistä, kohdassa Palvelut – Viestintä – Kriisiviestintä. Yksiköissä voi olla lisäksi omia kriisiviestintäohjeita.

Kerro työssä kokemastasi hyvästä hetkestä, ota meihin yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi

Kanat kuopsuttelivat kesän ilona KANAT TULI, munat muni ja me Viherlaak-

son muistipalvelukeskuksessa saimme nauttia kunnon luomumunista koko kesän. Pari kertaa kanamme innostuivat munimaan oikein jättimunan, mutta normaali määrä oli 4–6 munaa päivässä. Kesän aikana paistettiin muurikalla lettuja, vohveleita ja pannukakkuja, ja jokunen kakkukin on pyöräytetty. Asukkaat ovat muistelleet ja kertoneet monia tarinoita omista kanoistaan ja niiden hoidosta. Asuntona kanoillamme oli Omnian nuorten työpajan kanssa rakennettu kesäkanala, ensimmäinen hoivakodissa sijaitseva kesäkanala Espoossa. Kanalan ava-

jaisten yhteydessä vietimme mukavaa kesäjuhlaa, perusturvajohtaja herra Metsokin oli paikalla. Myös kettu pitkähäntä ja supikoiraherra ovat vierailleet kanoja tervehtimässä. Onnelliset kanamme saivat Karjalohjalta talvikodin ja isännäksi kukon. Innolla odotamme jälleennäkemistä kanojemme kanssa! Tervetuloa ensi kesänä tervehtimään meidän kesäkanarouviamme Tuhkimoa, Marilyniä (kuvassa), Marenkia ja Klaaraa!

TARU PIETARSAARI Palvelusihteeri Viherlaakson muistipalvelukeskus

21

pomotentti

teksti Tarja Västilä kuva Roope Permanto

1 Keille kaupungin työllisyyspalvelut on suunnattu? Tarjoamme palveluita työttömille työnhakijoille ja työnantajille, jotka ovat valmiita ottamaan työttömän töihin. Työllisyyspalveluissa työskentelee noin 85 henkilöä 30 miljoonan euron budjetin ­turvin. Kenttä on haastava, sillä lainsäädäntö muuttuu nopeasti ja uusia linjauksia tulee jatkuvasti.

2 Mitä parhaillaan on meneillään? Kaupunki vakinaisti Työllisyyskonsertti Sello -toiminnan, jossa tuodaan yhteen työnhakijoita ja työnantajia. Toimintaan kuuluvilla työnantajatreffeillä työnhakijat voivat työllistyä suoraan yhteistyöyrityksiin. Tänä vuonna hankkeen kautta on työllistynyt liki 200 henkilöä, ja noin sata on päässyt työkokeiluun tai opiskelemaan.

Korko- eli Korkeaa osaamista yrityksiin -hankkeessa on puolestaan kehitetty korkeakoulutetuille työllistymismalleja, joiden avulla parisataa henkilöä on löytänyt työtä tai perustanut yrityksen. Tärkeä hanke on myös maahanmuuttajien osaamiskeskus, jota valmistellaan yhteistyössä Omnian ja TE-toimiston kanssa. Tavoitteena on tunnistaa uusin keinoin työelämään sopivaa osaamista ja nopeuttaa­ ­siten vieraskielisten kuntalaisten työllistymistä. Keskus palvelee 500−550 asiakasta vuodessa.

3 Miltä aloilta puuttuu työntekijöitä? Rakennusala kaipaa työvoimaa. Toimintojen digitalisoituminen koskettaa useita eri aloja, ja siksi koodareista on pulaa. Ylitarjontaa on yleissihteereistä, jotka ovat jääneet työttömiksi suuryritysten toimintoja automati­ soitaessa tai irtisanomisten yhteydessä. Usein työntekijäpula johtuu siitä, että on tarvetta osaamisen päivittämiselle. Tämä koskee muun muassa korkeakoulutettuja työnhakijoita. Palvelualoilla taas on usein tarjolla matalapalkkaista osa-, määräaikaistai vuorotyötä, mikä vähentää alojen vetovoimaa.

– Usein työntekijäpula johtuu siitä, että on tarvetta osaamisen päivittämiselle. 4 Mikä on Espoon työllisyystilanne? Työllisyysaste on 76,2 prosenttia. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut vuodessa 15 prosentilla. Yli puolet yritystyöpaikoista on palvelualalla. Työttömyysaste on 7,6 prosenttia. Espoon erityispiirre on, että kolmannes työttömistä on korkeakoulutettuja. Nuorisotyöttömyys on laskenut vuodessa kymmenen prosenttia, mutta luvussa eivät näy kotiin jäänet nuoret. Pitkäaikaistyöttömiä on yli 30 prosenttia kaikista työttömistä. Hekin voivat työllistyä, jos osaaminen, terveydentila ja motivaatio ovat kunnossa.

5

Miten työtön pääsee työn syrjään kiinni? On tärkeää tunnistaa myös sellainen osaa­ minen, joka ei liity suoraan työhön. Monenlaisesta kokemuksesta, kuten esimerkiksi osallistumisesta taloyhtiön hallitukseen tai lasten ja nuorten liikuntaharrastuksiin, voi olla hyötyä. Lyhytaikaisetkin koulutukset vievät eteenpäin. Lisäksi kannattaa ottaa riskejä vaikka ­lähtemällä työkokeiluun tai kouluttautumaan uudelle alalle: kun pääsee työttömyydestä eroon, saa elämään merkityksellisiä asioita. Työllisyyspalvelut on suunnattu ­monentyyppisille kuntalaisille ja työnantajille. Espoo-tarinan mukaisesti ketään ei unohdeta. •

Tukea työllistymiseen! Työllisyyspalvelujen päällikön Heidi Nihtilän mukaan Espoossa ei unohdeta ketään, ei työtä hakevia eikä sitä tarjoavia. 22 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI JOULUKUU 2018

kysymys & vastaus

Miten valjastetaan intuitio avuksi ongelmien ratkaisuun? JOSKUS ETEEMME tulee mahdottomalta

tuntuva ongelma, johon emme näe ratkaisuja. Ongelma voi olla monisyinen, ja sen ratkaisemiseen on rajallisesti aikaa. – Intuition näkökulmasta ei ole mahdottomia ongelmia, on vain kyvyttömyyttä nähdä ratkaisuja, sanoi älykästä intuitiota tutkinut Asta Raami lokakuun asiantuntijaluennolla. Raami vertasi aivoja koskemattomaan lumiseen rinteeseen. Ollessasi ylhäällä ensimmäistä kertaa, voit vapaasti valita mistä lasket. Lasket alas ja jätät lumeen jäljen. Seuraavalla kerralla on helpointa laskea valmista latua pitkin. Aivot toimivat samoin. Ensimmäisellä kerralla voit valita, miten ajattelet. Seuraavalla kerralla aivot valitsevat automaattisesti nopeimman ja energiatehokkaimman reitin, eli sen joka on jo olemassa. Näin ajattelumme urautuu.

Sattuu & tapahtuu

Perinteinen ongelmanratkaisumalli on hankkia lisätietoa ja analysoida sitä. Siten emme välttämättä kuitenkaan löydä ratkaisua. Tärkeämpää on miettiä, miksei näe ratkaisua, miten voisi siirtää aiempaan perustuvat kokemukset ja pelot pois ratkaisun tieltä. Aivoissamme intuitio ja päättely toimivat nerokkaasti yhdessä. Intuitio suodattaa valtavaa tietovirtaa. Se ei kuitenkaan osaa päätellä, onko jokin idea hyvä vai ei. Kaikki mahdolliset hyvät ideat lähetetään jatkokäsittelyyn päättelyyn. Intuitio tarjoaa meille oivalluksia. Jos jokin ajatus palaa mieleen kerta toisensa jälkeen, se kannattaa katsoa loppuun asti. Intuitio ei ole vain ideoiden odottelua, vaan voimme hakea tietoa intuition kautta. Tosin silloin on pystyttävä arvioimaan tiedon luotettavuutta. Päätöstä ei tarvitse tehdä intuitioon perustuen, vaan

intuition käyttö on vasta tiedonhakua. Monet keksijät, nobelistit ja visionäärit hyödyntävät intuitiota tietoisesti. Heillä voi olla erityislaatuinen kyky havainnoida asioita ja erottaa oleelliset, merkitykselliset signaalit. Usein he ovat erityisen periksiantamattomia ja pitävät yllä toivoa siitä, että ratkaisu löytyy. Kun tutkimusryhmä tähtää samaan maaliin, tarjoutuu mahdollisuus hyödyntää joukko­intuitiota. Omaa intuitiotaan voi kehittää. Se vaatii harjoitusta, mutta kun opimme siirtämään mielessämme olevat esteet ja rajoitukset pois tieltä, näemme ratkaisun.

Lisää aiheesta: Älykäs intuitio ja miten käytämme sitä, Asta Raami, 2017

Erilainen joululahja

O

len espoolainen opettaja. Nykyinen luokkani pitää paljon koirista. Melkein kaikilla on oma koira, ja itsellänikin on kaksi sileäkarvaista noutajaa. Kun keskustelimme koirien hoidosta, mainitsin, että koirani syövät raakaruokaa eli raakaa lihaa. Ällöttävää monien lasten mielestä ja kiehtovaa toisten. Yksi oppilas innostui kertomaan, että hän lähettelee kuvia teurastetuista hirvistä luokan oppilaiden omaan chattiin, koska metsästää usein perheensä kanssa. Makeeta toisten mielestä, ruokahalu meni toisilla. Joulun aikana puhutaan koulussakin tietysti paljon lahjoista. Monet antavat toisilleen pikkulahjoja, ja usein oppilaat haluavat myös muistaa opettajaa joulutervehdyk-

Onneksi olin silloin tullut autolla ja ulkona oli pakkasta.

sellä. On suklaata, kortteja, kynttilöitä ja kukkia. Eräänä jouluna toisten opettajien pöydillä oli kauniita joulukortteja ja kukkia. Minun pöydälläni oli valkoinen, painavalta näyttävä muovikassi joka tuoksui erikoiselta. Kiinnostuneena avasin kassin. Kassin pohjalta minua odotti kasa lihaisia hirven luita. – Eilen teurastettiin tämä hirvikolariin joutunut hirvi, niin ajattelin antaa sinulle, kuului ylpeä ääni takanani. – Minulleko? – Niin siis koirillesi, nehän syövät raakoja luita niin kuin meidän koira. Edessä oli kokonainen työpäivä ja luokassa iso kassi raakaa lihaa. Onneksi olin silloin tullut autolla ja ulkona oli pakkasta. Säästyi koulu erilaisen tuoksuiselta joululta. Kaksi koiraa saivat maukkaan joulun ja opettaja ikimuistoisen joululahjan.

23

kestävä kaupunki

teksti Tarja Västilä

Taloudelliseen kestävyyteen on sitouduttava Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma, palvelujen optimoitu järjestäminen, tehokas tuotanto ja investointimenojen hillintä. Näillä eväillä Espoo taittaa matkaa 2020-luvulle. TALOUDEN TASAPAINOTUS- ja tuottavuus­

ohjelma, palvelujen optimoitu järjestäminen, tehokas tuotanto ja investointimenojen hillintä. Näillä eväillä Espoo taittaa matkaa 2020-luvulle. Espoo on Euroopan kestävin kaupunki, ­ ja sitä sen pitäisi olla myös taloudellisilla mittareilla. Taloussuunnittelujohtaja Pia Ojavuon mukaan taloudellinen kestävyys tarkoittaa optimitilanteessa sitä, että kunta ­selviää käyttö- ja investointimenoista tulo­ rahoituksella. − Kaupunki ei saisi velkaantua entises­ tään, omarahoitus investoinneista pitää olla kunnossa, lisää rahoitusjohtaja Ari Konttas. Arin mukaan kestävyys tuppaa usein unohtumaan: palstatilaa ei saada uutisoi­

− Palveluita halutaan paremmiksi, mutta ei ymmärretä, mitä se maksaa.

malla taloudellisesta tehokkuudesta. Talou­ delliseen kestävyyteen sitoutuminen paran­ taa palveluita pitkällä aikavälillä, ja mukaan pitäisi saada etenkin poliittista tahtotilaa. − Palveluita halutaan paremmiksi, mutta ei ymmärretä, mitä se maksaa, miettii Pia.

Tatu ja Patu apuun Käyttötalous on tasapainossa, mutta toimin­ tamenot kasvavat turhan nopeasti. Pian mukaan vuoteen 2030 ulottuva, 3,2 miljardin euron investointiohjelma tuntuu liian isolta. Verotulokertymä ei riitä rahoittamaan sitä. − Käyttötalouden ongelmana on, että ­menot kasvavat nopeammin kuin tulot. ­Veronkorotukset eivät tarjoa pysyvää ratkai­ sua. Menokasvua on hillittävä, toteaa Ari. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusoh­ jelma Tatun tavoitteena on parantaa rahoi­ tustasapainoa ja taittaa velkaantuminen vii­ meistään vuonna 2020. Meneillään on myös Patu-projekti eli palvelujen tuotteistaminen ja kustannusvaikuttavuuden johtaminen. − Palveluita on tuotteistettu, ja ne pitäisi myös järjestää taloudellisesti, summaa Pia.

Mitä mieltä? MIKÄ IHASTUTTI, MIKÄ VIHASTUTTI, MITÄ PUUTTUI LEHDESTÄ?

Kerro meille mielipiteesi tästä numerosta, niin voit vaikuttaa Wieterin aihe­valintoihin ja kehittämiseen. Ota yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi leffalippua. Vastausaika päättyy 21.1.2019.

”Koulut kuntoon” on valtuustokauden kärkitavoite. Arin mukaan investointi­menot laskisivat ja velkaantuminen helpottuisi muun muassa tyyppikoulu- ja päiväkotikon­ septilla. Koulu palveluna -toimintamallikin alentaa tilakustannuksia: opetuksessa hyö­ dynnetään muitakin oppimisympäristöjä kuin yhtä koulurakennusta.

Keskittämällä säästöjä Sosiaali- ja terveystoimi on säästänyt keskit­ tämällä palveluja. Toimitiloja on vähemmän, mutta ne ovat pidempään auki ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Tilojen käyttöaste on noussut. Palveluverkon teho­ kas käyttö tepsisi myös kouluihin ja päivä­ koteihin. − Jos huonokuntoisia rakennuksia on ­lähekkäin, alueellisena ratkaisuna olisi ­rakentaa yksi suurempi yksikkö, toteaa Pia. Ari toivoisi, että poliittisesta retoriikasta edettäisiin toimenpiteisiin. − Muutosta ei tule mieltää niin, että suu­ remmalla euromäärällä saadaan enemmän aikaiseksi.