ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 2 TOUKOKUU 2014
06 AJASSA
Monikulttuurisuus haastaa meidät
22 POMOTENTISSÄ JUKKA MÄKELÄ:
Arki sujumaan
Ota puheeksi
16 VIRTAA TYÖHÖN
Vaikeat asiat selviävät keskustelemalla avoimesti. 14 “Kehityskeskustelu on alkusoitto tulevalle vuodelle.”
PITKÄ WIETERI
2/2014
16
Arvoa asiakkaalle
palstat 03 12 19 20 23 23 24 24
terveiset & tauon paikka hetkinen Espoota mun maanantai pitkin ja poikin tikusta asiaa haaste kestävää kehitystä lukijakilpailu
14 PITKÄ WIETERI
Kehityskeskustelu on kuin alkusoitto Miten tavoite- ja kehityskeskustelut olisi järkevä käydä, kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos ja ohjelmainsinööri Jussi Räty?
04
16
KÄDENJÄLKI
VIRTAA TYÖHÖH
Stoppi uhkaaville tilanteille!
Vaikeat asiat selviävät puhumalla
Kaupungin oma turvalllisuuspalvelu on valmiina saapumaan apuun rauhoittamaan haastavia asiakastilanteita.
Sairauspoissaolot saatiin huomattavaan laskuun Espoo Cateringissä. Avainasemassa oli puheeksi ottamisen taito.
22 POMOTENTTI
Arki sujumaan
06
Mitä muutoksia talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma tuo mukanaan, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä?
K
unnan tehtävä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Espoo-tarinan mukaan tuotamme palveluita yhteistyössä asukkaiden kanssa. Tavoitteena on, että tuotamme heille lisäarvoa niin, että heidän arkensa sujuu. Talouden tiukentuessa huomio tulee siirtää resurssien lisäämisestä palveluprosessien parantamiseen, sähköisten palvelujen ja itsepalvelun kehittämiseen. Kehittämistyössä tarvitaan kaikkia kaupungin 14 000 työntekijää. Parhaiten onnistuneet organisaatiot sanovat, että kaikilla on kaksi työtä: oma työ ja oman työn kehittäminen. Jokainen työntekijä kehittää joka päivä omaa työtään yhdessä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Hyvä esimies kannustaa joukkuettaan tällaiseen toimintatapaan. Jotta onnistumme hyvin, tarvitsemme ammattiosaamisen lisäksi kehittämisosaamista. Kehittämistä varten on olemassa lukuisia työkaluja. Yksi niistä on johtamisen ja jatkuvan kehittämisen osallistava työtapa, Lean-malli. Siinä keskiössä on arvon tuottaminen asiakkaalle, hukan vähentäminen ja tehokkuuden parantaminen. Hyvällä kehittämisellä voidaan saada parempia asiakas- ja henkilöstötuloksia pienemmillä kustannuksilla. Samoilla resursseilla enemmän ja parempaa tulee olla keskeisenä tavoitteena talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa toteutettaessa.
Juha Metso perusturvajohtaja PÄÄKIRJOITTAJA ON SITÄ MIELTÄ, ETTÄ OMAN TYÖN KEHITTÄMISEN TULEE KUULUA KAIKKIEN
06 AJASSA
Monikulttuurisesti Espoossa Maahanmuutto lisääntyy huomattavaa vauhtia, mutta erityispalvelut eivät. Espoossa pitää madaltaa kynnystä palveluihin.
TYÖNKUVAAN.
23 ”Töihin pyöräilijöistä yli 90 % koki olonsa hyvin virkeäksi.”
WIETERI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Satu Tyry-Salo TOIMITUSNEUVOSTO Citha Dahl, Heli Holm, PirkkoLiisa Merikoski, Ann-Marie Nystedt ja Johanna Pajakoski TUOTTAJA Anna Haikarainen, Otavamedia Asiakasviestintä ULKOASU JA TAITTO Otavamedia Asiakasviestintä PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT wieteri@espoo.fi KANNEN KUVA Pekka Holmström, kuvassa Ritva Kärki
2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 2 TOUKOKUU 2014
Ajankohtaisia asioita kesällä 2014
terveiset
kuva Espoon kaupunki
kuvat Espoon kaupunki
MUISTA PEREHDYTYS
VIRKISTY SAARISTOSSA
Kesätyöntekijät tulevat!
Uudistunut Furuholm kutsuu > HENKILÖSTÖN KESÄVIRKISTYSPAIKKA
Suvisaaristossa on kokenut ison muutoksen. Aikaansaannoksista ylpeä henkilöstöneuvosto järjestää kesäkuun alussa avoimet ovet –tapahtuman Furuholmissa. Tule itse tai perheesi kera näkemään muodonmuutos ja kokemaan rantasauna upeassa ympäristössä. Henkilöstön virkistyspaikat Furuholm ja
Nuottaranta ovat työyhteisöjen ja henkilöstön käytössä kokoustamiseen ja vapaa-ajan viettoon. Kohteiden uudistetut säännöt ja vuokrausehdot löydät Essistä: Wieteri > Virkistystoiminta. Vuokraajan tulee osoittaa kuuluvansa kaupungin henkilöstöön. Varaukset ja avaimien haku Espoon keskuksen yhteispalvelupisteestä.
Henkilöstöneuvosto kutsuu kaikki tervetulleiksi avoimien ovien iltaan 5.6. klo 16—20! Lue tarkemmat tiedot tapahtumasta Essistä.
TAUON PAIKKA
Kirjat ja lehdet kiertoon > LÖYTYYKÖ KOTOASI
ylimääräisiä kirjoja tai lehtiä, joista haluaisit eroon? Älä heitä kerran luettua pois, vaan perusta mieluimmin kierrätyshylly työpaikallesi. Näin tarpeettomat painotuotteet saavat uuden elämän. — Meillä kierrätyshylly on konserniesikunnan kahvihuoneessa. Hyllyyn voi vapaasti tuoda ja lainata sieltä kirjoja.
> KESÄTYÖNTEKIJÖILLE ON tärkeintä
mielenkiintoinen työ, halu saada oman alan työkokemusta ja sopivan pituinen työmatka. Tyytyväisimpiä kesätyöntekijät ovat apuun ja tukeen työtovereilta ja siihen, että he oppivat uusia tietoja ja taitoja. Meillä kaikilla on kohennettavaakin, sillä kesätyöntekijät toivovat, että heidän kehitysideansa huomioidaan paremmin ja että he saavat enemmän palautetta esimiehiltä. Mikään ei korvaa ystävällistä vastaanottoa ja hyvää perehdytystä. Esimiehen tehtäviin kuuluu suunnitella tehtävät etukäteen, vastaanottaa kesätyöntekijä, nimetä henkilökohtainen ohjaaja, perehdyttää työtehtäviin, työturvallisuuteen ja työpaikan pelisääntöihin sekä kertoa henkilöstöeduista. Opasta, anna palautetta ja älä jätä kesätyöntekijää yksin.
Muista nämä:
1
Ideana on, että hyllyyn tuotu kirja ei enää palaudu omistajalleen, kertoo rahoituspäällikkö Viktoria HindsbergKarkola rahoitusryhmästä. Konserniesikunnan kierrätyshyllystä löytyy viitisenkymmentä pokkaria, ja jokainen lainaaja huolehtii itse, että paikat pysyvät siistinä. Hyllystä voi helposti napata mukaansa vaikka lomalukemista.
Älä kohdista stressiäsi kesätyöntekijöihin, muihin työkavereihisi ja asiakkaisiin, sillä nuoret ovat fiksuja ja huomaavat huonon ilmapiirin. Vältä ”sama se, miten se päivät täällä kuluttaa” -asennetta. Muista, että ”ei makaavan kissan suuhun hiiri tule”. Jos hyvin käy, kesätyöntekijä voi olla jonakin päivänä kollegasi.
2 3 kuva SKOY
Lähde: Kesätyöntekijöiden palautekysely 2013, Rekrytointipalvelut.
3
kadenjalki
TEKSTI ILPO SALONEN KUVA PAULA KUKKONEN
Kai Kieränen (vas.), Katja Halonen, Sami Hotanen ja Suvi Pikamo-Miettinen kehittävät kohtaamiskulttuuria, jossa sekä lastensuojelun asiakas että työntekijä tuntevat olonsa turvalliseksi.
STOPPI uhkaaville tilanteille
Poijupuiston vastaanottokotiin tuodaan uhkaavasti käyttäytyviä nuoria muutaman kerran kuukaudessa. Kaupungin oman turvallisuuspalvelun miehet ovat valmiina tulemaan apuun.
A
ula- ja turvallisuuspalvelut -palveluyksikön päällikkö Sami Hotanen kertoo, että takavuosina Espoo käytti apuna vartiointifirmaa, mutta kokemukset olivat usein huonoja. – Sieltä saattoi tulla paikalle nuoria, kokemattomia kavereita, jotka provosoituivat hetkessä, kun asiakkaana ollut nuori soitti vähän suutaan. Lain tuntemuskin oli vähän niin ja näin. Aula- ja turvallisuuspalvelujen aluepäällikkö Kai Kieränen esitti ajatuksen kaupungin omasta turvaamispalvelusta, ja nyt homma toimii ihan eri tavalla. Poijupuistossa ohjaajana toimiva Suvi Pikamo-Miettinen vahvistaa, että järjestely on tuonut turvallisuuden tunnetta sekä työntekijöille että asiakkaille. – Jos tiedämme etukäteen, että haastava nuori on tulossa, voimme kutsua sinne tutut miehet jo valmiiksi. Olemme huomanneet, että lapsi tai nuori kokee tällaisen tilanteen rauhoittavaksi ja turvalliseksi. Jokainen kohtaaminen on tärkeä ja voi auttaa nuorta parempaan suuntaan.
Poijupuiston lastensuojeluvalvonnan johtaja Katja Halonen huomauttaa, että tämä työtapa säästää sekä asiakkaan että työntekijän voimia. – Työhön ei missään tapauksessa kuulu, että työntekijöitä pahoinpidellään tai nöyryytetään, sen pitää olla selvä asia. Tässä toimintamallissa he eivät joudu olemaan hankalissa tilanteissa yksin. Joskus pelkkä puhelinsoitto turvallisuuspalveluihin voi riittää – siitä saa luottamusta ja tukea omaan työhön. Käytettävissä on viisi turva-alan ammattilaista, jotka antavat Poijupuistoon tukeaan muun työnsä ohessa. Turvakäyntejä on muuallakin aina neuvoloista jopa vanhainkoteihin. Tuoreet vanhemmat ja ikäihmiset saattavat polttaa päreensä siinä kuin nuoretkin. – Tarjoamme palvelua muillekin virastoille tarpeen mukaan ja tilanteiden vaatiessa. Meitä kiinnostaa, millaista kohtaamisen kulttuuria voimme jatkossa kehittää yhdessä koko henkilöstön kanssa, Sami vinkkaa. ●
4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 2 TOUKOKUU 2014
Turvaa työhön Fakta 1: Vuonna 2013 Espoon lastensuojelussa oli kaikkiaan 197 haastavaa tilannetta, joissa kaupungin turvaamispalvelun edustaja meni paikalle. Työtunteja kertyi 780. Fakta 2: Lähtökohtana on nuoren kohtaaminen sellaisena kuin hän on. Useimmiten nuori ei ole kyennyt noudattamaan rajoja kotona, esimerkkeinä kotiintuloaika tai kouluun herääminen. Fakta 3: Nuoren sijoitus vastaanotto-osastolla kestää kuukaudesta muutamaan kuukauteen. Arvioinnin jälkeen nuori joko palaa kotiin tai hänet jatkosijoitetaan.
5
ajassa
TEKSTI MARIANNA SALIN KUVAT ARI HEINONEN
Teemu Haapalehto ja Said Aden korostavat erityisesti kielitaidon merkitystä.
6 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 2 TOUKOKUU 2014
Monikulttuurisesti
Espoossa Maahanmuutto lisääntyy huimaa vauhtia, mutta erityispalvelut eivät. Espoossa on tärkeintä madaltaa kynnystä tavallisiin palveluihin. 7
Sarah Cheserem
”Viime vuosina kielikurssin alkua on joutunut odottamaan keskimäärin puoli vuotta.”
Sairaanhoitaja Espoonlahden hoivakodin osasto 3 SARAH CHESEREM tuli Suomeen
kymmenen vuotta sitten Keniasta ja valmistui vuonna 2011 sairaanhoitajaksi. Hän kertoo, että englanninkielisen koulutusohjelman jälkeen suomi sujui vielä hieman kangerrellen. — Mutta meillä on hoivakodissa niin hyvä pomo. Hän ei välitä. Hän sanoo maahanmuuttajille, että opit kyllä ja selittää asiat moneen kertaan, Sarah kertoo. Esimiehen asenne sai Sarahin miettimään, millä hän voisi osoittaa kiitollisuuttaan. — Kun meille syntyi vauva annoimme hänelle nimeksi Kati, pomon mukaan, Sarah paljastaa nauraen. 2,5-vuotiaan Katin lisäksi perheessä on vajaan vuoden ikäinen poika ja kahdeksanvuotias tyttö. Espoossa asuvaa Sarahia ilahduttaa päiväkoti, joka toimii ympäri vuorokauden. Ja muutenkin asiat ovat kunnossa. Kymmenen vuoden kokemuksella Sarah keksii kyllä yhden asian, joka voisi auttaa tulevia maahanmuuttajia alkuun. — Suomea pitäisi oppia ihan ensimmäiseksi, kun tulee Suomeen. Se auttaa niin paljon.
O
lisi niin ylevää pohtia maahanmuuttajan ja kantasuomalaisen kulttuurieroja ja verrata niiden nyansseja. Voisimme miettiä, missä kulttuurissa puhutaan suoraan ja missä kierrellään; ketkä katsovat silmiin, ja ketkä eivät; miten lähellä ollaan juttukaveria ja millaiset ovatkaan pöytätavat. – Tärkein asia on kuitenkin kieli. Jos maahanmuuttaja ei osaa suomea, hänen on vaikea saada töitä ja hoitaa asioitaan, toteaa maahanmuuttaja- ja työllisyysasioiden päällikkö Teemu Haapalehto. Mikseivät maahanmuuttajat sitten opettele ensi töikseen suomea? Tätä kysymystä tulee kenties mietittyä palveluammateissa kielimuurin noustessa. Teemulla on siihen ainakin yksi vastaus: kielitaidottomuus kumpuaa monesti asioista, joihin maahanmuuttaja ei voi vaikuttaa.
Kielikurssille heti Kun kielitaidoton maahanmuuttaja ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon, töitä tuskin irtoaa. Käsillä on oivallinen hetki aloittaa kielikurssi. – Viime vuosina kielikurssin alkua on kuitenkin joutunut odottamaan keskimäärin puoli vuotta, Teemu kertoo. Valtio vastaa työnhakijoiden kielikoulutuksesta, kun taas Espoon työväenopisto kurssittaa muut kotiin jäävät, kuten lapsia hoitavat vanhemmat. Teemu uskoo, että naisen asema ja koko perheen tilanne kohenisi, jos
8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 2 TOUKOKUU 2014
kotiäidit pystyisivät hoitamaan perheen asioita suomeksi. – Ja ennen pitkää kotiäideistäkin tulee työnhakijoita, Teemu huomauttaa. Mutta miten äidin kielikurssi sopii perheen arkeen? Ja onko kursseja tarpeeksi? Teemun mukaan Espoossa on jopa kursseja, joiden aikana kurssilaisten lapsista huolehditaan. Hän myöntää kuitenkin, että kehitettävää riittää niin kurssien tarjonnassa kuin niistä tiedottamisessakin. ◗
Kunnioitusta ja pitkää pinnaa – KUN KOHTAAMME maahan-
muuttajan, on hyvä ymmärtää jotain kulttuuritaustasta, mutta en tarkoita sitä, että pitäisi tuntea kaikkien kulttuurit perusteellisesti. Kyse on enemmänkin ihmisten kunnioit-tamisesta ja kuuntelemisesta. Tarvitaan paljon kärsivällisyyttä, ja asioita on joskus selitettävä montakin kertaa, sanoo maahanmuuttajatyön koordinaattori Leena Oksanen. Leenan yksikkö, maahanmuuttajapalvelut, on uusien pakolaisten ensimmäinen kiinnekohta Espoossa. Yksiköllä on omat sosiaalityöntekijät, sairaanhoitajat ja ohjaajat, joista puolella on maahanmuuttajatausta. Ryhmä osaa siis kieliä ja tuntee kulttuureja, ja se käyttää myös tulkkipalveluja. – Hoidamme osan asioista kokonaan täällä, mutta asiakkaamme käyttävät alusta asti myös normaalipalveluja, kuten terveydenhuoltoa, Leena kertoo. Hänen mukaansa palvelun onnistuminen voi olla hyvinkin pienestä kiinni. Esimerkiksi terveyskeskuksen ajanvarauksen takaisinsoitto saattaa osua hetkeen, jolloin puhelimen ääressä ei ole kielitaitoista ystävää tai perheenjäsentä. Keskustelu ei suju eikä asia hoidu. – On tärkeää järjestää tarvittaessa mahdollisuus hoitaa asioita kasvokkain ja varata siihen tarpeeksi aikaa, Leena painottaa. Osa maahanmuuttajista tarvitsee apua vain alkuun: uuden ympäristön hahmottamiseen ja palvelujen löytämiseen. Leena pitää Sellon kirjastossa sijaitsevaa In Espoo -neuvontapistettä hyvänä lähtöpisteenä. Toki monelle riittävät kaupungin nettisivut suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
9
Merle Tubli Laitoshuoltaja Espoon yhteislyseon koulu ja lukio MERLE TUBLI siivoaa espoolais
koulussa kolmatta vuotta ja on asu nut Suomessa jo yhdeksän vuotta. Siitä huolimatta hän viettää yhä kaik ki lomansa ja osan viikonlopuistakin Keski-Virossa. Siellä asuvat aikuiset lapset, vanhemmat ja veli sekä vanhoja ystäviä. Virossa on koti. — Mutta myös Espoossa on koti, Merle lisää painokkaasti. Ensimmäisen Suomen-vuoden aikana asia ei ollut yhtä selvä. Hän työskenteli virolaisessa yrityksessä eikä osannut suomea, ja ystävätkin olivat virolaisia. — Nyt minulla on suomalaisia ystäviä ja naapureita. Käymme kävelyllä ja juttelemme ja teemme yhdessä talkootöitä. Muuralassa tuntuu kuin asuisi maalla, Merle kertoo. Hän puhuu sujuvaa suomea, vaikka hengästyttävän nopeaan puhetulvaan eksyykin vironkielisiä sanoja. — Siksi jotkut luulevatkin, etten ymmärrä kaikkea, mutta ymmärrän kyllä.
Teemu valmisteli kollegoineen Espoon monikulttuurisuusohjelmaa.
Perheen, koulun ja työn perässä Teemu on kollegoineen kerännyt Espoon tuoreeseen monikulttuurisuusohjelmaan kotouttamisen suuntaviivat lähivuosiksi. Kehitystyö ei ole yksinkertaista. On esimerkiksi mahdotonta selvittää tilastoista äidinkielen tai kansalaisuuden perusteella, kuka tarvitsee kielikurssia. Osa maahanmuuttajista osaa suomea, ja osa pärjää mainiosti englannilla kansainvälisen yrityksen työntekijänä tai opiskelijana. Toista ääripäätä edustaa lukutaidoton pakolainen, jonka elämää saattavat hallita niin henkiset kuin fyysisetkin traumat. Heidät Espoo kyllä tunnistaa, mutta pakolaisia on vain 10 prosenttia kaupungin kaikista maahanmuuttajista. Kolme suurinta pe-
10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 2 TOUKOKUU 2014
rustetta oleskeluluvan myöntämiseen ovat perhe, opiskelu ja työ. Teemun mukaan opiskelu on kivunnut kakkoseksi lyhyessä ajassa. – Iso kysymys onkin, miten heidät saadaan jäämään Suomeen koulutuksen jälkeen.
Esteet pois peruspalveluista Maahanmuuttajia on nyt runsas 12 prosenttia espoolaisista, mutta ennusteiden mukaan osuus kasvaa yli 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. – Silloin rakenteiden on oltava hyvässä kunnossa. Emme voi tarjota eril-
”Emme voi tarjota erillisiä palveluita kaikille maahanmuuttajille, vaan meidän on poistettava esteitä peruspalveluista.”
Määrä kasvussa
Imre Kitt Yleislääkäri Työterveyspalvelut
Espoolaisten yleisimmät äidinkielet 1 Suomi 2 Ruotsi
3 Venäjä 4 Viro
5 Englanti 6 Somali
Vieraskieliset espoolaiset • Espoolaiset, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. • Yhteensä yli 30 000 henkeä. • Määrä kasvaa noin 3 000:lla vuodessa. • Osuus kaikista Suomen vieraskielisistä 11 prosenttia vuonna 2013.
4 %
Osuus kaikista espoolaisista vuonna 2000.
IMRE KITT aloitti suomen opiskelun
7 Kiina
21 %
Osuus vuonna 2030 tuoreen väestöennusteen mukaan.
12,2 % Osuus vuoden 2014 alussa.
lisiä palveluita kaikille maahanmuuttajille, vaan meidän on poistettava esteitä peruspalveluista, Said Aden sanoo. Hän aloitti Espoon kaupungilla maaliskuun alussa perehtymällä Teemun tehtäviin ja tuuraa nyt Teemua tämän isyysvapaan aikana. Maahanmuuttoasiat ovat Saidille tuttuja hänen aiemmista tehtävistään Helsingin kaupungilla sekä eri ministeriöissä. Hän on seurannut kehitystä myös maahanmuuttajan näkökulmasta muutettuaan Somaliasta Suomeen parikymppisenä vuonna 1990, jolloin maahanmuuttoasioita vasta harjoiteltiin. – Lasten ja nuorten peruspalvelut ovat kehittyneet ensimmäisinä, koska maahanmuuttajaväestö on muuta väestöä nuorempaa. Mutta maahanmuuttajien osuus on suuri myös työikäisestä väestöstä, ja se kasvaa nopeasti, Teemu sanoo. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan erityisesti mielenterveyspalveluita ei ole pystytty kohdistamaan riittävästi maahanmuuttajille,
ja huomiota vaativat myös elintavat liikunnasta ja ruokavaliosta alkaen.
Maahanmuuttajia kaupungin töihin Yksi tapa tavoittaa maahanmuuttajat on palkata lisää maahanmuuttajia kaupungin tehtäviin, ja siihen Espoossa on pyrittykin. Tosin tällä hetkellä vieraskielisten osuus kaupungin henkilöstöstä on vain viitisen prosenttia. Teemun mukaan heidän määränsä on kyllä kasvanut, muttei maahanmuuton kanssa samaa tahtia. Vanhustenhoidossa jo joka kuudes työntekijä on maahanmuuttaja. Nyt he hoitavat pääasiassa kantasuomalaisia, mutta vähitellen vanhusten joukkoon liittyy myös maahanmuuttajia. Luvassa on uusia haasteita. – Ruotsissa on huomattu, että aikuisena hankittu kielitaito voi vanhana hävitä. Silloin on tarve omaa äidinkieltä osaaville hoitajille, Teemu kertoo. Saidia hymyilyttää. – Tämän skenaarion mukaan tarvitsen vanhana somalinkielistä apua. ●
jo ennen kuin muutti Virosta Suomeen. Nyt hän puhuu yleislääkärin työssään suomea, viroa, venäjää ja englantia. — Potilaani ovat kyllä Espoon kaupungin työntekijöitä, joten he osaavat suomea. Mutta kysyn aina, mitä kieltä he puhuvat mieluiten, Imre kertoo. Hän on tottunut vaihtamaan kieltä lennosta, mutta lausunnot ja sairauskertomukset on kirjoitettava suomeksi. — Siksi onkin helpointa puhua töissä suomea. Imre muutti Suomeen kolmisen vuotta sitten, ja kohta vaimo ja 13-vuotias tytär seuraavat perässä. Ensin piti varmistaa, että elämä Espoossa alkaa rullata. — Alussa on paljon järjesteltävää ja opeteltavaa, Imre toteaa. Virossa hän oli erikoistunut perhelääkäriksi, jollainen jokaisella virolaisella on koko elämänsä ajan. Imren työ kuitenkin kutistui, kun potilaita muutti pieneltä paikkakunnalta kaupunkeihin. Siksi myös Imre päätti lähteä ja päätyi Riihimäen kautta Espooseen.
11
hetkinen espoota
KUVA ARI HEINONEN
Suomenlahti
tarvitsee apuasi Espoo on mukana Suomenlahti 2014 -teemavuodessa, joka sisältää tutkimusta, tapahtumia ja vaikuttavaa päätöksentekoa. Teemavuosi yhdistää kuntalaiset ja järjestöt toimimaan terveemmän ja turvallisemman Suomenlahden puolesta. Myös Espoon kaupungin henkilöstölle maksuton Rantamaraton juostaan teemavuoden merkeissä 20.—21.9.2014.
12 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 2 TOUKOKUU 2014
ri@ i spostilla: wiete
et e äk sti uva si ja yhtey
to s
es po va o.fi. ku Paras
Kuvaa hieno Espoohetki! ju
lka äh .L ista an täällä
13
pitka wieteri
TEKSTI KATJA ALAJA KUVAT TOMMI TUOMI
Kehityskeskustelu on kuin alkusoitto – Niin yksilö- kuin ryhmätasonkin keskusteluilla on paikkansa, sanovat kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos ja ohjelmainsinööri Jussi Räty. He keskustelivat uudesta tavoite- ja kehityskeskusteluohjeesta ja -lomakkeesta. Molemmat ovat aiempaa napakampia.
01 ALKUSOITTO TOIMINNALLE Päivi: ”Minusta tavoite- ja kehityskeskustelu pitäisi nähdä alkusoittona tulevan vuoden toiminnalle. Esimiehen tehtävänä on selittää alaiselle yksikön tavoitteita ja suuntaa. Sen jälkeen alainen ja esimies pohtivat, minkä asioiden tulisi muuttua alaisen työssä ja asettaa tavoitteita. Kaikkea ei tarvitse muuttaa kerralla, vaan pitäisi hakea pieniä kehittämisjuttuja.”
02 MYÖS RYHMÄSSÄ Jussi: ”Olen samaa mieltä tuosta. Tosin on töitä, joissa henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen on hankalampaa. Joissakin yksiköissä on työporukoita, joilla on yhteiset työt. Olen kuullut, että tällaiset työporukat ovat käyneet tavoite- ja kehityskeskusteluja yhdessä. Onko se liikaa, jos kehityskeskustelut käydään sekä yksilötasolla että ryhmässä?”
03 VOIKO SOVELTAA?
Kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos, kaupunkisuunnittelukeskus
14 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 2 TOUKOKUU 2014
Päivi: ”Minusta ei, sillä esimiehen ja alaisen käymä tavoite- ja kehityskeskustelu on erittäin tärkeä asia. Saahan alainen siinä esimiehen kiistattoman huomion. Nyt kun pohdin tuon uuden tavoite- ja kehityskeskustelulomakkeen kysymyksiä, niin ne sopivat paremmin asiantuntijatyötä tekeville kuin työmaaolosuhteissa toimiville. Kysymyksissä ei sivuta ryhmän tavoitteita, vaikka itse ohjeessa sanotaan, että keskustelun voi käydä ryhmässä. Minusta lomaketta pitäisi soveltaa tilanteen mukaan.”
07 VAIHTEEKSI KÄVELLEN
08 OMAN MAUN MUKAAN
Päivi: ”Tulee. Tuossa uudessa tavoite- ja kehityskeskusteluohjeessa sanotaan, että ’tavoite- ja kehityskeskustelu voi tapahtua ulkona tai sisällä, istuen tai seisten, olla lyhyt tai pitkä’. Olen itse päässyt kokeilemaan kävellen tehtyä kehityskeskustelua. Se toimi hyvin, koska me keskustelijat olemme kovia puhumaan. Puhe rytmittyi hyvin, asiat tuli puhuttua ja aurinkoinen sää jätti mielen iloiseksi. Asioiden kirjaaminen samalla ei onnistunut, mutta teimme sen jälkikäteen.”
Jussi: ”Käveleminen kuulostaa kivalta tavalta käydä tavoite- ja kehityskeskustelu. Kaupungilla on kuitenkin monenlaisia esimiehiä, ja osalle alaisen kohtaaminen kehityskeskustelussa onnistuu vain oman turvallisen työpöydän takaa. Minusta on hienoa, että meitä yritetään motivoida toimimaan uusilla tavoilla.”
06 NAPAKKUUS ON HYVÄSTÄ
Jussi: ”Ehkä sekin, että uudessa lomakkeessa on vain vähän kysymyksiä, voi auttaa alaisia ja esimiehiä käymään parempia tavoite- ja kehityskeskusteluja. Haluan vielä painottaa sitä, että esimiehen kannattaa miettiä tarkkaan, miten hän asettelee nuo kysymykset ja vie kehityskeskustelua eteenpäin. Esimiehen pitää osata kertoa tavoitteista maanläheisesti työntekijöilleen ilman, että hän hehkuttaa Espoo-tarinaa. Tuleeko sinulle mieleen vielä joitakin ajatuksia tavoite- ja kehityskeskustelun toteuttamisesta?”
05 VELVOLLISUUS JA OIKEUS Päivi: ”Kaikkien Espoon kaupungin työntekijöiden tulee kuitenkin käydä tavoite- ja kehityskeskustelut. Jäin miettimään, että onko pakko paha asia. Itse näen, että kehityskeskustelu on työntekijän velvollisuus ja oikeus. Jos on kaupungilla töissä, niin sitoutuu tiettyihin toimintatapoihin ja siihen, että tehtävät ja työtavat voivat muuttua vuosien aikana. Oikeuteen liittyy myös ajatus uusista töistä. Voi olla, että tavoite- ja kehityskeskustelu havahduttaa alaisen tai esimiehen siihen, että oma työ ei enää maistu. Silloin se voi sysätä liikkeelle muutoksen etsiä uusia töitä.”
04 HYÖTY ERILAINEN
Jussi: ”Niinpä, ehkä lisäisin lomakkeeseen kohdan ryhmän tavoitteille. Siltikin täytyy todeta, että tavoite- ja kehityskeskusteluista ei välttämättä ole niin suurta hyötyä, jos työ on hyvin samanlaista vuodesta toiseen. Voisin kuvitella, että esimerkiksi puiden kaataminen on sellaista.”
Ohjelmainsinööri Jussi Räty, tekninen keskus
15
virtaa tyOhOn!
TEKSTI RITVA-LIISA SANNEMANN KUVAT PEKKA HOLMSTRÖM
Vaikeat asiat selviävät
puhumalla Espoo Catering -liikelaitoksessa on saatu sairauspoissaolot merkittävään laskuun. Käänteentekevä oivallus syntyi koulutuksessa, jossa esimiehet opettelivat puheeksi ottamisen taitoja.
I
so sairastelukuorma sai hälytyskellot kilkattamaan Espoo Catering -liikelaitoksessa viitisen vuotta sitten. Pahimmillaan vuotuinen kuorma työntekijää kohti oli 28,7 päivää. Viime vuoden lopulla luku oli laskenut lähes kymmenellä eli 18,8 päivään. – Olemme tästä erittäin iloisia. Sairauspoissaolojen lasku osoittaa, että varhaisen työkyvyn tukeminen on kannattavaa toimintaa. Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen poistaa myös pahaa oloa, jopa inhimillistä kärsimystä, kommentoi tuotantopäällikkö Hellen Junninen. Kuntasektorilla sairastelukuorma kohdistuu erityisesti aloille, joilla tehdään suorittavaa ja fyysisesti raskasta työtä. Catering-alan ammateissa korostuvat tuki- ja liikuntaelinvaivat ja tapaturmat.
– Alalla on myös paljon ikääntyviä työntekijöitä, mikä näkyy pitkinä sairauspoissaoloina. Noin puolet poissaoloista liittyy juuri tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, kertoo Palveluliiketoimen työhyvinvointipäällikkö Terhi Nurmela. Vaikka työt ovat keventyneet, eikä alalla enää nostella 30 kilon perunasäkkejä, vuosikymmenten rehkiminen on jättänyt jälkensä vanhimpiin työntekijöihin. – Lisäksi tilalle on tullut kiire ja staattisen työn kuormittavuus. Esimerkiksi astiahuolto voi kestää yhtäjaksoisesti neljäkin tuntia, kertoo alue-esimies Ritva Kärki.
Huomio huolenaiheisiin jo varhain Ratkaiseva käänne sairastelukuorman laskussa juontaa juurensa neljän vuoden takaiseen puheeksioton koulutukseen, johon pyydettiin vetäjäksi kaupungin työhyvinvointiasiantuntija Sinikka Niska-Virta. Cateringin noin sadasta esimiehestä valtaosa osallistui iltapäivän mittaisiin tilaisuuksiin, joissa käytiin läpi myös Tuetaan työkykyä ajoissa -toimintamalli, Työn ilo kuuluu kaikille -opas ja päihdeohjelma. – Puheeksioton koulutus oli pilotti, jonka tavoitteena oli tukea esimiehiä ottamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa puheeksi asioita, joista keskustelu koetaan syystä tai toisesta vaikeaksi. Tällaisia ovat esimerkiksi runsaat poissaolot, Sinikka toteaa. ◗
16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 2 TOUKOKUU 2014
Alue-esimies Ritva Kärki ja kiertävän ruokapalvelun esimies Tanja Sahala valmistelevat päivän ateriaa.
Kaikki osallistuvat työhyvinvoinnin edistämiseen Työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintaohjelman ja Espoo-tarinan tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät, että töitä työhyvinvoinnin eteen tehdään vastuullisesti yhdessä. Vastuu Espoon työhyvinvoinnin toteutumisesta ja sen käytännön toteutuksesta on johdolla ja työpaikan esimiehillä. – Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden edistämiseen osallistuu koko henkilöstö ja siinä korostuu yksilön vastuu ja kumppanuus, toteaa työsuojelupäällikkö Marjaana Walldén. Työsuojelun asiantuntijaorganisaatio, työhyvinvointitoimijat ja työterveyspalvelut sekä henkilöstöhallinnon muut toimijat edistävät ja varmistavat toimintaa omalta osaltaan.
Työnjako selville taulukosta Toimintaohjelman liitteenä on vastuujakotaulukko, joka kertoo johdolle, esimiehille ja henkilöstölle, mikä heidän vastuunsa on työhyvinvoinnin varmistamisessa. Vastuunjakotaulukko selkiyttää myös työhyvinvoinnin asiantuntijaorganisaation tehtäviä ja kertoo, keiden puoleen esimiehet ja henkilöstö voivat tarvittaessa kääntyä. Työhyvinvoinnin ja työsuojelun varmistamisen vastuut löytyvät Essistä > Palvelut > Henkilöstö > Työsuojelu > Toimintaohjelmat.
17
– Espoo Cateringillä ja keittiöillä on oma työsuojeluohjelmansa, jolla tuetaan työkykyä käytännön tilanteissa, kertovat asiakaspäällikkö Tarja HuuskoPelkkala (oik.) ja tuotantopäällikkö Hellen Junninen (alhaalla keskellä). Kokki Emmi Mykkänen (vas.) pilkkoo melonia Kirkkojärven koulun keittiössä.
Keskustelun avaamisen esteenä ovat usein tunteet. Kun esimies havaitsee alaisella olevan vaikeuksia selviytyä töistään, hänessä voi herätä huolta, ärtymystä, sääliä, mutta myös pelkoa. Alainenkin voi tuntea pelkoa ja häpeää vaikeuksistaan. – Helposti käy niin, että esimies alkaa pelätä alaisen mahdollisia reaktioita, kuten itkua, hyökkäystä, kieltämistä ja vaikenemista, ja välttelee tämän takia puheeksi ottamista. Jos alainen on lisäksi pitkäaikainen työtoveri tai ystäväkin, ongelmiin puuttuminen on entistä vaikeampaa, Sinikka sanoo. Tämän allekirjoittavat myös Cateringin esimiehet, jotka ovat joutuneet perustelemaan itselleen ja alaisilleen, millä oikeudella he nostavat sairauspoissaolot keskusteluun. Niistä puhuminen koettiin aluksi kyyläämiseksi, mutta vähitellen on vahvistunut kokemus siitä, että kyse on välittämisestä ja halusta tukea työntekijää.
Esimiehen rooli antaa etäisyyttä Sinikka muistuttaa, ettei tunteiden tiedostaminen yksinään riitä esimiehelle varhaisen puuttumisen työkaluksi. Hankalissa tilanteissa tarvitaan myös vastuunkantoa ja kykyä ottaa ammatillista etäisyyttä asioihin.
”Ongelman nostaminen esiin on usein helpottavaa molemmille osapuolille.” – On hyvä miettiä valmiiksi lempeitä avauspuheenvuoroja, pyytää alainen luokseen ja kertoa avoimesti havaintonsa. On tärkeää saada työntekijä esittämään omia näkemyksiään. Ongelman nostaminen pöydälle on usein helpottavaa molemmille osapuolille ja auttaa vahvistamaan luottamusta. Runsaiden poissaolojen takaa voi paljastua työperäisten ongelmien lisäksi henkilökohtaiseen elämään, mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyviä vaikeuksia, joihin tarvitaan lisää tukitoimia.
Kuorma keveämmäksi oikeilla ratkaisuilla Poissaolojen seuranta on yksi esimiesten työkalu Cateringissä. Jos työntekijälle kertyy esimerkiksi viisi poissaolokertaa, esimies noteeraa asian juttelemalla siitä henkilön kanssa. Runsaissa ja pitkissä poissaoloissa ollaan yhteydessä työterveyshuoltoon ja keskustellaan
18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 2 TOUKOKUU 2014
työkykyarvion tarpeesta. – Näillä toimilla pyritään löytämään ratkaisuja, joilla työntekijä saa oikean avun vaikeuksiinsa. Ratkaisu voi olla esimerkiksi kevennetty työ, sijoittaminen uuteen työhön tai eri työpisteeseen tai joskus jopa uudelleenkoulutus toiselle alalle, listaa työhyvinvoinnin ja työsuojelun koordinaattori, asiakaspäällikkö Tarja Huusko-Pelkkala. Espoo Cateringillä ja keittiöillä on oma työsuojeluohjelmansa, ja lisäksi liikelaitoksella on kehittelyssä vastuunjakotaulukko ja toimintaohjeita eri tilanteisiin. Työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä käsitellään Tarjan vetämässä työhyvinvointiryhmässä. Työkyvyn tukeminen on jatkuvaa toimintaa koko Palveluliiketoimessa. Siellä on omia työhyvinvointiohjelmia ja projekteja, joilla tähdätään muun muassa esimiestyön kehittämiseen ja tapaturmien vähentämiseen. Tavoitteena on laskea sairauspoissaolokuormaa kymmenellä prosentilla joka vuosi. – Yksi mittari työkyvyn ennustamiseen on työkykyindeksikysely, jonka pyrimme tekemään vuosittain. Se antaa tietoa niistä, joiden työkyky on uhattuna lähitulevaisuudessa. Uskon, että tukitoimien suuntaaminen tälle ryhmälle auttaa pysymään pitempään työelämässä, Terhi summaa. ●
mun maanantai
TEKSTI KATRIN AIA KUVAT YMPÄRISTÖKESKUS
Keskuspuistosta löytyy niin kalliota kuin reheväkasvuisia korpipainanteita. Espoon toiseksi tärkein viheralue tarjoaa luontoelämyksiä ja virkistäytymismahdollisuuksia. Vanhojen polkujen kunnostaminen on nyt ajankohtaista. Nyt työn alla ovat Träskändan ja Tremanskärrin luontopolut.
Maastossa ja toimistossa 3. Maanantai 31.
klo 08.00 lua ja toimiston Päivän suunnitte aamukahvi. klo 10.00 Keskuspuistoon. klo 12.00 i maastokäynnillä Lounas. Käyn läp sovitut asiat. klo 14.00 n jälkeen jaksaa Iltapäiväkahvi. Se nitelmien vielä käydä suun a muistiota kimppuun, kirjoitta n kokousja tutkia huomise materiaalia. klo 16.30 taa, ja kevään Kotiin. Perhe odot an yvät myös maatil edetessä lisäänt n. aa ilt lle kä ä pit työt. Puuhaa riittä
Ympäristönsuojelusihteeri Katrin Aia työskentelee ympäristökeskuksessa vastuullaan Espoon luontopolut.
O
len töissä ympäristökeskuksessa kolmatta vuotta. Meillä on hyvä ilmapiiri, työkaveria kuunnellaan, ja ratkaisut löytyvät kiperiinkin tilanteisiin. Starttaan auton nokan kello 7.30 kohti Espoon keskusta. Työmatkan aikana en ajattele työasioita, vaan annan ajatusten virrata radiota kuunnellen ja liikennettä seuraillen. Toimistossa katson viikon työt ja tapahtumat, käymme läpi myös yksikön työtehtäviä ja vastuualueita. Yhteisellä aamukahvilla on mukava nähdä työkavereita viikonlopun jälkeen, kuulla aamun kuulumisia ja ajankohtaisia asioita. Lähden maastokäynnille Keskuspuistoon katsomaan tulevaa luontoportin paikkaa sekä tarkistamaan luontopolkusuunnitelmia. Uuden luontopolun avajaisia vietämme ensi keväänä. Espoon 12 luontopolkua antavat hyvän kuvan luonnon monipuolisuudesta. Metsässä aistii kevään tulon jo selvästi. Polulla kävellessä saa moni kysymys vastauksensa ja usein tulee suorastaan ahaaelämys: näinhän se menee! ●
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Suunnitelmat ovat tiimityötä, jossa on mukana monen eri yksikön asiantuntijoita. Palaverissa keskustellaan hankkeeseen liittyvistä monesti isoistakin asioista, jotka näkyvät espoolaisille pitkään.
19
pitkin ja poikin kuvat Espoon kaupunki ja Shutterstock
PALVELUT TUTUIKSI
1 901
onnekasta
> VIIME VUONNA 1 901 henkilöllä
i Sähköinen Potilastiedon arkisto otettiin käyttöön Espoossa 14.5.2014. Siitä alkaen Espoon kaupungin palveluissa syntyvät potilastiedot on tallennettu valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon.
Lue lisää: www.espoo.fi/earkisto
SÄHKÖISET PALVELUT
Potilastiedon arkisto käyttöön > PYSTYT NYT tarkastelemaan omia potilastietojasi, jotka
aiemmin ovat olleet lähinnä sinua hoitaneiden ammattilaisten käytettävissä. Näet muun muassa lääkärien ja hoitajien kirjaamat tiedot, laboratoriotulokset ja sähköiset reseptit. Näet myös, missä terveydenhuollon yksiköissä ja apteekeissa tietojasi on käsitelty. Potilastietojasi saavat käyttää vain hoitoosi osallistuvat henkilöt ja hekin vain hoidon edellyttämässä laajuudessa. Kun potilastietosi ovat yhdessä paikassa, vältetään päällekkäisiä tutkimuksia ja hoitoja ja varmistetaan, että saat oikeanlaista hoitoa kaikissa terveydenhuollon yksiköissä. Tutustu palveluun ja ota jo nyt kantaa siihen, voidaanko potilastietojasi tarvittaessa luovuttaa terveydenhuollon yksiköstä toiseen: www.kanta.fi/omakanta. Näin nopeutat toimintaa vastaanotoilla. Jos et voi käyttää verkkopalvelua, suostumusta kysytään sinulta seuraavalla vastaanottokäynnilläsi.
20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 2 TOUKOKUU 2014
kävi tuuri, ja he pääsivät mukaan henkilöstöneuvoston järjestämiin tapahtumiin. Kaiken kaikkiaan halukkaita osallistujia vuoden mittaan oli 4 609. Suosituimpiin tapahtumiin liput arvotaan halukkaiden kesken. Viime vuoden suosituin tapahtuma oli Tuliset Tenorit -konsertti Espoon kulttuurikeskuksessa, jossa oli mukana lähes 600 kaupungin työntekijää henkilöstöneuvoston avustuksella. Henkilöstöneuvosto on yhteistoimintasopimuksen mukainen organisaatio, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa jakaa avustuksia harrastekerhoille ja järjestää tapahtumia henkilöstölle. Liikuntatoimintaa henkilöstöneuvosto järjestää yhteistyössä Espoon Kunnon kanssa. Suosituimpien liikuntatapahtumien joukkoon on viime vuosina kohonnut Rantamaraton, jonka juoksi viime vuonna 640 Espoon kunnon kiintiöllä ilmoittautunutta työntekijää. Henkilöstöllä on tänäkin vuonna mahdollisuus osallistua Rantamaratonille maksutta, joten kaikki mukaan vauhdikkaaseen menoon!
5
HALLINTO
KIITÄ TYÖKAVERIA! KUKA ON MIELESTÄSI KIITOKSEN ARVOINEN TYÖKAVERISI?
Ota meihin yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi
faktaa eILOprojektista
Aamunkoiton päiväkodin henkilökunta kiittää palveluvastaava Helena Pasasta. Helena työskentelee päiväkodin keittiössä. Hän vastaa yksin koko päiväkodin 75 lapsen ja 20 työntekijän ruokapalvelusta. ”Kiitos Helena! Kiitämme sinua hyvästä yhteistyöstä. Olet ystävällinen ja huomaavainen. Otat ryhmien toiveet huomioon. Olet aina tarkistanut, että kaikki erityisruokavaliot on otettu huomioon ja ruoan voi turvallisesti tarjota lapsille. Olet iloinen ja mukava työtoveri ja teet joka päivä arvokasta työtä Aamunkoiton lasten ja henkilökunnan paremman palvelun puolesta!” Terveisin Päiväkodin johtaja Lea Kokkonen ja Aamunkoiton päiväkodin henkilökunta
Lea Kokkonen antaa kiitoksensa Helena Pasaselle.
Poissaolo- ja vuosilomahakemuslomakkeet muutetaan sähköisiksi lomakkeiksi. Muutos helpottaa niin esimiesten kuin työntekijöiden työtä.
1 2
Lomakkeet tulevat Essiin Työntekijät ja esimiehet käsittelevät lomakkeita Essin kautta. Jos työntekijä haluaa hakea esimerkiksi vuosilomaa, hän täyttää lomakkeen Essissä ja lähettää sen järjestelmässä eteenpäin. Kun lähiesimies saa omalle Essin etusivulleen ilmoituksen käsittelyä ja hyväksymistä odottavasta lomahakemuksesta, hän käy käsittelemässä sen.
4
Ketkä mukana Ensimmäisessä vaiheessa kaikki muut henkilöstöryhmät ottavat sähköiset lomakkeet käyttöön paitsi opettajat (OVTES) ja tuntipalkkaiset työntekijät (TTES). Kertapalkitseminen tulee koskemaan kaikkia.
Sähköiset lomakkeet Muutos koskee poissaolo- ja vuosilomahakemuslomakkeita pois lukien vuosilomien suunnittelualusta, työsopimus, viranhoitomääräys ja perustietoilmoitukset. HR-ammattilaisten työkalut säilyvät ennallaan. Lomakkeet noudattavat pääosin Vantaan jo toteuttamia toiminnallisuuksia. Uusia ovat kertapalkitsemislomake ja siihen liittyvät raportit esimiehille.
3
Hyödyt Uudistus yhtenäistää toimintatapoja ja vähentää manuaalista työtä, jolloin säästetään aikaa ja rahaa. Lisäksi työntekijöiden ja esimiesten tarve ottaa yhteyttä HR-neuvomoon pienenee, sillä työntekijä näkee omat tietonsa järjestelmästä.
5
Aikataulu Lomakkeet tehdään kevään ja kesän aikana. Syksyllä ensimmäiset yksiköt testaavat niiden käyttöä. Mikäli projekti etenee suunnitellusti, niin sähköiset lomakkeet saadaan kaikkien käyttöön vuodenvaihteessa.
21
pomotentti
TEKSTI JARI KALLIO KUVA ARI HEINONEN
1 Miksi tuottavuutta pitää parantaa? Espoon väkiluku kasvaa nopeasti, mikä lisää palveluiden ja investointien tarvetta. Aiemmin tästä selvittiin talouden nopean kasvun avulla, mutta nyt hitaan talouskasvun aikana tuottavuuden parantaminen on tärkeää.
4 Kuinka suuria säästöt ovat? Tänä vuonna valtuuston päätösten mukaisia tarkistuksia tehdään 25 miljoonan euron arvosta, joista viisi miljoonaa on lisäsopeutusta tälle vuodelle.
2 Mitkä ovat lähtökohdat? Suunnilleen tällä porukalla ja näillä rahoilla on elettävä. Tämähän ei koske vain Espoota vaan myös muita kuntia, joita Espoo tukee vuosittain 200 miljoonalla eurolla. Kestävyysvaje koskee koko Suomea. 3 Mitä henkilöstöltä odotetaan? Kaupungin talous pitää saada kestävälle pohjalle. Erittäin tärkeää on oman työn lisäksi oman työn kehittäminen, sillä siten Espoon suoritukset paranevat.
5 Miten säästöt jakautuvat? Kaupungin arvojen mukaisesti pyritään oikeudenmukaisuuteen. Kaikki toimialat siis huomioidaan. 6 Kuinka käy työhyvinvoinnin? Tekeillä on henkilöstösopimus, jonka tavoitteena on, ettei ketään tarvitsisi irtisanoa eikä lomauttaa tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Tämä tuo turvaa, mutta edellyttää TATUn onnistumista. Viime vuonna tuottavuus lisääntyi, mutta samalla myös työtyytyväisyyttä saatiin parannettua. 7 Miten työtä uudistetaan? Parhaiten omaa työtään pystyy kehittämään tekijä itse. Tärkeää työtä tehdään juuri asukas- ja asiakasrajapinnassa, joten kehittämisen pitää lähteä sieltä. Kaikki tekeminen on hyvä käydä lävitse. Järjen käyttö ei ole vain sallittua vaan nimenomaan toivottua. Myös ICT:n ja tilojen käytön osalta on parannettavaa.
”Tiedon ei pidä kulkea vain ylhäältä alaspäin vaan molempiin suuntiin.” 8 Kehitetäänkö johtamista? Johtamisen ja esimiestyön parantaminen on yksi keskeisistä tuottavuutta lisäävistä keinoista. Espoossa käynnistyy valtuustokauden kestävä ohjelma, joka koskee kaikkia. Johtamista ja esimiestyötä kehitetään vuorovaikutteiseen suuntaan. 9 Mitä keinoja esimiehellä on käytössään? Käyttöön ollaan ottamassa ketterää palkitsemista, jolla työn uudistamista halutaan edistää. Kyseessä on kertaluonteinen taloudellinen palkkio, ja se liitetään Espoo-tarinan ja Tatu-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Tämä lisää esimiesten työkaluja omassa työssään. 10 Miten tilojen käyttöä tehostetaan? Monitilatoimisto on hyvä esimerkki. Työtapoja kehittämällä parannetaan tuloksia ja vähennetään tilan-
tarvetta jopa kolmasosalla. Tämä on tietenkin uuden opettelua, mutta alku on ollut lupaava ja asenne erinomainen. Samaa mallia on hyvä pyrkiä saamaan myös laajemminkin käyttöön. Lisäksi sähköistä asiointia pystytään lisäämään ja palavereita vähentämään ja lyhentämään. 11 Kuinka koko maan rakenneuudistus vaikuttaa? Nokian ja sen alihankkijoiden toiminnan supistuminen ovat koskettaneet eniten juuri Espoota. Tavoitteena on korvata menetetyt työpaikat uusilla tietointensiivisillä työpaikoilla. Espooseen on kolmen vuoden aikana saatu 13 000 uutta työpaikkaa etenkin kasvuyritysten kautta. ”Espoo Innovation Gardenin” menestyminen on tärkeää koko seudulle ja Suomelle. 12 Mikä on tuottavuusohjelman aikataulu? Kaupunginvaltuusto päättää ohjelmasta toukokuussa, joten sen jälkeen alkaa toimeenpano ja arjen työ. Toimenpiteet jatkuvat koko valtuustokauden. Kaikkien kaupungin työntekijöiden panosta tarvitaan, jotta onnistumme. Koko henkilöstö siis mukaan!
Arki sujumaan – Espoon talouden tasapainotusja tuottavuusohjelmaan tarvitaan vahvasti koko henkilöstö mukaan, kannustaa kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. 22 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 2 TOUKOKUU 2014
tikusta asiaa
haaste
”Äitisi ei tiskaa täällä”
Uusia näkökulmia työntekoon.
TYÖPAIKALLANI on viime aikoina puhuttu pelisäännöistä.
Siis ihan arkisista asioista: miten vieraat vastaanotetaan, missä on korrektia syödä lounaseväitä, miten paljon työkavereita voi keskeyttää ja niin edelleen. Keskustelujen alkutaipaleella olin kovin kriittinen koko asiaa kohtaan. ”Ihan ok, että on ohjeita, mutta tarvitseeko nyt ihan kaikesta keskustella?”, jupisin. Jossain vaiheessa olin jo turhautua ja pelkäsin homman alkavan muistuttaa päiväkotitoimintaa. Eikö voi olettaa, että ihmiset tekisivät mitään oman maalaisjärkensä pohjalta? Eikö meillä nyt kaikilla ole jonkinlainen kotikasvatuskin taustalla? TODELLINEN AALLONPOHJA tuli vastaan, kun huomasin, että
perusasiat eivät todellakaan sujuneet. Käärmeissäni bongailin likaisia kahvikuppeja, pöydällä kuivuvia pullanpaloja ja hujan hajan jätettyjä tuoleja. Osoittelin puhisten vääriin roskiksiin laitettuja jätteitä ja mutisin, että alle kouluikäinen lapsenikin osaa lajitella paremmin. Onko se siis totta, että meidänkin muuten niin fiksun porukkamme taukotilaan on kohta pakko liimailla niitä kammottavia ”Äitisi ei tiskaa täällä” -lappuja? MIKSI ME aikuiset ihmiset toimimme näin? Hoidamme työasiat
asiallisesti, mutta käyttäydymme muuten kuin ellun kanat. Luulen, ettei kukaan tehnyt tahallaan väärin, mutta kiireen keskellä mielessä oli todellakin vain työ, työ ja työ. Jos ei koe olevansa osa yhteisöä, ei juolahda edes mieleen, että omilla teoillakin on vaikutusta toisten viihtyvyyteen. YMMÄRSIN, että juuri pelisäännöistä keskustelu oli sitä, mitä
porukkamme kaipasi. Sain valtaisan ahaa-elämyksen, kun huomasin, että meistä tuli pykälän verran enemmän yhteisö, kun aloimme keskustella siitä, millä tavoin toimimme yhdessä ja voimme toisiamme kunnioittaa ja arvostaa. Eletään työpaikallakin niin, että äitimme voisivat olla ylpeitä meistä!
PENTTI PERUSINSINÖÖRI PAKINOI TYÖYHTEISÖSTÄ JA SEN PELISÄÄNNÖISTÄ.
”Mitäpä jos...” ...pyöräilisit töihin?
...osallistuisit kilometrikisaan?
Juuri julkaistun Työmatkapyöräilyn terveysvaikutukset -tutkimuksen mukaan työmatkapyöräilyllä voidaan vaikuttaa merkittävästi sekä terveyteen että työssä jaksamiseen. Espoon kaupungin liikuntapalveluiden teettämän tutkimuksen mukaan työmatkapyöräilijät ovat keskimäärin fyysisesti aktiivisempia kuin ei-pyöräilevät kollegansa. Polkijat liikkuvat jopa kansallisia terveysliikuntasuosituksia enemmän, vaikka muuten suomalaisten työikäisten fyysinen aktiivisuus on viime vuosikymmenten aikana vähentynyt merkittävästi. Pyöräilijöistä yli 90 prosenttia koki olevansa erittäin vireitä tai hyvin vireitä töissä niinä päivinä kun he olivat pyöräilleet töihin. Vireys jatkui vielä kotiinpaluun jälkeenkin. Pyöräilyn koettiin auttavan virittäytymään työasioihin töihin mennessä sekä irrottautumaan työstä ja stressistä kotiin palatessa.
Kannusta työkaverisi mukaan kilometrikisaan ja kokoa joukkue. Leikkimielinen Kilometrikisa on kaikille avoin ja maksuton kilpailu, jonka tarkoituksena on innostaa työmatka- ja arkipyöräilyyn. Kilometrikisa alkoi 1.5. ja päättyy autottomana päivänä 22.9.2014. Pyöräilemällä työmatkat voit tehdä hyvää itsesi lisäksi muillekin, sillä kaupunki maksaa jokaisesta 25 kilometripaalun ylityksestä yhden euron Punaisen Ristin keräykseen. Kilpailun suosio on ollut jatkuvassa kasvussa. Viime vuonna Espoon kaupungin yksiköt olivat mukana 57 joukkueella. Pistetään tänä vuonna paremmaksi! Lisätietoja www.kilometrikisa.fi
Työmatkapyöräilyn terveysvaikutukset -tutkimus on Laurean Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, joka toteutettiin yhteistyössä Espoon kaupungin liikuntapalvelujen kanssa.
23
kestava kehitys kuva Jukka Pakarinen
Sähköä työliikenteeseen SÄHKÖPYÖRÄT JA -AUTOT YLEISTYVÄT TYÖAJOSSA. ESPOOLLA ON HENKILÖSTÖN KÄYTÖSSÄ KAKSI SÄHKÖPYÖRÄÄ JA KUUSI SÄHKÖAUTOA.
Julkiset latauspisteet: sahkoinenliikenne.fi/ latauspisteet
Sähköpyörä on tehokas kulkupeli työmatkoilla, koska sillä pääsee kätevästi ovelta ovelle. Sähköpyörät ovat teknisen keskuksen katu- ja viherpalveluilla. Ne on tarkoitettu viraston työntekijöille työkatselmuksiin ja kokousmatkoihin. Varauslista on sähköisessä ryhmätyötilassa, ja avaimet ja akut haetaan teknisestä keskuksesta, missä akut myös ladataan. Täyteen ladatulla akulla ajaa sähköavusteisesti noin 50—80 kilometriä. Sähköautoilun etuja ovat ympäristöystävällisyys ja edulliset käyttökustannukset. Se on miellyttävä, hiljainen tapa liikkua. Sähköauton voi valita autoetuautoksi, mikäli sen kuukausimaksu mahtuu autoedun
euromäärään. Espoon kaupungilla on jo autoetukäytössä viisi sähköautoa. Virastojen työkäytössä on sosiaali- ja terveystoimella kotihoidossa kaksi sähköautoa, samoin Kaupunkitekniikalla, ja ympäristökeskuksella on yksi auto. Espoo Logistiikan sähköauto on yleisessä vuokrauksessa. Autojen lataus hoituu pikalatauspaikoissa, kuten Orionintie 24 pikalatauspaikassa tai yleisissä pikalatauspisteissä. Lataus onnistuu myös normaalin verkkovirran kautta. Yhdellä latauksella ajaa noin 150 kilometriä. Lisätietoa Essissä: Palvelut > Ympäristöasiat > Ympäristöystävällinen liikkuminen
Mitä mieltä? MIKÄ OLI LEHDEN PARAS JUTTU? MISTÄ HALUAISIT LUKEA LISÄÄ?
Kehu tai hauku, kunhan kerrot mielipiteesi meille. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan palkinto, jossa voittaja voi valita yhden kirjan kuvassa olevista vaihtoehdoista. Ota yhteyttä Essissä tai s-postilla: wieteri@espoo.fi. Vastausaika päättyy 31.7.
24 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 2 TOUKOKUU 2014
ku v
a Es
poo
n ka
upu
n ki