Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n tiedotuslehti 2/2017
Kosmetiikan markkinoinnissa
pakkaus on brändille elintärkeä Rinki tutki: uusiokäyttö innostaa meidät lajittelemaan s. 10
sisältö 2•2017
04 06
BOKSI Uutiset ja tapahtumat
MATERIAALITEHOKKUUS Lidl torjuu materiaalihävikkiä oikein mitoitetuilla tilauksilla ja tuotteiden nopealla kierrolla.
10
KULUTTAJAPAKKAUSKERÄYS Suomalaiset lajittelevat jätteensä mallikelpoisesti.
12
HENKILÖ Luken Juha-Matti Katajajuuri uskoo, että ruokahävikin vähentäminen on paras tapa hillitä ruoan ympäristökuormitusta.
15
YRITYS Erittäin kilpaillulla kosmetiikka-alalla pakkauksen koko, väri ja design ratkaisevat.
18
ILMIÖ Roskapoliisien tehoisku HUOM! Ringin artikkelit ovat luettavissa myös osoitteessa info.rinkiin.fi
Read articles in English at info.rinkiin.fi Seuraava lehti ilmestyy 27.9.
12 06
Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Palautetta lehdestä ja osoitteenmuutokset osoitteeseen info@rinkiin.fi
Julkaisija Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy,
Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki www.rinkiin.fi, info@rinkiin.fi, p. 09 616 230
Päätoimittaja Juha-Heikki Tanskanen Toimitusneuvosto Juha-Heikki Tanskanen, Ritva Castrén, Tiia Talvitie, Elina Holamo, Eija Jokela, Virpi Korhonen, Sirpa Rinne
Toimitus Otavamedia OMA, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia Tuottaja Paula Ristimäki, Otavamedia OMA
Painopaikka PunaMusta Paperi Ympäristöystävällistä paperia
ISSN 2343-1504
Lehti verkossa info.rinkiin.fi, näköislehti osoitteessa bit.ly/rinki-lehti
ORGANISATION CERTIFIED BY
ISO 9001 Näköislehdet
2 | RINKI 2/2017
18
A J A N K O H T A I S T A Juha-Heikki Tanskanen
15
Vapaamatkustajat mukaan maksajiksi
S
uomessa syntyy tilastojen mukaan pakkausjätettä reilut 700 000 tonnia vuodessa. Ringin vuonna 2014 laatiman selvityksen mukaan todellisuus on tilastoa ihmeellisempi, ja todellinen pakkausjätteen määrä onkin reilut 100 000 tonnia tilastoitua suurempi. Syy tähän on se, että tilasto kattaa vain ne pakkaukset, joiden tuottajat ovat hoitaneet tuottajavastuunsa asianmukaisesti. Tuottajavastuu ei koske pakkaajia, joiden liikevaihto jää alle miljoonan euron. Tilastoimatta jäävät myös pakkaukset, jotka kulkeutuvat Suomeen laajenevan nettikaupan ja kuluttajien muun muassa Virosta harjoittaman oman maahantuonnin myötä. Pääosa tilastoimatta jäävästä pakkausjätteestä aiheutuu kuitenkin vapaamatkustamisesta. Tällä tarkoitetaan tuottajavastuullisia yrityksiä, jotka ovat jättäneet lainmukaisen pakkausten tuottajavastuunsa hoitamatta. Nämä yritykset tuovat Suomen markkinoille pakattuja tuotteita, joista ne eivät maksa kierrätysmaksuja. Pakkaukset on silti kerättävä ja kierrätettävä. Sen maksavat tuottajavastuunsa hoitaneet yritykset. Tänä vuonna Rinki tehostaa uusasiakashankintaansa. Haastavana tavoitteena on, että kaikki tuottajavastuulliset yritykset saadaan mukaan maksamaan pakkausten keräyksen ja kierrätyksen kustannuksia. Kyse on myös yritysten tasapuolisista toimintaedellytyksistä koko ajan kovenevassa kilpailussa. Tuottajavastuu on yrityksille kustannustekijä, joka osaltaan vaikuttaa niiden kilpailukykyyn markkinoilla.
Nykyään on arkipäivää, että yritykset edellyttävät uusilta sopimuskumppaneiltaan yhteiskunnallisten velvoitteiden olevan kunnossa. Sopimusta ei allekirjoiteta ennen kuin on varmistettu, että tuleva kumppani on liittynyt kaupparekisteriin, ennakonpidätysrekisteriin, työnantajarekisteriin, arvonlisäverorekisteriin ja jätealalla myös jätehuoltorekisteriin. Käytäntö ohjaa tehokkaasti noudattamaan yhteisiä sääntöjä. Rinkiin on liittynyt 4 200 kaupan ja teollisuuden yritystä. Suomessa ei voi tehdä merkittävää liiketoimintaa törmäämättä näihin yrityksiin. Jos Rinkiin liittyneet yritykset alkaisivat edellyttää uusilta kumppaneiltaan pakkausten tuottajavastuun asianmukaista hoitamista, vapaamatkustajaongelma olisi nopeasti ratkaistu. Miksi emme alkaisi toimia näin?
i s k Bo
uutiset | tapahtumat
kuva Kotkamills
Kultaa sekä kunniaa pakkausmateriaaleille Uusi puu 2017 -kilpailussa palkittiin tuotteita, joissa muovi korvataan puukuidulla. Kisan raati kiinnitti huomiota kolmeen pakkausinnovaatioon.
U
usi puu 2017 -kilpailussa etsittiin
Tällä on suuri vaikutus, sillä kaupungistumisen lisääntyessä mukaan
ja ravintoloiden tuorekalatuotteiden
puuta tai puun ainesosia ja jotka
otettavien take away -ruoka- ja juoma-
pakkaamiseen. Siinä kartongin pintaan
vastaavat vähintään yhteen viidestä
annosten kulutus lisääntyy, ja niiden
on laminoitu PET-barrierkalvo. Lisäksi
globaalin ilmiön asettamasta haasteesta.
pakkaamiseen tarvitaan entistä enem-
laatikko on suunniteltu kulmistaan niin,
Näitä ovat kaupungistuminen, resurssi-
män kertakäyttöastioita.
että ne lukitsevat pakkauksen vuoto
niukkuus, digitalisoituminen, väestö-
Kierrätettävien pakkausten käytöstä
tiiviiksi. Aaltopahvinen tuote valmiste-
rakenteen muutokset ja tiedostava kulut-
on taloudellistakin etua: kauppojen
taan uusiutuvista raaka-aineista ja on
taminen. Avoimeen kilpailuun lähetettiin
kaatopaikkajätteen määrä vähenee,
täysin kierrätettävä, mistä on hyötyä
21 ratkaisuehdotusta.
mikä tuo säästöjä jätemaksuihin. Nyky-
esimerkiksi kaupalle käsittely- ja kulje-
kuluttajat ovat tiedostavia ja haluavat
tuskustannusten sekä kierrätysmaksujen
voittoon kiri Kotkamillsin suojakerros
säästää luonnonvaroja, joten ympäris-
pienenemisenä.
kartonki, jossa rasvaa ja vettä hylkivä
tön huomioivat pakkaukset ovat myös
suojakerros muodostetaan vesipohjai-
imagokysymys.
Kaupungistuminen-kategorian
sella dispersiopolymeerillä kartonki
Tuoreboxi puolestaan on tarkoitettu kylmien, kuumien, kosteiden ja rasvaisten ruoka-aineiden pakkaamiseen. Pakkauk-
koneella, eikä erillistä jälkikäsittely-
Kunniamaininta
set kuljetetaan litteinä laatikkoina, joten
vaihetta tarvita. Suojakerros hajoaa
styroksin korvaajille
lavoja ja rekkakuormia tarvitaan entistä
kierrätettäessä.
Uusi puu 2017 -kilpailussa myönnettiin
vähemmän. Se osaltaan vähentää kulje-
myös kolme kunniamainintaa puupoh-
tuksessa syntyviä hiilidioksidipäästöjä.
Mullistavaa tuotteessa on se, että tähän saakka pakkausten pinnoitukseen
jaisille arjen tuotteille, jotka ovat jo
on käytetty muovikalvoja vuotojen estä-
kuluttajien saatavilla, tehokkaasti kierrä-
miseksi. Kotkamillsin suojakerroskartonki
tettävissä ja korvaavat uusiutumattomia
EcoFishBox voitti toukokuussa myös
sen sijaan säästää luonnonvaroja, sillä
raaka-aineita.
World Packaging Organizationin
sen voi kierrättää esimerkiksi tavallisen
4 | RINKI 2/2017
EcoFishBox on tarkoitettu kauppojen
ratkaisuja, joissa hyödynnetään
Näistä Stora Enson kalapakkaus
Susanna Haanpää
Sustainability Awardin. Se valittiin
toimisto- tai sanomalehtipaperin jou-
EcoFishBox ja DS Smithin Tuoreboksi
kilpailuun osallistuneiden 292 pakkaus-
kossa, ja se biohajoaa kompostissa sekä
ovat ratkaisuja, joissa puukuitupohjainen
ratkaisun joukosta maailman parhaaksi
luonnossa. Puukuitu voidaan kierrättää
aaltopahvi korvaa styroksin tuoretuottei-
kestävän kehityksen mukaiseksi pak
jopa kuusi kertaa.
den pakkauksissa.
kaukseksi.
Tulevia tapahtumia WORLD CIRCULAR ECONOMY FORUM 5.–7.6.2017 Finlandia-talossa Helsingissä, sitra.fi Sitran kansainvälinen kiertotalousfoorumi esittelee maailman parhaita kiertotalouden ratkaisuja sekä alan arvostetuimpia asiantuntijoita. Tilaisuutta voi seurata
Kiperä kysymys
myös verkossa suorana livelähetyksenä. Sosiaalisessa
Onko yrityks essäsi jokin Rinkiin liittyv ä kysymys, johon haluai sit vastauks en? Käy tutustumas sa usein kysy ttyihin kysymyksiin osoitteessa rinkiin.fi tai ota yhteyttä asiakaspalve luumme. Asiakaspalv elu yrityksill e p. 09 6162 35 00 (ark. 8.30–1 5.30), info@rinkiin .fi
mediassa keskustelua käydään tunnisteella #WCEF2017. ROSKIEN LAJITTELUN SM-KISOJEN FINAALI 22.7.2017 Vantaan Hiekkaharjussa, roskamestari.fi Vantaan Energia järjestää maailmankaikkeuden historian toiset roskien lajittelun SM-kisat. Pääpalkintona on matka Singaporeen. Ennen finaalia keväällä ja kesällä järjestetään esikarsintoja eli osakilpailuja.
?
Tuottajavastuulliset yritykset ilmoittavat Ringille vuosittain tiedot käyttämistään pakkauksista. Nykyään ilmoitus lomakkeella kysytään myös kuluttajille tarkoitettujen muovisten ostoskassien määrää. Lasketaanko tähän myös
polypropeenista valmistetut kestokassit?
PAKKAUS EXPRESS
Kestokassit määritellään tuotteiksi, ei pakkauksiksi. Niitä
13.–14.9.2017 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa,
ei siis raportoida pakkaustietolomakkeella.
elintarviketeollisuus.fi
Pakkaustietojen ilmoituslomakkeeseen lisättiin
Elintarviketeollisuus on suurin pakkauksia käyttävä teol-
vuonna 2016 kolme uutta ilmoitettavaa
lisuudenala: valmistettavista pakkauksista yli puolet käy-
asiaa: muoviset ostoskassit kuluttajille,
tetään ruoan ja juoman pakkaamiseen. Pakkaus Express
muoviset pikkupussit kuluttajille ja
järjestetään Elintarviketeollisuus 2017 -messujen sisällä.
vuokralavat yrityksille. Nyt lomakkeella saadaan entistäkin tarkempaa tietoa eri pakkaustyypeistä, volyymien jakautumi-
11.–12.10.2017 Helsingin Messukeskuksessa, empack.fi
sesta ja uudelleenkäytöstä pakkaus-
Pakkausalan ammattitapahtuma Empack tuo Suomen
tyypeittäin. Tarkemmin eriteltyjen
pakkausalan yhteen jo kuudennen kerran. Aiemmat
pakkaustietojen avulla laajennetun
teemat Packaging Innovations ja Label & Print saavat
tuottajavastuun toteutus pohjautuu
seurakseen uuden aihealueen Luxury Packaging.
oikeaan pakkausmäärätietoon.
Ringin vuosi 2016 on nyt kansissa Vuosi 2016 osoitti, että tuottajien järjestämä kuluttajapakkausten keräys toimii. Rinki-ekopiste verkosto käynnistyi vuoden alussa, ja se saatiin valtakunnallisesti kattavaksi heinäkuun loppuun mennessä. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n vuosikertomus kertaa viime vuoden haasteet, saavutukset ja avainluvut. Mukana on myös tilinpäätös. Löydät vuosikertomuksen sähköisessä muodossa Ringin verkkosivuilta: rinkiin.fi/vuosikertomus
kuva Atte Lakinnoro
EMPACK
Mikä lajittelussa mättää? Miten ja miksi lajittelet? Pitäisikö
den kanssa tiedon pohjalta kehitetään
lajittelun olla helpompaa? Kerro näke-
ja testataan uusia ratkaisumalleja.
myksesi ja auta Lajitinta selvittämään
Lajittelukyselyyn voi vastata
kotitalouksien jätteen lajitteluun
ympäri Suomea osoitteessa uef.fi/
liittyvät esteet, haasteet ja tarpeet!
lajitin. Vastauksia toivotaan kesäkuun
Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-
11. päivään mennessä. Yhteystietonsa
Karjalan Marttojen Lajitin-hankkeessa
jättäneiden kesken arvotaan tuote-
tavoitteena on kehittää lajittelua hel-
kasseja ja kestohedelmäpusseja.
pottavia ratkaisuja ja edistää samalla
Hanke on saanut Pohjois-Karjalan
Pohjois-Karjalan alueen yritysten
maakuntaliitolta Euroopan alue-
liiketoimintaa. Hankkeessa kartoite-
kehitysrahaston rahoitusta. Hanke
taan kotitalouksien jätteen lajitteluun
toimii ajalla 1.1.2017–31.12.2018, ja sen
ja kierrätykseen liittyviä esteitä ja
yhteistyökumppaneita ovat JOSEK
haasteita. Yhdessä eri toimialojen yri-
Oy, KETI Oy, Puhas Oy sekä Bio-
tysten, kuluttajien ja muiden toimijoi-
Kymppi Oy.
RINKI 2/2017
| 5
M A T E R I A A L I T E H O K K U U S teksti Matti Remes, kuvat Sampo Korhonen
Lidlin myymälöissä ruokahävikkiä torjutaan tehokkaasti oikein mitoitetuilla tilauksilla ja tuotteiden nopealla kierrolla. Myös pakkausmateriaalin kierrätys on oleellinen osa päivittäistä arkea.
Kaikki
mahdollinen kiertoon
L
ulottuville. Myös ylijäävän materiaalin kierrätys on järjestetty tehokkaasti. Myymälän henkilökunta kerää pakkauksista tule vat pahvit, paperit ja muovit takahuo neen keräyspisteeseen, jossa jokaisella kierrätettävällä jakeella on oma tarkka paikkansa. Lidl Suomen vastuullisuusasiantun tija Maija Järvinen sanoo, että mate riaalitehokkuus on ollut aina tärkeä osa yrityksen liiketoimintaa. Suomessa kansainvälinen kauppaketju on toimi nut 15 vuotta. – Haluamme toimia ympäristön kannalta vastuullisesti, mutta mate riaalihävikin torjunnalla on iso merki tys myös yrityksen kannattavuudelle, Järvinen perustelee. Hän huomauttaa, että kierrätettävillä materiaaleilla on merkittävä rahallinen arvo. Niistä saaduilla tuloilla Lidl kattaa myymälöiden ja jakelukeskusten jäte huoltokustannukset.
6 | RINKI 2/2017
Lidlin
idlin myymälässä Espoon Nöykkiössä myyntiin tulevat tuotteet siirtyvät nopeasti kuljetusautoista varastotilaan ja edelleen hyllyihin asiakkaiden
henkilökunta seuraa jatkuvasti tuotteiden menekkiä. Tuote merkitään alennustarralla, kun viimeinen myyntipäivä alkaa lähestyä.
Nopea kierto vähentää hävikkiä Nöykkiön Lidlin varastotila on pieni suhteessa myymälän kokoon. Tämä joh tuu siitä, että tilaukset suunnitellaan tarkasti kysynnän mukaan. Tuotteita ei tarvitse siksi seisottaa pitkään odotta massa myyntiä. – Etenkin ruokahävikin torjunnan kannalta on tärkeää, että ammattitaitoi nen henkilökunta osaa mitoittaa tilauk set oikein, Järvinen sanoo. Vihannesten ja hedelmien kaltaiset tuoretuotteet toimitetaan Lidlin myymälöihin päivittäin. Se takaa laadun ja
tuoreuden, mutta vähentää myös hävikkiä. Henkilökunta seuraa aktiivisesti tuotteiden menekkiä ja pakkauksiin merkittyjä päivämääriä. – Jos viimeinen myyntipäivä alkaa lähestyä, merkitsemme tuotteen 30 prosentin punaisella alennustarralla, Järvinen sanoo. Lidl myös lahjoittaa vanhenemassa olevia elintarvikkeita ruoka-apua jaka ville järjestöille ja eläinten rehuksi. Vanhentuneetkaan ruokatarpeet eivät mene hukkaan, sillä ne toimitetaan biokaasun tuotantoon. >
Lidlin kierrätyspro sessit perustuvat tarkkaan analyysiin. – Tiedämme kilojen ja metrien tarkkuudella, kuinka paljon ja missä esimerkiksi pakkaus jätettä syntyy, kertovat Anna Liitiäinen ja Maija Järvinen.
RINKI 2/2017
| 7
Kierrätyksestä tarkka analyysi Lidlillä on Suomessa yli 160 myymälää Hangosta Sodankylään. Tavarantoimi tukset niihin hoidetaan Janakkalassa ja Laukaassa sijaitsevista jakelukeskuksis ta, jonne pakkausjäte ja muu kierrätet tävä materiaali palautetaan tavaraa kul jettavien rekkojen mukana. – Lidlin kierrätysmateriaalit jatko jalostetaan eurooppalaisissa tuotanto laitoksissa, kierrätyslogistiikasta vas taava projektipäällikkö Anna Liitiäinen sanoo. Hänen mukaansa Lidlin kierrätys prosessit perustuvat tarkkaan analyy siin, jossa kaupoissa ja jakelukeskuksis sa syntyvän jätteen määrä on tutkittu tarkasti. – Tiedämme kilojen ja metrien tarkkuudella, kuinka paljon ja missä esimerkiksi pakkausjätettä syntyy. Olemme myös miettineet huolellisesti keräyspisteiden sijainnin ja kuljetuksen eteenpäin jatkojalostukseen, jotta hen kilökunnan on helppo viedä materiaalit 8 | RINKI 2/2017
keräykseen ja keräyspisteiden tyhjentä minen käy vaivattomasti. Lidl kannustaa myös asiakkaita lisää mään kierrätystä. Pullojen ja tölkkien palautuksen ohella liikkeissä on keräys pisteet esimerkiksi pahville, muovikas seille ja paristoille. – Haluamme auttaa asiakasta niin, että kauppareissun yhteydessä tänne voi tuoda kierrätettäviä materiaaleja, Anna Liitiäinen sanoo.
Jatkuvaa kehitystyötä Liitiäisen mukaan markkinoilla olevien kierrätysratkaisujen ohella Lidl kehittää myös itse toimintaa parantavia ratkai suja. Tässä tukena on 27 maassa toimiva konserni. – Jossakin maassa hyväksi havaittuja käytäntöjä voidaan hyödyntää myös muissa maissa, Liitiäinen havainnol listaa. Lidlin tarpeisiin kehitetty pahvipaa lain on tästä hyvä esimerkki. Myymälän takahuoneessa sijaitseva vaakapaalain
puristaa pakkauspahveista 400 kilon teollisuuspaaleja, joiden kuljettaminen uusiokäyttöön on kustannustehokasta. Liitiäinen huomauttaa, että mate riaalitehokkuuden ja kierrätysprosessien parantaminen on jatkuvaa työtä. – Myös kierrätettävien materiaalien markkinat kehittyvät nopeasti, mikä luo meille uusia mahdollisuuksia.
Uusia työkaluja hävikintorjuntaan Espoon Nöykkiön Lidlin varastotila on pieni suhteessa myymälän kokoon. Tilaukset suunnitellaan tarkasti, eikä tuotteita seisoteta pitkään odottamassa myyntiä.
Päivittäistavarakauppa ry (PTY) toteutti vuosina 2015–2016 hankkeen, jossa jäsenyritysten myymälöissä kokeiltiin uusia työkaluja hävikin hallintaan. Kon sultteina toimivat Motiva ja Kauppaval mennus Oy. PTY:n johtaja Ilkka Nieminen sanoo, että materiaalitehokkuuden parantami nen on jatkuva oppimisprosessi. – Hävikki on kuin heittäisi rahaa
Haluamme toimia vastuullisesti, mutta materiaali hävikin torjunta parantaa myös kannattavuutta. roskakoriin. Siksi asiaan on kiinnitetty aina huomiota. Hankkeessa haluttiin kuitenkin kehittää uusia työkaluja myy mälätasolla, Nieminen toteaa. Hankkeessa oli mukana 13 pilotti myymälää, joissa hävikkiä mitattiin entistä tarkemmin. Sen jälkeen lähdet tiin tunnistamaan juurisyitä eli taustal la vaikuttavia perussyitä, joiden vuoksi myymättä jääneitä elintarvikkeita jou dutaan heittämään roskiin. – Kaikki juurisyyt liittyivät kaupan arkeen. Osa hävikistä johtui myymälän
henkilöstön toiminnasta, osa taas kaup paketjun käytännöistä tai esimerkiksi automatiikasta, jota käytetään tuottei den tilaamisessa, Nieminen luettelee. Myös Lidl oli mukana kokeiluhank keessa. – Hanke toi uutta näkökulmaa asioi hin, joita olimme miettineet paljon jo aiemminkin. Saimme ideoita ja työka luja, joilla pääkonttoritasolla suunnitel tuja prosesseja voidaan jalkauttaa entis tä paremmin myymälöihin ja sitouttaa henkilökuntaa, Maija Järvinen sanoo.
Elintarvikehävikki maksaa 200 miljoonaa Motiva arvioi, että Suomen päivittäis tavarakaupassa elintarvikehävikin arvo on yli 200 miljoonaa euroa vuodessa. Arvio ei sisällä välillisiä kustannuksia. Niitä ovat esimerkiksi ylimääräiset työ kulut, kun hävikkituotteita joudutaan keräämään, kuljettamaan ja hävittä mään. Motivan johtava asiantuntija Henrik Österlund huomauttaa, että päivittäis tavarakaupoissa hävikin hallinta on pa rantunut viime vuosina huomattavasti. Yksi merkittävimmistä asioista on ollut automaattisesti tuotteiden menekkiä ennustavien tilausjärjestelmien käyt töönotto. – Kokeiluhanke osoitti kuitenkin, että parannettavaa riittää. Parhaimmil laan pilottimyymälät onnistuivat vähen tämään hävikkiä noin 20 prosenttia, kun niissä kokeiltiin uudenlaisia työ kaluja 11 viikon kokeilujaksolla, Öster lund sanoo. Hankkeessa tunnistettiin hävikille 18 juurisyytä, joista kuusi nousi esille muita useammin kaikissa kauppaket juissa. Österlund korostaa, että paran nuskohteet vaihtelevat myymälöittäin ja ne selviävät parhaiten paikan päällä. – Uudet työkalut auttavat tekemään ilmiön näkyväksi tuotetasolla, yksittäi siä maitotölkkejä tai leipäpakkauksia myöten. Näin hävikkiin on entistä hel pompi puuttua. Parannuksia saadaan aikaan myös kehittämällä myymälähen kilöstön vastuita ja osaamista.
RINKI 2/2017
| 9
K U L U T T A J A P A K K A U S K E R ÄY S teksti Paula Ristimäki, kuva iStockphoto
Uusiokäyttö
motivoi lajittelemaan Rinki tutki suomalaiset – suurin osa meistä lajittelee pakkausjätteitä mallikelpoisesti.
K
otitalouksien pakkausjätettä on kerätty Rinki-ekopisteillä nyt reilun vuoden verran. Alkuvuodesta Rinki teetti kuluttajatutkimuksen selvittääkseen, miten pisteet on otettu vastaan. Tuloksista käy ilmi, että suomalaiset lajittelevat pakkausjätteitä arjessaan kiitettävästi. Peräti 90 prosenttia lajittelee kotitaloudessaan lasipakkauksia, 86 prosenttia kartonkipakkauksia ja 86 prosenttia metallipakkauksia ja muita kotitalouden pienmetalleja. Reilu kolmannes meistä lajittelee myös muovipakkauksia. Selvästi eniten pakkausjätteiden lajitteluun motivoi ajatus siitä, että jäte voidaan uusiokäyttää. Noin kaksi kol-
Suomalaiset arvostavat uusiokäyttöä. Säilykepurkki viedään mielellään keräykseen kun tiedetään, että siitä jalostuu uusi tuote, vaikka pyörän runko.
1 0 | RINKI 2/2017
mesta suomalaisesta nimeää tämän tärkeimmäksi syyksi pakkausjätteen lajittelulle. Muita motivaattoreita ovat roskaantumisen väheneminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja se, että pakkausjätettä käytetään energianlähteenä. Myös keräyspisteiden läheisyys innostaa lajitteluun.
Muovipakkausten lajittelu luultua helpompaa Tilanpuute on suurin syyllinen siihen, että kaikissa kodeissa ei lajitella pakkausjätettä. Yli 40 prosenttia niistä suomalaisista, jotka eivät lajittele, sanoo syyksi sen, ettei kotona ole tilaa monelle lajitteluastialle. Keräyspisteiden sijainti liian kaukana on 35 prosentille lajittelun este. Lisäksi erityisesti muovipakkausten lajittelu koetaan vaikeaksi. Muovipakkausten keräys on Suomessa vielä uutta, ja se voi äkkiseltään tuntua hankalalta. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että keräykseen laitetaan puhdasta ja kuivaa pakkausmuovia.
Lajittelun suurin este on tilanpuute kotona.
Puhdistukseksi riittää huuhtaisu haalealla vedellä. Korkit ja kannet on hyvä irrottaa, sillä ne ovat usein eri muovia kuin muu pakkaus. Muovilajeista ainoa keräykseen sopimaton on PVC.
Ekopisteet kutsuvat kauppojen yhteydessä Keräyspisteiden helppo saavutettavuus on tärkeimpiä asioita, joilla meidät suomalaiset saataisiin lisäämään lajittelua. Emme kuitenkaan halua itse maksaa lisää siitä, että pakkausjätteen keräyspisteitä olisi nykyistä enemmän ja lähempänä kotia: vain joka kolmas meistä olisi valmis tähän. Suopeimmin maksamiseen suhtautuvat yli 50-vuotiaat. Jotta keräys olisi mahdollisimman ympäristöystävällistä ja taloudellista, nykyiset Rinki-ekopisteet on keskitetty paikkoihin, joissa liikkuu paljon ihmisiä. Neljä viidestä Rinki-ekopistettä käyttäneestä kuluttajasta onkin tyytyväinen siihen, missä piste omalla paikkakunnalla sijaitsee. Yli puolet Rinki-ekopisteitä käyttäneistä on myös sitä mieltä, että ekopisteiden sijoittaminen kauppojen yhteyteen lisää kierrätyshalukkuutta ainakin jonkin verran. Lähimmän ekopisteen sijainti on helppo tarkistaa Ringin verkkosivuilta (rinkiin.fi/rinki-ekopisteet). Karttahakua voi rajata materiaalin mukaan, ja pisteitä voi selata myös paikkakuntakohtaisina listoina. Sivustolla on julkaistu myös valtakunnalliset pakkausjätteen lajitteluohjeet. Tarvittaessa lajittelupulmissa neuvoo Ringin maksuton kuluttaja-asiakaspalvelu, jonka tavoittaa numerosta 0800 133 888 (ark. 7–21, la 9–18). Lähde: Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n Taloustutkimuksella teettämä tutkimus pakkausjätteen lajittelusta. Tutkimus tehtiin helmikuussa 2017, ja siihen vastasi 1 025 henkilöä.
Lasipakkaukset
Metallipakkaukset Kartonki- ja kotitalouden Ei mitään Muovipakkaukset pakkaukset pienmetallit
Mitä pakkausjätteistä lajitellaan? Kaikki
90 %
Omakotitalo
90 %
Rivi-/paritalo
87 %
Kerrostalo
90 %
Kaikki
86 %
Omakotitalo
86 %
Rivi-/paritalo
84 %
Kerrostalo
87 %
Kaikki
86 %
Omakotitalo
80 %
Mitä mieltä väittämästä?
Täysin samaa mieltä 4 %
”Olen valmis maksamaan tuotteiden hinnassa enemmän, jos pakkausjätteiden kierrätyspisteitä olisi nykyistä enemmän ja ne sijaitsisivat nykyistä lähempänä kotiani.”
Täysin eri mieltä 24 %
Pakkausjäte voidaan uusiokäyttää
64 %
Lajittelu vähentää ympäristön roskaantumista
39 %
Keräyspisteet ovat lähellä
39 %
Pakkausjätettä voidaan käyttää energianlähteenä
38 %
Pakkausjätteen kierrätys hillitsee ilmastonmuutosta
37 % 29 %
86 % Tottumus tai tapa
Kerrostalo
90 %
19 %
Säästö jätemaksuista
Kaikki
Muu
37 %
Omakotitalo
11 % 1 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
45 %
Rivi-/paritalo
Mitkä ovat tärkeimmät syyt sille, että jättää lajittelematta pakkausjätettä?
37 %
Kerrostalo
31 %
Kotona ei ole tilaa monelle lajitteluastialle
43 %
5 %
Keräyspisteet ovat liian kaukana
Omakotitalo
4 %
Erityisesti muovipakkausten lajittelu on vaikeaa
21 %
Rivi-/paritalo
5 %
En tiedä minne voisin viedä lajittelemani jätteet
20 %
Kerrostalo
5 %
Tottumus tai tapa
20 %
Kaikki
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Miten Rinkiekopisteiden sijoittaminen kauppojen yhteyteen vaikuttaa kierrätys halukkuuteen?
Jokseenkin eri mieltä 41 %
Mitkä ovat tärkeimmät syyt sille, että lajittelee pakkausjätettä?
Lajittelu on helppoa
Rivi-/paritalo
Jokseenkin samaa mieltä 31 %
Lisää selvästi 24 %
Vähentää selvästi 1 %
Lisää jonkin verran 30 %
En osaa sanoa 3 %
Vähentää jonkin verran 1 % Ei vaikutusta 41 %
35 %
Uskon, että muovi menee joka tapauksessa polttoon sekajätteen mukana
15 %
Paikkakunnallani ei ole muovipakkausten keräyspistettä
14 %
Lajittelu ei kiinnosta
9 %
En tunne lajittelun ohjeistusta
6 %
Lajittelu on vaikeaa
5 %
En usko, että siitä on mitään hyötyä
5 %
En usko pakkausten kierrätyksen ympäristöetuihin
4 %
Keräysastioiden käyttö on vaikeaa
3 %
Muu
8 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
RINKI 2/2017
| 1 1
H E N K I L Ö teksti Tarja Västilä, kuvat Ville Rinne
Syö ruokasi ja kierrätä pakkaus! Maailmaa voi pelastaa myös pienin askelin ja teoin. Jos jokainen kantaa vastuuta vähentämällä ruokahävikkiä ja kierrättämällä, päästään kiertotaloudessa jo hyvään alkuun.
12 | RINKI 2/2017
L
uonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri on monessa mukana: asiantuntemusta riittää muun muassa kestävästä tuotannosta ja kulutuksesta ruokajärjestelmän kiertotalouteen ja ruokahävikkiin asti. Lähdetään silti liikkeelle elintarvikkeiden ja pakkausten ympäristövaikutusten arvioinnista ja vähentämisestä. Katajajuuren mukaan ruokavalinnoilla on iso vaikutus. – Planetaarisen kestävyyden rajat ovat jo osin punaisella, pahiten monimuotoisuuden suhteen. Kulutuksen
ilmastoa kuormittavista kasvihuone kaasupäästöistä ruoan osuus on noin neljännes. Sitä voidaan vähentää jopa 20−30 prosentilla pienilläkin ruoka valinnoilla. Ruokahävikin vähentäminen on helpoin tapa vaikuttaa ruoan ympäristökuormitukseen. Suomen kotitalouksista jätteeksi päätyy vuosittain 120– 160 miljoonaa kiloa ruokaa eli 20–25 kiloa henkilöä kohden. – Kotitalouksien ostamasta ruoasta haaskataan kuusi prosenttia. Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä, muistuttaa Katajajuuri. >
Juha-Matti Katajajuuri sanoo, että ruoka hävikin torjuminen on helpoin tapaa vähentää ruoan aiheuttamaa ympäristökuormitusta.
RINKI 2/2017
| 1 3
Fiksu pakkaus vähentää hävikkiä Kun kinkkupaketista jää parikin siivua syömättä, niiden tuottamisen ympäristövaikutus on Katajajuuren mukaan suurempi kuin itse pakkauksen tuottamisen ja kierrättämisen. – Elintarvikepakkauksen funktio on, että tuote saadaan kuljetettua ehjänä läpi logistisen ketjun ja säilymään kuluttamiseen asti. Materiaalisäästö ei ole avainasia. Pakkausmateriaaleja on jo ohennettu. Jos sitä tehdään liikaa, pakkaukset voivat rikkoontua. Pienet kotitaloudet ovat toivoneet pienempiä pakkauskokoja. Vaikka niitä on jo kaupoissa tarjolla, kuluttajat valitsevat silti usein isomman pakkauskoon. Kilohinta ratkaisee. Erityisesti ravintoloissa hävikki on suurta. Luonnonvarakeskuksen eli Luken tutkimuksen mukaan Suomen ravintola-alan ruokahävikki on 75−85 miljoonaa kiloa vuodessa. Suurin osa siitä syntyy linjastoruokailussa eli ylivalmistetusta ruoasta, jota ei voida hyödyntää uudelleen.
– Parannettavaa ja tehostettavaa on ruokalistojen suunnittelussa, ruokailijamäärien ennustamisessa ja itse tarjoilussa. Kattauksen loppupuolella ruokaa voidaan annostella matalampiinkin astioihin ja täydentää niitä tarvittaessa. Vaikka toisin usein kuvitellaan, kaupassa hävikkiprosentit ovat suhteellisen pieniä.
Kasviksia lihan oheen Ruokavalinnoissa kuluttajat ovat kunkkuja, jotka tekevät ratkaisujaan itsenäisesti. – Ruoka on nautinnon ja ilon lähde sekä henkilökohtainenkin asia, joten on paha lähteä sormeilemaan ihmisten arkea ja syömisiä. Jos päättäjät haluaisivat muutoksia, heidän tulisi edistää julkisten hankintojen kehittämistä ja taloudellisia ohjauskeinoja sekä lisätä informaatio-ohjausta, pohtii Katajajuuri. Tuotekehitys on jo osaltaan johtanut siihen, että jauhelihaan lisätään porkkanaa, leivässä on juureksia ja jogurtissa pinaattia. Ruokavalioon olisikin hyvä lisätä enemmän kasviksia.
Kuka & mitä? • Erikoistutkija, asiakas- ja tiimipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri on työskennellyt tutkijana ennen Lukea (1.1.2015 asti MTT) myös VTT:llä ja muoviteollisuudessa. • Asiantuntemusaloina ovat kestävä, vastuullinen tuotanto ja kulutus, biotalouden ja ruokajärjestelmän kiertotalous ja ruoka hävikki, resurssi- ja ympäristötehokkuus, elintarvikkeiden ja pakkausten ympäristövaikutukset, elinkaariarviointi, hiilijalanjälki sekä yritysvastuu ja ympäristöjohtaminen. • Tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio Luonnonvarakeskus edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja biotaloutta. Luke työllistää noin 1 300 henkilöä. Se muodostettiin 1.1.2015 yhdistämällä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimus laitos RKTL sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelu keskus Tiken tilastotuotanto.
1 4 | RINKI 2/2017
Biokiertotalous voisi olla uusi Nokia.
Lihaan mieltynyttä kuluttajaa lohduttanee, että Luke on tutkinut nelivuotisessa FootprintBeef-hankkeessa erilaisia tapoja pienentää kotimaisen naudanlihantuotannon ympäristövaikutuksia. Niitä voidaan pienentää jopa kolmanneksen verran. Luke etsii uusia ratkaisuja myös kiertotalouden edistämiseksi. Elintar vikeketjun, metsäteollisuuden ja sinisen biotalouden sivuvirtoja pyritään hyödyntämään. Biokiertotaloudesta odotetaan Suomeen merkittävää kasvutekijää. – Biokiertotalous voi olla uusi Nokia, joka synnyttää ympärilleen toimijoita teollisesta prosessoinnista erilaisiin palveluntarjoajiin, uskoo Katajajuuri. Tekesin rahoituksella Lukessa on muun muassa kehitetty reaktori, joka tuottaa puhdasta metaania energiakäyttöön suoperäisten mikrobien avulla. Metaani soveltuu myös proteiinin ja hiilineutraalien muovien valmistukseen.
Muovit kiertoon Uudeksi ongelmaksi on tullut muovipakkauksista ja -kasseista jauhautuva mikromuovi, jota on löydetty meristä ja jopa Suomen järvistä. Muovipakkaukset ovat Katajajuuren mukaan joutuneet väärään paikkaan eli niitä ei ole hävi tetty oikeaoppisesti kierrättäen. – Kauppa on lähtenyt rajoittamaan ylimääräisten muovipussien käyttöä, mikä on hyvä ratkaisu. Turhia muoveja kertyy vähemmän. On turha surra sitä, että pakkaus on kulkeutunut kauppaan kaukaa. Sekä pakkausmateriaalin määrällä että kuljetusmatkoilla on vähäinen merkitys ruokatuotteiden ympäristövaikutuksiin. – Kuluttajana miettisin ennemmin syömisiäni, ruokahävikkiä ja pakkausjätteen oikeaa loppusijoitusta tai kierrätystä sekä henkilöautolla tehtyjä ostosmatkoja, kiteyttää Katajajuuri.
teksti Susanna Haanpää, kuvat Pekka Holmström / Otavamedia
Pakkaus kertoo
TUOTTEEN TARINAN
Lähdetuotesarja
Erottautuminen muista on kosmetiikka-alalla elinehto. Jotta tuote päätyy kuluttajan ostoskoriin, on pakkauksen ulkoasun poikettava edukseen ja kerrottava brändin tarina selkeästi. >
lanseerattiin viime vuoden syyskuussa.
RINKI 2/2017
| 1 5
E
rimalliset ja -väriset putkilot, pullot ja tölkit etenevät säntillisesti linjoillaan Lumene Oy:n pakkaamossa Espoossa. Tuotteet lipuvat täytöstä tölkkien ja kansien sulkemisen kautta etikettien kiinnitykseen ja sujahtavat lopulta kartonkisiin myyntipakkauksiinsa. Yhden tuotteen matka ei montaa minuuttia kestä, ja sen seuraaminen vaiheesta toiseen on hypnoottista. Espoon tehtaalla valmistuu jopa 80 prosenttia Lumenen tuotteista, joten kosmetiikkaa voiteista erilaisiin nesteisiin ja meikkeihin etenee vaiheesta toiseen jatkuvalla syötöllä. – Pakkaamossa tehdään töitä kahdessa vuorossa. Sisällöt eli varsinaiset tuotteet valmistetaan alakerran tuotantotiloissamme, kertoo Lumene Oy:n pakkauskehitysjohtaja Kristina Enqvist.
Suurin osa Lumenen tuotteista pakataan automaattilinjoilla koteloihin asti. Käsipareja kuitenkin tarvitaan silloin tällöin.
1 6 | RINKI 2/2017
Tuotteen esteettinen suoja – Pakkauksen ja sen materiaalien ensisijainen tehtävä on suojata tuotetta, selittää Lumene Oy:n hankintapäällikkö Pia Ehrstedt pakkausten funktiota ja suunnittelun lähtökohtaa. – Toki kosmetiikkatuotteissa myös esteettisyys on erittäin tärkeätä. Pakkaus onkin oleellinen osa tuotetta markkinoinnin näkökulmasta, Enqvist jatkaa. Hänen mukaansa esteettisyyteen sisältyy myös se, että tuotteen pakkauksen päällimmäisessä kerroksessa pitää saada kerrotuksi tuotteen tarina. Kosmetiikkatuotteissa tämä on haastavaa. – Markkinoinnillisen kerronnan lisäksi pakkauksissa pitää näkyä pakollisia tietoja, jotka vastaavat eri maiden lainsäädännön vaatimuksiin, ja tila on pieni, Ehrstedt tarkentaa. Yksi pakkaussuunnittelijan ratkottavista haasteista on muun muassa se, miten pienellä tekstiä voi painattaa eri
kieliversioita varten niin, että se on yhä lukukelpoista. – Tämä kaikki vaatii suunnittelijoilta taitoa ja mielikuvitusta sekä tiivistä yhteistyötä esimerkiksi tuotepäälliköiden kanssa, Enqvist huomauttaa.
Tärkeä myynnin väline Lumene uudisti brändinsä viime syk synä, ja samalla uudistui myös pak kausten ulkoasu. – Brändimme on aina ollut vahva, mutta nyt terävöitimme ja selkeytimme tarinaamme, jonka pääviestinä on Beauty born of light – Kauneutta va losta. Samalla muun muassa pakkaukset, tuoteformulat, logo ja markkinointiviestintä uudistettiin uuden brändifilosofian mukaisiksi. – Halusimme, että Lumene-brändi koetaan entistä haluttavammaksi ja että markkinoiden imu tuotteitamme kohtaan vahvistuu entisestään.
Kun yhdessä tuotteessa voi olla kymmenkuntakin erilaista materiaalia, myös kierrätysnäkökulmaa on pitänyt pohtia tarkkaan.
Tunnettuutta kasvatetaan eri keinoin, mutta pakkaukset ovat ne, jotka tuotteen lopulta saavat menemään kaupaksi. Lumenella ei kuitenkaan uskota kikkailuihin vaan luotetaan laadukkaan suunnittelun voimaan: – Digiaikana markkinointi on toki erilaista kuin aiemmin, mutta tuote myydään yhä fyysisellä pakkauksella, Enqvist uskoo. Hän toteaa, että erittäin kovan kilpailun kosmetiikka-alalla pakkauksen koko, väri ja design ratkaisevat. – Ajoittain myymälöiden kanssa tekemissämme kampanjoissa hyödynnetään lattia-display-esillepanoa ja julistemateriaaleja. Muutoin tuotteidemme on erotuttava pakkauksillaan hyllyssä vieressä olevista kilpailijoistaan. Erottautumiseen on 10 viime vuoden aikana kehitetty mitä mielikuvituksel lisempia keinoja. Etenkin digipainatuksen edistyminen on mahdollistanut entistä erikoisempien etikettien ja
painatusten suunnittelun. – Nykyään esimerkiksi pullojen kylkeen voi painattaa vaikka valokuvan tai käyttää monenlaista metallointia tai efektimaaleja. Kaksi samanlaista purkkia voidaan saada näyttämään aivan erilaisilta keskenään, Pia Ehrstedt mainitsee.
Osat kiertoon Kosmetiikkatuotteiden pakkaamisessa käytetään lukuisia materiaaleja, kuten muovia, kartonkia ja lasia. – Tekijän näkökulmasta on erittäin kiinnostavaa, että yhdessä tuotteessa saa hyödyntää monenlaisia materiaaleja. Silti painatuksen tulee näyttää samalta pakkauksen jokaisessa kerroksessa. Esimerkiksi kasvovoiteen lasisen purkin kyljessä käytetyn värisävyn pitää toistua samana kuin kartonkisessa laatikossa. Jos kyseessä on läpinäkyvä pakkaus, sävyn lopputulokseen vaikuttaa myös varsinaisen voiteen väri.
– Kovan kilpailun kosmetiikka-alalla pakkauksen koko, väri ja design ratkaisevat, sanoo Kristiina Enqvist.
Pakkaussuunnittelun haasteisiin kuuluu myös se, että tuotteessa käytettäville eri komponenteille on omat toimittajansa. – Sävyt pitää täsmäyttää toisiinsa eri toimijoiden kanssa, ja tämä ottaa oman aikansa, Enqvist muotoilee. Kun yhdessä tuotteessa voi olla kymmenkuntakin erilaista materiaalia, myös kierrätysnäkökulmaa on pitänyt pohtia tarkkaan. Enqvistin mukaan erilaiset pakkausinnovaatiot eivät välttämättä näy kuluttajalle suoraan, sillä ne voivat liittyä kierrätettyjen materiaalien käyttöön tai tuotteen osien kierrätettävyyteen. – Pyrkimyksenämme on, että tuotteidemme pakkaukset olisi mahdollisimman helppo kierrättää olemassa oleviin keräyksiin. Seuraamme tarkasti myös pakkausalan keskusteluja eri toimialoilla, joissa pohditaan eri materiaalien ympäristövaikutuksia. Näissäkin kysymyksissä tiivis yhteistyö alihankkijoiden ja materiaalitoimittajien kanssa on tärkeätä. – Tehtävämme on tuntea, mitä milläkin alihankkijalla on tarjolla tai millaisia uusia ratkaisuja on luvassa. Testaamme uusien materiaalien tai komponenttien toimivuutta ja arvioimme, soveltuvatko ne tarpeisiimme ja istuvatko ne tarinaamme.
RINKI 2/2017
| 1 7
I L M I Ö teksti Susanna Haanpää, kuvitus Pia Holm
V
antaan Energian roska poliisit kiertävät eri puolilla Uuttamaata kertomassa ros kattomuuden ilosanomaa. Vantaalla heitä on ollut jo reilun vuoden verran, ja toiminta on laajentunut lähi kaupunkeihinkin. Roskapoliisitoiminnan taustalla on Vantaan Energian tavoite tehdä Van taasta Suomen roskattomin kaupunki. Samalla Vantaa on haastanut muut Uudenmaan kunnat Roskaton kaupunki -talkoisiin. Sonja Iltanen aloitti roskapoliisina tämän vuoden tammikuussa kahden muun helsinkiläisen tavoin.
– Tähän mennessä olen kohdannut jo yli 1 400 henkilöä roskapoliisin tehtä vissäni, hän laskee. – Tarkoituksena on tarjota asiaa lajit telusta helposti lähestyttävällä tavalla ja iloisesti, Iltanen kiteyttää roskapoliisien tehtävänkuvan.
Poliisi paikalle Iltanen saapuu muiden roskapoliisien tapaan sinne, mihin hänet kulloinkin kutsutaan. Käynti on tilaajalle maksuton. Välillä roskapoliisi vierailee esimer kiksi päiväkodeissa ja kouluissa ja toi sinaan hän jalkautuu erilaisiin tapahtu miin, kuten vaikka kirpputoreille,
evätriehoihin ja Siivouspäivän tapah k tumiin. Roskapoliisin voi tilata tilaisuuksiin netissä osoitteessa vantaanenergia.fi/ roskattominkaupunki, minkä jälkeen roskapoliisi ottaa yhteyttä tilanneeseen tahoon taustatietojen keräämistä varten. – Jokainen esitys räätälöidään kuu lijakunnan mukaan, Iltanen tarkentaa. Vaikka hän muokkaa esityksensä tapaa ja asiasisältöä vastaanottajille so pivaksi, vakiovarusteisiin kuuluu aina kasa roskia. – Vien tapahtumiin ja esityksiin mu kanani pussillisen ihan tavallista koti
Roskapoliisista, päivää Vantaan Energian roskapoliisit opastavat väkeä lajitteluun ja kertovat kierrätyksestä iloisella otteella. Helsinkiläinen roskapoliisi Sonja Iltanen muistuttaa, että roskia ei oikeastaan edes ole.
talousroskaa. Näin saan konkretisoitua sen, millaista jätettä kodeissa syntyy ja miten ne lajitellaan. Vaikka pakkausjätteiden lajittelu ohjeet ovat nykyään valtakunnalliset, muut lajitteluohjeet voivat vaihdella sen mukaan, miten milläkin paikka kunnalla jätteitä käsitellään. Roska poliisit kertovat lajittelusta aina paikal listen ohjeiden mukaisesti.
Lapset edellä Sonja Iltasen näkemyksen mukaan bio jäte, kartonki ja keräyspaperi osataan jo lajitella hyvin. Näistäkin keskustellaan innokkaasti, mutta jo nyanssien tasolla: – Monille on yllätys, että kartonki sen mehu- tai maitotölkin muovikork kia ei tarvitse erotella muusta pakkauk sesta ennen lajittelua. Useimmiten keskustelun edetessä roskapoliisi neuvoo tavalliseen arkeen sopivia tapoja lajitella. 18 | RINKI 2/2017
– Kerron käytännön niksejä koti oloihin, kuten vaikka sen, että tilan säästämiseksi lasit ja metallit voi laittaa samaan astiaan kotona mutta jaotella ne lajittelupisteessä omiin paikkoi hinsa. Lapset ovat kiitollinen kuulijakunta, sillä he ovat innokkaita oppimaan ja välittävät hanakasti tietoa vanhemmil leen. – Päiväkodissa vierailtuani saatan nähdä samat lapset vanhempiensa kanssa jossakin tapahtumassa, kuten kirpputorilla. Monesti vanhemmat tulevatkin kertomaan, miten kovasti lajittelusta on kotona puhuttu päivä kotikäyntini jälkeen.
Roska on raaka-ainetta Yksi roskapoliisin työn antoisimmista hetkistä on se, kun kuulijalle syntyy oivallus: – Monilla syttyy lamppu päänsä pääl le, kun kerron, että meillä ei oikeastaan
ole roskia lainkaan, sillä ne muuttuvat lajittelun hetkellä uusien tuotteiden tai lämmitysenergian raaka-aineeksi, Ilta nen hymyilee. Uutta tietoa Iltasen mukaan useille on sekin, että Vantaan Energia tuottaa sekajätteestä sähköä ja kaukolämpöä. – Itä-Vantaalla sijaitsevassa jätevoimalassa poltetaan vuodessa peräti 365 000 tonnia sekajätettä – siis sitä, mitä ei ole voitu kierrättää. Tällä mää rällä syntyy puolet koko Vantaan tarvit semasta kaukolämmöstä. Tällaisen uuden tiedon äärellä kes kustelu kierrätyksestä ja lajittelusta saa uutta pontta. Esimerkiksi muovipak kausten keräys puhuttaa nyt monia. – Neuvon lähimmän keräyspisteen ja kerron, että kerätystä muovista val mistetaan tällä hetkellä esimerkiksi kukkaruukkuja, muovikasseja, kastelu kannuja ja jopa terassilautaa. Mahdollisia käyttökohteita on siis monia, vaikka itse keräysastioihin saa
Haaste kiertämään Roskapoliisien tehtävänä on viedä Roskaton kaupunki -haastetta eteenpäin, ja siksi he kuljettavat mukanaan lupauskylttejä eri tapahtumissa ja kohtaamisissa. Kyltin kanssa voi ottaa kuvan, jonka voi ladata sosiaaliseen mediaan tunnisteella #roskattominkaupunki. Lisää tietoa: vantaanenergia.fi/roskattominkaupunki
taloustavaroiden sijaan laittaa vain pak kausmuovia. Iltanen uskoo, että kierrä tysmuovista valmistettavien tuotteiden kehitys harppoo vauhdilla eteenpäin. – Tulossa on varmasti lisää tuotteita, joiden pääraaka-aineena on kierrätys muovi. Tarvitaan vain lisää lajiteltua muovia.
RINKI 2/2017
| 1 9
YRITYKSET st k
Pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahant tuottajaävä iirt tuojat (LV > 1,0 M€). teisöille. s t jayh se otta tu y ri t a y i s k ii n Liittymällä Rin kauk k a vastuunsa p
RINKI
Kaupan ja teollisuuden omistama palveluyhtiö. Materiaalineutraali – tavoitteena pakkausten tuottajavastuun tehokas toteutus.
TUOTTAJAYHTEISÖT
Kukin tuottajayhteisö vastaa oman materiaalinsa tuottajavastuun toteutumisesta viranomaisille.
Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy
Mepak-Kierrätys Oy
Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki
Tapani Sievänen, p. 040 544 6899
p. 09 616 230
sievanen.tapani@mepak.fi www.mepak.fi
Ovatko yhteystietosi muuttuneet? Ilmoitathan uudet tiedot mahdollisimman pian sähköpostitse osoitteeseen info@rinkiin.fi tai soittamalla asiakas-
Puupakkausten Kierrätys PPK Oy Jukka Ala-Viikari, p. 0400 802 896 jukka.ala-viikari@puupakkauskierratys.fi www.puupakkauskierratys.fi
palveluumme, p. 09 6162 3500.
Suomen Keräyslasiyhdistys ry
Mikäli Sinulle ei tule RINKI-lehteä ja
Sari Hedayet, p. 050 367 9667
haluaisit saada sen, ilmoita meille
info@kerayslasiyhdistys.fi
osoitteesi.
www.kerayslasiyhdistys.fi Suomen Kuitukierrätys Oy juha-pekka.salmi@kuitukierratys.fi www.kuitukierratys.fi Suomen Uusiomuovi Oy Vesa Soini, p. 050 382 0644 vesa.soini@uusiomuovi.fi www.uusiomuovi.fi
www.rinkiin.fi
Rinkikierratys
Rinkikierratys
Kannen kuva: Pekka Holmström / Otavamedia
Juha-Pekka Salmi, p. 050 329 6211