RINKI 3/2017

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n tiedotuslehti 3/2017

Keräysauton kyydissä:

Fiksusti täydestä tyhjäksi

Atria vähensi muovia s. 17 Pakkausten kierrätysaste yli 60 % s. 10

sisältö 3•2017

04 06

BOKSI Uutiset ja tapahtumat

KULUTTAJA­PAKKAUSKERÄYS Päivä tien päällä. Toimittaja hyppäsi Rinki-ekopisteitä tyhjentävän auton kyytiin.

09

UUTTA TEKNOLOGIAA Keräyssäiliöiden punnitus auttaa tyhjennysvälien optimoinnissa.

10

LUKUJEN TAKANA Pakkausten kierrätysaste nousi yli 60 prosentin.

14

HENKILÖ Pia Pohja on Elintarviketeollisuusliiton uusi toimitusjohtaja.

17

YRITYS Uusi jauhelihapakkaus on vain yksi pieni osa Atrian pakkauskehitystä. HUOM! Ringin artikkelit ovat luettavissa myös osoitteessa info.rinkiin.fi

”Joskus Rinki-eko­ pisteitä tyhjentäessä on tullut vastaan esimerkiksi vanhoja huone­kaluja ja televisioita. Onneksi nykyään aika harvoin.”

Read articles in English at info.rinkiin.fi Seuraava lehti ilmestyy 7.12.

9 6

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Palautetta lehdestä ja osoitteenmuutokset osoitteeseen info@rinkiin.fi

Julkaisija Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy,

Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki www.rinkiin.fi, info@rinkiin.fi, p. 09 616 230

Päätoimittaja Juha-Heikki Tanskanen Toimitusneuvosto Juha-Heikki Tanskanen, Ritva Castrén, Tiia Talvitie, Elina Holamo, Eija Jokela, Virpi Korhonen, Sirpa Rinne

Toimitus Otavamedia OMA, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia

Painopaikka PunaMusta Paperi Ympäristöystävällistä paperia

ISSN 2343-1504

Lehti verkossa info.rinkiin.fi, näköislehti osoitteessa bit.ly/rinki-lehti

ORGANISATION CERTIFIED BY

Näköislehdet

2 | RINKI 3/2017

ISO 9001

14

A J A N K O H T A I S T A Juha-Heikki Tanskanen kuva Pekka Kiirala

17

Kovia tavoitteita pakkausjätteen kierrätykselle

K

esällä julkaistut pakkaustilastot olivat hienoa luettavaa. Vuonna 2015 pakkausjätteen kierrätys­aste ylitti ensimmäistä kertaa 60 prosentin rajan. Suunta on oikea – varsinkin kun tiedetään, miten tiukkoja vaatimuksia kierrätykselle on vielä tulossa. Pakkausase­ tuksessa vuodelle 2020 asetetun 65 pro­ sentin tavoitteen saavuttaminen edellyttää lisätoimia, puhumattakaan 75 prosentin tavoitteesta, jota Euroopan komissio suun­ nittelee vuodelle 2030. Materiaalikohtaiset kierrätystavoitteet saavutettiin hyvin vuonna 2015 – puupak­ kausjätteen kierrätystä lukuun ottamatta. Puupakkausjätteen kierrätystavoite on Suomen kannalta hankala. Suomessa on runsaasti neitseellistä puuta, ja puupak­ kausjätteelle on vaikeaa löytää mielekkäitä kierrätystapoja etenkin, kun samaan ai­ kaan pyritään voimakkaasti lisäämään uu­ siutuvan energian käyttöä. Energiakäyttö onkin käytetylle puulle luonteva hyödyntä­ miskanava. Se ei kuitenkaan edistä kierrä­ tystavoitteen saavuttamista. Komission kaavailema 75 prosentin tavoite pakkausjätteen kierrätykselle tar­ koittaisi suuria haasteita kierrätyksen jär­ jestämiselle. Erityisesti puupakkausten osuus kokonaismäärästä on niin suuri, ettei kokonaistavoitetta voida saavuttaa ilman merkittävää lisäystä puupakkaus­ jätteen kierrätyksessä. Vaikka muut pak­ kausmateriaalit kierrätettäisiin satapro­ senttisesti, täytyisi puupakkausjätteen kierrätysasteen silti nousta 20 prosent­ tiin. Silloin puupakkausjätettä tulisi kier­ rättää nykyisen 28 000 tonnin sijaan 45 000 tonnia vuosittain. Käytännössä tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi vielä paljon suurempaa lisäystä. Komissio on

esittänyt myös yksistään puupakkaus­ jätteelle 75 prosentin kierrätystavoitetta, joka edellyttäisi kierrätettävän määrän nostamista noin 170 000 tonniin vuo­ dessa. Muutos nykytilanteeseen olisi valtava. Lakisääteiset kierrätysvaatimukset, kaatopaikkakiellot ja erilaiset verot ovat keskeisiä ohjauskeinoja jätehuollossa ja siihen liittyvässä liiketoiminnassa. Yleensä ohjauskeinot nostavat maksa­ jien kustannuksia samalla, kun ne luo­ vat lisää liiketoimintaa, jota ei muuten syntyisi. Ympäristön – eli meidän itsem­ me – kannalta tällainen ohjaaminen on välttämätöntä, mutta ongelmana on tie­ donpuute. Esimerkiksi kierrätyksen osalta kenelläkään ei taida olla tutkittua tietoa siitä, mikä olisi ympäristön kan­ nalta oikea puupakkausjätteen kierrä­ tysaste metsiä täynnä olevassa Suomes­ sa. Varmaa on vain se, että korkeat kier­ rätysvaatimukset lisäävät kierrätyksestä vastuussa ole­ vien kustan­ nuksia.

i s k Bo

Tarkka ympäris ile töäsi!

uutiset | tapahtumat

Muovipakkauksia kerätään myös suoraan kotoa

Syksyn aikana R inki kampan joi med ia pakkau s­­kierräty ssa ksen puole Onko kie sta. rrättäm inen sittenkä än mon i­ mutkais ta?

Kuluttajien pantittomien muovipak-

Mustankorkea Oy käynnistivät elokuun

että keräykseen voivat liittyä kaikki

kausten keräys alkoi Suomessa viime

alussa muovinkeräyskokeilun, jonka ta-

pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen

vuonna Rinki-ekopisteverkoston myötä.

voitteena oli kerätä tietoa ja kokemuk-

Keräys on herättänyt laajaa kiinnostusta,

sia muovin kierrätyksestä. Neljän viikon

ja yhä useampi jätelaitos täydentää

kokeiluun osallistui viisi JVA:n talo­

muovipakkausten keräyksen Kuopion

yhtiötä, yhteensä noin 200 asuntoa.

keskeisellä taajama-alueella sekä

Rinki-ekopisteiden keräystä myös kiinteistökohtaisella muovipakkaus­ keräyksellä.

asuinkiinteistöt. • Jätekukko Oy aloittaa lokakuussa

Siilinjärven ja Pieksämäen keskustaaja• Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY aloitti vuoden 2016 keväällä

missa. Keräys alkaa kiinteistöillä, joilla on vähintään 40 asuinhuoneistoa.

muovipakkausten keräyksen kokeiluna • Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy JVA ja

noin 3 200 kiinteistöltä. Syyskuusta

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy yllä-

alkaen HSY laajentaa muovipakkaus-

pitää lainsäädännön mukaista pakkaus-

ten keräystä asuinkiinteistöiltä siten,

jätteiden keräysverkostoa tuottajayhteisöjen valtuuttamana. Yli 1 850 Rinki­ ekopisteessä kerätään kartonki- ja lasi­pakkauksia sekä metallia, ja niistä yli 500 pisteessä on lisäksi muovipakkausten keräys. Muovipakkausjäte toimitetaan Riihimäelle Fortumin Muovijalostamoon, jossa pakkaukset lajitellaan ja niistä prosessoidaan eri muovilaatuja teollisuuden uusioraaka-aineeksi. Kuluttajakierrätysmuovista valmistetaan esimerkiksi muovi­kasseja, kukkaruukkuja ja ämpäreitä.

Jätelaitosyhdistys on nyt KIVO Jätelaitosyhdistys ja sen jäseninä olevat

jätteiden tehokasta keräämistä, kuljetus-

jäte on syntymätön jäte, summaa KIVOn

kuntien jätelaitokset haluavat kehittää

ta, käsittelyä, kierrättämistä ja hyödyn-

toimitusjohtaja Riku Eksymä.

Suomea kiertotalouden kärkimaaksi.

tämistä. Jatkossa KIVOn rooli kasvaa

Yhdistys uudistaa toimintaperiaatteitaan,

muun muassa kiertotaloutta edistävässä

maanlaajuisen jätehuollon jo nykyisin

ja kesäkuussa yhdistyksen nimeksi vaih-

tutkimusyhteistyössä.

yhteistyössä yksityisten yritysten ja

tui Suomen Kiertovoima ry KIVO. KIVOn

tuottajayhteisöjen kanssa.

voima ovat 5,3 miljoonaa kuntalaista eli

sen ja uudelleenkäytön saralla on vielä

yhdistyksen edustamien 33 kunnallisen

paljon kartoittamattomia mahdollisuuk-

entistä enemmän yhteistyöhön suoma-

jätelaitoksen asiakkaat.

sia ja toteuttamattomia tapoja. Vain se,

laisen kiertotalouden hyväksi. Yhteinen

mikä on kierrätyskelvotonta, ymmär-

tavoite on kaikkien jakamaton etu,

retään tulevaisuudessa jätteeksi. Paras

Eksymä toteaa.

Yhdessä kuntien jätelaitosten kanssa KIVO kehittää, innovoi ja uudistaa

4 | RINKI 3/2017

– Annetaan hyvän kiertää. Kierrätyk-

KIVOn jäsenlaitokset toteuttavat

– Kutsumme myös yksityiset toimijat

Kiperä kysymys

Syksyn tapahtumia JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 3.–4.10.2017 Scandic Rosendahlissa Tampereella, jatehuoltopaivat.fi Jätehuoltopäivien teemoja ovat muun muassa lainsäädännön ajankohtaiset muutokset sekä jätehuollon tulevaisuuden näkymät. Entä miten jätteet muutetaan suomalaisen osaamisen avulla tuotteiksi? Paikalla on myös USA:n entinen Suomen-suurlähettiläs, Aaltoyliopiston Bruce Oreck, joka puhuu keskiviikkona aiheesta ”It’s not waste management, it’s resource recovery”. Keskusteluun voi osallistua Twitterissä tunnisteella #jätehuoltopäivät. EMPACK 11.–12.10.2017 Helsingin messukeskuksessa, empack.fi Kansainvälinen pakkausalan ammattitapahtuma Empack kokoaa alan ammattilaiset, innovaatiot ja ratkaisut saman katon alle. Maksuttomassa tapahtumassa luodaan katsaus alan tulevaisuuteen, tutustutaan

?

Onko yrityks essäsi jokin Rinkiin liittyv ä kysymys, johon haluai sit vastauks en? Käy tutustumas sa usein kysy ttyihin kysymyksiin osoitteessa rinkiin.fi tai ota yhteyttä asiakaspalve luumme. Asiakaspalv elu yrityksill e p. 09 6162 35 00 (ark. 8.30–1 5.30), info@rinkiin .fi

Koskeeko pakkausten tuottajavastuu myös pakkausten valmistajaa? Yrityksillä, jotka pakkaavat Suomessa tai maahantuovat

pakattuja tuotteita Suomeen ja joiden liikevaihto on 1 milj. euroa tai enemmän, on lakisääteinen tuottajavastuu pakkauksistaan. Pakkausten valmistaja on tuottajavastuussa niistä pakkausmateriaaleista, joita se käyttää valmistamiensa tuotteiden, eli pakkausten, suojaamiseen, käsittelyyn ja kuljetukseen. Kuljetukseen käytettävä pakkaus on esimerkiksi puu-, muovi- tai aaltopahvilava, metalli­ rullakko, aaltopahvi-, muovi- tai puulaatikko, muovinen lavahuppu tai metalli- tai muovivanne. Maantie-, rautatie-, meri- ja lentokuljetuksissa käytettäviä, yli 1 000 litran vetoisia kontteja ei luokitella pak­kauksiksi.

uutuustuotteisiin ja -palveluihin sekä inspiroidutaan ajankohtaisissa seminaareissa. Myös Rinki on mukana Empackissa – tervetuloa osastolle 5k36!

1.11.2017 Tampere-talossa, tuottajayhteiso.fi

Nimitysuutisia

Tuottajavastuuiltapäivä järjestetään marraskuus-

KTM Pertti Tammivuori on nimitetty Suomen

sa toisen kerran. Tällä kertaa tapahtuma keskittyy

Pakkauskierrätys RINKI Oy:n operatiiviseksi

vapaamatkustamiseen unohtamatta silti muitakaan

johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.9.2017

tuottajavastuun ajankohtaisia teemoja. Paikalla on

alkaen. Hän vastaa Ringin järjestämästä

tuottajavastuun asiantuntijoita ja sidosryhmiä.

kuluttajapakkausten keräyksestä ja

TUOTTAJAVASTUUILTAPÄIVÄ

kierrätyksestä. PACKSUMMIT

Tammivuori on aikaisemmin toiminut

29.11.2017 Lahden Sibeliustalossa, packsummit.info

muun muassa Enevo Oy:ssä ja Raita

PackSummit-tapahtuma on pakkausalan ammattilais-

Environment Oy:ssä myyntijohtajana

ten kohtaamispaikka. Yhteinen seminaariosuus, rinnak-

sekä erilaisissa johtotehtävissä Lassila &

kaisohjelmien tietoiskut sekä pop up -messut esittele-

Tikanoja Oyj:ssä 17 vuoden ajan.

vät alan kansainvälisiä näkymiä, suomalaista osaamista

RINKI Oy:n operatiivisena johtajana

sekä ennakkoluulottomia innovaatioita. Tapahtumassa

toiminut Pia Vilenius siirtyi johtavaksi asian-

jaetaan myös ScanStar 2017 -palkinnot.

tuntijaksi Kemianteollisuus ry:n palvelukseen.

RINKI 3/2017

| 5

K U L U T TA J A P A K K A U S K E R ÄY S teksti Matti Välimäki, kuvat Harri Joensuu

OPERAATIO Pirkanmaalla

Toimittaja hyppäsi Rinki-ekopisteitä tyhjentävän kuorma-auton kyytiin ja oppi, että tyhjennysajankohdan valinta on monimutkaista palapeliä.

T

ampereella tihuuttaa. Tuulilasiin putoaa tippa silloin tällöin, mutta pyyhkijöiden käyttö tun­ tuu vielä turhan­aikaiselta. Ei tehrä tästä ny numeroo. On kesäkuinen tiistai, kello on hie­ man yli kaksi. Olemme kaartaneet hetki sitten ympäristöhuoltoyritys Reno­ Nordenin portista. Kuljettaja Petteri ­Viitanen ajelee kuorma-autoa kohti Lempäälää. Olemme niin sanotulla pahvireissul­ la – tarkoituksemme on tyhjentää Rinkiekopisteiden kartonkisäiliöt. – Kierrämme Lempäälässä ja sieltä menemme Valkeakoskelle. Tämän jäl­ keen palaamme Tampereelle, Hervan­ nan ja Kaukajärven suunnalle. Päivä päättyy Paperinkeräys Oy:n vastaanotto­ terminaaliin, Viitanen kertaa reittiä. Ympäristöhuoltoyritys RenoNorden on erikoistunut kotitalousjätteen ja Suo­ messa myös yritysjätteiden keräykseen ja kuljetukseen. Se on alan johtavia toi­ mijoita Pohjoismaissa.

Töytäisy ja tyhjennys Ehdimme ajaa vain pari kilometriä, kun kuljettaja pistää vilkun tikittämään oi­ 6 | RINKI 3/2017

kealle. Käännymme Lempääläntieltä Pelto­lammin ekopisteelle. Lähellä on pieni kauppa ja kerrostaloja. Viitanen pysähtyy muutaman metrin päähän keräyssäiliöistä. Hän nousee hytistä, laskee kuorma-auton tukijalat ja tarttuu nosturin ohjaimiin. Viitanen taiteilee nosturinvarren kar­ tonkisäiliön luo, ja koukut kiinnittyvät näppärästi oikeisiin kohtiin. Hän nostaa säiliön varovaisesti ilmaan ja ohjaa sen sitten kuorma-auton lavan ylle. – Lavan etulaidassa on kovitettu koh­ ta ja säiliön pohjassa lukitussalpa. Kun nämä kaksi kohtaavat, niin säiliön pohja aukeaa ja kartongit tippuvat nätisti säi­ liöön. Ja niinhän se käy. Töytäisy ja tyhjen­ nys. Sitten pieni töytäisy jälleen ja pohja lukkiutuu. Kun säiliö on tyhjennetty, niin Viita­ nen nostaa sen taas varovaisesti paikoil­ leen. Saman käsittelyn saa myös pisteen toinen kartonkipakkausten keräyssäiliö.

Välisarjalainen – sopivan täynnä Petteri Viitanen on punninnut säiliöt ennen tyhjennystä ja sitten taas tyhjänä. Tulokset kertoivat, että ensimmäisen sisältö painoi 64, toisen 66,5 kiloa. >

Petteri Viitasen tottuneissa käsissä Rinki-ekopisteiden säiliöt tyhjenevät nopeasti ja vaivattomasti.

RINKI 3/2017

| 7

– On tärkeää, että säiliöt tyhjennetään sopivan täysinä, RenoNordenin kuljettaja Petteri Viitanen kertoo.

Nyrkkeilyn painoluokituksessa noilla kiloilla puhuttaisiin välisarjalaisista eli vikkelästi liikkuvista ja aika ärhäkkäästi iskevistä kavereista. – Ihan hyvä paino myös pahville. On tärkeää, että säiliöt tyhjennetään sopi­ van täysinä. Säiliö ei saa olla liian tyhjä, mutta ei myöskään liian täysi niin, että sen sisältö tursuaa ympäristöön. Hän kertoo, että sopivat tyhjennys­ välit on laskettu tarkkaan. Tällä reitillä kartonkisäiliöt tyhjennetään kerran vii­ kossa. – Suunnittelussa on hyödynnetty myös meidän kuljettajiemme koke­ muksia, Viitanen mainitsee.

Ekopisteellä ei outoja vieraita Matkamme jatkuu. Emme ehdi ajaa pit­ kään, kun vuorossa on jälleen pysähdys ekopisteelle ja samat toimenpiteet. Sit­ ten taas pieni siirtymä, stoppi ja tyhjen­ nys. Ekopisteet näyttävät varsin siisteiltä, jakeet ovat jämptisti säiliöissä eivätkä siellä päin. Mitään ekopisteisiin kuulu­ matontakaan ei ole tuotu paikalle. – Joskus on tullut vastaan esimerkik­ si vanhoja huonekaluja ja televisioita. Onneksi aika harvoin nykyään – poruk­ ka on fiksua ja valveutunutta. Tuollais­ ten tavaroiden paikka ei ole tietenkään ekopisteellä, kunnilla on niille omat vastaanottopaikkansa. Viitanen kertoo, että jos kuljettaja huomaa ekopistettä käytettävän sinne kuulumattoman tavaran dumppaus­ paikkana, hän ilmoittaa siitä eteenpäin ja tavara tullaan noutamaan pois. Nouto­keikoista syntyy tietenkin turhia kustannuksia. Tarkkaavaisuutta tarvitaan Tänään olemme siis pahvikeikalla, mut­ ta Viitanen kerää myös esimerkiksi me­ tallia ja lasia. Kuljettajan kannalta jokai­ sella jakeella on puolensa, erityistä suo­ sikkia hänellä ei ole. 8 | RINKI 3/2017

– Lasi- ja metallikeikat ovat hieman muita nopeampia. Yleensä ekopisteellä on lasille ja toisaalta metallille vain yksi säiliö kummallekin, mutta kartonki­ säiliöitä saattaa olla useampikin kappale. Mutta jos taas sattuisi ohjausvirhe ja säi­ liön pohja aukeaisi vahingossa liian ai­ kaisin, niin silloin lasi ja metalli aiheut­ taisivat enemmän siivousta kuin pahvi. Viitanen mainitsee, että hänelle ei ole sattunut vahinkoja. Inhimilliset erehdykset ovat toki aina mahdollisia. Entäpä tilanteet, että asiakkailta ovat menneet jakeet sekaisin ja kartongin seasta löytyykin vaikkapa lasia tai me­ tallia? – Autonkuljettajille se ei yleensä ai­ heuta ongelmia. Tilanne voi kuitenkin olla toinen terminaaleissa, joihin mate­ riaali toimitetaan. Siellä väärät jakeet

Se on näissä hommissa kivaa, kun kokee tekevänsä arvokasta työtä.

voivat aiheuttaa pahimmillaan jopa laite­rikkoja. Eli olisi kyllä hyvä, että ih­ miset olisivat tarkkaavaisia, kun asioi­ vat ekopisteillä.

Nosturi päihittää pyörät Olemme edenneet jo Lempäälän kes­ kustaan. Lempääläläinen Erkki Seppänen on tullut asioimaan ekopisteellä kauppareissunsa yhteydessä. Hän odot­ taa ensin, että kartonkisäiliöt on tyhjen­ netty. – Hienon näköistä touhua, kaikki käy näppärästi nosturilla. Auton lava ja säiliö sopivat kooltaankin hyvin yhteen, Seppänen kommentoi. Petteri Viitanen on samaa mieltä. Hänellä ei ole ikävä reitillä aikaisem­ min käytössä olleita, pyörillä liikutelta­ via ja lavalle kipattavia säiliöitä.

U U T T A T E K N O L O G I A A teksti Matti Välimäki, kuva Harri Joensuu

Kohti ihannepainoa Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa ekopisteiden keräyssäiliöt käyvät nykyään vaa’alla ennen tyhjennystään. Punnitustiedot auttavat keräämään jakeet oikeaan aikaan.

P – Työ on nyt paljon kuljettajaystävällisempää kuin ennen, eikä se käy liikaa esimerkiksi selän päälle.

Ajot suunnitel-

Tärkeää työtä ja rekkamiesromantiikkaa

missa voi olla

Kierrättääkö Viitanen itse? – Totta kai. Ympäristöarvot ovat minulle tärkeitä. Se on näissä hommissakin kivaa, kun kokee tekevänsä arvokasta työtä. Pysähdymme jälleen ekopisteelle – ja sitten jatkamme taas matkaa ja pysähdymme taas. – Tällaista tämä on kaupunkireitillä. Mutta maalaismaisemissa voi olla välillä kymmenienkin kilometrien pituisia etappeja. Sekin on kyllä kivaa, siinä on jo vähän sellaista rekkamiesromantiikkaa. Toki tässä työssä on muutenkin oma vapautensa. Pomo ei ole katsomassa koko ajan perään, mutta hommat hoituvat. Volvon kaiuttimista ei ole ainakaan vielä kaikunut Matti Eskon biisi Rekkamies. – No ei, yleensä kuuntelen ennemminkin puheohjelmia, esimerkiksi urheilu­ilmiöiden analyysejä. ••• Pahvikeikka päättyi illalla kymmenen aikaan Paperinkeräys Oy:n vastaanottoterminaalille. Kaikki sujui hyvin: suviyössä oli liikkeellä ihmisiä, mutta ei esimerkiksi peuroja. – Normi-ilta, Petteri Viitanen kommentoi.

laan tehokkaiksi, mutta joskus maalaismaisekymmenien kilometrien välietappeja.

irkanmaalla ja Keski-Suomessa ekopisteitä tyhjentävissä autoissa on nykyään nostovarren ja koukun välissä vaaka. Jokainen keräyssäiliö punnitaan ennen tyhjennystään. Operatiivinen johtaja Pertti Tammivuori RINKI Oy:stä kertoo, että lukemat siirtyvät saman tien auton pääte­laitteen kautta toiminnan­ohjaus­ järjestelmään. – Punnitustiedot antavat meille tarkemman kuvan ekopisteiden maail­masta. Pystymme niiden avulla suunnittelemaan paremmin, mikä on ideaali ajankohta tyhjentää säiliöt. Painontarkkailu ei keräyssäiliöiden kohdalla tarkoita tietenkään mitään keveilyä, vaan päinvastoin, tähtäämistä varsin tuhtiin kuntoon. – Säiliöt on ekotehokkainta tyhjentää mahdollisimman täysinä. Toisaalta ne eivät tietenkään saa olla liian täynnä, etteivät ne pursuile ympäristöönsä.

Ekopisteissä on eroja Täyttöasteen ennakoiminen ilman tarkkoja faktatietoja on hankalaa.

Ekopisteet ovat erilaisia. Täyttymiseen vaikuttaa luonnollisesti paitsi sijainti myös säiliöiden määrä. – Joissakin paikoissa säiliöt täyttyvät nopeammin kuin toisissa. Yhdessä paikassa sopiva tyhjennysväli voi olla vaikka kolme kertaa viikossa, kun taas jossakin toisessa riittää huomattavasti rauhallisempi tahti. Lisäksi jotkut ekopisteet ja säiliöt saattavat täyttyä kesällä paljon nopeam­min kuin muulloin.

Raskaan sarjan mestarit Mutta kuinka raskaassa sarjassa keräys­säiliöt sitten oikein ottelevat? – Sisältö painaa säiliön koosta ja kerättävästä jakeesta riippuen noin 50–400 kiloa. Vilkas ekopiste saattaa kerätä vuodessa jopa 50 000 kiloa materiaalia. Keräyssäiliöiden lisäksi tulevat vielä puristimet, joissa kevyt muovi tai kartonki pakataan hyvin pieneen tilaan. Kun puristinsäiliö täyttyy, se nostetaan vaihtolavalle ja viedään autovaa’an kautta tyhjennykseen. Sisältö voi painaa jopa 4 000 kiloa. Suunnitelmallisuutta ja säästöjä Punnituksia on pilotoitu Pirkanmaalla 90:ssä sekä Keski-Suomessa 60 ekopisteessä helmikuusta lähtien. Painontarkkailu on tarkoitus ulottaa vielä tämän vuoden aikana asteittain muuallekin maahan. – Kertyvän datan avulla voimme toimia entistä suunnitelmallisemmin ja saavuttaa merkittäviä säästöjä, Tammivuori korostaa.

RINKI 3/2017

| 9

L U K U J E N T A K A N A teksti Päivi Maaniitty, kuvat iStockphoto, Ville Rinne

Pakkausten kierrätysaste

ylitti 60 prosenttia Pakkausten kierrätysaste ylitti vuonna 2015 ensimmäistä kertaa 60 prosentin rajan. Vuodelle 2020 asetettu tavoite on 65 prosenttia. RINKI Oy:n Maija Peltolan mukaan tavoite on kova.

H

einäkuussa julkaistujen pakkaustilastojen mukaan vuonna 2015 markkinoille saatetusta pakkausmäärästä 61 prosenttia päätyi kierrätykseen. Kierrättäminen tarkoittaa, että pakkausjäte käytetään materiaalina uusien tuotteiden valmistukseen. Luku ei sisällä pakkausten uudelleenkäyttöä tai hyödyntämistä esimerkiksi energiana.

1 0 | RINKI 3/2017

Pakkausjäteasetuksen mukaan vuoteen 2020 mennessä kierrätysasteen tulisi nousta 65 prosentin tasolle. – Vaikka kaikkien materiaalien kohdalla päästäisiinkin niiden omiin, vuoteen 2020 mennessä kiristyviin tavoitteisiin, on silti aika tiukoilla, ylittyykö 65 prosentin kokonaistavoite, arvioi RINKI Oy:n asiakaspalvelupäällikkö Maija Peltola.

Lasi, muovi, metalli ja kuitu ylittivät tavoitteet Pakkaustilastoista selviää, että vuonna 2015 lasi-, muovi-, metalli- ja kuitu­ pakkausten materiaalikohtaiset kierrätystavoitteet saavutettiin. Lasin kierrätysaste oli 78 prosenttia (tavoite 60), muovin 24 prosenttia (tavoite 22,5), metallin 84 prosenttia (tavoite 50) ja kuidun 112 prosenttia (tavoite

60). Kuitupakkauksilla tarkoitetaan paperi-, pahvi- ja kartonkipakkauksia. Puupakkausten kierrätysaste jäi tilastojen mukaan 13 prosenttiin tavoitteen ollessa 15 prosenttia. – Puupakkaukset ovat lähinnä puu­ lavoja, joiden uudelleenkäyttö on laajaa ja järjestelmällistä. Puupakkauksille on Suomessa kuitenkin niukasti kierrätysmahdollisuuksia, Peltola sanoo.

Kokonaiskäyttömäärässä pieni lasku Jos tilastoja verrataan vuoden 2014 vastaaviin, huomataan, että pakkausten kokonaiskäyttö eli markkinoille saatettujen pakkausten ja uudelleenkäytettyjen pakkausten yhteismäärä laski hieman edellisvuodesta. Nyt se oli 1,8 miljoonaa ­tonnia. >

Pakkausten kierrätysprosentit 2005–2015 120

Kuitu

Lasi

Metalli

Muovi

Puu

Yhteensä

100 80 60 40 20 0

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Pakkausten markkinoille saatettu määrä, kierrätys ja hyötykäyttö (t) 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000

Kierrätys

Markkinoille saatettu määrä

Hyötykäyttö (ml. kierrätys)

0

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

RINKI 3/2017

| 1 1

Pakkausten kokonaiskäyttö 1,80 Mt (2015)

Uudelleen­ käyttö 1,09 Mt (60 %)

Markkinoille saatettu 0,71 Mt (40 %)

Energia­ hyödyntäminen 0,27 Mt

39 % markkinoille saatetuista pakkauksista

Kierrätys 0,43 Mt

61 % markkinoille saatetuista pakkauksista

Markkinoille saatetut pakkaukset 0,71 Mt (2015) Materiaalijakauma Kuitu Puu Muovi Lasi Metalli

7% 10 % 35 % 16 %

31 %

Uudelleenkäyttö, vuodet 2001, 2008 ja 2015 4 % 3 %

2015

21 %

2008 2001

65 % 81 %

2015

91 %

2008 2001

93 % 88 %

2015

68 %

2008 2001

69 % 69 %

2015

57 %

2008 2001

76 % –

2015

60 %

2008 2001

71 % 62 %

yht.

puu muovi metalli

lasi kuitu

3 %

2008 2001

Uudelleenkäyttöä on jo kerran käytetyn pakkauksen, ei jätteen, käyttämistä uudelleen sellaisenaan. Tätä on esimerkiksi juomapullojen, muovi- ja ­pahvilaatikoiden, rullakoiden, tynnyrien ja puu­lavojen uudelleenkäyttö pakkaamiseen.

12 | RINKI 3/2017

Lähde: RINKI Oy:n tilastot

2015

– Yksittäisen vuoden tietojen perusteella ei voi kuitenkaan vielä tehdä päätelmiä kehityssuunnasta, Peltola toteaa. Kymmenen viime vuoden aikana markkinoille saatettu pakkausmäärä on ollut hienoisessa kasvussa. Kasvu vuosien 2005 ja 2015 välisenä aikana on ollut noin neljä prosenttia. Vuosien 2008 ja 2009 taitteessa alkanut taloudellinen taantuma näkyy vuoden 2009 pakkausmäärän selvänä notkahduksena.

Vuonna 2015 markkinoille saatettiin 0,7 miljoonaa tonnia pak­kauksia. Luku ku­ vaa syntynyttä pakkausjätemäärää. Rin­ gin arvion mukaan pakkausjätemääräs­ tä 57 prosenttia oli yrityspakkauksia ja 43 prosenttia kuluttajapakkauksia.

130 kiloa per asukas Jokaista suomalaista kohden pakkaus­ jätettä syntyy noin 130 kilogrammaa vuodessa. Määrä ei ole juurikaan muut­ tunut kymmenessä vuodessa – se on vähentynyt kilon. ­Eurostatin mukaan vuonna 2014 EU-alueel­la pakkausjätettä syntyi keskimäärin 163 kiloa asukasta kohden. Suomessa syntyvän pakkausjätteen määrää vähentää pakkausten uudelleen­ käyttö, mikä tarkoittaa pakkauksen käyt­ tämistä uudelleen samaan tarkoituk­ seen. Uudelleenkäytön määrä on merkit­ tävä metalli-, puu- ja muovipakkauksissa. Uudelleenkäytetyt pakkaukset ovat pääasiassa erilaisia kuljetuspakkauksia. – Lasipakkausten uudelleenkäyttö on kymmenessä vuodessa Pakkausten kierrätys­ vähentynyt huomatta­ vasti, mihin ovat vai­ aste oli 61 % vuonna kuttaneet muun muas­ 2015. Vuoden 2020 sa tölkkien lisääntynyt vetovoima ja juoma­ tavoite on 65 %. pakkausverotuksessa tapahtuneet muutokset. Vertailukelpoisia tilastoja pakkaus­ ten uudelleenkäytöstä muissa EU-mais­ sa ei Peltolan mukaan ole saata­villa. – Osa EU-maista raportoi uudelleen­ käyttölukuja, mutta luvuissa ei esimer­ kiksi välttämättä ole mukana kuljetus­ pakkauksia lainkaan. Noin 4 000 yritystä Rinki kokoaa pakkaustilastoon tiedot yrityksiltä, jotka ovat siirtäneet tuottaja­

Suomessa syntyvän pakkaus­jätteen määrää vähentää pakkausten uudelleen­käyttö. – Maija Peltola

vastuuvelvollisuutensa pakkausten tuottajayhteisöille. Lukujen takana on kaikkiaan noin 4 000 yritystä. Luvuista puuttuvat alle miljoonan euron liikevaihdon tekevät yritykset, jotka eivät kuulu tuottajavastuuvelvoit­ teen piiriin. – Lisäksi pakkauksia tulee Suomeen esimerkiksi kansainvälisen verkkokau­ pan kautta sekä matkustajatuontina, johon kuuluvat muun muassa kulutta­ jien Virosta tuomat juomapakkaukset. Valitettavasti aina on myös vapaamat­ kustajia eli yrityksiä, joiden pitäisi olla järjestelmässä mukana, mutta jotka eivät ole, Peltola harmittelee. Virallisen pakkausmäärätilastoinnin ulko­puolelle jäävät pak­kaukset päätyvät usein nekin tuottajien järjestämään materiaalin vastaanottoon, kierrätyk­ seen tai muuten hyödynnettäväksi, mikä osaltaan selittää kokonaishyöty­ käyttöasteen nousun vuonna 2015 yli sadan prosentin (102). Vuonna 2014 kokonaishyötykäyttöaste oli 98 pro­ senttia.

Suurin osa pakkaustiedoista extranetistä Peltolan mukaan pakkaustietojen tilas­ tointia on helpottanut Ringin extranetpalvelu, jonka kautta saatiin tänä vuonna suoraan jo 76 prosenttia yritys­ ten lähettämistä pakkaustiedoista. ­Extranet on ollut käytössä vuodesta 2013 lähtien. Extranet auttaa tietojen raportoijaa huomauttamalla, mikäli syötetty luku poikkeaa huomattavasti aiemmin ­raportoidusta. Näin voidaan vähentää esimerkiksi suuruusluokka- ja yksikkö­ virheitä. Yritys voi myös päivittää asiakas­tietojaan järjestelmän kautta. – Ringissä extra­net on helpottanut pakkaustietojen tarkastustyötä ja te­ hostanut tietojen käsit­telyä merkittä­ västi. Rinki toimittaa tuottajavastuuvel­ voitteensa tuottajayhteisöille siirtänei­ den yritysten pakkaustiedot Pir­kan­ maan ELY-keskukselle vuosittain. ELYkes­kukselta tiedot menevät Euroopan komis­siolle.

RINKI 3/2017

| 1 3

H E N K I L Ă– teksti Matti Remes, kuvat Ville Rinne

1 4 | RINKI 3/2017

Fiksusta pakkauksesta hyötyvät kaikki

Elintarviketeollisuusliiton uusi toimitusjohtaja ­ Pia Pohja sanoo, että pakkausten kehittäminen on tärkeä osa toimialan yritysten tuotekehitystä. Kotimaisen ruoan arvostuksen ja viennin edistäminen ovat hänen keskeistä työsarkaansa.

K

esäkuun alussa Elintarviketeollisuusliiton johdossa aloittanut Pia ­Pohja on pitkän linjan ammattilainen yhteiskuntavaikuttamisessa ja

viestinnässä. Hän on työskennellyt muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä valtio­ sihteerinä, Terveyspalvelualan Liiton toimitus­johtajana sekä Fennian viestintäjohtajana. Viimeksi Pohja toimi Rud Pedersen Public Affairs Companyn partnerina. Yritys on Pohjoismaiden suurin yhteiskunta­ vaikuttamisen konsulttitoimisto. – En ole elintarvikealan syväosaaja. Yhtymäkohtia aiempiin tehtäviin on kuitenkin paljon. Tässä työssä voin hyödyntää monipuolista kokemusta yhteiskuntavaikuttamisesta ja laajoja verkostoja, Pohja sanoo.

Pia Pohjan mukaan Suomen kilpailuvalttina on elintarvikkeiden vahva tuotekehitys.

Vientivalttina laatu ja innovaatiot Ensimmäiset viikot uudessa työssä ovat kuluneet elintarvikealan toimijoihin ja sidosryhmiin tutustumiseen. Samalla

ovat kirkastuneet teemat, jotka ovat toimi­alalle erityisen tärkeitä. – Liiton tehtävänä on edistää eri tavoin elintarviketeollisuuden menestymistä ja koko elintarvikeketjun toimivuutta alkutuotannosta kuluttajalle saakka, Pohja tiivistää. Painopisteisiin kuuluu myös elintarvikkeiden viennin edistäminen alan toimijoiden ja Finpron vetämän Food from Finland -ohjelman kanssa. Pohjoismaat ja muu Eurooppa ovat perinteisesti tärkeimmät markkinat, mutta uusia mahdollisuuksia on avautumassa myös kauem­paa – kuten Kiinasta, Japanista, Lähi-idästä ja Yhdysvalloista. – Massamarkkinoiden sijaan suomalaisten yritysten kannattaa keskittyä kohde­alueille, joilta löytyy maksukykyisiä kuluttajia. Kilpailuvaltiksi Pohja laskee elintarvikkeiden vahvan tuotekehityksen Suomessa. Olemme huippua esimerkiksi uusissa laktoosittomissa ja gluteenittomissa tuotteissa. – Ja tietysti myös puhtaus ja laatu ovat jatkossakin suomalaisten ruokien ja juomien ehdottomia valtteja. >

RINKI 3/2017

| 1 5

Kuka? Pia Pohja, 52 • Elintarviketeollisuusliitto ry:n

Pakkausten suunnittelussa on löydettävä tasapaino materiaali­ tehokkuuden ja pakkausten käytettävyyden välillä.

toimitusjohtaja kesäkuun alusta • Syntynyt Helsingissä • Opiskellut valtiotieteitä Turun yliopistossa, pääaine sosiaali­politiikka Aiempia työpaikkoja: • Rud Pedersen Public Affairs Company Oy:n partneri 2015–2017 • Sosiaali- ja terveys­ministerin valtiosihteeri 2012–2015 • Terveyspalvelualan Liiton toimitus­johtaja 2009–2012 • Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian viestintä­ johtaja 2006–2009 • Harrastukset: lukeminen ja kirjallisuus laidasta laitaan, liikunta ja mökkeily Päijänteen rannalla

Pohja toivoo, että suomalaisetkin arvostaisivat nykyistä enemmän näitä vahvuuksia. – Valitettavasti meillä on totuttu puhumaan ruoasta pitkälti hinnan kautta. Laadun sijaan julkisuudessa vertaillaan, mistä löytyy halvin ruoka­ kori tai edullisin tarjous. Pohja muistuttaa, että asenteiden muokkaaminen vaatii paljon työtä ja aikaa. Siihen vaikuttaa moni asia koulu­ruoan arvostamisesta aina me­dian valitsemiin näkökulmiin saakka.

Toimiala ottaa tuottajavastuun tosissaan Pohjan mielestä elintarvikkeiden laa­ tuun liittyy oleellisesti myös vastuulli­ suus ympäristöasioissa tuotantoket­ jun kaikissa osissa. – Elintarviketeollisuudelle tuottaja­ vastuu on todella iso asia. Tähän kuu­ luvat muun muassa materiaalihävikin vähentäminen ja pakkausmateriaalien tehokas kierrätys, Pohja korostaa. Entistä ympäristöystävällisempien pakkausten kehittäminen on osa yri­ tysten tuotekehitystä. Pohja huo­ mauttaa, että tuotteiden fiksusta pakkaamisesta hyötyvät kaikki. Hyvä esimerkki uudesta tuote­ innovaatiosta on Atrian vakuumi­ pakkaukseen pakattu jauheliha. Se vähentää muovimateriaalin kulu­ tusta ja vie vähemmän tilaa kuljetuk­ sissa, kaupan hyllyllä, kotona jääkaa­ pissa ja kierrätyksessä. – Pakkausten suunnittelussa on löydettävä tasapaino materiaalitehok­ kuuden ja pakkausten käytettävyyden 1 6 | RINKI 3/2017

välillä. Pakkaaminen on tehtävä niin, että tuote säilyy puhtaana ja ehjänä kuluttajan lautaselle saakka. Elintarviketeollisuus on järjestänyt tuottajavastuuseen kuuluvan ruoka- ja juomapakkausten kierrätyksen tuottaja­yhteisöjen ja Rinki-ekopiste­ verkoston kautta. Toimialan yritysten osuus kierrätysmaksuista on noin 40 prosenttia. – Elintarviketeollisuusalalle on tär­ keää kehittää kierrätysjärjestelmää kokonaisuutena yhteistyössä muiden kanssa, jotta se on mahdollisimman toimiva ja kustannustehokas. Isossa ja harvaan asutussa maassa tämän to­ teuttamisessa on omat haasteensa.

Kodin jätteet lähtevät kiertoon Pohja arvioi, että jatkuvasta kehittämi­ sestä huolimatta materiaalien kierrä­ tys on Suomessa varsin hyvällä tasolla moneen muuhun maahan verrattuna. – Olemme tässäkin asiassa luokan kilteimpiä tyttöjä, jotka hoitavat tun­ nollisesti velvollisuutensa. Pullojen ja paperien keräystä on tehty meillä jo pitkään. Toiminnan laajeneminen kuluttaja­pakkauksiin on lisännyt kier­ rätystä entisestään. Pohja asuu Helsingissä kerros­ talossa, jonka takapihalta löytyvät pak­ kauskartongin, paperin, lasin, muo­ vin, metallin ja biojätteen keräysastiat. – Olen mielestäni varsin hyvä kier­ rättäjä. Kunkin jakeen laittaminen omaan paikkaansa ei ole iso vaiva. Ehkä biohajoavan jätteen osalta voisin olla vieläkin tarkempi, ettei sitä meni­ si lainkaan sekajätteeseen.

Y R I T Y S teksti Jussi Mustikkamaa, kuvat Timo Aalto

Atria pakkaa AJATUKSELLA

Elintarvikkeiden pakkaaminen on monin tavoin haastavaa, ja huomioon otettavia asioita on paljon. Atrialla se on tiedetty aina, mutta 2000-luvun alusta lähtien pakkauksiin on alettu kiinnittää vielä aiempaa enemmän huomiota. Esimerkiksi uusi jauhe­ liha­pakkaus vähentää käytettävän muovin määrää 100 000 tonnia.

P

akkausasiantuntija Janne Hautala on työskennellyt Atrialla vuodesta 2001. Työnkuva on koko 16 vuo­ den ajan liittynyt tuottei­ den pakkauksiin. – Tulin töihin pakkauskehitykseen aikaan, jolloin pakkausten kehitys läh­ ti aiempaa isommin liikkeelle, Hauta­ la kertoo. Hautalan ensimmäisiä töitä oli lei­ vänpäällistuotepakkausten kehittämi­ nen. – Kiinnitimme huomiota erityisesti käyttäjäystävällisyyteen, ja vastaanotto oli hyvä. Siitä alkoi vastaava kehitystyö

myös kil­ pailijoillamme. Atrialla käytetään vuosi­tasolla yli 200 miljoonaa pakkausta, kun mukaan lasketaan kaik­ ki vähittäiskaupan ja suurkeittiöiden pakkaukset. Tämän vuosi­tuhannen kuluessa yritys on lisännyt pakkaus­ kehitykseensä selkeästi resursseja.

Pakkaus myy ja suojaa Kun Atrialla kehitetään pakkauksia, huomio kiinnitetään käytettävyyteen, ulkonäköön ja kierrätettävyyteen. Se, miltä pakkaus näyttää ja miten se pu­ huttelee, vaikuttaa paljon siihen, >

RINKI 3/2017

| 1 7

Uuden jauheliha­pakkauksen myötä Atria käyttää vuositasolla 100 000 tonnia vähemmän muovia kuin ennen.

nostetaanko tuote kaupan hyllyltä ostos­ kärryjen kyytiin. – Brändiin panostaminen on ollut todella vahvassa roolissa, Hautala sanoo. Myyvä pakkaus pitää kuitenkin pys­ tyä kierrättämään. Haasteita tuo se, että useissa Atrian pakkauksissa on muovia ja muovilaminaatteja. Hautala myöntää, että kierrättämisen suhteen heidän pak­ kauksensa eivät ole niitä helpoimpia tapauksia. – Pakkauksen tärkein tehtävä on suojata tuote. Tuotteen pitää mennä ehjänä kuluttajalle asti. Haasteena on, että pakkauksia ei vain yksinkertaisesti voida ohentaa ja keventää loputtomasti, sillä silloin tuot­ teen säilyvyys kuljetuksen ja kotikäytön aikana vaarantuu. – Mekaaninen suoja on ykkösasia ja samalla myös tuoteturvallisuusseikka.

Atrian pakkaus­ filosofia Atrian pääperiaatteet pakkausratkaisujen valintaan noudattavat jätteensynnyn ehkäisyyn tähtäävää jätehierarkiaa: • Pakkauksen ensisijaiset tehtävä ovat suojata tuotetta sekä informoida kuluttajaa tuotteen ominaisuuksista ehkäisten samalla elintarvikejätteen syntyä. • Pakkauksen pitää olla materiaalitehokas. Atria etsii teknisesti ja taloudellisesti toimivimman ratkaisun mahdollisimman pienellä pakkausmateriaalimäärällä tinkimättä kuitenkaan pakkauksen ensisijaisesta tehtävästä.

100 000 tonnin vähennys muovin käytössä Kuluttajat arvostavat Atrian tavoin kes­ tävää kehitystä. Tämän vuoden alussa saatiin muun muassa liikkeelle uusi jauhelihapakkaus, joka on entistä pak­ kaustapaa huomattavasti ympäristö­ ystävällisempi. – Uudessa pakkauksessa materiaalin säästö on aivan valtava, Hautala kertoo. Atria tuottaa merkittäviä määriä jau­ helihaa, joten sen pakkaamiseen käytet­ ty materiaali on ollut myös suuri. – Tässä tapauksessa pakkausmate­ riaalin keventäminen tuntuu. Pakkaus­ muutoksen myötä maailmalle lähtee meiltä vuositasolla 100 000 tonnia ­vähemmän muovia kuin aiemmin. 18 | RINKI 3/2017

• Kolmanneksi tärkeintä on etsiä pakkausratkaisuihin sellaisia pakkausmateriaaleja, jotka ovat materiaalina ympäristöystävällisiä, esimerkiksi kierrätettävissä. • Atrian kaikki pakkaukset ovat joko kierrätettäviä tai sopivat energiahyötykäyttöön. Lähde: atria.fi

Jauhelihapakkauksen kehittäminen oli usean vuoden mittainen projekti. Uu­ det pakkaukset saattavat vaatia isojakin laiteinvestointeja, kuten tässä tapauk­ sessa kävi. – Koneet ja laitteet ovat kalliita hank­ kia, kun taas samaan aikaan ruoka hal­

penee. Tämä on haastava yhtälö meille­ kin, Hautala myöntää. Uuden pakkauksen suunnittelun aluksi samaan pöytään istahtavat niin muotoilusuunnittelutoimisto kuin pak­ kausalan ja tuotannon ammattilaiset. Suunnittelussa on mukana myös asian­ tuntija, jolta pakkausmateriaali tulee. – Se on usean tahon yhteistyö, jossa on todella monta liikkuvaa osaa. Esi­ merkiksi pakkauskoneet tulevat meille ulkomailta. Olemme silti onnistuneet toteuttamaan haastaviakin ratkaisuja.

Elintarvikkeen pysyttävä pakkauksessa ensiluokkaisena Se, millainen pakkauksesta tulee, on monen asian summa. Lähtökohta on, että tuotteen pakkauksen sisällä pitää olla priimaa. Paras pakkaus on sellai­ nen, että se tukee tuotetta ja tuotteen käytettävyyttä. – Pakkauksen pitää erottua hyllystä, ja sen on oltava helppo ottaa mukaan. Pakkaus ei saa viedä liikaa tilaa, mutta toisaalta siinä pitää olla riittävästi me­ diapinta-alaa, jotta tuote huomataan hyllystä. Jokaista uutta pakkausta myös testataan koekäyttäjillä ennen pakkauk­ sen tuloa markkinoille. Paljon julkisuutta saaneen uuden jauhelihapaketin kehittäminen lähti liikkeelle kuluttajatutkimuksella noin viisi vuotta sitten. Jauhelihaa oli pakat­ tu samankaltaiseen rasiaan jo yli kym­ menen vuoden ajan, ja muutosta kai­ vattiin. – Tiesimme, että tuotteelle voidaan saada parempi säilyvyys vakuumissa. Tiesimme myös, että vakuumi vie vä­

Atrian pakkaus­asian­ tuntija Janne Hautala on tyytyväinen uuteen ympäristö­ystävälliseen jauheliha­pakettiin, joka vähentää pakkaus­ mate­riaalin kulutusta merkittävästi.

hemmän tilaa. Samalla kuljetuslaati­ koiden ja rekkakuormien määrä vähe­ nee. Näimme muutoksessa suuren määrän hyötyjä. Epäilyksiä aiheutti kuluttajien suh­ tautuminen. – Jauhelihan pakkaamista vakuu­ miin testattiin jo vuosia sitten kuluttaja­raadilla, mutta silloin pak­ kaustavan aiheuttama muutos lihan värissä ei miellyttänyt kuluttajaa. Kun nyt tutkimme asiaa uudelleen, tulos oli toisenlainen. Edut koettiin suurempi­ na: se, että pakkaus vie vain vähän tilaa ja on näppärä hävittää. Saimme kulut­ tajien ajatuksista hyvät eväät. Kun kuluttajien näkemykset oli saa­ tu selville, suunnitelmat uudesta jau­ helihapakkauksesta laitettiin paperille ja mukaan astuivat laitetoimittajat. – Meidän pakkauskehitysorganisaa­ tiomme rooli oli huolehtia siitä, että ratkaisut toimivat tuotannossa ja jake­ lussa.

Kehitys jatkuu Janne Hautala toteaa, että Atrian mus­ tat pakkaukset ovat yhä haaste kierrä­ tysprosessille, sillä kierrätyslaitteisto­ jen infrapunakamerat eivät tunnista mustaa muovia. Tunnistinlaitteita voi aina kuitenkin kehittää, kuten Atrialla on tehty. – Me olemme itse joutuneet teh­ taalla tekemään tunnistimille muutok­ sia, kun tuotannossa on mustia tai kirkkaita rasioita. Käytämme mustaa muovia, koska se on meille tärkeä brändiväri. Hautala painottaa sitä, että teolli­ suuden on haastava tehdä omia pak­ kausväriratkaisujaan sen mukaan, miten kierrätysprosessin tunnistimet erottavat erilaiset pakkausvärit. – Markkinoinnin suhteen meidän on mietittävä sitä, että pakkaukset ovat myyviä. Pakkauksissa on tietyt värit ihan tietystä syystä, hän toteaa.

RINKI 3/2017

| 1 9

YRITYKSET st k

Pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahant tuottajaävä iirt tuojat (LV > 1,0 M€). teisöille. s t jayh se otta tu y ri t a y i s k ii n Liittymällä Rin kauk k a vastuunsa p

RINKI

Kaupan ja teollisuuden omistama palveluyhtiö. Materiaalineutraali – tavoitteena pakkausten tuottajavastuun tehokas toteutus.

TUOTTAJAYHTEISÖT

Kukin tuottajayhteisö vastaa oman materiaalinsa tuottaja­vastuun toteutumisesta viranomaisille.

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy

Mepak-Kierrätys Oy

Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki

Tapani Sievänen, p. 040 544 6899

p. 09 616 230

sievanen.tapani@mepak.fi www.mepak.fi

Ovatko yhteystietosi muuttuneet? Ilmoitathan uudet tiedot mahdollisimman pian sähköpostitse osoitteeseen info@rinkiin.fi tai soittamalla asiakas-

Puupakkausten Kierrätys PPK Oy Jukka Ala-Viikari, p. 0400 802 896 jukka.ala-viikari@puupakkauskierratys.fi www.puupakkauskierratys.fi

palveluumme, p. 09 6162 3500.

Suomen Keräyslasiyhdistys ry

Jos sinulle ei tule Rinki-lehteä ja

Sari Hedayet, p. 050 367 9667

haluaisit saada sen, ilmoita meille

info@kerayslasiyhdistys.fi

osoitteesi.

www.kerayslasiyhdistys.fi Suomen Kuitukierrätys Oy Juha-Pekka Salmi, p. 050 329 6211 juha-pekka.salmi@kuitukierratys.fi www.kuitukierratys.fi Suomen Uusiomuovi Oy Vesa Soini, p. 050 382 0644 www.uusiomuovi.fi

www.rinkiin.fi

Rinkikierratys

Rinkikierratys

Kannen kuva: Ville Rinne

vesa.soini@uusiomuovi.fi