Issuu

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n tiedotuslehti 1/2018

Arlan meijeripakkaus

vihertyy ja viisastuu Otto Lehtipuu: Lisää vauhtia kiertotalouteen s.8

sisältö 1•2018

04 06

BOKSI Uutiset ja tapahtumat

LAINSÄÄDÄNTÖ EU:n kiertotalouspaketista päästiin alustavaan sopuun.

HENKILÖ Otto Lehtipuu aloitti YTP ry:n uutena toimitusjohtana.

YRITYS Arlan meijerituotteiden pakkaamisessa pinnalla on ekologisuus.

LUKUJEN TAKANA Puupakkausten kierrätys tavoitteiden nousu asettaa haastavia kysymyksiä.

ILMIÖ Pakkauksella on suuri rooli kuluttajien ostopäätöksissä. HUOM! Ringin artikkelit ovat luettavissa myös osoitteessa info.rinkiin.fi

Read articles in English at info.rinkiin.fi

14 10 08

Palautetta lehdestä ja osoitteenmuutokset osoitteeseen info@rinkiin.fi

Julkaisija Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy,

Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki www.rinkiin.fi, info@rinkiin.fi, p. 09 616 230

Päätoimittaja Juha-Heikki Tanskanen Toimitusneuvosto Juha-Heikki Tanskanen, Ritva Castrén, Reija Koistinen, Elina Holamo, Eija Jokela, Virpi Korhonen, Sirpa Rinne

Toimitus Otavamedia OMA, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia Tuottaja Laura Lähdevuori, Otavamedia OMA

Painopaikka PunaMusta Paperi Ympäristöystävällistä paperia

ISSN 2343-1504

Lehti verkossa info.rinkiin.fi, näköislehti osoitteessa bit.ly/rinki-lehti

ORGANISATION CERTIFIED BY

Näköislehdet

2 | RINKI 1/2018

ISO 9001

A J A N K O H T A I S T A Juha-Heikki Tanskanen

Arlan meijeri tuotteet tarvitsevat vuosittain noin 300 miljoonaa pakkausta Suomessa.

Closing the loop

u:n jäsenmaat, parlamentti ja komissio pääsivät viime vuoden lopussa alustavaan sopuun kiertotalouspaketista. Asiasta on neuvoteltu vuodesta 2015 alkaen, jolloin komissio antoi siitä ensimmäisen ehdotuksensa. Tiukimpia tavoitteita prosessin aikana ajoi parlamentti, joka on ehkä kauimpana käytännön tekemisestä. Eniten ymmärrystä tavoitteiden aiheuttamille haasteille tuntui löytyvän neuvostosta, joka on lähinnä kierrätyksen ja jätehuollon kansallista toimeenpanoa. Suurin huomio kiertotalouspaketissa kohdistuu kierrätystavoitteisiin. Pakkausjätteen kierrätysaste on nostettava 70 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja kaiken yhdyskuntajätteen kierrätysaste 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. EU-maiden keskimääräinen pakkausjätteen kierrätysaste oli 66 prosenttia vuonna 2015 ja yhdyskuntajätteen kierrätysaste 46 prosenttia vuonna 2016. Suomessa vastaavat luvut olivat 61 prosenttia ja 42 prosenttia. Erityisesti yhdyskuntajätteen kierrätystavoite on Suomelle todella haastava. Olen seurannut kiinteästi kiertotalous paketin valmistelun eri vaiheita. On uskomatonta, kuinka paljon työtä yhteisen eurooppalaisen lainsäädännön valmistelu vaatii. Lisäksi huomiota kiinnittää se, kuinka puutteellisin tiedoin asioista lopulta päätetään. Kun kierrätystavoitteita nyt päätettiin nostaa, muutettiin samalla kierrätysasteen laskentatapaa. Missään vaiheessa en huomannut, että laskentatavan muutoksen vaikutusta jäsenmaiden nykyisiin kierrätysasteisiin tai uusien tavoitteiden saavutettavuuteen olisi systemaattisesti arvioitu. Käytännössä laskentatavan muutos pienentää nykyisiä kierrätysasteita ja tekee asetetuista tavoit-

teista entistä vaativampia. Tämä johtuu siitä, että jatkossa käsittelyprosesseissa kierrätettävästä materiaalista erilleen lajiteltavia ja kierrättämättä jääviä rejektejä ei saa enää laskea kierrätetyiksi. Miten uusi lakipaketti vaikuttaa tuottajiin ja pakkauskierrätykseen Suomessa? Yksityiskohdat ovat vielä auki, joten tarkkaa vastausta on vaikea antaa. Erityisesti muovi- ja puupakkausten keräystä, lajittelua ja kierrätystä on kuitenkin lisättävä huomattavasti. Myös pakkausten kokonaiskierrätystavoite on haastava. Edessä on paljon työtä, jonka myötä astumme taas askeleen kohti kiertotaloutta. Samalla on tärkeää minimoida lisäkustannukset, joita kierrätyksen lisääminen pakkaustuottajille väistämättä aiheuttaa. Kiertotalouspakettiin liittyvät säädökset julkaistaneen EU:n virallisessa lehdessä ensi kesänä. Siitä alkaa kahden vuoden määräaika, jonka kuluessa EUtasolla sovitut muutokset on otettava osaksi kotimaista lainsäädäntöä. Muun muassa jätelaki, pakkausasetus ja kaatopaikka-asetus on päivitettävä. Vasta tuon lainsäädäntötyön tulos kertoo tarkasti sen, miten uusi kiertotalouspaketti vaikuttaa pakkaustuottajien vastuisiin Suomessa.

i s k Bo

uutiset | tapahtumat

Ringin sopimus rakenne selkeytyi Ringin hallinnoimien sopimusten uudet

suksi. Osalla yrityksiä tämä muutos nostaa

ehdot tulivat voimaan 1.1.2018. Sopimus-

maksuja, osalla taas maksut laskevat.

ehtojen muutoksella tavoiteltiin muun muassa yrityksen raportoinnin helpotta-

Laskujen määrä vähenee

mista ja nykyisen sopimusrakenteen sel-

Ringin sopimusehtomuutos selkeyttää myös

keyttämistä. Samalla yritysten maksujen

Ringin laskutusta. Jatkossa Rinki lähettää

määräytymisperusteitä yhtenäistettiin.

vuosittain yritysasiakkailleen vain yhden

Rinki informoi asiakkaita muutoksesta

laskun, jossa on koottuna yhteen Ringin

syyskuussa useilla sähköpostiviesteillä ja

liittymis- ja asiakasmaksut sekä pakkaus

kirjeillä.

materiaalikohtaiset kierrätysmaksulaskut. – Muutamme laskutustapaa, jotta

– Yritykset suhtautuivat muutoksiin pääosin myönteisesti. Hyvänä pidettiin

palvelemme paremmin asiakkaitamme.

sopimusrakenteen selkeytymistä, kun

Aiemmin kaikki maksut laskutettiin erillisillä

yhdellä y-tunnuksella on jatkossa vain

laskuilla. Muutos selkeyttää laskutustamme,

yksi sopimus. Yritysten ei tarvitse enää

ja myös asiakkaidemme saama laskujen

päivittää Ringille toimipaikkakohtaisia

määrä ja laskujen käsittelykustannukset

tietoja, kertoo Ringin asiakaspalvelupääl-

vähenevät, iloitsee Ringin talouspäällikkö

likkö Maija Peltola.

Sari Hedayet. Uudentyyppisellä laskulla on omat rivit

Syksyn aikana yritykset tiedustelivat jonkin verran myös maksuihin tulevista

Ringin liittymis- ja asiakasmaksulle sekä

muutoksista. Aiempi liikevaihtoon poh-

pakkausmateriaalikohtaisille kierrätys-

jautunut Ringin vuosimaksu muuttui pak-

maksuille, mikä helpottaa laskutustietojen

kaustonneihin perustuvaksi asiakasmak-

tarkistamista.

Tapahtumia keväällä

4 | RINKI

1/2018

29.–31.5.2018

24.4.2018 PAKKAUSALAN

30.–31.5.2018 KIERTO

10.–11.4.2018 JÄTE

PACTEC HELSINKI

YMPÄRISTÖKONFERENSSI

TALOUSPÄIVÄT

HUOLLON KEVÄTPÄIVÄT

Helsingin Messukeskus

Sokos Hotel Presidentti,

JA KEVÄTKOKOUS

Järjestäjä: Helsingin

Järjestäjä: Suomen

Helsinki

Tornio

Messukeskus

Pakkausyhdistys

Järjestäjä: Suomen

Järjestäjä: Jätehuolto

pfsptec.messukeskus.com

www.pakkaus.com

Kiertovoima ry

yhdistys ry

www.kivo.fi

www.jatehuoltoyhdistys.fi

Rinki-merkki käyttöön 1.1.2018

Kiperä kysymys

Rinki-merkki on otettu käyttöön tämän vuoden alussa. Käyttämällä Rinki-merkkiä yritys viestii asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen vastuullisuudestaan ja pakkausten tuottajavastuun hoitamisesta. Merkin käyttöoikeus on kaikilla Rinkiin liittyneillä yrityksillä. Yritys saa käyttää Rinkimerkkiä markkinointiviestinnässään. Merkin voi laittaa esimerkiksi verkkosivustolle tai painettuihin ja sähköisiin markkinointi- ja viestintämateriaaleihin. Tuotteisiin tai pakkauksiin merkkiä ei saa laittaa.

Onko yrityks essäsi jokin Rinkiin liittyv ä kysymys, johon haluai sit vastauks en? Käy tutustumas sa usein kysy ttyihin kysymyksiin osoitteessa rinkiin.fi tai ota yhteyttä asiakaspalve luumme. Asiakaspalv elu yrityksill e p. 09 6162 35 00 (ark. 8.30–1 5.30), info@rinkiin .fi

Mikä on extranet ja miksi yrityksen kannattaa sitä käyttää? Rinki tarjoaa asiakasyrityksilleen extranet-lisäpalvelun

verkko-osoitteessa extranet.rinkiin.fi. Palvelun käyttö helpottaa ja nopeuttaa yrityksen asiointia Ringin kanssa. Extranetissä yrityksen on muun muassa helppoa ja nopeaa raportoida pakkaustiedot Ringille, samoin yhteys- ja laskutustietojen päivittäminen käy kätevästi. Lisäksi yritys voi ladata extranetistä vaivattomasti etuihinsa kuuluvan Rinki-merkin ja -todistuksen, joilla yritys voi helposti viestiä vastuullisuudestaan ja pakkausten tuottajavastuun hoitamisesta.

Toivomme Rinki-merkin aktiivista käyttöä markkinointiviestinnässä!

Kinkkutemppu ylitti odotukset Joulukinkkujen paistinrasvojen keräys ylitti kaikki odotukset. Yli 145 000 kotitaloutta osallistui Kinkkutemppuun, mikä on lähes neljä kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kerätystä rasvasta valmistetulla polttoaineella ajaisi arviolta jopa 14 kertaa maapallon ympäri. Kinkkutemppuun osallistuminen oli nyt viime vuotista helpompaa, sillä keräyspisteitä oli eri puolilla Suomea noin 150, ja niistä reilut 80 sijaitsi Rinki-ekopisteillä. Keräyssäiliöitä oli muun muassa jokaisen Suomen K-Citymarketin yhteydessä. Tempaus sai ihmiset sankoin joukoin liikkeelle ympäri maan, mutta ahkerimmin keräysastia täyttyi Salon K-Citymarketissa. Kinkkutemppu-kampanjan tuotot lahjoitetaan vähävaraisten lapsiperheiden tukemiseen Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry:n kautta. Keräystavoitteeksi asetettu 100 000 kotitaloutta ylittyi hienosti. Tämän ansiosta hyväntekeväisyyteen lahjoitettiin 25 000 euroa. Kiitos kaikille paistinrasvan kierrättäjille!

RINKI 1/2018

| 5

L A I N S Ä Ä D Ä N T Ö teksti Tarja Västilä, kuva iStockphoto

EU:n kiertotalous paketista alustava sopu Pakkausjätteiden kierrätystavoitteet tiukentuvat. Muovi- ja puupakkausten osalta Suomella on kirittävää.

6 | RINKI

1/2018

iime vuoden lopulla EU:ssa jäsenmaita edustanut neuvoston puheenjohtajamaa Viro, parlamentti ja komissio pääsivät sopuun pitkään valmisteilla olleista jätedirektiiveistä. Jätesäädöspaketin lopullinen sisältö selviää kuluvan kevään aikana. – On hyvä, että vihdoin yhteinen näkemys löytyi. Lopputulos on kompromissi, jonka kaikki yksityiskohdat eivät vielä ole tiedossa. Tuottajien vastuut kuitenkin kasvavat, kun muun muassa kierrätystavoitteet nousevat, kertoo toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:stä.

Ympäristöministeriön ympäristöneuvoksen Riitta Levisen mukaan haastavinta on saavuttaa pakkausjätteiden kokonaistavoite. Nykyisen 55 prosentin sijaan vuoden 2025 uusi tavoite on 65 prosenttia ja 2030 peräti 70 prosenttia.

Muovipakkausten kierrätys kaksinkertaistuu Kun kokonaistavoite pakkausjätteissä puretaan osiin, eniten tehtävää on muovi- ja puupakkausten osalta. Muovista on kierrätettävä peräti puolet seitsemän vuoden kuluttua. Nykytavoite on 22,5 prosenttia. Levinen pitää yli kaksinkertaistuvaa kierrätystavoitetta kovana.

– Suomi on samassa asemassa kuin muut EU-maat. Kierrätysmuovin markkinat ovat epävarmoja, kun Kiinakaan ei enää ota vastaan muovia teollisuuden raaka-aineeksi. On tarvetta innovaatioille, jota edistävät kierrätystä ja haitattomia materiaalikiertoja. Tavoitteita kiristää myös laskentatavan muutos. Keräyssäiliöihin lajiteltua ja kierrätykseen toimitettua, mutta käsittely prosessin aikana eri syistä hylättyä materiaalia ei enää lasketa kierrätysasteisiin. Säiliöistä löytyy paljon muutakin kuin muovipakkauksia. – Käytännössä muovipakkauksia on kerättävä enemmän kuin 50 prosenttia, jotta tavoite täyttyy. Se nostaa kustannuksia, kiteyttää Tanskanen.

Puulle etsittävä ratkaisuja Tavoitteiden saavuttamiseksi puu pakkaustenkin kierrätystä on lisättävä. Vuoteen 2025 mennessä neljäsosan niistä pitäisi päätyä kiertoon nykyisen 15 prosentin sijaan. Kierrätystavoitteisiin ei sisälly pakkausjätteen uudelleenkäytön valmistelua, mutta puulavojen korjaus voidaan kuitenkin ottaa huomioon tavoitteissa. Tanskasen mukaan tavoitteena oli, että uudelleenkäyttö huomioitaisiin kierrätysasteiden laskennassa. – Kuitenkin vain kuluttajapakkausten uudelleenkäytöstä voidaan saada pieni, korkeintaan viiden prosentin hyvitys pakkausjätteen kierrätystavoitteissa. Onhan se kuitenkin päänavaus oikeaan suuntaan. Puupakkauksia Suomessa riittää, siksi Levisen mukaan kokonaistavoitetta on vaikea saada nostettua. Huolena on sekin, ettei puupakkauskierrätykselle ole markkinoita. – Jätepuulle ei ole kysyntää varsinkaan maissa, joissa syntyy paljon puhdasta puumateriaalia metsäteollisuuden sivutuotteena. Tavoitteeseen voitaisiin päästä vähentämällä syntyvän puupakkausjätteen osuutta ja lisäämällä entisestään puisten kuormalavojen uudelleenkäyttöä.

Uudet kierrätys tavoitteet Pakkausjätteiden kokonais kierrätystavoitteet • 65 % vuonna 2025 • 70 % vuonna 2030 (nykyinen 55 %) Muovipakkaukset • 50 % vuonna 2025 • 55 % vuonna 2030 (nykyinen 22,5 %) Puupakkaukset • 25 % vuonna 2025 • 30 % vuonna 2030 (nykyinen 15 %) Lasi • 70 % vuonna 2025 • 75 % vuonna 2030 (nykyinen 60 %) Paperi ja kartonki • 75 % vuonna 2025 • 85 % vuonna 2030 (nykyinen 60 %) Alumiini • 50 % vuonna 2025 • 60 % vuonna 2030 (ei nykytavoitetta) Rautametallit • 70 % vuonna 2025 • 80 % vuonna 2030 (nykyinen 50 %)

Levisen mukaan puupakkausala onkin määrätietoisesti alkanut etsiä ratkaisuja muun muassa viennistä. On myös selvitetty mahdollisuuksia käyttää puujätettä teollisuuden raaka-aineena. Lue lisää puupakkausten kierrätyksestä sivulta 14.

Vastuu lisääntyy Pakollinen tuottajavastuu pakkauksille tulee voimaan vuonna 2025. Aikaa on, mutta Tanskanen näkee myös uhkakuvia.

– Tuottajavastuun rajat vaihtelevat jäsenmaissa. Jos eri maiden järjestelmiä aletaan harmonisoida eikä maakohtaisia olosuhteita huomioida, se tietää helposti uusia kiristyksiä. Tanskanen toteaa tuottajavastuun olevan nyt suosittu keino kierrätysasteiden nostamiseksi. – Kaupan ja teollisuuden tuottajavastuullisille yrityksille se tietää lisää kustannuksia. On syytä henkisesti valmistautua vastuiden kasvamiseen ja panostaa tuottaja vastuun tehokkaaseen toteuttamiseen.

Tehokkuudella tavoitteisiin Kotitalouksien muovipakkausten kohdalla lajittelussa ja kierrätyksessä on lähdetty liikkeelle myöhemmin kuin muissa pakkausmateriaaleissa, joten muovipakkausten lajittelua on lisättävä. Tanskasen mukaan siihen on haettava nyt tehokkaammat keinot. Vaikka Levisen mukaan kiertotalouden mallimaaksi yltämisen eteen on jo tehty toimia, niin käytännössä koko jätelainsäädäntö joudutaan päivittämään uusien direktiivien mukaiseksi. Jatkossa tiukennetaan myös pakkaustuottajien keskeisiä tavoitteita sekä erilliskeräysvelvollisuuksia. – Toimivuutta on syytä arvioida: voidaanko nykyisellä pakkausten tuottajavastuujärjestelmällä tehostaa toimintaa vai pitääkö vastuita tarkastella uudestaan, pohtii Levinen. Jos jäsenmaa ei täytä direktiivien sitovia velvoitteita, komissio voi pyytää lisäselvityksiä ja pahimmassa tapauksessa käynnistää rikkomusmenettelyn. Uutta on myös varhaisvaroitusjärjestelmä. – Komissio arvioi kolme vuotta ennen määräaikaa, ovatko jäsenmaat pääsemässä tavoitteisiin. Komissio kirjaa riskimaat ja pyrkii tukemaan niitä sekä esittää ehdotuksia toimenpiteiksi. Kun kierrätystavoitteiden nyanssit ovat selvillä, seuraavaksi ne tuodaan kansalliseen lainsäädäntöön. Jos alustava sopu tulee virallisesti hyväksytyksi, direktiivit on pantava täytäntöön todennäköisesti vuoden 2020 aikana.

RINKI 1/2018

| 7

H E N K I L Ö teksti Matti Remes, kuva Ville Rinne

Lisää kierroksia

kiertotalouteen Seuraavat puolitoista vuotta ratkaisevat, mitä kiertotaloudelle ja alan yritysten toimintaedellytyksille tapahtuu lähivuosina, sanoo YTP:n uusi toimitusjohtaja Otto Lehtipuu.

tto Lehtipuun kiinnostus ympäristöasioihin syttyi jo kouluaikoina. Lehtipuun työura ympäristöasioiden parissa onkin ollut mittava, ja vuoden 2017 joulukuussa hän aloitti uudessa työssä, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n toimitusjohtajana. Lehtipuu johtaa nyt edunvalvontajärjestöä, jonka noin 50 jäsenyritystä kattavat ympäristöhuollon koko arvoketjun logistiikasta laitevalmistajiin ja kierrätysalan yrityksistä konsultteihin. Lehtipuu sanoo, että vahvassa kasvussa olevan toimialan yhteinen nimittäjä on kiertotalous. – Kiertotalous on terminä lyönyt itsensä läpi, mutta sen sisältö ei ole vielä täysin vakiintunut. Ympäristöalan toimijoille tilanne on houkutteleva. Kenttä on avoin uusille ideoille, jotka synnyttävät liiketoimintaa ja tekemistä kaikille.

keskustelu tulevasta suunnasta. Sekä uusi hallitus että uusi komissio laativat omat lähivuosien ohjelmansa. – Nykyinen hallitus on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita kiertotalouden edistämiselle. Toivon, että Suomi profiloituu jatkossakin kiertotalousmaana. Ennen vaaleja ympäristöalan tärkein lakiuudistus on jätelaki, jonka ensim-

Kuka? Otto Lehtipuu • Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n toimitusjohtaja 12/2017– • Syntynyt: 1968 Espoossa • Koulutus: diplomi-insinööri • Harrastukset: kunto- ja penkki urheilu, lasten harrastuksiin osallistuminen

Työura: • Gaia Consulting, projektipäällikkö

Kiertotalouden suunta selviämässä Tulevat kuukaudet uudessa pestissä ovat Lehtipuulle kiireiset. Sekä kansallisella että EU-tasolla valmistellaan uusia säännöksiä, joilla on isoja vaikutuksia ympäristöalan kehitykseen. – Seuraavan puolentoista vuoden aikana ratkaistaan, miten kiertotaloutta edistetään ja mihin suuntaan ympäristöalan yritysten toimintaedellytykset kehittyvät tulevina vuosina, Lehtipuu korostaa. Eduskunta- ja eurovaalit järjestetään keväällä 2019. Ennen vaaleja käydään 8 | RINKI

1/2018

1996–1999 • VR-Yhtymän ympäristöpäällikkö 1999–2009 • VR-Yhtymän yhteiskuntasuhdeja ympäristöjohtaja 2010–2017

Luottamustoimia: • Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen (vihr.) 2001–2012, kaupungin hallituksen jäsen/varapuheenjohtaja 1997–2008 ja valtuuston puheenjohtaja 2009–2010 • Stadion-säätiön hallituksen puheenjohtaja 2009–2017

mäisen vaiheen käsittely jatkuu tulevien viikkojen aikana eduskunnassa. – Uudessa laissa täsmennetään pelisääntöjä ja vastuunjakoa alalla. Samalla otetaan merkittävä askel siihen, että ympäristöalasta ja jätehuollosta tulee normaalia liiketoimintaa. Toisin sanoen siirrytään julkiseen sektoriin painottuvasta toiminnasta kohti avointa liiketoiminta ympäristöä.

Koko ura ympäristöasiaa Ennen työelämää Lehtipuu opiskeli yhdyskuntatekniikkaa Teknillisessä korkeakoulussa. Ympäristöalan töitä diplomiinsinööri on tehnyt läpi koko työuran. Ennen nykyistä pestiään hän toimi 19 vuotta VR-Yhtymässä ensin ympäristöpäällikkönä ja sitten yhteiskuntasuhdeja ympäristöjohtajana. – Kaikki ovat olleet unelmapestejä ympäristöasioista kiinnostuneelle insinöörille. Helsinkiläiset muistavat Lehtipuun vihreiden pitkäaikaisena kunnallispoliitikkona, joka toimi muun muassa Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Politiikka on jäänyt nyt taka-alalle, mutta vuosien aikana kerätystä kokemuksesta ja verkostoista on paljon hyötyä nykyisessä työssä. – Ympäristöalaan vaikuttavia päätöksiä tehdään sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. On tärkeää tuntea poliittisen päätöksenteon mekanismit. Jätelain uudistaminen on tuonut esiin näkemyseroja ympäristöasioiden kehittä-

misestä. Lehtipuu korostaa kuitenkin, että isoista linjoista on laaja yksimielisyys. – Yksi sellainen on, että kierrätysastetta tulee nostaa tuntuvasti. Äskettäin päivitetty valtakunnallinen jätesuunnitelma ja EU:n jätedirektiivi asettavat tähän hyvinkin kunnianhimoiset tavoitteet. Viime vuosina jätteen sijoittaminen kaatopaikalle on kyllä vähentynyt, mutta jätevirrat ovat suuntautuneet polttoon. – Nyt tarvitaan muutosta, jossa putki jätteen synnystä sen polttamiseen ei ole suora, vaan välillä jätteestä otetaan talteen kaikki mahdollinen. Tähän vaaditaan yrityksiä, jotka ovat valmiita investoimaan jätteen käsittelyyn ja tekemään siitä liiketoimintaa.

Otto Lehtipuun mielestä kierrätys astetta pitäisi pystyä nostamaan tuntuvasti.

EU-tason mahdollisuus Lehtipuun mukaan kiertotalouteen siirtymistä voidaan vauhdittaa lainsäädännön ja verotuksen keinoin. Hän toivoo valtiovallalta kepin lisäksi myös porkkanoita. – Ympäristöalan kehitys edellyttää riittäviä toimintamahdollisuuksia ja kannustimia. Ja jotta kiertotalous toimii, ketjun kaikkien osien on oltava kunnossa. Lehtipuu huomauttaa, että jäte on pystyttävä lajittelemaan tehokkaasti jo syntypaikassa. Myös logistiikan on toimittava. Lisäksi pitää olla paikkoja, joissa uusioraakaaineet voidaan hyödyntää. Asian vaikeutta lisää se, että kierrätysketjuun liittyvät haasteet eivät ole yksin kotimaisia. – Viime vuosina suuri osa Euroopan ja Pohjois-Amerikan uusioraaka-aineista on toimitettu Aasiaan, ennen muuta Kiinaan. Nyt Kiina rakentaa omia kierrätysjärjestelmiään ja haluaa ottaa entistä vähemmän kierrätettyjä materiaaleja muualta. Näin on esimerkiksi muoveissa. Lehtipuu näkee tilanteessa EUtason mahdollisuuden. Nyt olisi syytä suunnata elinkeinopolitiikkaa ja taloudellisia ohjauskeinoja niin, että Eurooppaan syntyy lisää uusioraakaaineita hyödyntävää teollisuutta. – Muuten hyöty kierrättämisen lisäämisestä jää lyhytaikaiseksi.

RINKI 1/2018

| 9

Y R I T Y S teksti Susanna Haanpää, kuvat Vesa Tyni

Arlan pakkaus

VIHERTYY ja viisastuu Arlassa meijerituotteita pakataan entistä ekologisempiin materiaaleihin ja niihin voidaan lisätä myös erilaisia digitaalisia elementtejä.

eijerituotteissa tuoteturvallisuus on aina ensisijainen pakkausmateriaalien ja -ratkaisujen valinnassa. – Tähän liittyvät hygieniavaatimukset ja se, että tuotteen on pysyttävä käyttökuntoisena pakkauksessaan parasta ennen -päiväykseen saakka, Arlan pakkaussuunnittelusta vastaava Sampo Isokoski toteaa. Arlan Sipoon meijerissä pakataan noin puolet tuotteista, joita yritys myy Suomessa. Näihin sisältyvät kaikki maidot sekä suuri osa jugurtti- ja ruuanvalmistustuotteista, jotka pakataan erikokoisiin kartonkipakkauksiin, muovipikareihin ja kartonkikääreellä päällystettyihin muovipikareihin, joissa on vähemmän muovia kartonkikääreen ansiosta. Pikareissa on yleisimmin alumiinikansi. Kaikkineen Arlan meijerituotteita pakataan Suomessa noin 300 miljoonaan pakkaukseen vuosittain. Jokaisessa tuoteturvallisuus on ykkösasia. – Etenkin maito on tuotteena erittäin herkkä ja vaativa pakata, täsmentää tuoteryhmäpäällikkö Sanna Heikfolk Arlalta. Käyttökuntoisestakin maitotuotteesta havaitsee helposti aistinvaraisia virheitä, mikäli

1 0 | RINKI

1/2018

pakkaus on suojausominaisuuksiltaan puutteellinen.

Ekologisuus nousussa Elintarvikepakkauksissa pinnalla ovat biohajoavat, uusiutuvat materiaalit ja hiilidioksidipäästöjen sekä muovin vähentäminen. Ylipakkaamista vältetään ja keskitytään uudelleenkäytettäviin pakkauksiin sekä kierrätettäviin pakkausmateriaaleihin. Lisäksi pyritään entistä ohuempiin ja kevyempiin kartonkeihin tuoteturvallisuudesta tinkimättä. Uuden materiaalin ottaminen tuotantoon vie kuitenkin aikaa. – Kun harkitsemme tuotteelle uutta pakkausmateriaalia, kuluu 1–1,5 vuotta, ennen kuin se näkyy kuluttajille. Materiaalille tehdään muun muassa pitkiä säilyvyyskokeita ja sitä testataan linjastolla tarkasti, Sampo Isokoski kertoo. Valinnassa huomioidaan myös ympäristö näkökannat, ja materiaalitoimittajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. – Heiltä vaadimme eettisyyttä ja yritysvastuullisuutta, joka varmistetaan erilaisin sopimuksin. Näin huolehdimme, että koko ketjumme on arvojemme ja vastuullisuusperiaatteidemme mukainen. >

Sanna Heikfolk ja Sampo Isokoski esittelevät jättiläismaitotölkkejä Arlan toimitiloissa Sipoossa.

RINKI 1/2018

| 1 1

Ihana -tuotesarjan pakkausten designiin kuuluu sydämenmallinen ikkuna, Sampo Isokoski näyttää.

Lokakuussa Arla toi markkinoille ekologisen, ruskean pakkauksen, johon se pakkaa luomumaitonsa. – Maitojen pakkaamisessa ei ole vii me aikoina ympäristön kannalta tapah tunut mitään uutta, joten olemme tässä edelläkävijöitä, Heikfolk kertoo. Tuoteturvallisuus testattiin ensin, jotta voitiin siirtyä tarkastelemaan, mi ten ekologisuus toteutuu pakkauksessa. Pakkausvalmistaja Elopakilta löytyi ma teriaali, jossa myös muovikerrokset valmistetaan uusiutuvista materiaaleis ta. Päällimmäistä kartonkia ei valkaista, joten yksi prosessin vaihe jäi kokonaan pois. – Lisäksi tavalliseen maitotölkkiin verrattuna luomumaitopakkauksem me on 4,8 prosenttia kevyempi ja sen hiilijalanjälki on 33 prosenttia pienempi. Uusi maitotölkki on ollut mark kinoilla muutaman kuukauden, joten kuluttajapalautetta on saatu vasta jonkin verran. – Tähän mennes sä saamamme palau Muutos on jatkuvaa, te on ollut positiivis erilaisia pakkauksia ta, ja myynti on jopa tuodaan markkinoille kasvanut ruskean pakkauksen tultua kiihtyvällä tahdilla. markkinoille, Heik folk iloitsee. Toisia kuluttajia ruskea pakkaus voi hämmentää aluksi, sillä valkoinen pak kaus liitetään vahvasti maitokatego riaan. – Tähän tosin olemme totuttaneet kuluttajia aiemminkin, sillä monissa maitopurkeissamme on jo pidemmän aikaa ollut ruskea sisäpinta. Se sitä pait si läpäisee vähemmän valoa ja suojaa 12 | RINKI

1/2018

tuotetta paremmin kuin täysin valkoinen tölkki. Luomumaidon uusi pak kaus oli Heikfolkin mukaan Arlalta päänavaus. – Nyt pohdimme, mitä muita tuotteita voisimme jat kossa pakata ekologisempiin pakkauksiin.

Kommunikaatiota mediapinnalla Viestinnän näkökulmasta pakkaus on yksi parhaista medioista. – Pakkaus on mediapinta, joka seuraa kuluttajaa kotiin ja ruokapöytään asti. Jos onnistumme hyvin, pakkauksella on mahdollista saavuttaa kuluttajan koko naisvaltainen huomio ja kertoa sen avulla jopa tarinoita, Heikfolk toteaa. Tietyissä kategorioissa on muita tiu kemmat raamit, joita ei designin nimis sä ole järkevä rikkoa. Esimerkiksi maito

pakkauksissa värikoodaus on erittäin vahvaa. – Kuluttajina puhumme sinisestä tai punaisesta maidosta. Tämä ohjaa myös designsuunnittelua – esimerkiksi pu naista väriä ei kannata käyttää rasvatto man maidon tölkissä. Toisissa maitotuotteissa voidaan ideoida vapaammin. – Esimerkiksi Ihana Greek Style -jo gurttipikarissa on sydämen muotoinen ikkuna, josta näkee tuotteen. Idea to teutettiin hyvin ja nimenomaan designkärjellä, Sampo Isokoski sanoo.

la muutos on jatkuvaa, ja erilaisia pakkauksia sekä materiaaleja tuodaan markkinoille kiihtyvällä tahdilla. Samoin painatus kehittyy ja pakkaus rakenteet muuttuvat. – Ajan hermolla pitää pysyä. Se vaatii erilaisia kokeiluja, joista monet eivät lopulta näy kuluttajalle mitenkään. Kaupaltakin tulee entistä enemmän toiveita, miten pakkaus voisi kehittää hyllykuvaa tai miten tuotteet olisi helpoin saada esille. – Pakkaajan pitää seurata kehitystä, jotta kuluttaja löytää yrityksen tuotteet vaivattomasti, Isokoski toteaa.

Lisäksi Ihana-jogurttipikareissa on irrotettava pahvikääre, jonka voi kierrättää erikseen. Pahvikääreen ansiosta pikarin muovi on ohuempaa, mikä säästää ympäristöä. Lokakuusta lähtien Arla liitti niin sanottujen tavallisten maitojen pak kauksiinsa lisättyä todellisuutta eli Augmented Realityä. Puhelimeen ladattavassa sovelluksessa seikkailee Aamukissa, interaktiivinen hahmo, joka tekee eri vuorokaudenaikoina erilaisia asioita. – Uskomme, että tuotteissa ja niiden pakkauksissa pitää keksiä aina jotakin

uutta. Aamu-kissaa kehittäessämme mietimme, miten voisimme ilahduttaa asiakasta arkipäiväisissä asioissa, Heikfolk kertoo. Kyseessä on pilotti, joka auttaa tutkimaan, mihin kaikkeen lisätty todellisuus voi sopia. – Se on erinomainen ja ympäristö ystävällinen tapa kommunikoida kuluttajan kanssa. Pakkaukseen ei tarvitse painattaa mitään erityismateriaalia.

Muutos on pysyvää Sampo Isokosken mukaan pakkausalal-

Arlan interaktiivinen hahmo Aamu-kissa edustaa lisättyä todellisuutta.

Vähemmän jätettä Suomessa valtavat määrät maitoa pakataan kierrätettäviin Meijeripakkauspoolin muovilaatikoihin ja metallisiin rullakoihin. – Laatikot ja rullakot palautuvat kaupoista takaisin meijereille uudelleen pakattaviksi ja näin kuljetuspakkausjätteen määrä vähenee, Sampo Isokoski toteaa. Arlalla pikarit ja voit pakataan aaltopahvisiin kuljetuspakkauksiin. Iso kosken mukaan kaupat siirtyvät yhä enemmän käyttämään pakkausta myös myymälädisplaynä. Pahviset kuljetuspakkaukset mahdollistavat myös pienemmät myyntierät esimerkiksi pienempiä myymälöitä varten. – Kuljetuspakkauksiin suunnitellaan erilaisia repäisyjä, jotta tuote saadaan esille houkuttelevasti. Esimerkiksi meillä oli viime vuonna 16 erilaista kuljetuspakkauskehityksen projektia käynnissä yhtä aikaa, Isokoski laskee. Myös kuluttajapakkausten koolla pystytään vähentämään hävikkiä. Perinteisin, eli yhden litran maitopakkaus on volyymiltaan suurin. – Sitä pienemmät kuluttajapakkaukset vähentävät hävikkiä silloin, kun tarvitaan on-to-go-pakkausta tai jos yhdessä taloudessa käytetään saman tuotteen erilaisia versioita esimerkiksi ruokaaineyliherkkyyksien vuoksi, Sanna Heikfolk tarkentaa.

RINKI 1/2018

| 1 3

L U K U J E N T A K A N A teksti Matti Välimäki, kuvat iStockphoto

Aktiiviuran

päättänyt puupakkaus etsii paikkaa Puupakkausten kierrätystä halutaan EU:ssa lisätä reippaasti. Mutta onko Suomessa tarjolla ekotehokkaita kierrätysväyliä?

U:n jäsenmaat, parlamentti ja komissio pääsivät joulun alla alustavaan sopuun kuuden jätealan direktiivin muuttamisesta. Puupakkauksia koskevat tavoitteet nousivat erityisen voimakkaasti suhteessa Suomen nykyisiin tavoitteisiin ja kierrätysasteisiin. Esityksen mukaan puupakkausten nykyisestä 15 prosentin kierrätystavoitteesta siirryttäisiin 25 prosenttiin vuonna 2025. Vuonna 2030 kierrätystavoite olisi 30 prosenttia. Esityksessä pakkausten kokonaiskierrätystavoite 2025 on 65 prosenttia ja vuodelle 2030 peräti 70 prosenttia. Kaikkia pakkausjätemateriaaleja koskevan kokonaiskierrätystavoitteen saa-

1 4 | RINKI

1/2018

vuttamiseksi puupakkausjätteen kierrätysastetta tulisi kyetä nostamaan selvästi yli sen kierrätykselle asetetun vähimmäistavoitteen.

Haasteelliset tavoitteet Puupakkausten Kierrätys PPK Oy:n toimitusjohtaja Jukka Ala-Viikarin mielestä uusissa tavoitteissa on paljon haasteita. Puupakkauksille ei ole tällä hetkellä riittävästi kierrätysväyliä. – Toisin kuin Keski-Euroopassa, meillä puupakkausten puulle ei ole juurikaan kysyntää kierrätysmielessä. Suomessa on tarjolla yllin kyllin neitseellistä puutavaraa. Metsät kasvavat meillä enemmän kuin niitä hakataan. Ala-Viikarin mukaan Suomen kaltaisessa maassa, jossa on harva asutus,

suuret etäisyydet ja pitkä kylmä kausi, käytöstä poistetut puupakkaukset olisi järkevintä käyttää lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Tätä ei kuitenkaan lasketa kierrätykseksi. – Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa puupakkaukset myös hyödynnettäisiin lähialueilla eikä niitä kuljetettaisi – fossiilisilla polttoaineilla – pitkiä matkoja kierrätyspisteisiin. Rahtaaminen ei ole muutenkaan kovin ekotehokasta. Aina kun kuljetetaan tyhjiä puupak kauksia, kuljetetaan myös paljon ilmaa.

Korjattavaksi tai kompostointiin Uudessakin esityksessä kierrätykseksi lasketaan esimerkiksi puupakkausten korjaaminen. Tällä hetkellä kaksi kol-

Nopealla aikataululla uusia kierrätys mahdollisuuksia ei todennäköisesti löydy.

masosaa Suomessa kierrätetyistä puu pakkauksista kuuluu tähän katego riaan. Ala-Viikarin mielestä puupakkaus ten korjausastetta on vaikea kasvattaa kovin paljoa nykyisestä. – Standardilavat pyritään korjaa maan jo nyt aina kun se on mahdollis ta ja taloudellisesti järkevää. Osa markkinoilta poistuvista pakkauk sista on kuitenkin varsin huo nossa kunnossa, lava voi olla esimerkiksi haverin jäljiltä aivan säpäleinä. Nykyään kolmasosa kierrätettävistä puu pakkauksista hakete taan ja käytetään sen jälkeen mai semoinnissa tai jäteasemilla kompostointi materiaalina. – Tälläkään sektorilla ei ole kasvupotentiaalia. Jäteasemilla kompos tointi on vähentynyt, kun jätteiden käsittely ja kierrätys on tehostunut.

Uusi ura lastulevynä? Yhtenä mahdollisuutena on esitet ty puupakkausjätteen kierrättämistä lastulevyn valmistuksessa. Suomessa on tällä hetkellä kuitenkin vain yksi lastulevytehdas. Se saa tarvitsemansa raaka-aineen teollisuuden puuperäisis tä sivutuotevirroista.

RINKI 1/2018

| 1 5

Ala-Viikarin mukaan PPK Oy selvittää yhteistyökumppaneidensa kanssa kierrätysmahdollisuuksia lastulevyteollisuudessa kotimaassa ja ulkomailla. – Ensisijaisesti olemme tietenkin kiinnostuneita kotimaasta. Suomesta ei ole järkevää viedä ulkomaille raakaainetta ja ohjata sinne myös kierrätyksen tukieuroja.

Terassille tai eristeeksi? Puupakkausten kierrättämiseksi on tutkittu myös aivan uusia kierrätyskohteita. – Yhtenä uutena ideana on noussut esiin puumuovikomposiitti eli puukuidun ja kierrätysmuovin yhdistelmä. Nykyään puumuovikomposiitista tehdään esimerkiksi terassilautoja, AlaViikari sanoo. Hän huomauttaa, että kovin nopealla aikataululla ei sopivia uusia kierrättämismahdollisuuksia todennäköisesti löydy. Uusien puupohjaisten tuotteiden tuominen markkinoille ei ole helppoa. Lisäksi uusien teknologioiden ja tuotantomallien kehittäminen vie aina oman aikansa. – Ehkäpä puupakkausjätettä voisi käyttää kuitenkin myös muissa levymäisissä tuotteissa – ja kenties eristeiden valmistuksessa. Huomiota tilastointiin Ala-Viikarin mielestä yksi varsin helposti tarjolla oleva keino kierrätys asteen nostamiseksi olisi tilastoinnin kehittäminen. Hän toivoo, että Rinkiin rekisteröityneet tuottajat täyttäisivät vuosiraporttinsa entistä huolellisemmin. – Esimerkiksi osa puulavoista todennäköisesti ilmoitetaan virheellisesti markkinoille saatetuksi, vaikka kyseessä olisikin jo kerran käytetyn tai maahantuodun lavan uudelleenkäyttö. Markkinoille saatetuksi pitäisi ilmoittaa vain lavan ensimmäinen käyt 1 6 | RINKI

1/2018

tökerta uutena tai lavan korjauksen jälkeen sekä maahantuodut puulavat.

Kierrätysmaksu ohjaa markkinoita Vuoden 2018 alusta puupakkausten kierrätysmaksuihin tuli muutoksia. Tämänkin toivotaan vaikuttavan kierrätyslukuihin. – Pakkauksilla, joiden uudelleenkäyttö toimii hyvin, on pienempi kierrätysmaksu kuin esimerkiksi kertakäyttöisillä pakkauksilla. Tavoitteena on tietenkin, että markkinoilla käytettäisiin enemmän uudelleenkäytettäviä pakkauksia ja vähemmän muita pak kauksia. FIN- ja EUR-lavat, vuokralavat sekä kaapelikelat ovat pakkauksia, joiden uudelleenkäyttö toimii hyvin. Näitä pakkauksia myös korjataan, mikä lasketaan kierrätykseksi. – Mutta pelkillä standardipakkauksilla ei kuitenkaan selvitä. Monet tuottajat tarvitsevat pakkauksia, jotka on tehty juuri heidän tuotteidensa mittojen ja vaatimusten mukaan, Ala-Viikari muistuttaa.

Ideariihiä tarvitaan Myös muut tahot pitävät uutta esitystä haasteellisena. Kysyimme mielipidettä asiasta muutamalta asiantuntijalta.

– Vielä tällä hetkellä Suomessa käytöstä poistetut puupakkaukset olisi ehdottomasti järkevintä hyödyntää uusiutuvan energian tuotannossa, ympäristöasiantuntija Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry:stä huomauttaa.

– Ongelmana on tietty ylikunnianhimoisuus. EU:n tasolla asioita katsotaan usein Keski-Euroopan vinkkelistä, missä asuu valtavasti ihmisiä pienellä alueella, Rakennusteollisuus RT:n energia- ja ympäristöjohtaja Pekka Vuorinen lisää. Haastateltavien näkemyksiä tukee myös taannoinen ympäristöministeriön raportti (29/2015), jossa tarkasteltiin puujätteen käyttöä puukomposiitista valmistetuissa terassi laudoissa, puujätteen polttamista monipolttoainekattilassa turpeen sijaan ja puujätteen hyödyntämistä lastulevyn valmistuksessa joko Suomessa tai Keski-Euroopassa. Jätepuun energiahyödyntäminen todettiin nettoympäristövaikutuksiltaan parhaimmaksi vaihtoehdoksi Suomessa kaikissa tutkituissa ympäristövaikutusluokissa.

– Tarvitsemme jatkossakin alan yhteisiä ideariihiä siitä, miten puupakkausjätteen kierrätystä voitaisiin lisätä. Helppoa se ei ole, puupakkausryhmän johtaja Juhani AlaSalmi Versowood Oy:stä huomauttaa.

I L M I Ö teksti Pi Mäkilä, kuvat iStockphoto

Pakkauksella

väliä

Vastuullisuus ja ympäristöystävällisyys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätökseen. >

RINKI 1/2018

| 1 7

utkimusten mukaan suurin osa kuluttajien tekemistä ostopäätöksistä syntyy hyvin nopeasti, jopa muutamassa sekunnissa. Siksi se, millaisia pakkauksia kaupan hyllyiltä löytyy, ei ole yhdentekevää. Aalto-yliopiston tutkija Markus Joutsela sanoo, että pakkauksen suunnittelu on kokonaisvaltainen prosessi, jossa ei kannata säästää. Joutselan mukaan pakkaus ja pakkausmateriaalit vaikuttavat merkittävästi ostopäätökseen. Toisaalta pakkaus mielletään osaksi tuotetta, toisaalta osaksi yrityksen brändimielikuvaa ja varsinkin elintarvikkeissa myös osaksi tuotteen käyttökokemusta. – Liian monesti valmistajat käyttävät resursseja sellaisten pakkausten suunnitteluun, jotka eivät löydä kuluttajaansa. Suurin osa ostopäätöksistä kaupassa syntyy niin sanottuina herätteinä, joten pakkauksen viestin täytyy tulla nopeasti perille.

Vastuullisuus kiinnostaa Pakkausmateriaalien ympäristöystävällisyys korostuu tutkimuksissa selvästi. – Noin puolet suomalaisista on kiinnostunut vastuullisesta kuluttamisesta. Kuluttajia on moneen lähtöön, mutta ne, jotka ovat eniten kiinnostuneita ekologisista arvoista, ovat myös hyvin kiinnostuneita siitä, millainen tuotteen pakkausmateriaali on, Joutsela kertoo. Niin kutsutulla LOHAS-termillä kuvataan usein ympäristötietoisia kuluttajia, jotka ovat tietoisia myös valintojensa tuottamasta lopputulemasta. Lyhenne juontaa juurensa sanoista Lifestyles of Health and Sustainability. – Osa näistä kuluttajista on erittäin kriittisiä pakkauksen suhteen. He saattavat välttää kokonaan esimerkiksi muovipakkauksia. Oli pakkauksessa muovia tai ei, Joutsela muistuttaa, että pakkaus vaikuttaa aina tuotteen kokonaistoimivuuteen. 18 | RINKI

1/2018

Pakkausmateriaali näkyy suoraan tuotteiden myynnissä ja asiakaspalautteissa.

– Hyvä pakkaus varmistaa osaltaan sen, ettei tuotteesta synny turhaa hävikkiä. Kuluttajat ovat kiinnostuneet pakkausten ympäristöarvojen ja eettisyyden lisäksi siitä, että pakkaukset ovat turvallisia, kertoo puolestaan Package Testing & Research Oy:n toimitusjohtaja Virpi Korhonen. – Tuotteen koskemattomuus ja sen alkuperän varmistaminen on tulevaisuudessa yhä suurempi asia. Korhonen sanoo, että varsinkin uusiutuvista luonnonvaroista tehtyjen pakkausmateriaalien määrä on kasvussa.

– Biopohjaiset pakkaukset eivät ole vielä yleistyneet kovin paljon, sillä niiden hyödyntäminen on usein muita pakkausmateriaaleja kalliimpaa. Uskon kuitenkin, että lainsäädäntö ja kulutta jien kasvavat vaatimukset nostavat pakkausten ekologisuuden roolia entisestään. Korhonen huomauttaa, että pak kauksilla on muutenkin tällä hetkellä aiempaa suurempi merkitys. – Pakkaamiseen liittyviä asioita nostetaan nyt ensimmäistä kertaa yritysten strategioihin. Moni yritys lupaa, että tiettyyn vuoteen mennessä iso osa pakkauksista valmistetaan esimerkiksi biopohjaisista raaka-aineista.

Lajittelu helpommaksi Tuotteessa voi joskus nähdä ohjeen ”lajitellaan sekajätteeseen”, vaikka materiaalin voisikin hyödyntää ja lajitella erikseen. Erikseen kerättävää jätettä ovat muun muassa kartonki-, lasi- ja muovipakkaukset, metalli, biojätteet, paperi, energiajae, sähkö- ja elektroniikkaromu sekä autonrenkaat. Sekajätettä on vain se jäte, jolle ei ole hyödyntämis- tai kierrätysmahdollisuutta. Sekajätteeseen kuuluvat esimerkiksi siivousjätteet, hehkulamput, PVC-muovi, tuhka, hygieniatuotteet ja muut hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet. Vaarallisia jätteitä ei saa laittaa sekajätteisiin, vaan ne on vietävä niille järjestettyyn vastaanottopaikkaan. Selkeillä ohjeilla lajittelu on helpompaa kuluttajille ja kierrätys tehostuu: silloin myös kierrätysmateriaalit saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tarkasti.

Materiaalikriittisyys näkyy kaupan hyllyillä Myös vähittäiskauppa on huomannut pakkauksen ja pakkausmateriaalin vai kutuksen kuluttajien ostokäyttäytymi seen. – Pakkausmateriaaleihin kiinnitetään luultavasti enemmän huomiota nyt kuin koskaan aiemmin. Ihmiset ovat kriittisiä ja vaativia, ja esimerkiksi pakkausmuo vin määrä herättää huomattavasti aiem paa enemmän keskustelua, kertoo SOK:n kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu. Alarodun mukaan pakkausmateriaa lien vaikutus näkyy suoraan sekä tuot teiden myynnissä että kauppaan tule

vissa asiakaspalautteissa. Ilmiö on mel ko tuore. – Vastuullisuuden merkitys on nous sut räjähdysmäisesti sekä globaalisti että Suomessa. Vähittäiskaupan mahdollisuudet vai kuttaa pakkauksiin ja pakkausmateriaa leihin ovat silti rajalliset. – Voimme vaikuttaa suoraan ainoas taan omien tuotemerkkiemme pakkausmateriaaleihin. Käymme kuiten kin jatkuvaa keskustelua teollisuuden kanssa, jotta kuluttajien toiveet kulkeutui sivat myös heille. Alarotu huomauttaa, että kuluttajien odotukset ja vaatimukset pakkausmate riaalien suhteen vaihtelevat.

– Kuluttajilla ei ole aina tietoa siitä, mikä on oikeasti kaikista ympäristö ystävällisin pakkausvaihtoehto. Tästä syystä pakkaustuotannon läpinäkyvyy den ja selkeän informaation lisääminen on tärkeää. Pakkausteollisuus on tässä haasteen edessä.

Lisää kierrätystä Markus Joutselan mukaan pakkausten kierrätettävyys korostuu tulevaisuudes sa entistä enemmän. – Biopohjaiset ja luonnolliseksi mielletyt ratkaisut ovat sellaisia, jotka tulevat varmasti lisääntymään. Pak kaukset eivät kuitenkaan katoa mihin kään, sillä ilman niitä emme pärjää, hän sanoo. Varsinkin nuorempi sukupolvi on hyvin kiinnostunut siitä, mikä on tuotteen ja pakkauksen ekologinen jalanjälki. Pakkaus rakentaa mieli kuvaa siitä, millainen tuote on ky seessä. Vastuullisella tuotteella on vastuullinen pakkaus ja sen takana vas tuullinen yritys. – Pakkausteollisuuden on hyvä pitää mielessä, että kuluttajien käyttäytymi nen ohjaa bisnestä. Yritykset joutuvat miettimään, miten asioita voidaan teh dä niin, että he pystyvät palvelemaan kuluttajaa ja vastaamaan odotuksiin. Pakkausteollisuus on tässä suhteessa melko konservatiivista, sillä muutokset ovat hitaasti toteutettavissa ja usein melko kalliita. Joutsela toivoo, että eri tuotteiden pakkausmerkinnät olisivat yhtä yksin kertaiset ja selkeät kuin liikennemerkit. Kuluttajalle pakkausten lajittelu olisi myös helpompaa, jos pakkauksessa ei olisi kovin montaa eri materiaalia. Joutselan mielestä pakkaussuunnit telussa painotetaan keskimäärin liian vähän pakkauksen hävittämistä ja pur kamista. – Jos pahvipakkauksessa on muoviikkuna, siinä olevan kalvon olisi hyvä olla sellainen, että se on kuluttajalle helppo irrottaa erikseen kierrätettäväksi.

RINKI 1/2018

| 1 9

YRITYKSET st k

Pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahant tuottajaävä iirt tuojat (LV > 1,0 M€). teisöille. s t jayh se otta tu y ri t a y i s k ii n Liittymällä Rin kauk k a vastuunsa p

RINKI

Kaupan ja teollisuuden omistama palveluyhtiö. Materiaalineutraali – tavoitteena pakkausten tuottajavastuun tehokas toteutus.

TUOTTAJAYHTEISÖT

Kukin tuottajayhteisö vastaa oman materiaalinsa tuottajavastuun toteutumisesta viranomaisille.

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy

Mepak-Kierrätys Oy

Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki

Tapani Sievänen, p. 040 544 6899

p. 09 616 230

sievanen.tapani@mepak.fi www.mepak.fi

Ovatko yhteystietosi muuttuneet? Ilmoitathan uudet tiedot mahdollisimman pian sähköpostitse osoitteeseen info@rinkiin.fi tai soittamalla asiakaspalveluumme, p. 09 6162 3500.

Puupakkausten Kierrätys PPK Oy Jukka Ala-Viikari, p. 0400 802 896 jukka.ala-viikari@puupakkauskierratys.fi www.puupakkauskierratys.fi Suomen Keräyslasiyhdistys ry Sari Hedayet, p. 050 367 9667 info@kerayslasiyhdistys.fi www.kerayslasiyhdistys.fi Suomen Kuitukierrätys Oy Juha-Pekka Salmi, p. 050 329 6211 juha-pekka.salmi@kuitukierratys.fi www.kuitukierratys.fi Suomen Uusiomuovi Oy Vesa Soini, p. 050 382 0644 www.uusiomuovi.fi

www.rinkiin.fi

Rinkikierratys

Kannen kuva: Vesa Tyni

vesa.soini@uusiomuovi.fi