Issuu

Tullaan tutuiksi s. 5–7

Lehti Oulun kaupungin henkilöstölle 1/2012

OUlUa ViEDään JaPaniin Kärkenä ympäristöteknologia s.16

Uusin silmin

Millainen on sinun uusi Oulusi? Julkaisemme Uusin silmin -palstalla erityisiä Oulu-kuvia uuden Oulun alueelta. Lähetä kuvaehdotuksesi osoitteeseen aineistot@sanakunta.com. Valinnan tekee toimitus, julkaistuista kuvista ei makseta palkkiota.

”Pudasjärven kunnanrajan eteläpuolella, noin 50 km Rotuaarilta sijaitsee luonnontilainen, maanteiden rajaama alue, joka on suuruudeltaan peräti 450 km2 (15 x 30 km). Kuvaushetkellä ollaan Kuusamontien varrella, Värkkisuon pohjoispuolella Oulun kaupungin Ylikiimingin kaupunginosassa kamera kohti Rotuaaria.” Esa Kauppi, tarkastusarkkitehti Oulun kaupungin rakennusvalvonta

1/2012, Oulun kaupungin henkilöstölehti • Julkaisija: Oulun kaupunki ISSN: 0780-7597 • Toimitus: Otavamedia Oy, Kristiinankatu 3 B, 20100 Turku • Päätoimittaja: Sirkka Keränen, puh. 044 703 1140, sirkka.keranen@ouka. fi • Toimitussihteeri: Laura Paloheimo, puh. 044 703 1154, laura.paloheimo@ouka.fi • Tuottaja: Maria Öfverström, puh. 040 524 1600, maria.ofverstrom@otavamedia.fi • Graafinen suunnittelu: Päivi Rücker, puh. 040 518 6655, paivi.rucker@otavamedia.fi • Toimituskunta 1/12: Sirkka Keränen, Laura Paloheimo, Minna Parkkila, Satu Tähtinen, Harri Kantola, Merja Nieminen, Annu Höttönen, Tellervo Kekkonen. Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Lehti 2/12 ilmestyy viikolla 15. Ilmoitusvaraukset 24.2. mennessä. Valmis aineisto tuottajalle 9.3. mennessä. • Paino: Erweko Painotuote Oy • Paperi: MultiArt Silk, 100 g. Lehti ilmestyy sähköisenä näköislehtenä Akkunassa ja osoitteessa www.ouka.fi/uusioulu/lehdet • Kannen kuva: Juha Sarkkinen • Kuvassa: Suomeen opiskelemaan tullut Takako Uschida toimii BusinessOulussa kansainvälisenä koordinaattorina.

MUUKALAISENA

Sisältö 1/2012

5-7

UUtEEn työyHtEisöön

tEEmA tullAAn tutuiKsi Muutoksen portaissa

työKAlupAKKi Hyvän hengen kirjasto

16-18 työpäivä Japanitar rakastui Ouluun

pääkirjoitus

Kahavilla Kansainvälisyys kutsumusammattina

kuva juha saRkkinEn

12 Jyrkin sanoin Lisää liksaa, lupasi KVTES

Jatketaan töitä! Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja Hyvinvointipalvelut

20 Kolumni Kriisistä toiseen 21 Kierrätellen Tee paletti! 22 puheenaiheita Pyörre peukuttaa älykkäälle Oululle

13 Hyve-tiimi urakoi Hyvinvointipalvelut yhtenäistettiin

23 Kamera kiertää Uusi palsta aloittaa!

14 ilmoitustaulu Uutisia ja tietoiskuja

24 Hra Kraak – tuleva ilmakitaristi?

19 Esimiehenä Johtamista oppimassa

PYÖRRE 1/2012

len saanut kohta puoli vuotta työskennellä tässä muutoksessa olevassa isossa organisaatiossa. Ihana, kun monelle asialle löytyy oma osaava asiantuntijansa. Omaan työhön on saanut uusia näkökulmia ja työkaluja – into on kova! Toisaalta taitaa olla välillä byrokraattista ja epäselvää. Mitkä ovat toimintatavat? Kuka vastaa mistäkin? Ei täällä myöskään niin vaan kilautella yli hallintokuntarajojen ylätasoa myöten. Tässä Pyörteen numerossa käsitellään uuteen työyhteisöön siirtymisen haasteita sekä työyhteisön vuorovaikutusta ja ryhmädynamiikkaa. Uusia kasvoja ja nimiä tulee edelleen vastaan päivittäin. Nolottaa tunne, että meidät on kyllä esitelty, mutta en osaa yhdistää missä. Toisten toimintatavat ihmetyttävät tai omiani ihmetellään. On paljon itsestä kiinni, minkälaisen työyhteisön rakennamme yhdessä uuteen Ouluun. Helppo on syyttää muita nurkkakuntaisuudesta tai sisäänlämpiävyydestä, jos itse ei halua sopeutua, ei muuttua tai muuttaa, ei osallistua, ei tutustua eikä oppia. Uuden Oulun taloudellisia hartioita on kuvattu leveiksi. Meidän kaikkien 13 000 työntekijän yhteenlaskettu hartioiden leveys on kuitenkin uuden Oulun arvokkain voimavara: osaaminen, motivaatio, kyky ja taito. Vielä joskus muistelemme, että saimme olla mukana rakentamassa uutta Oulua ja palvelemassa sen asukkaita ja toisiamme.

Kahavilla

teksti Pia vuoLtEEnaho kuva juha saRkkinEn

Tilastotietoa viime syksyltä:

6

Kunniamerkin arvoinen

Oulussa asuu kansalaisia eri maasta. Ulkomaan kansalaisia on noin .

3700

kansainvälisessä toimintakeskus Villa Victorissa tehdään arvokasta työtä monikulttuurisuuden edistämiseksi. keskuksen toiminnanohjaaja shahnaz mikkonen pitää monipuolista työtään kutsumusammattina.

eskus on toiminut Oulussa vuodesta 2000 lähtien. – Tuemme maahanmuuttajien kotoutumista, lisäämme kantaväestön tietoa maahanmuutosta sekä edistämme kulttuurienvälistä kanssakäymistä, hän kertoo. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi erilaisten infotilaisuuksien ja suomen kielen kurssien järjestämistä. – Infotilaisuuksissa esitellään suomalaista yhteiskuntaa ja elämänmuotoa. Aiheet valitaan ajankohdan mukaan. Mikkonen on työskennellyt toimintakeskuksessa vuodesta 2001 ja pitää työtään monimuotoisena ja haastavana. Päävastuualueina hänen työssään ovat monikulttuurinen kotoutuminen sekä integroimispalvelut. – Toki työssäni on tietty punainen lanka ja päätehtävät, mutta minun on myös itse oltava luova työni suhteen – ja se on tässä työssä mahtavaa. tYötä SYDämellä, ei Säännöillä Villa Victorin monikulttuurisuus näkyi myös keskuksen marraskuisissa tupaantuliaisissa. Tilaisuudella juhlistettiin Oulun Seudun Setlementti ry:n Ystävyystalon siirtymistä saman katon alle. Tupareissa oli tarjolla ruokaa ja musiikkia eri puolilta maailmaa. Lisäksi taloon oli järjestetty erilaisia työpajoja, joissa halukkaat pääsivät kokeilemaan esimerkiksi intialaisia vaatteita ja afrikkalaisia pelejä. – Toivon, että ihmiset tutustuisivat toistensa kulttuurisiin taustoihin sen sijaan, että toimisivat kuulopuheiden pohjalta. Ihmiset ja ihmisryhmät ovat aina yksilöllisiä, Mikkonen painottaa. Shahnaz Mikkosen monikulttuurinen työ on saanut myös valtakunnallista tunnustusta. Hänelle myönnettiin joulukuussa Suomen Leijonan ritarimerkki. Itse hän pitää kunniamerkkiä tunnustuksena koko työyhteisölleen. – Tätä työtä tehdään sydämellä, ei säännöillä. Minulla on onneksi ympärilläni kollegoita, jotka kokevat tämän työn kutsumuksena.

pErHE Mies ja kolme aikuista lasta. HArrAstuKsEt Yhteiskunnallisten asioiden seuraaminen ja ratkaisumallien pohtiminen. Lisäksi laulan kuorossa kerran viikossa. tOivEidEn mAtKAKOHdE Bryssel! siellä tehdään ja päätetään niin paljon. EsiKuvA äiti teresa. ihailen rauhallisia ihmisiä. temperamentti ei haittaa, kunhan sen pystyy suodattamaan ja pitämään itsensä kasassa, vaikka asiat kaatuisivat päälle. vuOdEltA 2012 OdOtAn Muutosta eteenpäin. jos vain seisoo paikoillaan, taantuu taaksepäin. toivon, että asiat sujuisivat moraalisesti hyvin. tällä hetkellä maailmassa tuntuu olevan niin paljon epämoraalisuutta, että haluaisin asioiden menevän parempaan suuntaan.

Tullaan tutuiksi

MUUtOksEn POrtaissa Monet yhdistyvien kuntien työntekijöistä aloittivat vuoden uusissa tiloissa uusien tehtävien ja työkaverien parissa. Vaikka prosessi on pyritty tekemään asteittain, totuttelemista riittää silti jokaisen kohdalla. teksti hEini santos kuva juha saRkkinEn

aksi ja puoli vuotta kestävä siirtymäprosessi alkoi kuntien liiketoiminnan yhdistämisellä BusinessOuluksi vuoden 2011 alusta. BusinessOulusta saatuja tärkeitä kokemuksia hyödynnetään, kun muut hallintokunnat seuraavat perässä tämän vuoden aikana. Viimeisinä siirtyvät elokuussa opetustoimi ja varhaiskasvatus, pitkälti lukuvuoden vaihtumisen tahdittamina. – Porrastettu aloitus mahdollistaa myös esimerkiksi sen, että muutosvalmennukset pystytään jakamaan tasaisesti. Erityisen tärkeässä asemassa muutoksessa ovat esimiehet, joille kaikille järjestetäänkin muutosvalmennusta. Sen lisäksi työpaikoille on tarjolla niin kutsuttuja muutospysäkkejä tarpeen mukaan, selittää kehittämisjohtaja Timo Nousiainen. Vaiheittainen siirtyminen helpottaa myös töiden siirtämistä sekä yksilö- että yhteisötasolla, ja prosessin aikana tutustuminen uusiin työkavereihin alkaa luonnollisesti. Monelle siirtymiseen pätee vanha totuus: Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu.

Uusi Oulu syntyy asteittain 2011 liikelaitos BusinessOulu syntyy: toimii mallina muille 2012 vuodenvaihteessa lähes kaikki palvelut ja hallinnot siirtyivät Oulun kaupungille, konsernihallintoa siirretään tämän vuoden aikana, ja elokuussa 2012 seuraavat opetustoimi, varhaiskasvatus ja päivähoito 2013 tervetuloa uusi Oulu

PYÖRRE 1/2012

2014 toimintaa vakautetaan ja kehitetään edelleen

Tullaan tutuiksi

Maastosta mestoille

Lähemmäs töihin

Paikkatietoasiantuntija Arto Kurvinen työskentelee kaupunkimittauksen tiimissä Ympäristötalossa. Hän tekee mm. rakennuspaikkojen laskennat Kiimingistä ja Oulunsalosta sekä sijaintikatselmukset. Lisäksi hän on uuden Oulun nimistötyöryhmän jäsen.

Palveluasiantuntija Hannakatri Keränen kuuluu Oulun Konttorin henkilöstöhallinnon palvelujen palkanlaskutiimiin.

Milloin siirryit Ouluun? Siirryin Ouluun kokopäiväisesti joulukuun alussa. Olin jo syksyn mittaan kaksi päivää viikossa Ympäristötalossa ja loput Kiimingissä. Miten työnteko on muuttunut? Kiimingin maanmittauksessa meitä oli kolme henkeä, ja hoidimme siellä myös maastotyöt. Uudessa Oulussa maastomittaukset tilataan tekniseltä keskukselta, ja niiden poisjäänti omasta työnkuvastani on ollut näkyvin muutos. Tekeminen on rauhoittunut ja voin keskittyä paremmin tiettyyn työsarkaan. Toisaalta on myös rikkaus, että

on saanut tehdä monenlaisia asioita. Miten sinut on otettu vastaan? Uudet työntekijät on otettu organisaatiossa hyvin vastaan. Osa työkavereista on jo ennestään tuttuja, esimerkiksi Oulunsalosta tulleet. Yhdistymisprosessin aikana on toiminut monenlaisia tiimejä, joissa ihmiset ovat tulleet tutuiksi. Samalla olemme oppineet tietämään, kenen puoleen kääntyä, jos joku asia on vielä epäselvä. Ison organisaation etuihin kuuluu se, että aina voi pyytää muilta tukea ja näkemystä.

Milloin siirryit Ouluun? Siirryin Haukiputaalta Ouluun marraskuun alussa, kun palkanlaskentaan tarvittiin yhtä lisähenkilöä. Ilmoittauduin vapaaehtoiseksi, koska asun Oulussa ja työmatkan lyhenemisen myötä voin viettää enemmän aikaa perheen kanssa. Miten sinut on otettu vastaan? Viikon jälkeen jo tuntui siltä kuin olisin kuulunut kalustoon pidempäänkin. Ennen kuin siirryin, haukiputaalaiset ja oululaiset kävivät puolin ja toisin tutustumassa toisiinsa. Se on hel-

pottanut siirtymistä, eikä uusi tilanne jännittänyt niin kuin uudelle työpaikalle tulo normaalisti jännittäisi. Mitä uudet työkaverit sinulle merkitsevät? Olen tutustunut mahtaviin uusiin ihmisiin. Kun nykyiseen palkanlaskentatiimiimme kuuluu kymmenisen henkilöä, Haukiputaalla koko talouspalveluissa yhteensä oli saman verran ihmisiä. Se oli tiivis porukka, josta onneksi suurin osa seuraa ajallaan perässä.

Paluu juurille Vauhdikas startti

Maankäyttöasiantuntija Markku Haulos vastaa liitoskuntien maankäyttösopimusten koordinoinnista sekä toimii uuden Oulun kaavojen ohjausryhmissä ja erilaisissa projekteissa maanomistajan edustajana.

Palkkasihteeri Sinikka Pahkala kuuluu hyvinvointipalveluiden palkanlaskentatiimiin.

Milloin siirryit Ouluun? Mitä se käytännössä tarkoitti? Siirryin Ympäristötalon maa ja mittaus -kerrokseen vuoden vaihteessa Oulunsalon palvelujohtajan tehtävistä. Oulunsalossa yhdyskuntateknisen prosessin johtajana hoidin osaltani samoja asioita, jotka uudessa Oulussa hoidetaan Ympäristötalossa. Siirtyminen onkin alkanut tiedon luovutuksen ja siirtämisen merkeissä, kun aiemmat tehtäväni jakautuvat monelle ihmiselle. Jatkossa pääsen ikään kuin palaamaan juurilleni, kun hallinnolliset tehtävät jäävät pois.

Milloin siirryit Ouluun? Siirryin Oulu10:n tiloihin kolmanteen kerrokseen tammikuun alussa. Sitä ennen kävin jo muutamina yksittäisinä päivinä valmistelemassa siirtymistä. Minkälaisia tuntemuksia sinulla on siirtymisen organisoinnista? Palkanlaskentatiimiimme siirtyi viisi uutta henkilöä, joten aloitus oli melko kiireinen – ensimmäinen palkanmaksupäivä kun oli jo 13:s tammikuuta ja samalla piti opetella käyttämään uusia järjestelmiäkin. Kaikki on sujunut hyvin, mutta aloitus olisi

voinut olla hitaampi. Lisäksi työmatkani on kasvanut puolella, ja parkkipaikkaa on ollut hankala löytää keskustan alueelta. Miten työnteko on muuttunut? Lisääntynyt väkimäärä ympärillä vaikuttaa työntekoon. Yli-Iissä meillä oli omat työhuoneet, kun taas Oulu10:ssä särmit erottavat työpisteet toisistaan. Esimerkiksi muiden puhelinkeskustelujen kuulumiseen totuttelu vienee aikaa. Toisaalta kun vertaistukea on koko ajan saatavilla, ei minkään asian kanssa tarvitse jäädä yksin.

Mitä mieltä olet siirtymisen tilajärjestelyistä? Ympäristötalossa on upeat, uudet tilat. Tällä hetkellä kaksihenkinen tonttien ja asumisen parissa työskentelevä tiimimme on fyysisesti erillään muusta yksiköstä, mutta paikkojen vapautuessa siirrymme samaan tilaan. Miten sinut on otettu vastaan? Monien ihmisten kanssa olen tehnyt paljon yhteistyötä jo ennen siirtymistä – liitosvalmistelujahan on onneksi tehty pitkään. Muutenhan tämä on kuin uudelle työpaikalle tulisi. Opettelemista on paljon, esimerkiksi uuden karttajärjestelmän käyttö.

Uusi Oulu tuo uusia työkavereita. Pyörteen lukijat kertovat, miten uusi työntekijä saadaan tuntemaan olonsa tervetulleeksi.

koonnut Maria Öfverström kuva shutterstock

Esittelen itseni ja kyselen uuden työntekijän entisiä ja nykyisiä tehtäviä. Kysyn, tietääkö hän ruokailuun ja kahvitaukoon liittyvät asiat. Sanon, että pitää olla itselleen armollinen eikä vaatia, että heti tietää kaiken ja tuntee kaikki. Neuvon, missä työhuoneeni sijaitsee ja sanon, että aina voi tulla kysymään mitä vain. Seuraavina päivinä muistan kysyä kuulumisia ja sitä, onko joku asia epäselvä. Huomioin uuden työntekijän siis myös ensi esittelyn jälkeenkin.

”Onnittelen tulokasta” Sinikka, perushoitaja: Esittelen tilat loogisessa järjestyksessä. Huomioin tavan, jolla kohtaan kierroksella omat työkaverini ja miten esittelen heille uuden tulokkaan. Kerron/viestitän käytökselläni sen, että meillä on mukavat ihmiset töissä ja vallitsee kysyvä/vastaava ilmapiiri, ei siis tarvitse olla täydellinen. Onnittelen tulokasta hänen päästyään mukavaan työyhteisöön.

Hymyä! Katrina Hautala nuoriso-ohjaaja, Oulu:

Työyhteisön kulttuuri Kirsti Mattila suunnittelija, Oulu: Aamulla otetaan uusi työntekijä vastaan ja esitellään työyksikön henkilöstö ja työpiste. Pyydetään yhdessä aamukahville ja pitkin päivää kerrotaan työyhteisön "kulttuurista". Ei jätetä yksin ensimmäisen päivän jälkeen, vaan jatketaan perehdyttämistä. Kerrotaan, kenen puoleen voi ensisijaisesti kääntyä, kun tulee kysymyksiä.

Ei kuppikunnille Tarja Niemelä projektinvetäjä, Oulu: Esittelen itseni käyttäytymällä kohteliaasti ja ystävällisesti. Osoitan arvostavani tulijoiden osaamista, enkä ihmettele, "miksi olet täällä". Huomioin tulokkaan, esim. kahvipöytäkeskusteluissa puhutaan asioista, joihin voi tulijakin osallistua. Estän omalla käytökselläni kuppikuntakäyttäytymisen, jotta tulokas tuntee kuuluvansa työyhteisöön. Olen reilu työkaveri myös uusille työkavereille, en puhu takanapäin arvostellen. Tuen sisäänajovaiheessa, en jätä yksin ja ulkopuolelle. Kerron, että autan mielelläni missä voin.

Ensimmäisenä hymyillään, katsotaan silmiin, kätellään ja toivotetaan tervetulleeksi. Omalla asenteella tuodaan esille, että hän on tervetullut työyhteisöön, esim. pyydetään lähtemään mukaan kahville. Ollaan hänestä aidosti kiinnostuneita.

Kahville! Sirkka Väisänen hallintoassistentti, Oulu:

Hyvät tavat kaunistavat Juha Jalkanen lakimies, Oulu:

Haen hänet yhteiselle aamukahville ja myös iltapäiväkahville ja esittelen hänet työyhteisölleni.

Kättely ja esittäytyminen on jo lapsena opittu hyvä tapa. "Hei, ei oo aikasemmin tavattu, oon Juha Jalkanen."

PYÖRRE 1/2012

Ole itsellesi armollinen

Tullaan tutuiksi

Jotain uutta,

jotain vanhaa

aukiputaan kunnan työntekijänä Korpela vastasi Vesi-Jatulin asiakaspalvelusta, tiedotuksesta, uinninopetuksesta ja -valvonnasta sekä hallintoasioista. Vuoden alusta hän siirtyi Oulun kaupungin liikunnan ohjauspalveluiden alaisuuteen, jossa hän keskittyy uinninopetuksen ja -valvonnan vastuutehtäviin sekä osallistuu liikunnan ohjauksen tiedotukseen. Oulun alaisuuteen siirtyminen tar-

koittaa käytännössä uuden organisaation ja mallin omaksumista. Lisäksi uuden organisaation henkilövalinnat ovat osittain vielä tekemättä ja siirtomenettely koskettaa useampaa henkilöä kuin aluksi ajateltiin. – Työtehtäväni tulevat muuttumaan kapea-alaisemmiksi, kun nykyisten tehtävien eri osa-alueet siirtyvät useamman eri henkilön ja jopa eri liikelaitosten hoitoon. Tällä hetkellä olen tyytyväinen, että saan tehdä vanhassa työpaikassa sekä

vanhoja että uusia tehtäviä, Korpela toteaa. Vaiheittaisella siirtymisellä turvataan uimahallin toiminnan sujuva jatkuminen. Tärkeintä on palveluiden järjestämisvastuun siirtymissopimuksessa määritelty vaatimus siitä, että palvelun taso pysyy samana, ja että asiakkaat eivät kokisi ainakaan negatiivisia muutoksia. Korpelan mukaan henkilökunta on kuitenkin kokenut uuden ja vanhan mallin välillä luovimisen vaikeana. – Epätietoisuuden sietäminen on haastavaa, hän sanoo.

kuva kai tirkkonen

…ja allaskaupalla sinistä löytyy Erkko Korpelan työpäivistä. Hän toimii Haukiputaan uimahalli Vesi-Jatulin uimahallivastaavana samalla kun pohjustaa siirtymistä Oulun liikunnanohjauspalveluiden alaisuuteen.

Avaa Akkunasi! Oulun kaupungin intranet eli Akkuna avautui valtaosalle liitoskuntien työntekijöistä vuoden vaihteessa, kun he siirtyivät joko fyysisesti Ouluun tai saivat käyttöönsä virtuaalityöpöydät.

– Akkuna

on Oulun kaupungin tärkein sisäisen viestinnän väline. Sitä kannattaa pitää auki työkoneella ja lukea päivittäin, kehottaa intranet-päätoimittaja Satu Tähtinen.

Sisältö sopivaksi – Joka toimialalla on oma Akkunansa, johon suodattuvat juuri kyseiselle alalle merkitykselliset tiedot. Esimerkiksi etusivulla ylempänä ovat yksikön omat uutiset ja alempana kaupungin yhteiset uutiset. Yhteensä Akkunoita taitaa olla parisenkymmentä, Tähtinen kertoo. Muiden toimialojen Akkunoihin pääsee tutustumaan etusivulla olevan valikon kautta. Sivun ylälaitaan on kerätty oikopolkuja yleisimpiin työkaluihin ja järjestelmiin, kuten matkahallintajärjestelmään, ESSiin sekä ohjeisiin ja lomakkeisiin. Sisältöä päivittävät kymmenet toimialojen omat henkilöt, minkä lisäksi kaupungin viestintä pitää yleiset asiat ajan tasalla. Vuoden tai kahden sisällä kaupungin käyttämä järjestelmä uudistuu kokonaan. Samalla Akkuna kirkastuu Akkuna plussaksi, jonka suunnittelu on jo aloitettu.

Oulun kaupungin käyttäjätunnukset saatuaan työntekijät pääsevät lukemaan Akkunaa joko suoraan internetselaimesta tai virtuaalityöpöydän kautta. Koska liitoskuntien omat intranetit säilyvät toistaiseksi käytössä, voi molempia käyttää rinnakkain, mutta vähitellen viestinnän painopiste on siirtymässä kuntien introista Akkunan suuntaan. Akkunan käyttöä opastamaan on tehty diaesitys, joka avaa sivuston rakennetta. Tähtisen mukaan intranetin käytetyimpiä toimintoja ovat erilaiset ohjeet ja lomakkeet. Etusivulla näkyvät uutispalstat ja ilmoitustaulu, linkki suosittuun henkilöstön kirpputoriin sekä poimintoja tulevista tapahtumista ja koulutuksista.

Akkunan aloitussivulta näkee jo silmäilyllä päivän tärkeimmät uutiset.

PYÖRRE 1/2012

"Viestinnän painopiste on siirtymässä kuntien introista Akkunan suuntaan."

Työkalupakki

Meillä on mukavaa! Vuorovaikutustaidoilla on tärkeä osa työyhteisön hyvinvoinnissa. Vaikka henkilökemialla on osuutensa, voidaan siihen vaikuttaa myös vuorovaikutustaitoja kehittämällä.

teksti Pia vuoLtEEnaho

rilaisia vuorovaikutustilanteita löytyy yhtä paljon kuin työyhteisössä on jäseniä eikä täysin yleispätevää määritelmää hyville vuorovaikutustaidoille ole helppoa löytää. Tietyt ohjenuorat toimivat kuitenkin tilanteessa kuin tilanteessa. – Aitous ja oman itsensä tunteminen, joustaminen, kuunteleminen ja kiinnostuminen, viestintäkouluttaja Ritva Enäkoski listaa hyvän vuorovaikutuksen avaimia.

"Jos halu on olemassa, ihmiset tutustuvat toisiinsa." ritva Enäkoski

Työyhteisön ryhmädynamiikalle on keskeistä työntekijöiden oma halu muodostua ryhmäksi. – Jos halu on olemassa, ihmiset tutustuvat toisiinsa. Otetaan selvää toiselle ihmiselle tärkeistä asioista, tutustutaan toisen arvomaailmaan ja siihen, mitä toinen haluaa itsestään antaa.

Vaikka vuorovaikutustaidoilla on ryhmädynamiikan luomisessa tärkeä rooli, vaikuttaa siihen myös henkilökemia. Loppujen lopuksi ryhmähenki muodostuu kuitenkin arjessa, jossa jokaisen työntekijän panos on tärkeä. – Otetaan selville, mitä omalla asenteellaan ja omalla päivittäisellä tekemisellään voi tuoda porukkaan, Enäkoski kuvaa yksilön roolia ryhmädynamiikan muodostumisessa. Paras tapa kehittää omia vuorovaikutustaitojaan on kohdata ihmisiä ja tarkkailla sekä muiden että omaa käytöstä. Myös menneitä kohtaamisia on hyvä käyttää työkaluna. – Kannattaa miettiä, mikä sai hyvät kohtaamiset onnistumaan ja voiko jotain niiden mallia hyödyntää myöhemminkin. Jos taas sukset menevät ristiin, mietitään, mitä tilanteessa todella tapahtui ja miten on itse toiminut. Työyhteisön arjessa on hyvä muistaa sekä omaettä yhteisvastuu. Omavastuulla tarkoitetaan sitä, että jokainen pitää itsestään huolta niin, että oma työpanos vastaa siitä maksettua palkkaa. Yhteisvastuun käsitteessä taas kiteytyvät tekemisen meininki ja me-henki. – Se on kuin savotta. Yhdessä tehdään, vaikkei toista kädestä kiinni pidettäisikään. Päämäärä on tärkein.

sitä on painotettu, ettei kenenkään henki ole kyseessä, jos esimerkiksi jokin ohjelma ei heti lähde toimimaan, kirjastosihteeri Kaarina torro sanoo.

huumorintaju on yhteishengelle tärkeää. kuvassa henkilökunnan yllä kirjaston leikkimielisen Biblioteekin Ponnistus -urheilujoukkueen liivit.

ssa den alu o u v i n ko laaje kun stoverk stoksi, ja ja ir ir k k nnat n 3 Oulu stä 2 tietoka e e n t je is o p t sto myös ti-kirjas 15 kirja kuului n ja OU in lu r u ii p O n uuden utokse ei ole distus tiin. Mu t u e ä. t U . is o d t yh irjas ishenke k e t n h a y a ä t u vä Haukip ston hy ut kirja n a t t ju hor

I T S E M AVOIKOHTI UUTTA

seppänen uskoo, että muutoksen edessä avoimuus on ollut tärkeää. tätä voidaan toteuttaa joko asioista tiedottamalla tai tarpeen vaatiessa myöntämällä, ettei asioista vielä ole tietoa. Henkilökunta uskoo rennon asenteen kantavan muutoksen yli.

kuva juha saRkkinEn

kaikki kirjaston työntekijät kehuvat työpaikan ilmapiiriä, jota yhdessä kohdatun uudistuksen koetaan vain vahvistaneen. – kyllä me vedetään yhtä köyttä. täällä on tosi hyvä me-henki, kirjastosihteeri Eeva-maria Alatalo kuvailee yhdistämisen jälkeisiä tunnelmia.

ilmapiiri on vuosien varrella vain parantunut. yhteishenki on lisääntynyt ja toisen erilaisuutta huomioidaan enemmän, kirjastotoimenjohtaja raija seppänen kertoo.

PYÖRRE 1/2012

avaintekijöinä kirjaston hyvälle hengelle työntekijät pitävät huumoria ja avoimuutta. – täällä nauretaan paljon, mutta välillä itketäänkin. täällä saa olla sellainen kuin on, alatalo sanoo.

Jyrkin sanoin

Palkat paranivat Vuoden alusta päivittynyt kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus parantaa kunta-alan houkuttelevuutta ja kilpailukykyä työnantajana. teksti Heini Santos kuva marjo tynkkynen/kuvaryhmä, skoy

usi sopimus koskee kaikkia kaupungin työntekijöitä, ja sen määrittelemä 1,7 prosentin yleiskorotus maksetaan helmikuusta alkaen. Kaikkien tehtäväkohtainen palkka nousee, joskin palkkausrakenteen uudistuksesta hyötyvät erityisesti työuransa alkuvaiheessa olevat – kokemuslisien osuus palkasta pienenee peruspalkan noustessa. Kolmas palkkaan vaikuttava elementti on harkinnanmukainen henkilökohtainen lisä, jonka perusteita ovat ammatinhallinta ja työssä suoriutuminen.

s: u a t s Va

Kuntaliitoksen yhteydessä tehty henkilöstösopimus turvaa vanhan palkkatason, mikäli tehtävät pysyvät samana. Mikäli työtehtävät muuttuvat olennaisesti, myös palkkaus voi muuttua. Mikäli palkkaukseen on sisältynyt erillisestä tehtävästä maksettu korvaus ja erillinen tehtävä jää pois tehtäväkuvasta, myös palkkaus muuttuu vastaavasti. Uusi palkkausjärjestelmä perustuu työn vaativuuden arviointiin (tva) ja palkkaharmonisointi aloitetaan tehtäväkohtaisista palkoista. Henkilöstösopi-

Kohennusta isille ja määräaikaisille Sopimusuudistuksen tarkoitus on parantaa kunta-alan houkuttelevuutta. – Työvoimapulan ja hankalan taloustilanteen aikoina työnantajan pitää osata reagoida ympäristön muutokseen. Emme monikuntaliitoksena paini yksin näiden asioiden kanssa, vaan samoja asioita pohditaan koko kuntasektorilla, muistuttaa palvelusuhdepäällikkö Jyrki Ojala. Palkkarakenteen ehostumisen myötä tulee muitakin miellyttäviä uudistuksia,

kuten tuoreiden isien mahdollisuus kuusipäiväiseen palkalliseen isyyslomaan. Lisäksi määräaikaisessa työsuhteessa olevat nousivat vuosilomien ja lomakorvausten osalta tasavertaiseen asemaan vakituisessa virassa olevien kanssa, kun niin sanottu B-lomataulukko poistui. – Lisien prosentit sekä sopimuksen tekstimuutosten voimaantulo vaihtelevat jonkin verran eri sopimusaloilla. Esimerkiksi opettajilla, joita kaupungin palveluksessa on noin 1 600, jotkin asiat tapahtuvat eri aikaan, Ojala täsmentää.

Tuleeko palkkaani muutoksia, kun on siirrytty ns. Oulun alustalle töihin? muksen mukaan työn vaativuuden arviointi tulisi saada valmiiksi viimeistään vuoden 2013 lopussa. Eri työ- ja virkaehtosopimuksissa työn vaativuuden arviointi etenee todennäköisesti eri vauhdilla, koska eri sopimuksissa olevan henkilöstön määrä vaihtelee paljon. Kunnallinen yleinen työja virkaehtosopimus on suurin ja se pitää sisällään erilaisten tehtäväalueiden ns. hinnoiteltuja tehtäviä, kuten toimisto- ja hoitoalaa. Tämän takia työn vaativuuden arviointi on haasteellinen ja aikaa vaativa. Tämän sopi-

muksen piirissä työn vaativuuden arviointi on käynnistymässä keväällä 2012. Teknisen sopimuksen osalta on jo käynnistynyt oma tva-prosessi. Muiden, pienempää henkilöstömäärää koskettavien sopimusalojen osalta sovitaan tarvittaessa työn vaativuuden arvioinnista. Työn vaativuuden arviointi koskettaa siis tässä muutosvaiheessa ns. hinnoiteltuja tehtäviä.

palkat houkutteleviksi Palkkausrakenne on muuttunut koko kunta-alalla 2000-luvulla. Sama muutos jatkuu. Tulevai-

suudessa tavoitteena on, että ns. peruspalkkaa nostetaan rekrytoinnin helpottamiseksi, kokemuslisän merkitys vähenee ja henkilökohtaisesta ammattitaidosta ja suoriutumisesta palkitaan. Lisäksi tulee erilaisia ryhmäpalkitsemisen elementtejä. Tältä osin palkkarakenne voi muuttua, mutta yleisenä periaatteena on, että palkka ei laske, jollei tehtävä muutu eikä suoriutumisessa tapahdu merkittävää heikentymistä.

Hyve-tiimi koostuu liitoskuntien ja Oulun hyvinvointipalveluiden johtajista ja esimiestasolla työskentelevistä alan ammattilaisista. Tiimi koosti oman esityksensä alaryhmien tekemien ehdotusten perusteella palvelutoimikunnalle ja yhdistymishallitukselle hyvinvointipalvelujen harmonisoinnista. Tarpeellisin osin ehdotukset käsiteltiin liitoskuntien luottamushenkilöelimissä.

Hyvin tehty, hyve! Vuodenvaihde oli yksi merkittävä vaihe hyve-tiimin työskentelylle. Moni viime vuoden valmisteilla ollut asia tuli päätökseen, kun vuosiluvussa numero yksi muuttui kakkoseksi.

uden Oulun synnyttämisen väliaikatavoitteena oli, että liitoskuntien sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy uuden Oulun harteille vuoden 2012 alusta alkaen. Että näin kävi, tarvittiin paljon selvitystyötä ja organisointia, jota järjestämään valjastettiin hyvinvointipalveluiden hyve-tiimi. − Yli 3000 sosiaalija terveyspalveluiden työntekijän siirtäminen Oulun kaupungin työntekijöiksi, terveyspalveluiden ja vanhuspalvelujen tietojärjestelmien yhtenäistäminen, listaa hyvinvointipalvelujen projektikoordinaattori Tapio Kangas kaksi heidän isoa työsarkaansa. Kahdessa toisessa hyveen tehtävässä näkökulma kohdistui välittömämmin suoraan kuntalaisiin. Kunnalla on lakisääteisiä tukia ja avustuksia, joita se maksaa niitä tarvitseville kuntalaisille. Tukien euromäärissä oli kun-

takohtaisia eroja, mutta ne yhdenmukaistettiin vuoden vaihteessa. − Samalla yhtenäistettiin asiakasmaksut, toisin sanoen se, mitä kuntalaiselle maksaa terveyskeskuskäynti tai päivä vuodeosastolla, Kangas selvittää. Palveluverkkoa viritellään Tiimin seuraavassa työvaiheessa katsotaan kevääseen. − Uuden Oulun palveluverkon työstäminen on yksi tärkeimmistä kevään etapeista, samalla kun valmistellaan loput palvelujen harmonisointiehdotukset. Palveluverkko määrittelee esimerkiksi, miten monta terveysasemaa on uuden Oulun alueella, ja hyve-tiimin tehtävänä on tuottaa näkökulmia palveluverkon kokoamista varten. − Pohdimme esimerkiksi, millainen vaikutus on sähköisellä asioinnilla palveluver-

kon laajuuteen, miten paljon omahoitopalvelut verkossa vaikuttavat. Hyve-tiimi tuo näkökulmaa siihen, miten kuntalaiset saavat tarvitsemansa palvelut. – Voisiko vaikka jossain tapauksessa ns. liikkuva erityispalvelu hoitaa asiakkaita paikan päällä sen sijaan, että Yli-Iistä laitetaan kuntalainen matkustamaan Ouluun palvelun perässä, Kangas pohtii. Tiimin toiminta päättyy tämän vuoden loppupuolella. Kangas antaakin ison kiitoksen tiimin jäsenille työstä ja jaksamisesta. − Viime vuonna tiimiläiset toimivat omien kuntiensa esimiehinä ja valmistelivat tämän työn rinnalla palvelujen harmonisointeja. Vuoden alusta he ovat siirtyneet Oulun kaupungin tehtäviin, mutta osa jatkaa ns. prosenttiviranhaltijoina hoitaen omalle kunnalleen vielä jääneitä tehtäviä. Loppurutistus on vielä edessä.

PYÖRRE 1/2012

teksti Maria Öfverström

koonnut MaRia ÖfvERstRÖM

Ilmoitustaulu

liitOskUntiEn OstOlaskUt OUlUUn tulEvAn KuntAliitOKsEn myötä Kii-

Työterveyspalvelut Omahoidosta Oulun työtErvEys liittyy oma-

hoitopalveluiden piiriin helmikuun aikana. Omahoito on kaupungin tarjoama palvelu, jonka kautta asiakas voi ajasta ja paikasta riippumatta asioida hyvinvointipalveluissa: varata ajan, lähettää viestejä terveydenhuollon ammattilaisille ja vastaanottaa niitä ja lukea laboratoriotulokset. Omahoitopalvelussa on monia hyvinvointia edistäviä palveluita. Sivustolla voi esimerkiksi ylläpitää ravintopäiväkirjaa, seurata painoa ja tehdä terveystarkastuksen.

– Jos asiakas antaa palvelussa luvan, Työterveyden henkilökunta pääsee lukemaan kotona mittaamasi ja palveluun kirjaamasi verenpainearvot. Näin tiedot ovat työterveysasemalla henkilökunnan käytettävissä lääkärikäyntien yhteydessä, kertoo Työterveyden johtaja, ylilääkäri Tuomas Kopperoinen. Työterveyspalvelut saat omahoidon piiriin rekisteröitymällä Omahoidon käyttäjäksi. Oulun Omahoito on osa kaupungin OmaOulu-palvelua. Hoida terveyttäsi osoitteessa www.oulunomahoito.fi.

minki, Haukipudas, Yli-Ii ja Oulunsalo eivät enää itse tuota palveluita kuntalaisille vaan ne tilaavat palveluiden tuotannon Oululta. Kun palvelujen tilaajana, toisin sanoen sopimuskumppanina, on Oulu, muuttuu myös laskutusosoite. Ostolaskut tulee osoittaa aina Oulun kaupungille, ei enää omaan kuntaan. Kannattaakin jo tilausvaiheessa huomioida, että tilauksessa on oikea laskutusosoite ja tarvittavat viitteet ja toimitusosoitteet. Samalla pitää huomioida, että Oulun kaupunki ottaa vastaan vain verkkolaskuja. Lisätietoa verkkolaskuista löytyy osoitteesta www.ouka. fi/asiointi/verkkolasku. Sieltä löytyvät myös eri hallintokuntien laskutusosoitteet ja tietoa toimittajaportaalista, jolla toimittajat voivat tehdä verkkolaskuja, jos heillä ei ole itsellään siihen tarvittavaa järjestelmää. Lisätietoa laskutuksesta voi kysyä sen hallintokunnan hallinnosta, johon palvelu Oulussa on siirtynyt. Verkkolaskutuksesta lisätietoja antaa Oulun Konttori/ostoreskontra.

Karkauspäivän tanssit!

tOPPilan kiErrätyskEskUs sUlJEtaan 2.3.

Mä/skoY oMi/kuvaRYh

tOppilAn KiErrätysKEsKus sulkee

lopullisesti ovensa perjantaina 2.3. klo 17.00. Sen jälkeen kaikki kierrätyskeskuksen toiminta ja myymälä siirtyvät toimintakeskus Kipinän yhteyteen Kurkelantie 2:een. Tavaraa vastaanotetaan jo uudessa paikassa Kurkelantiellä, ja noutopalvelu toimii normaalisti entisessä puhelinnumerossa. Toppilan kierrätyskeskuksessa vastaanotetaan huonekaluja, toimivia sähkölaitteita, rakennustavaraa ja vaarallisia jätteitä 20.2. saakka.

Toppilan kierrätyskeskuksen päättäjäisiä vietetään karkauspäivänä 29.2. Tanssia saa klo 13–16, vapaa pääsy ja ikärajaton tapahtuma, kahvia ja pullaa on tarjolla.

Kierrätyskeskus vaihtaa muutoksessa myös omistajaa. Se siirtyy Oulun Jätehuollolta sosiaalija terveystoimen alaisuuteen. Kurkelantie 2, avoinna ark. 9–17.30, la 9.30–14. Lisätietoja uudesta kierrätyskeskuksesta: Satu Saukko, p. 050 562 9575 Kierrätyskeskuksen noutopalvelu, p. 044 703 3967

tä Hra Kraak ei tä

tiennyt

Ympäristövuosi alkoi Oulussa tapahtuvaa ympäristötyötä ja tuo esille ympäristöasioiden laaja-alaisuuden. Ympäristövuonna keskitytään teemoihin asuminen ja rakentaminen, liikkuminen ja liikenne sekä luonto ja lähiympäristö. Ympäristövuoden aikana tuotetaan tietoa eri kohderyhmille ja mukaan haastetaan asukkaita, yrityksiä, kuntapäättäjiä ja oppilaitoksia. Ympäristövuosi rakentuu valtakunnallisten teemapäivien ja viikkojen ympärille paikallisia tapahtumia unohtamatta. Oulun ympäristövuosi 2012 lähti käyntiin valtuustoaloitteesta. Toimintaa koordinoi yhdyskunta- ja ympäris-

töpalvelun viestintätiimi ja asiantuntijat Oulun seudun ympäristötoimesta. Vuoden käynnistää Hiukkavaara-näyttely. Näyttelyyn voi tutustua Ympäristötalossa ma–pe klo 8–16, osoitteessa Solistinkatu 2. Lisätietoa: Oulun seudun ympäristötoimi, Marketta Karhu p. 044 703 6760 ja Maija Jokiharju p. 044 703 6769

Vuoden 2012 alusta

Yhteyshenkilöt kunnassasi: Haukipudas / Kirsti Koskela Kiiminki / Marja Kynkäänniemi, Helena Nuutinen, Anne Ruuttula ja Ulla Tuomela Oulunsalo / Kaisu Kuopusjärvi ja Helka Ranta-Eskola Yli-Ii / Marja-Liisa Pakanen Entinen Ylikiiminki / Raija Perätalo.

Vuoden 2011 viimeiset Pyörteet vietiin kokeeksi issuu-palveluun, joka on näköislehtien julkaisemiseen erikoistunut nettisivusto. Sivulla lehteä lukeneet ovat antaneet siitä varsin positiivista palautetta:

”Huomattavasti mukavampi lukea kuin aikaisemmat lehdet” ”Mahtavan helppolukuinen ja kätevä. Loistavaa !!” ”uusi juttu, täytyy tottua. muuten ihan ok.” ”Pirskatin toimiva lehti. Näin sen pitää toimia, ei paperia. Harasoooo...”

Henkilöstökassapalvelut myös liitoskuntien työntekijöille alkaen osa liitoskuntien työntekijöistä on voinut liittyä henkilöstökassaan asiakkaaksi. Asiakkaaksi voi ryhtyä ja verkkopalvelun avata Oulun kaupungin henkilöstökassassa osoitteessa Torikatu 10 tai omassa kunnassaan.

”Kyllä kelpaa lueskella”

Henkilöstökassa on kaupungin työntekijöiden ”oma pankki”. Maksamme parempaa talletuskorkoa kuin pankit. Myönnämme vakuudellisia ja vakuudettomia tililuottoja sekä asunto- että kulutusluottoja. Näistä lainoista ei mene toimitusmaksuja. Lisätietoja Akkunasta: akkuna /kaupunki/henkilostoasiat/ henkilostokassa. Henkilöstökassaan voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla: henkilostokassa@ouka.fi.

”erittäin asiakasystävällinen ja helppolukuinen. Kyllä kelpaa lueskella.” ”Hyvin toimi näköislehti ja sen lukemista oli helppo jatkaa, vaikka väliin tuli muita työtehtäviä.” ”Nykyaikaista ja nopeaa, silloin kun siihen on aikaa.” Ongelmiakin toki oli: ”Kun klikkaa seuraavaa sivua, se kääntää aina kaksi sivua kerrallaan, joten jotain häikkää siinä oli ainakin minulla. Myös teksti oli aika pientä luettavaksi vaikka suurentelin sitä miten pystyi. Muuten hyvä ja kätevä!” Klikkausongelmaan yksi vinkki, joka voisi toimia. Klikkaa seuraavalle sivulle vievää nuolta vain kerran, kaksoisklikkaus kääntää kaksi sivua kerrallaan. Tekstin saa suuremmaksi suurennuslasin avulla. Jatkamme Issuu-palvelun käyttöä. Pyörre löytyy Akkunasta: Viestintä > Pyörre > Näköislehti.

PYÖRRE 1/2012

Oulun ympäristövuosi 2012 kokoaa yhteen

lehti

köinen näköis Pyörteen säh vällinen on lukijaystä

teksti Pia vuoLtEEnaho kuvat juha saRkkinEn, sEanPavonEPhoto / shuttERstock, Päivi RÜckER

TYÖPÄIVÄ

kaHDEn kUlttUUrin Välillä BusinessOulun japanilainen vahvistus takako uchida toimii työssään sillanrakentajana suomen ja Japanin välillä. tärkeimpänä osana työtään hän pitää hyvien verkostojen luomista.

ansainvälisenä koordinaattorina työskentelevä Uchida tuli alun perin Ouluun puolitoista vuotta sitten opiskelemaan. Hän on viihtynyt Suomessa hyvin, vaikka alkujaan tiedot maasta eivät olleet vankalla pohjalla. – Kun vaihtoneuvojani ehdotti Suomea, en tiennyt maasta mitään. Mutta kun hän kertoi Suomesta, minulle tuli hyvä olo – sinne minä haluan mennä! Uchida kuvailee suomalaisia ihmisiä kilteiksi ja kehuu meidän hyvää englannin kielen taitoamme. Myös maan kauneus saa japanittarelta kiitosta.

"Kun vaihtoneuvojani ehdotti Suomea, en tiennyt maasta mitään."

sMall talkia JaPanilaisittain suomalaista ja japanilaista kulttuuria pidetään usein keskenään varsin samanlaisina. tämä pätee myös kieleen. – suomen ja japanin ääntäminen on hyvin samanlaista, joten suomen kuunteleminen on japanilaiselle helppoa, uchida sanoo. Esimerkiksi japanin arigato (kiitos) ja ohayou (huomenta) sopivatkin hyvin myös suomalaiseen suuhun. vietäessä keskustelua pidemmälle tietyt erot kulttuurien välillä on kuitenkin hyvä muistaa. – japanilainen ei usein kysy lähimmäiseltään, mitä kuuluu. Emme muutenkaan kysy asioita yksityiselämästä, jutustelemme enemmänkin yleisistä aiheista, uchida kertoo.

– Luonto, vuodenajat, puhdas ilma ja suomalaisten ihmisten mieli – täällä on paljon kauneutta. Uchida aloitti työnsä BusinessOulussa kesäkuussa 2011. – Päätehtäväni on tukea suomalaisia yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita japanilaisista markkinoista. Työskentelen myös Suomesta kiinnostuneiden japanilaisyritysten kanssa. Uchidan työtehtävät vaihtelevat asiakkaiden tarpeiden mukaan. Myös asiakkaat ovat keskenään erilaisia. – En keskity yhdelle tietylle alalle. Yhteistä asiakkailleni on se, että kaikki ovat kiinnostuneita Japanista.

PYÖRRE 1/2012

sää onkin japanissa turvallinen puheenaihe.

Tällä hetkellä Uchidan asiakkaina on useita cleantech eli ympäristöteknologian yrityksiä.

Takako Uchida pitää hyvien suhteiden luomista työnsä tärkeimpänä osana. Kuvassa selin Business Development Manager Janne Ylitalo.

Sillanrakennus tärkeää Ympäristöteknologia oli ajankohtainen myös Uchidan joulukuisella Japanin-matkalla. Japanissa hän osallistui yhdessä BusinessOulun cleantech-alan asiakkuuspäällikkö Pasi Keinäsen, usean suomalaisen yrityksen ja Oulun yliopiston kanssa suurille ympäristöteknologian messuille. Viimevuotisten luonnonkatastrofien jälkeen Japanin ympäristö- ja energia-alan odotetaan kasvavan voimakkaasti, ja yritykset saivatkin jo matkan aikana mukaansa tarjouspyyntöjä. Uchida oli mukana järjestämässä matkan ohjelmaa, johon kuului muun muassa vierailu tuhoalueille. Tarpeen vaatiessa hän toimi myös tulkkina. Suomalaisen ja japanilaisen kulttuurin tuntemisesta onkin hänen työssään selkeästi hyötyä. Tärkeimpänä osana työtään Uchida pitää hyvien suhteiden luomista ja sillanrakennusta Suomen ja Japanin välillä. – Tärkeintä on luoda hyviä verkostoja. Tulevaisuudessa pyrin hyödyntämään tätä verkostoa niin japanilaisten kuin suomalaistenkin yritysten kanssa. Uchida kertoo olevansa tyytyväinen nykyiseen asemaansa BusinessOulussa. – Toimin välittäjänä kahden maan välillä, ja se on ollut yksi tavoitteistani.

BusinessOulu toimii eri alojen ja yritysten verkostojen yhdistäjänä. Yläkuvassa asiantuntija Virpi Colley (vas.), Takoko Uschida ja Merja Aikio. Alakuvassa Peipa Mäki (oik.)

Ja maailma pelastuu Cleantech eli ympäristöteknologia minimoi ympäristöhaittoja tuotantoprosesseissa. Hiilidioksidipäästöjen hillitseminen on yksi tärkeimpiä tavoitteita. Oulussa on yli 60 alan kansainvälistä yritystä.

Iso muutos, hyvä henki Vuosi sitten uuden Oulun alueen elinkeinotoimet yhdistyivät BusinessOuluksi. Palveluneuvoja Merja Aikiolle yhdistyminen tarkoitti työnkuvan muutosta. Aiemmin työni painottui matkailun puolelle, tällä hetkellä pääpaino on teollisuuden toimialalla, Aikio kertoo. Aikio myöntää, että yhdistyminen on ollut iso muutos, mikä vaati totuttelua. – Kun monta organisaatiota sulautetaan yhdeksi, eihän siitä tietenkään heti valmista tule. Mutta siihen nähden, kuinka iso muutos oli, suhteellisen nopeasti asiat selvisivät. BusinessOulussa joulukuussa työnsä aloittanut markkinoinnin asian-

tuntija Peipa Mäki on positiivisesti yllättynyt työyhteisön ilmapiiristä. – Täällä on selkeästi kehittämishaluinen henki ja hyvä työilmapiiri, Mäki kertoo. Mäen omaan toimenkuvaan kuuluvat muun muassa erilaiset viestinnän suunnittelu- ja kehitystehtävät sekä verkkosivujen uudistaminen. Vaikka vuoden takainen organisaatiouudistus toi muutoksia, on työyhteisö selvästi löytänyt jo yhteisen sävelen.

"Vaikka vuoden takainen organisaatiouudistus toi muutoksia, on työyhteisö selvästi löytänyt jo yhteisen sävelen." – Koko Elektroniikkatien porukan piirissä on myönteinen ilmapiiri, jossa on mukava työskennellä, Aikio tiivistää.

teksti hEini santos kuva juha saRkkinEn

Esimiehenä

sjoukko päinen esimie en m m ky si htamisen kak aloittamaan jo lä yl ks sy i tu kokoon atin. titutkinnon, jE erikoisammat

sallistujat tulevat hyvin erilaisista tehtävistä eri puolilta uutta Oulua, esimerkiksi hyvinvointipalveluista, palolaitokselta ja Yli-Iissä sijaitsevasta näyttely- ja toimintakeskus Kierikistä. – Koulutuksen parasta antia onkin juuri verkostoitumisen mahdollisuus. Kasvot tulevat tutuiksi ja kynnys ottaa yhteyttä tulevaisuudessa madaltuu, kertoo koulutukseen osallistuva palveluesimies Kimmo Kallio mielenterveyspalveluista. Käytännössä valtaosa opiskelusta tapahtuu verkkoympäristössä, minkä lisäksi opiskelijat kokoontuvat aika ajoin yhteiseen lähiopetukseen. Kallio kehuu koulutuksen tehokasta arviointijärjestelmää. Työn lomassa suoritettavia tehtäviä arvioimaan voi pyytää vertaisarvioijaa eli kollegaa tai omaa esimiestä, ja myös opettajat voivat osallistua arviointiin.

”Virastomaisesta toimintakulttuurista ollaan siirtymässä innovatiivisempaan johtamiseen.” – JEAT on minulle henkilökohtaisesti hieno mahdollisuus päästä kiinni uuden Oulun maailmaan ja kehittämään itseäni. – Se on avannut silmäni sille, kuinka valtavasta organisaatiosta on kysymys, ja kuinka virastomaisesta toimintakulttuurista ollaan siirtymässä innovatiivisempaan johtamiseen, jossa henkilöjohtamisen lisäksi täytyy hallita liiketoiminta- ja johtamisosaaminen, kertoo bisnesmaailmasta kunta-alalle kolme ja puoli vuotta sitten siirtynyt Kallio. Koulutus järjestetään valtakunnallisessa elinkeinoelämän oppilaitos POHTOssa, ja se on suunniteltu uuden Oulun kunnallisten palveluiden tuotannosta vastaaville esimiehille. Koulutus alkoi viime syksynä ja se jatkuu vuoden 2013 kevääseen.

kimmo kallio kiinnostui heti mahdollisuudesta kehittää itseään ja vertailla uuden oulun eri toimialojen käytäntöjä.

PYÖRRE 1/2012

ESIMIEHIÄ KOULUN PENKILLÄ

tukea eSimieStYöhön Kaksivuotisen koulutusohjelman edetessä pidemmälle osallistujat valitsevat yhden neljästä erikoistumisalueesta: henkilöstöjohtaminen, asiakkuuksien johtaminen, tuotannon johtaminen tai verkostojohtaminen. Oman johtamistaidon kehittymisen ohella koulutuksesta on Kallion mukaan konkreettista hyötyä myös osallistujien työyhteisöille – onnistunut esimiestyö edesauttaa yhteisön hyvinvointia ja sopeutumista muutokseen.

Kolumni

Elämä ei ole vain yhtä kriisiä. Elämä on täynnä niitä.

lostamme ei selviä kriiseittä. Kun tarkemmin alkaa miettiä, on koko maallinen taipaleemme täynnä käännekohtia toisensa perään – tai ainakin kriisinpoikasia syntyy tämän tästä. Joskus luomme uhkia ihan tyhjästä, ja toisinaan vaikeudet tai haasteet ovat todellisia. Jokaisella kriisillä tai muutoksella on tarkoituksensa, vaikka sitä onkin joskus vaikea hahmottaa. Kriisit alkavat jo lapsuudesta. Esimerkiksi rinnalta vieroitus sekä hoitorumban ja koulutien aloitus ovat takuuvarmasti turvattomuuden tunteita herättäviä tapahtumia. Nuoruusikä puberteetin kuohuissaan on melko kaoottista kuperkeikkaa, kun omaa minuutta ja identiteettiä haetaan. Jo oman itsensä hyväksyminen saattaa tuottaa suurtakin tuskaa. Parikymppisenä voivat itsenäistyminen ja kotoa irtaantuminen ahdistaa, kun

vastuun kuorma kasvaakin hetkessä – varsinkin, jos äiti on kotona hoitanut kaiken tähän asti. Kolmenkymmenen iässä ihminen elää usein hektisiä ruuhkavuosia, ja omalle itselle jää harvoin aikaa. Pienten lasten hoitaminen, vähäiset yöunet, asuntovelat ja työpaineet ovat usein pahimmillaan tässä vaiheessa. Neljänkymmenen ikävuoden korvilla elämä on ehkä seesteisempää, mutta ensimmäiset naurujuonteet ja harmaat ohimohaituvat havahduttavat katsomaan elämää silmiin. Orastavan keski-iän kriisi on saavutettu. Tässä iässä voi vaihtua monikin asia: työ, paikkakunta, puoliso tai ammatti. Kenties biologinen kello vielä muistuttaa, että iltatähtikin olisi ihana! Viidenkymmenen villityksestä kaikki tietävätkin kuulleensa, joten seuraava kriisivaihe onkin kuusissakymmenissä eläkeaikaa miettiessä. Suuria katastrofeja voivat olla myös vaikeat elämäntilanteet, joihin ei aina voi itse

vaikuttaa. Muutokset vaikkapa terveydessä aiheuttavat aina huolta ja kysyvät voimavaroja. Työpaikan vaihdos voi aiheuttaa ylimääräistä stressiä, vaikka toisinaan se tuo helpotusta. Tällä hetkellä monella varmaan on huolena oman työn jatkuvuus tai sen muuttuminen entisestä ja totutusta. Meneillään oleva Oulun kuntaliitos väistämättä aiheuttaa kriisin yhdelle jos toisellekin. Suurin uhkan aiheuttaja on epävarmuus ja -tietoisuus tulevasta. Asioilla on kuitenkin tapana järjestyä, sanotaan. Ihmiselämän kriiseilläkin on tarkoituksensa. Psykologiasta muistan oppineeni, että jokainen tietty elämänvaihe kaikkine haasteineen on käytävä läpi, jotta seuraavaan vaiheeseen päästään. Käännekohdat on vain ylitettävä rohkeasti, ja tuleva on otettava vastaan luottavaisin mielin. Siten voimme kasvaa ja vahvistua ihmisinä. Vaikeuksien kautta voittoon!

kuva shutterstock

Marja Kivelä opintovapaalla vahvistuva terveyskeskushammaslääkäri

"Jokaisella kriisillä tai muutoksella on tarkoituksensa, vaikka sitä onkin joskus vaikea hahmottaa."

Kierrätellen Kierrätellen-palsta liputtaa ilmastonmuutoksen puolesta! Kysy roskista, jätehuollosta tai ihmettele muuten ääneen. "Roskaposteja" toivotaan osoitteeseen ilona.suppanen@ouka.fi.

Paperi kiertää, edelleen voiko biohajoavan vessapaperin hylsyn laittaa biojätteeseen? Vuoden turhakkeeksikin valitun biohajoavan vessapaperin hylsyn voi laittaa biojätteeseen, ja se hajoaa humukseksi. Hylsyn voi myös laittaa kartonkikeräykseen, silloin sen materiaali käytetään uusien hylsyjen raaka-aineeksi.

miten hävitetään kulunut ja kellastunut suomen lippu? aikansa palvellut, haalistunut ja kellertynyt lippu hävitetään kansallislipun arvon mukaisella tavalla. Lipun voi hävittää polttamalla tai leikkaamalla se pieniksi palasiksi niin, ettei palasista voi tunnistaa lippua. Palat laitetaan muutamassa erässä sekajätteen mukaan. Lippua ei saa haudata maahan eikä mereen.

mihin vanhentuneet (juomakelvottomat) alkoholijuomat? tarkasti tulkiten alkoholi on vaarallinen jäte, eli vanhentunut alkoholi viedään vaarallisen jätteen keräyspisteisiin, esimerkiksi ruskon jätekeskuksen Oivapisteelle. ruskossa alkoholi pakataan muiden liuottimien kanssa ja se kuljetetaan Ekokemille riihimäelle tuhottavaksi.

Käytän lemmikkijyrsijöideni kuivikkeena puupellettiä. Asun nyt rivitalossa ja laitan eläinten jätökset biojätteeseen, mutta mietin, voiko eläinten jätöksiä polttaa takassa? kysymys olikin niin hankala, että siihen tarvittiin asiantuntija-apua. Eila öljymäki Oulun seudun ympäristötoimesta vastaa: Eläinten kuivikkeena käytetty pelletti ei ole enää puhdasta puuta, joten sitä ei jätehuoltomääräysten mukaan saa polttaa kotona tulisijassa. Oikeaa käsittelyä on kompostointi kotona, kuivikepellettien toimittaminen biojätteen mukana Oulun Jätehuollolle kompostoitavaksi tai sitten laittaminen sekajäteastiaan.”

VINKK

tuiKKuJEn mEtAlliHylsyillE koettaa värikäs loppuelämä taiteilijan paletissa. liimaa hylsyt sopivalle alustalle ja täytä joko vesivärinapein tai muulla maalilla. käyttämättömät metallinkeräykseen.

PYÖRRE 1/2012

Olen ymmärtänyt, että paperin ja muovin kierrättämisen kotitalouksissa voi lopettaa, kun jätteenpolttolaitos aloittaa toimintansa. pitääkö tämä paikkansa? Paperin osalta tämä ei pidä yhtään paikkaansa. Jätteenpoltto ei vaikuta kiinteistöjen hyötyjätteiden lajitteluun. rivi- ja kerrostaloissa lajitellaan edelleen paperia, kartonkia, biojätettä, ja isommissa, vähintään kymmenen huoneiston kiinteistöissä, lajitellaan myös lasia ja metallia. kaikki asuinkiinteistöt keräävät sekajätettä. sekajätteen nimi muuttuu ekovoimalaitoksen toiminnan alkamisen jälkeen polttokelpoiseksi jätteeksi. ainoa jätelaji, jonka maksuton vastaanotto lakkaa, on ekopisteiden ja ruskon Oivapisteen muovi. Muovinkeräys loppuu tämän vuoden elokuussa.

Puheenaiheita

Oulu ehdolla

MaailMan älykkäiMMäksi yHtEisöksi Oulu valittiin tammikuussa jatkoon korkeasti arvostetussa maailmanlaajuisessa kilpailussa, jossa etsitään älykkäitä yhteisöjä. kilpailuun osallistui lähes 400 kaupunkia, joista Oulu nousi ainoana Euroopasta seitsemän parhaan finalistin joukkoon.

teksti MaRia ÖfvERstRÖM

atkoon valitut kaupungit edustavat malliyhteisöjä, jotka toimivat menestyksellisesti niin asukkaiden arjessa kuin talouselämän kehityksessä. – Pitkään Oulusta poissaolleena on ollut fantastista huomata, kuinka monipuolisesti täällä on edistytty kuntalaisten palveluiden kehittämisessä. Kehitys- ja tutkimusyhteistyöhön on panostettu laajalti perinteisen telekommunikaatioalan lisäksi myös mm. LifeScienceja CleanTech-saroilla, jolloin ICT-alan huippuosaaminen on saatu konkreettisesti jalkautettua useille elämänaloille, sanoo Oulun kilpailumateriaalin valmistelussa mukana ollut Sari Päivärinta BusinessOulusta. Oulussa omaa palvelurakennetta ja esim. langattomia yhteyksiä pidetään helposti itsestäänselvyyksinä.

– Monet meillä jo arkipäivää olevat asiat ovat kuitenkin vasta useiden kaupunkien visioissa, kertoo tietojohtamisen, tutkimus- ja palvelukehitysryhmän projektipäällikkö Outi Rouru-Kuivala. – Ällistyttävintä on kuitenkin reaktionopeus, jolla asioihin Oulussa tartutaan ja viedään eteenpäin. Oulun vahvuuksia onkin yhdessä tekemisen vahva kulttuuri, jatkaa Päivärinta. ICF:n raati saapuu keväällä Ouluun ja tekee lopullisen arvioinnin paikan päällä. Arvioitsijat käyvät läpi kaikkia kilpailun pääpainoalueet, haastattelevat kaupungin työntekijöitä ja kaupunkilaisia. Voittaja, Vuoden 2012 älykäs yhteisö, valitaan kesäkuussa New Yorkissa. Lue lisää kilpailusta: www.intelligentcommunity.org

Testaa Oulu-tietosi Kysymykset EERo YLitaLo

. Toisen palkinnon vastaanottanut Borys Filist käy 1) Kastellin X) Oulunlahden ) Rajakylän koulua? 3. Jarno Mällisen esikoisromaani on 1) Jälkeenjäämistarina X) Kieroonkasvamiskertomus ) Raiteiltaansuistumissatu?

4. Jarno Mällinen soittaa kitaraa yhtyeessä 1) Bushmill X) Express ) Radiopuhelimet?

7. AC Oulun Randy EdwiniBonsu siirtyy pelaamaan 1) Italiaan X) Ranskaan ) Saksaan?

5. Uuden Oulun konsernihallinnon hallintojohtaja Ari Heikkinen on toiminut aiemmin vihreiden 1) kansanedustajana X) puheenjohtajana ) puoluesihteerinä?

8. Marraskuussa Pohjolan Blues -nimisen CD:n julkaisi oululainen bluesyhtye nimeltään 1) Hoodoo Sauna X) Woodoo Paja ) Yahoo Navetta?

6. Piereskelyn SM-kisoissa Utajärvellä ensi kesänä voiton ratkaisee 1) haju X) taiteellinen vaikutelma ) äänenvoimakkuus?

9. Oulun Ruotsalaisen koulun kellarisalin kattoon tiernapojat maalasi 1) Aukusti Koivisto X) Vilho Lampi ) Åke Mattas?

. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen apulaiskaupunginjohtaja (1.1.2013 alkaen) Piia Rantala on vapaan sivistyön johtajana 1) Espoossa X) Helsingissä ) Vantaalla?

Oikea rivi: X1X /  / 11

. Ahtisaari-päivänä presidentti Martti Ahtisaari luovutti kahdelle koululaiselle 1) Rauhoittaja X) Sovittelija ) Suvaitsija-palkinnon?

ALSTA UUSI P

Erityisnuoriso-ohjaaja simo Kivari otti kameran käteensä ja kertoo Pyörteen lukijoille, miltä työpäivä näyttää Haukiputaalla nuorten parissa.

KAMERA KIERTÄÄ

Juttusarja, jossa seurataan yhden työntekijän päivää hänen itsensä kuvaamana.

”nuorisoalan ammattilaiset auttavat, kun kengässä on kiviä.”

”nuorisopalvelut haukiputaalla mahdollistavat nuorten tarjoamat palvelut heille itselleen…oven molemmin puolin.”

”vapaa-aikakeskus jatuli tarjoaa asiakkaille ja työntekijöille paljon toimivia käytäntöjä, joiden ei soisi häviävän uudessa oulussa.”

”tuntuu parhaalta, ku sä vaan kuuntelet etkä sano tai tee mitään tyhmää siihen väliin.”

Haluatko sinä esitellä Pyörteen lukijoille, millainen sinun työpäiväsi on? Ota yhteyttä: maria.ofverstrom@otavamedia.ﬁ. ”Päihteetöntä juhlaa yläasteikäisille nuorille”

PYÖRRE 1/2012

llä): kivari (keske ohjaaja simo alalla.” la el is Erityisnuorisolta va is kennellä na ”onni on työs

Itella Posti Oy

Itella Green