Issuu

Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n tiedotuslehti

| nro 3 • 2011

o f in

vuoden 2012 hinnat ja maksut

s. 06

pirkanmaan ely opastaa ja tilastoi

s. 08

kiuas matkaa

maailmalle

s. 12

LOHAS tutuksi s.18 Keräyslasista lujaa eristettä s.20 News & statistics in English p. 22

kuva Mikko Haiko

[ t o i m i t u s j o h ta j a lta ]

08 | henkilöt

Kysyimme Pirkanmaan ELYkeskuksen tehtävistä sekä jätelaista ja muista ajankohtaisista kuulumisista. Vastaajina keskuksen kolme asiantuntijaa.

Sekalaisesta keräyslasista, joka ei käy lasin tai lasivillan valmistamiseen, voidaan valmistaa vaahtolasia. Se on laadukas eristemateriaali.

Harvian sähkö- ja puulämmitteisiä kiukaita myydään 70 maahan. Mitä kauemmas kiuas matkaa, sitä huolellisemmin se pakataan.

Pakkausala suhtautuu hyötykäyttöhinnoista päätellen rauhallisesti tulevaisuuteen: toimintaa suunnitellaan ja kustannuksia lasketaan tarkkaan.

| teknologia

| yrit ys

| lukujen tak ana

palstat

04 boksi – uutiset ja tapahtumat 10 finnair l ajittelee ja kierrättää 16 elink aaren mittaus tarkentuu 18 LOhas on l aatua 22 in english Julkaisija Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki. Puh. (09) 616 230, faksi (09) 6162 3100, www.pyr.fi, pyr@pyr.fi Päätoimittaja Annukka Leppänen-Turkula Toimitusneuvost o Annukka Leppänen-Turkula, Marja-Liisa Johansson, Reija Koistinen, Marika Koskimäki, Margareetta Ollila, Tapani SievänenToimitus Otavamedia Oy, Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510 Toimituspääll ikKö Jari Kallio, Kynämies, puh. (09) 1566 8570 TUOTTAJA Ilpo Salonen, Kynämies, puh. (09) 1566 8571 Painopaikka Libris Oy, 2011 Paperi Ympäristöystävällistä paperia. ISSN 1797-4135. PYR Info ilmestyy 3 kertaa vuodessa. Palautetta lehdestä ja osoitteenmuutokset osoitteeseen pyr@pyr.fi Pyr info -näköislehti www.digipaper.fi/pyr

Pakkaajat ja pakattujen

tuotteiden maahantuojat saivat jätelain myötä lisää haasteita. Runsaassa kahdessa vuodessa on ratkaistava, miten kansalaisille saadaan kyllin kattava käytettyjen pakkausten palautusmahdollisuus. PYR ja tuottajayhteisöt tekevät parhaansa, jotta uusi järjestelmä toimisi tehokkaasti, ilman päällekkäisiä toimintoja ja moninkertaisia maksuja. Viime keväänä tehty yrityskuvatutkimus osoitti, että moni pakkaaja ei tunne hyötykäyttöön liittyvää lainsäädäntöä eikä tiedä PYRin olevan elinkeinoelämän oma yritys tuottajavastuuasioiden hoitamista varten. Niinpä tehostamme viestintäämme. Tutkimus paljasti myös, että valtaosa pakkaustietoja PYRille ilmoittavista henkilöistä käyttäisi sähköistä ilmoituslomaketta, jos sellainen olisi olemassa. Kun runsaat viisi vuotta sitten koekäytimme tällaista lomaketta, vain noin 10 prosenttia pilottiyrityksistä halusi käyttää sitä. Lomakkeen kehitys on jo aloitettu, mutta sen valmistuminen vie vielä aikaa, koska pakkaustiedot ovat luottamuksellisia ja haluamme järjestelmästä turvallisen. PYRissä tämä vuosi on toimittu samoin maksuin kuin viime vuosi, mutta nyt joudumme niitä hiukan korottamaan. Tuottajayhteisöjen hyötykäyttöhinnat ovat edelleen muun Euroopan hintoihin nähden edullisia. Vasta parin vuoden kuluttua näemme uuden jätelain todellisen hinnan. Annukka Leppänen-Turkula

ORGANISATION CERTIFIED BY

ISO 9001

[ T i l a n n e k at s a u s ]

o f in

Tavoitteena teho ja selkeys PYR ja tuottajayhteisöt taustavoimineen ovat

Pakkausten osalta hyvä järjestelmä voisi olla

jo pitkään neuvotelleet viranomaisten ja useiden jätealan toimijoiden kanssa siitä, että Suomeen saataisiin ympäristön, yritysten ja ihmisten kan nalta järkevä käytettyjen pakkausten palautusjär jestelmä. Vihdoinkin voi todeta, että olemme yh dessä saaneet tuloksia aikaan. Uuteen jätelakiin liittyvien pakkausasetusten laatiminen siirtyy ensi syksyyn, osittain siksi, että viranomaiset odottavat tuloksia niin kutsutusta Ekopistehankkeesta. Sen tarkoitus on hankkia taustatietoa sekä viranomaisille asetusten valmis telua varten että meille itsellemme vastaanotto pisteverkoston rakennetta miettiessämme. Tavoit teena on parantaa kuluttajien mahdollisuuksia pa lauttaa käytöstä poistettuja, tuottajavastuun pii riin kuuluvia tuotteita tuottajien järjestelmään. Näitä tuotteita ovat esimerkiksi pakkaukset ja energiansäästölamput. Lisäksi tavoitteena on edis tää näiden tuotteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä jätelain ja tuottajavastuun edellyttämällä tavalla. Ekopistehankkeen tutkimusvaihe käynnistyy tammikuussa Tampereella ja Kuopiossa, ja se jat kuu ensi syksyyn. Kokeilujakson aikana selvite tään muun muassa, miten hyvin ihmiset lajitte levat pakkausjätteensä ja millaista materiaalia ja kuinka paljon sitä palautuspisteisiin kertyy. Pa lautuspisteet sijaitsevat kauppojen läheisyydes sä. Tuloksia käytetään apuna, kun tehdään pää tökset valtakunnallisen palautuspisteverkoston laajuudesta.

sellainen, jossa puhtaita materiaaleja saadaan kier rätykseen juomapakkausten panttijärjestelmän kautta. Muita pakkauksia varten olisi kauppojen läheisyydessä sijaitsevia Ekopisteitä. Tiheillä kau punkialueilla puolestaan olisi kiinteistökeräystä ja sen täydennyksenä aluekeräyspisteitä tarkoin harkituilla paikoilla. Osa käytetyistä pakkauksista olisi yhä kotitalousjätettä. Suuri osa puhtaasta kierrätettävästä materiaa lista tulisi edelleen kaupoista ja teollisuudelta. Kuluttajilta kierrätettävät materiaalit kerättäisiin sieltä, mistä ne on kustannustehokkaasti saatavis sa niin puhtaina, että niitä voidaan käyttää uusien tuotteiden raaka-aineina. Muu pakkausjäte ohjat taisiin hyödynnettäväksi energiana, kuten kier rätyskelvottomat makkara- ja juustopakkaukset osana poltettavaa kotitalousjätettä. Vastaanotto pisteitä olisi siellä, missä kulkee päivittäin paljon ihmisiä, esimerkiksi ostospaikkojen lähellä.

suutena, jossa toisaalta huomioidaan eri jätelajit, materiaalit, keräysmenetelmät, toimijat ja yhteis kuntarakenteet ja toisaalta kuluttajat sekä elinkei noelämä jätteen tuottajina. Tehtävä ei ole helppo, sillä pelkästään tuottajavastuu jakaa jätehuollon osiin.

Useita polttolaitoksia on toiminnassa, raken teilla ja suunnitteilla, ja jopa tuleva lainsäädäntö orgaanisen aineen kaatopaikkakiellosta ohjaa ma teriaalivirtoja hyödynnettäväksi energiana. Siinä virrassa pakkausjäte on hyvää materiaalia ener gian ja sähkön tuotantoon. Kuluttajienkin tulisi ymmärtää, että käytettyjen pakkausten hyödyn täminen energiaksi on yhtä järkevää kuin kierrä tys materiaalina ja oikein suunniteltuna jopa pa rempi vaihtoehto. Ympäristön kannalta olisi hyvä miettiä tarkoin, mikä osa pakkausjätteistä kierrätetään ja mikä osa ohjataan energiaksi. Pitää muistaa myös, että pak kausjätteiden maksuton keräys on mahdottomuus – hinta näkyy viimeistään pakattujen tuotteiden hinnoissa.

kuvitus Atte Lakinnoro

Jätehuoltoa pitäisikin tarkastella kokonai

”

Käytettyjen pakkausten hyödyntäminen energiaksi on yhtä järkevää kuin kierrätys materiaalina.

Annukka Leppänen-Turkula

i s k o B [ uutiset & tapahtumat ]

kuva Ian Enness

Jätteet putkeen

myös Helsingissä Helsingin kaupunki rakentaa Jätkäsaaren ja Kala sataman uusille asuinalueille jätteiden putkikeräys järjestelmät. Vastaava laitteisto on jo asennettu Espoon Suurpeltoon. Uuteen jätehuoltojärjestelmään liitetään alueiden kaikki asuin-, liike- ja palvelukiinteistöt. Teräksinen,

halkaisijaltaan 400–500 millimetrin putki kiertää ka tuverkostossa ja kuljettaa jätteet runkoputken kautta keräysasemalle. Pihoille tai jätehuoneisiin ei tarvita jätesäiliöitä. Uusi järjestelmä vähentää huomattavasti roskaautoliikennettä ja parantaa siten piha-alueiden tur vallisuutta. Myös ympäristökuormitus vähenee. Asukkaat vievät lajitellut jätteensä taloyhtiön ke räyspisteeseen, joka sijaitsee yleensä pihalla tai käytä vän seinässä. Sekajäte, biojäte ja paperi imetään la jeittain kuljetusputkeen, ja ne päätyvät keskusaseman kontteihin ja puristimiin. Isojen pahvipakkausten, metallien, lasien ja on gelmajätteiden keräys järjestetään erikseen kortteli kohtaisiin keräyshuoneisiin. ❏

Pienellä merkillä voi olla suurikin merkitys PYR-merkin käyttö on tasaiseen tahtiin lisääntynyt. Merkki viestii, että yritys on rekisteröitynyt PYRiin ja huolehtii markki

Lajitellut jätteet viedään keräyspisteisiin, josta ne siirtyvät keskusasemalle alipaineella. Yläkuvan piste sijaitsee Lontoon Wembleyn kaupunginosassa.

noille toimittamiensa pakkausten hyöty käytöstä lainsäädännön mukaisesti. Se ker too myös siitä, että yritys kantaa vastuuta ympäristöstään. Merkin käyttökohteita ovat yritysten nettisivut, pakkaukset ja paino tuotteet. Kerrattakoon vielä, että merkin käyt tämiseen liittyviä sääntöjä muutettiin vii me keväänä. PYR ei enää rajoita yksivärisen

merkin väriä, vaan rekisteröityneet yritykset saavat käyttää merkkiä sen värisenä kuin haluavat. Monivärisen merkin värisävyt on edel leen tarkoin määritelty säännöissä, ja nii tä tulee noudattaa. Sääntömuutos tehtiin, koska moni yritys halusi painattaa merkin jollain muulla kuin säännöissä mainituilla väreillä. ❏

ho kuva iStockp to

Palauta vuoden 2011 pakkaustiedot ajoissa PYR lähettää tuttuun tapaan tammikuussa yritysten PYR-yhteys henkilöille vuoden 2011 pakkaustietojen ilmoituslomakkeen täytet-

Joulukorttirahat Puhdas Itämeri -hankkeisiin

täväksi. Tietojen viimeinen palautuspäivä on 30.3.2012. Ruuhkan helpottamiseksi PYR toivoo yritysten lähettävän lomak keen täytettynä hyvissä ajoin ennen viimeistä palautuspäivää. Pakkaustiedot vuodelta 2011 on hyvä ilmoittaa heti, kun ne on saatu kootuksi. Ilmoituslomake on heti vuoden 2012 alussa ladattavissa PDFtiedostona PYRin verkkosivustolta www.pyr.fi. Sivustolla voi syöttää tiedot lomakkeelle, ja tämän jälkeen sen voi tulostaa. Tulostetun lomakkeen voi skannata ja lähettää sähköpostin liite tiedostona. Vaihtoehtoisesti sen voi myös postittaa tai faksata PYRiin. Tietojen lähettäjän tunnistamiseksi on tärkeää, että lomakkeeseen merkitään PYR-asiakasnumero tai yrityksen Y-tunnus ja nimi sekä lomakkeen täyttäneen henkilön yhteystiedot. ❏

PYRin henkilöstö kiittää lämpimästi kaikkia jä-

senyrityksiään ja yhteistyökumppaneitaan hyvin sujuneesta yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana ja toivottaa kaikille oikein Hyvää Joulua ja Menestystä Uudelle Vuodelle. Joulukorttien lähettämisen sijaan olemme tänäkin vuonna auttaneet Itämerta tukemalla Puhdas Itämeri -hankkeita. ❏

Aaltopahvi Suomessa 100 vuotta

ja jäykkä. Keksinnössä hyödynnetään holvimuotoa, jonka kestävyys on tunnettu rakennustekniikassa vuosituhansia. – Kyseessä on maailman yleisin pakkausmateriaali. Aaltopahvin valmistuksessa käytetään uusiutuvia luonnonvaroja, ja se on sataprosenttisesti kierrätettävää, mainitsee Aaltopahviyhdistyksen toiminnan johtaja Eija Jokela. ❏ Lähde: www.aaltopahvi.fi

Pakkaustutkimus – PTR ry järjestää Pakkaustutkimuspäivän torstaina 22. maaliskuuta Helsingissä Kansallismuseon audito riossa. Tavoitteena on välittää ajankohtaista tietoa ja uusinta

kuva Atte Lakinnoro

Aaltopahvi on viettänyt kuluvana vuonna juhla vuotta: sen valmistus Suomessa alkoi 1911. Ensimmäistä kertaa aallotettua paperia oli käytetty Englan nissa hatun hikinauhassa jo 1856. Pakkauskäyttöön aaltopahvi tuli 1871 eli 140 vuotta sitten. Aluksi sitä käytettiin lasipullojen kääreenä ja pehmikkeenä. Ensimmäinen aaltopahvilaatikko valmistettiin 1894. Aaltomaiseksi taivutettu, yhteen tai kahteen suoraan pintakartonkiin liimattu kartonkikerros on luja

Luvassa tiivis tutkimuspäivä osaamista. Päivä on tarkoitettu pakkauksia hyödyntäville yrityksille, kaupalle, alan tutkijoille sekä muille pakkausketjun toimijoille. Kevään 2012 teemana on Liiketoimintaa designista ja teknologiasta. Toimitusjohtaja Magareetta Ollilan mukaan luvassa on pakkausalan ja sitä sivuavien alojen menestystarinoita. – Viime keväänä Pakkaustutkimuspäivä koettiin erittäin onnistuneeksi: esityksiä oli laaja-alaisesti sekä tutkimuslaitoksista että yrityksistä, ja ne tarjosivat paljon hyödynnettävää uutta tietoa. Viimeksi osallistujia oli noin 70, ja määrän odotetaan kasvavan. Ollila kertoo, että hyvien kokemusten innostamana Pakkaustutkimuspäivä järjestetään tästä lähin vuosittain. ❏

lukujen takana

Teksti Ilpo Salonen | kuva Atte Lakinnoro

Pientä varautumista

Tulevaisuuteen Pakkausala suhtautuu hyötykäyttöhinnoista päätellen rauhallisesti tulevaisuuteen: tulevien vuosien toimintaa suunnitellaan ja toiminnan vaatimia kustannuksia lasketaan tarkkaan.

uoden 2012 hintojen merkittävimmät – Olemme jääneet jälkeen yleisestä hintakehityksestä. muutokset ovat metallipakkausten hyö- PYR myös tekee pakkaajien ja pakattujen tuotteiden tykäyttöhintojen nousu ja aaltopahvipak- maahantuojien puolesta erilaisia selvityksiä valmistaukausten lasku. PYR Oy:n toimitusjohta- duttaessa uuden jätelain asettamiin vaatimuksiin. Seljan Annukka Leppänen-Turkulan mu- vityksiä tarvitaan, jotta järjestelmästä saadaan mahdolkaan tuottajayhteisöt eivät ole lähteneet lisimman kustannustehokas. nostamaan hintoja perusteettomasti, vaan Laki tulee voimaan toukokuussa 2012 ja seuraavat tilanteen kehitystä. lain tuottajavastuuluku toukokuussa 2013. – Minkäänlaista ”paniikkia” ei hyötyPakkausten vastaanottoverkostoa koskeva käyttöhinnoissa näy, hän tiivistää. vaatimus puolestaan astuu voimaan toukoAlan suuri kysymys on edelleen uuden Talouden kuussa 2014. jätelain soveltaminen ja sitä koskevien – Vuosien 2012 ja -13 aikana pakkausten vaihtelut asetusten valmistelu. Myös kotimaiset ja osalta toimitaan vanhojen asetusten munäkyvät kansainväliset talousvirtaukset heijastuvat kaisesti. Samalla toimintaa suunnitellaan ja pakkausten rakennetaan niin, että toukokuussa -14 toisuoraan pakkausalaan. – Muutoksiin varautuminen tarkoittaa minta on edelleen lain mukaista, mutta silhyötyloin kyseessä on uusi laki ja pakkausasetus. mahdollisuuksien ja uhkien kartoittamista käytössä ja analysointia sekä suunnitelmien laadinJätelakiin liittyviä asetuksia valmistelviiveellä. taa niiden varalta. Ensi vuosi ei vielä riitä laan ympäristöministeriössä. Leppänenmuutoksiin sopeutumiseen tai ratkaisujen Turkulan mukaan sieltä on viestitetty, että etsimiseen, sillä tietoja vasta haetaan ja tehdään tar- pakkauksia koskeva asetus on odotettavissa syksyllä vittavia selvityksiä toiminnan suunnittelun taustaksi. 2012. Leppänen-Turkula korostaa, että sekä PYRin, pakkausalan tuottajayhteisöjen että pakkaajia edustavien Kuitupakkauksissa laskua ja nousua liittojen ja kaupan on panostettava yhä tiiviimmin yh- Taloudelliset nousut ja laskut heijastuvat käytettyjen teistyöhön, jotta ala pystyy vastaamaan vaatimuksiin pakkausten kierrätykseen ja muuhun hyötykäyttöön pienellä viiveellä. Leppänen-Turkulan mukaan kanajallaan. sainvälisten markkinoiden vaikutukset näkyvät ehkä Tulevaisuuteen varaudutaan selvimmin aaltopahvin hyötykäyttöhinnoissa: vuonna PYR Oy:n liittymisja vuosimaksut nousevat jonkin ver- 2011 taloustilanne oli kohtalaisen hyvä, ja aaltopahvilran. Leppänen-Turkula mainitsee tärkeimmäksi syyksi la oli kysyntää. Aaltopahvin hyötykäyttömaksu aleni jo toisena vuosen, että yhtiö on toiminut samoilla maksuilla jo pari vuotta. tena peräkkäin, nyt puolitoista euroa tonnilta. Kuitu-

”

Tuottajayhteisöjen hyötykäyttöhinnat 2012 Materiaali

hk-maksu €/tonni + alv

Aaltopahvi

3,5

Teollisuuskääreet ja -säkit

18,0

Hylsyt

18,0

Kartonkipakkaukset ja paperikääreet

25,5

Nestekartonkipakkaukset

35,0

Muovipakkaukset

21,0

KMP-järjestelmän muovipakkaukset

kierrätys Oy:n toimitusjohtajan Juha-Pekka Salmen mukaan materiaalin vahva tase ja kassa kestävät myös mahdollisia markkinahäiriöitä. – Nestekartonkipakkausten hyötykäyttömaksut puolestaan säilyvät ennallaan. Kassavirta on tasainen, ja valmistelemme yhteistyössä PYRin kanssa nestekartonkipakkauslaskutuksen hallittua virtaviivaistamista. Näin se vastaisi muiden kuitupakkausten mallia. Nestekartonkipakkausten osalta varaudutaan samalla markkinahäiriöihin. Sama koskee kartonkipakkauksia ja paperikääreitä: niiden hyötykäyttömaksu nousee pari euroa per tonni. – Hintojen nostolla vahvistamme vakavaraisuutta, Salmi mainitsee.

Alumiinipakkaukset

24,0

Tinapeltipakkaukset

24,0

Teräspakkaukset

5,0

Pantilliset juomatölkit (metallia)

Pantilliset lasipullot

Pantittomat lasipakkaukset

10,0

Puupakkaukset

0,4

Muut

PYR Oy:n liittymisja vuosimaksut 2012

Laki tuo selkeyttä

– Lähitulevaisuus on vähintäänkin mielenkiintoinen: talous yskii, kierrätysmateriaalien markkinat sahaavat ja hidastuvat, ja EU-maissa tehdään sisäpolitiikkaa maailmantalouden kustannuksella. Salmi mainitsee, että uusi jätelaki teettää tuottajayhteisössä runsaasti töitä. Hän on kuitenkin tyytyväinen siitä, että se samalla selkeyttää vastuita ja valtaa. – Miten me sopeudumme ja kehitymme? Kolme tärkeintä asiaa ovat hyvät kumppanit, hyvät kumppanit ja hyvät kumppanit sekä heidän kanavansa, Juha-Pekka Salmi summaa.

–

Yrityksen toimipaikan liikevaihto (M €)

ABCD >17

1,7–17

1,0–1,7

<1,0

Toimipaikkakohtainen liittymismaksu 2012 (€ + alv)

223

155

Toimipaikkakohtainen vuosimaksu 2012 (€ + alv)

677

447

223

Korotus 10 % kaikissa maksuluokissa sekä liittymis- että vuosimaksuissa. Konsernialennus 20 %.

Teksti Ilpo Salonen | kuva Mika Kanerva

Miksi Suomeen tarvittiin uusi jätelaki?

Jätealan lainsäädännön kokonaisuudistus tuli ajankohtaiseksi, kun EU:n jätedirektiivi tuli saattaa voimaan jäsenmaissa ja ajanmukaistaa jätealan lainsäädäntö vastaamaan nykyisiä jäte- ja ympäristöpolitiikan painotuksia sekä EU-lainsäädännön vaatimuksia. Aiempaan, 1994 voimaan tulleeseen lakiin oli tehty parikymmentä muutosta, joten jätelaki oli aika pirstaleinen ja hankalasti luettava. Lisäksi uudistuksen yhteydessä tarkistettiin, että säädöshierarkia ja laissa olevat valtuudet säätää asetuksia ovat kauttaaltaan nykyisen perustuslain mukaisia.

Pirkanmaan ELY-keskus on jäte- ja kierrätysalalla tuttu toimija – ainakin nimenä. ely-keskuksen asiantuntijat kertovat, miten pirkanmaa valvoo, ohjaa ja tilastoi maahantuojien ja valmistajien vastuulla olevaa jätehuoltoa.

Mikä osa PIR-ELY:llä oli jätelain valmistelussa?

PIR-ELY oli edustettuna sekä Jälki-työryhmässä että sen asettamassa tuottajavastuujaostossa. Lisäksi meiltä oli ”lainassa” yksi lakimies työryhmän sihteerin tehtävissä. Toimitimme ympäristöministeriölle sen pyynnöstä tilastotietoja muun muassa kerätyistä jätemääristä ja keräysverkkojen laajuudesta.

Miten uusi jätelaki tulee vaikuttamaan Suomessa?

Jos tuottajavastuusta puhutaan, vastuiden selkiytyminen antaa kaikille toimijoille entistä lakia paremmin tiedon omista velvoitteista ja oikeuksista. Tämä antaa hyvän pohjan eri toimijoiden yhteistyölle tuottajavastuun alalla. Lisäksi valvonnan kannalta uusi laiminlyöntimaksu parantaa mahdollisuuksia puuttua nopeammin rekisteröinnin ja raportoinnin laiminlyönteihin. Tuottajavastuuseen tulleet muutokset ovat kokonaisuutena katsoen kuitenkin suhteellisen pieniä.

Mikä ELY? Mitä mieltä Pirkanmaan ELY-keskus on jätelaista?

Jätelaki on laaja kokonaisuus, mutta tuottajavastuun osalta uudistuksessa edellytettiin muun muassa eri toimijoiden vastuiden, velvollisuuksien ja oikeuksien selkiyttämistä. Lisäksi tavoitteina oli valvontakeinojen kehittäminen sekä riittävän jätehuollon palvelutason ja jätehuoltoketjun toimivuuden varmistaminen koko maassa. Uusi jätelaki on mielestämme onnistuneesti ratkaissut näitä haasteita verrattuna vanhaan jätelakiin.

Jätelaki oli valtava työ, joka kesti lähes koko hallituskauden. Asetettu jätelakityöryhmä eli Jälki-työryhmä kokoontui lähes 50 kertaa, ja eri tahoja kuultiin hyvin laajasti. Asiasta tehtiin useita taustatutkimuksia, ja lakiehdotuksesta saatiin yli 150 kannanottoa ja lausuntoa. Ympäristöministeriö teki pienin resurssein hyvää työtä. Uusi jätelaki oli osa oikeusministeriön paremman sääntelyn ohjelmaa, ja myös sieltä tullut palaute oli positiivista.

Mikä on ympäristöministeriön ja PIR-ELY:n tehtäväjako esimerkiksi jätelain osalta?

Perusjako on se, että ministeriö valmistelee lait, osallistuu direktiivivalmisteluun ja toimii ohjaus-, seuranta- ja kehittämisviranomaisena. Lakien toimeenpano, tulkintakysymykset ja valvonnan kehittäminen ovat valvovan viranomaisen päävastuulla, tietysti tarvittaessa yhteistyössä ministeriön kanssa. Tuottajavastuussa PIRELYlle on kuitenkin erikseen laissa säädetty tuottajavastuuta koskevien tehtävien valtakunnallinen ohjaus ja edistäminen. Lisääntyykö PIR-ELY:n henkilöstö vai pärjätäänkö nykyisellä?

Tällä hetkellä ei ole tiedossa muutoksia henkilöstömäärään.

Antaako uusi jätelaki teille nykyistä enemmän valtuuksia vapaamatkustajien käsittelyyn?

Valtuudet eivät varsinaisesti kasva, mutta uutena valvontakeinona jätelakiin tuli niin sanottu laiminlyöntimaksu, jonka avulla kehotusta hoitaa asiat kuntoon voidaan tehostaa. Odotatteko EU:sta jotain uutta lainsäädäntöä lähiaikoina?

Tällä hetkellä suurimmat EU:sta tulevat direktiivimuutokset koskevat sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajavastuuta. Muutoksen sisältö ei vielä ole tiedossa. Komission työryhmissä käsitellään kuitenkin koko ajan myös direktiivien tulkintakysymyksiä sekä esimerkiksi raportointiohjeita.

Millaiselta PIR-ELY:n tulevaisuus näyttää?

PIR-ELY on kokonaisuus, josta tuottajavastuu on hyvin pieni osa. Tuottajavastuuta koskevat samat haasteet kuin valtion aluehallintoa yleensäkin.

Tuomo Aunola, ylitarkastaja

Hoidan pakkausten ja juomapakkausten tuottajavastuuvalvontaa. Lisäksi valvon pantillisten juoma pakkausten palautusjärjestelmiä sekä juomapakkausten seurantatietojen käsittelyä ja tilastointia. Tehtäviini kuuluu myös alueellisen jäte- suunnitelman toimeenpanon edistäminen Pirkanmaan osalta.

Millaiset ovat toimenkuvanne ja vastuualueenne?

Teemu Virtanen, valvontapäällikkö

Vastuualoinani ovat sähköja elektroniikkalaitteet sekä romu ajoneuvot. Toimin lisäksi tuottajavastuun valvontapäällikkönä ja ratkaisen tuottajavastuuseen kuuluvat valvonta-asiat. Osallistun yksikön toiminnan suunnitteluun ja toimin yksikön päällikön toisena sijaisena.

Jonna Paatonen, ylitarkastaja

Hoidan renkaiden tuottaja vastuuvalvontaa sekä osallistun pakkausten ja keräyspaperin valvontaan. Lisäksi vastuullani on usean tuottajavastuualan, kuten pakkausten ja pakkausjätteiden seurantatietojen käsittely, tilastointi ja raportointi Euroopan komissiolle. Ylläpidän myös tuottajavastuun nettisivuja.

trendi

Teksti Laura Heikkinen | kuvat Finnair

entomatkustajana tulee harvoin mieleen, mistä materiaaleista ateria tarjoillaan, mitä jätteille tapahtuu ja minne ne koneestakulkevat. Sen sijaan lentoyhtiöissä tätä on mietitty tarkkaan. Lentotoimintaa ohjaavat kansalliset ja kansainväliset viranomaissäädökset määrittelevät pitkälti laatu-, hygienia- ja turvallisuus- sekä ympäristövaatimukset aterioille, pakkauksille ja kierrätykselle. Toimintaa ohjaavat lisäksi lentoliiketoiminnan lainalaisuudet, kuten toiminta ilmassa ahtaissa tiloissa, painorajoitukset sekä liikkuvuus. Olennaista keveys

– Jatkuvan ympäristötyön ja tuotekehityksen avulla olemme onnistuneet pienentämään jätemääriä ja lisäämään jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä. Jätteiden lajittelussa olemme

tarkkoja, Finnair Cateringin laatupäällikkö Kolmioleiville on kehitetty biohajoavat karMia Haavisto kertoo. tonkiset paketit, joissa on sokeriruo’on jätLentoliikenteelle haetaan pakkauksia ja teestä valmistettu ikkunakalvo. Ne voi taitelmateriaaleja, jotka ovat mahdollisimman ke- la pieniksi ja kierrättää. Myös lasi ja muovi kierrätetään. Pantittoveitä, vähän tilaa vieviä, helposti liikuteltavia, tarjoiltavia ja hävitettäviä. Uumista muovisista vesipulloista saadaan muoksia innovaatioita etsitään koko kaamisen jälkeen uusiomuovia, jota voi käyttää vaikkapa sählypallojen raaka-aineena. ajan maailmalta ja mietitään, soveltuvatko ne omaan käytSekajätteen töön. Kierrätyksen Kylmille salaateille on kehi- osuus osuus kasvussa tetty uusi pakkaus, suorakaiTuristiluokkien ateriat Finn keittiöiden teen muotoinen ”pahvivene” airin koneisiin toimittava Finneli kartonkinen alusta, johon jätteestä on catering on parin viime vuoden mahtuu myös sämpylä. Nämä yksi prosentti. aikana onnistunut supistamaan pakataan ohueen muovikalsekajätteen määrän keittiöisvoon, joka on kevyt, tuottaa vain vähän ros- sään yhteen prosenttiin kaikesta jätteestä. kaa ja soveltuu energiajätteeksi. Vastaavaa nä- Kuukausittainen määrä on pysytellyt tänä kee kaupoissa esimerkiksi pakattujen salaat- vuonna noin 500 kilossa. Loput jätteistä ovat tien suojina. biohajoavaa, kierrätettävää tai energiajätettä.

Taivaallinen keittiö

”

kierrät

Lentoliikenteen kasvu on lisännyt sekä ilmassa nautittavia aterioita että niistä syntyvän jätteen määrää. Tämä vaatii kierrätykseltä erityisjärjestelyjä.

– Kahdessa vuodessa sekajäte on vähentynyt noin 70 prosenttia. Tähän on päästy kovalla, pitkäjänteisellä työllä, henkilökunnan kouluttamisella ja oikeilla valinnoilla, Finncateringin laatupäällikkö Minna Nurvo toteaa. Finnair Catering taas hoitaa ateriat bisnesluokan matkustajille. Yhtiön ruoanvalmistuksesta, lentojen ruokatarjoilusta sekä lentokonesiivouksesta syntyvä vuotuinen jätemäärä on noin 3 000 tonnia, josta on saatu hyödynnetyksi energiana tai materiaalina lähes 60 prosenttia. Sekajätteeksi menee reilut 10 prosenttia. – Loput on kansainvälistä ruokajätettä, jonka määrään yhtiö ei juurikaan pysty vaikuttamaan. Sen kierrätystä säätelee sivutuoteasetus: EU:n ulkopuolelta tuleva ruokajäte ja kaikki tarjoiluun käytetyt, ruokaa koskeneet materiaalit on varastoitava ja kuljetettava erikseen

tää

sekä toimitettava kaatopaikalle tai polttolaitokseen. Tavoite on, että näin vältytään epidemioilta ja ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen ruokajätteiden välityksellä, Nurvo kertoo. Lentoasemille vähän jätettä

Salaattiannosten tarjoiluun soveltuva kartonkinen ”vene” on kevyt käsitellä ja helppo kierrättää.

Lentoasemilla jätehuolto on järjestetty kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. – Lentokoneista jätettä tulee lentoasemille jonkin verran, mutta näitä määriä ei tilastoida erikseen. Poikkeuksena on EU-alueen ulkopuolelta tuleva jäte, joka EU-säädösten mukaisesti tulee käsitellä erillisenä muusta jätteestä. Nämä määrät ovat vähäisiä, sillä lentoyhtiöt kuljettavat jätteet takaisin lähtömaahan, kertoo ympäristöasiantuntija Tuija Hänninen lentokenttiä hoitavasta Finaviasta.

Lentotoiminta Finnair Catering = Finnairin tytäryhtiö, joka valmistaa ja huolehtii Finnairin bisnesluokan ruoka-, juoma- ja tarviketoimituksista Suomessa sekä palvelee asiakaslentoyhtiöitä. Finncatering = Finnair Cateringin tytäryhtiö, elintarvikealan

monitoimiyritys, joka valmistaa annoksia ja tuotteita Finnairin turistiluokkaan, muille lentoyhtiöille, kahviloille, ravintoloille ja kaupan tarpeisiin. Finavia ylläpitää ja kehittää Suomessa 25 lentoaseman

verkkoa sekä maan kattavaa lennonvarmistusjärjestelmää.

Teksti Maija Kajanto | Kuvat Hanna-kaisa hämäläinen, harvia ja iStockphoto

Löylyjen matkassa Kun tervalepästä tehdyt lauteet ja massiivinen puulämmitteinen kiuas matkaavat Muuramesta kohti Keski-Eurooppaa, ollaan aidosti suomalaisen bisneksen äärellä. Harvian perheyritys on kasvanut vuosikymmenten aikana isoksi tekijäksi. Kaiken keskipisteenä on löyly.

H Tuotantopäällikkö Arto Pirhosen sytyttämät kuivat puut leimahtavat iloisesti liekkiin ja alkavat lämmittää kiuaskiviä.

arvialla erilaisten kiukaiden ja saunatuotteiden monipuoliseen maailmaan voi uppoutua. Kun yritys valmistaa kymmeniä mallisarjoja erilaisia kiukaita ja saunatuotteita, tarvitaan myös yhdistävä tekijä. – Kiukaisiin pätee vähän sama kuin autotehtaisiin. Voit tilata esimerkiksi Mondeon jonkin mallin ja siihen tietynlaisen ratin tai toisenlaisen vaihdekepin nupin, mutta siitä huolimatta auto on Mondeo. Samaan tyyliin eri kiuasmalleja on kymmeniä, mutta Harvia-malleja kaikki, johtaja Kullervo Harvia toteaa. Perheyritys Harvia Oy on valmistanut kiukaita jo kuusi vuosikymmentä. Tavaramerkkinä toimivat sylinterin muotoiset kiukaat, joissa kivet lepäävät teräskehikossa. Malli on uudistanut perinteistä kiuasajattelua, ja isot kivimassat lupaavat makoisia löylyjä. – Sähkökiukaita löytyy 22 mallisarjaa, puulämmitteisiä 33 mallisarjaa. Jokainen sarja pitää sisällään eri tehoisia malleja, ja jokainen niistä omia muunnelmiaan, tuotantopäällikkö Arto Pirhonen kertoo.

Näin tarjotaan jokseenkin jokaiselle jotakin, tarvitaanpa tehoa vähän tai paljon. – Pienimmät kiukaat on suunniteltu alle neliömetrin kokoiseen tilaan, ja niihin mahtuu vähemmän kuin pussihousuntaskullinen kiviä. Lämmitystehoa nämä kiukaat vievät saman verran kuin hiustenkuivaajan käyttö. Isoimmat sähkökiukaat taas ovat 33 kilowatin tehoisia ja niitäkin joudutaan laittamaan jopa kaksi kappaletta uimahallien saunoihin. Sillä teholla lämmittäisi jo kymmenen omakotitaloa, Kullervo Harvia havainnollistaa. Kun luetteloon lisätään kylpyhuoneisiin asennettavat pikkusaunat, höyryhuoneet ja infrapunasaunat sekä pienemmät ja isommat saunatuotteet, eivät Muuramessa valikoimat aivan heti lopu kesken. Pahvia ja puuta

Suomessa on valtava saunakanta, ja niinpä iso osa kiukaista menee remonttikohteisiin. Isoimmat ruuhkahuiput sijoittuvatkin usein joulun ja juhannuksen alle, kun juhlapäiviä varten halutaan paremmat löylyt, kauniimmat lauteet tai uusi takkasydän. >>

Kierrätys kunniaan Kun kiukaita ja saunatarvikkeita on lykätty maailmalle jo yli puoli vuosisataa, on matkalle mahtunut monta muutosta.

Johtaja Kullervo Harvia esittelee aalto pahvipakkauksia, joilla tehtaan tuotteet saadaan turvallisesti perille.

Kiuas on yksittäiselle kuluttajalle tärkeä investointi, ja uuden kiukaan on tarkoitus sihahdella kotona tai mökillä vielä vuosien päästä. Niinpä jokaisen ostajan on saatava laatua – ja tuotteen on tultava perille ajallaan, ehjänä ja kaikki osat tallella. – Tuote pitää saada säilymään ehjänä koko kuljetusketjun ajan tehtaalta kuluttajalle. Toisaalta tuotteita ei myöskään kannata ylipakata, koska kiukaat eivät tuotteena ole herkimmästä päästä vaurioitumaan. Pakkauksen suunnitteluun kannattaa panostaa. Silloin saadaan niin taloudellisesti kuin ekologisestikin kestävä kokonaisuus. Tuotteiden koko ja paino sanelevat pakkaustavan. Kiukaat pakataan pääsääntöisesti aaltopahviin. Painavimpien puulämmitteisten kiukaiden ja takkasydänten alle laitettu puulava tukevoittaa pakkaukset ja mahdollistaa koneellisen käsittelyn tehtaan trukeista asiakkaan peräkärryyn nostamiseen saakka. – Aaltopahvi on ajan kanssa hyväksi havaittu pakkausmateriaali, saatavuus on hyvä ja sillä on varmat toimittajat. Pahvin kierrätysjärjestelmä on luotu sellaiseksi, että pakkaukset ovat helposti kierrätettävissä, mikä on kuluttaja-asiakkaille merkittävä asia, tuotantosuunnittelija Ari Paananen tietää. Ylipakkaamisen välttäminen on sekä taloudelli-

nen että ekologinen kysymys. Yhä enemmän mukana kuvioissa ovat myös ulkonäkötekijät. Harvian brändille tämä tarkoittaa ennen kaikkea yleistä tyylikkyyttä, joka näkyy kaikessa tekemisessä. – Pakkaukset menevät rautakauppoihin ja ovat siellä asiakkaiden nähtävinä. Jos pakkaus on huono, ei kukaan usko, että sisällä on laatutuote. Lähtökohta on, että kaikki yrityksen materiaalit esitteistä alkaen ovat siistejä ja hyvännäköisiä. Laadun pitää näkyä läpi koko tuotantoprosessin, Kullervo Harvia muistuttaa. Kiukaat maailmalla

Jotta haasteet eivät loppuisi kesken, tuotteiden pakkaaminen riippuu myös maasta, mihin niitä toimitetaan. Ja kun kiukaat kelpaavat lähes 70 maahan Afrikkaa myöten, saadaan joskus miettiä, pitäisikö aaltopahvia olla toinenkin kerros. – Tiettyihin maihin tuotteet joudutaan pakkaamaan vähän paremmin, jos kuljetusolosuhteissa on tekemistä. Jakeluketju jälleenmyyjiltä eteenpäin vaih-

Vihreät arvot ja jätteiden kierrätys ovat nyt eri roolissa kuin yrityksen alkuaikoina. – Jätettä tulee koko ajan, sitähän ei voi välttää, mutta kaatopaikalle menevän jätteen osuus on meillä noin prosentin luokkaa, Arto Pirhonen mainitsee. Tehtaalla kierrätetään metallit, muovit, pahvit ja paperit sekä SER-romut. Energiajae ja puutavara ohja taan hyötykäyttöön. Vaaralliset jätteet – entiset ongel majätteet – kuten maalaamojen liuottimet ja loiste putket sekä akut ja paristot kierrätetään erikseen. Niin tuotannossa kuin suunnittelupöydälläkin on alettu enemmän ja enemmän huomioida, miten eri raaka-ainekappaleet voi hyödyntää paremmin. – Tilaamme yhä enemmän määrämittalevyjä, jotta useammille osille saadaan sopiva raaka-ainearkki. Suurin osa puukiukaiden levyistä on määrämittalevyjä, jotka tulevat terästukkureiden esikäsittelylinjoilta. Kun levyaihioitten toimittajilta saadaan tavara määrä mittaan leikattuna, sitä ei tarvitse käsitellä ja leikellä enää omalla tehtaalla. Niinpä jätettä jää vähemmän kierrätettäväksi. Nämä ovat ison tilaajan etuja: kun terästä käytetään vuosittain miljoonia kiloja, voi myös esittää toiveita materiaalien toimittajille, Arto Pirhonen kertoo.

”

Kaukaisiin maihin matkaavat kiukaat pakataan erityisen tarkasti. Tuotantosuunnittelija Ari Paananen

telee maittain aika paljon. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tavaroita voidaan käsitellä rajustikin. Jos Amerikan mantereen läpi matkaa yksi ainoa sähkökiuas, se ei välttämättä mene ehjänä perille. Silloin pakkauksissa käytetään erilaisia pehmusteita, paksumpaa pahvia tai muita ylimääräisiä pakkausta vahvistavia materiaaleja, Paananen kertoo. Neljäkymmentä prosenttia Harvian myymistä tuotteista menee Suomeen, toiseksi eniten myydään Venäjälle. Ruotsi tulee hyvänä kolmantena. Kun näihin maihin lisätään entinen Ivy-alue ja Keski-Eurooppa, saadaan jo 93 prosenttia liikevaihdosta. Harvian kiukaita viedään myös Intiaan, Australiaan, Etelä-Amerikkaan ja Afrikkaan. Euroopasta saksankielinen alue on aktiivista myyntikohdealuetta. Kiukaat kelpaavat erilaisiin kylpylöihin ja uimahalleihin, vaikka kodeissa saunojen yleisyys ei Suomen tasolla olekaan. Erityisesti Saksassa kierrätyskysymykset ovat olleet pinnalla jo paljon ennen kuin käytännöt vakiintuivat Suomeen. – Aikanaan Saksaan menevissä tuotteissa oli melko erikoisia vaatimuksia. Esimerkiksi eristeenä piti olla vuorivillan sijasta puupohjaista villa-ainetta. Tämä rupesi menemään jo vähän överiksi, aika luonnontuotteitahan nämä kivivillatkin ovat. Mutta kaikkeen pitää pystyä vastaamaan ja ehkä alkuaikojen ylilyönneistä on jo vähän järkevöidytty, Kullervo Harvia pohtii.

trendi

Teksti Pertti Suvanto | kuva iStockphoto

Elinkaari ajattelusta puhutaan nykyään paljon. Eikä ihme, liittyyhän se lähtökohtaisesti vastuuseen ympäristöstä.

linkaariajattelun taustalta löytyvän kehdosta hautaan -ajatuksen käyttökelpoisuutta on hyödynnetty monin tavoin. Markkinointi väelle elinkaarianalyysi tuo tietoa, missä vaiheessa tuote on: vieläkö myyntikäyrä on koholla, vaakatasossa vai lerpahtamassa pois markkinoilta. Myös elinkaarikustannuksia lasketaan ja jopa kaaren aikaista sosiaalista vastuuta ja vaikuttavuutta mitataan. Ympäristönäkökulmasta tuote kulkee elinkaarensa aikana raaka-ainelähteeltä valmistuksen ja jalostuksen kautta kulutukseen ja päätyy käytön jälkeen kierrätykseen tai jätteeksi. Kussakin vaiheessa käytetään erilaisia materiaaleja, energiaa ja vettä sekä aiheutetaan erilaisia päästöjä ja ympäristökuormitusta ilmaan, veteen ja maaperään. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri sanoo, että maailman ensimmäinen elinkaaritutkimus tehtiin pakkauksille. Ympäristön huomioiva ajattelutapa

sai alkunsa yli 40 vuotta sitten, kun Coca-Colan pakkaustoimintojen johtaja Harry Teasley Jr. määritteli pakkauksen koko elinkaaren energia-, materiaali- ja ympäristöseuraamuksia raaka-aineiden hankinnasta pakkauksen loppuhävitykseen saakka. Hyvästä avaustyöstä seurasi kuitenkin ongelmia. – Elinkaariajattelu lähti pakkausteollisuudesta ja pakkausten kautta. Se osaltaan vaikutti siihen, että ensimmäisissä pakkausdirektiiveissä alettiin puhua nimenomaan pakkausten haitallisuudesta. Laskennan haasteet

Katajajuuri arvioi, että elinkaaritutkimukset ovat vieneet pakkausten kehitystä eteenpäin. Niiden avulla ei pysähdytä selvittämään vain oman toiminnan ympäristövaikutuksia, vaan katsotaan koko arvoketjua sekä tuotteen käyttövaihetta. – Silloin löydetään yleensä merkittäviä päästö- ja vähennyskohteita. On erittäin tärkeää, että asioita kat-

a r a e k n n i l E 16

sotaan kokonaisuutena, hän tähdentää. Miten elinkaarta sitten mitataan? Elinkaariarvioinnin (Life Cycle Assessment, LCA) tavoite on selvittää järjestelmällisesti tuotteen tai palvelun kaikki ympäristövaikutukset. Toteuttamisen apuna voidaan myös käyttää kansainvälisen standardointijärjestön ISO:n 14040 -sarjan standardeja ja EU-komission julkaisemaa käsikirjaa elinkaariarvioinnista. ”Palkintona” saattaa olla vaikkapa ympäristömerkki. Katajajuuren mukaan menetelmät ovat kuitenkin varsin yleisiä ohjeistuksia, jotka käytännön laskennan tasolla jättävät laskennan tekijälle paljon vapauksia. Nykyisin niitä kehitetäänkin sektorikohtaisiksi ja samaan aikaan eri maissa ja maanosissa. Kansainvälisesti yhtenäistettyyn, toimivaan, laskentaa konkreettisesti ohjaavaan ohjeistoon on vielä matkaa. – Olemme itse muun muassa tekemässä kotimaisille elintarvikkeille ja elintarviketuotannolle laskentasuositusta, miten tuotteiden elinkaaren hiilijalanjälki tulisi arvioida. Se antaa paljon konkreettisempia neuvoja, ohjeita ja vaatimuksia kuin geneeriset standardit. Tämän jälkeen elintarvikkeiden hiilijalanjäljet voivat olla lähtökohtaisesti vertailukelpoisesti laskettuja, mikä on tärkeää erityisesti hiilimerkintöjen ja viestinnän kannalta.

Katajajuuri muistuttaa, että elinkaariajattelun synnyttämällä ympäristötehokkuudella saadaan aikaan rahallisia säästöjä. – Elinkaarta voidaan tarkastella myös parannusten etsintäkeinoina: jos muutamme energialähdettä tai vaihdamme raaka-

in vio

Tuntuvasti vähemmän päästöjä

On nähtävä kokonaisuus Juha-Matti Katajajuuren mukaan pakkausten päästöt suhteessa niit ten tehtävään ja pakattavien tuotteiden ympäristövaikutuksiin on suh teellisen pieni. Pakkauksilla voidaan päinvastoin välttää isoja ympäristö vaikutuksia.

– Kuluttajille on muodostunut kuva, että pakkaukset ovat ympäris tön pilaantumisen keskeisiä tekijöitä. Vasta nyt aletaan ymmärtää, että pakkauksilla on valtavan suuri positiivinen puolensa. Keskivertokulutta jalle tämän perusviestin läpimeno varmasti vaatii aikansa ja edellyttää huolellista ja perusteltua viestintää. Hyvä pakkaus säästää luontoa, ei kuormita sitä. Tällä hetkellä mieliä kuohuttaa pakkauksiin kohdistuva jätelaki. Pu hutaan myös haitta- ja fiskaalisista veroista. – Alun perin on lähdetty siitä, että pakkaukset ovat merkittävä ym päristökysymys. On tietyt lähtökohdat, ja niitä ajetaan miettimättä, mikä isomman kokonaisuuden ja ympäristön kannalta olisi optimaalisinta. Ymmärrän, että alalla on oltu valtavan turhautuneita, kun tämä perus teltu viesti ei mene perille. Se on asia, joka itseänikin askarruttaa.

”

Jos energialähde tai raaka-aine vaihtuu, miten se muuttaa ympäristövaikutuksia?

ti av art aa

ainetta, miten ympäristövaikutukset muuttuvat valintojen seurauksena? Ja millä vaikutukset olisivat kaikkein vähäisimmät? Yleensä raaka-ainevalinnoilla voidaan vaikuttaa enemmän ympäristökuormiin kuin yrityksen omilla sisäisillä toimilla. Pakkausalalla onkin perinteisesti kiinnitetty huomiota materiaaleihin ja vertailtu niiden kuormittavuutta. Tämä on tietysti hyvä asia, mutta… – Jos haluamme optimoida esimerkiksi elintarvikepakkausten ympäristövaikutukset, huomio on kohdistettava pakkauksen käyttövaiheeseen. Oikeanlainen pakkaus estää tuotteen pilaantumisen ja osaltaan huolehtii, että tuote tulee kulutetuksi. Näin pakkaus ehkäisee tuntuvien ympäristövaikutusten syntymistä. Pakkausmateriaaleja ei voi luokitella ekologisesti hyviin tai huonoihin, vaan pakkauksen suojaavuus ohjaa siihen, mitkä pakkausratkaisut ovat parhaita. Näin elintarvike tulee kokonaan käytetyksi ja sen kokonaisympäristövaikutukset pienenevät tuntuvasti.

ajattelua 17

tutkimus

LOHAS P

kuluttaja on edelläkävijä Vastuullinen kuluttaminen kasvaa koko ajan. Se vaikuttaa myös pakkauksiin. Teksti Pertti Suvanto | kuvat Atte Lakinnoro

akkaaminen on suuren murroksen edessä, Pakkaustutkimus PTR:n pakkausasiantuntijat Virpi Korhonen ja Juha Huhtanen arvioivat. Tutkimusten mukaan jo yli miljoonan suomalaisen kulutusvalintoja ohjaavat kestävän kehityksen periaatteet ja terveyttä edistävä elämäntyyli. Trendin oletetaan vain vahvistuvan. Yli kolmasosaa suomalaisista kutsutaan LOHAS-kuluttajiksi. Lyhenne tulee sanoista ”lifestyles of health and sustainability”, terveyden ja kestävän kehityksen elämäntavat. Kyseessä on Yhdysvalloista vuodesta 1999 maailmalle levinnyt tapa kuvata vastuullista kuluttajaa, jonka kulutustottumuksiin vaikuttavat paitsi ekologiset ja eettiset kysymykset, myös sosiaalisen vastuun korostaminen ja terveydestä huolehtiminen. – Lähitulevaisuudessa LOHAS-kuluttajat muuttavat paljon myös pakkauksia. Heidän pakkausmieltymyksissään korostuvat ekologisuus ja design. Vastuullisuus ei sulje kulutusta pois. Kulutuksesta voidaan nauttia, mutta vastuullisesti, Huhtanen sanoo. Virpi Korhosen mukaan tämä tuli selvästi ilmi Tekesin Futupack-aktivoinnissa. Sen Viestivä pakkaus -hanke paljasti kymme-

nessä vuodessa tapahtuneen vahvan muutoksen. Eniten oli kasvanut ekologisesti ajattelevien mutta designia arvostavien kuluttajien ryhmä. – Millainen pakkauksen pitää olla, jotta se puhuttelee LOHAS-kuluttajaa?, Korhonen toistaa tuolloin heränneen kysymyksen.

AntiLOHAS 10 %

Ei kiinnostunut 42 %

2011

LOHAS heavy 10 % LOHAS medium 24 %

LOHAS light 15 %

Elämykset esiin

Tutkijoiden mukaan laadukkaiden, ympäristöystävällisten pakkausmateriaalien ky syntä avaa myös pakkausten valmistajille uusia markkinoita. Syvällinen kuluttajatuntemus yhdistettynä materiaali-, teknologia- ja muotoiluosaamiseen synnyttää uusia pakkauskonsepteja ja sovelluskohteita ja luo kilpailuetuja koko alalle. Erityisen tärkeää Korhosen mielestä on hankkia kuluttajatietoa, sillä kuluttaja on entistä vahvempi ajuri myös pakkausalalla. Asiakas ei siis ole brändinomistaja tai kaupan ostaja, vaan kuluttaja. Hyvä pakkaus ei vain suojaa ja säilytä, vaan myös myy. – Yksi tavoitteemme onkin selvittää, miten pakkausviestinnän tulisi lähestyä LOHAS-arvomaailmaa. Pakkaus on markkinointiviestijänä ainutlaatuinen, koska se puhuttelee kuluttajaa moniaistisesti ja on aktiivisesti läsnä tämän arjessa. Pakkaus tuottaa elämyksiä. Moniaistisuudesta Huhtanen ja Korhonen poimivat esimerkiksi sipsiputkilon. Kun pakkaus avataan selän takana, tietää heti, mitä herkkua on tarjolla. Moniaistisuus puhuttelee kuluttajaa muutenkin kuin näköaistin kautta. – Tällaisia elementtejä voidaan lisätä pakkauksiin. Ne tekevät pakkauksista ja tuotteista ”ikonisia” ja ainutlaatuisia, Korhonen sanoo. Edelläkävijät saavat seuraajia

Korhonen muistuttaa, että hyvä pakkaus voi tuottaa monenlaista arvoa. Pakkaus tuottaa funktionaalista arvoa, kun sitä on helppo käyttää: esimerkkinä vaikkapa makaronipussi, johon on merkitty mitta-asteikolla yhden ihmisen annos. Määrää ei tarvitse koskaan arvailla.

Hanke selvitti kuluttajaryhmiä

Sydämen muotoinen suklaarasia taas luo tunneperäistä arvoa. Facebookissa puolestaan on ryhmä, jossa vaaditaan Trip-mehutetraa takaisin: valtaosa käyttökokemusta oli, kun etsittiin reikää, mihin pillin työntää. Joillekin pakkauksella on sosiaalista arvoa – miltä itse näytän pakkauksen kanssa? Myös lahjaksi ostettavien tuotteiden pakkauksissa korostuu pakkauksen sosiaalinen arvo. Pakkaus vaikuttaa vahvasti myös hintamielikuvaan. – Ympäristöulottuvuudella on mahdollista tuottaa loppukäyttäjälle arvoa. Emme kuitenkaan voi sitä itse päättää. Ekologista

Kolmivuotinen Pakkauselämyksiä LOHASkuluttajille -hanke (LOHASPACK) on suoraa jatkoa Futupackille. Sen aikana luotua arvoketjua aina muovirakeen valmistajasta

kuluttajaan aiotaan nyt tehokkaasti hyödyntää. – Kaikkien tulisi olla kehityksessä mukana ja toimia samaan suuntaan. Vain siten pakkaukset voivat kehittyä. LOHAStietoutta tullaan levittämään koko ketjuun, Korhonen sanoo. Tripod Research Oy:n vuonna 2010 tekemän Ethos-kuluttajatutkimuksen mukaan 10 prosenttia suomalaisista kuuluu vahvimpaan LOHAS Heavy -ryhmään. Näistä 70 prosenttia on naisia. He ovat nykyaikaisia humanisteja, luovia, laaja-alaisesti monista asioista kiinnostuneita ja ekologisia. He arvostavat kauniita asioita, verkottuvat mielellään, toimivat aktiivisesti järjestöissä ja omaavat vahvan sosiaalisen omantunnon. LOHAS Medium -segmenttiin kuuluu joka viides. He ovat moderneja tai perinteisiä humanisteja, jotka ovat kiinnostuneita ilmastonmuutoksesta, luonnonsuojelusta ja eettisesti tuotetuista tuotteista tai luomutuotteista. Heille on ominaista kestävän kehityksen mukainen ostokäyttäytyminen. Ympäristöhyödyt tulee viestiä heille selkeillä, mitattavilla suureilla. Nämä ryhmät ovat uuden hankkeen ytimessä. Yhä useammin pakkaus myy ja jälkimarkkinoi tuotteen juuri heille.

Kestävien arvojen esiinnousu näkyy yhä useammalla alalla, kuten ekologisesti tuotetussa ja pakatussa viinissä ja kosmetiikassa.

arvoa on tarkasteltava kuluttajan näkökulmasta. Se on aina kuluttajan subjektiivinen arvio, ja sitä täytyy häneltä kysyä. Sen takia on tärkeää, että kuluttajia tutkitaan. Se on tärkein asia LOHASPACK-hankkeessa, Korhonen sanoo. – LOHAS-kuluttajat toimivat suunnannäyttäjänä tulevaisuuden pakkauskonsepteille. He ovat edelläkävijäkuluttajia. Kun heille saadaan tehdyksi puhuttelevia pakkauksia, muut kuluttajat seuraavat perässä, Huhtanen ennustaa.

teknologia

ku va i

Sto ckp ho to

”

Teksti Ilpo Salonen | kuvat Ilpo Salonen ja uusioaines oy

Lasista eristeeksi

Vaahtolasi on melko uusi tulokas Suomen markkinoilla, mutta KeskiEuroopassa sitä on käytetty jo kolmisen kymmentä vuotta.

Pulloista voi tehdä uusia pulloja ja lasivillaa, ikkunalasista uusia ikkunoita. Mutta mitä käyttöä sekalaiselle keräyslasille voi keksiä? Siitä voi valmistaa laadukasta eristettä – vaahtolasia.

orssassa Uusioaines Oy:n tehdaslaitoksen pihalla kohoilee keräyslasivuoria. Aluekeräyspisteistä tulleissa kasoissa on niin muovia, kahvikuppeja kuin sekalaisen värisiä pulloja metallikorkkeineen. Viereinen kasa taas sisältää siistiä, vihreää pullomursketta. Lähistöltä löytyy ikkunalasivuori, taidelasitehtaan värikäs kukkula ja kirkkaan lasimurskan keko. Uusioaineksen viime vuonna valmistunut uusi puhdistuslaitos pystyy käsittelemään vuodessa yli 120 000 tonnia keräyslasia. Yritys jalostaa pakkauslasista, ikkunalasista, laminoidusta lasista ja sairaalalasista uusioraaka-aineita teollisuuden käyttöön. – Keräyslasista, joka ei käy lasin tai lasivillan valmistamiseen, voidaan valmistaa vaahtolasia. Varsinkin aluekeräyspisteistä kertyy niin ikkunalasia, posliinia, uunivuokia kuin lasisia kahvipannuja. Ihmiset käsittävät sanan keräyslasi aika laajasti, myyntipäällikkö Jarmo Pekkala naurahtaa. Kysyntä kasvaa

Uusioaineksen varastoihin on kerääntynyt tonneittain lasia. Tämä ei Pekkalaa huoleta: vaahtolasin kysyntä kasvaa koko ajan, ja varastot tulevat tarpeeseen. Samaan aikaan myös uutta materiaalia tulee tehtaalle tasaisena virtana parinkymmenen rekkalastillisen verran päivässä. Tätä nykyä kierrätyslasista valmistetaan kotimaassa lasivillaa ja vaahtolasia, ja ensi vuonna Pil-

kingtonin tasolasitehdas aloittaa jälleen toimintansa Lahdessa. Teollisuus vaatii äärimmäisen puhdasta raaka-ainetta, ja juuri sitä Uusioaineksen laitos tuottaa. – Materiaalista erotellaan epäpuhtaudet, sitten se murskataan ja värilajitellaan. Lasisiru prosessoidaan asiakkaan vaatimusten mukaan, mitä tulee sirun kokoon, väriin ja puhtausvaatimuksiin, Pekkala mainitsee. Lasista huokoista kiveä

Kaikki kierrätettäväksi tuotu lasi pystytään uudella laitoksella hyödyntämään sataprosenttisesti. Lisäksi metallit toimitetaan teollisuudelle, muovit ja muu palava aines energiaksi. Viisi kerrosta korkeassa puhdistuslaitoksessa korvatulpat ovat tarpeen. Järeät koneet kuljettavat ja erottelevat materiaalia, ja osa epäpuhtauksista siivotaan käsin. Optiset tunnistimet jakavat murskeen eri värien mukaisille linjoille. Vaahtolasilinjalle menee sellainen käsitelty siru, joka ei kelpaa pakkauslasin tai lasivillan valmistamiseen esimerkiksi keramiikkapitoisuuden vuoksi. Puhdistettu sekalainen lasisiru päätyy jättikokoisiin pyöriviin myllyihin, joissa 10 tonnia teräskuulia möyhentää lasin puuterimaiseksi jauheeksi. – Jauheeseen sekoitetaan vaahdotusainetta ja se kuumennetaan uunissa 900-asteiseksi. Aine tur poaa ja kovettuu, ja siihen syntyy ilmakuplia. Valmiissa vaahtolasissa on peräti 80 prosenttia ilmaa.

Valmista vaahtolasia.

Erikoistunut kierrätysalan yritys Uusioaines Oy:llä on Suomen

ainoa keräyslasin puhdistus laitos ja siihen erikoistunut kalusto ja laitteistot. Esimerkiksi Alkon pullot kerätään omilla erikois valmisteisilla kuorma-autoilla eri puolilta Suomea. Autojen varustukseen kuuluu murskain, vaaka ja keräilyastioiden pesu laitteisto. Tasolasi – ikkunaja tuulilasit – kerätään asiakkailta siirtolavoilla.

Infrakohteita ja talonrakennusta

Anne Ylitalo ja Jarmo Pekkala esittelevät vihreää pullomursketta.

Se tekee siitä kevyen ja monikäyttöisen eriste- ja täyteaineen, kertoo myyntineuvottelija Anne Ylitalo. Jättikokoisen uunin punahehkuisista uumenista kulkeutuu hitaasti ulos pari metriä leveää, hohka kiveä muistuttavaa harmaata ”kakkua”, joka murskataan muutaman sentin läpimittaiseksi murskeeksi. Tehtaan tuotantokyky on vuodessa noin 150 000 kuutiometriä vaahtolasia. Vaahtolasi on melko uusi tulokas Suomen markkinoilla, mutta Keski-Euroopassa sitä on käytetty jo kolmisenkymmentä vuotta. Noin 80 prosenttia Uusioaineksen valmistamasta vaahtolasista menee Eurooppaan, etenkin Ruotsiin ja Norjaan, joissa kysyntä on kovaa ja kasvaa koko ajan. – Uuden laitoksen myötä pystymme vastaamaan myös kasvavaan kotimaiseen kysyntään, Pekkala kertoo.

Uusioaines Oy:n vaahtolasitehdas avattiin kuluvan vuoden alussa.

Foamit-vaahtolasi on puhdistetusta kierrätyslasista valmistettu rakennusmateriaali, jota voidaan käyttää muun muassa keventeenä ja eristeenä teiden ja talojen rakentamisessa. Se korvaa soraa ja muita perinteisiä materiaaleja: • tiet, kadut, piha-alueet , kevyen liikenteen väylät, urheilukentät • ratapenkereet, meluvallit, putkikaivannot • talonrakennuksessa alapohjat, perustusten vierus- ja alustäyttö, kellarin seinien vierustäyttö, väli- ja Alakuvassa sekalaisen jätelasin yläpohjat, terassit ja pihakannet, taustalla tasolasin ”maininkeja”. käännetyt katot sekä ryömintätilat

Hankalien kohteiden materiaali

Pekkalan ja Ylitalon mukaan vaahtolasi on monesti parhaimmillaan erityisen haastavissa kohteissa, kuten katuihin syntyneiden painumien korjaamisessa. Esimerkiksi Porvoon Eestinmäessä käyttökelvottomaksi painunut savipohjalle rakennettu katu kevennettiin Foamit-vaahtolasikerroksella. – Vakuutuimme uuden tuotteen hyvästä kantavuudesta ja työstettävyydestä. Suuren kitkakulmansa ansiosta vaahtolasikerros pysyy hyvin koossa, perustelee Porvoon kaupungin kunnallisteknisen yksikön suunnittelupäällikkö Kari Hällström. Hyviä kokemuksia on myös viemärikaivojen keventämisestä Vantaalla Ikano-tavaratalon rakennustyömaalla, Turussa palveluasunnoiksi rakennettavien kerrostalojen pihamaan painumien ehkäisemisessä sekä useissa muissa isoissa ja pienissä rakennuskohteissa eri puolilla maata. – Esimerkiksi kevytsoraan verrattuna vaahtolasi on helppoa käsitellä, se ei vaadi pohjatöitä ja se on helppoa levittää. Jos kohteessa on putkistoja, ne voivat olla paikoillaan, ja vaahtolasimurske asettuu tukevasti niiden ympärille, Ylitalo kuvailee. Vaahtolasi on myös ympäristöystävällistä: kaikki hyödynnetty lasi on poissa kaatopaikkoja kuormittamasta – toisaalta sitä voidaan käyttää apuna nimenomaan kaatopaikkojen rakenteissa. Kaiken kaikkiaan lasin kierrätys säästää huomattavasti luonnonvaroja. Kierrätyslasin sulatus vaatii noin 30 prosenttia vähemmän energiaa kuin lasin valmistaminen lasihiekasta.

o f in

[ i n B RIE F ]

[ r ec yc l i n g to d ay ]

Packers and importers of packed products have been presented with further challenges due to the new Waste Act. In a little over two years a solution must be found on how to establish adequate provision for the return of used packaging. PYR and the producer organisations are doing their best to set up an efficiently functioning scheme without duplicate activities and multiple fees. The corporate image study carried out in the spring indicated that many packers are not familiar with the legislation concerning recovery and do not know that PYR is a firm owned by business associations with purpose of dealing with the issues relating to producer responsibility. Consequently, we will upgrade our corporate communications. The study also revealed that the majority of people that report packaging data to PYR would use an electronic declaration form if one was available. When over five years ago we piloted such a form, only about 10 per cent of the pilot firms wanted to use it. Development of the form is already underway, but it will still take some time to have it ready for use, as packaging data is confidential and we want the system to be secure. Fees for 2012 form one topic in this issue of the magazine. PYR has operated with the same fees for this year as for the previous year, but we will now have to raise the fees slightly. The recovery fees set by the producer organisations will continue to be reasonable in comparison to those in the rest of Europe. We will only see the true price of the new Waste Act in a couple of years.

PYR and the producer organisations, sup-

Annukka Leppänen-Turkula

ported by their owners have for a long time been negotiating with the authorities and with a number of operators in the waste sector in order to attain a used packaging return scheme in Finland that is feasible with respect to the environment, firms and people in general. We can finally state that we have together achieved some results. Drafting of the statutes that refer to packaging in the new Waste Act has been postponed to next autumn, partly because the authorities are waiting for the findings of the so-called Ecopoint project. The purpose of this project is to gather background information to aid both the authorities in drafting the statutes and packers’ representatives in planning for a network of collection points. The aim is to improve consumers’ opportunities to return to producer collection schemes products within the remit of producer responsibility that are no longer in use. These products include, for instance, packaging and energy-saving light bulbs. A further objective is to promote the recycling and recovery of these products in a manner required by the Waste Act and by producer responsibility obligations. The research stage of the Ecopoint project will start in Tampere and Kuopio in January and will continue until next autumn. The study, conducted during the pilot stage, will examine, for example, how well people sort packaging waste as well as the type and quantity of material going to the collection points. The collection points will be located in the vicinity of retail outlets. The findings will be used to aid decision-making concerning the extent of the collection point network throughout the country.

With regard to packaging, a good system could be one where clean material is collected for recycling as in the beverage packaging deposit scheme. Ecopoints located in the vicinity of retail outlets would be good for other packaging. Collection from residential properties supplemented by strategically situated regional collection points would suit densely populated urban areas. One part of used packaging would still consist of household waste. A large part of clean recyclable material would continue to come from trade and industry. Recyclable materials would be collected from consumers from where they can be cost-effectively obtained in such a clean state that they can be reprocessed as raw material for new products. Other packaging waste, such as unrecyclable luncheon meat and cheese packaging, would be selected for recovery as energy as household waste fraction for incineration. Reception points could be in locations daily frequented by a large amount of people, for example, near retail outlets. A number of incineration plants are in op-

eration, under construction or at the planning stage. Even future legislation covering the ban on organic material going to landfill will govern the material streams for recovery as energy. Within this stream packaging waste is a good material for the production of energy and electricity. Consumers should also understand that the recovery of used packaging as energy makes as much sense as recycling it as material and is an even better option when planned correctly. With regard to the environment careful

Waste management should be examined ho-

listically, taking into account the various types of waste, materials, collection procedures, operators and social structures on the one hand, and, on the other, consumers and the economy in their role as producers of waste. It is not an easy task, as producer responsibility itself is fragmented within waste management.

consideration should be given to what part of packaging waste should be recycled and what part recovered as energy. One should also remember that free collection of packaging waste is not a possibility. Ultimately, the price will be seen in the price of packed products. Annukka Leppänen-Turkula

Text Ilpo Salonen

Small price increases & decreases judging by recovery fees, the packaging sector is adopting a calm attitude towards the future: operations for the coming years are being planned and the costs incurred in operations are being calculated meticulously.

he most significant changes in fees for 2012 will be the rise in recovery fees for metal packaging and a drop in these fees for corrugated board packaging. According to PYR Ltd’s managing director, Annukka Leppänen-Turkula, producer organisations have not set out to raise prices without good reason, but are following developments in the situation. “One cannot see any panic as regards the recovery fees. Adapting to the new Waste Act and preparing for its associated statutes will continue to be a major issue for the sector,” she reasons. Domestic and international economic trends are directly reflected in the packaging sector’s activities. “Preparing for changes will mean mapping out and analysing opportunities and threats and then drawing up plans to meet such contingencies. Next year will not be enough for adapting to changes or seeking out solutions, as only now background information for operational planning is being gathered and the necessary studies being conducted,” states Leppänen-Turkula. PYR Ltd’s registration and annual fees will rise somewhat. Leppänen-Turkula

mentions that the most important reason for this is that the company has operated with the same fees for two years now. “We have fallen behind the overall price trend. PYR is also undertaking a number of studies on behalf of packers and importers of packed products in order to prepare for the demands presented by the new Waste Act. The act will come into force in May 2012 and the section on producer responsibility in May 2013. The requirement concerning a reception point network for packaging will come into effect in May 2014.” “With regard to packaging, operations will take place in compliance with the old statutes during 2012 and 2013. During this period operations will be planned and structured so that in May 2014 they will still be in compliance with the law, but then it is a question of a new act and packaging decree,” she explains. The statutes associated with the Waste Act are being drafted at the Ministry of the Environment. According to Leppänen-Turkula, the ministry has announced that the decree governing packaging is expected in autumn 2012.

Packaging recovery fees 2012 €/tn + VAT

Material Corrugated cardboard packaging

3.5

Industrial wrapping and sacks

18.0

Cores

18.0

Carton packaging and paper wrapping

25.5

Liquid packaging board

35.0

Plastic packaging

21.0

Deposit recyclable PET bottles and trays

–

Aluminium packaging

24.0

Tinplate packaging

24.0

Steel packaging

5.0

Deposit beverage cans (metal)

Deposit glass bottles

Non-deposit glass packaging

10.0

Wooden packaging Economic upward and downward trends

are reflected in the recycling and other recovery of used packaging within a short time-lag. According to Leppänen-Turkula, the effects of international markets are perhaps more visible in the recovery fees for corrugated board. In 2011 the economic situation was relatively good and corrugated board was in demand. The fee for corrugated board dropped for the second year in succession, further decreasing by EUR 1.50 per tonne in 2012. According to Juha-Pekka Salmi, the managing director of Kuitukierrätys Oy, the producer organisation for fibre packaging, the strong balance sheet and cash position concerning this material will also withstand any potential market disruptions.

0.4

Other

PYR’s registration and annual fees 2012 Fee category

Turnover of the firm/location (€ m)

ABCD >17

1.7–17 1.0–1.7

<1.0

Registration fee for 2012 (€ + VAT)

223

155

Annual fee for 2012 (€ + VAT)

677

447

223

A 10% increase in all fee categories. Group contact reduction 20%.

o f in JOUKKOKIRJE

Tuottajayhteisöjen yhteystiedot

Jos yhteystietosi ovat muuttuneet, ilmoitathan uudet tiedot mahdollisimman pian sähköpostitse osoitteeseen pyr@pyr.fi, soittamalla asiakaspalveluumme puh. (09) 6162 3500 tai faksaamalla numeroon (09) 6162 3100. Mikäli Sinulle ei tule PYR Info -lehteä ja haluaisit saada sen, ilmoita meille osoitteesi.

Suomen Teollisuuskuitu Oy Pertti Kleemola pertti.kleemola@teollisuuskuitu.fi puh. 050 544 6054 www.teollisuuskuitu.fi Suomen Keräyslasiyhdistys ry Kari Hyrkäs kari.hyrkas@a-pullo.fi puh. (09) 133 1362 www.kerayslasiyhdistys.fi

Linkit tuottajayhteisöjen kotisivuille

Mepak-Kierrätys Oy Heikki Riste heikki.riste@mepak.fi puh. 0500 508 463 www.mepak.fi Suomen Palautuspakkaus Oy Tapani Sievänen tapani.sievanen@palpa.fi puh. 040 544 6899 www.palpa.fi Suomen Uusiomuovi Oy Vesa Kärhä vesa.karha@plastics.fi puh. (09) 1728 4326 www.suomenuusiomuovi.fi Puupakkausten Kierrätys PPK Oy Lars Rask lars.rask@puupakkauskierratys.fi puh. 050 325 2246 www.puupakkauskierratys.fi

www.pyr.fi

Kannen kuva: Atte Lakinnoro, takakannen kuva: Harvia

Ovatko yhteystietosi muuttuneet?

Suomen Kuitukierrätys Oy • Suomen Kuluttajakuitu ry • Suomen NP-kierrätys Oy Juha-Pekka Salmi juha-pekka.salmi@kuitukierratys.fi puh. 050 329 6211 www.kuitukierratys.fi • Suomen Aaltopahviyhdistys ry Eija Jokela eija.jokela@aaltopahvi.fi puh. 040 723 7992 www.aaltopahvi.fi

Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n tiedotuslehti

| nro 3 • 2011

o f in

vuoden 2012 hinnat ja maksut

s. 06

pirkanmaan ely opastaa ja tilastoi

s. 08

kiuas matkaa

maailmalle

s. 12

LOHAS tutuksi s.18 Keräyslasista lujaa eristettä s.20 News & statistics in English p. 22

kuva Mikko Haiko

[ t o i m i t u s j o h ta j a lta ]

08 | henkilöt

Kysyimme Pirkanmaan ELYkeskuksen tehtävistä sekä jätelaista ja muista ajankohtaisista kuulumisista. Vastaajina keskuksen kolme asiantuntijaa.

Sekalaisesta keräyslasista, joka ei käy lasin tai lasivillan valmistamiseen, voidaan valmistaa vaahtolasia. Se on laadukas eristemateriaali.

Harvian sähkö- ja puulämmitteisiä kiukaita myydään 70 maahan. Mitä kauemmas kiuas matkaa, sitä huolellisemmin se pakataan.

Pakkausala suhtautuu hyötykäyttöhinnoista päätellen rauhallisesti tulevaisuuteen: toimintaa suunnitellaan ja kustannuksia lasketaan tarkkaan.

| teknologia

| yrit ys

| lukujen tak ana

palstat

Pakkaajat ja pakattujen

ORGANISATION CERTIFIED BY

ISO 9001

[ T i l a n n e k at s a u s ]

o f in

Tavoitteena teho ja selkeys PYR ja tuottajayhteisöt taustavoimineen ovat

Pakkausten osalta hyvä järjestelmä voisi olla

kuvitus Atte Lakinnoro

Jätehuoltoa pitäisikin tarkastella kokonai

”

Käytettyjen pakkausten hyödyntäminen energiaksi on yhtä järkevää kuin kierrätys materiaalina.

Annukka Leppänen-Turkula

i s k o B [ uutiset & tapahtumat ]

kuva Ian Enness

Jätteet putkeen

Pienellä merkillä voi olla suurikin merkitys PYR-merkin käyttö on tasaiseen tahtiin lisääntynyt. Merkki viestii, että yritys on rekisteröitynyt PYRiin ja huolehtii markki

Lajitellut jätteet viedään keräyspisteisiin, josta ne siirtyvät keskusasemalle alipaineella. Yläkuvan piste sijaitsee Lontoon Wembleyn kaupunginosassa.

ho kuva iStockp to

Palauta vuoden 2011 pakkaustiedot ajoissa PYR lähettää tuttuun tapaan tammikuussa yritysten PYR-yhteys henkilöille vuoden 2011 pakkaustietojen ilmoituslomakkeen täytet-

Joulukorttirahat Puhdas Itämeri -hankkeisiin

PYRin henkilöstö kiittää lämpimästi kaikkia jä-

Aaltopahvi Suomessa 100 vuotta

Pakkaustutkimus – PTR ry järjestää Pakkaustutkimuspäivän torstaina 22. maaliskuuta Helsingissä Kansallismuseon audito riossa. Tavoitteena on välittää ajankohtaista tietoa ja uusinta

kuva Atte Lakinnoro

lukujen takana

Teksti Ilpo Salonen | kuva Atte Lakinnoro

Pientä varautumista

Tulevaisuuteen Pakkausala suhtautuu hyötykäyttöhinnoista päätellen rauhallisesti tulevaisuuteen: tulevien vuosien toimintaa suunnitellaan ja toiminnan vaatimia kustannuksia lasketaan tarkkaan.

”

Tuottajayhteisöjen hyötykäyttöhinnat 2012 Materiaali

hk-maksu €/tonni + alv

Aaltopahvi

3,5

Teollisuuskääreet ja -säkit

18,0

Hylsyt

18,0

Kartonkipakkaukset ja paperikääreet

25,5

Nestekartonkipakkaukset

35,0

Muovipakkaukset

21,0

KMP-järjestelmän muovipakkaukset

Alumiinipakkaukset

24,0

Tinapeltipakkaukset

24,0

Teräspakkaukset

5,0

Pantilliset juomatölkit (metallia)

Pantilliset lasipullot

Pantittomat lasipakkaukset

10,0

Puupakkaukset

0,4

Muut

PYR Oy:n liittymisja vuosimaksut 2012

Laki tuo selkeyttä

–

Yrityksen toimipaikan liikevaihto (M €)

ABCD >17

1,7–17

1,0–1,7

<1,0

Toimipaikkakohtainen liittymismaksu 2012 (€ + alv)

223

155

Toimipaikkakohtainen vuosimaksu 2012 (€ + alv)

677

447

223

Korotus 10 % kaikissa maksuluokissa sekä liittymis- että vuosimaksuissa. Konsernialennus 20 %.

Teksti Ilpo Salonen | kuva Mika Kanerva

Miksi Suomeen tarvittiin uusi jätelaki?

Mikä osa PIR-ELY:llä oli jätelain valmistelussa?

Miten uusi jätelaki tulee vaikuttamaan Suomessa?

Mikä ELY? Mitä mieltä Pirkanmaan ELY-keskus on jätelaista?

Mikä on ympäristöministeriön ja PIR-ELY:n tehtäväjako esimerkiksi jätelain osalta?

Tällä hetkellä ei ole tiedossa muutoksia henkilöstömäärään.

Antaako uusi jätelaki teille nykyistä enemmän valtuuksia vapaamatkustajien käsittelyyn?

Millaiselta PIR-ELY:n tulevaisuus näyttää?

PIR-ELY on kokonaisuus, josta tuottajavastuu on hyvin pieni osa. Tuottajavastuuta koskevat samat haasteet kuin valtion aluehallintoa yleensäkin.

Tuomo Aunola, ylitarkastaja

Millaiset ovat toimenkuvanne ja vastuualueenne?

Teemu Virtanen, valvontapäällikkö

Jonna Paatonen, ylitarkastaja

trendi

Teksti Laura Heikkinen | kuvat Finnair

– Jatkuvan ympäristötyön ja tuotekehityksen avulla olemme onnistuneet pienentämään jätemääriä ja lisäämään jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä. Jätteiden lajittelussa olemme

Taivaallinen keittiö

”

kierrät

Lentoliikenteen kasvu on lisännyt sekä ilmassa nautittavia aterioita että niistä syntyvän jätteen määrää. Tämä vaatii kierrätykseltä erityisjärjestelyjä.

tää

Salaattiannosten tarjoiluun soveltuva kartonkinen ”vene” on kevyt käsitellä ja helppo kierrättää.

verkkoa sekä maan kattavaa lennonvarmistusjärjestelmää.

Teksti Maija Kajanto | Kuvat Hanna-kaisa hämäläinen, harvia ja iStockphoto

H Tuotantopäällikkö Arto Pirhosen sytyttämät kuivat puut leimahtavat iloisesti liekkiin ja alkavat lämmittää kiuaskiviä.

Kierrätys kunniaan Kun kiukaita ja saunatarvikkeita on lykätty maailmalle jo yli puoli vuosisataa, on matkalle mahtunut monta muutosta.

Johtaja Kullervo Harvia esittelee aalto pahvipakkauksia, joilla tehtaan tuotteet saadaan turvallisesti perille.

”

Kaukaisiin maihin matkaavat kiukaat pakataan erityisen tarkasti. Tuotantosuunnittelija Ari Paananen

trendi

Teksti Pertti Suvanto | kuva iStockphoto

Elinkaari ajattelusta puhutaan nykyään paljon. Eikä ihme, liittyyhän se lähtökohtaisesti vastuuseen ympäristöstä.

a r a e k n n i l E 16

in vio

Tuntuvasti vähemmän päästöjä

”

Jos energialähde tai raaka-aine vaihtuu, miten se muuttaa ympäristövaikutuksia?

ti av art aa

ajattelua 17

tutkimus

LOHAS P

kuluttaja on edelläkävijä Vastuullinen kuluttaminen kasvaa koko ajan. Se vaikuttaa myös pakkauksiin. Teksti Pertti Suvanto | kuvat Atte Lakinnoro

AntiLOHAS 10 %

Ei kiinnostunut 42 %

2011

LOHAS heavy 10 % LOHAS medium 24 %

LOHAS light 15 %

Elämykset esiin

Hanke selvitti kuluttajaryhmiä

Kolmivuotinen Pakkauselämyksiä LOHASkuluttajille -hanke (LOHASPACK) on suoraa jatkoa Futupackille. Sen aikana luotua arvoketjua aina muovirakeen valmistajasta

Kestävien arvojen esiinnousu näkyy yhä useammalla alalla, kuten ekologisesti tuotetussa ja pakatussa viinissä ja kosmetiikassa.

teknologia

ku va i

Sto ckp ho to

”

Teksti Ilpo Salonen | kuvat Ilpo Salonen ja uusioaines oy

Lasista eristeeksi

Vaahtolasi on melko uusi tulokas Suomen markkinoilla, mutta KeskiEuroopassa sitä on käytetty jo kolmisen kymmentä vuotta.

Valmista vaahtolasia.

Erikoistunut kierrätysalan yritys Uusioaines Oy:llä on Suomen

Infrakohteita ja talonrakennusta

Anne Ylitalo ja Jarmo Pekkala esittelevät vihreää pullomursketta.

Uusioaines Oy:n vaahtolasitehdas avattiin kuluvan vuoden alussa.

Hankalien kohteiden materiaali

o f in

[ i n B RIE F ]

[ r ec yc l i n g to d ay ]

PYR and the producer organisations, sup-

Annukka Leppänen-Turkula

Waste management should be examined ho-

Text Ilpo Salonen

Packaging recovery fees 2012 €/tn + VAT

Material Corrugated cardboard packaging

3.5

Industrial wrapping and sacks

18.0

Cores

18.0

Carton packaging and paper wrapping

25.5

Liquid packaging board

35.0

Plastic packaging

21.0

Deposit recyclable PET bottles and trays

–

Aluminium packaging

24.0

Tinplate packaging

24.0

Steel packaging

5.0

Deposit beverage cans (metal)

Deposit glass bottles

Non-deposit glass packaging

10.0

Wooden packaging Economic upward and downward trends

0.4

Other

PYR’s registration and annual fees 2012 Fee category

Turnover of the firm/location (€ m)

ABCD >17

1.7–17 1.0–1.7

<1.0

Registration fee for 2012 (€ + VAT)

223

155

Annual fee for 2012 (€ + VAT)

677

447

223

A 10% increase in all fee categories. Group contact reduction 20%.

o f in JOUKKOKIRJE

Tuottajayhteisöjen yhteystiedot

Linkit tuottajayhteisöjen kotisivuille

www.pyr.fi

Kannen kuva: Atte Lakinnoro, takakannen kuva: Harvia

Ovatko yhteystietosi muuttuneet?