LEHTI 65+ OULULAISILLE
2/18
SIVU 6
Rakkaus puolisoon kantaa omaishoitajaa SISÄLTÖ
3 Kangaspuiden paukkeessa 4 Turvallinen koti 7 Talviliikkujan tasapainotreeni 8 Aivojumppaa ristikonratkojille
Tärkeät numerot s. 5
Tilkkutäkki
Sinuksi tietotekniikan kanssa Osallistu Oulu-opiston maksuttomiin opastuksiin tai varaa paikkasi pidemmältä kurssilta. Maksuttomat tietoteknisten laitteiden opastukset ikäihmisille
Tietotekniikan, älypuhelimien ja kuvankäsittelyn kurssit
Henkilökohtaista opastusta älypuhelimen, tabletin tai kannettavan tietokoneen käyttöön
Pohjankartano, luokka B116, Leevi Madetojan katu 1 Opettajana Mikko Ruuskanen Ilmoittautuminen Oulu-opiston toimistoon: p. 050 316 6729 tai 050 410 4010
Oulu-opisto: Pohjankartano, Oulunsalo ja Haukipudas Varaukset: Mikko Ruuskanen p. 040 544 0068 Yksi henkilö voi varata enintään kolme ohjantakertaa (kesto 30 min). 341010 TIETOTEKNISTEN LAITTEIDEN OPASTUS A POHJANKARTANO, luokka A309, Leevi Madetojan katu 1 11.1.–12.4.2019 pe klo 13–15 Kevään opastuspäivät: 11.1., 18.1., 25.1., 8.2., 22.2., 15.3., 29.3., 12.4. 341011 TIETOTEKNISTEN LAITTEIDEN OPASTUS B OULUNSALO-TALON OPISTON KANSLIA 1. krs, Mäntypellonpolku 10 15.1.–7.5.2019 ti klo 13–15 Kevään opastuspäivät: 15.1., 29.1., 12.2., 19.3., 16.4. ja 7.5. 341012 TIETOTEKNISTEN LAITTEIDEN OPASTUS C HAUKIPUDAS, Opiston tietotila2. krs, Keskuskuja 3 15.1.–14.5.2019 ti klo 13–15 Kevään opastus päivät: 22.1., 5.2., 26.2., 12.3., 9.4. ja 14.5.
341005k TIETOTEKNIIKAN PERUSTEET B 16.1.–20.2.2019 ke klo 14.45–16.15 Kurssimaksu 22 € Alkeiskurssi, jossa opiskelutahti on rauhallinen. Käydään läpi tietokoneen perusteet. Opiskellaan mm. internetin käyttöä, Facebookia, sähköpostia, verkkopankkia, sähköistä ajanvarausta sekä Office-ohjelmien käyttöä. Kurssin sisältö luodaan opiskelijoiden toiveiden mukaisesti. Joko oma kone tai voi käyttää oppilaitoksen konetta. 341302k ANDROID-TABLET JA ÄLYPUHELIN ARJEN APUNA PERUSTEET B 24.1.–21.2.2019 to klo 16.45–18.15 Kurssimaksu 19 € Opettele käyttämään tablet-laitettasi ja älypuhelintasi paremmin. Kurssilla käsitellään muun muassa laitteen asetukset, tehdasasetusten palautus, kalenteri, sovelluksien lataaminen Internetistä sekä yleisten hyötysovellusten ja kameran käyttö. Osallistujien toiveet huomioidaan sisällössä. Kurssilaisilla tulee olla oma älypuhelin tai tablet-laite mukanaan sekä usbkaapeli että laturi.
340504k KUVANKÄSITTELYN PERUSTEET B 16.1.–13.2.2019 ke klo 17–18.30 Kurssimaksu 19 € Opettelemme siirtämään valokuvat kameralta, puhelimelta tai tabletilta tietokoneelle. Tämän jälkeen tutustumme kuvankäsittelyn perusteisiin. Kurssilla käytetään ilmaista Gimp-ohjelmaa. Lisää ikäihmisten jatkokursseja löytyy kurssiohjelmasta nettisivuilta www. ouluopisto.fi ja painetusta opinto-oppaasta, jonka voi noutaa kirjastoista ja Oulu10-toimipaikoista.
V
sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselta tai omaiselta. Toiminta käynnistetään ainoastaan, mikäli itse niin toivot. Toiminta, johon osallistut, voi olla esimerkiksi tutustumiskäyntejä lähialueesi toimintaan, taidevierailuja, taidekutsuja tai vertaistapaamisia. Menetelminä ovat muun muassa tarinankerronta, kuunteleminen, soittaminen tai laulaminen. Taidevierailu tai useam man ikääntyvän tavoittamat taidekut-
Y
li 60-vuotiaille suunnatussa kuvataideryhmässä kuvien avulla käsitellään omaa elämää ja kartoitetaan omia voimavaroja. Myös kuvista jutustelu ryhmän kesken ja rentoutushetket kuuluvat jokaiseen tapaamiseen. Tuotoksia ei arvostella, joten voit tulla mukaan, vaikka et mielestäsi osaisikaan piirtää tai maalata. Ryhmä kokoontuu 12 kertaa kevätkaudella 2019, tiistaisin klo 10.30–12.30 viikoilla 6–19 alkaen 5.2.2019. Ryhmän vetäjänä toimii kuvataideterapeutti Riikka Kontio. Paikka: Kulttuuritalo Valve, Konstila, joka on esteetön tila. Ilmoittautuminen alkaa joulukuun alussa Valveen sivuilla osoitteessa kulttuurivalve.fi. Kurssimaksu 65 € sisältää taidetarvikkeet. Järjestäjänä Kulttuuri talo Valve
Lassintalossa iäkkäiden osapäivätoimintaa L ASSINTALON HELMERIN päivätoiminnassa on syksyn aikana aloitettu osapäivätoimintaa kotihoidon asiakkaille, kotikuntoutujille ja sairaalasta kotiutuneille. Toimintaa on sekä aamuettä iltapäivisin. Ryhmissä panostetaan arjessa selviytymiseen. Kuntoa ylläpidetään jumpaten ja kuntosalilla. Aivojumpassa harjoitetaan muistia, keskittymistä, hahmottamista ja päättelyä. Ryhmä tarjoaa lisäksi vertaistukea ja neuvontaa. Toimintaan osallistumiseen tarvitaan lähete, joka käsitellään ikäihmisten palveluohjauksessa.
Aino-neuvonta palvelee nyt myös chatissa
O
Yksinäisyydelle kyytiä! uolle Setlementin senioritoiminnan Helmit ja Heikit -yksinäisyydelle kyytiä! -hankkeessa etsitään yhdessä ikääntyvän kanssa arkeen tekemistä ja virikettä. Maksuttomaan toimintaan voi tulla mukaan kotona asuva ikääntyvä, joka kokee yksinäisyyttä tai tarvitsee tukea osallistumiseen. Voit ottaa itse yhteyttä hankkeen työntekijöihin tai yhteydenotto voi tulla luvallasi esimerkiksi
Elämäni kuvat 60+
sut voidaan järjestää esimerkiksi talo yhtiön pihalla, kerhotiloissa, puistossa tai kotonasi. Osallistavan taiteen työmuodot toteutetaan yhteistyössä Kulttuuriosuuskunta ILMEen ja Kulttuuritalo Valveen kanssa. Alkuvuonna käynnistynyt Veikkauksen rahoittama Helmit ja Heikit -hanke on kolmivuotinen. Lisätietoja numeroista 050 597 3606 tai 050 325 5149, www.vuolleoulu.fi
ululaiset ikäihmiset voivat saada yleistä ohjausta ja neuvontaa nyt myös chatissa kaupungin, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluista. Chat-palvelu on käytössä perjantaisin klo 12–14. Palveluun pääsee osoitteessa ouka.fi/aino. Asiointi chatissa tapahtuu nimettömänä tietoturvasyistä. Henkilökohtaiset asiat hoituvat verkkoneuvonnassa Omahoidossa (oulunomahoito.fi), puhelimitse 044 703 4973 tai käymällä aikaa varaamatta Aino-neuvonnassa, Oulu10, Torikatu 10. Aino-neuvonta on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9–15. Aino-neuvonta on maksutonta palvelua oululaisille ikäihmisille ja heidän läheisilleen.
Postia Ainolta 2/2018 Julkaisija: Oulun kaupunki Päätoimittaja: Sanna Keskinen, 040 574 3409, sanna.keskinen@ouka.fi Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia OMA Painopaikka: Kaleva Oy, Oulu Kannen kuva: Vesa Ranta Postia Ainolta 1/19 ilmestyy Oulu-postin 2/19 välissä toukokuussa. s. 2
Harrastukseni TEKSTI: KATI VALJUS KUVAT: MIKKO TÖRMÄNEN
Maija-Liisa Harjulla (vas.) on työn alla matto makuuhuoneeseen. Päivyt Huttu-Hiltunen on käsitöiden suhteen innostunut vasta-alkaja.
Porinaa ja väriterapiaa Oulu-opiston kutomosta voi vuokrata kangaspuut ja kutoa vaikkapa mattoja. Hommassa piilee vakava hurahtamisen vaara.
K
ansankadulla sijaitsevassa kutomossa käy iloinen puheenporina ja kangaspuiden louskutus. – Välillä pitää pitää suu ihan tarkoituksella kiinni ja keskittyä. Rupattelu vie helposti mennessään, nauraa kutojakonkari Maija-Liisa Harju. Harjulla on työn alla matto makuuhuoneeseen. Ennen työn aloittamista hän on suunnitellut sen väriraidat ruutuvihkoon ja hankkinut kuteet. – Vanhoja lakanoita ja vaatteita. Kontista saa säkillisen hyvää materiaalia vain muutamalla eurolla, hän vinkkaa. Tummasävyiseen mattoon kudottavia violetteja raitoja varten Harju on värjännyt lakanaa. – Kun tekee itse, saa juuri sellaisen kuin haluaa.
– Aloitin viime talvena ja kudoin kolme mattoa. Jäin heti koukkuun, hän tunnustaa. Huttu-Hiltunen oli haaveillut käsitöiden tekemisestä pitkään, mutta ajatus oli aina sama: sitten eläkkeellä. Nyt käsitöihin hurahtanut eläkeläinen kokeilee innolla uusia tekniikoita ja haluaa kehittää itseään. – Uuden oppiminen on mahtavaa! Pää on täynnä ideoita, joita haluan kokeilla, hän sanoo. Perinteisen raitamaton lisäksi Huttu-Hiltusen käsissä on syntynyt kaksi ruutumattoa lapsenlapsille. – Periaatteeni on, että mitään materiaaleja en osta. Minulla on säkeittäin äidiltä perittyjä tekstiilejä varastossa. Niistä olen leikannut kuteet. Huttu-Hiltunen ei tee luonnoksia etukäteen Fiiliksellä ja vapailla raidoilla vaan antaa fiiliksen viedä. Kudontapäivinä Harju tulee eväiden kanssa Kan– Seuraavan mattoni teen syksyn väreillä, vasankadulle aamupäivällä ja lähtee iltapäivällä. pailla raidoilla. – Ei sitä kovin helposti malta lopettaa, Kumpikaan naisista ei ole perehtyhän hymyilee. nyt kangaspuiden toimintaan. KanNyt tekeillä olevasta matosta tusankadun kutomossa ei tarvit"Uuden lee parimetrinen, mutta Harju on sekaan, sillä kudonnan neuoppiminen on kutonut viisimetrisenkin maton. voja on paikalla opastamassa – Se oli sellainen väriterapiajoka arkipäivä ja loimet ovat mahtavaa! Pää on matto, joka on nyt siskon tytöllä valmiina puissa. Kangaspuut täynnä ideoita, tämän uudessa kodissa. voi varata tarpeensa mukaan joita haluan Päivyt Huttu-Hiltuselle kanja niistä maksetaan loimilangaspuut ovat vielä suhteellisen gan lisäksi muutaman euron kokeilla." uusi tuttavuus. päivävuokraa. �
Lisätietoja Oulu-opiston kutomosta: ouka.fi/oulu/ oulu-opisto/ kutomo
s. 3
Turvallisuus TEKSTI: ANU-MAIJA KÄRJÄ KUVAT: ISTOCK
Uusi teknologia lisää turvaa Entistä älykkäämpi turvapuhelin ja ovivahti helpottavat monien oululaisten elämää ja rauhoittavat samalla niin asiakkaiden kuin omaistenkin arkea. Uutta on myös se, että hälytysten vastaanotto hoidetaan nyt kotikaupungista käsin.
Y
öllinen vessareissu voi yllättää hyväkuntoisenkin vanhuksen. Hämärässä jalka lipsahtaa, eikä ylöspääsy onnistu omin avuin. Onneksi ranteessa on turvapuhelin, jolla kotiin saa avun nappia painamalla. – Hälytyksen vastaanottaja avaa puheyhteyden ja selvittää, mitä on tapahtunut. Turvapartio tarjoaa apuaan tilanteen mukaan, kertoo hyvinvointipalveluiden kehittämiskoordinaattori Sirpa Saarela. Turvateknologiaa on Oulussa käytössä noin 1300 ikäihmisellä. – Turvapalvelulaitteita ovat turvapuhelimet, ovivahdit, sensorit ja GPS-paikannin. Uusi turvapuhelimeen liitettävä ominaisuus on puolestaan sensoriteknologia, joka tunnistaa asiakkaan aktiivisuuden ja vuorokausirytmin. Sensori huomaa poikkeamatilanteet ja tekee hälytyksen automaattisesti. – Vaikka asiakas ei hoksaisi painaa itse hälytysnappia, tunnistaa uusi teknologia, jos vaikka vessareissulta ei palata yöllä takaisin makuuhuoneeseen. Tällöin se lähettää hälytyksen automaattisesti.
s. 4
Inhimillinen ovivahti Muistisairaita varten kehitetty uusi ovivahti on niin ikään aiempaa kehittyneempi versio. Se on tällä hetkellä käytössä noin sadalla oululaisella.
Ovivahdin ansiosta asiakkaan kotiin tehtävien tarkastuskäyntien määrä vähenee, mikä näkyy mukavalla tavalla myös asiakkaan laskussa. – Uusi vahti tunnistaa kurkistelijat. Hälytystä ei tule, jos asiakas tarkkailee vaikkapa rappukäytävältä kuuluvia ääniä. Ilmoitus tulee vasta silloin, jos muistisairas poistuu kokonaan asunnostaan. Ovivahdin ansiosta asiakkaan kotiin tehtävien tarkastuskäyntien määrä vähenee, mikä näkyy mukavalla tavalla myös asiakkaan laskussa, Saarela kertoo. Myönteinen uudistus asiakkaiden kannalta on myös se, että hälytykset otetaan vastaan omassa kau-
pungissa eikä pääkaupunkiseudulla, kuten aiemmin. – Nyt puheluihin vastaamassa ja auttamassa ovat oikeastikin tutut henkilöt, iloitsee Saarela. Joustavuutta hoitajien työhön tuo puolestaan sähköinen ovenavaus. Fyysisiä avaimia ei tarvitse kantaa enää mukana, sillä ovi avautuu hoitajan mobiililaitteeseen asennetun sovelluksen avulla. – Kun avaimet eivät kulje mukana, niitä ei voi myöskään pudottaa. Jos hoidosta vastaa kaksi eri työntekijää samana päivänä, ei myöskään avaimenvaihdoista tarvitse enää huolehtia, Saarela selvittää ja vinkkaa turvalaitteista lisätietoa kaipaavia tutustumaan Oulun kaupungin verkkosivuihin. – Tietoa turvalaitteista saa myös Aino-neuvonnan kautta. – Päätöksen palvelusta tekee turva palveluista vastaava palveluohjaaja. Palvelun saamisessa otetaan huomioon terveydentila, fyysinen ja psyykkinen toimintakyky ja sosiaalinen tilanne. Arvioinnissa huomioidaan hakijan, omaisten ja muiden hoitavien tahojen näkemykset palvelun tarpeesta. �
Testaa, onko kotisi turvallinen Tee testi Oulun kaupungin verkkosivulla: www.ouka.fi/oulu/ikaantyneet/ turvallisuus. Kiinnitä huomiota ohjeistuksiin erityisesti, jos vastauksesi painike on punainen.
Muistilista paloturvallisuudesta • Huollettu ja testattu palohälytin. • Sammutuspeite saatavilla. Käyttöohjeet kannattaa lukea etukäteen. • Omakotitalossa käsisammutin. • Hätänumero ja toimintaohjeet näkyvillä. Jos asut syrjemmässä, asuinkiinteistön koordinaatit on hyvä olla tiedossa.
Leikkaa talteen tärkeät puhelinnumerot Aino-neuvonta ja ikäihmisten palveluohjaus 044 703 4973 arkisin klo 9–15 Oulu10, asiakaspalvelu 08 5585 5800 ma–to klo 8–17 ja pe 8–16 Onni-palveluliikenteen info 08 5584 4015 arkisin kello 7–17 Ylikiimingin Onni-liikenteen matkat 044 721 9169
Tulipalon voi estää varautumalla ennakkoon Paloturvallisuus on tärkeä osa turvallista kotona asumista. Palovahinkojen varalta on tärkeä huolehtia ennaltaehkäisystä.
K
odin turvallisuuteen liittyvät olennaisena osana paloturvallisuusasiat. Kotona kannattaa huomioida erityisesti tilat, joissa sattuu helposti vahinkoja. Suurin osa paloista saa alkunsa keittiön hellasta tai elektroniikkalaitteista. Myös sauna on paikka, jossa palovahinkoja sattuu. Saunan vääränlainen käyttö, kuten pyykinkuivaus saunassa, voi aiheuttaa palovaaran. Paloturvallisuudessa kannattaa kiinnittää huomiota ennaltaehkäisyyn. Erityisesti iäkkäillä ihmisillä olisi hyvä olla liedessä kellokytkin, joka sammuttaa lieden automaattisesti. Liesivahteja voi asentaa jälkikäteenkin, joten koko hellaa ei välttämättä tarvitse uusia. – Hellaa käyttäessä kannattaa pitää ainakin kattilankansi lähettyvillä. Jos kattila sattuisi syttymään tuleen, voi palon tukahduttaa kannella, palotarkastusinsinööri Jarkko Heikkinen Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta kertoo. Led-kynttilä on turvallinen – Kynttilöillä on hyvä olla palamattomat alustat. Kynttilää ei myöskään saisi jättää valvomatta. Suosittelen
turvallisempana vaihtoehtona ledkynttilöitä, joissa ei ole oikeaa tulta, mutta tunnelma on aidonoloinen. Nyt syksyn hämärässä moni käyttää lukuvaloa. On hyvä kiinnittää huomiota lukuvalon asetteluun niin, ettei se pääse kaatumaan tai peittymään petivaatteiden alle sytyttäen petivaatteita tuleen. Omakotitaloissa, joissa on tulisijoja, tulisi muistaa säännöllinen nuohous. Samalla tarkistetaan, että tulisijat eivät ole rikkinäisiä, jotta savukaasut eivät pääse sisälle. Tulipalon sattuessa ei hätänumero välttämättä muistu mieleen. Iäkkäämmille ihmisille hyvä apuväline on turvapuhelin, jolla saa yhteyden esimerkiksi kotihoitoon. Toki hätänumero kannattaa olla aina esillä. – Jokaiseen kotiin suosittelen toimivan palovaroittimen lisäksi sammutuspeitettä. Sammutuspeite onkin näin joulun lähestyessä hyvä lahjavinkki läheisille. �
Hoitajien ja lääkäreiden vastaanotto hyvinvointikeskuksissa ja terveysasemilla Akuuttivastaanotoille ilman ajanvarausta. Neuvonta ja ajanvaraus seurantakäynneille ma–to klo 8–16, pe klo 8–15. Vältä soittamista ruuhka-aikoina klo 8–9 ja klo 11–12. Haukipudas 08 5585 4600 Kaakkuri 08 5584 4510 Kaijonharju 08 5584 4228 Kiiminki 08 5585 9312 Kontinkangas 08 5584 4333 Myllyoja 08 5584 4366 Oulunsalo 08 5587 3401 Rajakylä 08 5584 4428 Tuira 08 5584 4477 Hyvinvointipisteet Hoitajan vastaanotto vain ajanvarauksella Höyhtyän Välke 08 5584 4333 Keskusta 08 5584 4333 Yli-Ii 08 5585 9312 Ylikiiminki 08 5585 9312 Oulun yliopistollisen sairaalan yhteispäivystys 08 315 2655 iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Soita aina ennen päivystykseen hakeutumista. Hätänumero (myös poliisi) 112
Lisätietoa paloturvallisuudesta: ouka.fi/pelastuslaitos. Päivystävä palotarkastaja neuvoo numerossa 08 5584 1380.
s. 5
Arjen apurit TEKSTI: TITTA VILPA KUVAT: VESA RANTA
"Emme ole olleet erossa muuten kuin Heimon kertausharjoitusten aikana tai silloin, kun hän lähti eläkevuosinaan edeltä yksin etelänmaille."
Vaikka Leenan muisti pelaa hyvin, mitään ei voi jättää muistin varaan, vaan kaikki pitää laittaa ylös kalenteriin.
Yhteiseloa toista hoitaen Leena Saksio toimii miehensä Heimon omaishoitajana.
O
lemme taivaltaneet yhdessä 53 vuotta, ja ihan ihmeellisen pitkä aika se on ollutkin, toteaa Leena Saksio ja katsoo lempeästi vieressään istuvaa Heimoa. Leena Saksio on toiminut Alzheimerin tautia sairastavan miehensä omaishoitajana virallisesti tammikuusta 2017 lähtien. Musiikinopettajana elämäntyönsä tehneen Heimo Saksion oireet alkoivat jo vuonna 2012 epämääräisillä näkö- ja muistioireilla. Katsetta ei saanut tarkennettua, ja kerran hän ei osannut lähimetsästä kotiin, vaikka oli käynyt siellä perheen Ossi-koiran kanssa lenkillä vuosia. – Alkuun muistikokeista ei löytynyt mitään, kunnes eräs lääkäri kysyi Heimon maku- ja hajuaistista. Kun Saksio kertoi, ettei maista tai haista, hän pääsi tarkempiin tutkimuksiin. Selkäydinpunktio ja pään magneettikuvaus antoivat tulokseksi Alzheimerin taudin.
s. 6
Arkea päivä kerrallaan Leena ja Heimo Saksion arki sujuu pääosin kotosalla. Leena neuloo ja Heimo makoilee sohvalla. – Aamu alkaa yleensä radio-ohjelmalla Muistojen bulevardi. Kuuntelemme radiosta myös puheohjelmia ja klassista musiikkia sekä omia CD-levyjä. Hiljaisuuskin on meille musiikkia. Lisäksi matkustelu on ollut meille tärkeä yhteinen asia. Kreikka on lempikohteemme ja olemme käyneet siellä yli 30 kertaa, Leena Saksio kertoo ja Heimo Saksio nyökkäilee vieressä. Vielä viime talvena pariskunta kävi myös konserteissa ja teatterissa, mutta tänä syksynä Heimo ei ole aina halunnut lähteä. – Eräänä lauantaina Heimo oli hyvällä tuulella ja sovimme, että menemme yhdessä katsomaan Olavi Virran elokuvaa. Kun piti lähteä, hän sanoikin jäävänsä kotiin. Heimon mieliala voi nykyään Leenan mukaan vaihtua hetkessä, jolloin suunni-
telmat menevät uusiksi. Sillä kerralla pariskunnan aikuinen tytär tuli isänsä seuraksi ja Leena pääsi elokuviin ja hetkeksi irti kotiympyröistä. – Vaikka mahdollisuus lähtemiseen annetaan, usein lähtö ei enää onnistu, toteaa Leena Saksio haikeana. Rahallista ja ajallista tukea Leena Saksio saa omaishoidon tukea 902,32 euroa sekä kolme vapaapäivää kuukaudessa. – Ja aina minulta kysytään ensimmäisenä, miten minä jaksan. Pikkuhiljaa olen ymmärtänyt, että omaishoitajista halutaan pitää huolta. Kun Leena Saksion vapaapäivät alkavat, Heimo menee vuorohoitoon joko Hiirosenkotiin tai Mäntykotiin. – Heimo ei aina ole halukas lähtemään. Kesällä Heimo oli viikon yhteen menoon vuorohoidossa, mutta se oli liian pitkä aika, koska ikävoimme kumpikin toisiamme.
Pitkä avioliitto on sitonut pariskunnan tiukasti yhteen. – Olemme olleet yli 50 vuotta yhdessä kotona ja töissä, koska työskentelimme samoilla kouluilla opettajina, viimeisimpänä Rajakylän koulussa lähes 30 vuotta. Emme ole olleet erossa muuten kuin Heimon kertausharjoitusten aikana tai silloin, kun hän lähti eläkevuosinaan edeltä yksin etelänmaille. Kun Leena meni reissuun perässä, häntä odotti ruusukimppu hotellin pöydällä. Virikkeitä päivätoiminnasta Heimo Saksio osallistuu kaksi kertaa kuussa Oulun Diakonissalaitoksen Vesper-päivätoimintaan, jossa keskustellaan, käydään kuntosalilla ja syödään yhdessä. – Huoneesta kuuluu aina iloista juttelua ja naurua, kun menen hakemaan Heimoa iltapäivällä kotiin. Tytär käy usein auttamassa ja vie isäänsä esimerkiksi kävelylle. Pariskun-
Terveys ja toimintakyky TOIM.: MARIA ÖFVERSTRÖM KUVITUS: TAPANI KOVANEN
Erilaisia tukia omaisen kotihoitoon KUN IKÄIHMINEN, vammainen tai pitkäaikaissairas on kotihoidossa, häntä hoitava omainen voi olla oikeutettu omaishoidon tukeen. Tuen määrät ovat tänä vuonna (2018) 392,57 tai 902,32 euroa kuukaudessa. Lisäksi esimerkiksi saattohoidon vuoksi ansiotyöstä poisjäävä omainen voi saada korotettua tukea. Omaishoidon tukeen kuuluvat hoidettavan palvelut, omaishoitajan hoitopalkkio ja vapaapäivät sekä omaishoitoa tukevat palvelut. Niitä ovat muun muassa omaishoitajille suunnattu valmennus, terveystarkastukset ja ikääntyneille omaishoitajille tarkoitetut kotikuntoutusjaksot. – Jaksoissa huomioidaan sekä hoitajan että hoidettavan tilanne ja niiden tarkoituksena on ohjata fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja omaishoitajan omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen, korostaa palveluesimies Sari Heikka. Omaishoidontukea haetaan joko sähköisesti tai paperihakemuksella. Hakemukseen tulee liittää lääkärintodistus. Tuesta tehdään aina sopimus omaishoitajan ja kaupungin välillä. – Omaishoitajana toimii tyypillisimmin puoliso tai aikuinen lapsi. Omaishoitoperheelle nimetään oma palveluohjaaja, johon voi olla yhteydessä vapaapäiviin liittyen tai muissa hoitoon liittyvissä asioissa, toteaa Heikka. � Lisätietoa omaishoidon hakemisesta: ouka.fi/omaishoito
Jumpan voimalla Varaudu talven liukkauteen hankkimalla voimaa ja tasapainoa kotijumpalla. Älä unohda kuitenkaan liukuesteitä kengistä!
I
käinstituutin ohjeilla voit jumpata itsellesi hyvän tasapainon. Tee oheiset liikkeet rauhallisesti. Säilytä hyvä ryhti ja muista hengittää. Pidä pieni tauko jokaisen liike-
1.
2.
Istu tuolilla selkä suorana. Ojenna vuorotelleen oikea ja vasen jalka suoraksi rauhalliseen tahtiin. Toista liikettä 10–15 kertaa. Pidä tauko ja tee sama uudelleen.
Seiso ja ota tukea. Vie oikea polvi suorana taakse ja laske alas. Toista liikettä 10–15 kertaa. Tee sama vasemmalla jalalla. Pidä tauko ja tee sama uudelleen.
4. ta saa myös harkinnanvaraisia palveluseteleitä ja kodinhoitaja käy kahdesti kuussa. Parasta Leena Saksion mukaan siinä on tietenkin se, että Heimo saa seuraa, mutta silloin hän voi hoitaa myös juoksevia asioita. Leena Saksio korostaakin myös käytännön avun, kuten siivouksen, merkitystä ikäihmisille. – Periaatteessa meillä menee ihan hyvin näin, mutta toki se pelottaa, jos itselle sattuu jotain tai Heimon tilanne huononee ratkaisevasti. Kerran Heimo on kysynyt aamukahvipöydässä puolisoltaan ”kuka se sinä olet?”. – Ensimmäisellä kerralla itketti ja vieläkin asia tuntuu pahalta. Mutta asiaan on pitänyt vain tottua, hän toteaa ja silittää hellästi miehensä poskea. �
sarjan välissä. Jos liikkeet jo luonnistuvat, ota käyttöön 1–3 kilon tarrapainot nilkkoihin. Toista ohjelma päivittäin. �
Seiso ja ota tukea tuolin selkänojasta tai pöydästä. Nosta vuorotellen oikea ja vasen polvi ylös. Toista molemmilla jaloilla 10–15 kertaa. Pidä tauko ja tee sama uudelleen.
3a
3b
Seiso ja ota tukea. Vie oikea jalka kantapää edellä sivulle ja tuo takaisin. Toista liikettä 10–15 kertaa. Tee sama vasemmalla jalalla. Pidä tauko ja tee sama uudelleen.
Seiso ja ota tukea. Nouse rauhallisesti varpaille ja laskeudu alas 10–15 kertaa. Pidä tauko, ravista jalkoja ja tee sama uudelleen.
Liukkaiden kelien kolme askelmaa 1. Muista liukuesteet tai nastat kenkiin. 2. Pidä huolta, että lihaksissa on voimaa. Siten myös tasapaino paranee. 3. Keskity kävelemiseen. Astu vakaasti koko jalalla.
5.
Lisätietoa ikäihmisten liikunnasta: voimaavanhuuteen.fi
Aseta tuoli seinää vasten. Istuudu tuolin etureunalle. Kumarru eteenpäin ja nouse ylös seisomaan. Toista liikettä 10–15 kertaa. Pidä tauko ja tee sama uudelleen.
s. 7
Muistatko? TEKSTI: PÄIVI LEINONEN KUVA: OULUN KAUPUNKI
Tiernan koulu oli ennen Vattihuusi Vattihuusin koulun erikoinen nimi juontuu rakennuksen historiasta köyhäintalona.
R
ERKKI KIISKI
Aivojumppaa
uotsin kielen fattighus on kansan suussa muuntunut vattihuusiksi, siitä nimitys. Talon rakentamisesta sovittiin 1820-luvun lopulla edellisen köyhäintalon tuhouduttua Oulun palossa vuonna 1822. Kiistely tontin koosta viivytti rakennustöiden alkua, ja urakoitsijaakin piti vaihtaa töiden viimein alettua. Teuvo Makkosen kirjoittaman historiikin mukaan köyhäintalo oli käyttökunnossa vuonna 1831, mutta tarkkaa tietoa valmistumisajasta ei ole. 1840-luvulla Collinin mamsellit antoivat vattihuusissa vaivaistalon asukkaiden lapsille alkeisopetusta rippikoulua varten. Suomenkielisen opetuksen tavoitteena oli lukutaidon saavuttaminen. Vuonna 1847 vaivaishoito järjestettiin uudella tavalla ja vattihuusin rakennukselle tuli muuta käyttöä. Ouluun saapui Bell-Lancasterin
s. 8
koulun aate, jossa vanhemmat oppilaat opettivat nuorempia. Vattihuusi muutettiin "rouvien pientenlastenkouluksi". Väliseinät purkamalla saatiin suuri koulusali, johon rakennettiin porrasmaisesti nousevat tasanteet. Niillä oppilaat istuivat ikäjärjestyksessä, tytöt ja pojat eri puolilla. Ensimmäiset neljäkymmentä oppilasta otettiin vastaan vuonna 1848. Oppilaat tulivat köyhemmästä kansanosasta. Vuonna 1863 vattihuusiin perustettiin vielä "mamsellien koulu", joka oli tarkoitettu pientenlastenkoulun käyneille tytöille. Kansakouluasetuksen mukainen opetus alkoi Oulussa syyskuun alussa 1874, ensimmäisenä vattihuusissa. Koulu laajeni vuonna 1897 lisärakennuksella, joka on nykyisin Tiernan koulun Kajaanintullin yksikön päärakennus. Vattihuusi toimii nykyisin erityiskoulujen veistosalina. �
Vattihuusi on vasemmalla oleva vaaleampi rakennus. Vihreäpuitteinen talo on uudempi – sekin tosin jo 1800-luvulta.