J O U L U K U U 2 0 1 4 > PILTTIPIIRI.FI
i • www.p ri i.f i
pilttipiiri.fi w.
piiri.fi • ww tl ti Liity uuteen Pilttipiirii n Lue lisää ! sivulta 21 !
ww.pilttip i •w
Väri kylvyssä Kasvun mittarit s.5
s.18
Ulkomaankomennuksella s.10
Kotimaista ruokaa s.16
Sisältö N R O 2 | J O U LU K U U 201 4
06
10
09 10 14
18
18 kannen kuva: Suvi Elo
16 LAPSI
MAALISKU
ulkomaankomennuksella
Safareita ja korvapuusteja Perheen kanssa Tansaniassa. kasvu & kehitys
Puhe kehittyy vuorovaikutuksessa Lapsi oppii puhumaan muiden puhetta kuuntelemalla. perhe ja vapaa-aika
Herkullisia värejä Värikylpy on moniaistinen kokemus.
03 Pienet palat 04 Omin käsin 05 Viisi kysymystä 16 Kokataan kotona 21 Piltin parhaat palat
PILTTIPIIRI-LEHDEN JULKAISIJA: Suomen Nestlé, PL 50,
I.FI U 2 0 1 4 > PILTTIPIIR
MMIN s. 16
J O U L U K U U 2 0 1 4 > PILTTIPIIRI.FI
w .fi • ww.pi iri
ww.pilttip •w i
Kasvun mittarit s.5
ipiiri.fi • ww ltt Liity uuteen Pilttipiiriin! Lue lisää sivulta 21!
pilttipiiri.fi w.
Värikylvyssä
joulukuu 2014
Lääkettä lapsen kipuun Tuskaisen lapsen oloa kannattaa lääkitä.
mukaisesti 4–16 kuukauden ikäisten lasten vanhemmille.
6 0 V U O T TA PUOLELLA PERHEIDEN
uva nnuksesta Tartt kihomato s.19 Rauhoittava Mase selviää s.10 kylpy s.5
2 |
terveys
PILTTIPIIRI-LEHTI lähetetään Väestörekisterikeskuksen osoitetietojen
KU allisessa turv Pilttipiiri.fi-sivuilta saat lisää tietoa sekä vinkkejä sylissä leikkeihin ja askarteluun. Voit myös lähettää meille palautetta tai ilmoittautua Piltin Makuraatiin, jossa lapset koemaistavat kehitteillä olevia tuotteita. Tykkää Pilttipiiristä Facebookissa, niin saat ajankohtaista tietoa erilaisista asioista ja tapahtumista. Tavataan Pilttipiiri.fi:ssä!
Ronkeli ruokapöydässä Kasvu on kelpo mittari kertomaan lapsen ruokavaliosta.
www.pilttipiiri.fi www.facebook.com/pilttipiiri
Hyvä Lukija! Tässä sinulle syksyn Pilttipiiri-lehti. Lehden saavat 4–16 kuukauden ikäisten lasten vanhemmat Väestörekisteri keskuksen osoitetietojen mukaan. Pilttipiiri tarjoaa kiinnostavaa asiaa lasten kehityksestä, ravitsemuksesta ja lapsiperheen arjesta. Piltin lastenruokaneuvottelukunnan jäsenet tarkastavat lehden artikkelit.
ravitsemus
02151 Espoo, kuluttajapalvelu@fi.nestle.com, puh. 0800 0 6161 PAINO: PunaMusta, Joensuu OSOITELÄHDE: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 123, 00531 Helsinki ISSN 1238-8432 TOIMITUSKUNTA: Päätoimittaja Brand Manager Päivi Pätsi / Suomen Nestlé sekä tuottaja Henna Tanskanen / Otavamedia Asiakasviestintä. PILTTIPIIRI-LEHDEN TEKSTIT on tarkistanut lastenruokaneuvottelu-
kunnan puheenjohtaja Olli Simell, professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lastenklinikka. PILTTI tukee Mannerheimin
s.18
Ulkomaankomennuksella s.10
Kotimaista ruokaa s.16
Lastensuojeluliiton työtä lapsiperheiden hyväksi.
pienet palat
Lisää asiaa lapsiperheille osoitteessa pilttipiiri.fi
Leikkimään! MALLIKKAAN MATKASSA Mikko Mallikas rie mastuttaa sukupolvesta toiseen. Mikon maailmassa arki kohtaa mielikuvituksen ja leikin. Kirjaan on koottu monta Mikon tarinaa.
kuva: Shutterstock
Koko Suomi leikkii on Suomen Kulttuuri rahaston käynnistämä ja rahoittama suurhanke vuosille 2014–2016. Se innostaa kaikenikäisiä suomalaisia leikkimään. Hankkeen toteutuksesta vastaavat yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti. Hanke rakentaa uudella tavalla sukupolvien yhteyttä ja kiinnittää huomiota leikin merkitykseen. Lapsen kehitykselle leikki on erityisen tärkeää. Leikkimällä lapsi oppii tärkeitä taitoja, kuten kykyä kuvitella, joka on kaiken luovuuden lähtökohta. Mitä enemmän lapsi leikkii, sitä kestävämmäksi hän kasvaa. Leikki on saanut uusia muotoja, mutta leikkiaika on myös lyhentynyt. Jotkut lapset eivät leiki juuri lainkaan. kokosuomileikkii.fi
ILOISET ÄÄNET Mitä eläimet sanovat? Helppokäyttöistä ääninappia painamalla jo vauvaikäinen voi kuunnella tuttujen eläinten ääniä. Kirja kestää runsaasti luku- ja kuuntelukertoja.
VAUVAKIRJAN TEKOA NETISSÄ
Eriarvoistuminen huolestuttaa Suomalaiset ovat huolissaan lapsiperheiden jakaantumisesta yhä voimakkaammin hyvä- ja huono-osaisiin. Lapsilisän leikkaaminen kaikilta ei vastaa kansalaisten toiveita, ja vanhempainvapaaseen kaivataan pidennystä. Tärkeintä lapsiperheille ovat joustava työaika sekä paremmat mahdollisuudet osa-aikatyöhön. Tiedot käyvät ilmi Väestöliiton perhebarometrista 2014, jossa selvitettiin suomalaisten perhepoliittisia toiveita. vaestoliitto.fi
Mikko Mallikkaan parhaat tarinat Gunilla Bergström, suomentanut Kaija Pakkanen, Tammi 2014
Lemmikkejä, iloiset äänet Marion Billet, suomentanut Anna Warras, Tammi 2014
Verkossa koottava ja kovakantisena tilattava KiDMEMO on vauvakirja lapsen ensimmäisestä vuodesta lähtien. Kirjan tekoon voi kutsua vaikka koko lähipiirin. KiDMEMO mobiilisovellus, 40-sivuinen kirja. Saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi. www.kidmemo.com
joulukuu 2014 | 3
omin käsin teksti ja kuvat Susanna Uusitalo
Linnunpönttö maitopurkeista Pahvinen linnunpönttö on kiva pesä erilaisiin leikkeihin. Huovasta syntyy kukkia ja ripustusnaru, jonka avulla pöntön voi ripustaa roikkumaan. TARVIKKEET Kaksi 1,5 litran maitopurkkia liimaa mehupillejä sakset akryylimaaleja ja sivellin huopaa tai kangastilkkuja
TEKO-OHJE: Pese ja kuivata maitopurkit. Leikkaa purkin leveämmälle sivulle pyöreä ikkuna ja ovi. Toisesta purkista tarvitset vain leveämmän sivun pöntön katoksi. Maalaa pönttö sinisellä ja katto vihreällä maalilla pariin kolmeen kertaan, jotta purkin kuviointi ei kuultaisi maalin alta. Kuivata hyvin maalikerrosten välillä. Leikkaa huovasta tai kangastilkuista moninkertaisia kukkia ja lehtiä sekä ripustusnaru. Liimaa maitopurkin kaatonokka umpeen.
4 |
joulukuu 2014
Taivuta kattokappale puoliksi, tee keskelle taitokseen reikä ja pujota ripustusnarun päät nurjalle. Liimaa narut ensin kattopahviin ja sitten katto paikalleen. Liimaa kukkaset pilleihin ja pillit linnunpöntön seiniin. Koristele vielä lehdillä. Huom! Liima kuivaa melko hitaasti, johon pienen askartelijan kärsivällisyys ei usein riitä. Voit nopeuttaa linnun pöntön valmistumista liimaamalla osat kuumaliimapistoolilla, mutta se työ kuuluu aikuiselle.
5 kysymystä teksti Henna Tanskanen kuva Shutterstock
1
Miten mitat ovat muuttuneet? Lasten kasvukäyrien tiedot perustuivat aiemmin 1954–1972 syntyneiden tietoihin. Uusissa mitoissa käytetään vuosien 1983– 2009 aikana syntyneiden lasten kasvunseurantatietoja, jolloin ne vastaavat paremmin nykylapsia.
Onko jokin muuttunut?
2
Lapset kasvavat aiempaa pidemmiksi, ja murrosiän kasvupyrähdys tulee varhemmin. Myös alle yksivuotiaat kasvavat aiempaa enemmän pituutta suhteessa painoon. Sen vuoksi vanhoilla seuloilla alipainoseulaan jäi jopa 10 prosenttia kyseisistä lapsista, vaikka niiden tavoitteena on poimia vain 0,5 prosenttia. Myös painon seuranta on tarkempaa. Aikaisemmin painoa arvioitiin pituuden mukaisen painon mukaan huomioimatta ikää, mikä aiheuttaa virhettä erityisesti ylipainon määrittelyyn. Iänmukaisen painoindeksin avulla pyritäänkin löytämään ne lapset, joista on tulossa ylipainoisia aikuisiällä. Jos lapsi jää ylipainoseulaan, niin painon tuijottaminen ei ole tärkeää. Tärkeää on tukea ammattilaisten kanssa perheen elintapoja kohti terveellisempiä tottumuksia.
Tärkeät kasvukäyrät Lasten kasvukäyriä on seurattu Suomessa jo noin sadan vuoden ajan. Mitat uusiutuivat pari vuotta sitten vastaamaan nykylapsien kasvua. Lastentautien erikoislääkäri Jarmo Salo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo lähemmin nykyisistä käyristä ja seuloista.
3
Mikä on seulojen tarkoitus?
Kasvun seurannan ja seulonnan tavoitteena on todeta krooniset häiriöt ennen kuin ne aiheuttavat ongelmia ja suurempaa haittaa lapselle tulevaisuudessa. Vaikka tietty osuus lapsista jää seuloihin, niin läheskään kaikki eivät ole sairaita. Heitä kuitenkin tutkitaan neuvolassa tarkemmin. Pituusseuloissa lapsen pituutta verrataan vanhempien pituuksien mukaan laskettuun odotuspituuteen. Joskus lapsen päänympärys voi herättää hämmennystä, vaikka se on perinnöllinen ominaisuus. Nykyiset päänympärysseulat eivät huomioi lapsen kokoa eivätkä vanhempien päänympärystietoja. Oleellista on huomata, jos päänympäryksen kasvu on kiihtynyt tai selvästi hidastunut.
Milloin pitää huolestua?
4
Lapsen kasvun suhteen ei voi sanoa mitään erityistä huolen aihetta. Suomessa kasvua seurataan erittäin hyvin ja lähes kaikki lapset käyvät neuvolassa. Uudet seulat laskevat automaattisesti tiedot kasvunseurantasovelluksissa ja ilmoittavat mahdolliset poikkeamat. Alle yksivuotiailla tärkeintä on ravitsemuksen riittävyyden arviointi.
5
Mikä on kasvuseula.fi?
Kasvuseula.fi on VTT:n kehittämä ilmainen väline. Se piirtää kasvutiedot uusilla suomalaisten lasten kasvukäyrillä ja kertoo, jos kasvu on poikkeava ja miten poikkeava. Seulan kautta syötetyt kasvutiedot voi tallentaa Taltioni-tilille, johon rekisteröidytään vanhemman pankkitunnuksilla. Järjestelmä ei kuitenkaan korvaa neuvolakäyntejä, mutta se kannustaa seuraamaan oman perheen terveyttä. Lisätiedot: kasvuseula.fi, taltioni.fi
joulukuu 2014 | 5
6 |
joulukuu 2014
Ronkeli r uokapöydässä Kun napero syö kolmatta päivää samaa ruokaa, vanhempi huolestuu. Miten lapsen saisi syömään monipuolisesti? teksti Virve Järvinen kuvat Shutterstock
L
apsen kuuluu olla luonnostaan epäileväinen uusia ruoka-aineita ja makuja kohtaan. Tuntemattomien ruoka-aineiden pelko kulkee geeneissämme: pysyäkseen hengissä ihmisen on ammoisina aikoina pitänyt olla tarkka siitä, mitä suuhunsa laittaa. Samasta syystä pieni pitää sokerista. Makeat luonnonantimet, kuten hedelmät, ovat harvoin myrkyllisiä. Happamien ja karvaiden makujen opettelua ja siten esimerkiksi kasvisten syöntiä pitää varten vasten opetella. – Neofobia eli uusien ruoka-aineiden pelko on osittain perittyä. Monesti valikoivan lapsen vanhempi on ollut itse pienenä samanlainen. Odottavan ja imettävän äidin ruokavalio vaikuttaa osaltaan lapsen maku mieltymyksiin, laillistettu ravitsemusterapeutti, THM Minna Matikainen KeskiSuomen sairaanhoitopiiristä kertoo. Neofobia on voimakkaimmillaan pari-, kolmevuotiaana. Tällöin lapsen makumaailman laajentaminen vaatii vanhemmilta kärsivällisyyttä. Kiirettä ei ole – lapsen ruokavalio laajenee ajan kuluessa, kun hän saa rauhassa tutustua ruokiin.
Viralliset ravitsemussuositukset on tehty terveellisen ja monipuolisen ruokavalion ohjenuoraksi kaikenikäisille. – Vanhemman on turha huolestua, jos lapsi syö viikon samaa ruokaa. Yksittäisen päivän ja viikon sijaan kannattaa tarkastella lapsen ruokavaliota kuukauden jaksoina. Kasvu on kelpo mittari kertomaan lapsen ruokavaliosta. Jos lapsi kasvaa tasaisesti ja voi hyvin, on hän todennäköisesti saanut ruoastaan riittävästi energiaa ja ravintoaineita.
Lempeästi hyvä tulee Tuttu lautasmalli sopii myös lapsen aterioiden koostamiseen. Siinä lautasesta puolet täyttyy kasviksilla, yksi neljännes perunalla, pastalla tai riisillä ja toinen lihalla, kalalla, kanalla tai munalla. Viipale kasvimargarii nilla voideltua täysjyväleipää ja lasi rasvatonta maitoa tai piimää täydentävät aterian. Aikuinen päättää, millä hän lapsen lautasen täyttää. Lapsi päättää itse, paljonko hän syö. – Lasta ei saa pakottaa maistamaan uusia ruoka-aineita eikä syömään lautasta tyhjäksi. Pakottaminen vahvistaa negatiivista mieli kuvaa ruoasta. >>
joulukuu 2014 | 7
Jo maistuu Tee ruokahetkestä mukava. Kun pöydän ääressä on kivaa, ruoka maistuu. Syntymäpäivillä juhlatunnelma houkuttelee lapset maistelemaan oudompiakin makuja.
Tuo uutuus ruokapöytään. Kun lapsi saa tutustua rauhassa uuteen ruoka-aineeseen ensin silmillään ja sormillaan, uteliaisuus sitä kohtaan herää ja maistamiskynnys alenee.
Keskustele lapsen kanssa ruoasta. Miltä uusi ruoka tuntuu suussa? Millaisen äänen sen pureminen saa aikaiseksi? Muistuttaako uusi ruoka jostain lapselle tutusta asiasta?
Ota lapsi mukaan kauppaan. Jos mukana on osittain piirretty ostoslista, lapsi löytää tarvittavat ruoka- aineet katsellaan. Kun lapsi saa kaupassa tehtäväkseen valita vaikka violettien kasvisten joukosta kiinnostavan, hän saattaa haluta myös maistaa sitä.
Anna lapsen laittaa ruokaa. Yksivuotias osaa ripotella annosten pinnalle persiljaa, parivuotias repiä salaattia. Pataa voi sekoittaa turvallisesti vanhemman sylistä.
Päästä lapsi lautasellesi. Vanhemman lautasen sisältö kiinnostaa usein omaa enemmän. Kasvikset houkuttelevat, kun ne on koottu isolle, yhteiselle lautaselle dipattaviksi. 8 |
joulukuu 2014
Lautasen tyhjennyspakko voi haitata kylläisyyden tunteen tunnistamista, ja tämä voi puolestaan näkyä myöhemmin ylipainona. Kylläisyydentunteen tunnistamista opetellaan yksinkertaisella kysymyksellä: ”Onko lapsella vielä nälkä?” Ellei ole, enempää ei tarvitse syödä. Säännölliset ruoka-ajat edistävät osaltaan kylläisyydentunteen tunnistamista, mutta niistä sopii joustaa. – Lapsellekin syömisen pitäisi olla mukava, perheenjäsenet yhteen kokoava hetki. Ei pienen ole pakko syödä päivällistä klo 17, jos muu perhe ehtii aterialle seitsemäksi. Järkevä välipala auttaa lasta jaksamaan yhteiseen ateriaan asti. Hevosenkokoiseksi ei nälkää kannata kasvattaa tai muuten lapsi voi kieltäytyä kokonaan syömästä.
Ruoalla leikittely voi houkutella lapsen maistamaan uutta.
Lempparit ja inhokit Aivan kuten aikuisella, lapsellakin saa olla ruoissa lemppareita ja inhokkeja. Mutta ennen kuin jokin ruoka-aine katoaa kattaukses ta, kannattaa varmistua, ettei kyseessä ole neofobia. Se sujuu tarjoamalla uutta ruokaainetta riittävän monta kertaa. Jotta uutuus pääsisi pysyvästi naperoikäisen ruokalistalle, se saattaa vaatia kymmenestä viiteentoista maistamiskertaa – monesti enemmän kuin yksivuotiaana. – Yhden ruoka-aineen poisto listalta ei ruokavaliota köyhdytä. Ellei vaikka ruusukaali maistu, kokeillaan parsakaalia. Ja jos viili jää syömättä, vaihdetaan se maustamattomaan jukurttiin. Tavoitteena on syödä päivittäin jokaisesta ruoka-aineryhmästä jotain. Mikäli väliin tulee pelkkiä puuropäiviä, seuraavalla viikolla satsataan vihanneksiin. Herkun kytkeminen huonosti maistuvaan ruokaan kannattaa unohtaa. Jos lapsi houkutellaan syömään esimerkiksi kalaruokaa lupaamalla hänelle jäätelöä jälkiruoaksi, todennäköisesti vain jäätelön suosio kasvaa.
Saa leikkiä Kun ruoka ei maistu, ruokapöydässä on tylsää: lapsi piirtelee puuroon ja nyppii marjat sen päältä lattialle. – Yksivuotiaan kuuluu leikkiä ruoalla ja katsoa, mistä se koostuu. Vanhempi lapsi voi tehdä samoin silloin, kun syöminen ja uudet
ruoka-aineet jännittävät. Niin käy, jos syömisestä tehdään liian iso numero. Jos ruoka ei maistu, pöydästä voi nousta pois.Tai jos puuro ei tänään kelpaa, kokeillaan leipää. Ruoalla leikittely voi houkutella lapsen maistamaan uutta. Puuroannoksesta voi tehdä marjojen ja hedelmäsoseen avulla hymynaaman ja vesimeloniin kiinnittää hammastikuilla sormiruokaa. Muotoon leivotut sämpylät katoavat pieniin suihin usein viipaleiksi leikattua leipää paremmin. – Ruokapuheet ja vanhempien esimerkki vaikuttavat valtavasti lapsen halukkuuteen syödä monipuolisesti. Jos vanhempi noudattaa personal trainerin tekemää tiukkaa ruokavaliota, tärkeät yhteiset ruokakokemukset jäävät niukoiksi.
teksti Virve Järvinen kuva Shutterstock
Lääkettä lapsen kipuun Pienen potilaan särkyä saa helpottaa lääkkeellä. Turvallisimmin se käy lasten omilla valmisteilla.
A
lle puolivuotiaan lapsen kivun ja kuumeen syyn arviointi kuuluu lääkärille. Tätä vanhemman lapsen äkillistä kipua isä ja äiti voivat lievittää apteekista ilman reseptiä saatavilla lääkkeillä. Niistä on apua silloin, kun korvaan koskee, kurkku on kipeä ja kuume pakottaa päätä. – Yli 39 asteen kuumetta tulisi alentaa lääkkeellä, sillä kuume tekee lapsen olon kurjaksi. Jos lapsella on ollut aiemmin kuumekouristuksia, lääkettä kaivataan jo 38 asteessa, lastentautien erikoislääkäri Siina Niitty Tampereen kaupungin lasten ja nuorten terveyspalveluista sanoo. Kuumemittarin lukemien lisäksi kannattaa tutkailla lapsen oloa. Tuskaisen oloista lasta lääkitään, vaikkei ruumiin lämpö kovin korkea olisikaan. Esimerkiksi rokotus voi nostattaa pienen kuumeen, joka ei sellaisena välttämättä kipulääkettä kaipaa. Yhdessä
kihelmöivän pistoskohdan kanssa se saattaa kuitenkin tehdä lapsen olon tukalaksi.
Pienelle parasetamolia Lapsen kuumetta alennetaan parasetamolilla. Apteekista löytyy lapsille tarkoitettuja parasetamolivalmisteita nestemäisenä, suppoina ja tabletteina. – Lapsilla lääkeaine annostellaan painokilojen mukaisesti. Lapsille varta vasten tarkoitetut valmisteet ovat helppoja, sillä ne säästävät vanhemmat laskutoimituksilta. Suppo sopii alle puolivuotiaalle pienokaiselle. Tätä vanhemmalle lapselle annetaan nestemäistä valmistetta. Se sujautetaan rauhallisesti ruiskulla puoli-istuvassa asennossa olevan lapsen posken sisäpinnalle. Tabletteja ei suositella alle kuusivuotiaille, mutta tarvittaessa tabletin voi murskata ja sekoittaa ruokaan tai liuottaa veteen. – Lääkepakkaukseen kirjattujen annosteluohjeiden mukainen lääkintä on turvallista. Annosta ei pidä ylit-
tää, muttei myöskään alittaa tai lääkkeen teho kärsii. Apteekissa kannattaa aina kertoa, että lääke tulee lapselle.
Rauhalliset yöunet Parasetamoli hoitaa myös lapsen kipua. Tulehduskipulääkkeistä ibuprofeeni sopii kivun hoitoon silloin, kun sen syy on tulehduksessa ja tarvitaan pidempikestoista apua.Vatsavaivojen hoitoon ei kumpaakaan kipulääkettä ole tarkoitettu. Ibuprofeeni on hyvä lääke esimerkiksi yöllä korvakipuun heräävälle lapselle, joka joutuu odottamaan aamua ja lääkärin vastaanotolle pääsyä. Sitä voi käyttää yhdessä parasetamolin kanssa, kun pitää lääkkeiden välissä muutaman tunnin tauon. – Moni vanhempi antaa lapselle ibuprofeenia sen pitkään kestävän tehon vuoksi yötä vasten, jolloin lapsi saa nukkua rauhassa aamuun saakka. Lepo lievittää osaltaan kipua.
Lentomatka koettelee korvaa Korvakipu lentokoneen nousun ja laskun yhteydessä on ikävä ilmanpaineen muutoksista aiheutuva vaiva. Se kiusaa lasta aikuista herkemmin, koska lapsella on huonommat keinot tasata välikorvan painetta esimerkiksi nieleskelemällä. Lisäksi lapsella on etenkin talviaikaan aikuista useammin nuhia ja korvatulehduksia. Turvavöissä vanhemman sylissä köllöttelevän vauvan oloa voi helpottaa tarjoamalla hänelle juotavaa nieltäväksi.
joulukuu 2014 | 9
teksti Camilla Lehtinen kuvat Tommi Tuomi ja haastateltujen kotialbumi
Ilonan ensimmäinen safarimatka nelikuisena sujui leppoisasti välillä torkahtaen.
SAFAREITA ja korvapuusteja
Kaisa Alapartanen ja Jussi Nummelin lapsineen totuttelevat suomalaiseen arkeen kolmen Afrikan-vuoden jälkeen. Viileissä säissä lämmittävät laulut ja muistot Tansaniasta.
H
elsinkiläisessä rivitalossa on tapahtunut pahvilaatikoiden vallankaappaus. Kaisa Alapartasen ja Jussi Nummelinin kodissa lattiatilan ovat ahmaisseet lukemattomat laatikot, joista pilkistää kattiloita, astioita ja kankaita. Neljä kuukautta merillä seilannut tavarakontti Tansaniasta on vastikään saapunut perille. Se on kuin suuri joulupaketti, joka tuo tuulahduksia kolmesta vuodesta päiväntasaajan kupeessa. Sisarukset Unna ja Ilona Nummelin kaivavat laatikoista aarteitaan, iloisen värisiä eläimiä – virtahevon, pöllön, norsun ja kaksi kalaa. – Nämä kalat saimme meidän lastenhoitajalta, Selinalta, esittelee viisivuotias Unna.
10 |
joulukuu 2014
– Olen nähnyt oikeita virtahepoja ja kirahveja safarilla, kolmevuotias Ilona kertoo rahtunen ylpeyttä äänessään. Vanhemmat eivät aivan täysin jaa tytärtensä intoa tavarapaljoudesta, vaikka muuttokuormasta nousee hyviä muistoja heillekin. – Kaaoksensietokykyä tarvitaan, sanoo Kaisa siirtäessään zeniläisellä rauhallisuudella jotakin pakettia sivummalle. – Muuttaminen maasta toiseen vaatii joustavuutta enemmän kuin järjestelykykyä, Jussi tiivistää matkalla opitun viisauden.
Kaksi rullakollista vaippoja mukaan Joustavuuden opiskelun perhe aloitti nelisen vuotta sitten, kun ulkoministeriössä diplomaattina toimivan Jussin aika oli lähteä ulko
maankomennukselle. Pian sen jälkeen ilmeni, että Kaisa odottaa Ilonaa. – En pitänyt vauvan kanssa matkustamista pulmana. Ajattelin, että vaunujen työntely ja vaipanvaihto ovat melko samanlaista kaikki alla. Työnkin kannalta äitiysvapaalla lähteminen oli hyvä ajankohta, viestinnän alalla asiakasvastaavana työskentelevä Kaisa muistelee. Jussi haki paikkaa Euroopan maista, mutta tarjolla olevat pestit olivatkin Delhissä, Moskovassa ja Dar es Salaamissa. – Listasimme maiden plussia ja miinuksia, mutta pitkälti mielikuvien perusteella jouduttiin valitsemaan. Onneksi saimme Jussin edeltäjiltä hiljaista tietoa päätöksen tueksi, Kaisa kertoo. Pakkauspuuhiin ryhdyttiin juhannuksen jälkeen vuonna 2011. Isoon konttiin pakattiin muiden tykötarpeiden mukaan kaksi rullakkoa vaippoja sekä rullakko lastenruokia. Tuttuja ruokia otettiin mukaan Unnaa varten, jottei valikoivalle syöjälle tulisi ylenpalttisen paljon muutoksia. >>
Tansanian kokemus jätti mieliin lämpimät muistot. Mukana kulkee nyt entistä värikkäämpi koti.
joulukuu 2014 | 11
Kotia vartioi ympärivuoro kauden turvalli suusfirman Charles-vartija. Kuvassa myös (vas.) Selina ja Blandina.
Ilona saapuu syyskuussa 2011 Tansaniaan ja saa ensimmäisen lukemattomista tansanialaisista hymyistä.
Ensimmäinen vuosi menee totutellessa
– Pahimpina valvomisaikoina oli helpotus, kun tiskit oli tehty ja ruokaa tuli nenän eteen, Kaisa kiittelee palvelusväkeä. Alkuun hieman vieras ajatus apuväestä sujuvoitti paitsi vauva-arkea toi myös hienon mahdollisuuden viettää paljon aikaa perheen kesken ilman kotitöitä. – Myös Jussin kanssa saimme paljon aikaa kahdestaan ja nautimme tästä pikkulasten vanhemmille poikkeuksellisesta vapaudesta.
sista ja brittiläisestä koulusta. Jussin arkea puolestaan rytmitti lähetystösihteerin työ, johon hän polki pyörällä pitkin hiekasta pöl lyäviä katuja. Kaisa teki vapaaehtoisena tiedotusta diplomaattien puolisoiden ryhmässä, joka hankki varoja pienille paikallisille järjestöille. Sen lisäksi hän tutustui keikkalaulajan elämään jazz-bändin solistina. – Kliseet pitävät paikkansa: omaa tekemistä pitää olla, muutoin ei jaksa, neuvoo Kaisa.
Jussi kaataa kuppeihin kahvia – tansanialaista toki – ja näyttää kuvia aiemmasta kodista. Kuvien kaksikerroksinen omakotitalo odotti uutta perhettä valmiina pakettina, johon kuuluivat lastenhoitaja Selina, kodinhoitaja Blandina, kaksi vahtikoiraa sekä kilpikonna. – Ulkomailla asuneet perheelliset tutut varoittivat ennen lähtöä, että ensimmäinen vuosi menee totutellessa. Niin se menikin, Tekeminen hahmottaa arkea Kloorin makuun Jussi sanoo. Nelikuisena Tansaniaan matkanneelle Ilo- – Kipepo tarkoittaa perhosta, Unna selittää. tottuu nalle muutto ei ollut juttu eikä mikään. Sen Sitten hän lurauttaa Tansanian kansallis- Yhdessä Jussin näyttämässä valokuvassa on sijaan 2,5-vuotiaalle Unnalle muutokset oli- puistoista kertovan laulun. Siitä swahilia tai- Tansanian kodin vehreän pihan pöytä, jolle vat kova paikka: yhtäkkiä tuttu koti hävisi, tuli tamaton erottaa vain sanat Serengeti ja Tan- on katettu keittoa ja leipää. – Blandina teki huikean hyviä porkkanapikkusisarus ja uusi hoitaja. sania. – Illalla nukahtaminen ei sujunut entiseen – Selina opetti laulun. Hän puhuu swahilia sämpylöitä ja herkullista makaronilaatikkoa. tapaan, kuivaksi piti opetella uudestaan ja ja englantia, Unna kertoo piirtämisen lomas- Kahta suomalaisperhettä aiemmin hoitanut syömiseen tuli takkuja, Kaisa muistelee. sa ja selventää sitten taideteoksen sisältöä su- Selina taas oli armoitettu korvapuustien tekijä, Kaisa kertoo. Unna ripustautui äitiinsä, jonka voimia juvalla englannillaan. Paikallisista herkuista mielenpainuvimpia verottivat vielä vauvan kanssa valvominen. Alun kipuilun jälkeen Afrikan arki asettui Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireet uomiinsa. Tytöille löytyi Selinan lisäksi seu- olivat merenelävät, joita rantakaupungissa oli haastoivat jaksamista. raa muiden ulkomaalaisten perheiden lap- aina tuoreena tarjolla. 12 |
joulukuu 2014
Tansanian lippu safariauton katolla oli Unnalle ensimmäisen safarireissun kohokohta.
Selinan suomalaiseen tyyliin leivotut korvapuustit olivat kuuluisia Darin suomalaisyhteisössä.
Ilonan ja Selinan suhde oli läheinen heti alusta alkaen.
– Totuimme myös lievään kloorin makuun kasviksissa, Jussi nauraa. Hän kertoo, että vihannekset piti aina desinfioida ennen syömistä. Mutta kuvassa näyttäisi olevan ruisleipääkin? – Meillä kävi paljon vieraita, joten ruisleipä ei päässyt pakastimesta loppumaan, Jussi selittää. Vieraiden ansiosta myös safarireissuja kertyi mukava määrä, sillä niille lähdettiin aina kävijöiden kanssa. Tutuiksi tulivat Unnan laulusta kuuluisimmat Serengeti ja Ngorongorokin. – Luonto on monipuolista ja melko koskematonta. Viimeisen vuoden reissulla lapsetkin oikeasti nauttivat eläimistä – pienempinä heille hienointa oli vaikkapa safariauton katolla oleva lippu, Kaisa sanoo. Perheen kesken Kaisa, Jussi, Unna ja Ilonaviettivät muutaman rantaloman. Vanhemmat pääsivät kumpikin vuorollaan tekemään vuorivaelluksen: Jussi Kilimanjarolle ja Kaisa Meru-vuorelle, Tansanian toiseksi korkeimmalle huipulle.
Ikävä lämpöön ”Lunta” Ilona näki ensimmäisen kerran elämässään, kun ukkoskuuron rakeet ropisivat maahan kesäkuussa perheen palatessa Suomeen. Nyt Ilona on isänsä tavoin alkanut jo sopeutua viileämpään ilmastoon. Äiti ja Unna sen sijaan hytisevät vielä syyssäissä. Jussi nauraa perheen olleen paljon terveempi Tansaniassa kuin Suomessa. Lämmön lisäksi perhe kaipaa Tansaniasta merta ja aktiivista seuraelämää sekä lämpimiä ja avuliaita paikallisia ihmisiä. – Mikään ei länsimaalaisen silmin oikein näytä toimivan, mutta lopulta kaikki kuitenkin järjestyy ja mikä tärkeintä: hymy huulilla, Kaisa sanoo. Sen sijaan kotiinpaluun myötä paljastunut alitajuinen huoli alkaa helpottaa. Toisin kuin Tansaniassa, täällä voi elää ilman kotia ympäröiviä muureja, vahtikoiria, vartijoita ja hälytyslaitteita. – Tansaniassa perusturvallisuus on hyvä, mutta ryöstöjä ja liikenneonnettomuuksia sattuu silti aika paljon. Avun saannissa voi kestää eikä sairaaloiden tasosta ole takeita, Jussi kertoo. Suomessa Kaisa ja Jussi arvostavatkin erityisesti lasten liikkumisen vapautta. Heitä ei tarvitse kuljettaa autolla joka paikkaan. Myös meikäläisen varhaiskasvatuksen taso saa kiitosta.
joulukuu 2014 | 13
teksti Stiina Honkamaa kuvitus Pia Holm
Turvallinen ja vuorovaikutteinen ympäristö on tärkeää pienen lapsen puheen kehitykselle. Vuorovaikutus lähtee jo katsekontaktista.
Puhe kehittyy
vuorovaikutuksessa
J
o pieni vauva kommunikoi ääntelemällä. Vähitellen mukaan tulee jokeltelu. Ensimmäiset sanat sanotaan yleensä vuoden vanhana. 1,5-vuotiaana lapsella on useimmiten kymmenien sanojen käyttösanasto. – Keskimäärin vuoden ja 8–9 kuukauden iässä käyttösanasto alkaa yleensä kasvaa vauhdikkaasti.Tätä vaihetta kutsutaan sanastospurtiksi, foniatrian erikoislääkäri Marja Asikainen sanoo. Kun käyttösanastossa on noin 50 sanaa, lapsi alkaa yleensä puhua pieniä lauseita.
riemastua jo siitä, kun häneen otetaan katsekontaktia, Asikainen sanoo. Vauvalle pitää luoda turvallinen ympäristö, jossa hänen kanssaan jutellaan, leperrellään, lauletaan ja lausutaan vaikka loruja. – Lapsi oppii puhumaan muiden puhetta kuuntelemalla ja olemalla vuorovaikutuksessa, Asikainen opastaa. – Esineitä, toimintoja ja niiden ominaisuuk sia on hyvä nimetä ja osoittaa samanaikaisesti. Arjen tilanteissa on hyvä nimeämällä sanottaa lapsen tunnetiloja. Siis paljon konkretiaa ja toistoja.
Vuorovaikutusta vauvasta asti
Häiriötekijät minimiin
Normaalisti pienikin vauva pitää vuorovaiku tuksesta. – Jos vauva ei itse hakeudu vuorovaikutukseen, häntä kannattaa houkutella. Vauva voi
Lapsen kanssa ollessa on tärkeää poistaa ylimääräiset äänet, kuten radio ja televisio. – Kännykkää ei kannata näprätä samaan aikaan. Oma huomio on hyvä suunnata sii-
14 |
joulukuu 2014
Vauva voi riemastua jo siitä, kun häneen otetaan katsekontaktia.
lisimman suotuisia puheen ja kielen kehitykselle.
Varhainen puuttuminen tärkeää
hen, mistä lapsi on kulloinkin kiinnostunut. Varsinkin jos lapsen puheen kehitys viivästyy, kannattaa pysähtyä miettimään, miten lapselle puhutaan. Selkeä ja rauhallinen puhetapa ja tärkeiden sanojen painottaminen auttaa. Lukemisen ja juttelemisen merkitys on suuri lapsen puheen kehittymisessä.Tärkeää on myös keskittyä kuuntelemaan lasta. – Kun pienen lapsen kanssa katsotaan kuvakirjoja, niin kuvien näyttämisen lisäksi kannattaa jutella niistä monipuolisemmin, Asikainen valottaa.
Milloin puheterapeutille? Vauva ei välttämättä innostu vuorovaikutuksesta oudon ihmisen kanssa, mutta jos vauva ei nauti vuorovaikutuksesta oman vanhempansa kanssa, asia pitää selvittää.
– 1,5-vuotiaana lapsen pitäisi ymmärtää yksinkertaista puhetta, ja käyttösanastossa tulisi olla vähintään yli 20 sanaa. Jos muutaman kuukauden sisällä tästä ei tapahdu selkeää spurttia, kannattaa ottaa yhteyttä puheterapeuttiin, Marja Asikainen neuvoo. Puheterapeuttiin kannattaa myös olla yhteydessä, jos puolitoistavuotias tai sitä vanhempi lapsi puhuu siten, että sanojen äännekoostumus vaihtelee kerrasta toiseen tai lapsella on taipumusta unohtaa jo käytössä olleita sanoja. Jos kaksivuotias ei käytä pieniä lauseita tai käyttää niin sanottua omaa kieltä tai turhautuu, kun muut eivät ymmärrä, asia on syytä tutkia. Sama pätee myös lapsiin, joilla on vielä kahden vuoden iässä suppea sanasto. – Puheterapeutti ohjaa kotia ja päivähoitoa niin, että ympäristö ja arki ovat mahdol-
Jos lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy ja kielellistä kehitystä ei tueta riittävästi, lapsella on riski ajautua vaikeuksiin oppimisessa ja kaverisuhteiden luomisessa. – Jos 1–2-vuotias ei pysty osallistumaan sanoilla, hän saattaa ilmaista omaa tahtoa kiukuttelemalla ja uhittelemalla.Vanhemmat voivat silloin antaa palautetta esimerkiksi siten, että mikset taaskaan osaa käyttäytyä tai en kestä sinua. Silloin on riski noidankehään, Asikainen muistuttaa. Puheen kehityksen puutteita kompensoi paitsi puheterapia myös ongelmien huomiointi lapsen omassa arjessa. – Jos puhe näyttää alun hitaamman kehittymisen jälkeen lisääntyvän ja normalisoituvan, kannattaa kuitenkin tarkistaa, että myös kielellinen toimintakyky on tullut iänmukaiseksi, Asikainen tähdentää. Myös vanhemmille on tarjolla aiheeseen liittyvää tukea. – On olemassa vertaistukea, omia verkostoja ja vauvaryhmiä varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseksi. Asian kanssa ei tarvitse olla yksin. Lisätietoja: Aivoliitto antaa infoa, neuvontaa ja järjestää vertaistukitapahtumia. Alueelliset tukiryhmät toimivat liiton alaisuudessa. www.aivoliitto.fi > kielellinen erityisvaikeus > kommunikaatiokeskus.
joulukuu 2014 | 15
kokataan kotona
teksti Heli Kuusipalo kuvat Tommi Tuomi
Kotimaista
juhlaruokaa Sadonkorjuun makuja ryydittävät kotimaiset maut. Pääruokana on riistakäristystä, selleri-perunamuusia ja marjasurvosta. Jälkiruoan kruunaa marjatrifle. Reseptit kuudelle ja yli yksivuotiaille.
16 |
joulukuu 2014
KYPSENTÄMÄTÖN KEITTO 2 porkkanaa 2 omenaa 1 pieni kerä jäävuorisalaattia noin desilitra silputtuja yrttejä, esimerkiksi lehtipersiljaa, basilikaa ja oreganoa Kuori ja pilko porkkanat ja omenat. Halkaise ja huuhtaise jäävuorisalaatti. Laita kaikki ainekset blenderiin tai yleiskoneeseen. Surauta ”keitto” tasaiseksi ja lisää vähän vettä, jos haluat keitosta juoksevampaa. Pöytään voi tarvittaessa laittaa tabascopullon, piri-piri-kastiketta tai suola- ja pippurimyllyt aikuisia ruokailijoita varten.
RIISTAKÄRISTYS
MARJATRIFLE
300 g jäistä riistapaistia 1 rkl öljyä 1 rkl kasvimargariinia 2 laakerinlehteä vettä noin 1–2 dl
2 dl pakastettuja mustikoita 1 dl pakastettuja vadelmia 1 dl pakastettuja punaherukoita minttua koristeeksi
Kuumenna öljy-voiseos pannulla ja laita jäiset lihalastut ruskistumaan. Kun liha on ruskistunut, lisää laakerinlehdet ja vesi, laita kansi päälle ja jätä hautumaan ainakin tunnin ajaksi. Valmista sillä välin muut ruoat. Pitkä haudutus tekee käristyksestä maukkaan.
SELLERI-PERUNAMUUSI SAVUKALALEIVÄT 400 g savukalaa siivutettua täysjyväleipää muutama kotimainen omena margariinia Paahda leivänsiivut ja voitele kasvimargariinilla. Leikkaa omenoista ohuita siivuja ja laita leiville. Lisää lopuksi leiville savukalaa.
noin 100 g juuriselleriä 8 perunaa 5 dl rasvatonta maitoa 3 rkl kasvimargariinia Kuori selleri ja perunat ja keitä pehmeiksi. Kaada vesi kokonaan pois. Lisää rasvaa ja maitoa ja survo muusiksi. Jos haluat, voit vatkata muusin sileäksi ja kuohkeaksi sähkövatkaimella.
Huom! Jos et käytä kotimaisia marjoja, muista kiehauttaa ne ennen käyttöä.
VANILJAKIISSELI 5 dl maitoa 2 rkl vehnäjauhoja 1 rkl sokeria 1 rkl perunajauhoja 1 tl luomu-vaniljasokeria 1 sitruunan raastettu kuori Laita paksupohjaiseen kattilaan maito, vehnäjauhot ja sokeri. Kuumenna kattilaa miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen, kunnes se sakenee. Lisää perunajauhot tilkkaan kylmää maitoa ja kaada suurus sekoittaen kattilaan. Anna kiehahtaa sekoittamatta ja siirrä kattila pois liedeltä. Lisää lopuksi hiukan jäähtyneeseen kiisseliin vaniljasokeri ja pestyn sitruunan raastettu kuori. Laita marjasekoitus tarjoiluastiaan, kaada kiisseli joukkoon ja koristele tuoreella mintulla.
joulukuu 2014 | 17
teksti Päivi Brink kuvat Suvi Elo
Herkullisia
J Ä Ä E ! R V Värikylpy on suomalainen keksintö, joka aktivoi kaikkia lapsen aisteja. Uusi harrastus saa puoli vuotiaan Elli Virtasen touhukkaaksi.
E
ija Virtanen alkoi harras taa vauvojen värikylpyä puo livuotiaan tyttärensä Ellin kanssa tänä syksynä Turun Seikkailupuistossa. Ryhmäs sä on kymmenen 3–12 kuu kauden ikäistä vauvaa. Joka tiistai vauvat tulevat vanhempansa kanssa Seikkailutaloon, minne ohjaaja Assi Huhtanen on luonut valmiiksi kaikilla aisteilla koet tavan värimaailman.Tällä kertaa teemana on vaaleanpunainen ja läpinäkyvyys. Huone on valaistu pehmeästi liilaan sä vytetyillä lampuilla. Lattia on suojattu muo
18 |
joulukuu 2014
veilla, ja niiden päällä on paperikerros, jonka päälle vanhemmat asettavat vauvansa. Ohjaaja tuo alustalle erilaisia vaaleanpunaisia ja aniliininpunaisia sifonkihuiveja ja kuplamuovia.Vauvat tarttuvat materiaaleihin kiinnostuneina ja tarkkailevat myös toisiaan.
Taide-elämystä Eija kertoo löytäneensä värikylvyt netistä etsiessään harrastuksia Ellille ja itselleen syksyksi. Ennen lapsen syntymää hän harrasti valokuvausta ja kävi taidenäyttelyissä, joten oli luontevaa tehdä jotain kuvataiteeseen liittyvää myös vauvan kanssa. – Tämä kuulosti kivalta. Halusin kokea jotakin uutta ja aktivoida myös Ellin taiteellisuutta. Elli on tykännyt tosi paljon käydä täällä. Näen sen siitä, että hän hymyilee ja touhuaa materiaalien kanssa. Hän on kiinnostunut myös muista vauvoista. Sotkuistahan tämä on, mutta pitää vain olla sellaiset vaatteet päällä, ettei se haittaa, Eija naurahtaa. >>
Elli Virtanen tutustuu innokkaasti väriaineisiin, tunnustelumateriaaleihin ja muihin vauvoihin.
Moniaistinen yhteinen kokemus Värikylpy-metodi keksittiin kymmenen vuotta sitten Porin lastenkulttuurikeskuksessa. Sieltä se on levinnyt kansainväliseksi ilmiöksi. Assi Huhtanen kouluttautui värikylpyohjaajaksi Porissa ja on vetänyt kylpyjä nyt viisi vuotta. – Värikylpyyn ei tarvitse valmistautua muuten kuin pukemalla vauvalle päälle vaatteet, joiden sotkeutumista ei tarvitse varoa. Vaihtovaatteet on muistettava ottaa mukaan vauvalle ja itselle. Ohjaaja tuo materiaalit, kuten huivit ja väriaineet, ja innostaa vanhempia ja vauvoja tutkimaan niitä. Useasti he keksivät itse, mitä kaikkea materiaaleilla voi tehdä, Assi sanoo. Materiaalit voivat olla esimerkiksi liukkaita kiisseleitä, karheaa polentaa,
– Isompien lasten ryhmä poikkeaa vauva-
kevyttä värjättyä perunajauhoa tai kaakaojauheesta ja vedestä tehtyä tahmeaa tahnaa. Ohjaaja rytmittää aineiden erilaiset lämpötilat ja tuntumat lapsia kiinnostavasti. – Tärkeintä on antaa moniaistinen kokemus lapselle, joka lähtee itse tutustumaan aineisiin. Samalla hänen motoriset taitonsa kehittyvät materiaaleja kosketellessa. Materiaalit ovat elintarvikkeita, ja ne menevät luonnollisesti suuhunkin, mutta niitä ei syötetä lapsille. Tarkoitus on kokea värimateriaaleja kaikilla aisteilla, Assi kertoo. Värikylpy on myös sosiaalinen harrastus, ja vauvat oppivat tuntemaan toisiaan. Heidän jaksamisensa kehittyy jatkuvuuden myötä.
ryhmästä siten, että siinä käytetään paljon liikettä ja erilaisia välineitä, kuten vaahtomuovisia tuputtimia. Parivuotiaat eivät aina halua koskea maaleihin käsin, joten väline voi auttaa. Ei ole oikeaa tapaa suhtautua aineisiin, vaan jokaisella on omat mieltymyksensä. Kuvataidekerhoon verrattuna väri kylvyssä itse tapahtuma on tärkein, ei lopputulos. Isommat lapset lähtevät usein tekemään kuvaa, mutta siihen ei ohjata. Assi on soveltanut tekniikkaa myös ikäihmisiin ja muistisairaisiin. – Kaiken ikäiset ihmiset voivat nauttia värikylvystä. Tärkeää on hetkessä oleminen ja yhdessä kokeminen, Assi toteaa.
joulukuu 2014 | 19
Äidit tarkkailevat lasten mielentiloja ja antavat heidän vapaasti lähestyä huiveja, muoveja ja toisiaan. Välillä he menevät lähemmäs, jos muovia sujahtaa liikaa suuhun tai vauva kaipaa huomiota. – Tätä voisi hyvin harrastaa kotonakin, koska materiaalit ovat yksinkertaisia, vaikka yllättäviä. Mutta on mukava nähdä muita samanikäisiä lapsia ja heidän vanhempiaan. Elli nauttii kavereista, ja itselleni on hyvä tavata muita aikuisia. On ihana päästä liikkeelle, sillä kotona aika käy pitkäksi, Eija toteaa.
Uusia makuja
Värikylvyssä itse tapahtuma on tärkein, eikä lopputulos.
20 |
joulukuu 2014
Ohjaaja kaataa kuplamuoville ensin mustikkavettä ja sitten laimennettua etikkapunajuurien lientä.Vauvat tunnustelevat, maistelevat ja haistelevat maaleja. Äidit poksauttelevat kuplamuoveja. Lattialla kierii myös vaaleanpunaisia muovipalloja. Ohjaaja tuo jokaisen vauvan eteen paksua, läpinäkyvää, helmimäistä maalia, joka tuntuu liukkaalta. Se on valmistettu perunasuurimoista. Pyöreitä helmiä kokeillaan myös jaloilla. Lopuksi pölläytellään vielä perunajauhoinen pumpulisade. – Elli on vasta aloittanut kiinteiden ruokien syönnin, mutta hyvin nämä tuntuvat
maistuvan. Uusi makuelämys on tämä punajuuriliemi, Eija sanoo. Tunnin päätteeksi lapset ovat väsyneitä ja alkavat yksi toisensa perään itkeä. He suorastaan kierivät väriaineissa. Alle vuoden ikäiselle lapselle moniaistinen tunti on hyvällä tavalla aktivoiva ja samalla väsyttävä. Äidit kertovatkin, että värikylvyn päälle vauvat nukkuvat hyvin päiväunensa. Touhuamisen jälkeen vanhempi pesee vauvansa, vaihtaa hänet puhtaisiin vaatteisiin ja syöttää, jos pienokainen vaikuttaa liian väsyneeltä. – Emme jatka väkisin tunnin loppuun, vaan etenemme pienten ehdoilla. Lapsen tekemän luomuksen voi ottaa mukaan muistoksi, jos haluaa, Huhtanen lupaa.
Piltin parhaat palat Liity heti!
© Moomin Chara cters
© Moomin Characters
saat 1 000 pistettä!
Piltin nettisivut uudistuvat
Pistekauppaan!
Aivan uutta ne ttisivuilla on Pi ltin pistekaupp Kun ostat pistek a. auppaan kuuluv ia merkittyjä Piltti-tuotteita , voit kirjata os tamasi tuotteet omalle Pilttipiir i-tilillesi. Ostet uista tuotteista pisteitä ja kert saat yneet pisteet vo it käyttää piste kaupassa hien oihin tuotteisiin . Miltä kuulosta vaikkapa Muum isi i-astiasto, Brio -lelut tai tyyny, jossa taaperta a leppäkerttu?
Piltin uudet sivut avautuvat joulukuussa. Tulossa on mielen kiintoisia artikkeleita ja paljon kiinnostavaa sisältöä.
P
iltti avaa uudet nettisivut joulukuussa tuttuun osoitteeseen www.pilttipiiri.fi. Uusilla sivuilla on paljon mielenkiintoista sisältöä, kuten artikkeleita lapsen ruokailusta, kehityksestä ja kasvusta, aivan kuten tähänkin asti. Lisänä on myös paljon uutta ja kiinnostavaa, muun muassa henkilökohtaiset uutiskirjeet ja pistekauppa.
tojen perusteella. Uutiskirjeessä kerrotaan myös Piltin tuoreimpia kuulumisia, esimerkiksi tietoa uutuustuotteista ja vinkkejä arjen ruokailuun. Uutta sivustolla on oma ravitsemusasiantuntija. Pilttipiiriläiset voivat laittaa hänelle kysymyksiä lasten tai vaikka koko perheen ravitsemukseen liittyen. Pilttipiirin jäsenillä on myös mahdollisuus Perheelle räätälöityä sisältöä liittyä Piltin Makuraatiin. Makuraati koostuu Pilttipiirin uusi sivusto on kaikille avoin ja vapaaehtoisista suomalaisista lapsiperheistä, maksuton lapsiperheiden oma yhteisö. jotka osallistuvat Piltin tuotekehitykseen tesRekisteröitymällä Pilttipiirin käyttäjäksi, taamalla niin olemassa olevia kuin uusiakin saat säännöllisesti sähköpostiisi Pilttipiirin Piltti-tuotteita. Me aikuiset määräämme, miuutiskirjeen, joka on räätälöity juuri teidän kä ruoka on terveellistä, mutta makuasioissa perheellenne antamienne ikä- ja muiden tie- painaa lasten sana.
joulukuu 2014 | 21
Piltin parhaat palat Poro ja lohi valloittavat sa sinikantisis a. ss ei purk
Pohjoisen uusia makuja Lokakuussa kauppoihin tulivat suomalaisten klassikkomakujen ateriasarja: Piltti Pohjoisen Maut. Sarjassa on kahdeksan tuotetta, joista löytyy sopivia makuja sekä vauvoille että taaperoille.
U
uden sarjan aterioissa maistuvat esimerkiksi lohiruoat, poronkäristys sekä ikävaiheeseen sopivasti hienonnetut lihapullat perunamuhennoksen ja puolukan kera. Sarjassa on myös kaksi sokeroimatonta marjamakua: omenaa ja mustaherukkasosetta sisältävä
Herukkaiset palat sekä Mustikkainen. Mustikkaisessa on mustikoiden lisäksi omenasosetta, joka pöyristää makua pieneen suuhun sopivaksi. Piltin Pohjoisen Maut -sarjaa on kehitetty yhteistyössä Makuraadin kanssa. Makuraatilaiset saivat antaa palautetta niin aterioiden mausta, etiketeistä kuin tuotesarjan nimestä. Uutuudet maistuivat pienille maistelijoille hyvin. Erityiskiitosta saivat Mustikkaisen raikkaus sekä poronkäristyksen täyteläinen maku. Makuraatilaisten kanssa mietittiin yhdessä myös pakkausilmettä. Vaikka muut Piltti-tuotteet ovat jatkossakin tuttujen punavalkoisten kansien alla, Pohjoisen Maut -sarjan tuotteet tunnistaa kaupassa helposti sinivalkoruutuisista kansistaan.
L
aadukkaan lastenruoan matka pellolta pöytään on pitkä. Koska pienet lapset ovat herkempiä kuin aikuiset, lastenruoan valmistuksessa käytetään vain parhaita raaka-aineita. Niitä koskevat erittäin tiukat laatu vaatimukset. Ennen tuotantoon hyväk syntää ne tarkastetaan ja analysoidaan moneen kertaan. Raaka-aineet ovat A ja O Vain muutama prosentti kaikista saatavilla olevista raaka-aineista on kyllin hyvää lastenruokiin. Suomessa Piltin sopimusviljelytilat tuottavat muun
22 |
joulukuu 2014
muassa porkkanaa, perunaa ja hernettä. Sopimustilaviljelijät sitoutuvat tiukkoihin tuotantonormeihin. Lannoitteiden käyttö on rajattu alhaisen nitraattipitoisuuden ja riittävän aikaisen sadonkorjuun varmistamiseksi. Rikkakasvi-, kasvitauti- ja hyönteis torjunta-aineita saa käyttää vain murtoosan normaaliviljelyyn verrattuna. Torjunta-ainejäämiä saa raaka-aineista löytyä vain pienen pieniä määriä. Lisäksi viljelijät sitoutuvat noudattamaan viljelykiertoa: esimerkiksi porkkanaa viljellään korkeintaan joka neljäntenä vuotena samalla peltolohkolla.
kuva: Jussi Partanen
Huolella tehtyä lastenruokaa
Jäljitettävyys pellolle asti Piltti-lastenruokien tuotantoketju on niin tarkka, että jokaisen tuote-erän raaka-ainetuottajat ja raaka-aineet voidaan tarvittaessa jäljittää lasten ruokapurkin kannessa olevan koodin avulla, jopa peltokohtaisesti. Valtaosa Piltin tuotteista tehdään Turun lastenruokatehtaalla. Lasten ruokien tuotantoketjua valvotaan tarkasti alkaen raaka-aineiden viljelystä ja päätyen valmiiden purkkien pakkaamiseen. Ruoan korkea laatu varmistetaan vielä jälkivalvonnalla ennen kuin tuotteet jatkavat matkaansa tehtaalta kauppoihin. Turun tehtaalla lastenruokaa on tehty jo yli 60 vuotta ja valmistus jatkuu tänäänkin.
Vain muutama prosentti kaikista raakaaineista on kyllin hyvää lastenruokiin.