P I LT T I L A P S I P E R H E I D E N P U O L E L L A 6 0 V
Milt채 mikin maistuu? s.6
Rokotus kautta aikojen s.10
Vauvajumpassa suukotellaan ja p채ristell채채n s.16 Nopeat
juhlakakut s. 20
M A A L I S K U U 2 0 1 2 > PILTTIPIIRI.FI
Sisältö N R O 1 | MAA L I S K U U 201 2
06
14
10 kannen kuva: Pekka Holmström
22
ravitsemus
Nam, hyvää? Ruokamieltymykset ovat osittain synnynnäisiä. Mikä rooli on kokemuksilla?
10
rokotus
14
kasvu & kehitys
16
perhe & vapaa-aika
19
terveys
+
Rokotteiden pitkä historia Ennen muinoin vietettiin rokotusjuhlia. Rokotuksilla onkin pitkä taival nykypäivään. Pysähdy kuuntelemaan Lapsilähtöisessä kasvatuksessa lapsen näkökulman huomioiminen luo perustan itsetunnon kehittymiselle. Vauvajumppaa! Jumppaa vatsa- ja selkälihakset kuntoon vauvan kanssa. Silmät säihkymään Silmätulehduksen kotihoitoon on tehokkaat keinot.
palstat 03 Pienet palat 04 Omin käsin 05 5 kysymystä
09 Tästä elämästä 20 Kokataan kotona 22 Piltin parhaat palat
Lapsiperheiden puolella 60 vuotta Miksi tässä sanotaan lapsiperheiden puolella, onko joku niitä vastaan? Näin ihmetteli puolisoni hieman huvittuneena. Juhlavuoden viestimme taitaa siis kaivata hieman perusteluja! Piltin punaisena lankana on ollut alusta lähtien lapsiperheiden arjen helpottaminen ja tukeminen. Ravitsemussuositusten mukaiset, suomalaiseen makuun sopivat ja puhtaista raaka-aineista valmistetut Piltti-lastenruoat ovat olleet osa monipuolista ruokavaliota jo vuosikymmenien ajan. 80-luvulla perustettu Pilttipiiri on edelleen mukana suomalaisten lapsiperheiden elämässä. Se jakaa arvokasta tietoa pienten lasten ravitsemuksesta, kasvusta ja kehityksestä sekä tukee vanhemmuutta erilaisin keinoin. Olemme myös tehneet yhteistyötä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa yli 10 vuoden ajan. Tänä vuonna Piltin juhliessa 60-vuotista historiaansa haluamme kertoa, että me Piltillä olemme lapsiperheiden puolella; ymmärrämme lapsiperheiden arkea ja haluamme olla sitä tukemassa. Siksi siinä sanotaan niin. 2 |
Pilttipiiri maaliskuu 2012
Elsi Ojala, päätoimittaja
www.pilttipiiri.fi www.facebook.com/pilttipiiri PILTTIPIIRI-LEHTI ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se lähetetään Väestörekisterikeskuksen osoitetietojen mukaisesti 4–16 kuukauden ikäisten lasten vanhemmille. PILTTIPIIRI-LEHDEN JULKAISIJA: Suomen Nestlé, PL 50, 02151 Espoo, kuluttajapalvelu@fi.nestle.com, puh. 0800 0 6161 PAINO: Punamusta, Joensuu OSOITELÄHDE: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 70, 00581 Helsinki ISSN 1238-8432 TOIMITUSKUNTA: Päätoimittaja Piltin tuotepäällikkö Elsi Ojala / Suomen Nestlé sekä toimituspäällikkö Jari Kallio ja tuottaja Henna Tanskanen / Otavamedia Asiakasviestintä. PILTTIPIIRI-LEHDEN TEKSTIT on tarkistanut lastenruokaneuvottelukunnan puheenjohtaja Olli Simell, professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lastenklinikka. PILTTI tukee Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä lapsiperheiden hyväksi.
pienet palat
Lisää asiaa lapsiperheille osoitteessa pilttipiiri.fi
kuva iStockphoto
KEKKAATKO?
Lapsi tuo onnea Piltti teetti TNS Gallupilla kyselytutkimuksen suomalaisten lapsiperheiden onnellisuudesta. Tutkimuksen johtopäätös on, että lapsi tuo onnen tullessaan: peräti kaksi kolmesta pienen lapsen vanhemmasta kertoo olevansa onnellisempi nyt kuin ennen lapsien saamista. Onnellisuuden lisäksi Piltti selvitti lapsiperheiden onnen aiheita ja myös sitä, mikä tätä onnea uhkaa. Onnea lisäävät asiat liittyvät perheen ihmissuhteisiin, joita ovat perheen kesken vietetty yhteinen aika, suhde puolisoon ja suhde lapsiin. Onnellisuuden suurimpia uhkia ovat puolestaan taloudellinen epävarmuus ja rahahuolet. Lapsiperheiden onnellisuustutkimus on osa 60 vuotta täyttävän Piltin juhlavuotta. Juhlavuoden teemana on Lapsiperheiden puolella toimiminen. Tutustu koko tutkimukseen: pilttipiiri.fi > Juhlavuosi
saksittua
PIlttipiiri-lehdessä elokuussa 1997 Piltti-soseet maistuivat myös vähän isommille. Kuvassa Suomen koripallomaajoukkue.
Monenlaista puuhaa Pilttipiirin sivustolla on avattu uusi askartelupalsta. Palstalla on erilaista puuhaa vaikka koko perheelle. Väritä hauskoja eläimiä, tee itse muistipelikortit tai tulosta pääsiäisen askarteluvinkit. Käy tutustumassa: pilttipiiri.fi > Askarrellaan
Nokkelassa katseluja kekkaamiskirjassa on aivan hupsuja yksityiskohtia. Siitä löytyy tekemistä ja tutkimista 2-vuotiaasta lähtien. Sen avulla voi opetella vaikka numeroita.
Mo-ko-ma-ki! Satu Kontinen, WSOY 2011
KASVUN IHME Kilpikonna pikku Papu vie lapsen kasvun ihmeen äärelle. Papu hoivaa ja kasvattaa kukan, josta muut eläimet innostuvat, ja kirvat meinaavat jopa syödä sen! Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin, ja kukka saa kasvaa rauhassa.
Pikku Papu ja kukka, Liisa Kallio, sarja-asu Eevaliina Rusanen, Tammi 2011
KATSELUKIRJA PIENOKAISELLE Muumimaailmassa jaellaan kukkia. Ketkä niitä saavat? Paksukantinen kirja sopii pienelle lapselle katselukirjaksi ja myös rauhoittavaan satutuokioon.
Kuka saa kukan? Pikku Myy -katselukirja. Teksti, kuvitus ja ulkoasu: Riina ja Sami Kaarla, Tammi 2011
Osallistu Juhlavuoden kampanjaan – voita vuoden Piltit! Osallistu Piltin Juhlavuoden kampanjaan ottamalla kuva pienokaisesi Piltti-hetkestä. Voit voittaa vuoden Piltit! Tarkemmat ohjeet löydät pilttipiiri.fi-sivustolta. Kampanja-aika on 26.3.–13.5.2012. Nyt valokuvaamaan veikeitä hetkiä!
Pilttipiiri maaliskuu 2012
| 3
omin käsin Mobile kattoon
Leipurin purkki
Muodikas muotti
Tyhjä Piltti-purkki on kätevä säilytysrasia esimerkiksi hiivalle. Hiiva pysyy pitkään tuoreena, kun sen laittaa pestyyn Pilttipurkkiin. Säilytä purkki jääkaapissa.
Piltti-tölkin kannesta syntyy pieneenkin käteen sopiva muotti pikkuleipien leipojalle. Kauli taikina levyksi ja ota siitä muotilla säännöllisen pyöreitä pikkuleipiä.
Askartele lasten kanssa mobileja Piltti-kansista. Tee kansiin pieni reikä ja sido narulla tai langalla kannet peräkkäin. Voit liimata kansiin myös värikkäitä tarroja. Ripusta mobile esimerkiksi kattoon lapsen sängyn yläpuolelle tai vaikka ulos parvekkeelle tai terassille.
Rairuohoa purkkiin
Hyödynnä tyhjät
Pääsiäinen jo lähestyy ja on aika istuttaa rairuohoa. Piltin lasipurkeista loihdit pieniä sieviä pääsiäismaailmoja. Kylvä ruoho lasten kanssa ja seuraa sen kasvua. Siinä riittää ihmeteltävää. Voit myös maalata purkit pääsiäisaiheiden mukaan.
PILTTIPURKIT
Tyhjä Piltti-purkki kansineen taipuu moneksi. Sitä voi käyttää säilytysastiana, ja kansista voi askarrella muistipelin tai mobilen. Muistathan, että lasinen purkki ei kuitenkaan sovellu lasten leikkeihin. Voit myös keksiä itse omia purkkiniksejä.
Pelataan yhdessä
Vinkki maalarille
4 |
Irtovärien alusta
Maalatessa voi usein jäädä maalia yli. Ylimääräisen maalin voi säilöä kätevästi Piltti-purkkiin. Tiiviin kannen alla maali säilyy käyttökelpoisena pitkään.
Piltti-purkin kannet sopivat mainiosti irtovesivärien alustaksi. Liimaa kannet pahville ja vesivärinapit kansiin. Näin kosteutta kestävät alustat ovat valmiita pienille taiteilijoille.
Lisää niksejä: pilttipiiri.fi > Askarrellaan > Purkkiniksit
Pilttipiiri maaliskuu 2012
Piltti-purkin kansista saa hauskat ja pienen lapsen käteen sopivat muistipelikortit. Kansien alapuolelle voi liimata valmiit tarrat tai askarrella niihin kuvat yhdessä lasten kanssa. Sitten vain pelaamaan!
Lataa hauskat kuvat kansiin (pdf-tiedosto): pilttipiiri.fi > Askarrellaan > Pelit > Piltti-muistipelikortit
5 Miksi kahden eri purkin soseen väri vaihtelee?
5 kysymystä kysymystä: teksti Piltin kuluttajapalvelu kuvitus Neea Laakso
1
Tuotteen värin vaihtelu johtuu raaka-aineiden luontaisesta värivaihtelusta eikä vaikuta sen makuun tai mikrobiologiseen laatuun. Kantta avattaessa kuuluva klik-ääni kertoo, ettei purkissa ole ilmaa ja että Piltti takaa tuotteen korkean laadun kanteen merkittyyn parasta ennen -ajankohtaan saakka.
2
Miksi sose on välillä kovaa?
Perunaa sisältävien ruokien rakenteen vaihtelu johtuu perunan sisältämästä tärkkelyksestä. Perunaa sisältävät soseet tehdään valmistuksessa löysiksi, mutta tärkkelys vaikuttaa siten, että ne kovettuvat ajan myötä. Tämä on tärkkelyspitoisen raaka-aineen ominaisuus, johon ei pystytä vaikuttamaan valmistusteknisesti.
Sose löystyy syöttäessä, miksi?
3
Lastenruokiin käytetään sakeuttajina vain luonnontärkkelyksiä, esimerkiksi riisitärkkelystä. Luonnontärkkelykset ovat herkkiä korkeille lämpötiloille, jäätymiselle ja voimakkaalle sekoittamiselle. Lusikan mukana suusta pääsee myös syljen amylaasientsyymiä tuotteeseen, ja se saattaa ohentaa ruoan rakennetta. Rakenne ei vaikuta tuotteen mikrobiologiseen laatuun.
4
Jos Piltti-purkki jäätyy, voiko sitä vielä käyttää?
Tuotteen jäätyminen ei heikennä tuotteen mikrobiologista laatua, mikäli purkin kannen keskusta pysyy alhaalla. Jäätyessään tuote saattaa joskus laajeta niin paljon, että kannen keskiosa nousee ylös. Tällöin ruokaa ei tule käyttää. Jäätyminen saattaa kuitenkin muuttaa soseen rakennetta.
Miksi soseissa on sävyeroja, entä jos purkki jäätyy? Kuluttajaneuvoja Anu Koskela kokosi lukijoille kysytyimpiä kysymyksiä ja vastauksia.
Piltin kuluttajapalvelu vastaa monenlaisiin kysymyksiin
5
Jogurtteja ja rahkoja suositellaan annettavaksi vasta lähempänä yhden vuoden ikää. Miten jogurtteja ja rahkoja voi olla jo 5 kk -tuotteissa?
Lastenruokamme vastaavat kunkin ikäryhmän ravitsemussuosituksia. Suomen viranomaisten antamien ravitsemussuositusten mukaan lehmänmaitoa voi alkaa tarjota juomaksi vasta lähempänä yhden vuoden ikää sen runsaan proteiinipitoisuuden vuoksi. Maitoa voi kuitenkin käyttää aterian tai välipalan yhtenä raaka-aineena jo aiemmin, kunhan sen osuus ei ole liian suuri. Piltin rahkaa tai jogurttia sisältävät soseet, jotka sopivat viidestä kuukaudesta lähtien, sisältävät vain 10–20 prosenttia maitoraaka-ainetta.
Kuluttajapalvelu vastaa arkisin 9–16 numerosta 0800–06161. Voit myös ottaa yhteyttä pilttipiiri.fi > Kysy Piltiltä. Yhteystiedot löytyvät lisäksi jokaisesta Piltti-purkista. Pilttipiiri maaliskuu 2012
| 5
teksti Stiina Honkamaa kuvat Etsa/Corbis/SKOY ja Atte Lakinnoro
Nam,
hyvää? Kokemuksilla, oppimisella ja vanhempien asenteilla on suuri rooli makujen maailmassa.
M
akea ja suolainen maku ovat pääsääntöisesti lapselle miellyttäviä, karvas ja hapan maku taas vastenmielisiä. Mieltymysten voimakkuuksissa on kuitenkin yksilöllisiä perimällä ja ympäristötekijöillä selittyviä eroja. Syömme ja juomme monia tuotteita, joiden maku ei ole myötäsyntyisesti lainkaan miellyttävä. Lapsi kohtaakin monenlaisia sopeutumisvaatimuksia. Yleisiä makuja, joihin lapsen odotetaan tottuvan, ovat hapan, karvas ja erilaisten mausteiden maut.
Totuttelua makujen maailmaan Lapsen makumieltymysten syntymiseen vaikuttavat perimä, äidin ruokavalio ja myöhemmät kokemukset. Altistuminen ruoan haju- ja makuaineille alkaa jo kohdussa. Sikiön hajuja makuaisti kehittyvät raskauden alkupuolella. Lapsivedessä sikiö saa äidin syömien ruokien aromeja. Imetysaikana äidin ruokavalio tuo makuja äidinmaitoon ja sitä kautta lapselle. – Kun äiti syö monipuolisesti raskaus- ja imetysaikana, lapsi tottuu oman kulttuurin makuihin ja on alttiimpi kokeilemaan niitä, professori Hely Tuorila Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitokselta kertoo. Makujen maailma laajenee, kun siirrytään kohti oman kulttuurin ruokia ja juomia. Kun lapsi alkaa syödä kiinteää ruokaa ja ruokavaliokin monipuolistuu, myös ruokien rakenteilla alkaa olla merkitystä. >>
6 |
Pilttipiiri maaliskuu 2012
Jos et maista, et saa jälkiruokaa” -uhkailusta voi olla vaikea palata myönteiseen kokeilun ilmapiiriin.
Pilttipiiri maaliskuu 2012
| 7
a e k ? a M
dässä kuultu lausahdus. Tämä menettely ei kuitenkaan edistä mieltymyksen syntymistä maistettavaan ruokaan. – Lapsen mielenkiinto suuntautuu palkintoruokaan, jonka vetovoimaisuuden vanhemmat näin tulevat todistaneiksi. Kohderuoka jää välttämättömäksi pahaksi, Tuorila sanoo. ”Jos et maista, et saa jälkiruokaa” -uhkailusta taas voi olla vaikea palata myönteiseen kokeilun ilmapiiriin. Jos kuitenkin asetetaan asiapohjalla selkeät rajat ilman vanhempien omien tunteiden kiristymistä, tämä saattaa hyvinkin toimia. Uhkailu on silloin vain asiallinen toteamus seurauksesta. – Tässäkin vanhemman pitäisi jaksaa olla se aikuinen, joka toteaa faktat ja pyrkii välttämään riitaa. Eihän se helppoa ole! Tärkeintä on keskusteluilmapiirin aikaansaaminen lapsen kanssa. – Jo kaksivuotiaan kanssa voi hieman neuvotella esimerkiksi siitä, kummasta ruoasta lapsi pitää enemmän. Yhteinen sävel löytyy helpommin, kun lapsi on mukana päätöksenteossa ja syödään yhdessä.
Lapsi on luontaisesti kiinnostunut uusista asioista. Maistelukokemuksessa myös ruoan hajulla ja rakenteella on merkitystä. Maistelua kannattaa lähestyä uteliaisuusnäkökulmasta: miltähän tämä ruoka tuntuu, tuoksuu ja maistuu? – Ei tarvitse järjestää mitään erityistä makukoulua. Riittää, että esimerkiksi kertoo, että meillä on tarjolla tällaista leipää ja myös tällaista. Mitähän olisi kivointa syödä? Miltähän eri leivät tuoksuvat? 3-vuotiaalta voi pyytää jo kuvailuja ruoasta. Omenoista voi tutkia värejä ja rakennetta. Toinen on vihreä ja toinen punainen, toinen tiiviimpää ja toinen höttöisempää rakennetta, professori Hely Tuorila neuvoo.
positiivisena ja ottamaan lapsen yksilönä huomioon. – Joidenkin lasten kanssa voi toimia houkuttelu ja patistelukin, joidenkin kanssa taas ei. Lasta ei kuitenkaan saisi pakottaa. Kovin vastahakoisen tilanUteliaisuus voittaa teen jälkeen lapsi ei yleensä kuitenIhmiselle oppiminen on luontaista, ja kaan pidä kyseisestä ruoasta, vaikka uudet ruokaelämykset ovat maailman sitä lopulta suostuisikin maistamaan. ottamista haltuun. Aikuisten tehtävä Erityisen ikäväksi koetun tilanteen on vaalia tätä oppimiskykyä myöntei- kohdalla voi tulla torjuntareaktio pitsin ottein ja viestein. käksi aikaa. – Makukoulua koskenut seurantaUsein vanhemmat ajattelevat, että tutkimuksemme osoitti, että kouluikäis- kaikkea pitää ainakin maistaa. Tuorila ten lasten kiinnostus erilaisiin ja uusiin ei ole aivan samoilla linjoilla. ruokiin lisääntyi, kun annettiin mah– Mielestäni tätä ei orjallisesti tarvitdollisuus kokeilla, vertailla, haistella ja se noudattaa. Jos lapsi ei nyt maista, ei maistella. Makukoulun oppeja voisivat se tarkoita, että hänestä tulee yksipuovanhemmat soveltaa omatoimisesti ko- lisesti syövä. Lapsi voi maistaa kyseistona pienempienkin lasten kanssa. Poh- tä ruokaa ensi viikolla tai ensi vuonna. jimmiltaan kyse on asenteesta syömi- Maistelun ei tarvitse olla suorittamista, seen ja ruokaan, Tuorila valottaa. vaan ennemminkin mukava kokemus, Uusiin makuihin totuttelu vaatii hän tähdentää. usein kärsivällisyyttä. Esimerkiksi vihannekset ovat tyypillisesti haasteelli- ”Uhkailu, kiristys ja lahjonta?” sempi pala kuin hedelmät. Tuorila ke- ”Jos maistat tätä, saat sitten jälkiruokaa” hottaa pitämään maistelun ilmapiirin on varmasti monen lapsiperheen pöyLeikki-iän ruokakokemukset kotona ja päiväkodissa vaikuttavat paljon lapsen makumieltymyksiin. Vaikkei kaikesta oppisikaan pitämään, on siedettävä yhtä ja toista.
8 |
Pilttipiiri maaliskuu 2012
Maistelua kannattaa lähestyä uteliaisuusnäkökulmasta.
Omat asenteet syyniin Temperamentilla ja uskalluksella maistaa eri makuja on yhteyttä. ”Uutuudenpelko” näyttää tutkimusten valossa olevan osittain geeneissä periytyvää. Asenteet ovat kuitenkin myöhemmin opittuja. Vanhempien kannattaakin miettiä, millaiselta ruokalistalta kotona syödään. Aikuinen voisikin vaihdella leipiä ja jokapäiväisiä elintarvikkeita. – On mukavaa kuulla lapsen suusta: ”Äiti tää on hyvää!” Lausahdus on todennäköisempää kuulla, jos on tarjottu vaihtelua ja ystävällinen ilmapiiri. Lapsen ei tarvitse syödä kaikkea heti eikä ylipäätäänkään kaikkea. Hän ehtii kyllä. Vanhempien kannattaa suhtautua makuihin totutteluun mukavana uuden opettamisena. Ei niinkään kasvatuksena ja voimien mittelönä, Tuorila muistuttaa.
tästä elämästä
Ihania muistoja vuosien takaa
P
yysimme lukijoitamme osallistumaan Piltin juhlavuoteen lähettämällä kuvakilpailuun valokuvamuistojaan. Saimme hauskoja kuvia monista ruokailu- ja maisteluhetkistä. Tässä muutamia ilahduttavia otoksia. Kuvakilpailun arvonnassa Kuukauden Piltit voitti Tanja Pajunen Sahalahdelta. Onnea voittajalle! Käy kurkkaamassa muita kuvia pilttipiiri.fi > Juhlavuosi > Vanhat valokuvat
”Serkukset makumatkalla” Kuvan lähetti Anu Kortelainen Espoosta. ”Kolme sukupolvea osallistumassa ruokailuun vuonna 1985” Kuvan lähetti Sanna Karvinen Vantaalta. ”Taikinakulhon nuoleminen on hauskaa” Kuvan lähetti Hanna Vesala Kauhajoelta.
Pilttipiiri maaliskuu 2012
| 9
teksti Inari Fernández kuvat Helsingin yliopistomuseo, Milla von Konow ja iStockphoto
Piltin tisjuhlauo -v 60 i vuoden kunniaks e m m kurkista jutuissamme ajassa taaksepäin.
ROKOTTEIDEN PITKÄ HISTORIA
Rokotteiden mielenkiintoinen historia ulottuu tuhansien vuosien taakse. Myös vastarintaa on ollut niin kauan kuin on ollut rokotteita.
T
iesitkö, että alun perin rokote annettiin siten, että ihmisen ihoon tehtiin veitsellä viilto, johon siirrettiin pienellä kauhalla sairaasta potilaasta otettua virusta? Kun rokotteiden historiaa alkaa tutkia, törmää mitä erikoisimpiin tarinoihin rokotusjuhlista ja ihmisten muuttumisesta lehmänluonteisiksi. Myös voimakasta vastustusta on esiintynyt siitä lähtien, kun on ollut olemassa rokotteita. Mutta palataanpa rokotuksen alkujuurille Aasiaan. Itämaissa ymmärrettiin jo 2 000 vuotta sitten, että jos lievään isorokkoon sairastuneen potilaan rakkulasta ottaa nestettä ja siirtää sitä terveen ihmisen ihon alle, on mahdollisuus aiheuttaa vastustuskyky tautia vastaan tai ainakin tartuttaa vastaanottaja isorokkoon lievempänä kuin se tavallisen tartunnan kautta tapahtuisi. Vuonna 1717 englantilainen aristokraatti Lady Mary Wortley Montagu tutustui tähän niin kutsuttuun rokonistutusmenetelmään vieraillessaan Konstantinopolissa. Siellä toimenpiteestä oli muodostunut ”kylpylähoitoa” vastaava tapahtuma, missä ihmiset kokoontuivat juhlimaan tai viettämään muuten aikaa yhdessä. Paikalle kutsuttiin henkilö, joka istutti kaikkiin yhdellä kertaa isorokon.
10 |
Pilttipiiri maaliskuu 2012
Lady Mary oli niin vaikuttunut tästä lääketieteellisestä joukkotapahtumasta ja sen positiivisista vaikutuksista, että antoi hoidattaa menetelmällä kummatkin lapsensa.
???
Mikä tekee rokotteesta niin turvallisen, että sen voi antaa pienelle vauvalle? Rokottamalla ihmisessä tuotetaan suojaa luonnonIsorokkorokotus tiennäyttäjänä mukaisella tavalla. Pieni osa taudinaiheuttajaa, tai Isorokko levisi tuohon aikaan Euroojoskus kokonainenkin heikennetty taudinaiheuttaja, passa kulovalkean tavoin, ja usein toistuottaa elimistöön varmuusvarastoa vasta-aineista, tuvat epidemiat sairastuttivat väesjoiden avulla elimistö tunnistaa taudinaiheuttajan töstä jopa 97 prosenttia. Kuolleisuus ja tuhoaa sen, kun se seuraavan kerran tulee. oli 15–30 prosenttia. Syntyneen immuniteetin takia lapsen ei tarvitse Lady Mary ehdotti rokonistutusmesairastaa tautia. Suojan saa oikotietä ja netelmää englantilaisille lääkäreille palaturvallisemmalla tavalla. tessaan kotiin, ja pian se levisikin koko Eu– THL:n erikoistutkija rooppaan. Ruotsin valtakunnan, johon SuoTuija Leino
mi tuohon aikaan vielä kuului, ensimmäinen rokonistutus tehtiin vuonna 1754. 1700-luvun lopulla brittilääkäri Edward Jennerin tutkimusten johdolla keksittiin, että tartuttamalla lehmärokon ihmiseen, voitiin hänelle antaa vuosikausia kestävä suoja isorokkotartuntaa vastaan. Samalla Jenner, jota on myöhemmin ryhdytty kutsumaan rokotteen keksijäksi, loi yhden nykyaikaisen lääketieteen tärkeimmistä keinoista taistella tautitartuntoja vastaan. Kansaa menetelmä kuitenkin kauhistutti, ja liikkeelle lähti kertomuksia siitä, kuinka lehmän luonne tarttuisi rokotuksen mukana ihmiseen.
Suomessa isorokkorokotus tuli asteittain pakolliseksi alle 2-vuotiaille lapsille vuonna 1883. Kun myöhemmin vielä ymmärrettiin rokotuksen toistuvuuden ja hygienian tärkeys, alkoi tauti hävitä kokonaan. Vuonna 1936 Suomessa sairastettiin viimeinen isorokkoepidemia, ja vuonna 1980 Maailman terveysjärjestö WHO totesi taudin hävitetyksi maapallolta. Muut rokotteet pohjautuivat isorokon kanssa saatuihin kokemuksiin, ja niitä alettiin kehitellä vuodesta 1881. >>
... ... ...
1802– 1980 Isorokkorokotukset
1941– Tuberkuloosirokotus
1952– Hinkuyskärokotus 1953– Kurkkumätärokotus 1957– Poliorokotus 1957– Jäykkäkouristusrokotus
Rokotusohjelman kehitys Suomessa 1982– Tuhkarokko-, sikotauti ja vihurirokkorokotus 1986– Hemofilusrokotus
1993– Hepatiitti B -rokotus
...
2007 Kausi-influenssarokotus 2009 Rotarokotus 2010 Pneumokokkirokotus
Pilttipiiri maaliskuu 2012
| 11
Kristiina Rosqvist otti itselleen ja pojalleen Erikille influenssarokotteet, koska halusi välttää sairastumista pitkään kestävään tautiin.
”Rokotteista on
enemmän hyötyä kuin haittaa”
K
ristiina Rosqvist, 33, päätti ottaa influenssarokotteen sekä itselleen että lapselleen. Kun lääkäri ehdotti helsinkiläiselle Kristiina Rosqvistille, että hän harkitsisi influenssarokotteen ottamista Erikpojalleen, 18 kk, ei äidin tarvinnut kauaa miettiä päätöstään. – Kun kuulin, että influenssa voi kestää pahimmillaan jopa kymmenen päivää, päätin, että rokotteen saisi sekä poika että minä. Suosittelin sitä myös miehelleni, mutta hän ei ehtinyt käydä rokotuksessa, Kristiina kertoo. Kristiinan päätökseen vaikutti myös se, että hän on 25 viikolla raskaana.
12 |
Pilttipiiri maaliskuu 2012
– Tiesin, että rokote suojaa myös vauvaa noin puolisen vuotta syntymän jälkeen. Rosqvistien perheessä suhtaudutaan rokotteisiin myönteisesti. Erik on saanut kaikki kansalliseen rokoteohjelmaan kuuluvat vapaaehtoiset rokotteet paitsi edellisvuoden influenssarokotteen. – Erikille ei ole koskaan tullut rokotteista sivuoireita, ei edes kuumetta. Muutenkin poika on ollut onnekkaan vähän sairaana, vain kolme kertaa flunssassa. Kristiina tietää, että rokotteet ovat kuuma puheenaihe vanhempien keskuudessa. Hän ei itse tunne ketään, joka olisi jättänyt normaalit rokote-
Rokote tautien tappaja
Tomi-isän sylissä istuva Erik itkee yleensä aina, kun rokotus annetaan, mutta ei ole koskaan kärsinyt mistään rokotteiden sivuvaikutuksista. ohjelman rokotteet ottamatta. Sikainfluenssarokotus puolestaan jakoi vanhempien rintaman kahteen. Kristiinakin mietti silloin, kannattaako niin nopeasti kehiteltyä rokotetta ottaa, mutta päätyi lopulta ottamaan sen. – Olin silloin Erikin kanssa kahdeksannella viikolla raskaana, enkä halunnut riskeerata mitään sairastumalla tautiin, Kristiina muistelee. Narkolepsiakohu on saanut Kristiinan pohtimaan rokoteteemaa entistä enemmän. – Uskon, että niistä on lapsille enemmän hyötyä kuin haittaa. Rokottaminen on lisäksi tärkeää kansanterveyden näkökulmasta. Sen ansiosta on saatu monia vakavia tauteja kuriin.
Nykyään suomalaiset lapset kuuluvat vapaaehtoiseen rokotusjärjestelmään, jossa annetaan suoja yhtätoista vakavaa tautia vastaan. Toistaiseksi mitään muuta kuin isorokkoa ei ole saatu hävitetyksi maapallolta kokonaan. Maailman terveysjärjestö WHO on saanut kaikki maat kansainvälisen rokotusohjelman piiriin. Ohjelmaan kuuluu kuusi rokotetta. Rokotuskattavuus on useissa köyhissä maissa vielä puutteellinen, mikä tarkoittaa sitä, että alle 80 prosenttia väestöstä saa rokotteet. Taudin häviämisessä rokotteiden kattavuudella on suuri merkitys. Joidenkin erittäin tarttuvien tautien, kuten tuhkarokon, leviämiseen riittää jo, että 3–4 prosenttia väestöstä jättää rokotuksen ottamatta. Vuonna 2011 Suomessa esiintyikin jopa 30 tuhkarokkotapausta, mikä on selvästi viime vuosia enemmän. Suomessa vain 1–3 lasta tuhannesta jää kansallisen rokotusohjelman ulkopuolelle. Vanhempien keskuudessa puhutaan kuitenkin paljon siitä, kannattaako rokotuksia antaa niiden mahdollisten haittavaikutusten takia. Etenkin sikainfluenssarokotteen aiheuttamat narkolepsiatapaukset ovat herättäneet vanhemmissa huolta siitä, kuinka turvallisia rokotteet oikeastaan ovat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Tuija Leino ymmärtää ihmisten huolen. Hän haluaa kuitenkin muistuttaa, ettei parin vuoden takaista sikainfluenssarokotetta tulisi verrata tavallisen rokotusohjelman rokotteisiin, joita tutkitaan vuosikausia jopa 70 000 lapsella, ennen kuin ne hyväksytään ohjelmaan. Hän myös toteaa, ettei pandemian uhatessa olisi voitu toimia toisin kuin ottaa rokote nopeasti käyttöön. – On erittäin ikävää, että jollakin rokotteella oli tällaisia haittavaikutuksia, mutta niil-
???
Mitä tehdä, jos matkustaa pienen lapsen kanssa, mutta lapsi on niin nuori, ettei hän ole vielä saanut kaikkia rokotteita? Rokotuksia voi yleensä aikaistaa. Joidenkin rokotusten kohdalla saavutettu suoja tosin kärsii. Lisätietoja matkailuun liittyvistä rokotusasioista saa omalta terveysasemalta sekä THL:n sivuilta. – THL:n erikoistutkija Tuija Leino
lä kuitenkin myös estettiin kymmeniä kuolemantapauksia. Nyt tutkitaan, miksi rokote aiheutti narkolepsiaa juuri Pohjoismaissa mutta ei esimerkiksi Kanadassa, vaikka siellä käytettiin täysin samaa rokotetta, jonka epäilyn alla oleva tehoste-osa tuli jopa samalta tehtaalta. Leino kehottaa rokotuksen ottamista pohtivia vanhempia miettimään, mikä on oikeasti lapsen kannalta järkevää. – Kansallinen rokotusohjelma tarjotaan verovaroin juuri siksi, että kaikilla olisi mahdollisuus saada rokotteet, vaikka osa niistä on todella kalliita.Valtio ei tekisi tällaista, jos rokotukset eivät olisi tarpeellisia, hyvin testattuja ja erittäin tehokkaaksi todettuja. Jos emme rokota lapsia, niin varmaa on, että taudit palaavat. Valitettavasti tässä asiassa ei ole olemassa välimuotoja.
Vain isorokko on saatu hävitetyksi maapallolta.
Juttuun on haastateltu THL:n erikoistutkija Tuija Leinon lisäksi Helsingin yliopistomuseon museoamanuenssi Henna Sinisaloa ja projektisuunnittelija Susanna Hakkaraista rokotteen historiasta. Muina lähteinä Pirjo H. Mäkelän artikkeli: Rokotukset – tautien ehkäisyn maailmanmestarit. Vinkki: Museo.helsinki.fi-verkkosivuilla on avautunut näyttely Pelätty pelastaja – rokotuksen historiaa. Tutustu!
Tiesitkö, että… ...rokotusohjelman taudeista Suomessa on saatu kokonaan häviämään vihurirokko, polio ja sikotauti. Tuberkuloosi, jäykkäkouristus, kurkkumätä, tuhkarokko sekä vakavat hib-taudit* ovat hävinneet lähes kokonaan, ja hinkuyskää esiintyy huomattavasti vähemmän kuin ennen rokotusten aloittamista? Lähde: Rokotusohjelmajuliste, THL
*
Haemophilus influenzae tyyppi b -bakteeri, joka aiheuttaa lapsille aivokalvotulehdusta, kurkunkannen tulehdusta, verenmyrkytystä, sidekudoksen tulehdusta, niveltulehdusta ja keuhkokuumetta.
Pilttipiiri maaliskuu 2012
| 13
teksti Taina Vuokko kuvitus Atte Lakinnoro
Lapsilähtöinen kasvatus alkaa siitä, että pysähtyy kuuntelemaan. Lapsen näkökulman ottaminen huomioon antaa arjen keskellä perustan itsetunnon kehittymiselle.
Pysähdy kuuntelemaan L
Kolme ohjenuoraa
lapsilähtöiseen kasvatukseen 14 |
Pilttipiiri maaliskuu 2012
apsuuden ykkösmuistot liittyvät arkiseen yhdessäoloon, yhdessä nauramiseen ja sylikkäin istumiseen. Kysyttäessä lapset harvoin kaipaavat huvipuistoja tai lomamatkoja. Äidin tai isän syli sen sijaan on rakas paikka. – Lapsilähtöinen kasvatus alkaa pysähtymisestä ja kuuntelemisesta. Omia tuntosarviaan voi tietoisesti kasvattaa, kasvatustieteen dosentti Liisa Karlsson Helsingin yliopistosta sanoo. Jos oma pienokainen päättää eteisessä, ettei tahdo pukea päälleen, häntä voi koskettaa rauhallisesti, katsoa silmiin sekä puhua asiasta lyhyesti ja selkeästi. Joskus kiukuttelu voi johtua jostain aivan eri asiasta kuin vääristä kurahousuista. Sen tunnistamiseen tarvitaan herkkyyttä ja kykyä lukea lapsen viestejä. Liisa Karlsson kannustaa pohtimaan useita syitä lapsen käytökseen. Joskus ensimmäinen tulkinta ei osu oikeaan. Vähitel-
len, kun kuuntelemisen ottaa tietoisesti tavoitteekseen, tulkitsemisessa tulee yhä herkemmäksi. – Jo pienet vauvat kommunikoivat vanhempiensa kanssa. Jokeltelu ja äännähtely ovat kommunikointia siinä missä myöhemmin puhuminenkin. Myös vauvoja voi opetella kuuntelemaan.
1. Kuuntele.
2. Kunnioita.
Lapsi viestii omalla persoonallisella tavallaan ja oman ikäkautensa mukaisesti. Anna hänelle mahdollisuus tuoda oma näkökulmansa esiin ja kysy hänen mielipidettään.
Ei ole olemassa oikeita tai vääriä tunteita. Jos lasta surettaa, hänen kanssaan voi surra yhdessä. Esimerkiksi päiväkodin aloittaminen voi olla ikävää niin lapsesta kuin vanhemmastakin.
Ei ei joo jooksi Lapsilähtöisessä kasvatuksessa korostuu yhteisöllisyys ja kaikkien näkökulmien ottaminen huomioon. Lapsella on oikeus siihen, että hänen näkemystään kuunnellaan arjessa. Periaate on kirjattu muun muassa YK:n lapsen oikeuksien julistukseen ja Suomen perustuslakiin. Karlssonin mukaan vanhempien on hyvä pysähtyä pohtimaan sitä, mitkä säännöt ovat oikeasti tärkeitä, mistä voi joustaa ja mitkä jättää pois. Toisinaan lapsia voidaan myös
kieltää liikaa. Toisia ei saa satuttaa, mutta pihamaalla pomppiminen voi olla koordinaation kehittymisen kannalta tärkeää. – Ei ei -kieltä voi muuttaa joo joo -kieleksi. Sen sijaan, että kieltäisi hyppelehtimisen, voi sanoa, että nyt kävellään rauhassa. Samalla kannattaa perustella, miksi näin pitää tehdä, Karlsson sanoo. Kun lapset oppivat huomaamaan sen, että heidän näkökulmansa on tärkeä, heidän itsetuntonsa saa vahvan pohjan. Itsetunto taas on kaiken oppimisen perusta. Lisäksi lapsi oppii vähitellen ilmaisemaan itseään yhä monipuolisemmin.
Helppo avata ja sulkea
Saduttamalla kiinni lapsen maailmaan – Hyvä tapa kasvattaa tuntosar viaan on saduttaminen. Silloin pysähtyy tietoisesti lapsen viereen kuuntelemaan ja saa arvokasta tietoa siitä, minkälainen lapsen maailma on. Saduttamisessa lasta kehotetaan kertomaan oma satu samalla, kun aikuinen kirjaa sen ylös.Tärkeää on aito halu kuulla, mitä lapsella on sanottavana. Myös leikkejä voi kirjata ylös. Satuja ja leikkejä voi kerätä esimerkiksi kansioihin, niin lapsi voi itse myöhemmin selailla niitä. Samoihin kansiin mahtuvat myös lapsen piirrokset. Niistä voi tutkailla, millaisia muutoksia on tapahtunut. Usein nämä muistot ovat lapselle myöhemmin todella tärkeitä. Hidastaminen ja kuunteleminen tuottavat paljon iloa myös aikuiselle. Lapsen kasvun seuraaminen ja hänen viestiensä ymmärtäminen ovat palkitsevia prosesseja. – Jos omaa tapaansa kasvattaa ei tule miettineeksi, valintoja tehdään helposti miettimättä, miksi toimii kyseisellä tavalla. Silloin on vaikea tehdä asioita toisin. Vanhemmat voivat yhdessä miettiä, minkälaisia äitejä ja isiä he tahtovat olla, Karlsson kannustaa.
Nauti arjen pienistä hetkistä.
Lisätietoa sadutuksesta ja lapsinäkökulmasta: www.edu.helsinki.fi/lapsetkertovat
3. Pysähdy. Kiireessä tulee helposti mentyä vain aikuisten ehdoilla. Joskus esimerkiksi aamutoimiin voi varata lisää aikaa, jotta aamutoimet voi tehdä omaan tahtiin. Hidastamalla ehtii huomata vilskeen keskeltä asioita, jotka ovat aiemmin ehkä menneet ohitse, ja nauttia myös arjen pienistä hetkistä.
Pilttipiiri maaliskuu 2012
| 15
Vauvajumpassa annetaan suukkoja, p채ristell채채n vatsaa ja kuunnellaan pienen vauvan naurun kikerryst채 leppoisin tunnelmin.
VAUVAJUMPP 16 |
Pilttipiiri maaliskuu 2012
teksti Anita Järvisalo kuvat Pekka Holmström
1 Hyvää huomenta -liike
Seiso jalat hartioiden leveydellä ja katso, että jalkaterät ovat samassa linjassa polvien kanssa. Älä vie polvia lukkoon. Aseta toinen käsi yläkautta vauvan haarojen välistä, toinen tukee vauvan vatsaa. Taivuta ylävartaloa hitaasti alaspäin ja pidä selkä suorana. Varmista, että liike lähtee lonkista, ei selästä. Vahvistaa alaselän ja takareisien lihaksia.
2 Hauiskääntö Seiso jalat hartioiden leveydellä ja pidä vauvaa käsivarsien päällä mahallaan, ote ulommasta olkavarresta ja reidestä. Pidä olkavarret mahdollisimman lähellä kylkiä, vedä lapoja kevyesti yhteen ja koukista kyynärpäät. Pärisytä samalla vauvan selkää tai kylkeä. Ojenna kädet jarrutellen takaisin. Liikkeen voi tehdä myös vauvan ollessa selällään. Vahvistaa hauis- ja yläselän lihaksia.
3 Punnerrus selin
Käy selinmakuulle, jalat koukussa, pieni kolo alaselän ja alustan välissä. Aseta vauva vatsalleen rinnan päälle. Ota ote vauvan kyljistä ja nosta rinnalta kohti kattoa. Laske vauva jarrutellen takaisin rinnalle. Kehittää hyvää asennonhallintaa, vahvistaa rintakehää, hartioita ja käsivarsien takaosia sekä keskivartalon lihaksia.
AA!
A
rki vauvan kanssa saa ihan voista kärsiville äideille, mutta myös isille. uutta potkua, kun siihen Pienellä vaivalla saa kiinteytettyä etenyhdistää yhteisen jumppa- kin vatsanseutua.Vauvajumppa on mannaa tuokion. Vauvajumppa on myös selkä- ja pakaralihaksille sekä käsivarhauska ja tehokas liikun- sien ja hartianseudun lihaksille. tamuoto, jonka voi sovittaa oman ja vauvan päivärytmin mukaan sopivaan aikaan. Alkulämmittely Alkuverryttelyksi sopii mainiosti reipas Paikkana voi olla vaikka oma olohuone. Kun liikkeet tehdään oikein, ne sopi- vaunulenkki tai pieni jammailu musiikin vat niin eri-ikäisille vauvoille kuin sektiol- tahdissa omalla kotimatolla. Sitten vain la synnyttäneille ja ylipainosta tai nivelvai- jumppaamaan! >>
Pilttipiiri maaliskuu 2012
| 17
Asetu nelinkontin lattialle, kädet hieman hartioita leveämmällä ja polvet suoraan lonkkien alapuolella. Notkista hieman selkää ja tiivistä kevyesti alavatsaa. Koukista käsivarsia sivulle niin paljon, että voit käydä antamassa pusun allasi pötköttelevälle vauvalle. Palaa sitten alkuasentoon. Liikkeen aikana vältä selän asennon muuttumista, eli älä anna selän pyöristyä tai alaselän notkon lisääntyä. Pää pysyy selän jatkeena. Lisää haastetta saat, kun viet polvia kauemmaksi käsistä.
4
Punnerrus konttausasennossa
ILOA JA HYÖTYÄ
Kehittää hyvää asennonhallintaa, vahvistaa rintakehää, hartioita ja käsivarsien takaosia sekä keskivartalon lihaksia.
5
Jalkojen irrotus konttausasennossa
Asetu nelinkontin, kuten edellä. Jos tunnet kovaa kipua ranteissa, laita kädet nyrkkiin ja rystyset lattiaan. Aktivoi lantionpohja (kevyt pidätyksen tunne) ja tiivistä alavatsaa muuttamatta selän asentoa. Irrota polvia vain muutaman sentin alustasta ja pysy hetki yläasennossa. Palaa rauhallisesti jarruttaen alkuasentoon. Vahvistaa syviä vatsa- ja selkälihaksia sekä parantaa selän asennon hallintaa.
Asetu selinmakuulle polvet koukussa, jalat lantion leveydellä. Vauvan voit asettaa vatsasi päälle istumaan tai makaamaan. Aktivoi ensin lantionpohjanlihakset ja tiivistä kevyesti alavatsaa painamatta selkää kiinni alustaan. Nosta lantio ylös siihen asti, että reidet ovat samassa linjassa selän kanssa. Pysy hetki yläasennossa, säilytä lantionpohjan jännitys ja tuo selkä jarrutellen, nikama nikamalta, takaisin alustalle. Vahvistaa keskivartaloa, pakaroita, taka- ja etureisiä, lisää selän liikkuvuutta ja venyttää lonkankoukistajia. 18 |
Pilttipiiri maaliskuu 2012
Lantionnosto
Tarkis ennen liikkee ta n tekemistä , ovatko vats alihaksesi palautuneet aikaisesta ve raskauden nyneestä tila sta. Katso ohje: ww > jutut > perh w.pilttipiiri.fi e ja vapaa-ai ka > Vatsalihak set kuosiin synn ytyksen jälkeen
6
Lapsen synnyttyä aikaa omalle liikunnalle ei tunnu usein löytyvän tarpeeksi. Sen tietää myös fysioterapeutti ja PhysioPilates-ohjaaja Elina Vähäaho, itsekin kahdeksankuisen Seelan ja 3-vuotiaan Sannin äiti. Lapsiperheiden liikuntaa järjestävän Kirppanat Ay:n omistaja Vähäaho rohkaisee äitejä jumppamatolle vauvansa kanssa myös kotioloissa. – Vauvajumpasta on iloa ja hyötyä molemmille. Yhdessä jumpaten äiti saa kroppansa parempaan kuntoon ja lapsi aikaa olla läheisessä kontaktissa äitinsä kanssa. Lisäksi vauva saa jumpan myötä kokemusta erilaisista asennoista ja liikkeistä, jotka kehittävät hänen motoriikkaansa ja auttavat lasta hahmottamaan kehoaan. Vauva Vauvajumpan tavoitteena ei Vähäahon muka kuitenkaan tulisi olla vauvan mukaan ””ju jumppauttaminen”, vaan tässä vaiheessa pä pääpointtina on, että äiti saa tilaisuuden k kuntoilla ja huoltaa kehoaan sekä olla s samalla yhdessä vauvan kanssa. Jumppaliikkeet kannattaa tehdä, kun l lapsi on virkeä ja kylläinen. Heti ruokailu jälkeen jumppaamista ei kuitenkaan lun ka kannata aloittaa, jos vauvalla on taipumus pulautteluun. Vähäaho kehottaa musta kuulo kuulostelemaan lasta jumpan aikana. A – Aremmat lapset saattavat aluksi oudoksua uusia liikkeitä. Jos lapsesi ei pidä jostain liikkeestä, kokeile sitä myöhemmin uudestaan. Itku voi olla merkki siitä, että lapsi ei pysty käsittelemään kaikkia liikkeistä kehoon tulevia ärsykkeitä. Liikkeiden toistomäärä on Vähäahon mukaan hyvä valita omien tuntemustensa mukaan. Hyvä alku voisi olla esimerkiksi 10 toistoa per liike. – Tee liikkeitä siihen asti, että tunnet lihasten todella tekevän töitä ja väsyvän viimeisissä toistoissa. Liikkeitä voi myös tehdä useamman sarjan tai vaikka kuntopiirityyppisesti. Kiinnitä kuitenkin huomiota liikkeiden puhtauteen, koska väärin tehty liike saattaa olla vahingollinen nivelille tai vähintäänkin tehoton, Elina Vähäaho ohjeistaa.
teksti Taina Vuokko kuva iStockphoto
Silmät säihkymään Silmätulehdus on yleinen vaiva. Silmätulehdusta voi hoitaa myös kotona.
Neuvolassa tai lääkärissäkäynnin yhteydessä voidaan opetella myös toinen hoitokonsti. Silmän sisänurkkaa voi painella varovasti pikkusormella 4–5 kertaa päivässä.
tei rähmi, taustalla on todennäköisesti virusperäinen silmätulehdus. Siihen antibiootit eivät tehoa, ja oireet paranevat itsekseen ajan kanssa.
V
Puhdistusta ja painelua
Allergiat yleisiä
Senja Kannisto kertoo, että lapsen silmäoireiden takia lääkäriin kannattaa lähteä, jos rähminen on runsasta eikä oireilu rauhoitu parin päivän kuluessa itsestään. – Samoin lääkäriin kannattaa mennä, jos silmät alkavat rähmiä pitkän nuhan ja kuumeilun yhteydessä. Tuolloin taustalla saattaa olla korvatulehdus tai ylähengitysteiden tulehdus. Jos lapsi valittaa silmää kivuliaaksi, on syytä mennä lääkäriin, vaikkei olisi voimakasta rähmimistäkään. Bakteerien aiheuttama silmätulehdus eroaa oireiltaan muista silmätulehduksista. Siinä silmän sidekalvo punoittaa, ja silmä rähmii voimakkaasti. – Yleensä bakteeriperäiset silmätulehdukset hoidetaan antibioottitipoilla tai -voiteella. Lääkkeet vaativat lääkärin reseptin. Jos lapsen silmä punoittaa ja vetistää, mut-
Silmien kutiaminen ja vetistäminen voivat puolestaan viitata allergiseen silmätulehdukseen. Allergian aiheuttaja selvitetään lääkärintutkimuksella. – Yleisimmin allergiaoireita aiheuttavat siitepölyt. Tällöin oireita tulee huhti- ja heinäkuun välisenä aikana. Eläimistä tavallisimmin silmäoireita voivat aiheuttaa koira, kissa ja hevonen. Siitepölyallergiat ovat Kanniston mukaan yleisiä. Noin kymmenellä prosentilla lapsista arvioidaan olevan oireita aiheuttavia allergioita. Allergisten silmäoireiden yksinkertaisin hoito on antihistamiinitabletti, jota käytetään lääkärin ohjeiden mukaisesti. Allergiseen nuhaan määrätty kortisonisuihke voi myös hillitä siitepölystä johtuvia allergisen silmätulehduksen oireita.
astasyntyneillä silmätulehdus on yleinen vaiva. Oireet menevät usein itsestään ohitse. Vastasyntyneenä alkaneet silmävaivat helpottuvat myös silmätipoilla, joita voi saada mukaan synnytyslaitokselta. Jos silmien punoitus, vetistely ja rähmiminen eivät ota helpottaakseen ensimmäisten viikkojen tai kuukausien aikana, taustalla voi olla synnynnäinen kyynelkanavien ahtaus tai niiden tukkeuma. Usein silmätulehdukseen liittyy myös bakteeri- tai virustulehdus. Silmätulehdus ei ole lapsen näön kehittymisen kannalta vaarallista, ja lapsen silmäoireita voidaan helpottaa tehokkaasti kotihoidolla. – Olennaista on silmän puhdistaminen. Kaikki näkyvä rähmä poistetaan pesemällä tai kostealla pyyhkimällä. Jos nenä on kovin tukossa, myös nenän avaaminen helpottaa silmien oireilua, lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri Senja Kannisto Kuopion lääkäriasema Mehiläisestä neuvoo.
Usein vaivat menevätkin ohitse itsestään.
Pilttipiiri maaliskuu 2012
| 19
kokataan kotona teksti Heli Kuusipalo kuvat Tommi Tuomi
Kakkuja kätevästi Joskus on aikaa tehdä suuritöisiä kakkuja, mutta toisinaan tarvitaan näppäriä ohjeita helposti syntyviin kakkuihin. Kokeile vaikka heti! Reseptit sopivat yli 1-vuotiaille.
PORKKANAKAKKU Porkkanakakku on mukavan mausteinen ja rakenteeltaan napakka.
5 dl vehnäjauhoja 1 dl sokeria 3 tl leivinjauhetta 1 tl kardemummaa 3 kananmunaa 1 soseutettu banaani 1 porkkana raasteena 2 dl porkkanatuoremehua 150 g juoksevaa margariinia Voitele ensin kakkuvuoka ja jauhota se korppujauholla. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään. Lisää sitten muut aineet joukkoon hyvin sekoittaen. Kaada taikina vuokaan ja paista 175-asteisessa uunissa noin tunti.
.pilttipiiri.fi w w ipiirin
eseptit w >r 20 |
Pilttipiiri maaliskuu 2012
.pilttipiiri.f i ww
Täytekakussa on kaakaojauhetta pohjataikinassa ja täytteenä banaania sekä Piltti Banaaniherkku -sosetta.
eseptit w >r
Piltt sivuilta verkko nsaasti ru löydät aohjeita ok u r ä lisä een kuin niin ark nkin. juhlaa
TÄYTEKAKKU 4 kananmunaa 1 dl hienoa sokeria 1,5 dl vehnäjauhoja 0,5 dl perunajauhoja 0,5 dl kaakaojauhetta 1 tl vaniljasokeria 1 tl leivinjauhetta KOSTUTUKSEEN: 2 dl maitoa 1 tl vaniljasokeria TÄYTTEEKSI: Piltti Banaaniherkku -sosetta 2 banaania soseutettuna 2 tl sitruunamehua KORISTELUUN: 2 dl (mansikka)kermaa vaahdotettuna karkkimurskaa tai nonparelleja Voitele pyöreä kakkuvuoka ja leivitä se korppujauhoilla. Vaahdota munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja sekoita ne munavaahdon joukkoon ilman vatkaamista. Kaada taikina voideltuun vuokaan. Paista 175-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia. Kumoa jäähtynyt kakku vuoasta ja leikkaa se kolmeen osaan. Soseuta banaanit ja vaahdota kerma. Kostuta pohja maidolla ja laita täytteeksi banaanisosetta. Laita toinen kerros päälle ja paina sitä hiukan ja kostuta pohja. Levitä banaaniherkkusose ja laita viimeinen kerros päälle. Kostuta vielä hiukan myös viimeistä kerrosta. Levitä kermavaahto päälle ja koristele lopuksi karkkimurskalla tai nonparelleilla.
AURINKOINEN KAKKU 100 g digestive- tai kaurakeksejä 50 g sulatettua voita tai margariinia HYYTELÖ: 1 pussi Vegegel-kasvishyytelöjauhetta 2 dl vettä 2 dl kookosmaitoa 1 rkl sokeria 1 tl vaniljasokeria MAUSTAMISEEN: 1 tölkki Piltti Aurinkoinen -sosetta Laita keksit muovipussiin ja muserra ne kaulimella tai painelemalla käsin. Lisää murut sulatetun rasvan joukkoon ja painele seos leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan. Levitä puolet hedelmäsoseesta kakkupohjan pinnalle. Kuumenna 2 dl vettä ja sekoita hyytelöjauhe joukkoon. Sekoita sokerit kookosmaidon joukkoon. Kaada kuuma neste kookosmaidon joukkoon hyvin sekoittaen. Kaada maitohyytelö kakkupohjan päälle ja laita jääkaappiin hyytymään. Koristele hyytynyt kakku Piltti Aurinkoinen -soseella.
Kookosmaitohyytelö on tehty kasvispohjaisella vegegeelillä, joka on helppokäyttöistä. Raikas Piltti Aurinkoinen -sose sopii maun antajaksi.
Pilttipiiri maaliskuu 2012
| 21
Piltin parhaat palat kuvat: Piltin arkisto
Aili Kalliomäki ja Pirkko Mäkitalo Jalostajan ruokasäilykeosastolla, jossa Piltti-tuotteita valmistettiin (kuva julkaistu Rumpu-lehdessä 1964).
Piltin avulla pienet suureksi. Mainontaa vuodelta 1963.
”Maistuisiko Teille lusikallinen ravitsevaa Piltti-lastenruokaa?”
O
tsikko on keksitty, mutta se voisi olla lainaus Piltin mainonnasta 50-luvulta. Piltti-lastenruokien historia ulottuu 60 vuoden taakse, vuoteen 1952, jolloin Helsingissä järjestetyt kesäolympialaiset nostattivat kansakunnan itsetuntoa. Olympialaiset toivat Suomeen myös uusia Coca-Colan kaltaisia kansainvälisiä elintarvikkeita. Samana vuonna Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi, ja Turun tehtaalla valmistettiin ensimmäiset lastenruoat. Piltti on syntynyt Turussa, samalla mäellä Turun Sinapin ja Jalostajan hernekeiton kanssa. Ensimmäisiä suomalaisten lasten maistamia Piltti-makuja olivat muun muassa pinaattisose, vihreät pavut, herneet, soseutettu vihanneskeitto sekä vihannekset maksan tai naudanlihan kanssa.
Lapsiperheiden matkassa Piltin suosio alkoi kasvaa 60-luvulla. Elintaso nousi, ja imeväisikäisten ravitsemussuosituk22 |
Pilttipiiri maaliskuu 2012
sissa alettiin suositella äidinmaidon lisäksi kiinteää ravintoa. Parhaimmillaan valikoimassa oli 80-luvulla lähes 50 tuotetta, soseista mehuihin ja Piltti-vaippoihin. Vuosikymmenien aikana Piltti on kulkenut melkoisen matkan lapsiperheiden rinnalla. Perhesuhteissa on tänä aikana tapahtunut iso muutos. Äitien enemmistö käy täysipäiväisesti töissä, ja perheet ovat muuttaneet synnyinseuduiltaan kaupunkeihin. Isätkin saavat jäädä lastensa kanssa kotiin. Ajan saatossa myös makumaailmamme on avartunut entisestään. Eksoottiset hedelmät, kuten mango, ovat meille nykyään arkipäivää, ja pasta on monessa perheessä syrjäyttänyt perunan. Myös perinteisiä suomalaisia makuja arvostetaan. Kuluttajien toiveiden kuunteleminen, hyvä maku, turvallisuus ja terveellisyys ovat olleet Piltin ohjenuorana alusta asti. Siksi Turussa valmistetaan edelleen tänäkin päivänä Suomen suosituinta lastenruokaa.
Piltti-makujen suosikit Pisimpään on yhtäjaksoisesti tehty Vihanneksia ja naudanlihaa -makua, joka on pieniä reseptimuutoksia lukuun ottamatta säilynyt valikoimassa Piltin alkuajoista asti. Ensimmäiset hedelmäsoseet, omena ja luumu, tulivat valikoimaan 60-luvun alussa. Useat maut ovat olleet suosikkilistojen kärkipäässä jo vuosikymmenien ajan. Piltti-soseiden TOP 3 vuonna 2011 olivat Mango, Kuningatar sekä Aurinkoinen. Aterioissa maistuivat Spaghetti, Merimiespata sekä Kasviksia ja Karjalanpaistia.
Piltti Maitojuoma
Maidon hyvät ominaisuudet – vieläkin parempina! Me suomalaiset olemme aina juoneet maitoa. Ja hyvä niin, sillä maito sisältää paljon tärkeitä ravintoaineita. Mutta tiesitkö, että pienen lapsen ravitsemukselliset tarpeet ovat erilaiset kuin aikuisen?
Raudan päätehtävä on kuljettaa happea elimistön kaikkien solujen käyttöön. Hyviä raudanlähteitä ovat esimerkiksi liha, täysjyväviljat ja vihreät kasvikset. Nyt rautaa saa myös maidosta!
Pieni lapsi tarvitsee paljon rautaa Taaperot tarvitsevat enemmän vitamiineja ja kivennäisaineita kuin aikuiset, sillä pienestä koosta huolimatta ravitsemukselliset tarpeet ovat suuret. Esimerkiksi rautaa lapsi tarvitsee painokiloa kohden kolme kertaa enemmän kuin aikuinen.
Uusi, erityisesti pienten lasten ravitsemuksellisiin tarpeisiin kehitetty Piltti Maitojuoma sisältää kymmenen kertaa enemmän rautaa kuin tavallinen lehmänmaito. Myös Maitojuoman rasvakoostumus on ihanteellinen: se sisältää kasvulle ja kehitykselle tärkeitä pehmeitä rasvoja.
Vastasyntyneillä lapsilla on syntyessään elimistössä valmis rautavarasto, joka turvaa raudansaannin ensimmäiset kuusi kuukautta. Sen jälkeen rautavarasto kaipaa täydennystä.
Tämän lisäksi Piltti Maitojuomassa on kalsiumia ja 13 tärkeää vitamiinia. Kaikki maidon hyvät ominaisuudet – ja vielä vähän enemmän. Maitojuoma maistuu vaikka välipalaksi Annospakattu Piltti Maitojuoma on helppo ja kätevä välipalajuoma tai matkaeväs. Lisäksi sen hauska pilli levittää maidon suuhun tasaisemmin. Iskukuumennuksen ansiosta Piltti Maitojuoma säilyy myös huoneenlämmössä. Lue lisää Maitojuomasta osoitteessa: www.pilttipiiri.fi/maitojuoma
Testaa Piltti Maitojuomaa ja voita! Maito on meille suomalaisille tuttu juttu. Taaperoiden tarpeisiin suunniteltu Maitojuoma on kuitenkin aivan uudenlainen tuote Piltin valikoimassa. Me haluaisimme kuulla sinulta ja lapseltasi siitä palautetta. Maistuuko maito tai maitojuoma teillä? Mitä mieltä olet pakkauksesta? Entä hauskasta pillistä? Vastaa palautekyselyyn Piltin nettisivuilla: www.pilttipiiri. fi/maitojuoma. Kaikkien 20.5.2012 mennessä palautetta antaneiden kesken arvomme 5 kappaletta Kuukauden Piltit -palkintoja*.
*Kuukauden Piltit -tuotepalkinto sisältää 96 purkkia tai 6 puuropakkausta ja 84 purkkia. Palkinnon arvo on noin 85-135 euroa tuotevalinnoista riippuen. Palkinto toimitetaan yhdessä erässä voittajan toivomaan osoitteeseen Suomessa.