Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen oululaistalouteen
OULUN KAUPUNGIN LEHTI ASUKKAILLE 3/2018
ijak u l a a t s Va ! kyselyyn
s. 19
Oulussa vireä nuorisovaltuusto s. 8
Tarkista tonttisi rajat s. 4 ○ Hyvinvointipiste keskustassa s. 5 ○ Kahveilla kaupunginjohtajan kanssa s. 6 ○ Syysloman vinkit s. 11 ○ Perhekeskus Kontinkankaalle s. 12 ○ Lapsiperheille tukea s. 12 ○ Onni-linja uudistui s. 13 ○ Exercise Info for immigrants p. 20 ○ English page p. 21 ○ Kakaravaaraa ja muita syystapahtumia s. 22–24
KUVAT Teija Soini, Matti Möttönen, iStock
Etkö saanut lehteä kotiisi? ilmoita jakelu ta as lm ge on sti ouka.fi/oulu-po
Oulu-posti on Oulun kaupungin julkaisema lehti kaikille oululaisille. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja se kertoo Oulun kaupungin palveluista, toiminnasta, tapahtumista ja ilmiöistä. ♥ Lue lehti verkossa www.ouka.fi/oulu-posti ♥ Vastaa lukijakyselyymme! www.ouka.fi.
6
Päivin kahvit
10
M
illaista tarinaa sinä kerrot Oulusta? Oulun tarina luodaan osallisuudella: yhteisön jäsenyydellä, naapuriavulla, luottamustehtävien hoitamisella, opiskelija-aktiivisuudella, verkostoitumisella, vertaistuella ja vapaaehtoistyöllä. Oulun tarina on vaikuttamista yhteisiin asioihin ja tekemistä porukalla. Se on yhteisöllisyyttä ja yhteisen tuloksen näkymistä. Tarinaa luomme me yli 200 000 oululaista. Meillä kaikilla on mahdollisuus tehdä pohjoista kaupunkiamme yhdessä, yhdenvertaisesti ja jokaisen alueen näköisesti. Mitä oma asuinalueesi merkitsee sinulle? Oulussa laaditaan parhaillaan vuorovaikutussuunnitelmaa yhteistyössä eri-ikäisten asukkaiden, yrittäjien, järjestöjen, luottamushenkilöiden ja kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Osallisuus ja vuorovaikutus Oulussa tuovat kaupunkimme arvot rohkeuden, reiluuden ja vastuullisuuden näkyviin niin arjen kohtaamisissa, Päivin kahveilla, asukasilloissa, lähikoulussa kuin kirjastossakin. ”Teemme avoimesti porukalla ja otamme toiset huomioon. Suhtaudumme toisiimme ennakkoluulottomasti ja arvostaen.” Mikä saa sinut tulemaan mukaan tekemään, osallistumaan ja vaikuttamaan Oulussa?
Luonto ei ole kaatopaikka
8
Nuorisovaltuustolla vaalisyksy
Teatterin teossa Hupisaarilla
16 Oulun tarina tehdään yhdessä
4
Kesätöissä kesäyrittäjänä
Läppäri reppuun ja kouluun
18
Lue myös verkosta: Instagram/
Valovoimainen Oulu/
Seuraa kaupunkia myös kuvin
Lue uusimmat artikkelit www.ouka.fi
@cityofoulu
Lukijakysely/
Vastaa Oulu-postin lukijakyselyyn
Kerro mielipiteesi Oulu-postista!
7.10. mennessä!
Kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan Oulun kaupungin tuotteita. Lue tarkemmin sivulta 19!
www.ouka.fi
Aktiivista syksyä! Hymyillään, kun tavataan! Merja Niemelä kuntalaisvaikuttamisen koordinaattori www.ouka.fi
Oulun kaupunki
Oulun kaupunki
cityofoulu
Oulu-posti 3/2018, lehti Oulun kaupungin asukkaille • Julkaisija: Oulun kaupunki • Päätoimittaja: Sanna Keskinen, sanna.keskinen@ouka.fi • Toimitussihteeri: Sirpa Tarkkinen, sirpa.tarkkinen@ouka.fi • Toimituskunta: Lea Ansamaa, Satu Fränti, Martti Holma, Tiia-Maria Juuso, Mirva Lohiniva, Maria Mappes, Terttu Mikkola, Laura Paloheimo, Maaria Rousu, Hanna Sankala-Sivula, Marjatta Savolainen, Katri Tenetz, Eila Vähäkuopus, Sirpa Vepsä ja Anne-Maria Vesa. • Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia OMA • Julkinen tiedote jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen. • Painosmäärä: 112 350 kpl • Paino: Kaleva Oy, Oulu • Lehti ilmestyy sähköisenä näköislehtenä osoitteessa www.ouka.fi/oulu-posti • Kannen kuva: Anu-Maija Kärjä • Kuvassa: Nuorisovaltuusto ONEn puheenjohtaja Petteri Strömberg ja osallisuusvalmentaja Noora Mäkinen.
s. 2
OULU-POSTI
NRO3 - 2018
OULUnyt
KUVA Ville Pohjonen
Toimitus suosittelee
Oulua korviin LAITA ILMAKITARAT SOIMAAN ja tanssahtele Oulun tahtiin. Spotifyssa on julkaistu jo neljä listaa Oulu-musiikkia ja syksyn aikana julkaistaan lisää. Tuottaja Jarkko Halunen BusinessOulusta listasi viisi suosikkiaan (listan nimi suluissa): 1. Oulu on kaupungin nimi – Radiopuhelimet (Oulu mainittu) 2. Masterpiece – Art Effects (Ajankohtaista Oulusta) 3. Uusi toivo – Riutta (Ajankohtaista Oulusta) 4. Kädet ristissä rinnan päällä – Brüssel kaupallinen (Oulu Metal) 5. Yhdentoista virran maa – Mikko Alatalo (Oulu mainittu)
Pienituloisille kulttuurietuja Kaikukortilla tyksistä tai Pohjankartanon liikuntakursseilta. Kortilla voi hankkia lippuja myös lapsille ja lapsenlapsille kulttuuritapahtumiin, joihin kortinhaltija osallistuu yhdessä heidän kanssaan. Myös mahdollinen avustaja tai tulkki on oikeutettu sisäänpääsyyn Kaikukortin haltijan kanssa. Kortti on silti henkilökohtainen. Kaikukortti on tällä hetkellä kokeilussa ja tavoitteena on kerätä kokemusta ja vakiinnuttaa se pysyväksi Oulussa vuonna 2020. Lista kaikista kulttuurikohteista ja lisätietoa: www.ouka.fi/kaikukortti Lue myös liikuntapassista työttömille työnhakijoille sivulta 11!
ASUNNOTTOMIEN YÖ ROTUAARIN AUKIOLLA 17.10. KLO 15–21 Asunnottomien yötä vietetään Oulussa neljättä kertaa. Rotuaarin aukiolle pystytettävässä teltassa keskustellaan asunnottomuudesta, syrjäytymisestä ja sosiaalisesta huono-osaisuudesta. Teltalta jaetaan lämmintä makkaraa, kahvia ja pullaa sekä tietoa kaikille paikalle saapuville. Kinttaat kaverille -vaatekeräys Asunnottomien yössä kerätään miesten lämpimiä takkeja, kaulahuiveja,
päähineitä ja käsineitä ja niitä lahjoitetaan tapahtuman aikana vaatetta tarvitseville. Lahjoituksia vastaanotetaan ennakkoon Kumppanuuskeskuksessa kaksi viikkoa ennen tapahtumaa (Kansankatu 53, ma–to klo 9–15, pe 9–14). Asunnottomien yön järjestävät Oulussa toimiva päihdeverkosto, Oulun kaupunki, Kumppanuuskeskus ja Oulun tuomiokirkkoseurakunta. asunnottomienyo.fi
SARJAKUVA Jyrki Mäki
OULUN KAUPUNKI myöntää tiukassa taloudellisessa tilanteessa oleville henkilöille Kaikukortin, joka on pääsylippu erilaisiin kulttuuritapahtumiin. Kortin voi saada yli 16-vuotias, joka on asiakkaana Kaikukortti-kokeilussa mukana olevassa hyvinvointipalveluiden tai muun palvelun yksikössä. Kortin jakajina toimivat esimerkiksi hyvinvointikeskusten sosiaali- ja perhepalvelut, Byströmin nuorten palvelut ja ikäihmisten palveluohjaus. Kortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja konsertteihin, teattereihin ja museoihin. Oulusta on mukana 20 kulttuurikohdetta, muun muassa kaikki Luupin kohteet, useita teattereita, festivaaleja ja tapahtumia. Kaikukortilla voi lunastaa paikan myös Oulu-opiston Teatterikuopan esi-
NRO3 - 2018
OULU-POSTI
s. 3
ajankohtaiset uutiset
Jätteen oikea lajittelu on useimmiten ilmaista Luonnosta ja yleisiltä paikoilta löytyy jatkuvasti jätettä. Näin ei pitäisi olla, sillä Suomessa on toimiva jätehuolto, jossa kaikelle jätteelle on järjestetty lailliset kierrätys- tai käsittelypisteet.
S
uomen jätelain mukaan kaikkien kiinteistöjen on liityttävä järjestettyyn jätteenkuljetukseen, myös loma-asuntojen. Kiinteistöillä on tarpeen mukaan hankitut keräysastiat, joita asukkaiden tulee ensisijaisesti käyttää. Lisäksi yleisissä paikoissa, esimerkiksi kauppojen pihoilla, on keräyspisteitä.
Alueelliset jätekeskukset ottavat vastaan lähinnä ongelmajätteitä, joille ei ole järjestetty kiinteistökohtaisia tai yleisiä keräyspisteitä. Kiertokaaren käyttöpäällikkö Markku Heinonen kummastelee jätteen päätymistä luontoon. – Hulluinta on, että heitetään metsään sellaista, minkä olisi voinut viedä ilmaiseksi jätekeskukseen tai jäteasemalle.
Taustalla on usein tietämättömyys, vaikka tietoa on runsaasti saatavana. – Jätekeskuksen nettisivuilla on hyvät ohjeet lajitteluun ja jäteneuvojat vastaavat kysymyksiin. Päivi Leinonen
Ei maksa kuin vaivan
Vie jätteesi oikeaan osoitteeseen: Suurikokoiset sähkölaitteet, kuten televisiot ja jääkaapit tai pienet sähkölaitteet voi maksutta viedä jätekeskukseen ja niitä myyviin liikkeisiin. Liikkeillä on velvollisuus ottaa mitoiltaan alle 40 cm kokoiset laitteet vastaan veloituksetta ilman ostovelvoitetta. Myös suurempia laitteita otetaan vastaan uusien ostosten yhteydessä. Energiansäästölamput ja loisteputket ovat purkauslamppuja, jotka sisältävät vaarallista ainetta. Jätekeskus ja lamppuja myyvät liikkeet ottavat niitä vastaan veloituksetta. LED-lamput kuuluvat sähkölaitekeräykseen.
VAARALLINEN JÄTE Kotitalouksien vaaralliset jätteet, kuten maalit, kemikaalit, aerosolit ja liuotteet, otetaan vastaan maksutta Ruskon jätekeskukseen, kunnan jäteasemalle tai Kempeleen vaarallisen jätteen vastaanottopisteeseen. Yrityksiltä peritään jätemaksu. Myös esimerkiksi autojen ja sähköpyörien akut ovat vaarallista jätettä. Tilaa vaarallisen jätteen keräysauto omaan kaupunginosaasi! p. 08 5584 0010 (ma–pe klo 8–16), tekstiviestillä p. 044 703 3958 tai sähköpostitse vaarallinen.jate@kiertokaari.fi.
KOTITALOUSJÄTE Arkiset kotitalousjätteet, kuten paperi, kartonki, pahvi, lasipullot ja -purkit, metallipakkaukset ja -astiat, viedään kiinteistön omaan keräysastiaan. Maksu sisältyy kiinteistön suorittamaan jätemaksuun. Jos näille jätteille ei ole astiaa omalla kiinteistöllä, ne voi viedä maksutta Ruskon jätekeskuksen Oivapisteeseen tai Rinkiekopisteelle. Biojäte laitetaan kiinteistön biojäteastiaan tai kompostoriin. Maksu sisältyy kiinteistön suorittamaan jätemaksuun.
LISÄTIEDOT: Kiertokaari Oy Jätekeskus Ruskonniityntie 10, 90620 Oulu ma–pe klo 8–16, p. 08 5584 0010 ja jatehuolto@kiertokaari.fi s. 4
Muovista tai styroxista valmistetut tuotepakkausjätteet toimitetaan Rinki-ekopisteelle tai kiinteistön polttokelpoisen jätteen astiaan. Muut muoviesineet kuuluvat oman kiinteistön polttokelpoisen jätteen astiaan. Huom. Ruskon jätekeskus perii muovijätteestä maksun! Hehkulamput kuuluvat polttokelpoiseen sekajätteeseen. Maksu sisältyy kiinteistön suorittamaan jätemaksuun. OULU-POSTI
Sitä ei voi ylittää Tarkista tonttisi rajat
O
ulun kaupunki pyysi kesäkuussa kaupunkilaisia tarkistamaan, missä kulkevat oman tontin rajat ja huolehtimaan siitä, että yleiset alueet ovat kaikkien käytettävissä. Esimerkiksi aidat, trampoliinit, puupinot, leikkimökit ja peräkärryt kuuluvat oman tontin puolelle, vaikka naapurissa olisikin vapaata yleistä aluetta. – Yleiset alueet ovat kaikkien kuntalaisten käytössä ja on ikävää, jos luonnossa tai puistossa liikkuja ei pääse nauttimaan yhteisistä alueista, vs. asuntotoimenpäällikkö Veikko Lehtinen muistuttaa. Levittäytyminen tonttirajojen ulkopuolelle tuo mukanaan monta ongelmaa. – Kunnossapitotyöt hankaloituvat tai jopa estyvät kokonaan. Pihakasvillisuuden mukana luontoon leviää monia sinne kuulumattomia lajeja. Alueet roskaantuvat ja näyttävät epäsiisteiltä, huomauttaa kaupunginpuutarhuri Heikki Pulkkinen. Tontin rajoista on siis syytä pitää huoli myös syksyn puutarhajätteiden ja talven lumikuorman tiimoilta. Ympäristön roskaamista koskevat säännökset kieltävät puutarhajätteen viemisen puistoon ja metsäalueille, sillä puutarhajäte rehevöittää maata ja alueen luontainen kasvillisuus joutuu väistymään. Myös lumen läjittäminen tontin ulkopuolelle on kiellettyä. Ylimääräinen lumi haittaa talvikunnossapitoa, kulkijoita ja naapureita ja myös kasvillisuudelle, nurmelle ja metsäpohjalle voi koitua haittaa. Kevään tullen ylimääräinen lumi voi aiheuttaa sulaessaan tulvaongelmia. – Jos lumet eivät mahdu omalle tontille, tulee ne kuljettaa lumenvastaanottoalueelle Oritkariin tai Taskilaan, sanoo viheralueiden ylläpitovalvoja Niina Toivonen. Lumentuonti vastaanottopaikalle on maksullista. Ruskon jätekeskus ottaa vastaan puutarhajätettä ympäri vuoden maksutta postissa jaetun Jäteoppaan välissä tulleita puutarhakuponkeja vastaan. Lajittele oksa- ja risujäte erilleen haravointijätteestä. LISÄTIETOJA kiertokaari.fi/puutarhajate
Näin tunnistat tonttisi rajat Karttatieltä 1. Mene osoitteeseen kartta.ouka.fi 2. Valitse taustakartaksi ilmakuva 3. Valitse kartalla näkyvistä tiedoista kohdasta kaavoitus – kantakartta NRO3 - 2018
Hyvinvointipalveluja saa nyt keskustasta Sa
Ale k
sa nte
rin k
atu
ari
sto
nk
Torikatu 21
Alb
ert in
atu
ka
ulun kaupunki on avannut keskustaan uuden hyvinvointipisteen. Hyvinvointipiste on osa Kontinkankaan hyvinvointikeskusta, ja Kontinkankaalla toimii edelleen akuuttivastaanotto sekä kiireetön lääkärien vastaanotto. Hyvinvointipisteeseen voi varata ajan puhelimitse hoitajan kiireettömälle vastaanotolle pieniä toimenpiteitä varten, joita ovat esimerkiksi rokotukset, injektiot ja tikkien poisto sekä hoitosuunnitelman mukaiset hoidot. Myös INR-poliklinikka verenohennuslääkettä käyttäville potilaille toimii nyt hyvinvointipisteessä. Uudenkadun INR-poliklinikka ei ole enää toi-
Kir
To ri
O
kk ok
ka tu
atu
tu
minnassa. Pisteessä toimii myös lukion psykiatrisen hoitajan vastaanotto. Palvelu on kokeilukäytössä ja aluksi avoinna maanantaisin ja tiistaisin. Jatkosuunnitelmia tehdään kokemusten perusteella. Asukkailta toivotaan toiminnasta palautetta. Päivi Leinonen
Syksyinen tervehdys! Puutarhajätteet saa kätevästi purettua peräkärrystä, kun laitat kärryn pohjalle joko ison ”vetorisun” tai pressun. Sitten vain vetäiset koko kuorman kerralla pois lavalta. Helppoa ja nopeaa! Terkuin Oiva Roina
Oiva Roina
• Keskustan hyvinvointipiste toimii osoitteessa Torikatu 21, 5. kerros ma ja ti • Ajanvaraus hoitajan kiireettömälle vastaanotolle tai INR-poliklinikalle aina puhelinvarauksella numerosta 08 5584 4333. www.ouka.fi/oulu/terveyspalvelut/keskusta
Kelan palveluita Oulu10:stä
Tunnetko TULE-vastaanoton? VAIVAAKO POLVI? Kenkkuileeko selkä? Jos vaivasi on kestänyt alle kuusi viikkoa, varaa omahoidosta aika fysioterapeutin vastaanotolle hyvinvointikeskukseen. Vastaanotolla fysioterapeutti tutkii vaivaasi, antaa omahoito-ohjeet, ohjaa kipulääkkeiden käyttöä ja tarvittaessa helpottaa kipua kinesioteippauksella. Kuntoutusta ei anneta vaan kyseessä on arvio- ja ohjauskäynti. Vastaanotolle voidaan tulla myös hoitajan ohjaamana. Vastaanotto ei ole tarkoitettu alle kouluikäisille ja käynti maksaa 11,40 € yli 18-vuotiailta. Jos vaivasi on jatkunut pidempään, suosittelemme käyntiä lääkärillä. oulunomahoito.fi
OULU10-PALVELUISTA saat 1.10. alkaen yleistä neuvontaa ja ohjausta Kelan palveluista. Vastaanotamme Kelan hakemuksia ja autamme sähköisten palveluiden käytössä. Oulu10:ssä on myös mahdollisuus online-asiointiin Kelan asiantuntijan kanssa. UUSI PALVELUKANAVA AVATTU! Oulu10 nyt myös WhatsAppissa. Asiakaspalvelija paikalla klo 8–16. Katso numero ja muut Oulu10:n palvelukanavat yhteystietojen alta. MUISTATHAN HANKKIA liput syksyn kulttuuririentoihin! Meiltä Oulun teatterin liput vaikka huippusuosittuun My Fair Ladyyn! TEATTERIIN MENET näppärästi bussilla: joukkoliikenteen liput saatavilla Torikadun asiointipisteen lisäksi Haukiputaan ja Kiimingin Oulu10:stä.
Tuiran hyvinvointikeskus uudistuu
T
uiran hyvinvointikeskuksessa käynnistyy syksyllä mittava uudistustyö, joka koskee sekä tiloja että palveluja. Jatkossa hyvinvointikeskuksen kokonaisuuteen kuuluvat terveysaseman ja Tuirankartanon tilat. Tuirankartanossa aiemmin toimineen hoivaosaston tilat vapautuivat ja nyt huoneisiin remontoidaan erilaisia vastaanottotiloja. Tiloihin muuttavat muun muassa perhekeskus neuvoloineen, kotihoito, sosiaalityö ja monia muita hyvinvointipalveluja. Tilajärjestelyt ja palvelukokonaisuus tarkentuvat hankkeen edetessä.
NRO3 - 2018
Alkusyksystä käynnistyneet työt eivät syksyn aikana aiheuta muutoksia hyvinvointikeskuksen palveluihin. Tuirankartanon tilat valmistuvat keväällä 2019 ja sen jälkeen remontoidaan välittömästi terveysaseman tilat. Koko kompleksi valmistuu vuodenvaihteessa 2019–2020. Hankkeen kustannusarvio on 8,7 miljoonaa euroa. Tuiraan keskitetään laaja valikoima palveluja. Tuiran hyvinvointikeskuksen uudistaminen on osa laajempaa Oulun palveluverkoston uudistumista.
OULU10, Torikatu 10 palvelee ma–to 8–18, pe 8–16 Muut Oulu10:n asiointipisteet, tarkista palveluajat www.ouka.fi/asiointi. p. 08 558 558 00
WhatsApp 040 011 1001
oulu10@ouka.fi
Oulun kaupunki
Päivi Leinonen
Oulunkaupunki OULU-POSTI
s. 5
ajankohtaiset uutiset
Kahvihetki kaupunginjohtajan kanssa Kaupunginjohtaja Päivi Laajalan emännöimät kuntalaiskahvit jatkuvat. Keskustelut kasvokkain ovat olleet antoisia.
P
äivi Laajala aloitti Oulun kaupunginjohtajana viime vuonna. Hän keskusteli kaupunginhallituksen tuolloisen puheenjohtajan kanssa siitä, mitä uutta ja erilaista tuore kaupunginjohtaja voisi tehdä. Syntyi idea Päivin kahveista. – Pohdimme, miten minut voisi tavoittaa muutenkin kuin tilaisuuksissa ja tapahtumissa, Laajala sanoo. Kuntalaiskahveja pidetään vaihtuvissa paikoissa suurin piirtein kerran kuussa. Kahvien aluksi Laajala pitää pienen alustuksen ajankohtaisista aiheista. Sen jälkeen vuorossa on vapaata keskustelua kaupunkilaisten mielen päällä olevista asioista. Kahvitilaisuuksia on järjestetty keväästä 2017 lähtien ja ne jatkuvat näillä näkymin kevääseen 2019. – Nyt käynnistyy talousarvion valmistelu ja sen ympärillä olevista asioista nousee varmasti keskustelua.
KUVA Matti Möttönen
Kysymyksiä kouluverkosta Viime vuonna järjestettyjen Päivin kahvien osallistujamäärä vaihteli ajankohdasta ja järjestämispaikasta riippuen viidestä hengestä yli 50
henkilöön. Enimmäkseen osallistujat olivat varttuneempaa väkeä. Puheenaiheet vaihtelivat mittavista hankkeista aina henkilökohtaisiin palvelukokemuksiin. Keskusteluun nousivat usein puheenaiheet, jotka olivat muutoinkin pinnalla mediassa tai päätöksenteossa.
Kasvokkain voi nousta esiin erilaisia asioita kuin sähköisissä kanavissa. – Kouluverkkoratkaisut nousivat esille joka kerta. Viime talvena myös lumen auraus oli monen huolena, Laajala kertaa. Joskus kahveilla nousee esiin yksityiskohtaisia kysymyksiä, joihin kaupunginjohtaja ei pysty perinpohjaisesti vastaamaan. Tuolloin kysyjien yhteystiedot ja kysymykset kerätään ylös ja asiantuntijat vastaavat niihin jälkikäteen. Parhaimmillaan kaupunkilaisten kanssa käytävistä keskusteluista on
voinut poikia ideoita myös kaupunginjohtajan omaan työhön. Ideoita tulevaisuuteen Laajalan mukaan kaupungissa on tärkeä olla erilaisia osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja. Kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta sähköisiin palveluihin. Toisaalta kasvokkain voi nousta esiin erilaisia asioita kuin sähköisissä kanavissa. – Henkilökohtainen palaute on aina tehokasta ja vaikuttavaa niin hyvässä kuin pahassa. Kuntalaiskahvien tulevaisuus on ensi kevään jälkeen auki. Laajala toivoisi jatkoon mielipiteitä kaupunkilaisilta. Tähän mennessä kuntalaiskahvit on yleensä järjestetty kaupungin tiloissa, esimerkiksi kouluissa tai kirjastoissa. Tulevaisuudessa kaupunginjohtaja voisi jalkautua vaikka kahviloihin tai ostoskeskuksiin. – Otan mielelläni palautetta siitä, ovatko juuri kuntalaiskahvit jatkossakin hyvä keino kaupunkilaisten kanssa käytävään vuorovaikutukseen vai tulisiko ideoita muista keinoista. Jen-
KARJASILLAN KIRJASTO on remontissa ainakin kevään 2019 loppuun. Remontti on osa vuonna 1968 käyttöön otetun Pohjankartanon kiinteistön peruskorjausta. Pohjarakenteet ja vesikatto uusitaan ja tiloihin asennetaan uusi ilmastointijärjestelmä. Tavoitteena on parantaa sisäilman laatua ja tasata äärilämpötiloja. Sähkö- ja tietoverkot uusitaan ja kirjaston tiloja muunnetaan paremmin yhteiskäyttöön sopiviksi. 1960-luvun arkkitehtoninen yleisilme halutaan säilyttää mahdollisimman aitona. Kirjastoon asennetaan omatoimijärjestelmä, jonka ansiosta asiakas pääsee kirjastoon silloinkin, kun henkilökunta ei ole paikalla. Sisään pääsee kirjastokortilla ja tunnusluvulla kirjautumalla. Alle 16-vuotiaat tarvitsevat omatoimikirjaston käyttöön vanhemman tai huoltajan luvan. Korvaavana palveluna kirjastoauto Teuvo pysähtyy Pohjankartanon juhlasalin edustalla torstaisin kello 14.15–14.45. Ompelukone ja saumuri ovat käytettävissä Kaijonharjun kirjastossa. Lautapelit ovat lainattavissa pääkirjaston lasten ja nuorten osastolta. �
ni Räinä
SEURAAVAT PÄIVIN KAHVIT Ke 26.9. Ritaharjun monitoimitalo (Ritakierros 2) kello 17–18 Ma 22.10. Ylikiimingin asukastupa (Harjutie 18) kello 17–18 To 15.11. Kaakkurin asukastupa (Pesätie 13) kello 17–18 To 13.12. Jääli, Laivakankaan koulu (Laivakankaantie 10) kello 17–18
Kaupunginjohtaja Päivi Laajala on ilahtunut siitä, että kuntalaiskahveilla kaupunkilaiset antavat myös kiitosta ja hyvää palautetta kaupungin palveluista. Niitä on mukava välittää eteenpäin työntekijöille.
s. 6
Karjasillan kirjasto remontissa
OULU-POSTI
Kiimingin Syketalossa remontti – kirjasto muuttaa ABC:lle KIIMINGIN SYKE-TALO suljetaan ainakin vuodeksi peruskorjausremontin takia. Kiimingin aluekirjasto muuttaa remontin ajaksi Kiimingin ABC:lle väistötiloihin. Kirjasto on avoinna syyskuun loppuun normaalisti. 1.–31.10. kirjasto on suljettu muuton ajaksi. Tuona aikana asiakkaiden varaukset ovat noudettavissa Kiimingin Oulu10:n asiointipisteestä. Palautuksia ei oteta lokakuussa vastaan, vaan eräpäivät ylitetään 2.12.2018 asti. Kirjasto on tarkoitus avata ABC:n tiloissa 1.11., mikäli väistötilat ovat valmiina siihen mennessä. Myös nuorisopalvelut toimivat samassa tilassa kirjaston kanssa keskiviikosta perjantaihin kello 16-20. Kirjasto on avoinna ABC:llä arkisin kello 9–19 ja lauantaisin kello 9–15. � NRO3 - 2018
Kirjasto tukee kuntalaisaktiivisuutta Uusi kirjastolaki määrittää kirjastojen keskeiseksi tehtäväksi demokratian, tasa-arvon ja sananvapauden edistämisen.
P
KUVA Juuso Haarala
alasin vuosien jälkeen töihin Oulun kaupunginkirjastoon ja huomasin ison muutoksen. Nykyään kirjastot ovat täynnä erilaisia tapahtumia, toteaa Oulun kaupunginkirjaston kirjastonhoitaja Maija Karvosenoja. Kirjastojen yhteiskunnallinen rooli korostuu vuoden 2017 alusta voimaan astuneessa uudessa kirjastolaissa. Samalla myös kirjastonhoitajan rooli on muuttunut monipuolisemmaksi. Perinteisen tiedonhaun ja asiakaspalvelun ohessa työnkuva on laajentunut esimerkiksi tapahtumatuotantoon, kirjailijahaastatteluihin ja lukupiirien vetämiseen. Karvosenoja toimii virkanimikkeellä fasilitaattori-kirjastonhoitaja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksi päivä työviikosta on omistettu kuntalaisvaikuttamisen ja osallisuuden tukemiseen. Kirjastossa vaikuttaminen on helppoa Oulun kaupunginkirjastossa on meneillään useita kuntalaisvaikuttamista vahvistavia hankkeita, kuten viime vuonna käynnistynyt ”Demokratia tapahtuu kirjastossa – kirjasto kansalaiskeskustelun ympäristönä ja tukijana”. Yksi hankkeen keskeisistä sisällöistä ovat kaikille avoimet demokratiakahvilat, joihin kutsutaan vierailevia asiantuntijoita ja päättäjiä. – Demokratia-kahviloita järjestetään sekä pääkirjastossa että alueellisissa kirjastoissa. Meneillään on myös alueellinen e-kirjastohanke, jossa puolestaan edistetään lukemis-
ta ja digitaalisten palvelujen käyttöä. Viime vuonna päättyneessä Kirjasto kotouttamisen tukena -hankkeessa kirjaston palvelut tehtiin näkyväksi maahanmuuttajille. Oulun kaupunginkirjastossa osallisuutta vahvistetaan hankkeiden lisäksi myös järjestämällä asiakasiltoja, joissa kävijät voivat vaikuttaa kirjaston kehittämiseen. Monipuolinen ja uudistuva kokoelma on keskeinen osa demokratian tukemista. Tärkeää on myös henkilökunnan kouluttaminen.
Tärkeätä on saada esiin myös niiden ihmisten ääni, joka ei normaalisti kuulu. Lasten ja nuorten ääntä on kuultu muun muassa lehtikokoelman uusimisessa ja kirjatilauksissa sekä pääkirjaston nuorten huoneen sisustamisessa. Lisäksi Oulun kaupunginkirjasto osallistui viime lokakuussa kaupungintalolla pidetyille Nuorten vaikuttamispäiville. Karvosenoja pitää työssään tärkeänä saada esiin myös niiden ihmisten ääni, joka ei normaalisti kuulu, kuten syrjäytymisvaarassa olevien ja niiden, jotka eivät kuulu kirjaston käyttäjiin. – Vaikuttamisen pitäisi olla mahdollisimman helppoa. Tarvitsemme kasvokkain tapahtumia, joihin on matala osallistumisen kynnys, mutta myös digitaalisia palautekanavia. Sanna Roukala
Karvosenoja on opetellut monipuolisessa työnkuvassaan jopa äänentoistolaitteiden käyttöä.
DEMOKRATIA-KAHVILA on uudenlainen osallistava keskustelutilaisuus. Kaikille avoimissa tilaisuuksissa kehitetään alueen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia yhdessä asukkaiden, päättäjien ja eri alojen asiantuntijoiden avulla. Keskustelut tapahtuvat pienissä ryhmissä lyhyiden alustusten jälkeen. Yhteisiä kantoja näkemyksiin haetaan äänestämällä. Keskustelutilaisuuden kannanotot kootaan yhteen ja ne saatetaan tilaisuuden järjestäjien avulla mahdollisimman laajaan levitykseen. Keskusteluihin voi osallistua myös ilman ennakkotietoja aiheista.
DEMOKRATIA-KAHVILA KOKOONTUU 24.9. Oulun pääkirjasto, tapahtumatila Laituri, klo 17–20 Oulussa osallistuen – yhteistyön mahdollisuuksia ja haasteita
KUVA Maiju pohjanheimo
Demokratia-kahvila – tietoa ja vaikuttamista, kahvittelua ja kulttuuria
Järjestäjinä: Keskustan suuralueen yhteistyöryhmä, My play ground -hanke ja Oulun kaupunginkirjasto
Huom! Kirjaston sivuille on tulossa Osallistu ja vaikuta kirjastossa -osio, jossa voi osallistua äänestyksiin, antaa palautetta kansalaiskeskustelujen aiheista ja ehdottaa tulevia teemoja käsiteltäviksi Demokratia-kahvilaan. NRO3 - 2018
OULU-POSTI
Demokratia-kahvilat kokoontuvat pääkirjaston uudessa Laituri-tilassa. s. 7
KUVA Anu-Maija Kärjä
YOLO (- You only live once) asiaa nuorille ja heidän perheilleen
Uusi nuorisovaltuusto valitaan joulukuussa vaaleilla, muistuttavat Noora Mäkinen ja Petteri Strömberg.
Älä kävele ONEsi ohi Tarvitseeko kaupunginosasi ehdottomasti uuden skeittipuiston, mutta kukaan ei kuuntele? Jos ajatuksia ja tahtoa piisaa, vaikuttamaan pääsee. Oulun nuorisovaltuusto, tuttavallisesti ONE, on ehkä juuri sinun mahdollisuutesi tehdä Oulusta himpun verran parempi paikka.
N
uorisovaltuuston kokouksessa käy iloinen kuhina. Esityslistan asioista syntyy aina vilkas keskustelu. ONEn toiminnalla on oikeasti merkitystä, kun Oulussa päätetään nuorten asioista, tietää nuorisovaltuuston puheenjohtaja Petteri Strömberg. – Työn alla on ollut esimerkiksi maksuttoman ehkäisyn kampanja. ONEn kokouksessa olimme kaikki yksimielisiä, että se olisi järkevä ja hyvä juttu nuorten kannalta. Tilastotiedon pohjalta kaupunkikin säästäisi. Ei ONEssa tarvitse kuitenkaan aina olla samaa mieltä. Jäsenten tärkein tehtävä onkin ilmaista mielipiteensä rohkeasti ja tuoda ideoita sekä huomioita yhteisen pöydän ääreen. – Joistakin asioista ollaan yhtä mieltä, toisissa kysymyksissä tulee paljonkin jakautumista, esimerkiksi alueellisesti, Strömberg kertoo. Oulun nuorisoa löytyy laajalta alueelta ja kaikkien alueiden ääni halu-
s. 8
taan kuuluville. Tämä varmistetaan alueellisilla kiintiöpaikoilla, selvittää Oulun kaupungin nuorisopalveluiden osallisuusvalmentaja Noora Mäkinen, joka toimii nuorisovaltuuston linkkinä kaupunkiin. – ONEn lisäksi meillä on alueellisia osallisuusryhmiä koko kaupungin laajuisesti kaikilla suuralueilla. Ryhmiin kuuluu lapsia ja nuoria kunkin alueen peruskouluista. Mukana voi olla myös lukiolaisia ja ammatillisten oppilaitos-
ONEn toiminnalla on oikeasti merkitystä, kun Oulussa päätetään nuorten asioista. ten opiskelijoita, jotka haluavat vaikuttaa oman alueensa asioihin. ONE pitää myös kummitoiminnalla yhteyttä eri alueisiin. Työtä valtuustossa tehdään yhteisen hyvän eteen.
– Tärkein syy on päästä vaikuttamaan asioihin, jotka eivät ole kunnossa. Samalla myös oppii tosi paljon siitä, miten päätöksenteko ylipäätään toimii ja missä vaiheessa asioihin kannattaa vaikuttaa, Strömberg summaa työn mielekkyyttä vuosien kokemuksella. – Asiat eivät tapahdu hetkessä, vaan ne voivat viedä kuukausia tai jopa vuosia. Mutta ONEn kautta niihin pääsee ihan oikeasti vaikuttamaan, Mäkinen lisää ja muistuttaa syksyn vaalien olevan jo ovella. Strömberg rohkaiseekin kaikkia mukaan ehdokkaaksi vaaleihin. – Tässä hommassa kiinnostus yhteisiin asioihin ja halu vaikuttaa riittävät tosi pitkälle. Anu-Maija Kärjä
Juttuun haastateltu Petteri Strömberg on aloittanut syksyn myötä opiskelut eri paikkakunnalla. Oulun nuorisovaltuuston puheenjohtaja on nyt Linnea Pitkänen.
OULU-POSTI
Hae mukaan nuorisovaltuustoon ja äänestä KIINNOSTUITKO nuorisovaltuustosta? Vielä on aikaa asettua ehdolle. Aiempaa kokemusta nuorisovaltuustosta tai kokouskäytännöistä ei tarvita, vain kiinnostusta vaikuttamiseen. Ehdokkaaksi pääset täyttämällä vaalisivustolta ehdokaslomakkeen ja palauttamalla sen 8.11. mennessä. Nuorisovaaleissa valitaan 24 varsinaista ja kuusi varajäsentä Oulun nuorisovaltuustoon kaksivuotiskaudelle vuodesta 2019 alkaen. Toiminnan alussa valituiksi tulleille uusille nuorisovaltuuston jäsenille järjestetään perehdytystä ja ryhmäytymistä, joissa tutustutaan sekä uusiin jäseniin että käytännön asioihin, kuten kokoustekniikkaan. Nuorisovaltuustolla on myös oma ohjaaja, joka kulkee koko ajan ryhmän rinnalla. Nuorisovaalien äänestysaika on 26.11.– 4.12. Äänestäminen tapahtuu sähköisesti (eVaali.fi). Vaalisivuille tulee tarkemmat äänestysohjeet syksyn aikana. Äänestää voivat kaikki 1999–2005 syntyneet oululaiset tai Oulussa opiskelevat; ehdokkaiksi voivat asettua vuosina 1999– 2003 syntyneet oululaiset tai Oulussa opiskelevat. Nuorisovaalien käytännön järjestelyistä vastaa Oulun kaupungin perusopetusja nuorisopalvelut. Tervetuloa mukaan vaikuttamaan! www.nettinappi.fi/vaalit NRO3 - 2018
KUVA Oulu2026
Matkalla kulttuuripääkaupungiksi Oulu2026-hanke vie Oulua kohti Euroopan kulttuuripääkaupunkia. Oululaisia tarvitaan mukaan ideoimaan ja toteuttamaan hanketta.
T
ampere on lähtenyt yhdessä Mänttä-Vilppulan kanssa kulttuuripääkaupunkikisaan mukaan, kertoo Oulu2026:n hankejohtaja Piia Rantala-Korhonen. Viime vuonna käynnistynyt Oulu2026-hanke on täydessä vauhdissa. Hankkeessa on tähän mennessä perustettu neljä työryhmää, asetettu 57-jäseninen valtuuskunta PohjoisPohjanmaalta, toteutettu kampanjakysely ja tehty laajaa selvitystyötä.
Pian oululaiset voivat vaikuttaa hankkeeseen pelaamalla.
KUVA Oulu-opisto
Tämän syksyn aikana nimetään luovat neuvonantajat, joista kootaan 10–20 hengen ydinjoukko. Luo-
vat neuvonantajat työstävät keskeisiä teemoja, joiden ympärille kulttuuripääkaupungin ohjelma rakentuu. Teemojen työstämisessä hyödynnetään tähän mennessä hankkeessa tehtyjä selvityksiä sekä kerättyjä ideoita. – Toivomme, että luovat neuvonantajat ovat joukko visionäärisesti ajattelevia ihmisiä. Heidän tulee paitsi tuntea Oulu ja Oulun seutu, pystyä myös suhteuttamaan alueemme osaksi Eurooppaa ja sen yhteisiä haasteita. Osallistetaan pelillistämällä Oulu2026-projektiryhmä on käynyt tutustumassa molempiin tämän vuoden kulttuuripääkaupunkeihin Maltan Vallettaan ja Alankomaiden Leeuwardeniin. Vallettasta Rantala-Korhosen mieleen jäi toimiva vapaaehtoistyön organisointi sekä vireä kulttuurivaihto Japanin ja Maltan välillä. Leeuwarde-
nissa vaikutuksen ryhmään teki kulttuuripääkaupungin näkyminen kaikkialla katukuvassa. Tähän mennessä oululaisilla on ollut mahdollisuus osallistua hankkeeseen kampanjakyselyn kautta. Hankkeessa on tehty alusta asti yhteistyötä myös kouluissa ja pian oululaiset voivat vaikuttaa hankkeeseen pelaamalla. Yhdessä Kaaos-hankkeen kanssa kehitetty Oulu2026-osallistamispeli on käyttövalmis. Kaikille avoimia pelitilaisuuksia järjestetään syksyn aikana. Osallistamispelillä kaupunkilaisilta kerätään kehittämisideoita kulttuuripääkaupunkia varten. Rantala-Korhonen kannustaa oululaisia osallistumaan Oulu2026-hankkeeseen. – Saadaksemme parhaan mahdollisen kulttuuripääkaupunkivuoden toteutettua tarvitsemme kaikkia oululaisia. Sanna Roukala
OULU PYRKII Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026. Oulu2026-hanketta toteuttavat kaupunginjohtaja Päivi Laajalan asettamat neljä työryhmää sekä 57-jäseninen valtuuskunta, luovat asiantuntijat ja oululaiset. Kulttuuripääkaupunki valitaan vuonna 2022. Hankkeeseen voi osallistua avoimissa pelitapahtumissa tai ilmoittautumalla hankkeen nettisivuilla kulttuurilähettilääksi. Nettisivujen ja sähköpostin kautta voi jättää myös toiveita ja ideoita. ouka.fi/oulu2026 oulu2026@ouka.fi
Kokkaa tai rokkaa Oulu-opistossa on vielä tilaa
Oulu-opiston syksyn kurssit ovat jo suurimmalta osin käynnissä, mutta vielä on mahdollista hypätä mukaan. Löydä mieleisesi harrastus ja ilmoittaudu osoitteessa ouluopisto.fi.
N
oin 2000 kurssia eri puolilla Oulua: kieliä, musiikkia, liikuntaa, taidetta lapsille, nuorille ja aikuisille, teatteria, tanssia, kokkausta, tietotekniikkaa, yleisluentoja… Lista on lähestulkoon loputon. Opinto-ohjelmassa on tänä syksynä paljon uutta ja vanhaa. – Lyhytkurssien määrää on lisätty edellisvuosista. Liikunnassa perusjumpat pitävät pintansa, mutta suunta on rauhallisempiin lajeihin, kuten joogaan, pilatekseen, shindoon ja venyttely- ja rentoutuskursseihin. Kotitalouskursseissa näkyy kansainvälisyys. On ruuanvalmistusideoita italialaisittain, ranskalaista herkkusuuta, kiinalaisia klassikoita ja kursseja erityisruokavalioista, kertoo Oulu-opiston tiedottaja Aune Hinkula.
NRO3 - 2018
Ilmoittaudu mukaan
OULU-POSTI
Kurssien suunnittelussa kullanarvoisia ovat Oulu-opiston päätoimiset opettajat ja noin 270 tuntiopettajaa. He seuraavat omaan alaansa ja osaavat ehdottaa kiinnostavia uutuuksia. Kursseja myös toivotaan opistolta. Suosio mitataan osallistujien määrällä. – Mikäli jollekin kurssille ei tahdota saada osallistujia, sitä ei ehdoteta opinto-ohjelmaan uudelleen, sanoo Hinkula. Opinto-opas löytyy osoitteesta ouluopisto.fi. Jos haluat printatun oppaan, voit noutaa sen kirjastoista, Oulu10-toimipaikoista ja opiston toimistoista. ouluopisto.fi
s. 9
harrastajakiittää
KUVAT Mikko Törmänen
Hupisaarten uudessa teatterissa ei olla säiden armoilla
Hupisaarten teatterin katettu katsomo ja näyttämö eivät välitä, sataako tai paistaako. Tästä Oulun Työväen Näyttämön (OTN) puheenjohtaja Minna Kuusisto ja kaupungin tapahtumaaluepäällikkö Jari Leviäkangas ovat mielissään.
Ensi kesänä Hupisaarilla avataan uusi kesäteatteri, joka tulee olemaan usean eri toimijan käytössä. Oulun Työväen näyttämö korkkaa teatterin juhannuksena 2019.
T
ulossa on täysin uudistettu teatteri, mitään vanhaa ei jätetä, kertoo kaupungin tapahtuma-aluepäällikkö Jari Leviäkangas. Noin 300 katsojan teatteri tulee olemaan suunnilleen samankokoinen kuin vanha, jo pahoin ränsistymään päässyt kesäteatteri. Suuret lavastevarastot, näyttelijöiden puku- ja pesutilat, yleisöwc:t ja myyntikioski tulevat olemaan täysin uutta. – Myös valaistus on mietitty siten, että teatteri on eräänlainen pieni paikallinen valotaideteos esityssesongin ulkopuolellakin, Leviäkangas maalailee. Uutta on myös teatterin toimintamalli: se on useamman toimijan käytössä koko kesän ajan. Sekä isot että pienet tekijät mahtuvat mukaan. – Nyt luodaan puitteet laajemmalle kulttuuritoiminnalle. Paitsi usean eri tahon järjestämää kesäteatteria, Hupisaarten teatteriin mahtuu hyvin mielestäni myös esimerkiksi lasten tapahtumia ja
musiikkia. Tila tehdään toimijoille houkuttelevaksi, Leviäkangas sanoo. Uutta konseptia on kehitetty yhdessä monen tahon kanssa. – Hupisaarten yli 100-vuotinen historia tapahtumapaikkana saa ansaitsemaansa jatkoa, Leviäkangas sanoo. Itikat sentään säilyvät Oulun Työväen Näyttämön (OTN) puheenjohtaja Minna Kuusisto on uusista tiloista innoissaan. Hupisaarilla on perinteisesti esitetty yksi harrastajateatterin kolmesta vuosittaisesta produktiosta. Sekä katsomo että näyttämö tulevat uudessa teatterissa olemaan katetut, mitä Kuusisto kiittelee. – Vaikka, jos totta puhutaan, jääköhän kesäteatterista jotain olennaista pois, jos ei koskaan jouduta täysin säiden armoille, itsekin useissa näytelmissä näyttelevä Kuusisto nauraa. Pahimmat ääripäät–karmein sademyrsky ja paahtavin helle–ovat niitä, jotka tuppaavat jäämään parhaiten mieleen.
– Itikat sentään säilyvät! Kuusisto ja Leviäkangas nauravat yhdessä tuumin. OTN:n näytelmää on käynyt Hupisaarilla seuraamassa joka kesä noin 5000 katsojaa, parhaimpina vuosina jopa tuplamäärä. Näytöksiä on perinteisesti ollut neljästä viiteen viikossa. Kuusisto uskoo uuden teatterin houkuttelevan myös uusia katsojia kesäteatteriin. Hän uumoilee, että tyypillinen kesäteatterikävijä on kenties innokas teatterissakävijä muutenkin. Toisaalta kesäteatteriin on matala kynnys tulla. – Ei tarvitse miettiä, mitä pistää päälle, Kuusisto hymyilee. Kesäteatterielämykseen kuuluvat tietysti myös kanttiinin tarjottavat. – Lämpimällä kelillä jäätelöä ja kylmällä kelillä kahvia. Kumpikaan niistä ei saa loppua kesken. Katetun katsomon myötä kenties yksi viime vuosien hittituotteista jää nyt kokonaan myymättä. – Kertakäyttösadetakit! Niille ei tosi-
aan taida olla enää käyttöä. Oulun Työväen Näyttämön ensi-ilta on Hupisaarten teatterissa juhannusaattona ensi vuonna. Mutta minkä näytelmän? Sitä Kuusisto ei vielä paljasta. Kati Valjus
”Myös valaistus on mietitty siten, että teatteri on eräänlainen pieni paikallinen valotaideteos.”
s. 10 OULU-POSTI NRO3 - 2018
KUVA iStock
Vinkki!
Liikuntapassilla uimaan Työtön työnhakija! Hae itsellesi liikuntapassi, jolla pääset kuntoilemaan maksutta Oulun kaupungin sisäliikuntapaikoissa vuoden loppuun asti. VOIT SAADA LIIKUNTAPASSIN, jos olet oululainen työtön työnhakija. Hae liikuntapassi 25.–26.9. klo 16–18 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston infosta (Torikatu 34–40). Jos et tuolloin pääse paikalle, voit saada passin TEtoimistosta normaalin asiakaspalvelun yhteydessä 27.9. alkaen. Passia varten tarvitset henkilöllisyystodistuksen. Liikuntapassilla voit käydä uimassa, kuntosalilla tai pelaamassa sulkapalloa kolme-
na arkipäivänä viikossa kello 15 asti lokakuun alusta alkaen. Ota passi ja henkilötodistus aina mukaasi liikuntapaikalle. Passi on henkilökohtainen ja se on voimassa vuoden loppuun asti. ouka.fi/tyo > Palvelut työnhakijoille
Syyslomasuositukset X-ON OULUHALLISSA 23.–24.10. X-ON on liikunnan ja vapaa-ajan tapahtuma, jossa kävijät pääsevät kokeilemaan erilaisia lajeja ja laitteita. Tiistaina klo 13–21 ja keskiviikkona klo 13–20. LISÄKSI TIISTAINA KLO 18–21 MAKSUTON JA IKÄRAJATON X-ONPOP, JOSSA ESIINTYJINÄ ESB, CLEDOS JA EVELINA. TORSTAINA 25.10. X-ONIN EXTRAPÄIVÄ, JOLLOIN OULUHALLI ON VARATTU KLO 10–16 SKEITTAAJILLE, SCOOTTAAJILLE JA BMX:LLE. TEKOJÄÄLLÄ RAKSILASSA MAKSUTON YLEISÖLUISTELUVUORO SYYSLOMAVIIKOLLA MA–PE KLO 9–15. HEINÄPÄÄN PALLOILUHALLISSA MYÖS MAKSUTON YLEISÖVUORO MA–PE KLO 12–14.30.
Lisää syyslomaviikon tapahtumista ouka.fi/fiilis NRO3 - 2018
Syyslomaviikolla matkustat edullisesti Koululaisten arvolipun alennuskampanja on taas tulossa syyslomalle. Matka maksaa arvolipulla vain 50 senttiä, mutta vain Waltti-matkakortille ladatulla arvolipulla. Käteisostosta alennusta ei myönnetä. Mikäli sinulla ei ole vielä Waltti-matkakorttia, tilaa se jo nyt. Kortin toimitusaika on enintään pari viikkoa. Alennuskampanja koskee 7–16-vuotiaita.
Lenkkipolun mindfulness
M
istä kiikastaa, kun liikunnan harrastamisen aloittaminen tai jo tutuksi tullut laji eivät motivoi? Tämä yhdistää sekä sohvan gravitaatiokentän kanssa painiskelijoita että aktiivisporttaajia: Mitäs nyt, kun ei oikein tunnu napeksivan? Jos heinäkuun helteillä tuli treenitaukoa, siitä ei kannata itseään juuri ruoskia. Kun motivaatiota ei synny useampanakaan vuodenaikana, pakkokeinojen sijaan voi miettiä, voiko tavoitteissa olla tarkastelemisen varaa. Tuntuvatko askelmerkit omilta? Jo vähäinenkin määrä liikuntaa tuo isoja terveyshyötyjä eikä sen tarvitse olla edes kovan sykkeen hikirehkimistä. Itse asiassa rasvaa polttaa parhaiten ja kehoa opettaa pitkäkestoiseen rasitukseen reipas liikunta, jossa ei liiemmin hengästy. Siten sitä jaksaa pidempäänkin. Sellainen liikunta on myös monelle mielekkäintä. Siinä vaiheessa kun tekee mieli oikein tosissaan repäistä ja vetää kunnon tahdilla sykkeet kaakkoon, motivaatioongelmaa ei olekaan olemassa. Mutta liian rivakalla menolla hyvä liikuntaharrastus saa nopean stopin.
Myös kävelylenkillä oma tietoisuus täyttyy kuin itsestään ympäristön äänillä, tuoksuilla ja tunnelmilla. Onko liikuntaa edes mietittävä harrastuksena? Ehkä se onkin niin, että liikun – olen olemassa. Sopivassa tahdissa edetessä tai touhutessa elämistä ja elämyksiä ehtii itse asiassa kokeakin mindfulness-ajattelun puhtaimmassa olomuodossa. Myös kävelylenkillä oma tietoisuus täyttyy kuin itsestään ympäristön äänillä, tuoksuilla ja tunnelmilla. Siihen varsinaiset läsnäoloharjoitteetkin pyrkivät; ollaan polulla tai vaikka alikulkutunnelissa kohisevan moottoritien kupeessa, eikä arkisten ajatusten ja loputtomien suunnitelmien keskellä. Miltä pehmeä pururata tuntuu tossun alla? Kylläpä nuo ohittavat autot kohisevat. Kuin varkain aistit terästyvät ja yhtäkkiä huomaa, mitä kaikkea oman itsensä ja omien ajatusten ulkopuolella tapahtuukaan. Jos koko ajan tarkkailee omaa sykettään tai laskee minuuttivauhteja, huomio kiinnittyy toisaalle jäniksenjäljistä ja uteliaana seuraavista oravista, joita kävely- tai pertsalenkin varrelle mahtuu yllättävän paljon. Pienen itsetutkiskelun jälkeen mielekkyyteen voi toki vaikuttaa hyvin paljon itsekin. Motivaatiota voi rakentaa esimerkiksi siten, että havahtuu jo pitkin päivää odottamaan illan lenkkiä. Kun lenkin sivuuttaminen olisi pettymys, se jää epätodennäköisemmin väliin. Kuulaat syyspäivät ovat täällä. Nyt ei tarvitse lähteä liikkeelle kerätäkseen talvilajeihin pohjakuntoa, vaan ihan vain siksi, että se tuntuu kivalta. Keski-ikäistyvä perheenisä joka huomasi, että ihminen liikkuu, kun ei ole paikoillaan.
TILAUKSET JA LISÄTIEDOT: www.oulunjoukkoliikenne.fi kauppa.waltti.fi OULU-POSTI
s. 11
Kontinkankaalla lapsiperheiden palvelut saman katon alle Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen B-talon remontti on valmistunut ja lapsiperheiden palvelut löytyvät nyt yhdestä paikasta.
L
Kontinkankaan hyvinvointikeskus sijaitsee suojellussa rakennuksessa. Sisätilat on silti remontoitu moderneiksi ja lapsiperheet on otettu huomioon muun muassa huonekalujen värivalinnoissa. Sohvissa ja tuoleissa loistavat kirkkaat sävyt ja materiaalit ovat helposti puhdistettavia. Uudesta siivestä löytyvät äitiys- ja lastenneuvoloiden lisäksi lapsiperhepalvelut, esimerkiksi perheneuvonta, perheterapeutit, psykologit, sovittelu ja perhesosiaali-
KUVA Juuso Haarala
apsiperheiden palvelut ovat siirtyneet syyskuun alkupuolella Kontinkankaalla uusiin tiloihin. Niin sanottu B-talo remontoitiin viimeisenä ja sieltä löytyvät nyt niin neuvola- kuin perhepalvelutkin. – Tänne on helppo tulla rattailla, sillä tilat ovat katutasossa. Aiemmin neuvola- ja perhepalvelut sijaitsivat päärakennuksen toisessa kerroksessa, jonne tuli kulkea hissillä, kertoo palvelupäällikkö Ritva Kuorilehto.
työ. Varsinainen sosiaalityö jää päärakennukseen. – Täällä palvellaan koko Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen alueen lapsiperheasukkaita, Kuorilehto kertoo. Uusi sijainti on helposti saavutettavissa. Joukkoliikennepysäkki on aivan uuden siiven lähellä. Lisäksi parkkipaikkoja on B-talon vieressä sekä lähellä on myös Rehaparkin koko parkkitalo. Nyt kun kaikki perhepalvelut saatiin saman katon alle, siitä hyötyvät asiakkaiden lisäksi myös työntekijät. On
Täällä palvellaan koko Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen alueen lapsiperheasukkaita. asiakkaan edun mukaista, että työntekijät voivat nopeasti asioida toistensa luona, jos heillä tulee kysyttävää asiakkaan puolesta. – Samat taukotilat myös lisäävät yhteisöllisyyttä ja sen mukanaan tuomia hyötyjä, palveluesimies Maarit Ratamäki sanoo. Saara Kärki
Perhekeskukseen suositellaan kulkua Kiviharjunlenkin puoleiselta pääsisäänkäynniltä, jossa on lastenvaunuille soveltuva luiska. Palvelupäällikkö Ritva Kuorilehto (oik.), ja tila-asiantuntija Marjaana Haarala (keskellä) ja palveluesimies Maarit Ratamäki toivottavat tervetulleiksi.
Lapsiperheen kotipalvelu maksuttomaksi Palvelu on tarkoitettu perheille, jotka tarvitsevat tilapäistä tukea arjessa selviytymiseen. Esimerkiksi perheenjäsenen kuolema tai sairastuminen, avioero tai kaksosten syntymä voi olla syy kotipalvelun saamiseen. Maksutonta kotipalvelua myönnetään kahden viikon ajaksi.
L
apsiperheen kotipalvelua on aiemminkin voinut saada Oulun kaupungissa. Tähän asti se on ollut maksullista, mutta vuoden loppuun asti Oulussa kokeillaan lapsiperheiden maksutonta kotipalvelua. Uudet, asiakkaaksi tulevat lapsiperheet voivat saada kerran kalenterivuodessa maksutonta kotipalvelua kahden viikon yhtäjaksoiselle ajalle, jos he täyttävät palvelun myöntämisperusteet. – Kotipalvelun tarve arvioidaan lain mukaisesti ja samalla huomioidaan myös perheen oma kokemus kotipalvelun tarpeesta. Palvelua myönnetään toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhetai elämäntilanteen perusteella, kertovat
Oulun kaupungin sosiaalisen hyvinvoinnin asiantuntija Miia Ahlroth ja Kaakkurin hyvinvointikeskuksen palvelupäällikkö Susanna Lähde. Mitä kotipalvelu on? Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. – Kotipalvelu on yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista vanhemmuuden ja arjessa selviy-
tymisen tukemista. Kotipalvelulla tuetaan perheen omia voimavaroja ja vahvistetaan niitä, Ahlroth sanoo. Lapsiperheiden kotipalvelua voi hakea vapaamuotoisesti, ilman erillistä kirjallista hakemusta hyvinvointikeskuksista, palveluohjauksesta, lastensuojelusta ja maahanmuuttajapalveluista. Hakemuksen voi tehdä myös sähköisesti. Kotipalvelua myönnetään pääsääntöisesti palvelusetelillä. – Sosiaaliohjaaja tai -työntekijä tekee kotipalvelun palvelutarpeen arvion yhdessä perheen ja mahdollisen verkoston kanssa. Kiireellisissä tilanteissa tarve arvioidaan puhelimessa ja palvelu voidaan aloittaa saman päivän aikana.
Myönnetyn kahden viikon kotipalvelun aikana arvioidaan perheen palvelutarpeen jatko yhdessä palveluntuottajan kanssa. – Mikäli kotipalvelu on perheelle tarkoituksenmukainen ja oikea palvelu, sitä myönnetään pidempiäkin jaksoja suunnitelman mukaan. Joskus jokin muu palvelumuoto voi olla tarpeellisempi. Työntekijämme ovat perheen mukana yhdessä arvioimassa perheen erilaisia palvelutarpeita ja tukemassa perheitä, Lähde toteaa. Päivi Brink ouka.fi/sosiaalipalvelut
s. 12 OULU-POSTI NRO3 - 2018
KUVANVEISTÄJÄ Hanna Vihriälän teos Happilautta nousee Kontinkankaalle perhekeskuksen eteen. Perheet saivat lahjoittaa teosta varten käytöstä jääneitä pehmoleluja. Vihriälä on iloinen lahjoitusten runsaudesta ja pehmoja kertyikin monta säkillistä. – Teoksessa pehmot pitävät kiinni toisistaan käsistä ja jaloista. Niistä muodostuu eräänlainen verkkomainen pinta, Vihriälä paljastaa. Idea Happilauttaan sai alkunsa Vihriälän lasten kautta. Koulussa oli käsitelty punasolua, joka kuljettaa happea. – Siitä löytyi yhtymäkohta tähän tilaan ja teemaan. Pehmojen kautta teoksesta tulee osallistava ja pian lapsiperheiden on mahdollista käydä katsomassa tuttuja pehmoja neuvolakäynnin yhteydessä. Alumiiniin valettu teos painaa noin 700 kiloa ja sen halkaisija on noin pari metriä. Teos valmistuu syksyn aikana. Taidetta ympärilläsi Vihriälän teos on osa Oulun prosenttitaidetta. Prosenttitaidetta hankitaan julkisille paikoille tietyllä prosenttiosuudella rakennuksen kustannusarviosta. Oulussa enimmäissuositus on kaksi prosenttia. Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen sisätiloissa on nähtävillä myös Raimo Törhösen seinämaalauksia. Tutustu prosenttitaideteoksiin osoitteessa prosenttitaide.ouka.fi.
TEOSKUVA Mika Friman.
Oulun kaupungin Hiirosenkodin pihan viher- ja oleskelualuetta elävöittävät kuvanveistäjä Pirkko Nukarin kuusi lintuaiheista pronssiveistosta. Teoskokonaisuus on julkistettu 19.9.2014.
KUVITUS Niina Teräslahti
Happilautta-teos lapsiperheiden iloksi
Onni-liikenne uudistui Onni-liikenne on läheltä lähelle -palvelu erityisesti ikääntyneille ja huonosti liikkuville matkustajille. Autojen varustelussa on huomioitu liikkumista helpottavat apuvälineet.
L
iikennöinti tapahtuu pääosin tilauksesta, jolloin lopullinen reitti määräytyy matkatilausten mukaan. Alueilla on kuitenkin yksi tai useampi käyntipiste eli kohde, joissa käydään aikataulutetusti. Liikennöinti tarkoittaa sitä, että asiakas soittaa Oulun kaupungin matkapalvelukeskukseen varatakseen matkan tai jättää pyynnön edellisen matkan yhteydessä seuraavasta matkasta. Onni-liikennettä liikennöidään pienoisbusseilla. Normaalia pienempi kalusto mahdollistaa liikennöinnin läheltä lähelle -periaatteella, jolloin asiakas voidaan ottaa kyytiin kiinteistöjen pihalta tai mahdollisimman läheltä kadunvarresta. Onni-liikenne on osa kaupungin joukkoliikennettä, joka on avoin kaikille matkan tarvitsijoille. Autot ovat uusia ja vähäpäästöisiä.
Onni-aikataulut Halosenniemestä/Martinniemestä Haukiputaan keskustaan ma, to ja pe: 08:40 Halosenniemi 09:00 Martinniemi 09:20 Haukipudas HVK 11:00 Haukipudas HVK 11:20 Martinniemi 11:30 Halosenniemi Onkamosta Haukiputaan keskustaan ti ja ke: 08:40 Onkamo 09:10 Asemakylä 09:20 Haukipudas HVK 11:00 Haukipudas HVK 11:10 Asemakylä 11:30 Onkamo
Uusi linja Haukiputaalla Haukiputaalla aloittaa uusi linja, joka liikennöi Halosenniemestä ja Martinniemestä Haukiputaan keskustaan maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin sekä Onkamosta Asemakylän kautta Haukiputaan keskustaan tiistaisin ja keskiviikkoisin. Lisäksi Onni liikennöi päivittäin Haukiputaalta Oulun keskustaan. Oulunsalosta liikennöintiä lisätään iltapäivävuoroilla. Onni liikennöi Salonpäästä Oulunsalon palveluiden kautta Kaakkurin hyvinvointikeskukseen ja kauppakeskittymään (Citymarket, Bauhaus).
NRO3 - 2018
Samuli Naamangan Kesäniitty on Talvikankaan koulun prosenttitaideteos.
Päivittäin Haukipudas–Oulu–Haukipudas: n. klo 12:00 Haukiputaan keskusta 12:25 Kello/Kiviniemi 12:45 Rajakylä 13:00 Linnanmaa 13:25 Tuiran HVK 13:55 Marketit 14:05 OYS 15:10 Marketit 15:35 Tuira 16:20 Herukka 16:45 Haukipudas
OULU-POSTI
TILAUKSET: Onni-linjat 1–8; Haukiputaan, Kiimingin ja Yli-Iin linjat p. 08 5584 4015 Ylikiimingin linja p. 044 721 9269
s. 13
kaupunkirakentaa
KUVA Oulun kaupunki
Alppilanbulevardista kaupungin käyntikortti
Alueen pääväylä on keskustan pohjoinen sisääntuloväylä ja se yhdistää keskustan Linnanmaan kampukseen. Kadulla on hyvä ja jatkuvasti kehittyvä joukkoliikenne.
Kaavarungon valmistuminen Alppilanbulevardille asettaa raamit keskustan ja Linnanmaan kasvulle muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana. Ohitustien ja sen penkka-alueiden muuttuminen urbaaniksi kaupunkibulevardiksi on jo käynnissä.
E
nsimmäiset kaavamuutokset ovat vireillä ja uusien korttelien rakentaminen Välivainion koulun alueelle ja Välivainion vanhan ostoskeskuksen ympäristöön voivat alkaa jo ensi vuoden lopulla. – Kun rakentaminen lähtee käyntiin, sen odotetaan jatkuvan kiihtyvänä. Asunnot palveluiden ja hyvien liikenneyhteyksien lähettyvillä ovat erittäin kysyttyjä, kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo sanoo. Silti kyse ei ole vain asuinrakentamisen mahdollistamisesta. – Alppilanbulevardista tehdään elävää kaupunkitilaa, joka palvelee laajemminkin Alppilan, Koskelan ja Välivainion asukkaita. Kaavarungon tehtävänä on erityisesti pitää koko alueen suunnittelu otteessaan siten, että esimerkiksi katusuunnittelussa ja vesi- ja viemäriverkon linjauksessa huomioidaan alueen rakentaminen pitkällä aikavälillä. Kaavarunko piirtää alueelle kolme aukiota, joiden ympärille kaupallinen toiminta keskittyy. Rakennusten kivijalkaan sijoitetaan kaupallisia palve-
luita, toimistoja ja yhteystiloja. Rakennuskanta on suurinta vehreän bulevardikäytävän varrella ja se pienenee lähestyttäessä vanhoja asuinalueita. Näkemiin melut Kaavarungon ohella rakentamisen laatua kirittää erillinen laatukäsikirja, jossa mainitaan erikseen, että tavoitteena on kääntää nykyinen meluinen mielikuva Kemintiestä päälaelleen. Se lupaa suojaisten korttelipihojen lisäksi monipuolisia julkisivuja, laadukasta valaisua ja monipuolisia viheralueita.
Alppilanbulevardista tehdään elävää kaupunkitilaa. – Alueesta halutaan poikkeuksellisen laadukas ja laatukäsikirjan myötä myös julkisia tiloja voidaan käsitellä normaalia laadukkaammin. Bulevardi on yksi sisääntuloväylä moottoritieltä ja siitä tulee Oulun käyntikortti pohjoisen suuntaan.
Uolamo sanoo, että kaavarunko asettuu yksittäisiä tontteja tarkasti määrittelevän asemakaavan ja yleisemmin maankäyttöä ohjaavan yleiskaavan välimaastoon. Asiakirjana se on epävirallinen, sillä kaavoitus tuntee vain maakuntakaavan, yleiskaavan ja asemakaavan. Kaavarunko on kuitenkin yhdyskuntalautakunnan hyväksymä ja ohjaa siten aidosti työtä tällä alueella. – Kaavarunko ei ole lopullinen totuus, vaan tonttien suunnittelu viimeistellään asemakaavoituksessa. Se kuitenkin parantaa alueen yleisilmettä ja perusratkaisuja. Alppilanbulevardin rakentaminen on tehokkaampaa eli korkeampaa ja tiiviimpää kuin mihin tähän saakka on Oulussa totuttu. Rakentamisen toteutuessa kaavarungon mukaisesti alueella asuu kilometrin säteellä saman verran asukkaita kuin Raahessa. – Käytännössä siitä tulee pienoiskaupunki. Juha-Pekka Honkanen
Rakenna kestävästi Ohjeet rakentajan polulta RAKENTAJAN POLKU auttaa omakotitalon rakentajia suunnittelemaan monivaiheisen taloprojektin käynnistymisen ja rakentamisen. Rakentajan polussa kerrataan, mitä asioita on huomioitava tontin hankinnassa, rakentamisen valmisteluun liittyvissä asioissa ja erilaisten liittymien tilaamisessa. Miten haetaan rakennuslupaa, millaista tietoa, suunnitelmia ja vastuuhenkilöitä tarvitaan. Rakentaminen on monivaiheinen ja siihen liittyy monenlaisia tarkastuksia ja muistettavaa, käyttöönotto mukaan lukien. Tutustu Rakentajan polkuun hyvissä ajoin ennen rakentamista. ouka.fi/rakentajanpolku
ouka.fi/alppilanbulevardi
s. 14 OULU-POSTI NRO3 - 2018
Perinteistä pidetään kiinni Tuiranpuistossa
KUVA Oulun kaupunki
Tuiranpuiston muutos nykyistä kutsuvammaksi viheralueeksi etenee syksyn mittaan. Tällöin päätetään, millaisia toimintoja ja mahdollisia rakennuksia puistoon voisi nousta.
Tuiranpuisto on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Sen rakennukset on suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa.
Kolmen H:n kompleksi Luonnoksista yksinkertaisin, ”Huilipuisto” toisi puistoon lisää ulkoliikuntapaikkoja ja erilaisia aktiviteetteja. Vanhoihin rakennuksiin kunnostettaisiin tiloja taitelijoille ja käsityöläisille. Alppiruusuista tunnettu puisto saisi niitä vielä lisääkin. NRO3 - 2018
”Hippapuisto” lisäisi erityisesti lasten ja nuorten ajanviettoa puistossa. Se toisi uuden päiväkotirakennuksen sekä nykyisten asumispalvelurakennusten saneeraamisen hotelliksi. Suojellut rakennukset kunnostettaisiin julkisiksi asukasja nuorisotiloiksi. Luonnoksista kolmas, ”Hapsipuisto”, pitää sisällään eniten rakentamista, jota tehtäisiin muutaman yhteisöllisen kort-
telin verran. Niihin sijoitettaisiin erityisesti tuettuja palveluasuntoja. Ränsistyneet rakennukset pelastettaisiin yksityisellä rahalla asunnoiksi niiden naapuriin. Jaara sanoo, että kaikkia luonnoksia yhdistää puistomaisen viherjulkisivun säilyminen ja se, ettei rakennuksia pureta. Uudisrakennusten mittakaava on sovitettu puistossa oleviin rakennuksiin.
– Kaavaehdotuksesta tulee yhdistelmä kolmesta hyvin erilaisesta luonnoksesta. Mikään luonnoksista ei ole sellaisenaan toteutumassa, vaan tuleva ehdotus perustuu näistä saatujen palautteiden ja lausuntojen yhteensovittamiseen. Juha-Pekka Honkanen ouka.fi/tuiranpuisto
Syyskuussa Oulun joukkoliikenteen
kausiliput
30 vrk
-25%
90 vrk
-30%
oulunjoukkoliikenne.fi EUROOPANLIIKKUJANVIIKKO 16.–22. SYYSKUUTA
T
uiranpuiston ympäristö on pysynyt lähes muuttumattomana vuosikymmenten ajan ja sitä lähdetään muuttamaan hyvin varovaisesti, sanoo kaavoitusarkkitehti Elina Jaara. Jaara näyttää Tuiranpuiston ilmakuvat vuosilta 1938 ja 1980 ja toden totta. Jos jokin on muuttunut, niin lintuperspektiivistä puisto näyttää korkeintaan kasvaneen umpeen. Aika ja ilkivalta ovat kohdelleet osaa suojelluista rakennuksista kaltoin. Niiden kuntoarviot valmistuvat syksyksi. – Tuiralaisille puisto on tuttu ulkoilualue, mutta palautteen perusteella moni ei ole tiennyt, että sinne saa edes mennä. Sairaala-ajan aita on paikallaan, mikä tuo tunteen yksityisestä alueesta. Jaaran mukaan suunnittelussa tavoitellaan puistoon lisää elämää ja rakennusten kunnostamista miljööseen sopivaan käyttöön. – Hanke on ollut haastava, sillä työpajojen ja palautteiden perusteella uudisrakentamista ei haluta ja puisto halutaan säilyttää mahdollisimman muuttumattomana. Toisaalta vastakkaisia näkemyksiä on myös esitetty.
OULU-POSTI
s. 15
meilläosataan
Kesä rohkaisi yrittäjäksi
KUVA Mikko Törmänen
Tuulikki Karsikas sai Kesäyrittäjä-projektista sparrausta yritystoimintaansa. Hänen mielestään yrittäjyys pelottaa nuoria ihan turhaan.
Tuulikki Karsikas piirtää muotokuvia valokuvista. Asiakkaat löytyvät enimmäkseen sosiaalisen median kautta.
Yrittäjä, tutustu sähköisiin palveluihimme! TARJOAMME KÄYTTÖÖSI muun muassa toimitila- ja tonttipörssin, kattavan yrittäjän tietopaketin sekä ajantasaista tietoa esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista. www.businessoulu.com
Y
rittäjyys on Tuulikki Karsikkaalla, 16, verissä. Vanhemmat ja vanhemmat sisarukset ovat yrittäjiä, ja Karsikaskin perusti ensimmäisen bisneksensä jo kymmenkesäisenä. – Olen aina tykännyt tehdä käsilläni. Värkkäsin ovikransseja ja isä keksi, että voisin myydä niitä. Niitä ostivat lähinnä naapurit ja tein niitä varmaan neljänä jouluna. Luova nuori nainen pitää käsillään värkkäämisen lisäksi piirtämisestä ja kampausten tekemisestä. Kun peruskoulu keväällä lähenteli loppuaan, hän päätti lähteä mukaan kaupungin Kesäyrittäjä-toimintaan. Aluksi Karsikas ajatteli, että keskittyisi kesäyrityksessään korujen tekemiseen. – Aika pian huomasin, että korujen tekemiseen liittyi paljon sellaista, mihin en ollut osannut varautua: materiaalien tilausta, allergiatietämystä ja pakkausten hankkimista. Minulla ei juuri ollut vapaaaikaa ja koruasiat pyörivät mielessä koko ajan. Siispä Karsikas päätti lennosta vaihtaa alaa. – Aloin keskittyä muotokuvapiirroksiin, joita olen myös tehnyt pitkään. Niiden kanssa voin ottaa rennommin. Olen tehnyt myös kampauksia. Tein eräälle morsiamelle kampauksen ja myin hänelle myös muotokuvan eli olen myös voinut yhdistää osaamistani. Ammattilaiset sparraavat nuoria Kesäyrittäjyys oli Karsikkaalle luonteva valinta ja se toi myös lisää tietämystä asioista. – Opin uutta esimerkiksi markkinoinnista ja tietysti itsestäni. Kesäyrittäjä-projektin puitteissa tapasin toisia kesäyrittäjiä ja WhatsApp-ryhmä on käynyt kuumana. Olen saanut apua muilta ja voinut itsekin auttaa. Karsikkaan asiakkaat löytyvät lähinnä sosiaalisen median kautta. Hän toteut-
taa omaa yritystään OP Kevytyrittäjä -palvelun kautta, mutta yhtiömuotoja on kesäyrittäjien joukossa monenlaisia, kuten myös aloja. – Joukossa on ollut muun muassa valokuvaajaa, kahvilanpitäjää, käsityöyrittäjää ja lasten e-kirjojen tekijä. Seuraavaksi Karsikas suuntaa Reisjärvelle opiskelemaan – mitäs muuta kuin yrittämistä. Muotokuvia hän aikoo piirtää opiskelujen ohessa edelleen eli yritystoiminta saa jatkoa kesän jälkeenkin. – Kynät ja paperit kulkevat helposti mukana. Karsikkaan mukaan yrittäjyys on monelle nuorelle peikko, ihan turhaan. – Jo pelkällä sanalla on nuorten keskuudessa vähän pelottava kaiku. Mutta eihän tämä ole sen kummempaa. Kesäyrittäjä-projektissa parasta on ollut vertaistuki ja tieto. Koko ajan on ollut fiksuja ihmisiä tukemassa ja katsomassa, miten tässä pärjätään ja jakamassa kokemustaan. Sparraajat tulevat Oulun kaupungilta (BusinessOulu), Oulu Entrepreneurship Societysta ja Iin Micropolis Oy:ltä. Kati Valjus
Kesäyrittäjä: • Yksi kesätyön muodoista 16–24-vuotiaille nuorille. • Kesäyrittäjät saavat työkalut, sparrauksen ja vahvan verkoston tuekseen. • Nuorten on mahdollista saada toimintansa tueksi Oulun kaupungin myöntämä kesäyrittäjätuki, joka vastaa arvoltaan kesätyöseteliä. • Myös lähikuntien nuoret voivat osallistua Kesäyrittäjä-toimintaan ja osallistua Oulussa järjestettäviin koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksiin. • Yhteistyössä Oulun kaupungin, Oulu Entrepreneurship Societyn ja Iin Micropoliksen kanssa. • Tarvitset vain oman liikeidean, hyvän motivaation ja valmiuden heittäytyä!
www.kesayrittaja.com
Kettu kainalossa Kanna tarinat kotiin kirjastokassissa. CHRISTEL RÖNNSIN suunnittelema ihanan veikeä kettu koristaa Oulun kaupunginkirjaston uutta kirjastokassia. Kettukuvia on kahta eri vaihtoehtoa ja myös kassin kantohihnoista voi valita mieluisen, lyhyen tai pitkän. Kasseja myydään pääkirjastossa, kirjastoautoissa ja seuraavissa lähikirjastoissa: Haukipudas, Kaakkuri, Kaijonharju, Kiiminki, Maikkula, Myllyoja, Oulunsalo ja Rajakylä. Kassi maksaa 6 euroa. Samainen kettu kuvittaa myös esikoululaisten ja pikkukoululaisten uutta kirjastoesitettä, joka opastaa kirjaston ja kirjastokortin käytössä.
s. 16 OULU-POSTI NRO3 - 2018
KUVAT Juuso Haarala
turistinakotikaupungissa
Vilja Ritola haastaa seuraavaksi turistiksi Anne Kurkelan.
Metsäluonto on Ritolalle kotoisa ja läheinen ympäristö. Tulevaa varhaiskasvatusalan ammattilaista hymyilyttää Pilpasuon poluilla se, että liikkeellä on usein paljon perheitä ja lapsia luontokulttuuria oppimassa.
Opiskelijan luonnonläheinen Oulu Vilja Ritola, 25, on vuoden vanha oululainen. Hän liikkuu mielellään Pilpasuon poluilla ja löysi ilokseen keitaan myös keskustasta.
R
itola on viihtynyt uudessa kotikaupungissaan hyvin. Toinen vuosi varhaiskasvatuksen opintojen parissa Oulun yliopistossa on juuri alkanut. Tutuksi on siis tullut paitsi asuinympäristö Alppila myös reitti Linnanmaan kampukselle. Erityisesti hän kertoo rakastuneensa oululaiseen pyöräilykulttuuriin. – Olen koko vuoden pyöräillyt joka paikkaan, se on ihanan helppoa. Linnanmaan suuntaan valmistunutta uutta pyöräilybaanaa odotin ihan innoissani, Ritola kertoo.
Se ilahduttaa naista, joka on pienestä pitäen kulkenut vanhempiensa mukana retkillä ja vaelluksilla. Nykyisin retkeily on lähinnä päiväpatikkaa, ja siihen Pilpasuo polkuineen tarjoaa Ritolan mukaan erinomaiset mahdollisuudet. – Pilpasuon alue on kaunis ja sinne on helppo mennä. Auton saa lähelle parkkiin ja reitit ovat sopivan pituisia, hän kuvailee. – Viimeksi, eväiden ja makkaroiden kanssa, arvostimme erityisesti sitä, että nuotiopaikoilta löytyi puita valmiina ja kaikki oli muutenkin hyvin hoidettua.
TÄRKEÄÄ OULUSSA on myös meren ja luonnon läheisyys. – Täällä luonto on läsnä lähellä keskustaa, eikä metsiin ole pitkä matka.
VIHREÄN KEITAAN keskustasta, Ainolan puiston kasvihuoneen, Ritola löysi vähän vahingossa. – Olimme alkukesällä viettämässä mummoni 90-vuotispäiviä, ja
NRO3 - 2018
hoksasin, että kasvihuoneen ovi oli auki. Tämä on viileinä päivinä ihana paikka pysähtyä vaikka lueskelemaan: hiljainen ja rauhoittava, keidasmainen ympäristö lähellä keskustaa ja kotia. Vastapainona luonnossa kulkemiselle Ritola arvostaa myös vireää keskustaa ja monipuolista kaupunkikulttuuria. Hän huomioikin ilahtuneena tapahtumat ja keskustaan avautuvat uudet ravintolat. – Kaupungintuntu on tärkeä juttu. Viime syksynä, kun olimme juuri muuttaneet tänne, kävelyillä ei toisinaan nähnyt melkein ketään, mikä tuntui ihan hullulta, hän naurahtaa. Maaria Rousu
OULU-POSTI
Polku jota ei ennen ollut TUTUSTU ESIHISTORIALLISEEN Tuiraan maankohoamispolulla! Tuiranpuisto on muotoutunut vähitellen maankohouman seurauksena. Rantaviiva siirtyy edelleenkin kauemmas mantereesta ja luo uutta maata oululaisten jalkojen alle. Puistoon on merkitty reitti, maankohoamispolku, joka opastaa sinut läpi Tuiran historian ja monipuolisen luonnon. Reitti löytyy mobiilisti CityNomadi-sovelluksesta hakusanalla ”maankohouma”. Sovellus on ladattavissa sovelluskaupastasi.
s. 17
KUVAT Teija Soini
klikklik!
Sekä Iina Röyttä (oik.), Anna-Sofia Viippola että luokanopettaja Maiju Poutiainen nauttivat siitä, ettei enää tarvitse lähteä tietokonetehtäviä varten erikseen tietokoneluokkaan.
Kouluvuosi ilman kirjoja Jäälin alakoulun luokat 1–4 osallistuvat tänä vuonna kokeiluun, jossa kannettava korvaa koulukirjat. Nelosluokkalaiset Anna-Sofia Viippola ja Iina Röyttä iloitsevat omista koneistaan.
T
änä syksynä 3D-luokan opettaja Maiju Poutiainen sai aloittaa kouluvuoden paljastamalla oppilailleen mieluisan yllätyksen: jokainen oppilas tulisi saamaan lukuvuoden ajaksi oppimista varten oman kannettavan tietokoneen. Kun Poutiainen ja apulaisjohtaja Sirpa Tikkala jakoivat koneet, oppilaat ottivat omansa vastaan hiirenhiljaisina. Oman kannettavan sai koulun jokaiselta neljältä luokka-asteelta yksi luokka. Sekä ekaluokkalaiset että kehitysvammaisten luokka saivat opintojensa tueksi IPadin. – Kokonaisuudessa tämä helpottaa opetustyötä. Muutos on iso ja vaatii opettajalta paljon suunnittelua, jotta laitteet tukevat mahdollisimman hyvin oppimista. Punainen lanka on löytymässä, Poutiainen sanoo. Muutto innosti digiloikkaan Jäälin koulun kirjattoman kokeilun eli digiluokkakokeilun taustalla on koulun tuleva muutto uusiin tiloihin Laivakankaalle. Koulun tiloissa on todettu sisäilmaongelma ja viime keväänä materiaalitilausta tehdessään Tikkala joutui pohtimaan, mitä oppimateriaaleja uuteen kouluun voidaan vanhasta koulusta ottaa mukaan. Tikkala alkoi puntaroida vaihtoehtona digimateriaaleja. Hankkeen yhteistyökumppaniksi saatu kustantamo Otava tarjoaa digioppimateriaalit Jäälin koulun digiluokkien käyttöön. Samalla kustantaja saa käyttäjä-
palautetta koululta. Samassa mittakaavassa peruskoulun digioppimateriaalien hyödyntäminen on vähäistä vielä koko Suomessa. Apulaisjohtajan mukaan oppilaiden lisäksi myös vanhemmat ovat olleet pääsääntöisesti heti innostuneita kirjattoman koulun ideasta. Yksittäisenä huolenaiheen on noussut esiin, etteivät lapset ole koulussa liikaa tietokoneilla.
Myös vanhemmat ovat olleet pääsääntöisesti heti innostuneita kirjattoman koulun ideasta. Se on luokanopettaja Poutiaisen mukaan turha pelko. – Käsillä tekeminen, taideaineet ja kirjoittaminen ovat yhä tärkeä osa kouluarkea. Voimme esimerkiksi aloittaa tunnin opetustuokiolla ja jatkaa sitten digitehtävillä omaan tahtiin. Myös kotitehtäviä tehdään koneella. Kotona koneesta pitää osata myös pitää huolta. Se onnistuu Anna-Sofia Viippolan äidin Hanna Lintupuron mukaan patistamatta. Ensimmäisenä koulupäivänä Anna-Sofian kone oli ilmestynyt äidin työpöydälle lataukseen. Päälle oli kaksivuotiaan pikkusiskon inspiroimana liimattu lappu: ”Hei äiti, katso ettei Linda koske tähän”. Jenni Räinä
Kotona Anna-Sofia Viippola huolehtii ensimmäisenä koneen äitinsä Hanna Lintupuron (oik.) työpöydälle lataukseen. Apulaisjohtaja Sirpa Tikkala luottaa lasten kykyyn huolehtia koneesta.
s. 18 OULU-POSTI NRO3 - 2018
Hankalat kysymykset Onko sinulla mielessäsi ”hankala kysymys”, johon haluaisit saada kaupungilta vastauksen? Lähetä kysymys osoitteessa www.ouka.fi/oulu-posti.
Kysymys:
Kiinni viemärissä? Onko tontillani sijaitseva sakokaivo liitetty kunnalliseen jätevesiviemäriin? Vastaus: Oulussa on paljon vanhoja omakotitaloja ja vielä 60-luvullakin tällainen sakokaivo (eli saostuskaivo, lietekaivo, saostussäiliö) rakennettiin jokaiseen pihaan. Vanhat LVI-piirustukset ovat kuitenkin monelta kadonneet. Oulun Veden arkistosta ne löytyvät ja voimme tarkistaa, onko kiinteistönomistaja sitoutunut aikoinaan liittymään jätevesiviemäriin, ja tällöinhän asiakkaalta myös laskutetaan jätevesimaksu. Lähes kaikki sakokaivot Oulun alueella on liitetty kunnalliseen jätevesiviemäriin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jätevesi jatkaa kulkuaan sakokaivosta viemäriputkea pitkin kunnalliseen jätevesiviemäriin niin
että jätevedessä oleva kiintoaines tai liete jää sakokaivoon ja painuu sen pohjalle. Sakokaivo siis täyttyy vähitellen ja sitä pitää tyhjentää tarpeen mukaan. Sakokaivot ovat nykyisin tarpeettomia ja ne tulisikin poistaa käytöstä liittämällä sakokaivoon tuleva putki yleiseen viemäriin johtavaan putkeen. Liitoskohtaan asennetaan maan pinnalle ulottuva tarkastusputki. Näin vältytään jatkossa kaivon tyhjentämisen kustannuksilta. Sanna Torvela Asiakaspalveluinsinööri Oulun Vesi
V
uodessa on ihmisellä kaksi uutta mahdollisuutta: tammikuu ja syyskuu. Näistä viimeksi mainittu on hienoisten havaintojen mukaan vakiintunut kalenterinmukaista vuoden alkua merkittävämmäksi katumusharjoitukseksi. Raskaasti nautitun loman jälkeen käsi käy herkästi kuntokeskuksen oven kahvaan. Totea tämä itse: nahkeankostean tiivis tunnelma minkä tahansa jumppasalin pukuhuoneessa syyskuisena keskiviikkoiltana. Samaan aikaan kaikkialla Suomessa kuuluisimmat julkiset remonttihankkeet ovat digiremontti ja soteremontti. Jokaisessa kunnassa on myös menossa jonkinlainen henkilöstöremontti eli yhteistoimintaneuvottelu ja ainakin yhden koulun remontti. Samalla kun yksityinen ihminen etsii terveyden tunnetta, julkinen sektori hakee terveitä tiloja.
Pian oululaisen ihmisen onneksi armahtaa pimeys ja ankara toppakerrospukeutuminen.
Vastaa Oulu-postin lukijatutkimukseen AUTA MEITÄ kehittämään lehteä ja vastaa verkossa Oulu-postin lukijatutkimukseen. Kysely on avoinna osoitteessa www.ouka.fi. Vastaa viimeistään 7.10.2018. Kaikkien kyselyyn vastanneiden ja arvontaan osallistuneiden kesken ar-
Haaveita ja remonttihommia
votaan Oulun kaupungin tuotteita. Arvonta suoritetaan 8.10.2018. Järjestäjä ilmoittaa voittajille sähköpostitse. Arvontaan osallistuminen on vapaaehtoista.
Vanhuspalvelulain toteutuminen Vanhuspalvelulain seuranta ajalta 1.1.–30.6.2018. Seuranta toteutetaan puolivuosittain. Sosiaalipalvelut on järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa (90 vrk) päätöksestä ja kiireellisissä tapauksissa viipymättä. Sosiaalipalvelu
Keskimääräinen odotusaika
Tavoite
Kotihoito
Palvelu alkaa heti, kun päätös on tehty
alle 90 vrk
– turvapalvelut
31 vrk
alle 90 vrk
– ateriapalvelut
Palvelu alkaa heti, kun päätös on tehty
alle 90 vrk
– kuljetuspalvelu
Palvelu alkaa heti, kun päätös on tehty
alle 90 vrk
Omaishoidon tuki
Palvelu alkaa heti, kun päätös on tehty
alle 90 vrk
Säännöllinen vuorohoito
85 vrk
alle 90 vrk
Tehostettu palveluasuminen
70 vrk
alle 90 vrk
Pitkäaikainen laitoshoito
25 vrk
alle 90 vrk
Mutta vanha laulu tiesi viisaasti kysyä: Muuttuuko ihminen? Ja mihin suuntaan? Tuskin, mitä tulee pikaistuksissaan harkittuihin kuntoremonttipäätöksiin. Suuri osa hyvistä aikomuksista kaatuu kintuille ennen kuin alkuinnostus on kunnolla päässyt alkamaan. Remonttinsa kesken jättänyttä ihmistä pitää ymmärtää. Päinvastoin kuin julkiselle sektorille, inhimilliselle olennolle kuntoremontti ei ole koskaan vain tekninen suoritus. Tarvitaan motivaatiota, sisäistä pakkoa ja vahvaa tunnetta. Eli käytännöllisemmin: vaikka jenkkakahva häiritsee, vaatii erityistä keskivartalovoimaa ponnistaa pehmeän sohvan lumoavasta taikapiiristä. Kannustimena toimii kuukausijäsenyydellä kalliisti maksettu zumbatunti. Pian oululaisen ihmisen onneksi armahtaa pimeys ja ankara toppakerrospukeutuminen. Valoa ei näy kuin Lumo-valofestivaalilla. Ja se on kaunista, taiteellista, marraskuista keinovaloa. Valkoinen paperi Kuulostelee ja kommentoi oululaisia ilmiöitä
Kotipalvelun tukipalvelut:
NRO3 - 2018
OULU-POSTI
s. 19
uusielämäniOULUSSA
Information increases exercising KUVA Juha-Pekka Honkanen
EXERCISE GROUPS FOR IMMIGRANT WOMEN Fitness centre at sports centre Urheilutalo, Rantakatu 15, Mondays from 4pm to 5pm. Water sports courses for women will take place in the Kontinkangas City hospital’s swimming pool at Kiviharjuntie 5 on Wednesdays until 28th of November. More info: Virpi Markuksela, telephone: 044 703 8042
Virpi Markuksela (left) and Mirka Isoniemi arrange Exercise Infos for immigrants in Oulu.
Immigrants get information about sports and exercise facilities in Oulu from Exercise Info (Liikuntainfo). The attendants are sent there by a nurse.
S
ince this spring, the sports instructors of the City of Oulu have arranged information sessions for immigrants about exercising. The first groups got together in May. The info sessions help, for example, to find suitable kinds of sports or exercise facilities. – We give information for instance about how to use indoor swimming pools and other facilities, sports instructor Virpi Markuksela says. – Our focus is on the pleasure of exercising. The aim is not always even to raise a sweat, because often even a small increase in exercise helps to improve your wellbeing, says physiotherapist Mirka Isoniemi, who works with Markuksela.
The info sessions last for an hour each and are held at the Multicultural Centre Villa Victor, separately for women and men. You are sent to Exercise Info by a nurse, usually because you have a musculoskeletal problem that would benefit from more physical activity.
Even a small increase in exercise helps to improve your wellbeing. Markuksela and Isoniemi emphasise that the info session instructors consider cultural differences. While supporting the immigrant’s health, the sessions also support his or her integration.
– Cultural differences also influence how freely men and women can attend hobbies. We want to encourage people to exercise and be more active in their everyday lives, Isoniemi says. The sports instructors have noticed that women take responsibility of running the everyday family activities in some immigrant communities. – Women especially need the Exercise Info and we’ve been pleased to see that equal numbers of men and women have attended the sessions, Markuksela says. Markuksela and Isoniemi agree that is understandably difficult to increase your level of exercise if you are not familiar with the sports facilities. It can be difficult to get to know them for instance because of inadequate language skills.
Rihab Al-Baroudi, who moved recently from Raahe to Oulu, says that the info session made her more curious and willing to move more actively. – I have practically always been with my children and never alone. It is very important to me both physically and mentally to have my own time for physical exercise. She says that she would not have heard of many sports facilities in Oulu, if she had not attended the info session. – It was difficult to find information on my own, since even the different types of exercise were new to me. Text Juha-Pekka Honkanen, translation Päivi Brink
Oulu minuutissa
Oulu in a minute
① 4.10. klo 14–19 Welcome to Oulu -tapahtuma, Aleksinkulma, Aleksanterinkatu 9 ② Kansainvälinen kohtauspaikka joka kuun ensimmäinen keskiviikko klo 17.30–19.30 Villa Victorissa. ③ Kansainvälinen opiskelija: tietoa Suomessa opiskelusta www.studyinfinland.fi tai Facebookissa @ studyinfinland.
① Welcome to Oulu event on 4.10. at 14–19 in Aleksinkulma, Aleksanterinkatu 9 ② International Meeting Point event is organised on every month’s first Wednesday at 17.30–19.30. Villa Victor ③ Study in Finland– your official guide to Finnish higher education: website studyinfinland.fi and Facebook @studyinfinland.
s. 20 OULU-POSTI NRO3 - 2018
TRANSLATION: Päivi Brink
English page
Encouraged to become an entrepreneur this summer Sixteen-year-old Tuulikki Karsikas received help for her business operations from the Summer Entrepreneur project. She thinks young people should not be afraid of entrepreneurship.
Coffee with the Mayor The Mayor of Oulu, Päivi Laajala, will continue to host meetings with the residents of the municipality. Face-to-face conversations and drinking coffee together have been efficient and fruitful. LAST YEAR, Päivi Laajala started in her position as the Mayor of Oulu. At the time, she had a conversation with the then president of the city board about what new and different things she could do as the newly elected mayor. They came up with the idea of having “Coffee with Päivi”. – We were looking for ways the residents of the municipality could reach me outside formal events. The meetings with the residents of the municipality take place in different places about once a month. Päivi Laajala starts the meetings with a short speech about current affairs. Af-
ter that, there is coffee and free conversation about the topics the residents of Oulu find important. Ideas for the future Laajala considers it important that there are different ways to take part and influence matters. Not everybody has access to digital services. Faceto-face meetings can bring up different topics than digital channels. – Personal feedback is always efficient and influential – both good and bad.
TUULIKKI KARSIKAS, 16, has entrepreneurship running in her veins. Her parents and her older siblings are entrepreneurs and Tuulikki herself started her first business when she was ten years old. In spring, when Karsikas was about to finish her elementary school, she decided to join the City of Oulu’s Summer Entrepreneur project. First, Karsikas thought her business would focus on making jewellery during the summer. – Soon I discovered that making jewellery included many things I was not prepared for, like ordering materials and packaging and I needed knowledge about allergies. Karsikas decided to change products – just like that. – I decided to concentrate on drawing portraits that I have also done for a long time. I can be more relaxed with them.
Summer Entrepreneur • One summer job format. Directed at the youth between the ages of 16 and 24. • The summer entrepreneurs receive tools, adult guidance and a strong network to support them. • It is possible for young people to get an allowance from the City of Oulu to support their work. It is as valuable as the so-called “summer job voucher” directed at employers. • Young residents of the municipalities surrounding Oulu can also join the Summer Entrepreneur project and attend the education and networking meetings arranged in the town. • Co-operation between the City of Oulu (BusinessOulu), The Oulu Entrepreneurship Society and Micropolis Ltd from Ii.
All services for families with children at Kontinkangas The renovations of the B-building at the Kontinkangas Wellbeing Centre are finished and all services for families with children are available under one roof. SINCE THE BEGINNING of September, the services for families with children have been available at the new Kontinkangas premises. The socalled B-building was the last one to be renovated and now both children’s health services (neuvola) and family services are rendered there. – These services are easily accessible with a pram, since they are located at street level. Previously, the children’s health care and family services were on the first floor of the main building and they were only accessible by lift, service manager Ritva Kuorilehto says. NRO3 - 2018
The new wing now accommodates maternity services, children’s health services (neuvola), family services and therapists, psychologists, mediating services and family social services. The other social services remain in the main building. – Here we serve all the families with children in the Kontinkangas Wellbeing Centre area, Kuorilehto says. The new location is easily accessible. A public transport stop is located very close to the new wing. There is also a parking lot next to the B-building and the Rehapark parking garage is nearby. OULU-POSTI
Professionals helping young people It was a natural choice for Karsikas to become an entrepreneur for the summer and she gained more information about many things. – I learned a lot for instance about marketing and about myself, of course. Karsikas thinks many young people see entrepreneurship as something scary, even if there is no need for it. – Even the word “entrepreneur” sounds scary to some young people. But I don’t think it’s special really. The best thing about the Summer Entrepreneur project has been the support from other entrepreneurs and the information I received. All the time, there have been smart people supporting us and seeing how we’re doing and sharing their experiences.
www.kesayrittaja.com
Let us know what you think of Oulu-posti´s English Page! Please help us to develop our paper by participating in our online readers’ survey. The survey is available at www.ouka.fi. The last day to participate is 7 October 2018. We will raffle City of Oulu products for some lucky winners who
have participated in the survey. The raffle will be conducted on the 8 October 2018. The organizer will contact the winners by e-mail. Participation in the raffle is voluntary. www.ouka.fi
s. 21
tapahtumaihmisetILMIÖT KAKARAVAARA – LASTEN ELÄMÄÄ OULUSSA Toiminnallinen näyttely Pohjois-Pohjanmaan museo KUVAT Anu-Maija Kärjä
22.9.2018–25.8.2019
Eva-Liisa Jämsén nauttii leikkikahvit lastenlastensa Rebekka ja Benjami Jämsénin kanssa.
Käpylehmien teko innosti myös nykylapsia karjan tekoon.
Aikamatkalle Kakaravaaraan! Pohjois-Pohjanmaan museossa syyskuun lopulla avattava Kakaravaaranäyttely kertoo lasten elämästä Oulussa 1800-luvulta aina 1980-luvulle. Moni asia on muuttunut, mutta yllättävän monet leikit ovat pysyneet samana.
L
aitetaanpa kahvipöytä valmiiksi, toteaa Eva-Liisa Jämsén kotipihansa leikkimökissä Pateniemessä. Lapsenlapset Benjami Jämsén, 9, ja Rebekka Jämsén, 6, hoitavat kattamisen tottunein ottein. Kultareunainen kalusto otetaan esiin alkuperäisestä pakkauksesta ja mielikuvituskahvit keittyvät sukkelasti, kun pavut on saatu jauhettua minikokoisessa rännärissä. Yhtään kahvikaluston osaa ei ole mennyt rikki, vaikka nukeille on vuosikymmenten saatossa järjestetty kutsut jos toisetkin. – Tämä nukke taitaa olla 1960-luvun taitteesta. Se on sellainen pissaava nukke, isoäiti paljastaa. – Mullakin on sellainen nukke, joka osaa pissata, selvittää puolestaan Rebekka ja kertoo, että hänen lempilelunsa on jättikokoinen pehmokoira.
Aukkoja kalenterissa? Nostimme haastateltavien avustuksella muutaman esimerkin kaupungin laajasta kulttuuritarjonnasta. Täytä kalenterisi vaikka näillä. Lisää tapahtumia: www.visitoulut.fi
– Mun lempileikkikalu on vesipyssy, kertoo Benjami. Pelkkiä nukkeleikkejä eivät Eva-Liisan Jämsénin lapsuuden touhut ole olleet. – Olihan meillä ritsat! Niillä ammuttiin puita ja panoksena oli käpyjä tai pieniä kiviä. Luonnonantimista syntyivät monet hyvät leikit myös Kakaravaarassa. Se oli paikka kaupungin laidalla ja nimensä mukaisesti siellä asui liuta lapsia. – Kaupungissa oli myös tori, kauppa ja koulu. Rautatien tulo muutti entisen merikaupungin moderniksi teollisuuskaupungiksi, kertoo museolehtori Arja Keskitalo Pohjois-Pohjanmaan museosta. Kurkkaa lasten elämään Toiminnallisessa, lapsille suunnatussa näyttelyssä pääsee kurkistamaan, millaista lasten elämä oli Oulussa ennen vanhaan.
– Kyseessä on yhdenlainen aikamatka Ouluun. Lähdetään liikkeelle Kakaravaaran kaupunginosasta, mutta kuljetaan muutoksen mukana kohti muuttuvaa Oulua, Keskitalo kertoo. – Kakaravaara on sanana niin herkullinen ja kivasti sorahteleva, että olemme halunneet ottaa sen nimeksi, vaikka kyseessä ei olekaan kaupunginosanäyttely, hän jatkaa.
Kakaravaara on sanana kivasti sorahteleva, että olemme halunneet ottaa sen nimeksi, vaikka kyseessä ei olekaan kaupunginosanäyttely. Pateniemessä juttelu kääntyy pihapuuhiin ja seurueelle tuttuja leikkejä tuntuu
löytyvän pitkä liuta. Kovin paljon eivät lasten touhut ole kuuden vuosikymmenen aikana muuttuneet. – Hypittiin ruutua, laskettiin mäkeä, luisteltiin, hiihdettiin, leikittiin konkkasta. Leikittekö te konkkasta? kysyy Eva-Liisa, ja lapset nyökyttelevät tutulle leikille. Sen sijaan käpylehmien teko ei muksujen korvaan kuulosta ollenkaan tutulta. Mutta kun käpyjä sattuu Eva-Liisan jemmasta sopivasti löytymään, päättää porukka tarttua tuumasta toimeen. Jaloiksi tarvitaan pieniä keppejä, joita pihamaalta löytyy yllin kyllin. Myös tulitikuista saa omin käsin syntyville kotieläimille somat sorkat. – Kannattaa laittaa tämä tikun paksupää yläosaksi, hoksaa Rebekka, mutta Benjami päättää jättää tulitikun pään näkösälle. – Mää laitan sen alaosaksi. Se muistuttaa ihan tassua! Anu-Maija Kärjä
TEATTERI
8.12.2018 ASTI OULUN TEATTERI: NÄKYMÄTÖN LAPSI
31.12.2018 ASTI OULUN TEATTERI: MY FAIR LADY
Eeva-Liisa Jämsén: ”Kohderyhmä ja aiheet ovat ikääni soveltuvia.”
Rebekka ja Benjami Jämsén: ”Muumit on niin mukavia ja kivoja. Teatteri on vähän outo ja jännittävä paikka.”
Eeva-Liisa Jämsén: ”Harvinaista herkkua, musiikki on ihanaa.”
15.11. KLO 19 TEATTERI RIO: STAND UP: JUSSI SIMOLA, MATTI PATRONEN JA IIKKA KIVI
Alla Räisänen: ”Ihanasti rakennettu kokonaisuus. Sopii hyvin esimerkiksi lapselle, joka ei ole aiemmin ollut teatterissa. Näytelmä kestää vain tunnin ja on riittävän intensiivinen. Aikuinenkin kokee elämyksiä!”
13.11. OULUN TEATTERI: SENIORISOPPA
Eeva-Liisa Jämsén: “Oululaista osaamista.”
NÄYTTELYT
POHJOIS-POHJANMAAN MUSEON NÄYTTELYT Rebekka ja Benjami Jämsén: ”Siellä on aina niin hauskaa. Ollaan monta kertaa käyty ja aina on uudestaan kiva mennä.”
s. 22 OULU-POSTI NRO3 - 2018
Vaihtoehtoja
KUVAT Juuso Haarala, Kati Valjus
VALTAKUNNALLINEN SNAP – LASTEN JA NUORTEN VALOKUVAFESTIVAALI Aiheena: Mikä minulle on tärkeää ja mihin haluan vaikuttaa? Kulttuuritalo Valve, 10.–30.11.2018
SUGRIFEST – SUOMALAISUGRILAISET SUKUKANSAPÄIVÄT Elokuvateatteri Studio www.oulunelokuvakeskus.fi 20.10. klo 19: Ensimmäiset virolaiset elokuvat -paketti 21.10. klo 15: Herbert Rappaport: Kohtaloita kylässä 21.10. klo 17: Rainer Sanet: Marraskuu
ÄLLÖWEEN 3.11., Tiedekeskus Tietomaa www.oulunluuppi.fi Luupin koko perheen hirveän hauska, halloween-henkinen Ällöweenitapahtuma.
Valtakunnallinen valokuvafestivaali rakentuu Valveelle marraskuussa.
M
Räisänen paljastaa, etteivät kaikki teokset suinkaan ole perinteiseen tapaan ripustettuina seinillä, vaan mukana on esimerkiksi projektioita ja Valveen elokuvakoulun lasten tekemiä animaatioita. Itse näyttelyssäkin on lavasteet: lavastaja Sirpa Törmä on suunnitellut sisäänkäynnin, josta näyttelytilaan eli Valvesaliin astutaan ja Alex Hämäläisen äänimaisema kruunaa kokonaisuuden. – Ehkä myös jotain salaista tapahtuu, mutta sitä en voi vielä paljastaa, näyttelyn kuraattori hymyilee ilkikurisesti.
deokooste lasten ja nuorten valokuvista eri puolilta Suomea. Räisänen odottaa mielenkiinnolla näkevänsä SNAPin satoa muistakin kaupungeista. – On kiinnostavaa nähdä, miten lapset ja nuoret ovat havainneet juttuja. Ainakin ne teokset, joita Oulussa nähdään, ovat todella hienoja. Näyttely on avoinna marraskuun loppuun saakka. Kati Valjus
3.10. KLO 14 YLEISÖLUENTO: TURVALLISTA LIIKETTÄ KAATUMISTEN JA MURTUMIEN EHKÄISYYN, ODL, WEGELIUSSALI Eeva-Liisa Jämsén: “Asia on ajankohtaista omassa elämässäni.”
NRO3 - 2018
NORTHERN GLOW -BISNESFOORUMI
Valtakunnallista ja kansainvälistä Festivaali ajoittuu viikolle 46 eli samalle viikolle kuin Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali. – Yhteistyötäkin tehdään. Festivaaliviikon ajan on kaikenlaista äksöniä, kuten pop up -pienoisvalokuvatyöpajoja ja nuorten itsensä tekemiä monologinäytelmiä. Näyttely levittyy myös Rotuaarille, jonka näytöllä pyörii vi-
LUENNOT
OULU-POSTI
Elokuvia ympäri maailmaa – elämyksiä, huimia seikkailuja ja vaikuttavia tarinoita.
Nuorten valokuvista elämyksellinen näyttely
illainen on elämyksellinen näyttely? – Sellainen, joka vaikuttaa ja tuntuu. Aivan uudenlainen siis, lupaa Pohjoisen valokuvakeskuksen toiminnanjohtaja Alla Räisänen. Marraskuussa avautuvan elämyksellisen näyttelyn taustalla on valtakunnallinen SNAP – lasten ja nuorten valokuvafestivaali, jota rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto. Mukana on Valokuvataiteen museo sekä kaikkiaan seitsemän alueellista valokuvakeskusta, joista Pohjoinen valokuvakeskus on yksi. – Olemme tehneet yhteistyötä Kulttuuritalo Valveen valokuvakerhojen kanssa. Sitä kautta saimme runsaasti materiaalia ja kaikki tuo materiaali tulee olemaan jollakin tapaa esillä myös näyttelyssä. Mukana on järjestelmäkameralla, kännykkäkameralla ja kertakäyttökameralla kuvattuja teoksia sekä syanotypioita eli sinikopiotekniikalla tehtyjä kuvia, Räisänen kertoo.
12.–18.11. www.oulunelokuvakeskus.fi/lef KUVA Jari Haavikko
Haukiputaan koulun valokuvauskerholla viime lukuvuonna kuvattuja töitä voi käydä katsomassa marraskuun näyttelyssä. Alakuvassa Pohjoisen valokuvakeskuksen toiminnanjohtaja Alla Räisänen.
37. OULUN KANSAINVÄLINEN LASTEN- JA NUORTENELOKUVIEN FESTIVAALI
2.10. Oulun teatteri Northern Glow valaisee Oulun jo viidettä kertaa. Foorumi kokoaa yli 300 osallistujaa keskustelemaan uusista liiketoimintamahdollisuuksista, kasvusta ja kaupallistamisesta. Tänä vuonna tapahtuman pääteemana on brändäys. Miten brändäys toimii osana kasvun ja kansainvälistymisen strategiaa? Miten luodaan menestystarinoita? Kuinka erottaudut ja myyt tuotteesi ja palvelusi maailmalle? www.northernglow.fi
KULTTUURILEHTIGALLERIA, KULTTUURITALO VALVE
FESTIVAALIT
Alla Räisänen: ”Valveen alakerrassa sijaitsevaan Kulttuurilehtigalleriaan voi tulla lukemaan vaikkapa kulttuurilehti Kaltion, joka on ainoa pohjoissuomalainen kulttuurilehti. On harvinaista, että kulttuurilehteä vielä tänä päivänä tehdään paperilehtenä. Kaltio on monipuolinen kattaus pohjoissuomalaisesta kulttuurista.”
Alla Räisänen: ”Sopii heille, jotka tykkäävät musiikista, keikoista ja tapahtumista. Riittävän intiimi, mutta ei kuitenkaan mikään sisäpiirin juttu.”
THE IRISH FESTIVAL OF OULU, 3.–7.10.
Lisää menovinkkejä takakannessa. > s. 23
poimintoja kulttuuritapahtumista
Julkinen tiedote Jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen.
Oulun taidemuseo/
Luonnollisesti Anni Rapinoja
MUSIIKKI JA KONSERTIT KARDEMIMMIT
KUVA Jimmy Träskelin
13.10. klo 18, Pateniemen Honkapirtti www.kulttuurivalve.fi/alueelliset
Kardemimmit Suomen kansanmusiikkiliiton kiertueella! Yhtye pyrkii musiikillaan edistämään tasa-arvoa ja tutkimaan kanteleen mahdollisuuksia osana ilmaisuaan.
ANNA MURTOLA: FUEGO POR DENTRO
PAIKALLISTEN NAISTEN taiteen sarja jatkuu Oulun taidemuseossa, kun syyskuun lopulla avataan hailuotolaisen Anni Rapinojan metsä-teemainen näyttely. Rapinoja yhdistää töissään luonnon antimet ihmisten esineelliseen maailmaan. Oulun näyttelyn metsäaiheiset videoteokset ovat kaikki uusia, samoin hirviin liittyvät teokset. Mukana on myös tuoreilla teoksilla täydennettyjä installaatioita, kuten eläinten papanoista tehtyjä kattokruunuja Luonnonvalotsarjasta, Maaäidin arkisto ja Rapinojan kenties tunnetuin ja rakastetuin teossarja, Luonnon Garderobi, joka koostuu pääosin Nykytaiteen museo Kiasmasta lainatusta kokonaisuudesta.
TEATTERI
NÄKÖALA SILLALTA Ensi-ilta 22.9., Oulun teatterin suuri näyttämö teatteri.ouka.fi
15.10. klo 19, Valvesali www.kulttuurivalve.fi Flamencolaulaja Anna Murtolan levynjulkaisukonsertissa kuullaan sekä perinteisen flamencon syvempiä sävyjä että kevyempiä laulelmatyyppisiä kappaleita.
Ensi-ilta 24.11., Oulun teatterin suuri näyttämö teatteri.ouka.fi
TANSSI JA SIRKUS
JOKERI POKERI BOX: 40-VUOTISJUHLATAIKASHOW
21.10. klo 17, Valvesali www.kulttuurivalve.fi
30.10. ja 1.11. klo 19, Madetojan Sali www.oulusinfonia.fi/konsertit “The Addams Family” licensed by Paramount Pictures and Metro Goldwyn Mayer Studios. This program licensed by Paramount Pictures and Metro Goldwyn Mayer Studios. Motion Picture, Artwork, Photos © 1991 Paramount Pictures. All Rights Reserved.
NURKKANÄYTTÄMÖ: NISKAVUOREN NAISET
1.10. ja 2.10. klo 18, Valvesali 3.10. klo 18, Kellon nuorisoseura www.taikurisimoaalto.com
22.9. klo 18, 23.9. klo 16 (viimeiset näytökset), Teatterikuoppa
HANNA POIKELA: KYLLIKKI
www.teatterikuoppa.fi
SANAT OLA, SÄVEL VIRTA 13.10. ja 20.10 klo 18, 14.10. ja 21.10. klo 16, Teatterikuoppa
In
Concert!
www.teatterikuoppa.fi Oulu-opiston musiikkiteatterin harrastajien Olavi Virta -aiheinen musiikkinäytelmä.
Halloweeniin sopivasti Film Concerts Live! esittää herkullisen kiemuraisen fantasiakomedian Addamsin perhe. Marc Shaiman on tehnyt elokuvan musiikista kekseliään orkesterisovituksen ja Oulu Sinfonia säestää elävää kuvaa elävänä!
KARHU JA NAAPURIT
OKRA PLAYGROUND
NUU-TEATTERI: ULVOVA MYLLÄRI
22.11. klo 18, Oulunsalo-talon Varjakka-sali www.kulttuurivalve.fi/alueelliset Elektrofolk-yhtyeen musiikissa kohtaavat vahvat lauluharmoniat, perinteiset instrumentit, modernit äänimaisemat ja hypnoottinen poljento.
6.11. klo 19 ja 7.11. klo 18, Valvesali www.kulttuurivalve.fi 7.11. esitys viittomakielelle tulkattuna.
18.10. klo 18 ja klo 18.30, 19.10. klo 10 ja 10.30, pääkirjasto, Laituri www.ouka.fi/kirjasto Satuviikon nukketeatterinäytelmä.
NUORET ESITTÄVÄT: TULITIKKUTYTTÖ JA ULLAKKOMUISTOJA 10.–11.11., 17.–18.11. klo 16, Teatterikuoppa
Muutokset mahdollisia. Tarkista ohjelmatiedot ja aikataulut:
www.teatterikuoppa.fi Oulu-opiston nuortenteatterien esitysillat. Oulunsalon 14–16-vuotiaiden teatteri esittää Tulitikkutytön (mukaelma H.C. Andersenin sadusta) ja Kiimingin 13–16-vuotiaiden teatteri Ilona Tiaisen näytelmän Ullakkomuistoja.
IHMISELLINEN MIES
OULU BIG BAND: SYYSSWING!
ADDAMS FAMILY IN CONCERT
Näyttely painottuu Rapinojan vanhempaan tuotantoon ja on osittain myös hyvin kokemuksellinen. Katsoja voi nimittäin levätä säkkituoleissa ”metsässä” ja joogamatoilla Luonnonvalo-teosten alla. Näyttely on avoinna 26.9.2018– 13.1.2019. Avajaiset 26.9. klo 17–19.
11.–13.10. ja 17.–19.10. klo 19, Valvesali www.jojo.fi Tanssiteos suomalaisen naisen ruumiin historiasta ja seksuaalisuudesta, jossa Impivaaran neidot käyvät vuoropuhelua Y-sukupolven naisten kanssa.
SIRKUSTELTAN NAISEN FANTASTINEN SHOW 3.–4.11. klo 16, Valvesali www.flowprod.fi Kahden ranskalaisen sirkustaiteilijan visuaalisesti kiehtova teos kuljettaa katsojat musiikillisesti maailman ympäri ja houkuttelee perheen pienimmät vanhempineen mielikuvitusmatkalle. Esityksiä myös 25.11.–27.11.
7.10. KLO 14, KUVATAITEILIJA ANNI RAPINOJAN TAITEILIJATAPAAMINEN 17.10. KLO 13–15 LUUPIN SENIORIKLUBI, LUONNOLLISESTI ANNI RAPINOJAN -NÄYTTELYN ESITTELY
FESTIVAALIT JA TAPAHTUMAPÄIVÄT
HAISEVA KÄSI! – KAUHUA KIRJASTOSSA 22.9. klo 12–15, Haukiputaan kirjasto www.ouka.fi/kirjasto Koko perheen tapahtumapäivä.
SENIORIFESTIVAALI 24.–27.9., Oulun teatteri teatteri.ouka.fi Viime syksynä ensimmäistä kertaa järjestetty festivaali saa jatkoa! Luvassa mm. tanssia, musiikkia, kirjallisuutta ja mielenkiintoisia vieraita, kuten Aira Samulin ja Pirkko Mannola.
THE IRISH FESTIVAL OF OULU 3.–7.10. www.irkku.fi Oulun 13. irkkufestari muuttaa kaupungin vihreäksi monipuolisella kattauksella irlantilaisen musiikin ja kulttuurin tapahtumia.
HIUKKAVAARAN TAPAHTUMALAUANTAIT la 13.10., la 17.11., la 15.12., Hiukkavaaratalo www.ouka.fi/oulu/hiukkavaaratalo
KIRJALLISUUS JA LUENNOT www.ouka.fi/kirjasto
URHEILU JA KIRJALLISUUS 1.10. klo 18, pääkirjasto Jyrki Korpuan kirjallisuusluento.
GALLERIAT JA NÄYTTELYT
POHJOISTA KIRJALLISUUTTA – KATJA TÖRMÄNEN: KARHUN MORSIAN
7.10. saakka, Galleria 5 galleria5.artoulu.fi
3.10. klo 18–20, pääkirjasto, Laituri
EEVA KAISA JAUHIAINEN JA TERHI KAAKINEN: ONNI ON PIENISSÄ ASIOISSA
4.10. klo 18, pääkirjaston Pakkalan sali Harri Ahosen yleisöluento.
OULUN TAITEILIJASEURA -63 RY:N NÄYTTELY
10.10.–4.11., Galleria 5 galleria5.artoulu.fi
VUODEN KUVAT: KUVAJOURNALISMI 2017 -KILPAILU 13.10.–11.11., Pohjoisen valokuvakeskuksen galleria
POHJOIS-NORJAN RANNIKKOREITIT
MENETETYN KARJALAN LUONTO JA YMPÄRISTÖ 5.10. klo 16.30–20, pääkirjaston Pakkalan sali Karjalaseurojen Pohjolan piirin 70-vuotisjuhlaseminaari.
www.photonorth.fi s. 24 OULU-POSTI NRO3 - 2018