Kodikas 1/2018

LUMO- JA VVO-ASUKKAIDEN ASUMISEN LEHTI

2 2018

Alexa Dagmarin Lumo-koti Helsingin kattojen yllä

Lumo-tiimi joka taloon!

Sisusta ekologisesti

Kierrätä, kunnosta, lainaa ja osta harkiten

VA L M I I N A VÄ R I E N T U LO O N // TE K STI Piia Kalliomäki  & K U VA Roope Permanto

Sisustustoimittajan syysvinkit

Nyt inspiroidutaan luonnollisista ja murretuista sävyistä. Tikkurilan sävy Vaalea Ajopuu V484 sopii hyvin suurille pinnoille. Siihen on helppo yhdistää muita värejä, makuuhuoneessa vaikka rauhallisia pellavan sävyjä. Kaunis Ruukku N405 -sävy sopii yhteen vihreän ja kasvien kanssa. Vanhoja kalusteita voi päivittää Takorauta Y500 -tehostevärillä. Lue myös trendianalyytikko Nina Bruunin vinkit värien valintaan sivulta 9.

2

ko dikas

2/2018

3

LUMO- JA VVO-ASUKKAIDEN ASUMISEN LEHTI

48

S I SÄ LTÖ 2 /20 1 8 Julkaisija/kustantaja Kojamo Oyj Mannerheimintie 168a, PL 40 00301 Helsinki p. 020 508 5000 Kojamo.fi, Lumo.fi/asuminen Päätoimittaja Irene Kantor Toimituspäällikkö Marika Koskinen Toimitus Otavamedia OMA Maistraatinportti 1 00015 Otavamedia Tuottaja Paula Ristimäki Ulkoasu Nora Kolari Kannen kuva Vilja Harala Paino Punamusta, Joensuu Paperi UPM Prepersonal 100 g/m2 Painosmäärä 35 900 kpl ISSN 2342-9097 (painettu) ISSN 2342-9100 (verkkojulkaisu) Seuraava numero ilmestyy 10.5.2019. Palautteet, peruutukset ja osoitteen­muutokset kodikas@lumo.fi

02 valmiina

10

Tuo väriä kotiin.

06 just nyt

Uutiset ja syksyn tärpit.

10 uuden kodin lumo

Kotiinpaluu peruskorjauksen jälkeen.

16 talojen tarinat

Helsingin Metropolia-kiinteistöt muuntuvat uniikeiksi kaupunkikodeiksi.

18 fiksu kuluttaja Muovit kiertoon!

LAITA LEHTI KIERTOON – KAVERILLE TAI PAPERIN­ KERÄYKSEEN.

22 palveluksessasi

2/2018

39 tuunaa taloudellisesti

Näin kokoat vastuullisen ostoskorin.

40 tavoitteita ja tekoja

Joko teidän talossanne toimii Lumo-tiimi?

44 ekat ja ykköset

Kojamo on Green Office -pioneeri.

45 ristikko 46 asukasedut

Lähde kuuntelemaan Mikko Kuustosta ja LenniKalle Taipaletta Kohti joulua -konserttiin!

24 kurkistus kotiin

48 meidän pihalla

28 Lumo-verkkokauppa

50 sesongin parhaat

30 kodikas koti

52 lukijakilpailu

Alexa Dagmarin Lumo-kodissa on paljon klassikoita ja muutama moderni yksityiskohta.

Vinkit ekologiseen sisustamiseen.

ko dikas

Tutustu Viikinmäkeen, Kivenlahteen ja Kaivokselaan asuinalueena.

Uusia asumisen palveluja pilotoidaan.

Vuokratakuurahoilla reissuun!

4

36 3 x kotikulmilla

Lönnrotinkadun tupaantuliaisissa tutustuttiin Lumo-asukkaiden asumisen palveluihin.

Arki paremmaksi appilla.

Osallistu ja voita Fiskarsin Hard Face -kattila!

PÄ Ä K I R J O I T US //

Helppoa, vaivatonta ja ekologista KUN TYTÄR SYKSYN ALUSSA muutti uudelle opiskelupaikkakunnalle, muuttokuorman kyytiin pääsi lapsuudenkodin ja isovanhempien huonekaluja sekä sukulaisten ja ystävien tarvikkeita. Vain muutama tarpeellinen hankinta ostettiin kaupasta uutena. Kuin nappi silmään opiskelijan kotiin sopivat jo kertaalleen hyvässä käytössä olleet hyllykkö ja kauniisi patinoitunut pöytäryhmä. ”Meidän kalusteistamme iso osa on joko perittyjä, kavereilta saatuja tai kirppislöytöjä, joita olemme kunnostaneet itse”, sanovat myös Nora ja Matti tässä lehdessä sisustettuaan kotiaan ekologisesti. Kierrätys ja itselle tarpeettomista esineistä luopuminen ovat tätä päivää. Turhista tavaroista olisi mukavaa päästä helposti eroon. Nyt se on mahdollista Lumokodeissa: Helpponouto on palvelu, jossa huonekalut, kodinkoneet ja muut tarpeettomaksi jääneet tavarat noudetaan kotoa ja toimitetaan uusiokäyttöön tai kierrätykseen. Palvelua pilotoidaan Lumo-kotien asukkaille Helsingin

Töölön ja Vantaan Myyrmäen alueella tämän syksyn aikana yhteistyössä Lassila & Tikanojan kanssa. Helpponouto on esimerkki Kojamon kehitysalustan avulla toteutetuista palveluista, jotka tuodaan tarjolle asiakkaiden toiveiden mukaan ja kumppaneittemme kanssa. Palveluiden tavoitteena on helpottaa ja sujuvoittaa asukkaittemme arkea. Nyt syksyn tullen tähyämme jo ensi vuoteen. Kojamo täyttää silloin 50 vuotta, ja juhla­ vuoden aikana vauhditamme palvelun­ kehitystä entisestään juuri sinulle sopivaksi. Olethan ­kuulolla. Hyvää syksyä toivotellen ja tulevaa vuotta odotellen, Irene

”

Helpponouto on esimerkki Kojamon kehitysalustan avulla toteutetuista palveluista, jotka tuodaan tarjolle asiakkaiden toiveiden mukaan ja kumppaneittemme kanssa.

”

SEURAAVA NUMERO KUVA ANNI KOPONEN

ILMESTYY 10.5.2019.

5

J UST N Y T // KUVA OLLI URPELA

5x

palaute

PIDIN KIERTOTALOUDESTA kertovasta jutusta. On tärkeää, että taloyhtiöissä saataisiin peruskierrätys rullaamaan. Kiva, että lehti pitää esillä näitä tärkeitä teemoja. – Ellinoora KURKISTUS LUMO-KOTEIHIN on aina mielenkiintoinen. On kiinnostava nähdä, miten muut ovat sisustaneet ja ottaa ideoista vinkkejä omaan kotiin. – Susanne MIELESTÄNI KODIKAS-LEHTI on kokonaisuudessaan mielenkiintoinen ja nykyaikainen, mukavaa luettavaa! Lehden paras juttu on ehdottomasti taas kesän huvipuistopäivät. On hienoa, että saamme Lumo-kotien asukkaina nauttia tällaisista eduista. – Helmi

Kiertotaloutta koteihin KIERTOTALO ON KOJAMON, Lassila & Tikanojan, Motivan ja Sitran yhteishanke, jonka avulla kiertotaloudesta halutaan tehdä Lumo-kotien asukkaille entistä helpompaa ja tutumpaa. Hankkeessa etsitään yhdessä asukkaiden kanssa käytännön tapoja edistää kiertotaloutta arjessa. – Lumo-kotien asukkaat ovat kiinnostuneita edistämään kiertotaloutta, ja moni tekeekin jo niin. Asukkaiden parhaat käytännöt halutaan jakaa muidenkin käyttöön. Jakamalla vaikutukset kertautuvat, sanoo Kojamon ympäristö- ja energia-asiantuntija Ayla Dinçay. Ensimmäinen askel on ajatella omaa arkeaan uudesta näkövinkkelistä. Jokainen voi tehdä jotakin, vaikka lisäämällä tavaroiden

lainaamista ja uusiokäyttöä. Lumo-kotien asukkaille lähetettiin toukokuussa uutiskirje, jossa kysyttiin halukkuutta osallistua hankkeeseen. Nyt mukaan valituissa taloissa kokeillaan keinoja kiertotalouden edistämiseksi ja mietitään, mitkä asiat olisivat monistettavissa eteenpäin. Kiertotalouden edistämisessä myös ammattitaitoisella kiinteistönhoidolla on tärkeä osuutensa. Rakennuksista ja asunnoista pidetään hyvää huolta, mikä auttaa pitämään kiinteistöt kunnossa ja energiatehokkaina. Lisäksi sisustusmateriaalien ja taloteknisten laitteiden käyttöikä pitenee, eikä niitä tarvitse uusia ennen­ aikaisesti.

ko dikas

2/2018

VIIME LEHDEN KIINNOSTAVIN ja paras juttu oli Helposti Lumo-kodista toiseen. Siitä sai hyviä käytännön vinkkejä, kun itse etsii isompaa asuntoa tulevaisuudessa. – Sini

Lue lisää lumo.fi/kiertotalo

32 000 6

Kiertotalous tulee kotiin oli hyvä juttu. Kierrätyksestä kertovia juttuja saisi olla enemmänkin. Ympäristöasiat ovat tärkeitä ja jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. -Iina-

Lumo-kodin asukkaat voivat halutessaan käyttää yhteiskäyttöautoa, mikä on kiertotaloutta parhaimmillaan – kaikkea ei tarvitse omistaa itse. Lue lisää: lumo.fi/yhteiskayttoauto

IHASTUTTIKO TAI VIHASTUTTIKO LEHTI? KERRO! LUMO.FI/ LUKIJAPALAUTE

LU M O T U K E E // TE K STI Paula RIstimäki  & K U VA Anni Koponen

Rockettes on unelmatiimi NONA VIHMA ON yksi Helsingin Rockettesin voimahahmoista ja joukkueen kapteeni. Kauniin, näyttävän lajin takaa löytyy huippu-urheilijoiden tiimi. Lumo tukee Rockettesia sen matkalla kohti uusia voittoja ja saavutuksia. Vihma kiinnostui luistelusta jo pienenä. 10-vuotiaana hän kokeili muodostelmaluistelua. – Joukkue, vauhti ja näyttävyys vetivät heti puoleensa. Hain Helsingin taitoluisteluklubin joukkueeseen ja sieltä tie vei Rockettesiin. – Tämä joukkue oli unelmani jo pikkutyttönä. Rockettes on aina edustanut minulle äärimmäisen ammattimaista, taidokasta, monipuolista ja vahvaa luistelua, innovatiivisia ohjelmia sekä tyylikkyyttä ja naisellisuutta. En voisi kuvitella edustavani mitään muuta joukkuetta. Vihma on luistellut Rockettesissa vuodesta 2014. Upeita kisoja ja tähtihetkiä on takana valtavasti. – Olin mukana voittamassa MMhopeaa Budapestissä vuonna 2016. Se oli tiukka kilpailu, tunteet olivat pinnassa. Sitä fiilistä en osaa verrata mihinkään muuhun. Vihmaa kiehtoo muodostelmaluistelussa urheilun ja taiteen yhdistelmä. Joukkuekin on tärkeä. – Kaikki on parempaa porukalla. Välillä pysähdyn katsomaan ympä-

rilleni ja mietin, että wau! Kuinka siistiä, että saan tehdä töitä tällaisten ihmisten kanssa. Yhteiselo joukkueen jäsenten välillä on tiivistä. Rockettes treenaa viitenä päivänä viikossa, yhteensä noin 23 tuntia, aina yhdessä. Jäällä treenataan tekniikkaa ja ohjelmia, oheisharjoitteluun kuuluu lisäksi tanssia, balettia, fysiikkaharjoittelua ja kehonhuoltoa. – Yhteishenki on todella hyvä. On erityisen tärkeää, että jokainen saa ja uskaltaa olla oma itsensä, sillä vietämme paljon aikaa yhdessä. Muodostelmaluistelu on monipuolinen urheilulaji. Kaunis ja keveän oloinen lopputulos vaatii jokaiselta luistelijalta niin lihasvoimaa ja kestävyyttä kuin ketteryyttä ja notkeuttakin. Lisäksi on oltava rytmitajua ja pystyttävä tulkitsemaan musiikkia. Omana vahvuutenaan Vihma pitää asennetta. – Olen rohkea, haluan oppia ja olla parempi kuin aiemmin. Seuraava suuri tavoite on ensi huhtikuussa muodostelmaluistelun MM-kisat Helsingissä. – Ennen sitä on kuitenkin lunastettava MM-kisapaikka ja saatava alle monta hyvää suoristusta kotimaisissa ja kansainvälisissä kisoissa.

LUMO-SPONSOROINTIOHJELMALLA tuetaan nuoria lahjakkuuksia heidän matkallaan kohti menestystä. Mukana on urheilijoita, joilla on lahjoja ja asennetta nousta maailman huipulle. Vuoden 2018 Lumo-joukkuesponsorointi­yhteistyöhön valikoitui Helsingin Taitoluisteluklubi ry:n kolme SM-sarjan muodostelmaluistelu­joukkuetta: Helsinki Rockettes, Team Fintastic ja Finettes sekä viisi Akatemia-ryhmää.

” ”

Välillä pysähdyn katsomaan ympärilleni ja mietin, että wau! Kuinka siistiä, että saan tehdä töitä tällaisten ihmisten kanssa.

Kuka

Nona Vihma, Rockettesin kapteeni

Asuu

Helsingissä äitinsä ja koiransa kanssa

Tärkeintä kotona Oma tila ja hyvä tunnelma

7

KUVA LUMO

3x

kirja

AIVOVOIMAA Parasta herkkua aivoille on pistää tossua toisen eteen, sanoo kirjan kirjoittanut ylilääkäri ja konsultoiva psykiatri Anders Hansen. Jos haluat lisätä stressinsietokykyäsi ja älyäsi, ala liikkua!

ANNA HETKI ITSELLESI Viiden minuutin tietoisuustehtäviä, joiden avulla kirja rohkaisee tarkastelemaan omaa elämääsi ja tavoitteitasi tietoisesti ja ne hyväksyen.

8

ko dikas

2/2018

LUMO-KOTIEN ASUKKAILLE tehdystä asiakastyytyväisyyskyselystä selvisi, että monet asukkaat toivovat asumiseen liittyvän viestinnän kehittämistä. Yhtenä vastauksena tähän ovat rappujen ilmoitustaulut, joiden ilmettä ja sisältöä ollaan parasta aikaa uusimassa. Uusissa ilmoitustauluille ilmestyvissä tiedotteissa on otettu huomioon helppolukuisuus ja silmäiltävyys. Ne on tehty myös kahdella kielellä, suomeksi ja englanniksi. Yhteystiedot ovat yksi asia, joka nostetaan selkeästi esiin: minne otetaan yhteyttä erilaisissa asumisen liittyvissä asioissa. Ilmoitustauluilta löytyvät myös talon järjestyssäännöt. Asukkaiden keskuudessa eniten keskustelua herättäneet aiheet; tupakointi, eläimet sekä kierrätys ja jätehuolto on vielä nostettu erikseen esiin.

KUVA OLLI URPELA

Lumo tarjosi kesän viihtyisimmät olohuoneet Sideways-, Tuska- ja Flowfestareilla. Festarikävijät saivat upeita kukkakoristeita hiuksiinsa ja rohkeimmat kukittivat jopa partansa. Kovat esiintyjät ja mahtava meno – oli ilo olla paikalla! #lumofest

PALAUDU JA VAHVISTU Ehditkö palautua arjen kiireistä? Kaisa Jaakkolan kirja opettaa palautumisen taitoja, jotka vähentävät väsymystä ja vahvistavat jaksamista arjessa.

Parempaa viestintää

Treenaamaan! LUMO PIHAKOUTSI palvelee jo 65 Lumo-talossa Helsingissä. Treenit ovat maksuttomia, ja vetäjä on liikunnan ammattilainen. Pihakoutsin treeneihin voi osallistua oman talon nurkilta tai halutessaan hieman kauempaakin. Liikuntamuodot vaihtelevat vuodenajan, sään, lähimaaston ja käytettävissä olevien tilojen sekä tietysti treeniporukan toiveiden mukaan. Treeneissä voi olla kehonhuoltoa, HIITtreeniä, sauvakävelylenkkejä,

juoksukoulua, pihajumppaa, kahvakuulaharjoittelua ja uusimpana vaihtoehtona pilatesta. Lumo Pihakoutsien treeneihin osallistuminen on helppoa. Liity mukaan Facebookin Pihakoutsi Lumo-asukkaille -ryhmään, josta näet treenikalenterin ja treenikaverit. Voit viestitellä Pihakoutsisi kanssa myös Whatsappin kautta. Lue lisää lumo.fi/pihakoutsi

J UST N Y T // TE K STI Paula Ristimäki  & K U VA Roope Permanto

5 x trendivärit kotiin

1 2 3

VAATEMUOTI. Muoti on aina sisustus- ja design-maailmoja edellä. Kannattaa katsella, mitä muotilehdet ja vaatekaupat nyt tarjoavat, poimia sieltä mieleiset sävyt ja soveltaa niitä kodin sisustukseen. MENNYT MAAILMA. Moni asia vuosikymmeni-

en takaa tekee aika ajoin paluun. Tämä pätee myös väreihin. Käännä katse taaksepäin, katso mitä sävyjä vanhempien ja isovanhempien sukupolvi on suosinut ja löydä sieltä myös omat suosikkisi. SOME. Inspiraatiota värien valintaan löytyy myös sosiaalisesta mediasta. Tällä hetkellä näyttäisi, että sisustustrendin aallonharjalla pitkään keinuneet harmaa ja valkoinen ovat menettämässä otettaan ja aiempaa rohkeammat sävyt ovat astumassa esiin. Some on myös auttanut eteläeurooppalaisten ja välimerellisten värien rantautumista Pohjois-Eurooppaan.

4 5

MATKAT. Ime vaikutteita matkakohteesi väreistä: luonnon sävyistä, taiteesta, ihmisten pukeutumisesta ja tuo niistä kotiisi ne sävyt, joista saat rauhaa ja hyvää mieltä. PIENET KOKEILUT. Kun kotia piristetään väreillä, ei aina tarvitse maalata isoja pintoja tai kaikkea kerralla. Aloita pienesti: maalaa vaikka yksi seinä tai yksi ovi. Jo tämä riittää usein piristämään sisustusta.

Tänä syksynä värivalinnoissa saa olla ripaus röyhkeyttä. Nyt käytetään paljon maanläheisiä, murrettuja sävyjä, mutta niissäkin on eroja. Kokeile vahvasti vaaleaa tai hyvin tummaa murrettua vihreää, tai sitten murrettua sinipunaista. Nämä sävyt toimivat myös kauniisti yhdessä harmaan kanssa. +

Vinkit antoi tanskalainen trendianalyytikko Nina Bruun, joka tekee yhteistyötä Suomessa mm. Tikkurilan kanssa.

HYÖDYNNÄ LUMO-KOTIEN ASUKKAIDEN MAKSUTON MAALIETU! LUMO.FI/ MAALIETU

9

U U D E N KO D I N LU M O // TE K STI Päivi Maaniitty & K U VAT Heli Blåfield

ASUKAS Christel Silvonen KOTI 48-neliöinen kaksio Kauniaisten Kavallintiellä ERITYISTÄ Kotitaloon tuli peruskorjaus, ja Christel joutui evakkoon. Paluu takaisin uusittuun taloon vastasi odotuksia ja enemmänkin.

10

ko dikas

2/2018

PALUU KOTIIN

Kauniaisten Kavallintielle kotiutunut Christel Silvonen joutui jättämään Lumo-kotinsa hetkeksi peruskorjauksen takia. Se kannatti. – Oli upeata tulla takaisin tuttuun osoitteeseen, kun kaikki oli uutta ja hienoa.

11

Peruskorjauksen yhteydessä uusittiin myös kaikki kodinkoneet ja keittiön kaapit.

12

ko dikas

2/2018

Christel Silvosen lempipaikkoja nykyisessä kodissa on parveke, jonka näkymät yltävät metsänreunan puiden yli taivaanrantaan. Muutenkin peruskorjattu koti miellyttää: kaikki on hohtavaa, avaraa ja uutta katosta lattiaan ja keittiöstä kylpyhuoneeseen.

KUN CHRISTEL SILVONEN istuu kotonaan sohvalle, hän näkee olohuoneen ikkunasta parvekekaiteen yli metsänreunan puiden latvat ja niiden yläpuolella olevan taivaan. Hän odotti, että kesällä ukkostaisi kunnolla, koska tältä parvekkeelta katsottuna se olisi voinut olla katsomisen arvoinen näytelmä. Parvekkeelta näkee myös alas ensimmäisen kerroksen pihoille. Alakerran asunnoista yksi on Silvosen entinen koti, johon hän muutti vuonna 2013. – Asuin aikaisemmin viereisessä rapussa. Kun talo meni peruskorjaukseen, muutin vuodeksi radan toiselle puolelle, ja sitten takaisin tähän, Silvonen kertoo 48-neliöisessä kaksiossaan.

Uutta sisällä ja ulkona

Kauniaisten Kavallintiellä, kirkon vieressä sijaitseva kolmikerroksinen vaalea Lumo-talo on valmistunut vuonna 1973. Se henkii 70-lukulaista, kodikasta tunnelmaa vielä viime vuonna valmistuneen peruskorjauksen jälkeenkin. Vanhaa on säilytetty sopivasti, mutta ei liikaa. Esimerkiksi kaikki talon ovet ovat alkuperäisiä. Peruskorjatun talon ilme on raikastunut niin sisältä kuin ulkoa. Seinät on maalattu, ikkunat ja lattiat uusittu, kylpyhuoneet kaakeloitu, parvekekaiteet vaihdettu ja parvekkeet lasitettu. Kaikki kodinkoneet ovat uusia, samoin keittiön kaapit.

Myös piha-alueen istutukset on suunniteltu uudelleen, ja vanha nurmikko pensaineen on vaihtunut alakerran pihoilla koristekiviin ja tuijariveihin.

Odotettu remontti

Peruskorjaus ei tullut Kavallintien Lumo-kotien asukkaille yllätyksenä. Silvonen muistaa, että jo hänen muuttaessaan taloon vuonna 2013 puhuttiin, että remontti tulee jossain vaiheessa. – Syksyllä 2015 ilmoitettiin, että remontti lähestyy. Talo oli vanha ja siinä oli puutteita, joten korjauksen tarve oli ymmärrettävä. Peruskorjaus alkoi vuonna 2016 kesällä ja kesti noin puolitoista vuotta. Silvonen muutti takaisin taloon joulukuun alussa 2017. – Oli upeata tulla takaisin, kun kaikki oli uutta ja hienoa. Nykyinen koti on entistä asuntoani pienempi, mutta avarampi. Myös uudet vaaleat pinnat lisäävät tilan tuntua, hän arvioi. Talon yleiset tilat ovat muuttuneet peruskorjauksessa siinä missä asunnotkin. Eri raput yhdistävän kellarikäytävän tiiliseinät on maalattu valkoisiksi ja ilma on raikastunut ilmastoinnin myötä. Varastokopit, pesutupa ja saunatilat on uusittu ja talon ylellisyys, uima-allastila, on entistä hohtavampi. Vaikka ovet ovat vanhat 1970-lukuiset, niiden lukot on poistettu, sillä talosta on tehty kokonaisuudessaan avaimeton. Mekaaniset

13

Vanha nurmikko pensaineen on vaihtunut alakerran pihoilla koristekiviin ja tuijariveihin (yllä). Myös saunatilat on uusittu ja talon ylellisyys, uima-allastila, on entistä hohtavampi.

lukot on korvattu sähköisillä, joista pääsee sisään vain, jos asukkaalla on oikeus kulkea ovesta. Kavallintien talo onkin yksi Suomen ensimmäisistä avaimettomista asuinkerrostaloista. – Esimerkiksi saunan ovesta ei pääse sisään, jos samaan aikaan on jonkun toisen saunavuoro, kertoo Silvonen.

Paluumuuttajilla etuoikeus

Kun Lumo-taloihin tulee peruskorjaus, talon asukkaita autetaan etsimään uusi koti remontin ajaksi. He ovat myös etuoikeutettuja muuttamaan takaisin peruskorjattuun taloon. Silvonen päätyi paluumuuttajaksi käytyään katsomassa uusittuja Kavallintien Lumo-koteja. – En tiedä mitä tulee tapahtumaan, kun jään vuoden päästä eläkkeelle, joten en ollut varma muutostani. En halunnut kuitenkaan menettää mahdollisuuttani tulla takaisin tähän taloon. Olen kotoisin Kauniaisista ja äitini asuu tässä lähellä, siksi Kauniaisissa asuminen on minulle tärkeää. Myös muut tutut takaisinmuuttajat houkuttelivat palaamaan, hän kertoo.

14

ko dikas

2/2018

Eri raput yhdistävän kellarikäytävän tiiliseinät on maalattu valkoisiksi ja ilma on raikastunut ilmastoinnin myötä. Valkoista löytyy myös porraskäytävistä.

Silvonen valitsi itselleen parvekkeelliseen toisen kerroksen kaksioon, ja on siihen silminnähden tyytyväinen. – Olin remonttia paossa yksiössä, ja nyt tuntuu kivalta, kun on makuuhuone erikseen. Täällä on myös hyvin rauhallista. Ulkoa ei kuulu kuin kirkonkellojen ääni, mistä tulee sellainen fiilis kuin olisi ulkomailla. Se luo kodikkuutta, hän sanoo. Omassa asunnossaan Silvonen on erityisen ihastunut tilavaan kylpyhuoneeseen, johon mahtuu hyvin pyykinpesukone, ja isoon vaatehuoneeseen, jossa on pitkä vaatetanko ja paljon hyllytilaa. – Olen vähän sellainen keräilijäluonne. Tykkään laittaa tavaroita esille ja vaihdella niitä ajoittain. Silvonen on mukana myös Kavallintien Lumo-tiimissä eli entisessä talotoimikunnassa, johon on tullut paljon uusia jäseniä remontin jälkeen. – Kovin paljon emme ole vielä ehtineet tehdä. Kesällä istutettiin kukkia ja talon uima-altaan viereen toimme tuoleja. Kellarin tyhjiin huoneisiin olemme suunnitelleet askartelutilaa.

TE K STI Paula Ristimäki & K U VA Heli Blåfield

Turvallista asumista Kuka kaipaa avaimia, jos ovi aukeaa ilmankin? Syynä sähköisten avainten lisääntymiseen on aiempaa parempi asumisturvallisuus.

KAUNIAISTEN KAVALLINTIE 1:n peruskorjattu Lumo-talo on yksi Suomen ensimmäisistä avaimettomista asuinkerrostaloista. Talossa otettiin remontin yhteydessä käyttöön sähköinen, pilvipohjainen ja langaton kulunhallintajärjestelmä. Muutamissa Lumo-taloissa on jo aiemmin kokeiltu sähköisiä lukkoja yhteisten tilojen ovissa. Hyvät kokemukset kannustivat uusimaan Kavallintien lukituksen kokonaan sähköiseksi. – Sähköinen lukitus lisää merkittävästi talon turvallisuutta, sanoo pääkaupunkiseudun Lumo-kotikeskuksen uudiskohdevastaava Kristian Björksten. Hän ottaa esimerkiksi tilanteen, jossa avain katoaa. – Kun tavallinen mekaaninen avain katoaa, asunnon oven lukko joudutaan sarjoittamaan uudelleen, mikä maksaa aika lailla. Lisäksi kadonneella avaimella pääsee yleensä yhä talon porraskäytävään tai yleisiin tiloihin. Jos sen sijaan sähköinen avain katoaa, se voidaan ohjelmoinnilla tehdä täysin käyttökelvottomaksi. Kavallintien talon ovet aukeavat tällä hetkellä pienellä avainlätkällä, niin sanotulla tagilla, jota vilautetaan lukijalle. Mekaanisia avaimia ei tarvita lainkaan. Tagiin on ohjelmoitu tieto lukoista ja asukkaiden kulkuoikeuksista. Entä miten sähköinen avain toimii sähkökatkosten aikaan? – Käytössä on varajärjestelmä, joten sähkökatkokset eivät vaikuta. Sisään kyllä pääsee. Björksten uskoo, että seuraava kehitysaskel on puhelimeen asennettava avain-appi, jolloin ovi aukeaa kännykkää käyttämällä. – Kännykkäsovellus lähettää lukolle tiedon, että ovi pitäisi nyt avata, ja hetken kuluttua ovi aukeaa. Puhelimella oven voisi avata kauempaakin. – Jos koululaisen puhelin ja sitä myöten avain on jäänyt kotiin, riittää soitto kaverin puhelimella vanhemmille. Nämä avaavat oven sieltä missä ovat. Samalla tavalla voi asuntoon päästää sisään vaikka koiranulkoiluttajan.

15

TA LOJ E N TA R I N AT // TE K STI Matti Remes  & K U VAT Unrealer / Lumo

KOJAMON HANKKIMAT METROPOLIA-KIINTEISTÖT • Abrahaminkatu 1–5 (Teknillisen korkeakoulun entinen päärakennus) ja Bulevardi 31 / Lönnrotinkatu 34 (piharakennukset Uusi Kemia ja Vanha Kemia) • Albertinkatu 40–42 (sähkölaboratorio) ja Eerikinkatu 34–38 (konelaboratorio) • Onnentie 18 (entinen Käpylän yhteiskoulu) • Sofianlehdonkatu 5 (Kätilöopiston sairaanhoito-oppilaitos, C-siipi) • Tukholmankatu 10 (entinen sairaanhoitajataropisto) • Agricolankatu 1–3 (entinen teollisuuskoulu)

16

ko dikas

2/2018

Osa Metropolia-kiinteistöihin kuuluvista rakennuksista on historiallisesti arvokkaita ja kaupunkilaisille tuttuja maamerkkejä. Yllä ja oikealla entisen Teknillisen korkeakoulun upeita sisätiloja. Vasemmalla ylhäällä entinen konelaboratorio ja sen alla entinen teollisuuskoulu. Vasemmalla entinen sähkölaboratorio.

Helsingissä vapautuu useita upeita kiinteistöjä uuteen käyttöön, kun Metropolia Ammattikorkeakoulu muuttaa uusiin tiloihin. Kojamon haltuunsa hankkimiin tiloihin rakennetaan pääosin uusia uniikkeja Lumo-koteja.

UUTTA JA UNIIKKIA

T

eknillisen korkeakoulun entinen päärakennus vangitsee katseet Hietalahdentorin laidalla Helsingissä. Rakennus on vaikuttava myös sisältä. Avara ala-aula, jykevä kiviportaikko ja holvikaarikäytävät henkivät historiaa. Arvorakennuksessa toiminut Metropolia Ammattikorkeakoulu muuttaa uusiin tiloihin. Abrahaminkatu 1:n kiinteistö siirtyi syksyllä 2017 Kojamon omistukseen yhdessä kahdentoista muun Helsingin kaupungin myymän kiinteistön kanssa.

– Tavoitteemme on muuttaa Metropolian kiinteistöt asumiseen sopiviksi Lumo-kodeiksi. Toki muitakin vaihtoehtoja tutkitaan, kuten päärakennuksen käyttöä luksushotellina. Kojamon hankejohtaja Heikki Hirvonen sanoo.

Arkkitehdeilla haasteita

Helsingin keskustassa ja sen lähiympäristössä sijaitsevissa Metropolia-kiinteistöissä on upeita mahdollisuuksia ainutlaatuisiin asuntoratkaisuihin ja kaupunkiasumisen kehittämiseen. Joukossa on vanhoja arvokiinteistöjä, joiden remontointi uuteen käyttöön on haastavaa.

Hyvänä esimerkkinä ovat Teknillisen korkeakoulun vanha päärakennus ja sen välipohjat, jotka on tehty puusta. Rautabetonia alettiin käyttää rakentamisessa vasta 1800-luvun lopulla. Myös paloturvallisuutta ja poistumisteitä koskevat määräykset ovat tiukentuneet ja esteettömyyskin on haaste: ramppien tai tilavien hissien sijoittaminen vanhaan taloon vaatii osaavaa suunnittelua. – Toisaalta vanhaa arkkitehtuuria on kunnioitettava, vaikka tilojen käyttötarkoitus muuttuu, Hirvonen pohtii. Oman haasteensa tuovat keskusta-alueen ahtaat tontit. Esimerkiksi Metropolian Hietalahden kiinteistöjen pihoilla ei ole riittävästi nykyvaatimusten edellyttämiä huolto- tai pysäköintitiloja. – Tutkimme erilaisia vaihtoehtoja pysäköinnin ja huollon ratkaisemiseksi.

Tuleeko Hietalahteen hotelli?

TALOT Metropolia-kiinteistöt, 6 kohdetta, 13 kiinteistöä Helsingissä LIPPULAIVA 140-vuotias Teknillisen korkeakoulun entinen päärakennus Hietalahden torilla ERITYISTÄ Suuri osa kiinteistöistä muutetaan asumiskäyttöön.

Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen käyttötarkoitus on vielä avoin. Vahvin vaihtoehto tällä hetkellä on kiinteistön muuttaminen luksushotelliksi. – Toivomme, että maailman huippuluokan hotellibrändit innostuvat tsaarin ajan henkeä huokuvasta rakennuksesta. Uusi viiden tähden hotelli olisi erinomainen lisä koko Helsingin vetovoimaisuudelle, Hirvonen arvioi. Myöskään niin sanottujen Hietalahden vanhojen koulukorttelien tulevaisuus ei ole vielä täysin lukkoon lyöty. Hirvosen mukaan yhtenä vaihtoehtona on niin sanottu hybridikortteli, johon tulee vuokra-asuntojen ohella liike- ja työtiloja. – Siellä jokainen vanha rakennus on uniikki, mikä tarkoittaa, että myös tulevat Lumo-kodit olisivat erilaisia ja ainutkertaisia.

17

F I KSU KU LU T TA JA // TE K STI Matti Koskinen  & K U VAT Mikko Saarainen / Napa Agency

Pistä muovi kiertoon! Muovin uusiokäyttö säästää raaka-aineita ja ilmastoa. Kun kerää ja lajittelee kotitalouden muovijätteen talteen, tulee tehneeksi ison palveluksen ympäristölle: parhaimmillaan muovi voidaan käyttää uudelleen jopa 10 kertaa.

M

uovi on edullinen, kevyt ja kestävä materiaali. Niin kestävä, että muovipullon hajoaminen luonnossa vie yli 400 vuotta ja muovikassinkin kymmeniä vuosia. Siksi luontoon päätyvä muoviroska on noussut yhdeksi kuumimmista ympäristöongelmista. Suuri huoli kohdistuu etenkin meriin ja vesistöihin, joihin päätyy arvioiden mukaan jopa kymmenen prosenttia maailmassa tuotetusta muovista. Paras tapa estää muoviroskan pääsy luontoon on toimittaa se asianmukaisesti jäteastiaan. Suomessa sekajätteeseen heitetty muovi päätyy polttolaitokseen, jossa siitä tehdään energiaa. Parempi ja hyvää vauhtia yleistyvä keino on kuitenkin kerätä muovi talteen ja kierrättää se uusien muovituotteiden raakaaineeksi. >

18

ko dikas

2/2018

19

Muovin keräystä toivottu

Vastuu ympäristöstä ja huoli vesistöistä on saanut suomalaiset heräämään muovin kierrätyksen tarpeellisuuteen. Myös Lumo-talojen asukkailta on tullut vahva toive muovipak­ kausten keräysastioiden saamisesta omaan jätekatokseen. Muovipakkausten kierrätys on jatkuvasti eri kanavissa esiin nouseva teema. Asukkaat haluavat sitä kovasti, ja siihen yritetään vastata, sanoo Kojamon ympäristö- ja energia-asiantuntija Ayla Dinçay. – Muovipakkausten kierrätysmahdollisuus pyritäänkin tuomaan kaikkiin Lumo-koteihin koko maassa mahdollisimman pian, noin vuoden sisällä. Uudistus liittyy Kiertotalo-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää entistä kestävämpää asumista. Työ ei tapahdu hetkessä, vaan pienin askelin ja parhaita käytäntöjä monistaen ja jalostaen. Muovin keräys on yksi askel oikeaan suuntaan. – Jossain vaiheessa määräykset muuttuvat, ja muovipakkausten lajittelua aletaan edellyt-

Yksi kilo kierrätysmuovia säästää puolitoista kiloa hiilidioksidipäästöjä.

20

ko dikas

2/2018

tää kiinteistöiltä, mutta me haluamme olla siinä eturintamassa, Dinçay toteaa painokkaasti. Joissain Lumo-taloissa muovin keräystä voivat kuitenkin rajoittaa paikallisten jätehuolto­yhtiöiden omat toimintatavat ja palvelut sekä kiinteistöjen tilat. – Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla HSY ei ole tarjonnut muovipakkausten keräystä syväkeräyssäiliöihin, joten sellaisiin kohteisiin niitä ei ole myöskään voitu tuoda. Joissain vanhoissa kiinteistöissä puolestaan ei jätekatoksessa välttämättä ole tilaa muovin keräykselle. Näitä haasteita käymme läpi tulevan vuoden aikana, Dinçay sanoo.

Alle viidennes kuluttajien muovipakkauksista kiertoon

Yritysten pakkausmuovin kierrätysaste on Suomessa noin 40 prosenttia, mutta vasta noin 16 prosenttia muovisista kuluttajapakkauksista päätyy kierrätykseen. Muovipakkausten kierrätyksellä on kuitenkin polttamiseen verrattuna kiistattomia hyötyjä ympäristön kannalta.

– Kun materiaali saadaan kiertämään, ei tarvita niin paljon neitseellistä materiaalia. Yksi kilo kierrätysmuovia säästää puolitoista kiloa hiilidioksidipäästöjä, sanoo Fortumin muovituotteiden myyntipäällikkö Kirsi Rantala. Fortumin vuonna 2016 käynnistynyt muovin käsittelylaitos Riihimäellä lajitteli ja jalosti viime vuonna noin 6 000 tonnia muovijätettä. Se on tällä hetkellä ainoa paikka Suomessa, jossa muovinen kuluttajapakkaus saa uuden elämän. Rantalan mukaan laitos pystyy hyvin vastaamaan Suomen lähitulevaisuuden tarpeisiin, tärkeintä on nyt laajentaa keräystoimintaa ja saada ihmiset lajittelemaan entistä huolellisemmin.

Erilaiset muovit erilleen

Muovin kierrätysastiaan kuuluvat kaikki puhtaat muoviset pakkaukset leipäpusseista voirasioihin ja pesuainepulloihin. Ainoa poikkeus on PVC-muovi, jonka tunnistaa merkinnästä 3 tai 03.

Näin lajittelet muovipakkaukset • Muovipakkausten keräysastiaan kuuluvat kotitalouden tyhjät, puhtaat ja kuivat muovipakkaukset kuten jugurttipurkit ja leikkelerasiat, pesuainepullot ja -tuubit sekä muovipullot, -kassit ja -kääreet. • Likaiset pakkaukset kannattaa huuhdella, mutta niitä ei tarvitse pestä. • Irrota eri muovilaadut toisistaan ennen jäteastiaan laittoa. Esimerkiksi pulloista korkit, purkeista kannet ja einespakkauksista kansikalvot. • Älä tunge eri pakkauksia sisäkkäin. • Muovipakkausten keräysastiaan sopimattomat muoviroskat kuuluvat sekajätteeseen. Näitä ovat esimerkiksi kaikki muovitavarat, kuten lelut, tiskiharjat, astiat sekä PVC-valmisteet.

” ”

Kysyntä on räjähtänyt käsiin. Kierrätysmuovia halutaan joka paikkaan, missä sitä vain voidaan käyttää.

– Kierrätettäviä elintarvikepakkauksia ei tarvitse pestä, nopea huuhtelu riittää, Rantala sanoo. Kun muovipakkaukset saapuvat Riihimäen laitokselle, muovit erotellaan toisistaan infrapunatunnistimilla. Tunnistimet poimivat lajitellusta muovista eri muovilaadut kuten polypropeenin ja polyeteenin. Jatkossa ne käsitellään erikseen uusiokäyttöä varten. Parhaan lajittelutuloksen saamiseksi eri muovilaadut on syytä irrottaa toisistaan jo kotona, esimerkiksi korkit muovipulloista. Samasta syystä eri muovilaatuja ei saisi sulloa sisäkkäin: ketsuppipulloon tungetut leipäpussit päätyvät linjalla väärään paikkaan. Lajittelun jälkeen eri muovilaadut syötetään toiselle tuotantolinjalle, jossa niistä puhdistetaan ja pestään mahdolliset metallijäämät, biomassat ja muut asiaankuulumattomat ainekset. – Esimerkiksi puhdistusaineita sisältävien pullojen huuhtelu olisi tämän vuoksi toivottavaa: meillä on muuten pieni vaahtoamisongelma jalostamolla, Rantala naurahtaa. Prosessin lopussa lajiteltu, puhdas muovi sulatetaan ja siitä tehdään pellettejä tai pieniä rakeita, jotka käytetään uusien muovituottei-

den raaka-aineeksi. Tunnetuimpia suomalaisia kierrätysmuovituotteita ovat esimerkiksi Amerplastin valmistamat kauppojen muovikassit ja Orthexin muoviset kukkaruukut.

Uusiomuovituotteilla iso kysyntä

Uusiomuovin suosio on vahvassa kasvussa, ja menekkiä kierrätysmateriaalille olisi enemmän kuin Riihimäen laitokselta saadaan ulos. – Kysyntä on räjähtänyt käsiin. Kierrätysmuovia halutaan joka paikkaan, missä sitä vain voidaan käyttää. Monet valmistajat käyttävät kierrätysmuovia ilman suurempaa mainostamista, mutta nyt sitä on alettu tuomaan enemmän myös julkisuuteen. Muovia voidaan käyttää uudelleen ainakin 5–10 kertaa, ennen kuin sen laatu alkaa heikentyä. Kertaalleen kierrätettyä muovia voi huoletta heittää keräysastiaan, sillä sen pitoisuudet jäävät niin pieniksi, ettei lopputuloksena saatavan kierrätysmuovin laatu siitä kärsi. Nekin muovit, jotka eivät sovi kierrätettäväksi, otetaan Riihimäellä talteen. – Niistä tehdään polttamalla energiaa laitoksen omaan käyttöön, Rantala sanoo. Mereen tai luontoon ne eivät missään nimessä päädy.

21

PA LV E LU KS E SSAS I // TE K STI Paula Ristimäki  & K U VAT Ville Rinne Haluatko kehittää asumisen palveluita? Ilmoittaudu sähköpostitse viestinta@kojamo.fi ja laita viestin otsikoksi ”Mukana kehityksessä”. Kerro, missä asut ja miksi haluat mukaan kehitystyöhön.

Mukana kehityksessä

Lumo-kotien asumisen palveluja kehitetään tiiviisti yhdessä asukkaiden ja yhteistyö­ kumppaneiden kanssa. KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ Joonas Kosonen myhäilee tyytyväisenä kertoessaan Lumo-kotien asumisen palveluiden kehittämisestä. Syynä tyytyväisyyteen on uusien palvelukokeilujen nopea käynnistyminen. – Kutsuimme toukokuussa kymmenkunta pääkaupunkiseudun asukasaktiivia workshoppiin, jossa kumppanimme Lassila & Tikanoja esitteli erilaisia ideoita uusiksi asumisen palveluiksi, Kosonen kertoo. Asukkaiden panos pilottien käynnistymiseen oli merkittävä. – Workshopissa mietittiin tosissaan, mistä palveluista asukkaille olisi eniten iloa ja hyötyä. Esitettyjä ideoita kommentoitiin ja jatkokehiteltiin yhdessä. Workshopin jälkeen pistimme vielä osallistujil-

22 ko dikas 2/2018

le kyselyn, jonka avulla täsmennettiin, millaisia palveluja eri alueilla eniten kaivattiin. Workshop onnistui loistavasti, ja ensimmäisiä siellä kehiteltyjä palveluita päästiin kokeilemaan jo syyskuussa. Silloin starttasivat Avainkuriiri- ja Helpponoutopilotit. Asennuspalvelu-pilotti käynnistyy joulukuussa. Tuleeko näistä joskus kaikkien Lumo-kotien palveluita? Se selviää­pitkälti pilottihankkeiden saamasta vastaanotosta. – Kaikki muuttuu nykyään vauhdilla, myös ne tarpeet, joita asukkailla milloinkin on. Sen takia palveluiden kehittämisen täytyy olla nopeaa ja jatkuvaa. Ja sen takia kehitystyössä tarvitaan sekä asukkaita että yhteistyökumppaneita, Kosonen summaa.

Lumo on enemmän

Näitä kolmea Lumo-kotien asukkaille tarkoitettua pilottipalvelua testataan syksyn aikana. Vuodenvaihteen jälkeen nähdään, innostuivatko asukkaat niistä. Innostuisitko sinä? 1. AVAINKURIIRI-PALVELU auttaa muutossa. Pilotissa mukana olevat pääkaupunkiseudun Lumo-kotien asukkaat voivat muuttaessaan tilata uuden kotinsa avaimet haluamamaansa paikkaan. Muuttokohteen avaimia ei tarvitse noutaa itse huoltoyhtiöstä tai Lumo-kotikeskuksesta, vaan Lassila & Tikanojan kuriiri toimittaa ne asukkaalle. Hinnaksi palvelulle määriteltiin tässä vaiheessa 38 euroa per toimitus. Tutustu tarkemmin: lumo.fi/avainkuriiri. 2. HELPPONOUTO-PALVELUN avulla Lumo-kotien asukkaat voivat päästä näppärästi eroon kotiin kertyneistä tavaroista. Lassila & Tikanojan auto ajaa pihaan, ja tavarat noudetaan kotoa suoraan autoon. Sen jälkeen ne toimitetaan kierrätykseen. Hinta määräytyy pois vietävän tavaran laadun ja koon mukaan. Kun Helpponouto-palvelun auto kurvaa pihaan, myös naapurit voivat kiikuttaa tavaroitaan sen kyytiin. Autossa kulkee mukana maksupäätelaite, ja jokainen asukas maksaa vain omien tavaroidensa viemisestä. Tutustu tarkemmin osoitteessa lumo.fi/helpponouto. 3. HELPPOASENNUS-PALVELU tulee apuun muuttopäivänä. Joulukuussa alkava pilotti on suunnattu uusiin tai peruskorjattuihin Lumo-taloihin muuttaville. Sovittuina muuttopäivinä asukkailla on mahdollisuus saada pientä maksua vastaan ammattiapua asennuksiin. Pesukoneet saa paikalleen, hyllyt ja muut huonekalut kasaan. Tutustu tarkemmin osoitteessa lumo.fi/asennuspalvelu.

TE K STI Paula Ristimäki  & K U VA Vilja Harala

Älytekniikka ohjaamaan lämmitystä PASI KUJANSUU vetää Kojamon Kiinteistöpalvelut-yksikköä, joka vastaa muun muassa Lumo-talojen talotekniikasta. Hän lupaa Lumo-kotien asukkaille yhä mukavampia asuinolosuhteita, kun lämmitystä säätelevä Lean­ heat-järjestelmä otetaan syksyllä käyttöön suurimmassa osassa Lumo-taloja. – Tekoälyä hyödyntävä Lean­ heat on ollut jo jonkin aikaa käytössä noin 60 talossa. Hyvien kokemusten innoittamana mukaan järjestelmään pääsee nyt 26 000 Lumo-kotia lisää. Järjestelmän asennustyöt tehdään syksyn aikana. Silloin osaan asunnoista asennetaan langaton lämpötila- ja kosteusanturi. Valokatkaisijan kokoinen rasia kiinnitetään seinään avoimeen paikkaan, tavallisesti olohuoneen valokatkaisijoiden yläpuolella. – Anturit keräävät huonelämpötiloista tietoa, jonka avulla älykäs järjestelmä oppii tuntemaan talon ominaispiirteet ja auttaa säätämään hyvän ja tasaisen huonelämpötilan kaikkiin koteihin. Leanheat ottaa huomioon myös sääennusteet ja muun muassa säätää lämmitystä kovemmalle paukkupakkasten lähestyessä. Järjestelmä auttaa myös havaitsemaan, jos lämpötiloissa on isoja heittoja saman talon Lumo-kotien välillä. Tavoitearvo terveelliselle ja hyvälle sisälämpötilalle on 20–23 astetta lämmityskauden aikana. – Reaaliaikainen tieto lämpötiloista auttaa meitä reagoimaan mahdollisimman nopeasti. Parhaimmillaan voimme korjata tilanteen jo ennen kuin asukas ennättää reklamoida vaikkapa kotinsa viileydestä.

Talon lämmityksen optimointi auttaa myös vähentämään turhaa energian kulutusta, mikä pienentää kiinteistöjen hiilijalanjälkeä. Kujansuu on innoissaan uuden tekniikan avaamista mahdollisuuksista kiinteistöalalla. Lean­ heat on tästä hyvä esimerkki, sillä lämpötilojen tavoin järjestelmää voidaan opettaa analysoimaan myös ilmankosteuden vaihteluita. Tämä auttaa esimerkiksi havaitsemaan puutteita asunnon ilmanvaihdossa. Talotekniikan parissa Kojamossa 14 vuotta töitä tehnyt Kujansuu muistuttaa, että automatiikka ei tee koskaan tarpeettomaksi kiinteistöalan ammattilaisia ja sujuvaa asiakaspalvelua. – Suurin haaste on kehittää toimintaamme niin, että pystymme hyödyntämään tietoa tehokkaasti. Esimerkiksi kun järjestelmä antaa hälytyksen, lähdemme korjaamaan ongelmaa mahdollisimman nopeasti ja viemme homman sujuvasti maaliin.

Kuka?

Pasi Kujansuu

Perhe

Avopuoliso ja kaksi pientä tytärtä

Asuu

Pohjois-Helsingissä

23

KU R K I ST US KOT I I N // TE K STI Päivi Maaniitty & K U VAT Vilja Harala

KOTI KATTOJEN YLLÄ 24

ko dikas

2/2018

Tilava koti Helsingin kattojen yllä on sisustettu harmonisesti, vaaleilla ja pehmeillä sävyillä. Harmaata on paljon, samoin valkoista, lasia ja peilipintaa. Alexa Dagmar vertaakin sisustusta omaan pukeutumistyyliinsä: paljon ajattomia klassikoita ja muutama moderni yksityiskohta tuomassa särmää.

Etelä-Helsingissä sijaitsevan ullakkohuoneiston näkymät salpaavat hengen. Ei ihme, että bloggari Alexa Dagmar vietti parvekkeeltaan avautuvien maisemien ääressä käytännössä koko viime kesän.

H

issi pysähtyy seitsemänteen kerrokseen kadun päässä olevassa keltaisessa kerrostalossa. Ullakkohuoneistoon hissi ei kulje, vaan sinne pitää kiivetä rappuja pitkin. Kahdeksannessa kerroksessa on vain yksi asunto, 77,5-neliöinen kolmio, eikä lainkaan seinä­ naapureita. – Tämä asunto oli meille onnenpotku. Etsimme asuntoa nopealla aikataululla ja meillä oli tarkat speksit. Parvekkeellisen kolmion etsiminen on Helsingin vuokramarkkinoilla suuri haaste, ja koti tuli vastaan kuin tilauksesta, kertoo Alexa Dagmar, joka asuu huoneistossa yhdessä miehensä Joachimin kanssa. Alexa Dagmar tunnetaan somessa vaikuttavana yrittäjänä. Hänen suositussa blogissaan, Instagram-tilillään ja YouTube-kanavallaan on jo päästy kurkistamaan uuteen asuntoon. Ihastusta seuraajissa on herättänyt erityisesti Lumo-kodin parveke, josta avautuu romanttinen näkymä lähitalojen kattojen ylle. – Olen viettänyt siellä koko kesän. Näkymä on vähän kuin pikku-New York. Auringonlaskut olivat kesällä ihanat, kun taivas oli ihan pinkki. Yhdestä kulmasta näkee merellä ohi lipuvat ruotsinlaivat, Alexa Dagmar kertoo.

Helposti verkkokaupasta

Eteläisessä Helsingissä kasvaneille Alexa Dagmarille ja Joachimille oman kodin sijainti on ollut aina selviö: se on löytynyt poikkeuksetta Kamppi–Punavuori–Ullanlinna-akselilta. Nykyiseen asuntoon samoille kulmille muutettiin, koska edellinen, 65-neliöinen, tuntui liian pieneltä. Ullakkohuoneisto löytyi Lumo-verkkokaupasta. – Sieltä voi napata asunnon helposti itselleen, eikä tarvitse taistella kymmenen muun kanssa asuntonäytöillä. Muutimme tähän kesä–heinäkuun vaihteessa. Alexa Dagmaria viehätti se, että asunto on omassa rauhassaan, eikä parvekkeelta ole suoraa näkymää toisen talon seinään. – Se ei ole itsestään selvää kantakaupungissa. Lisäksi asunto on valoisa, sopivan kokoinen ja sen pohjaratkaisu on äärimmäisen toimiva, hän kehuu.

ASUKKAAT Alex Dagmar ja hänen puolisonsa Joachim KOTI 77,5-neliöinen kolmio Etelä-Helsingissä kattojen yllä. TYYLI Paljon ajattomia klassikoita, muutama moderni yksityiskohta.

25

KU R K I ST US KOT I I N //

26

ko dikas

2/2018

Alexa Dagmarin lempipaikka on kodin iso ja valoisa parveke, jossa tämä sanoo viettäneensä lähes koko kesän. Valkoisen ja harmaan sävyjä lämmittävät messinkiset yksityiskohdat. Pehmeän sävyinen messinki on tällä hetkellä Alexa Dagmarin suosikkimetalli.

Ajatonta ja vaaleaa

Tilava kolmio on sisustettu harmonisesti, vaaleilla ja pehmeillä sävyillä. Harmaata on paljon, samoin valkoista, lasia ja peilipintaa. Sisustuksen punainen lanka on muotibloggaaja Alexa Dagmarin mukaan sama kuin hänen pukeutumistyylissään: paljon ajattomia klassikoita ja muutama moderni yksityiskohta tuomassa särmää. – Messinkiä täällä on tosi paljon. Olen ollut jo pitkään ihastunut siihen. Se on metalli, mutta sävyltään pehmeä. Ja marmori on aina ajaton materiaali. Peilipintaa näkyy olohuoneen sohvapöydässä, makuuhuoneen yöpöydissä, eteisen pukeutumispeilinä ja työhuoneen seinällä. Keittiön marmoripintainen pöytä ja olohuoneen sohva on hankittu nykyiseen kotiin. Myös parvekkeen kalusteet on ostettu sisustukseen sopiviksi. Muut kalusteet ovat kulkeneet mukana pidempään. Kiinnostus sisustamiseen on suvun perintöä, sillä Alexa Dagmarin äiti omistaa sisustusliikkeen. – Lapsuudenkodissani oli värikästä, sillä äitini sisustustyyli on vähän psykedeelinen. Ehkä juuri siksi haluan omaan kotiini harmaata ja vaaleaa, Alexa Dagmar nauraa. Makuuhuonetta Alexa Dagmar kutsuu ”turvahuoneekseen”. Siellä olevat tutut huonekalut luovat kotoisan olon. – Makuuhuoneen kalusteet ovat olleet kolmessa edellisessä asunnossamme samat. Harmonisuus ja esteettisyys ovat minun juttujani, ja pidän aika riisutusta tyylistä.

Puitteet työntekoon

Tärkeitä paikkoja kodin lähellä ovat kuntosali ja ranta, ravintoloista tärkeimmät Alexa Dagmarille ja Joachimille ovat Löyly ja BasBas. Vanhan Eiran katuja pitkin on kiva kävellä kotiin. – Saatan ottaa välillä eri reitin, jota ei ole tullut ennen käytettyä, koska pidän alueesta. Koti on ennen kaikkea rauhoittumisen paikka. – Yksiäkään bileitä emme ole vielä järjestäneet, vaikka asunto sopisikin siihen hyvin. Rakastan kuitenkin emännöidä, tehdä ruokaa

ja kutsua ystäviä kylään. Olohuoneen sohvalla on jo nukkunut muutama kaveri, Alexa Dagmar kertoo. Kun Joachim lähtee aamulla töihin, Alexa Dagmar jää kotiin. Päivä täytyy kuitenkin töistä: bloggauksesta, markkinoinnista, tarjous­ten teosta ja kampanjoiden konseptoinnista. Välillä on palavereja ja tapahtumia, joihin pääsee pyörällä. Työnteon takia Alexa Dagmarilla on kotona oma työhuone siinä missä Joachimin tietokone on mahdutettu makuuhuoneen nurkkaan. Työhuoneen sisustus on harkittu: marmoripöytä, samettituoli, vaaterekki ja lempikorkokengät lasihyllyllä rivissä. Sisustuselementteinä toimivien kirjojen päällä on rasia täynnä valkoisia ruusunkukkia. Paljon käytössä oleva hopeainen matkalaukku sopii sekin väreihin. – Tykkään pitää kodin siistinä, Alexa Dagmar toteaa.

Moderni Lumo-koti

Alexa Dagmar ja Joachim ovat asuneet jo useammassa kantakaupungin kerrostalossa. Oma ullakkoasunto on työn alla, mutta sen valmistumiseen menee vielä tovi. Lumo-kodissa kiireistä arkea on helpottanut se, että asiat ja huoltopyynnöt voi tehdä sähköisesti ja ne hoituvat viipeettä. – Asiat toimivat tosi hyvin ja järjestyvät nopeasti. Systeemi on moderni. Ikinä ei tule rapussa jotakin asiaa vastaan kahdesti, kun se on jo hoidettu. Meillä on talon alakerrassa myös Smartpost-automaatti, mutta en osaa vielä käyttää sitä, Alexa Dagmar myöntää. Kerta on myös ensimmäinen, kun he asuvat talossa, jossa kaikki asukkaat asuvat vuokralla. Se vaikuttaa asioihin ja yhteishenkeen. – Kun yksi taho omistaa koko talon, niin asiat hoituvat. Myös kaikki naapurit ovat tosi ystävällisiä, ja kaikki moikkaavat kadulla.

27

LU M O -V E R K KO K AU P PA // TE K STI Päivi Maaniitty  & K U VAT Heli Blåfield

Reissuun vuokravakuudella 28

ko dikas

2/2018

Kodin integroitua äänentoistojärjestelmää säädellään pienestä paneelista valokatkaisijan vierestä.

Kun vuokraa kodin Lumo-verkkokaupasta, ei vuokravakuutta tarvitse maksaa. Silloin voi edellisestä asunnosta vapautuvilla vuokravakuusrahoilla lähteä vaikka reissuun. Niin tekivät helsinkiläiset Károly Saittio ja Noora Pulkka. KÁROLY SAITTION JA NOORA PULKAN kaksion parvekkeelta avautuva näkymä ei ole ihan tavanomainen. Parvekelasien takana kasvaa mäntyinen metsä. Sen takaa ja sivusta aukeaa näkymä merelle sekä rantaan rantasaunalle ja uimalaiturille. Silloin tällöin merellä ohi lipuu laiva. Saittio ja Pulkka muuttivat Ramsinrannan 47-neliöiseen kaksioon Kalliosta marraskuussa 2017. – Kun on monta vuotta asunut Kallion vilskeessä, luonto ja luonnonläheisyys tekivät vaikutuksen, sanoo Pulkka. Muutto tuli ajankohtaiseksi, kun Kallion edellinen vuokra-asunto myytiin vuoden asumisen jälkeen. Uuden asunnon etsintä ja muuton ajoittaminen sujuivat helposti Lumo-verkkokaupan ansiosta, jossa eri vaihtoehtoja pystyi hyvin selailemaan. Hyvää oli sekin, ettei vuokravakuutta tarvinnut muuttaessa maksaa. Riitti, että luottotiedot olivat kunnossa. – Käytimme vanhasta asunnosta takaisin saamamme vuokravakuuden Balin matkaan. Muutimme marraskuussa uuteen kotiin ja vietimme Balilla tammikuun, Saittio ja Pulkka nauravat.

Spotify soi katonrajasta

Palmsenpolun Lumo-kodin yksi vetovoima­ tekijä on keittiön kaapiston päällä katonrajassa. Musiikkia aktiivisesti ennen itsekin soittanut Saittio tykästyi seinän sisässä olevaan integroituun äänentoistojärjestelmään. Se ratkaisi muuton juuri Palmsenpolun C-rappuun, sillä muissa rapuissa järjestelmää ei ole.

Laitteisto laitetaan päälle olohuoneen seinässä olevan levyn painikkeesta, ja se toimii bluetooth-yhteydellä matkapuhelimen kautta. Ääni tulee ulos keittiön katonrajan kahdesta vaaleasta ja huomaamattomasta kaiuttimesta. Järjestelmä on kovalla käytöllä – useimmiten asunnossa soi suomirap, reggae, hip hop tai suomirock Spotifyn kautta. – Badding ja Leevi and the Leavings ovat esimerkiksi suosikkejani, sanoo Saittio. Pulkka mainitsee kuuntelevansa kaiuttimilla myös äänikirjoja BookBeat-sovelluksen kautta, viimeksi Maria Veitolan elämäkerran.

Takapihalta kalastamaan

Saittion ja Pulkan koti vaikuttaa täyttyvän luonnolla ja omalla rauhalla. – Talvella täällä oli todella pimeää, kun kaupungin valot eivät olleet valaisemassa. Rannasta paistoi iltaisin vähän valoa sisään, Noora kertoo. Ramsinrannassa ei ole pelkoa siitä, että metsänäkymä joskus täyttyisi rakennuksista. Ikkunasta näkyvän poukaman toisella puolella on Kallahdenharjun luonnonsuojelualue. – Myös talon ympärillä oleva metsä on säilytettävää luontoaluetta, johon ei saa rakentaa, tietää Saittio. Hän pitää kalastusvälineitään talon kellarissa ja käy silloin tällöin laiturilla kalastamassa. Talviaikaan kotirannassa pääsi kävelemään meren jäällä, ja samalla näki ihmisiä pilkki­ mässä. Rantasauna on kaikkien viereisten talojen yhteinen. Sitä saa vuokrata omaan käyttöönsä pientä maksua vastaan.

Uusi koti verkkokaupasta Lumo-verkkokaupan kautta löydät vapaat, vapautumassa olevat ja pian valmistuvat Lumo-kodit eri puolilta Suomea. Osoitteessa lumo.fi/verkkokauppa voit selailla asuntoja, ja kun löydät mieleisesi, vuokrata kodin saman tien. Vuokravakuutta ei tarvita. Jos Lumo-verkkokaupasta ei heti löydy sopivaa kotia, voit tilata sähköpostiisi hakuvahdin. Kuulet ensimmäisten joukossa, kun toiveitasi vastaavia koteja tulee saataville.

29

KO D I K AS KOT I // TE K STI Piia Kalliomäki  & K U VAT Roope Permanto

KOTI 52-neliöinen kaksio Helsingin Vallilassa. TYYLI Harkittua, kierrätettyä, oman maun mukaista. ERITYISTÄ Uusi ja vanha saumattomassa sopusoinnussa.

30

ko dikas

2/2018

EKOLOGINEN KOTI Kierrätä, kunnosta, lainaa ja osta harkiten – siinäpä ekologisen sisustuksen tärkeimmät kulmakivet. Lisäksi tarvitaan malttia, sillä sisustus ei valmistu hetkessä.

31

Ruokapöydän ympärillä on Noran mummilta perityt 60-luvun pinnatuolit, jotka on maalautettu mustaksi vanhan keittiöjakkaran tavoin.

32

ko dikas

2/2018

Suuri osa kalusteista on peritty, hankittu kirpputorilta tai saatu ­tutuilta pitkäaikaislainaan.

Keittiön vanha matto on saatu ystävältä. Kaunis vihreä seinäväri, Tikkurilan V446 Neva, sopii vanhaan asuntoon.

EKOLOGISUUS JA KESTÄVÄN kehityksen mukaiset valinnat ovat Noralle ja Matille itsestäänselvyyksiä ja kiinteä osa arkea. Se näkyy myös pariskunnan 52-neliöisessä kodissa Helsingin ­Vallilassa. – Meidän kalusteistamme iso osa on joko perittyjä, kavereilta saatuja tai kirppislöytöjä, joita olemme kunnostaneet itse. Osa matoista on ystävältä saatuja pitkäaikaislainoja. Jopa useimmat viherkasvit on kasvatettu itse ystäviltä tai työpaikalta saaduista pistokkaista, Nora luettelee. Vaikka tavarat ovat tulleet sieltä täältä, kokonaisuus on silti harmoninen ja kaunis. Sattumanvaraisuudelle ei ole tilaa: kokonaisuus on tarkkaan suunniteltu ja samalla persoonallinen. – Hyvin meidännäköisemme koti, Nora tarkentaa.

Malttia odottaa

Kun Nora ja Matti puolisentoista vuotta sitten muuttivat uuteen kotiinsa, päätettiin yhdessä, että sisustuksen ei tarvitse olla valmis

heti. Kumpikaan ei halunnut tehdä hätiköityjä hankintoja tai sijoittaa väliaikaisratkaisuihin. – Hankimme huonekaluja vain tarpeeseen, ja silloin niiden pitää istua kodin tyyliin. Monet huonekaluistamme ovat pitkien etsintöjen jälkeen löytyneitä helmiä. Yllättäen sitä pystyy elämään useita kuukausia ilman kattovalaisinta tai astiakaappia, kun luottaa siihen, että kyllä se oikea vielä tulee vastaan, Nora nauraa. Muuton yhteydessä vanhan kodin tavarat seulottiin tarkkaan. – Emme säilyttäneet mitään turhaa, vain meille rakkaimmat ja arvokkaimmat asiat. Kierrätimme eteenpäin meille tarpeetonta tavaraa, josta suurin osa löysi uuden kodin muualta. Nyt oma kotimme on avara ja valoisa, kun jokainen nurkka ei ole täynnä tavaraa. Noran ja Matin koti osoittaa, että uutta ja vanhaa voi hyvin yhdistää, kunhan kokonaisuus toimii. Yhtenäisyyttä tuovat myös kodin vaaleat seinät. – Halusimme neutraalin vaaleat seinät, sillä niille on helppo

>

33

Lipasto löytyi pitkän etsinnän jälkeen antiikkiliikkeestä. Nora kaipaa vanhojen kalusteiden ja ruskean värimaailman joukkoon kontrasteja. Pieni neonvärinen David-patsas raikastaa kokonaisuutta juuri sopivasti. Kuninkaallismukit ovat matkamuistoja vintage-liikkeistä Englannista.

34

ko dikas

2/2018

Pitkä käyttöikä ja ekologiset raaka-aineet ovat hyviä kriteerejä ostoksilla ollessa: laadukkaat ja hyvin valmistetut kalusteet kestävät korjausta hyvin.

Makuuhuoneessa sijaitsevan työpisteen pöytälevy on kulkenut pariskunnan mukana jo pitkään, edellisessä kodissa se toimitti sohvapöydän virkaa. Työpöydän tuoli on Matin isän tekemä.

ripustaa värikkäitä ja graafisia tauluja, julisteita ja kortteja. Pariskunta matkustaa myös paljon, ja lähes joka matkalta kotiin seuraa jokin muisto. – Ei mitään perinteisiä matkamuistoja, vaan esimerkiksi juuri niitä postikortteja ja julisteita tai kirjoja, joskus aika villejäkin, Nora kuvailee.

Kunnosta ja tuunaa

Ennen kuin heittää tavaroita roskiin, kannattaa miettiä hetki josko niillä kuitenkin olisi paikkansa, vaikka sitten kunnostamalla ja tuunaamalla. Natiseva tuoli muuttuu usein paremmaksi vain ruuveja kiristämällä. Vanhoja kalusteita voi verhoilla uudestaan ja maalata useaankin kertaan uudestaan. Nora ja Matti maalauttivat

Noran perimät vanhat 1960-luvun pinnatuolit, jotka maalauksen jälkeen näyttävät täysin uusilta. Alunperinkin laadukkaat ja hyvin valmistetut kalusteet kestävät korjausta hyvin. Tätä voi hyvin pitää ohjenuorana silloin, kun ekologinen sisustaja haluaa ostaa uutta. Pitkä käyttöikä ja ekologiset raaka-aineet ovat hyviä kriteerejä ostoksilla ollessa. Tavaroille voi myös löytää uusia käyttötarkoituksia: vanhat laatikot toimivat kirjahyllyinä ja tasoina, pienet pöydät kukkapöytinä ja lautaset kukkaruukkujen alustoina. Kukaan ei myöskään vaadi, että kodissa tarvitsee olla täydellinen sohvaryhmä, kaksi samanlaista nojatuolia tai yhtenäinen astiasarja – asukkaan maku ratkaisee. Ja mitä ei itseltä löydy, sen voi usein lainata.

35

3 X KOT I KU L M I L L A //

1

TE K STI Paula Ristimäki  & K U VAT Roope Permanto ja Lumo

Viikinmäen kukkulakaupunki Kallioiden päällä Vantaanjoen kupeessa sijaitseva Viikinmäki on kaunis ja eläväinen asuinpaikka. VIIKINMÄESSÄ YHDISTYVÄT kaupunkimaisuus ja luonnon­läheisyys. Jyrkkärinteisiä ja kallioisia mäkiä halkovat laaksot, jotka on jätetty viheralueiksi ja puistoiksi. Talot taas on rakennettu mäkien päälle, mistä syntyy kumpuileva kukkulakaupungin tunnelma. Alueen kadut on suunniteltu mittakaavaltaan pieniksi kotikaduiksi, mikä osaltaan lisää turvallisen kaupunginosan suojaisuuden ja viihtyisyyden tuntua. Pihlajamäkeen ja Viikkiin rajoittuvassa Viikinmäessä on monipuoliset ulkoilu- ja liikuntamaastot: luontoon pääsee ulkoilemaan melkein kotiovelta. Pyöräily on Viikinmäessä helppoa, esimerkiksi Helsingin maisemareitti kulkee Vantaanjoen reunamia pitkin. Hyvän lisän liikuntamahdollisuuksiin tarjoavat läheinen urheilupuisto sekä idyllinen Pikkukosken uimaranta. Viikinmäessä on koulu ja päiväkoti sekä hyvät julkiset liikenneyhteydet ja kevyen liikenteen reitit. Omalla autolla sujauttaa nopeasti Lahden väylälle, Itäväylälle ja Kehä I:lle.

PALVELUT Viikinmäen palvelut kehittyvät koko ajan. Ruokakauppaan on tällä hetkellä matkaa kilometrin verran, mutta lähikauppa on jo rakenteilla. Viikin Prismaan on matkaa pari kilometriä. Alueella on myös koulut ja päiväkoti. Terveysasemalle on matkaa 2,5 km. YHTEYDET Bussi vie Viikinmäestä niin Helsingin keskustaan, Malmille kuin Itäkeskukseenkin. Lähin juna-asema on Oulunkylä. Omalla autolla hyvät yhteydet Kehä I:lle, Lahdenväylälle ja Itäväylälle. EKSTRAA Viikinmäkeä ympäröi upea luonto. Tässä kukkulakaupunginosassa on runsaasti ulkoilu- ja kuntoilumahdollisuuksia.

Uuteen kotiin Helsingin Viikinmäkeen, osoitteeseen Ristiretkeläistenkatu 19, valmistuu marraskuussa 30 uutta Lumo-kotia. Kurkkaa verkosta lumo.fi/ ristiretkelaistenkatu19. Kaikki Viikinmäen vapaat Lumo-kodit lumo.fi/viikinmaki.

36

ko dikas

2/2018

Uuteen kotiin

Espoon Kivenlahteen osoitteeseen Marinkallio 8 valmistui kesällä uusia Lumo-koteja. Joulukuussa 2018 valmistuvat Marinkallio 4:n ja 6:n kodit. Kurkkaa verkosta lumo.fi/marinkallio4 ja lumo.fi/marinkallio6. Kaikki Kivenlahden vapaat Lumo-kodit lumo.fi/kivenlahti.

2

Merellinen Kivenlahti

Espoon Kivenlahti on arvostettu asuinalue, joka rajautuu pitkään rantaviivaan.

UIMARANNAT, RANTAKALLIOT ja pieni satama ovat oleellinen osa Kivenlahden maisemaa. Virkistys- ja ulkoilureitti Rantaraitti mutkittelee pitkin rantaviivaa, ja reittiä kulkiessa ympäristö vaihtelee luonnonsuojelualueista kalliometsiköihin, uimarantoihin ja moderniin kaupunkiympäristöön. Kivenlahden Meritorilta lähtee kesäisin saaristoveneitä rannikon saariin. Lähistöllä sijaitseva Espoonlahden urheilupuisto tarjoaa runsaasti vaihtoehtoja aktiiviselle liikkujalle. Alueella on muun muassa uimahalli, urheiluhalli, jäähalli, katukoriskenttä, skeittipuisto sekä pump track -pyörärata. Lähimmälle golfkentällekin on matkaa vain kuutisen kilometriä. Loistavien urheilumahdollisuuksien lisäksi Kivenlahdesta on hyvät julkiset yhteydet niin Helsingin keskustaan kuin muuallekin Espooseen. Länsiväylää pitkin matka taittuu helposti myös omalla autolla. Yhteydet paranevat entisestään, kun Kivenlahden metroasema muutaman vuoden päästä valmistuu. Kivenlahti on monimuotoinen asuinalue, joka kehittyy koko ajan. Vanhan Kivenlahden kupeeseen rakennetaan uusia, moderneja asuintaloja. Shoppailla voi muun muassa kauppakeskus Pikkulaivassa. 2020 valmistuu uusi Lippulaiva-kauppakeskus, johon on arvioitu tulevan 80 erilaista liikettä, kahvilaa ja ravintolaa sekä muun muassa terveydenhoidon palveluita.

PALVELUT Kivenlahden palvelutarjonta on laaja. Alueelta sijaitsee muun muassa kirjasto, kauppoja, ravintoloita, terveyskeskus, kaksi päiväkotia ja kaksi koulua sekä venesatama ja uimaranta. Uusi kauppakeskus Lippulaiva valmistuu 2020. YHTEYDET Kivenlahdesta pääsee Matinkylään useilla busseilla, josta on jatkoyhteys metrolla Helsingin keskustaan. Suorat bussiyhteydet toimivat Leppävaaraan, Tillinmäkeen, Kauklahteen ja Saunalahteen. Länsimetron jatkeen pääteasema Kivenlahti valmistuu muutaman vuoden päästä. EKSTRAA Upea, pitkä merenranta ja sitä myötäilevä virkistys- ja ulkoilureitti Rantaraitti.

37

Uuteen kotiin

Vantaan Kaivokselaan osoitteeseen Kaivokselantie 5b valmistuu marraskuussa 69 uutta Lumo-kotia. Kurkkaa verkosta lumo.fi/ kaivokselantie5b. Kaikki Kaivokselan vapaat Lumo-kodit lumo.fi/kaivoksela.

3

Kaivokselassa oma uimaranta

Tarjolla vihreyttä, vehreyttä ja hyviä palveluita. VANTAAN KAIVOKSELAN kaupunginosa sijaitsee aivan Vantaan ja Helsingin rajalla, Hämeenlinnanväylän kupeessa. Vehreällä asuinalueella on niin 1960-luvulla rakennettuja mukavia ”pikkulähiöitä” kuin täysin uusia kerrostaloalueitakin. Kaivokselaa ympäröivät monipuoliset ja laajat luontoalueet. Yksi hienoimmista paikoista on Vetokannaksen uimaranta. Tämä vanhasta soramontusta kunnostettu ja 2014 valmistunut ranta on koko LänsiVantaan ainoa uimaranta, joka on nopeassa ajassa saavuttanut alueen asukkaiden suosion. Kaivokselassa on hyvät peruspalvelut: koulu, päiväkoti ja erilaisia kauppoja. Noin kilometrin päässä ovat terveyskeskus ja Myyrmannin kauppakeskus monipuolisine palveluineen. Bussit kuljettavat Kaivokselasta Helsingin keskustaan ja Myyrmäen asemalle, josta kehärata ja lukuisat bussireitit vievät edelleen eri puolille pääkaupunkiseutua.

38

ko dikas

2/2018

PALVELUT Kaivokselassa on koulu, päiväkoti ja useita kauppoja. Viereisessä Myyrmäessä sijaitsee terveyskeskus, uimahalli, Myyrmannin kauppakeskus sekä Myyrmäen urheilupuisto. YHTEYDET Kaivokselasta pääsee bussilla Helsingin keskustaan ja Myyrmäen juna-asemalle, josta liikennöi myös busseja Espooseen ja Vantaalle. EKSTRAA Kaivokselan kaupunginosaa ympäröivät hyvät ulkoilualueet sekä Länsi-Vantaan ainoa uimaranta Vetokannas.

T U U N A A TA LO U D E L L I S E ST I // TE K STI Paula Ristimäki  & K U VA iStockphoto

Vastuullinen ostoskori

Viidesosa suomalaisen kotitalouden hiilijalanjäljestä koostuu ruokailusta. Perheen ruokataloudesta vastaavan valinnat ovat merkittäviä. SUOMALAISTENKIN hiilijalanjälkeä kasvattavat eniten liha- ja maitotuotteet, joiden tuottamiseen kuluu peräti 80 prosenttia maailman maatalousmaasta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että meidän kaikkien tarvitsee ryhtyä kasvissyöjiksi tai lopettaa maidon juonti. Pienetkin asiat vaikuttavat. Jos kaikki ostoskärryjen työntäjät ja -korien kantajat tekisivät kauppareissullaan yhden pienen muutoksen vastuulliseen suuntaan, kokonaisvaikutus olisi valtaisa. • Valitse vähemmän ja parempaa lihaa. Lähellä tuotettu luomu- ja luonnonlaidunliha ovat ympäristön kannalta hyviä valintoja. • Sujauta ostokoriin kotimaista riistaa, kun sitä on saatavilla. • Tarkista, onko tuotteessa vastuullisuudesta kertovaa merkkiä. Mikään merkki ei takaa, että kaikki vastuullisuuteen liittyvät asiat on otettu huomioon, mutta ne antavat osviittaa. Osta esimerkiksi kalatuotteita, joissa on kestävästi pyydetyn kalatuotteen MSC-merkki (Marine Stewarship Council) ja luomutuotteita, joissa on valvotun tuotannon Luomu-aurinkomerkki. • Suosi kotimaista kalaa. Esimerkiksi kotimaisen kirjolohen kasvatusta ohjaa nykyään tiukka ympäristölainsäädäntö. Myös kotimainen ahven on varma valinta: ahvenkantamme ovat varsin elinvoimaisia. • Vaihda joka kauppareissulla yksi lihatuote kasviperäiseksi. • Hanki vain sen verran ruokaa kuin kulutat. Hävikki pienenee ja maksat vain siitä, minkä syöt. Lue lisää: wwf.fi/ruokaopas, wwf.fi/kalaopas, wwf.fi/lihaopas

39

TAVO I T T E I TA JA T E KOJA // TE K STI Paula Ristimäki  & K U VAT Anton Reenpää

Viihdytään yhdessä!

Aina ei viitsisi syödä yksin, pelkkä puhelin seuranaan. Siksi Lumo-tiimi järjestää silloin tällöin kaikenlaista kivaa tekemistä kaikille talosi asukkaille. Lähde mukaan nauttimaan Lumo-tiimin työn tuloksista tai liity tiimiin – pääset suunnittelemaan talon tapahtumia ja päättämään yhteisten rahojen käytöstä.

40

ko dikas

2/2018

R

isteily kotikaupungin edustalla, linnunpönttötalkoot pihapiirissä, retki kesäteatteriin tai kansallispuistoon, tunnelmalliset joulujuhlat kerhohuoneella, venetsialaiset taloyhtiön grillin ympärillä, yhteiset vihannes- ja kukkalaatikot pihalla tai kattoterassilla, pääsiäismunien maalaustalkoot, yhteisten tilojen sisustustalkoot, perinteiset pihatalkoot illanistujaisineen, yhteiset juoksu- tai kävelylenkit, Facebook-ryhmä asukkaille…. Mitä vielä? Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Muun muassa tällaisia mukavia asioita Lumo-tiimit ovat järjestäneet Lumo-kotien asukkaille. Minkälaista toimintaa teidän talossanne kaivattaisiin? Mikä saisi asukkaat innostumaan yhteisestä ajanvietosta? lumo.fi/lumotiimi

>

41

Oman talon hupijoukot

Tapahtumia ja tarpeellisia hankintoja

Lumo-tiimi on oman talon väestä koottu vapaa­ ehtoisten porukka, joka järjestää kivaa tekemistä ja toimintaa koko talon väelle. Pitkään Lumo-talossa asuneet tunnistavat tiimin myös sen aiemmalla nimellä talotoimikunta. Byrokraattiselta ja vanhahtavalta kalskahtava toimikunta-nimi vaihtui tänä vuonna rennompaan Lumo-tiimiin. Yhdessä tekeminen on helppoa ja hauskaa, ja jäykkyys ja kankeus haluttiin pois myös tiimin nimestä. Viralliset kokoukset pöytäkirjoineen ovat mennyttä aikaa. Lumo-tiimin toimintaan kannattaa lähteä mukaan. Siellä saat äänesi kuulumaan, voit vaikuttaa yhteisiin asioihin ja solmit ystävyyssuhteita naapureihisi. Yhdessä moni asia on mukavampaa kuin yksin! Lumo-tiimi päättää itse, miten se toimii. Tiimi ideoi mukavaa yhteistä tekemistä, toteuttaa suunnitelmat ja sopii työnjaosta keskenään. Yksi tiimiläisistä nimetään Lumo-tiimin vetäjäksi, joka toimii yhteyshenkilönä isännöitsijän ja joskus myös Kojamon kanssa. Mitään virallista vastuuta vetäjällä ei kuitenkaan ole.

Lumo-tiimi voi järjestää juuri sellaista kivaa, hauskaa tai hyödyllistä koko talon väelle kuin mitä tiimi ja asukkaat päättävät – ­juhlia, talkoita, tapahtumia jos jonkinlaisia. Rajoja ei ole: Helsingin Hernesaarenkadulla päätettiin julistaa taidekilpailu, jolla talon edessä nököttävä harmaa sähkökaappi sai uuden ilmeen, Vantaan Vaaralassa taas askarreltiin porukalla linnunpönttöjä. Tapahtumien ohella Lumo-tiimi voi tehdä taloon tarpeellisia hankintoja. Halutaanko teidän taloonne grilli, kesäkukkia vai kenties kuntoiluvälineitä kerhohuoneelle? Lumo-tiimi voi kysellä ideoita yhdessä tekemiseen asukkailta. Monissa Lumo-taloissa pyörii esimerkiksi oman talon Facebooktai WhatsApp-ryhmä, jossa asukkaiden näkemykset ja mieli­ piteet tulevat hyvin esille. Eikä kaikkea tarvitse keksiä itse. Osoitteessa lumo.fi/lumo­tiimi on runsaasti vinkkejä ja esimerkkejä siitä, mitä kaikkea hauskaa muut Lumo-tiimit eri puolilla maata ovat järjestäneet. Tutki, inspiroidu ja kopioi parhaat ideat oman talonne käyttöön!

Paljonko tiimi saa Lumo-rahaa?

Joka kuukausi 0,046 €/asuinneliömetri. Jos talossa on 2 000 asunneliötä, talo voi saada vuodessa noin 1 100 € Lumo-rahaa.

Käytössä Lumo-raha Jokainen Lumo-tiimi voi saada käyttöönsä Lumorahaa. Sen suuruus määräytyy taloyhtiön koon mukaan. Rahojen käytöstä tiimi päättää itse – niin kuin kaikesta muustakin toiminnastaan. Tiimin yhteistyökumppani rahan saamiseksi on isännöitsijä. Tiimi toimittaa isännöitsijälle toimintasuunnitelman tulevalle vuodelle, joko vapaamuotoisen tai verkosta löytyvälle valmiille lomakepohjalle tehdyn. Toimintasuunnitelma on ainoa asiakirja, joka Lumo-tiimin on täytettävä Lumorahan saamiseksi. Tämän jälkeen Lumo-tiimi voi pyytää isännöitsijää tilamaan S-business-kortin, jota tiimiläiset pystyvät käyttämään niin kauan kuin Lumo-rahaa riittää. Kuittirumbaa tai tositteiden lähettelyä ei tarvita, kun tiedot kortilla tehdyistä ostoksista kulkeutuvat suoraan isännöitsijälle ja Kojamolle. Simppeliä ja näppärää.

42

ko dikas

2/2018

Innostuitko? Lue lisää lumo.fi/lumotiimi

TE K STI Salla Salokanto & K U VA Roope Permanto

Jos Lumotiimiä ei ole

Ihan kaikissa Lumo-taloissa ei Lumo-tiimiä vielä ole. Se on harmi, sillä sen lisäksi, että Lumo-tiimi järjestää mukavia asioita ja kivaa tekemistä, tiimissä toimiminen on myös mukava harrastus. Ilman tiimiä käyttämättä jää myös talolle kuuluva Lumo-raha. Lumo-tiimin perustaminen on yksinkertainen juttu, jonka voi tehdä kuka tahansa talon asukas. Jos innostut, ota yhteys talosi isännöitsijään. Tämä kutsuu koolle asukaspalaverin, johon voivat osallistua kaikki talon asukkaat. Useimmiten tästä joukosta löytyy tarpeeksi innokkaita asukkaita, ja näin Lumo-tiimi on syntynyt! Isännöitsijä toimittaa Lumo-tiimin vetäjän yhteystiedot Kojamoon ja tiimi on valmis toimimaan.

Talollesi varattu Lumo-raha jää käyttämättä, jos teillä ei ole Lumo-tiimiä!

Lumo-rahasta tuli maksukortti HELSINGIN CAPELLAN PUISTOTIEN aktiivinen Lumo-tiimi pääsi eroon kuittirumbasta, kun he saivat tiimin Lumo-rahan käyttöönsä S-Business-korttina. Enää eivät yhteisten juhlien ja tapahtumien laskut kierrä tiimiläisten omien tilien kautta. Capellan puistotie 4:ssä Helsingissä toimii aktiivinen Lumo-tiimi, joka on järjestänyt monenlaisia juhlia ja tapahtumia ja hankkinut Lumo-rahalla taloonsa muun muassa terassikukkia, grillin ja kuntoiluvälineitä. Tiimiä vetää Johanna Rännäli, joka on ollut mukana talon Lumo-tiimin toiminnassa alusta saakka. Hän houkutteli kiinnostuneita yhteen talon Facebook-ryhmässä, ja näin tiimi syntyi.

Sirukortti vapautti kulukorvauksista

Mukaan Lumo-tiimiin!

Saat Lumo-tiimin vetäjän yhteystiedot talosi isännöitsijältä. Isännöitsijän yhteystiedot löydät porraskäytävän ilmoitustaululta tai kotitalosi sivulta lumo.fi/kotitalo. Sitten vain nykäiset Lumo-tiimin vetäjää hihasta, rimpautat ovikelloa tai laitat viestin, ja olet mukana Lumo-tiimissä.

Vielä Capellan puistotie 4:n Lumo-tiimin alkuaikoina yhteiset kulut katettiin ostamalla tarpeet omaan piikkiin ja hakemalla sitten kulukorvauksia. Pari vuotta sitten käyttöön saatiin kuitenkin Lumo-tiimeille tarkoitettu S-Business-kortti, joka vapauttaa asukkaat kuittien pyörittämisestä. – Kortti on toiminut oikein hyvin. Käytetty raha otetaan automaattisesti oikeasta budjetista ja tiliöidään oikein, eikä meidän tarvitse miettiä tällaisia asioita ollenkaan, Rännäli kehuu. Kortti toimii S-ryhmän toimipaikoissa. Kauppojen valikoimasta on aina löytynyt kaikki tarvittava, myös lasitetun kattoteras-

sin kesä- ja talvikukat sekä talon kuntosalille hankitut hyppynarut ja painot. Toisaalta kortti käy tarvittaessa myös nopeilla reissuilla lähikaupassa. Johanna Rännäli hallinnoi korttia ja on sen pääasiallinen käyttäjä, mutta käyttö ei ole sidottu henkilöön. Tarvittaessa kuka tahansa tiimiläinen voi tehdä sillä ostoksia. – Jos voisin vielä kehittää korttia, toivoisin, että myös minä saisin nähdäkseni raportin kortilla tehdyistä ostoista. Nyt se menee vuokranantajalle, kuten laskukin. Ostoista pitää siis yhä pitää kirjaa sen verran, että pysymme budjetissa, vaikka korttia käyttäisi useampi, Johanna Rännäli kertoo. Rännälin toive on kuultu, ja tähän ollaan etsimässä ratkaisua.

Isännöitsijä tiimin tukena

– Lumo-rahan saamiseksi meidän ei tarvitse tehdä kuin vuosittain toimintasuunnitelma isännöitsijälle. Siinä kaikki, Rännäli kertoo. Ostoksista ei myöskään tarvitse jälkikäteen raportoida sen enempää. Kortin käyttöä valvoo talon isännöitsijä, joka tarvittaessa kysyy lisätietoja. Isännöitsijä on muutenkin Lumo-tiimille tärkeä yhteistyökumppani, jonka kanssa ajatuksia voidaan pallotella. – Tällä hetkellä meitä aktiivisia Lumo-­ tiimiläisiä on viisi, kertoo Rännäli. Ydintiimi on pysynyt vuosia samana, mutta uudet tiimiläiset ovat aina tervetulleita. – Sitoutuneella porukalla saamme suunniteltua toimintaa pitkäjänteisesti.

43

E K AT & Y K KÖS E T // TE K STI Paula Ristimäki  & K U VAT Jirka Tuominen

­ Ykkös neuvo! kulku Green Office on WWF Suomen toimistoille rakennetama ympäristöjärjestelmä, jonka pioneereja Kojamon pääkonttori on. Toimitilavastaava Jirka Tuomisen työ on varmistaa, että pian myös jokainen Lumo-kotikeskus on Green Office -toimisto.

YMPÄRISTÖ EDELLÄ

WWF GREEN OFFICE on käytännönläheinen ympäristöjärjestelmä toimistoille. Sen avulla pienennetään työpaikan ekologista jalanjälkeä sekä vähennetään hiilidioksidi- ­ ja kasvihuone­ kaasupäästöjä.

44

ko dikas

2/2018

Parasta työssäsi? Kyllä Green Office -toiminta ja muut vastuullisuuteen liittyvät asiat ovat parhaimpia ja motivoivimpia asioita tässä hommassa. Green Office -toiminnan alku? Kojamo on Green Office -pioneereja. Järjestelmä perustettiin virallisesti 2002, mutta lähdimme mukaan pilottiin jo 1999. Ykkössaavutukset? Pääkonttorin tuottaman sekajätteen määrä on vuosien varrella pienentynyt merkittävästi. Myös lajittelu sujuu henkilökunnalta täysin automaattisesti. Ensimmäiset Green Office -Lumo-kotikeskukset? Hämeenlinna ja Tampere. Tällä hetkellä Green Office -Lumokotikeskuksia on neljä. Tavoitteena on saada merkin käyttöoikeus kaikille Lumo-kotikeskuksille noin vuoden sisällä. Haluamme olla valtakunnanlaajuinen Green Office -toimija. Parhaat palautteesi Green Office -järjestelmästä? Lumo-kotikeskusten väeltä on tullut positiivista palautetta energiansäästöstä ja lajittelusta. Yksi hieno palaute tuli, kun kilpailutimme pääkonttorimme palveluntarjoajia. Meillä oli voimakas

NIMI Jirka Tuominen, Kojamon toimitilavastaava PERHE Puoliso, 5- ja 3-vuotiaat lapset ja kaksi kissaa KOTI Helsingin Arabianrannassa

painotus ympäristö- ja vastuullisuusasioissa, ja kilpailutuksiin osallistuvat kiittävät sitä, että vaadimme vastuullisuusehtojen täyttymistä palveluntarjoajilta. Ylimääräiset plussat? Kun näitä asioita käy läpi töissä, niitä ajattelee myös kotona. Meilläkin harjoitellaan lasten kanssa kierrättämistä. Tietoisuus vastuullisuusasioista innostaa muihinkin ympäristötekoihin. Perustimme töissä GoKojamo Bikers -ryhmän Kilometrikisaa varten. 26 hengen joukkueemme polki kesällä 14 068 kilometriä. Siinä säästyi 98 litraa bensaa verrattuna siihen, että olisimme kulkeneet samat kilometrit yksityisautoilla.

JOKO KÄVIT TUTUSTUMASSA? LUMO.FI/ ASUMINEN

Viime lehden ristikon ratkaisu:

W W W. SA NA R I S. F I

L A ATI N U T Erkki Vuokila  & U L KOA S U Heli Kärkkäinen & K U VA Mirva Kakko/Otavamedia

R I ST I K KO 2 /20 1 8

45

ASU K AS E D U T //

Lumo-asukkaan edut

Kotona pitää voida nauttia elämästä. Lumo-kodin asukkaana käytössäsi on pitkä lista erilaisia arkea helpottavia asumisen palveluja ja muita etuja.

MAKSUTON LAAJAKAISTA

LEMMIKIT TERVETULOA!

Lumo-kodeissa netti toimii nopeasti eikä maksa mitään.

Lumo-koteihin ovat tervetulleita myös lemmikit, ovathan ne osa perhettä.

Lumo-kotien asukkaat saavat etuhintaan muuttolaatikoita ja asennuspalveluita. Lumokodista toiseen muuttavalle laatikot ilmaiseksi!

MUUTTO HELPOKSI

SISUSTUSMAALIT MAKSUTTA

ETUJA KODINVAIHTAJILLE

RENTOJA ASUKASTAPAHTUMIA

Maalaa koti mieleiseksi, Lumo tarjoaa maalit ja tarvikkeet.

Lumo-kodista toiseen muuttavalla muuttopäivä on neuvoteltavissa eikä tuplavuokraa tarvitse maksaa.

Lumo-kotien asukkaille järjestetään mukavia ja maksuttomia yhteisiä tapahtumia, isoimpina huvipuistopäivät.

ETUJA JA ALENNUKSIA

YHTEISKÄYTTÖAUTO

Lumo-kotien asukkaat saavat etuja ja alennuksia useilta kumppaneiltamme esimerkiksi risteilyistä, vuokraautoista ja kylpylälomista.

Jo 32 000 Lumo-kodin asukkaalla on mahdollisuus käyttää yhteiskäyttöautoa.

HENKILÖKOHTAINEN ASUNTOESITTELY Lumo-kodista toiseen muuttavalle järjestyy aina asunnon henkilökohtainen esittely.

Tutustu Lumo-kotien asukkaiden palveluihin lumo.fi/asukasedut 46

ko dikas

2/2018

KUVA MARJO TYNKKYNEN / OTAVAMEDIA

Tähtien matkassa kohti joulua Lumo- ja VVO-kotien asukkaita hemmotellaan marraskuussa maksuttomalla Kohti joulua -konserttikiertueella. Lähde mukaan kuuntelemaan! SYMPAATTINEN MUUSIKKO Mikko Kuustonen ja pianovirtuoosi Lenni-Kalle Taipale tulkitsevat jouluisia säveliä perinteisellä Kohti joulua -konserttikiertueella marraskuussa. Kiertue alkaa Oulun tuomiokirkosta ja päättyy Helsingin Johanneksenkirkkoon. Kahdeksan konsertin sarja on tarkoitettu vain Lumo- ja VVO-kotien asukkaille. Ilmoittautumiset alkavat 1.11.2018 klo 9.00 osoitteessa lumo.fi/konsertti. Paikat suosittujen esiintyjien Kohti joulua -konsertteihin ovat täyttyneet yleensä nopeasti, joten toimi ajoissa. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tervetuloa! Kiertueaikataulu Ke 14.11. To 15.11. Ti 20.11. Ke 21.11. To 22.11. Ma 26.11. Ti 27.11. To 29.11.

Oulu, Tuomiokirkko Tampere, Tuomiokirkko Kuopio, Musiikkikeskus, Kamarimusiikkisali Jyväskylä, Aalto-sali Lahti, Ristinkirkko Järvenpää, Järvenpää-talo Turku, Mikaelinkirkko Helsinki, Johanneksenkirkko

Konsertit alkavat kaikilla paikkakunnilla klo 18 ja kestävät noin tunnin.

Kojamo täyttää 50

KUVA SAMI HEISKANEN

– juhlitaan yhdessä!

Kojamo täyttää ensi vuonna täydet 50 vuotta. Se näkyy myös asukkaille: erilaisia juhlavuoden yllätyksiä ja tapahtumia on luvassa pitkin vuotta. Perinteisiä asiakastapahtumiakin järjestetään. Esimerkiksi suositut huvipuistopäivät Linnanmäellä ja Särkänniemessä pidetään tänäkin vuonna – juhlavuoden kunniaksi kenties hiukan ylimääräisillä herkuilla kuorrutettuna. Seuraa ilmoittelua!

OSALLISTU ASUKKAAN VERKKOPALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN! VASTAA KYSELYYN OSOITTEESSA LUMO.FI/ VERKKOPALVELUT

47

M E I DÄ N P I H A L L A // TE K STI Salla Salokanto  & K U VAT Sami Heiskanen

< Tupaantuliaiset houkuttelivat Lönnrotinkatu 30:n upouusien Lumokotien asukkaat tutustumaan toisiinsa ja nautiskelemaan grilliherkuista. Osa asukkaista tuli tupaantuliaisiin suoraan Lumo Pihakoutsin treeneistä. Illan edetessä tunnelmaa piti yllä trubaduuri. Itse talo on kokenut melkoisen muodonmuutoksen 1930-luvun painotalosta ensin toimistoiksi ja nyt asunnoiksi. Taloon muuttaneet kehuivat erityisesti talon sijaintia Helsingin kantakaupungissa. Tupaantuliaisissa esitellyt yhteiskäyttöauto ja -polkupyörät herättivät myös ansaittua kiinnostusta.

Helsingin Lönnrotin­ katu 30:ssa vietettiin ­tupaantuliaisia uutuut­ taan hehkuvan, mutta samalla arvokkaasti vanhan Lumo-talon sisäpihalla. Tunnelma oli lämmin, vaikka juhlapäi­ väksi osui kuuman kesän lähes ainoa viileä ilta.

KIVA NÄHDÄ, NAAPURIT! HERKULLINEN GRILLIRUOAN tuoksu leijaili sisä­ pihalta pitkälle kadulle saakka, kun keväällä uuteen käyttöön otetun Lönnrotinkatu 30:n asukkaat kerääntyivät uuden kotitalonsa tupaantuliaisiin. Piha heräsi eloon Lumo-asukkaiden tutustuessa toisiinsa. Viileästä illasta huolimatta ruokaa ja juomaa nautit­ tiin pitkälle iltaan trubaduurin säestämänä. Lönnrotinkadun puitteet ovat upeat. 1930-luvun funkkistalo on aiemmin ollut kirjapaino ja sittemmin toimistotalo. Nyt jylhään rakennukseen on pieteetillä ja vanhaa vaalien rakennettu Lumo-koteja. Remon­ tin yhteydessä uusittiin myös sisäpiha, ja kaikkien asukkaiden käyttöön saatiin uusia yhteisiä tiloja, kuten oma talopesula, sauna ja asukkaiden yhteis­ käytössä oleva Lumo-lounge.

Leppoisasti kantakaupungissa

Lönnrotinkatu 30 sijaitsee arvokkaalla paikalla Helsingin kantakaupungissa. Aivan kulman takana

48

ko dikas

2/2018

on historiaa uhkuva Aleksanterin teatteri, ja talolta kävelee nopeasti sekä merenrantaan että ydinkes­ kustaan. Juuri sijainti houkutteli Lager­crantzin perheen talon asukkaiksi. He halusivat kodin kantakaupun­ gista, jossa julkiset yhteydet toimivat ja kaikki tarvit­ tava on lähellä. Lapsiperhe arvostaa myös talon suojaisaa sisäpihaa ja alueen palveluita. – Ylipäätään alue on paljon lapsiystävällisempi kuin ensin ajattelimme: leikkipuistoja on lähellä paljon, ja käytämme niistä aktiivisesti ainakin viittä. Henrik Löfving perheineen muutti uuteen, remontoituun Lumo-kotiinsa vain muutaman kortte­ lin päästä. Perhe bongasi valmistuvat asunnot Lumo-verkkokaupasta. – Otimme riskin ja vuokrasimme asunnon Lumoverkkokaupasta sitä näkemättä. Pohjapiirros ja sijainti ratkaisivat, emmekä ole katuneet, Löfving kertoo.

”

Otimme riskin ja vuokrasimme asunnon Lumo-verkkokaupasta sitä näkemättä. Pohjapiirros ja sijainti ratkaisivat, emmekä ole katuneet.

”

Asuminen on lähtenyt vaivattomasti käyntiin. Tupaantuliaisissa Löfving ja hänen Daniel-poikansa tutustuivat asukkaiden käytössä olevaan yhteiskäyttöautoon ja -pyöriin, joista erityisesti pyörille hän uskoi olevan tulevaisuudessa käyttöä.

Yhteiskäyttöauto hyrrää sähköllä

Lönnrotinkatu 30:n Lumo-kotien asukkailla on käytössään kaksi varattavaa polkupyörää ja kaksi sähköpyörää. Lisäksi sisäpihan autotallissa odottaa yhteiskäyttöön tarkoitettu auto. Tuliterä Toyota C-HR on hybridi, jossa on sekä sähköakku että bensiinimoottori. Tilaa riittää suuremmillekin ­ostoksille. – Auto on niin sanottu itselataava hybridi. Akku siis latautuu automaattisesti ajon aikana, kun esimerkiksi moottorijarrutusten energia otetaan talteen, kertoi Lumo-yhteiskäyttöautoista vastaava myyntijohtaja Ville Wikström 24Rentistä. Hän oli tupaantuliaisissa mukana esittelemässä auton käyttöä ja ominaisuuksia. Lumo-yhteiskäyttöauto on varustettu Z-pysäköintitunnuksella, joka mahdollistaa pysäköinnin kaikilla erillistä lupaa vaativilla asukas- ja yrityspysäköintipaikoilla Helsingin kantakaupungissa. Auton saa käyttöönsä varausaikaan perustuvalla maksulla, jonka lisäksi maksetaan mahdollisesti käytetystä polttoaineesta. – Käytön hinta määräytyy sen mukaan, kuinka suosittuun aikaan autoa käyttää, Wikström tiivistää. Sekä pyörät että auton voi varata ja ottaa käyttöön sähköisesti. Auton ovet aukeavat varaajalle verkossa tai tekstiviestillä, ja avain löytyy auton hansikaslokerosta. Pyöriä varten on kehitetty aivan uudenlainen mobiilivarausjärjestelmä yhteistyössä Vapaus Bikesin kanssa.

Maalaus muistuttaa toimivasta yhteiselosta

Lumo-yhteiskäyttöauton tallia koristaa Essi Ruuskasen tilaustyönä tilaan maalaama Ketjureaktio-taideteos. Maalauksessa nousevat esiin yhteisöllisyys ja kestävä kehitys. – Ajatuksena on, että tekemisemme ja valintamme eivät kosketa vain tekijää itseään, vaan elämme jatkuvassa ketjureaktiossa toistemme kanssa. Asukkaiden yhteiskäyttöauto on esimerkiksi yksi ratkaisu ilmastonmuutokseen, Ruuskanen kertoo. Taiteilija tekee tilauksena vain töitä, joiden ajatuksen hän voi allekirjoittaa. Lönnrotinkadun työhön hän lähti mielellään mukaan. – Yhteiskäyttöauto ja tämä projekti oli tervetullut avaus. Oli kiva olla projektissa mukana, hän toteaa.

49

S E S O N G I N PA R H A AT // TE K STI Salla Salokanto

KUVA VESSI HÄMÄLÄINEN / OTAVAMEDIA

RAUHOITTAVASTA VIHREÄSTÄ tai edes värikkäistä kukista ei tarvitse luopua talven tullen.

terveempi arki

LAMPUN VALINTA kodin valaisimiin on nyt simppeliä: ledilamp­ pu on energiatehokas ja sopii kodin jokaiseen valaisimeen. Jopa saunaan on saatavissa kuumuuden kestäviä ledejä. Ledien kanssa kilpailevat halogeenilamput ovat häviämässä kauppojen hyllyiltä kokonaan, sillä niiden valmistus ja maahan­ tuonti on ollut syyskuun alusta alkaen kiellettyä. Energiansääs­ tölamppuja saa yhä tuoda markkinoille, mutta ledit ovat pääosin syrjäyttäneet ne laadultaan ja teknisiltä ominaisuuksiltaan parempina vaihtoehtoina. Motivasta kerrotaan, että valaistuksen osuus sähkönkulutuk­ sesta on laskenut tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana juuri aiempaa energiatehokkaampien lamppujen ansiosta.

ko dikas

2/2018

YOU-niminen sovellus antaa päivittäin pieniä, minuutinparin mittaisia tehtäviä, jotka edistävät hyvinvointiasi. Tehtävät voi valita monista eri teemoista, kuten ajan- tai stressinhallinnasta, ihmissuhteista tai liikunnasta. Pienet ja konkreettiset vinkit muuttavat arkea mukavammaksi melkein huomaamatta.

KUVA ISTOCKPHOTO

Ledit palamaan!

KUVA ISTOCKPHOTO

• Vaikka kesäkukat usein ovatkin vain yhden kauden ilona parvekkeella, osa parvekekasveista on moni­ vuotisia. Esimerkiksi ruukuissa kasvaneet köynnökset ja kärhöt voi ottaa sisään talven ajaksi ja siirtää ulos taas keväällä – ehkä jo suurem­ paan ruukkuun. • Monet sisäkasvit kukkivat myös talviaikaan. Perinteisiä lajikkeita ovat joulun amaryllisten ja hyasint­ tien lisäksi monet orkideat. Joulu­ kaktus ja kynttiläliisukka eivät nekään kavahda kaamosta, vaan kukkivat vuoden pimeimpään aikaan. • Parvekkeenkaan ei tarvitse autioi­ tua syyskesän päätyttyä. Havu­ kasvit, kuten pienet tuijat, sypressit ja kääpiökuuset, viihtyvät riittävän isoissa ruukuissa, kunhan ne suojaa kovimmilta pakkasilta ja kuivuudel­ ta. Havuihin ripustaa helposti myös kaamosvalot. • Väriä parvekkeen talvi-istutuksiin tuovat kanervat. Niiden syksyiset kukat kyllä kuivuvat pakkasten saavuttua, mutta kuivatkin kaner­ vat pysyvät kauniina kevääseen saakka.

LU M O V I N K K A A!

50

3x

Talvellakin vihertää

HABITICA-pelin avulla voit opettaa itsesi uusille tavoille ja pitää tehtävät asiat järjestyksessä. Valitse asiat, jotka haluat saada aikaan ja tavat, joista haluat eroon. Tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi työhön, liikuntaan, harrastuksiin tai ruokailuun. Onnistumisten myötä voit kehittää pelihahmoasi ja pelata myös muiden sovelluksen käyttäjien kanssa. Repsahduksista saa miinusta, mutta ei lannistavan paljon. MYFITNESSPAL -sovelluksella pidät ruoka- ja urheilupäiväkirjaa helposti. Sovelluksella saa helposti kuvan oman syömisen ja urheilun nykytilasta. Ruoat voit kirjata lukemalla pakkauksista viivakoodit, ja sovellus laskee kalorien lisäksi eri ravinto­ aineiden suhteet.

TE K STI & K U VA Otavamedia

Kukkakaalista ja linsseistä syntyy lämmittävä syksyinen keitto, joka saa mukavasti potkua mausteista. Keitä ja nauti!

Lämpöä syksyyn

(Kukkakaali-linssikeitto)

1 pieni (600 g) kukkakaali 1 sitruunanruoho 1 sipuli 1 valkosipulinkynsi 1 rkl oliiviöljyä 1 tl garam masala -mausteseosta 1 tl kurkumaa 1 prk (400 g) kookosmaitoa 5 dl kasvislientä 1 dl punaisia linssejä 2 rkl tomaattisosetta ripaus suolaa ja rouhittua mustapippuria

1 Huuhtele ja paloittele kukkakaali. Poista sitruunaruohosta muutama uloin kerros sekä kuivat päät ja tyvi. Hakkaa veitsellä pienemmiksi paloiksi. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynsi. Kuullota sipuleita ja sitruunaruohoa mausteiden kanssa öljyssä kattilan pohjalla muutama minuutti.

2 Lisää kattilaan kookosmaito ja kasvisliemi. Huuhtele ja valuta linssit. Lisää linssit kattilaan kukkakaalien ja tomaattisoseen kanssa. Anna keiton kiehua noin 15 minuuttia, kunnes linssit ovat kypsyneet. Mausta keitto suolalla ja rouhitulla mustapippurilla. 3 Tarjoa keiton kaveriksi kirsikka­ tomaatteja ja korianteria.

KUVA KRISTIINA KURRONEN / OTAVAMEDIA

51

LU K I JA K I L PA I LU //

Lumo-kotikeskukset PÄÄKAUPUNKISEUTU Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki HÄMEENLINNA Birger Jaarlin katu 13, 13100 Hämeenlinna JYVÄSKYLÄ Väinönkatu 15, 40100 Jyväskylä

OSALLISTU JA VOITA FISKARSIN VIIDEN LITRAN HARD FACE -KATTILA!

Mikä on tämän lehden paras juttu? VIIME NUMERON SUOSITUIMMAKSI JUTUKSI äänestettiin Kiertotalo-hankkeesta kertova juttu Kiertotalous tulee kotiin. Lukija­kilpailussa arpa suosi Kirsi Salokoskea Vantaalta. Paljon onnea!

KUOPIO Maljalahdenkatu 25, 70100 Kuopio LAHTI Aleksanterinkatu 7 A, 3. krs, 15110 Lahti LAPPEENRANTA Koulukatu 1, 53100 Lappeenranta OULU Saaristonkatu 2, 90100 Oulu TAMPERE Kyllikinkatu 15 b, 33500 Tampere TURKU Tuureporinkatu 6, 20100 Turku Katso aukioloajat netistä, Lumo.fi/kotikeskukset.

MIKÄ AIHE KIINNOSTI TÄSSÄ NUMEROSSA sinua eniten, entä vähiten? Mistä haluaisit ­ lukea lisää? Onko kotitalossasi tapahtumia, harrastus­piirejä tai muuta asukastoimintaa, josta ­voisimme tehdä juttua? Kaikki lukijapalaute on tervetullutta, joten ota m ­ eihin rohkeasti yhteyttä. VASTANNEIDEN KESKEN ARVOTAAN Fiskarsin viiden litran Hard Face -kattila, arvo noin 90 euroa. Lähetä vastauksesi 31.12.2018 mennessä joko sähköpostitse: ­kodikas@lumo.fi tai postitse: Kojamo Oyj/Kodikas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Saatuja yhteystietoja käytetään vain arvonnan voittajan kontaktoimiseksi, ellei asiakas toisin toivo. Otamme yhteyttä voittajaan henkilökohtaisesti 11.1.2019 mennessä ja voittajan nimi julkaistaan seuraavassa Kodikas-lehdessä.

Voit osallistua myös netissä: Lumo.fi/lukijapalaute Kojamo Oyj uudistaa vuokra-asumista tehden siitä entistä haluttavampaa. Visiona on olla asumisen edelläkävijä ja asiakkaan ykkösvalinta. Paikalliset Lumo-kotikeskukset palvelevat asunnon vuokraukseen liittyvissä asioissa ympäri Suomen.

Lumo asiakaspalvelu AVOINNA ma–ke, pe 8–16, to 9.30–16 PUHELIN 020 508 5000 Puhelun hinta on 8,4 snt/min. SÄHKÖPOSTI asiakaspalvelu@lumo.fi WWW-SIVUT Lumo.fi/asuminen Lumo.fi/verkkokauppa Lumo.fi Kojamo.fi