Inarilaista elämää 1/2026

INARIN KUNNAN ASUKASLEHTI

Juhlitaan yhdessä

tapahtumat 8

Poimi juhlavuoden

tarjonnasta kiinnostavimmat

Varhaiskasvatus

Lapsimäärän kasvu on positiivinen ilmiö s. 18

Koulut

Sevettijärven koulu –ehdoton kylän keskus s. 14

Pyöräily

Morozovan perheelle polkupyörä on paras menopeli s. 22

Paljon on vettä virrannut

Ivalojoki on lähes 200 kilometriä pitkä erämaajoki, joka virtaa Enontekiön rajamailta Inarijärven kautta Jäämerelle. Ivalojokea pidetään eräänä maamme hienoimmista melontareiteistä.

Ivalojoki on myös kultahistoriallisesti mielenkiintoista aluetta. Suuren kultaryntäyksen aikana 1860-luvulla joen rantamille nousi muun muassa Ivalojoen Kultala, ja Ivalon alueen väkiluku kasvoi ja elinkeinot monipuolistuivat.

Joen varrelle alaville viljelysmaille on syntynyt useita kyliä kuten Huuhkaja, Tolonen, Törmänen, Kyrö, Viekkala, Koppelo ja Veskoniemi. Ylempänä joen varrella sijaitsee myös Kutturan kylä.

Juhlavuosi kokoaa yhteen niin menneen kuin nykyisen Inarin. Se kokoaa yhteen ihmiset. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden tarkastella omaa kotiseutua uusin silmin: sitä, miten Inari on kehittynyt ja millaisena se jatkaa seuraavat 150 vuotta. Juhlikaamme siis yhdessä – tapahtumia on kesä ja tuleva syksy pullollaan.

Onnea Inarin kunta ja inarilaiset!

SISÄLLYS PÄÄKIRJOITUS

Lyhyet

Ajankohtaiset uutiset

Inarilainen

Varhaiskasvatusjohtaja

Pirkko Saarela

Inari 150

Osallistu juhlavuoden tapahtumiin

Inari 150

Pitkän historian kylät Lisma ja Tolonen

Koulu

Sevettijärven koulu

Palvelu

Kunnan varattavat tilat

Kartalla

Varhaiskasvatus Inarissa

Työssä

Eläinlääkärien uudet tilat

Arjessa

Pyörällä pääsee

JULKINEN TIEDOTE

Inarilaista elämää -asukaslehti

Lehti täydentää kunnan muuta viestintää, jotta tavoitamme jokaisen kotitalouden Inarissa.

Kustantaja/julkaisija: Inarin kunta

Lehden toteutus: Inarin kunta ja Otavamedia Sisältöratkaisut

Päätoimittaja: Anne-Marie Kalla, Inarin kunta

Painopaikka: PunaMusta

Painosmäärä: 3700 kpl

Jakelu: Inarin kunnan kotitaloudet

Verkkojulkaisu: www.inari.fi/asukaslehti2026

Palaute: www.inari.fi/palaute

Kannen kuva: Johanna Vuorela

ISSN 2737-3487

Hyvä elämä syntyy yhteistyöstä

Inarin kunnan strategiassa korostuvat luonto, elinvoima, saamelaisuus ja hyvä elämä. Tavoitteena on luoda elinvoimainen ja kestävä kunta, jossa kaikkien kuntalaisten on hyvä asua. Yksi hyvän kunnan tunnusmerkki on se, että alueen ihmiset ja toimijat pystyvät ratkaisukeskeiseen vuorovaikutukseen sellaisissakin asioissa, joista on erilaisia mielipiteitä.

Monitahoinen yhteistyö on noussut viime vuosina keskeiseen rooliin, ja sillä on ratkaiseva merkitys myös tulevaisuudessa. Ratkaistavia asioita riittää matkailun kestävästä kehityksestä tulevaisuuden energiaratkaisuihin, vanhusten asumisesta ja nuorten hyvinvoinnista puhumattakaan. Myös saamen kielten ja kulttuurin edistämiseen liittyvistä kysymyksistä riittää keskusteltavaa. Tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa ei kuitenkaan ole ainoastaan haasteiden tunnistaminen, vaan se, miten suhtaudumme asioihin ja osaamme priorisoida niitä.

Inari on aina ollut keskeisen sijaintinsa vuoksi eri kulttuurien kansainvälinen kohtaamispaikka. Geopoliittisessa tilanteessa tapahtuneiden muutosten myötä Inari on tällä hetkellä uudella tavalla kiinnostuksen kohteena myös osana arktista aluetta. Suomen NATO-jäsenyys on vain lisännyt tätä kiinnostusta. Inarin kunnalla on perinteisesti ollut hyvät suhteet alueella toimiviin viranomaisiin. Hyvän yhteistyön tuloksena Ivaloon on rakennettu muun muassa uusi viranomaiskiinteistö poliisille ja rajavartiolaitokselle. Lisäksi kasarmialueella toimivan kuntalaistenkin käytössä olevan uimahallin remontti on juuri alkanut.

Inarin juhlavuoden teema ”Juhlavuosi, joka yhdistää” tarjoaa hyvän perustan pohdinnoille yhteisöllisyyden merkityksestä Inarissa. Tämän päivän yhteisöllisyys tarkoittaa erilaisten kulttuurien ja kansalaisuuksien rinnakkaiseloa, yritysten, yhdistysten ja matkailijoiden yhteistyötä sekä luonnon kestävyydestä huolehtimista. Toivon, että tämä moderni suhtautuminen yhteisöllisyyteen näkyy Inarissa meneillään olevan juhlavuoden lisäksi myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on, että juhlavuoden myötä syntyy uusia tapahtumaperinteitä, jotka jatkuvat vielä pitkään juhlavuoden päättymisen jälkeenkin.

Tommi Kasurinen Kunnanjohtaja

Šiev eellim šadda oovtâstpargoost

Aanaar kieldâ strategiast tiäduttuvvojeh luándu, eellimvyeimi, sämmilâšvuotâ já šiev eellim. Ulmen lii huksiđ eellimvuáimálii já kilelis kieldâ, kost puoh kieldâässein lii pyeri aassâđ. Ohtâ šiev kieldâ tobdomerkkâ lii tot, ete kuávlu ulmuuh já tuáimeeh pasteh čuávdusân viggee vuáruvaikuttâsân tagarij-uv ašijguin, main sist láá sierâlágáneh uáivileh.

Maaŋgâ pele oovtâstpargo lii pajanâm majemui iivij tehálii roolin, já tast lii kuávdášlâš merhâšume meid puátteevuođâst. Čuávdimnáál ääših pijssájeh mađhâšem kilelis ovdánmist puátteevuođâ energiačuávdusáid já tiäđust-uv elilâm ulmui aassâm sehe nuorâi pyereestvaijeem. Meid sämikielâi já -kulttuur oovdedmân lohtâseijee koččâmušâin pijssájeh savâstâllâmfáádáh. Puátteevuođâ tááhust merhâšittee ij kuittâggin lah tuš hástusij tubdâm, peic tot, maht mij jurdâččep aašijn já mättip tiäduttiđ taid. Aanaar lii ain lamaš kuávdáá sajaduv tiet sierâ kulttuurij aalmugijkoskâsâš kuáhtámsaje. Geopooliitlii tiileest šoddâm nubástusâi mield Aanaar lii tääl uđđâlágán perustume čuosâttâhhân meid uássin arktâsii kuávlu. Suomâ NATO-jeessânvuotâ lii tuš lasettâm taam perustume. Aanaar kieldâst láá ärbivuáválávt lamaš šiev koskâvuođah virgeomâháid, moh tuáimih kuávlust. Šiev oovtâstpargo puáđusin Avelân lii huksejum eereeb iärrás uđđâ virgeomâhâškiddodâh poolisân já räjikocceemlájádâsân. Meid vuoijâmhaali, mii tuáimá kasarmikuávlust já lii meid kieldâässei kiävtust, reemoont lii eidu álgám.

Aanaar juhleive teema ”Juhleihe, mii ovtâstit” fáálá šiev vuáđu suogârdâlmáid siärvuslâšvuođâ merhâšuumeest Anarist. Taan ääigi siärvuslâšvuotâ uáivild sierâlágánij kulttuurij já aalmugjeessânvuođâi paldluvâi eellim, irâttâsâi, seervij já mađhâšeijei oovtâstpargo sehe luándu killeelvuođâst huolâttem. Mun tuáivum, ete taat moodeern vuáhádume siärvuslâšvuotân uáinoo Aanaar tááláá juhleive lasseen meid puátteevuođâst. Ulmen lii, ete juhleive mield šaddeh uđđâ tábáhtusärbivyevih, moh juátkojeh vala kuhháá juhleive nuuhâm maŋa-uv.

Tommi Kasurinen Kieldâhovdâ

Šiõǥǥ jieʹllem šâdd õhttsažtuâjast

Aanar kååʹdd strategiast liâ pââimõssân luâtt, jieʹllemviõkk, säʹmmlažvuõtt da pueʹrr jieʹllem. Täävtõssân lij raajjâd jieʹllemviõkksaž da ǩeâllʼjeei kåʹdd, koʹst pukin kåʹddniiʹǩǩin lij šiõǥǥ jälsted. Õhtt šiõǥǥ kååʹdd tåbddmiârkk lij tõt, što vuuʹd oummu da tåimmai pâʹstte räʹtǩǩeemkõskksaž vuârrvaaiktõʹsse še nåkam aaʹššin, koin liâ jeeʹresnallšem miõlljurddi.

Määŋgtaakkâž õhttsažtuâjj lij kaggõõttâm mõõnni iiʹjjin kõskksiʹžže rooʹle, da tõin liâ räʹtǩǩeei miârktõõzz še pueʹttiääiʹjest. Räʹtǩǩeemvuâla ääʹšš riʹjttje turiism ǩeâllʼjeei ouddnummšest pueʹttiääiʹj energiaräʹtǩǩummšid, di puärrsi jälstummšest da nuõri pueʹrrvââjjmõõžžâst ni säärnǩani. Sääʹmǩiõli da kulttuur oouʹdeem õhttneei kõõččmõõžžin liâ še saǥstõõllmõõžž. Pueʹttiääiʹj beäʹlnn räʹtǩǩeei ij kuuitâǥ leäkku tåʹlǩ vaʹǯǯtõõzzi tobddmõš, pâi tõt, mäʹhtt šiõhttlõõttâp aaʹššid da siltteep priorisâʹstted tõid. Aanar lij pâi leämmaž sâjjõõzzâs mieʹldd jeeʹres kulttuuri meeraikõskksaž noorõõttâmpäiʹǩǩ. Geopoliittlaž vueʹjjest šõddâm muttsi mieʹldd Aanar lij ååʹn ođđnalla miõlǩieʹssi päiʹǩǩen še vueʹssen aarktlaž vuuʹd. Lääʹddjânnam NATO-vuäzzlažvuõtt lij pâi lââʹzztam tän teâđstõõllivuõđ. Aanar kååʹddest liâ leämmaž pueʹr kõskkvuõđ vuuʹdest tåimmai veʹrǧǧniiʹǩǩid. Pueʹrr õhttsažtuâj puʹhttmen Âʹvvla leät rajjum jeäʹrbi mieʹldd ođđ veʹrǧǧneǩ-ǩiiddâlm pååʹlsa da Raajjväärdtõkstroittla. Lââʹssen kazarmvuuʹdest toiʹmmjeei da še kåʹddniiʹǩǩi âânnmõõžžâst åårrai vuõjdõõttâmhaall teevvmõš lij ååʹn tuâj vueʹlnn. Aanar juʹhlleeʹjj teeʹmm ”Juʹhlleeʹǩǩ, kååʹtt õhttad” taʹrjjad pueʹrr vuâđ smiõttmõõžžid õhttsallašvuõđ miârktõõzzâst Aanrest. Tän peeiʹv õhttsallâšvuõtt miârkat jeeʹresnallšem kulttuuri da meerlažvuõđi paaldiåårrmõõžž, põrggsi, õutstõõzzi da turiisti õhttsažtuâj di luâđ ǩeâllʼjemvuõđâst huõl âânnmõõžž. Tuäivam, što tät modeʹrnn šiõhttlõõttmõš õhttsallažvuõʹtte kuâsttai Aanrest jååʹttmen åårrai juʹhlleeʹjj lââʹssen še pueʹttiääiʹjest. Täävtõssân lij, što juʹhlleeʹjj mieʹldd šâʹdde ođđ noorõõttâmäʹrbbvuõđ, kook juätkkje veâl kookkas juʹhlleeʹjj mâŋŋa.

Tommi Kasurinen Kåʹddjååʹđteeʹjj

Buorre eallin šaddá ovttasbarggus

Anára gieldda strategiijas deattuhuvvojit luondu, eallinfápmu, sámevuohta ja buorre eallin. Mihttomearrin lea hábmet eallinfámolaš ja suvdilis gieldda, gos buohkain gieldalaččain lea buorre ássat. Okta buori gieldda dovdomearka lea dat, ahte guovllu olbmot ja doaibmit sáhttet gulahallat čoavdima deattuheaddji vugiin dakkárge áššiin, main sis leat sierralágan oaivilat. Máŋggabealat ovttasbargu lea loktanan maŋimuš jagiid áigge guovddáš rollii, ja das lea dehálaš mearkkašupmi maiddái boahtteáiggis. Áššit, maid galgá čoavdit, leat doarvái mátkeealáhusa suvdilis ovdáneamis boahtteáiggi energiijačovdosiidda, ahkeolbmuid ássamis ja nuoraid buresveadjimis hálakeahttá. Maiddái sámegielaid ja kultuvrra ovddideami gažaldagain lea doarvái ságastallamuš. Boahtteáiggi dáfus mearkkašahtti ii goittotge leat dušše hástalusaid dovdán, muhto dat, mo mii jurddašit áššiid birra ja máhttit vuoruhit daid.

Anár lea álo leamaš dan guovddáš saji dihte sierra kultuvrraid riikkaidgaskasaš deaivvadansadji. Geopolitihkalaš dilis dáhpáhuvvan nuppástusaid geažil Anár beroštahttá dál ođđa láhkai maiddái Árktalaš guovllu oassin. Suoma NATO-miellahttuvuohta lea dušše lasihan dán beroštumi. Anára gielddas lea árbevirolaččat leamaš buorit gaskavuođat guovllus doaibmi eiseválddiide. Buori ovttasbarggu boađusin Avvilii lea huksejuvvon earret eará ođđa eiseváldegiddodat polesii ja rádjegozáhuslágádussii. Dasa lassin vuojadanhálla divvunbargu, mii doaibmá Rádjegozáhusa viidodagas ja lea gieldda olbmuid geavahusas maid, lea áiddo álgán.

Anára ávvojagi temá ”Ávvojahki, mii ovttastahttá” fállá buori vuođu suokkardallamiidda searvvušlašvuođa mearkkašumis Anáris. Otná beaivvi searvvušlašvuohta oaivvilda iešguđetlágan kultuvrraid ja riikkavulošvuođaid bálddalágaid eallima, fitnodagaid, servviid ja mátkeealáhusaid ovttasbarggu ja maid luonddu suvdilisvuođas fuolaheami. Sávan, ahte dát modeardna oaidnu searvvušlašvuhtii oidno Anáris dán ávvojagi lassin maiddái boahtteáiggis. Mihttomearrin lea, ahte ávvojagi mielde riegádit ođđa dáhpáhusárbevierut, mat joatkašuvvet vel guhká ávvojagi nohkama maŋŋáge.

Tommi Kasurinen Gielddahoavda

Inarin ilmastosuunnitelma etenee

Työ on ympäristösuunnittelija Henriikka Luoman mukaan hyvässä vauhdissa. Tähän asti painopiste on ollut kuntalaisten osallistamisessa, mutta seuraavaksi alkaa varsinaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely kohti vähähiilisempää Inaria.

– Kesän aikana tarkastellaan toimenpiteitä tarkemmin: mitä eri toimialoilla voidaan tehdä ja mitä sovitaan vastuista toimenpiteiden viemiseksi osaksi kunnan arkityötä, Luoma kertoo.

Hiilivähennyksiä voidaan hakea energiasta ja rakennuksista, maankäytöstä, liikkumisesta ja liikenteestä. Päästövähennystavoite täsmentyy Luoman mukaan todennäköisesti syksyllä.

Ilmastotyö ei koske vain kuntaa, vaan kaikkia inarilaisia, niin asukkaita kuin elinkeinoelämää.

– Kunta voi tukea ilmastoystävällisiä valintoja esimerkiksi liikkumisessa, jätteiden lajittelussa ja energian käytössä, mutta mukaan tarvitaan asukkaat, yritykset ja yhdistykset.

Suunnitelman etenemistä voi seurata kunnan verkkosivujen tiedotteista ja sosiaalisen median kanavista. Luoma toivoo, että ilmastotyölle saadaan jatkossa myös oma verkkosivu, josta löytyisi tietoa kootusti. 62 %

toivoi, että kunnan ilmastotavoitteet olisivat vähintään melko kunnianhimoisia.

Varattavat tilat yhdistyksille ja yksityishenkilöille

Ivalo

Monitoimitalo Kuulas (useita erilaisia tiloja), Koulu- ja kulttuurikeskus Kaarre (useita erilaisia tiloja), Ivalon urheilutalo, Kunnantalo

Inarin kirkonkylä

Inarin koulu Šielâ (useita erilaisia tiloja), Juutuanvaaran hiihtostadionin kahvila

Sevettijärvi

Sevettijärven monitoimitalo Lue juttu sivulta 17!

Mittaukset paljastivat heikon kuuluvuuden alueita

Inarin kunnan ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mobiiliyhteyksien kuuluvuusongelmia koskeva kyselyyn vastasi 123 Inarin asukasta, ja ongelmia ilmoitettiin 147 kohteesta. Tiedot hyödynnettiin Traficomin maaliskuussa tekemissä mittausajoissa.

– Kunnan aktiivisuus auttoi kohdentamaan mittaukset juuri niihin paikkoihin, joissa ongelmia esiintyy, kiittelee Traficomin lakimies Sari Tujunen

Yhteyksien toimivuus vaihtelee huomattavasti sijainnin, operaattorin ja vuorokaudenajan mukaan. Haja-asutusalueilla voi olla suuriakin alueellisia ja operaattorikohtaisia eroja. Ongelmina korostuvat heikko signaali, hitaat tiedonsiirtonopeudet ja puheluiden katkeilu.

Traficom on käynyt tulokset läpi operaattoreiden kanssa ja tilannetta selvitellään. Jos ongelmia edelleen ilmenee, asukkaita kehotetaan ilmoittamaan häiriöistä omalle operaattorille ja jos kuuluvuusongelma ei operaattorin neuvoilla tai muilla toimenpiteillä ratkea, kehotetaan olemaan yhteydessä Traficomiin.

Kultapiisku – yritysten yhteisöllinen etätyötila

Ivalon keskustassa on yrityksille, työmatkalaisille ja etätyöntekijöille tarkoitettu yhteisöllinen työtila Kultapiisku. Tilassa on seitsemän rauhallista työpistettä ja kokoustila. Kultapiiskun satunnainen käyttö (alle 10 kertaa/kk) on ilmaista, pysyvämmän työpisteen vuokra on 150 euroa kuukaudessa. Tila on toteutettu osana GENGREEN-hanketta, ja se on käytössä vuoden 2026 loppuun.

”Parasta on nähdä lasten ilo”

Pirkko Saarela jää varhaiskasvatusjohtajan työstä eläkkeelle hyvillä mielin. Hän aikoo nauttia arjesta ilman aikatauluja.

Mikä on ollut työurasi merkittävin muutos varhaiskasvatuksessa? Iso muutos varhaiskasvatuksessa oli, kun subjektiivinen päivähoito-oikeus laajeni 1990luvun lopussa. Muutosvauhti on vain kiihtynyt vuonna 2018 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain jälkeen. Paikallisesti viime vuosina ison osan työajastani on vienyt rekrytointi, sillä henkilöstön vaihtuvuus ja sijaispula ovat meillä suuria haasteita.

Ovatko lapset muuttuneet?

Lapsiperheiden arki on nykyään hektistä, mutta lapset sinänsä eivät ole muuttuneet. Lapsi ei kaipaa jatkuvasti virikkeitä, vaan tärkeintä on lasten kanssa vietetty aika. Vaikka varhaiskasvatuspaikka olisi kuinka hyvä, lapsi tarvitsee riittävästi lomaa. Tavallinen arkinen läsnäolo ja yhteinen tekeminen riittää, ja se auttaa myös perhettä jaksamaan.

Mistä saavutuksesta olet työssäsi ylpeä?

Olen ylpeä siitä, että olemme yhdessä kehittäneet sekä suomen- että saamenkielistä varhaiskasvatusta monipuolisesti, meillä on osaava henkilökunta ja puhallamme yhteen hiileen. Toimitilat päiväkodeissa ja kielipesissä ovat paremmat kuin koskaan.

Mikä on ollut työssäsi parasta?

Lapsen ilon näkeminen on joka kerta merkityksellistä.

Mikä on ollut raskainta?

1990-luvun lama oli raskasta, sillä tehtäväni oli huolehtia henkilöstön lomautuksista ja irtisanomisista. Tuolloin olisin tarvinnut tukea, mutta jäin aika yksin. Iän myötä stressinsietokyky on parantanut ja työ on opettanut, että kaikkeen ei voi vaikuttaa eikä kaikkea pysty tekemään, vaikka kuinka yrittäisi.

Mitä jäät kaipaamaan työstäsi?

Työyhteisöä ja sen huumoria. Olen työskennellyt monen työkaverin kanssa yhdessä kymmeniä vuosia.

Mitä aiot tehdä ensimmäisenä eläkevuotenasi?

Nautin elämästä ilman aikatauluja. Aikaa jää enemmän perheelle ja lastenlapsille, liikkumiseen, matkusteluun ja luonnossa kulkemiseen. Ehkä innostun perustamaan oman toiminimen, jotta voin välillä tehdä keikkatöitä, jos jotakin mielenkiintoista tulee vastaan.

KUKA

Varhaiskasvatusjohtaja

Pirkko Saarela, 64

Paras paikka Ivalossa: Ivalojoen varren erämaisen kauniit maisemat, joissa on mukava retkeillä.

Tätä et minusta tiennyt: Minua kiinnosti nuorena myös fysioterapeutin ja puutarhurin ammatit.

1876

Inarin kunta perustetaan 25. kesäkuuta. Samalla vuosikymmenellä oli Ivalojoen kultaryntäys.

1915 Sodankylä–Ivalovaltatie valmistuu.

1917 Suomi itsenäistyy

150-juhlatapahtumat tuovat esiin paikallisia osaajia

Inarin kunta ottaa 150-vuotissyntymäpäivistään ilon irti. Juhlinta käynnistyi marraskuussa 2025 juhlavuoden avajaisilla ja jatkuu tapahtumien sarjana vuoden 2026 loppuun. Luvassa on tanssia, laulua, urheilua, käden taitoja, luontoelämyksiä — kaikki alueen asukkaiden, kylien, yhdistysten ja yritysten yhdessä ideoimia.

Juhlavuotenaan Inarin kylät tarjoavat monipuolista ohjelmaa ja tapahtumia kaikenikäisille.

– Inarin juhlavuotta on kunnassa suunniteltu kaikkien toimialojen yhteistyönä. Mukana ovat olleet myös yrittäjien ja nuorisovaltuuston edustajat. Tapahtumien toteutukseen ovat osallistuneet niin kunta, kuntalaiset, yritykset kuin erilaiset yhteisöt yhdessä. Artistivalinnoissa pyrimme suosimaan paikallisia taitajia. Tavoitteena on luoda uusia tapahtumaperinteitä, jotka jatkuvat myös juhlavuoden jälkeen, kulttuurisihteeri Mirja Karjalainen kertoo.

Juhlavuoden t-paitaa koristaa Erja Tuhkalan suunnittelema sarvipäinen siika, joka on saanut inspiraationsa Inarin kunnan vaakunasta. Paidat ovat myynnissä juhlavuoden ajan Ivalon kirjastossa ja kunnantalolla.

Tapahtumien järjestäminen yhdessä kuntalaisten kanssa on hänen mukaansa luonut jo nyt ihan uudenlaista me-henkeä alueelle ja lisännyt paikallisten yhteenkuuluvuutta. Tapahtumat tarjoavat paikallisille toimijoille myös hyvän tilaisuuden esitellä taitojaan ja tarjontaansa.

– Taitajia ja tarjontaa meillä kyllä on! Paikallisuus on voimavara. Tuomalla omaa osaamistamme esiin voimme paitsi houkuttaa Inariin uusia asukkaita, myös lisätä pitovoimaa pysyä täällä. Erilaiset kylätapahtumat lisäävät viihtyvyyttä, Karjalainen pohtii.

Inarinsaamen kielellä räppäävä

Amoc, eli Mikkâl Morottaja, avasi komeasti Inarin 150-juhlavuoden.

Avajaisissa ennätysyleisö

Me-hengen lisääntyminen näkyi Karjalaisen mukaan heti juhlavuoden avajaistapahtumassa, joka oli samalla joulunavaus.

– Paikalle tuli noin 500 ihmistä. Se on paljon näillä seuduin ja todisti, että tallaista on kaivattu.

Syksyn tapahtumakalenteri elää vielä eli ehdotuksia otetaan vastaan.

– Tarjonnasta löytyy varmasti jo nyt jokaiselle jotakin. Esimerkiksi kyläyhdistykset ja metsästys- ja kalastusseurat ovat ehdottaneet tapahtumiaan listoille aktiivisesti. Huhtikuun lopussa järjestetyt Riutulan vuosittaiset pilkkikisat Muddusjärvellä päätyivät esimerkiksi siten juhlavuoden kalenteriin, Karjalainen mainitsee.

1921 Kansakoulu-uudistus tuo Inariin 7 koulupiiriä ja koulut 1920-luvulla.

1920-luku

Espanjantauti piinasi inarilaisia rajusti vuosikymmenen lopulla.

1937 Matkailun ensi askeleet – Suomen Matkailijayhdistyksen Inarin matkailumaja avataan Juutuanjoen varrelle.

1943 Saksalaiset rakentavat Ivalon lentokentän.

Inariviikot monipuolistuvat entisestään

1

Kunnan suurin kesätapahtumien kokonaisuus, Inariviikot järjestetään jälleen 17.–26.7.2026. Inariviikkojen kävijäennätys lyötiin viime vuonna, kun tapahtuma kokosi yli 13 000 kävijää. Inariviikkojen ohjelmistoon on perinteisesti kuulunut menoja kaikenikäisille – kyläjuhlia, kultakisoja, lastentapahtumia, markkinatunnelmaa, konsertteja, pelimannitapahtumia, taidenäyttelyitä, retkeilyä, tanssia, laulua, teatteria ja vesikrossia. Löydät Inariviikot osoitteesta www.inariviikot.fi.

1944 Saksalaiset tuhoavat lentokentän ja polttavat laajalti Inaria.

Inari 150 pääjuhla kesäkuussa

Inari 150 vuotta -pääjuhlaa vietetään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa torstaina 25.6.2026, Inarin kunnan perustamispäivänä.

Tilaisuudessa julkaistaan Inarin historiaa Lapin sodasta 2000-luvulle käsittelevä historiikki Ihmisten Inari - Kohtaamisten maa, jonka päätoimittaja on journalisti Jaakko Peltomaa ja historiaosuuden pääkirjoittaja saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola.

Historiakirja on jatkoa alueen varhaisemmista vaiheista kertovalle Inari-Aanaar - Inarin historia jääkaudesta nykypäivään -kirjalle. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, mutta siihen pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon juhlavuoden tapahtumasivulla www.inari150.fi.

Historiataulut Inariin ja Ivaloon

Juhlavuoden kunniaksi on suunnitteilla Inarin kunnan historiaa esille tuovat infotaulut Inarin kirkonkylän keskustaan, sataman läheisyyteen ja Ivalossa Petsamo-patsaan yhteyteen sekä kunnantalon läheisyyteen. Tauluilla esitellään paikallishistoriaa, alueen luontoa ja kulttuuria paitsi paikallisille, myös vierailijoille. Fyysisten taulujen yhteyteen on tulossa QR-koodi, jonka kautta kiinnostuneet voivat halutessaan lukea aiheista lisää. Ivaloon on tulossa myös kunnan ajankohtaistiedotuksia varten sähköinen ulkonäyttö kylttien yhteyteen. Kyltit toteutetaan suomeksi, saameksi ja englanniksi, ja ne pyritään saamaan paikoilleen jo tänä kesänä.

1944–45

Lapin sodan evakuointi on suuri operaatio, jossa noin 168 000 ihmistä, eli 75 % Lapin läänin väestöstä siirretään väliaikaisesti turvaan.

1945–> 50-luvulle

Jälleenrakennuksen aikaa sodan tuhojen jälkeen.

1950 Lentokenttä kunnostetaan

1951 Ensimmäiseksi Inarin kunnanjohtajaksi valitaan

Eetu Saarelainen. Saariselän matkailualueen kehitys saa alkunsa.

Nyt luuta jupiset, riimisi rupiset

Juhlavuoden avajaisissa liikkeelle laskettu kyläluuta on ilostuttanut jo suurta joukkoa kuntalaisia ja vieraillut jo kymmenissä paikoissa. Varsinainen kyläluuta on käynyt jo pilkkikisoissa, tanssikursseilla, palvelutaloilla, päiväkodissa, yhdistysten kokouksissa, porotilalla, baareissa, kodeissa, penkkareissa ja kouluilla.

Kukkakauppias Mimmi Turusen valmistaman perinteisen risuluudan mukana kulkee Arja Nousiaisen käsityönä valmistama, poronnahkainen vieraskirja, johon kukin kyläluudan vierailuisäntä pääsee kirjoittamaan terveisensä juhlavuodelle. Tarinoista kootaan loppuvuodesta julkaisu jälkipolville. Luuta symboloi sitä, miten erilaisia asukkaita kunnassa asuu. Kunta toivoo, että kyläluudan kuulumisista ilmoitetaan somessa tai sähköpostitse, jotta kaikki voisivat seurata sen seikkailuja.

Pyöräilysuunnistus

Inari 150 ­juhlavuoden Pyöräilysuunnistus­tempaus Ivalossa on käynnissä 31.8. saakka. Paperisia karttoja löytyy kirjastolta sekä Ivalon kuntosalin eteisestä. Tulostettava kartta ja lisätietoja: www.inari150.fi

Inarin päivän kesäjuhla 29.8.

1955 Ivalon reittilentoliikenne avataan.

1989

Sähköyhteydet vedetään viimeiseksi Kutturaan saamelaisalueen sähköistämishankkeen (1973–1989) päätteeksi.

1991 Autotestaus alkaa Ivalossa, kun Test World perustetaan.

Kyläluutaa voit seurata somessa: #inarinkyläluuta ja @inari150

6

Luvassa paikallisia artisteja, herkullista ruokaa, tanssia ja yhdessäoloa! Ivalossa järjestettävä tapahtuma on avoin kaikille. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin kesän 2026 aikana.

1998 Saamelaismuseo Siida valmistuu.

2005 Ivalojoen suurtulva.

2012 Saamelaiskulttuurikeskus Sajos valmistuu Inarin kirkonkylälle.

1966 Iso Maatalousnäyttely järjestetään Ivalossa.

Anna Morottaja, inarinsaamelaisen livđen tulkitsija.

1970 Persian viimeinen shaahi, Mohammad Reza Pahlavi, vierailee Suomessa valtiovierailulla ja Inarissa kesäkuussa yhdessä puolisonsa kanssa. Vierailua isännöi presidentti Urho Kekkonen.

1972 Ivalon terveyskeskus perustetaan ja perusopetus sekä kunnallinen päivähoito aloitetaan.

Luontokokemuksia ja livemusiikkia

Juhlavuoden laavukonsertit yhdistävät luontokokemuksen ja livemusiikin. Inarin kunta järjestää juhlavuoden kunniaksi syyskuuhun asti maksuttomia konsertteja laavuilla eri puolilla Inaria. Luvassa on paikallisia esiintyjiä ja nuotion lämpöä. Laavukonsertit toteutetaan yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen luonto­ohjaajaopiskelijoiden tai paikallisen yhdistyksen kanssa, jotka vastaavat myös tilaisuuksien kahvituksesta. Metsähallitus tarjoaa laavut käyttöön. Syksyn laavukonsertit järjestetään 11. syyskuuta, Aurora­tuvalla, Saariselällä, ja 25. syyskuuta, Rahajärven laavulla.

1980 Inarin kunnantalo rakennetaan Ivaloon. aloitetaan.

1989 Radio Inarin toiminta käynnistetään.

2017

Inarin kunta juhlistaa Suomi 100 ­juhlavuotta yli sadan tapahtuman merkeissä.

2020-luku

Ivaloon ja Inariin rakennetaan uudet koulukeskukset.

Neulo oma

Inari-neule!

Inarin kansalaisopisto järjestää syksyllä 2026 Inari­villapaidan ja ­lapasten neulontakurssit. Tarkemmat ajat selviävät myöhemmin. Kannattaa siis seurata tarkoin kansalaisopiston syyskauden kurssitarjontaa! Neuleohjeet voi jo nyt ladata Inarin 150­juhlavuoden sekä Inarin kunnan verkkosivuilta. Muistathan, että mallit ovat käytettävissä ainoastaan omaksi iloksi ja harrastukseksi, eikä niitä saa hyödyntää kaupallisiin tarkoituksiin. Inarin kunnan nimikkoneuleista järjestetty kilpailu ratkesi viime maaliskuussa, kun Inari­villapaidaksi äänestettiin Marja Heikinheimon villapaita nimimerkillä Lapin Marja, ja Inari­lapasiksi Nuppu Niemimuukon lapaset Riekkojen Taival.

2026

Inari 150 vuotta pääjuhla 25.6. Ihmisten Inari. Kohtaamisten maa - Inarin historiakirja julkaistaan.

Lisman ja Tolosen historiaa

1870-luku

Lismaan rakennetaan ensimmäinen talo. Tolosen kylän ensimmäisen tilan perustamista käsitellään käräjillä.

1910-luvun alku

Suuri porokuolema. Lisman kylän väkimäärä romahtaa.

Inari viettää juhlavuotta yhdessä kyliensä kanssa

Inarin kanssa samanikäisiä ovat myös mielenkiintoisesta historiastaan tunnettu Lisma sekä matkailun ja poronhoidon yhdistänyt Tolosen kylä.

Lisman kylä sijaitsee Länsi-Inarin erämaassa, Lemmenjoen kansallispuistossa. Varsinkin vanhoissa teksteissä kylää kuvailtiin usein Suomen syrjäisimmäksi ja aivan omanlaisekseen paikaksi.

– No, Lisman elämä muuttui aika paljon, kun kylään saatiin maantie 1970-luvun puolivälissä. Maailma avartui, syntyjään lismalainen Juhani Länsman kertoo.

Länsman on tutkinut Lisman paikallishistoriaa. Hän toimi työurallaan muun muassa kalatalousneuvojana, poronomistajana ja taloushallinnon tehtävissä Sallivaaran paliskunnassa. Hän asuu nykyään Inarin kirkonkylällä.

Pikkupoikana Länsman lähti usein mukaan Lismassa maalaiskirjeenkantajana toimineen äitinsä reissuille.

– Patikoitavaa lähimpään kylään oli reilut parikymmentä kilometriä, ja sitten oli jaksettava vielä takaisin.

Lisma oli niin kaukana, että saksalaisetkaan eivät hoksanneet sitä polttaa, kun he vetäytyivät Lapista toisen maailmansodan päätteeksi.

Poro tuo, poro vie Länsman on tutkinut Lisman paikallishistoriaa, johon myös hänen oma sukunsa liittyy vahvasti.

Tolonen on yhdistänyt poronhoidon ja matkailun

Lisman kylän tavoin myös Tolosen kylän juuret voi jäljittää 1870-luvulle.

Kylähistoriaa tutkinut Marjo Tolonen kertoo, että tuolloin käräjillä käsiteltiin ensimmäisen tilan rakentamista alueelle. Kylässä oli pitkään vain talo tai pari. 1990-luvulta lähtien kasvu on ollut kuitenkin nopeaa.

– Nykyään täällä on jo hieman alle parikymmentä savua. Lapsia kuljetetaan kouluun parilla taksilla.

Tolosen mielestä kylä on saanut elinvoimaa sekä porotaloudesta että matkailusta. Kylällä toimii esimerkiksi Ivalojoen poro-osuuskunnan leikkaamotila, joka toimittaa tuotteitaan muun muassa tunturikeskuksiin. Matkailijat voivat vierailla Tolosen osuuskunnan pitämässä tilausravintolassa, Tolosen pirtissä.

Tolonen on hyötynyt myös Ivalon lentokentän läheisyydestä. Sen ansiosta kylään pääsee sutjakkaasti asfalttitietä pitkin.

1930-luku

Lismaan muuttaa lisää väkeä Enontekiöltä.

1944

Saksalaiset tuhoavat lentokentän ja polttavat laajalti Inaria. Myös Tolonen palaa, mutta syrjäinen Lisma säilyy.

1960-luvun puoliväli

Moottorikelkka yleistyy ja helpottaa liikkumista.

1972–73

Suuri porokuolema.

1975 Maantie Lismaan.

1990-luku

Tolosen kylä alkaa kasvaa. Kylässä yhdistetään poronhoito ja matkailu.

2012

Lisma siirtyy lopulta matkapuhelinja nettiaikaan. Linkkimaston puuhanaisena toimii Magreta Sara.

Juhani Länsman on Lismaan ensimmäisen talon rakentaneen Salkko-Niilan pojan pojanpoika.

Lisman ensimmäisen talon rakensi Niila Pieranpoika Länsman eli Salkko-Niila 1870-luvulla. Hän oli Juhani Länsmanin isän isoisä.

– Suomen ja Norjan välinen raja suljettiin vuonna 1852. Poromiehet olivat pitäneet siihen asti kesälaitumia Norjan ja talvilaitumia Suomen puolella. Rajan sulkeuduttua piti valita jompikumpi maa. Niila veljineen valitsi Suomen ja päätyi lopulta Lismaan. Salkko-Niila tuli sittemmin kuuluisaksi pororuhtinaana, jolla väitettiin olleen yli 5000 poroa. – 1900-luvun alussa suuri osa poroista kuoli, syynä olivat todennäköisesti sekä sairaudet että huonot sääolosuhteet mutta ilmeisesti myös kiertoaita, joka eksytti eläimet. Tuolloin myös Lisman asukasmäärä romahti. 1930-luvulla kylään muutti uutta väkeä Enontekiön suunnalta.

Netti pelittää, suopunki lentää

Juhani Länsman kertoo, että Lisma tunnetaan myös hyvin urheilullisena kylänä. Lismasta ovat

TULE MUKAAN

Tolosessa vietetään Inarin kunnan 150-vuotissynttäreitä 2.7. klo 16.00 alkaen. Kyläjuhlassa kerätään asiantuntijoiden opastuksella villiyrttejä ja valmistetaan käsi- ja jalkavoiteita. Luvassa on myös ohjelmaa lapsille, makkaranpaistoa ja lettuja.

tulleet monet maamme parhaimmat suopunginheittäjät.

Lisman uudemman historian merkkipaaluja oli, kun kylään saatiin vuonna 2012 oma linkkimasto. Syrjäisen kylän siirtymisestä matkapuhelin- ja nettiaikaan raportoitiin tuolloin jopa television iltauutisissa.

Nykyään Lismassa on kuusi asuttua taloa, joissa asuu yhteensä 14 ihmistä. Yhdessä talossa on myös alle kouluikäisiä lapsia. •

Roosa Kukkola viihtyy

Sevettijärvellä, sillä hänen harrastuksensa liittyvät luontoon ja kalastukseen. ”Minulla on kolme lapinporokoiraa, jotka myös nauttivat elämästä täällä metsän keskellä.”

Sevettijärven koulu

• Henkilökunta: kuusi opettajaa ja yksi koulunkäynninohjaaja. Koululla on myös keittäjä.

• Lukuvuonna 2025−2026 oppilaita eskareista yläkoululaisiin 17.

• Tarjoaa opetusta suomeksi ja koltansaameksi.

Sevettijärven koulu –kylän sydän

Pienessä Sevettijärven koulussa on oppilaita esikoululaisista yhdeksäsluokkalaisiin. Osa opiskelee suomeksi, osa koltansaameksi. Koulun juhlat kokoavat yhteen koko kylän.

Pääosin arki Sevettijärven koulussa on samanlaista kuin muissakin kouluissa. Lukujärjestyksessä vaihtelevat matematiikan, liikunnan, englannin ja muiden aineiden tunnit. Huhtikuun arjen taitoja käsittelevä teemaviikko paljastaa kuitenkin, kuinka uniikki koulu on.

Viikko alkoi ensiaputaitojen opiskelulla ja jatkui erätaidoilla, joihin tutustutti paikallinen erämies. Puolen viikon aikaan koululaiset kävivät kokemassa verkot ja valmistivat saaliista lounaaksi tikkukalaa. Tutuiksi tulivat myös vaatteiden korjaus ja poron valjastaminen. Opetus tapahtui koko viikon pääosin laavuissa, jotka oppilaat pystyttivät aikuisten avustuksella.

”Tänne haluan palata”

Koulussa on 17 oppilasta, joista osa opiskelee suomeksi ja osa koltansaameksi. Koulua luotsaa ensimmäistä lukuvuotta Ivalosta kotoisin oleva Roosa Kukkola.

– Eteläisin paikka, jossa olen asunut, on Rovaniemi, jossa opiskelin opettajaksi. Kun tein opetusharjoittelua aikanaan Sevettijärvellä, minulle jäi olo, että tänne haluan palata.

Kukkolalla on monikulttuurisuudesta omakohtaista kokemusta, sillä hänen isänsä on srilankalainen ja äiti suomalainen. Lapsena hän asui kuusi vuotta Pohjois-Norjassa, Vardössä.

– Opiskelin Lapin yliopistossa ylimääräisinä opintoina myös koulutusjohtamista, mutta enpä

Sevettijärven koululla on erityisasema koltansaamelaisen kulttuurin vaalimisessa.

olisi opiskellessa uskonut, että olen 30-vuotiaana täällä rehtorina.

Tilat taipuvat moneen käyttöön Vaikka oppilasmäärä on pieni, koulun asema on vakaa, sillä ilman sitä monen lapsen koulumatka ei olisi lainmukainen eli kestäisi päivittäin yli 2,5 tuntia.

– Tällä hetkellä pisimmät koulumatkat ovat reilu 40 kilometriä eli päivät ovat monella lapsella jo nyt pitkiä, Kukkola sanoo.

Koulu on kylälle paljon muutakin kuin koulu. Esimerkiksi uusi lisärakennus palvelee myös muita kuntalaisia. Se tosin ehti olla käytössä vain puoli vuotta, kun siellä sattui kesäkuussa 2025 vesivahinko.

– Olemme toimineet remontin takia jälleen poikkeusoloissa, mutta syksyllä toivottavasti pääsemme palaamaan uusin käsityön, kuvataiteen ja kotitalouden opetustiloihin.

Juhlat vahvistavat yhteisöllisyyttä Kukkola kertoo, että koulu haluaa vaalia koltansaamelaista kulttuuria monin tavoin. Saamelaisten kansallispäivänä saamenopettajat järjestävät ohjelmaa koko koululle. Kevät- ja joulujuhlat ovat kaikille avoimia.

Oma paikkansa on myös elokuussa pidettävällä Trifonin juhlalla, joka on osa Lapin ortodoksisen

kilometriä. Hän herää kouluaamuisin 7.15 ja hänellä on neljän koulupäivän päätteeksi odotustunti ennen kuin saa kuljetuksen kotiin. Koulussa hänen mielestään on parasta ruoka.

seurakunnan järjestämää pyhittäjä Trifonin pyhiinvaellusta.

– Haluamme ylläpitää paikallista kulttuuria. Toisaalta vaikka sijaitsemme monen mielestä kaukana kaikesta, teemme aktiivisesti yhteistyötä eri organisaatioiden kanssa.

Oma luokka koltansaamenkielisille

Koltansaamea äidinkielenään puhuvia oppilaita koulussa on vain jokunen. Heitä opettaa koltansaamenkielinen luokanopettaja ja aineenopettaja.

– Arvostan koltansaamenkielisiä opettajia valtavasti. Vaikka oppilaita on vähän, opettaminen on työlästä, sillä valmiita oppimateriaaleja ei ole vielä paljoa, vaan toisinaan materiaali on valmistettava itse tai käännettävä suomesta koltansaameksi.

Koulussa on tänä vuonna ensimmäistä kertaa oma koltansaamenkielinen luokka, jossa oppilaat opiskelevat useampia oppiaineita koltansaameksi. Taito- ja taideaineissa oppilaat ovat yhdessä suomenkielisten kanssa.

Erityistä koulussa on myös se, että koulun luokkien oppilaat ovat eri-ikäisiä. Kukkolalla on rehtorin tehtävän lisäksi oma luokka, jossa opiskelee 3–6-luokkalaisia. Yläkoululaiset muodostavat yhden luokan. Opetusryhmiä on kuitenkin muodostettu joustavasti eli kaikki luokka-asteet eivät ole välttämättä samalla oppitunnilla.

Erityisopettaja aloittaa syksyllä

Rehtori iloitsee siitä, että vaikka erityisopettajista on valtakunnallisesti pulaa, ensi syksystä lähtien koululla on pätevä erityisopettaja. Muutenkaan pätevä henkilökunta ei ole näin syrjässä itsestäänselvyys.

3.-luokkalainen Kiureli Harju on kaksikielinen ja hän opiskelee koltansaamenkielisessä luokassa. Kiurelin mielestä parasta koulussa on liikunta.

– Moni opettaja tulee tänne muualta vuodeksi kokeilemaan ja joko jää tai toteaa, ettei tämä ole oma juttu. Itsekin tulin tänne alun perin vuodeksi, mutta nyt valmistaudun jo kolmanteen lukuvuoteeni täällä.

Pienen koulun arjessa korostuu se, että kaikki kantavat huolta sujuvasta arjesta.

– Työporukasta tulee väistämättä tiivis ja on tärkeää, että työyhteisössä ilmapiiri säilyy hyvänä. •

Uudenlainen mahdollisuus oppia koltansaamea

Kesäkuussa julkaistaan historian ensimmäinen itsenäisesti toteutettava ja maksuton koltansaamen alkeiden verkkokoulutus, johon kuka tahansa kiinnostunut on vapaa osallistumaan.

Koulutuksen tarkoitus on olla ensiaskel koltansaamen kielen oppimiseen, ja se sopii kaikille aikuisille ja nuorille taustasta tai kielitaidosta riippumatta.

Koulutuksen ovat toteuttaneet Inarin kunnan koltansaamen kieltä ja kulttuuria edistävä, EU:n Interreg Aurora -ohjelman osarahoittama Oummu rââst raaj -hanke ja Saamelaisalueen koulutuskeskus yhdessä kieliasiantuntijoiden Ida Hallantien ja Trond Tynnølin kanssa. Koulutus on saatavilla sekä suomeksi että norjaksi.

Lisätietoa: www.inari.fi/oummu

Kunnan tilojen varaaminen on pian entistä helpompaa

Yhdistykset ja eri toimijat voivat hyödyntää tilaisuuksiinsa monia kunnan tiloja, vaikkapa Inarin hiihtostadionin kahvilaa. Uusi varausjärjestelmä helpottaa ja nopeuttaa varaamista.

Juutuanvaaran hiihtostadionin kahvilaa on vastikään uudistettu.

Vapaa-aikasihteeri Tuija Mikkonen kertoo, että urheiluseura Inarin Yrityksen talkooväki on tehnyt keittiössä pientä pintaremonttia ja parantanut sen toiminnallisuutta. Keittiöstä löytyy nyt esimerkiksi tiskikone, iso kahvinkeitin ja kylmätilaa. Kahvilan sali on iso, avara ja valoisa.

– Alueella toimivat yhdistykset voivat käyttää tilaa entistä paremmin kokouksiinsa. Yksityishenkilöt saavat varata sitä vaikkapa syntymäpäivä- tai ylioppilasjuhliin. Tilan käyttö on maksutonta yleishyödyllisille yhdistyksille ja seuroille, kun tiloja käytetään yhdistyksen tai seuran perustoimintaan. Kaikilta muilta toimijoilta tilojen käytöstä peritään hinnaston mukainen maksu.

Tila osoitti toimivuutensa hiihdon SM-kisoissa, jossa se palveli ansiokkaasti sekä kilpailijoita että kisavieraita.

Uudistettu hiihtostadionin kahvila on yksi varattavista tiloista.

Uusi varausjärjestelmä on tulossa

Hiihtostadionin kahvilaa ja muita varattavia tiloja voi kesästä lähtien varata uuden tilavarausjärjestelmän avulla. Järjestelmään tulee linkki kunnan nettisivuille www.inari.fi.

– Aikaisemmin tilojen varaaminen vaati aina yhteydenottoa kuntaan ja joskus useampaan henkilöön. Matkan varrella saatettiin vaihtaa paljon erilaisia sähköposteja. Jatkossa tilojen varaaminen onnistuu helposti tilavarausjärjestelmän kautta, Mikkonen kertoo. Mikkonen uskoo, että uusi varausjärjestelmä palvelee hyvin yhdistyksiä ja muita alueen toimijoita ja lisää tilojen käyttöä entisestään. Tilat ovat aktiivisessa käytössä.

– Suomi on yhdistysten luvattu maa, ja Inarissa yhdistystoiminnalla on vielä tavallista suurempi merkitys. Inari on pinta-alaltaan Suomen suurin kunta, ja yhdistystoiminta on tärkeä osa kuntarakennetta. Yhdistykset tuovat ihmisiä yhteen ja rakentavat osaltaan paikallista identiteettiä. •

Näin varaat tilan tilavarausjärjestelmässä

• Uudessa sähköisessä järjestelmässä näkyvät kaikki kunnan varattavissa olevat tilat.

• Kohteiden varaaminen on vaivatonta ja nopeaa.

• Varausjärjestelmän kautta voi hakea yksittäisiä käyttökertoja ja syksyisin ja keväisin myös liikuntasalien vakiovuoroja.

• Tilavarausjärjestelmän kautta saa tiedon avaimen noutoja palautuspaikasta. Se antaa myös muut tarvittavat ohjeet tilan käytöstä.

• Osassa kohteissa on käytössä sähköinen kulkujärjestelmä. Tällöin tilaaja saa käyttöönsä kertakäyttöisen ovikoodin.

• Tilavarausjärjestelmässä käytetään vahvaa tunnistautumista eli siihen kirjaudutaan pankkitunnuksin.

Lue lisää sivulta 6!

Onnistunut varhaiskasvatus syntyy hyvällä suunnittelulla

Pitkät välimatkat, kielten moninaisuus ja ammattitaitoisen henkilökunnan rekrytointi haastavat varhaiskasvatusta. Positiivinen ilmiö on lapsimäärän kasvu.

Inarin kunnan muuttovoitto merkitsee varhaiskasvatuksessa kasvavaa kysyntää. Yksi vastaus tähän on kesäkuun alussa Ivalossa aloittanut uusi yksityinen ryhmäperhepäiväkoti Kuurankolo, jonka kanssa kunta on tehnyt ostopalvelusopimuksen.

– Kuurankolossa korostuvat liikunta, luonto ja retkeily, ja se sopii erityisen hyvin neljä- ja viisivuotiaille lapsille, sanoo varhaiskasvatusjohtaja Pirkko Saarela.

Päiväkotipaikkojen määrän tarve on kasvanut myös siksi, että perhepäivähoitajia on entistä vähemmän – tällä hetkellä omassa kodissaan työskentelee enää kolme hoitajaa. Perhepäivähoitajat sijaitsevat Törmäsessa, Ivalossa ja Lismassa.

– Perhepäivähoito on usein perheille hyvä vaihtoehto. Esimerkiksi matka hoitoon on silloin yleensä lyhyt, mutta perhepäivähoitajista on kova pula, Saarela sanoo.

Varhaiskasvatusta suomeksi ja saamen kielillä Lapselle sopivin varhaiskasvatuspaikka on monen tekijän summa. Yksi tärkeä asia on kieli. Jos lapsen äidinkieli on jokin saamenkielistä, hänellä on oikeus tämän kielen mukaiseen varhaiskasvatukseen.

Yksi vaihtoehto on hakea lapselle paikkaa kielipesästä, joka kielikylvyn avulla elvyttää suvun saamen kieltä, joka ei ehkä ole kodissa aktiivisessa käytössä.

– Kielenoppimisen kannalta olisi toki hyvä, että lapsi kuulisi kieltä myös muualla kuin kielipesässä ja voisi keskustella saameksi esimerkiksi isovanhempiensa kanssa, Saarela toteaa.

Inarin kunnan päiväkodeissa on ruuhkaa etenkin talvikuukausina, kun sesonkityöntekijät perheineen saapuvat pohjoiseen. Varhaiskasvatuksessa voi olla

lapsia, jotka puhuvat esimerkiksi ukrainaa, moldovaa, venäjää tai ranskaa.

Työntekijöiden vaihtuvuus ja kielten moninaisuus haastaa myös rekrytointia.

– Käytämme paljon aikaa siihen, että päiväkodeissa on kielitaitoinen ja pätevä henkilökunta.

Olemme lapsia varten

Varhaiskasvatuksen ilon aihe ovat Inarin sekä Ivalon ja Saariselän uudet päiväkodit. Sivistysjohtaja Ilkka Korhonen ennakoi, että lähivuosina on ratkaistava myös käyttöikänsä päähän tulevan Ivalon päiväkodin tilanne.

– Samalla kun pohdimme, onko tarkoituksenmukaista peruskorjata vai rakentaa uutta, on mietittävä, kuinka paljon lähivuosina tarvitsemme lisää päiväkotipaikkoja, Korhonen sanoo.

Hän lisää, että kyseessä on mieluinen ilmiö – eli se, että lapsimäärä kasvaa.

– Inarissa halutaan satsata lapsiin ja nuoriin. Lapset ovat kuntamme tulevaisuus, ja on ilo tehdä työtä heidän hyvinvointinsa eteen. •

1 2 3 4 5 6 7 8 9

Inarin kunnan päiväkodit

Inarin päiväkoti

Saarikoskentie 1 B, Inari

Suomen- ja pohjoissaamenkielinen varhaiskasvatus ja vuorohoito: ilta- ja viikonloppuhoito.

Ivalon päiväkoti

Eetuntie 2, Ivalo

Suomen- ja pohjoissaamenkielinen varhaiskasvatus ja vuorohoito: ilta-, yö- ja viikonloppuhoito.

Saariselän päiväkoti

Kielapolku 5, Saariselkä

Suomenkielinen varhaiskasvatus, esiopetus ja vuorohoito: ilta-, yö- ja viikonloppuhoito.

Koltansaamen kielipesät

Ivalon koltansaamen kielipesä Pe’sser

Koppelontie 4, Ivalo

Sevettijärven koltansaamen kielipesä

Kuuskõõzz

Sevettijärventie 9076,

Sevettijärvi

Inarinsaamen kielipesät

Piervâl Inarissa

Saarikoskentie 1 A, Inari

Kuáti Ivalossa

Koppelontie 4, Ivalo

Lisäksi Inarissa toimii inarinsaamenkielinen, 12-paikkainen ryhmäperhepäiväkoti Piäju,

Saarikoskentie 1 A, Inari

Perhepäivähoito

Törmänen, Ivalo ja Lisma

Sevettijärvi

Kielipesissä järjestetään varhaiskasvatusta alle kouluikäisille lapsille kielikylpymenetelmällä. Kielipesät toimivat arkipäivisin kello 7.30–16.30.

Eläinlääkäriaseman uudistus tehosti diagnostiikkaa

Kunnaneläinlääkäriaseman uudistuneissa tiloissa onnistuvat niin röntgenkuvaukset kuin hammaskirurgiankin operaatiot. Myös eläinlääkärien määrä on kasvanut.

Kun kunnaneläinlääkäriasemalla Ivalon Latutie 1:ssä työskenteli takavuosina korkeintaan pari eläinlääkäriä, niin nykyään vahvuus on jopa kuusi.

– Koska Inarissa ei ole lähellä yksityisiä klinikoita, haluaa kunta palvella asiakkaita mahdollisimman monipuolisesti, vastaava eläinlääkäri Eva Anunti kertoo.

Pari vuotta sitten lääkärit saivat asemalle lisää sosiaalitiloja, samalla myös asiakasaulaa avarrettiin ja laboratorio pääsi muuttamaan asianmukaisiin tiloihin.

– Asemalla on myös huone, jossa päivystävä lääkäri voi yöpyä. Kalustettu huone auttaa kesäsijaistenkin hankkimisessa.

Potilasmatkat Rovaniemelle ovat vähentyneet

Eläinlääkäriasemalla on nykyään kiinteä röntgenlaite pienemmille sekä siirreltävä röntgenlaite isommille eläimille.

– Röntgen on tehostanut diagnosointia ja jatkohoitoa. Siitä on paljon apua esimerkiksi koirien mahalaukun kiertymän diagnosoinnissa tai silloin, kun tutkitaan, miksi eläin ontuu. Asemalla on laitteet myös hammaskirurgisia operaatioita varten. – Nykyään joudumme ohjaamaan potilaan entistä harvemmin jatkohoitoon vaikkapa Rovaniemelle tai Ouluun.

”Eläinlääkäriaseman remontin myötä pystymme palvelemaan asiakkaita entistä paremmin”, iloitsee Eva Anunti.

Potilaiden skaala kulkee marsuista lehmiin.

– Matkailun kasvun myötä alueella ja potilaskunnassa on aikaisempaa enemmän rekikoiria ja ajoporoja, Anunti mainitsee.

Poroerotukset pitävät eläinlääkärit kiireisinä Poroerotukset aikatauluttavat eläinlääkärin kalenterin. Kiireisin aika alkaa lokakuussa, kun erotukset käynnistyvät.

VINKKI

Tutustu eläinlääkärin arkeen! Venla Jyrkisen kirja Eläinlääkärinä revontulten mailla avaa elämää Inarissa. Otava, 2025.

Kunnaneläinlääkäri Henna Kaarakainen kertoo, miten poroerotusaikana kunnaneläinlääkärit matkaavat erotuksesta toiseen. Kun välimatkat ovat pitkiä, myös työpäivät venyvät.

Erotuksessa jokainen poro, joka jää eloon, saa eläinlääkäriltä loislääkepistoksen.

– Porot juoksevat pyöreässä kirnuksi kutsutussa aitauksessa, poronhoitajat ottavat ne kiinni yksi kerrallaan, ja eläinlääkäri pinkoo ympäri kirnua antamassa loislääkepistoksia, hän kuvailee.

Erotusten vilkkain kausi kestää joulukuulle, viimeisimmät pienet keväterotukset ovat yleensä helmikuussa.

Eläinlääkäreiden tehtäviin kuuluu myös ruhojen ja elimien lihantarkastus teurastamoissa. He varmistavat näin elintarvikehygienian ja yhdessä poronhoitajien kanssa turvallisen ja laadukkaan poronlihantuotannon.

Keväällä eläinlääkäreitä työllistävät muun muassa porojen tiineyteen liittyvät ongelmat. Lisäksi ilmastonmuutoksen myötä pohjoisille poronhoitoalueille ovat levinneet eteläisemmiltä poronhoitoalueilta uudet tai siellä vain harvoin

aiemmin tavatut sairaudet ja loiset, esimerkiksi setaria-loinen. Muuttuneet talvi- ja jääolosuhteet vaikuttavat muun muassa porojen laiduntamiseen ja ravinnonsaantiin. Eläinlääkärit ja poronhoitajat ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa, he seuraavat porojen kuntoa ja pyrkivät etsimään keinoja, joilla ongelmiin voitaisiin puuttua ja niitä ennaltaehkäistä.

Uusi matkakululinjaus edistää yhdenvertaisuutta Vuodenvaiheessa otettiin käyttöön uusi matkakululinjaus, joka edistää Ivalosta kauempana asuvien ihmisten yhdenvertaisuutta eläinlääkintäpalveluiden kustannuksissa ja helpottaa näin palveluiden saatavuutta.

Sitä sovelletaan, jos sairasta poroa tai muuta koti- tai tuotantoeläintä ei voida kuljettaa eläinlääkäriasemalle, vaan eläinlääkäri kutsutaan eläimen pitopaikkaan.

– Eläimen omistaja maksaa eläinlääkärin matkakulut, eli käyntimaksun ja kilometrikorvauksen, maksimissaan 50 kilometrin mukaisesti. Matkakulut ovat 50 kilometriä ylittävillä matkoilla tuon omavastuuosuuden jälkeen samat, asuipa eläimen omistaja Nuorgamissa, Sevettijärvellä tai Lemmenjoella. Päälle tulevat toki aina toimenpidemaksut, lääkkeet ja tarvikkeet sekä päivystysaikana päivystyskorvaukset, Kaarakainen kertoo. •

Ajanvaraus

• Ajanvaraukset arkisin klo 8.30–9.30 p. 040 685 2707

• Klo 9.30–16.00 soitot vain kiireellisen hoidon tarpeessa.

• Eläinlääkärin päivystysnumero muina aikoina 0600 166 33 (2,89 €/min + pvm.)

Pyöräily – parasta aikaa arjessa

Liisa Morozovan perheessä

suurin osa päivittäisistä matkoista taittuu pyöräillen. Töiden jälkeen pyöräily nollaa ajatukset, vapaalla se vie upeiden maisemien äärelle.

Lapsi päiväkotiin, viikonlopun ruokaostokset, ystävän tavaroita muutossa, koulussa työkaveri paikasta toiseen, liikuntatunnin pallot ja kartiot urheilukentän reunalle. Nämä kaikki asiat Liisa Morozova on hoitanut ongelmitta koppipyörällään, jonka etuosassa on niin iso kori, että siinä pystyy kuljettamaan yhtä hyvin aikuisen, lapsen tai vaikka kirjahyllyn osia.

– Useimmiten koppipyörässä on kyydissä 2­vuotias kuopuksemme ja ruokaostoksia, Morozova sanoo.

Hyvin hoidetut pyörätiet

Luokanopettajana työskentelevälle Morozovalle ei ole väliä, onko kesä tai talvi. Pyörä kulkee molempina.

– Muutimme Inariin neljä vuotta sitten pitkän talven perässä. Miehelläni on etätyö, ja minä olin vastavalmistunut opettaja ja sain täältä työtä.

Jyväskylässä varttunut pari ihmetteli, että lyhyitäkin matkoja oli tapana kulkea Inarissa autolla. Jyväskylässä on vahva pyöräilykulttuuri, ja perhe oli tottunut siihen, että nopeimmin etenkin keskustan alueella liikkui juuri pyörällä. Samalla kasvoi kunto ja säästyi rahaa.

– Ensimmäisenä talvena Inarissa huomasin ilokseni, että aamulla töihin lähtiessä pyöräilytiet oli jo aurattu. Niitä pitkin oli hyvä kulkea töihin.

Kunto kasvaa, rahaa säästyy

Morozova ja hänen miehensä ostivat koppipyörän perheen kasvamisen myötä. Ajatuksena oli, että sillä on helppo kuljettaa lapsia päiväkotiin ja tehdä vaikka koko viikonlopun kauppaostokset.

– Koppipyörä toimii lyhyillä matkoilla auton tavoin. Nykyään meillä on tosin myös auto ja pidemmät matkan teemme sillä – myös silloin, jos tulee kiire, on auto kätevä.

Pyöräily on perheelle taloudellinen ja ekologinen valinta, mutta se on myös hyvää arkiliikuntaa. Kuntosalille tai sählyharrastukseen mennessä ei tarvitse erikseen lämmitellä, kun matkan liikuntapaikalle on tehnyt pyöräillen.

Liisa Morozova iloitsee pyöräilyn ja kävelyn edistämisohjelmasta. Hän toivoo, että se kannustaisi mahdollisimman monia kulkemaan lyhyitä matkoja omin lihasvoimin ja näkemään sen tuoman hyödyn.

– Aamulla töihin mennessä voin kuunnella musiikkia ja nauttia luonnosta ja eri vuodenajoista. Iltapäivällä työmatka on hyvä nollauskeino työajatuksista perhearkeen, Morozova sanoo.

Hän myöntää, että sateella ja tuulella pyöräily tuntuu joskus selviytymiseltä, varsinkin, jos pyörässä on lastia.

– Mutta kuinka hyvä tunne kehossa kotona onkaan. Olo on kuin selviytyjällä.

Yhdessä pyöräretkelle

Morozovan perheen keskimmäinen, 6-vuotias Filip, sai juuri syntymäpäivälahjaksi uuden pyörän. Äidin mukaan poika pyöräilisi uudella kulkupelillään vaikka kaikki illat.

6-vuotias Filip ei kaipaa tietä alleen pyöräillessä.

Inari liikuttaa luonnostaan

• Inarin kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma 2026–2030.

• Kunnan ensimmäinen kestävää liikkumista edistävä strategia.

• Tavoitteena lisätä inarilaisten kävelyä ja pyöräilyä esimerkiksi kävely- ja pyörätieverkoston täydentämisellä ja kampanjoilla, virikkeellisellä ympäristöllä ja motivoimalla muutoin.

– Joskus töiden jälkeen, kun väsyttää, lähdemme koko perhe yhdessä pyörillä läheiseen leikkipuistoon. Siellä virkistyy itsekin.

Viime kesänä Morozova polki ystävänsä kanssa yöttömän yön aikaan tunturimaisemissa Ivalosta Nellimiin ja takaisin eli noin 100 kilometriä.

Kilpapyöräilyä perhe ei harrasta, mutta molemmat vanhemmat pyöräilevät mielellään itsekseen. Tänä kesänä vanhempien on tarkoitus lähteä yhdessä viikoksi pyöräilemään: lapset pääsevät silloin isovanhemmille.

– Yksi mahdollisuus on polkea Suomi päästä päähän, muttemme tiedä, riittääkö kuntomme siihen.

Pääasia on, että joka päivä poljemme jonnekin yhdessä. •

Juhlavuosi, joka yhdistää

INARIN KUNTA ON PERUSTETTU 25.6.1876 JA TÄYTTÄÄ 150 VUOTTA VUONNA 2026. JUHLAVUOSI NÄKYY MONIPUOLISENA TAPAHTUMATARJONTANA KOKO VUODEN AJAN.