Issuu

IAKKA LEHTI AS

w.h ILLE ww

elen.fI

2012

Kodin valaistus vaikuttaa vireyteen ja tunnelmaan s. 14 Sävel plus paljastaa kodin sähkösyöpöt s. 4 Mihin sähkön hinta perustuu? s. 22

Pelletti palaa

Kivihiilen ja pelletin yhdistelmä lämmittää pian helsinkiläisiä koteja s. 8

4•2012

3 Pääkirjoitus 4 Meidän talo Energia-asiantuntija osoitti helsinkiläisperheen kulutuspiikit Sävel Plus -palvelun avulla. 6 Kodin energiavinkit 8 Kumppani metsästä Hanasaaressa alkaa kokeilu, jossa kivihiilen seassa poltetaan pellettiä. Tavoitteena on päästä kohti hiilineutraalia energiantuotantoa. 12 Tapasimme Konsultti vähensi sähkönkulutustaan peräti 40 prosenttia rukkaamalla omia tottumuksiaan. 14 Valoa kohti Hehkulamppujen aika on ohi, mutta valon laatu paranee. Nyt huomio kiinnitetään lamppujen värilämpötilaan ja valontuottoon wattien sijaan. 20 Sähköposti

ta!

Uu si pals 22 Sähkön hinta Muun muassa vesivarantojen määrä vaikuttaa siihen, millaiseksi sähkölaskun loppusumma muodostuu.

Valaistus on yksi tärkeimmistä kodin tunnelmanluojista.

PALVELUKSESSANNE Palvelunumerot ja hintatiedot Helsingin Energia Vaihde 09 6171 Sähkötalo, Kampinkuja 2, 00090 Helen www.helen.fi Asiakaspalvelupiste, 3. krs ma–pe 8.30–16 Puhelinpalvelu ma–pe 8–18 Kotitaloudet 010 802 802 Yritykset 010 802 803 Sähkömittarilukemien vastaanotto 010 802 804 asiakaspalvelu@helen.fi

Vikailmoitukset Sähkön jakeluhäiriöt 08001 80808 Kaukolämmön jakeluhäiriöt 08001 60602 Ulkovalaistusviat 08001 73173 Reaaliaikaiset tiedot jakeluhäiriöistä netissä www.helen.fi Helsingin Energian asiakaspalveluun tulevat puhelut nauhoitetaan. Puheluhinnat 010-alkuisiin numeroihin: • kiinteän verkon liittymistä 8,28 c/puhelu + 5,95 c/min. • matkapuhelinverkon liittymistä 8,28 c/puhelu + 17,04 c/min. Hinnat sisältävät alv 23 %.

Maksuttomat sähköiset palvelut löytyvät Internet-sivuiltamme: www.helen.fi Neuvontapalvelut Energiakeskus 09 617 2726 Kotitalouslaitteiden valinnan ja käytön opastus sekä kulutus-, kosteus-, rakenne-, pintalämpötila-, radon-, desibeli- ja valaistusvoimakkuusmittarin lainaus: energiakeskus@helen.fi Sähkön käytön ja energian säästön neuvonta 09 617 4010

Kaukolämpö Kaukolämpöön liittyminen 09 617 2961 Lämmönkäytön neuvonta 09 617 2969 Laskutus ja kulutuskyselyt 09 617 2856

Helen-lehden osoitteenmuutokset Asiakaspalvelu 010 802 802 asiakaslehdet@helen.fi

Uutta energiaa Energia-ala elää vahvaa murroskautta monessa suhteessa. Uutta energiaa ja uusia näkökulmia haetaan niin energialähteisiin, teknologiaan kuin palveluihinkin.

Kodin sähkönkulutus kasvaa reippaasti, kun perheen isä käynnistää tv:n ja tietokoneet.

Energiantuottajalta odotetaan jatkossakin vastuullisia valintoja sekä ympäristön että talouden suhteen. Omat haasteensa meille Helsingin Energiassa asettaa energiantuotanto kaupunkiympäristössä. Kunnianhimoinen tavoitteemme on hiilineutraali tuotanto vuonna 2050, ja tätä kohti etenemme vauhdikkaasti monella rintamalla. Hanasaaren voimalaitoksella käynnistyi tänä syksynä pelletin polttokokeet kivihiilen rinnalla ja Salmisaaren voimalaitos seuraa pian perässä. Iso kysymys on, rakennetaanko Vuosaareen tulevaisuudessa aivan uusi voimalaitos, joka hyödyntää useita polttoaineita, esimerkiksi haketta. Päätös siitä tehdään Helsingin kaupunginvaltuustossa vuonna 2015. Biokaasun tutkimushanke näyttää lupaavalta. Helsingin Energian, Gasumin ja Metsä Fibren yhteisprojekti etenee synteettistä biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamiseksi Metsä Fibren Joutsenon sellutehtaan yhteyteen. Biokaasua voitaisiin hyödyntää Vuosaaren nykyisillä voimalaitoksilla.

Motivan konsultti Teijo Perilä pisti energiankulutuksensa kuriin.

Uusiutuvaa energiaa saadaan myös auringosta ja maalämmöstä. Uusi hanke on Sakarinmäen koulukeskukseen Östersundomiin toteutettava lämmitysjärjestelmä, joka muodostuu aurinko- ja maalämmöstä, bioöljystä sekä lämmön varastoinnista. Energiaa on perinteisesti tarkasteltu taloudellisesta näkökulmasta energiahuollon ja liiketoiminnan kautta, painopisteenään toimitusvarmuus ja kannattava toiminta. Vihreät arvot ohjaavat entistä vahvemmin sekä päättäjiä että kuluttajien valintoja. Energian tuottajana me haluamme varmistaa järkevät ja taloudelliset, mutta myös toimitusvarmat ja ympäristöystävälliset ratkaisut.

Pekka Manninen toimitusjohtaja

Sahausjätteestä puristettu pelletti tuottaa energiaa kivihiilen kanssa.

HELEN ALSO IN ENGLISH! Summary of Helen in English at www.helen.fi

Helsingin Energian ja helen sähköverkko oy:n asiakaslehti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija: Helsingin Energia, (Kampinkuja 2, Helsinki), 00090 HELEN, p. 09 6171, faksi 09 617 2360, www.helen.fi Päätoimittaja: Seija Uusitalo Toimitusneuvosto: Sanna Jääskeläinen, Tiina-Kaisa Hämäläinen-Saukkola, Jarmo Karjalainen, Jouni Lehtinen, Jussi Mikkola, Marko Riipinen, Eva Spiegel, Seija Uusitalo Toimitus: Otavamedia Oy, Asiakasviestintä Painopaikka: PunaMusta Repro: Aste Helsinki Oy ISSN1455-9528 Kannen kuva: Pekka Hannila

Painotuote

Meidän talo

Sävel Plus kertoo sähkösyöpöt Teija Laakso Kuvat Arto Wiikari

Sävel Plus -raportointipalvelu näytti Timo Nyyssöselle ja Suvi-Tuuli Kemiläiselle heidän perheensä suurimmat sähkön kuluttajat.

Markku Mannila, Helsingin Energian energia-asiantuntija, neuvoo työkseen asiakkaita energia-asioissa. Tällä kertaa hän vieraili Timo Nyyssösen ja Suvi-Tuuli Kemiläisen kotona. Perheeseen syntyi 2,5 vuotta sitten Venla, ja reilu vuosi sitten muutettiin omaan taloon Kuninkaantammen asuinalueelle Helsingin ja Vantaan rajalle. Samalla perheen käytettävissä olevat neliöt kaksinkertaistuivat, ja nyt Venlan on hyvä köllötellä lattialämmitetyllä lattialla. Lapsen myötä perheen elämä on muuttunut aika lailla, ja elämänmuutos näkyy myös sähkönkulutuksessa. Omaa pientä pihaa valaisevat pihalamput, ja arjen sujumiseen tarvitaan kaksi autoa. Pesukone ja kuivausrumpu pyörittävät vauvanpyykkiä tiuhaan tahtiin. Suvi-Tuuli Kemiläinen on kotona hoitovapaalla, joten muillekin sähkölaitteille on käyttöä pitkin päivää. Pimeänä aikana valot saavat olla päällä aamusta iltaan. Perheen äiti oli tarkkaillut perheen sähkönkulutusta aiemminkin, mutta Timo Nyyssöselle energia-asiantuntijan vierailu oli silmiä avaava kokemus. – En tiennyt, miten tarkasti omaa sähkönkulutusta voi seurata, hän ihastelee. Sävel Plus -raportin kulutuspalkeista oli uudenkin käyttäjän heti helppo havaita perheen sähkösyöpöt. Sävel Plus paljasti, minkä piikin perheen isä saa iltaisin aikaan. Hän kertoo tavastaan laittaa iso taulu-tv ja pari tietokonetta päälle samaan aikaan. Iltakahdeksan aikaan perheen sähkönkulutuksessa onkin nähtävissä iso piikki. – Myös korkean olohuoneen katossa olevat halogeenivalot kuluttavat paljon sähköä tuottamaansa valoon verrattuna, Markku Mannila vinkkaa.

Muut erot syntyvät esimerkiksi talon iästä. Vanhoissa taloissa ulkolämpötilan vaikutus on yleensä suurempi, kun taas uudemmissa se on vähäisempi. Paitsi asunnon ikään, sähkönkulutus perustuu omaan toimintaan: esimerkiksi ilmanvaihtoon ja siihen, kuinka korkeana sisälämpötilan haluaa pakkasilla pitää. – Suosittelen kokeilemaan, väheneekö asumisviihtyvyys, jos sisälämpötilan laskee 24 asteesta 21:een, Mannila vinkkaa. Useimmilla ei vähene. Samoin jos pitää ikkunaa raollaan kesät talvet, osa lämmöstä karkaa harakoille. Lisäksi sähkönkulutusta nostaa talvisin se, että ollaan tyypillisesti enemmän kotona käyttämässä laitteita, pidetään pidempään valoja päällä ja lämmitetään autoa ajokuntoon. Nyyssösen-Kemiläisen perheellä takana on vasta yksi talvi uudessa kodissa. Siksi vasta kuluvana talvena he pääsevät vertaamaan sähkönkulutustaan eri talvien kesken. – Silloin nähdään myös kunnolla, onko sähkönkulutukseen tarttumisesta ollut hyötyä, Timo Nyyssönen toteaa. Hän lupaakin miettiä jatkossa tarkemmin, mitä laitteita kulloinkin päälle laittaa. Seitsemänvuotiaan talon lämmitysvuotokohtia ollaan korjaamassa, joten säästöä on luvassa sieltäkin.

Kulutus lisääntyy talvella Nykyisen kodin korkeita neliöitä – lähes kuusi metriä korkeaa olohuonetta – isoilla ikkunoilla varustettuna saa lämmittää paljon enemmän verrattuna entiseen kaksioon. Vintillä on lisäksi käytössä irtopatteri, joka on melkoinen sähkösyöppö sekin. Sähkönkulutus kasvaa yleisestikin reilusti talvisin. Sävel Plussan kulutustolpat kertovat, kuinka paljon kulutus muuttuu ulkolämpötilan muutoksesta. – Sähkölämmitteisessä talossa lämmityskulut voivat tyypillisesti olla heinäkuussa 4 prosenttia vuotuisesta kulutuksesta, tammikuussa taas 14 prosenttia, Mannila kertoo.

PERHEENLISÄYS näkyy myös energiankulutuksessa. NYT Sähkölaitteille on käyttöä pitkin päivää.

Rekisteröidy Sävel Plussaan Sähkömittareiden etäluenta, joka tuottaa tuntitason tietoa, toimii kaikilla Helsingin Energian asiakkailla Helsingissä ja Helsingin Energian sähkönmyynnin asiakkailla myös muualla sen mukaan, onko verkonhaltijalta saatavissa tuntitason tietoa sähkönkulutuksesta. Etäluenta mahdollistaa oman sähkönkulutuksen seurannan Sävel Plus -palvelussa tuntitasolla. Palvelu on tarjolla kaikille Helsingin Energian sähkön, kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen käyttäjille. Sävel Plussaan pääset osoitteesta www.helen fi/raportointi. Kirjautumalla sisään voit tunnistaa omat sähkösyöppösi ja seurata lämmön käyttöä.

– Omat sähkönkulutuksen tavat paljastuvat Sävel Plus -palvelun kulutuspalkkien avulla, energiaasiantuntija Markku Mannila opastaa. Korkeiden oleskelutilojen, viihde-elektroniikan määrän ja sisälämpötilan vaikutus kulutukseen yllätti SuviTuuli Kemiläisen ja Timo Nyyssösen.

Kodin energiavinkit

Y uvaryhmä/SKO © Suvi Laine/K

Jauhemaiset pesuaineet tehoavat tiukkaan likaan paremmin kuin nestemäiset.

Neste ei vielä päihitä pulveria Nestemäiset pesuaineet pesevät pyykin riittävän puhtaaksi, mutta kahvi- ja teetahroihin ne eivät pure. Tämä selviää Kuluttaja-lehden tekemästä nestemäisten pyykinpesuaineiden vertailusta. Testissä vertailtiin yhdeksää markkinoilla olevaa nestemäistä pesuainetta. Vertailun mukaan nestemäisen pesuaineen hinta ei kerro mitään sen tehosta. Testin kolme parhainta tuotetta ovat sekä hintahaitarin kalleimpia että halvimpia. Kahdella testin tuotteella on ympäristömerkki, mutta ne eivät pärjänneet testissä kovin hyvin, joskaan eivät myöskään olleet testin huonoimpia.

Vertailussa testattiin pesuaineiden tahranpoisto-ominaisuuksia. Kaikki pesuaineet puhdistivat melko hyvin rasvatahrat. Sen sijaan entsyymilikaan, kuten veritahroihin, ruohonjälkiin ja porkkasoseeseen aineet eivät tehonneet kovin hyvin. Eniten eroja syntyi siinä, miten pesuaineet puhdistivat punaviini-, tomaattisose- ja sinappitahrat. Yksi pesuaine tehosi johonkin tahraan, toinen

taas toiseen. Kaikki testatut pesuaineet tehosivat erittäin huonosti kahvi- ja teetahroihin. Testin yhteydessä vertailtiin toisiinsa kahden Tanskassa myytävän pesuaineen pulveri- ja nesteversioita. Pulverit puhdistivat veren, ruohon ja tomaattikastikkeen paremmin kuin nesteet. Nestemäiset pesuaineet selvittivät kuitenkin punaviinitahrat pulveria paremmin. Työtehoseuran erityisasiantuntijan Anneli Reisbackan mukaan jauhemaiset pesuaineet tehoavat nesteitä paremmin tiukkaan likaan. Nestemäinen pesuaine on riittävän tehokas puhdistamaan hikisen ja nuhjaantuneen pyykin.

Vertailu vaatii tarkkaa ynnäystä

Nestemäisten pesuaineiden riittoisuutta on vaikea verrata keskenään. Pakkaukset ovat erikokoisia, ja lisäksi niiden kyljessä ilmoitetaan pesuaineen riittoisuus pesukertojen määrään eri tavoin. Yleensä pesukertojen määrä on suhteutettu normaalilikaisen pyykin pesemiseen. Ainakin yhden pesuainemerkin kyljessä kuitenkin ilmoitetaan, moneenko pesukertaan aine riittää, jos pestään kevyesti likaista pyykkiä. Myös annostelu vaihtelee merkeittäin. Siinä missä yhtä pesuainetta annostellaan 75 millilitraa koneelliseen, toista pesuainetta riittää samaan pyykkimäärään yli puolet vähemmän. Pesutuloksen kannalta on samantekevää, annosteleeko aineen pesupalloon vai pesuainelokeroon. Nestemäiset pesuaineet ovat yhä suositumpia, ja yksi syy siihen on niiden helppokäyttöisyys. Neste liukenee pesuveteen heti ja huuhtoutuu helposti pois. Ainetta on helppo annostella, eikä se sotke samalla lailla kuin pulveri. Nestemäiset pesuaineet eivät myöskään sisällä vedenpehmentimenä käytettävää zeoliittia, jota taas monissa pesupulvereissa käytetään fosfaatin sijaan. Pahamaineinen zeoliitti saattaa tukkia pesukoneen ja tehdä vaatteista nuhjuisen näköiset. Allergisille zeoliitti voi aiheuttaa iho-oireita. Kuluttaja-lehden tutkimukseen voi käydä tutustumassa Energiakeskuksessa.

Kysy energianeuvojalta

Kutsu

Tällä palstalla vastaamme lukijoiden kysymyksiin kotitalouksien energiankäytöstä.

Tervetuloa Energiakeskukseen tutustumaan höyrykypsennyslaitteisiin ja mikroaaltouuneihin! Helsingin yliopiston kotitalousopettajaopiskelijat esittelevät laitteita noin tunnin mittaisissa havaintoesityksissä. Tilaisuuksia on kaksi. Ensimmäisessä tilaisuudessa opiskelijat näyttävät, miten höyrykypsennyslaitteilla valmistetaan kevyitä ruokia. Toisessa tilaisuudessa opiskelijat opastavat, miten jouluisia makuja valmistetaan mikroaaltouunilla. Torstai 29.11. klo 13–14 Havaintoesitys höyrykypsennyslaitteista Tiistai 4.12. klo 13–14 Havaintoesitys mikroaaltouuneista

2. Suoraveloitus muuttuu suoramaksuksi. Miksi? Suomi siirtyy yhtenäiseen euromaksualueeseen vuoden 2014 alussa. Finanssiala on kehittänyt yhteisen toimintamallin, jonka avulla suoraveloituksen päättyminen on kuluttajille mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. Suoramaksu korvaa suoraveloituksen niille, jotka eivät vielä käytä verkkopankkia. 3. Sähkölaskuni on tullut suoraveloituksella, mutta nyt suoraveloitus päättyy. Mitä minun tulisi tehdä? Suoraveloituksesta kannattaa siirtyä e-laskuun jo nyt, jos käytät verkkopankkia. Todelliseen energiankäyttöön perustuva suoraveloituslasku ei ole enää paperia säästävä laskutustapa, koska jokaisesta laskusta lähetetään ennakkotiedote. Kun suoraveloitus päättyy, muutamme yhteistyössä pankkien kanssa laskutuksen e-laskuksi, jos käytät verkkopankkia, tai uudeksi suoramaksuksi, jos maksat laskusi muuten kuin verkkopankissa. Sinun ei tarvitse tehdä itse mitään. Otamme suoramaksun käyttöön samassa yhteydessä, kun suoraveloitus päättyy. Sekä e-laskuun että suoramaksuun siirtyville käyttöön tulee automaattinen maksaminen pankissa. Tämä takaa sen, että laskutuspalvelu säilyy yhtä helppona ja vaivattomana kuin tähänkin asti. Suoramaksu on täysin suoraveloitusta vastaava palvelu. Yritysten suoraveloitus päättyy kokonaan. Yrityslaskutuksessa tilalle tulee paperilasku. Yritysten verkkolaskun tai sähköpostilaskun saa käyttöön, jos laskutustavan muutoksesta sopii kanssamme.

Paikka Helsingin Energia, Sähkötalo, Energiakeskus 3. krs., Malminrinne 6 Kumpaankin tilaisuuteen mahtuu 20 henkilöä. Ilmoittaudu valitsemaasi tilaisuuteen viimeistään 26.11. klo 16 mennessä puhelimitse numeroon 09 6171.

Energiakalenteri

Joulukuu

Pyyhi pölyt valaisimista ja lampuista. Pöly vähentää valotehoa.

Tammikuu

1. Mitä erilaisia tapoja on saada Helsingin Energian lasku? Helsingin Energian sähkö- tai kaukolämpölaskun voit saada paperilaskuna, e-laskuna, sähköpostilla tai yritysten verkkolaskuna.

Polta puita takassa pakkasten aikaan, niin säästät energialaskussa.

Helmikuu

Älä unohda liesituuletinta päälle varsinkaan pakkasilla, jottei lämpö poistu tarpeettomasti ulos.

4. Miten voin saada sähkö- ja kaukolämpölaskuni e-laskuna? Sinun tarvitsee tehdä e-laskusopimus verkkopankissa. Laskua verkkopankissa maksaessasi sinulta saatetaan kysyä, haluatko laskun e-laskuna. Helpoiten e-laskun saat käyttöön vastaamalla tähän kysymykseen kyllä. Toinen vaihtoehto on valita laskuttajaluettelosta Helsingin Energia ja kirjoittaa tunnistetiedoksi pyydettyyn kenttään laskun viitenumeron. Seuraava lasku saattaa tulla vielä paperilla, mutta sen jälkeen laskusi tulevat suoraan verkkopankkiin.

Opastusta Sähkötalon Energiakeskuksesta saat maksutonta opastusta ja neuvontaa kodinkoneasioissa. • Kampinkuja 2, 3. kerros (avoinna ma–pe klo 8.30–16.00) • p. 09 617 2726 • energiakeskus@helen.fi • www.helen.fi • www.facebook.com/saastanenergiaa • www.twitter.com/energianeuvoja

Muista kodinkoneoppaat! itteessa Kodinkoneoppaat oso iansaasto/ www.helen.fi/energ ml kodinkoneoppaat.ht

Oletko hankkimassa uutta pesukonetta?Mietitkö, paljonko jääkaappisi syö sähköä? Miten kodin lämmityksessä voi säästää? Energiakeskuksen nettisivuilta löydät monenlaista apua sekä neuvoja ja vinkkejä, kun järjestelet kodinkoneasioitasi uuteen uskoon.

Lähetä mieltäsi askarruttava kysymys osoitteeseen energiakeskus@helen.fi. Voit myös lähettää kysymyksesi Helsingin Energian verkkosivujen kautta osoitteesta www.helen.fi.

– Esimerkiksi havupuista ylijääneestä aineksesta syntyy pellettiä, jota on tarkoitus polttaa Hanasaaressa ja Salmisaaressa jatkuvasti vuonna 2014. Pelletti tulee voimalaitokselle aluksi rekka-autoilla, voimalaitospäällikkö Jarmo Hagström kertoo.

armo Hagströmille ensimmäinen työpäivä Hanasaaren B-voimalaitoksen ykkösenä eli voimalaitospäällikkönä on ikimuistoinen. Valokuvaajan rohkaisemana hän kiipeää uutuuttaan hohtavan, 25 metriä korkean siilon tikkaita ja kääntyy esittelemään kädessään olevan ämpärin sisältöä. – Ajat muuttuvat, hän naurahtaa ja kauhoo kourallaan keltaisia papanoita, eli voimalaitoksen uutta polttoainetta, pellettiä.

Elevaattorin kyytiin Hanasaaressa tehdään tällä hetkellä polttokokeita, jotka ovat valmistautumista vuonna 2014 alkavaan pellettien jatkuvaan polttoon. Tänne pelletit tuodaan rekka-autojen säiliöissä, joista kompressorit pumppaavat 100 kuutiometrin varastosiilon täyteen. Energiantuotannossa täydellä syöttöteholla työskenneltäessä pari rekkakuormallista kestää noin puoli vuorokautta. Varastosiilon yläpuolella on 16 kuutiometrin syöttösiilo, ja niitä yhdistää elevaattori. Hagström sanoo, että se on kuin Linnanmäen maailmanpyörä – sillä erotuksella, että se pudottaa ylhäällä matkustajat kyydistä ja palaa kupit tyhjinä takaisin. – Elevaattori siirtää pelletit automaattisesti niin, että syöt-

tösiilon pinta pysy halutulla tasolla. Hagströmin mukaan siilot ja elevaattorit ovat jo pitkään olleet käytössä maataloudessa. Tämä laite on suunniteltu tuhdimpaan teolliseen tarkoitukseen. Siilon kyljissä on kaksi räjähdysluukkua ja liitäntä palokuntaa varten. Pellettipöly on syttymis- ja räjähdysherkkää tiettyinä pitoisuuksina, siksi kaikki on suodattimin ja koulutuksen avulla varmistettu viimeisen päälle. – Koko järjestelmä on myös hyvin koteloitu, joten pellettipöly pysyy sisällä, Hagström lisää. Syöttösiilosta lähtee kaksi valkoista putkea, jotka läpäisevät Hanasaaren hiilivoimalaitoksen punatiilisen seinän. Sisäpuolella selviää, mitä ne oikein ovat.

Pelletit hiilivirtaan Matkalla kattilahalliin pistäydytään valvomossa. Pelletin käyttö polttoaineena on täysin automatisoitu ja myös sitä valvotaan tässä huoneessa. Pelletti näyttää kiinnostavan kivihiilen rautaisia ammattilaisia: – Laitoimme lasiin vähän vettä ja vähän pellettejä ja tällaiseksi se muuttui, yksi heistä hämmästelee ja näyttää melkoista kasaa sahanpurua.

Hiilen ja pelletin ensitreffit Pelletin matka metsästä arkiaamun suihkuveden lämmittäjäksi on kiinnostava ja täynnä haasteita. Pelletistä tulee Hanasaaren voimalaitoksessa kivihiilen hyvä kumppani. Pertti Suvanto Kuvat: Pekka Hannila

Pelletti on erittäin kuivaa, sillä sen kosteusprosentti on alle 10. Siksi se on myös arka kosteudelle. Pelletin lämpöarvo on noin 1,5-kertainen puuhun verrattuna mutta noin 2/3 hiilestä. Kun kivihiilitonnista saadaan energiaa noin 7 megawattituntia, pellettitonni lämmittää noin 4,75 megawattitunnin edestä. – Pelletin etuna on sen tasalaatuisuus, joka helpottaa syöttöä ja erityisesti prosessin säätämistä, Hagström sanoo. Sisällä kattilahallissa hän osoittaa seinän lävistäviä valkoisia putkia. Ne osoittautuvat

Pellettejä ja hiiltä poltetaan erilaisina seoksina.

syöttöruuveiksi, jotka tuovat pelletit kolmoskattilan kahdelle hiilimyllylle. Voimalapäällikkö vääntää rautalangasta prosessin kulkua: – Syöttöruuvi kuljettaa pelletit putken päähän. Ne putoavat painovoimalla alas, sekoittuvat hiilivirtaan ja matkaavat yhdessä eteenpäin jauhatukseen. Yhdistynyt hiili- ja pellettipöly puhalletaan ilman avulla kattilan tulipesään polttimille.

Rajojen kokeilua Hagström kertoo, että pellettien polttoa kokeillaan erilaisina seossuhteina hiilen kanssa. Näin selviää esimerkiksi se, miten pelletti jauhautuu yhdessä kivihiilen kanssa ja mikä on maksimiosuus, joka voidaan syöttää myllyn läpi. Samalla saadaan tietää, miten pelletti palaa ja mikä on sen vaikutus polttoprosessiin, eli lisääntyykö kattilan likaantuminen ja korroosio. – Haluamme kokeilla, missä rajat tulevat vastaan. Asia selviää paremmin vasta kokeissa.

25-metrisen terässiilon vieressä on elevaattori, joka kuljettaa pelletit siilon alaosasta syöttöön.

Pelletin käyttö polttoaineena on täysin automatisoitu. Prosessia seurataan ja ohjataan valvomosta.

Samalla keräämme tietoa Hanasaaren uutta ympäristölupaa varten: miten seospoltto vaikuttaa erityisesti pienhiukkasiin. Selvitämme myös polton vaikutuksia sivutuotteiden, kuten lento- ja pohjatuhkan laatuun ja niiden hyötykäyttöön sekä loppusijoitukseen. Arvokasta käyttökokemusta hyödynnetään vuonna 2014, jolloin jatkuvakestoinen pellettien poltto alkaa sekä Hanasaaren että Salmisaaren voimalaitoksissa. Pellettien osuus on silloin 5–10 prosenttia käytettävästä polttoaineesta, ja pellettivarastojen on oltava ainakin kymmenkertaiset nykyiseen siiloon verrattuna. Vuonna 2015 kaupunginvaltuusto päättää, lisätäänkö Hanasaaressa ja Salmisaaressa edelleen metsäpohjaisen biomassan käyttöä vai tehdäänkö investointipäätös Vuosaareen rakennettavasta monipolttoainevoimalaitoksesta. Kahdeksan vuoden kuluttua käytettävistä polttoaineista viidennes pitäisi olla peräisin uusiutuvista energialähteistä. Jos Hanasaa-

ren ja Salmisaaren pelletinpolttoa kasvatetaan 40 prosenttiin, se tietää jo isompia muutoksia niin pellettien hankintaan, varastointiin, murskaukseen kuin polttoonkin. Silloin esille nousevat muun muassa laivakuljetukset, välivarastot, uudet jauhinmyllyt ja polttimet. Monenlaisia selvityksiä esimerkiksi pellettien saatavuudesta tehdään parhaillaan. – Tällä hetkellä pelleteistä on Suomessa ylituotantoa, mutta kun käyttö lisääntyy, niistäkin saattaa tulla pulaa. Laivalla pellettejä on mahdollista tuoda esimerkiksi Venäjältä ja Virosta.

Pellettien lämmittämä suihku Alkuvaiheen rinnakkaispoltto on Hagströmin mukaan vielä melko simppeli systeemi, eikä mitään rakettitiedettä. Investoinnitkin ovat vielä kohtuullisia. Hiiltä on Hanasaaressa poltettu kohta 40 vuotta. Sekä Hanasaaren että Salmisaaren voimalaitokset on suunniteltu kivihiilelle. – Kivihiili on meille tuttu polttoaine ja

sen me osaamme hyvin. Nyt kun pelletti tulee, se on meillekin piristys. Saamme uusia haasteita ja mielenkiintoa tähän ehkä hieman rutiiniomaiseenkin tekemiseen. Pelletti on kuitenkin biopolttoaineista helpoimpia, ja sillä on mukava lähteä liikkeelle, Hagström pohtii. Nyt koejaksolla poltettava pellettimäärä on 300–500 tonnia, joka vastaa noin 200–300 tonnia kivihiiltä. Tänä aikana poltettavat pelletit vastaavat noin 200–300 kerrostalohuoneiston vuotuista lämmitystarvetta. Huomaako helsinkiläinen lämpimässä suihkussa käydessään tai keittäessään aamukahveja, että nyt ovat pelletit asialla? – Ei huomaa. Se on samaa ympäristöystävällisellä yhteistuotannolla tuotettua energiaa kuin aiemminkin, joskin askeleen lähempänä hiilineutraalia tulevaisuutta, Hagström sanoo.

Puristettua puuta Pelletti on jalostettua biopolttoainetta, joka tehdään uusiutuvasta raaka-aineesta. Sen alkulähde on metsässä, eikä sen käyttö lisää kasvihuoneilmiötä. Mekaanisessa puunjalostusteollisuudessa havupuista ylijäänyt sahanpuru ja kutterilastut kuivataan, jauhetaan vasaramyllyllä ja puristetaan kovalla paineella pienten metallilevyssä olevien reikien läpi pellettitehtailla. Leikkuuterät pilkkovat puristeet noin 10 millimetrin pituisiksi pötkylöiksi. Puristusvaiheessa sulanut puun luonnollinen sideaine, ligniini, muodostaa jäähdyttyään pellettien pinnalle kiiltävän ja koossapitävän kerroksen.

Vieraile virtuaalisesti voimalaitoksella! Katso video pelletinpoltosta osoitteesta blogi.helen.fi

Helsingin Energian tavoitteena on hiilineutraali tuotanto vuoteen 2050 mennessä. Kehitysohjelmassa lisätään uusiutuvien energialähteiden käyttöä 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vaihtoehtona on lisätä käyttöä nykyisissä voimalaitoksissa tai rakentaa kokonaan uusi.

Pelletit matkaavat putkea pitkin hiilivirtaan ja jauhautuvat hiilimyllyssä. Yhdistynyt hiili- ja pellettipöly siirtyy voimalan kattilaan palamaan.

Konsultti energian säästäjänä Katja Pesonen Kuva Mirva Kakko

Teijo Perilä tiivisti sähkölämmitteisen rivitaloasuntonsa energiankulutuksen seuraamista ja säästämistä. Hänen onnistui vähentää omaa kulutustaan jopa 40 prosenttia, vaikka sähkölämmitteiset asunnot mielletään melkoisiksi energiasyöpöiksi. Energiakonsultti Teijo Perilä on asiantuntija Motivan ja Energiateollisuus ry:n Elvari-hankkeessa, jonka tavoitteena on etsiä keinoja pienentää sähkölämmitteisten asuntojen energiankulutusta 9 prosenttia vuoteen 2016 mennessä. Hankkeeseen osallistuu useita energia- ja talotekniikkaalan yrityksiä sekä järjestöjä. Helsingin Energia on yksi niistä, ja Perilä kuuluu sen pilotointitiimiin. – Arvelimme pystyvämme tutkimaan tehostamistoimia parhaiten, kun yhtiöiden asiantuntijat pilotoivat sitä omissa kodeissaan. Asiantuntijat seuraavat omaa energiankulutustaan ja etsivät tapoja säästää. Esimerkiksi Perilän rivitaloasunnossa kodin jokaisen sähkölaitteen takana on kulutusmittari, joka mittaa kilowattitunnin tarkkuudella sen energiankulutuksen. Mikroaaltouunista löytyy omansa, niin myös astianpesukoneesta, kahvinkeittimestä, radiosta, pakastimesta ja pyykinpesukoneesta. Eteisessä on sähkökaappi, jossa on 15 alamittaria eri huonetilojen lämmityksille, veden lämmitykselle sekä kiinteästi asennetuille kotitalouskoneille. Yhteensä koko kodissa mittareita on 25. Perilä käy kerran kuussa mittareiden lukemat läpi ja syöttää ne excel-taulukkoon, joka tekee lukemista erilaisia diagrammeja. – Näin pystyn seuraamaan kaikkien laitteiden energiankulutusta ja kulutuksen kuukausittaista kehitystä. Korvaamattomana apuna tässä toimii Helsingin Energian Sävel Plus -palvelu, josta näkee oman kulutuksensa tunnin tarkkuudella, hän kertoo. Tuloksista laaditaan aineistoja, joiden avulla sähkölämmittäjät voivat laatia pitkän aikavälin tehostamissuunnitelman sekä valita ja toteuttaa itselleen parhaimmat ja kannattavimmat säästökeinot. – Olen yllättynyt, kuinka yksinkertaisilla keinoilla pystyy säästämään sekä energiaa että kahisevaa.

Vähän viileämpää, kiitos Suomessa on 620 000 sähkölämmitteistä taloa. Niissä kulutetaan lähes 10 prosenttia koko Suomen energiasta. Siksi muutokset ovat tervetulleita. Myös sähkön hinta on noussut huomattavasti viimeisten kymmenen vuoden aikana, joten sähkölämmitteisissä asunnoissa asujien, jos kenen, kannattaisi tehostaa energiankulutustaan.

– Sähkön kilpailuttamisella on vain rajattu taloudellinen hyöty, jos omat kulutustavat ovat löysät. Todelliset säästöt tulevat tapoja muuttamalla, Perilä huomauttaa. Elvarin myötä hän on saanut laskettua energiankulutustaan 20 000:sta 12 000 kilowattituntiin vuodessa. Se on huikeat 40 prosenttia. Perilä tietää, että samat säästöt voi tehdä moni muukin sähkölämmittäjä. Hän nimeää siihen kolme kovaa keinoa. – Lattialämmitys on suuri energiankuluttaja. Sitä ei kaikissa huoneissa tarvita ympäri vuoden esimerkiksi vessassa. Osittain varaavan lattialämmityksen kytken päälle vasta kovimmilla pakkasilla. Toisekseen patterit kannattaa laittaa pois päältä huoneista, joissa ei olla pitkiä aikoja. Kolmanneksi hän kannustaa ottamaan huomioon matkat ja työajat: – Laitamme lämpötilan aamuisin alemmas töihin lähtiessämme. Talvikaudella, kun lähdemme matkoille, lämpötila lasketaan peruslämmölle ja lämpöisempänä aikana pois kokonaan. Tyhjää taloa on turha lämmittää.

Muutos on asennekysymys Lämmityksen ohella kodinkoneet ovat iso energiaimuri. Teijo Perilä on säästänyt viime vuosina 1 000 kilowattituntia pelkästään uusimalla kodinkoneet ja vaihtamalla hehkulamput energiansäästölampuiksi. Hän myös neuvoo saunomaan ripeästi. Sauna on suurin sähkölaite suomalaisissa asunnoissa, joten jos esimerkiksi malttaa saunoa vain kerran viikossa, säästää mehevät määrät. Voiko suomalainen silti luopua saunastaan? – Kustannustehokkuutta etsiessä suurimman muutoksen on tapahduttava ihmisessä itsessään: on haluttava muutosta ja muutettava tottumuksiaan. Kaikki muu etenee siitä. Perilän säästötoimet ovat pitäneet kurissa myös kustannukset, jotka viime vuosien kasvanut sähkön hinta olisi saanut aikaan. – Vaikka tähän pilottiin osallistuminen on minulle työtä, olen saanut tehostamisesta sen verran hyviä tuloksia, että pyrin ilman muuta pitämään nykyisen kulutustason. Takaisin entiseen ei ole paluuta. Perilän vaimokin on ollut hengessä mukana hyvillä mielin, vaikka sisälämpötilat ja lattiat ovat muuttuneet hieman viileämmiksi. Tosin suihkuhuoneen lattia on aina lämmin, jotta aamut alkavat rattoisasti.

– Kodin sähkönkulutusta saa suitsittua omia tottumuksia muuttamalla, neuvoo energiakonsultti Teijo Perilä.

Valon aika Liisa Joensuu Kuvat SKOY

Suomalaiset elävät lähes puoli vuotta keinovalon varassa. Lamppuvalinta vaatii paneutumista hyvän valaistuksen varmistamiseksi erityisesti nyt, kun hehkulamput poistuivat markkinoilta.

os kodin valaistus on epäonnistunut, jokapäiväinen elämä hankaloituu aamusta alkaen. Kun valoa ei ole tarpeeksi tai valaisimet ovat väärissä paikoissa, asukas ei löydä etsimiään vaatteita, peilikuva jää hämäräksi, oma varjo heittäytyy lehden ylle ja aamiainenkin näyttää valjulta. Miellyttävä, riittävä ja tarkoituksenmukainen valaistus vaikuttaa niin arjen sujumiseen kuin mielialaan. Se tarkoittaa hyvää yleisvaloa ja kodin toimintojen kannalta oikein sijoitettuja paikallisvalaisimia, mutta myös sopivia lampputyyppejä eri tiloissa.

Yleisvalosta paikallisvalaisimiin Jotta katosta tuleva yleisvalo tuntuu miellyttävältä, sen tulisi olla epäsuoraa ja heijastua katon, seinien tai muiden vaaleiden pintojen kautta.

Varjoton, suoraan alas laskeutuva valo tuntuu kovalta, kun taas tasainen hajavalo sekä pieni valojen ja varjojen leikki luovat tunnelmaa. Toisaalta, kaikki eivät pidä kattolamppujen antamasta yleisvalosta, tulipa valo mistä tahansa lampputyypistä: energiansäästölampusta, halogeenista tai ledistä. Moni luo yleisvalaistuksen mieluummin sytyttämällä valot jalka- ja pöytävalaisimiin, sillä silloin tila tuntuu kodikkaammalta. Ikävin valo saadaan aikaan katosta tulevasta yhden polttimon valaisimesta. Esimerkiksi pallomainen riisipaperivarjostin ja yksi poltin sen sisällä olivat muotia vielä 1980luvulla. Nykyisin suositaan kattovalaisimia, joissa on useita polttimoita. Yleisvalaistuksen lisäksi kaivataan aina paikallisvalaistusta esimerkiksi kotitöihin ja lukemiseen. Valon tulosuunnalla on suuri merkitys. Suoraan edestä tuleva valo voi häikäistä,

kun taas työskentelijän takaa heijastuva valo luo varjon työn ylle. Yleensä sivulta tuleva valo onkin paras. Kosketinkiskot antavat mahdollisuuden liikuttaa valaisimia ja suunnata niitä tarpeen mukaan. Sellainen sopii loistavasti esimerkiksi keittiöön ja ruokapöydän yläpuolelle. Jos keittiössä on kiinteät työskentelyvalot kaappien alapuolella, ne on hyvä sijoittaa häikäisylistan taakse. Tämä on syytä tehdä etenkin, jos ruokapöytä on samassa tilassa. Näin valot eivät loista häiritsevästi ruokailijoiden silmiin.

Sivulta tuleva valo voi heijastua esimerkiksi seinän kautta epäsuorasti, jolloin tilan tunnelma on miellyttävä. Tällainen valo on lempeä, eikä häikäise.

Kohdevalo korostaa kodin yksityiskohtia, kuten kauniita rakenteita, koriste-esineitä tai tauluja ja tuo persoonallisuutta tilaan.

Kohteesta koristeeseen Kun halutaan nostaa esiin yksityiskohtia tai luoda tilaan persoonallisuutta, tarvitaan kohdevaloja. Sellaisen luoma valo kiinnittää huomion vaikka kasveihin, tauluihin tai rakenteiden kauniisiin yksityiskohtiin. Nykyisin on helppo löytää myös koristevaloja, joiden tarkoitus on miellyttää silmää ja luoda tunnelmaa, eikä niinkään valaista. Suuri helpotus pimeään talviaikaan ovat pienet apuvalot, ledit ja halogeenit, joita voi kiinnittää esimerkiksi vaatekaappien sisälle tai eteisen naulakolle. Led-valoista koostuva valolista auttaa löytämään tavarat kaapeista. Ledlista on hauska yksityiskohta myös näkyvällä paikalla, kuten kirjahyllyn reunassa. Tunnelman ja toiminnallisuuden lisäksi valaistuksen tehtävä on luoda turvallisuutta, joten hyvää valaistusta tarvitaan esimerkiksi portaikoissa ja kellareissa. Koska valaistuksen tarve voi näissä tiloissa olla satunnainen, valo kannattaa yhdistää liiketunnistimeen. Näin sähköä ei kulu turhaan, mutta valot syttyvät heti tarvittaessa.

Luumen on nyt tärkein arvo Tänä syksynä heitetään hyvästit hehkulampulle, mutta muutaman vuoden kuluttua myös osa halogeenilampuista poistuu markkinoilta. Hehkulamppuja ei saa enää toimittaa myyntiin EU-maissa, mutta kaupat voivat myydä pois vanhat varastonsa. Valinta tehdään

varastojen loputtua energiansäästölamppujen, halogeenien ja ledien välillä. Totuimme vuosikymmenien ajan ostamaan lamppuja niiden wattimäärän mukaan, mutta nykyisin tarkastellaan wattien sijaan valontuottoa ja värilämpötilaa. Wattimäärä ei enää kerro lampun tuottaman valon määrää, vaan ainoastaan sen sähkönkulutuksen. Tärkein asia lampun valinnassa onkin valontuotto. Se selviää luumenarvosta (lm). Missä aikaisemmin riitti 40-wattinen hehkulamppu, sinne kannattaa nykyisin valita lamppu, jonka valomäärä on noin 400 luumenia. 60-wattisen lampun tilalle valitaan noin 700 luumenin lamppu. Yleisvalon luumenarvo saa mielellään olla 900 tai siitä ylöspäin. Silloin saat valovirtaa 75 watin hehkulamppuun verrattavan määrän. Ensin on kuitenkin mietittävä, missä valoa tarvitaan eniten ja missä puolestaan riittää vähäisempikin valomäärä. Moni haluaa pitää esimerkiksi makuuhuoneen hämärämpänä kuin keittiön tai työhuoneen.

portaikossa ja kellarissa valaistuksen on luotava turvallisuutta. Keittiöön kannattaa asentaa monta valaisinta, joiden valo kattaa koko työskentelytason.

Vireyttä ja tunnelmaa Hehkulamppujen aikaan kaikki valo oli hieman kellertävää, mutta nykyisin valon värilämpötilassa on valinnanvaraa. Sitä kannattaa tutkia pakkauksesta heti luumenarvon jälkeen. Värilämpötilan arvo on kelvin (K). Esimerkiksi olohuoneeseen ja lastenhuoneeseen sopii hehkulampun kellertävää valoa vastaava 2 700 kelvinin lamppu, sillä se luo rauhoittavan tunnelman. Kylpyhuoneessa, työhuoneessa tai kodinhoitotilassa on paikallaan valkoisempi valo, 3 000–4 000 kelviniä. Mitä valkoisempaa valo on, sitä kylmempi on tunnelma ja sitä paremmin se sopii työskentelyyn.

Lampputyyppi valaisimen mukaan Valaisimen kanta ratkaisee, mikä lampputyyppi siihen sopii. Lampputyyppi kulkee käsi kädessä valaisimen käyttötarkoituksen kanssa. Energiansäästölamput ovat omiaan yleisvalaistukseen mutta kohde- ja korostusvalaistukseen sopivat ledit ja halogeenit. Ne toimivat hyvin myös liiketunnistimissa nopean sytytyksensä ansiosta. Saunaan sekä himmennettävään valaistukseen käyvät parhaiten halogeenilamput. Energiansäästölamppuja on kenties helpoin ostaa, ja niiden valikoimat ovat suurimmat. Osa tehdään hehkulampun näköisiksi, ja niissä kanta on vielä pitkään samanlainen kuin hehkulampuissa. Energiansäästölampun huonona puolena on hidas syttyminen ja se, että useat niistä eivät sovi himmentimiin. Pakkauksesta on syytä tarkistaa, toimiiko lamppu yhdessä himmentimen kanssa. Olohuoneessa energiansäästölampun syttymisvaiheen viive ei ehkä haittaa, mutta esimerkiksi eteisessä hitaus voi käydä hermoille. Euroopan komission asetuksen mukaan energiansäästölamppu saa lämmetä jopa kaksi minuuttia. Tässä ajassa valovirran on noustava 60 prosenttiin lampun täydestä valovirrasta. Kun tuo valomäärä on saavutettu, valon kirkastumista tuskin enää huomaa. Loppujen 40 prosentin lämpeneminen saattaa kestää jopa kolme minuuttia. Jos hermo ei tahdo riittää energiansäästölampun täyden valotehon odottamiseen, kannattaa valita quick start -tyyppinen energiansäästölamppu. Se saavuttaa täyden tehonsa 20–30 sekunnissa. Syttymisnopeuteen vaikuttaa energiansäästölampuissa käytetty elohopea. Hitaasti syttyvät mallit ovat amalgaamilamppuja, joissa käytetään elohopeaseosta. Quick start -lampuissa elohopea on nestemäisessä muodossa. Ne saavat alussa suuremman jännitepiikin, mikä nopeuttaa syttymistä, mutta samalla vähentää hieman lampun käyttöikää. Tavallisen energiansäästölampun eli

Eteisessä ja keittiön työskentelypisteissä valon on hyvä olla valkoisempaa kuin esimerkiksi makuuhuoneissa, joissa valo saa olla lempeämpää ja keltaisempaa.

Mitä tarkempaa työtä haluaa tehdä, sitä suurempaa valontuottoa tarvitaan. Eri lampputyyppien luumenarvot vaihtelevat, mutta hehkulamppuun verrattuna luumeneita tarvitset seuraavasti. Hehkulamppu

Nykyiset lamppuvaihtoehdot

25 W 40 W 60 W 75 W

217–249 lm 410–470 lm 702–806 lm 920–1 055 lm

Valon tuottaja Eri lampputyyppien valontuotto ja sähkönkulutus vaihtelevat niiden valotehokkuuden mukaan. Valotehokkuus vaihtelee ledeissä ja pienloistelampuissa malleittain.

Kohdevalaistus ledillä

Eri lampputyyppien värilämpötilat vaihtelevat. Mitä matalampi kelvinluku (K) on,sitä enemmän valo muistuttaa hehkulampun kellertävää valoa. Jos et viihdy kovin valkoisessa valossa, vältä valitsemasta liian suurta kelvinlukua.

kynttilä 1 800K

päivänvalo 4 000K 5 500K 8 000K

yötaivas 12 000K

16 000K

öä

E n e rgi a ke •

T ie

Valon väri Kelvin (K) 2 700 2 700- 4 000 2 700- 6 500 3 000 3 000- 6 500 5 500

Helsingin Energia Energiakeskus Kampinkuja 2, Malminrinne 6 Sähkötalo, 3. krs, Helsinki Avoinna ma–pe 8.30–16 Puhelin 09 617 2726 energiakeskus@helen.fi

Lampputyyppi Hehkulamppu Pienloistelamppu Loistelamppu Halogeenilamppu Led Päivänvalo

t o a • S ä ä st

Lamppujen värilämpötiloja

Energiansäästön kannalta lamppujen kehitys on ollut loistava. Hehkulamppu tuotti valoa huonolla hyötysuhteella ja vain noin 5–10 prosenttia sen käyttämästä sähköenergiasta muuttui valoksi. Loput energiasta muuttui lämmöksi. Energiansäästölamput, halogeenit ja ledit tuottavat kaikki valoa paremmalla hyötysuhteella ja kestävät pitempään. Ne tulevat pitkäikäisyytensä vuoksi halvemmiksi, sillä valaistuskustannukset voivat laskea 15–20 prosenttia. Ostohetkellä ne saattavat olla hehkulamppuja kalliimpia. Kun hehkulampun polttoikä oli keskimäärin 600–1000 tuntia, energiansäästö-

Kelvin kertoo valon värin

l ua

Valaise ja säästä

Hehkulamppu 10 lm/watti Halogeeni 15 lm/watti Energiansäästölamppu 40 lm/watti Led 60 lm/watti

Nopeasti syttyvää lamppua arvostava voi valita myös led- tai halogeenilampun. Halogeenit ovat melko edullisia, mutta niiden energiatehokkuus on huono ja ne kuumenevat turhan paljon. Niiden kanssa valonsäätimet toimivat kuitenkin varmimmin. Lähivuosina halogeenit korvataan ledlampuilla, jotka ovat luonteeltaan kohdevaloja ja sopivat vaikka työpöydän valaisimiin. Ledin hyviä puolia on nopean syttymisen lisäksi pitkäikäisyys. Siinä ei ole valon syttymisestä kuluvia osia, joten se kestää suurta sytytystiheyttä paremmin kuin muut lamppuvaihtoehdot. Se toimii myös kylmässä. Led-lamput kehittyvät koko ajan. Uutta teknologiaa edustaa orgaaninen led, jota käytetään esimerkiksi kännyköiden ja videokameroiden näytöissä. Orgaaninen led sopii tasomaisiin pintoihin, jotka toistaiseksi ovat suurimmillaan noin 15 x 15 senttimetrin kokoisia. Orgaanisen ledin etu on, ettei se häikäise.

amalgaamilampun käyttölämpötila on laajempi kuin nopeasti syttyvän, nestemäistä elohopeaa sisältävän lampun. Amalgaamilamppu toimii paremmin sekä kylmässä että kuumassa. Sitä paitsi ulkovalaistuksessa hidas syttyvyys ei haittaa, joten amalgaamilamppu sopii pihavaloksi. Käyttölämpötila selviää pakkauksesta.

Lukeminen vaatii luumeneita

Pa l

halogeenien energiatehokkuus on huono, ja ne kuumenevat turhan paljon.

Asiantuntijana tekniikan tohtori, erikoistutkija Eino Tetri Aalto-yliopiston Valaistusyksiköstä.

Värilämpötila vaikuttaa tunnelmaan. Makuuhuoneisiin kannattaa valita lämminsävyinen 2 700 kelvinin lamppu.

käyttö puolittuu ja sähkölasku pienenee noin 10 prosenttia. Energiatalkoisiin on helppo osallistua vain lamppuja vaihtamalla.

Pakkaus kertoo paljon

Kun hehkulampun polttoikä oli keskimäärin 600–1000 tuntia, energiansäästölampun polttoikä on 6 000–10 000 tuntia ja halogeenilamppujen noin 1 000–2 000 tuntia. Ledit ovat tällä hetkellä kalleimpia, mutta niiden hintaa kompensoi pitkä polttoikä, noin 30 000 tuntia.

Lamppujen valintaan kannattaa ehdottomasti kiinnittää huomiota. Valaistus on suurin yksittäinen kotitalouksien sähköä kuluttava laiteryhmä, sillä sen sähkönkulutus on noin neljännes kodin taloussähköstä. Kun energiatehokkaat lamput valitsee hehkulamppujen sijaan, valaistuksen sähkön-

Lamppupakkauksessa on nykyisin paljon enemmän tietoa kuin ennen. Siitä pitää selvitä lampun energiatehokkuusluokka, valovirta luumenarvona, lampun teho watteina ja polttoikä tunteina. Lisäksi pakkauksesta selviää muun muassa lampun syttymisnopeus, värisävy, himmennettävyys ja käyttölämpötila. Lamput on luokiteltu energiatehokkuusluokkiin, kuten jääkaapit ja pesukoneet. Lamppujen energiatehokkuusluokan tulee uusien asetusten mukaan sijoittua luokkiin A–C. Lähivuosina energiatehokkuusluokitus uudistuu, ja silloin valittavana on myös A+:lla tai A++:lla merkittyjä, eli erityisen energiatehokkaita lamppuja. Tällä hetkellä kaikki energiansäästölamput ja pääosa ledeistä ovat A-luokkaa. B-luokassa ovat parhaat halogeenit ja osa ledeistä. C-luokan halogeenit poistuvat markkinoilta vuonna 2015.

Julkinen valaistus uusiutuu lähivuosina EU:n kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset vaikuttavat sisätilojen lampputyyppien lisäksi myös ulkovalaistukseen. Elohopealamput poistuvat julkisesta valaistuksesta vuonna 2015. Esimerkiksi Helsingissä elohopealamppujen osuus kaikesta ulkovalaistuksesta on 60 prosenttia. Julkiseen valaistukseen etsitään energia- ja kustannustehokkuutta parantavia ratkaisuja. Näin tehtiin esimerkiksi EkoValo-hankkeessa, jota veti Aalto-yliopiston Valaistusyksikkö ja jossa myös Helsingin Energia oli mukana. Projekti kuului Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelmaan ja päättyi vuonna 2011. – Kyseessä oli suuri ponnistus. Tutkittavina olivat valaistuksen useat osa-alueet kuten valonlähteet, valaisimet, optiikka ja liitäntälaitteet. Myös valaistuksen ohjausta, värintoistoa ja valaistuksen laatua oli mietittävä uudelleen. Jopa pylväsvälit ja -korkeudet oli otettava tarkasteluun, kertoo tekniikan tohtori, erikoistutkija Eino Tetri Aalto-yliopiston Valaistusyksiköstä. Hankkeessa luotiin samalla toimintamalli kunnille ja energiayhtiöille entistä energiatehokkaampaan ulkovalaistukseen siirtymisessä.

Suomen ulkovalaistuksen noin 800 000 elohopealamppuvalaisinta korvataan energiatehokkailla lampuilla.

Lediteknologiaa ulkovalaistukseen Led-lamppujen jatkuva kehitys ja valotehokkuuden kasvu lisäävät niiden käyttöä myös ulkovalaistuksessa. Eino Tetri pitää todennäköisenä, että vuonna 2015 ulkovalaistuksessa voitaisiin siirtyä suoraan led-valaisimiin. – Aalto-yliopisto ja VTT ovat yhteistyössä tehneet käyttäjätutkimusta energiatehokkaasta led-valaistuksesta. Kyseessä on AthLEDics-hanke, joka tulee sanoista Advanced technologies for energy efficient LED lighting applications to satisfy user needs. Hankkeessa kerätään käyttäjäpalautetta led-valaistuksesta erilaisissa käyttökohteissa, ja sen perusteella suunnitellaan ja toteutetaan uutta teknologiaa hyödyntävät led-valaisimet sekä sisä- että ulko-oloihin, Tetri selvittää.

Ledien käytön yleistymistä ovat rajoittaneet kalliin ostohinnan lisäksi valon kylmä väri sekä häikäisyongelmat. Näihin etsitään nyt ratkaisuja.

Käyttäjäkysely antaa osviittaa AthLEDics-hanke näkyy nyt helsinkiläisille Malminkartanossa. Kartanonkaarelta Kehä I:lle johtavan kevyenliikenteenväylän varrella tutkitaan eri lampputyyppien antamaa valaistusta. Kartanonkaarelta lähdettäessä kokeiltavana on 12 led-valaisinta ja niiden vertailukohtina seuraavaksi neljä monimetallivalaisinta ja vielä neljä suurpainenatriumlamppuvalaisinta. Hankkeessa on tehty käyttäjäkyselyjä siitä, miten ihmiset kokevat eri lampputyypit ja niiden antaman valon. Käyttäjäkyselyjä jatketaan tänä syksynä samassa paikassa osin uusilla valaisimilla.

Sähköposti

Lämpöä auringosta ja maasta Helsingin Energia toteuttaa uusiutuvia energialähteitä hyödyntävän lämmitysjärjestelmän Sakarinmäen koulukeskukseen Östersundomiin. Uusi lämmitysratkaisu ja siihen liittyvä energiantuotannosta saatava tieto tuodaan osaksi koulun toimintaa ja opetusta. Koulun lämmitysjärjestelmä perustuu aurinko- ja maalämmölle. Kyseessä on pilottihanke, jonka avulla Helsingin Energia testaa uudenlaisia energiaratkaisuja: aurinkoenergiaa, maalämpöä, biopolttoaineita ja lämmön varastointia. Sakarinmäen koulun oppilaat ja opettajat ovat mukana suunnittelemassa sitä, kuinka uusi lämmitysjärjestelmä ja siitä saatava kulutustieto tehdään koulussa näkyväksi mielekkäällä sekä oppimista tukevalla tavalla. Helsingin Energia järjestää oppilaille ja päiväkotilapsille työpajoja, joissa yhdistetään kouluarki ja energiantuotanto.

Vihreää valoa biokaasulle Helsingin Energian, Gasumin ja Metsä Fibren yhteisprojekti etenee synteettistä biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamiseksi Metsä Fibren Joutsenon sellutehtaan yhteyteen. Jalostamo tuottaisi uusiutuvasta puuraaka-aineesta biokaasua, joka siirrettäisiin kaasuverkossa muun muassa Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitokselle. Selvitykset osoittavat, että hanke on teknisesti toteuttamiskelpoinen, ja biokaasun tuotantoprosessi voidaan inte-groida Metsä Fibren Joutsenon sellutehtaan yhteyteen. Tavoitteena on saada mahdollisen investointipäätöksen tekemistä varten tarvittavat tiedot valmiiksi vuoteen 2014 mennessä. Laitoksen rakentaminen kestää noin 3 vuotta toteutuspäätöksen tekemisestä. Biokaasuhanke tukee Helsingin Energian tavoitetta uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi.

Arvonlisäveromuutos vaikuttaa hintoihin Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen (HE 89/2012) arvonlisäveron korottamisesta yhdellä prosenttiyksiköllä 1.1.2013 lähtien. Yleinen arvonlisäverokanta ehdotetaan korotettavaksi 23 prosentista 24 prosenttiin. Esitys on parhaillaan päätöskäsittelyssä eduskunnassa. Jos arvonlisävero nousee 1.1.2013 alkaen odotetusti hallituksen esityksen mukaisesti, sen vaikutukset hintoihin ja laskutukseen ovat: • Arvonlisäveroprosentin muutos korottaa kaikkia sähkön myynnin ja siirron arvonlisäverollisia hintoja sekä kaukolämmön arvonlisäverollista hintaa vaikutuksensa mukaisesti 1.1.2013 alkaen. • Uuden arvonlisäveron mukaiset yksikköhinnat näkyvät niissä henkilöasiakkaiden laskuissa, joissa veloitetaan vuodenvaihteen jälkeistä aikaa. • Laskutuksessa sovelletaan uutta arvonlisäveroprosenttia (24) siihen osuuteen, joka kohdistuu vuodenvaihteen jälkeiseen aikaan. • Eri verokantojen osuudet on esitetty laskulla.

Energiatehokas led-valaistus Herttoniemeen Herttoniemen pientaloalueen katuvalaistus on uusittu. Uudistuksen tavoitteena on energiansäästön lisäksi miellyttävä ja turvallinen valaistus. Valaistuksessa on käytetty energiatehokkaita led-valaisimia. Herttoniemessä valaistu alue on Helsingissä ensimmäinen suurempi kohde, jossa led-valoja käytetään myös ajoratojen valaisuun.

Hinnanmuutos (sähkö) perustuu sähköntoimitusehtojen kohtiin 13.4. ja 13.5., sähkönmyyntiehtojen kohtiin 8.4. ja 8.5. ja verkkopalveluehtojen kohtiin 13.3. ja 13.4. Sopimusehtojen mukaan asiakkaalla on hinnanmuutoksen yhteydessä oikeus irtisanoa toistaiseksi voimassa oleva sopimus kahden viikon irtisanomisajalla.

Sähkön myyntihinta nousee 1.1.2013 alkaen Helsingin Energia nostaa sähkön myyntihintaa 1.1.2013 alkaen 7–8 %. Hinnankorotus koskee toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia. Uudet hinnat on ilmoitettu oheisessa hinnastossa. Edellisen kerran hintoja muutettiin 1.3.2012, jolloin hinnat laskivat 5–8 % ja 1.10.2012, jolloin hinnat laskivat 4–5 %. Hinnanmuutoksen perusteena on sähkön hankintakustannusten nousu. Yleissähkön energiahinta nousee 0,45 c/kWh. Perusmaksu nousee 0,3 €/kk. Hinnankorotuksen vaikutus sähkön myyntihintaan on noin 7,5–8 %. Tyypillisen kerrostalohuoneiston (vuosikäyttö 2 000 kWh) sähkön myyntihinta nousee noin euron kuukaudessa (12,6 euroa vuodessa) ja on hinnanmuutoksen jälkeen noin 170 euroa vuodessa. Tyypillisen omakotitalon (ilman sähkölämmitystä, vuosikäyttö 5 000 kWh) sähkön myyntihinta nousee noin 2,2 €/kk (26 euroa vuodessa) ja on hinnanmuutoksen jälkeen noin 374 euroa vuodessa. Sähkölämmitykseen käytettävien aika- ja kausisähkötuotteiden energiahinnat nousevat 0,41–0,51 c/kWh. Perusmaksu nousee 0,3 €/kk. Hinnankorotuksen vaikutus sähkön myyntihintaan on noin 7 %. Tyypillisen sähkölämmitteisen omakotitalon (vuosikäyttö 18 000 kWh) sähkön myyntihinta nousee noin 7 €/kk (82 euroa vuodessa) ja on hinnanmuutoksen jälkeen noin 1 248 euroa vuodessa. Ympäristöpennisähkö- ja Sähkökori-tuotteiden hinnat nousevat vastaavasti. Kaikissa hinnoissa ja luvuissa on otettu huomioon ehdotettu arvonlisäveron korotus 23 % -> 24 % 1.1.2013 lukien.

*sisältäen alv 24 %

ilman arvonlisäveroa

Yleissähkö Perusmaksu €/kk Sähkö c/kWh

2,80 6,81

2,26 5,49

Aikasähkö A Perusmaksu €/kk Päiväsähkö c/kWh Yösähkö c/kWh

2,80 7,74 6,29

2,26 6,24 5,07

Sähkön myyntihinnasto 1.1.2013 alkaen

*Arvonlisäverollinen hinta on ilmoitettu ottaen huomioon ehdotettu arvonlisäveron korotus 23 % -> 24 % 1.1.2013 lukien. Jos ehdotettu arvonlisäveron korotus ei toteudu, muuttuu arvonlisäverollinen hinta vastaavasti. Hinnat ovat voimassa toistaiseksi. Hinnat eivät sisällä sähkön siirtoa.

Aikasähkö D Perusmaksu €/kk Päiväsähkö c/kWh Yösähkö c/kWh

2,80 7,12 6,29

2,26 5,74 5,07

Kausisähkö Perusmaksu €/kk Talvipäivä c/kWh Muu aika c/kWh

2,80 7,63 6,39

2,26 6,15 5,15

Ympäristöpennisähkön myynnin perusmaksu 4,51 €/kk. Energiahinnat ovat samat kuin vastaavissa normaalituotteissa. Sähkön myynnissä noudatetaan paikallisen jakeluverkonhaltijan aikajakoa. Aikasähkö A (85-120) on käytössä Helsingissä ja Vantaalla. Muilla alueilla käytössä Aikasähkö D (40-84). Sovellettava tuote riippuu paikallisen jakeluverkonhaltijan aikajaon viikoittaisten yöaikatuntien määrästä (ilmoitettu sulkeissa). Hinnanmuutos perustuu sähköntoimitusehtojen kohtiin 13.3., 13.4. ja 13.5. tai sähkönmyyntiehtojen kohtiin 8.3., 8.4. ja 8.8. Sopimusehtojen mukaan asiakkaalla on hinnanmuutoksen yhteydessä oikeus irtisanoa toistaiseksi voimassa oleva sopimus kahden viikon irtisanomisajalla.

Näin sähkön hinta määräytyy tukkumarkkinoilla

Tukkusähkön hinta määräytyy pohjoismaisessa sähköpörssissä. Mikä kaikki siihen vaikuttaa? Olli Sulopuisto Kuvitus: Matias Teittinen

1. Helsingin Energia ostaa sähköenergian pohjoismaisesta Nord Pool -sähköpörssistä.

MISTÄ N KULUTTAJA U K S A L Ö SÄHK ? U U T S O D MUO

Norjassa ja Ruotsissa on paljon päästötöntä vesivoimaa, jonka tuottaminen on edullista.

Sähköpörssissä sähkön hinta muodostuu joka tunti sen mukaan, miten paljon energiaa tuotetaan ja käytetään.

VESIMÄÄRÄ HINTA

Sähköntuotantoon käytettävissä oleva vesimäärä ja sen kehityksen ennakointi vaikuttaa hintaan ratkaisevasti.

30% VEROT

41%

SÄHKÖ

ENERG

RGIAN SÄHKÖENE NTO TA VUOSITUO US T U L U -K JA 2011 A N N O U V

29%

POHJOISMAAT:

SÄHKÖN SIIRTO

Sähköenergian hinta on se osa, jonka kuluttaja voi kilpailuttaa.

Sähkön hinta määräytyy kalleimman kulloinkin käytössä olevan energiantuotantotavan mukaan.

70 84

127 122 146 139

Siirtomaksut määräytyvät aina paikallisen verkkoyhtiön hinnoittelun mukaan. 33 34

Tuotanto TWh Kulutus TWh

Sähköenergian määrää mitataan kilowattitunneilla, joka saadaan kertomalla teho (kW) käyttöajalla (h). TWh eli terawattitunti on miljardi kilowattituntia. Vertailun vuoksi: kerrostaloasuja käyttää vuodessa sähköä noin 2 000 kilowattituntia.

A TUNTIHINT Ö K H SÄ PÖRSSISSÄ

TARJONTA

KYSYNTÄ

HINTA

TUULIVOIMA MÄÄRÄ

VESIVOIMA

YDINVOIMA

YHTEISTUOTANTO

KIVIHIILILAUHDE

ÖLJYLAUHDE

RGIAN SÄHKÖENE AVAT T O T N TUOTA

VESIVOIMA Vesivoimalla tuotetaan noin puolet Pohjoismaissa vuosittain käytettävästä sähköstä. Vesivoiman tarjonta vaihtelee paljon sen mukaan, kuinka paljon sataa. Vuosivaihtelun suuruus on lähes sama kuin Suomen sähkönkulutus koko vuonna. Jos vesivarastot ovat täynnä, sähkö on edullisempaa.

TUULIVOIMA Polttoaine on ilmaista, mutta investointikustannukset kalliita. Tuulivoiman osuus on pieni, enimmillään vain muutaman prosentin kokonaistuotannosta.

Erilaisilla odoilla energiamu on erilaiset t. kustannukse

LAUHDEVOIMALAITOS Hyötysuhde on selvästi pienempi kuin yhteistuotantovoimalatoksessa, koska lämpöä ei saada hyödynnettyä.

YDINVOIMA Ydinvoima on Pohjoismaissa vesivoiman jälkeen suurin yksittäinen energiantuotantotapa. Ydinvoimalaitoksia pidetään Suomessa käynnissä lähes koko ajan riippumatta sähkön hinnasta. YHTEISTUOTANTOVOIMALAITOS Lämpöä ja sähköä tuottavan voimalaitoksen hyötysuhde on erittäin hyvä. Se on siis edullisempi ja ekologisempi kuin pelkästään sähköä tuottava voimalaitos. Kivihiilen hinta vaihtelee polttoaineen kysynnän ja tarjonnan sekä euron ja dollarin kurssin mukaan. Fossiilisia polttoaineita, kuten hiiltä, polttavat voimalaitokset maksavat voimalan hiilidioksidipäästöistä päästöoikeuksilla. Päästökauppa nostaa näiden laitosten tuotantokustannuksia. Suomessa yhteistuotantovoimalaitoksissa polttoaineena käytetään maakaasua, kivihiiltä, turvetta ja biopolttoaineita.

HYVÄ TIETÄÄ: POHJOISMAINEN SÄHKÖPÖRSSI: Nord Pool Spot on Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan sekä Liettuan ja Viron yhteinen sähköpörssi ja yksi maailman suurimmista sähköpörsseistä. Vuonna 2011 lähes kolme neljäsosaa Pohjoismaiden sähköstä myytiin sen kautta. Helsingin Energia on ollut mukana vuodesta 1996.

SPOT-HINNOITTELU: Perinteisesti suomalaiset kuluttajat maksavat sähköstä tasaista hintaa, vaikka sähköpörssissä hinta vaihtelee jatkuvasti. Tarjolla on myös spotsopimuksia, jolloin kuluttajan maksama sähkön hinta vaihtelee tunneittain sähköpörssin hintatason mukana. ALUEELLISET HINTAEROT: Maiden väliset siirtojohdot eivät

kaikissa tilanteissa riitä. Sähkön hinta on näinä tunteina korkeampi alueilla, joille ei saada siirrettyä tarjolla olevaa edullisempaa sähköä. Näillä alueilla joudutaan käyttämään kalliimpia tuotantomuotoja. JOHDANNAISMARKKINAT: Sähköstä käydään päivittäiskaupan lisäksi myös johdannaiskauppaa. Tällä pyritään varmistamaan kuluttajille edullinen ja tasainen hinta.

vinkkiä energiansäästöön Vastaa kysymykseen ja voita OBH Nordican yleiskone!

Mikä energiansäästövinkki on sinun mieleesi? a) Tarkistan jääkaapin ja pakastimen käyttölämpötilat säännöllisesti. b) Suljen ikkunanverhot yöksi, kun on pakkasta. c) Käytän tietokoneen esikatselu toimintoa ennen tulostusta.

arvo 3 59 €

Seuraavassa Helen-lehdessä energianeuvojamme kertoo kunkin vaihtoehdon säästövaikutuksen. OBH Nordican Hercules-yleiskone on vankkarakenteinen ja monipuolinen keittiön apuri. Se sekoittaa, vaivaa ja vatkaa monenlaiset taikinat, mutta taipuu moniin muihinkin askareisiin. Vakiovarusteisiin kuuluvat vispilä, taikinakoukku ja sekoitin. Lisäosat myydään erikseen. Yleiskoneen arvo on 359 euroa. Arvomme vastanneiden kesken kaksi yleiskonetta.

Käy vastaamassa kilpailuun 31.12.2012 mennessä netissä osoitteessa helen.fi. Voit myös lähettää vastauksesi postikortilla osoitteella Helsingin Energia, Helen-lehti, 00090 HELEN. Muista laittaa korttiin myös yhteystietosi ja osoitteesi. Helen 3/12 lukijakilpailupalkinnot on arvottu. DeLonghin espressokeittimen voittivat Jenni Suvanto Helsingistä ja Markku Sillanpää Vehmersalmelta. Onnea voittajille!

Lukijat äänestivät

Viime numerossa (Helen 3/2012) lukijat äänestivät energiavinkeistä näin: a) 26 prosenttia suosii suihkua ammekylvyn sijaan. 5 minuutin 40-celsiusasteisessa suihkussa on lämmintä käyttövettä 70 prosenttia, jolloin energiankulutus on keskimäärin 2,5 kilowattituntia. 150-litraisessa ammeessa kylpeminen vie energiaa keskimäärin 6 kilowattituntia. Jos päivittäisen ammekylvyn vaihtaa päivittäiseen 5 minuutin suihkuun, säästö on vuodessa 1 277 kilowattituntia. Jos ammekylvystä nauttii esimerkiksi kerran viikossa kahden kerran sijaan, säästö on vuodessa 182 kilowattituntia.

b) 44 prosenttia sammuttaa valot poistuessaan huoneesta. 15 watin tehoinen pienloistelamppu kuluttaa tunnissa 0,015 kilowattituntia. Vuodessa valaistuksen tarve on 1 400–2 000 tuntia. Jos oletetaan, että turhan polttoajan osuus on 10 prosenttia, vuosittain lamppu palaa 200 tuntia turhaan, jolloin kulutus on 3 kilowattituntia. Kodeissa on keskimäärin 25 valopistettä, joten vuosittainen säästö on 75 kilowattituntia. Jos jokainen Suomen noin 2,5 miljoonasta taloudesta säästää 3 kilowattituntia vuosittain, säästö on 7 500 000 miljoonaa kilowattituntia, mikä vastaa 3 750 kerrostaloasunnon vuotuista kulutusta. c) 30 prosenttia kävelee tai pyöräilee alle 3 kilometrin mittaiset matkat. 10 kilometrin automatkalla bensiinin keskikulutus on 7 litraa 100 kilometrillä. 3 kilometrin matkalla kulutus on 1,8 kilowattituntia. Jos 250 työpäivän aikana 3 kilometrin työmatka taitetaan kävellen tai pyöräillen autoilun sijaan, vuodessa säästö on 450 kilowattituntia.

Seuraava Helen ilmestyy helmikuussa.