Espressi 3/2025

HENKILÖSTÖEDUT

Kaupungin henkilöstöedut saavat hyvän arvosanan.

3 25

ESPOO-TARINA

Espoon uusi strategia keskittyy lapsiin ja nuoriin.

Gallup: Miten tekoäly näkyy työssäsi?

Unelmia & uusia tavoitteita

Varhaiskasvatuksen opettaja Sima Kaderimanesh tähtää erityisopettajaksi ja kannustaa tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin.

”Liikumme luonnossa ja käymme Itämeressä uimassa ja haluamme sen säilyvän puhtaana.”

Matinkylän lukion oppilaat Petra Tähtinen ja Ainu Ketola istuvat portaikossa, jonne on sijoitettu valokuvaaja Meeri Koutaniemen Itämeri-aiheisia teoksia.

Poimittua

Espoon kaupungin ensimmäinen työnantajalupaus muistuttaa, että jokaisen työ on arvokasta.

Kysymys & vastaus

Mitä turvallisemman tilan periaatteet tarkoittavat elinvoiman yksiköissä?

Espoo-tarina

Taiteiden Espoo

Valokuvaaja Meeri Koutaniemen

Me itämeriläiset -teossarja sai kodin Matinkylän lukiosta.

Tiesitkö tämän?

Kaupungin henkilöstö on tyytyväinen etuihinsa.

Onnistumisia

Kuntalaisella töissä

Karamalmin ruotsinkielisen päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja Sima Kaderimanesh yhdisti työn ja opiskelun.

Hetkinen Espoota

Espoon kaupunkirata parantaa valmistuttuaan sekä lähi- että kaukoliikennettä.

Miten tekoäly näkyy työssäsi? 12 4 12 20 5 14 22 6 16 24

Espoon uusi strategia painottaa lasten ja nuorten hyvinvointia sekä kaupungin hallittua kasvua.

Oppilaat suunnittelevat Minecraftin virtuaalimaailmassa, millainen tulevaisuuden Espoo voisi olla.

Gallup

LISÄÄ INTOA KOULUNKÄYNTIIN

TUOREEN Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan 4.–5.-luokkalaiset espoolaiset lapset osallistuvat koulunsa asioiden suunnitteluun enemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin. Näin arvioi myös yhä useampi koululainen: verrattaessa aiempaan kyselyyn, tulos oli 53 % vuonna 2025 ja 48 % vuonna 2023. Myös kouluinnostus oli alakoulussa noussut 42 %:sta 50 %:iin, ja yläkoulussakin 16 %:sta 20 %:iin.

Lue tuloksista tarkemmin 19.9.2025 julkaistusta Essin uutisesta.

Espoon kaupungin henkilöstölehti ilmestyy myös verkossa. Löydät sen Essistä. Lue verkosta lisää tarinoita.

ESPRESSI ON ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Johanna Pajakoski

TOIMITUSNEUVOSTO Johanna Halava, Ronja Määttä, Sanni Olasvuori ja Taina Vehviläinen TUOTANTO

Otavamedia Sisältömarkkinointi ULKOASU

Otavamedia PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT espressi@espoo.fi

KAI MYKKÄNEN KAUPUNGINJOHTAJA

Teet tärkeää työtä

VALTUUSTO on juuri hyväksynyt uuden Espoo-tarinan, ja meillä on nyt selkeä tiekartta vuoteen 2029 saakka. Toivon, että työyhteisöissä on jo ehditty käynnistää keskustelu siitä, miten Espoo-tarina ohjaa juuri teidän työtänne.

Elämme taloudellisesti hyvin haasteellista aikaa, ja tämän lehden ilmestyessä neuvottelut ensi vuoden taloudesta ovat käynnissä. Meillä on tavoitteena talouden kestävyys. Menojen kasvua on hillittävä ja investointien ajoitus ja laajuus suunniteltava hyvin tarkkaan. Tilanne koskettaa meitä jokaista ja myös velvoittaa pohtimaan sitä, miten voisimme parantaa kustannusvaikuttavuutta ja palvelujemme järjestämisen tapoja. On tehtävä valintoja.

Haasteet voivat olla uhka, mutta ne ovat aina myös mahdollisuus. Tiukassa tilanteessa korostuu se, että parhaat keinot löytyvät hyvän johtamisen ja hyvän yhteistyön kautta. Espootarinaan on kirjattu valtuustokauden tavoitteeksi, että henkilöstömme voi hyvin. Olemme sitoutuneet siihen, että johtamiskulttuuriamme kehitetään siten, että se tukee jatkuvaa oppimista. Huolehdimme turvallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta ja varmistamme, että henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Jokainen työntekijämme on arvostettu ammattilainen.

Espoo-tarinaan sisältyy selkeä viesti siitä, että jokaisen asiantuntemusta ja kokemusta halutaan kuulla – ja hyödyntää kaupungin kehittämisessä. Meidän kaikkien työpanosta tarvitaan, jotta syntyy palveluita, kohtaamisia sekä arjen turvallisuutta ja sujuvuutta.

POIMITTUA

TYÖNANTAJALUPAUS

toimii ohjaavana konseptina kaikelle työnantajaviestinnälle niin sisäisesti kuin ulkoisesti.

KOONNUT Toimitus KUVITUS Espoon kaupunki

Lentävät laatikot palkittiin

Espoon kaupunginkirjaston kehittämä Lentävät laatikot -palvelu sai kunniamaininnan Excellence Finlandin Aino Vuoden Laatuteko -kilpailussa. Palvelu tuo kirjastoaineistoa espoolaisiin päiväkoteihin Postin kuljetusverkoston avulla. Jo yli 70 % päiväkodeista hyödyntää Lentäviä laatikoita toiminnassaan. Kilpailun tuomariston mukaan Lentävät laatikot on kustannustehokas ja vaikuttava arjen laatuteko, joka turvaa lasten lukutaidon tulevaisuutta. Palvelu on moninkertaistanut päiväkotien kirjalainauksen ja tuonut kirjallisuuden osaksi tuhansien lasten arkea.Kilpailu nostaa esiin kehittämistyötä, jolla on suuri vaikutus arjessa – olipa teko pieni tai suuri.

SUORITA

TURVALLISUUSKOULUTUS

Uusi työnantajalupaus: Edelläkävijöiden Espoo

ESPOON KAUPUNGIN ensimmäinen työnantajalupaus kiteytyy sanoihin: ”Edelläkävijöiden Espoo – Rohkeus uudistaa, taito kehittää.”

Lupaus kertoo siitä, mitä me kaupungin työntekijöinä teemme joka päivä: katsomme eteenpäin, kokeilemme rohkeasti uutta ja rakennamme yhdessä parempaa arkea kaupunkilaisille.

Työ perustuu meidän monenlaiseen osaamiseemme, ja sen jälki näkyy kaikkialla Espoossa.

Lupaus syntyi yhdessä henkilöstön ja johdon kanssa.

mieltä?

SEN KOLME YDINTÄ OVAT:

• aito edelläkävijyys –uskallamme uudistaa ja löytää merkityksellisiä ratkaisuja

• fiksu johtaminen – luottamus ja vahvuuksien hyödyntäminen tukevat onnistumista

• arvostava kohtaaminen –jokainen tulee nähdyksi ja saa tukea työhönsä.

TYÖNANTAJALUPAUS antaa meille suunnan ja muistuttaa, että Espoossa jokaisen työ on arvokasta.

Kerro meille mielipiteesi tästä Espressi-lehdestä sähköpostilla: espressi@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 25 euron GoGift-superlahjakortti. Vastausaika päättyy 19.12.2025.

Kaupungin Organisaatioturvallisuuden opintopolku on päivitetty. Se on selkeä ja käytännönläheinen koulutus tietoturvasta, tietosuojasta ja arjen turvallisuuteen liittyvistä teemoista. Tavoitteena on vähentää riskejä, vahvistaa turvallisuuskulttuuria ja varmistaa, että jokainen ymmärtää keskeiset periaatteet ja toimintatavat.

Eduhouse-verkkokoulussa oleva tunnin pituinen koulutus koostuu lyhyistä videoista ja kirjallisista ohjeista, ja sen voi suorittaa joustavasti oman työtilanteen mukaan. Esihenkilön vastuulla on varmistaa, että oma tiimi käy koulutuksen. Lisätietoja Essistä.

ESPOON KULTTUURITALOILLE

EKOKOMPASSI-SERTIFIKAATTI

Espoon kulttuurikeskukselle, Sellosalille, Lasten kulttuurikeskus Auroralle, Kannusalille ja Näyttelykeskus WeeGeelle on myönnetty Ekokompassiympäristösertifikaatti hyvin tehdystä ympäristötyöstä. Kulttuuritalot panostavat kierrätykseen, energiatehokkuuteen ja kestävään kehitykseen – esimerkiksi jätteet kierrätetään tehokkaasti, työpajoissa ja tapahtumissa käytetään kierrätysmateriaaleja ja esitystekniikan hankinnoissa huomioidaan energiatehokkuus.

UUDET TARKASTAJANIMIKKEET

Espoon elintarvike- ja terveydensuojeluvalvonnassa otetaan käyttöön uudet nimikkeet: elintarviketarkastaja ja terveydensuojelutarkastaja. Muutos selkeyttää tehtäväjakoa ja kuvaa paremmin työntekijöiden asiantuntijuutta. Aiemmin kaikki olivat terveystarkastajia.

VASTAAJANA elinkeinoyksikön yrityspalvelupäällikkö

Marika Lostedt

KAIKKI ELINVOIMAN yksiköt ovat tehneet omat turvallisemman tilan periaatteensa. Periaatteet on luotu yhdessä asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa, jotta ne sopivat kunkin yksikön toimintaan.

Käytännössä turvallisemman tilan periaatteet tarkoittavat meillä sitä, että jokainen tuntee olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi tiloissamme sekä tarjoamissamme palveluissa ja tapahtumissa. Periaatteet auttavat luomaan ilmapiiriä, jossa kaikkia kunnioitetaan ja jossa mahdollisiin epäasiallisiin tilanteisiin voidaan myös puuttua rakentavasti. Näin varmistamme, että palvelumme pysyvät jatkossakin aidosti matalan kynnyksen palveluina ja henkilökunnan työhyvinvointi vahvistuu.

Tämä työ ei tule koskaan valmiiksi, ja siksi pyrimmekin käymään turvallisen tilan periaatteista säännöllisesti keskustelua. Kun yksikkömme kokoonpano muuttui vuodenvaihteessa, olemme yhdessä uusien kollegoiden kanssa arvioineet luotuja periaatteita, jotta kaikki työntekijät kokevat ne omikseen ja periaatteet tukevat porukan yhteistä työtä. Työn alla on periaatteista huoneentaulu, jota voidaan käyttää esimerkiksi eri tiloissa ja tapahtumissa.

Vaikka nämä ovat asioita, joita voidaan tuoda erilaisten julisteiden ja tunnusten avulla näkyväksi, kaikkein tärkeintä on, että toiminnasta voidaan keskustella ja sitä voidaan arvioida jatkuvasti.

TEKSTI Pi Mäkilä KUVA Juho Kuva

Mitä tuoreet turvallisemman

tilan periaatteet tarkoittavat teidän yksikössänne?

Espoo ohjaa koko Suomen tulevaisuutta

Se, miten Espoo pärjää, vaikuttaa siihen, miten koko Suomi pärjää, sanoo kaupunginjohtaja Kai Mykkänen. Uusi Espoo-tarina eli Espoon strategia vuosille 2025–2029 painottaa lasten ja nuorten hyvinvointia sekä kaupungin hallittua kasvua.

TEKSTI Sanna Jäppinen KUVITUKSET Espoon kaupunki

Espoolla on kansallisesti kokoaan suurempi vastuu lapsista. Meillä sekä syntyvien lasten määrän kasvuennuste että alaikäisten osuus kaupungin väestöstä on maan suurin, kaupunginjohtaja Kai Mykkänen sanoo.

– Siksi koko Suomen tulevaisuus riippuu paljon siitä, miten Espoossa kasvavat lapset ja nuoret pystyvät innostumaan asioista ja löytämään tavan pärjätä elämässä. Ja että osa heistä innostuu niin paljon, että rupeaa innovoimaan asioita ja luomaan uutta yrittäjyyden kautta.

Kain esittämät ajatukset näkyvät selvästi uudessa Espoo-tarinassa eli Espoon strategiassa vuosille 2025–2029. Tarinan pääotsikkokin on ”Lasten ja nuorten pääkaupunki”.

– Yksi keskeinen kysymys siinä onnistummeko vai epäonnistummeko,

on se, miten erityisesti äidinkieleltään vieraskieliset lapset saadaan pärjäämään niin, että tämä yhteiskunta ei jakaudu etnisesti voittajiin ja häviäjiin, Kai arvioi.

Hillittyä ja hallittua kasvua

Toinen Espoo-tarinan keskeinen linjaus liittyy siihen, että Espoo on viime vuosina kasvanut nopeinta tahtia Suomen suurista kaupungeista.

– Nyt otamme pari piirua korjausliikettä. Tavoittelemme hallittua kasvun vauhtia, ja painotamme sitä, että kasvu tarkoittaa myös laadultaan vehreää ja laadukasta kaupunkikuvaa. Espoossa on oltava monipuolisia asuinalueita, jossa on sekä omistus- ja vuokra-asumista ja perheasuntoja ja yksiöitä sopivalla tavalla sekoitettuna, Kai sanoo.

Konkreettisesti korjausliikkeet näkyvät Kain mukaan esimerkiksi siinä, paljonko Espooseen tavoitellaan lähivuosina muuttajia.

– Olemme kasvaneet viime ajat vuodesta riippuen noin 5 000–7 000 ihmisen vuosivauhtia, ja uuden strategian perusote on se, että vauhti voisi hyvinkin olla vaikka puolet tuosta. Silloin myös taloudellisen kestävyyden eli palvelutarpeen kasvun hallinta olisi paremmalla tolalla.

Lähiluonto on espoolaisille rakas

Luonnon ja virkistysalueiden arvostus kulkee tiiviisti käsi kädessä hallitun kasvun kanssa.

Lokakuussa 2025 kaupunginvaltuustossa hyväksyttyä Espoo-tarinaa on valmisteltu jo keväästä 2024 asti. Espoolaisia on kuultu kotikaupungin kehittämistarpeista monissa yhteyksissä, muun muassa Mun Espoo -kyselyssä.

– Kyselyssä selvästi yleisin toive oli luonnonläheisyys ja vehreys. Ne myös nähdään Espoon arvoina, jotka pitkälti jo toteutuvat – ja siitä ollaan ylpeitä, Kai toteaa.

Kaupunginjohtajan mukaan luonnon ja virkistysalueiden arvostus kulkee tiiviisti käsi kädessä hallitun kasvun kanssa.

– Kun vaikkapa uuden Kiviruukin alueen yleiskaavan osalta parhaillaan

ESPOO-TARINAN PÄÄTAVOITTEET

• Espoossa jokainen lapsi ja nuori voi onnistua ja yltää parhaimpaansa.

• Espoo etenee hiilineutraaliksi ja parantaa luonnon tilaa.

• Hallitusti kasvavan Espoon kaikki kaupunginosat ovat viihtyisiä ja turvallisia.

• Espoo onnistuu kansainvälistymisen mahdollisuuksissa ja haasteissa.

• Espoon talous on kestävällä pohjalla.

• Henkilöstö voi hyvin ja hyödyntää kumppanuuksia.

• Espoo on paras paikka innovoida, yrittää ja työllistää.

mietitään, tuleeko sinne enemmän vai vähemmän asuntoja suhteessa virkistysalueisiin, niin valitaan mieluummin astetta enemmän laatua virkistysalueisiin kuin asuntomäärän maksimointia, hän sanoo.

– Myös strategiassa määritelty tavoite, että jokaisella espoolaisella olisi maksimissaan 300 metriä lähivirkistysalueelle, toteuttaa suoraan Mun Espoo -kyselyssä esiin tulleita toiveita.

Tiekartalla on suora yhteys tulostavoitteisiin Espoon strategia on jo 12 vuoden ajan ollut tarinamuotoinen. Nyt sitä on uudistettu rakenteen osalta.

– Toimeenpanoa ohjaava tiekartta tuodaan enemmän keskiöön, Kai sanoo.

Tiekartassa on valtuustokaudelle strategiassa määritellyt seitsemän päätavoitetta ja niihin liittyvät, tarkemmin auki kirjoitetut alatavoitteet, joista johdetaan suoraan talousarvion tulostavoitteet ja mittarit.

– Eli samalla kun tarinallisuus säilyy taustalla, niin tiekartta on ytimekäs ja luettelomainen, ja talousarvion tulostavoitteet nojautuvat suoraan siihen, eivätkä ne tule ikään kuin tyhjiöstä verrattuna strategiaan.

Kaupungin työntekijät ovat olleet matkan varrella mukana Espoo-tarinan valmistelussa, ja nyt kaupunginjohtaja toivoo, että lopputulos heijastuu arjen työntekoon.

– Toivottavasti Espoo-tarina tarjoaa innostavan syyn sille, miksi työtämme teemme. Toisaalta strategia ei voi olla sama kuin talousarvio tai toimintasuunnitelma, vaan sen pitää Pohjantähtenä näyttää meille suuntaa. Se sitten konkretisoituu meidän jokaisen päivittäisessä tekemisessä ja siinä, mihin asioihin kiinnitämme erityistä huomiota.

Kaikille lapsille suomen tai ruotsin lukutaito

Palataan vielä Espoo-tarinan ytimeen: lapsiin ja nuoriin. Valtaosa, neljä viidesosaa, kaupungin 11 000 työntekijästä tekee työtään heidän parissaan, varhais-

OLLI ISOTALO, kaupunkiympäristön toimialajohtaja Kaupunkiympäristön toimiala luo toimivat ja viihtyisät edellytykset asumiselle ja yrittämiselle Espoossa.

”Luontokysymysten merkitys kasvaa jatkuvasti”

”KAUPUNKIYMPÄRISTÖN näkökulmasta uudessa Espoo-tarinassa on kaksi keskeistä muutosta. Ensimmäinen liittyy luontokysymyksiin, joihin kuuluvat niin ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja hiilineutraalius kuin myös lähivirkistysalueiden ja kaupunkivihreän runsaus. Nämä eivät ole meille uusia asioita, mutta niiden merkitys on kasvanut jatkuvasti.

Toinen uusi ja merkittävä strateginen painopiste on kasvun hillintä. Aiemmin on kyllä puhuttu kestävästä kehityksestä ja kasvusta, mutta ei nimenomaan kasvun hillitsemisestä. Se tarkoittaa pyrkimystä tehdä taloudesta kestävämpää ja väestönkasvusta hallitumpaa, jotta kaupunki voi hyvin. Koska resursseja ei voida merkittävästi lisätä, on keskityttävä tärkeimpiin asioihin: kaikkea ei voi tehdä samanaikaisesti, vaan tehtäviä on asetettava jonoon. Keskittyminen tarkoittaa myös sitä, että vaikka määrällisesti tehdään ehkä vähemmän, laadullisesti on mahdollisuus tehdä paremmin. Kasvun hillitseminen ei tietenkään tarkoita rakentamisen pysäyttämistä, sillä meillä on kaavavarantoa useammaksi vuodeksi. Uskon, että käytännössä uusi strategia voi selkeyttää työntekoa, kun tekemiseen annetaan tarpeeksi aikaa. Toisaalta nyt tavoitellaan kaavoituksen ja lupaprosessien nopeuttamista, eli ne hankkeet, joita edistetään, etenevät vauhdikkaasti.”

NÄIN UUSI ESPOOTARINA NÄKYY ERI TOIMIALOILLA

MERVI HEINARO, elinvoimajohtaja. Elinvoiman tulosalue vahvistaa kaupungin elinvoima- ja kilpailukykyä sekä kulttuurin ja liikunnan roolia.

”Tavoitteet ovat aidosti jaettuja – tehdään yhdessä!”

”TEIMME VUONNA 2024 oman analyysin siitä, miten elinvoiman yksiköiden toimintaa pitäisi muuttuvassa toimintaympäristössä kehittää, ja se työ näkyy myös Espoo-tarinassa. Luulen, että aika monessa yksikössä huomataan nyt, että hei, tuotahan me just pohdittiin!

Espoo-tarinassa on tosi hyvää se, että se on oikeasti tulevaisuusorientoitunut ja tavoitteet ovat aidosti jaettuja. Kaikissa päätavoitteissa on kohtia, joihin myös me voimme tarttua. Esimerkiksi lukutaidon vahvistaminen kirjastoissa on meille tärkeä tehtävä yhdessä kasvun ja oppimisen kanssa.

Strategiassa todetaan nyt ensi kerran selvästi se, että Espoon pitää parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, jotta työpaikkaomavaraisuus kasvaa. Jokaisessa kohdassa päätöksentekoa pitää miettiä, miten mahdollistetaan uusien työpaikkojen synty. Espoon monimuotoistuminen on fakta ja toisaalta elinehto. Kun mietitään käytännössä, miten tarjotaan palveluja monella eri kielellä, miten autetaan ihmisiä kotoutumaan paremmin ja kohtaamaan toisiaan, on elinvoiman yksiköillä iso rooli esimerkiksi työllisyydessä ja vapaa-ajan toiminnoissa.

Hienoa, että mukana on myös Innostutaan ja vahvistutaan yhdessä -tavoite. Asioita pitää tehdä yhdessä paitsi kaupungin sisällä ja tiimeinä myös kumppanien ja asukkaiden kanssa. Se on vähän haastavampaa, mutta paras lopputulos saadaan, kun sovitetaan eri näkökulmia yhteen.”

MERJA NARVO ­AKKOLA , kasvun ja oppimisen toimialajohtaja. Kasvun ja oppimisen toimiala tavoittaa päivittäin lähes 50 000 espoolaista lasta, nuorta ja heidän huoltajaansa.

”Espoo­tarina nostaa esiin selkeitä painopisteitä”

”PIDÄN UUDESSA Espoo-tarinassa erityisesti siitä, että ei yritetä kattaa kaikkea meidän toimintaa, vaan nostetaan esiin keskeiset painopisteet. Arkityö rullaa, ja tiekartan suuntaviivat ohjaavat keskittymään olennaiseen ja tarjoavat hyvän selkänojan. Kasvun ja oppimisen toimialalla painopisteitä ovat esimerkiksi luku- ja kielitaidon vahvistaminen ja se, että mahdollistamme kaikkien lasten ja nuorten yltämisen parhaimpaansa.

Lukutaito-tavoite on laaja: se ei koske vain perusopetusta, vaan koko oppimisen polkua – ja myös vapaa-aikaa. Pienille lapsille pitää lukea, jotta kieli ja lukemisen kokemus tulevat tutuiksi, ja monilla on varhaiskasvatuksessa herkkyysvaihe lukemisen opetteluun. Ja lukutaitoa on monenlaista: pelkän teknisen taidon lisäksi tarvitaan entistä enemmän ymmärtävää lukutaitoa ja esimerkiksi digilukutaitoa.

Olemme päivittäin suoraan tai välillisesti tekemisissä lähes kaikkien kuntalaisten kanssa, eli meillä on tärkeä rooli myös siinä, miten Espoo onnistuu kansainvälistymisessä ja että jokainen tänne muuttava, niin vieraskieliset kuin muutkin, voi tuntea olevansa espoolainen.

Se, että varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilöstö tekee työtä yhdessä, on ratkaisevaa tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Me hallinnossa olemme tukitoiminto ja mahdollistaja. Uskon, että hyvinvoiva henkilöstö edistää myös lasten hyvinvointia: kun lapsi tai nuori voi hyvin, hän oppii paremmin – ja oppiminen luo lisää hyvinvointia.

Espoo-tarinan valmisteluprosessi oli mielestäni onnistunut ja kaikkia osallistava: siinä liikuttiin jatkuvasti edestakaisin kentän ja päätöksenteon välillä. Uskon, että moni työntekijä kuulee sisällössä oman äänensä, ja ainakin itseäni lopputulema inspiroi kovasti.”

Lasten ja nuorten hyvinvointi ei voi olla vain kasvun ja oppimisen toimialan vastuulla.

kasvatuksessa ja kouluissa. Kaupunginjohtaja korostaa, että vaikka taloudellinen tilanne ei ole helppo, on kasvun ja oppimisen toimialaan nyt tehtävä panostuksia, jotka oikeasti tukevat strategian linjauksia.

– Haasteet ovat isoja, ja esimerkiksi erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden osuus kasvaa jatkuvasti. Mutta jos vertaa muihin kaupunkeihin, niin meillä kuitenkin on edelleen – ja täytyykin olla – mahdollisuus panostaa kasvuun ja oppimiseen enemmän.

Kain mukaan rajallisista resursseista huolimatta on pyrittävä varmistamaan esimerkiksi yhdeksi päätavoitteeksi määritelty suomen tai ruotsin lukemisen hyvä taso kaikille lapsille.

– Se kuulostaa tavallaan itsestäänselvyydeltä, mutta on tosiasiassa hyvinkin kunnianhimoinen tavoite tänä päivänä.

Perheet ja koko kaupunkikonserni mukaan kasvatustyöhön

Kai korostaa, että lasten ja nuorten hyvinvointi ei voi olla vain kasvun ja oppimisen toimialan vastuulla, vaan kyse on sitoutumisesta paljon laajemmin.

– Lasten ja nuorten pärjäämiseen, oireiluun ja mielenterveysongelmiin liittyen tulee paljon palautetta espoolaisilta, ja tähän asiaan vaikuttaminen on nyt koko kaupunkikonsernin tärkein yksittäinen tehtävä.

– Eikä strategiaa tietenkään pystytä toteuttamaan vain kaupungin työntekijöiden voimin, vaan tarvitaan sitä, että espoolaiset perheet kantavat entistä kattavammin oman välttämättömän vastuunsa lasten ja nuorten kasvatuksesta, kaupunginjohtaja toteaa.

TAITEIDEN ESPOO TEKSTI Tarja Västilä

KUVAT Sabrina Bqain

Itämeri tuli Matinkylään

Valokuvaaja Meeri Koutaniemen Me itämeriläiset -teossarja on saanut kodin Matinkylän lukiosta. Teokset syventävät ihmisen ja meren suhdetta sekä ilahduttavat koulun arkisessa hyörinässä.

KUN Petra Tähtinen ja Ainu Ketola nauttivat lounasta Matinkylän lukion ruokalassa, heidän takanaan ikkunalla kasvot heijastuvat valokuvasta Itämeren aallokon keskeltä. Kala-ateriakin sopii hyvin teemaan.

– Modernissa koulussamme on kuvataidelinja, joten on kiva saada taidettakin esille. Meille molemmille luonto on tärkeä – liikumme luonnossa ja käymme Itämeressä uimassa ja haluamme sen säilyvän puhtaana, toivoo viimeistä lukiovuottaan ahertava kaksikko.

Meeri Koutaniemen Me itämeriläiset -teoksissa on kuvattu Itämeren rannoilla asuvia ihmisiä, jotka on yhdistetty ympäristöönsä kahden päällekkäisen kuvan avulla. Jokaisen kymmenen kuvan henkilöt kertovat myös omasta suhteestaan Itämereen. Luontoarvojen lisäksi meri yhdistää ja erottaa kansoja ja kulttuureja. Kiteytyksenä on: merta pitää kunnioittaa.

Valokuvat on sijoitettu lukiossa porraskäytävän seinille sekä ruokalaan, josta ne näkyvät myös ulos. Yksi teos on vielä tulossa lukion ulkoseinälle. Näin kuvat ovat ohikulkijoidenkin ihasteltavina.

Valokuvat tuovat Itämeren lähelle

Rehtori Harri Henttosen mukaan EMMAn ja lukion yhteistyö alkoi jo ennen kuin uusi koulurakennus valmistui viime vuonna.

– EMMA sijoittaa taidelainoja julkisiin kohteisiin. Meille Koutaniemen teokset sopivat mainiosti – opettajiltakin saatu palaute on ollut pelkästään myönteistä. Itse valokuvaaja tulee talvella paikan päälle kertomaan enemmän teoksistaan.

Matinkylän lukion oppilaat Petra Tähtinen (vas.) ja Ainu Ketola Meeri Koutaniemen teoksen äärellä.

John Nurmisen säätiön omistuksessa olevat teokset on sijoitettu pitkäaikaislainasopimuksella Matinkylän lukioon. Kuvat ovat aiemmin olleet esillä säätiön Tuntematon Itämeri -näyttelyssä Suomenlinnassa sekä Esplanadilla. Yhteistyössä on voimaa, sillä EMMAn intendentti Henna Paunu toimi näyttelyn kuraattorina. Valokuvat paljastettiin lukion teemallisessa Itämeri-juhlassa.

– Hyödynnämme koulussa Itämeren läheisyyttä teemojen ja verkostojen kautta: Itämeri tulee tunnetuksi muun muassa lukiolaisten Vasikkasaareen

Teoksissa on kuvattu Itämeren rannoilla asuvia ihmisiä, jotka on yhdistetty ympäristöönsä kahden päällekkäisen kuvan avulla.

ja Hanikkaan suuntautuvien retkipäivien aikana. Lukion eri tilatkin on nimetty merellisesti: meillä on muun muassa Messi ruokalana.

Pienilläkin teoilla on merkitystä

Petra ja Ainu ovat Unesco-Matteja eli he ovat Matinkylän lukiolaisina mukana järjestön kansainvälisessä toiminnassa. Siihen kuuluu myös Baltic Sea Project, Itämeren ympärille muodostunut kansainvälinen verkosto.

– Vierailimme taannoin Tvärminnen tutkimusasemalla: otimme pohjamutanäytteitä, tutkimme kasvillisuutta ja perehdyimme rakkohauruun, joka on Itämeren avainlajeja. Rehevöityminen vaikuttaa sen kasvuun. Olisi hyvä, kun saisimme nauttia puhtaasta merestä tulevaisuudessakin, toteaa Petra. Ainun mukaan meriluonnon suojelun pitäisi yltää samalle tasolle kuin maaluonnonkin. Itämeren tilasta kertovat muun muassa viimekesäiset runsaat sinileväesiintymät.

Harri toteaa, että pienilläkin teoilla on merkitystä.

– Tärkeää on rakentaa tietoisuutta. Siihen pyrimme lukiossakin.

”Meille Koutaniemen teokset sopivat mainiosti –opettajiltakin saatu palaute on ollut pelkästään myönteistä.”

Lukion Messi-ruokala on nimetty merellisesti. Ruokalaan sijoitetut teokset näkyvät myös ulos.

– Valokuvaaja Meeri Koutaniemi tulee talvella koululle kertomaan lisää teoksistaan, kertoo rehtori Harri Henttonen.

– Modernissa koulussamme on kuvataidelinja, joten on kiva saada taidettakin esille, pohtivat Petra Tähtinen ja Ainu Ketola.

TIESITKÖ TÄMÄN?

TAITEIDEN ESPOO TEKSTI Paula Ristimäki KUVITUKSET Espoon kaupunki

Vastaajista 42 % ei tiennyt henkilöstöneuvoston toiminnasta. Neuvosto muun muassa jakaa avustuksia harrastekerhoille ja järjestää tapahtumia henkilöstölle.

HENKILÖSTÖ ON TYYTYVÄINEN ETUIHINSA

Viime vuonna toteutetun kyselyn tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin Espoon kaupungin henkilöstöedut huomioidaan, tunnetaan ja kuinka niitä hyödynnetään sekä miten henkilöstö haluaisi niitä kehittää. Etenkin uimahallietua arvostetaan, mutta joustoakin etuihin toivottiin.

Vastaajista 60 % ei tiennyt, että henkilöstö saa 50 prosentin alennuksen Tapiola Sinfoniettan kausikorteista ja konserttilipuista.

Vastaajille tuntemattomimmat edut:

Henkilökunnan oman liikuntaseura Espoon Kunnon toiminta, etäyhteydellä tarjottavat livestriimatut liikuntatunnit, työnantajan tarjoamat maksuttomat liikuntaryhmät eri puolilla Espoota ja BreakPro-taukojumppasovellus.

KYSELYSSÄ kaikki Espoon kaupungin henkilöstöedut saivat hyvät arvosanat. Suurin osa vastaajista oli melko tai erittäin tyytyväisiä etuihin ja antoi niille arvosanan 4 tai 5 asteikolla 1–5. Henkilöstöeduista eniten tyytyväisyyttä herättivät ePassin kautta tarjolla olevat liikunta-, hyvinvointi-, kulttuurija työmatkaedut sekä uintietu eli 100 maksutonta käyntiä Espoon uimahalleissa vuodeksi. Hyviä arvioita keräsivät myös palkallisen virka- ja työvapaan myöntäminen tietyissä tehtävissä pätevöitymistä varten, yli 45-vuotiaille suunnattu yksi gynekologikäynti vuodessa maksusitoumuksella ja Microsoft-ohjelmistojen kotikäyttöoikeus.

Sen sijaan yksityisten yritysten tarjoamat edut ovat jääneet suuremmalle osalle tuntemattomiksi. Näistä löytyy lista Essistä.

Yleisimmät syyt, miksi henkilöstöetuja ei hyödynnetty, olivat tietämättömyys tarjonnasta ja etujen pieneksi koettu rahallinen arvo. Vastanneet toivoivat henkilöstöetujen euromääräisten arvojen nostamista ja kattavampaa työterveyshuoltoa. Kaikkien vastaajien mukaan etujen tärkein tavoite on henkilöstön henkinen ja fyysinen hyvinvointi.

Juttua varten on haastateltu työmarkkinapäällikkö Sarah Ruschettia.

HENKILÖSTÖETUKYSELY lähetettiin 11 197 työntekijälle, joista 37 % vastasi siihen. Vastaajaprofiili on hyvin samanlainen kuin kaupungin työntekijöiden profiili:

– vastaajista 77 % naisia

– vastaajista 61 % työntekijätason tehtävissä

– vastaajista 60 % 40–59-vuotiaita

– vastaajista 49 % yli 10 vuotta palveluksessa.

ePassin kautta tarjottavat henkilöstöedut

Lounasetua on käyttänyt

53 % käyttänyt lounasetua, 39 % tiesi edusta, ei käyttänyt (poikkeuksena kotouttamispalvelut: 40 % käyttänyt, 47 % ei) 91 % käyttänyt työsuhdematkaetua 89 % käyttänyt liikunta-, kulttuuritai hyvinvointipalveluita: -> 88 % hyvinvointiedut -> 84 % kulttuuriedut 53 %

Liikunta-, kulttuuri- tai hyvinvointipalveluita on käyttänyt

ePassiin tulossa parannuksia

Työnantaja korottaa ensi vuonna ePassin etujen arvoa 30 eurolla ja samalla yhdistää ePassin kautta tarjottavien työsuhdematkalipun, kulttuuri- ja hyvinvointiedun ja liikuntaedun saldot.

Tämä tarkoittaa entistä suurempaa joustoa etujen käytössä työntekijän henkilökohtaisten mieltymysten mukaisesti: työntekijä voi halutessaan käyttää koko saldon esimerkiksi pelkästään työsuhdematkalippuun.

Muut liikunta- ja hyvinvointiedut

Vastaajista 50 % on käyttänyt uintietua (100 x vapaa pääsy Espoon uimahalleihin vuodessa) 89 %

Uintietua on käyttänyt

50 %

on käyttänyt työsuhdematkaetua

Osaamisen kehittäminen:

45 %:lle maksuton verkkokoulu Eduhouse oli tuntematon työkalu

29 % on hyödyntänyt sitä

32 %:lle rahallinen tuki vapaa-ajalla tapahtuvaan opiskeluun eli Stipendikukkaro oli tuntematon 15 % on hyödyntänyt sitä

ONNISTUMISIA

TEKSTI Jaana Kalliokoski KUVAT Sabrina Bqain

Minecraft-pelillä rakennetaan tulevaisuuden Espoota

Espoon peruskouluissa oppilaat suunnittelevat Minecraftissa ratkaisuja kaupungin kestävän tulevaisuuden haasteisiin. Kilpailu yhdistää konkreettisesti opetussuunnitelman tavoitteet, pelillisyyden ja nuorten vaikutusmahdollisuudet.

KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN rakentajat -kilpailussa oppilaat suunnittelevat ja rakentavat Minecraftin virtuaalimaailmaan visioita siitä, millainen tulevaisuuden Espoo voisi olla. Tehtävänannot pohjautuvat kaupungin kestävän kehityksen tavoitekortteihin, joiden kautta käsitellään niin ekologisia, sosiaalisia kuin kulttuurisia kysymyksiä.

– Haluamme, että oppilaat näkevät oman osaamisensa merkityksen ja kokevat, että heidän ajatuksiaan kuunnellaan. Tämä kilpailu on ennen kaikkea lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamista, sanoo oppimisteknologian pedagoginen asiantuntija Minna Kukkonen, yksi kilpailun kehittäjistä.

Kaksi kuukautta kestävään kilpailuun voivat osallistua niin luokat opettajineen kuin yksittäiset nuoret harrastusten ja kerhojen kautta. Sarjoja on neljä: 1.–2.-, 3.–4.-, 5.–6.- ja 7.–9.-luokkalaiset.

Kilpailu järjestettiin 29.8.–31.10. nyt toista kertaa. Tänä vuonna ensimmäisen ilmoittautumisviikon jälkeen mukana oli jo 1 230 oppilasta 64 eri koulusta.

Nuorten digitaidot näkyväksi

Kilpailun liikkeelle paneva voima on digitaalisuus ja pelillisyys: oppilaiden peli- ja projektitaidot käännetään osaksi oppimista.

Kestävän tulevaisuuden rakentajat -kilpailu sai alkunsa muutamasta kohtaamisesta ja siitä, kun Minna kävi opetusteknologian BETT-messuilla Lontoossa. Hän inspiroitui paikallisten oppilaiden kestävään tulevaisuuteen liittyvästä kilpailusta ja alkoi pohtia, toimisiko vastaava Espoossa.

KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAJAT -KILPAILU

• Pohjautuu YK:n ja Espoon kaupungin kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä opetussuunnitelman tavoitteisiin.

• Lisää oppilaiden tietoisuutta ekologisista, taloudellisista, sosiaalisista ja kulttuurisista kestävän kehityksen ulottuvuuksista.

• Tarjoaa oppilaille luovan tavan perehtyä kestävän kehityksen teemoihin ja ideoida parempaa tulevaisuuden Espoota pelaamisen kautta.

Kun vielä kehittäjäopettaja Tuukka Kallio ja liikuntasuunnittelija Kimmo Leinonen tapasivat pelikulttuurin merkeissä, kolmikko löi hynttyyt yhteen.

– Nuorten digitaalisiin harrastuksiin liittyy paljon osaamista, jota aikuiset, eivätkä aina nuoretkaan, tunnista. Nuorilla on taitoja, joita he voisivat periaatteessa jo nyt myydä. Esimerkiksi koronaaikaan jokaisesta koulusta löytyi nuori, joka osasi striimata koulujen juhlat, Kimmo toteaa.

Kimmo edustaa Espoon kaupungin liikunnan ja urheilun tulosyksikköä ja toimii pelikulttuurin asiantuntijana. Hän korostaa, että kyse on myös digikulttuurin laajemmasta arvostuksesta.

– Emme voi vain sanoa, että vähemmän digiä ja enemmän liikuntaa. Sen sijaan meidän on etsittävä

Minna Kukkonen ja Kimmo Leinonen toivovat, että oppilaat näkevät oman osaamisensa merkityksen ja kokevat, että voivat vaikuttaa omaan ympäristöönsä.

tapoja, joilla pelikulttuuri voidaan valjastaa oppimisen ja yhteisöllisyyden voimavaraksi. Tämä kilpailu on siitä erinomainen esimerkki.

Minecraft oppimisympäristönä

Kestävän tulevaisuuden rakentajat -kilpailun keskiössä on nuorten suosima Minecraft-videopeli, jossa pelaajat rakentavat kolmiulotteista maailmaa kuutioiden avulla.

Oppilaat suunnittelevat yhdessä tulevaisuuden kaupunkia pitäen mielessään kestävän kehityksen. Työ etenee kuin pienoismalliprojektissa: suunnittelu, rakentaminen, dokumentointi ja esittäminen. Pelissä he jakavat osaamistaan ja ottavat erilaisia rooleja: arkkitehdin, rakentajan, tiimipäällikön tai esimerkiksi tutorin.

– Pelaamisen taitoja ei väheksytä, vaan ne tunnistetaan ja nimetään osaamiseksi. Oppilas voi kokea olevansa luokan asiantuntija ja jopa pelitaitojen opettaja, Minna kuvaa.

Pelin tavoitteet nivotaan ikätasoon ja opetussuunnitelmaan Espoon kestävän kehityksen tavoitekorttien kautta.

– Ekologiset tavoitteet koskevat esimerkiksi energiaratkaisuja, ilmastovaikutuksia ja luonnon monimuotoisuutta. Sosiaaliset tavoitteet käsittelevät yhteistyö- ja keskustelutaitoja sekä oman idean esilletuontia. Kulttuuriset liittyvät viihtyisyyteen, rakennettuun ympäristöön ja kaupungin monipuoliseen kulttuuritarjontaan, Minna avaa.

Nuoret pääsevät näyttämään monella eri tavalla toiveitaan tulevaisuuden kaupungista: millaisessa kaupungissa olisi hyvä asua ja millaisia tiloja, puistoja sekä harrastusmahdollisuuksia siellä on. He osaavat keksiä, miten tuottaa erilaisia toimivia laitteita ja välineitä, jotka käyttävät aurinkoenergiaa ja syttyvät hämäräkytkimellä tai liiketunnistimella. Lopuksi nuoret laativat ratkaisuistaan portfolion: karttakuvat, lyhyet videot ja perustelut tavoitteisiin peilaten.

Laaja yhteistyö kaupungin sisällä Kilpailussa on mukana Espoon suomen- ja ruotsinkielinen perusopetus, ja työskentely onnistuu myös englanniksi.

Hanke kokoaa yhteen useita Espoon yksiköitä: perusopetus, liikunta- ja nuorisopalvelut, kaupunkisuunnittelu, Tilapalvelut ja kestävän kehityksen osaamiskeskus. Mukana on myös pelialan yrityksiä ja pedagogisia asiantuntijoita. Kaupunginjohtaja ja toimialajohto ovat kilpailun tukijoita.

– Näin laajaa kilpailua ei yksikään yksikkö voisi toteuttaa yksin. Tarvitaan monialaista osaamista ja yhteistyötä, Kimmo toteaa.

Arviointi tehdään kahdessa vaiheessa: pelipedagogit esikarsivat työt sarjoittain, ja kaupungin asiantuntijoista koottu raati valitsee voittajat.

Parhaat työt esitellään marraskuun lopussa Kino

Tapiolan palkintojuhlassa ja kaupungin kanavissa. Lupaavimmat ideat viedään asiantuntijoille jatkokehitettäväksi.

Opettajat ovat mahdollistajia

Friisilän alakoulun 6. luokan opettaja Aapo Sorjonen on sparraamassa omaa luokkaansa Tulevaisuuden rakentajat -kilpailussa. Luokka on jaettu kuuteen 3–4 hengen ryhmään.

– Meillä on tosi kilpailuhenkinen luokka, eikä oppilaita ollut vaikeaa saada kilpailuun mukaan. Osa heistä on pelannut Minecraftia koko lapsuutensa ja yllättänyt taidoillaan. Viime vuoden 6. luokan opettaja piti meille alustuksen kilpailusta ja Minecraftista, ja sen jälkeen olemme pärjänneet omillamme.

Aapolla itsellään ei ole kokemusta Minecraftista. Opettajana hän kokee oman roolinsa olevan enemmänkin ohjauksessa ja itse pelaamisen mahdollistamisessa.

– Ohjaan niin, että pysytään tehtävänannon raameissa: onko materiaalivalinnoissa kestävyys huomioitu, pitäisikö lisätä puustoa, miten liikkuminen toimii?

Aapo on paitsi luokanopettaja, hänellä on myös maantiedon ja biologian aineopettajan pätevyydet sekä vahva tausta urheilupuolelta. Peliin on käytetty niin kuvataiteen, yhteiskunta- ja ympäristöopin tunteja kuin joitakin välituntejakin.

Kimmo ja Minna toivovat, että kilpailu juurtuu pysyväksi konseptiksi Espoon kouluissa.

Meidän on etsittävä tapoja, joilla pelikulttuuri voidaan valjastaa oppimisen ja yhteisöllisyyden voimavaraksi.

Hän odottaa kilpailulta ennen kaikkea sitä, että oppilaat oppisivat uusia asioita. Oivallusta ja oppimista syntyy myös siinä vaiheessa, kun oppilaat joutuvat perustelemaan ratkaisujaan ja esittelemään lopputuloksensa.

– Ja kun kyse on kilpailusta, kyllähän me voittoon tähtäämme.

Kansainvälistä huomiota ja tulevaisuuden visioita

Espoon malli on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti. Esimerkiksi 40Cities-verkosto on toteuttanut oman versionsa kilpailusta.

Minna näkee kilpailussa samoja arvoja, joiden ansiosta hän sai tänä vuonna pohjoismaisen Tech Education Changemaker -palkinnon.

– Kyse on yhdenvertaisuudesta, lasten ja nuorten mahdollisuuksien lisäämisestä ja siitä, että jokainen voi löytää paikkansa tulevaisuuden rakentajana, hän kiteyttää.

Kimmo puolestaan korostaa, että pelikulttuurin vaikutus näkyy jo laajasti elämäntavoissa ja oppimisessa.

– Tämä kilpailu auttaa tuomaan sen näkyväksi myös koulussa ja arvostetuksi osaksi kasvatusta.

Minna ja Kimmo toivovat, että kilpailu juurtuu pysyväksi konseptiksi Espoon kouluissa. Teemat vaihtuvat vuosittain, mutta perusidea pysyy samana: oppilaiden ääni kuuluu, ja heidän luovuuttaan arvostetaan.

– Toivomme, että oppilaille jää tästä kokemus, että heidän osaamistaan arvostetaan ja he voivat vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Se on oppi, joka kantaa pitkälle, Minna sanoo.

1. –Parasta on nähdä, kun lapsi huomaa itse kehittyneensä, Sima sanoo.

2. Sima ohjaa Karamalmin ruotsinkielisessä päiväkodissa 2–5-vuotiaita lapsia.

3. – On hienoa, että voimme jakaa erilaisia taustoja myös lasten kanssa, Sima sanoo.

4. Sima suorittaa työn ohessa varhaiskasvatuksen perusopintoja, ja työkavereiden tuki on tärkeää. Vieressä Linda Myllymäki.

5. Simasta päivät kuluvat lasten kanssa nopeasti.

TEKSTI

Rose-Marie Dahlström

KUVAT Juho Kuva

Opiskelun ja työn yhdistäminen

KUNTALAISELLA

TÖISSÄ

Työ, opiskelu ja uusi vastuu

Sima Kaderimanesh löysi rohkeuden tarttua tilaisuuksiin. Motivaatiolla ja työkavereiden tuella on iso merkitys, kun vastuuta ja haasteita on tullut lisää.

SIMA KADERIMANESH työskentelee varhaiskasvatuksen opettajana Karamalmin ruotsinkielisessä päiväkodissa. Suurimman osan viikosta hän ohjaa 2–5-vuotiaiden lasten pedagogisia leikkejä ja oppimista. Leikki, liike, kieli ja uteliaisuus kulkevat mukana kaikessa – tärkeintä on luoda lapsille turvallisia suhteita ja mahdollisuuksia onnistua.

– Parasta on nähdä, kun lapsi huomaa itse kehittyneensä. Se on mahtava tunne, Sima kertoo.

Yhtenä päivänä viikossa lasten kanssa touhuaminen vaihtuu hallinnollisiin tehtäviin. Varajohtajana Sima suunnittelee työvuoroja ja tukee arjen sujuvuutta.

Sima muutti Ruotsista Suomeen vuonna 2012 ja aloitti Espoon kaupungilla lastenhoitajana jo vuonna 2014. Esihenkilön rohkaisusta hän opiskeli lastenohjaajaksi ja valmistui 2017. Viime vuonna hän otti urallaan kaksi isoa askelta: siirtyi opettajaksi varhaiskasvatukseen ja sai pian myös varajohtajan vastuita.

– Aluksi jännitti ottaa enemmän vastuuta, mutta ajattelin, että opin kyllä tehdessäni. Nyt iloitsen siitä, miten paljon olen oppinut, Sima sanoo.

Työ on palkitsevaa, mutta aika kuluu lasten kanssa nopeasti.

– Suunnitelmia on paljon ja välillä tuntuu, että päivä loppuu kesken eikä kaikkea ehditä tehdä.

Työ on vienyt Simaa myös takaisin opiskelun pariin. Hän suorittaa Helsingin avoimessa yliopistossa varhaiskasvatuksen perusopintoja ja aikoo hakea varhaiskasvatuksen opettajan monimuotokoulutukseen. Tulevaisuudessa häntä houkuttavat myös erityisopettajan opinnot.

Sima korostaa, että opiskelu työn ohella on täysin mahdollista, kun motivaatio on selkeä.

– Aluksi epäröin, mutta kun pääsin vauhtiin, halusin vain oppia lisää. Työn ja opintojen yhdistäminen onnistuu, kun on selkeä päämäärä, pitää vain luottaa itseensä.

Työkavereiden tuki on ollut tärkeää koko matkan ajan.

– Meillä on hyvä tiimi ja avoin ilmapiiri. Vaikka olen ulkomaalaistaustainen, olen aina tuntenut oloni tervetulleeksi. On hienoa, että voimme jakaa erilaisia taustoja myös lasten kanssa, Sima sanoo.

KUVA Juho Kuva

Lisää raiteita

Espoon kaupunkiradan työmaalla käy kuhina vielä muutaman vuoden – radan on arvioitu valmistuvan vuonna 2029. Kaupunkirata tuo muun muassa kaksi lisäraidetta Leppävaaran ja Kauklahden välille ja parantaa myös Turun suunnan kaukoliikennettä. Radan valmistuminen on tärkeä etappi matkalla kohti päästötöntä liikkumista. Ratahankkeen yhteydessä toteutetaan myös Leppävaarasta Espoon keskukseen Rantaradanbaana jalankulku- ja pyöräliikenteelle sekä uusia ylija alikulkuja.

KESÄLLÄ junaliikenne oli muutaman viikon mittaisella tauolla, jotta vanhoja raiteita saatiin purettua uusien raiteiden tieltä. Syyskuun lopussa Espoon keskuksen tuntumassa valtavan urakan laajuus näkyy.

MITEN TEKOÄLY NÄKYY TYÖSSÄSI?

Tekoälystä puhutaan joka puolella, ja se vaikuttaa voimakkaasti myös työelämässä. Kysyimme kolmelta Espoon kaupungin työntekijältä, miten tekoäly näkyy heidän työssään.

”TEKOÄLY näkyy työssäni uimahalliasiantuntijana ennen kaikkea taustalla, osana hallien kehittämistä ja toiminnan optimointia. Esimerkiksi kävijätilastojen analysointi tekoälyn avulla auttaa meitä ymmärtämään paremmin, milloin hallit ovat ruuhkaisimmillaan ja miten asiakasvirrat vaihtelevat viikon ja vuoden aikana. Tämän tiedon pohjalta voimme suunnitella henkilöstöresursseja, aukioloaikoja ja palveluita entistä tarkemmin.”

TOMI OVASKA, uimahalliasiantuntija

”SÄÄDÖSTEN, suositusten sekä teknologian muuttuessa nopeasti koulussa ensiarvoisen tärkeää on kriittisen ajattelun ja harkitsemisen opettelu – niin opettajilla kuin oppijoilla. Toisella asteella kaikki käyttävät tekoälysovelluksia, suurin osa nimenomaan kielimalleja. Niiden järkevä käyttö on oleellista yhteiskunnassa jatkossa, ja koulu on paras paikka opetella yhdessä.”

AKI SAARIAHO lukion lehtori, väitöskirjatutkija

”MINULLE tekoäly on erityisesti apukeino selkeän viestinnän tekemiseen. Työskentelen monien aihepiirien parissa, ja tekoälyn avulla voin nopeasti selkeyttää vierasta asiaa itselleni sekä varmistaa, että lopullinen viesti on kohderyhmälle ymmärrettävä. Tekoäly on hyvä ja nopea kaveri varsinkin lauserakenteiden yksinkertaistamiseen, vaikka toki lopputulos pitää aina itse tarkistaa.”

OONA KARHUNEN, viestintäasiantuntija, ympäristöja rakennusvalvontakeskus