LESTADIANISMMA HISTORJÁ NORGGAS – LÁIDEHUS
Bengt-Ove Andreassen, Roald E. Kristiansen ja Rolf Inge Larsen
Orkana Akademisk
Bengt-Ove Andreassen, Roald E. Kristiansen ja Rolf Inge Larsen
Lestadianismma historjá Norggas – láidehus
Sámegillii jorgalan: Inger-marie A. Oskal ja Inger Anna Eira-Andersson
Olggošgovva: Tealtáčoahkkin Giiláin Hársttáin 1930-logus. Govvejeaddji: Karl Mikalsen Govvamontáša: Rolf Mathisen
Almmuheami leat dorjon UiT Norgga árktalaš universitehta, Tromsø forskningsstiftelse ja Sámediggi.
Hábmen: Design Baltic Prenten: Dardedze holografija
© Orkana Akademisk 2026
Orkana forlag as, 8340 Stamsund
ISBN: 978-82-8104-602-3
www.orkana.no post@orkana.no
OVDASÁTNI
Dát lea girjji Læstadianismens historie i Norge oaniduvvon veršuvnna jorgaleapmi, man Orkana Akademisk lea almmuhan jagis 2023. Dát oanehit girji lea jorgaluvvon eŋgelasgillii, kvenagillii ja davvisámegillii. Girjeprošeavtta lestadianismma historjjá birra Norgga bealde lea Tromsø forskningsstiftelse ruhtadan. Bargu lea čađahuvvon UiT Norgga árktalaš universitehtas, mii maiddái lea ruđalaččat dorjon barggu ja láhčán dili čađaheapmái. Jorgaleapmi sámegillii lea nammasuvvan Sámedikki, Romssa ja Finnmárkku fylkkagielddaid doarjagiid ja UiT Norgga árktalaš universitehta HLS-fakultehta dekánaruđaid bokte. Inger-marie A. Oskal ja Inger Anna Eira-Andersson leaba sámegillii jorgalan dán girjji. Girjji kapihttaliid leat dát čállit čállán: Bengt-Ove Andreassen lea čállán kapihttaliid 1, 7, 8, 9 ja 10, Roald E. Kristiansen lea čállán kapihttaliid 4, 5 ja 6 ovttasráđiid Rolf Inge Larsenin, ja Inge Larsen lea čállán kapihttaliid 2 ja 3.
Barggadettiin lestadianismma historjjáin Norgga bealde leat mii fuomášan ahte ain leat bealit dán morráneami lihkadusas mat eai leat namuhuvvon dutkamiin. Mii leat maid gávnnahan ahte gávdnojit stuorát ja smávit govva-, reive- ja teakstačoakkáldagat priváhta olbmuid duohken main sáhttet leat deaŧalaš dieđut. Mii livččiimet hui giitevaččat jus oččoleimmet dieđuid diekkár čoakkáldagaid birra ja ávžžuhit lohkkiid čállit dan birra min e-poastačujuhussii labo@uit.no.
Romsa, geassemánus 2023
Bengt-Ove Andreassen Roald E. Kristiansen Rolf Inge Larsen
Áhkánjárga
Hámmerfeasta
Romsa
Rivttákbahta
Ivgobahta
Gárasavvon
LáttevárriČohkkiras Giron
Vazáš
Jiellevárri/ Vahtjer
Huhttán
Jäggeluaktta
Sjeltie
Nordvågen
Čáhcesuolu
Áltá
Kárášjohka
Guovdageaidnu
Eanodat
Sáivomuotki
Muoná Gihttel
Lainio
Bájil
Julevu Kainuu
Biŧon
MURMÁNSKA
Sattajärvi
Haparanta /Tornio
Oulu
Jakobstad / Pietarsaari
Jaama
Lahti
Helsinki
INGERMANLAND
Lestadianismahistorjjá deaŧaleamos báikkit. Kárta: Trond Isaksen
PIETARI
KAPIHTAL 1
LESTADIALAŠ MORRÁNEAPMI JA LIHKADUS
Álggahus
Lestadialaš lihkadus ilmmai báhpa Lars Levi Læstadiusa (1800–1861) doaimma olis Ruoŧa girkus. Dán lihkadusa sáhttá danne gohčodit girkolaš morráneapmin. Dát morráneapmi viiddui evangelalaš-luhteránalaš stáhtagirkui sihke Suoma, Norgga ja Ruoŧa bealde. Girku institušuvdnan ja luhteránalaš dovddastus leat nappo leamaš lestadialaš lihkadusa deaŧalaš rámman ja referánsan álggu rájes juo.
Dát girji lea lestadialaš morráneami ja lihkadusa ilbmama ja ovdáneami birra Norggas, ja lea oaniduvvon veršuvdna dárogiel girjjis Læstadianismens historie i Norge. Dán girjjis čuovvut mii morráneami lihkadusa dan rájes go dat bođii Norgii 1840-logu loahpageahčen ja gitta otnážii. Birrasiid 1900 ja čuovvovaš logijagiid mielde čuožžiledje sierramielalašvuođat, ja lihkadus juohkásii máŋgan suorgin. Juohkáseamit viido sihke riikkarájiid rastá ja jovde gitta Amerihkái. Norgga bealde sajáiduvve golbma lestadialaš váldosuorggi. Dat ledje Álttá-searvegoddi, Vuosttašriegádan-searvegoddi (Ufuohtá-searvegoddi) ja Ivgu-searvegoddi. Dat suorggit sajáiduvve iešguđetge váldoguovlluide ja deattuhedje lestadialaš-kristtalaš oahpa ja árbevieruid
veahá iešguđet ládje. 7. kapihttala rájes leat dát searvegottit, dahje suorggit, iešguđet oassekapihttaliin čilgejuvvon. Dan bokte áigut mii čájehit ahte dat golbma suorggi ovdánedje iešguđet guvlui, ja áimmahušše lestadialaš árvvuid iešguđet áššiid deattuhemiin ja iešguđetlágan iešvuođaid vuođul.
Dáid iešguđetge beliid deattuheapmi dagahii ahte lestadialaš morráneami lihkadus čuožžilii autonoma searvevuohtan luhteránalaš stáhtagirkuin Suomas, Norggas ja Ruoŧas. Lestadiánat gulle girkui, ja doahttaledje girku stáhtalaš ásahussan ja doahttaledje báhpaid ja bismmaid girku ámmátolmmožin.
Lei maid girku mii fuolahii sakrameanttaid. Lestadiánain ledje liikká iežaset čoakkámat, ja doppe sárdniduvvui dat «ealli kristtalašvuohta». Doppe šattai olmmoš «Ipmila mánnán» eará «Ipmila mánáid searvvis». Eará oskkáldas girkomanniid guovdu lei sis danne čielga vealla go ledje olggobealde lestadialaš searvegotti. Lestadialaš searvegottis lei dihto áddejupmi duoid eará kristtalaččaid ektui das ahte sii ieža dat leat «Ipmila mánát».
Min vuolggasajis atnit mii lestadianismma kristtalaš morráneami lihkadussan, ja oaidnit ahte min oainnu nappo sáhttá muhtin oktavuođain ipmirdit dego vuostebeallin dutkamii mii lea deattuhan ahte lestadianisma lea erenoamáš sámi kristtalašvuođasuorgi dahje velá luondduosku ge. Seammás oaidnit mii čearddalašvuođa dahje etnisitehta mearkkašumi ja ahte sámiid, kvenaid ja dáččaid gávnnadeamis ja oktavuođain lea leamaš deaŧalaš mearkkašupmi mii lea máŋgga ládje váikkuhan lestadialaš morráneami lihkadusa. Sámi čearddalašvuohta, kultuvra, giella ja historjá boahtá leat oassin min ovdanbuktimis, ja nu maiddái kvena ja/dahje suoma čearddalašvuohta, giella ja historjá. Go lestadialaš osku maiddái šattai mearkkašahtti morráneami lihkadussan kvena birrasiin Norgga bealde, ja suorgásii maiddái suomagielat birrasiidda Ruoŧa ja Suoma bealde, de lei hui dábálaš gullat sihke sámegiela, suomagiela ja dárogiela
lestadialaš čoakkámiin goit gitta nuppi máilmmisoađi rádjái.
Lestadianisma lea čielga ovdamearkan dasa mii gohčoduvvui «Golmma čeardda gávnnadeapmin Davvi-Norggas». Dat boahtá maid ovdan suopmelaš, dáru ja sámi namma-árbevieruin. Olu guovddáš olbmuin 1800-logu loahpas ja 1900-logu álggus ledje sihke dáru, sámi ja suoma namat. Ovdamearkka dihte lei sárdneolbmás geas suomagiel namma lei Antin-Pieti (1825–1898) maiddái ruoŧagielnamma Per Anders Persson
Nutti ja sámegillii gohčoduvvui maiddái Ántte-Biette. Go mii vuosttaš geardde namuhit sárdneolbmáid geain lea namma máŋgga gillii, de muitalit mii buot su namaid, muhto atnit dasto vuosttažettiin dan nama mii lei dábáleamos Norgga bealde. Ovdamearkka dihte gohčodit mii dán dihto olbmo Antin-Pieten, eat ge su Ruoŧa girjegielnama mielde, mii ii livčče nu oallugiidda oahpis.
Lea váttis dadjat man olu lestadiánat Norggas leat, danne go lestadiánat leat leamaš Norgga girku miellahttun, eai ge sis leat sierra miellahttolisttut. Odne leat eambbo lestadiánat go goassege ovdal geat eai leat Norgga girku miellahtut, muhto ii oktage lestadialaš searvegoddi leat vuođđuduvvon sierra oskkusearvin olggobealde Norgga girku. Jus galggašii meroštallat lestadiánaid logu, de ii sáhte nappo eará go meroštallat. Dat sáhtášii dahkat dan vuođul man gallis mannet jeavddalaččat lohkamiin ja čoakkámiin, dahje maiddái váldit mielde sin geat bohtet stuoračoakkámiidda. Ja jus rehkenastá sin geat gullet bearrašiidda main lea garra gullevašvuohta lestadialaš searvegottiide, de lassánivččii lohku vel eambbo. Jus rehkenastit sin geat vahkkosaččat dahje goit jeavddalaččat mannet lohkamiin ja maiddái čoakkámiin ja stuoračoakkámiin, de leat mii meroštallan ahte Norggas leat 5000–6000 lestadiána. Stuorámus joavku leat árvvusge Vuosttašriegádan lestadiánat, sullii 2000–3000 olbmo, dasto leat dan guovtti Ivgu-searvegottis 1500–2000 ja Álttá-searvegottis ges 500–1000.
Morráneapmi ja morráneami lihkadus
1800-lohku adno leat stuora morráneami-jahkečuohtin eurohpálaš historjjás. Dán jahkečuođis levve morráneamit viidát iešguđet guovlluin, eai ge dušše smávva cahkkaneapmin, ja dat sajáiduvve bisti searvevuohtan. Lihkadusa vuođđun lei 1700-logu pietisma mas ovttaskas olbmo osku ja eallindáhpi lei guovddážis. Pietisma (lat. pietas, dg. fromhet, sg. ipmilbalolašvuohta) moittii vuosttažettiin 1600-logu oahppavuđot luhteránalaš ortodoksiija, man pietisttat atne leat cieggan girkolaš meanuide.
Læstadiusa radikála moaitta dan áiggi oahpa dábiid vuostá lea dat maid máŋggat dutkit leat deattuhan. Olu orru datte čájeheame ahte su oskkusárdnideapmi lea ovdánan dađi mielde, ii ge lean álggus su báhppadoaimma nu bastil ja garas go lei loahpageahčen su eallima. Guovddáš gažaldat Læstadius-dutkamis lea leamaš man muddui, ja vejolaččat goas sus alddis ledje vásáhusat mat rievdadedje su sártniid, ja mii sáhtášii čilget ahte su birrasis bohciidii dakkár morráneapmi 1845:s. 1840-logu servodatdilit Gárasavvonis, ja Læstadiusa sárdnunvuohki, mas earret eará logahalai olbmuid suolan, fuorrán ja «bahtaráiggi ipmila» bálvaleaddjin dagai ahte guldaleaddjit atne su sártniid nu deaivilin. Son moittii maiddái dalá dilálašvuođaid, ja eandalii sihke máilmmálaš ja girkolaš váldegottiid. Guldaleaddjit válde bures vuostá Læstadiusa sártni, ja atne su sániid sihke luohtehahttin ja duohtan.
Vai lihkadus sajáiduvvá ja cieggá, de ferte čuožžilit gulahallan sárdnideaddji ja guldaleddjiid gaskka. Vai lihkadus čuožžila, de fertejit soapmásat – namalassii olbmot – «morránit». Almmá «morráneami» haga ii šatta «lihkadus». Namahusat «morráneapmi» ja «lihkadus» čujuhit dan kristtalaš ipmárdussii ahte álbmot vuos lea «oađđi» dahje lea «vuoiŋŋalaš nahkáriid siste»,
ii ge ipmir mii lea dat «rievttes duohtavuohta». Sárdnideapmi ferte de leat dakkár hástaleaddji vuogi mielde mii doalvu guldaleddjiid ovtta dilis nubbái. Sátni «morráneapmi» čujuha ge dasto ahte oskkoldatlaš eallimis dáhpáhuvvá fáhkka nuppástus. Dat dáhpáhuvvá go guldaleaddji morrána. Moriideami bokte olaha olmmoš ođđa ipmárdusa ja son fuomáša mii sus gáibiduvvo vai olahivččii bestojumi. Moriideami olis rievdada olmmoš dábálaččat eallingearddi oalát ja sus rahpasa ođđa ipmárdus kristtalaš ságaide.
Vel čielgaset konkretiseremis das mii oskkoldatlaš morráneapmi lea, deattuhuvvo ahte pietisttalaš morráneamis leat golbma vuđolaš aspeavtta dahje beali: individuála, sosiála ja historjjálaš: Individuála aspeakta lea ahte juohke ovttaskas olmmoš ferte vásihit ahte son «morrána» dahje «moriida» ja fuomáša ahte su oktavuohta Ipmilii (ja biibbalii) ferte rievdat. «Moriidit kristtalažžan» lea persovnnalaš nuppástus, ja ieža gohčodit dan jorgalussan. Dalle olmmoš nuppástuvvá, morrána, vuoiŋŋalaš nahkáriin dahje diehtemeahttunvuođas dakkár dillái gos lea gozuid alde ja ipmirda.
Máŋgga olbmo oktasaš vásáhus das go morránit kristtalažžan, lea ahte dat addá oktavuođadovddu ja oktiigullevašvuođa eará morránan olbmuiguin. Diekkár oktavuođadovdu lea oskkoldatlaš morráneami lihkadusaid sosiála beali vuođđun. Oktavuohta hukse vuođu identifiseret iežas leat oassin «mii»-searvevuođas – mii «kristtalaččat» ja «Ipmila mánát» – «duoid earáid» ektui geat leat «eahpeoskkolaččat», «čádjidan olbmot» dahje «máilmmi mánát». Sosiála oktavuođas dovdet miellahtut nanu oktiigullevašvuođa ja doarjaga, maiddái viidábut go oskkoldatlaš áššiin. Oktasašvuođa siskkobealde lea čielga vuordámuš ahte eallinláhki ferte leat kristtalaš vuođđoárvvuid mielde. Dat oadjebasvuohta maid oktasašvuođadovdu ja sosiála gullevašvuohta addá, sáhttá veahážiid mielde jorrat sosiála kontrollan maid muhtimat sáhttet dovdat hehttehussan dahje
ráddjejeaddjin. Geas lea váldi cuoigut vejolaš heivetmeahttun daguid ja meanuid, ja muitalit movt baicca galggašii eallit, lea álo guovddáš jearaldat buot oskkoldatlaš lihkadusain. Ovttaskas olbmo jorgalus, moriideapmi, ja su sadji sosiála searvevuođas lea oktasaš oainnu vuođđun dan áiggi birra mas mii eallit ja mii galgá boahtit; morráneami lihkadusaid historjjálaš aspeakta. Dán oainnu mielde lea jurdda ahte dat áigi goas mii eallit dáppe, lea dušše ráhkkaneapmi ja nuppástus áibbas eará ja buoret dillái mii lea vuordimis maŋŋel eskatologalaš katastrofadáhpáhusa. «Morránan olbmuid» oktasašvuođas lea čielga jáhkku ahte dušše sii leat ráhkkanan ja gergosat ceavzit diekkár dáhpáhusas. Kristtalaš morráneami lihkadusaid osku ja vuordámuš lea ahte Jesus boahtá fas máilbmái duopmobeaivvi, ja dat mii dalle dáhpáhuvvá singuin geat leat «moriidan» ja singuin geat leat «eahpeoskkolaččat». Ráhkkananáiggis ferte maid ovdamearkan atnit ovddeš áiggiid guovddáš olbmuid ja dáhpáhusaid. Go oskkuguimmiid jurdagat čatnasit ovdalaš áiggiide, de ovddida dat dovddu ahte «mii» leat rievttes maŋisboahttit, ovdamearkka dihte go iežaset historjjá ja árbevieruid čatná juogalágan apostolalaš suksešuvdnii.
Lestadialaš oskkus deaividit dát aspeavttat iešguđet ládje. Ovttaskas olbmuid moriideapmi, dat ahte «morránit kristtalažžan», lea hui guovddážis buot lestadialaš searvegottiin. Seammás lea gažaldat dábálaš mánnávuođa oskku hárrái bohciidahttán jearaldaga movt galggašii oaidnit «lestadialaš mánnávuođaoskku» dan vuordámuša ektui ahte «morránit kristtalažžan» nuorra agis dahje rávisolmmožin. Dan sadjái go gohčodit dan jorgalussan, de lea lestadialaš searvevuođain leamaš dábálaš dadjat «boahtit oskui», «oskut iežas Ipmila mánnán» dahje «oažžut roahkkatvuođa dovddastit iežas oskku». Vuođđun dás lea ođastuvvon dovddastus ja osku dasa ahte bajásčuožžilan Kristus addá suttuid ándagassii ja bestojumi. Lestadialaš birrasiin lea dábálaš oaidnu ahte kristtalaččat galget «oskut iežaset
suttuid, meaddimiid ja váilliid ándagassii oažžuma Jesusa nama ja vara bokte».
Lestadialaš morráneami álgoáiggis huksii sosiála oktasašvuohta saji sámi ja kvena (suopmelaš) čearddalašvuhtii áiggis goas Davvikalohtas dáhpáhuvai garra dáruiduhttin ja koloniseren. Oktasaš čuvgehus dasa ahte eallit «Ipmila mánnán» orru vuoitán čearddalašvuođa badjel ja láhčán dakkár saji sáme- ja suomagillii mii ii lean dábálaš 1800-logu loahpageahčen ja 1900-logu álggus. Lestadialaš searvegotti oktasašvuohta duddjui baicca čielga retorihka sin iežaset áddejumi olis das ahte sii leat «Ipmila mánát» dahje «morránan kristtalaččat». Dat bođii ovdan dajaldagain dego «mii kristtalaččat» ja «duot eahpeoskkolaččat», dahje «Ipmila mánát» ja «máilmmi mánát». Dát dajaldagat gullojit ain odne buot lestadialaš searvegottiin, ja diekkár retoralaš rádji lea ain guovddáš buot searvegottiid sárdnideamis.
Lestadialaš sárdneolmmái
Norgga beale lestadianisma lea sárdneolbmáid láidestusa vuolde. Dat mearkkaša ahte leat dábálaš olbmot, eai báhpat eai ge ámmátsárdnideaddjit geat sárdnidit Ipmila sáni čoakkámiin. Sis ii leat teologalaš oahppu, muhto oahppa man leat háhkan alcceseaset čoakkámiin, Biibbala ja eará guovddáš teavsttaid lohkamis, ja eará kristtalaččain. Ođđa sárdneolbmát leat maid ožžon láidehusaid ja bagadusaid – muhtin lágan measttiroahpa – hárjánan sárdneolbmáin. Siskkáldasat daddjo ahte sárdneolmmái lea «nammaduvvon bálvalit» searvegotti. Dan hárrái leat iešguđet dajaldagat iešguđet searvegottiin: sárdneolmmái galgá leat searvegotti «bálvá», «sáni bálvá» dahje «sáni sárdnideaddji». Dan
deattuheapmi ahte sárdneolmmái lea searvegotti «bálvá» lea dan egalitehtaprinsihpa mielde ahte sárdneolbmát leat ovttadássásaččat searvegotti eará miellahtuiguin. Sin lea searvegoddi «nammadan bálvalit» (Ipmila ja searvegotti). Dat lea searvegoddi mii addá sárdneolbmái legitimitehta, luohttámuša, ja válddi áimmahuššat dan. Lea hui dábálaš buot lestadialaš čoakkámiin ahte sárdneolmmái deattuha iežas dohkketmeahttunvuođa dahje vuollegašvuođa.
Lestadialaš sárdneolbmát leat dievdoolbmot. Dušše soames moatte háve lihkadusa álggus sáddii Læstadius – ja várra maid Raattamaa – nissonolbmuid ovdanbuktit gárvves čállojuvvon sártniid. Leat maid ovdamearkkat dasa ahte nissonolbmot iešguđet ládje leat leamaš hui guovddážis lihkadusa ovdáneamis. Dat orru rievdan birrasiid 1900, go lihkadusas dáhpáhuvai stuora juohkáseapmi. Go dát juohkásan searvegottit ásahedje iežaset dábiid ja vieruid, ja go sárdnideaddji sajádat šattai «ámmátlaš» searvegotti iežas dábiid ja njuolggadusaid mielde, orrot nisson sárdnideaddjit jávkame. Seamma lea dáhpáhuvvan eará kristtalaš lihkadusain Norggas 1800logu loahpas ja 1900 álggus. Danne sáhttit mii dadjat ahte váldonjuolggadus lea leamaš ahte dievddut dat sárdnidedje Ipmila sáni. Dán dáfus lei lestadialaš morráneami lihkadus seammalágan go eará kristtalaš ja konservatiiva-kristtalaš lihkadusat Norggas.
GáldodieĐut
Dán girjji leat mii čállán viiddis gáldodieđuid vuođul. Mii leat atnán olu dábálaš čálalaš dieđuid sihke priváhta ja almmolaš arkiivvain. Oanehaččat daddjon leat min gáldut njealji juogus: lihkadusa gáldut (čálalaččat ja njálmmálaččat), almmolaš
gáldut (čálalaččat), muittut (njálmmálaš gáldut) ja dieđalaš gáldut. Dábálaš čálalaš gáldut leat čállosat maid lestadiánat ieža leat čállán, nugo reivvet, čilgehusat ja iežaset áigečállagat mat addet vuođu dadjat juoidáid siskkáldas áššiid birra. Seammás addet dát gáldut vuođu dadjat juoidáid sin oktavuođa birra girkui, skuvlii dahje stuoraservodahkii muđui.
Prošeaktaáigodagas leat mii beassan geavahit guokte gáldočoakkáldaga mat leat girkohistorihkkára Kåre Svebak hálddus. Vuosttaš leat suopmelaš girkohistorihkkára, báhpa ja lestadiána Martti Miettinena jearahallamat Finnmárkku ja Romssa lestadialaš birrasiin 1931 ja 1932 gesiid, maid Kåre Svebak ieš lea jorgalan. Davvi-Romssas jearahalai Miettinen Erik Johnsena ja eará guovddáš olbmuid. Jearahallamat čállojuvvojedje suomagillii ja originála materiála lea Riikkaarkiivvas Helssegis. Svebak lea dan jorgalan dárogillii, ja jorgaleapmi dahká 190 siiddu. Čoakkáldat addá ereliiggán gova das movt lestadiánat ieža oidnet iežaset searvegotti ja oktavuođa iežá lestadialaš searvegottiide. Jearahallon olbmot muitet maid dilálašvuođaid guhkás maŋos 1800-lohkui, ja sáhtte danne muitalit movt lihkadus ovdánii áigá, álggu rájes.
Nubbi gáldomateriála maid Kåre Svebak lea midjiide luoikan, leat su etnográfalaš jearahallamat maid lea čohkken áigodagas 1971–1974 Ivgu-lestadialaš searvegottiin. Dát materiála dahká birrasiid 800 transkriberejuvvon siiddu, ja addá erenoamáš dieđuid Ivgu-searvegotti siskkáldas áššiin. Oallugat sis geaid Kåre Svebak jearahalai ledje riegádan 1800-logus ja sii muite ain dilálašvuođaid dan áiggis goas Erik Johnsen elii. Muhtimat muite vel Antin-Pieti ge 1800logu loahpageahčen. Goappaš čoakkáldagat maid Kåre Svebak lea midjiide luoikan leat buori muddui muittuid vuođul čállojuvvon. Dat mearkkaša ahte dat leat dan vuođul ja dan mielde maid informánttat muite ja dieđusge dáidet maiddái sin subjektiiva vásáhusat báidnan sin muittu ja oainnuid.
Lestadialaš morráneapmi bohciidii Ruoŧa beale Lappmárkkus báhpa Lars Levi
Læstadiusa birrasis gaskkamuttus 1800-logu. Dán girjjis guorrat mii lihkadusa
Norgga beallái ja čájehit movt dat leavai Norggas 1800-logu maŋit oasis, ja movt lihkadusa searvegottit sierranadde ja leat joatkán iešguhtet suorgin gitta min áigái. Temát nu go čearddalašvuohta, politihkka, skuvla ja oktavuohta almmolaš girkuin leat guovddáš bealit lihkadusa historjjá guorahallamis.
Dát sámegiel jorgalus lea oaniduvvon veršuvdna dárogiel girjjis
LæstadianismenshistorieiNorge.
ISBN 978-82-8104-602-3
Orkana Akademisk