Kesäkuussa hän valmistui matkailun restonomiksi, ja vaikka opinnot ovat nyt takana, osa-aikatyöt pitävät hänet kiireisenä. Vammalasta kotoisin oleva Savola on viihtynyt Porissa opiskelujen ajan, jo neljä vuotta.
Matka opiskelijatoimintaan
Savola löysi tiensä ainejärjestö PoResto ry:een fuksina.
– Halusin kokeilla jotain uutta opiskelujen ohella, ja pian huomasin olevani täysin mukana, hän muistelee. PoRestossa hän on päässyt toteuttamaan projekteja, oppimaan johtamista ja tiimityötä sekä saamaan kokemuksia, joita ei luennoilla kohtaa.
läsnäolosta.
SAMMAKKOn hallitukseen ehdolle Savola lähti, koska halusi jatkaa vaikuttamista ja toteuttaa omia ideoitaan laajemmalla kentällä. Varapuheenjohtajan rooli tuntui luonnolliselta jatkolta nykyiseen toimintaan.
– Se antaa mahdollisuuden olla lähellä hallituksen arkea, tukea muita ja auttaa siellä, missä tarvitaan, hän kertoo.
SAMOK – seuraava askel vaikuttamisessa
Lokakuun lopussa 2025 Savola valittiin Suomen opiskelijakuntien liiton eli SAMOKin hallitukseen.
Luottamus alkaa
Uusi hallitus aloittaa työskentelynsä tammikuussa 2026 SAMOKin toimistolla Helsingissä.
Savola korostaa opiskelijoiden äänen merkitystä päätöksenteossa. Nykyiset tukimallit eivät hänen mukaansa vastaa muuttunutta ostovoimaa, ja nuorten pitäisi saada enemmän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi äänestämällä.
– Jos opiskelijat ja nuoret käyttäisivät äänioikeuttaan aktiivisemmin, heidän tarpeensa ja ideansa saisivat näkyvyyttä, hän sanoo.
– Sieltä saa taitoja, kokemuksia ja kontakteja, joita voi hyödyntää tulevaisuudessa. Ei tarvitse heti löytää täydellistä paikkaa, kokeilemalla oppii, ja joskus pieni kokeilu voi avata isoja mahdollisuuksia.
Vapaa-aika ja inspiraatio
Kannustus kokeilemaan
Savola kannustaa kaikkia tarttumaan aktiivitoimintaan, oli se sitten tutorointia, edustajistoa, ainejärjestöä tai SAMMAKKOn hallitusta.
Kiireen keskellä Savolan arkea tasapainottaa kavereiden seura ja pleikkarilla Fortniten pelaaminen. Vapaa-ajalla hän jättää työ- ja luottamustehtävät taakseen ja keskittyy olemaan kotona omissa oloissaan.
Kolmella sanalla hän kuvailee itseään reippaaksi, monipuoliseksi ja hauskaksi.
Jos tilaisuus tulisi viettää päivä inspiroivan ihmisen kanssa, valinta Savolan olisi selvä: Adele.
– Haluaisin mennä hänen kanssaan pizzalle ja kuunnella, miltä tuntuu olla julkkisten julkkis, Savola naurahtaa.
P4-yhdistykset ja opiskelijakunta SAMMAKKO
Teksti ja kuvat: Milja Santavirta
Satakunnan ammattikorkeakoulussa toimii useita opiskelijoiden paikallisyhdistyksiä, jotka ajavat opiskelijoiden etuja ja toimintaa Porissa.
Opiskelijakunta SAMMAKKOn lisäksi Porissa toimii niin kutsuttu P4, joka tarkoittaa neljää suurinta opiskelija-alojen omaa paikallisyhdistystä: PIO ry (Porin Insinööriopiskelijat), PORA ry (Porin Tradenomiopiskelijat), Pysti ry (Porin yhdistyneet sosiaali- ja terveysalan opiskelijat) ja PoResto ry (Porin restonomiopiskelijat).
Opiskelijakunta SAMMAKKO ja P4-yhdistykset tekevät tiivistä yhteistyötä SAMKin opiskelijoiden arjen värittämiseksi.
P4:ään kuuluvat yhdistykset tekevät tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden hyvinvoinnin, etujen ja virkistäytymisen eteen. Yhdistykset suorittavat säännöllistä edunvalvontaa opiskelijoiden keskuudessa ja järjestävät muun muassa opiskelijatapahtumia pitkin vuotta sekä yhdessä että itsenäisesti.
Opiskelijakunta SAMMAKKO toimii jokaisen SAMK-opiskelijan järjestönä, joka niin ikään valvoo opiskelijoiden hyvinvointia ja oikeuksia. SAMMAKKO toimii
suurempana organisaationa ja välikätenä opiskelijoiden ja korkeakouluorganisaation välillä sekä on muun muassa vastuussa uusien opiskelijoiden tutustuttamisessa korkeakouluelämään. SAMMAKKO kouluttaa vuosittain uusia ja vanhoja tuutoreita, jotka toimivat fuksien ”koulukummeina” ensimmäisinä viikkoina ja lukukausina. SAMMAKKO mahdollistaa myös jäsenyysmaksullaan opiskelijakortti Slicen käytön, jolla opiskelijat saavat käyttöönsä huimasti etuja niin Porissa kuin ympäri Suomea.
Raumalla toimii kolme yhdistystä (RLO Kilta, RaunIO ja Meriko) ja Kankaanpäässä yksi (Räikee).
Tradenomien yhdistystoiminta Porissa
Porin Tradenomiopiskelijat PORA ry on yksi SAMKissa toimivista ainejärjestöistä, jonka kohderyhmänä ovat Porin liiketalouden opiskelijat. PORA ry on osa suurempaa organisaatiota nimeltä Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry, joka on koko Suomessa toimiva tradenomien ja BBA-opiskelijoiden edunvalvontajärjestö.
Edunvalvonta on yksi jokaisen ainejärjestön tärkeimmistä tehtävistä. Opiskelijoiden edunvalvontaan kuuluu muun muassa opiskelijoiden jaksamisen kartoitus sekä opintomateriaalien olennaisuuden, mielenkiintoisuuden ja hyödyllisyyden varmistaminen. Ainejärjestöt pystyvät vaikuttamaan opetuksen sisältöön ja ne osallistuvat opetuksen kehittämiseen sekä pyytävät ja antavat palautetta pakollisista opintojaksoista opiskelijoittensa kautta. Ainejärjestöt ovat myös vastuussa opiskelijoiden haalaritarjonnasta sekä näiden myynnistä. Porin tradenomiopiskelijat tunnistetaan katukuvassa mustista haalareista ja oransseista yrityslogoista.
Näkyvimmillään ainejärjestöt
ovat opiskelijatapahtumissa. Porin Tradenomiopiskelijat PORA ry noudattaa tiettyä vuosikaavaa, jossa sekä syys- että kevätlukukaudelle on määritelty tietty määrä omia tapahtumia sekä muutama muiden ainejärjestöjen kanssa yhdessä järjestettäviä tapahtumia. Myös opiskelijakunta SAMMAKKO järjestää opiskelijatapahtumia, Satakunnassa suurin ilmiö tästä on joka syksy järjestettävät Kurnajaiset. Ainejärjestöt ovat useimmiten myös näissä tapahtumissa järjestäjinä.
Milja Santavirta, PORAn puheenjohtajaksi fuksivuonna
Aloitin opintoni Satakunnan ammattikorkeakoulussa syksyllä 2024. Olin lukioaikoinani ollut paljon opiskelijatoiminnassa mukana, kuten lukion opiskelijakunnassa sihteerinä ja puheenjohtajana, sekä abivuonna abitoimikunnassa järjestäjänä. Korkeakouluopintojeni alussa jo siis tiesin, että haluaisin olla mukana myös korkeakouluopiskelijoiden järjestötoiminnassa.
Marraskuussa 2024 osallistuin Porin Tradenomiopiskelijat PORA ry:n syyskokoukseen, jossa käsiteltiin yhdistyksen toimintaa kuluneelta vuodelta sekä mahdollista tulevaa hallituskautta. Ystäväni, joka toimi tuolloin PORA ry:n varapuheenjohtajana ehdotti, että olisin hyvä ehdokas hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Lyhyen vaalipuheen jälkeen suoritettiin yksimielinen äänestys, että minut valittaisiin PORA ry:n puheenjohtajaksi hallituskaudelle 2024-2025.
– Hallitukseen pääsy toi minulle paljon iloa mutta myös uusia haasteita. Olin juuri aloittanut korkeakouluopintoni ja yhtäkkiä olin johdossa yhdistyksessä, jonka toiminnasta minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta. Suurena tukena minulle toimivat vanhemmat hallituksessa jatkaneet opiskelijat, joilta sain paljon apua ja neuvoja. Sain myös paljon vinkkejä hallituksesta ”eläköityneiltä” puheenjohtajalta ja varapuheenjohtajalta. Ajan kanssa yhdistyksen toiminta ja kokouskäytänteet tulivat tutummiksi ja itseluottamukseni kasvoi. Sain paljon kokemusta ja ystäviä liityttyäni PORA ry:n hallitukseen.
Haasteita matkan varrella tuli tietenkin myös. Suurimmiksi haasteiksi muodostui osaamisen puute, epävarmuus ja rohkeus lähteä tekemään. Myös työn, opiskelun, vapaa-ajan ja järjestöhommien tasapainotus oli etenkin aluksi haastavaa. Kokemus oli kuitenkin päällepäin palkitseva ja suosittelen ainejärjestötoimintaan liittymistä, jos kiinnostusta löytyy vähänkään.
Miia Reiman tuli Poriin suorittamaan AMKtutkinnon ja vuosien päästä suoritti vielä
YAMK-tutkinnon
Teksti ja kuva: Siina Rosenqvist
Miia Reiman valmistui viime vuoden joulukuussa SAMKin
Johtamisen ja palveluliiketoiminnan YAMK-tutkintoohjelmasta. Miia työskentelee tällä hetkellä WinNovassa HRsuunnittelijana.
– Mä oon Tampereelta muuttanut 1995, siksi että aloitin
SAMKissa opinnot. Tulin ja sitten jäin. Töitä on ollut koko ajan, sanoo Reiman.
Miia Reiman
Viimeisin tutkinto: Johtamisen ja palveluliiketoiminnan YAMKtutkinto
Aiempi tutkinto: Liiketalouden
AMK-tutkinto suuntautumisena yritysviestintä
Nykyinen työ: WinNovan HRsuunnittelija
Rescue-koira Nala on tänä syksynä täyttänyt opintojen jättämän aukon Miian elämässä.
Aiempi tutkinto ja YAMKtutkintojen loppuun vienti
Reiman valmistui liiketalouden
AMK-tutkinnosta suuntautumisenaan yritysviestintä vuonna 1999 ja noin 10 vuotta valmistumisen jälkeen aloitti
YAMK-tutkinnon suorittamisen. Kuitenkaan silloinen elämäntilanne ei sallinut opintojen suorittamista loppuun, joten Reiman keskeytti opinnot.
Vuosien päästä hän aloitti YAMKopinnot uudelleen ja sai suoritettua tutkinnon loppuun.
– Aloitin YAMK-opiskelun toiseen kertaan saadakseni kesken jääneen mörön pois. Tiesin, että kaikki mitä tulee päälle, on vaan plussaa, kertoo Reiman.
YAMK-tutkintoon päätyminen
Reimanin suorittaessa AMKtutkintoa ei vielä ollut olemassa
YAMK-tutkintoa, joten hän myöhemmin työelämässä ollessaan päätyi pohtimaan
YAMK-tutkinnon suorittamista. Hän suoritti YAMK-opintoja töiden ohessa täysin etäopintoina. Hän monesti käytti töistä lomapäiviä opiskeluun.
– Esihenkilö pelästyi vähän, että tuleeko paljon poissaoloa, mutta kaikki järjestyi lopulta. Hoidin itse opiskelun ja töiden yhteen sovittamisen, kertoo Reiman.
Reiman kertoi työelämässä saadusta kokemuksesta olleen hyötyä YAMK-tutkinnon suorittamisessa. Korona-aika laittoi Reimanin sitoutumaan työntekoon ja myöhemmin opiskeluun Teamsissa ja opetti itsensä johtamisen taidon.
Reiman kokee, että YAMKtutkinto parantaa mahdollisuuksia työmarkkinoilla.
– Tämän päivän työelämässä ei tiedä ikinä, mitä tulee tapahtumaan. YAMK-tutkinto laajentaa mahdollisuutta mihin hakea, vastaa Reiman.
Reiman on ollut todella tyytyväinen SAMKiin ja hänestä on tullut satakuntalainen täällä vuosien aikana asuessa.
Verkostoista voimaa
Teksti ja kuvat: Ella-Sofia Särkiniemi
Yhdessä opitaan, onnistutaan ja verkostoidutaan.
Verkostoituminen on yksi opiskelijaelämän tärkeimmistä työkaluista. Se voi avata ovia työelämään, tarjota tukea ja luoda uusia mahdollisuuksia. Usein ensimmäiset verkostot syntyvät jo opintojen aikana ja kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Verkostot ovat kuin pieni sijoitus, joka voi kasvaa suureksi ajan myötä.
Verkostoitumisen monet muodot
Verkostoituminen ei tarkoita vain virallisia kontakteja, vaan siihen kuuluvat myös ystävät ja vertaistuki. Ammattikorkeakoulussa uusia verkostoja syntyy lähes jatkuvasti: ryhmätöissä, projekteissa ja erilaisissa tapahtumissa. Usein verkostoituminen onkin olennainen osa opiskelua, joskus huomaamattakin.
Työpaikat ja harjoittelut suhteiden kautta
Moni opiskelija löytää harjoittelu- tai työpaikan juuri verkostojen avulla. Siksi opettajat painottavat jatkuvasti yhteydenpidon tärkeyttä. Myös monet opintojaksot tarjoavat mahdollisuuden verkostoitua.
Haastattelujen, projektien ja yritysyhteistyön kautta pääsee usein kohtaamaan alan ammattilaisia kasvotusten. Usein juuri tällaiset hetket jäävät mieleen ja saattavat poikia arvokkaita kontakteja. Verkostoitumisen haasteet
Kaikille verkostoituminen ei kuitenkaan ole helppoa. Uusiin ihmisiin tutustuminen voi tuntua jännittävältä, ja sosiaaliset tilanteet voivat aiheuttaa stressiä. On hyvä muistaa, että aitous ja aito kiinnostus vievät pitkälle eikä kukaan odota täydellisyyttä. Moni meistä on ollut samassa tilanteessa, ja juuri sen takia uudet verkostot syntyvät usein luonnollisemmin kuin uskoisikaan.
Sosiaalinen media tekee verkostoista globaaleja
Digitaalinen aika on laajentanut verkostoitumisen mahdollisuuksia. LinkedIn, Instagram ja Facebook tarjoavat väylän kontakteihin myös oman kotikaupungin ja maan rajojen ulkopuolelle.
Sosiaalisen median avulla kuka tahansa voi rakentaa ammatillisia verkostoja entistä laajemmalle alueelle. Pieni viesti tai kommentti voi olla ensiaskel arvokkaaseen yhteistyöhön.
Yhdessä kuljettu matka rakentaa vahvimmat verkostot.
Vinkit tasapainoiseen opiskelijaelämään
Teksti ja kuvat: Neea Setälä
Harjoittele ajanhallintaa ja luo arkirytmiä
Hyvä arkirytmi tukee monia tasapainoisen elämän osa-alueita, kuten palautuminen, ruokailu ja liikkuminen. Rutiinit ovat myös tärkeä helpotus mielenterveyttä heikentäville asioille, kuten stressi. Suunnittelemalla viikolle tai päivälle selkeän rakenteen onnistut ajanhallinnassa. Ajanhallinnalla kykenee priorisoimaan opiskelutehtävät ja muut sinulle tärkeät opintojen ulkopuoliset asiat.
Eri ihmisillä on omia mieluisia tapoja palautua. Mikä on sinun?
Kaiken ei tarvitse valmistua samana päivänä; hyvä ajanhallinta vaatii myös pitkän tähtäimen suunnittelua. Toimivalla arkirytmillä ja ajanhallinnalla saat aikaan toimivia ratkaisuja ja tasapainoisemman arjen. Hyviä apuvälineitä ovat esimerkiksi sähköiset tai paperiset kalenterit ja muistilistat. Suunnittelemisessa kannattaa muistaa miettiä sinulle tärkeitä asioita ja omaa aikaa.
Pyri liikkumaan
Säännöllinen liikkuminen on tärkeää. Liikkuminen voi olla hyötyliikuntaa, harrastuksia tai tavoitteellista urheilua. Liikunnalla on monia hyviä vaikutuksia terveyteen ja sitä kautta myös opiskeluun. Opiskellessa istutaan paljon, joten on tärkeää liikkua, kun siihen on mahdollisuus. Kehon ylläpitäminen auttaa arjessa jaksamisessa. Liikkumisella on myös suuri vaikutus mielenterveyteen. Liikkumalla saa purettua tunteita ja liikunta myös vapauttaa endorfiinia eli hyvän olon hormonia. Lyhytkin aika liikuntaa on jo hyväksi. Kannattaa miettiä omia mieluisia tapoja liikkua ja suunnitella niille aikaa ja tavoitteita. Läheisen kanssa liikkuminen on loistava tapa ylläpitää sekä kehoa että ihmissuhteita.
Ruokien valmiiksi tekeminen helpottaa kiireisessä arjessa ja säännöllisessä syömisessä.
Seuraa työnmäärääsi ja varmista palautuminen
Kunnollinen ruokailu tukee tasapainoista elämääsi
Kunnollinen ravitsemus tukee hyvinvointia monella tavalla. Ruokailulla on suuri vaikutus arjessa jaksamiseen ja keskittymiseen. Tärkeää on keskittyä terveellisyyteen, säännöllisyyteen ja ravitsevaan ruokaan.
Kannattaa suunnitella etukäteen viikon ruokia ja niiden ostoksia. Aamupaloja on monia vaihtoehtoja, joita voi valmistella kiireistä aamua varten jo illalla. Kannattaa miettiä, mitkä ovat sinulle mieleisiä ruokia ja oikea ruokailurytmi.
Hyviä tapoja palautua ovat lepo, harrastukset, liikunta tai sosiaalinen elämä. Kunnollisella palautumisella edistät omaa hyvinvointiasi ja työkykyä. Pitää myös tarkastella, ettei kuormita liikaa itseään.
Jos tunnet uupumista ja kuormitusta, on tärkeää priorisoida tärkeät asiat, mutta antaa itselle aikaa palautua. Unen laatu ja määrä on hyvin tärkeää, ja siihen kuuluu panostaa. Monet ihmiset eivät ymmärrä unen tärkeyttä kaikessa jaksamisessa. Yritä asettaa itsellesi samat nukkumaanmenoajat ja herää aamuisin samaan aikaan. Hyvä unirytmi tukee unen laatua. Mieti asioita, jotka tukevat henkistä palautumistasi. Näitä voivat olla tärkeät ihmissuhteet tai harrastukset, joihin voit purkaa huonoa energiaa.
Mieti sinulle mieluista liikunnan muotoa ja toteuta se vaikka ystäväsi kanssa.
Kuninkaisten kampus on muuttunut vuosien varrella perinteisestä oppilaitoksesta moderniksi digitaaliseksi oppimisympäristöksi. Samalla myös kirjaston rooli on kehittynyt, mutta sen ydin on säilynyt: tuki, ohjaus ja tiedon tarjoaminen opiskelijoille.
. Vain verkko-opetusta
Kuninkaisten kampus Huittisissa on tänä päivänä täysin digitaalinen oppimisympäristö. Kampuksella ei järjestetä enää lähiopetusta, vaan opetus tapahtuu verkossa. Silti Kuninkaisista löytyy edelleen monia tärkeitä palveluja, kuten kirjasto, Exam-tenttitila sekä kokous- ja oppimistiloja, joita voivat hyödyntää kaikki SAMKin opiskelijat.
Nykyään kampus toimii täysin digitaalisesti, ja opiskelijat sekä palvelut kohtaavat pääasiassa verkossa. Muutos kuvastaa oppimisen ja opiskelijapalveluiden kehitystä: verkko on nyt keskeinen osa kampuksen arkea, mutta tilat, kirjaston aineistot ja oppimistilat ovat edelleen tärkeitä tukiresursseja opiskelijoille.
Teksti: Juho Survonen Kuvat: Jatta Lehtonen
Kirjasto toimii verkossa, mutta on silti läsnä opiskelijoille
Tietoasiantuntija Elina Laineenoja on ollut Kuninkaisten kampuksella töissä jo yli 30 vuotta ja nähnyt läheltä, kuinka toimintaympäristö on muuttunut. Hän kertoo, että
Kuninkaisten kirjasto palvelee nykyisin pääasiassa verkossa, mutta kampuksella on myös fyysinen tila.
– Kirjaston asiakaspalvelu ja opiskelijoiden ohjaus sekä neuvonta tapahtuvat sähköisesti eri välineitä hyödyntäen, kuten sähköpostin, Teamsin ja HILLin kautta, Laineenoja kertoo.
.
Tietoasiantuntija Elina Laineenoja on ollut kampuksella töissä yli 30 vuotta.
– Kampukselta löytyy kyllä kirjastotilakin ja kirjoja hyllystä. Tila on avoinna sopimuksen mukaan. Yhteydenotolla se onnistuu helposti.
SAMKin Finna-verkkopalvelun kautta opiskelijat pääsevät käsiksi e-kirjoihin, tietokantoihin ja painettujen kirjojen varauksiin. Varattuja kirjoja voi noutaa
Kuninkaisten kirjaston varauskaapista. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus varata kirjoja myös
Porin ja Rauman kampuskirjastoista ja noutaa ne Kuninkaisten kirjastosta. Samoin lainatut kirjat voi palauttaa Kuninkaisiin, mikä säästää ajomatkoja etenkin lähialueen opiskelijoilta.
Kirjasto verkko-opiskelijan tukena
Koska Kuninkaisten opiskelijat opiskelevat täysin etänä, kirjaston rooli tukipalveluna on merkittävä.
– Tuemme verkossa opiskelevaa asiakasta auttamalla ja ohjaamalla tilanteen mukaan, Laineenoja sanoo.
– Hankimme jatkuvasti lisää ekirjoja ja painettuja kirjoja osana
SAMKin yhteistä kirjastopalvelua. Asiakaspalvelu ja neuvonta ovat silti tärkein osa työtämme, niin verkossa kuin kampuksilla.
Kuninkaisten kampus on SAMKin digitaalinen oppimisympäristö Huittisissa.
Tämä joustavuus näkyy myös opiskelijoiden palautteessa. Suosituimpia palveluita ovat juuri e-kirjat ja kaikki verkon kautta saatavat aineistot sekä henkilökohtainen ohjaus.
Kehitys jatkuu ja verkon merkitys kasvaa
Laineenoja kertoo, että mitään erityistä kehityshanketta ei juuri nyt ole käynnissä, mutta toimintaa ja palveluja kehitetään jatkuvasti opiskelijoiden tarpeiden mukaan.
– Aineisto ja palvelut siirtyvät koko ajan yhä enemmän verkkoon, mutta kirjaston rooli opinnoissa pysyy yhtä tärkeänä. Vain tavat ja tekniikat muuttuvat, hän kiteyttää.
Kirjasto on enemmän kuin kirjoja
Kuninkaisten kampuksen kirjaston yhteydessä toimii myös Examtenttitila, jota voivat käyttää sekä SAMKin että muiden korkeakoulujen
opiskelijat. Kampukselta löytyy lisäksi muutamia oppimistiloja, jotka voi varata käyttöön esimerkiksi jos asuu lähellä ja haluaa opiskella rauhallisessa ympäristössä.
Lisäksi kampuksella toimii Saskyn opiskelijaruokala, joka on avoinna arkisin klo 10.30–12.30. Ruokailu maksaa SAMKin opiskelijoille ja henkilökunnalle 9 euroa, eli kyseisestä ravintolasta ei saa opiskelijan ateriatukea eli alennettua opiskelijahintaa.
Asiakkaat työn parasta antia
Pitkän uran tehneelle Laineenojalle kirjastotyössä on edelleen sama ydin kuin ennenkin: ihmiset.
– Ihan kaikki on parasta, hän naurahtaa. Jos yksi asia pitää nostaa esiin, niin ehdottomasti asiakkaat, sekä opiskelijat että henkilökunta. Ennen heitä tapasi kirjastossa ja luokissa, nyt tapaamiset ovat verkossa.
Exam-tenttitila tarjoaa rauhallisen ympäristön sähköisiin tentteihin.
– Käyttäkää kirjaston palveluita, niin verkossa kuin kampuksilla. Kokeilkaa, kysykää ja löytäkää uutta. Olemme täällä teitä varten.
Kuninkaisten kampus pähkinänkuoressa
Sijainti: Huittinen
Erityispiirre: SAMKin digitaalinen kampus –opiskelu tapahtuu täysin verkossa
Palvelut: kirjasto, Examtenttitila, kokous- ja oppimistilat
Kirjasto: palvelee verkossa, varattuja kirjoja voi noutaa Kuninkaisten kirjaston varauskaapista
Ruokailu: Saskyn opiskelijaruokala arkisin klo 10.30–12.30 (9 € / opiskelija ja henkilökunta, eli ei opiskelija-alennusta)
Donna Suomisen arjen resepti: rento ote ja selkeä aikataulu
Teksti: Lotta Nevalainen
Kuva: SAMMAKKO
Donna Suominen on SAMMAKKOssa edunvalvonta- ja jäsenasiavastaavana. Hän opiskelee mekatroniikkaa kolmatta vuotta.
Matka SAMMAKKOon
Suominen lähti mukaan SAMMAKKOn toimintaan tämän vuoden puolella, kun hän haki täydennyshaussa hallitukseen.
– Edustajiston kokouksessa huhtikuussa minut valittiin hallituslaiseksi. Halusin päästä vaikuttamaan opiskelijoiden asioihin ja nähdä, millaista opiskelijakunnan toiminta on käytännössä.
Nykyisessä roolissaan Suominen toimii edunvalvonta- ja jäsenasiavastaavana.
– SAMMAKKOn toiminnassa parasta on yhteisöllisyys, vaikuttamismahdollisuudet, yhteinen tekeminen sekä se, että pääsee itsekin oppimaan ja kehittymään.
Donna Suominen toimii edunvalvonta- ja jäsenasiavastaavana
Vapaa-aika ja jaksaminen
Vapaa-ajallaan Suominen rentoutuu monipuolisesti.
– Pelaan pleikalla, käyn opiskelijatapahtumissa, luen kirjoja ja katson elokuvia sekä sarjoja.
– Tykkään kissoista. Omistan kohta nelivuotiaan urosbengalin. Olen myös kauhuelokuvien ystävä, Suominen kertoo.
Loppuvuoden suunnitelmat hän summaa osuvasti.
– Suunnitelmani ovat ihanan yksinkertaiset. Aion hoitaa hommat loppuun kunnialla ilman ylimääräistä stressiä.
Kouvolasta Poriin – uuden kaupungin arki löytyi
rohkeasti tutustumalla
Teksti ja kuvat: Miina Peltonen
Toiselle paikkakunnalle muuttaminen on monille nuorille ajankohtainen elämänvaihe.
Uuteen ympäristöön sopeutuminen ja uusien ihmissuhteiden luominen voi tuntua aluksi haastavalta. Nämä tunteet olivat tuttuja myös Maija Sinkkoselle, kun hän muutti Kouvolasta Poriin.
Popcorneista ja hyvästä seurasta Maija saa energiaa opiskeluhetkiin
Pori yllätti positiivisesti
Opiskelut toivat uuteen kaupunkiin
Sinkkonen on muuttanut Kouvolasta Poriin opiskeluiden perässä. Hän sai opiskelupaikan molemmilta paikkakunnilta, mutta kaipasi uusia tuulia elämäänsä, joten päätti valita opiskelupaikakseen Porin
Muutto Poriin jännitti aluksi paljon, koska uuden arjen luominen uuteen kaupunkiin saattaa olla haastavaa.
Sinkkonen kokee kuitenkin olevansa sopeutuvaa tyyppiä, eikä siksi pelännyt muuttoa, vaikka jännittävää se olikin.
Sinkkonen on ihastunut Yyteriin sekä Kalloon, joissa meren läheisyys on todella hienoa Kallon upeat auringonlaskut ovat olleet näkemisen arvoisia.
Pori on yllättänyt Sinkkosen positiivisesti. Uusien ystävien löytäminen on auttanut häntä sopeutumaan nopeasti uuteen kaupunkiin.
Sinkkosen mielestä Porista löytyy upeita ulkoilureittejä, eritoten Kirjurin lenkkeilypolut ovat olleet todella kivoja.
Kesän aikana Sinkkonen on päässyt kokemaan ensimmäistä kertaa Porin Jazz-festivaalit, joissa sattui olemaan aivan upea sää. Se nosti kokemusta vielä arvokkaammaksi
– Oli todella kiva päästä käymään kyseisillä festivaaleilla, koska olin kuullut niistä paljon opiskelukavereiltani ensimmäisen vuoden aikana, Sinkkonen kertoo.
Uuteen ympäristöön sopeutuminen
Uuteen paikkakuntaan muuttaminen voi tuoda mukanaan haasteita Sinkkosen tarvitsi muuttaa pois omien läheisten luota ja hypätä aivan uuteen ympäristöön. Hän ei kokenut näitä kuitenkaan suuriksi haasteiksi, vaan vain esteiksi, joiden yli voi päästä.
Sinkkonen kertoo jännittävämmäksi sen, että ei tuntenut ketään, mutta kun opiskelu vihdoin alkoi ja tutustui vain rohkeasti uusiin ihmisiin, niin kaikki helpottui.
Katse tulevaisuuteen
Opiskeluiden jälkeen Sinkkosella olisi haaveena muuttaa Turkuun, jos sellainen vain on mahdollista. Siellä hän haluaisi työskennellä markkinoinnin parissa, jota hän opiskelee tällä hetkellä.
Sinkkonen kaipaa vielä vähän isompaa kaupunkia ja Turku sopisi hyvin näihin odotuksiin hyvin. Kouvolaan hän ei tällä hetkellä halua palata
– Kaipaan elämääni jotain uutta ja erilaista, Sinkkonen toteaa hymyillen
Verkostoituminen on ollut todella suuressa roolissa ja siksi Sinkkonen haluaakin muistuttaa sen tärkeydestä, jotta löytää itselleen uusia ystäviä.
Sopeutuminen alkujännityksen jälkeen on sujunut hyvin Sinkkonen on löytänyt itselleen harrastuksia, joissa tykkää käydä vapaa-ajallaan sekä elinikäisiä ystäviä. Näiden ansiosta arjen sujuvoittaminen opiskeluiden kanssa ei ole tuottanut ongelmia.
Näin sopeudut uuteen kaupunkiin
- Liity harrastus- tai opiskelijaryhmiin, näin löydät uusia ystäviä helpommin
- Tutustu mahdollisimman paljon uuteen kaupunkiisi
- Osallistu paikallisiin tapahtumiin ja festivaaleihin
- Verkostoidu mahdollisimman paljon, opiskelukaverit ja työyhteisöt auttavat sopeutumisessa
Kahvilaympäristö tarjoaa Maijalle vaihtelua kotona opiskeluun.
Tampereelta Poriin opiskelemaan
Teksti: Otto Virtanen
Tampereelta Poriin muuttanut toisen vuoden tradenomiopiskelija Elias Fager kertoo,miltä tuntuu vaihtaa täysin kaupunkia opintojen takia, aloittaa alusta uudessa ympäristössä ja millaisia ajatuksia pienempi opiskelijakaupunki on herättänyt. Haastattelussa hän avaa arkea, sopeutumista ja sitä, mitä olisi hyvä tietää ennen kuin muuttaa pois kotoa.
Mistä olet kotoisin ja miksi päädyitmuuttamaan Poriin opiskelemaan?
Olen kotoisinTampereelta, jossa asuin koko lapsuuteni ja nuoruuteni Hain SAMKiin, koska siellä oli juuri sellainen tradenomisuuntautuminen, joka kiinnosti minua eniten –luova markkinointi. Halusin myös vaihtelua maisemiin ja mahdollisuuden itsenäistyä kunnolla
Miltä tuntui muuttaa kokonaan uuteen kaupunkiin, jossa et tuntenut vielä ketään?
– Aluksi se jännitti aika paljonTampereella kaikki oli tuttua ja kaverit lähelläMuutto oli siltisamalla vapauttava kokemus, sai aloittaa vähän kuin puhtaalta pöydältä.
Ensimmäiset viikot olivat hieman yksinäisiä, mutta SAMKin kautta tutustuin nopeasti uusiin opiskelijoihin.
Mikä oli vaikeinta muutossa ja sopeutumisessa Poriin?
– Suurin haaste oli arjen rakentaminen uudella tavalla: mistä löytää oikeat kaupat, mitä kautta liikkua ja millaisille alueille kannattaa hakeutua asumaan Pori on erilainen kuin Tampere – rauhallisempi ja rennompi – ja siihen oli aluksi totuttava.
Miten löysit asunnon Porista ja millaista asuminen on ollut?
– Löysin yksiön opiskelija-asuntosäätiön kautta keskustasta. Vuokrat ovat täällä huomattavasti edullisempia kuin Tampereella, mikä on iso etu opiskelijalle Asuminen on sujunut hyvin ja kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä.
Millaista opiskelu SAMKissa on ollut?
– Opiskelu on monipuolista ja käytännönläheistä – se sopii minulle hyvin. Opettajat ovat helposti lähestyttäviä ja korkeakoulussa on rento ilmapiiri. Tuntuu, että täällä oikeasti panostetaan työelämätaitojen kehittämiseen. Ryhmätyöt ja projektit ovat olleet iso osa arkea ja niiden kautta on myös tutustunut muihin.
Oletko saanut uusia kavereita Porista?
– Kyllä Jo ensimmäisenä vuonna tutustuin useisiin, ja nykyään meillä on tiivis porukka, jonka kanssa tehdään paljon myös opiskelun ulkopuolella. Pienemmässä kaupungissa on helppo tutustua, koska porukka on yhtenäisempi
Mitä pidät Porista opiskelijakaupunkina?
– Pori yllätti positiivisesti. Tapahtumia ja opiskelijatoimintaa on paljon, ja vaikka kaupunki ei ole iso, täältä löytyy kaikki tarpeellinen. Kesäisin Pori herää täysin uuteen elämään, etenkin Pori Jazzin aikaan
Käytkö usein Tampereella kotona?
– Käyn ehkä kerran kuukaudessa. Junalla pääsee suht helposti, mutta haluan viettää aikaa myös täällä Porissa kavereiden kanssa. Aluksi kävin useammin, mutta nyt kun elämä on asettunut tänne, ei ole tarvetta reissata yhtä usein.
Mitä olet oppinut itsestäsi tämän muuton ja opiskelun aikana?
– Olen huomannut, että pärjään yksin paremmin kuin ajattelin Muutto toiseen kaupunkiin on kasvattanut paljon. Arvostan enemmän arjen pieniä asioita – rutiineja, omaa rauhaa ja vastuuta.
Mitä neuvoja antaisit niille, jotka harkitsevat muuttoa opiskelujen perässä toiseen kaupunkiin?
– Rohkeasti vaan! Alku voi tuntua hankalalta, mutta se on sen arvoista. Kannattaa lähteä avoimin mielin ja osallistua korkeakoulun tapahtumiin, sieltä löytää helposti kavereita. On hyvä muistaa, että kotiutuminen vie aikaa, mutta lopulta uudesta paikasta tulee oma koti.
Kurnajaiset 2025
Teksti ja kuvat: Emilio Zuccaro
Syksyinen Pori heräsi jälleen eloon, kun kadut täyttyivät haalareista ja juhlatunnelmasta. SAMMAKKOn perinteiset Kurnajaiset kokosivat niin uudet kuin vanhatkin opiskelijat juhlistamaan uutta lukuvuotta. Tapahtuma oli monille ensimmäisen vuoden opiskelijoille ensimmäinen suuri opiskelijatapahtuma, ja se näkyi innokkaassa ilmapiirissä. Päivän ohjelmaan kuului rannekkeiden jakoa, unohtumaton edustuskonttaus, konttausmaraton, erittäin viihdyttävä lavashow Satakieli-lavalla sekä iltaan jatkuva rastikierros – ja tietenkin, loppuhuipennuksena jatkot.
Mitä odotatte tapahtumalta kaikkein eniten?
– Eri rastipisteitä ja toimintaa.
Jonne Vallinen (sosiaali- ja terveysala), Mari Tyykilä ja Ella Nore
– Rastikierrosta ja lavashow´ta. Kuulumisten vaihtaminen porukan kanssa
– Eniten odotamme ensimmäisen juoman avaamista ja hyvää meinikiä.
Tuomas Kurri (tradenomi, luova markkinointi)
Tuuli Nuutinen (restonomi, matkailu) ja Laura Grönroos (sairaanhoitaja)
Kurnajaiset alkoivat virallisesti, kun ensimmäiset konttaajat lähtivät liikkeelle
Yleisöstä kuului iloisia kannustuksia, naurua ja aplodeja.
Konttauksen jälkeen ohjelma jatkui
Satakieli-lavalla, jossa Rakastajatteatterin hupaisa lavashow sai yleisön nauramaan ja eläytymään
DJ nostatti tunnelmaa musiikilla, tarjoten esimakua illan huipennuksesta Hole in Onessa.
Toisena jatkopaikkana toimi Jolly Joker ja esiintyjänä siellä Mouhous
Päivän kruunasi perinteinen sammakkovala ja uusien opiskelijoiden kastehetki, jossa tuoreet opiskelijat virallisesti toivotettiin osaksi opiskelijayhteisöä. Tämän jälkeen opiskelijat suuntasivat kiertämään rasteja ennen illan jatkoja.
Opiskelijan tulot ja menot
Teksti: ja kuva: Eetu Tuomi
Moni opiskelija varmasti tietää tunteen, kun aina kuun ensimmäisenä pankkipäivänä tilille kilahtaa opintotuki ja opintotuen asumislisä – ja viikkoa myöhemmin rahaa on jäljellä enää muutamia kymppejä. Nykyään arki opiskelijana on jatkuvaa tasapainoilua tulojen ja menojen välillä. Mutta mihin rahat oikeasti kuluvat, ja riittävätkö ne elämiseen?
Tulot: tukiviidakon varassa
Opiskelijan kuukauden tulot koostuvat opintotuesta (n 279 €/kk), opintotuen asumislisästä (216–248 €/kk asuinkunnan mukaan) ja mahdollisesti opintolainasta, jota voi nostaa maksimissaan 850 €/kk. Monet opiskelijat kuitenkin käyvät myös töissä opintojen ohella, mutta työssä käynti riippuu opiskelualasta ja jaksamisesta.
Keskimääräinen opiskelijan kuukausitulo jää siis noin 1000–1300 euron välille .
Tyypilliset opiskelijan kuukausitulot:
Opintotuki: 279 €
Opintotuen asumislisä: 220 €
Opintolaina (jos nostaa): keskimäärin 400 €
Työt: 300–600 €
Yhteensä: 1000–1600 €/kk
Opiskelijatapahtumiin osallistumiseen menee yllättävän paljon rahaa.
Menot: arki syö enemmän kuin luuletkaan
Yleensä vuokra on kaikkein suurin kuluerä kuukaudessa Yksiöiden vuokrat ovat nousseet ja näyttävät koko ajan vain enemmän nousevan, ja jopa soluasunnon vuokra voi olla 400–600 euroa kuukaudessa. Lisäksi tulee laskuja, ruokaa, koulumatkaan kuluvia euroja sekä opiskeluvälineitä.
Opiskelijan tyypilliset kuukausimenot:
Vuokra: 550 €
Ruoka: 250–350 €
Liikkuminen: 50–70 €
Puhelin ja netti: 30 €
Vakuutukset, terveys ja hygienia: 40 €
Harrastukset ja vapaa-aika: 50–100 €
Opiskelijabileet ja tapahtumat: 60–150 €
Muut kulut (vaatteet, kahvilat, Netflix yms.)
50–100 €
Yhteensä: 1080–1390 €/kk . Bileet, tapahtumat ja haalarimerkit – yllättäviä piilomenoja, jotka kertyvät
Opiskelijakulttuuri on todella tärkeä osa opiskelijaelämää, mutta se voi olla yllättävänkin kallista. Esimerkiksi yksi sitsi-ilta voi maksaa 10–25 euroa, ja haalarimerkeistä kertyy helposti kymmeniä euroja lukukaudessa.
Jos opiskelija käy muutamissa tapahtumissa kuukaudessa, pelkkä bilebudjetti voi nousta yli sataan euroon kuukaudessa.
Lisäksi monet opiskelijat lähtevät esimerkiksi opiskelijaristeilyille tai vappumatkoille – ja niihin palaa helposti 100–200 euroa kerralla.
– Ajattelin ensin, että opiskelijabileet ovat halpoja, mutta todellisuus on toinen. Lippu, taksi, juomat ja haalarimerkki – yhtäkkiä on mennyt 100 euroa yhdessä illassa, kertoo 20-vuotias opiskelija Porista.
Moni opiskelija elää kuukaudesta toiseen tarkasti budjetilla tai käyttää säästöjä. Toiset taas turvautuvat opintolainaan, vaikkakin sen nostaminen jännittää. Säästövinkkejä löytyy kuitenkin paljon: kimppakyydit, yhteisruokailu, kirpparit ja opiskelija-alennukset helpottavat arkea
Yhä useampi opiskelija tekee myös pientä sivutyötä opiskelun ohessa, esimerkiksi viikonloppuvuoroja kaupassa tai keikkatöitä. Työtulot tuovat turvaa, mutta voivat viedä aikaa opiskelulta ja palautumiselta.
– Joskus on valittava, käynkö luennolla vai teenkö töitä, että saan vuokran maksettua, toteaa 23vuotias opiskelija Porista.
Opiskelijan
Teksti: Oona Toorikka Kuvat: Pixabay
Miten opiskelija rahoittaa elämänsä, kun opintoraha ja asumislisä eivät riitä? Monelle ratkaisu löytyy osa-aikatyöstä.
– Teen asiakaspalvelutyötä silloin tällöin. Palkan ansiosta voin elää hieman vapaammin, eikä rahaa tarvitse aina laskea sentilleen, kertoo toisen vuoden korkeakouluopiskelija Maria Sipola.
Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta käydä töissä opintojen ohessa. Silloin jokainen euro on käytettävä tarkasti, mutta toisaalta opinnot etenevät usein nopeammin, kun aikaa ei kulu työntekoon.
Moni opiskelija tasapainoilee jatkuvasti kahden tavoitteen välillä: valmistua ajallaan ja saada rahat riittämään arjen menoihin.
Moni opiskelija täydentää toimeentuloaan osa-aikatyöllä Työ tuo kaivattua taloudellista vakautta, mutta vie usein aikaa niin opinnoilta kuin myös palautumiseltakin.
Tulot ja menot arjen tasapainossa
Kuvitellaan hetki, että tilille kilahtaa opintotuki ja asumislisä, ehkä pieni palkka osa-aikatyöstä. Ennen kuin ehdit huokaista helpotuksesta, vuokra vie kuitenkin suurimman osan tuloista, ruokakaupassa rahat taas hupenevat yllättävän nopeasti ja loput katoavat huomaamatta muihin kuukausittaisiin maksuihin. Moni yllättyy, kuinka pienet kulut kasaantuvat ja budjetti alkaa rakoilla. Entä sinä, mihin käytät eniten rahaa kuukaudessa?
Tässä kohtaa budjetointi nousee arjen sankariksi Se on keino hallita omaa elämää, sillä kun rahavirrat ovat selvillä, jää enemmän tilaa hengittää ja keskittyä siihen, mikä on tärkeintä eli opinnot ja tulevaisuuden rakentaminen.
– Teen aina merkinnät suurimmista kuukausittaisista menoista kuten vuokrasta ja ruokakuluista, sillä sen avulla pystyn seuraamaan, mitä minulle todella jää kuukausittaisten menojen jälkeen käteen. Vuokrani on noin 700 € kuukaudessa, joten budjetointi on ehdoton apuväline seuraamaan menojani, jotta rahat riittävät kaikkeen muuhunkin, kertoo Sipola.
Opiskelijan arki euroissa
-Vuonna 2025 korkeakouluopiskelijan opintotuki on noin 279,38 €.
-Asumislisä paikkakunnan mukaan on pienimmillään 216 € ja suurimmillaan 296 €. - Suomessa korkeakouluopiskelijoita on yhteensä noin 339 000 .
Kolikot lompakon pohjalla kertovat monen opiskelijan arjesta, kun tulot ovat pieniä ja epäsäännöllisiä, mutta menot kasvavat nopeasti. Huolellinen budjetointi auttaa pitämään talouden tasapainossa.
Opiskelijoiden toimeentulo puhututtaa
Opiskelijoiden toimeentulo on jatkuvasti esillä myös poliittisessa keskustelussa. Keskeinen kysymys kuuluu: pitäisikö opintotuen määrää nostaa vai kannustaa opiskelijoita entistä enemmän työntekoon?
Molemmilla vaihtoehdoilla on puolustajansa, mutta ratkaisu vaikuttaa suoraan siihen, millaiseksi opiskelijan arki muodostuu tai kuinka tasa-arvoisesti koulutus on kaikkien saavutettavissa
Opiskelijan säästövinkit
Teksti: Juho-Petteri Sillanpää
Kuvat: Juho-Petteri Sillanpää ja Pixabay
Opiskelu on usein kiireistä ja työtunneille jää vähän aikaa. Kun tulot ovat epäsäännöllisiä tai pienempiä kuin ennen opiskelua, säästäminen on tärkeä taito, joka helpottaa arkea ja vähentää stressiä.
Hyödynnä opiskelijaedut
Yksi parhaista tavoista säästää opiskelijana on hyödyntää opiskelijaetuja Niillä saa alennuksia muun muassa suoratoistopalveluista, vakuutuksista ja monista paikallisista yrityksistä. Alennukset ovat yleensä prosentuaalisia etuja tuotteista tai palveluista, ja ne löytyvät helpoimmin Frank App- tai Slice-sovellusten kautta.
Pienistäkin säästöistä kasvaa iso potti. Opiskelijan kannattaa aloittaa säästäminen arjen valinnoista.
Edullisesti liikkeellä
Opiskelijalle on tarjolla monia edullisia liikkumisen vaihtoehtoja. Julkisen liikenteen kausiliput, opiskelija-alennukset ja kimppakyydit ovat järkeviä valintoja. Usein pyöräily on kaupungissa sekä nopein että halvin tapa liikkua ja samalla se tuo hyötyliikuntaa arkeen
Monet opiskelijat hyödyntävät Slicea säästääkseen palveluissa ja ostoksissa.
Säästöjä arjen rahankäytössä
Opiskelijat voivat ruokailla kampusravintoloissa edullisesti opiskelijakorttia näyttämällä. Pitkällä aikavälillä tämä tuo merkittäviä säästöjä.
Myös pienet arjen kulut, kuten päivittäiset energiajuoma- tai kahviostokset, voivat kasvaa yllättävän suuriksi. Niiden vähentämisellä säästää nopeasti
Ruokamenoja voi hallita suunnittelemalla. Tee viikon ruokalista ja valmista isompia annoksia kerralla, jolloin säästät sekä aikaa, että rahaa
Teksti: Erno Äärilä
Kuva: SAMMAKKO
Kevään opiskelijatapahtumat
SAMMAKKO ja P4-opiskelijajärjestöt järjestävät kevään aikana useita opiskelijatapahtumia.
Tapahtumien teemat pohjautuvat usein ajankohtaisiin ilmiöihin tai vuodenaikoihin, mikä tuo tapahtumiin vaihtelua ja yllätyksellisyyttä. Monille tapahtumat ovat myös tapa tutustua uusiin ihmisiin ja löytää oma paikkansa opiskelijayhteisössä.
Erityisesti vappua edeltävät viikot ovat monien opiskelijoiden suosikkiaikaa, sillä silloin järjestetään useita isoja yhteistapahtumia, joissa eri opiskelijajärjestöt kulkevat kaupungin halki omissa väreissään ja teemojensa mukaisesti pukeutuneina.
Kevään SAMMAKKOn opiskelijatapahtumat:
Isoimmat approt houkuttelevat liikkeelle opiskelijoita eri korkeakouluista, kun taas sitsit kokoavat pienemmän porukan laulamaan, syömään ja viettämään iltaa yhteisen pöydän ääreen.
Bingo puolestaan tarjoaa rentoa tunnelmaa ja sen matala osallistumiskynnys houkuttelee mukaan myös uusia opiskelijoita.
11.2. Loikka Winter Games on perinteinen koko perheen talviurheilutapahtuma, jossa kierretään erilaisia talvisia rasteja.
5.3. Pata-approt ovat opiskelijatapahtuma, jossa approkierros huipentuu jäähallille Ässät-Kalpa -otteluun
11.3. Raumalla Lukko-approt järjestetään samaan tyyliin kuin Pata-approt (Lukko - Kiekko-Espoo)
26.3. Raumalla SAMMAKKOn järjestämä tapahtuma, siitä lisää infoa tulee myöhemmin.
22.4. Perinteinen Wapprobaturtapahtuma, joka alkaa Kirjurinluodon etkoilla. Tapahtumassa on mukavaa tekemistä ja eri yhteistyökumppaneita. Kirjurissa järjestetään myös perinteiset kirkkovenesoutukilpailut Pointerin kanssa. Siitä jatketaan approkierrokselle ympäri keskustan baareja ja ravintoloita. Artistijatkot pidetään yökerhossa.
Alkoholi opiskelijaelämässä: tapa, paine vai ongelma?
Teksti ja kuva: Annika Pulkkinen
Gasellit Hämeenkadun approilla
Opiskelijaelämään kuuluu usein juhliminen ja monille tapahtumat sekä bileet tarkoittavat automaattisesti myös alkoholia. Myös approkierroksilla, joissa kierretään opiskelijaravintoloita ja baareja, alkoholi on lähes aina menun keskiössä. Mutta miksi alkoholi on niin vahvasti läsnä opiskelijatapahtumissa? Mikä saa meidät yhdistämään opiskelun ja biletyksen niin tiivisti juomisen kanssa?
Juomiskulttuurin juuret opiskelijatapahtumissa
Juomiskulttuuri on ollut pitkään jo läsnä opiskelijatapahtumissa ja monien tapahtumien ohjelma on pitkälti rakennettu alkoholin ympärille. Shottiralli sekä osat approista ovat hyvä esimerkki. SAMKin opiskelija Maria Suominen on sitä mieltä, että nuorena pitää juhlia.
– Opiskelijatapahtumat ovat tärkeä osa opiskelijan elämää. Niistä voi löytyä uusia yhteyksiä ja voi pitää hauskaa, mikä on tärkeää tässä iässä, koska myöhemmin ei välttämättä ehdi tai jaksa. Tapahtumiin mennään myös yhteisön vuoksi, ei pelkän alkoholin, Suominen kommentoi.
Tämä näkemys kuvastaa monien opiskelijoiden suhtautumista juhlimiseen. Juhliminen nähdään tärkeänä osana opiskelijakulttuuria.
Miksi moni jättää alkoholin väliin opiskelijatapahtumissa
Monet opiskelijat jättävät kuitenkin juomisen väliin. Syynä ei aina ole pelkkä raittiuslupaus. Usein taustalla voi olla seuraavan päivän luennot tai työt, joka saa helposti jättämään alkoholin pois tapahtumissa. Välillä vain ei ole fiilistä juoda. Osa kokee myös, ettei pidä alkoholin vaikutuksista tai saa alkoholin käytöstä hirveän morkkiksen, minkä takia ei käytä sitä. Raittius ei aina tarkoita juhlimisen kieltämistä, vaan oman jaksamisen kuuntelemista.
Sosiaalinen paine
Nykymaailmassa raittius on yhä hyväksytympää. Enää ei ole niin suuri ihme, jos joku ei juo. Silti moni valitsee juomisen, sillä se voi lisätä hauskanpitoa sekä sosiaalisuutta. Toisaalta raittiina voi joskus kokea sosiaalista painetta, jos muut juovat.
Tuleeko raittiudesta ulkopuolinen olo? Onko automaattisesti oletuksena, että kaikki juovat? Jokaisella on kuitenkin oikeus päättää, haluaako itse juoda vai ei. Tärkeintä on kunnioittaa toisten tapaa juhlia.
Opiskelijajuhlien alkoholikulttuuri on vahva perinne, mutta sen rinnalla kasvaa ymmärrys erilaisista tavoista nauttia opiskelijaelämästä. Jokaisen opiskelijan tapa ja valinta juhlia on yksilöllinen ja juuri moninaisuus tekee opiskelijayhteisöstä rikkaamman. Tärkeintä on löytää itsellesi sopiva tapa nauttia opiskelijaelämästä. Yrjönkadulla Moctail.
Mitä päälle kampukselle?
Teksti: Maija Sinkkonen
Kuvat: Ella-Sofia Särkiniemi
Aamulla herätyskello soi, on jo valmiiksi kiire ja vaatekaappi näyttää tänäänkin tyhjältä. Moni opiskelija tunnistaa varmasti tilanteen. Pukeutuminen voi tuntua pieneltä asialta, mutta mukavat, itseä miellyttävät vaatteet, tuovat hyvän fiiliksen koko päiväksi.
1 Rento mutta siisti
Farkut ovat vaatekaapin paras ystävä, sillä ne sopivat kaikkeen. Yhdistä farkkuihin rento t-paita. Päälle mukava neule tai huppari ja jalkaan tennarit. Viimeistele asu koruilla, ja lisää vyö. Näin asu on valmis ja sopii lähes tilanteeseen kuin tilanteeseen.
Opiskelijan pukeutumisen ei onneksi tarvitse olla monimutkaista. Onkin hyvä omistaa perusvaatteita, joista voi helposti koota monia eri yhdistelmiä.
Helppo tapa näyttää huolitellulta.
2 Sporttinen look
Tähän sopivat trikoot tai siistimmät collegehousut. Lisäksi huppari ja lenkkarit. Lisää asuun lippis sekä isot korvakorut, jotka viimeistelevät lookin. Tämä on kiireisen aamun pelastaja.
Mukava, mutta näyttää siltä, että yrität.
Rennot suorat housut ovat mukavammat kuin farkut, mutta sitäkin tyylikkäämmät. Näiden kansa neule tai huppari, jotka tuovat rentoutta. Jalkaan esimerkiksi nilkkurit tai perustennarit. Vyö sekä korut tekevät tästäkin asusta persoonallisen ja näyttävän.
Asusteet ja takit – asulle hetkessä uusi ilme
Asusteet ovat osa pukeutumista, niillä voi helposti leikitellä ja tuoda väriä asuun. Saman asukokonaisuuden voi saada näyttämään täysin erilaiselta sen mukaan, minkä takin, laukun tai vyön valitsee, koruja unohtamatta.
Esimerkiksi suorat housut ja neule pysyvät samoina, mutta
nahkatakki tai bomber-takki muuttaa asun rennosta muodollisemmaksi. Molemmat tyylit toimivat hyvin opiskeluarkeen.
Laukulla taas voit tuoda väriä asuusi, jos muuten tykkäät pukeutua neutraalisti. Tällöin laukkusi voisi olla asujesi väripilkku. Yksi näyttävä asuste voi helposti tuoda persoonallisuutta ja viimeistellä kokonaisuuden, ilman että muuta tarvitsee muuttaa.
Tyylikkyys syntyy yksinkertaisuudesta.
Älä stressaa, vielä on aikaa!
Teksti ja kuva: Maria Suominen
Tero Tuomi on tunnettu persoonallisuudestaan.
Ystävyys ja yhteydet ovat kaikki kaikessa
Lukion jälkeen Tuomi ei ollut varma, mitä hän haluaa tehdä.
Armeijassa hänen ystävänsä ehdottivat häntä hakemaan Turun kauppakorkeakoulun kansainvälisen kaupan linjalle. Tuomen valmistuminen venyi kahdeksaan vuoteen, sillä hän oli kieltenopettajana Huittisissa, Harjavallassa, Kokemäellä ja Raumalla opintojen ohella.
Tuomi ymmärsi nuoressa iässä yhteyksien ja verkostoitumisen merkityksen.
Ne, jotka lehtori Tero Tuomeen ovat tutustuneet, tietävät hänet hänen puheliaasta, kiireisestä, energisestä ja aidosta persoonasta. Hänen suhteensa ympäri Suomea pistää miettimään, minkälainen ura hänellä on takanaan. Tämä ura oli täynnä erilaisia käänteitä ja haasteita, mikä kuuluu asiaan. Urat eivät ole suora tie. Välillä on testattava erilaisia asioita, jotta ymmärtää, mikä on oma juttu.
– Parasta olivat ystävyydet ja kontaktit, jotka jäivät opiskeluajoista.
Opiskelujen aikana Tuomi työskenteli myös rahoitusmaailman parissa. Hänelle tarjottiin vakituista työpaikkaa brittipankissa, jolloin hän teki päätöksen pitää omista arvoista kiinni ja olla rehellinen itselleen.
– Ei ollut oma juttuni. Tunsin olevani maanläheisempi.
Tämän jälkeen Tuomi jatkoi opetushommissa ja sai yhteyksiensä kautta töitä
Uutechnic-nimisestä yrityksestä.
Uutechnicin jälkeen Tuomi
työskenteli OL 3:ssa illat ja oli myös opetustoimen lautakunnan puheenjohtaja Raumalla. Hän
teki siis päivät opetustöitä ja illat töitä muualla.
– Halusin olla taloudellisesti riippumaton, joten tein kaikenlaisia hommia ohella.
Löydä oma kutsumus
Tuomi haki lehtorin paikkaa Satakunnan ammattikorkeakoulusta, sillä oli tehnyt myös tuntiopettajan hommia siellä. Tuomi opettaa edelleen liiketaloutta Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Tero Tuomen urasta huomaa, kuinka opettaminen on ollut lähellä hänen sydäntään. Opettajana hän voi inspiroida, motivoida opiskelijoita ja tehdä yhteistyötä heidän kanssaan.
Tuomen omassa urassa on ollut paljon mutkikkaita teitä. Nuoressa aikuisuudessa
oli paljon ongelmia, kuten epävarma tulevaisuus. Kuitenkin haasteet on kohdattava tietoisesti ja niistä voi aina oppia. Et voi tietää mitä tapahtuu tulevaisuudessa, joten kannattaa keskittyä tähän päivään. Tuomi on sisäistänyt tämän omasta elämästä.
– Kannattaa olla itselleen armelias ja antaa itsellensä aikaa. Pidä omista arvoistasi kiinni. Jotkut asiat vievät vähemmän aikaa ja jotkut enemmän. Turpaan tulee aina ja sieltä noustaan ylös.
Opettaminen ja yhteisö on ollut aina lähellä Tero Tuomen sydäntä. Kuvassa myös fysioterapian opiskelija Kristian Love.
Opiskelijoiden työkuormitus: haaste arjessa sekä mielessä
Teksti: Maria Sipola
Kuvat: Pixabay ja Freepik
Keskittynyt hetki ennen palautusta –kahvi ja kalenteri pitävät arjen kasassa.
Opiskelu voi olla antoisaa, mutta joskus se tuntuu kuin juoksisi maratonia, jossa radalla on jatkuvasti uusia esteitä. Kurssit, tentit ja projektit kasaantuvat helposti, ja samaan aikaan moni opiskelija käy myös palkkatöissä. Kun opiskelijan työkuorma kasautuu, kiire ja väsymys lisääntyvät – eikä ole ihme, että stressi ja unettomat yöt ovat monelle arkipäivää.
Kurssit, tentit ja projektit kasaantuvat helposti – kirjapino kertoo kiireestä.
Työkuorman hallitseminen arjessa
Työkuormaa voi pyrkiä hallitsemaan pienin, konkreettisilla askelin.
Suunnittele viikkosi etukäteen, aikatauluta tehtävät ja jaa suuret projektit useaan osaan. Näin kokonaisuus on helpompi hallita, ja eteneminen näkyy selkeästi.
Palautumisesta huolehtiminen on tärkeää. Lyhyet tauot opiskellessa, riittävä uni sekä liikunta auttavat aivoja toimimaan tehokkaasti, sekä pitämään mielen virkeänä. On kuitenkin tärkeää huolehtia samalla myös omasta vapaaajasta – sosiaalinen elämä sekä harrastukset tukevat jaksamista ja tuovat irtiottoa arjen paineista
Älä jää yksin
Muista, että apua on aina saatavilla. Tutorit, ohjaajat ja vertaistuki auttavat näkemään, että kuormittavaa tilannetta ei tarvitse kohdata ja käsitellä yksin.
Jos kuorma kasvaa liikaa, on hyvä miettiä, mitä tehtäviä voi siirtää tai pidentää, ja miten ajankäyttöä voi hallita paremmin. Tavoitteena ei ole tehdä kaikkea kerralla, vaan löytää tasapaino.
Fakta
Lyhyemmät, keskittyneet sessiot + tauot = parempi oppiminen.
Fakta vs. myytti
Miten tehostaa positiivista ensivaikutelmaa
Teksti: Sara Peltoniemi Kuvat: Pixabay
Olet varmasti joskus tehnyt ihmisestä päätelmiä ensivaikutelman perusteella. Vaikka sitä ei itse huomaisi, ennakkoluuloja kuitenkin syntyy todella helposti. Myös opiskelijaelämässä on tilanteita, jolloin täytyy ottaa huomioon ihmisten ensivaikutelmat. Olkoon se sitten työhaastattelussa opintojen ohella tai sitten vain opintojakson ensimmäiselle tunnille osallistuminen.
Hyvän ensivaikutelman parantamiseen kannattaa kiinnittää huomiota omaan pukeutumiseen.
Esimerkkejä positiivisen ensivaikutelman
tuottamiseen
Pukeutuminen
Positiivisen ensivaikutelman vahvistamisessa kannattaa panostaa siistiin pukeutumiseen. Puhtaat hiukset ja siistit vaatteet antavat positiivisen kuvan ihmisille toisistaan Jos haluaa antaa persoonallisen kuvan itsestään, kannattaa pukeutua siten, mikä itsestä tuntuu parhaimmalta, vaikka pinkkiä tai tummia luonnonvärejä
Sosiaalisuus
Pyri olemaan sosiaalinen. Ihmiset saavat helpommin positiivisen ensivaikutelman, jos olet sosiaalinen heidän seurassaan. Opettele aktiivista kuuntelua, ole ystävällinen ja ota muut huomioon. Älä pidä yksinäistä monologia muille, vaan pyri juttelemaan muille aktiivisesti siten, että kaikki saavat puheenvuoron.
Ole ajoissa
Kannattaa olla ajoissa paikalla. Jos esimerkiksi opiskelijaryhmä on sopinut ryhmätyön tiettyyn aikaan ja yksi opiskelijoista
tulee huomattavasti myöhässä, hän antaa muille ryhmän jäsenille huonon kuvan itsestään.
Ole ystävällinen muille ja ota heidät huomioon keskusteluissa
Ajoissa oleminen kasvattaa luottamusta.
Doomscrollaus ja kuormittavat uutis
Teksti: Juho Rantala
Miksi doomscrollaus koukuttaa?
Doomscrollaukseen on huomattavasti helpompi jäädä koukkuun kuin perinteiseen mediaan. Esimerkiksi TikTokin ja Instagramin kaltaiset sovellukset, jotka tarjoavat lyhyitä videoita, on suunniteltu niin, että niitä katsoo huomaamattaan monta tuntia.
Videoita on lähes loputon määrä, niitä näkee jatkuvalla syötöllä, ja ehkä tärkeintä on se, ettei itse tarvitse etsiä katsottavaa, sovelluksen algoritmi huolehtii siitä, ettei katsottava lopu kesken. Kun tähän lisätään se, että algoritmi suosittelee videoita, joista käyttäjä todennäköisesti pitää, on katsomista välillä vaikea
Doomsc puhelim jatkuva seuraaminen, on yleistynyt valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana lyhytmuotoisen sisällön, kuten TikTokin, myötä.
Negatiivinen sisältö ja vääristynyt maailmankuva
Doomscrollaus saattaa monilla alentaa mielialaa, sillä sisältö, jota kulutetaan, on usein negatiivista. Varsinkin uutiskanavat uutisoivat huomattavasti enemmän kielteisistä kuin myönteisistä asioista. Tämän voi helposti itsekin huomata: uutisissa puhutaan usein sodista, onnettomuuksista ja muista ikävistä tapahtumista.
Tällaisen sisällön jatkuva seuraaminen kuormittaa helposti, sillä sen kautta voi syntyä vääristynyt mielikuva maailmasta, vaikka asiat eivät todellisuudessa olisi niin huonosti. Kun negatiivinen uutisointi yhdistyy sisältöalgoritmeihin, syntyy noidankehä: negatiivista sisältöä katsova saa jatkossa yhä enemmän samanlaista materiaalia. Näin muodostuu tunne, että maailmassa tapahtuu enemmän pahaa kuin todellisuudessa on
Doomscrollauksella voi olla jopa vakavia seurauksia. Se voi johtaa velvollisuuksien
laiminlyöntiin tai lykkäämiseen, jos uutisten ja erilaisten sisältöjen selaamista on vaikea lopettaa. Esimerkiksi opiskelu kärsii helposti, jos puhelinta tulee vilkaistua vähän väliä.
Tutkimuksissa doomscrollaus on myös liitetty ahdistukseen, masennukseen ja keskittymiskyvyn heikkenemiseen.
Ilmiön juuret: Mean World Syndrome
Vaikka doomscrollaus on ilmiönä melko tuore, sen juuret ulottuvat jo 1970-luvulle niin sanottuun Mean World Syndromeen. Se tarkoittaa samaa ilmiötä kuin doomscrollaus: maailmankuvan muuttumista negatiivisemmaksi jatkuvan väkivaltaisen ja häiritsevän uutisoinnin vuoksi.
Tasapaino on avain
Asiantuntijoiden mukaan doomscrollauksen kierrettä voi katkaista esimerkiksi pitämällä tietoisia taukoja joko kokonaan puhelimesta tai tietyistä sovelluksista. Myös uutisille voi varata tietyn hetken päivästä, se voi auttaa vähentämään jatkuvaa selaamista, kun sisältöä ei tule seurattua pitkin päivää pienissä pätkissä.
Myös omaan algoritmiin voi vaikuttaa, vaikka se voikin olla haastavaa. Kun katsoo vähemmän kuormittavia uutisia ja videoita, algoritmi oppii ja alkaa näyttää niitä myös jatkossa vähemmän.
Kuitenkin sekä uutisista että sosiaalisesta mediasta voi saada paljon hyötyä ja iloa, kunhan niiden käyttö pysyy hallinnassa. Sosiaalinen media auttaa pitämään y ystäviin ja rentoutumaan, ja uutiset pitävät ajan ta maailman tapahtumista. Tärkeintä on muistaa, et maailmassa on paljon muutakin kuin puhelin.
Tee oma pizza helposti ja nopeasti
Itsetehty pohja on tuore ja rapea, ja täytteet voit valita juuri mielesi mukaan. Edullinen ja herkullinen lopputulos sopii täydellisesti opiskelijabudjettiin.
Vuosien vieriessä kinkkusuikaleet ovat vaihtuneet pepperoniin.
Pohja:
10 g kuivahiivaa 2 dl vettä ½ tl suolaa
½ dl rapsiöljyä tai muuta öljyä 5 dl vehnäjauhoja
Ohje
1. Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen.
2. Sekoita joukkoon muut ainekset ja vaivaa taikina kimmoisaksi.
3. Anna taikinan kohota liinan alla.
4. Kauli tai taputtele taikina uunipannun kokoiseksi tai jaa 2–4 pyöreäksi pizzapohjaksi.
5. Nosta pohjat leivinpaperin päälle ja anna kohota täytteiden valmistamisen ajan.
6. Lisää täytteet ja paista alalämmöllä 250 °C uunin alaosassa noin 10–12 minuuttia.
Kaupan mukaan pohjalle tulee hintaa noin 1–1,15 €. Itse käytin tomaattikastikkeena ketsuppia, sekä täytteinä arkijuustoa, pepperonia, ananasta ja aurajuustoa. Suhteellisen ”arvokkaillakin” raaka-aineilla pizzalleni tuli hintaa vain noin 3,85 €. Melko tyhjälläkin vatsalla pannullisesta syö kaksi kertaa, jolloin aterian hinnaksi tulee alle 2 € Pelkkiä kinkkuananaspizzoja saat tehtyä kymmenellä eurol
Terveydenhoitajan välipalavinkit
Aina ei kuitenkaan ehdi tai jaksa kokata. Luennot, tentit ja opiskelijabileet vievät helposti ajan ja energian. Silloin pienet ja ravitsevat välipalat pitävät verensokerin tasaisena, ylläpitävät keskittymiskykyä ja antavat energiaa opiskelupäivään. Välipalan ei tarvitse olla monimutkainen tai kallis; joskus yksinkertainen riittää.
SAMKista sairaanhoitajaksi valmistunut ja sittemmin terveydenhoitajaksi jatko-opiskellut Emilia Jokela kertoo omaavansa rikkaan välipalahistorian.
– Monesti tuli itsekin energiajuomalla siirrettyä näläntunnetta, mutta ei se pidempinä päivinä toiminut. Sokeriton energiajuoma siirtää nälkää yhtä tehokkaasti kuin lasillinen vettä.
Nykyään säännöllisempää vuorokausirytmiä elävä Jokela kiinnittää enemmän huomiota välipaloihinsa. Niiden sisällyttäminen myös opiskeluelämään on äärimmäisen helppoa.
– Pieni välipala voi kuulostaa mitättömältä, mutta sillä on iso vaikutus vireyteen ja mielialaan. Esimerkiksi hedelmän tai myslipatukan mukaan ottamisesta saa rutiinin aikaan todella nopeasti. Tarkoitus on pitää verensokeri tasaisena läpi päivän, ei korvata ateriota. Sesonkiaikoina varsinkin kotimaiset marjat ovat todella hyviä.
Voi muna!
Onko kukaan koskaan onnistunut kuorimaan keitettyä kananmunaa ilman, että puolet munasta jää kuoreen kiinni? Tähän yhdestä omista suosikkivälipaloista liittyvään ongelmaan hain kipeästi vastausta suoraa tuottajalta. Alavutelainen Kimmo Taipalus ohjeistaa kymmenien vuosien kokemuksellaan kananmunatuotannosta.
Taipalus on jatkanut munien tuotantoa isänsä jalanjäljissä.
– Huoneenlämpöinen kananmuna on ihanteellinen keittämiseen. Jos kananmunat ovat olleet jääkaapissa, ota ne huoneenlämpöön useita tunteja ennen keittämistä. Laita kattilaan vettä sekä munat, ja aseta ne liedelle. Mitä lähempänä veden lämpötila on munien lämpötilaa niiden joutuessa veteen, sen parempi.
Tiesitkö? Kana voi munia normaalin (1) lisäksi myös munan pelkällä valkuaisella (2), tai kahdella keltuaisella (3)
Kaikki nopeat lämpötilanvaihtelut aikaansaavat keltuaisen ympärille muodostuvan tumman reunuksen. Keittämisvaiheessa levyä ei saa laittaa täysille. Paras tulos saadaan lieden asetuksella, jolla vesi juuri ja juuri kiehuu. Heti kun vesi alkaa kiehua, käännä levy nollaan ja odota noin kymmenen minuuttia. Näin saat täydellisesti kypsän kananmunan, joka ei kuitenkaan ole liian kova. Kun aika on kulunut, kaada kuuma vesi pois ja laita tilalle kylmää vettä. Tämä "säikäyttää" kuoret irti. Parin minuutin kuluttua voit vielä toistaa säikäytyksen ja munat ovat valmiit.
Kauan kaivatut kananmunankuorien irrotusohjeet saatiin suoraan tuottajalta.
SAMK GALLUP
Teksti: Elias Fager
Kysyin markkinoinnin toisen vuoden opiskelijoilta kysymyksiä liittyen SAMKiin.
1.Minkälaista ruokaa toivoisit SAMKin opiskelijaravintolaan?
2. Mitkä ovat tärkeimmät tietokone- ja/tai puhelinsovellukset SAMKissa opiskeluun?
3. Mitä toivoisit SAMKiin?
4. Miten SAMKissa opiskelu eroaa edellisestä koulustasi?
1.Sopivasti liha- ja kasvisruokia.
2.Tuudo, Moodle, Peppi.
3.Lisää pistorasioita luokkiin, joista niitä puuttuu.
4.SAMKissa tehdään paljon ryhmätöitä.
1.Ruoka voisi olla enemmän opiskelijoiden toiveiden mukaisia.
2.Tuudo, Moodle ja Office365.
3.Lisää sohvia.
4.Opiskelu eroaa lukiosta yllättävän vähän, toki SAMKissa on paljon enemmän tekemistä ja tehtäviä kuin lukiossa.
1.Enemmän liharuokaa.
2.Tuudo ja Outlook.
3.Lisää verkkokursseja.
4.SAMKissa tehdään enemmän tehtäviä verkossa.
Otto Virtanen
Eetu Tuomi
Jose Rekola
Heräämisen haasteet – miten opiskelijat selviävät aamutunneista?
Teksti ja kuva: Amanda Raitanen
Monelle opiskelijalle aamutunnit ovat päivän vaikein hetki. Miten unirytmi, aamiainen ja pienet rutiinit voivat auttaa jaksamaan jo kahdeksalta alkavilla luennoilla?
Ensimmäinen luento alkaa klo 8:30, ja opiskelija Suvi Tamminen pyrkii heräämään aina hyvissä ajoin, mutta joskus uni maistuu enemmän, ja aamulla jää vähemmän aikaa kampukselle valmistautumiseen.
– Joskus aamuisin tulee kiire ja välillä tuntuu, että aamuluennoilla menee ensimmäinen 15 minuuttia heräämiseen, hän nauraa.
Monet opiskelijat kertovat kamppailevansa epäsäännöllisen unirytmin ja pitkien iltojen kanssa.
– Aamuluentoihin osallistuminen on välillä vaikeaa etenkin, jos edellisenä iltana on ollut iltavuoro töissä tai muuta menoa niin, että nukkumaanmeno on venynyt, kertoo Tamminen.
Suvi Tamminen kertoo vinkkejä opiskelijoille aikaisiin aamuihin
Uniasiantuntijoiden mukaan 7-9 tunnin yöuni on useimmille aikuisille ja nuorille välttämätön jaksamisen kannalta. Uniliitto muistuttaa, että epäsäännöllinen unirytmi heikentää keskittymiskykyä ja tekee aamuista raskaampia.
Tamminen antaa parhaat vinkkinsä ja pienet muutosideat siihen, kuinka voi helpottaa aikaisia aamuja: säännöllinen nukkumaanmeno ja riittävä unensaanti, puhelimen käytön rajoittaminen tuntia ennen nukkumaanmenoa sekä puhelimen asettaminen kauas sängystä, jotta aamulla täytyy nousta sammuttamaan herätys.
Näiden lisäksi Tamminen suosii aamupalan tekemistä valmiiksi edellisenä iltana sekä sään tarkistamista hyvissä ajoin ennen lähtöä, jotta voidaan varautua säänmukaiseen varustukseen. Myös koulumatkan käveleminen tai pyöräily voi auttaa heräämään paremmin.
Lisäksi Tamminen korostaa, että aamujen sujuminen ei ole pelkästään kiinni ajasta, jolloin herää, vaan myös siitä, millaisella mielellä päivän aloittaa.
Lisätietoa: www.uniliitto.fi
– Jos aamulla on jotain pientä, mitä odottaa, vaikka hyvä podcastjakso ja hetki aamiaisen syömistä rauhassa ennen päivän alkua, nouseminen tuntuu helpommalta, hän sanoo.
Pienet rutiinit voivat siis tuoda paitsi energiaa, myös mielenrauhaa kiireiseen opiskeluarkeen ja jaksamiseen. Kun löytää itselleen sopivan tavan aloittaa päivä, aamutunnit eivät enää tunnu niin raskailta.
Koulumatka kävellen voi herättää kehon ja mielen.
Mitä pitää aina olla opiskelulaukussa?
Teksti ja kuvat: Suvi Tamminen
TOP 3
Kysyimme opiskelijoilta, mitä tavaroita heidän mielestään pitää aina löytyä opiskelulaukusta tietokoneen ja kirjojen lisäksi.
