tÄStä sE kAIKKi AlKAa

























![]()


























”Vasta muutama kuukausi koulua takana ja mitä kaikkea tulemmekaan vielä oppimaan!”
Tätä kirjoittaessani, toivon, että sinulla on kädessäsi vielä painokoneen jäljiltä lämmin lehtemme VETO!
Vetoa tekemässä on ollut Oulun Ammattikorkekoulun ensimmäisen vuoden visuaalisen suunnittelun opiskelijat. Olemme yhdessä kasanneet materiaalin lehteä varten “Sarjakuvatyöpaja” -kurssilla ja opetelleet uusia, tulevaisuutemme kannalta tärkeitä taitoja mm. kuvankäsittelyn ja taittamisen muodossa. On ollut erityisen siistiä nähdä se innokkuus, millä tuoreita asioita omaksutaan ja kiitollisuus siitä, että juuri me olemme se joukko, joka pääsi tänä vuonna aloittamaan opiskelut. Vasta muutama kuukausi koulua takana ja mitä kaikkea tulemmekaan vielä oppimaan!
Visuaalinen suunnittelu tuntuu olevan alati jonkinlaisessa murrostilassa ja tulevaisuus häämöttää mystisen sumuverhon takana. Meistä kukaan ei tiedä mitä teknologian kehitys alalle mahdollistaa ja juuri se tekee opiskelun erityisen kutkuttavaksi.
Mieleeni muistuu varsin symbolinen hetki, kun olimme luokan kanssa vierailemassa Oulun taidemuseolla Anni Rapinojan näyttelyssä Petri Kuljun opastamana, “Symbolit, ikonit ja logot” -kurssiin liittyen. Rentouduimme näyttelyn loppuvaiheessa sisätiloihin rakennetussa virtuaalimetsässä. Makoillessamme fatboy-säkkituoleilla ja aivan kuten oikeassa metsässä, puhkesivat armeijan aiheuttamat muistot mieleen. Tarinoita alkoi lennellä ilmaan ja kurkkusalaattitraumat purkautuivat hersyvästi. Ympäristö oli virtuaalinen, mutta reaktiot selkeästi analogisia. Mietin, että olimmeko sitten oikeassa metsässä tai virtuaalisessa. Etsimme kaikki polkua kulkea eteenpäin, kohti sumun verhoamaa tulevaisuutta. Täytyy pitää mieli avoimena ja samoilla kohti tuntematonta. Kyllä ne vanhat estetiikan ja typografian perusteet pitää meidät pystyssä.
Petri Saarela Päätoimittaja























Now that right there was a small peek into the series I’ve been trying to stitch together for the past 11 years. It’s going rather well so at this point but there’s still a lot to do!
this here is one of the characters from the second season and yeah, she’s not from around here.





I’m a graphics artist and an animator, you can find my work that’s shown above from youtube, deviantart and twitter by the name ”thejege12”
But don’t hang around here forever, keep going! There’s a lot more to see!










TOK!TOK!



















KUKAPA TIETAA MITA TAPAHTUI. OLIN HAVYTTOMAN RIKAS. RAHATUPPOJA PURSUSI OVISTA JA IKKUNOISTA, JOUDUIN JOPA TILKITSEMAAN SAVUPIIPPUNI. MIKA KOHTALO KYLMIMPAAN TALVEN AIKAAN! KERRAN PAHIMPAAN NALKAAN JOUDUIN SYOMAAN YHDEN KYLMAN JA PYOREAN KOLIKON.
SIIHEN AIKAAN MIKAAN EI VETANYT VERTOJA ALYLLENI. MINUA KUUNNELTIIN JA ARVOSTETTIIN.EN KOSKAAN JAANYT PULAAN VAAN SELVISIN PAHIMMASTAKIN UMPIKUJASTA NOKKELUUTENI AVULLA. KUTSUILLA OLIN JUHLIEN KESKIPISTE.
MINUA VIETIIN JATKUVASTI MITA ERISKUMMALLISIMPIIN TAPAHTUMIIN. OLI KUIN VARIKSET OLISIVAT OLLEET JATKUVASTI KIMPUSSANI, KIMALTELUNI HOUKUTTI LIIKAA VAKEA.
TAITAA OLLA PARASTA ETTEMME MIETI TATA SEN ENEMPAA.
JOKAINEN HALUSI PAASTA OSALLISEKSI VIISAISTA AJATUKSISTANI. OI KUINKA HIMOITTUA KESKUSTELUSEURAA OLINKAAN! TODELLAKIN. EN VOI SANOA OLEVANI VARMA, MUTTA VOI HYVINKIN OLLA, ETTA VIIMEISIN NIISTA OLI VUOSISADAN KIIVAIN KESKUSTELU.









Vaikka maailma on suuri

Meillä on voima
Näemme ja koemme

Pienikin teko on suuri


Päätoimittaja
Petri Saarela
Toimituspäällikkö
Juuso Lievonen
Art director
Rami Kujala
Graafikko
Veera Rahtula
Valokuvaaja
Tiina Wallin
tekninen koordinaattori
nina patrikka
paino erweko
Tästä lehdestä löydät 2018 vuosikurssin visuaalisen suunnittelun (VIE18SPVI) opiskelijoiden tekemät ja taittamat sarjakuvat. Sarjakuvat suunniteltiin ja piirrettiin Sarjakuvatyöpaja -kurssilla, jonka jälkeen niiden työstöä jatkettiin taittamalla ne lehdeksi Julkaisun perustekniikat -kurssilla.