PAKOPISTE

SISÄLLYSLUETTELO

Perttu Vedenoja Pääkirjoitus s. 3

14-15

Turpeinen s. 24-25

16-17

26-27

PÄÄKIRJOITUS ALKUSANAT

Sarjakuvamaistiaisia monipuolisesti - olkaa hyvät!

Pitelet käsissäsi ihka ensimmäistä, Oulun ammattikorkeakoulussa opiskelijatuotantona tuotettua, puhtaasti sarjakuvaa käsittelevää julkaisua.

Sen sisällöstä vastaavat viestinnän koulutusohjelman, visuaalisen suunnittelun medianomiopiskelijat, sekä tuottajaopiskelija opettajiensa johdolla.

Pyrimme kunnianhimoisesti siihen, että julkaisu on antoisa tietopaketti sarjakuvapiirtämisestä. Samalla se on kuvallisesti mielenkiintoinen ja rikas. Tässä opiskelijat onnistuivat mainiosti. Täytyy ylpeänä todeta, että laatu ja määrä ovat mukavasti tasapainossa.

Lukija saa nauttia hyvin erilaisten sarjakuvien muotomaailmasta ja samalla sisäistää sarjakuvan piirtämiseen liittyviä teemoja.

Haluan kiittää opettajakollega Petri Kuljua hyvästä tiimityöstä, itse projektin suunnittelun osalta, sekä kaikkia opiskelijoita erinomaisesta työpanoksesta julkaisun eteen. Kuvat puhukoot puolestaan.

Eläköön elävä viiva! Eläköön sarjakuva!

Oulussa 27.4.2017

NINA PATRIKKA

Tässä puhuu (kirjoittaa? viestii?) tuo edellä mainittu tuottajaopiskelija. Näin nuorempien ja enemmän kuvailmaisullisesti suuntautuneiden joukossa päätoimittajan vastuu tipahti minun osakseni - joudun harmikseni myöntämään, etten osaa ulkopuolisena jääränä kertoa muiden tekijöiden henkilökohtaisista tavoitteista ja työskentelyprosessista paljoakaan taikka kertomaan suunnattoman kiintoisia anekdootteja jälkimmäiseen liittyen, mutta hyvää jälkeä näkyvät tehneen. Te lukijatkin varmaan olette kiinnostuneempia itse sarjakuvista, joten kenties on kaikkien parhaaksi etten jaarittele moisista enempää.

Oma osallistumiseni näyttävämpään sisältöön rajoittuu Pakopisteessä tähän kirjoitukseen ja postimerkin kokoiseksi kutistettuun omakuvaan - jätetään se varsinainen taide lahjakkaammille. Ikävä kyllä tilaa on vain rajallinen määrä joten ihan kaikkea ei näillä sivuilla kyetä näyttämään, mutta toisaalta pääsette näkemään laajemman kattauksen erilaisia tapoja ja tyylejä, joten kai tilanpuutekin on omalla tavallaan jonkinasteinen siunaus. Näistäkin katkelmista saattaa olla tulossa (tai olla jo olemassa) jatkoa, jonka mahdollisesti voi saada käsiinsä muita kanavia pitkin - mikäli tulevat sivut herättävät halun saada lisää.

Joka tapauksessa, lopetetaan jaarittelu ja nautitaan itse sisällöstä, antaa tuloksien puhua puolestaan.

PERTTU VEDENOJA

Päätoimittaja

PÄÄTOIMITTAJA : Perttu Vedenoja

GRAAFISET SUUNNITTELIJAT: Lotta Jaatinen, Katariina Kotikoski

KANSI: Jasmina Saukkonen, Paula Pieniniemi, Emmi Hyvärinen, Katariina Kotikoski, Lotta Jaatinen

OHJAAVAT OPETTAJAT: Petri Kulju, Nina Patrikka

SARJAKUVAT: Jenny Aunola, Sakarias Bozkurt, Lauri Gullsten, Emmi Hyvärinen, Lotta Jaatinen, Tiina Kantomaa, Taru Koskelo, Katariina Kotikoski, Noora Kuha, Julia Kärnä, Toni Latva, Jenni Littow, Sari Paso, Paula Pieniniemi, Viivi Pukkila, Juho Puranen, Saana Saari, Jasmina Saukkonen, Sanni Turpeinen, Nana Yli

JULKAISIJA: Potku ry

PAINO: Erweko Oy

Kärsivällisyys Palkitaan

HEATHER, WHAT ARE YOU DOING HERE?

HEARD WHAT?

WHAT, YOU HAVEN’T HEARD?

ABOUT THE FIGHT IN THE UPPER DISTRICT YESTERDAY

THE LACROIX’S HAD A SCUFFLE WITH SOME UNKNOWN WOMAN. HEARD IT GOT REAL BAD.

YOU KNOW, THIS ISN’T REALLY THE TIME

NO BUT LISTEN! THE GIRL GOT AWAY SOMEWHERE IN HERE IN THE LOWER WARDS

I HEARD THEY’RE GONNA SEND DOGS AFTER HER WHAT?!

YEAH YEAH! AND THINK, IF THEY’RE SENDING DOGS AFTER HER...

...SHE’S GOTTA BE ARCANE, RIGHT?! SO THEY HAVE TO SEND THE MUTT TOO, RIGHT?!

CAN YOU BELIEVE IT, I COULD ACTUALLY SEE - - UHM, ARIA...

WHO’S THAT?

To be conTinued...

A city is being ravaged by an evil giant robot! The people need a HERO!

Do not worry hotness for I am here!

Kuinka kehittää omaa PIIRTOTYYLIÄ?

1.

Tutki

Katsele ympärilläsi olevia esineitä tai etsi vaikka netistä referenssivalokuvia. Tutki ihmisten ja eläinten anatomiaa: kuinka nivelet taipuvat, miten lihakset toimivat ja minkäkokoisia ruumiinosien kuuluu suurinpiirtein olla muuhun vartaloon verrattuna. Lue ja opiskele värien ja muotojen merkityksistä .

2. Matki

Etsi vaikutteita idoleiltasi ja taiteilijoiden teoksista joista pidät. Mieti minkälaisia ratkaisuja taiteilija on tehnyt piirtäessään. Mikä sinua juuri tietyssä kuvassa kiehtoo? Matkimalla toisen taiteilijan tyyliä saatat hoksata omia teknisiä puutteita piirtämisessäsi ja oppia jotain uutta, mutta toisen tekijän kuvien täydellinen jäljentäminen, kopioiminen ja niiden esitteleminen omina kuvinaan saa sinut näyttämään vain idiootilta ja parhaimmassa tapauksessa joudut maksamaan alkuperäisen kuvan tekijälle itselleen. Jätä siis jäljitelmät suosiolla julkaisematta.

3. Piirrä

Jokaikisellä ihmisellä on oma piirtotyylinsä, joka on kuin käsiala. Se muuttaa muotoaan ja kehittyy jatkuvasti. Sen sijaan että yrittäisit päästä kädenjäljestäsi eroon, etsi siitä hyviä puolia ja vahvista niitä. Piirtele paperien nurkkiin puhuessasi puhelimessa, kokouksissa ja vapaa-ajalla. Kokeile rohkeasti erilaisia tekniikoita erilaisilla välineillä ja leiki! Älä välitä, vaikka jokaikinen työsi ei onnistuisi juuri siten kuten ajattelit. Omasta mielestä huono työ on silti harjoitusta ja jollekkin työsi voi tuottaa suurta iloa! Säilytä piirroksiasi: niistä näet oman kehityskaaresi, missä olet parantunut tai mitä voisit seuraavaksi lähteä kehittämään.

LOTTA JAATINEN

TAAVI

Missä se edes on ja mikä on imuri!

Missä kaikki on?

Kaapin alla! Sinne imuri ei yletä.

Pinnivuorilta on lyhyt matka sukka solalle

Hei! Osaatko neuvoa reitin kaapin alle ...käteni on hukassa. Se on varmaan jäänyt sinne.

Osaanhan minä, mutta...

Menen etsimään kättäni, etsi sinä paikka missä nukkua

Ja minä kaikki kaverit!

PERSPEKTIIVI

Perspektiivin merkitys taiteessa on syvyyden ilmentäminen. Tämä etäisyyden ilmentämisen korostaminen johtuu siitä, että se on vaikea ja vaikuttava saavutus erityisesti paperilla, joka on täysin tasainen. Tällä yritämme välittää todellisuuden tunteen, jossa on tilaa ja syvyyttä materiaalille, jolla sitä ei ole.

Taiteessa perspektiivin todellinen tavoite on luoda yleisölle näkökulma, joka parhaiten välittää teoksen merkityksen ja palvelee sen erityistä viestiä. Keinot kuvata kolmiulotteisuutta kaksiulotteisessa

pinnassa on olemassa vain tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Se, että asiat näyttävät täysin realistisilta, ei ole aina ensisijaisen tärkeää.

Taide on tehokkaampaa, kun yleisö tuntee itsensä osallistujiksi sen sijaan, että he vain katselisivat sitä. Perspektiivi yksinkertaisesti kutsuu yleisön osallistumaan ottamalla huomioon heidän näkökulmansa taiteessasi. Ilman sitä vaikutus kaukaistaa yleisöä teoksesta.

Mutta miten "tekniikka, jolla kuvataan kolmiulotteista kuvaa kaksiulotteisella pinnalla", liittyy mihinkään?

Korostamalla syvyyden tunnetta luomme tilaa ja todellisuuden jatkeen taiteeseemme, mikä lisää yleisön osallistumista. Kun asiat näyttävät todellisilta, ne muuttuvat todellisiksi aisteissa, vaikka se olisi alitajuisella tasolla. Perspektiivi vetää yleisön sisään, antaen heille kokemuksen, mikä on ollut aiemmin olemassa vain mielikuvituksessasi. Joten taidemuodosta riippumatta, jos se miten yleisösi näkee ja osallistuu siihen on tärkeää sinulle, sinun on ymmärrettävä, miten perspektiivi toimii. Tämä on jotain, jonka lähes kaikki kuvataiteen ammattilaiset joutuvat sisäistämään elokuvaohjaajista sillanrakentajiin tai kuka tahansa, joka esittelee mielikuvituksensa tuotteita yleisöille tai asiakkaille.

PUHEKUPLAT JA TEKSTAUS

Puhekuplat ovat visuaalinen keino ilmentää ihmisen tai olion puhetta sarjakuvassa. Puhekuplilla ja niiden sisälle tulevalla tekstillä on suuri merkitys siihen, millaisen kuvan lukija hahmosta ja tämän puheesta muodostaa.

Puhekuplilla voi visuaalisesti ilmentää sen, kuinka hahmo sanoo asiansa. Esimerkiksi kuiskaukseksi tunnistaa puhekuplan, jonka rajat ovat katkonaiset ja huudoksi puhekuplan, jonka reuna on rosoinen ja terävä. Ajatukset löytyvät pilvimäi-

sestä kuplasta ja epävarmuus hahmon sanomisessa näkyy tärisevänä jälkenä puhekuplan rajassa.

Puhekuplilla voi myös leikitellä niin kauan, kun teksti pysyy luettavana, eikä kuplista tule liian ahtaita. Esimerkiksi hahmon muodonmuutosta voi kuvata vaihtamalla tekstin valkoiseksi ja puhekuplan taustan mustaksi.

Tekstauksessa kannattaa käyttää mahdollisimman selkeää ja

helppolukuista fonttia. Fontin valinnassa kannattaa miettiä myös se, missä formaatissa sarjakuva julkaistaan.

Yhteen puhekuplaan ei kannata ikinä yrittää mahduttaa liikaa tekstiä, sillä ihminen menettää helposti mielenkiinnon lukea pieneen tilaan tungettua romaania.

Puhekuplat kannattaa piirtää sarjakuvaan vasta, kun on selvillä kuinka pitkiä tekstejä niiden sisälle on tulossa.

SOMMITTELU

Sommittelu on teoksen kokonaisuuden rakentamista. Teoksen kuvalliset elementit - muodot ja värit - ryhmitellään halutulla tavalla yhtenäiseksi, kiinnostavaksi ja tarkoituksenmukaisesi kokonaisuudeksi. Esteettisesti miellyttävässä sommittelussa teoksen osat on järjestetty tasapainoisesti ja harmonisesti. Elementit tuntuvat olevan oikeilla paikoilla, eikä sommitelmaan tarvitse lisätä tai poistaa mitään. Liiallinen tasapainoisuus voi kuitenkin tuntua yksitoikkoiselta. Jännitteitä ja eloa kuvaan saadaan esimerkiksi rinnastamalla vastakohtia. Vastakohtaparit, kuten tumma - vaalea, pieni - suuri, luovat teokseen kontrasteja ja dynaamisuutta.

Sommittelu alkaa peruspinnan muodosta, eli siitä pinnasta, jolle teos luodaan. Peruspinnan luonne määräytyy sen sivujen suhteesta: pystysuora pinta luo aktiivisen ja lämpimän vaikutelman, kun taas vaakasuora pinta on luonteeltaan viileä ja rauhallinen. Neliö on peruspinnoista neutraalein ja tasapainoisin. Peruspinnalle voidaan asetella elementtejä sen mukaan, millainen huo-

mioarvo kuvapinnan eri osilla on. Neljään osaan jaetulla peruspinnalla huomio kiinnittyy ensimmäisenä oikealle ylös, seuraavaksi vasemmalle ylös, sen jälkeen oikealle alas ja viimeisenä vasemmalle alas. Pinnan yläosa mielletään kevyeksi ja alaosa raskaaksi. Tämän takia kuvan yläosaan asetettu suuri muoto voi tehdä kuvasta epätasapainoisen, sillä kuvapinnan yläosassa suuri muoto vaikuttaa raskaammalta, kuin pinnan alaosassa.

Myös peruspinnan lävistävillä muodoilla on merkittävä rooli kuvassa. Vinoilla linjoilla on liikkeen tuntua luova vaikutus. Vasemmasta yläkulmasta kohti oikeaa alakulmaa kulkeva linja on dramaattinen kun taas vasemmasta alakulmasta oikeaan yläkulmaan kulkeva linja on eloisa ja kevyt.

Olennaisia sommittelutekijöitä on myös katseen tai liikkeen suunta. Liike vasemmalle viestii paluusta kotiin, tuttuun ja turvalliseen, liike oikealle kertoo seikkailusta ja tulevaisuudesta. Liikkeen ja katseen eteen on hyvä jättää tilaa sommittelussa. Jos liikkuva hahmo

on asetettu lähelle peruspinnan reunaa, vaikuttaa helposti siltä kuin hahmo olisi poistumasta kuvasta.

Hyvän sommittelun avuksi on luotu sommittelumalleja, kuten kultainen leikkaus. Kolmanneksen sääntö on yksinkertainen ohje luoda sommittelu. Peruspinta jaetaan yhdeksään yhtä suureen osaan pysty- ja vaakasuunnassa ja viivojen neljälle leikkauspisteelle voidaan asettaa kuvan kannalta tärkeitä elementtejä. Sommitelmasta tulee näin jännitteellisempi, kuin asettamalla sommittelukohteet kuvan keskelle.

Sommittelun tehtävä on ohjata katsojan huomiota. Kuvasta tulee välittyä, mikä siinä on tärkeintä, mitä siinä tapahtuu ja mikä on sen tunnelma. Sommittelu on kuvan tasapainon ja sopusoinnun löytämistä, mutta on hyvä muistaa, että kiinnostava sommittelu tarvitsee tasapainon lisäksi myös jännitettä ja vaihtelua. Myös sommittelun tahallinen rikkominen voi toimia mielenkiintoisena tehokeinona.

PAULA PIENINIEMI

Sommittelu

Sarjakuvassa on tärkeää sekä ruutujen välinen että niiden sisäinen sommittelu. Tällä voidaan vaikuttaa helposti sarjakuvan tunnelmaan. Muistamisen arvoisia keinoja ovat esimerkiksi huomiopisteet, värin käyttö, rajaus, katseen suunta, puhekuplat ja linjat. Tasapainoiseen kokonaisuuteen pyrkiessä kannattaa huomioida myös tyhjä tila.

Tyyli on vapaa!

Sarjakuva on laaja yleiskäsite, joka ei kerro vielä kovinkaan paljoa itsestään. Yksinkertaisimmillaan sen voi kiteyttää joukoksi peräkkäisiä kuvia, jotka muodostavat yhtenäisen tarinan. Se koostuuko tarina kahdesta vai kahdestasadasta kuvasta (ruudusta) riippuu täysin tyylistä ja tekijästä. Siinä missä pituus, myös tekniikka on sarjakuvassa hyvin vapaa, eikä sen oikeanlaiselle toteutukselle ole olemassa mitään varsinaisia sääntöjä. Myös ilmaisu voi

olla visuaalisesti kaunista ja yksityiskohtaista tai hyvinkin suoraviivaista ja äärimmilleen pelkistettyä. Siihen, millä tyylillä päätät sarjakuvasi toteuttaa, vaikuttaa varmasti omat mieltymyksesi: luetko mieluummin satasivuisia Batmaneja vai muutaman ruudun mittaisia Kiroilevia siilejä. Lisävinkkiä tyylin valintaan saat tarinastasi ja hahmoistasi. Esittämällä tarkentavia kysymyksiä, kuten "Millaisen tunnelman tahdot luoda?" tai "Millaisesta tyypistä

tarinasi kertoo?" saat suuntaa sille, minkä tyyppistä otetta tarinasi kaipaa. Tämän aukeaman esimerkissä ratkaisevaksi kysymykseksi nousi ajatus siitä, mikä oli ja mikä ei ollut stripin kannalta oleellista esittää. Tausta ja ruutujen näkyvät linjat putosivat pois turhina elementteinä, jolloin julkaisu itsessään toimii tapahtuman ympäristönä ja valkoinen paperi tunnelmallisena tehokeinona.

Katselin häntä aina. Häntä ja hänen kaltaisiaan kummallisia olentoja, jotka tulivat metsään poimimaan sieniä ja muita metsän antimia. En kuitenkaan halunnut lähestyä, jotteivat he pelästyisi minua.

Minulle riitti, että sain katsella heidän puuhastelujaan.

Mutta niin valitettavaa kuin se olikin…

..Eräänä päivänä yksi heistä löysi jälkeni.

Niinpä kaikki pelokkaimmat yksilöt heistä kokoontuivat yhteen. Aistin heissä verenhimon ja tunsin oloni uhatuksi. En halunnut tätä, mutta päätin silti kutsua apuun omat kaltaiseni, sillä tiesin, etteivät nuo yksilöt perääntyisi kuin vahvempansa edessä.

Olimme vähintään yhtä päättäväisiä kuin he.

Kahdeksan kuvan järjestelmä

Sarjakuvani teemana on kahdeksan kuvan järjestelmä, johon kuuluvat erikoislähikuva, lähikuva, puolilähikuva, puolikuva, laaja puolikuva, kokokuva, laaja ko kokuva ja yleiskuva. Mallia käytetään sarjakuvien lisäksi esimerkiksi elokuvissa. Kahdeksasta kuvasta olen käyttänyt ainakin erikoislähikuvaa, lähikuvaa, puolikuvaa, laajaa puolikuvaa ja laajaa kokokuvaa. Lähikuvia on eniten, sillä niillä on mukava tuoda esiin hahmojen yksityiskohtia, esimerkiksi hampaita tai silmiä. Malleista käytetään lyhenteitä ELK, LK, PLK, PK, LPK, KK, LKK ja YK. Lyhenteet helpottavat esimerkiksi ohjaajan työtä elokuvantuotannossa.

TIINA KANTOMAA

Kuvakoot/leikkaus

Erilaiset kuvakoot sarjakuvassa ovat tärkeitä, koska ne pitävät kerronnan mielenkiintoisena ja rytmittävät sarjakuvaa mukavasti. Varsinkin pidemmät tarinat olisivat todella tylsää luettavaa, jos kaikki ruudut olisivat samasta kuvakulmasta.

JENNY AUNOLA

Sarjakuva

En juurikaan kuvannut karikatyyriä työssäni. Sarjakuvassa on hieman eri ilmeitä, mutta suurimmaksi osaksi työssä ilmeni perspektiivin käyttö ja hahmojen eri asennot.

Sarjakuvan piirsin Adobe Flashillä, koska sillä oli helppo luoda sarjakuvatyyliset selvät viivat ja värit.

SAKARIAS BOZKURT

Ilmeet ja

eleet

Hyvä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Olen halunnut korostaa tätä omassa sarjakuvassani mahdollisimman äänettömällä kerronnalla ja tuoda tarinani eloon enemmän ilmeillä ja eleillä.

JASMINA SAUKKONEN

Sarjakuvan yleisen tyylin yksinkertaisuuden ja tekstin vähyyden takia käytin hahmollani paljon ilmeitä kuvaamaan mielentiloja ja reaktioita.

NOORA KUHA

Pienen taikuripojan tarinassa hahmot ovat yksinkertaisia ja jokainen ruutu tarjoaa hyvin vähän taustaa tai muuta katseltavaa. Näin kaikki huomio keskittyy hahmojen ilmeisiin ja eleisiin. Sarjakuvassa juuri nämä ovat tärkeimpiä elementtejä kertomaan lukijalle miltä hahmoista tuntuu. Onko hän vihainen, iloinen, surullinen, säikähtänyt, peloissaan vai tunteeko hän inhoa. Näitä kuutta perustunnetta yhdistelemällä pystyy luomaan hahmonsa kasvoille valtavan kirjon erilaisia tunteita. Lisäämällä mukaan kehon liikkeitä, välittyy lukijalle oikea tunnelma. Ilmeitä voi opetella piirtämään katsomalla mallia omista kasvoistaan peilin kautta, vaikka piirtäessä tyylistä riippuen kasvojen piirteitä on mahdollisesti yksinkertaistettu ja ilmeitä korostettu.

VIIVI PUKKILA

Valot ja varjot

Varjot ja valot ovat oiva tapa luoda tunnelmaa, ja siihen yleensä niitä itsekin käytän. Halusin sarjakuvastani värillisen, joten monien erilaisten varjojen sijaan päätin leikitellä eri väreillä, joiden avulla loin vaikutelmia varjoista, ja lisätä tunnelmaa sekä tuoda esille hahmojen siirtyminen tilasta toiseen.

SAANA SAARI

Keep it simple stupid!

Sarjakuvan tyyli on usein pelkistetty, mutta leikkisä. Ruudun koko vaikuttaa paljon siihen kuinka selkeä tyylin kannattaa olla. Pelkistäessä asiat pyritään usein ilmaisemaan yksinkertaisilla viitteillä, kuten vauhtiviivoilla, ruutu- sekä kuvakokojen muutoksilla.

JULIA KÄRNÄ

Sarjakuvan rytmi

Erilaisia kuvakokoja ja leikkauksia käyttämällä voi muuttaa sarjakuvan rytmiä. Suunnitellessasi sarjakuvaa muista välillä asettua lukijan asemaan. Nopeilla muutoksilla esimerkiksi laajakuvasta lähikuvaan saadaan aikaan vauhdikas kerronta. Pienemmillä muutoksilla taas voidaan pidentää ja hidastaa kerrontaa. Valitsin omaan sarjakuvaani hitaamman kerronnan, mutta pyrin piristämään sitä erilaisilla kuvakoon muutoksilla. Rytmitä jokainen sivu sellaiseksi kokonaisuudeksi, joka saa lukijan kääntämään sivuja tarinan loppuun asti!

TARU KOSKELO

Liike

Liike sarjakuvissa on tärkeää, sillä liikkeen avulla hahmoihin saadaan lisää elävyyttä. Liikkeen vaikutelma luodaan: vauhtiviivoilla, ruudun sommittelulla, hahmojen liikesuunnilla, sivusommittelulla ja ruutujen muodoilla. Sarjakuvassani olen tuonut hahmoihin lisää elävyyttä vauhtiviivojen ja hahmojen liikesuuntien avulla.

LAURI GULLSTEN

Sarjakuvassa asentojen ja ruutujen dynaamisuus vaikuttaa liikkeen tuntuun. Toimintaa voi myös hidastaa dialogin pituus, eli teksti kannattaa pitää mahdollisimman vähäisenä näiden kohtausten aikana.

NANA YLI

Liike antaa sarjakuvassa merkityksen kaikelle: hahmon aikeille, taidoille, luonteelle sekä juonen kululle. Lukija tulkitsee liikettä kuvissa jopa ilman puhekuplia, joten sen luominen on yksi tärkeimmistä osa-alueista sarjakuvaa piirrettäessä. Sarjakuvissa liike perustuu realistisuuteen, mutta sitä liioitellaan tarkoituksellisesti. Hahmon persoonallisuutta voi myös korostaa tämän omintakeisella tyylillä liikkua. Yksinkertaistus ja selkeät linjat rytmitettynä oikein tekevät sarjakuvasta miellyttävän lukea ja katsoa.

SANNI TURPEINEN

Sommittelu

Sarjakuvassa hyvä sommittelu on tasapainoinen, jotta lukukokemus on miellyttävä. Kuvien sommittelun on myös hyvä olla luettavuuden kannalta johdonmukainen sekä sopivan vaihteleva, jotta teos on mielenkiintoinen lukea ja katsoa.

Omassa sarjakuvassa ensimmäisen sivun tapahtumat sommittelin niin että kuvakulmissa on vaih telua, mutta samalla toistuvia elementtejä, jotta

lukija tietää missä mennään ruutujen vaihtuessa. Toisen sivun tapahtumat ovat sommiteltu niin että yhdessä ruudussa näkyy kaukana tapahtuvat asiat, sekä hahmojen reaktiot niihin. Paljon informaatiota, jotta tarina ehditään kertoa kahdeksassa ruudussa, muttei liikaa, jotta tasapaino säilyy.

JUHO PURANEN