LIITO-ORAVAN LENTOLEHTINEN
TietoajatehtäviäSuomen uhanalaisista eläimistä!
Tervetuloa Liito-oravan Lentolehtisen pariin! Käsissäsi on lapsille suunnattu puuhalehti, jonka sivuilta löydät tietoa ja tekemistä liittyen Suomen uhanalaisiin eläimiin.
Tiedätkö, keitä ovat kuningaskalastaja ja ripsisiippa? Entä missä he asuvat? Tai millaisessa pesässä asustaa saimaannorppa? Hyppää Liitooravan matkaan ja tutustu hänen ystäviinsä hauskojen puuhatehtävien lomassa!
SISÄLTÖ
Liito-oravan mielipidekirjoitus
Sarjakuva, yhdistä parit -tehtävä
Mitä tarkoittaa luontokato?, Etsi viisi virhettä
Ristikko, värityskuva
Tutustu saimaannorppaan
Miten voit auttaa uhanalaisia eläimiä?
LIITO-ORAVAN mIELIpIdEkIR jOITuS
Moi!
Olen pikkuinen liito-orava, ja minulla olisi teille tärkeää asiaa, arvon lukijat. Nimittäin metsien hakkuut ovat minulle suuri ongelma.
Minun lajini on levittäytynyt laajasti maailmalle, sillä sukulaisiani asuu aina Japanissa asti. Euroopassa meitä on kuitenkin vain Suomessa ja Virossa, ja olen täällä Suomessa vaarantunut laji. Syynä sille on metsien hakkuu.
Metsiä hakataan todella kovalla tahdilla, eikä meidän liikkumisellemme ja lisääntymisellemme ole tarpeeksi tilaa tai sopivia maastoja. Olemme joutuneet vetäytymään asumaan enemmän kaupunkeihin, joissa emme pysty elämään normaalia elämää.
Mielestäni olisi korkea aika vähentää metsien hakkuuta ja aloittaa kunnon suojelutyö. Metsänomistajia ei määrätä suojelemaan meitä tarpeeksi, joten heidän työhönsä on puututtava. Myös tavanomaisten ihmisten olisi hyvä ilmoittaa laji.fi -sivustolla, mikäli havaitsee luonnossa yhden meistä. Sekin edistää asiaamme jo paljon.
Kun meidän elinympäristömme suojataan, pystymme taas lisääntymään normaalisti ja näin liito-oravien kanta palaa askel askeleelta kestävämmäksi ja voimme pitkästä aikaa hyvin!
Luonnonsuojelemisiin!
Liito - orava
Skannaa QR-koodi ja katso liito-oravan
haastattelu!
Yhdistä eläin ja sen elinympäristö!
Kuningaskalastaja
Saimaannorppa
Ripsisiippa
Naali eli napakettu
Tunturi
Metsä
Koski
Järvi
mITÄ TARkOITTAA LuONTOkATO?
Maapallo ei ole vain meidän ihmisten koti. Vesissämme polskii lohi, metsät jaamme liito-oravan kanssa. Tuntureissamme vaeltaa myös naali. Joka yhdeksäs suomalainen laji on vaarassa kuolla sukupuuttoon, ja joka toinen luontotyyppi eli lajien elinympäristö Suomessa on uhanalainen.
Jotta voisit ymmärtää luontokatoa täysin, täytyy ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus tarkoittaa. Kun metsässä kaatuu puu, se alkaa hiljalleen lahota, ja siinä alkaa kasvaa sammalia ja sieniä. Lahopuu ja kasvit houkuttelevat paikalle hyönteisiä.
Kun hyönteiset tulevat paikalle, saapuu myös tikka koputtelemaan puuta. Ja kun tikka nokkii koloja, pian koloihin muuttaa lintuja ja lepakoita. Uutta elämää syntyy, ja kiertokulku jatkuu.
Luonnon monimuotoisuus antaa kaikille pienimmillekin eläimille mahdollisuuden elää. Jos metsiä kaadetaan, taloja rakennetaan tai luontoa roskataan, eläimet joutuvat muuttamaan pois kotoaan. Jos tätä jatketaan, pian eläimillä ei ole enää koteja. Luontokato on siis nimensä mukaisesti luonnon katoamista.
Etsi viisi virhettä
RISTIkkO jA VÄRITySkuVA
Vihjeet:
1 - Puusta toiseen hyppivä jyrsijä
2 - Mitä tehdään luontokadon estämiseksi?
3 - Eläimen koti
4 - Reitti, jonka varrella voi tutkia luontoa
5 - Tunturissa elävä kettu
6 - Vähenevä eläinlaji
7 - Suomen tunnetuin uhanalainen laji
8 - Ihmisen toiminnasta johtuva luonnon heikentyminen
9 - Eläin, joka synnyttää ja imettää poikasia
10 - Ihmisen tekemä ötököiden majapaikka
11 - Lepakkolaji: RIPSI____?
12 - Uhanalainen lohikala Suomessa
13 - Norpan pesäpaikka talvisin
TIESITkÖ?
Jos havaitset luonnossa uhanalaisen eläimen, voit ilmoittaa havainnostasi laji.fi -verkkosivustolla. Sivustolla pääset myös tutustumaan Suomen eläinkasvi ja sienilajeihin sekä tarkastelemaan muiden havaintoja luonnosta!
Vieraile laji.fi -sivustolla!
TuTuSTu SAImAANNORppAAN!
Suomen ehkä tunnetuin uhanalainen eläin on saimaannorppa. Norpalla ei ole luontaisia vihollisia, mutta ihmisen toiminnan vuoksi niiden määrä on vähentynyt.
Norppia elää nyt noin 500 yksilöä Saimaan vesissä. Vähälumiset talvet ovat häirinneet norpan pesimistä, joten sen syntyvyys on pysynyt matalana. Ihmisten asutus ja rakentaminen on lisäksi pienentänyt norpan elinympäristöä. Suurin uhka norpalle ovat kalapyydykset ja verkot. Ihmiset ovat kuitenkin myös auttaneet norppakannan kasvussa esimerkiksi rakentamalla pesimiseen sopivia lumikinoksia.
Norppa synnyttää keväällä, helmimaaliskuun vaihteessa. Useimmiten syntyy yksi jälkeläinen eli kuutti, karvainen ja söpö otus! Norpat ovat usein uskollisia kotiseuduilleen ja pesivät samoilla alueilla vuodesta toiseen.
Saimaannorppa viettää suurimman osan elämästään vedessä. Välillä se kuitenkin nousee kiville lepäilemään ja nukkumaan. Norpan sukellus voi kestää yli 20 minuuttia kerrallaan, jonka jälkeen se nousee pinnalle hengittämään. Talvisin se tekee myös jäähän reikiä, joista pääsee haukkaamaan happea.
Muista antaa norpalle pesimis- ja karvanvaihtorauha!
TIESITkÖ?
Saimaannorpan turkin kuviointi on täysin yksilöllinen - ihan kuin ihmisen sormenjälki!
Ohjaa saimaannorppa pesäänsä lumikinokseen!
mITEN VOIT AuTTAA uHANALAISIA ELÄImIÄ?
Suomessa asustaa paljon eläimiä, jotka voidaan määritellä uhanalaisiksi eli katoaviksi luontokappaleiksi. Vähenemässä olevien eläinten listalla on niin nisäkkäitä, kaloja, lintuja, sammakoita kuin matelijoitakin.
Monimuotoinen elinympäristö ja hyvät elinympäristöverkostot ovat lajien kannalta tärkeitä asioita. Tutkimusten mukaan luontokato, eli elinympäristön muuttuminen epäsuotuisaksi, on suurin syy eläinten ahdingolle. Suojelualueiden perustaminen sekä luontoalueiden ennallistaminen ovat asioita, joilla voidaan isommassa mittakaavassa auttaa lajien hyvinvointia – mutta myös sinä voit auttaa!
Perehdy oman pihasi uhanalaisiin eläimiin.
Onko pihassasi esimerkiksi hyönteisiä, jotka kaipaisivat talvehtimispaikaksi hyönteishotellia? Kerro havainnoistasi myös kavereille. Katso ohjeet hyönteishotellin rakentamiseen seuraavalta sivulta.
Kierrätä, älä roskaa luontoa! Kiinnitä huomiota kaupassa ostamiisi tuotteisiin – löytyisikö vaihtoehtoa, jossa on vähemmän pakkausmateriaalia, esimerkiksi muovia? Vie aina roskat pois luonnosta, ja voit käydä roskakävelyllä keräämässä myös muiden jättämiä roskia. Muista suojahanskat ja roskapussi. Ole varovainen terävien roskien kanssa.
Pysy merkityillä luontoreiteillä.
Luontopolkujen varrella voi olla pesiviä lintuja tai kasveja, joita polulta poikkeaminen voi häiritä.
Pidä luontopäiväkirjaa näkemistäsi hyönteisistä ja eläimistä.
Voit myös ilmoittaa havaintosi Suomen Lajitietokeskukseen: laji.fi.
TIESITkÖ?
Oulussa on luonnonsuojelualueita esimerkiksi Vihiluodossa ja Letonniemessä. Alueilta löytyy myös luontopolkuja, joiden avulla pääset tutustumaan ympäristöön.
HALuATkO RyHTyÄ HOTELLINpITÄ jÄkSI?
Ohjeet
1. Puhdista säilyketölkki/kukkaruukku.
Tarvikkeet:
Säilyketölkki tai kukkaruukku
Muita luonnonantimia
Hyönteiset pitävät eniten ontoista kasveista, esimerkiksi koiranputkesta, tai puunpalasta, jossa on reikiä.
2. Täytä purkki luonnonantimilla. Muista, että jos laitat hotelliin onttoja kasveja, työnnä kasvit ihan purkin takareunaan asti. Vain kasvin toinen pää saa olla avoin. Hotellihuone, josta kulkee ilma läpi, ei ole suosittu!
3. Sido naru purkin ympärille, jotta voit ripustaa sen.
4. Koristele hotelli kauniiksi, mutta vain purkin ulkopuolelta!
5. Aseta hotelli aurinkoiseen paikkaan, mutta hotelliin ei saisi paistaa aurinko koko päivää. Hyönteiset pitävät eniten aamuauringosta. Paras korkeus hotellille on noin metrin korkeudella. Jos hotelli on liian lähellä maata, sinne saattaa päästä tuholaisia tai se voi homehtua.
Miksi tehdä hyönteishotelli?
• Hyönteiset ovat jännää katsottavaa!
• Hyönteiset huolehtivat pihan kasveista ja kukista.
• Osa hyönteisistä, kuten leppäkertut, syövät tuhohyönteisiä pois kukista.
• Voit auttaa hyönteisiä, jotka eivät löydä pesä- tai suojapaikkaa haravoidulta pihalta.
• Pihan hedelmäpuiden ja marjapensaiden sato saattaa parantua.
Lisätietoa hyönteishotelleista: Skannaa QR-koodi ja katso video!
Yhdistä parit s. 4
TEHTÄVIEN RATkAISuT
Etsi viisi virhettä s. 5
Ohjaa saimaannorppa kotiin s. 7
1 Miksi liito-oravilla ei ole tarpeeksi koteja?
G:
E:
F:
2 Missä ripsisiipat asuvat?
B:
C:
D:
3 Mitä tarkoittaa luontokato?
H:
B:
A:
4 Miten uhanalaisia eläimiä voi auttaa?
T:
S:
U:
5 Miksi pölyttäjät ovat tärkeitä?
W:
X:
Y:
Etsi ripsisiipan geokätkö!
Nyt on aika siirtyä itse luontoon! Liito-orava on ystävänsä ripsisiipan kanssa piilottanut Ouluun geokätkön. Geokätköily on eräänlaista aarteenetsintää, jossa sinun täytyy vihjeiden avulla löytää piilotettu rasia ympäristöstä. Tarvitset vain puhelimen, Geocaching -sovelluksen, säänmukaiset varusteet ja seikkailumieltä!
Löydät ripsisiipan kätkön sovelluksesta koodilla, joka selviää edellisen tehtävän avulla. Täydennä kysymysmerkin paikalle oikean vastauksen kirjain niin saat koodin!
4 6 7 ? ? ? ?
Ohjeet Geokätköilyyn:
1. Lataa Geocaching - sovellus sovelluskaupasta ja kirjaudu sisään.
2. Etsi ripsisiipan geokätkö kirjoittamalla koodi hakukenttään.
3. Suunnista kätkön luokse. Käytä polkuja, jos mahdollista.
4. Kun löydät kätkön, kirjoita sisällä olevaan lokivihkoon nimimerkkisi ja päivämäärä.
5. Laita kätkö takaisin samaan paikkaan, josta löysit sen.
Muista:
Kohtele kätköä varoen, jotta et riko sitä.
Geokätkössä voi olla vaihtoesineitä. Jos haluat ottaa kätköstä jonkun esineen, laita aina uusi tilalle!
Ilmoita kätkön tekijälle, jos kätköä pitäisi huoltaa. Esimerkiksi jos lokivihko puuttuu tai purkki on rikki.
LIITO-ORAVAN LENTOLEHTINEN
Tuotantoryhmä
Tekstit: Emilia Hankala, Sanna Niemi, Joonas Ehro
Kuvitus: Emma Hyväri
Taitto: Elisa Leppänen, Emilia Hankala
Tehtävien toteutus: Emma Hyväri, Elisa Leppänen
Videot: Työryhmä
Lähteet: Suomen Luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, WWF, YLE, Martat, Kotiliesi, Energiaviesti
Julkaisu on toteutettu osana Oulun ammattikorkeakoulun Mediaprojekti -kurssia.