Besu

Ihmissuhdekiemuroita

Irma-mummun kanssa

“Kimppakämppään kahden kaljun miehen kanssa”

Mikä 2016 trendi olet?

“Olen niin keskinkertainen, että pistää melkein vihaksi.”

Mitä sivujen välistä löytyy?

s. 3 Ystävien kesken

s. 4 - 5 Aikajana: Mitä tapahtui vuosina 2016 - 2025

s. 6 - 7 Ikuista nuoruutta etsimässä

s. 7 - 8 Kampusmuotia

s. 10 Suomalainen shoppailukulttuuri on kestämätöntä

s. 11 - 13 Jotta näkisin sinut sinut paremmin

s. 14 - 15 Irma-mummu oikaisee ihmissuhdekiemurat

s. 16 - 17 Sukkapuikkoja, olutta ja epämääräinen lukupiiri: Anarkistimartoissa yhdistyvät perinne ja rento hengailu

s. 18 - 19 Nostalgian katkera sulo

s. 20 - 21 Fyysisen median suosio nousee

s. 22 - 24 Monipuolinen esiintyjä ei pelkää heittäytyä

s. 25 - 27 Mangan ja animen juuret ovat syvällä Suomen maaperässä

s. 28 - 29 Lukuharrastuksesta riittää hupia ja hyötyä koko eliniäksi

s. 30 - 31 Pelialalla kädenjälki näkyy miljoonille

s. 32 Keskinkertaisuus vituttaa

s. 33 Besun kesädrinkki

s. 34 Pienten hetkien pienet herkut

s. 36 - 37 Kimppakämppään kahden kaljun miehen kanssa

s. 38 - 39 Mokat, salaisuudet ja paljastukset

s. 40 - 41 Besun kesähoroskooppi

s. 42 Kiitokset

Päätoimittaja ja tuottaja:

Sáárákáisá Seurujärvi

Toimittajat:

Maaria Tuisku, Olivia Järvinen, Sáárákáisá Seurujärvi, Niina Tanskanen, Anni Mikkola

Kuvitus ja graafinen suunnittelu:

Janika Kivilahti

Editori:

Maaria Tuisku

Ohjaavat opettajat:

Marko Taivalkoski, Nina Patrikka

Painotalo:

Keuruun laatupaino

Ystävien kesken

Onneksi olkoon, pitelet käsissäsi maailman ensimmäistä ja luultavasti viimeistä Besu-lehteä! Aika ainutlaatuinen kokemus siis. Pääset viettämään aikaa ystävän kanssa, sillä nimi Besu tulee sanoista “best friends”.

Besu syntyi entisaikojen teinilehtiä kohtaan tuntemastamme kaipuusta. Teininä luin niitä innoissani, sillä ne kertoivat parhaimmat salaisuudet, julkkisjuorut ja muiden nuorten ajatukset. Tuntui merkitykselliseltä pidellä lehteä käsissä ja palata kirjoituksiin aina myöhemmin. Nykyään elämä painottuu someen, ja fyysisen median kulutus on vähentynyt. Siksi kai erilaiset ristikot sun muut ovat nykypäivänä kasvattaneet suosiotaan nuorten aikuisten keskuudessa. Minusta ainakin tuntuu raikkaalta tehdä jotain “oikeaa” eikä tuijottaa puhelinta. Toivon, että Besu on sinulle hengähdystauko somen hektisestä maailmasta.

Yksissä illanistujaisissa kaverini käteen sattui vuonna 1949 julkaistu Suomen Kuvalehden ensimmäinen numero, joka löytyi kirpputorilta eurolla. Oli hauskaa selailla 77 vuotta vanhaa lehteä ja huomata, ettei maailma ole juurikaan muuttunut. Jo silloin pohdittiin, onko ylioppilastutkinto hyödyllinen ja juttuja oli kirjoitettu selvästi kieli poskella. Olisipa ihanaa, jos joku löytäisi Besu-lehden monen kymmenen vuoden päästä, ja se ilostuttaisi lukijaa. Luultavasti se joku olen minä, mutta mummoutuneena.

XOXO, Sarkkis

Ihastuttavia lukuhetkiä sinulle, ystäväiseni!

XOXO Sarkkis

Sáárákáisá Seurujärvi, päätoimittaja ja tuottaja

Vuosien varrelta...

Pokémon GO julkaistiin Tiktok

Bottleflip, mannequin challenge, Snapchatin koirafiltteri

Siwat ja Valintatalot katosivat

#MeToo

Avicii 1989 - 2018

Fidget spinnerit

Stranger Things alkoi

Britit äänestivät Brexitistä

Samaa sukupuolta olevien avioliitto lailliseksi Suomessa

Donald Trumpin 1. presidenttikausi

Tide pod -haaste

Matti Nykänen 1963 - 2019

The Weeknd: Blinding Lights

Thaimaassa joukko lapsia ja valmentaja jäivät loukkuun luolaan

Sauli Niinistö toiselle kaudelle

Sanna Marinista pääministeri

1. kuva mustasta aukosta

Notre Damen tulipalo

Vastaamon tietomurto

Korona alkoi levitä maailmalla. Uusimaa eristettiin, nallehaaste, etäyhteydet

World record egg, Storm Area 51

George Floyd -mielenosoituksia

Charlie Kirkin salamurha Teräväpiirtolähetyksiin siirtyminen

Katri Helena lopetti Grönlanti Peukku

67, Labubut ja Dubai-suklaa

Riikka Purran saksikohu ja rasismikohu

Suomi liittyi Natoon

Alexander Stubb presidentiksi

Raakkutuhot Hukkajoella

Donald Trump yritettiin salamurhata

Uusi translaki

Barbenheimer

Elon Musk osti Twitterin

Heikki Silvennoinen kuoli

Käärijä toiseksi Euroviisuissa, yleisöäänten määrä toiseksi suurin kisan historiassa

Maapallon väkiluku nousi yli 8 miljardin

ChatGPT julkaistiin

Yhdysvaltain kongressitalon valtaus Konttialus Ever Given jumissa Suezin kanavassa

Gazan sota alkoi

Kuningatar Elisabeth II 1926 - 2022

Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden ja olympiakultaa

Squid Game

Will Smith löi Chris Rockia Oscar-gaalassa

NFT:t Venäjä hyökkäsi Ukrainaan

Kimi Räikkönen päätti F1-uransa

Ikuista nuoruutta etsimässä

Sosiaalinen media tulvii erilaista kosmetiikkaa ja vinkkejä, joilla tehdään ihosta nuorekkaampi, hiuksista tuuheammat ja kehosta lihaksikkaampi. Vanhenemisesta kirjoitetaan lehdissä epäkohdat edellä. Mutta missä kohtaa ikääntymisen hidastaminen menee yli?

Internet on täynnä kasvoja, joissa ei näy yhtään ikääntymisen merk kiä. Täydelliset kasvot eivät ole vain julkkiksilla, sillä jokaisen oletetaan olevan virheetön. Lisäksi media al tistaa ihannoitujen elämäntyylien ja ulkonäköstandardien vaikutuksille. Vanhenemiseen liittyvät mielikuvat juontavat juurensa yhteiskunnan kulttuurisista odotuksista, jotka ovat kääntyneet ihannoimaan nuoruutta. Muutokset ulkonäössä koetaan hel posti negatiivisena, koska nuoruus liitetään kauneuteen. Erityisesti naisten odotetaan piilottavan ikään tymisen merkit erilaisin keinoin.

Ihonhoidon laaja tuoterepertuaari

Ihon tehtävä on suojata kemikaa leilta, bakteereilta ja säteilyltä. Sen suojaamiseksi on kehitetty muun muassa aurinkorasvoja, perusvoi teita ja seerumeita. Nykyään kos metiikkakauppojen hyllyt notkuvat erilaisista vaihtoehdoista. Yliopiston apteekki Rotuaarin kosmetologi

tuote on kaikista tehokkain”, Keskitalo neuvoo.

Nuoret aloittavat ihonhoitorutiinin nuorempana, ja botoxin myötä liikkumattomista otsista on tullut kauneusihanne. Erityisesti retinolista on tullut viime vuosina suosittu ihonhoidon raaka-aine. Se kuuluu retinoideihin ja on yksi A-vitamiinin muoto, joka ennaltaehkäisee ikääntymisen merkkejä tehokkaasti. Keskitalon mukaan ihonhoitotuotteiden ostajista valtaosa on naisia, kun puhutaan anti-aging tuotteista. ”Suhteellisen pieni osa miehistä ostaa anti-aging tuotteita. Tosin

pigmenttimuutoksia tai aknearpia. Ikääntyvä iho vaurioituu herkästi, ihon kimmoisuus vähenee ja se rypistyy. Keskitalon mukaan retinoli on paljon tutkittu ja tehokas ainesosa, joka auttaa ikääntymisen merkkien lisäksi myös aknen jälkihoitoon.

”Kaikki A-vitamiinimuodot ovat tehokkaita, mutta retinoli on suosituin. Myös toinen erittäin tehokas aine, joka toimii nopeammin ihossa, on nimeltään retinal eli retinaldehydi. Se on A-vitamiinin esiaste. Retinolin pitää ihossa muuttua retinaldehydiksi ennen kuin se

muuttuu happomuotoon, joka on varsinainen vaikuttava aine”, Keskitalo kertoo.

Retinoli voi aiheuttaa punoitusta, ihon kuivuutta tai ärtyneisyyttä, eikä sitä suositella käytettävän kovin nuorelle iholle. Sen käyttö tulee aloittaa hitaasti, jotta iho tottuu siihen vähitellen. EU:n kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea (SCCS) teki uudet linjaukset retinolipitoisuuksille. Rajoituksilla ennaltaehkäistään ihmisten altistumista liian suurelle A-vitamiinin saannille.

”Retinolipitoisuuksiin on tulossa rajoituksia EU-alueella jossakin vaiheessa. 0,3 prosenttia tulee olemaan vahvin sallittu retinolipitoisuus, mutta myynnissä on toistaiseksi vahvempia tuotteita”, Keskitalo kertoo.

Kauneusihanteet kasaavat paineita

Käsite ”ikääntymisen ehkäisy” on ollut ihonhoidossa ohjaava käsite. Omasta terveydestä, ihosta ja kehosta huolehtiminen on kääntynyt ikääntymisen ”pysäyttämiseen”. Epärealistiset lupaukset, mielikuvat ja aggressiiviset hoidot ovat saaneet ihmiset vieraantumaan siitä, miltä esimerkiksi 50-vuotiaan iho todella näyttää.

Anti-aging-käsitteen alle mahtuu ihonhoitotuotteiden lisäksi ruokavalioita ja liikuntaohjeita, joissa ei sinänsä ole mitään pahaa. Niihin voi kuitenkin liittyä erilaisia mittauksia, lisäravinteita ja muita valmisteita, jotka voivat lopulta kuormittaa mieltä ja kehoa.

Nuorten kokema kuormitus nä kyy muun muassa vuoden 2025 Nuorisobarometrin tuloksissa. Toiseksi eniten paineita aiheuttivat ulkonäköön liittyvät asiat. Vastaa jista 68 prosenttia naisista ja 42 prosenttia miehistä koki paineita näyttää hyvältä. Ulkonäköahdistus hävisi kyselyssä vain työllistymisen aiheuttamille paineille.

Naisten ulkonäköpaineet liittyvät lähinnä esteettisiin asioihin eli ul konäköön itseensä, kun taas miesten ulkonäön tulisi toimia todisteena toimintakyvystä. Miehillä pitäisi olla vahva ja lihaksikas keho. Miesten kokemista ulkonäköpaineista puhutaan vähemmän, sillä aiheeseen liittyy enemmän stigmaa. Sen vuoksi miehet hakevat apua ulkonäköpaineisiin naisia harvemmin.

Christina Vitak, 33 vuotta

”Ostan paljon vaatteita kirppikseltä. Paidan sain lahjaksi vanhemmiltani Yhdysvalloista. Tykkään kirkkaista väreistä ja pukeutua värikkäästi.”

Emma Sainio, 21 vuotta

”Pukeudun oman fiiliksen mukaan ja tykkään kokeilla erilaisia asusteita ja värikomboja. Mun paita on Latviasta kirpputorilta ja farkut on Bershkasta. Korut ovat katukauppiailta Guatemalasta ja Nicaraquasta.”

KAMPUSMUOTIA

Kristian, 24 vuotta

”Tykkään vanhemmasta tyylistä. Yritän ostaa vaatteita, jotka kestävät mahdollisimman pitkään. Ostan mieluiten käsintehtyjä, luonnonmateriaaleista tehtyjä vaatteita.”

Konsta Ahvonen, 26 vuotta

”Ostan vaatteita kirppikseltä ja alennusmyynneistä, esimerkiksi Zalandolta. Rentous on tärkeää. Vaatteissa pitää olla mukava olo, eivätkä ne saa puristaa.”

Paju, 26 vuotta

”Mun asu on melkein kokonaan second handiä. Tykkään yhdistellä klassisia vaatekappaleita jonkun elementin kanssa, tässä asussa se on huivi. Ostan vaatteita kirppikseltä, mutta myös uutena jos etsin jotain tiettyä. Hameen ja kengät ostin siskoltani.”

Kairo, 21 vuotta

”Mulla on tapana viedä toisten ihmisten vaatteita. Kaulahuivi on iskältä, lämpöpaita äidiltä ja housut kaverin vaatekaapista. Tykkään pukeutua lämpimästi ja mukavasti. En halua ostaa polyesteripohjaisia vaatteita, koska niissä on ikävä olla.”

Peppi, 25 vuotta

”Mä vihaan ostaa vaatteita, ja yleensä lainaan kavereilta. Pukeudun mukavuus edellä. Joskus löydän tosi kivan värisen vaatteen, ja se on pakko saada. Mun paita on tuotu kirpparilta Japanista ja housut on lainattu siskon vaatekaapista.”

Silja, 27 vuotta

”Mulla on periaate, että ostan vaan luonnonmateriaaleista tehtyjä vaatteita. Koitan välttää tekokuituja, osassa niitä on vaikea välttää. Mulla on päällä Itävallasta ostettu silkkipaita ja kirpparilta löytynyt villaliivi.”

Suomalainen shoppailukulttuuri on kestämätöntä

Kuluttajien silmissä second hand on halutumpaa kuin koskaan, ja niiden markkinat kasvavat vuosi vuodelta. Yhä useampi suomalainen ostaa käytettyjä vaatteita, koska se on ekologisempaa, eikö niin?

Tänä vuonna Suomen ylikulutuspäivä oli aprillipäivänä 1. huhtikuuta. Ylikulutuspäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin laskennallisesti on kulutettu uusiutuvia luonnonvaroja enemmän kuin maapallo pystyy niitä tuottamaan. Kolmessa kuukaudessa suomalaiset ovat kuluttaneet niistä oman osuutensa. WWF:n mukaan suomalaiset kuluttavat selvästi yli Euroopan maiden keskiarvon. Konkreettisesti tämä näkyy elinympäristöjen tuhoutumisena, hiilinielujen heikkenemisenä ja metsäluonnon köyhtymisenä.

Heräteostoksia ja huonolaatuisia vaatteita

Omalta kotisohvalta shoppailusta on tullut helpompaa. Ei tarvitse lähteä edes kirpputorille, kun käytettyjen vaatteiden myyntiin on keksitty oma appi. Voit maksaa suoraan netissä, ja paketti tulee lähimpään postiautomaattiin.

Käytettyjen tavaroiden ostamisesta on tullut trendikästä, ja monen mielestä käytetyn vaatteen ostaminen tuntuu ekologiselta. Sitä se parhaimmassa tapauksessa onkin, mutta niiden ostaminen voi helposti ylläpitää ylikulutuskierrettä. Second hand -tavaroiden määrä Postin pakettiliikenteessä on yli viisinkertaistunut viime vuosina. Kuulostavatko luvut siltä, että ostamme vain tarpeeseen?

Tämän lisäksi suomalaiset ostavat paljon ultrapikamuotia. Villitys pienentää vaatteiden elinikää ja kasvattaa vaatejätteen määrää. Vaateteollisuuden päästöt ovat noin 4–10 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä, eli ihan älytön määrä. Pikamuoti ylläpitää vaateteollisuuden kulutuskierrettä, sillä vaatteita tuotetaan suuria määriä halvalla. Erilaiset trendit houkuttelevat kuluttajan ostamaan yhä enemmän, ja muutaman käyttökerran jälkeen vaate viedään kirpputorille tai heitetään roskiin. Hyvä omatunto hutiostoksen myymisestä ei ratkaise ongelmaa. Ei edes kierrätys.

Aika katsoa peiliin

Greenpeace teki selvityksen, jossa se tilasi 56 tuotetta pikamuotijätti Sheinistä. 32 prosenttia vaatteista sisälsi ympäristölle ja ihmisille haitallisia kemikaaleja, kuten PFAS-yhdisteitä ja ftalaatteja. Näillä aineilla on suora yhteys esimerkiksi syöpiin sekä kasvu- ja hedelmällisyyshäiriöihin. Siitä huolimatta ihmiset päättävät tilata vaatteensa Sheinistä, koska ”se on halpaa”.

Vaatteiden laatu heikentyy, kun vaatteita tuotetaan nopeus ja määrä edellä. Afrikan ja Etelä-Amerikan rannikot täyttyvät tekstiilijätteestä: sen määrä on vuosittain lähes 100 miljoonaa tonnia. Niin kauan, kun yritykset tuottavat pikamuotia, vaatejätteen määrä ei tule vähenemään. Olennaista onkin ratkaista tilanne: meidän täytyy vaatia yrityksiltä toimia vaateteollisuuden hillitsemiseksi ja vähentää omaa kulutusta.

Jotta näkisin sinut paremmin

Yli kolmasosa suomalaisista käyttää rillejä, kakkuloita eli silmälaseja. Olisiko sinunkin aika käydä tarkistuttamassa näkösi ja liittyä tähän joukkoon?

TEKSTI: Sáárákáisá Seurujärvi

KUVAT: Janika Kivilahti

Näöntarkistus saattaa olla hermostuttava tilanne, sillä menetelmä vaikuttaa maallikosta monimutkaiselle. Kehysten valinta aiheuttaa päänvaivaa, sillä niihin sitoudutaan moneksi vuodeksi ja niihin voi upota useampi satanen.

Anna von Becker, 29, on käyttänyt silmälaseja 13-vuotiaasta saakka. Hän työskentelee kirjastossa ja on huomannut, että päätetyö rasittaa silmiä.

”Näöntarkastus on tuttu juttu, mutta viime kerrasta on jo viisi vuotta aikaa.”

Hän on saapunut Oulun keskustaan OptiSilmään, jossa optikko Kaisa Pitkänen vastaanottaa hänet hymyillen. Nyt on aika tarkistaa näkö!

Vempeleitä ja hilavitkuttimia

Näöntarkistus alkaa haastattelulla. Pitkänen kysyy, onko Von Becker huomannut näössään ongelmia, ovatko silmät kuivat ja löytyykö perheestä silmäongelmia.

”Perheestä löytyy kaihia ja silmät tuntuvat joskus hieman kuivilta. Minulta on mitattu joskus korkea silmänpaine. Minulla on kuulemma paksu sarveiskalvo, joka vaikuttaa asiaan. Kävin sairaalassa mittauttamassa silmänpaineet, ja siellä eri koneella tuli ok tulokset”, Von Becker muistelee silmiensä terveyshistoriaa.

Seuraavaksi Pitkänen asettaa näöntarkistushilavitkuttimen Von Beckerin kasvojen eteen, ja tarkistuksen jännittävin vaihe voi alkaa.

Von Becker luettelee ääneen näkemiään numeroita ja kirjaimia, kun Pitkänen vaihtaa vikkelästi vahvuuksia vastausten perusteella.

20 minuuttia tuijotusta, kaksi minuuttia taukoa

Vuonna 2019 yli kolmasosa suomalaisista käytti silmälaseja. Aikuisten yleisimmät silmäongelmat ovat taittovirheet sekä silmien asentovirheet, eli huono näkö lähelle tai kauas ja karsastus.

”Suositus on, että noin 20–30-vuotiaiden olisi hyvä tarkistuttaa näkönsä noin kahden vuoden välein tai kun tuntuu ettei enää näe”, optikko Kaisa Pitkänen kertoo.

Päätetyö, puhelimen ja television katsominen rasittavat silmiä, sillä lähelle katsominen on kuormittavaa. Pitkänen vinkkaa, että jokaisen ruudun äärellä vietetyn 20 minuutin jakson jälkeen kannattaa katsoa kaksi minuuttia mahdollisimman kauas, jotta silmät saavat levätä.

”Ykkönen vai kakkonen”

”Ykkönen vai kakkonen, kumpi on parempi? Paraneeko vai huononeeko?” Nämä ovat Pitkäsen vakiokysymyksiä näöntarkastuksessa.

Von Becker katsoo hilavitkuttimella punaista ristiä kahden vihreän ympyrän sisällä. Hänen silmissään risti näyttää liikkuvan ja sykkivän vasemmalle päin, vaikka risti ei liiku senttiäkään.

”Tämä testi kertoo silmien karsastuksesta. Annan silmät karsastavat hieman, siksi risti tuntuu liikkuvan. Vähäinen karsastus on normaalia”, Pitkänen selventää.

Hän korjaa hilavitkuttimen linssejä, kunnes risti ei enää liiku.

Pitkänen mittaa vielä silmänpaineen vekottimella, joka tökkää silmää hieman.

”Tämä on aina vähän jännittävää, vaikka ei se satu”, von Becker kertoo.

Homma on nyt ohi ja hänen silmälasireseptiinsä ei tule suuria muutoksia. Hajataittoa on tullut 0,25 lisää, mutta se ei tee uusien lasien hankkimisesta vielä välttämätöntä.

Kakkulat omaan tyyliin

Anna von Beckerin aikaisemmat lasit ovat usein olleet kevyet ja neutraalit. Hän kuvailee tyyliään rennoksi ja sporttiseksi. Hän ei välitä koristeellisista ja suurista kehyksistä, sillä niitä on vaikeampi yhdistellä asuihin.

”Käytän silmälaseja päivittäin, joten lasien tulisi sopia tilanteeseen kuin tilanteeseen.”

Kaisa Pitkänen katselee hetken hyllyjä, jotka ovat täynnä kehyksiä, kunnes valitsee sieltä hennot ja tummat kehykset. Von Becker kokeilee kehyksiä päähänsä ja silminnähden ilahtuu. Nappivalinta!

Pitkänen kertoo, että silmälasien valinnassa täytyy huomioida

monta asiaa, kuten kasvojen ja kehysten muoto, linssien paksuus ja asiakkaan omat mieltymykset.

”Pyöreille kasvoille pyöreät kehykset eivät välttämättä ole paras valinta, sillä ne saattavat korostaa pyöreyttä. Kulmikkaille kasvoille taas kulmikkaat silmälasit eivät välttämättä ole sopivat. Tietysti asiakas saattaa haluta korostaa kulmikasta leukaa, tämä on henkilökohtainen makuasia. Tällöin asiakas on aina oikeassa”, Pitkänen naurahtaa.

Pitkänen kiikuttaa Von Beckerille vielä muutamat eri kehykset, jotta olisi valinnanvaraa.

VINKKI!

20 min ruudun tuijotusta. 2 min taukoa

Voit saada kehykset kotiin mallailtavaksi

Saat olla tyhmä!

Viimeinen silaus

Parhaimmiksi osoittautuivat lopulta toiset hänen sovittamansa kehykset. Asiakkaana Von Becker on selvästi ilahtunut Kaisa Pitkäsen kehysehdotuksista.

Pitkänen kertookin, että hän on toiminut optikkona 34 vuotta ja työskennellyt koko uransa OptiSilmässä.

”Parasta tässä työssä on asiakaspalvelu ja mahdollisuus auttaa silmälasien valinnassa. Se on iso sijoitus ja tärkeä valinta.”

Pitkänen mittaa vielä koneella silmälasit, kun Von Becker pitää niitä päässä. Mittauksen avulla silmälaseja voidaan taivuttaa, jotta ne istuvat päähän hyvin.

Irma-mummu oikaisee

ihmissuhdekiemurat

Uransa kouluterveydenhoitajana tehnyt Irma Liedes on tottunut ratkomaan nuorten huolia ja murheita. Tällä kertaa hän ratkoo aktiivisen eläkeläisen tomeruudella Besun lukijoiden lähettämiä ihmissuhdepulmia.

Haluan pussailla kavereita mutta mulla on parisuhde. Miten etenen?

”Mietippä oletko moniavioinen, haluaisitko tehdä muutakin kuin pussata? Vaikka tykkäisit siitä yhdestä aivan hulluna, niin silti saatat haluta muitakin.

Olisi tietenkin parempi, jos sen pystyisi rehellisesti kumppanille kertomaan. Esimerkiksi, että minä olen tällainen, tykkään flirttailla ja pussailla, mutta sinusta minä eniten tykkään.”

Puolisoni ei muuta tapojaan, vaikka olen siitä miljoona kertaa sanonut. Esim. Että vessanpöntön kansi pitää olla kiinni, kun vedät sen. Astiat on tiskikoneessa ja kaapeissa ihan missä sattuun.

”Vaihda puolisoa! Se vaan on yksinkertaisesti niin, että toista ei voi hirveästi muuttaa. Jonku luonne voi olla, että hän heittelee tavarat, minne sattuu ja tulee olemaan sellainen loppuikänsä. Joko sopeutuu tai sitten pitää löytää yhteinen keino. Mäkättäminen ei auta, jos sä oot kerran tehny selväksi, että mitä mieltä sä oot asioista. Niin jos sanoo niistä joka päivä, niillä ei ole enää merkitystä. Jos se ei tuota tulosta, niin sitä voi kysyä, mitä hän itse ehdottaisi.”

Mulla on tosi rakas ja tärkeä ystävä, mua usein häiritsee kun hän haisee pahalta. Miten asiasta voisi sanoa nätisti vai pidänkö vaan asian itelläni?

”Voisiko sen kiertäen ottaa puheeksi? Käytätkö sä deodoranttia, onko joku lääkitys, joka hikoiluttaa enempi vai sairaus? Olisi parempi sanoa se naamatusten ja ottaa huolen kautta.”

Yksimieshakiavioeroasentakia, kunvaimooliniinsottanenja ryöttänen.Häneltäsittekysyttiin, ettämitensesemmonenon.

Hänsanoi:”Siksi,kuminämenen aamullatiskialtaaseenkusemaan, niinseonastioitatäynnä!”

rinteen väärinkäytön kohteeksi, voi hänkin mielivaltaisesti ilmaista mitä vain, eikä nuorten tulisi puuttua vanhusten käy tökseen. Irmaseni, kerro miten ilmaisen anoppini käytöksen olevan aika-ajoin perseestä?

”Onhan se ikävä, jos anopin kanssa on huonoissa väleissä. Joku balans si pitää olla. Sitähän voisi kokeilla, että jos sanoo itsekin samalla lailla? Siinä voi sitten myöskin käyttää huumoria, lyödä leikiksi.

Entisessä ihmissuhteessa, kumppa nini kätisi pikkuasioista mulle. ‘Taas on kaikki valot päällä!’ Minä sanoin, joo niin on, kun mulla on niin leveä käsi. Loppujen lopuksi sitä sitten naurettiin.”

Miten tehdä vaikutus mukavaan emäntään?

”Käytöstavoilla, olemalla kohtelias ja oma itsensä. Jos se ei kelpaa, niin ei sitä voi muuksikaan muuttua.”

Miten tuntea olonsa vähemmän yksinäiseksi, vaikka ympärillä on ihmisiä ja läheisiä?

”Olen joskus nuorena ollut sisäop pilaitoksessa, jossa oli 60 oppilasta. Alkuun minusta tuntui aivan yksi näiselle. Täytyy vaan mennä jouk koon rennosti. Jos ujostuttaa, niin seuraa päältä päin mitä toiset tekee. Jos jää syrjään, siellä kyllä saa olla. Tove Jansson sanoi kirjassaan Kuka lohduttaisi nyyttiä, ettei kukaan sinua huomaa, ellet itse mene mu kaan. Ei tarvitse olla tyrkky, mutta olla olemassa.”

”Mullaonvarmastiparaselämänontilannenytkuinkoskaan.Lapset kuntaan.aikuisiajasijoittuneetyhteisLapsenlapsetkinalkavat ollaaikuisia.Mullaonharrastuksia, terveyttäjaystäviä,eitämän paremminvoiolla!”

– Irma

Kaveri esti minut kaikkialla, kun rupesin seurustelemaan hänen eksänsä kanssa. Emme ole siis enää ystäviä. En koe tehneeni väärin, koska toista ihmistä ei voi omistaa, mutta syyllinen olo silti vaivaa. Olenko tehnyt väärin? Ps. Olemme seurustelukumppanin kanssa onnellisia ja iloisia toisistam-

”Kyllähän se monesti on, että kaverin entistä ei viedä, mutta minkä tunteille voi. Et ole tehnyt väärin, jos heidän suhteensa oli jo päättynyt. Jos olette rehellisesti yhdessä, niin hänen täytyy hyväksyä se ja hakea kaverit muualta, jos ette voi olla kavereita.”

”Älä

anna menneisyyden vaikuttaa valintoihisi! Jos jotain haluaa, niin voit tehdä töitä sen eteen.” – Irma

Sukkapuikkoja, olutta ja epämääräinen lukupiiri: Anarkistimartoissa yhdistyvät perinne ja rento hengailu

Kotitaloustaitoja, yleissivistystä ja yhteisöllistä elämäntapaa edistävä

Marttaliitto toimii Oulussa useiden paikallisyhdistysten voimin. Yksi niistä on Oulun Anarkistimartat. Besu tapasi kolmekymppisen Merin, joka pyörittää yhdistyksessä Epämääräistä kirjakerhoa.

Oulussa toimii Marttaliiton paikallisyhdistys Anarkistimartat, jossa Epämääräistä lukupiiriä pyörittää kolmekymppinen Meri. Hän esiintyy toiveestaan tässä jutussa pelkällä etunimellä. Oltuaan mukana parissa lukupiirissä, joissa luettava kirja valittiin

etukäteen, Meri kaipasi jotain vapaamuotoisempaa.

”Koin Anarkistimarttojen olevan sellaiselle hyvä alusta, koska porukka oli avoimin mielin liikenteessä ja innostui tällaisesta hähmäisestä konseptista. Martat olivat uteliaina ihmisinä kiinnostuneita myös siitä,

mitä muut ovat lukeneet, vaikka eivät aikoisikaan itse lukea samaa kirjaa.”

Epämääräisen kirjakerhon idea on vapaata riistaa, Meri muistuttaa. Alkuun pääsee vaikka kirjaston tarjoamilla lukulistoilla eri genreille ja aihepiireille.

Ilmainen marttavinkki

Monella voi olla mielikuva, että martta osaa kaiken, mutta Merin mielestä arjen pitää olla sujuvaa, ei suorittamista.

”Jos on juhlat tulossa, etkä jaksa siivota kaikkia huoneita, laita niiden huoneiden ovi kiinni, joihin vieraiden ei tarvitse mennä. Juhlienhan on tarkoitus olla mukavia sinullekin. Tämä on sitä arjen sujuvuutta.”

Periaate on sama kuin Epämääräisen kirjakerhonkin kanssa: ei suorittamista.

”Toki järjestöstä saa myös neuvontaa vaikka ikkunoiden pesemiseen, jos haluaa saada sen yhden huoneen ainakin juhlakuntoon.”

Mutkatonta yhdessäoloa

Meri on saanut Martoista myös ystäviä.

”Aikuisiällä on vaikeaa tutustua uusiin ihmisiin, mutta yhteiset kiinnostuksen kohteet yhdistävät. Joitain ihmisiä tulee tavattua marttajuttujen ulkopuolellakin.”

Martoissa pääsee olemaan sosiaalinen, mutta kaikilla on toki lupa osallistua omalla tyylillään.

Anarkistimarttojen konsepti eroaa Oulun muista paikallisyhdistyksistä siten, että kaikkeen ei tarvita erillistä hallituksen päätöstä, vaan kuka tahansa jäsen voi järjestää mitä vain, kuten sukkakerhon.

”Tarvitaan anarkismia ja vaihtoehtoa somelle!”

Tämänhetkiset kerhot ovat tosin vakiintuneita: kirjakerhon lisäksi tällä hetkellä tapaavat olutkerho, käsityökerho ja mitä milloinkin -kerho. Aiemmin on ollut myös saunakerho. Muut marttayhdistykset keskittyvät omiin juttuihinsa, kuten perinneleipomiseen. Kaikki yhdistykset ovat omanlaisiaan.

Nuoria kaivataan mukaan ”Väitän, että tarvittaisiin joku erillinen nuortenyhdistys. Jos joku

sellaisen haluaisi perustaa niin siinä kyllä autettaisiin. Ovat nuoret kyllä tervetulleita nykyisiinkin yhdistyksiin. Oulussa aika iso osa martoista on alle 35-vuotiaita.”

Meri toivookin, että nuoret eivät epäröisi järjestää omannäköistään toimintaa. Esimerkiksi nuorten oma kirjakerho olisi hienoa nähdä.

”Varsinkin korona-aika vähensi kaikenlaista järjestötoimintaa. Ihmiset ovat jumahtaneet omiin poteroihinsa ja yhteisöllisyyttä kaivattaisiin nykyistä enemmän. Jos nuorille antaa mahdollisuuksia, toivoa, uskoa ja rahaa, niin nuoret kyllä järkkäävät itse parhaat jutut. Nykynuoret ovat myös kyllästymässä nettiaikaan, algoritmeihin ja muuhun vastaavaan. Tarvitaan anarkismia ja vaihtoehtoa somelle!”

TEKSTI JA KUVA: ANNI MIKKOLA

Besun toimituksen kirjavinkit

◆ Sally Rooney, 2018: Normaaleja ihmisiä

◆ John Koenig, 2021: The Dictionary of Obscure Sorrows

◆ Victor Hugo, 1862: Kurjat

◆ Julia Phillips, 2019: Katoava maa

◆ Riina Tanskanen, 2021: Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä

◆ Diana Gabaldon: Matkantekijä-sarja (yhdeksän kirjaa)

Nostalgian katkera sulo

Maailma vaikuttaa kävelevän veitsen terällä. Konfliktit, ilmastonmuutos, työttömyys ja loputtomat kriisit ovat ajaneet nuoret aikuiset kurimukseen, joka on saanut liki puolet heistä näkemään maailman tulevaisuuden pessimistisesti.

Synkkenevä tulevaisuus on saanut minutkin kaipaamaan sitä aikaa, kun olin vielä nuori ja viaton, tai kenties vain liian tyhmä välittääkseni maailman menosta. Muistojeni ulapalla voin sentään hetkeksi jättää aikuisuuden taakan taakseni.

En ole kaipaukseni kanssa yksin, sillä nostalgian vesille työnnetty paatti on ahtautunut täyteen väkeä. Menneiden haikailu on viime aikoina korostunut etenkin sosiaalisessa mediassa, jossa vuosi 2016 näyttäytyy lähes myyttisenä rauhan tyyssijana.

Nostalgiaan heittäytyminen on varmasti tuttua kaikille. Siinä vellominen helpottaa minunkin oloani, kun tulevaisuuden teräväreunaiset karikot peittävät horisontin näkyvistä.

Nostalgian pinnan alla piilee kuitenkin myös synkempiä sävyjä, minkä vuoksi sitä pidettiin aikoinaan jopa mielisairautena. Tarjoaako nostalgia siis hukkuvalle oikeasti auttavaa kättään vai ajaako se meitä harhaan?

Ei mitään uutta nostalgian alla

Nostalgia-termin takana on sveitsiläinen lääkäri Johannes Hofer, joka kehitteli sen vuonna 1688 kreikan kielen sanoista nóstos (paluu) ja algía (kipu) kuvaamaan psyykkisiä ja fyysisiä oireita, joista kärsivät erityisesti sotilaat ja siirtolaiset. Kyse olikin alkujaan niin kovasta kotiikävästä, että siihen oli mahdollista kuolla.

1800-luvun loppupuolella nostalgia alkoi saada modernin haikeuden ruusuisia sävyjä, ja sen juuret mie-

lisairauksiin katkesivat. Nykyisin pitkittynyt alakulo ja tyytymättömyys omaan elämäntilanteeseen kuvaavatkin paremmin masennuksen oireita, sillä nostalgiassa nähdään olevan pohjimmiltaan enemmän hyvää kuin huonoa.

Sosiaalisessa mediassa kohiseva keskustelu osoittaa, että nostalgia nähdään positiivisena asiana. Sillä on voima koota ihmisiä yhteen muistelemaan lapsuuden ja nuoruuden ilmiöitä. Muistojen kipinät kirkastavat minunkin mieltäni, kun näen julkaisuja minulle nostalgisista lapsuuden jutuista.

Yhteisistä muistikuvista huokuva lämpö houkutteleekin usein paikalle niitä, jotka haluavat lyödä nostalgialla rahoiksi.

Sanotaan, että vanha idea on parempi kuin pussillinen uusia, mutta onko mikään kuitenkaan uutta, jos menneisyyden ilmiöitä nostetaan jatkuvasti esiin? Yhteisistä muistikuvista huokuva lämpö houkutteleekin usein paikalle niitä, jotka haluavat lyödä nostalgialla rahoiksi. Populaarikulttuurissa ideoita kierrätetään ja uudistetaan jatkuvasti, mikä korostuu etenkin elokuvissa ja videopeleissä. Niistä uusioversioita putkahtelee esiin jatkuvalla syötöllä, vaikka niitä ei erikseen pyydettäisikään.

Uudelleenlämmitettyjen versioiden tekijät vannovat käsi sydämellä vain tyynnyttelevänsä fanien nostalgiannälkää ja parantavansa vanhojen teosten saatavuutta. Totuutta tässä on vain toinen puoli.

Uusioversioiden taustalla piilee aina raha, ei kai menneisyydestä muuten kaivettaisi esiin vain niitä nostal-

gialla höystettyjä tuotteita, joilla on edelleen kaupallista arvoa. Varsinkin silloin raha haiskahtaa, kun ulos pusketaan kiireellä puolivillaisia teoksia, jotka vain pettävät faniensa odotukset. Näin jatkuva nostalgialla rahastaminen päätyy vain näivettämään innovoinnin.

Uudistusvimmassaan nostalgia voi sitä paitsi jakaa väen kahtia. Kun sosiaalinen media alkaa vaahdota jostain menneisyyden suosikista, paikalle voi ilmestyä niin sanottuja old school -faneja. Sen sijaan että he liittyisivät yhteiseen ilonpitoon, he luovat kärkkäästi hajurakoa uusiin faneihin ja kokevat omistavansa jonkinlaisen syntymäoikeuden nostalgiseen ilmiöön. Siksi liiallinen intoilu ja elitistinen fanikunnan vastakkainasettelu sotivatkin nostalgian herättämää hyvänolontunnetta vastaan.

Silloin kun minä olin nuori

Ennen oli kaikki paremmin. Lausahdus tihkuu nostalgiaa ja kertoo siitä, miten nuoruuden muistikuvat asetellaan herkästi kultaisiin kehyksiin. Minäkin olen jo siinä iässä, että voin ironisesti tokaista näin, mutta en silti usko menneisyyteni olleen paljon parempi. Kultasuonta raatelevat sitä paitsi auki myös ulkopuoliset voimat, kun lausahduksesta tehdään politiikan työkalu. Muuttuva maailma on saanut populismin nostamaan päätään. Etenkin globalisaatiolla ja monikulttuurisuudella maalaillaan uhkakuvia arvojen ja moraalin rappiosta. Epävarmojen aikojen aiheuttama sekaannus ja katkera nostalginen

kaipuu hyödyttävät populisteja, kun he lupailevat toimillaan palauttaa menneet hyvät ajat takaisin. Kaikki mikä kiiltää, ei ole kultaa. Muistikuvat voivat kyllä loistaa häikäisevänä kuin kauan sitten kadotettu Eldorado, mutta moni asia oli menneisyydessä paljon huonommin. Esimerkiksi eliniänodotteiden noususta ja lapsikuolleisuuden pienemisestä ei tietoisesti puhuta, kun tähyillään menneisyyteen.

Nostalgiset mielikuvat menneisyyden paremmasta maailmasta eivät houkuttele vain vanhempaa polvea, sillä myös nuoret voivat kääntyä katsomaan taaksepäin, kun usko tulevaisuuteen romahtaa.

Vaikka maailma näyttäytyisi kuinka pelottavana, emme voi sulkea sitä pois kulkemalla

nostalgian laput silmillä.

2020-luvulla konservatiivisempien arvojen noususta kertoo esimerkiksi sosiaalisen median trad wife -ilmiö, joka ratsastaa perinteisillä sukupuolirooleilla ja kotiäitiydellä, vaikka lipsuukin ääriajattelun puolelle.

Tutkimusten mukaan Z-sukupolven miesten keskuudessa liki kolmannes myös ajattelee, että vaimon pitäisi totella aina aviomiestään.

Jyrkemmän politiikan houkutus on helppo nähdä, sillä järeiden keinojen uskotaan parantavan maailman. Tavoittelemamme menneisyys on

kuitenkin vain haalistunut kuvajainen, jonka varaan ei luoda pysyvyyttä ja parempaa tulevaisuutta. Nostalgia onkin lääkkeenä katkeransuloinen, sillä se voi luoda illuusion turvasta ja tarjota hetkellistä helpotusta, vaikka todellisuudessa se yllytää lähinnä toiveajatteluun.

Vaikka maailma näyttäytyisi kuinka pelottavana, emme voi sulkea sitä pois kulkemalla nostalgian laput silmillä. Menneistä pitäisi nauttia pieninä annoksina, sillä jatkuva nostalgiannälkä ruokkii vain takaperoisia systeemejä. Sen sijaan että eksyisimmekin nostalgian syvyyksiin, meidän on ammennettava siitä voimaa, jotta jaksamme edelleen katsoa eteenpäin.

Lähteinä on käytetty myös vuoden 2025 Nuorisobarometriä, Ipsosin International Women’s Day surveyta ja Antto Vihman teosta Nostalgia. Teoria ja käytäntö

TEKSTI JA KUVAT: MAARIA TUISKU

Fyysisen median suosio nousee –”Siihen keskittyy ihan eri tavalla”

Suoratoistopalvelut ovat tehneet musiikin kuuntelusta helpompaa kuin koskaan, mutta samaan aikaan fyysinen media pitää pintansa.

Silja Koskenkorvalla cd-levyjen keräily alkoi pari vuotta sitten, mutta hänen suhteensa formaattiin syntyi jo lapsuudessa. Kotona kuunneltiin aina musiikkia cd-levyiltä, ja isällä oli suuri kokoelma.

”Minulla on myös samoja levyjä, joita tätini soitti minulle lapsena. Niihin liittyy vahva turvallisuuden ja mukavuuden tunne. Esimerkiksi Pariisin Kevät on sellainen.”

Kulttuuriantropologi Taina Kinnusen mukaan juuri tällaiset kokemukset ovat keskeisiä fyysisen median vetovoimassa.

”Kyse ei ole vain musiikista, vaan merkityksistä, joita esineisiin liitetään”, Kinnunen sanoo.

Fyysisen median uusi suosio on osa laajempaa kulttuurista ilmiötä. Digitaalisen kulutuksen yleistyessä konkreettiset esineet näyttäytyvät vastapainona jatkuvalle ruudun tuijottamiselle. Ilmiö liittyy myös haluun irrottautua algoritmien ohjaamasta arjesta. Kun sisältöjä kulutetaan yhä enemmän suositusten varassa, fyysinen media tarjoaa vaihtoehdon.

”Kun algoritmit määrittävät valintojamme, osa ihmisistä haluaa valita itse”, Kinnunen kuvailee.

Hänen mukaansa fyysinen media liittyy vahvasti ilmiöön, jossa ihmiset hakevat vastapainoa arjen helppoudelle. Kun kaikki on saatavilla nopeasti ja vaivattomasti, kokemus voi alkaa tuntua merkityksettömältä. Siksi monet hakeutuvat tekemisen ja konkreettisuuden pariin.

”Kaiken saa valmiina, mutta se ei enää tunnu miltään. Siksi halutaan tehdä ja kokea itse.”

Konkreettisuus vetää puoleensa

Koskenkorvalle konkreettisuus näkyy arjessa yksinkertaisina, mutta merkityksellisinä hetkinä. Innostus levyjen keräilyyn syttyi kirpputorilla. Nykyään hän ostaa levyjä myös levykaupoista.

”Kirpputorilla levyjen selaaminen oli yllättävän mukavaa. Kun niitä saa muutamalla eurolla, kynnys on todella matala.”

Kinnunen korostaa, että fyysinen vuorovaikutus on olennainen osa kokemusta. Teknologinen kehitys ei ole muuttanut sitä, miten ihmiset kokevat maailman kehollisesti.

Ihmisillä on tarve käsitellä asioita fyysisesti, jolloin pelkkä kosketusnäyttö ei riitä.

Digitalisoituminen on kaventanut aistien käyttöä, ja myös kosketus jää helposti taka-alalle.

”Tuntoaisti on yksi ensimmäisistä, joka kärsii digitalisoitumisesta”, hän huomauttaa.

Kuuntelukokemus muuttuu

Koskenkorvan mukaan cd-levy ei ole pelkkä väline, vaan se muuttaa koko kuuntelukokemusta.

”Mielestäni cd-levyjen ääni on rikkaampi. Sieltä erottaa taustaääniä, joita ei suoratoistossa huomaa.”

Äänen lisäksi eroa syntyy tavassa kuunnella. Fyysinen formaatti ohjaa hahmottamaan musiikin kokonai-

suutena. Siinä missä suoratoisto korostaa yksittäisiä kappaleita, levy tuo esiin albumin rakenteen ja artistin suunnitteleman kokonaisuuden.

”Kuin repisi maalauksesta yhden palan irti. Kokonaisuus katoaa.”

”Kun albumin kuuntelee alusta loppuun oikeassa järjestyksessä, siihen keskittyy aivan eri tavalla. Usein siinä on selkeä tarina tai tunnekaari”, Koskenkorva kuvailee.

Suoratoisto häivyttää fyysisen albumin merkityksen kokonaisuutena.

”Kuin repisi maalauksesta yhden palan irti. Kokonaisuus katoaa”, Kinnunen sanoo.

Fyysinen media hidastaa kulutusta ja tekee siitä tietoisempaa. Levyn kuuntelu vaatii enemmän vaivaa kuin suoratoisto: levy valitaan, asetetaan soittimeen ja kuunteluun paneudutaan eri tavalla. Musiikki ei jää taustalle, vaan sen äärelle pysähdytään tietoisesti.

”Se on vähän kuin menisi konserttiin. Siihen tilanteeseen osallistutaan ja ollaan eri tavalla läsnä”, Kinnunen vertaa.

Arvovalintoja

ja elämyksiä

Fyysisen median kuluttaminen vaatii käyttäjältään enemmän sitoutuneisuutta kuin suoratoisto. Se voi jo itsessään olla arvovalinta.

”Kun ostaa levyn, siitä päätyy enemmän rahaa artistille kuin suoratoistosta. Se tuntuu reilummalta”, Koskenkorva pohtii.

Lisäksi keräilyyn kuuluu löytämisen ilo, jota algoritmit eivät voi jäljitellä. Esimerkiksi lomalla ostettu levy muistuttaa juuri siitä hetkestä. Koskenkorva uskookin, että keräilyharrastus kulkee mukana vielä pitkään. ”Niin kauan kuin levyjä on saatavilla, aion jatkaa keräilyä. Musiikki on minulle erittäin tärkeää.”

TEKSTI JA KUVAT: NIINA TANSKANEN

Monipuolinen esiintyjä ei pelkää heittäytyä

Oululainen Aapo Rautio, 26, tunnetaan The Southgates -yhtyeen rumpalina sekä hallitsevana ilmakitaransoiton maailmanmestarina. Kahdessa erilaisessa esiintymistavassa yhdistyy samoja asioita: innostus musiikkia kohtaan ja palo esiintyä.

Viime vuoden ilmakitaransoiton MM-finaalin voittaneelle Rautiolle on jäänyt erityisesti mieleen yksi hetki.

”Yksi lempikuvistani finaalista on se, kun muut kilpailijat kuulevat minun voittaneen ja silti he tuulettavat. Se kuva kertoo olennaisen tästä yhteisöstä”, Rautio kertoo.

Ilmakitarayhteisö on hänen mukaansa ainutlaatuinen. Se on yksi iso perhe ympäri maailmaa. Yhteisön edustaminen onkin ollut Rautiolle kunnia.

Kiinnostus musiikkiin vei rumpujen taakse

Raution suhde musiikkiin alkoi varhain. Muusikkovanhempien myötä hän kasvoi perheessä, jossa musiikki oli koko ajan läsnä. Kotona on aina ollut soittimia, ja vanhemmat kuuntelivat paljon musiikkia.

Rautio muistaa, miten hänelle oli hyvin luontaista kiivetä rumpujen taakse jo pienenä. Kymmenen vuoden iässä kiinnostus soittamiseen syveni, ja Rautio halusi alkaa harjoitella säännöllisemmin. Vaikutteita tuli aluksi vanhempien levyistä.

”Erityisesti mieleeni jäivät U2 ja Bruce Springsteen. Vähän vanhem-

pana löysin itse AC/DC:n, Led Zeppelinin ja Rushin”, hän muistelee.

Teini-iässä harjoittelu oli kunnianhimoista ja teknistä. Nykyään Raution ajattelu on muuttunut.

”Olisihan se hienoa, jos tätä voisi tulevaisuudessa tehdä työkseen. Mutta ennen kaikkea tätä tehdään rakkaudesta musiikkiin.”

”Silloin ajattelin, että rumpusetissä pitäisi olla miljoona eri osaa. Nyt koen, että mitä yksinkertaisempaa, sitä hauskempaa ja haastavampaa.”

Bändi syntyi poikkeusajassa

The Southgates syntyi korona-aikana vuonna 2021. Rautio liittyi mukaan pian perustamisen jälkeen. Viisihenkisessä bändissä soittaa myös hänen pikkuveljensä, laulaja-kitaristi Eeli Rautio. Lisäksi bändissä ovat mukana basisti Olli Holmi, toisena kitaristina Valle Forsman ja kosketinsoittaja Onni Björnholm. Bändin soundia Rautio kuvaa ”brittiläisoululaiseksi”.

”Siinä on sellaista nostalgista 80–90-luvun brittisoundia, mutta omalla twistillä. Musiikissa näkyy oululainen asenne: tehdään täysillä ja mietitään yksityiskohtia myöhemmin”, Rautio nauraa.

Viime vuonna bändi ei julkaissut uutta musiikkia, mutta se ei ole sammuttanut tekemisen halua. Raution mukaan heidän motivaationsa on vain kasvanut.

”Olisihan se hienoa, jos tätä voisi tulevaisuudessa tehdä työkseen. Mutta ennen kaikkea tätä tehdään rakkaudesta musiikkiin.”

Lapsuuden haaveesta maailmanmestariksi

Ilmakitaransoitto tuli Raution elämään yhtä matkaa musiikin soittamisen kanssa. Hän näki lajin ensimmäisen kerran kymmenvuotiaana.

”Olen aina tykännyt esiintyä ja tuohon aikaan haaveilin vielä rokkitähteydestä. Kun näin ilmoituksen kisoista, halusin heti mukaan”, Rautio kertoo.

Vanhempia sai hetken suostutella, kunnes he tukivat Raution ideaa. Nuori esiintyjä sijoittui tuolloin kisoissa kuudenneksi.

Viime vuonna Rautio oli mukana MM-kisoissa jo seitsemättä kertaa, viidettä kertaa finaalissa. Lopulta kaikki huipentui voittoon Oulun Rotuaarilla, kun Rautio valittiin ilmakitaransoiton maailmanmestariksi.

”Se oli ihan tajunnan räjäyttävä kokemus. En oikeasti ajatellut, että voittaminen olisi mahdollista, hän kertaa tapahtumia.”

Voiton ratkaisi Raution mukaan rentous. Ennen lavalle nousua hän kuunteli mieltä rauhoittavaa musiikkia. Hän päätti mennä lavalle pitämään hauskaa, ilman isoja tavoitteita.

”Halusin vain nauttia. Se vapaus varmasti näkyi kaikille”, Rautio sanoo.

Kansainvälistä ilmakitaransoiton MM-kilpailuja on järjestetty Oulussa vuodesta 1996 alkaen. Viimeksi mestaruus on tullut Suomeen vuonna 2000. Tuolloin voiton vei Markus Vainionpää.

Maskin takana

Raution esiintyminen on kehittynyt viime vuosien aikana ja ilmakitaransoitossa vaadittava lavapersoona alkoi muodostua.

”The Angus on vähän pelottava hyypiö. Fyysisessä roolissa käytetään paljon eri tasoja ja pieniä akrobaattisia liikkeitä”, hän kertoo.

Raution mukaan lavalla ilmeet ovat kuitenkin kaikkein tärkeimpiä. Lavalla kaikki eleet ovat suurempia. Myös ulkoasuun panostaminen on olennainen osa hahmoa.

”Maskeeraus on todella tärkeää. Minulla sen tyyli on vähän vaihdellut vuosittain. Olen ottanut vaikutteita esimerkiksi 90-luvun elokuvasta The Crow.”

Maailmanmestaruus on tuonut mukanaan mieleenpainuvia kohtaamisia. Pari päivää finaalin jälkeen Rautio tapasi brittiläisen miehen, joka kertoi olevansa kilpailun suuri fani. Hän oli liikuttunut, kun sai tavata Raution sekä edellisten vuosien voittajia.

”Kaikki into on valmiina räjähtämään”

Muutamia kertoja Rautiota on lähestytty yhteiskuvien toivossa, sillä nuori muusikko työskentelee myös baaritiskin takana. Hetket ovat mukavia, mutta samalla hämmentäviä. ”Silloin mietin, että miksi juuri minä”, hän nauraa.

Monitaiteinen ilmaisu tuo vapautta

Ilmakitaransoitto on opettanut Rautiolle paljon myös muusikkona. Erityisesti hän mainitsee rytmin tärkeyden.

”Se on kaikki kaikessa. Lavalla pitää näyttää siltä, että oikeasti soitat kappaletta”, hän kertoo.

Ilmakitaransoitto on antanut lisäksi vapautta.

”Siinä asettaa itsensä tavallaan naurunalaiseksi. Se on tuonut esiintymiseen rentoutta, joka näkyy myös rumpujen takana bändin kanssa”, Rautio pohtii.

Rautio näkee ilmakitaransoiton monitaiteisena ilmaisuna, joka pitää kokea paikan päällä.

”Se on tanssia, teatteria, musiikkia ja improvisaatiota samaan aikaan. Ennen kaikkea se on laji, joka markkinoi iloa, yhteisöllisyyttä ja rauhaa.”

Nälkä kasvaa tekemisestä

Tällä hetkellä Rautio kuvaa itseään muusikkona yhdellä sanalla: nälkäinen. Hän ei ole päässyt tekemään musiikkia viime aikoina niin paljon kuin haluaisi.

”Kaikki into on valmiina räjähtämään”, Rautio kuvailee.

Tulevaisuudessa hän haluaa panostaa sekä musiikkiin että ilmakitaransoittoon, mutta myös laajentaa luovaa tekemistään.

”Teatteri ja elokuvat kiinnostavat minua todella paljon. Olen kirjoittanut pitkään erilaisia projekteja ja nyt haluan alkaa oikeasti työstämään niitä.”

Vielä Rautio ei osaa sanoa, kuinka paljon hän haluaa tulevaisuudessa ilmakitaransoitossa kilpailla. Hän aikoo kuitenkin puolustaa mestaruuttaan elokuun lopulla järjestettävissä kisoissa. Mestaruuden myötä tämän vuoden finaalipaikka on varma.

”Rehellisesti sanottuna toivon, etten voita toista kertaa. Kisassa on niin paljon ihmisiä, jotka ovat todella taitavia ja antaneet tälle lajille paljon.”

Rautio ei aio kuitenkaan päästää muita kilpailijoita helpolla. Hän aikoo suunnitella mahdollisimman hyvän ja enemmän riskejä ottavan esityksen. Maailmanmestarilla ei ole mitään hävittävää.

TEKSTI JA KUVAT: NIINA TANSKANEN

Mangan ja animen juuret ovat syvällä Suomen maaperässä

Jo vuosikymmenten ajan japanilainen populaarikulttuuri on raivannut tietään länteen ja saanut siellä pysyvän jalansijan. Etenkin manga ja anime, japanilaiset sarjakuvat ja animaatiot, ovat keränneet ympärilleen suuren maailmanlaajuisen fanikunnan.

Japanin lumo ei ole uusi ilmiö, sillä animea on katsottu Suomessakin jo pitkään, toisinaan tietämättäkin. Muumien, Alfred J. Kwakin ja Maija Mehiläisen kaltaisia lapsuuden klassikoita harvat edes mieltävät japanilaisiksi, vaikka ne teknisesti sitä ovatkin.

Manga- ja animekulttuurin nousua ja kehitystä Suomessa ovat seuranneet Hannu Kurtti ja Olavi Hokkanen Oulun manga- ja animekerho OMAKE ry:stä. Kumpikin on luke-

nut mangaa ja katsonut animea jo liki 20 vuotta. Piirit eivät ole heidän mukaansa muuttuneet merkittävästi viime vuosina, mutta Suomeen rantautuu silti uusia sarjoja ja elokuvia jatkuvasti.

”Animen ja mangan suosio on jaksottaista. Se nousee aina välillä ja taas laskee. 2000-luvun alussa oli iso nousu”, Hokkanen kertoo.

Japanilaisen kulttuurin ilmiöt saavat usein näkyvyyttä mediassakin.

”Animella ja mangalla on pieni mutta vankka fanikunta. Tämä näkyy toisinaan lehtiartikkeleissa esimerkiksi elokuvajulkaisujen kautta. Myös con-tapahtumista tulee aina isoja artikkeleita”, Kurtti sanoo.

Mangan ja animen polveileva tie länsimaihin

Mangan ja animen matka maailmanlaajuiseksi ilmiöksi on ollut pitkä. Ne alkoivat kehittyä ilmaisu-

muotoina toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä, vaikka ensimmäiset sarjakuvat ja animaatiot ilmestyivät Japanissa jo ennen sotia.

Suomessa animea katsottiin ensimmäisen kerran elokuvateatterissa vuonna 1973, kun Helsingissä esitettiin Hiroshi Ikedan Seikkailu aarresaarella. Animen saatavuus oli länsimaissa pitkään heikkoa, mutta puutteen korvasivat fansubit eli fanien tekemät käännökset. Vaikka toiminta oli laitonta, ilman piratismia anime ja manga olisivat tuskin nousseet nykyiseen asemaansa.

Monille suomalaisille animeista tutuin on vuonna 1989 julkaistu Hopeanuoli. Yoshihiro Takahashin karhukoirasarja ilmestyi VHS-kaseteilla leikattuna ja dubattuna, mutta sittemmin myös Hopeanuoli-manga ja sen jatko-osat on suomennettu.

Tulvaportit avasi vuosituhannen vaihteessa Pokémon, joka toi mukanaan myös pelien ja keräilykorttien vyöryn. 2000-luvun alussa animen esittäjinä kunnostautuivat etenkin

Sub TV ja MTV3, kun varhaiset animefanit saivat ihmeteltäväkseen muun muassa Neon Genesis Evangelionin ja Fullmetal Alchemistin

Ensimmäinen suomennettu manga oli Keiji Nakazawan Hiroshiman poika vuonna 1985. Vasta 2000-luvun alussa sarjoja alkoi ilmestyä Suomessa tiuhempaan. Akira Toriyaman Dragon Ballia alettiin

julkaista vuonna 2003, ja sen vanavedessä seurasi pian lukuisia muita suosikkeja, kuten ninjasarja Naruto. Kurtti ja Hokkanen ovat yhtä mieltä siitä, että Suomessa manga on onnistunut saavuttamaan animea paremman aseman. Kurtin mukaan mangaa on helpompi julkaista, sillä suomalainen kustannusjärjestelmä soveltuu siihen hyvin.

”Ihmiset tietävät nykyään japanilaisesta kulttuurista paljon enemmän.”

Suoratoistopalvelut ovat avanneet animen maailmaa. Netflixin mukaan animea katsoo noin puolet sen maailmanlaajuisesta asiakaskunnasta. Markkinoita hallitsevalla Crunchyrollilla on puolestaan 15 miljoonaa tilaajaa. Striimauspalvelut johdattelevatkin uusia katsojia animen pariin ja helpottavat myös konkarien arkea.

”Niiden kautta voi löytää satunnaisesti jonkin uuden sarjan, josta ei ole koskaan kuullutkaan”, Hokkanen sanoo.

Ennakkoluuloista valtavirran kulttuurituotteeksi

Vaikka mangan ja animen asema on Suomessa vankka, niitä on myös

vierastettu. Hokkanen ja Kurtti ovat törmänneet ennakkoluuloihin, mutta kertovat niiden lieventyneen vuosikymmenten varrella.

”Ihmiset tietävät nykyään japanilaisesta kulttuurista paljon enemmän. Negatiivisia ennakkoasenteita ei siksi ole enää niin paljon”, Hokkanen sanoo.

Anime- ja mangayhteisöä ovat kiusanneet stereotypiat. Esimerkiksi termiä otaku on käytetty halventavasti ihmisistä, joilla on syvä intohimo johonkin aihepiiriin, vaikka sana on lähtöisin kunnioittavasta japanilaisesta puhuttelumuodosta. Suomessa halventavina termeinä on käytetty sekä nörttiä että ernua, ja kansainvälisesti tunnetaan myös weeb

Monet ennakkoluuloista kumpuavat mangan ja animen sisällöstä. Niiden piirtotyyli poikkeaa länsimaisista kulttuurituotteista, eikä animessa ja mangassa karsasteta edes väkivaltaa tai pornografista sisältöä.

Eri kulttuurien arvomaailmat asettuvat markkinoilla napit vastakkain, sillä mangaa ei perinteisesti ole tehty länsimaista yleisöä ajatellen. Anime ja manga on tarkoitettu kaikille ikäluokille, vaikka länsimaissa istuu tiukassa ajatus piirretyistä ja sarjakuvista lasten viihteenä.

”Yleinen mielipide on, että mitä sinä tuollaisia piirrettyjä katsot. Katsopa esimerkiksi Studio Ghiblin

OMAKE ry:n animeiltojen valikoima kattaa tänä keväänä genrejä laidasta laitaan.

Hokkasen ja Kurtin arjessa manga ja anime näkyvät sekä viikoittaisten julkaisujen että järjestötoiminnan kautta. Kurttia kiinnostavat nyt historiaja isekai-sarjat, kun taas Hokkaselle mieluisia ovat kilpa-ajo-animet. Puolivälinkankaan nuorisotalolla järjestetyssä animeillassa katsojana oli myös OMAKE ry:n pitkäaikainen jäsen Matti Kuokkanen.

Tulikärpästen hauta ja kysy sitten uudestaan”, Kurtti naurahtaa.

Ennakkoluulot kumpuavat outoudesta, vaikka monille juuri erilaisuus ja aihepiirien monipuolisuus ovat olleet syynä mangan ja animen lukemiseen ja katsomiseen. Harrastajat eivät itse näe syytä häpeään, sillä kyse on vain yhdestä harrastuksesta monien joukossa.

”Nykyisin on paljon helpompaa. Joitain yksittäisiä kommentteja saattaa yhä tulla, mutta ne ovat harvassa. Anime ja manga ovat vain kerronta- ja taidemuotoja”, Kurtti summaa.

Japanilaiseen kulttuuriin voi sukeltaa monin tavoin

Japanilainen kulttuuri on mangaa ja animea laajempi ilmiö, se sisältää myös pelit, musiikin, draaman,

kirjallisuuden ja cosplayn. Lisäksi etenkin japanilainen ruoka kiinnostaa suomalaisia. Nämä eivät kuitenkaan soluttaudu faniensa elämään sulkeakseen muita kulttuuri-ilmiöitä pois, sillä Kurtti ja Hokkanen kuluttavat länsimaista mediaa laajasti. Mangaan ja animeen on helppo tutustua. Kurtin mukaan esimerkiksi kirjastot järjestävät toisinaan mangaan keskittyviä lukupiirejä. Lisäksi kulttuuria edistävät ympäri Suomen järjestettävät con-tapahtumat ja OMAKE ry:n kaltaiset paikallisyhdistykset.

”Kerhotoimintaan ei aina uskalleta lähteä mukaan. Ensimmäinen askel on aina se kaikkein suurin, jos on tottunut katsomaan animea kotona”, Kurtti sanoo.

Kurtti kehottaa aloittamaan mangaja animeharrastuksen omalle kohderyhmälle suunnatuista sarjoista.

Perinteisesti poikien mangasta on käytetty termiä shōnen ja tyttöjen sarjoista shojo, kun taas seinen on miesten ja josei naisten mangaa.

Luokittelut eivät ole kiveen hakattuja, sillä monet tytöt lukevat shōnen-sarjoja. Kurtti ja Hokkanen suosittelevatkin aloittamaan aihepiireistä, joista on itse kiinnostunut. Etenkin Studio Ghiblin elokuvat toimivat hyvänä ensikosketuksena animeen.

Lähteinä on käytetty myös Katja Valaskiven tutkimusta Pokemonin perilliset. Japanilainen populaarikulttuuri Suomessa, Jari Lehtisen teosta Animen aika: Japanilaisen animaation historia sekä Paul Gravettin teosta Manga: 60 vuotta japanilaista sarjakuvaa

TEKSTI JA KUVAT: MAARIA TUISKU

Lukuharrastuksesta riittää hupia ja hyötyä kaikkiin

elämänvaiheisiin

Kirjoihin voi olla vaikeaa tarttua, jos harrastus on ollut pitkään tauolla. Lukemista ei kuitenkaan kannata väheksyä, sillä siitä on paljon hyötyä.

Kirjallisuus jää harrastuksena helposti muiden jalkoihin. Lukeminen on viime vuosina vähentynyt suomalaisten keskuudessa kaikissa ikäluokissa, kertoo Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö.

”Moni suomalainen aikuinen mainitsee lukemisen edelleen harrastuksekseen, mutta vuoden aikana luettujen kirjojen määrä on romahtanut.”

Myös suomalaisten lukutaito on heikentynyt. Jäkkö kertoo tämän näkyvän muun muassa Pisa-tulosten laskuna, sillä Suomi ei ole enää onnistunut pitämään aikaisempia kärkisijojaan.

”Lähes joka toinen nuori valmistuu peruskoulusta niin, ettei lukutaito riitä jatko-opintoihin tai työelämään. Tässä on aito haaste, joka alkaa pian näkyä yhteiskunnassa.”

Nuorten aikuisten lukemista on tutkittu vähemmän kuin lasten ja

nuorten, mutta myös heillä lukeminen on vähentynyt. Toisenlaisiakin trendejä on kuitenkin havaittavissa.

”20–30-vuotiaiden keskuudessa esiintyy jonkin verran sitä, että teinivuosien jälkeen lukeminen löytyy uudestaan”, Jäkkö sanoo.

Lukeminen hyödyttää monin tavoin

Lukeminen ei paranna vain yleissivistystä, sillä harrastuksen hyödyt ovat monitahoisemmat kuin päällepäin näyttää. Nuorilla aikuisilla hyvän lukutaidon merkitys korostuu etenkin opinnoissa ja työelämässä.

”Mitä parempi lukutaito on, sitä helpompaa on hahmottaa kokonaisuuksia, ymmärtää kausaliteetteja ja saada kiinni toimintaympäristöstä”, Jäkkö kertoo.

Vaikka lukutaidon perusteet luodaan jo lapsuudessa ja nuoruudessa, myös nuorilla aikuisilla lukeminen laajentaa sanavarastoa

ja tarjoaa paremmat eväät itsensä ilmaisemiseen. Lisäksi kirjallisuus voi laajentaa näkökulmia.

”Kun lukee sellaisten ihmisten elämästä, jota ei itse elä, saa samais-

Faktaa

69 prosenttia 20–29-vuotiaista suomalaisista luki vuonna 2025 painettuja kirjoja. Keskimäärin teoksia luettiin 6,5 kappaletta. Alle 24-vuotiaiden suosikkigenrejä ovat fantasia ja romantiikka. 25–34-vuotiaita kiehtoo erityisesti kauhukirjallisuus.

Lähteet: Kirjakauppaliiton Suomi lukee -tutkimus ja Otavamedian suosikkigenretutkimus vuodelta 2025

tumispintaa ja perspektiiviä eri lähtökohdista tulevien ihmisten ymmärtämiseen. Työelämä on useille sellainen ensimmäinen kohta, jossa tullaan kasvokkain tosi erilaisten ihmisen kanssa”, Jäkkö sanoo.

Jäkkö huomauttaa, että yhteiskunnan palveluiden sähköistyminen ja siirtyminen verkkoon edellyttää myös jatkuvasti korkeampaa lukutaitoa. Generoivan tekoälyn yleistyminen harhauttaa väheksymään lukutaidon merkitystä, mutta sitä tarvitaan tiedon todenperäisyyden arvioimiseen enemmän kuin koskaan. Siksi lukutaidon elinikäinen ylläpitäminen on Jäkön mukaan tärkeää.

Lukurutiini kehittyy lukemalla

Sen lisäksi, että lukutaito auttaa eteenpäin työssä ja opinnoissa, lukuharrastus voi toimia myös vastapainona työelämän kuormittavuudelle.

”Mitä vaativampi työ on, sitä enemmän pitäisi varata aikaa vapaa-ajan lukemiseen. Se tukee palautumista ja keskittymiskykyä”, Jäkkö sanoo.

Lukurutiinia ja keskittymiskykyä voi Jäkön mukaan kehittää lukemalla. Lukuharrastusta aloittelevan kannattaa miettiä, mikä on itselle paras hetki lukemiseen. Tovi voi löytyä vaikka ennen nukkumaanmenoa tai opiskelupäivän lomasta.

Säännöistä ei kannata tehdä itselleen aluksi liian tiukkoja, vaan Jäkkö kehottaa aloittamaan lukemisen pienissä pätkissä. Rutiinin luomisessa voi auttaa esimerkiksi lukemisen kellottaminen tai pienen sivumäärän asettaminen. Lopulta lukusessiot voivat pidentyä ihan huomaamatta.

”Maailma on täynnä kirjoja. Siksi ei kannata lukea mitään sellaista, joka ei juuri tällä hetkellä nappaa.”

”Kymmenen minuuttia päivässä on ihan hyvä määrä. Lukemiseen auttaa myös tietenkin se, mitä mielenkiintoisempaa kirjaa lukee”, Jäkkö sanoo.

Jäkkö kehottaa myös valikoimaan vain kiinnostavimmat kirjat ja jättämään niitä surutta kesken.

”Maailma on täynnä kirjoja. Siksi ei kannata lukea mitään sellaista, joka ei juuri tällä hetkellä nappaa.”

Jäkkö ei halua sulkea pois äänikirjoja, mutta niissä piilee multitaskauksen vaara. Kun tekee useampaa asiaa yhtä aikaa, aivot eivät välttämättä lepää kunnolla ja luetun ymmärtäminen ja keskittyminen voivat kärsiä.

Besun yhdeksän vinkkiä lukuharrastuksen herättelemiseen

Mikäli lukutaitoaan haluaa kehittää, Jäkkö kannustaa olemaan pitkäjänteinen. Tarinoiden kaltaisten pitkien tekstien lukeminen tukee lukutaitoa parhaiten, kun taas somen sirpaleinen tietovirta voi kuormittaa aivoja. Monipuolisuudestakin on hyötyä, minkä vuoksi kirjoja kannattaa lukea myös oman mukavuusalueen ulkopuolelta.

Jäkkö vihjaa, että joskus apu lukuharrastuksen aloittamiseen voi löytyä läheltä. Kirjoja voi lukea ääneen yhdessä myös aikuisten kesken, jos yksin lukeminen tuntuu raskaalta. Lisäksi lukemiseen voi löytyä tukea lukupiireistä.

Jäkkö muistuttaa, ettei lukemista kannata nähdä suorituksena, joka tehdään muiden vuoksi, sillä lukeminen hyödyttää ennen kaikkea ihmistä itseään. Siksi on hyvä pysähtyä pohtimaan itseään lukijana ja päättää, miten paljon harrastukseen haluaa panostaa.

”Lukemisesta puhutaan yhteiskunnallisena hyötynä, mitä se toki onkin. Ajattelen kuitenkin, että lukeminen on ennen kaikkea lahja itselle”, Jäkkö korostaa.

Tartu klassikoihin vasta sitten, kun lukurutiini on kehittynyt ja haluat haastaa itsesi.

Kaikesta ei ole pakko tykätä, vaikka kirja saisikin huomiota somessa tai voittaisi palkintoja.

Jos paksut kirjat pelottavat, aloita novelleista. Myös nuoruuden suosikkeja kannattaa kokeilla lukea uudestaan.

Minimoi häiriötekijät lukuhetkien ajaksi. Vie puhelin pois käden ulottuvilta.

Älä panosta määrään, vaikka himolukijoita ihannoidaan. Valikoi muutamia kiinnostavia kirjoja murehtimatta sitä, kuinka kauan niiden lukemiseen kuluu.

Anna mahdollisuus tietokirjoille. Niiden joukossa on myös paljon kansantajuistettuja teoksia, joiden tavoitteena on viihdyttää.

Käyskentele kirjastossa ja hypistele ja makustele teoksia rauhassa. Laina-aika voi toimia myös kannustimena, jos ostetut kirjat jäävät hyllyyn pölyttymään.

Suhtaudu lukuhaasteisiin varauksella, sillä tiukat tavoitteet voivat tehdä lukemisesta suorittamista.

Kokeile kirjasovelluksia. Esimerkiksi Goodreadsissa, StoryGraphissa ja Fablessa voi seurata omaa lukumatkaa, asettaa tavoitteita ja seurata muita lukijoita.

JA KUVAT: MAARIA TUISKU

Pelialalla kädenjälki näkyy miljoonille

Peliala houkuttelee yhä useampia nuoria, eikä ihme. Alalla yhdistyvät luovuus, teknologia ja jatkuva kehitys. Mutta mitä työ pelialalla todella kätkee taakseen?

Oululainen pelistudio Fingersoft on tunnettu menestyneistä mobiilipeleistään Hill Climb Racing ja Hill Climb Racing 2. Pelejä on ladattu yli 2 miljardia kertaa. Juha Maijala on yksi yrityksen työntekijöistä. Hän työskentelee Fingersoftilla monetization specialistina.

Vaikka työnimike voi kuulostaa monimutkaiselta, Maijalan mukaan sen ydin on hyvin selkeä. Päätavoitteena on palvella asiakasta paremmin.

Työssä hän kehittää tapoja, joilla pelaajat voivat ostaa peleissä sisältöä itselleen sopivalla tavalla.

”Käytännössä työni tarkoittaa erilaisten mallien rakentamista ja analysointia. Pelaajien toimintaa seurataan ja siitä opitaan”, hän kertoo.

Pelaajilta kerätyn datan avulla pyritään parantamaan sekä pelikokemusta että pelin liiketoimintaa. Tekoälyllä on keskeinen rooli. Sen avulla voidaan analysoida suuria määriä tietoa ja löytää pelaajien käyttäytymisestä kaavoja, joita ihminen ei välttämättä huomaisi.

Harrastuksesta uraksi

Maijalan tie pelialalle ei ollut suoraviivainen. Kiinnostus peleihin syntyi teini-iässä, jolloin hän kehitti pelejä omaksi ilokseen. Lukion jälkeen Maijala suuntasi Kemin ammattikorkeakouluun, jossa hän opiskeli tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi.

Peliprojektit jatkuivat opiskeluporukassa.

Matkan varrella Maijala hankki kokemusta tuotekehityksestä eri firmoissa, opettamisesta ammattikorkeakoulussa ja yrittäjyydestä. Lopulta vuonna 2015 Maijalasta tuli yksi menestyneen pelistudion työntekijöistä.

Maijala ottaa työmatkasta kaiken irti kuuntelemalla autossa äänikirjoja, podcasteja tai radiota. Etätyötä hän tekee vaihtelevasti. Joskus työpäivät täyttyvät palavereista, toisinaan keskitytään tekniseen tekemiseen tai uusien ideoiden kehittämiseen. Hänen työssään korostuu yhteistyön merkitys.

”Asioita viedään eteenpäin yhdessä keskustellen ja kehittäen”, Maijala kuvailee.

”Haasteet ovat usein motivoivia ja tekevät työstä kiinnostavaa.”

Vapaus tuo vastuuta

Fingersoftilla työ ei ole perinteistä ylhäältä johdettua tekemistä.

Asiantuntijoihin luotetaan, ja työntekijät saavat viedä omia projektejaan eteenpäin. Kaikille tällainen työskentelytapa ei sovi. Se vaatii oma-aloitteisuutta ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia. Oikealle ihmiselle se voi kuitenkin olla hyvin palkitsevaa.

Työssään Maijala ei näe haasteita negatiivisena asiana. Kansainvälisessä bisneksessä kilpailu on kovaa.

”Haasteet ovat usein motivoivia ja tekevät työstä kiinnostavaa.”

Kun projekti siirtyy ylläpitovaiheeseen, hänen katseensa kääntyy helposti jo seuraavaan ideaan. Maijalan vahvuudet korostuvat silloin, kun tehdään jotain uutta.

Tekoäly osana arkea

Tekoäly on pelialalla arkipäiväistynyt työkalu. Sitä hyödynnetään esi-

merkiksi ideoinnissa, tiedonhaussa ja erilaisten ratkaisujen kehittämisessä.

Ihmistä ei olla korvaamassa, roolit ovat vain muuttuneet. Ihminen ohjaa, arvioi ja tekee lopulliset päätökset. Lopullinen vastuu ja luova päätöksenteko pysyvät yhä työntekijän käsissä.

Maijala vertaa tekoälyä teknologiana sähköön, sillä myös se mullisti aikoinaan kaiken. Teknologian kehitys avaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia eri aloilla. Tekoälyn ansiosta pienemmätkin tiimit voivat tehdä kunnianhimoisempia projekteja ja tarjota entistä monipuolisempia kokemuksia.

”Yksi parhaista asioista työssäni on teknologian kärjessä meneminen. Pääsen näkemään kaikki uusimmat jutut”, Maijala kertoo.

Vastapainoa ruuduille

Kun työ pyörii pelien ympärillä, vapaa-ajalla Maijala hakee vastapainoa muualta. Pelaaminen on vähentynyt vuosien varrella myös ajanpuutteen takia. Shakki, biljardi, veneily ja matkustelu auttavat palautumaan työstä. Myös eläinten kanssa vietetty

aika toimii hyvänä vastapainona. Jaksamisesta pitää huolta myös työyhteisö. Fingersoftin porukkaa Maijala kuvailee monipuoliseksi ja kannustavaksi. Ihmiset ovat Maijalan kokemuksen mukaan yllättyneitä siitä, kuinka laajaa osaamista pelialalla tarvitaan. Saman katon alle mahtuu niin teknisiä asiantuntijoita, suunnittelijoita kuin liiketoiminnan osaajia.

”Peliala tarjoaa mahdollisuuden tehdä työtä, jossa kädenjälkesi voi näkyä miljoonille ihmisille ympäri maailmaa.”

Keskinkertaisuus vituttaa

Vituttaa, että lapsena kehotettiin haaveilemaan suurista unelmista. Meille toitotettiin, että meistä voi tulla ihan mitä vain me haluamme. Unelmoimme hohdokkaista ammateista, kuten prinsessa, stara ja presidentti. Itse haaveilin hetken oopperalaulajan urasta. Suuret asiat ja ammatit eivät kuitenkaan tällä hetkellä jaksa kiinnostaa. Kadehdin ihmisiä, joilla näyttää olevan elämä kunnossa. He käyvät ahkerasti koulussa ja töissä, harrastavat jotain kehittävää ja vaikuttavat muutenkin olevan täynnä elämää. Aina toitotetaan: ”Nö nö nööö, älä vertaile itseäsi muihin!” On kuitenkin aika pirun vaikeaa olla vertailematta itseään yli-ihmisiin.

Nö nö nöö, älä vertaile itseäsi muihin!

Olen niin keskinkertainen, että pistää melkein vihaksi. En ole erityisen lahjakas missään, mutta suuria intohimon kohteitakaan ei löydy. Eli vähän niinku oma syy. Olen kiinnostunut lukuisista asioista, mutta en tarpeeksi, jotta siitä olisi jotain konkreettista hyötyä. Normaalisti olen tyytyväinen tilanteeseeni, enkä piehtaroi ikävissä tunteissa. Välillä tämä tavallisuus pistää kuitenkin kihisemään.

Kaiken kukkuraksi ajan maailman tylsinä ja tavallisinta autoa – Toyota Avensista! Siitä kaarasta ei persoonaa eikä tehoja löydy, mutta eteenpäin olen aina päässyt Teini-ikäisenä ihailin kirjojen rohkeita päähenkilöitä, jotka rakastuivat palavasti ja elivät vauhdikkaasti. Ihmettelin kuitenkin, kuinka tylsää ja tavallista elämää minä itse elin. Ehkä tässä minun tapauksessani voi syyttää tarinoiden ja todellisuuden sekoittumista tai pikkukylässä asumista. Pikkukylä ei ole maailman kolkista se jännittävin ympäristö elämänjanoiselle teinille.

Pikkuhiljaa olen alkanut hyväksymään elämän keskinkertaisuuden ja tavallisuuden. Eiväthän kaikki juoksijat voi voittaa juoksukilpailussa, vain yksi onnekas ja nopeajalkainen. Me loput saamme katsoa vierestä, joko kateellisina tai ei.

TEKSTI:

SÁÁRÁKÁISÁ SEURUJÄRVI

BESUN KESÄDRINKKI

Mimosa on raikas ja yksinkertainen drinkki, joka maistuu myös alkoholittomana!

Tarvitset:

◆ 6 cl Mansikkamehua tai soseutettuja mansikoita

◆ 6 cl Kuivaa tai puolikuivaa kuohuviiniä (alkoholillistatai alkoholitonta)

◆ Jäitä

◆ Tuoreita mansikoita koristeluun

Ohje:

Pilko tuoreet mansikat siivuiksi. Kaada jäät lasin pohjalle. Lisää mansikkamehu tai soseutetut mansikat.

Kaada kuohuviini ja sekoita varovasti. Lopuksi koristele juoma pilkotuilla mansikoilla.

Nauti!

Pienten hetkien pienet herkut

Pikkuherkut ovat sopivia, kun tekee vähän mieli jotain hyvää. Ne voivat olla päivän palkinto, piristys kiireen keskellä tai makeanhimon taltuttajia.

Jos et aina itsekään tiedä, mitä herkkua tekee mieli, nappa tästä suositukset seuraavan pikkuherkkuhimon varalle.

Soft & Chewy kuivattu

ananas

1,50 € / 60 g

Täydellinen herkku, kun tekee mieli makeaa muttei karkkia! Ananaspalat ovat ihanan pehmeitä, eikä niitä tarvitse järsiä.

Brynlind Knatter hedelmäkarkit

1,64 € / 80 g

Tuttu napero irtokarkkilaarista. Tällä kertaa naperot eivät jää irtokarkkipussin pahnanpohjimmaisiksi, vaan saavat tilaisuuden loistaa. Näitä on ilo natustella!

1,75 € / 100 g

Näitä kovia salmiakki- ja lakritsikarkkeja voit imeskellä ja maiskutella vaikka kuinka kovaa. Mustia ja ruskeita makeisia on pussissa epämääräinen määrä, joten katso mitä syöt!

Reesee’s

mini peanut butter cups

2,40 € / 90 g

Täydellinen suunmukainen yhdistelmä suklaata ja maapähkinävoita. Suklaan makeus ja maapähkinävoin maltillinen suolaisuus täydentävät toisiaan

eikä niiden mutustusta voi lopettaa. Tikkujen yksinkertainen ja kevyen suolainen makumatka vie takaisin lapsuuden syntymäpäiville. Suuren pussin ansiosta herkkuja jää useam malle päivälle.

Bisbis-, Puspus- ja sukulakupatukat

Voit heittää nämä pikkupatukat vaikka laukunpohjalle odottele maan täydellistä hetkeä. Sopivan pieni lakritsipatukka, kun sitä tekee mieli. Eri maut tuovat hyvää vaih

Malaco fizzy pop

0,80 € / 85 g

Nämä pikkuiset pullokarkit sopivat kirpeän ystäville. Pehmeä karkki hieman vaahtoaa ja luo mukavan herkkuhetken.

menestyksellä) rajoittaa kerran viikkoon.

Pikkuherkku iltaisin kotiin päästessä.

Metsässä (kaikki maistuu paremmalta) ja hyvän suorituksen jälkeen illalla.

Silloin kun tekee mieli herkkuja!

Aina kun tekee mieli.

Kimppakämppään kahden kaljun miehen kanssa

”Mieti, jos asuttaisiin yhdessä. Siitä ei kyllä tulisi mitään.”

Valtteri Parkkinen ja Ville

Uutinen päätyivät pohtimaan yhteen muuttamista. Ei tarvitsisi olla kotona yksin, opiskelijoiden kulutkin olisivat pienemmät. Asiasta heitettiin muutaman kuukauden ajan vitsiä, kunnes miehet alkoivat tosissaan suunnitella yhteen muuttoa.

Asunnon etsintä tuotti nopeasti tulosta: 128 neliön huoneisto, jossa on kaksi kerrosta ja viisi makuuhuonetta. Asunto vaikutti hyvältä, mutta se olisi liian kallis kahdelle ihmiselle. Kolmas henkilö pitäisi saada muuttamaan, että se olisi taloudellisesti järkevää.

Samana päivänä Santeri Katiska sai puhelun: ”Oletko koskaan ajatellut, miltä tuntuisi asua kahden kaljun miehen kanssa?”

”Ei mennyt kauan antaa vastausta. Sovittiin tapaaminen baarin terassilla, jossa pohdittiin asiaa ihan oikeasti. Samalla terassilla on sovittu asuntonäyttö ja lähetetty asuntohakemus”, Katiska kertoo.

Yhteiselon pienet rutiinit

Parkkinen istuu valtavalla sohvalla, jolle mahtuisi ainakin kolme ihmistä makuuasentoon. Taustalla pyörii sarja, jota hän seuraa vain sivusilmällä. Katiska pääsi juuri työvuorosta ja joutuu nyt kuuntelemaan Parkkisen valitusta siitä, että likaiset astiat ovat taas tiskialtaassa. Katiska naurahtaa keittiön pöydän äärestä, sillä hän ei näe sohvaan uponnutta Parkkista.

Uutinen on työharjoittelussa iltaan asti. Kaikki ovat ensihoitajaopiskelijoita, joten heistä on mielenkiintoista keskustella työpäivän tapahtumista. Kun Uutinen saapuu kotiin, he kokoontuvat olohuoneeseen keskustelemaan.

Toistaiseksi porukan yhteiselo on sujunut vaivattomasti. Yhteiset harrastukset ja mielenkiinnon kohteet, kuten kiipeily, lenkkeily ja sarjojen katsominen, ovat tehneet kämppisasumisesta mukavaa. Se on tarjonnut seuraa ja yhteisöllisyyttä.

”Tylsää päivää ei tule, kun asuu kavereiden kanssa”, toteaa Uutinen. Miehillä on aika löyhät pelisäännöt, mutta toiset otetaan huomioon. Toisten huoneisiin ei saa mennä ilman lupaa, ystävien vierailusta pitää ilmoittaa ja asioista yleisesti joustaa enemmän.

Kämppiselämä on ollut miehille taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto, sillä vuokraosuus on nykyään pienempi. Lisäksi laskut ja asunnon muut kulut jakautuvat kolmelle. Arki helpottuu, kun siivoustehtäviä voidaan jakaa ja ruokaa tehdä koko porukalle.

Pyykkikone käytössä ja astiat pitkin keittiötä

Joskus porukan vuorokausirytmit ovat erilaiset töiden ja koulun takia, joku huutaa videopelille keskellä yötä tai pyykkikone on käytössä juuri kun itse haluaisi pestä pyykkiä. Pienet asiat saattavat välillä ärsyttää, mutta niistä pitää keskustella avoimesti.

”Jokainen elää omannäköistä elämää ja joutuu aluksi sopeutumaan toisten elämäntyyliin. Pitää muistaa, ettei oma tapa ole välttämättä paras”, Uutinen kertoo.

Parkkinen, Uutinen ja Katiska suosittelevat kämppisasumista, jos sellainen kiinnostaa. Toki heidän mielestään kämppiselämä ei välttämättä sovi kaikille.

”Se on paljon persoonasta kiinni. Jos henkilö viihtyy paljon yksin ja nauttii omasta rauhasta, voi kämppiselämä olla hankalaa”, Katiska pohtii. Kannattaa etsiä samantyylisiä ihmisiä, joiden kanssa kämppiselämä voisi olla mahdollista. Uutisen mukaan olisi hyvä tietää, miten mahdollinen kämppis elää, jotta yhteiselo sujuu.

TEKSTI JA KUVAT: OLIVIA JÄRVINEN

Valtteri Parkkinen

23 vuotta

Kotoisin Oulusta

Horoskooppi kaksonen

3. vuoden ensihoitajaopiskelija

Ville Uutinen

28 vuotta

Kotoisin Loviisasta

Horoskooppi leijona

3. vuoden ensihoitajaopiskelija

Santeri Katiska

23 vuotta

Kotoisin Oulusta

Horoskooppi leijona

4. vuoden ensihoitajaopiskelija

Spill the Tea

Tykkäätkö tirkistellä? Tässä sinulle kurkittavaksi Besun lukijoiden karseimmat mokat, oudoimmat tavat ja synkimmät salaisuudet!

Tykkään kun kärpäset kävelee iholla.

Kerran unohdin sulkea ulko-oveni ja naapurin setä tuli kertomaan asiasta juuri kun olin tullut suihkusta alastomana.

Salaisuus on että luen fanifiktioita vielä näin 26-vuotiaana.

Mun mielestä nenän kaivaminen on tärkeää ja se pitäisi normalisoida. Jos nenässä on kuivaa räkää joka ei niistämällä lähe niin tottakai se pitää kaivaa pois. Jos joku ei kaiva nenää niin siihen ei voi luottaa…

Olin poikaystävän kans viikonloppulomalla ja hotellissa oli huomattavan mukava sänky ja nukuin yön todella hyvin. Lähtiessämme respan työntekijä kysyi viihdyimmekö ja mulle tuli jostain syystä mieleen se mukava sänky, joten pahaaaavistamatta vastasin jotakuinkin: ”Joo, kiitos, etenkin sänky oli tosi mukava”, painottaen sanoja tosi ja mukava. Samassa tajusin, että siinä seisoessani poikaystäväni vieressä sänkykehu ei välttämättä kuulostanut ihan niin viattomalta kuin olin tarkoittanut. Niinpä, vaikka olisin voinut olla myös pahentamatta tilannetta ja olla hiljaa, kiirehdinkin täydentämään vastaustani: ”..siis nukkua.”

Vieressäni poikaystävä pidätteli nauruaan ja respa naulasi asiakaspalveluhymyn kasvoilleen. Pois kävellessämme (tai mä ennemmin kierin häpeässä kuin arokierijä myrskyssä) vannotin poikaystävää, ettei anna mun antaa suullista palautetta enää missään.

Tiputin joskus baarin jälkeen hakemani pitsan täytteet eellä asfalttiin ja söin sen silti. Hieman narskui suussa putsailuista huolimatta.

Outo tapa: värilliset turkkarit ja maito.

Kaivan nenää, pyöritän rään palloksi ja laitan sen takaisin nenääni. (En)

Haistelen koiran tassuja joka aamu.

Yskin räkätaudissa kainaloon/ käsivarteen, poikaystävä myöhemmin leikkimielisesti haukkasi minua samasta kohdasta ja huomasi oudon suolaisen maun suussaan. Hän oli vahingossa siis syönyt minun kuivunutta räkää. :D

Kommandona kauppaan kotioleskelupäivänä.

Oon välillä niin laiska, että pesen vaan aamulla hampaat.

Kävisin suihkussa 3 kertaa päivässä jos saisin.

Ehkä erikoisin tapa on se, että silmälasien pitää olla pesukoneen päällä vessassa jos haluan laittaa ne seuraavana aamuna päähän. En muista mistään muualta ottaa niitä, kuin siitä pesukoneen päältä. Ne voi olla vaikka keittiön pöydällä siinä missä syön ja silti unohdan ottaa ne.

Maan tasalla oleviin asuntoihin sisälle katsominen.

Nukun lattialla aina kun en saa unta ja se toimii.

Siis Jamin kaa oltii tiiätsää Steful siis se ykösen futari nii siis siel oltii dokaa mut se Jami rupes niinku flaidaa jurris Rönnin kaa nii me oltii Tean kaa vaa sillee siis mitä vittuu noi vaa sekoilee aina ku ottaa brenkkuu mut siis niil oliki leijonaa mut tean kans juotii red cattii jotka Stefun isoveli siis haki sil sen uudel bemmil siis niide faijal on iha törkeesti rahaa oispa meilki mä saan kumminki ekaks autoks jonku micran tai jonku ja iskä salee käskee myydä vespan ennen sitä siis haloo eiks se tajuu et täytän vasta syksyl ja mun pitäs kesä sil ajaa mut se vaa et kevääl saa paremman hinnan nii mä vaa et sit saat kyl ostaa bemmin jos en saa kesää ajaa Jami saa kummiski kortin kesäl nii se vois kyl ajaa sil ku ei niide mutsil oo varaa mihinkää kiesii ku se on sairaanhoitaja ja jami pelaa lätkää siis sil ois ihyvät mahkut vaik nhlään pelaa kelaa kui ihanaa ois vaa asuu ja chillailla jossai floridas tai vaikka losis mut ei ne pelaa vissii ees lätkää losis ku siel on vaa niit koris joukkuei.

Syljen suihkussa (i know hyi).

Runkkaaminen julkisissa vessoissa.

Aloin käyttämään vartalon pesuaineita suihkussa vasta 20 vuoden iässä.

Olin ostamassa lankaa, myyjä lähestyi perinteisen uhkaavasti ja odotinkin jo kysymystä ”tarvitsetko apua?”. aloin jo automaattisesti vastaamaan että ”e-” kovaäänisesti, kunnes hoksasin että myyjä kysyi sitä minun edessä olevalta mummolta. :)

En käy parturissa vaan leikkaan aina siiliksi kun alkaa vituttaa.

Oon Optikko-Mikon tytär. ;)

Syön kaikki ruuat lusikalla.

Huh... Näin lomaromanssin jälkeen suomalaista säätöä.. Heräsin aamulla hänen kainalosta ja aloin puhumaan hänelle englantia. Hah Iiiks ja lolz oli noloa! Äxdee!

Tää on vähän noloo, mut rakastan kattoo instassa ja tiktokissa näitä tekijöitä, jotka tekee sellasta brainrot mahdollisuuksia et yleisö saa ”valita”, mikä skenaario seuraavaks tapahtuu. Esim. Mitä jos on  rikas ja tyhmä vai köyhä ja fiksu. your_mazuta tekee ainakin näitä.

En halua tehdä mitään töitä!!! Olisinpa ikiteini, mutta en oikeasti haluaisi olla sitäkään.

Syön mun räkää.

Kun olin töissä ala carte tarjoilijana, kysyin laskuttaessani miespuolista asiakasta hänen puhelinnumeronsa, vaikka minun oli tarkoitus kysyä huoneen numeroa, jotta pystyin laittamaan laskun huonelaskuun. Kyseessä oli n. 40v PARISKUNTA.. Häpesin silmät päästäni. Miehen vaimo näytti erittäin vihaiselta. Maam, I don’t want your man, I am a lesbian.

Osaan tiskata.

Juon paljon kaljaa jos sille päälle satun.

Oon Mirellafani.

Kun sanot kaupan kassalla myyjälle (itse asiakkaana, juuri tullut töistä aspa-alalta) haluatko kuittia...

Puhun monesti ääneen yksin itsekseni mitä ajattelen tai teen.

Katson muumit joka ikinen aamu ennen kuin teen yhtään mitään.

BESUN KESÄHOROSKOOPPI

Besun oma ennustaja selvitti tulevan kesän kuumimmat käänteet. Löydätkö elämäsi rakkauden vai odottaako onnettomuus nurkan takana?

VESIMIES

Tulossa on kaoottinen ja ennalta-arvaamaton muutos. Sinulla on vaikeaa suhtautua asioihin intohimolla. Saatat olla tylsistynyt ja pessimistinen. Elämäsi junnaa paikoillaan, sillä et pysty siirtymään epämukavuusalueellesi. Pyri kohdistamaan tunteesi johonkin rakentavaan.

HÄRKÄ

Pelkäät muutosta, haluaisit jääräpäisesti pysytellä turvallisessa elämäntilanteessasi. Saatat takertua kaipaamaan menneisyyttäsi, eksääsi tai vanhaa ihastusta, jolta et koskaan saanut vastakaikua. On aika katsoa asioita uudesta näkökulmasta. Älä epäile kulkea omaa polkuasi. Valoa näkyy tunnelin päässä, jos sinulla on takanasi vaikea ajanjakso.

LEIJONA

Sinulla on edessäsi turvallinen ja tasapainoinen elämäntilanne, jossa fokus on läheisissä ihmissuhteissa. Pidemmän tähtäimen tavoitteet ovat toteutumassa ja taloudellinen tilanteesi on vakaa. Edessä voi olla uusi seikkailu ihmissuhderintamalla. Vaikka siitä ei tulisikaan mitään vakavaa, nauti siitä niin kauan kuin se kestää. Jos olet satuttanut jotain ihmistä, on aika tehdä sovinto ja pyytää anteeksi. Toisinaan elämässä täytyy hyväksyä tappio ja jatkaa eteenpäin.

VAAKA

Tiedät mitä haluat ja miten saat sen. Olet oikealla polulla tavoittelemassa unelmiasi. Saatat kuitenkin tuntea olosi ahdistuneeksi ja avuttomaksi. Et ehkä ole oppinut aikaisemmista kokemuksistasi ja olet päätynyt toistamiseen vaikeaan tilanteeseen. Sinun pitää opetella seisomaan omien periaatteidesi takana ja valmistautua kohtaamaan kyseenalaistavia mielipiteitä.

NEITSYT

Saatat tuntea olosi epäselväksi ja hajamieliseksi. Pysähdy tarkastelemaan omia tunteitasi. Elämässä mennään vauhdilla eteenpäin ja kesäsi saattaa olla kiireinen. Eteesi saattaa tulla asioita nopealla tahdilla. Kokeile jotain spontaanisti ja uteliaasti. Hyväntahtoinen säästeliäisyys on ehkä kääntynyt hamstraamiseen, pohdi mitä oikeasti tarvitset.

RAPU

Olet intohimoinen kokeilemaan kaikkea uutta ja jännittävää, uuden idean saadessasi tartut tuumasta toimeen. Toisaalta sinulla on riski palaa loppuun. Muista huolehtia itsestäsi ja suorita asiat yksi kerrallaan. Elämässäsi voi olla asioita, jotka estävät sinua kokemasta mielihyvää. Et voi jatkaa menneisyydessä elämistä tai sinulla jää huomiotta kaikki upeat asiat ympärilläsi. Muista pyytää apua, kun tarvitset sitä.

JOUSIMIES

Ole avoin ja rehellinen, on aika lopettaa valehtelu muille tai itsellesi. Olet saattanut turvautua liikaa järkeen tunteiden sijaan. On aika päästää irti vanhoista unelmista. Elämääsi on ilmestynyt henkilö, jonka kanssa koette tasavertaista kumppanuutta ja vetovoimaa. Tämä voi tarkoittaa muutakin suhdemuotoa. Jos elämässäsi ei ole vielä ketään erityistä, sellainen saattaa ilmaantua. i

KALAT

Haluaisit tehdä päätöksen kahden asian välillä. Ilmassa on levottomuutta ja kiireen tuntua. Jos sinun on vaikea saada asioita aikaiseksi, on aika pysähtyä ja keskittyä olennaiseen. Sinun on aika jättää menneisyys taaksesi ja aloittaa uusi luku elämässä.

KAKSOSET

OINAS

Sinun on vaikea huolehtia itsestäsi, koska pistät usein muiden tarpeet omiesi edelle. Nyt on aika keskittyä itsesi parantamiseen, jotta voisit nauttia elämästä kaikilla aisteilla. Aloita jokin uusi luova projekti, varo takertumasta yksityiskohtiin. Koita suhtautua asioihin avoimin mielin. Asiat etenevät nyt nopeasti.

Olet tuhlannut liikaa rahaa asioihin, joita et todellisuudessa tarvitse. Kannattaa pysähtyä pohtimaan, voisitko jakaa omastasi. Olet vahvatahtoinen, etkä välillä huomioi muita puskiessasi eteenpäin. Elämäsi tuntuu valoisemmalta, kun teet pieniä muutoksia elämässäsi. Oletko juonut tarpeeksi vettä tai nukkunut tarpeeksi? Kuuntele omaa kehoasi.

KAURIS

Asiat ovat menneet kovaa vauhtia eteenpäin. Nyt on kuitenkin aika hillitä tahtia ja irrottautua asioista, jotka pidättelevät sinua. Uskalla ottaa riskejä ja päästää irti, vaikka se tuntuukin pelottavalta. Älä ole niin ankara itsellesi. Tästä seuraa positiivinen muutos, menestystä ja voitonriemua.

SKORPIONI

Jossain syvällä pinnan alla kuplii. Mahdollista konfliktia on yritetty tukahduttaa kaikin keinoin, mutta se ei ole onnistunut. Käynnissä oleva tilanne saattaa riistäytyä käsistä. Nyt on aika tehdä päätös, jäätkö tilanteeseen vai astutko takavasemmalle. Kerää rohkeutta ja nosta kissa pöydälle. Jotkut suunnitelmat saattavat peruuntua. Vaikka se voi harmittaa, välillä se on ainoa oikea vaihtoehto.

TESTAA: MIKÄ 2016-VUODEN TRENDI OLET?

Go to juomavalintani on:

a) Kahvi, mielellään mustana

b) Freeway Cola

Suosikkileffagenreni on:

a) Kauhu

b) Animaatio

c) Draama/romantiikka

d) Komedia

Jos ottaisin lemmikin, se olisi:

a) Rotta

b) Lisko

c) Koira

d) Kissa

Lempiherkkuni on:

a) Merkkarit

b) Doritos

c) Proteiinipatukka

d) Tikkari tai suklaapatukka

Eniten a-vastauksia:

Olet kuin pelottavat pellet

Kylvet kauhun tunteessa, sekä omassasi että viattomien uhriesi. Saatat näyttää päällepäin uhkaavalta, mutta maskin takaa paljastuu usein ujo kaveri. Vetäydyt joskus omiin oloihisi, mutta myös kaverien seura kelpaa.

Eniten b-vastauksia:

Olet kuin Pokémon GO

Et halua kulkea virran mukana, vaikka joskus liittoudutkin ystävien kanssa pelimaailmassa. Sinulla on tusina mielenkiinnon kohteita, joista kukaan ei ole kuullut mitään. Jotkut voivat luulla sinua nörtiksi, mutta olet kuin kultainennoutaja: innokas ja lojaali.

c) Nocco tai matcha

d) Kombucha

Miten vietät vapaa-aikaa?

a) Katson leffaa kotisohvalla

b) Pelaan kavereiden kanssa

c) Hengailen kaupungilla

d) Skeittaan milloin missäkin

Paha tapani on:

a) Näytän aina nyrpeältä

b) En huomioi ympäristöäni

c) Roikun liikaa somessa

d) Olen aina myöhässä

Lempibiisini on:

a) Black Sabbath: Paranoid

b) Linked Horizon: Guren no Yumiya

c) Sabrina Carpenter: Espresso

d) Stepa: Vapaapäivä

Eniten c-vastauksia: Olet kuin Snäpin koirafiltteri

Olet niin kroonisesti online, että roikut somessa suurimman osan päivästäsi. Suurin haaveesi on, että vielä jonain päivänä tiliäsi seuraa valtava joukko ihmisiä. Kun et tuijota Instaa tai Snäppiä, katseesi ajautuu ihailemaan peilikuvaasi.

Eniten d-vastauksia:

Olet kuin

Mannequin challenge

Heittäydyt tilanteeseen kuin tilanteeseen, vaikka et herätä yleensä huomiota. Et stressaa turhia, vaan levität ympärillesi zen-mielentilaa. Olet milloin missäkin, ja useimmiten siksi myöhässä.

Ystävien kesken

Onneksi olkoon, pitelet käsissäsi maailman ensimmäistä ja luultavasti viimeistä Besu-lehteä! Aika ainutlaatuinen kokemus siis.

Pääset viettämään aikaa ystävän kanssa, sillä nimi Besu tulee sanoista “best friends”.