Nuuksio-lehti
1/2026
Honkamaja – yhteinen kylätalomme
Nuuksio-seuran omistama Honkamaja rakennettiin 90 vuotta sitten. Seura oli perustettu vuonna 1929 ja neljäntenä toimintavuotena Histan kartanon emäntä Hilda Ihamuotila lahjoitti seuralle tontin nuorisoseurantaloa varten. Vuonna 1933 rakennettiin Helsingin - Turun maantie, jonka osa nykyinen Nupurintieon.Rakennushankesaivauhtia,kunpuutavarasaatiintielinjalta.
Honkamaja rakennettiin talkoovoimin, iltamien ja arpajaisten tuotoilla ja lainarahalla. Puutavaraa ja tiiliä saatiin lahjoituksena. Vuosien varrella talo on ollut monessa käytössä, vuonna 1939 se vuokrattiin tilapäiskäyttöön retkeilymajaksi, kesällä 1944 Honkamaja oli jonkin aikaa vuokrattuna puolustusvoimillejavuosina1946–1951setoimikansakouluna.
Koska alueellemme muuttaa uusia asukkaita, kertaus Honkamajan historiastaonsillointällöinpaikallaan.
Honkamajalla on nykyään kylätalo, jossa on liikuntaan painottuvaa yksityistä toimintaa lähes joka ilta. Nuuksio-seura saa tästä pienen korvauksen, jolla katetaan osa tilojen lämmityskuluista. Päiväsaikaan talossa olisi tilaa muunkinlaiselle toiminalle, ei tarvita kuin aktiivisia vetäjiä!
Tämän lehden mukana tulee lipuke jäsenmaksusta. Se on haluttu pitää kohtuullisena 15 eurona niin, että maksu kattaa koko kotitalouden.
Jäsenmaksuista saatavilla varoilla varmistamme osaltaan seuran monipuolisen toiminnan, mm. perinteisen vappujuhlan, jossa tarjoilu on maksutontajalapsetsaavathienotvappupallot.
Honkamajan ylläpito ja vuokraustoiminta on Nuuksio-seuran hallituksen vastuulla. Kiitos tästä kuuluu vapaaehtoisille, jotka ovat vuosikymmenten aikana hankkineet rahat remontteihin ja vastanneet niiden toteuttamisesta. Hankimme myös eri tahoilta avustuksia, joita on tosin leikattu viime vuosina. Seuraavaksi joudumme varautumaan ikkunaremonttiin, talon ulkomaalaukseenjawc-tilojenuusimiseen.
Tänä talvena moni tuskaili jäätyneiden vesijohtojen kanssa. Myös Honkamajalla putket jäätyivät useaksi päiväksi. Olimme kuitenkin
onnekkaita, sillä syy oli HSY:n runkoputkessa ja kustannukset eivät tulleet Nuuksio-seuranmaksettavaksi.
Nuuksio-seuranhallitustoivottaakaikilleasukkailleaurinkoistakevään alkua.TapaamisiiniloisenVappujuhlanmerkeissäHonkamajalla.
Hannele Kerola, Nuuksio-seuran puheenjohtaja
Nuuksio-seuran vuosikokous maanantaina 11.5. klo 18 Honkamajalla. Kokouksen aluksi Hannele Kerola, joka on kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja, kertoo Espoon kaava-asioista.
Perinteinen koko perheen Vappujuhla 26.4. klo 15 Honkamajalla. Lapsille jaetaan hienot ilmapallot, munkkeja, simaa, poniratsastusta ja ohjelmaa.
Jukolan viesti järjestetään Espoon ja Kirkkonummen metsissä kesäkuussa 2028
Suomen suurin suunnistustapahtuma, Venlojen ja Jukolan Viesti tulee kahden vuoden kuluttua ensimmäistä kertaa Espooseen. Tapahtumaa on valmisteltu vuosikausiajaEspoovarmistuipaikaksikaksivuottasitten.
Jukolan viesti järjestetään 17-18.6.2028 täällä meidän kotikulmilla. Ämmäsmäelle veneiden säilytysalueelle rakennetaan Jukolan kylä, jossa on kaikki palvelut, ravintoloita, urheilukauppoja ja mm. pieni sairaala. Televisio lähettää koko ajan kuvaa tapahtumasta. Jukolan tapahtumaviikolle järjestäjät lupaavat monenlaista ohjelmaa niin urheilijoille, perheille kuin esimerkiksi yritysjohtajille ja päättäjille. Tapahtuman parkkipaikkanatoimiiKulmakorvenalue.
Viestin lähtöviivalla tulee olemaan noin 2 000 joukkuetta yli 20 maasta, yhteensä 18 000–20 000 suunnistajaa. Saman verran odotetaan paikalle katsojia.
Jukolan viesti on siinä mielessä ainutlaatuinen kilpailu, että siihen voi osallistua keitä tahansa; seuroja, yrityksiä ja kaveriporukoita. Ensimmäinen viesti juostiin Helsingissä vuonna 1949 ja tuossa naapurissa suunnistettava Jukola on järjestyksessä 79. Tapahtuma järjestetään vuosittain eri puolilla Suomea ja siitä on kehittynyt suunnistuksen ykköstapahtuma koko maailmassa. Jukolan viestin voittoa pidetään arvostetuimpana palkintona, jonkasuunnistajavoisaada.
Jukolan viesti oli alun perin vain miehille tarkoitettu kilpailu, naisjoukkueiden
Venlojen viesti tuli mukaan myöhemmin. Vuonna 2028 suunnistettava Venlojen viesti on järjestyksessään 50. Miesten viesti koostuu seitsemästä yöaikaanjuostavasta osuudesta, joka alkaa klo 23ja kestää7–8 tuntia. Naisten viestionneliosuuksinenjasejuostaanlauantainapäivällä.
Jukolan viestin järjestäjät ovat varanneet kylätalomme Honkamajan järjestäjien käyttöön. Koska kilpailijoita ja yleisöä on tuhansittain, myös majoitusta tarvitaan lähialueella. Paikallisilla asukkailla on mahdollisuus tarjota kotiaan vieraille, korvausta vastaan. Laitan tästä lisätietoja, kun asia etenee. Tapahtumaan voi ilmoittautua myös vapaaehtoiseksi, vaikka ei osaisi suunnistaa. Tarjolla on paljon erilaisia talkoohommia. Kaikkiin tehtäviin kuuluu myös koulutus. Tapahtuma vaatii noin 100 000 työtunnin vapaaehtoistyön.
Espoon Jukolan 2028 kilpailualue
Lisätietoa erilaisista vapaaehtoistöistä ja ilmoittautumislinkki löytyy https://jukola.com/2028/vapaaehtoiset/
Tapahtuman järjestäjänä toimii Espoon Suunta ry. Järjestäjät tulevat kertomaanmeillemyöhemminkeväällälisäätapahtumanmahdollisuuksista
Hannele Kerola
Eino Grönlundin koulumuistoja Nuuksiosta
Eino Grönlund (k. 2022) asui aikuisikäänsä asti Arkiniityntiellä Honkamajan lähistöllä. Hänen koulumuistonsa on julkaistu Espoon perinneseuran sivuilla vuonna 2013.
Kävin kouluni Nuuksion koulussa vuosina 1948–1955. Viimeisen vuoteni eli kahdeksannen luokan vv. 1955–1956 kävin Viherlaaksossa. Olin siis ensimmäisiä ns. kansalaiskoulun kävijöitä. Kansalaiskoulu toimi Viherlaakson yhteiskoulun vanhassa rakennuksessa. Siellä teimme puutöitä sekä metallitöitä ja opettelimme jopa hitsaamaan ja juottamaan. Näin jälkeenpäin ajatellen välineet olivat tosi monipuoliset ja opettajat ammattitaitoisia. Yllättävänä yksityiskohtana täytyy heti mainita, että sisustusfirma Boknäsilla oli parisen vuotta sitten myynnissä samanlainen “kirjahylly”, jonka hitsasin langasta kokoon Viherlaaksossa. Hyllylaudat tehtiin koivusta puutyötunnilla. Hylly on minulla vielä käytössä seinälläni, kun omat lapset (3) luopuivat siitä koulut käytyään.
Tietysti koulussa oli muitakin aineita: historiat, uskonnonhistoriat, matematiikat, äidinkielet ym. Erään äidinkielen aineen aiheen muistan. Siinä kirjoitin siitä mitä minusta tulee ja mihin pyrin. Sen aikaisen ammatinvalinnan kirjan ohjauksen painotus oli kyllä maatalousammateissa, mutta minua kiehtoi se, että tällä koulupohjalla voisi hakeutua vaikkapa laborantiksi. Ja niinhän siinä kävi, että yli 50 vuotta tuli oltua, ensin pari vuotta juoksupoikana ja sitten laboranttina,samantyönantajanpalveluksessa.
Nuuksiossa kouluni aloitin ns. Histan vanhassa koulussa. Honkamajalla kävin muistaakseni neljännen luokan ennen kuin uusi koulu valmistui. Ensimmäinen opettajani oli Irja Korhonen. Hänen miehensä oli myös opettaja. He olivat ilmeisesti Nuuksiossa hyvin vähän aikaa, sillä Eila ja Eero Korkeamäki tulivat
koululle jo ennen uuden koulun valmistumista. Koulu valmistui varmaan vuonna 1952. Ruotsinkielisille rakennettiin samaan aikaan Nupuriin Turuntien viereen samanlainen koulu. Kävimme muuten siellä pelaamassa ruotsinkielisiä vastaanpesäpalloa.
Koulukuvassa olevan jo edesmenneen Eero Korkeamäen muistan oikein hyvin. Hän oli opettaja, joka opetti esimerkillään! Eero oli hyvin liikunnallinen.
Hänen johdollaan rakensimme mm. hyppyrin Korpiniittyyn. Siinä pystyi hyppäämään noin 20–25 metrin hyppyjä. Eero antoi meille myös ohjeet hyppyjen arvostelemiseksi. Hypystä arvosteltiin sen eri vaiheet: alkuvauhti, ponnistus, ilmalento, alastulo ja loppuliuku (minulla oli pitkään tallessa arvostelukansio, joka nyt jo on kadonnut). Toinen hyppyri rakennettiin sitten Honkamajan lähelle ns. käärmekallion toiselle puolelle. Siinä mäessä hypyt eivätolleetniinpitkiäkuin Korpiniitynmäessä,tosinnekinhypytarvosteltiin.
Nuuksion suomalaisen kansakoulun IV-VII luokkien oppilaat lukuvuonna 1950–51 Honkamajalla. Kuva: Kuvaus Oy.
Eeron liikunnallisuudesta vielä se, että liikuntatunnilla kierrettiin talvisin latua, jossa ensimmäinen kierros hiihdettiin sauvoitta. Eero oli myös hyvä luistelemaan. Muistan hyvin, miten hän Sahajärven jäällä veti kovaa vauhtia tiukkaa rinkiä. Eero veti myös talvisin Nuuksion Nuorisoseuran hiihtokisat Honkamajalla. Hän hoiti “kortistosysteemillään” ajanoton. Ladun tekemisessä avusti useasti Kalle Aarnio (Sahajärven rannalta) ja tietysti me nuoremmat hiihdimme perässä. Honkamajalla järjestettiin seuran kisat myös kesäisin.
Päälajina oli kolmiottelu: pituus/korkeus, 100 metriä ja kuulantyöntö. Sitten oli vieläpitempinoinkahdenkilometrinjuoksu.
Opettaja Eero Korkeamäen “kiinnostusta” liikuntaan kuvaa hyvin myös hänen rangaistuksensa, joka seurasi siitä, jos esim. tunnilla oli häiriköinyt tai myöhästynyt koulusta. Koulusta myöhästyneen piti Honkamajalla esimerkiksi käydä läheisen Käärmekallion laella kirjoittamassa nimensä myöhäreiden tauluun. Muita rangaistuksia olivat juokseminen Honkamajan vanhan männyn ympäri, rikkeestä riippuen useampaan kertaan tai Honkamajan lähellä olevan Histan peltosaarekkeen ympäritarpominen syvässä lumessa. Nuuksion uudella koululla sitten rangaistuksena saattoi olla voimistelusalissa salin ympäri kiertämistä ja penkkien yli tarpomista. Tunnilla häiriköimisestä muistan saaneeni rangaistukseksi pihalla peltitynnyrin takomista kepillä, mutta rangaistus päättyi lyhyeen, kun musiikin opettajamme Inga Siukosen oppitunti häiriintyi melusta.
Eero oli esimerkillinen opettaja myös siten, että hän kantoi luokkaan oman radionsa havaintovälineeksi. Hän rakensi myös itse episkoopin, jolla jo silloin heijastettiin piirroksia seinälle. Nyt jo melkein historiaa olevat ns. yliolanheittimet (piirtoheitin) tarvitsevat toimiakseen läpinäkyvän kalvon. Episkoopissa oli huonona puolena se, että se kuumeni nopeasti. Tuon laitteen äärellä taisin tehdä elämäni ensimmäisen ja viimeisen esitelmäni, joka sekin jollain tavalla oli enteellinen, sillä siinä kuvailin kemiallisia sidoksia tosin tuskin ymmärtämättä mitään mistä puhuin. Eero oli itsekin kiinnostunut
kemiasta. Niin otaksun ja hän “salaa” ohjasi ajatuksiani. Eeron harrastuksiin kuului myös mehiläisten sekä puutarhan hoito. Muistan eräänkin syksyn, jolloinpellolla Siikajärvellevieväntienvieressäolivaltavakeräkaalikasa!
Silloin 50-luvun alussa koulun lähellä tien toisella puolella tehtiin metsän hakkuu. Eero keräsi valtavat määrät mahlaa koivun kannoista, joista hän teki sitten simaa tarjottavaksi koulun juhlaan. Ajan kulun kuvana voisi mainita, että nyt muutama vuosi sitten tuo äsken mainittu metsälohko on taas kaadettu eli aikaaonkulunut 50–60vuottaedellisestäpäätehakkuusta.
Muistan, että Eero sanoi, että hän tietää mitä meistä kustakin tulee. Harmittaa vaan, että ei tullut koskaan, Eeron vielä eläessä, kysyttyä miten hänen ennustuksensapitipaikkansa.
Eeron aikana keräsimme syksyisin koululle lähimetsästä Soopakan puolelta myös puolukat, jotka perattiin koulun takana isoon saaviin ja survottiin kokoon valtavalla nuijalla. Myös sieniä keräsimme. Sienistä erityisesti lampaankäävät ovatjääneet mieleeni.
Koululla toimi myös pyhäkoulu, jossa itse en kyllä käynyt. Sen sijaan seurakunnan koululla pitämässä poikakerhossa kylläkin kävin. Kerho järjesti myös retken Helsinkiin Yrjönkadun uimahalliin, joka siihen aikaan tietysti oli elämys.Eihänsiellämuutenolisitullutkäytyäkään.
Vanhan koulun vieressä oli saunarakennus, jossa toimi koulun keittiö. Keittäjänä oli Anni Malmström. Uudessa koulussa keittäjänä oli Lea Grönlund, sittemmin Vikström. Me oppilaat olimme useasti perunateatterissa, vaikkakin useammin taisi olla ruokana kaura- tai makaronivelliä. Vaikka koulusta saimmekinruuan,kuuluijokaisentuodakotoamaitopullojaeväsleivät.
Eero-opettajan hankkeista täytyy myös mainita ne monet kerrat, jolloin hän
järjesti elokuvien ulkoilmanäytöksiä koulun edessä. Elokuvista muistan mieleenijääneenvenäläistensotilaidenmarssit.
Vielä muistui mieleeni Eeron kiinnostus suunnistukseen. Hänen opastuksellaan väsäsimme ns. lankakompassin narusta ja pahvinpalasesta. Kyllä meillä oli vieläkävelykilpailujakin.
Ruotsinkielinen koulu toimi puurakennuksessa lähellä työväentaloa ja Malmströmin Annin mökkiä ennen kuin uusi koulu valmistui. Tuossa rakennuksessa 50-luvun alkuvuosina asui kylän poliisi Toivo Koskinen puolisoineen siihen asti, kunnes hän rakensi oman talonsa Arkiniittyyn lähelle Honkamajaa. Muistaisin, että tuossa koulurakennuksessa, joka purettiin joskus 1980–1990,olisitoiminut1940-luvullamyösneuvola.
Vastavalmistunut Nuuksion koulu vuonna 1952
Sivistystä
Suomen
kielellä – Viherin historiikki valmis
Marianne Sundbladin toimittama Viherlaakson yhteiskoulun/lukion (alun perin
Kauniaisten yhteiskoulu) eli Viherin historiikki ilmestyi viime vuoden lopulla. Kouluonmonellenuuksiolaisellekin tuttuopinahjojo sukupolvienajan.
Koulu perustettiin toisen maailmasodan syttymisen aikaan ja Suomen talvisodan aattona 1. syyskuuta 1939: ”Vaikka tummat pilvet kerääntyivätkin
Euroopan ylle, Suomessa nautittiin pitkästä kuumasta kesästä. Maassa elettiin nousukautta ja odotettiin olympialaisia, jotka oli määrä järjestää Helsingissä seuraavanakesänä.”
Oli mukavaa ja nostalgista palata omiin kouluvuosiin. Kirjasta löytyy kaikkien koulunopettajienjayo-kirjoittaneidennimet.
Historiikkiavoitilata:mariannesundblad@gmail.com (TRA)
Rakennuskieltoa jatkettiin Nupurissa asemakaavan laatimista varten
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 11.3. pidentää rakennuskieltoa asemakaavan laatimista varten Nupurinkallion alueella siten, että kielto on voimassa 11.3.2028 saakka, sekä määräsi päätöksen tulemaan voimaan ennen kuinseonsaanutlainvoiman.
Tällä alueella maisemaa muuttavat maanrakennustyöt, puiden kaataminen sekä muut näihin verrattavissa olevat toimenpiteet ovat luvanvaraisia siten, kuinrakentamislain53§:ssäsäädetään.
Kyseinen rakennuskielto ei koske jo olevan rakennuksen korjaamista tai asuinrakennusten vähäistä laajentamista. Näissä tapauksissa rakennusvalvontaviranomaisen tulee kuitenkin pyytää lausunto kaupunkisuunnittelujohtajalta. Rakennuskielto ei koske myöskään jo olevan rakennuksensisällätapahtuviamuutostöitä.
Liikuntaryhmät Honkamajalla
Tiistaina
18–19.15 Yin-jooga Maria Laamanen
Keskiviikkona
9–10 Lempeä aamujooga Maria Laamanen
10.15–11 äitivauva jooga Maria Laamanen
17.45–18.45 Pilates Hanne Hirvonen
18.55–19.55 Yin-jooga Hanne Hirvonen
Torstaina
17.30–18.30 jooga Liinu Usvaniitty
19–20 jooga Liinu Usvaniitty
Sunnuntaina
18.30–19.30 zumba Miia Lindén
Kuntolentopalloilua nuorille ja aikuisille
Koulumestarin koululla maanantaisin klo 19.15–21.00 pelailua sekajoukkueilla ja keskiviikkona Mikkelän koululla 19.30–21.00 naisten kesken.
Lisätiedot Riitta Metsäkoivu p. 0407224424
Surullinen tarina aurinkoahvenesta
Nuuksion Laihalammesta löytyi vuonna 2024 aurinkoahvenia eli akvaariokaloja, jotka eivät kuulu luontoon. Koska lammesta on noron kautta yhteys Nuuksion Pitkäjärveen, noron suojaksi laitettiin verkko, joka oli kuitenkinrikkoutunut.
Haitalliset vieraslajit täytyy poistaa luonnosta. Espoon kaupunki ja ELYkeskus päättivät vuoden 2025 elokuussa myrkyttää lammen. Myrkyksi valittiin liuos, joka tappaa kalat ja vesieläimet. Lampea ei kuitenkaan padottu janäinmyrkkyvesipääsiesteettänoroon.
Myrkyttämisestä tiedotettiin kaupungin nettisivuilla, mutta vasta toimenpiteen jälkeen. Varoituskylttejä jätettiin vain Laihalammen ympärille ja lähistön parkkipaikalle. Myrkystä eiarvioituolevan haittaaihmistenterveydelle,mutta tiedotteissa neuvottiin kuitenkin ottamaan välittömästi yhteyttä myrkytystietokeskukseen, jos kemikaalia joutuu iholle tai silmiin tai sitä niellään. Lammen veden käyttö kiellettiin kuukauden ajaksi, samoin lemmikkien päästäminen uimaan tai juomaan. Sorlammen luontopolun Laihalammenkierroksellakulkemistasuositeltiinvälttämään.
Tieto myrkyttämisestä levisi noron varren asukkaille vasta Nuuksion seudun asukasfoorumin facebook-sivun kautta. Eräs heistä otti huolissaan yhteyttä HUS:n myrkytystietokeskukseen, mutta sieltä ei osattu sanoa juuri mitään,
koska keskus ei ollut saanut Espoon kaupungilta tietoa siitä, mistä myrkystä onkyse.
Useita päiviä myrkytyksen jälkeen kaupunki kehotti noron varren asukkaita välttämään veden käyttöä, kunnes laboratoriokokeilla on varmistettu veden puhtaus. Näytteet saatiin kuitenkin otettua vasta kahden viikon kuluttua myrkytyksestäjasilloinnoronvesiolipuhdas.
Tein tapahtuneesta valtuustokysymyksen ja käytin valtuustossa todella kiukkuisenpuheenvuoron.
Kaupunki myöntää, että viestinnässä tehtiin virheitä. Jatkossa asukkaille on jaettava avoimesti tietoa hyvissä ajoin etukäteen ja asukkaiden yhteydenottoihin on vastattava. Myrkyttäminen on niin vakava asia, että virkamiesten pitäisi olla kiinnostuneita myös myrkyn mahdollisista haittavaikutuksista.Josvahinkojasyntyy,neonkorvattava.
Tiedottamisessa pitäisi myös välttää epäselviä ilmaisuja. Valtuustokysymykseen saamassani vastauksessa luotiin mielikuvaa, että myrkytyksen aikana noro oli kuiva/puolikuiva/kausikuiva eikä myrkky siten voinut levitä noroon. Sanavalintoja ei voi suoranaisesti väittää vääriksi, mutta noron virtaamasta on nyt kaupungilla ja asukkailla eri käsitys. On kuitenkin kiistämätöntä, että normaalioloissa norossa virtaa vettä. Sadepäivänä virtaama olisiollutrunsasta.
Jos kaupunki olisi toiminut oikein, se olisi ollut ajoissa yhteydessä Nuuksioseuraan. Olisimme mielellään järjestäneet yhdessä virkamiesten kanssa tiedotustilaisuuden jo siinä vaiheessa, kun aurinkoahvenia havaittiin Laihalammessa.
Nyt asukkaat eivät saaneet tietoa etukäteen, mutta myöskään asiakirjapyyntöihin ja yhteydenottoihin ei ole vastattu. Kukaan ei ole kysynyt, syntyikö myrkyttämisestä vahinkoa, puhumattakaan vahinkojen korvaamisesta. Se on luvattu, että keväällä otetaan varmuuden vuoksi näytteet sekäLaihalammestaettänorosta.
Pahimmassatapauksessa aurinkoahvenolisilevinnytNuuksionPitkäjärveen.
Hannele Kerola
Koirankakkaroskis – pieni teko, suuri apu
Kevään tullen koirankakat tulevat taas lumen alta esiin ja tarttuvat kengänpohjiin, koiran tassuihin ja lastenrattaisiin. Suurin osa koiranulkoiluttajista keräisi jätökset tunnollisesti pois, jos lenkkireittien varrellaolisiroskiksia.Ongelmaon,ettäkoirankakkaroskiksiaeiole.
Voit auttaa pitämään kotitienoomme siistinä näin: jos omaan sekajäteroskikseesi saa laittaa koiran jätöspusseja, merkitse se roskikseen liimattavalla Koirankakkaroskis-tarralla. Tarran avulla ulkoiluttajat tietävät, mihinroskikseenpussinvoihuolettalaittaa.
Pieni tarra voi vähentää roskaamista ja auttaa pitämään yhteiset ulkoilureitit siistinä.Lisätietoa:https://www.koirankakkaroskis.fi/
Tarroja tullaan jakamaan seuran vuosikokouksessa sekä vappujuhlassa – tule hakemaan omasi ja lähde mukaan tekemään ympäristöstämme vieläkin viihtyisämpi!
Martta Miettinen
Ikäihmisten kohtaamispaikka kevät 2026
Karhusuon nuorisotila, Karhuniitynkuja 3 torstaisin klo 13.00–14.30
Ohjaaja Satu Hellsten p 050 304 8847
26.3. Pastori Anita Kyönsaari vierailee
9.4. Vierailija tai aivonystyröiden hierontaa bingon avulla
23.4. Oma kerta
Toukokuussa kerholaisten kevätretki ja kevätjuhla seurakuntatalolla
Kotitorpantie 2 02860 Espoo
Puh. 050 2912
Liity Nuuksio-seuran jäseneksi!
Tämän lehden mukana jaetaan vuoden 2026 jäsenmaksulipuke. Voit maksaapankkiinFI7540554720089141taiMobilePay63339.Summa: 15euroa/talous,viestikenttäänmerkitäänjäsenennimijaosoite.
Jäsenetsaavat 20 prosentin alennuksen Honkamajan vuokrasta,kun jäsenmaksuonmaksettukahdeltaperäkkäiseltävuodelta.
Klapikone TIMCO 8T lainattavissajäsenille,kysyTimolta.
Tulemukaanasukastoimintaan: kotisivuillammewww.nuuksio-seura.fi/ jäseneksiliittyminen.Samallaliitytsähköpostilistallemme jasaat ajankohtaisiatiedotteita.
Nuuksio-lehti ilmestyyneljäkertaavuodessa.Sejaetaan talkoovoiminjokaiseentoiminta-alueemmetalouteenjapostitetaan muillejäsenille.Verkkolehti:https://issuu.com/nuuksio-seura
Mainostilaalehdessämme:1/1sivu(115*175mm)140euroa,1/2sivua 70euroaja1/3sivua50euroa.Takasivu290euroajapuolikas145euroa. Neliväripainos1450kpl.
Toimitus:TimoRauhanen,timo.rauhanen@gmail.com0403045556, myösosoite-jajäsenasiat. Nuuksio-lehti jo vuodesta 1977, numero 2/2026 ilmestyy kesäkuun alussa. www.nuuksio-seura.fi
Seuran Facebook-sivut: https://www.facebook.com/Nuuksio/ Nuuksion seudun asukasfoorumi: https://www.facebook.com/groups/643813799021345/
Honkamajan varaustilanne: poutiainen.anni@gmail.comp.0405705276
Nuuksio-seuran hallitus 2025
Hannele Kerola, puheenjohtaja, Ykköstie8,02820Espoo, hannelekerola@gmail.comp.0408289901
Tessa Alanko, sihteeri tessaalanko1@gmail.comNupurip.0400843460
Marja Kantele marja.kantele@icloud.comNupuri
Ulla Kokko ulla.a.kokko@gmail.comGumbölep.0503653642
Seija Lohikoski seija.lohikoski@kolumbus.fiNupurip.0405605269
Helena Louhos helena.louhos@gmail.comSiikajärvip.0405921766
Kari Louhos kari.louhos@gmail.comSiikajärvip.0400422510
Timo Miettinen miettinen.timo@gmail.comVanha-Nuuksio
Martta Miettinen martta.miettinen.84@gmail.com Vanha-Nuuksio
Jukka-Pekka Palmu jukka-pekka.palmu@gtk.fiKolmperäp.0405588143
Anni Poutiainen, varapuheenjohtaja poutiainen.anni@gmail.comNupuri p.0405705276
Rosa Puhakainen puhakainenrosa@gmail.comNupurip.0452641892
Timo Rauhanen, tiedotus timo.rauhanen@gmail.com Nupuri p.0403045556
Onni Tunnela, rahastonhoitaja onni.tunnela@gmail.com
Painopaikka: Punamusta Oy, painos 1450 kpl